Hommaforum Testi

Kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti vuonna 2010 (ostovoimapariteetilla korjattuna, eli maan hintataso huomioon ottaen):

Britannia: 17 600 €
Itävalta: 16 100 €
Saksa: 16 000 €
Japani: 14 900 €
Belgia: 14 800 €
Suomi: 14 700 €
Tanska: 14 600 €
Hollanti: 14 600 €
Ranska: 14 600 €
Italia: 14 600 €
Espanja: 14 200 €
Ruotsi: 14 100 €
Portugali: 12 800 €
Slovakia: 10 400 €
Tšekki: 9700 €
Puola: 9 300 €
Viro: 7 700 €
Romania: 6 800 €


Lähde: http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?query=BOOKMARK_DS-070992_QID_-33988DAE_UID_-3F171EB0&layout=time,L,X,0;geo,L,Y,0;unit,L,Z,0;indic_na,L,Z,1;INDICATORS,L,Z,2;&zSelection=DS-070992unit,PPS_HAB;DS-070992INDICATORS,FLAG;DS-070992indic_na,P31_S14;&rankName1=unit_1_0_-1_2&rankName2=INDICATORS_1_0_-1_2&rankName3=indic-na_1_0_-1_2&rankName4=time_1_0_0_0&rankName5=geo_1_2_0_1&sortC=ASC_-1_FIRST&rStp=&cStp=&rDCh=&cDCh=&rDM=true&cDM=true&empty=false&wai=false&time_mode=NONE&lang=EN


Ilmeisesti liian kova verotus on alkanut todella vaikuttamaan ruotsalaisten elintasoon. Tosin herää kysymys, että miksi Saksa ei ole samalla tavalla romahtanut ja miksi Britannia on noin vauras, vaikka molemmissa maissa, sekä Saksassa että Britanniassa on mamuja melkein yhtä paljon kuin Ruotsissa.


Vaikuttaa siltä, että Pohjoismainen yhteiskuntamalli on pahasti epäonnistunut. Tämä on Ruotsissa tiedetty jo pitkään, mutta Suomessa siitä ei puhuta mitään. Mamuja ehkä syytetään tarpeettoman paljon ongelmista, jotka johtuvat yhteiskuntajärjestelmän puutteista.

Ei mamuja pidä syyttääkkään mamurasitteiden aikaansaamisesta. Ei tyhmä ole se joka ottaa, vaan se joka antaa.

QuoteTosin herää kysymys, että miksi Saksa ei ole samalla tavalla romahtanut ja miksi Britannia on noin vauras, vaikka molemmissa maissa, sekä Saksassa että Britanniassa on mamuja melkein yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Ihan kaikessa ei ole kysymys mamuilusta. Montako saksalaista vakavasti otettavaa vientifirmaa pystyt nimeämään? Entäpä ruotsalaista.

Ruotsilla on samat ongelmat kuin Suomessa, ja (onneksi) mamuilu ei ole niistä suurin. Suurempi on se, että vakavasti otettavat firmat pistävät pillit pussiin ja jäljelle jää lähinnä taidegallerioita ja virastoja.

Quote from: StadinKundi on 06.09.2011, 19:11:59
Vaikuttaa siltä, että Pohjoismainen yhteiskuntamalli on pahasti epäonnistunut. Tämä on Ruotsissa tiedetty jo pitkään, mutta Suomessa siitä ei puhuta mitään. Mamuja ehkä syytetään tarpeettoman paljon ongelmista, jotka johtuvat yhteiskuntajärjestelmän puutteista.

Niin ja Kreikassa oli 16000. En panisi mitään arvoa ko. tilastolle.

Kulutusmenot kertovat vain käytetyistä rahoista, eikä sinällään mitään elintasosta. Korjattu bkt per capita kertoo tämän asian paremmin. En juuri nyt ole tarkitanut, mutta Suomi ohitti vuosikymmenen alussa ensimmäistä kertaa historiassa (>1000 vuotta) Ruotsin tällä mittarilla ja se ilmiö liittyy juuri siihen, että bkt:n jakavia on aiempaa enemmän vaikka bkt:n tuotanto ei ole kasvanut samaa vauhtia.

Quote from: Kaptah on 06.09.2011, 19:33:16

QuoteTosin herää kysymys, että miksi Saksa ei ole samalla tavalla romahtanut ja miksi Britannia on noin vauras, vaikka molemmissa maissa, sekä Saksassa että Britanniassa on mamuja melkein yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Ihan kaikessa ei ole kysymys mamuilusta. Montako saksalaista vakavasti otettavaa vientifirmaa pystyt nimeämään? Entäpä ruotsalaista.

Ruotsilla on samat ongelmat kuin Suomessa, ja (onneksi) mamuilu ei ole niistä suurin. Suurempi on se, että vakavasti otettavat firmat pistävät pillit pussiin ja jäljelle jää lähinnä taidegallerioita ja virastoja.

Vientiteollisuus on kaikonnut Aasiaan. Ja se on tuonut sitä särvintä käntyn päälle. Ei ylimääräistä hyvää synny kulttuuri-ja taidetapahtumilla, kotouttamisilla, synergian siltoja rakentavilla sosiaaliprojekteilla, y.m., j.n.e..

Kyllä se lähtee ensinnäkin perustuotannosta; maa-ja metsätalous, energia, kaivosteollisuus, liikenne. Sen päälle tulee kaikki muu kehittävä ja tuottava teollisuus ja sen isot projektit. Se taas pyörittää monilukuista alihankintateollisuutta, joka on se oikea työllistäjä. Sitten vasta tulee ne alussa mainitut yhteiskunnalliset työt.

Teollisuuden rasitteeksi on rakennettu kaikenlaisia rankaisuveroja jotka eivät ole voimassa Aasian puolella, joka kilpailee kanssamme. Se on kestämätön tilanne. Sen lisäksi pitäisi Afrikkaa vielä avustaa kehitysavun päälle ilmastotuilla.

Ottaako ostovoimapariteetti huomioon sen, että hyvinvointivaltiossa saa ilmaiseksi palveluita, joista muualla joudut maksamaan?

Täällä on jo useampaan otteeseen kyseenalaistettu ko. tilasto, ja teen samoin. Tilaston mukaan Britanniassa olisi korkea ostovoima, mikä korreloi brittiläisen epähyvinvointivaltion kanssa = palvelut kalliita, verot matalammat. Eli tilasto laskee mukaan britannialaisten mm. lääkärikulut, kun taas Suomen ja Ruotsin lääkärikuluja ei tilastossa ole, koska ne on maksettu "etukäteen" verotuksen kautta. Tässä taas yksi esimerkki kuinka tilastoja käytetään asioiden hämärtämiseksi.

Tietääkseni Ruotsin talous voi tällä hetkellä hyvin.

Quote from: Loppuasukas on 06.09.2011, 22:00:15
Täällä on jo useampaan otteeseen kyseenalaistettu ko. tilasto, ja teen samoin. Tilaston mukaan Britanniassa olisi korkea ostovoima, mikä korreloi brittiläisen epähyvinvointivaltion kanssa = palvelut kalliita, verot matalammat. Eli tilasto laskee mukaan britannialaisten mm. lääkärikulut, kun taas Suomen ja Ruotsin lääkärikuluja ei tilastossa ole, koska ne on maksettu "etukäteen" verotuksen kautta. Tässä taas yksi esimerkki kuinka tilastoja käytetään asioiden hämärtämiseksi.

Jaahas. Kannattaisikohan ottaa selvää asioista ennen johtopäätöksiä? UK:ssa on hyvin sosialistinen terveydenhuoltojärjestelmä, NHS.

http://en.wikipedia.org/wiki/National_Health_Service_(England)

Samoin UK:ssa on tuottamattoman kansanosan mahdollista hengailla sukupolvesta toiseen nauttimassa hyvästä elintasosta "benefitseillä".

