Kuten tiedämme, seksuaalisuus on keskeinen tekijä mikä erottaa vaikkapa islamilaisen ja ugrilaisen kulttuurin. Joku Sauna missä eri sukupuolet sekaisin alasti ilman mitään erityistä aiheessa, on täysin ennenkokematon asia vaikkapa USAn raamattuvyöhykkeillä - saati sitten ählämimaissa. Tästä muinaisajoista kumpuavasta perinteestä on hyvä opetella lisääkin.
Tässä eräs luennoitsija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Juha_Pentik%C3%A4inen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Pentik%C3%A4inen
korjaan ääkköset jahka kerkiän.
--------------------------------------------
KANSANUSKON PÄIVÄ 24.11.2011
Nouse lempi liehumahan!
-Naiseus, miehuus ja erotiikka kansanuskossa
Torstaina 24.11.2011 klo 9-17
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa,
Hallituskatu 1, Helsinki
Seksuaalisuus ja ruumiillisuus ovat klassisia folkloristiikan,
uskontieteen ja kulttuuriantropologian aiheita, jotka kiehtovat
tukijoita, lukijoita ja kuulijoita. Tänä vuonna Pohjoisen Etnografian
seuran järjestämä kansanuskon päivä keskittyy sukupuolirooleihin ja
erotiikkaan itämerensuomalaisten sekä komien kansankulttuureissa.
Nainen on ollut miesten halun kohde, mutta myös tuonpuoleisen voiman
eli väen lähde. Naisella oli tärkeä rooli elämän rajoilla, syntymän ja
kuoleman hetkinä. Naisten väki saattoi pilata miesten kalastusonnen
tai aiheuttaa sukupuolitauteja. Toisaalta sen uskottiin suojaavan
karjaa, lapsia ja miehiäkin ulkopuoliselta pahalta sekä lisäävän
elinkeino-onnea.
Naiseus ja naisten eroottisuus tulee esille laulu- ja
itkuvirsiperinteessä. Miehuuden käsite liittyi vahvasti metsään,
metsästykseen ja kaikenlaiseen liikkumiseen. Metsän petojen väen
uskottiin vahvistavan myös miesten viriilisyyttä.
Kansanuskon päivän aikana eri alan tutkijat tarkastelevat sukupuolten
välistä jännitettä ja erotiikkaa kansanuskossa, magiassa sekä
kansanrunoudessa.
Tervetuloa tutustumaan kansanerotiikan värikkääseen runokieleen!
Seminaariin on VAPAA PÃ,,Ã,,SY ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.
Lisätietoja tapahtumasta:
Vesa Matteo Piludu
050 571 4479
[email protected]Opiskelijat voivat saada opintopisteitä kirjoittamalla päiväkirjan tai
esseen päivän luentojen pohjalta. Lisätietoja: Dos. Risto Pulkkinen,
[email protected], Prof. Lotte Tarkka,
[email protected]ja Vesa Matteo Piludu,
[email protected]PÃ,,IVÃ,,N OHJELMA
9.00â€"9.25
Ilmoittautuminen
9.25-9.30
PES:n puheenjohtaja, Dos. Risto Pulkkinen
Päivän avaus
9.30â€"10.15
FT Kaarina Koski
Nainen, väki ja tuonpuoleinen
Koski esittää yleiskatsauksen naisen suhteesta tuonpuoleiseen
suomalaisen ja karjalaisen kansanuskon tutkimuksessa. Naisella oli
tärkeä rooli elämän rajoilla eli syntymässä ja kuolemassa: naisen
kautta lapset tulivat maailmaan, ja naisten hallitsemin rituaalein
vainajat poistuivat sieltä. Erilaisiin vastakohtapareihin nojautuvassa
kansanuskon maailmankuvassa nainen edusti symbolisesti tuonpuoleista
suhteessa miehen sukuun ja elämänpiiriin. Naisen voimasubstanssi oli
tärkeä resurssi mutta samalla tabuluontoinen, sekä suojeltava että
vaarallinen ilmiö.
10.15-11.00
Prof. Lotte Tarkka
Ota, metsä, mieheksesi!
Metsäluonnon ja metsästäjän rituaalinen suhde
Kalevalamittaisen runon hellimmät rakkaudenosoitukset esiintyvät
metsästysloitsuissa, kun metsälle lähtevä mies taivuttelee
metsänhaltioita. Tässä kontekstissa metsästäjän ja metsän suhde
mallintuu sukupuolten välisen lähestymisen kaltaiseksi. Metsän ja sen
asukkaiden aistillinen kuvaus heijastaa ihmisen ja luonnon välistä
rituaalista suhdetta, jossa metsä ja ihmisyhteisö olivat
samanrakenteisia ja rinnasteisia mutta samalla jyrkän antagonistisia.
Rituaalisen tilan luominen ja onnistunut metsästys edellyttivät
ihmisen ja luonnon hetkittäistä yhtymistä.
11.00-11.45
MA Vesa Matteo Piludu ja FK Susanna Aarnio
†Suden suonet sitkeimmät, karhun kaikkien lujimmat†.
Petoeläimet seksuaalisuusloitsuissa.
