Siis kun asiaa pitää miettiä Suomen talouden kannalta ei omista lähtökohdista.
Koska katson, että nollaratkaisua ei käytännössä ole mahdollista saada aikaan, niin 1 % korotus (1,5% kertakaikkinen maksimi) olisi sopiva.
Viikonloppu näköjään lähestyy ihan silmissä.
Siivosin pari viestiä.
Quote from: Miniluv on 29.09.2011, 20:36:27
Viikonloppu näköjään lähestyy ihan silmissä.
Siivosin pari viestiä.
Kysyn ihan mielenkiinnosta varsinaisen aiheen ohi... montako tuntia tuon laskurin mukaan on viettänyt keskustelualueella, kun on kirjoittanut liki 13 000 viestiä.
Quote from: Sour-One on 29.09.2011, 20:23:52
Siis kun asiaa pitää miettiä Suomen talouden kannalta ei omista lähtökohdista.
Koska katson, että nollaratkaisua ei käytännössä ole mahdollista saada aikaan, niin 1 % korotus (1,5% kertakaikkinen maksimi) olisi sopiva.
Nollaratkaisu+ oikeus ottaa pääomatuloja olisi mielestäni paras ratkaisu.
Quote from: ananaskaarme on 29.09.2011, 20:59:24
Quote from: Sour-One on 29.09.2011, 20:38:42
Quote from: Miniluv on 29.09.2011, 20:36:27
Viikonloppu näköjään lähestyy ihan silmissä.
Siivosin pari viestiä.
oho. tosin itse ainakin on tän vähän aikaa ollut koko ajan kirjautuneena ja konekin koko ajan päällä eli laskuri taitaa antaa liioitellun kuvan.
Kysyn ihan mielenkiinnosta varsinaisen aiheen ohi... montako tuntia tuon laskurin mukaan on viettänyt keskustelualueella, kun on kirjoittanut liki 13 000 viestiä.
Keskusteluketju peräkammarissa (http://hommaforum.org/index.php/topic,53286.0.html), josta saa osviittaa.
Riippuen ihan täysin kuinka paljon ruoka, polttoaine, yms kallistuu, eli 3%-5%. Nollalinja toimisi, mikäli mikään ei kallistuisi.
Quote from: Alapo on 29.09.2011, 21:10:34
Riippuen ihan täysin kuinka paljon ruoka, polttoaine, yms kallistuu, eli 3%-5%. Nollalinja toimisi, mikäli mikään ei kallistuisi.
Eli ajattelit kuitenkin omalta kannaltasi. Ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Palkat kymmenesosaan nykyisestä. Sairasta kommunismia jos työnilo ei mukamas riitä.
Imitoin tässä eekoota ;D
Quote from: Sour-One on 29.09.2011, 21:12:27
Quote from: Alapo on 29.09.2011, 21:10:34
Riippuen ihan täysin kuinka paljon ruoka, polttoaine, yms kallistuu, eli 3%-5%. Nollalinja toimisi, mikäli mikään ei kallistuisi.
Eli ajattelit kuitenkin omalta kannaltasi. Ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Niinhän nuo herratkin tuntuvat todellisuudessa tekevän, vaikka julkisuudessa muuta veisaavatkin.
Duunareille talouden mukaan.
AY-pelleille. Kun talous sakkaa, niin pitaa myös leikata! No?
Mahdollisimman suurta tietenkin, kyllä oma kukkaro on lähimpänä.
Quote from: Sour-One on 29.09.2011, 21:12:27
Quote from: Alapo on 29.09.2011, 21:10:34
Riippuen ihan täysin kuinka paljon ruoka, polttoaine, yms kallistuu, eli 3%-5%. Nollalinja toimisi, mikäli mikään ei kallistuisi.
Eli ajattelit kuitenkin omalta kannaltasi. Ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Ei paljoa lohduta jos töissäkäynninti ei ole kannattavaa. Sitten on sama jäädä himaan nostelemaan korvauksia, kun ei mene mm.polttoainetta, saa tukea vuokran maksuun jne.
Eipä sitä palkkapussia tavalliselta työmieheltä kannata kauheasti pienentää, mutta jotain järkeä palkan sivukuluihin.
Quote from: Sour-One on 29.09.2011, 20:23:52
Siis kun asiaa pitää miettiä Suomen talouden kannalta ei omista lähtökohdista.
Julkisen talouden kannalta nollaratkaisu olisi paras. Juuri nyt ei olisi mitään mahdollisuutta lisätä julkisen sektorin menoja palkankorotuksilla. Se tarkoittaisi jälleen satojen miljoonien edestä lisää lainaa vuosittain. Onko Suomalaisilla todellakin varaa törsätä verovaroja ja ottaa lisää lainaa, jotta julkisen sektorin duunarit saisivat lisää liksaa näinä aikoina?
Nollaratkaisu myös kohentaisi viennin kauppamahdollisuuksia ja säilyttäisi osaltaan työpaikat sillä puolella.
Nollaratkaisua.
Ei ole työnantajien vika, että valtio on paisuttanut julkista sektoria ja virkamieskoneistoa niin paljon, että pitää viedä ihmisiltä veroina suurin osa palkasta.
Mjoo, ehkä järkevin olisi nollaratkaisu julkiselle ja 2-4% yksityiselle puolelle. Aina muka duunarit ovat juuri se ryhmä joiden pitäisi joustaa, paskanmarjat.
