Hommaforum Testi

Hyvin pitkä postaus, sisältö:

I.   Miksi valtio haluaa kontrolloida koulutusta?
II.  Institutionalisointia kehdosta hautaan
III. Kollektiivinen yhteiskunta tarvitsee kollektiivisti koulutetut kansalaiset
IV.  Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio
V.   Vastuuhenkilöt ja heidän motivaationsa
VI.  Toimenpidesuositukset
VII. Johtopäätös

Miksi hyödyllisiä elämäntaitoja opettavista kouluista tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

Tämä aihe erkani omaksi aiheekseen ketjusta "Laulujen sisältämä nationalismi on otettava puheeksi kouluissa" http://hommaforum.org/index.php/topic,56272.msg766692.html#msg766692.

Lyhyt vastaus: Eliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.

---

Pitkä vastaus

Aloitan kehittämällä kysymyksen, johon Mulli jo vastasi edellisessä ketjussa: 'Onko parempi jäädä ilman koulutusta, kuin saada "ilmainen" koulutus hallitsevalta valtarakenteelta?'

Quote from: Mulli on 28.08.2011, 00:39:03
Lopetetaan ne koulut kokonaan. Vähemmällä pääsisimme kaikki. Ainakin voisimme syyttää aitoa tietämättömyyttä idiooteistamme.

Quote from: Bonaventura on 28.08.2011, 09:56:16
Osuit ytimeen  :)

{EDIT: Bonaventura tarkensi myöhemmin, että ei pidä peruskoulua huonona ideana  (siis ilman mokuaspektia).}

Quote"Men had better be without education than be educated by their rulers."

– Thomas Hodgskin, 1823

I. Miksi valtio haluaa kontrolloida koulutusta?

Tämä koulutuksemme, jota monet pitävät "ilmaisena", saattaa osoittautua äärimmäisen kalliiksi. Mitä enemmän valtio subventoi jotain asiaa, sitä enemmän valtio poliittisesti kontrolloi tätä asiaa.

Kun maksamme valtiolle veroja lasten kouluttamista, niin silloin valtio sekä ...

a) järjestää infrastruktuurin, että
b) päättää opetuksen sisällöstä.

Jos ideana olisi tuottaa koulutusta niille joilla ei siihen ole varaa, valtio voisi maksaa vähävaraisten koulutuksen ei-valtiollisissa kouluissa.

Mutta ei.

Eliitti preferoi hyviä kansalaisia sivistyneiden yksilöiden sijaan. Valtio haluaa mielummin paimentaa lammaslaumaansa, kuin kouluttaa itsenäisiä paimenia. Siksi omasta opetusohjelmastaan itsenäisesti päättävät koulut (ja vanhemmat) ovat kirosana.

QuoteIn all countries, in all centuries, the primary reason for government to set up schools is to undermine the politically weak by convincing their children that the leaders are good and their policies are wise.

– Marshall Fritz, Founder of The Alliance for the Separation of School & State

Koulu (muiden muassa) indoktrinoi meille ajatusta, että tarvitsemme pohjoismaista  hyvinvointiyhteiskuntaa (eurososialismia) juuri sellaisena kuin se on, eikä muista mahdollisuuksista kannata edes keskustella, ainakaan koulussa. Tämä yhtenäistetty koulutuslaitos on kuin eräänlainen "yhtenäistetty kansanmieli".

QuoteGive me four years to teach the children and the seed I have sown will never be uprooted.

– Vladimir Lenin

Se, joka kontrolloi koulutuslaitosta, kontrolloi jossain määrin kulttuuriamme, ja "yhteistettyä kansanmieltä", jos sellaisen käsitteen suostut hyväksymään.

II. Institutionalisointia kehdosta hautaan

Instituutiomme doktriinin mukaisesti vanhemmat luovuttavat nykyään vapaaehtoisesti omien lastensa parhaan nuoruuden valtion panttivangiksi, ventovieraiden ihmisten huomaan. Lapset sitten lunastavat vapautensa lunnaat opettelemalla valtion vaatiman yhteiskuntakelpoisuusdoktriinin perusteet, eli suorittamalla oppivelvollisuuden. Yhä nuoremmalla iällä lastentarhaan institutionalisoidut lapset maksavat potut pottuivat institutionalisoimalla puolestaan vanhempansa vanhainkotiin yhä nuoremmalla iällä.

QuoteSchools have not necessarily much to do with education... they are mainly institutions of control, where basic habits must be inculcated in the young. Education is quite different and has little place in school.

– Winston Churchill

Tämä ajatus valtion järjestämästä koulutuksesta kuulostaa varmaan ihan ok:lta, jos oppivelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta oppia matematiikka, kielioppia ja sen sellaisia oleellisia elämässä hyödyllisiä taitoja -- erityisesti ajattelua -- jotka ovat hyväksi lapselle itselleen, vaikka hän ei sitä aina itse ymmärräkään.

Mutta entäs jos koulussa opetetaankin arvoja, jotka ovat hyödyllisiä vallassa olevalle valtiokoneistolle, mutta potentiaalisesti haitallisia lapsille, kuten moniarvoisuuden hyväksyminen (joka on kirjattu nykyiseen opetusohjelmaan)?

III. Kollektiivinen yhteiskunta tarvitsee kollektiivisti koulutetut kansalaiset

Otetaan keskusteluun mukaan John Dewey (1859-1952), yksi 1900-luvun merkittävimmistä kasvatuspsykologeista.

QuoteDewey, more than any other single person, must be held responsible for the intellectual, cultural and moral poverty of much modern teaching.

– Hilda Neatby

Dewey uudisti länsimaisen koululaitoksen opetusmetodeja, ja hänen kehittelemäänsä progressiivista kasvatusajattelua toteutetaan yhä edelleen länsimaisissa kouluissa (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Dewey). Hän tavoitteli mm. epäitsekästä ajattelua ja kollektiivista harmoniaa:

QuoteThe children who know how to think for themselves spoil the harmony of the collective society which is coming, where everyone would be interdependent.

– John Dewey, American educator.

Spekuloin siis, että valtion koulutuslaitokset indorkanoivat länsimaisia lapsia poliittisesti korrektiksi kansalaisiksi, eli itselleen haitallisiksi idiooteiksi, paljon rankemmin kuin omassa nuoruudessani (s. 1959). Jos vielä jatkamme tällä tiellä jolla olemme, päädymme vielä sinne mihin olemme menossa.

IV. Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio

Kun lapsen tyhjään mieleen, tabula rasaan, kerran maalataan mitä tahansa, sen jälkeen Edit - Undo on vaikeaa. Taiteilijasta siis riippuu, millainen tästä elinikäisestä taideteoksesta, lapsesta, tulee. Opettajan sivellin on voimakkaampi ase kuin miekka, tai inkvisaattorin kidutuspenkki (joka ei ehkäise kerettiläisyyttä, ainostaan rankaisee siitä).

Quote"Education is a weapon, whose effect depends on who holds it in his hands and at whom it is aimed."

– Joseph Stalin

Mitä aikaisemmin koulutus alkaa, sitä tehokkaampaa se on.

QuoteThe education of all children, from the moment that they can get along without a mother's care, shall be in state institutions at state expense.

– Karl Marx, "The Communist Manifesto".

Koulutus on siis kaksiteräinen miekka. Sen avulla voidaan lapsesta sivistää mediakriittinen ajattelija, tai arvokasvattaa älyttömyyksiä toisteleva papukaija. Monet filosofit pitkin historiaa ovat kyseenalaistaneet valtion pakkoindoktrinaation (riippumatta siitä hallitseeko valtiota a) yksi diktaattori, b) enemmistön diktatatuuri c) jokin muu hallintomalli, joita ihmiskunta on kokeillut).

Quote"Academies that are founded at public expense are instituted not so much to cultivate men's natural abilities as to restrain them."

– Baruch Spinoza (1632-1677)

Quote"Wherever is found what is called a paternal government, there is found state education. It has been discovered that the best way to insure implicit obedience is to commence tyranny in the nursery."

