Työelämää pitää kehittää niin, että maahanmuuttajat pääsevät antamaan osaamisensa ja panoksensa yhteiseen käyttöön, sanoo Ihalaisen Lare Hesarin vieraskynässä. Huomatkaa, että nyt puhutaan superosaajista, joita ilman Suomi pysähtyy. Luulisi, ettei heidän eteensä tarvitsisi tehdä mitään, koska huutava työvoimapula.
"Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa." Näillä sanoilla alkaa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman maahanmuuttoa käsittelevä osuus.
Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa linjaa myös torstaina voimaan tuleva laki kotoutumisen edistämisestä. Laki hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna yksimielisesti. Sen kantava periaate on kotouttamispolitiikka, joka tukee maahanmuuttajien pääsyä suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.
Uutta lakia pidettiin tarpeellisena, koska monet maahanmuuttajat jäävät nykyisin vaille työtä ja tarkoituksenmukaista koulutusta. Yhteiskunnan kannalta tämä merkitsee sitä, että inhimillistä pääomaa jää käyttämättä ja maahanmuuttajat ovat vaarassa ajautua kansalaisyhteiskunnan reunalle.
Uuden lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajia jo Suomeen muuton alkuvaiheessa. Myös muuttajan omia voimavaroja pyritään hyödyntämään entistä paremmin.
Kotouttamistyö kuvataan laissa jatkumoksi, johon kuuluu toisiaan tukevia vaiheita: perustiedon jakaminen suomalaisesta yhteiskunnasta, viranomaisten velvoite tarjota neuvontaa ja ohjausta, maahanmuuttajan osaamisen selvittäminen alkukartoituksessa, henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman tekeminen sekä maahanmuuttajan tukeminen koulutukseen tai työhön hakeutumisessa.
Kotouttamisasiat on siirretty valtionhallinnossa sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Muutoksella korostetaan hallituksen näkemystä työelämän keskeisestä roolista kotoutumisessa uuteen maahan. Samalla saadaan koko Suomen kattavia työ- ja elinkeinohallinnon palveluja kotoutumistoiminnan käyttöön.
Työvoiman tarveharkinta säilyy ennallaan. Työmarkkinoiden valvontaa tehostetaan, jotta maahanmuuttajia tai ulkomaista työvoimaa ei työelämässäkään kohdella toisen luokan kansalaisina.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla maahanmuuttajat huomioidaan kaikissa palveluissa – olipa kyse sitten yritystoiminnan aloittamiseen liittyvästä koulutuksesta tai nuorisotyöttömyyden ehkäisystä. Tärkeään rooliin nousevat kielenopetuksen yhdistäminen ammatilliseen koulutukseen ja työn lomassa opiskelu.
Kotoutumispolitiikassa painotetaan erityisesti maahanmuuttajien nykyistä nopeampaa sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien kynnystä osallistua työelämään on voitava madaltaa. Siksi hallitus on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisen.
Tavoite voidaan saavuttaa vain jos varmistetaan yhdenvertaisuuden toteutuminen työelämässä ja ollaan valmiita tarjoamaan maahanmuuttajalle se ensimmäinen työpaikka ja sitä myöten työkokemusta ja verkostoja.
Moni maahanmuuttaja on joutunut kierteeseen, jossa heikkona pidetty kielitaito on työnsaannin este. Toisaalta kielitaito ei kehity aktiiviseksi arkikieleksi, jos kieltä ei saa harjaannuttaa työelämässä.
Kutsunkin sekä työnantaja- että työntekijäosapuolen mukaan suomalaisen yhteiskunnan tärkeään tulevaisuudenhankkeeseen. Meidän täytyy entistä päättäväisemmin rakentaa työelämää, jossa Suomessa usein jo pitkään eläneet maahanmuuttajat pääsevät antamaan osaamisensa ja panoksensa yhteiseen käyttöön.
Monilla Suomeen muuttaneilla on paljon kulttuurista osaamista, joka on meille uusi voimavara. Suomalaisen palvelukulttuurin kehittymisessä maahanmuuttajilla voi olla jopa tiennäyttäjän rooli. Myös maahanmuuttajien järjestäytyminen ammatillisesti ja osallistuminen muihin kansalaisjärjestöihin edistää osaltaan kotoutumista.
Paikallistasolla kotouttamistyön perustana on maahanmuuttajan asema kunnan asukkaana. Kunnilla on keskeinen asema kansainvälistä suojelua saavien pakolaisten ja turvapaikan saaneiden sijoittamisessa. Vuosittain näitä tapauksia on 2 000–3 000.