Quote from: punajuuri on 30.09.2011, 12:38:36
Mjoo, ehkä järkevin olisi nollaratkaisu julkiselle ja 2-4% yksityiselle puolelle. Aina muka duunarit ovat juuri se ryhmä joiden pitäisi joustaa, paskanmarjat.
Kunpa julkisen sektorin pomopuolellakin olisi kerrankin nollaratkaisu. Julkispomojen palkkioiden suhteen on nähty 90-luvulta alkaen sellaista röyhkeyttä että oksat pois...
Nollaratkaisua vaadin minäkin! Suomen kilpailukyvyn takia.
Yhteiskunta nostaa kaiken aikaa asumiskustannuksia jonka jälkeen vaaditaan palkkoihin vastaava lisä! Tässä ei ole mitään järkeä. Yhteiskunta EI saa korottaa asumiskustannuksia poliittisin syin!
Josko korotetaan liksoja niin hyväksyn europohjalta enkä %-pohjalta. Tuloerogappi kasvaa kaiken aikaa duunista eläkkeisiin kuolemaan asti!
Nollaratkaisu on hyvä jos muuten hinnat pysyvät samoina ja vuokrat sun muut. Vähä kuitenkin epäilen, että ne nousevat silti.
Quote from: punajuuri on 30.09.2011, 13:01:48
Nollaratkaisu on hyvä jos muuten hinnat pysyvät samoina ja vuokrat sun muut. Vähä kuitenkin epäilen, että ne nousevat silti.
Palkkojen korotus nostaa hintoja. Nollalinja ei kuitenkaan takaa nolla hinnankorotusta koska energia, raaka-aine ja verot myös nousevat. Veroja taas pitää nostaa paljon lisää jos julkisen sektorin palkat nousevat. Tämä on oravanpyörä missä palkankorotukset ajaa verot ja hinnat ylös. Suurin haitta sillä on viennille koska Suomen kustannustaso nousee muihin nähden eikä tavara mene kaupaksi.
Palkankorotuksista ei ole muuta kun haittaa tällä hetkellä. Kaikki saavat lisää veroja maksettavaksi, hinnat nousevat ja vienti sakkaa, työttömyys nousee. En ymmärrä miksi liitot jälleen ahnehtivat palkankortuksilla kun on päivän selvä, että Suomi on kohta konkurssissa kun yritykset tapetaan kuluihinsa.
Jos mahdollista niin siten, että ostovoimaan vaikutus on +/-0.
Nollaratkaisu, tai peräti joku -0,5% olisi kaikkein järkevin ja kelpaisi minulle palkansaajana ihan hienosti.
Vaan saattaisi olla hiukan haastava saada liitoille läpi. :D
Muutenkin tulevissa talkoissa pitäisi jokaisen hiukan miettiä olisiko siinä omassa elintasossa edes pikkasen tinkimisen varaa. JOs koittas pärjätä vaikka pari vuotta samalla kännykällä, tai jättäisi yhden Mallorcan reissun väliin.
QuoteMuutenkin tulevissa talkoissa pitäisi jokaisen hiukan miettiä olisiko siinä omassa elintasossa edes pikkasen tinkimisen varaa. JOs koittas pärjätä vaikka pari vuotta samalla kännykällä, tai jättäisi yhden Mallorcan reissun väliin.
Molemmat esimerkit on kyllä tehty. Mallorcalla en ole koskaan edes käynyt, ja nokia on reilu 2v vanha :D Toisaalta eikö se ostamattomuuskin ruoki lamaa kuulemma pahasti?
Quote from: Alfresco on 30.09.2011, 13:09:35
En ymmärrä miksi liitot jälleen ahnehtivat palkankortuksilla kun on päivän selvä, että Suomi on kohta konkurssissa kun yritykset tapetaan kuluihinsa.
Niin, valtiohan ei lisää millään lailla yrittäjien kulueriä :roll:
Quote from: Sour-One on 29.09.2011, 20:38:42
Quote from: Miniluv on 29.09.2011, 20:36:27
Viikonloppu näköjään lähestyy ihan silmissä.
Siivosin pari viestiä.
Kysyn ihan mielenkiinnosta varsinaisen aiheen ohi... montako tuntia tuon laskurin mukaan on viettänyt keskustelualueella, kun on kirjoittanut liki 13 000 viestiä.
Monta. Usko minua. Minulla on hyvä tuntuma tähänkin tatamiin, vaikka en sir Miniluvia saati edesmennyttä IDAa pyrikään haastamaan.
Toinen näkökulma on se, että nopeat kirjoittavat tuntia kohti lujasti asiaviestintää.
Asiaan palatakseni: kannatan työn tuottavuuden kasvun mittaluokassa pysyvää palkkaratkaisua.
Quote from: Alapo on 30.09.2011, 13:41:29
Niin, valtiohan ei lisää millään lailla yrittäjien kulueriä :roll:
Toki toki. Mutta nyt kai olikin puhe palkkaratkaisusta olettaen muiden muuttujien pysyvän ennallaan.
Valtio voisi yrittäjien asemaa helpottamalla parantaa kilpailukykyä huomattavasti tehokkaamin kuin kinastella muutaman euron palkankorotuksista.
Vaikkapa palkan sivukulujen muuttaminen progressiiviseksi voisi olla hyvä idea. Onhan siinä eroa jos tehtaan kustannuksista 10% on palkkakuluja ja palvelualan yrityksellä 50%. Kummallakohan lienee enemmän maksuvaraa sivukuluihin?
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Meidän pitäisi hyväksyä, että emme ole niin rikkaita, kuin moni meistä luulee meidän olevan.