En tiedä, onko enää, mutta 10 vuotta sitten UK:ssa alle 16-vuotiaiden reseptilääkkeet oli ilmaisia ja kunnalliset lääkärit oli ilmaisia. Ei se ihan huono se brittien terveydenhuoltojärjestelmä ole vaikka verot onkin alhaisemmat kuin täällä onnelassa.

On tärkeää luoda Suomessa sellaista uskoa, että kevyemmän verotuksen maissa olisi jotenkin olematon sosiaaliturva ja köyhistä ja sairaista ei pidettäisi huolta. Miten muuten oikeutettaisiin järjettömän korkeat verot?

Quote from: StadinKundi on 06.09.2011, 19:11:59
Kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti vuonna 2010 (ostovoimapariteetilla korjattuna, eli maan hintataso huomioon ottaen) .. Ilmeisesti liian kova verotus on alkanut todella vaikuttamaan ruotsalaisten elintasoon. .. Vaikuttaa siltä, että Pohjoismainen yhteiskuntamalli on pahasti epäonnistunut.

Kuten tässä jo tuli selville niin noita "rikkaus"-mittareita on monenlaisia mutta jos uskomme siihen, että ruotsalaisten vauraus on laskussa niin siihen voi löytyä ihan luonnolinen yhteiskunnallinen syy:

Muutama vuosi sitten luin seikkaperäisen artikkelin eräässä arvostetussa amerikkalaisessa talouslehdessä missä suunnilleen ykskantaan todetiin Ruotsin olevan konkurssin tiellä. Arvion oli tehnyt muutama talousproffa perustuen Ruotsin talouslukuihin.

Viesti oli se, että sosialidemokraattinen malli tukeutuu ikuiseen talouskasvuun eli järjestelmä pysyy kasassa niin kauan kun valtion kassavirta nousee. Ruotsin valtio toimii siis operatiivisesti tapiolla mutta rahaa riittää liiketoiminnan pyörittämiseen niin kauan kun "asiakkaita" tulee lisää, eli verokertymä kasvaa talouskasvun myötä. Käytännössä tällainen taloudellinen malli tarkoittaa, että laskut siirretään tavalla tai toisella seuraavan sukupolven maksettavaksi. Lasku ei ole vain valtionvelkaa vaan se voi myös olla valtion muita sitoomuksia kuten eläkkeet tms. Sanomattakin on selvä ettei tällainen ikuisen kasvun systeemi voi toimia loputtomiin ja ehkä seinä alkaa nyt tulemaan vastaan.

Ruotsin kansalaisten laskeva vauraus lienee monen asian summa ja maahanmuutto on vain yksi niistä. Maahanmuutto maksaa jumalattomasti, vähentäen työtätekevien vaurauden mutta maahanmuuttjat vaikuttavat - heikosti työllistyvinä - myös itse tilastoituun vauraustasoon. Maahanmuutto alentaa siis kekimääräistä vaurautta kahdella tavalla.

Britannia ja Saksa voinevat elää paremmin mamujensa kanssa koska ensinnäkin taloudet ovat niin paljon suurempia, että ne kestävät enemmän maahanmuuttoon liittyviä tappioita. Toiseksi he eivät  kannusta laiskuuteen yhtä voimakkaasti kun Ruotsi (ja Suomi) valtavilla tulonsiirroilla. Selvää kuitenkin on, että kaikki mokutusmaat pärjäisivät paljon paremin ilman taloutta rasittavia maahanmuuttjia. Maahanmuutto on ilman muuta negatiivinen taloudellinen tekijä kaikille eurooppalaisille maille.

EDIT: Typot.

Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastolla joku neropatti ehdotti, että mamuille voitaisiin mallia Ruotsi, maksaa siitä, että he oppivat kielen tietyssä ajassa. Sehän on täysin älytöntä maksaa pakollisesta velvollisuudesta, parempana motivaattorina toimii esim. positiivinen käänytysmääräys. Ei ihme jos Ruotsi on kohta ripulissa.

Quote from: Kaptah on 06.09.2011, 19:33:16

QuoteTosin herää kysymys, että miksi Saksa ei ole samalla tavalla romahtanut ja miksi Britannia on noin vauras, vaikka molemmissa maissa, sekä Saksassa että Britanniassa on mamuja melkein yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Ihan kaikessa ei ole kysymys mamuilusta. Montako saksalaista vakavasti otettavaa vientifirmaa pystyt nimeämään? Entäpä ruotsalaista.

Ruotsilla on samat ongelmat kuin Suomessa, ja (onneksi) mamuilu ei ole niistä suurin. Suurempi on se, että vakavasti otettavat firmat pistävät pillit pussiin ja jäljelle jää lähinnä taidegallerioita ja virastoja.

Arvatenkin ruotsalaisia ja saksalaisia vientifirmoja on runsaasti. Väkilukuun suhteutettuna lienee suurin piirtein saman verran. Täytyy muistaa, että Saksa on noin kymmenen kertaa suurempi maa kuin Ruotsi.

Quote from: Teemu Lahtinen on 06.09.2011, 19:46:19
Kulutusmenot kertovat vain käytetyistä rahoista, eikä sinällään mitään elintasosta. Korjattu bkt per capita kertoo tämän asian paremmin. En juuri nyt ole tarkitanut, mutta Suomi ohitti vuosikymmenen alussa ensimmäistä kertaa historiassa (>1000 vuotta) Ruotsin tällä mittarilla ja se ilmiö liittyy juuri siihen, että bkt:n jakavia on aiempaa enemmän vaikka bkt:n tuotanto ei ole kasvanut samaa vauhtia.

Asiantuntijat pitävät nykyään kotitalouksien kulutusmenoja kaikkein parhaimpana todellisen elintason mittarina. Bruttokansantuote kertoo tuotetuista palveluista ja tavaroista. Niistäkin puolet tulee julkisesta sektorista. Ruotsissa valmistettu pölynimuri ei välttämättä näy ruotsalaisten elintasossa mitenkään, jos palkkataso ei nouse, tai verotusta ei alenneta.

Quote from: wekkuli on 06.09.2011, 20:49:58
Ottaako ostovoimapariteetti huomioon sen, että hyvinvointivaltiossa saa ilmaiseksi palveluita, joista muualla joudut maksamaan?

Länsi-Euroopassa hyvinvointivaltiot ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia, eli niissä kaikissa saa ilmaisia palveluita. Myytti Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylivoimaisuudesta elää sitkeästi, mikä sinänsä on ihan ymmärrettävää, olemmahan pohjoismaalaisia. Belgiassa oli jo 1960 luvulla paremmat sosiaalituet kuin Ruotsissa ja samalla matalampi verotus ja matalammat hinnat. Hyvinvointivaltion kehitys sodan jälkeen alkoi ensin Italiasta ja Benelux-maista (Belgia, Hollanti, Luxemburg), eikä suinkaan Ruotsista.

Quote from: Loppuasukas on 06.09.2011, 22:00:15
Täällä on jo useampaan otteeseen kyseenalaistettu ko. tilasto, ja teen samoin. Tilaston mukaan Britanniassa olisi korkea ostovoima, mikä korreloi brittiläisen epähyvinvointivaltion kanssa = palvelut kalliita, verot matalammat. Eli tilasto laskee mukaan britannialaisten mm. lääkärikulut, kun taas Suomen ja Ruotsin lääkärikuluja ei tilastossa ole, koska ne on maksettu "etukäteen" verotuksen kautta. Tässä taas yksi esimerkki kuinka tilastoja käytetään asioiden hämärtämiseksi.

Tietääkseni Ruotsin talous voi tällä hetkellä hyvin.

Kyllä kansainvälisesti Britanniaa pidetään elintason ykkösmaana Euroopassa.
Britannian sosiaaliturvakin on Suomen tasolla. Tämä ei ole ainoa tutkimus, jossa Britannia on ykkösenä. On tutkimuksia, jossa otetaan myös julkinen sektori huomioon ja lisätään se kotitalouksien kulutusmenoihin. Britannia on aina Euroopan paras.