– Benjamin Disraeli, British Prime Minister (1874)

Jos koulua ei käytetä ajattelun kehittämiseen vaan arvojen iskostamiseen, tehoton koulutuslaitos on itse asiassa hyvä asia, samalla tavalla kuin tehoton byrokratia.

Quote
"A general State education is a mere contrivance for moulding people to be exactly like one another; and as the mould in which it casts them is that which pleases the dominant power in the government...; in proportion as it is efficient and successful, it establishes a despotism over the mind, leading by a natural tendency to one over the body."

– John Stuart Mill, "On Liberty"

Mm. jesuiitoilla (sorry IDA) väitetään olleen sen tyylinen sanonta kuin 'antakaa lapsi koulutettavaksi meille seitsenvuotiaaksi asti, ja sen jälkeen hän on ikuisesti meidän'. Tässä muunnelmia tuosta sanonnasta:

- "Give me the child until he is seven and I care not who has him thereafter."
- "Give me the child, and I will mould the man."
- "Give me the child for seven years, and I will give you the man."

Tietenkin koulutus jatkuu myöhemminkin ... nykyään läpi elämän.

QuoteWhat's the difference between a bright, inquisitive five-year-old, and a dull, stupid nineteen-year-old? Fourteen years of the British educational system.

– Bertrand Russell

V. Vastuuhenkilöt ja heidän motivaationsa

Etsiessäni motivaatiota ja syyllisiä indoktrinaatiolle löydän tavanomaiset epäiltyni, rahamiehet! Lehtimiesten toimintaohje "follow the money" antaa aina saman vastauksen ... joka siis ei ole Kanada. Näettekö miten helppoa tämä on? Just follow the money!

Asiaan: noin 100 vuotta sitten oman ikäluokkansa rosvoparonit olivat sitä mieltä, että suurista massoista ei pidä kouluttaa kilpailijoita eliitin edustajille, vaan tottelevaista henkilökuntaa suurkapitalistin yrityksiin. Tarvittiin tehokkaita ja helposti korvattavissa olevia palikoita organisaation eri tarpeisiin.

Se mitä eliitti ei missään nimessä kaivannut, oli yksityisyrittävä keskiluokka ja porvariston pk-yritykset. Ne sekä vähentävät kansainvälisten konsernien voittoja (kiristynyt kilpailu) ja työvoimapoolia (porvaristo tekee töitä itselleen).

Internationationalisti-kapitalisti-kommunistin viha porvareita kohtaan on vihaa ja pelkoa keskiluokan aikaansaamaa kilpailua kohtaan.

Hyvin toimeentuleva ja omavarainen keskiluokka tekee yhteiskunnassa suurimman osan tuottavasta työstä, joko itsensä hyväksi, tai eliitin hyväksi (plus byrokraattien ja pummien hyväksi). Keskiluokasta saa parhaiten kupattua irti kaiken mahdollisen koulutusjärjestelmän avulla. Annetaan John D:n palkollisten jatkaa:

QuoteIn our dreams, people yield themselves with perfect docility to our molding hands. The present eduction conventions of intellectual and character education fade from their minds, and, unhampered by tradition, we work our own good will upon a grateful and responsive folk.

We shall not try to make these people, or any of their children, into
{1} philosophers, or
{2} men of science. We have not to raise up from them
{3} authors,
{4} educators,
{5} poets or
{6} men of letters. We shall not search for
{7} great artists,
{8} painters,
{9} musicians nor
{10} lawyers,
{11} doctors,
{12} preachers,
{13} politicians,
{14} statesmen

– of whom we have an ample supply. The task is simple. We will organize children and teach them in a perfect way the things their fathers and mothers are doing in an imperfect way.

– John D. Rockefeller General Education Board (1906)

Tehtävä on yksinkertainen: tyhmennä massat sellaiselle tasolle, että ne eivät kyseenalaista epäinhimillistä työtään korporaatioissa, eivätkä etenkään aloita omia bisneksiä, joista olisi uhkaa tai haittaa eliitille.

Tuo "an imperfect way" viittasi ymmärtääkseni siihen, että maanviljelijät ja käsityöläiset olivat tottuneet olemaan omia herrojaan, ja tekemään työtä omassa tahdissaan. Siirtyminen tehtaisiin roboteiksi aiheutti kaikenlaisia käytännön ongelmia näille ajatteluun tottuneille ihmisille. Tämä oli ongelma, ratkaisu oli koulutus.

QuoteMen are born ignorant, not stupid; they are made stupid by education.

- Bertrand Russell (1872-1970) English philosopher, mathematician and writer.

Onko niin, että maailmassa ei ole tarpeeksi tyhmiä ihmisiä täyttämän heitä varten luotuja työpaikkoja? Täytyykö ihmisiä keinotekoisesti tyhmentää, jotta he täyttäisivät työpaikkavaatimukset?

QuoteThe shocking possibility that dumb people don't exist in sufficient numbers to warrant the millions of careers devoted to tending them will seem incredible to you. Yet that is my central proposition: the mass dumbness which justifies official schooling first had to be dreamed of; it isn't real.

– John Taylor Gatto, New York State Teacher of the Year, "The Underground History of American Education"

Tämä "Homo Stupidified" (oma nimitykseni), paremmin korporaatioympäristöön sopeutuva ihminen, lienee samaa sarjaa kuin "Homo Sovieticus", paremmin neuvostojärjestelmään sopeutuva ihminen. Internationalismin uhreja molemmat.

VI. Toimenpidesuositukset

Minulla ei ole omia lapsia, enkä ole kovin hyvin selvillä siitä mitä kouluissa tapahtuu. Yksinkertainen muutoskonsulttikaava on kuitenkin muistaakseni suunnilleen tällainen:

1. Selvitetään mikä tilanne on nyt + SWOT http://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi.
2. Mietitään mikä on se tavoite, johon pyritään.
3. Mitataan erot nykyisyyden ja halutun tulevaisuuden välillä.
4. Keksitään useita eri ratkaisumalleja erojen minimointiin.
5. Valitaan parhaat ratkaisumallit.
6. Toteutetaan ratkaisut.
7. Toistetaan kohtia 3-6, kunnes homma on hoidettu.

VII. Johtopäätös

Lopetan tämän establishmentin hallussa olevan koulutuslaitoksen mustamaalauksen Aldous Huxleyn varoitukseen ihmiskunnalle:

QuoteA really efficient totalitarian state would be one in which the all-powerful executive of political bosses and their army of managers control a population of slaves who do not have to be coerced, because they love their servitude. To make them love it is the task assigned, in present-day totalitarian states, to ministries of propaganda, newspaper editors and schoolteachers.... The greatest triumphs of propaganda have been accomplished, not by doing something, but by refraining from doing. Great is truth, but still greater, from a practical point of view, is silence about truth.

– Aldous Huxley, forward to "Brave New World," 1946 edition

Homma taistelee jo valtamedian propandaa vastaan. Seuraavaksi tarvittaisiin liike, joka taistelee kouluopetuksen tervehdyttämisen puolesta. Koko yhteiskunta voi romahtaa totalitarismiin yhden sukupolven kuluessa, ja tuo muutos on selvästikin jo käynnissä.

---

P.S. Repäisin suurimman osan noista lainauksista täältä: http://www.homeschoolstarter.com/quotesarchive.html . En ole tarkistunut lähteitä, joten sieltä saattaa olla virheitä mukaan, kuten tällaisessa copypasteilussa aina tulee.

Standing ovation. Olen miettinyt samoja asioita sekä omalta että jälkikasvuni kohdalta. Omat auktoriteettiongelmani johtivat vähäiseen akateemiseen mutta sitäkin runsaampaan elämänkoulutukseen. Ensimmäisen miljoonani tienasin omassa firmassani reiluna parikymppisenä. Silloin se oli tosin 6 kertaa helpompaa, markoilla ;D

Kouluissa pitäisi perusasioiden lisäksi opettaa jossain määrin filosofiaa, itsenäistä ajattelua. Monikulttuurisuuskasvatus on kaukana siitä. Se on vain eräs kapea oppisuunta. Mokutuskasvatus muistuttaa periaatteessa vasemmistolaista pioneerikasvatusta tai hitleriläistä jugend-kasvatusta. Vanhempien kannattaisi olla tarkkana tässä suhteessa.