Kustannusvaikutuksiltaan nollalinjaa tarkoittava ratkaisu olisi luultavasti yleinen etu. Muuten moni kärsii lisääntyvästä työttömyydestä ja lomautuksista.
Joitakin palkkoja voidaan tosin nostaa, kunhan toisia lasketaan vastaavasti.
Quote from: jav on 30.09.2011, 13:54:20
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala). Sen sijaan juuri suurituloisimmat jäävät uein valovuosien päähän yksityisellä sektorilla esimerkiksi yritysjohdolle maksettavista palkkioista.
Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.
Quote from: TJK on 30.09.2011, 14:25:54
Quote from: jav on 30.09.2011, 13:54:20
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala). Sen sijaan juuri suurituloisimmat jäävät uein valovuosien päähän yksityisellä sektorilla esimerkiksi yritysjohdolle maksettavista palkkioista.
Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.
Ongelmana on, että julkinentalous haukkaa budjetista päälle 40% , kun saksassa se on jotain 13-14% kreikassa jotain 52%.
Kun nyt metalli vaatii 4-6% ja muut perässä niin hemmetin rumaa jälkeä on luvassa työllisyyden kannalta.
Nuo Ay-jyrät pitäs laittaa 10 vuodeksi vankilaan tuhottuaan suomen kilpailukyvyn totaalisesti.
http://veehoo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84213-nollalinja-vai-tayskompensaatio
On selvää, että palkankorotuskilpailussa pärjää parhaiten ala ja ryhmittymä, joka saa omalle joukolleen korkeimman korotuksen. Kokonaisuuden ja suomalaisten ostovoiman kehittymisen kannalta se kuitenkin on huonoin vaihtoehto. Kun tuloratkaisuja tarkastellaan pitkällä aikavälillä, esiin nousee kirkkaasti sellainen seurausvaikutus, että alhaisia nimelliskorotuksia on seurannut keskimäärää reilumpi reaaliansioiden nousu. Tämä perustilanne ei nykyisenä gobalisaatioaikanakaan ole miksikään muuttunut.
0% korotukset koskien myös johdon palkkausta palkkioineen. Ehtona että sopimuksen voimassaolo-aikana ei irtisanota väkeä. Nihkeä kompromissi, mutta pieni hinta siitä että saa mielenrauhaa työnsä jatkuvuudesta.
Ennenkuin joku näsäviisastelee, irtisanomispykälä ei tietenkään koske yksittäistapauksia jossa työntekijä aiheuttaa tuhoa tai ei tee määrättyjä töitä.
Quote from: jav on 30.09.2011, 14:35:22
Quote from: TJK on 30.09.2011, 14:25:54
Quote from: jav on 30.09.2011, 13:54:20
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala). Sen sijaan juuri suurituloisimmat jäävät uein valovuosien päähän yksityisellä sektorilla esimerkiksi yritysjohdolle maksettavista palkkioista.
Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.
Ongelmana on, että julkinentalous haukkaa budjetista päälle 40% , kun saksassa se on jotain 13-14% kreikassa jotain 52%.
Kun nyt metalli vaatii 4-6% ja muut perässä niin hemmetin rumaa jälkeä on luvassa työllisyyden kannalta.
Nuo Ay-jyrät pitäs laittaa 10 vuodeksi vankilaan tuhottuaan suomen kilpailukyvyn totaalisesti.
Wikipedian mukaan Saksan julkiskulutus on 43,7 % bruttokansantuotteesta ja Kreikan 46,8 %.
http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spendingJulkista kulutusta pienentämällä voidaan kyllä alentaa veroastetta, mikä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä asia, mutta esimerkiksi tulonsiirrot olisivat hyvin tuottamatonta julkista kulutusta.
Palkkojen alentamista ;D
Julkiselle puolelle kaikkialle 10%, sekä jostain sopivasta palkkaluokasta ylöspäin 20% leikkaus heti, yksityisellä puolella sovittakoon alakohtaisesti.
Quote from: TJK on 30.09.2011, 14:58:06
Quote from: jav on 30.09.2011, 14:35:22
Quote from: TJK on 30.09.2011, 14:25:54
Quote from: jav on 30.09.2011, 13:54:20
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala). Sen sijaan juuri suurituloisimmat jäävät uein valovuosien päähän yksityisellä sektorilla esimerkiksi yritysjohdolle maksettavista palkkioista.
Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.
Ongelmana on, että julkinentalous haukkaa budjetista päälle 40% , kun saksassa se on jotain 13-14% kreikassa jotain 52%.
Kun nyt metalli vaatii 4-6% ja muut perässä niin hemmetin rumaa jälkeä on luvassa työllisyyden kannalta.
Nuo Ay-jyrät pitäs laittaa 10 vuodeksi vankilaan tuhottuaan suomen kilpailukyvyn totaalisesti.
Wikipedian mukaan Saksan julkiskulutus on 43,7 % bruttokansantuotteesta ja Kreikan 46,8 %.
http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending
Julkista kulutusta pienentämällä voidaan kyllä alentaa veroastetta, mikä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä asia, mutta esimerkiksi tulonsiirrot olisivat hyvin tuottamatonta julkista kulutusta.
Juu saksa oli lehdistötietoa, tarkistin veronmaksajien sivuilta ja tulokset oli äärimmäisen huolestuttavat.
Vuosi 2009 bkt osuus julkinentalous.
Suomi n.56%
Kreikka n.54%
Saksa n.47%
Viro n.45%
Joten on helppo huomata , että Kreikan tiellä ollaan ja jo ohikin.