Nimenomaan pakolaisten ja turvapaikan saaneiden sijoittaminen kuntiin on takellellut viime vuosina pahasti. Valtion ja kuntien olisi tehtävä pitkäjänteistä yhteistyötä, jotta näille ihmisille, joilla on monesti hyvin traumaattinen tausta, voidaan taata turvallinen koti suomalaisessa kunnassa.
Kuntien rinnalla monet kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä maahanmuuttajien kotoutumisen hyväksi. On käsittämätöntä, että asenneilmapiirin koventuessa monet kotouttamistyön asiantuntijat ovat joutuneet jopa suorien – ainakin suullisten – hyökkäysten kohteeksi. Rasismia ja vihapuhetta on vastustettava päättäväisesti.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon historiallista kokemusta maahanmuutosta. Sotienjälkeinen karjalaisten siirtolaisten uudelleen asuttaminen on edelleen ainutlaatuinen esimerkki onnistuneesta siirtolaispolitiikasta. 1980-luvulle asti Suomi oli maastamuuttomaa: täältä lähtijöitä oli enemmän kuin tänne tulijoita. Lähtijöiden motiiveina olivat usein työ ja parempi elintaso.
Omat kokemuksemme auttavat meitä ymmärtämään maahanmuuttoa. 2010-luvulla Suomi on ikääntymässä, ja maahanmuuttajat ovat nuorena väestöryhmänä meille tärkeä voimavara.
Kotoutumisen epäonnistuminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa maahanmuuttajien pysyvään syrjäytymiseen ja yhteiskunnallisten ryhmien eriytymiseen. Siksi on kaikkien etu, että keskitymme rakentamaan ja vahvistamaan monikulttuurista työelämää sekä avointa, turvallista ja moniarvoista Suomea, jossa maahanmuuttaja on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen.
Lauri Ihalainen
työministeri
Hesari (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135268918359)
Larella ei ole siis edelleenkään hajua siitä miten hommansa hoitaisi, joten päätti pistää välipalana kliseepökäleen. Voimavara mainittu...
Se nyt vaan on sellainen juttu että yksityisen sektorin työnantajat palkkaavat AINA parhaan hinta-laatusuhteen omaavan työntekijän. Aina. Valtio ja kunnat sensijaan leikkivät veronmaksajien rahoilla laupiasta samarialaista, jonka seurauksena julkisella sektorilla on pilvin pimein vajaalla osaamisella varustettua väkeä jolla ei ole minkäänlaista ammatillista tulevaisuutta.
rähmis, eikö työllistyminen ole onnistunut vielä vuonna 3011?
Tämä resepti kelpaisi myös monelle kantasuomalaisellekkin, koulutusta ja työtä...
Quote from: Blanc73 on 29.08.2011, 09:34:46
Tämä resepti kelpaisi myös monelle kantasuomalaisellekkin, koulutusta ja työtä...
Kelpaisi vartiomiehellekin koska tahansa. Mutta usein mamut vievät kaikki koulutusresurssitkin nenän edestä. Tai siis ei mamut, vaan mamuttajat ja mokuttajat.
Quote from: Lauri Ihalainen
Moni maahanmuuttaja on joutunut kierteeseen, jossa heikkona pidetty kielitaito on työnsaannin este. Toisaalta kielitaito ei kehity aktiiviseksi arkikieleksi, jos kieltä ei saa harjaannuttaa työelämässä.
vertaa
Quote from: M
Moni työtön suomalainen on joutunut kierteeseen, jossa heikkona pidetty ammattitaito on työnsaannin este. Toisaalta ammattitaito ei kehity aktiiviseksi ammattiosaamiseksi, jos osaamista ei saa harjaannuttaa työelämässä.
Valinta on tässä!
Mennään taas perse edellä puuhun. Sen sijaan että rajoitettaisiin maahanmuuttoa ja suunnattaisiin varoja omien työttömien työllistämiseen niin suunnataankin ne varat niihin maahanmuuttajiin ja omat työttömät saavat vain olla. Eivätkö nämä älypäät käsitä, että he luovat tälläisillä toimenpiteillä suuren syrjäytyneen suomalaisten ryhmän, joka aivan varmasti jossain vaiheessa huutaa they tirrrkk errrr JERRRBBSS!!! (http://www.youtube.com/watch?v=brj2UkUPjCI)
QuoteEvakot eivät olleet maahanmuuttajia
Matti Kyytsönen
Ministeri Lauri Ihalainen kirjoitti (HS Vieraskynä 29. 8.), että sotienjälkeinen karjalaisten siirtolaisten asuttaminen on ainutlaatuinen esimerkki onnistuneesta siirtolaispolitiikasta.