Peruskoulun yhteiskuntaopin kirjassa luki selvästi, että tuleva huoltosuhteen heikentyminen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle voidaan ratkaista hankkimalla lisää maahanmuuttajia tekemään työtä.

Myöhemmin selvisi, ettei se ihan noin menekään.

Quote from: Jouko on 28.08.2011, 20:13:36
Kouluissa pitäisi perusasioiden lisäksi opettaa jossain määrin filosofiaa, itsenäistä ajattelua.

Mielestäni kriittistä ajattelua ja väittelytaitoa pitäisi alkaa opettaa lapsille -- soveltuvin osin -- heti ensimmäiseltä luokalta lähtien. Lukiossa voisi käsitellä asiaa jo varsin "korkeakoulumaisesti".

Yritin laittaa tähän linkin suomalaiseen Wikipediaan, mutta siellä ei ole sivua kriittisestä ajattelusta! Hyvin kuvaavaa!

QuoteKriittinen ajattelu on keskeinen ajattelun taito ja välttämätöntä akateemisessa opiskelussa. Kriittinen ajattelija pyrkii arvioimaan lukemaansa, kuulemaansa ja näkemäänsä. Hän perustaa päätelmänsä loogiseen ajatteluun sekä käsiteltävään aiheeseen liittyvään tietoon.

-- http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/ostrval.htm

Tämä englanninkielinen wiki-sivukaan ei oikein kestä kriittistä tarkastelua: paljon sekavampi kuin wikin sivut yleensä.

QuoteCritical thinking, in general, refers to higher-order thinking that questions assumptions. It is a way of deciding whether a claim is true, false, or sometimes true and sometimes false, or partly true and partly false. The concept is somewhat contested within the field of education due to the multiple possible meanings.[1] The origins of critical thinking can be traced in Western thought to the Socratic method of Ancient Greece and in the East, to the Buddhist Abhidharma. Critical thinking is an important component of most professions. It is a part of the education process and is increasingly significant as students progress through university to graduate education.

-- http://en.wikipedia.org/wiki/Critical_thinking

QuoteVäittelytaito
Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

-- http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ittelytaito

Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja? Esimerkkejä?

Meidän yh/hi kirjoissamme luki, että kehitysmaista on siirtynyt ihmisiä tekemään länsimaissa matalapalkkaisia töitä, jolloin molemmat osapuolet ovat hyötyneet tilanteesta. Vain lähtömaa kärsii. Näinhän on useissa länsimaissa, mutta globalisaatio kai vei ylimääräiset työpaikat? Peruskoulu päättyi reilut 2 vuotta sitten, enkä kyllä mielestäni oppinut mitään maahanmuuttajiin liittyviä arvoja.

Lisää esimerkkejä?

http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf

Miksi maahamme tullelle ns. turvapaikan hakijalle annetaan enemmän, kuin Suomalaiselle lapselle?

Jos brutaalisti sanoisin, niin; perse penkkiin, aapinen käteen, ja hiljaa, aakkosia oppimaan.

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja? Esimerkkejä?

Meidän yh/hi kirjoissamme luki, että kehitysmaista on siirtynyt ihmisiä tekemään länsimaissa matalapalkkaisia töitä, jolloin molemmat osapuolet ovat hyötyneet tilanteesta.

Kirjassa lukee noin, vaikka todellisuus on, että Suomelle on paljon enemmän haittaa kehitysmaista tulleista ihmisistä.
Matalapalkkaisia töitä voisivat tehdä, vaikka työttömät suomalaiset, jos valtio jotenkin siihen kannustaisi.
Maahanmuutto auttaisi Suomen työttömyystilannetta jos maahanmuuttajien
työllisyysprosentti olisi suurempi kuin kantaväestön mikä ei ole.
Sosiaaliturvalla eläjiä Suomessa on aivan tarpeeksi omasta takaa.
Ainut hyötyjä on maahanmuuttaja ja hänen perheensä ja tämän maksavat suomalaiset.

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Opetusohjelman mukaisesti.

QuoteVoimassa olevassa opetusohjelmassa puolestaan todetaan, että "perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen."

-- http://www.kaleva.fi/uutiset/rasismi-kitketaan-tyvesta/907524

Onhan näitä tehty jo aika pitkään monenlaisia kansainvälisiä vertailuja ympäri maapallon erilaisten koulujärjestelmien paremmuudesta.

Suomalainen koulujärjestelmä on säännöllisesti sijoittunut niissä aivan etumaiseen keulankärkeen.

Ei sillä, etteikö parantamisen varaa täälläkin olisi, mutta oisko hyväksi kattella hiukka ympärilleen ja ottaa pikkasen suhteellisuudentajua ja järkeä käteen kun lähdetään paranteleen ?

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 23:49:34

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Opetusohjelman mukaisesti.

Mokuarvojen syöttö lapsille on yksi kotiopetuksen kasvun syistä, vaikka sitä ei tietenkään sopisi julkisesti mainita.

http://www.suomenkotiopettajat.fi/

Melkoinen litania Lallilta, vaan voisihan tuon toki tiivistää. Kahteen lauseeseen jopa.

Koska aikuiset eivät enää usko satuihin monikulttuurin ihanuudesta, pitää monikulttuuriliiketoiminnan pelastamiseksi kertoa sadut niille, jotka uskovat vielä joulupukkiin, keijukaisiin, örkkeihin ja vanhempien ihmisten kaikkitietävyyteen. Näitä herkkäuskoisia olentoja me Suomenkieliset kaksijalkaiset kutsumme lapsiksi.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 23:49:34

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Opetusohjelman mukaisesti.

QuoteVoimassa olevassa opetusohjelmassa puolestaan todetaan, että "perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen."

-- http://www.kaleva.fi/uutiset/rasismi-kitketaan-tyvesta/907524

Mutta miten toteutuu / on toteutunut käytännössä? Sitä kai tossa haettiin.
Itelläni on kouluajoista jo hyvin paljon aikaa, mutta toki vois ihan kuriositeettina selailla kirjakaupoissa koulukirjoja seuraavan kerran kun sellaiseen astelen.

Täällä jotkut on olleet sitäkin mieltä, että kotiopetus olisi parempi vaihtoehto lapselle. Itse en sitä suosittelisi. Onkohan nämä henkilöt ja vanhemmat oikeasti ymmärtäneet miten paljon se vaatisi resursseja itseltä? Varsinkin jos käy töissä. Lapsiko sitten kotona sen aikaa, vai miten toi kotiopetus oikein onnaisi? Entä lapselle niin tärkeä muiden ikäisten seura? Entä vanhempien oma tietämys ja kyky opettaa lasta laajasti eri aihepiireistä: biologia, matematiikka, fysiikka, musiikki jne? En todellakaan usko että monellakaan olisi valmiuksia moiseen.

Jotenkin vaan tuntuu hyvin hätiköidyltä alkaa järjestää kotiopetusta tuon opetusohjelmassa olevan yhden lauseen takia: monikulttuurin hyväksyminen.

Kannattas nyt ainakin ensin selvittää että mitä tuo lause käytännössä tarkoittaa. En todellakaan usko siihen että kouluissa opetettaisiin maahanmuuton olevan täysin ongelmatonta, tai että tänne kannattaa ottaa kaikki halukkaat.

Kotona voi toki opettaa sitten omia näkemyksiään miten haluaa ja parhaaksi katsoo - kouluajan ulkopuolella.

Quote from: MoonShine on 29.08.2011, 00:13:03
http://www.suomenkotiopettajat.fi/

Tuolla lukee näin: "Yhdistyksellä on kristillinen johto". Hmm....

Varmasti kotiopetus sopii joillekin lapsille (esim. paha koulukiusaus taustalla tai joku muu erityissyy), mutta että ihan tavallisille koululaisille.. ? Jaa-a...?  