Kuntatalous upottaa suomen se on kiistämätön tosiasia. Eli tulevat palkkakoroitukset tuottavat kymmeniätuhansia työttömiä vaikka velkaelvytys sitä hiukan hillitsee, mutta 2012 rytusee ja rumasti kiitos Ay liikkeen.
Edellisessä viestissä oli siis työvoimanosuus julkisellapuolella, tässä bkt osuus. Ovat eri asioita
Quote from: Alapo on 30.09.2011, 04:04:22
Ei paljoa lohduta jos töissäkäynninti ei ole kannattavaa. Sitten on sama jäädä himaan nostelemaan korvauksia, kun ei mene mm.polttoainetta, saa tukea vuokran maksuun jne.
Quote from: punajuuri on 30.09.2011, 12:38:36
Mjoo, ehkä järkevin olisi nollaratkaisu julkiselle ja 2-4% yksityiselle puolelle. Aina muka duunarit ovat juuri se ryhmä joiden pitäisi joustaa, paskanmarjat.
Quote from: jav on 30.09.2011, 13:54:20
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Samalla linjalla. Alhaisimpia palkkoja tulisi nostaa siten, että kaikista palkoista jää käteen (reilusti) enemmän, kuin kotona istumisesta.
Suurempien palkkaluokkien korotukset voisivat olla pienempiä.
Kansanedustajien ja ministerien palkat, palkkiot ja muut rahalliset korvaukset voisi puolittaa.
Quote from: TJK on 30.09.2011, 14:25:54
Jos diktaattorin valtuuksilla saisi johonkin puuttua, niin leikkaisin ensiksi yritysjohtajien ja vahvan lakkoaseen (esim. paperiala, lennonjohto, lääkärit) ammattiryhmien tuloja.
Yritysjohtajilta ja pörssikeinottelijoilta (taitavat olla monesti samoja) voisi periä veroja kovemman mukaan, kun he eivät muutenkaan toimi todellisessa maailmassa.
"Harmaata, ystäväni, on kaikki teoria. Vain ikivihreä on elon kultainen puu," tai jotain sinne päin runoili Goethe aikanaan. On samantekevää millaista palkkaratkaisua minä kannatan, kun eri välineiden uutisista päätellen teknologia- ja metallialat ovat kiivaasti menossa kohti lakkoja.
Lakkorahastoihin on vissiin kertynyt sen verran hilloa, että pitää nostaa profiilia lakoilla. Mitäs niillä rahastoilla muuten olisi tekoa? Ja miten muuten ajan mittaan pystyttäisiin perustelemaan jäsenille ammattiliittojen korkeita jäsenmaksuja ja pomojen määrää+korkeita palkkoja.
Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä. Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt. Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen. Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.
Niin että seuraavaksi lähtenevät Suomesta teknologia- ja metallialojen duunit. Ehkä saamme hätäapua EU:lta ja luokituksen poronkasvatusalueeksi?
Vai uhkailee metalliliitto jo lakolla, nyt on pakko kyllä itsekin vähän kritisoida heidän 6%:n korotusvaatimustaan. Olen käsittänyt, että yleisestikin on puhuttu korkeintaan neljästä prosentista. Mikäli tuon saavat niin pitänee vaihtaa liittoa :D
Lakko voi sinänsä tulla pahaan paikkaan, kun eikös ne talakan työntekijät ole metalliliittolaisia? en kyllä varma oo, mutta ikävä jos juuri hehkutettu laivatilaus menee lakon takia muualle.
Quote from: jav on 30.09.2011, 17:11:30Juu saksa oli lehdistötietoa, tarkistin veronmaksajien sivuilta ja tulokset oli äärimmäisen huolestuttavat.
Vuosi 2009 bkt osuus julkinentalous.
Suomi n.56%
Kreikka n.54%
Saksa n.47%
Viro n.45%
Joten on helppo huomata , että Kreikan tiellä ollaan ja jo ohikin.
Kreikan kaatoi velkakriisi. Julkinen kulutus ei yksinään aiheuta sitä. Wikipedian mukaan esimerkiksi Tanska ja Ruotsi käyttävät siihen vielä enemmän kuin Suomi, ja silti kaikki nämä kolme maata tulevat eurooppalaisittain hyvin toimeen.
Julkinen kulutus on palvelujen oston osalta kuin mikä tahansa kauppa: olennaista on, mitä saa vastineeksi. Voi olla paljon maksaa 54% joitain kuolleiden virkamiesten palkkoja, mutta ok maksaa 56 % maailman parhaasta koulutuksesta ja tehokkaimmasta terveydenhuollosta. Terveet ja koulutetut ihmiset kun ovat vielä hyviä tekemään töitä ja kasvattamaan sitä bruttokansantuotteen kakkua.
QuoteKuntatalous upottaa suomen se on kiistämätön tosiasia.
Jos julkinen kulutus upottaisikin - mikä siis on kyseenalaista - niin miksi juuri kuntatalous olisi ongelma? Käyttäähän valtiokin paljon rahaa.
Quote from: sologdin on 30.09.2011, 21:48:55
Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä. Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt. Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen. Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.
Tarkoittanet kai
työnantajan työsulkua eli työntekijöitä ei päästetty työpaikoilleen, ei työntekijöiden lakosta. Kaikkihan alkoi siitä että työnantaja oli haluton aloittamaan neuvottelut edellisenä syksynä ei liiton haluttomuudesta ratkaisuun. Tuolloinhan paperiliitto antoi aika paljon periksi työehtosopimuksessa, niitä etuja mitä oli aikaisemmin neuvoteltu.