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 17:27:32

Quote from: Loppuasukas on 06.09.2011, 22:00:15
Täällä on jo useampaan otteeseen kyseenalaistettu ko. tilasto, ja teen samoin. Tilaston mukaan Britanniassa olisi korkea ostovoima, mikä korreloi brittiläisen epähyvinvointivaltion kanssa = palvelut kalliita, verot matalammat. Eli tilasto laskee mukaan britannialaisten mm. lääkärikulut, kun taas Suomen ja Ruotsin lääkärikuluja ei tilastossa ole, koska ne on maksettu "etukäteen" verotuksen kautta. Tässä taas yksi esimerkki kuinka tilastoja käytetään asioiden hämärtämiseksi.

Tietääkseni Ruotsin talous voi tällä hetkellä hyvin.

Kyllä kansainvälisesti Britanniaa pidetään elintason ykkösmaana Euroopassa.
Britannian sosiaaliturvakin on Suomen tasolla. Tämä ei ole ainoa tutkimus, jossa Britannia on ykkösenä. On tutkimuksia, jossa otetaan myös julkinen sektori huomioon ja lisätään se kotitalouksien kulutusmenoihin. Britannia on aina Euroopan paras.

Entäs Sveitsi?

Quote from: Jouko on 08.09.2011, 17:30:39

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 17:27:32

Quote from: Loppuasukas on 06.09.2011, 22:00:15
Täällä on jo useampaan otteeseen kyseenalaistettu ko. tilasto, ja teen samoin. Tilaston mukaan Britanniassa olisi korkea ostovoima, mikä korreloi brittiläisen epähyvinvointivaltion kanssa = palvelut kalliita, verot matalammat. Eli tilasto laskee mukaan britannialaisten mm. lääkärikulut, kun taas Suomen ja Ruotsin lääkärikuluja ei tilastossa ole, koska ne on maksettu "etukäteen" verotuksen kautta. Tässä taas yksi esimerkki kuinka tilastoja käytetään asioiden hämärtämiseksi.

Tietääkseni Ruotsin talous voi tällä hetkellä hyvin.

Kyllä kansainvälisesti Britanniaa pidetään elintason ykkösmaana Euroopassa.
Britannian sosiaaliturvakin on Suomen tasolla. Tämä ei ole ainoa tutkimus, jossa Britannia on ykkösenä. On tutkimuksia, jossa otetaan myös julkinen sektori huomioon ja lisätään se kotitalouksien kulutusmenoihin. Britannia on aina Euroopan paras.

Entäs Sveitsi?

Usko tai älä, Sveitsi jää niukasti Britannian taakse. Hintataso on siellä erittäin korkea, mikä näkyy heti näissä tutkimuksissa.

Laitan tähän ketjuun luettavaksi yhden tyyppiesimerkin siitä kritiikistä, mitä angloamerikkalaisessa maailmassa kohdistetaan nykyään pohjoismaista hyvinvointimallia kohtaan. Kyseessä on New York Timesissa muutama vuosi sitten julkaistu artikkeli, joka herätti laajaa kansainvälistä huomiota ja käännettiin sen vuoksi myös suomen kielelle.

Olemme rikkaita! Ettekä ole, tarinan loppu.

Oslo, Huhtikuun 17, 2005 (nytimes.com) - Bruce Bawer

Oslo – Virallinen totuus pohjoismaiden talouselämästä on helposti ynnättävissä: ihmiset täällä ovat suunnattoman varakkaita ja heidän kaikki tarpeensa täyttyvät tehokkaan hyvinvointivaltion toimesta. He uskovat niin itsekin. Todellisuus – kuten tämä Oslossa asuva amerikkalainen voi todistaa, ja kuten myös viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat – ei kuitenkaan ole ihan sitä miltä se näyttää.

Jopa skandinavialainen eliitti kaupittelee tätä epäuskottavaa viestiä. Se tarjoaa kuvaa Yhdysvalloista hajaantuneena kansakuntana, epäoikeudenmukaisesti jakautuneena ryöväri paronien ja alipalkattujen työnorjia välillä, puhumattakaan armeijoista kodittomien ja työttömiä. Eliitin on meneteltävä näin ylläpitääkseen ihmisten uskoa hyvinvointivaltioon, jota rahoitetaan korkeilla tuloveroilla, jonka pitäisi tarjota paljon enemmän taloudellista suojaa ja hyvinvointia ihmisille, kuin mitä Yhdysvaltalainen järjestelmä tekee. Taloudellista suojaa, kyllä – mutta jotkut norjalaiset saattavat kyseenalaistaa ylläesitetyn väitteen hyvinvointiosion.

Oslossa kirjastojen kokoelmat ovat pahasti vanhentuneita ja julkiset uima-altaat ovat epätoivoisesti huollon tarpeessa. Uutisreportaasit kertovat vakavasta poliisipulasta sekä koulutarvikepulasta. Kun anoppini kävi julkisella vastaanotolla hiljattain, oli sairaalasta yskänlääke lopussa. Narkomaanit täyttävät Oslon keskustan kadut, kuten Los Angeles Times hiljattain raportoi, mutta metadonihoitoon hakeutuvat pistetään kuukausia pitkiin jonoihin.

Norjassa, normaali vastaus on että kyseessä täytyy olla jokin virhe, tällaisia asioita ei yksinkertaisesti voi tapahtua "maailman rikkaimmassa valtiossa". Mutta miksi norjalaisilla on sitten niin varakas kuva itsestään? Osittain siksi, että verrattuna heidän isovanhempiinsa (jotka elivät ennen Pohjanmeren öljylöytöjä), he ovat rikkaita. Jotkut harvat kuitenkin kyseenalaistavat, että onkohan Norja sittenkään maailman rikkain valtio.

Sen jälkeen kun muutin tänne kuusi vuotta sitten, huomasin nopeasti että norjalaiset elävät säästäväisemmin kuin amerikkalaiset. He pitävät kiinni vanhoista laitteista ja huonekaluista, joista me Yhdysvaltalaiset hankkiutuisimme eroon. Norjalaiset ajavat myös romuautoilla. Vuonna 2003, kun toin elämänkumppanini kanssa hänen teini-ikäisen veljensä New Yorkiin – hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa Euroopan ulkopuolelle – hän tuijotti hämmentyneenä suurin silmin autoja Newarkin lentokentän pysäköintialueella, yhtä hypnotisoituneena kuin Robin Williams aikoinaan newyorkilaisessa ruokakaupassa elokuvassa Neukku New Yorkissa.

Yksi erityinen tapahtuma muistui mieleeni. Ollessani norjan kielen oppitunnilla opettajani havainnollisti merkityksen sanalle matpakke – "pakattu päivällinen" - kaivamalla selkärepustaan täytetyn patongin pakattuna voipaperiin. Se oli hänen päivällisensä. Hän nosti sen ilmaan, jotta kaikki näkisivät.

Kyllä, opettajat ovat alipalkattuja kaikkialla, mutta norjassa matpakke on kaikkialla läsnä, luokkahuoneista neuvottelusaleihin. New Yorkissa toimistotyöntekijä saattaa käväistä päivällisaikaan pikaruokalassa, Pariisissa hän saattaa nauttia lasillisen viiniä paikallisessa ravintolassa, mutta Norjassa hän istuu pöytänsä ääressä, syömässä kotoaan tuomaa voileipää.

Kyseessä ei ole pelkästään traditio tai mieltymys tavanomaiseen, ei-materialistiseen elämäntapaan. Ulkona syöminen on vain liian kallista maassa jossa esimerkiksi opettajat tienaavat 35 000e vuodessa - ennen veroja. Jopa kaikkein vaatimattomimmatkin ateriat – esimerkiksi iso pizza kuljetettuna Oslon suosituimmasta pizzeriasta, maksavat 25 – 35e, mukaan lukien kuljetuskustannukset ja 25 prosentin arvonlisävero.

Eivät päivittäistavaratkaan ole halpoja. Jokaisena viikonloppuna, armeijoittain norjalaisia matkustaa Ruotsiin, ostaakseen jääkaappinsa täyteen supermarketeissa, joiden hinnat ovat edullisia vain norjalaisella mittapuulla. Tosin ei tämäkään ole mikään kovin hyvä ratkaisu, koska bensiini (tässä öljynvientivaltiossa) maksaa enemmän kuin euron litra.