Esitelmä käsittelee karhun ja suden rooleja naisten vihojen eli
sukupuolitautien parantamisloitsuissa, raudan synnyssä,
lemmenloitsuissa ja häärunoissa. Analyysi osoittaa, että metsän
petoeläinten väki eli maaginen voima assosioitu vahvasti myös miesten
viriliteettiin ja seksuaaliseen haluun, mitä aiemmassa tutkimuksessa
ei ole korostettu.
11.45â€"12.45
Ruokatauko
12.45-13.30
Prof. Risto Pulkkinen
Erotomaani kentällä - C.A. Gottlund ja elämää suomalaismetsissä
Carl Axel Gottlund (1796â€"1875) oli suomalaisen etnografisen kenttätyön
pioneeri, joka ensimmäisenä laajassa mitassa keräsi suomalaista
kansanperinnettä ensin kotiseudullaan Savossa 1810-luvulla ja sitten
1817 ja 1820â€"21 Ruotsissa, Taalainmaan ja Vermlannin ns.
metsäsuomalaisten parissa. Koko nuoruus- ja aikuiselämänsä ajan
Gottlundin kiinnostus eroottista elämänpiiriä kohtaan oli hieman
yliviritetty. Gottlundin päiväkirjat metsäsuomalaisretkiltä ovat
sekoitus arvokasta kansatieteellis-folkloristista tallennusta ja
pornografista itsepaljastusta. Mielenkiintoisen tutkimusongelman
muodostaa, kuvaako Gottlundin päiväkirjamateriaali yleisiä oloja
metsäsuomalaisten parissa vai saiko metsäsuomalaisten asianajajaksi
koettu ja jopa Ruotsin kruununprinssiksi luultu Gottlund osakseen
vain erityiskohtelun. Joka tapauksessa Gottlundin päiväkirjat ovat
poikkeuksellinen dokumentti, ei ehkä kokemusten ainutlaatuisuudessa,
vaan kenties vain naivissa sensuroimattomuudessaan? Gottlundin
nuoruusseikkailujen mielikuvat näyttävät myöhemmin tulevan esiin
eräissä Gottlundin teoksissa, erityisesti Kalevalan haastajaksi
tarkoitetussa Runola-†eepoksessa†(1840).
13.30â€"14.15
Prof. Laura Stark
Käsitteet sukupuolesta ja seksuaalisuudesta
suomalaisten ja karjalaisten naisten magiassa 1800â€"1940
Magian ja taikojen käyttö kansan keskuudessa ei loppunut
noitavaino-oikeudenkäyntien jälkeen, vaan oli elinvoimainen vielä 250
vuotta niiden jälkeen. Maatilan naisetkin harjoittivat 1800-luvulla ja
1900-luvun alussa monia erilaisia arjen taikoja, jotka antavat
nykypäivän tutkijoille paremman käsityksen sekä naisten omista
pyrkimyksistä että vanhassa kulttuurissa yleisesti vallitsevista
sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät käsitteistä. Nämä käsitteet
osoittavat, ettei erotiikka puuttunut 1800-luvun
talonpoikaiskulttuurista, ja että naimisiinmeno, vaimon hyvä
seksuaalinen suhde miehen kanssa, ja talon vauraus oli naisille
tärkeämmät päämäärät kuin hedelmällisyys ja lapsen saanti sinänsä.
14.15-15.00
FM Galina Misharina
Metsämansikka vereni terva tipoiksi alkoi muuttua.
Muuttuva naiseus komilaisten hääitkujen valossa.
Häissä esitettyjä itkurunoja hallitsee naisnäkökulma. Sulhasen puoleen
itkuissa käännytään vain silloin, kun halutaan moittia sulhasta tai
sulhasen väkeä ja esittää opetuksia hänelle. Melkein koko
hääitkuvirsirunosto keskittyy itse morsiameen, hänen sukuunsa ja
morsiameen liittyviin muihin asioihin. Muuttuva naiseus on
komilaisissa hääitkuissa keskeisellä sijalla ja se kuvataan hyvin
dramaattisena tapahtumana. Tämä itkuaihelma tulee esiin mm. saunalle,
palmikolle tai poistuneelle tyttöydelle omistetuista itkuista.
Naiseuden muutoksia määritellään eri tavoin ja myös ulkonäön
tunnuksin. Näin komilainen morsian itkee, että hänen metsämansikka
verensä terva tipoiksi muuttuu, jäniksen karvan valkoinen ihonsa
kuusen kaarnaksi muuttuu, ruskehtavan kultainen palmikkonsa variksen
pesäksi muuttuu.
15.00â€"15.20
Kahvitauko
15.20â€"16.05
FM Karoliina Kantelinen
"Reisi makšau ristirevon, nänni makšau neitosen"
Karjalaisten naisten lauluja miehistä arjen toisella puolen.
Esitelmä tarkastelee naisten ja miesten välisiä suhteita arjen ja
uskomusten rajamailla vienankarjalaisessa joiku- ja
itkuvirsiperinteessä, pilkkalauluissa sekä rituaaleissa. Esitykseen
kuuluu myös laulua kanteleen säestyksellä.
Prof. Juha Pentikäinen
"Sitten laittoi parittelun... nain alkoi Marinan Takalon eräs luomiskertomus".
Juha Pentikäinen avaa Marina Takalon eroottisen folkloren genrekielioppia.