Paperin "lakko" ei ole syynä työpaikkojen ohenemiseen, kyllä se on jatkuva uusien tehtaiden tekeminen maihin joissa energia on halpaa, puu kasvaa nopeammin, ovat monesti lähempänä sitä aluetta missä tuotetta käytetään. Eräs paperin hintaan kuuluva tekijä on rahti, onko halvempaa suomesta rahdata etelä-amerikkaan paperia vai tuottaa se paikan päällä, varsinkin kun olot joissain maissa ovat vakiintuneet ja väestöllä on vara ostaa. Vaikka suomessa työskenneltäisiin ilmaiseksi, silti energia ja raaka-aine on suomessa kallista.
Paperia voisi ennemminkin käyttää kyllä jo esimerkkinä onnistuneesta sopimisesta kuin jaksaa jauhaa siitä onnettomasta vastakkainasettelusta.
Ahtaajat ovat tainneet lakoillaan tehdä enemmän haittaa metsäteollisuudelle kuin nuo paperin kiistat.
Varmaankin jonnekin 1-2% paikkeille päädytään, mutta olen todella iloinen Suomen kilpailukyvyn kannalta jos päästäisiin 0-1% tasolle.
Suomen BKT yksityisellä sektorilla on edelleen jossain 2007 tasolla, ei ole mitään enempää jaettavaa sen puoleen työntekijöille kuin omistajillekaan. Palkansaajien ahneutta kuvaa kyllä hyvin se, että vastineeksi nollalinjasta vaaditaan esimerkiksi osinkojen alentamista 100%, ikäänkuin omistajilla ei olisi mitään osuutta työpaikan olemassaoloon.
Quote from: sunimh on 30.09.2011, 15:09:14
Julkiselle puolelle kaikkialle 10%, sekä jostain sopivasta palkkaluokasta ylöspäin 20% leikkaus heti, yksityisellä puolella sovittakoon alakohtaisesti.
Julkiselle puolelle tulisi tuolla reseptillä suuria vaikeuksia. Siellä tehdään ihan rehtejä ja tärkeitä töitä.
Tässä kuntapuolen 20 yleisintä ammattia:
Sairaanhoitaja 36 400
Lähihoitaja 22 300
Peruskoulun luokanopettaja 15 000
Lastenhoitaja 14 700
Perushoitaja 11 300
Lastentarhanopettaja 10 900
Perhepäivähoitaja 9 300
Lehtori 8 500
Koulunkäyntiavustaja 7 900
Tuntiopettaja 7 500
Hoitaja 7 500
Toimistosihteeri 6 400
Laitoshuoltaja 6 300
Peruskoulun lehtori 5 600
Terveydenhoitaja 5 100
Siivooja 5 100
Osastonsihteeri 5 000
Tuntiopettaja (päätoiminen) 5 000
Maatalouslomittaja 4 200
Ruokapalvelutyöntekijä 3 900
Kannatan vapaita työmarkkinoita.
Työehtosopimusten yleissitovuus lakkautettava. Sopimukset eivät voi koskea muita kuin sopijaosapuolia. Ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen keskinäiset sopimukset eivät voi koskea muita kuin ammattiliittoihin kuuluvia työntekijöitä ja työnantajajärjestöihin kuuluvia työnantajia.
Valtion on lakattava neuvottelemasta työmarkkinaosapuolten kanssa. Kaikki ns. kolmikantayhteistyö on lopetettava. Valtion ei pidä millään tavalla noteerata työmarkkinaosapuolten keskinäisiä sopimuksia. Valtion ei varsinkaan pidä antaa ns. työmarkkinaosapuolten eli ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen "sopia" keskenään esim. työurien pidentämisestä tai eläke-eduista tai äitiyslomista ym. sosiaalipolitiikkaan kuuluvista asioista.
Veroja pitää alentaa, jotta työnteko olisi mahdollisimman kannattavaa.
Tämän jälkeen on yhdentekevää, miten suuria palkankorotuksia työntekijät onnistuvat itselleen neuvottelemaan työnantajien kanssa.
Koska julkinen talous on pahasti alijäämäinen, on siihen puututtava myös palkkapolitiikan keinoin.
Tärkein palkkapolitiikan lähtökohta on suomalaisen työn ja tuotteiden kansainvälinen kilpailukyky. Jos aiomme säilyttää korkean elintason, on suomalaisten pystyttävä kauppaamaan tuotteitaan (niin henkisiä kuin aineellisiakin) myös ulkomaille. Sekä korvaamaan tuontia kotimaisella tuotannolla.(Lampaanlihaa tuodaan Uudesta-Seelannista, ja kananlihaa Thaimaasta, mitä järkeä?!!)
Tämä edellyttää yksityissektorilta nykyistä parempaa kilpailukykyä.
Tämän jälkeen voidaan pohtia Suomen sisäisiä palkkavertailuja. Tämänhetkinen tilanne edellyttää julkisen puolen palkkasumman jäädyttämistä, mieluummin supistamista.
Tehtäköön tämä niin että työpaikat säilyvät, mutta palkat jäädytetään. Kunnes julkisen talouden tasapaino korjaantuu.
Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.
En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta. Ei palkkoja voida millään mahtikäskyillä tai sopimuksilla pakottaa johonkin haarukkaan. Palkat muodostuvat sen mukaan mitä kukin toimiala pystyy maksamaan. SAK/SDP:läinen TUPO-politiikka on turhaa menneen maailman haikailua.