Mielestäni ulkomailta muuttavien asemaa ja kotouttamista ei voi rinnastaa karjalaisten siirtämiseen luovutetuilta alueilta. Itse asiassa vertaus on loukkaava. Karjalaiset olivat ja ovat Suomen kansalaisia, jotka olivat merkittävä osa sen ajan suomalaista väestöä sekä elinkeino- ja kulttuurielämää. Karjalaiset sotilaat ja muu väestö osallistuivat sotaan ja Suomen puolustamiseen uhrautuvalla tavalla.
Karjalaisten siirtolaisuus sotatoimialueilta ja sittemmin luovutetuilta alueilta oli kansallisen eheyden ja sisäisen uskottavuuden kannalta välttämätöntä.
Karjalaisten kotouttamisen vaatimukset ja keinot olivat radikaaleja ja toisenlaisia kuin nykyisen siirtolaisuuden kotouttamiseen tarvittavat keinot. Tuskinpa niillä ja sotienjälkeisen ajan kotouttamisella on kovin paljon yhtäläisyyksiä.
Muuten kannatan Lauri Ihalaisen kirjoituksessaan esittämää ja olen samaa mieltä asian tärkeydestä. Vain rinnastus oli mielestäni käsittämätön.
Helsinki
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Evakot+eiv%C3%A4t+olleet+maahanmuuttajia/1135269130667
Quote from: Ajattelija2008 on 29.08.2011, 09:21:41
rähmis, eikö työllistyminen ole onnistunut vielä vuonna 3011?
Kahvit näppiksellä täällä, kun kuvittelin, että vielä vuonna 3011 mietitään, miten kotouttaminen mahdollisesti onnistuisi. ;D
Quote from: M on 29.08.2011, 09:47:37
Quote from: Lauri Ihalainen
Moni maahanmuuttaja on joutunut kierteeseen, jossa heikkona pidetty kielitaito on työnsaannin este. Toisaalta kielitaito ei kehity aktiiviseksi arkikieleksi, jos kieltä ei saa harjaannuttaa työelämässä.
vertaa
Quote from: M
Moni työtön suomalainen on joutunut kierteeseen, jossa heikkona pidetty ammattitaito on työnsaannin este. Toisaalta ammattitaito ei kehity aktiiviseksi ammattiosaamiseksi, jos osaamista ei saa harjaannuttaa työelämässä.
Valinta on tässä!
Kyllä se kielitaito siitä petraantuu ilman töissäoloakin kun ei pysyttele 24/7 ainoastaan omankielisten joukossa. Ammattiosaaminen sen sijaan vaatii ehdottomasti sen työssä olemisen (ja osallistumisen).
Mitäpä ellei olisi kotoutettavia?Eikö se olisi parhaita ratkaisuja kotoutumis
ongelmiin?
Evakot saivat pienet maatilat Valtion maista tai sodan jälkeisissä järjestelyissä pakkolunastettuja maita. Sieltä he ponnistivat itensä alueellisesti paikallisten sekaan. Minun (toiset) isovanhempani myös.
Tosin heillä oli kyllä valtavana etuna suomenkielisyys. Ja ... niin se vain on sanottava, yhteinäinen kulttuuri paikallisten suomalaisten kanssa.
Quote from: Ammadeus on 06.09.2011, 14:56:57
Mitäpä ellei olisi kotoutettavia?Eikö se olisi parhaita ratkaisuja kotoutumis
ongelmiin?
Tämä, kaikkein yksinkertaisin ja paras, ratkaisu tuntuu jopa nuiviltakin usein unohtuvan.. :-\
Quote from: Tommi Korhonen on 06.09.2011, 18:18:29
Evakot saivat pienet maatilat Valtion maista tai sodan jälkeisissä järjestelyissä pakkolunastettuja maita. Sieltä he ponnistivat itensä alueellisesti paikallisten sekaan. Minun (toiset) isovanhempani myös.
Tosin heillä oli kyllä valtavana etuna suomenkielisyys. Ja ... niin se vain on sanottava, yhteinäinen kulttuuri paikallisten suomalaisten kanssa.
No johtuisiko se valtava yhtenäinen kulttuuri ja suomenkielisyys siitä, että evakot sattuivat olemaan SUOMALAISIA.
Voi helvetti sentään, en ikipäivänä käsitä sitä, miten evakkoasiaa aina jaksetaan nostaa esiin. Suomen valtio huolehti omista asukkaistaan. Siinäpä olisi nykyisellekin hallitukselle pikkuisen idean siementä.