QuotePerjantaiyliopisto 25.11.: Harmaa talous ja maahanmuuttajien hyväksikäyttö
Aika: 25.11. klo 16:00
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Ilmoittautumiset: 22.11. mennessä osoitteeseen info (a) sorsafoundation.fi
Millaista kärsimystä maahanmuuttajien keskuuteen syntyy harmaan talouden kautta? Tähän kysymykseen vastausta etsitään Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä Maahanmuuton harmaa talous -moraaliseminaarissa.
Tarkastelussa on toisaalta kuluttajan vastuu omista hankintapäätöksistään ja valtion sekä muiden toimijoiden vastuu ja velvollisuus harmaan talouden kitkemisessä. Tilaisuudella tavoitellaan ongelmien konkreettista esittelyä ja tietoisuuden lisäämistä harmaan talouden synkimmistä puolista.
Keskusteluun johdattelevat filosofian professori Timo Airaksinen , verotusneuvos Markku Hirvonen, vapaa tutkija Markus Himanen , The Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nationsin Senior Program Officer Natalia Ollus, Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen sekä tutkija Tiina Ristikari .
Paneelikeskustelussa käsitellään oleskeluoikeuksia ja oleskeluoikeudettomien asemaa työmarkkinoilla sekä valtionoikeuksia ja velvollisuuksia harmaan talouden kitkemisessä. Alustajina ovat tutkijat Markus Himanen ja Tiina Ristikari .
Panelisteina ovat kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta , PAM:n varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo , Rakennusliiton kansainvälinen sihteeri Nina Kreutzman , AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ja sosiaalipolitiikan dosentti Annika Forsander .
Tilaisuus liittyy Kalevi Sorsa -säätiössä vuoden vaihteessa 2011 alkaneeseen "Maahanmuuttajan työmarkkina-asema" projektiin. Projekti on monivuotinen ja tarkastelee eri näkökulmista maahanmuuton ilmiöitä ja pyrkii konkreettisiin ratkaisuehdotuksiin.
Tapahtumaa tukee Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja (www.mustatulevaisuus.fi) sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusliitto sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
Kalevi Sorsa säätiö (http://www.sorsafoundation.fi/tpl_actual_01.asp?sua=1&lang=1&s=403&q=y)
QuoteOHJELMA:
HARMAA TALOUS, LOISET JA VAPAAMATKUSTAJAT – ERÄS MORAALIPELI
... Filosofian professori Timo Airaksinen , Helsingin yliopisto
MAAHANMUUTTAJA, HARMAAN TALOUDEN KÄYTTÖVOIMA VAI UHRI?
Verotusneuvos Markku Hirvonen , Harmaa hirvi Oy
HARMAA TALOUS JA MAAHANMUUTTO MEDIASSA
Päätoimittaja Riikka Venäläinen , Helsingin Sanomat
TYÖPERÄINEN IHMISKAUPPA ON TODELLISUUTTA SUOMESSA NYT, ENTÄ TULEVAISUUDESSA?
Senior Program Officer Natalia Ollus , The Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (Heuni)
PANEELIKESKUSTELU
TEEMA I Oleskeluoikeudet ja oleskeluoikeudettomat työmarkkinoilla
Johdanto: Markus Himanen, vapaa tutkija, vapaa liikkuvuus verkosto
TEEMA II Valtion oikeudet ja velvollisuudet harmaan talouden kitkemisessä
Johdanto: Tiina Ristikari, tutkija, Tampereen yliopisto
Panelisteina ovat lisäksi kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, PAM:n varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo, Rakennusliiton kansainvälinen sihteeri Nina Kreutzman, AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ja sosiaalipolitiikan dosentti Annika Forsander.
Aihe on seminaarissa ihan kohdallaan. Johtopäätökset tulee olemaan tyyliin: maahanmuuttajille lisää resursseja että yhä harvemman tarvitsee tehdä töitä koska hyväksikäyttö. Jännä nähdä miten maahanmuuton lisääminen saadaan mahtumaan yhtälöön. Kyllä se siihen tungetaan mutta miten????
Quote from: samuliloov on 21.11.2011, 17:26:21
Aihe on seminaarissa ihan kohdallaan. Johtopäätökset tulee olemaan tyyliin: maahanmuuttajille lisää resursseja että yhä harvemman tarvitsee tehdä töitä koska hyväksikäyttö. Jännä nähdä miten maahanmuuton lisääminen saadaan mahtumaan yhtälöön. Kyllä se siihen tungetaan mutta miten????