Quote from: TJK on 30.09.2011, 14:25:54
Quote from: jav on 30.09.2011, 13:54:20
Julkiselta ja kuntapuolella alle 2000 palkkoihin +3% ja päälle 2000 0% yli 3500 -3% yli 5000 -5% yli 7000 -10%
Yksityispuolelle alakohtainen ratkaisu jossa linjana 0%, sentakia, koska ylipöhöittynyttä ja tehotonta vapaamatkustajaa eli kuntataloutta on yksityispuolen rahoitettava.
Käsittääkseni julkisella puolella monet pienituloiset ammattiryhmät ovat paremmin palkattuja kuin vastaavan työn tekijät yksityisellä puolella (esim. tekninen toimi, siivousala).
Kuntien ja kuntayhtymien palkolliset, myös pienituloiset, ovat kymmeniä prosentteja jääneet jälkeen yksityisen sektorin palkkakehityksestä, kuitenkin poisluettuna johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt ja lääkärit.
Keskipalkkoja löytyy mm. liittojen tilastoista, sillä kuntien henkilöstöä on vähennetty jo vuosikausia, esimerkiksi suuressa kuntayhtymassä, jossa itse työskentelen, on henkilöstöä vähennetty merkittävästi.
Quote from: Goman on 01.10.2011, 16:23:40
Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.
En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta.
Ensin esität laajoista laajimman mahdollisen keskitetyn ratkaisun tarpeelliseksi, ja seuraavassa lauseessa toteat itsekin esityksesi epärealistiseksi ja järjettömäksi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Sen jälkimmäisen lauseen suhteen.
Quote from: M on 02.10.2011, 09:50:55
Quote from: Goman on 01.10.2011, 16:23:40
Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.
En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta.
Ensin esität laajoista laajimman mahdollisen keskitetyn ratkaisun tarpeelliseksi, ja seuraavassa lauseessa toteat itsekin esityksesi epärealistiseksi ja järjettömäksi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Sen jälkimmäisen lauseen suhteen.
Tarkennuksena; En esitä keskitettyä sopimusta, vaan toivon että lopputulos olisi se, että julkinen puoli olisi vähän aikaa jäissä, ja että yksityinen puoli saisi hieman lisää. Kuitenkin niin että kansainvälinen kilpailukyky ei liikaa heikkene, mutta silti saisimme hieman lisää (palkka)verotulojakin julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi.
Velkaantuminen on saatava kuriin, se on tärkein ja vaikein juttu.
btw. Lueskelin eilen pätkän kirjaa: After America (by Mark Steyn). Siinä kerrottiin että nykyinen Congressi (111th, 2009-2011) on velkaannuttanut USA:ta enemmän kuin 100 ensimmäistä Congressia (1789-1989) yhteensä !!. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Quote from: Goman on 02.10.2011, 11:18:37
Quote from: M on 02.10.2011, 09:50:55
Quote from: Goman on 01.10.2011, 16:23:40
Eli yksityisen puolen palkat +1...2 % , julkinen puoli +-0.
En kylläkään pidä järkevänä laajoja palkkaratkaisuja. Ne eivät heijasta reaalimaailman tilannetta.
Ensin esität laajoista laajimman mahdollisen keskitetyn ratkaisun tarpeelliseksi, ja seuraavassa lauseessa toteat itsekin esityksesi epärealistiseksi ja järjettömäksi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Sen jälkimmäisen lauseen suhteen.
Tarkennuksena; En esitä keskitettyä sopimusta, vaan toivon että lopputulos olisi se, että julkinen puoli olisi vähän aikaa jäissä, ja että yksityinen puoli saisi hieman lisää.
Siihen lopputulokseen ei päästä edes keskitetyllä ratkaisulla. Poikkeuslaki? Ja mitäpä arvelet tapahtuvan, jos sellaista esitettäisiin eduskunnan päätettäväksi?
Mielenkiintoinen kysymys. Todennäköisesti alkaa lakkoaalto, kuten jokaisen kunnon laman alla on tapana.
Quote from: Mika.H on 02.10.2011, 12:14:50
Mielenkiintoinen kysymys. Todennäköisesti alkaa lakkoaalto, kuten jokaisen kunnon laman alla on tapana.
Jos julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenisi, sillä olisi kielteisia vaikutuksia kulutuskysyntään ja kotitalouksien muuhunkin käyttäytymiseen. Vaikuttaisi talouden lamaantumiseen enemmän kuin lakot. Nollaratkaisu tarkoittaa ostovoimamiinusta.
Quote from: Alfresco on 30.09.2011, 13:09:35
Quote from: punajuuri on 30.09.2011, 13:01:48
Nollaratkaisu on hyvä jos muuten hinnat pysyvät samoina ja vuokrat sun muut. Vähä kuitenkin epäilen, että ne nousevat silti.
Palkkojen korotus nostaa hintoja. Nollalinja ei kuitenkaan takaa nolla hinnankorotusta koska energia, raaka-aine ja verot myös nousevat. Veroja taas pitää nostaa paljon lisää jos julkisen sektorin palkat nousevat. Tämä on oravanpyörä missä palkankorotukset ajaa verot ja hinnat ylös. Suurin haitta sillä on viennille koska Suomen kustannustaso nousee muihin nähden eikä tavara mene kaupaksi.
