Olen ihmetellyt, mikä motivoi puhumaan työvoimapulasta. Kuvittelen puheen takana olevan pelon julkisen sektorin työpaikkojen menettämisestä. Kun kansalaisia siirtyy eläkkeelle, niin avoimella sektorilla ei välttämättä vapaudu eläköityneiden jättämämiä työpaikkoja. Siellä pyritään järkiperäistämään ja tehostamaan toimintaa, jolloi pärjätään pienellä työvoimalla. Julkisella sektorilla ei vastaavaa tehostamista ja järkiperäistämistä tapahdu. Päättäjät tuntuva kuvittelemaahan, että jos maahan ei tuoteta lisää väestöä, niin julkisen setorin työpaikkoja joudutaan vähentämään. Pelko pohjautuu ajatukseen suhteellisesti pienenevän avoimen sektorin kyvyttömyydestä elättää julkista sektoria. Jos julkisen sektorin osuus työpaikoista kasvaisi tolkuttomaksi, niin sitä jouduttasiin kovalla kädellä karsimaan. Julkiselta sektorilta vapautuva, usein korkeasti koulutettu työvoima, joutuisi hakeutumaan avoimelle sektorille, jossa sillä ei olisi tarvittavaa osaamista. Se osa väestöä joutuisi työttömäksi. Lisäämällä muuttoa maahan kuvitellaan lisättävän avoimella sektorilla toimivan ja kaikki kulut kustantavan väestön määrää. Niin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu johtuen meille ulkoa tuotetun väestön laadusta.
No jaa, julkinen sektori hoitaa sairaalat, palo- ja pelastustoimen, rikosten tutkinnan ja niin edelleen. Julkisella sektorilla poislähtijän tilalle ei monesti valita ketään. Ei ole kovin herkkua olla julkisen sektorin palveluksessa, en tiedä, miksi niitä homia pidetään jotenkin erikoisina, samanlaista työtä kuin muukin työ, ja palkkaus on kurja.
Samaa minäkin olen ihmetellyt, mitkä ovat motiivit. Työvoimapulaa ei ole eikä sitä tule. Miksi ihmeessä sitä toitotetaan... no, alkaa se varmaan vähenemään se toitotus, jos tässä nyt syöksytäänkin hurjaan lamaan (viittaus Sailaksen varoituksiin).
Mutta tuosta julkisen sektorin tehostamisesta. Seurailen lähipiirissä asiaa ja olen itsekin ollut töissä julkisella sektorilla. Valtiolla (jota siis seuraan lähipiirissä) on joku tuottavuusprojekti menossa ainakin osassa valtion laitoksia ja työpaikkoja. Suomeksi se kuulemma tarkoittaa sitä, että virkoja tulee tosi harvoin auki eli käytännössä isoa osaa vapautuvista (eläkkeelle tai muihin töihin) viroista ei täytetä ollenkaan. Virka kuulemma vain lakkaa olemasta, katoaa. Olen myös ymmärtänyt, että työtä yritetään monella tavalla järkeistää ja tehostaa ja on varmasti onnistuttukin. Mutta olen huomannut, että osittain näköjään jäljelle jäävät saavat tehtäväkseen niiden työt, joiden virka jää täyttämättä.
En näe tätä yksiselitteisesti huonona, jos vain väki jaksaa painaa entistä enemmän duunia. Pakkohan sitä on joka paikassa tehostaa. Mutta rajansa kaikella, jossain se aina menee joka työpaikassa ja joka sektorilla. Kommentoikoon joku, joka tuntee tätä puolta tarkemmin eli tätä julkisen puolen tehostamista. Tai miten julkinen sektori liittyy työvoimapulapuheisiin.
//
http://sakutimonen.blogit.fi/kerjaamiskiellosta-palveluspakkoon/ " Vanhan lainsäädännön palauttaminen on jo hyvässä vauhdissa. Samaan aikaan kun meillä on lähes 500 000 työtöntä, puhutaan koko ajan pahenevasta työvoimapulasta. Näin muokataan mieliä tuleville päätöksille, joilla työvoimapulaan vedoten kuka tahansa työtön voidaan velvoittaa mihin tahansa työhön millä tahansa palkalla". Saku Timosen blogissa on monta mielenkiintoista kirjoitusta mm. työttömyydestä.
Työurien pidentäminen ja eläkeiän hilaaminen ylöspäin korkean pysyvän työttömyyden oloissa näyttää kyllä hullun hommalta. Epäilen sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että suurtyönantajat haluavat mahdollisimman suuren työvoimareservin. Palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen on silloin helpompaa. Ja muutenkin nykyisen varsin kilpailuhenkisen yhteiskuntapolitiikan läpivieminen on helpompaa pysyvän suurtyöttömyyden oloissa.