Kaikki tämä tuli ilmi viime vuoden (2004) tutkimuksesta, ruotsalaiselta tutkimusjärjestöltä Timbrolta, joka vertasi bruttokansantuotetta 15 Euroopan Unionin jäsenmaan (ennen vuoden 2004 laajentumista) ja 50 Yhdysvaltojen osavaltion ja Washington DC:n välillä. (Norja, joka ei ole Euroopan Unionin jäsen, ei ollut mukana tutkimuksessa).

Kun verrattiin dollarin ja euron ostovoimaa, ainut eurooppalainen valtio, jonka bkt per capita oli Yhdysvaltojen keskiarvon yläpuolella, oli kääpiövaltio ja veroparatiisi Luxemburg. Se rankattiin kolmanneksi, juuri Delawaren jälkeen ja hieman ennen Connecticutia.

Seuraava Eurooppalainen valtio listalla oli Irlanti, sijalla 41, 66sta tutkitusta kohteesta; Ruotsi oli 14. huonoin (heti Alabaman jälkeen), jota seurasi Oklahoma, ja sitten Iso-Britannia, Ranska, Suomi, Saksa ja Italia. Viimeiset kolme sijaa menivät Espanjalle, Portugalille ja Kreikalle.

Vaihtoehtoisesti, tutkimuksessa selvisi, että jos EU:ta käsiteltäisiin kuin yhtenä Yhdysvaltojen osavaltiona, se sijoittuisi viidenneksi viimeiseksi, päihittäen vain Arkansasin, Montanan, Länsi-Virginian ja Mississippin. Lyhyesti; vaikka skandinaaveille jatkuvasti kerrotaan miten paljon paremmin heidän asiansa ovat verrattuna amerikkalaisiin, Timbron tilastot osoittavat päinvastaista. Samaan tulokseen päätyi myös ruotsalainen taloustoimittaja Johan Norberg.

Verraten "amerikkalaista unelmaa" ja "eurooppalaista päiväunta", Norberg kuvasi eroa: "talouskasvu viimeisen 25-vuoden aikana on Yhdysvalloissa ollut 3 % vuodessa, vastaavan luvun ollessa 2,2 % EU:ssa. Tämä tarkoittaa että Yhdysvaltojen talous on lähes kaksinkertaistunut, kun taas EU:n talous on kasvanut vähän yli puolella. Ostovoima Yhdysvalloissa on nyt 26 000e per capita, ja EU:ssa 18 000e – ja kuilu ainoastaan syvenee.

Yksi yksityiskohta Timbron tutkimuksessa, mikä ei sopinut yhteen käsitysteni kanssa, oli pohjoismaiden sijoittuminen huipulle ja Espanjan sijoittuminen lähes pohjalle. Minun oma käsitykseni asioista on että espanjalaiset elävät paljon paremmin kuin skandinaavit. Norjalaisissa pubeissa, esimerkiksi, kuka tahansa rikas tai tarpeeksi hullu voi, sanotaanko, ostaa gintonicin ja maksaa siitä noin 10e, saadakseen muutaman teelusikallisen giniä toniclasillisen pohjalle; Espanjassa taas drinkit ovat sikahalpoja ja baarimikko kaataa giniä lasin piripintaan asti, ellet sano "stop".

Maaliskuun lopulla (2004), toinen tutkimus KPMG:ltä, eli kansainväliseltä kirjanpito- ja konsulttifirmalta, valaisee tämän paradoksin. Tutkimus paljasti, että kun käytettävissä olevia tuloja verrattiin elinkustannuksiin, skandinaavit olivat köyhimpiä ihmisiä koko Länsi-Euroopassa. Tanskalaisten tulot olivat matalimmat, norjalaisten toisiksi matalimmat ja ruotsalaisten kolmanneksi matalimmat. Espanja ja Portugal, joiden talous on vähiten säädeltyjen joukossa koko Euroopassa, johtivat listaa.

Hiljattain Tanskan valtiovarainministeriö julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin yksityiseen kulutukseen käytettävissä olevia tuloja kolmessakymmenessä maassa. Norja pärjäsi hieman paremmin tässä kuin KPMG:n tutkimuksessa, mutta jäi kuitenkin jälkeen suurintaosaa Länsi-Eurooppaa, mutta päihittäen ainakin Irlannin ja Portugalin.

Nämä tutkimukset kuitenkin varmistivat Timbron ja Norbergin kuvaa elintasosta Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Yksityinen kulutus per henki on Yhdysvalloissa 23 000e, niin vastaavat luvut vaihtelevat Länsi-Euroopassa (poikkeuksena Luxemburg 21 000e) 9 000e ja 16 000e väliltä, Norjan ollessa 13 000 e.

Tätä kirjoittaessa, luulo Norjasta "maailman rikkaimpana valtiona" pysyy vankkana. Huhtikuun 2. artikkeli oslolaisessa Dagsavisen-lehdessä kysyi: miten on mahdollista että "maailman rikkain valtio repii sosiaalisia palveluita alas, jotka rakennettiin kun norja oli paljon köyhempi?".

Ilmiselvästi Norjan rikkaus on sellainen valtava myytti, jota ei haudata muutaman tutkimustuloksen takia."


Lähde:

http://www.stabu.net/rikasnor.html

^LOL tuohan on hyvä kirjoitus joka tosiaan asettaa pohjoismaalaiset valtiot ihan oikeaan kehykseen.

Tosin luulen että tuo näkökulma ei ota huomioon A) terveydenhuoltoa, ja B) onnellisuusindeksiä. Jälkimmäisessähän Tanska ja Norja tuosta pihistämisestä ja korkeasta suhteellisesta hintatasosta huolimatta ovat ihan kärjessä.

Itse veikkaan että tässä vaikuttaa myös se muualla käsitelty varakkuuden tasoerojen pitäminen pienenä (oliko se 4x kertoimen sisällä?) edesauttaa yhteiskunnan stabiiliutta ja hyvinvointia.

Mutta ihan hyvä kuvaus. Suomessakin meillä on suht isot ja vanhat autot. Ja ihan hyväkuntoiset, mutta se johtuu vain siitä että suomalaiset joutuvat pitämään niistä hyvää huolta ja ostamaan ne säästämällä huolellisesti. Kun vertaa keski-eurooppalaisten uesammin vaihtuviin käyttöautoihin. (Kokemus Ranskasta)

Mites ilmainen koulutus?

Mielenkiintoista keskustelua. Olen lukenut tuon mainitun KPMG:n tutkimuksen ja se oli todella mielenkiintoinen. Ikävä kyllä en löydä sitä enää.

Uskoakseni täsmällistä ostovoimaindeksiä on täysin mahdoton tehdä, koska muuttujia on niin valtavasti. Itse pidän parhaana mittarina omia silmiä.

Kun vertaa Suomea vaikkapa Espanjan, Italian, Sveitsin, Itävallan, Englannin, Ranskan tai jopa Kroatian keskiluokkaan eron näkee selvästi. Ero näkyy vaatteissa, autoissa, kengissä, taksin käytössä, ulkona syömisessä, kodin varustetasossa ja kaikkialla.

Suomalaisen ostovoima on EU:n pohjasakkaa. Lähin vertailukohta taitaa olla Baltian maat ja Puola.

Quote from: Octavius on 08.09.2011, 18:31:30
Mielenkiintoista keskustelua. Olen lukenut tuon mainitun KPMG:n tutkimuksen ja se oli todella mielenkiintoinen. Ikävä kyllä en löydä sitä enää.

Uskoakseni täsmällistä ostovoimaindeksiä on täysin mahdoton tehdä, koska muuttujia on niin valtavasti. Itse pidän parhaana mittarina omia silmiä.