Palkankorotuksista ei ole muuta kun haittaa tällä hetkellä. Kaikki saavat lisää veroja maksettavaksi, hinnat nousevat ja vienti sakkaa, työttömyys nousee. En ymmärrä miksi liitot jälleen ahnehtivat palkankortuksilla kun on päivän selvä, että Suomi on kohta konkurssissa kun yritykset tapetaan kuluihinsa.
Nimenomaan näin. Ja tämä koskee kaikkia suomalaisia. Niin työläisiä kuin keskiluokkaa ja varakkaitakin. Ei ole liian monimutkaista matikkaa.
Quote from: Alapo on 01.10.2011, 03:24:30
Quote from: sologdin on 30.09.2011, 21:48:55
Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä. Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt. Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen. Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.
Tarkoittanet kai työnantajan työsulkua eli työntekijöitä ei päästetty työpaikoilleen, ei työntekijöiden lakosta. Kaikkihan alkoi siitä että työnantaja oli haluton aloittamaan neuvottelut edellisenä syksynä ei liiton haluttomuudesta ratkaisuun. Tuolloinhan paperiliitto antoi aika paljon periksi työehtosopimuksessa, niitä etuja mitä oli aikaisemmin neuvoteltu.
Paperin "lakko" ei ole syynä työpaikkojen ohenemiseen, kyllä se on jatkuva uusien tehtaiden tekeminen maihin joissa energia on halpaa, puu kasvaa nopeammin, ovat monesti lähempänä sitä aluetta missä tuotetta käytetään. Eräs paperin hintaan kuuluva tekijä on rahti, onko halvempaa suomesta rahdata etelä-amerikkaan paperia vai tuottaa se paikan päällä, varsinkin kun olot joissain maissa ovat vakiintuneet ja väestöllä on vara ostaa. Vaikka suomessa työskenneltäisiin ilmaiseksi, silti energia ja raaka-aine on suomessa kallista.
Työsulku oli kylläkin seurausta siitä, että työntekijät lakkoili jatkuvasti niin, että kun tuotanto saatiin ajettua takaisin ylös, niin alkoi uusi lakko. Työsulku oli juuri oikea toimenpide tuossa tilanteessa.
Ja mitä rahtiin tulee, niin etelä-amerikasta on saatu rahdattua paperi hollantiin samalla kustannuksella kun suomessa on saatu puu vasta paperitehtaan portilla. Näin se valitettavasti on.
Vielä sellainen lisäys, että työkustannuksen osuus paperin valmistuksesta on vain 8 %. Eli todellakin vaikka suomalaisessa paperitehtaassa työskenneltäisiin ilmaiseksi, suomalainen paperi olisi selkeästi kalliimpaa etelä-amerikasta tuotettuun verrattuna. Ylipäätään voidaan kysyä, mitä järkeä on tehdä paperia puusta, joka on kasvanut 70 vuotta metsässä. Olisiko järkevämpää siirtyä Suomessa suuremman jalostusasteen tuotantoon puun osalta?
Quote from: M on 02.10.2011, 14:08:07
Quote from: Mika.H on 02.10.2011, 12:14:50
Mielenkiintoinen kysymys. Todennäköisesti alkaa lakkoaalto, kuten jokaisen kunnon laman alla on tapana.
Jos julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima heikkenisi, sillä olisi kielteisia vaikutuksia kulutuskysyntään ja kotitalouksien muuhunkin käyttäytymiseen. Vaikuttaisi talouden lamaantumiseen enemmän kuin lakot. Nollaratkaisu tarkoittaa ostovoimamiinusta.
Tulee mieleen onko millään enää mitään väliä? Julkisen sektorin painoarvo on kasvanut JO niin suureksi, että tehdään mitä tahansa niin mennään pieleen.
Quote from: Alapo on 01.10.2011, 03:24:30
Quote from: sologdin on 30.09.2011, 21:48:55
Kaikkihan me muistamme Paperin uljaan kuuden viikon työtaistelun muutama vuosi sitten. Teknologia- ja metallitoverit näyttävät seuraavan jälkiä. Jäljet eivät pelota: ei muisteta miten paperiteollisuudelle Suomessa komian lakon jälkeen on käynyt. Kemijärvellä kyllä muistetaan, sieltä kun lähti "leivän isä" kokonaan poikkeen. Muualla paperin duunipaikat vähenevät ja ohenevat koko ajan.
Tarkoittanet kai työnantajan työsulkua eli työntekijöitä ei päästetty työpaikoilleen, ei työntekijöiden lakosta.
Kaikkihan alkoi Paperin
työntekijöiden pistelakoista; paperikoneita ajettiin alas ja ylös muutaman päivän välein. Se oli Paperiliitolta ja Aholalta selkeää provokaatiota: miljardien arvoiset koneet eivät kestä tuollaista ja sen Paperi vähän pirun hyvin tiesi. Työsulku alkoi sen jälkeen.
Ahola ei piitannut alan työpaikoista paskankaan vertaa, kunhan oma palli oli tukevasti paikallaan ja palkkapussi ja edut ennallaan.
Tässä tilanteessa olisi tärkeintä turvata teollisuuden kilpailukyky. Lamat pienentävät markkinoita ja koventavat kilpailua.
Olisi todella hienoa, jos yksityisen sektorin palkat saataisiin jäädytettyä. Julkinen sektori ei ole niin kriittinen, vaikka suuret palkankorotukset eivät sielläkään toki toivottavia ole.
Quote from: TJK on 03.10.2011, 14:03:50
Olisi todella hienoa, jos yksityisen sektorin palkat saataisiin jäädytettyä. Julkinen sektori ei ole niin kriittinen, vaikka suuret palkankorotukset eivät sielläkään toki toivottavia ole.