Kaivosala tuo Lappiin työvoimapulan, ja sen paikkaamiseen tarvitaan.....muuttajia koska muuntokoulutus ei riitä, ihmiset loppuu.
Tekniikka ja Talous tiesi tästä kertoa.
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/kaivosteollisuus+tuo+lappiin+pian+tyovoimapulan/a700941
Yksi syy on työnantajien tarve pitää palkkataso mahdollisimman alhaalla ja saada halpatyövoimaa loputtomiin. Käytetään aika paljon hyväksi koulutussysteemiämme jossa ammatti-ihmiset tekevät ammattitöitä monesti ilmaiseksi työharjoittelun varjolla. Työnantajat käyttävät työvoimapoliittista koulutusta näin härskisti hyväkseen ja myös nuoria opiskelijoitakin. Työvoimapulapuheilla pidetään yllä mielikuvaa etttä ei muka saada riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Mutta kyse on aina työn hinnasta, ei useinkaan määrästä tai laadusta.
Kyllä kyse on pitkälti paskan heittämisestä tuulilasiin, ja koulutuksen & palkkauksen vinoutumasta.
Suomessa ei tulla tarvitsemaan ulkopuolista apua koskaan, vanhusten pyllyt pyyhitään jos siitä maksetaan, tästä on kyse.
Ammattimiehistä ei ole pulaa, on vain pulaa maksajista.
Koulutuskäytäntöä muuttamalla pulaa ei ole tulevaisuudessakaan, jos vain hylätään ajatus humanistien Suomesta.
Meillä on oikeasti tarvetta ammattimiehistä tulevaisuudessa, mutta meillä ei ole tarvetta ylenpalttisesta humanistisuudesta, eikä varaakaan ylenpalttiseen
humanistisuuteen.
Verotuskäytännöt tekevät suomalaisen ammattityön sikakalliiksi, siksi varaa kotimaiseen työhön ei ole, koska toiset markkinat.
Harmaa työ pitää saada kuriin, ja keinot ovat yksinkertaisia, halu puuttuu.
Työvoimapula yleisesti on huuhaata, mutta halpatyövoimapula on alasta riippuen totisinta totta.
Quote from: Oami on 16.10.2011, 06:50:30
Työvoimapula yleisesti on huuhaata, mutta halpatyövoimapula on alasta riippuen totisinta totta.
Samoin asiantuntijoista on joillain aloilla pulaa, se kun vaatii työntekijöiltä vähän ponnisteluja.
Kun puhutaan työvoimapulasta, tuntuu siltä ettei kukaan ota huomioon edes sitä, kuinka moni työpaikka voidaan korvata koneella vaikkapa seuraavan 30 vuoden aikana. Asiakaspalvelu on chattailya tekoälyn kanssa, rfid-sirut hoitaa maksut kassalla, robotit siivoaa, tekoäly tekee diagnoosit ja reseptit, jne. jne. Tokihan näiden luomiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan ihmisiä, mutta vain murto-osa siitä mitä ne korvaavat.
Muistutan taas että aito työvoimapula ei ole työntekijän kannalta ollenkaan ikävä asia. Siksi täytyy ihmetellä että sitä on toitotettu valtamediassa määrättömästi vaikka se ei ole ollenkaan totta. Jos se olisi totta, niin se näkyisi toisella tavalla tai toisilla tavoilla. Miettikääpä miten?
Paljon työttömyyttä = alhaiset palkat ja alhainen inflaatio.
Työvoimapula - puhe on sellainen ylimielinen poliitiinen tapa ohittaa suuret ongelmat.
Siis Suomen massa-työttömyys, köyhyys ja leipäjonot.
Jo 1930-40-L Saksassa oli tätä "göbbels-tiedotusta". Täytetään virheinformaatiolla koko tiedotus.
Suomessa vanhat puolueet hoitaa propagndan juuri näin.
Kepu-vanhanen kieltäytyi puhumasta köyhyydestä. Piti vaan puhua hyvinvoinnista. Kokoomus tekee samaa ja puhuu lisäksi stuppin ja niinistön kautta mieluummin homoudesta. Homous on myös äiti aurinkoisen johtava idea. Muuta arvojohtamista ei ole ilmennyt.
Onko työvoima pulasta puhuminen vain yksi osa suunnitelmaa, jolla elinkeinoelämä yrittää luoda suomeen halpatyömarkkinat? Halpatyömarkkinoista kirjoitin Uuteen Suomeen http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=sakari%20rajamaki&source=web&cd=4&sqi=2&ved=0CC4QFjAD&url=http%3A%2F%2Fsakarirajamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi%2Fkayttaja%2Fsakarirajamaki&ei=Vr-uToKHK8ak4gSogfGBDw&usg=AFQjCNFooyjJdihHBkahP40qWsBIETjkrg
ps. Toi toinen juttuni oli tarkoitettu puhtaasti provoksi. Samaan lisää lukioita tohon ekaan juttuun.