EDIT: Asia tuntuu jotenkin jopa loukkaukselta niitä kohtaan, joilla oikeasti on lapsen kanssa sellainen tilanne, että kotiopetus on ainoa vaihtoehto (mielenterveysongelmat, muut sairaudet..). Ja täällä kitistään jostain monikultuurin hyväksymisestä.

Quote from: cassius ali on 28.08.2011, 23:59:46
Onhan näitä tehty jo aika pitkään monenlaisia kansainvälisiä vertailuja ympäri maapallon erilaisten koulujärjestelmien paremmuudesta.

Suomalainen koulujärjestelmä on säännöllisesti sijoittunut niissä aivan etumaiseen keulankärkeen.

Niin on, mutta se vähä mitä olen näistä vertailuista lukenut, ei oikein saanut minua vakuuttumaan siitä, että niissä testattaisiin sellaista kovaa osaamista kuten kertotaulut jne. Osaako joku asiaa paremmin tunteva auttaa?

Alakoulussa, siis ensimmäiset 6 vuotta, kaikkia aineita opettaa yksi ihminen. Mites se tietotaito ja elämänkokemus jollain vastavalmistuneella 25- vuotiaalla jälkipissiksellä?

Koulu valmistaa hyviä virkamiehiä. En ole varma haluanko lapsestani sellaista.

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:20:14

Quote from: MoonShine on 29.08.2011, 00:13:03
http://www.suomenkotiopettajat.fi/

Tuolla lukee näin: "Yhdistyksellä on kristillinen johto". Hmm....

Minä pidän juurikin tuota 'kristillistä johtoa' äärettömän paljon parempana vaihtoehtona omalle jälkikasvulleni, kuin vaikkapa 'islamilaista johtoa'.
Tälläisiä valintoja nykyvanhempien on alettava tekemään alaikäisten lastensa puolesta, myös Suomessa.
Onneksi vanhemmilla on edelleen oikeus olla lähettämättä omia lapsiaan esim. totaalisen rikastuttavaan mokusuihkuun, mikäli siihen perusopetukseen on kotona riittävät edellytykset.

Suomalainen koululaitos on tuottanut nykypäivän Suomen. Oliko se Timesin taikka jonku amerikkalaisen valtamedian tekemä tutkimus jossa todettiin, että Suomi on maailman paras maa.

Ja se oli muuten perskeleenmoinen moka, kun menivät julkaseen tuon tiedon. Kyllähän Suomen Kansa on sen aina tiennyt ja juuri sen takia onki ollu hiljaa. Mutta nyt kun net haatanan mamutki saa sen tietää, niin maahanryntäys ja mokutus vaan pahenee niin pakko alkaa Hommaan jotaki.

Mutta jokatapauksessa Suomi on hyvä maa ja se on puolustamisen arvoinen ja sen paras puolustaja on suomalainen itse.

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 00:31:51
...Osaako joku asiaa paremmin tunteva auttaa?

Saako vastata, jos on ihmetellyt 0-vuotiaan kasvavan 18-vuotiaaksi? Saa!

Näyttäisi siltä, että noissa vertaillaan opetussuunnitelmia. Sitä, kuinka oppi menee perille, ei kukaan halua tietää.

Opetussuunnitelma on vähän niinkuin free jazz. Opettajalta opettajalle=muusikolta muusikolle. Ammattilainen yrittämässä tehdä vaikutusta toiseen ammattilaiseen.

Opettaminen on yksinkertaista. Kerrotaan tosiasioita tietämättömälle. Vedet samenevat heti, kun aletaan tyrkyttää filosofioita. Varsinkin vain yhtä monista.

Ihmistaimi pitää viedä tiedon lähteille ja opettaa tankkaamaan sieltä itse. Perustiedot ja -taidot + maailmankaikkeuden Googlen käyttöohje. Muut, pienemmät yksityiskohdat ammattiin kouluttamisista ja sen sellaisista ovat vain vastamaalatun seinän pikkuviilailua maalikynällä.

Quote from: Mulli on 29.08.2011, 00:17:11
Melkoinen litania Lallilta, vaan voisihan tuon toki tiivistää. Kahteen lauseeseen jopa.

No niinhän mä tein.

Quote from: Lyhyt versio, kaksi lausetta, postauksen alussaEliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 00:32:08
Alakoulussa, siis ensimmäiset 6 vuotta, kaikkia aineita opettaa yksi ihminen. Mites se tietotaito ja elämänkokemus jollain vastavalmistuneella 25- vuotiaalla jälkipissiksellä?

Koulu valmistaa hyviä virkamiehiä. En ole varma haluanko lapsestani sellaista.

Jälkipissiksellä..? Jaahas.
Kannattaa silti miettiä niitä omia valmiuksiaan, ja sitä mikä oikeasti on lapselle parhaaksi (ja mitä lapsi itse ajattelee kotiopetuksesta). Ja toisaalta, opetusohjelmaa kotiopetuksessakin on noudatettava, ja tentittävä koululla (?) kaikki kokeet.

Kuten sanoin, vanhemmat voivat sitä omaa elämänkokemustaan, ohjausta ja muuta kasvatusta tietenkin tehdä (ja pitääkin tehdä!) - kouluajan ulkopuolella.

QuotePerusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista oli kevätlukukaudella 2010 alle 40-vuotiaita 32,1 prosenttia, 40–49-vuotiaita 32,9 prosenttia ja 50-vuotiaita tai vanhempia 35,0 prosenttia.

(lähde: Opettajat Suomessa 2010 (http://www.oph.fi/download/131532_Opettajat_Suomessa_2010.pdf))

"Täytyykö ihmisiä keinotekoisesti tyhmentää, jotta he täyttäisivät työpaikkavaatimukset?"

Todella hyvää pohdintaa.

Suomalaisessa koulujärjestelässä on paljon hyvää. Mutta kuten aina, on asioita, jotka ennen osattiin tehdä taitavammin. Nykyään opettajankin pitäisi olla jollakin tapaa tyhjä taulu, jolla ei saisi olla omia arvoja ja mielipiteitä. Onko se hyvä esimerkki aikuisesta ihmisestä, jonka pitäisi olla lapsia tietäväisempi?

Vai onko nykyään oppikirjat ja tietokoneet opettajaa viisaampia? Kyllä opettamisessa tarvitaan opettamisentaitoa. Ja tällä tarkoitan sitä, että jos opettaja esittää mielipiteen tai kannan mihin tahansa asiaan, hänen pitäisi osata toimia niin, että lapset alkavat itse ajatella ja keskustella.

Ei se mene niin, että sanotaan lapsille: nyt on monikulttuuritrendi!

Ja tuota samaa syötetään kaikille. Jokaisessa päiväkodissa, koulussa ja sen muissa asteissa. Lasten pitää saada ajatella asiat ihan itse.

Nykyajan tietopullamössö on juuri sillä tavalla tehty, että se nimenomaa tungetaan kaikille kurkkuun pakolla, ja se yksipäistää ajattelun.

Ennen opettajilla oli mielipiteitä, näkemyksiä ja arvoja. Erilaisia eri opettajilla, ja he toivat niitä omin tavoin esiin. Jos arvot eivät sitten ihan kodin kanssa olleet samat, niin lapsi oppii jo silloin kyseenalaistamaan asioita. Nykyään ei saisi näin olla, vaan pitää olla jokin yhteinen mieli. Se on todella huolestuttavaa!

Ja nyt jos puhutaan vaikkapa suomalaisuudesta ja Suomi -arvoista, niitäkään ei saisi ilmentää muulloin kuin Suomen voittaessa jääkiekko-ottelun, sen suurimman Mestaruuden. Ennen koulussa saatettiin katsoa vaikkapa hiihtokilpailuja, jos oli sellaista aikaa, ja lapset opetettiin kannustamaan Marja-Liisa Kirvesniemeä.  :)

Eipä ole enää tällaista. Kansasta halutaan matti nykäsiä. Sellaisia joita ei enää kannusteta, vaan liataan. Ja nuoret haluavat pissiksiksi tositeeveeseen. Ei nouse minun Peukku tälle suunnalle. >:(

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 00:38:53
...No niinhän mä tein....