Kun vertaa Suomea vaikkapa Espanjan, Italian, Sveitsin, Itävallan, Englannin, Ranskan tai jopa Kroatian keskiluokkaan eron näkee selvästi. Ero näkyy vaatteissa, autoissa, kengissä, taksin käytössä, ulkona syömisessä, kodin varustetasossa ja kaikkialla.

Suomalaisen ostovoima on EU:n pohjasakkaa. Lähin vertailukohta taitaa olla Baltian maat ja Puola.

Suomalaiset käyttää vaatteisiin rahaa Länsi-Euroopan toiseksi vähiten. Kun Keski-Euroopassa menee asukasta kohti noin 1500 euroa vaatteisiin, Suomessa menee 900 euroa, Ruotsissa 1200 euroa. Ruotsalaiset ja suomalaiset on rikkaiden maiden huonoiten pukeutuvaa porukkaa, jos vaatteisiin kulutettu raha ylipäätään kertoo mitään pukeutumisesta. Samoin autoihin suomalaiset käytti rahaa Länsi-Eurooppalaisittain erittäin vähän, eli suurin piirtein saman verran kuin espanjalaiset. Autot onkin Suomessa aika rumia keskimäärin.

Toisaalta suomalaiset käyttää virkistäytymiseen, kulttuuriin ja matkailuun melkeinpä eniten rahaa länsimaalaisista, eli suomalaisten kulutus painottuu vähän eri tavalla kuin sellaisissa maissa, joissa muille näyttäminen on tärkeää. Toisaalta ainakin suomalaisten miesten pukeutuminen on niin surkeaa, että muutaman satasen vuodessa saisi kyllä laittaa enemmän vaatekaapin uusimiseen. Jättää vaikka parit tietokonetarvikkeet ostamatta.

Virkistäytymiseen ja kulttuuriin käytetty raha asukasta kohti vuonna 2005 (kunkin maan hintataso on otettu huomioon):

Luxemburg: 3869 €
Ruotsi: 3398 €
Suomi: 2731 €
Ranska: 1926 €
Italia: 1680 €
Kreikka: 1285 €
Viro: 691 €
Bulgaria: 204 €


Lähde: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Mean_consumption_expenditure_of_households,_2005(PPS).PNG&filetimestamp=20090430100023

Vaatteisiin ja kenkiin käytetty raha asukasta kohti (kunkin maan hintataso on otettu huomioon)

Italia: 2013 €
Ranska: 1853 €
Espanja: 1786 €
Belgia: 1425 €
Saksa: 1355 €
Ruotsi: 1270 €
Tanska: 1168 €
Suomi: 934 €
Portugali: 861 €


Lähde: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Mean_consumption_expenditure_of_households,_2005(PPS).PNG&filetimestamp=20090430100023

Kulttuurin vaikutus näkyy selvästi tuossa pukeutumisessa. Ei ole yllättävää, että Italiassa ja Ranskassa menee vaatteisiin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa. Suomalaisethan on pukeutumisen suhteen Euroopan ehkä junteinta porukkaa (Helsinki on poikkeus). Ei kuitenkaan pidä tuijoittaa pelkästään siihen, mikä ulospäin näkyy. Suomessahan vähän karsastetaan muille näyttämistä. Jostain luin, että Suomessa on Euroopan Unionin parhaimmassa kunnossa olevat asunnot. Ruotsi tuli tutkimuksessa toiseksi ja muut olivat kaukana takana. Se on tyypillisen suomalaista. Saattaa olla 200 000 euron talo ja "isännällä" Tarjoustalon T-paita päällä ja lippalakki päässä. Ehkä me ollaan tässä asiassa norjalaisten sukua.

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 18:58:35
... ... Se on tyypillisen suomalaista. Saattaa olla 200 000 euron talo ja "isännällä" Tarjoustalon T-paita päällä ja lippalakki päässä. Ehkä me ollaan tässä asiassa norjalaisten sukua.

Voisitko tarkentaa millaisia ongelmia sinulle aiheutuu muiden valinnoista?

Quote from: Octavius on 08.09.2011, 18:31:30
Mielenkiintoista keskustelua. Olen lukenut tuon mainitun KPMG:n tutkimuksen ja se oli todella mielenkiintoinen. Ikävä kyllä en löydä sitä enää.

Uskoakseni täsmällistä ostovoimaindeksiä on täysin mahdoton tehdä, koska muuttujia on niin valtavasti. Itse pidän parhaana mittarina omia silmiä.

Kun vertaa Suomea vaikkapa Espanjan, Italian, Sveitsin, Itävallan, Englannin, Ranskan tai jopa Kroatian keskiluokkaan eron näkee selvästi. Ero näkyy vaatteissa, autoissa, kengissä, taksin käytössä, ulkona syömisessä, kodin varustetasossa ja kaikkialla.

Suomalaisen ostovoima on EU:n pohjasakkaa. Lähin vertailukohta taitaa olla Baltian maat ja Puola.

Näin teen itsekin ja havainnot ovat samoja. Venäläisenkin keskiluokan elintaso on samaa luokkaa kuin meikäläisen jne.

No sen verran puolustan minäkin virallisia tilastoja että niissä näkyy "pisa harha" ts. monet ryhmät jotka ovat köyhiä muualla ovat varakkaita suomessa. Exsoottisten kielten puhujat tulkkailevat toisilleen sossussa ja tiliä tehdään, tai verratkaa suomen romaaneja muiden maiden vastaaviin jne jne. aina niihin pottunokkaisiin paskajuoppoihin asti.

Suomessa on myös valtava kaikenlaisten verovaroin rahoitettujen pikkunilkkien joukko sitä 3000 + e / kk nostamassa, sama joukko tekisi jotain (paska)duunia terveessä järjestelmässä eikä vaikeuttaisi ihmisten elämää / vääntelisi klemmareita lämpimässä sisätilassa jne.

Suomessa on siis maailman parhaiten palkatut turhakkeet ja parhaiten prepatut apukoululaiset, kilpailukykykin on ihan 4. korkein koko maailmassa !!!!111  :) :facepalm:

Quote from: hiljainen tukija on 08.09.2011, 19:25:05

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 18:58:35
... ... Se on tyypillisen suomalaista. Saattaa olla 200 000 euron talo ja "isännällä" Tarjoustalon T-paita päällä ja lippalakki päässä. Ehkä me ollaan tässä asiassa norjalaisten sukua.

Voisitko tarkentaa millaisia ongelmia sinulle aiheutuu muiden valinnoista?

Samaa voisi kysyä sinulta.  :D

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.09.2011, 19:36:01

Quote from: Octavius on 08.09.2011, 18:31:30
Mielenkiintoista keskustelua. Olen lukenut tuon mainitun KPMG:n tutkimuksen ja se oli todella mielenkiintoinen. Ikävä kyllä en löydä sitä enää.

Uskoakseni täsmällistä ostovoimaindeksiä on täysin mahdoton tehdä, koska muuttujia on niin valtavasti. Itse pidän parhaana mittarina omia silmiä.

Kun vertaa Suomea vaikkapa Espanjan, Italian, Sveitsin, Itävallan, Englannin, Ranskan tai jopa Kroatian keskiluokkaan eron näkee selvästi. Ero näkyy vaatteissa, autoissa, kengissä, taksin käytössä, ulkona syömisessä, kodin varustetasossa ja kaikkialla.

Suomalaisen ostovoima on EU:n pohjasakkaa. Lähin vertailukohta taitaa olla Baltian maat ja Puola.

Näin teen itsekin ja havainnot ovat samoja. Venäläisenkin keskiluokan elintaso on samaa luokkaa kuin meikäläisen jne.

No sen verran puolustan minäkin virallisia tilastoja että niissä näkyy "pisa harha" ts. monet ryhmät jotka ovat köyhiä muualla ovat varakkaita suomessa. Exsoottisten kielten puhujat tulkkailevat toisilleen sossussa ja tiliä tehdään, tai verratkaa suomen romaaneja muiden maiden vastaaviin jne jne. aina niihin pottunokkaisiin paskajuoppoihin asti.