Niin, parhaitenhan vältetään maahanmuuttajan joutuminen harmaan talouden uhriksi antamalla maahanmuuttajalle elinikäinen elatus yhteiskunnan varoilla, vain näin hän voi välttyä työelämän ihmiskaupalta ja uhriksi joutumiselta.
Taidanpa mennä paikalle jos ilmainen.
Kuinkahan usein harmaasti työskentelevän ulkomaisen työnantajana on mamu ? Ongelma johon
pitäisi puuttua aktiivisemmin koska ym seminaarin aihe on lähinnä oire jostakin muusta.
QuoteMaahanmuuttajat palkkakuopassa – Harmaa talous jyllää
Kalevi Sorsa -säätiön projektikoordinaattorin Ilkka Vuorikurun mukaan halvemman työvoiman maista tulevien työntekijöiden hyväksikäyttäminen huonompien työehtojen ja huonompien palkkojen muodossa rapauttaa työmarkkinoita Suomessa.
- Se, että Suomessa pidetään harmaa talous kurissa ja työmarkkinat elävinä sekä terveinä, tarkoittaa sitä, että työhyvinvoinnista, palkoista ja muista työsuojeluun liittyvistä asioista huolehditaan riippumatta siitä, mikä kyseessä olevan ihmisen lähtömaa alun perin on, sanoo Vuorikuru Harmaa talous maahanmuuton kysymyksenä -kirjan julkistamistilaisuudessa.
Hänen mukaansa harmaa talous on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa 90-luvun lamavuosista lähtien, ja siitä aiheutunut keskustelu on ollut runsasta. Maahanmuuttajista puhuttaessa kyse on työhyvinvoinnista, työoloista, työsuojelusta, palkkatasa-arvosta ja sitä kautta kaksista työmarkkinoista maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken.
[...]
Vuorikurun toteaa, että harmaan talouden ja maahanmuuton yhteys Suomessa liittyy ensisijaisesti lähetettyihin työntekijöihin.
- Kyseessä on usein ulkomailla perustettu henkilöstönvälitysyritys, jonka työntekijä tulee Suomeen määräaikaiseksi työntekijäksi tekemään jonkin urakan ja poistuu sen jälkeen maasta.
Vuorikurun mukaan maahanmuuton ja harmaan talouden kesken ei automaattisesti ole syy-seuraussuhdetta.
- Se, että meillä on maahanmuuttoa, ei tarkoita sitä, että meillä kasvaa harmaan talouden ilmiö jollain tavalla. Eikä se, että meillä on harmaata taloutta, tarkoita sitä, että meillä syntyy automaattisesti siihen liittyvää maahanmuuttoa.
Hän sanoo, että nämä asiat ruokkivat kuitenkin usein toisiaan.
Vuorikurun mukaan keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvästä työllistymisestä pitäisi ohjata enemmän raja- ja valvontakeskeisestä ongelmanratkaisusta kohti sellaisia ratkaisuja, jotka lähtevät suomalaisen yhteiskunnan sisältä.
- Sen sijaan, että käsittelisimme maahanmuuttoa tai maahanmuuttajia ulkokohtaisesti ja ulkoapäin, meidän pitäisi pyrkiä enemmän integroivaan lähestymiseen.
Hänen mukaansa viime vuoden syyskuussa voimaan tulleella kotoutumislailla on iso merkitys maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Sen painopisteet liittyvät hyvin voimakkaasti siihen, että pyritään integroimaan ja saamaan aikaan osallisuutta.
Vuorikuru painottaa, että vuonna 1999 voimaantulleen kotouttamislain korvannut uusi kotoutumislaki keskittyy työmarkkinoiden lisäksi hyvin vahvasti yleiseen maahanmuuttoon, jolloin puhutaan kotoutumisesta laajassa mielessä.
- Työmarkkinoiden kannalta sillä on sellainen erikoismerkitys, että toimenpiteet ulotetaan esimerkiksi kotiäiteihin ja työntekijöiden sukulaisiin perheenyhdistämistapauksissa. Tällä tavoin pyritään tuomaan kaikki osaksi tätä yhteiskuntaa.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/8-kotimaa-paauutinen/102359-maahanmuuttajat-palkkakuopassa-harmaa-talous-jyllaa (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/8-kotimaa-paauutinen/102359-maahanmuuttajat-palkkakuopassa-harmaa-talous-jyllaa)