Liikaa hienoja sanoja. Minun versioni ymmärtää lapsikin. Ainoastaan monikulttuuri-orientoitunut humanisti jää tiivistelmän eteen seisomaan, kuin konsanaan Alzheimeria poteva sonnivaari lehmihaan portille. ;D

QuotePerusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista oli kevätlukukaudella 2010 alle 40-vuotiaita 32,1 prosenttia, 40–49-vuotiaita 32,9 prosenttia ja 50-vuotiaita tai vanhempia 35,0 prosenttia.

Ja mitähän tuo lehtoreiden ja rehtoreiden ikäjakauman esiinveto sitten kertoo?
Minua kiinnostaisi jälkikasvuani 'valistavien' sukupuolinen, poliittinen ja uskonnollinen suuntautuminen huomattavasti enemmän, mikäli sellaisen tiedon jakaminen olisi mahdollista.

Quote from: Winnie on 29.08.2011, 00:44:56
...Kansasta halutaan matti nykäsiä. Sellaisia joita ei enää kannusteta, vaan liataan. Ja nuoret haluavat pissiksiksi tositeeveeseen. Ei nouse minun Peukku tälle suunnalle. >:(

Siksipä ihmettelen sitä ainaista kitinää viinasta. Helpommalla pääsisivät kaikki, kun juottaisivat aivottomiksi koko sakin.

Tosin onhan tässä viime vaaleissakin ihmiset äänestäneet mitä kummallisimpia koplia ilman viinan tippaa. Olisiko se koululaitoksessa sittenkin niin, että maamies on löytänyt parhaan paikan kylvää? Eli aasien jälkeläisille monikulttuurioppia.

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:20:14
EDIT: Asia tuntuu jotenkin jopa loukkaukselta niitä kohtaan, joilla oikeasti on lapsen kanssa sellainen tilanne, että kotiopetus on ainoa vaihtoehto (mielenterveysongelmat, muut sairaudet..).

Minkä asian oletat tässä loukkaavan kotiopettajia?

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:43:58
opetusohjelmaa kotiopetuksessakin on noudatettava, ja tentittävä koululla (?) kaikki kokeet.

Höpötihöö. Kotiopiskelijoille määrätään valvova opettaja, ja opiskelujen etenemistä tarkistetaan kerran-pari vuodessa. Parhaimmillaan opetusta ei valvota ollenkaan ennen kuin ruvetaan ihmettelemään että milläs sen päättötodistuksen saisi...

Opettajista 55% on naisia ja 20% jopa muodollisesti epäpäteviä. Alueellisia eroja en tähän hätään jaksa kaivaa. Jos jollain on tilastoa alakoulun opettajien sukupuolista, ikäjakaumasta ja pätevyyksistä niin otetaan kiitollisena vastaan.

Quote from: Winnie on 29.08.2011, 00:44:56
Vai onko nykyään oppikirjat ja tietokoneet opettajaa viisaampia? Kyllä opettamisessa tarvitaan opettamisentaitoa. Ja tällä tarkoitan sitä, että jos opettaja esittää mielipiteen tai kannan mihin tahansa asiaan, hänen pitäisi osata toimia niin, että lapset alkavat itse ajatella ja keskustella.

Poliittisesti valitut punaviheriät Opetusministeri ja Opetushallituksen virkamiehet ovat kaikkein viisaimpia.

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 00:51:45

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:20:14
EDIT: Asia tuntuu jotenkin jopa loukkaukselta niitä kohtaan, joilla oikeasti on lapsen kanssa sellainen tilanne, että kotiopetus on ainoa vaihtoehto (mielenterveysongelmat, muut sairaudet..).

Minkä asian oletat tässä loukkaavan kotiopettajia?

Sen seikan, että jollain on oikeasti aikomuksena ottaa lapsi kotiopetukseen vain "monikulttuurisuuden hyväksymisen" takia, tai että sellainen lause on opetusohjelmaan ympätty. Siis terve, tavallinen suomalaiskoululainen kotiopetukseen, vaikka lapsella ei esim. ole erityistarpeita, sairauksia tms?

Aihe on vaikea joillekin perheille, tiedän kokemuksesta. Ja lapselle itselleen toki myös - jos siis on jotain sellaista taustaa ettei pysty koulua käymään kuten muut.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 00:54:54

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:43:58
opetusohjelmaa kotiopetuksessakin on noudatettava, ja tentittävä koululla (?) kaikki kokeet.

Höpötihöö. Kotiopiskelijoille määrätään valvova opettaja, ja opiskelujen etenemistä tarkistetaan kerran-pari vuodessa. Parhaimmillaan opetusta ei valvota ollenkaan ennen kuin ruvetaan ihmettelemään että milläs sen päättötodistuksen saisi...

Jotain linkkiä tästä, kiitos. Laitoin ton kysymysmerkin siksi koska en ollut varma. Mutta en ole vieläkään, viestisi luettuanikaan varma.

Edit: Kyllä jonkunlaista opetussuunnitelmaa pitää käsittääkseni noudattaa, ja se toki pohjautuu opetusohjelmaan.

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:20:14
EDIT: Asia tuntuu jotenkin jopa loukkaukselta niitä kohtaan, joilla oikeasti on lapsen kanssa sellainen tilanne, että kotiopetus on ainoa vaihtoehto (mielenterveysongelmat, muut sairaudet..).

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 00:51:45Minkä asian oletat tässä loukkaavan kotiopettajia?

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:57:34Sen seikan, että jollain on oikeasti aikomuksena ottaa lapsi kotiopetukseen vain "monikulttuurisuuden hyväksymisen" takia, tai että sellainen lause on opetusohjelmaan ympätty.

Tulkitsen. Siis mielenterveysongelmaisen lapsen kotihoitaja voisi loukkaantua siitä, että mokutuksen vastustaja kotiopettaisi omaa lastaan kotona, vaikka tämä pääsisi kouluunkin. Onhan se loukkaantuminen mahdollista, mutta pitäisikö sen vaikuttaa mokutuksen vastustajan kotiopetusoikeuksiin?

Pufff.

Aika kattava kattaus Lallilta. Lisäksi herra Isotalo oli kaivanut ihan hyviä viittauksia.

Jos asian laittaa historialliseen kontekstiin, niin suomalaisia lapsia kasvatettiin noin 40 vuotta uskomaan Neuvostoliiton ihanuuteen. Ei toiminut.

Nyt on alkanut (noin viisi vuotta sitten) aivopesu monikulttuurin auvoisuudesta. Oam veikkaus on, että ei tule toimimaan.

Helppoa, yksinkertaista ja toimivaa on toimia seuraavasti:
- laittakaa palautetta kouluihin ja suoraan luokanopettajalle
- vittuilkaa opettajien hallinnoiman oppikirjamafian kustannuksista lasten vanhemmille
- kertokaa kaikille ja myös lapsille faktojen perusteella, että monikulttuuri on perseestä. Jokainen voi havainnoida tämän asian sitten oman kokemuspohjansa kautta
- kannattaa laittaa palautetta myös, jos opettaja on objektiivinen ja kannustaa hakemaan itse tietoa

Suomalaisessa luonteessa on jonkin geenin aiheuttama ajatushäiriö, joka takaa sen, ettei paska oikein uppoa. Se on nähty jo natsiaatteiden, kommarihorinoiden kuin monikulttuurihöpinöidenkin osalta.

Itse kannatan luonnontieteisiin ja objektiiviseen historiantulkintaan painottuvaa koulua, jossa yksi opetuksen pääpaino on oman ajattelun ja omien mielipiteiden tuominen esiin ja niihin pyrkimisen kannustaminen.

Fysiikan lait ja tapahtuneet asiat kun ovat aika pysyviä. Jokainen (lapsi/nuori) tekee niistä sitten omat johtopäätöksensä ja haastaa ne muiden kanssa.