Suomessa on myös valtava kaikenlaisten verovaroin rahoitettujen pikkunilkkien joukko sitä 3000 + e / kk nostamassa, sama joukko tekisi jotain (paska)duunia terveessä järjestelmässä eikä vaikeuttaisi ihmisten elämää / vääntelisi klemmareita lämpimässä sisätilassa jne.

Suomessa on siis maailman parhaiten palkatut turhakkeet ja parhaiten prepatut apukoululaiset, kilpailukykykin on ihan 4. korkein koko maailmassa !!!!111  :) :facepalm:

Keskiluokan elintaso on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Eroja löytyy sitten keskiluokan suhteellisesta koosta. Venäjällä 140 miljoonasta ihmisestä eri arvioiden mukaan 20-40 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Suomessa 5,4 miljoonasta noin 2,5-3 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Kiinassa keskiluokkaan kuuluu 200 miljoonaa ihmistä, kun maan asukasluku on 1,3 miljardia.

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 19:41:16


Keskiluokan elintaso on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Eroja löytyy sitten keskiluokan suhteellisesta koosta. Venäjällä 140 miljoonasta ihmisestä eri arvioiden mukaan 20-40 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Suomessa 5,4 miljoonasta noin 2,5-3 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Kiinassa keskiluokkaan kuuluu 200 miljoonaa ihmistä, kun maan asukasluku on 1,3 miljardia.

Juu näinkin mutta keskiluokat kasvavat erittäin nopeasti Kiinassa ja aika nopeasti Venäjälläkin, suomessa kehitys on negatiivista. Ehkä muuallakin euvostoliitossa, velkaveto ei vain kanna.

Aloituksessa ollut tilasto ilman hintatasojen huomioon ottamista on sanoisinko erittäin mielenkiintoinen.

Kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti (reaalihinnat, eli puhtaasti euroissa laskettuna):

Tanska: 20 300 €
Suomi: 17 500 €
Iso-Britannia: 17 300 €
Ruotsi: 17 300 €
Saksa: 16 900 €
Belgia: 16 600 €
Hollanti: 15 800 €
Ranska: 16 700 €
Italia: 15 400 €
Kreikka: 15 000 €
Espanja: 13 200 €

Lähde: http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/setupModifyTableLayout.do

Eli kun ei oteta hintatason vaikutusta huomioon elintason muodostumisessa, maat sijoittuvat tilastossa Pohjoismaisen propagandan mukaisesti, eli ihan puhtaasti rahassa laskettuna Pohjoismaat ovat Euroopan huipulla, Ruotsi mukaan luettuna ja Espanja on hännillä, todella kaukana Ruotsista. Mutta totuus on kuitenkin se, että elintasoon vaikuttaa aika paljon se, mitä rahalla saa.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.09.2011, 19:48:34

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 19:41:16


Keskiluokan elintaso on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Eroja löytyy sitten keskiluokan suhteellisesta koosta. Venäjällä 140 miljoonasta ihmisestä eri arvioiden mukaan 20-40 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Suomessa 5,4 miljoonasta noin 2,5-3 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Kiinassa keskiluokkaan kuuluu 200 miljoonaa ihmistä, kun maan asukasluku on 1,3 miljardia.

Juu näinkin mutta keskiluokat kasvavat erittäin nopeasti Kiinassa ja aika nopeasti Venäjälläkin, suomessa kehitys on negatiivista. Ehkä muuallakin euvostoliitossa, velkaveto ei vain kanna.

Tuo on ihan totta, mutta toistaiseksi keskiluokka supistuu Suomessa suhteellisen hitaasti. Itseasiassa jopa tämän finanssikriisin aikana suomalaisten tulot ovat kuitenkin kasvaneet palkkaratkaisuista johtuen sen verran ripeästi, että keskiluokan asema on jopa tukevoitunut. Se tietysti lohduttaa työttömiä, eli niitä jotka tipahtavat keskiluokasta pois, aika vähän.

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 19:55:20


Tuo on ihan totta, mutta toistaiseksi keskiluokka supistuu Suomessa suhteellisen hitaasti. Itseasiassa jopa tämän finanssikriisin aikana suomalaisten tulot ovat kuitenkin kasvaneet palkkaratkaisuista johtuen sen verran ripeästi, että keskiluokan asema on jopa tukevoitunut. Se tietysti lohduttaa työttömiä, eli niitä jotka tipahtavat keskiluokasta pois, aika vähän.

No eihän tässä ole mitään lamaa vielä nähtykään. Pekästään sen velaksi otetun 10 mrd/y rahan poistaminen budjetista muuttaisi tilanteen täysin, siis aivan täysin.

Jotain voisi päätellä myös Big Mac-indeksistä.  Big Mac hintoja dollareissa 2011 :
USA, Unkari, Tsekki, Japani = 4,05$
Tanska, Suomi                   = 5,35$
Ruotsi                              = 7,60$
Sveitsi                            = 8,00$
Norja   (kallein)              = 8,03$

Norja ja Ruotsi ovat hinnoitelleet itsensä 'pihalle'.

Olen kai sitten tyypillisen suomalainen, kun olen selvästi keskivertoa parempituloinen, eikä minua kiinnosta laittaa isoja summia sen paremmin autoiluun kuin pukeutumiseen. Samat farkut aina vaan ja viimeisin autoni maksoi 3500e.

Minä en vain näe pointtia? Miksi laittaisin rahaa noihin asioihin paljon kun vähälläkin pärjään?

Quote from: Kaptah on 06.09.2011, 19:33:16

QuoteTosin herää kysymys, että miksi Saksa ei ole samalla tavalla romahtanut ja miksi Britannia on noin vauras, vaikka molemmissa maissa, sekä Saksassa että Britanniassa on mamuja melkein yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Ihan kaikessa ei ole kysymys mamuilusta. Montako saksalaista vakavasti otettavaa vientifirmaa pystyt nimeämään? Entäpä ruotsalaista.

Ruotsilla on samat ongelmat kuin Suomessa, ja (onneksi) mamuilu ei ole niistä suurin. Suurempi on se, että vakavasti otettavat firmat pistävät pillit pussiin ja jäljelle jää lähinnä taidegallerioita ja virastoja.

Vaan Ruotsilla ei ole juurikaan valtionvelkaa. Ei Ruotsin talous missään huonossa jamassa ole vaikka näin väitetään.

Quote from: Goman on 08.09.2011, 20:36:33
Jotain voisi päätellä myös Big Mac-indeksistä.  Big Mac hintoja dollareissa 2011 :
USA, Unkari, Tsekki, Japani = 4,05$
Tanska, Suomi                   = 5,35$
Ruotsi                              = 7,60$
Sveitsi                            = 8,00$
Norja   (kallein)              = 8,03$

Norja ja Ruotsi ovat hinnoitelleet itsensä 'pihalle'.

Tässä täytyy ottaa myös valuuttakurssit huomioon. Kolme kalleinta valuuttaa ovat vahvistuneet reippaasti dollariin nähden. Samoiten kuin eurokin.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.09.2011, 19:58:32

Quote from: StadinKundi on 08.09.2011, 19:55:20


Tuo on ihan totta, mutta toistaiseksi keskiluokka supistuu Suomessa suhteellisen hitaasti. Itseasiassa jopa tämän finanssikriisin aikana suomalaisten tulot ovat kuitenkin kasvaneet palkkaratkaisuista johtuen sen verran ripeästi, että keskiluokan asema on jopa tukevoitunut. Se tietysti lohduttaa työttömiä, eli niitä jotka tipahtavat keskiluokasta pois, aika vähän.

No eihän tässä ole mitään lamaa vielä nähtykään. Pekästään sen velaksi otetun 10 mrd/y rahan poistaminen budjetista muuttaisi tilanteen täysin, siis aivan täysin.

Ei välttämättä. Julkisessa taloudessa on aika paljon turhaa paperinpyöritystä. Olen miettinyt, että kuinka monta kymmentä tuhatta virkailijaa pyörittää 200 000 työhakijan hakemuksia eri instansseissa?