Yksityinen sektori maksaa julkisen palkat tulo ja yhteisöveron kautta :o
Millään maltillisella palkkaratkaisulla tuskin on suurtakaan merkitystä, koska nekin rahat kyllä ulosmitataan osinkoina tai bonuksina johdolle.
Keskitetty palkkaratkaisu, joka perustuu todellisen inflaation huomioimiseen, eli ei inflaatiota korkeampi.
Kannatan sellaista palkkaratkaisua, jossa työmarkkinajärjestöjen henkilöstö irtisanotaan ja omaisuus myydään.
Näillä rahoilla voi korottaa oikeita töitä tekevien ihmisten palkkoja.
Paperitehtaat pysyivät helpommin Suomessa jos kaikki metsät omistaisi valtio(Suomi), joka myisi puuta järkevään hintaan tehtaille. Paperitehtaiden on halvempaa ostaa puuta Venäjältä kuin yksityisiltä metsin omistajilta, tämmöisen väitteen kuulin. En ole varma pitääkö paikkaansa, mutta kyllä tuo ihan uskottavalta kuulostaa. Kaikenmaailman luonnonsuojelualueet vielä päälle, niin yritä siinä nyt sitte Suomessa paperitehtailla.
Quote from: punajuuri on 04.10.2011, 16:37:15
Paperitehtaat pysyivät helpommin Suomessa jos kaikki metsät omistaisi valtio(Suomi), joka myisi puuta järkevään hintaan tehtaille. Paperitehtaiden on halvempaa ostaa puuta Venäjältä kuin yksityisiltä metsin omistajilta, tämmöisen väitteen kuulin. En ole varma pitääkö paikkaansa, mutta kyllä tuo ihan uskottavalta kuulostaa. Kaikenmaailman luonnonsuojelualueet vielä päälle, niin yritä siinä nyt sitte Suomessa paperitehtailla.
Suomalainen puu ei mitenkään pysty kilpailemaan hinnalla etelä-amerikkalaisen kanssa.
Quote from: punajuuri on 04.10.2011, 16:37:15
Paperitehtaat pysyivät helpommin Suomessa jos kaikki metsät omistaisi valtio(Suomi), joka myisi puuta järkevään hintaan tehtaille. Paperitehtaiden on halvempaa ostaa puuta Venäjältä kuin yksityisiltä metsin omistajilta, tämmöisen väitteen kuulin. En ole varma pitääkö paikkaansa, mutta kyllä tuo ihan uskottavalta kuulostaa. Kaikenmaailman luonnonsuojelualueet vielä päälle, niin yritä siinä nyt sitte Suomessa paperitehtailla.
Vielä paremmin tehtaat pysyisivät Suomessa, jos valtio omistaisi nekin eikä vain metsiä. Eduskunnan ja valtioneuvoston nimeämät johtajat johtaisivat niitä taitavasti ja tuottoisasti. Kaikille maksettaisiin hyvää palkkaa, joka nousisi 15 % vuodessa. Valtion omistamista kaupoista (valtio omistaisi nekin) saisi edullista ja laadukasta ruokaa ja juomaa; se tulisi valtion omistamilta maatiloilta, tai suurilta kollektiivitiloilta, kolhooseista tai sovhooseista. Suomen Pankki (valtion omistaisi pankkitoiminnan) antaisi valtion tehtaille ja muille toiminnoille edullista ja pitkäaikaista investointiluottoa, VR (se on jo valtion) kuljettaisi tyytyväisiä kolhosnikkoja ja Valtion Ilmakuljetuskeskus (ent. Finnair) veisi Puolueen johtajia (tarvittaisiin vain yksi puolue) hyödyllisiin ja suosittuihin neuvotteluihin Kuubaan, Kiinaan, Korean Ihmisten Tasavaltaan ja Zimbabween. Ja niin edelleen (jne).
Quote from: JmR on 03.10.2011, 14:16:22
Quote from: TJK on 03.10.2011, 14:03:50
Olisi todella hienoa, jos yksityisen sektorin palkat saataisiin jäädytettyä. Julkinen sektori ei ole niin kriittinen, vaikka suuret palkankorotukset eivät sielläkään toki toivottavia ole.
Yksityinen sektori maksaa julkisen palkat tulo ja yhteisöveron kautta :o
Niin, ja yksityinen sektori työllistäisi enemmän, jos palkat olisivat pienemmät. Se voisi enemmän kuin korvata yhden palkankorotuksen vaikutuksen.
Lisäksi juuri tuon yhteisöveron kautta saataisiin lisää verotuloja, jos pienempien työvoimakustannusten ansiosta olisivat yritysten tulokset paremmat.
QuoteVielä paremmin tehtaat pysyisivät Suomessa, jos valtio omistaisi nekin eikä vain metsiä.
Aivan. Samaa toki sanoin jo monta kommenttia sitten. Yksityinen omistaminen on todella huono asia yhtiskunnan kannalta, ei ihmisen tarvitsisi omistaa kuin asuntonsa,
ja periaattessa senkin voisi vuokrata valtiolta. Tulipa tutustuttua Zeitgeist aatteeseen ja se vaikuttaa todella nerokkaalta, suosittelen muitakin tutustumaan. Siinä ei olisi rahaa ollenkaan, vaan kaikille annettaisiin tarpeensa mukaan jne.
Parikin kaveria on käynyt selostamassa Zeitgeistin nerokkuutta. Kaikki keskustelu aatesuunnasta käydään täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,41941.0.html