Itse asiassa malli, jota haen muistuttaa aika paljon jenkkien ylemmän tason koulutusjärjestelmää.

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 01:11:13

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:20:14
EDIT: Asia tuntuu jotenkin jopa loukkaukselta niitä kohtaan, joilla oikeasti on lapsen kanssa sellainen tilanne, että kotiopetus on ainoa vaihtoehto (mielenterveysongelmat, muut sairaudet..).

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 00:51:45Minkä asian oletat tässä loukkaavan kotiopettajia?

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:57:34Sen seikan, että jollain on oikeasti aikomuksena ottaa lapsi kotiopetukseen vain "monikulttuurisuuden hyväksymisen" takia, tai että sellainen lause on opetusohjelmaan ympätty.

Okei. Siis mielenterveysongelmaisen lapsen kotihoitaja voisi loukkaantua siitä, että mokutuksen vastustaja kotiopettaisi omaa lastaan kotona, vaikka tämä pääsisi kouluunkin. Onhan se loukkaantuminen mahdollista, mutta pitäisi sen vaikuttaa mokutuksen vastustajan kotiopetusoikeuksiin?

Ei tietenkään pitäisi vaikuttaa oikeuksiin, enhän mä sanonut yhtään mitään tuon suuntaista (ettei oikeutta olisi).

Sitä mä tässä vaan peräänkuulutan, että kannattaa miettiä hyvin hyvin tarkkaan ennenkuin lasta ottaa kotiopetukseen vain moku-pelon takia. Sitäpaitsi: Lapsethan oppivat koulussa myös olemista muiden kanssa, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista yms. ja muuta sellaista, joita ei kotiopetuksessa opi. Ei kannata aliarvioida noita seikkoja.

Kukin toki saa halutessaan kotiopetukseen lapsensa ottaa, en ole kieltämässä.

Edit: Ja tosiaan, kukaan ei ole mielestäni vielä todistanut/osoittanut, että lapsille oikeasti koulussa opetettaisiin esim. että Suomeen kannattaa ottaa lisää maahanmuuttajia sosiaalisin perustein, tai että "tänne vaan kaikki halukkaat!!1", tai että monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti hyvä asia.

Quote from: cassius ali on 29.08.2011, 00:34:27
Suomalainen koululaitos on tuottanut nykypäivän Suomen. Oliko se Timesin taikka jonku amerikkalaisen valtamedian tekemä tutkimus jossa todettiin, että Suomi on maailman paras maa.

Menneisyyden koululaitos tuotti nykypäivän Suomen, ja nykypäivän koululaitos tuottaa tulevaisuuden Suomen. Kuinkahan käynee, jos valmiiden arvojen syöttö todellakin saa merkittävän roolin peruskoulutuksessa, ja nämä arvot liittyvät vielä johonkin kohti epäonnistumista kulkevaan projektiin?

Quote from: JmR on 28.08.2011, 23:42:22

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja? Esimerkkejä?

Meidän yh/hi kirjoissamme luki, että kehitysmaista on siirtynyt ihmisiä tekemään länsimaissa matalapalkkaisia töitä, jolloin molemmat osapuolet ovat hyötyneet tilanteesta.

Kirjassa lukee noin, vaikka todellisuus on, että Suomelle on paljon enemmän haittaa kehitysmaista tulleista ihmisistä.
Matalapalkkaisia töitä voisivat tehdä, vaikka työttömät suomalaiset, jos valtio jotenkin siihen kannustaisi.
Maahanmuutto auttaisi Suomen työttömyystilannetta jos maahanmuuttajien
työllisyysprosentti olisi suurempi kuin kantaväestön mikä ei ole.
Sosiaaliturvalla eläjiä Suomessa on aivan tarpeeksi omasta takaa.
Ainut hyötyjä on maahanmuuttaja ja hänen perheensä ja tämän maksavat suomalaiset.

Pitäisi sanoa pikemminkin: sen varjolla työllistyvät suomalaiset.

Jos alkaa ahdistamaan. Niin jenkkilästä voi hakea discorahaa turvapaikkaa  :)

Saksalaisperhe vittuuntui opetuksen tasoon ja sai poliittisen turvapaikan ameriikan ihmemaasta. Perusteena yksilönvapauden rajoittaminen. Tai jotain.

2010-01-28 Der Spiegel: Political Asylum for Homeschoolers (http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,674492,00.html)

Uwe and Hannelore Romeike from the town of Bissingen in the southwestern German state of Baden-Württemberg wanted to teach their five children at home because they feared that they were being taught an "anti-Christian worldview" in public schools. They pulled their children out of school and in 2008, after fighting the authorities for years, emigrated to the United States, where they applied for political asylum in 2009.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 19:03:26
Dewey uudisti länsimaisen koululaitoksen opetusmetodeja, ja hänen kehittelemäänsä progressiivista kasvatusajattelua toteutetaan yhä edelleen länsimaisissa kouluissa (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Dewey). Hän tavoitteli mm. epäitsekästä ajattelua ja kollektiivista harmoniaa:

QuoteThe children who know how to think for themselves spoil the harmony of the collective society which is coming, where everyone would be interdependent.

– John Dewey, American educator.

Spekuloin siis, että valtion koulutuslaitokset indorkanoivat länsimaisia lapsia poliittisesti korrektiksi kansalaisiksi, eli itselleen haitallisiksi idiooteiksi, paljon rankemmin kuin omassa nuoruudessani (s. 1959). Jos vielä jatkamme tällä tiellä jolla olemme, päädymme vielä sinne mihin olemme menossa.

IV. Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio

Kun lapsen tyhjään mieleen, tabula rasaan, kerran maalataan mitä tahansa, sen jälkeen Edit - Undo on vaikeaa. Taiteilijasta siis riippuu, millainen tästä elinikäisestä taideteoksesta, lapsesta, tulee. Opettajan sivellin on voimakkaampi ase kuin miekka, tai inkvisaattorin kidutuspenkki (joka ei ehkäise kerettiläisyyttä, ainostaan rankaisee siitä).
Koulutus on siis kaksiteräinen miekka. Sen avulla voidaan lapsesta sivistää mediakriittinen ajattelija, tai arvokasvattaa älyttömyyksiä toisteleva papukaija.

Modernissa suomalaisessa opettajakoulutuksessa pidetään Deweyn suurimpana antina learning by doing- metodia. Dewey oli pragmatisti ja vastusti klassisen koulun älyllisyyttä ja sen vieraantuneisuutta todellisuudesta.

Suomalainen koulu ainakin pyrkii kasvattamaan kriittisyyteen. Nykyopettajan sana ei ole laki vain siksi, että hän on auktoriteetti, vaan sanoman sisällöllä on enemmän merkitystä. Auktoriteettiaseman murentuminen toki aiheuttaa ongelmia siinä mielessä, että oppilaat haastavat opettajan väärissä kohdissa ja kouluissa on nykyään enemmän työrauhahäiriöitä kuin esimerkiksi 1960-luvulla.
Kieltämättä mediakritiikkiä voisi jo alakoulussa tuoda esiin esimerkiksi äidinkielen tunneilla. Ainakin jonkinlaiseen lähdekriittisyyteen oppilaat oppivat tekemällä esseitä ja esitelmiä. Internet opettaa hyvin konkreettisesti että esimerkiksi Suomi24 on epäluotettavampi lähde kuin joku toinen. Yläkoulussa mediakritiikkiä taatusti jo harjoitetaan äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa.

Ajatus ihmisen mielestä tabula rasana liittyy kasvatustieteiden kohdalla vahvasti behaviorismiin, jota pidetään vanhentuneena. Nykyään painotetaan kognitivismia(ihmismieli ei ole tyhjä taulu, johon voi kaataa tietoa koska mieli muokkaa omaksutun tiedon uudelleen) ja konstruktivismia(uusia ajatusmalleja sekä tietoa rakennetaan vanhan päälle ja yksilö aktiivisesti vaikuttaa tiedon omaksumiseen ja muokkautumiseen).