Quote from: Goman on 08.09.2011, 20:36:33
Jotain voisi päätellä myös Big Mac-indeksistä.  Big Mac hintoja dollareissa 2011 :
USA, Unkari, Tsekki, Japani = 4,05$
Tanska, Suomi                   = 5,35$
Ruotsi                              = 7,60$
Sveitsi                            = 8,00$
Norja   (kallein)              = 8,03$

Norja ja Ruotsi ovat hinnoitelleet itsensä 'pihalle'.

Norjassa on tällä hetkellä Big Mac aterian hinta 12,00 euroa. Se on jotain aivan käsittämätöntä. Ruotsi lähenee myös Norjan hintatasoa, Tukholma on tällä hetkellä vain 15-20% halvempi kuin Oslo. Suomi oli 90-luvulla aika lähellä Norjan hintatasoa. Jos hintamme olisi nyt 90-luvun alun tasolla suhteessa palkkoihin, niin Big Mac aterian kuuluisi maksaa noin 8,00 euroa.

Pahus kun en nyt löytänyt sitä Economistin juttua, jossa oli kätevästi listattu eri Euroopan maiden valtiovelat, yksityiset velat ja pankkien altistukset. Joka tapauksessa, Brittien valtion velkaantuminen on sellaista eurooppalaista keskitasoa (~80%), mutta yksityiset ovat velkaantuneet poikkeuksellisen pahasti. Tämän The Independentin artikkelin (http://www.independent.co.uk/money/loans-credit/britain-becomes-never-never-land-as-personal-debt-runs-out-of-control-417809.html) mukaan yksityisten brittien velat muodostivat noin kolmanneksen koko Länsi-Euroopan veloista, ja keskimääräisen britin velat olivat yli tuplasti suurempia kuin keskimääräisen eurooppalaisen. Kun näihin lasketaan mukaan yrityssektorin ja valtion velat, nähdään maan velkaantuneen poikkeuksellisen pahasti (http://www.spectator.co.uk/coffeehouse/3078296/the-true-extent-of-britains-debt.thtml), ja kaiken päätteeksi vielä ulkomaille, toisin kuin esim. Japani. Tuo toinenkin artikkeli on vielä vuodelta 2008, jonka jälkeen ainakin valtion velka on kasvanut roimasti.

Tokihan sitä velkakuplilla ja kasinotaloudella voidaan aikansa kovaa elintasoa ylläpitää, ei siinä mitään, mutta laskut tulevat ennemmin tai myöhemmin maksettaviksi. On Briteissä puolensakin ja valtiolla vielä kortteja kädessä, mutta turha heitä on mitenkään erityisemmin kadehtia.

Suomessa kotitalouksien rahoitusvarallisuus (netto, eli velat huomioon ottaen) on Espanjan tasolla. Norja oli vielä puolet huonommassa jamassa kuin Suomi, eli Slovenian tasolla.

Tilastokeskuksen juttu aiheesta: http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-02-15_002.html

Katselin tuossa vielä ohimennen vähän uudempia lukuja ja niissä Norja oli vajonnut Viron ja Tsekin tasolle, Suomi sinnitteli vielä Etelä-Euroopan tasolla.

Tässä vielä yksi tilasto, joka aika hyvin täydentää aloitusta.

Kulutustavaroihin käytetty rahamäärä asukasta kohti vuonna 2008
(luvut on korjattu ostovoimapariteetilla, eli jokaisen maan hintataso on otettu huomioon):

USA: 14515 $
Britannia: 11152 $
Kanada: 10952 $
Sveitsi: 10543 $
Saksa: 10254 $
Ranska: 9851 $
Australia: 9731 $
Suomi: 9664 $
Tanska: 9607 $
Belgia: 9409 $
Ruotsi: 9376 $
Irlanti: 8927 $
Espanja: 8417 $
Portugali: 7735 $
Viro: 6130 $
Venäjä: 6050 $
Puola: 5331 $
Turkki: 4436 $
Serbia: 4051 $
Bosnia ja Hertsegovina: 3669 $

Lähde: http://www.nsi.bg/ORPDOCS/ECP_6.5_EN.xls

Pohjoismaiden rikkaus todellakin on aika iso myytti.

Quote from: Lord Haw-Haw on 07.09.2011, 19:13:58
Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastolla joku neropatti ehdotti, että mamuille voitaisiin mallia Ruotsi, maksaa siitä, että he oppivat kielen tietyssä ajassa. Sehän on täysin älytöntä maksaa pakollisesta velvollisuudesta, parempana motivaattorina toimii esim. positiivinen käänytysmääräys. Ei ihme jos Ruotsi on kohta ripulissa.

Tuo olisi silti edistystä. Sehän tarkoittaisi, että opetuksella pyrittäisiin kielen oppimiseen ja että opetuksen tuloksia haluttaisiin oikeasti mitata. Tähän asti maahanmuuttajien kielenopetus on ollut tarkoituksetonta ja tuloksetonta puuhastelua, jossa on vastustettu kaikkia tulosvaatimuksia. Suomen uudessa kansalaisuuslaissa palkitaankin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä siitä, että he eivät opi kieltä, eivätkä edes yritä oppia sitä.

Quote from: Roope on 16.09.2011, 17:48:10

Quote from: Lord Haw-Haw on 07.09.2011, 19:13:58
Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastolla joku neropatti ehdotti, että mamuille voitaisiin mallia Ruotsi, maksaa siitä, että he oppivat kielen tietyssä ajassa. Sehän on täysin älytöntä maksaa pakollisesta velvollisuudesta, parempana motivaattorina toimii esim. positiivinen käänytysmääräys. Ei ihme jos Ruotsi on kohta ripulissa.

Tuo olisi silti edistystä. Sehän tarkoittaisi, että opetuksella pyrittäisiin kielen oppimiseen ja että opetuksen tuloksia haluttaisiin oikeasti mitata. Tähän asti maahanmuuttajien kielenopetus on ollut tarkoituksetonta ja tuloksetonta puuhastelua, jossa on vastustettu kaikkia tulosvaatimuksia. Suomen uudessa kansalaisuuslaissa palkitaankin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä siitä, että he eivät opi kieltä, eivätkä edes yritä oppia sitä.

Tuokin on totta, mutta eihän kantikseillekkaan makseta ruotsinkielen opettelusta, se on vain oppivelvollisuus jolloin tämäkin on tasa-arvo kysymys.

Hiukan puolustaisin kuitenkin pohjoismaista tai länsieurooppalaista mallia. Melko monia maita elämäni varrella nähneenä tulin omien kokemusteni perusteella jo 1980-luvulla siihen tulokseen, että parhaat elämisen edellytykset on maissa, joissa tuloerot ovat kohtuullisen pienet. Tämähän on sittemmin myös tutkimuksin todistettu, kuten joku tuolla edellä taisi jo todetakin. Siten en olisi valmis heittämään länsieurooppalaista hyvinvointivaltiota ideana roskakoriin; sen sijaan sen ylläpitäminen vatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Eikä budjettiin kirjattu seitsemän miljardin euron lisälaina ainakaan vähennä tämän tarkkaavaisuuden tarvetta: päinvastoin se huutaa pikaisia toimenpiteitä.

Ruotsin köyhtyminen viime vuosikymmeninä on tosiaan silmiinpistävää. Kruunun kurssin nousu (suhteessa euroon) pysäytti senkin lyhyen nousukauden, joka maalla vielä alkuvuodesta oli käynnissä. Povaan maalle suhteellista alamäkeä (muihin Euroopan maihin nähden) myös tulevina vuosikymmeninä.

Quote from: Professori on 18.09.2011, 10:28:03,,,,,
Ruotsin köyhtyminen viime vuosikymmeninä on tosiaan silmiinpistävää. Kruunun kurssin nousu (suhteessa euroon) pysäytti senkin lyhyen nousukauden, joka maalla vielä alkuvuodesta oli käynnissä. Povaan maalle suhteellista alamäkeä (muihin Euroopan maihin nähden) myös tulevina vuosikymmeninä.