Onko se "monikulttuurisuuden hyväksyminen" nyt ihan oikeasti niin karmea asia? Aivan sama mitä mieltä asiaan liittyvästä politiikasta on, mutta sietäisi nyt lapsia kasvatettavan siihen suuntaan että tulevat toistensa kanssa toimeen kouluissa ja myöhemmin työelämässä. Vai viittiikö joku oikeasti olla sitäkin vastaan?

Kyllähän perusopetusta varsinkin metodeiltaan voisi parantaa reippaasti ja saada enemmän vaativampaan opiskeluun valmentavaksi, mutta ei nykyisessä peruskoulussa mitään näin rankan kritisoimisen arvoista ole. Ei niitä lapsia todellakaan indoktrinoida mihinkään poliittiseen aatteeseen tai haukuta mitään tavallisesta poikeeavaa maailmankuvaa, oli sitten perhe täynnä hihhuleita tai mamu-kriitikoita.

Heikoilla kantimilla muutenkin lapsen elämä jos se ei kestä sitä että toiset on eri mieltä asioista kuin isi ja äiti.

Kotiopetus-innostusta on tähän asti pitänyt pitkälti länteen päin kallellaan olevien uskovaisten Amerikan tuliaisina. Aina pitää saada suojeltua niitä pikku kullannuppuja joltain pahalta; evoluutiolta, sekulaarisuudelta, huonommin käyttäytyviltä lapsilta, Harry Potterilta..

Kaikki Suomalaiset on indoktrinoitu korkean verotuksen ihannointiin ja ajatukseen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan utopianomaisesta ylivoimasta. Noin niinkun esimerkiksi.  Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 08:30:21
Kaikki Suomalaiset on indoktrinoitu korkean verotuksen ihannointiin ja ajatukseen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan utopianomaisesta ylivoimasta.

Eikö tää oo vaan sitä että jos lapselle selittää pohjoismaisesta hyvinvointimallista niin se on lapsesta turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli, jossa sitten olisi korkeammat kannusteet? En tiedä mitä indoktrinointia se vaatii kun se vain on miellyttävämpi malli jos ei sitten usko uusliberalismiin.

Quote from: Johannes Krauser II on 29.08.2011, 08:38:56
Eikö tää oo vaan sitä että jos lapselle selittää pohjoismaisesta hyvinvointimallista niin se on lapsesta turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli, jossa sitten olisi korkeammat kannusteet? En tiedä mitä indoktrinointia se vaatii kun se vain on miellyttävämpi malli jos ei sitten usko uusliberalismiin.

Turvallisempi, reilumpi, miellyttävämpi. Eliitille, byrokraateille, mamuille.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 08:30:21
Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Aika hämmästyttävä väite huomioonottaen monien pienemmän verotuksen maiden koulujen tason. Oletan, että tuollaisen heiton tueksi löytyisi ainakin jonkin verran lähteitä. OECD:n koulutusanalyysit nimittäin tuottavat tuloksia, joiden mukaan yksityiset koulut eivät paranna koulujärjestelmän suorituskykyä (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/6/43/48482894.pdf).

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 08:30:21
Kaikki Suomalaiset on indoktrinoitu korkean verotuksen ihannointiin ja ajatukseen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan utopianomaisesta ylivoimasta. Noin niinkun esimerkiksi.  Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Höpö höpö!  :D

Verkossa on oppimateriaalia, joka ei kyllä tue tota sun oletusta siitä että hyvinvointiyhteiskuntaan suhtauduttaisiin opetuksessa täysin kritiikittömästi.
Esim.
http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/25/405/412
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/yhteiskunta/hyvaelama.html
http://peda.net/veraja/sievi/lukio/yh
Tossa viimeisessä linkissä, jossa yhteiskuntaopin koetärppejä, on mm. näin:

QuoteHYVINVOINTIVALTIO PUOLESTA JA VASTAAN ?
Miten hyvinvointivaltio kestää markkinataloudessa - kustannusten nousu vs. säästäminen?

Ja mitä tulee väitteeseen, että peruskoulun suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt, osoittaa ettet asiasta mitään tiedä.

Luepa huvikses tätä blogia: http://kotioppijat.blogspot.com/
Aloita vaikka tästä: http://kotioppijat.blogspot.com/2008/10/meistk-kotioppijoita.html

QuoteIhan ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on se, että kun kotiopetukseen alkaa, pitää pystyä sitoutumaan kovaan duuniin. Sillä sitä tämä on.

Quote from: Johannes Krauser II on 29.08.2011, 08:38:56
turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli

Kiitos, todistit väitteeni osaltasi todeksi.

Quote from: tyhmyri on 29.08.2011, 08:58:40

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 08:30:21
Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Aika hämmästyttävä väite huomioonottaen monien pienemmän verotuksen maiden koulujen tason. Oletan, että tuollaisen heiton tueksi löytyisi ainakin jonkin verran lähteitä. OECD:n koulutusanalyysit nimittäin tuottavat tuloksia, joiden mukaan yksityiset koulut eivät paranna koulujärjestelmän suorituskykyä (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/6/43/48482894.pdf).

En tarkoittanut yksityiskoulua, vaan henkilökohtaista yksityisopetusta. Väite ei ole lainkaan niin hämmästyttävä jos kaivat jostain kurantin opetussuunnitelman ja rupeat ynnäilemään niitä tuntimääriä yhteen, ja sen jälkeen vertaat tuntimääriä läpikäytävään materiaaliin. Lisäksi jos huomioimme laisinkaan sitä tosiseikkaa, että 20 lapsen luiokassa opettajalla on ruhtinaalliset 2 minuuttia henkilökohtaista aikaa per kärsä, niin väitteeni on entistä vähemmän hämmästyttävä.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 08:30:21
Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Quote from: tyhmyri on 29.08.2011, 08:58:40Aika hämmästyttävä väite huomioonottaen monien pienemmän verotuksen maiden koulujen tason. Oletan, että tuollaisen heiton tueksi löytyisi ainakin jonkin verran lähteitä. OECD:n koulutusanalyysit nimittäin tuottavat tuloksia, joiden mukaan yksityiset koulut eivät paranna koulujärjestelmän suorituskykyä (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/6/43/48482894.pdf).

Otan kantaa vain tähän OECD-analyysiin, ja siihen miten koulujärjestelmän suorituskykyä mitattiin:

{a} PISA index of social, cultural and economic status
{b} Disciplinary climate
{c} Material resources for instruction
{d} Teacher shortage

Jos oikein ymmärsin, koulun laatua ei mitattu sen tuotoksen (oppilaiden suorituskyky kertotauluissa etc) perusteella. Analyysissa mitataan inputin ja prosessin laatua, mutta ei outputtia. Eli siis vähän sama mitä Mulli sanoi PISAsta aiemmin (#17):

QuoteNäyttäisi siltä, että noissa vertaillaan opetussuunnitelmia. Sitä, kuinka oppi menee perille, ei kukaan halua tietää.

Siltä varalta, että PISA mittaa jotain tärkeää, tässä todetaan, että automia parantaa tuloksia.

QuoteIn other words, after taking into account the socio-economic backgrounds of the students who attend these schools, and the related material and instructional advantages that accrue to the schools, the small performance difference between public and private school students that remains is associated with higher levels of autonomy over curricula and resources among private schools. In fact, PISA
has found that when public schools are given similar levels of autonomy as private schools, and when public schools attract a similar student population as private schools, the private school advantage is no longer apparent in 13 of the 16 OECD countries that showed this advantage.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 09:27:09
En tarkoittanut yksityiskoulua, vaan henkilökohtaista yksityisopetusta. Väite ei ole lainkaan niin hämmästyttävä jos kaivat jostain kurantin opetussuunnitelman ja rupeat ynnäilemään niitä tuntimääriä yhteen, ja sen jälkeen vertaat tuntimääriä läpikäytävään materiaaliin. Lisäksi jos huomioimme laisinkaan sitä tosiseikkaa, että 20 lapsen luiokassa opettajalla on ruhtinaalliset 2 minuuttia henkilökohtaista aikaa per kärsä, niin väitteeni on entistä vähemmän hämmästyttävä.