Tuo on ollut Ruotsilta ja ruotsalaisilta aivan tietoinen valinta.  He ovat vaihtaneet vakauden ja vaurauden monikulttuurisuuteen, sen jännittävään värinään. 

Valitettavasti tuo päätös ei millään enää ole peruttavissa eikä juuri vahinkokaan vähennettävissä.  Syy, oireet ja seuraukset ovat pysyviä.  Housut jo jäähtyvät ja pakkanen kiristyy.

Quote from: Professori on 18.09.2011, 10:28:03
...Siten en olisi valmis heittämään länsieurooppalaista hyvinvointivaltiota ideana roskakoriin; sen sijaan sen ylläpitäminen vatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta.

Näin minäkin sen näkisin. Hyvinvointivaltio voi toimia vain jos:
a) Kaikki sen jäsenet ovat valmiita maksamaan korkeita veroja
b) Huoltosuhde pystytään pitämään korkealla
c) Näin ansaittua hyvinvointia tarjotaan vain sen tienaajille, ei koko maailmalle

Kohta a) ainakin näyttää estävän hyvinvointivaltion toteutumisen oliivivyöhykkeellä.
Kohdat b) ja c) puolestaan tulevat olemaan vaikeita pohjoismaissa.

Mielenkiintoinen tilasto vuodelta 1991:

Purchasing power, however, is a rather more accurate measure of standard of living. It shows how much each country pays to buy the same item, say, a loaf of bread. With its large, diverse and well-functioning market, the U.S. has generally enjoyed the lowest real prices in the industrialized world. But, as the chart below shows, it is also true that the purchasing power of other nations has been growing more rapidly than the U.S.' For this reason we should also look at each nation's percentage of the US purchasing power in 1970, and again in 1991.3



Purchasing     Percent of    Percent of
               Power, 1991    US, 1970      US, 1991
United States  $22,204        --            --
Germany         19,500        75%           88
Canada          19,178        72            86
Japan           19,107        57            86
Denmark         17,621        71            79
Norway          16,904        54            76
Sweden          16,729        77            75
Netherlands     16,530        72            74
Finland         15,997        58            72

Lähde: http://www.huppi.com/kangaroo/8Comparison.htm

Ruotsi oli jo 70-luvulla ostovoimassa vain hyvää keskitasoa. Suomi, Japani ja Norja olivat pahasti jäljessä muita.

Huomatkaa kuitenkin Norja, Suomi ja Japani 1970 -1990 muutos. Olisi hauska tosin tietaa miten 1990-luvun jalkeen on mittarit liikkuneet.

Silloin Impivaaran aikoina kun Suomen talouspolitiikka perustui tuhoisalle inflaatio-devalvaatio kierteelle, Suomi kuroi mukavasti umpeen elintasoeroa läntiseen naapurimaahan mutta kun talouspolitiikka saatiin vakaalle pohjalle vuoden 90 tienoilla niin elintasoerokin vakiintui Suomen tappioksi. :)

Vertailu(ostovoimapariteetti) Yhdysvaltoihin on muuten aina näyttänyt selvästi Yhdysvallat huomattavasti rikkaammaksi kuin Euroopan maat ja Japani, en ole koskaan nähnyt oikein hyvää selvitystä tästä.

Edit. Siniviiva siis kuvaa Suomea verrattuna Ruotsiin.

Quote from: Noottikriisi on 21.09.2011, 16:23:31
Silloin Impivaaran aikoina kun Suomen talouspolitiikka perustui tuhoisalle inflaatio-devalvaatio kierteelle, Suomi kuroi mukavasti umpeen elintasoeroa läntiseen naapurimaahan mutta kun talouspolitiikka saatiin vakaalle pohjalle vuoden 90 tienoilla niin elintasoerokin vakiintui Suomen tappioksi. :)

Vertailu(ostovoimapariteetti) Yhdysvaltoihin on muuten aina näyttänyt selvästi Yhdysvallat huomattavasti rikkaammaksi kuin Euroopan maat ja Japani, en ole koskaan nähnyt oikein hyvää selvitystä tästä.

Edit. Siniviiva siis kuvaa Suomea verrattuna Ruotsiin.

Ilmeisesti kyseessä on ostovoimakorjattu BKT. Se on huono mittari, koska Ruotsissa kotitalouksien kulutukseen menee huomattavasti pienempi osa BKT:sta kuin Suomessa. Joku saksalainen professori olikin kritisoinut skandinaavien uskoa oman taloutensa erinomaisuuteen juuri sillä perusteella, että muualla maailmassa yksityinen kulutus muodostaa suuremman osan kansantaloudesta kuin Pohjolassa.

Mutta Suomelta aika hyvin omata 75% ruotsalaisten elintasosta vuonna 1970.

Palkkatilastot kertovat omaa kieltään. Eilen julkaistussa tilastossa Ruotsi sijoittuu todella huonosti.


Keskimääräinen kuukausipalkka Euroopan maissa:


Sveitsi: $6,407
Tanska: $5,970
Luxemburg: $5,864
Norja: $5,632
Irlanti: $5,423
Hollanti: $4,675
Belgia: $4,428
Itävalta: $4,235
Suomi: $4,202
Ranska: $4,001
Iso-Britannia: $3,930
Saksa: $3,703
Ruotsi: $3,689
Islanti: $3,417
Italia: $3,200
Espanja: $3,060
Kypros: $3,013
Portugali: $1,906
Kroatia: $1,465
Tšekki: $1,316

Lähde: http://www.businessinsider.com/best-salaries-europe-wages-2011-9#

Ei palkalla ole mitään merkitystä,vaan

Paljonko verojen jälkeen ja käteen ja kuinka paljon asioita sillä saa

Quote from: JmR on 22.09.2011, 19:38:26
Ei palkalla ole mitään merkitystä,vaan

Paljonko verojen jälkeen ja käteen ja kuinka paljon asioita sillä saa

Kyllä palkkataso jotain kertoo siitä, miten maalla ylipäätään menee. Mutta toki hintataso on otettava aina huomioon ja kun verrataan esimerkiksi Suomen ja Norjan hintoja ja palkkoja, niin aika samoissa mennään. Joillakin Keski-Euroopan mailla menee vielä paremmin ja Ruotsi tipahtaa sinne Italian ja Espanjan tasolle.

Tämän vuoden tilastot korostavat vielä voimakkaammin eroa Suomen ja Ruotsin välillä.

Kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti laskettuna vuonna 2011 (ostovoimapariteetilla korjattuna, eli suhteessa kunkin maan hintatasoon):

Iso-Britannia: 114,2
Itävalta: 107,6
Saksa: 106,8
Suomi: 100,9
Irlanti: 99,6
Belgia: 98,2
Japani: 97,3
Ranska: 96,5
Kreikka: 95,8
Tanska: 94,6
Italia: 94,6
Hollanti: 93,3
Ruotsi: 93,1
Espanja: 91,2
Portugali: 81,3
Tsekki: 63,8
Viro: 53,8

Lähde: Statistical Annex of European Economy, autumn 2011

Vaikuttaa siltä, että Pohjoismainen yhteiskuntamalli on pahasti epäonnistunut. Tämä on Ruotsissa tiedetty jo pitkään, mutta Suomessa siitä ei puhuta mitään. Mamuja ehkä syytetään tarpeettoman paljon ongelmista, jotka johtuvat yhteiskuntajärjestelmän puutteista.

Toden totta.  Ei pitäisi haukkua seurauksia, mamujen toimeenpanemaa sosiaalijärjestelmän massiivista väärinkäyttöä, ryöstöjä, murhia, raiskauksia, varkauksia, kerjäläisyyttä, moraalin ja käytöstapojen romahtamista jne. - ne ovat vain seurauksia yhteiskuntajärjestelmän puutteista.  Jos olisi korjattu edes yksi puute, tai pikemminkin ei olisi tehty kamalaa virhettä, vaan pysytty Eila Kännön luomalla linjalla, mamuongelmaa ei olisi.