Aah, kirjoituspöytätestausta. Vähän sama kuin se, että kun suunnittelemme uuden värkin, niin sen pitäisi teoriassa toimia vallan hienosti. Käytännön proto saattaa kuitenkin vaatia paljon muutoksia ennen kuin suostuu toimimaan oikein ja alkuperäinen idea on tuossa vaiheessa joskus kadonnut jäljettömiin.

Mutta onko sinulla käytännön viitteitä käytännön tuloksiin? Muussa tapauksessa tulkitsen, että kirjoitat ajatuskokeesta, et käytännön asioista.

Lalli: PISA mittaa, OECD:n sivujen mukaan, nimenomaan oppilaiden suoriutumista tietyissä testeissä. Testit ja niiden tulokset perustuvat yksilösuorituksiin, eivät oppisuunnitelmien lueskeluun.

Quote
The PISA assessments take a literacy perspective, which focuses on the extent to which students can apply the knowledge and skills they have learned and practised at school when confronted with situations and challenges for which that knowledge may be relevant. That is, PISA assesses the extent to which students can use their reading skills to understand and interpret the various kinds of written material that they are likely to meet as they negotiate their daily lives; the extent to which students can use their mathematical knowledge and skills to solve various kinds of numerical and spatial challenges and problems; and the extent to which students can use their scientific knowledge and skills to understand, interpret and resolve various kinds of scientific situations and challenges.

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 09:01:43
Ja mitä tulee väitteeseen, että peruskoulun suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt, osoittaa ettet asiasta mitään tiedä.

Päinvastoin. Mikäli käytössä on ammattiopettaja, niin tuon opetussuunnitelman mukaisen materiaalin läpikäyntiin riittää 4,5 vuotta. Pohjia voi ottaa vaikka opetushallituksen viikkotuntimääristä:

Oppilas opiskelee peruskoulussa
vähintään seuraavat tuntimäärät
1. ja 2. luokalla 19 tuntia viikossa
3. ja 4. luokalla 23 tuntia viikossa
5. ja 6. luokalla 24 tuntia viikossa
7., 8. ja 9. luokalla 30 tuntia viikossa

Quote from: Alkuasukas on 28.08.2011, 19:50:10
Ensimmäisen miljoonani tienasin omassa firmassani reiluna parikymppisenä. Silloin se oli tosin 6 kertaa helpompaa, markoilla ;D

Riistäjä! :(

Aina ihmettelen seuraavaa, kun puhutaan valtiosta. Valtio olemme me. Onko koululaitos aivopessyt meitä aikojen saatosta alkaen, että emme näe mitä kusetusta jota the-powers-that-be harrastaa? Miksemme vaaleissa saa muutoksia aikaan? Onko matematiikanopetus niin heikolla tasolla, että viherpunaiset eivät osaa laskea 1+1="meillä ei ole varaa"?

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 09:45:11

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 09:01:43
Ja mitä tulee väitteeseen, että peruskoulun suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt, osoittaa ettet asiasta mitään tiedä.

Päinvastoin. Mikäli käytössä on ammattiopettaja, niin tuon opetussuunnitelman mukaisen materiaalin läpikäyntiin riittää 4,5 vuotta. Pohjia voi ottaa vaikka opetushallituksen viikkotuntimääristä:

Oppilas opiskelee peruskoulussa
vähintään seuraavat tuntimäärät
1. ja 2. luokalla 19 tuntia viikossa
3. ja 4. luokalla 23 tuntia viikossa
5. ja 6. luokalla 24 tuntia viikossa
7., 8. ja 9. luokalla 30 tuntia viikossa

Lähdeviitteet kiitos! Aineistoon, josta käy ilmi että joku on joskus noin onnistunut tekemään, ja perustelut sille että keskivertokoululaiselta tuo onnistuisi. Ja että se kannattaisi, olisi lapselle parhaaksi jne.

Vai että ammattiopettaja..? Mitenköhän monella Suomessa mahdollista järjestää perheeseen tollanen yksityisopetus. ;)

Onko sulla lapsia, tai oletko lasten kanssa tekemisissä?

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 09:55:48
Lähdeviitteet kiitos! Aineistoon, josta käy ilmi että joku on joskus noin onnistunut tekemään, ja perustelut sille että keskivertokoululaiselta tuo onnistuisi. Ja että se kannattaisi, olisi lapselle parhaaksi jne.

Vai että ammattiopettaja..? Mitenköhän monella Suomessa mahdollista järjestää perheeseen tollanen yksityisopetus. ;)

Onko sulla lapsia, tai oletko lasten kanssa tekemisissä?

Eli kuumatka olisi jäänyt tekemättä kun ei löydy lähdeviitettä sille että sen on joku onnistuneesti tehnyt? Opetussuunnitelmaa lukien voi päätellä että se on hyvinkin mahdollista. Käytännössä kaikki (opetus)aika voitaisiin käyttää lukuaineisiin, koska liikunta, musiikki, taide ja niihin verrattavat aineet voidaan hyvin järjestää ns normaalissa elämässä. Ainakin meillä käydään hyvinkin ahkerasti liikkumassa, konserteissa, taidenäyttelyissä jne.

"Kannattavuus" on lienee subjektiivista. Mitä sillä tarkoitetaan? Tulevaa akateemista uraa? Lapsen kasvamista Hyväksi Ihmiseksi? Keskivertojantterikin suoriutuisi yksityisopetuksessa nopeammin kuin julkisessa, ajankäytöllinen fakta.

Tieteellisesti pätevä koe vaatisi riittävän suuret verrokkiryhmät ja tuskin on järjestettävissä Suomessa. Harvardissa analysoitiin tutkimuksia, ja todettiin, että "Researchers found that private schools came out ahead in 11 of 12 comparisons of students."

Ja joo, on kakaroita omasta takaa, ei tämä muuten niin kiinnostaisikaan.

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja? Esimerkkejä?

Esimerkiksi viime perjantainen Unicef-kävely; lapsi kävelee koululuokkansa kanssa X määrän kilometrejä, ja saa sponsoriltaan (= oma vanhempi) X määrän rahaa / km. Rahasumma / km oli vapaasti määriteltävissä, mutta toki avoimesti lapulla ilmoitettuna, jotta moraalisäteilyn määrä olisi siten luokanopettajan ja muun koulun henkilökunnan edessä lunastettavissa.

Ko. päivä alkoi aamupäivän "globaalilla monikulttuurisuusoppitunnilla" - osaan kuvitella mitä siellä opetettiin.

Meidän tytär ei osallistunut ko. päivään, vaan sai olla pitkän viikonlopun kotona. Opettajalle annettiin toisenlainen selitys, mikä kyllä osittain piti ihan paikkaansakin.  ;)

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 01:16:48
Sitäpaitsi: Lapsethan oppivat koulussa myös olemista muiden kanssa, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista yms. ja muuta sellaista, joita ei kotiopetuksessa opi. Ei kannata aliarvioida noita seikkoja.

Otitko lainkaan huomioon sitä, että lapsilla voi olla (ja usein onkin) sisaruksia? Pihapiirissä laaja kaveripiiri? Harrastuksia? Sosiaalisia taitoja voi oppia muuallakin kuin koulussa; koulu ei ole sen(kään) asian opettamisessa mitenkään avainasemassa! Päinvastoin; siellä oppii myös paljon haitallisia porukkailmiöitä kuten kiusaamista tai kiusattuna olemista, tupakkapaikalla hengaamista jne. - ne eivät jalosta ihmistä mihinkään suurempaan hyvään jatkossa ja oikeassa elämässä.

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:43:58

Kuten sanoin, vanhemmat voivat sitä omaa elämänkokemustaan, ohjausta ja muuta kasvatusta tietenkin tehdä (ja pitääkin tehdä!) - kouluajan ulkopuolella.

Kouluajan ulkopuolta ei ole. Illalla pitaa viela tehda laksyt (X4).  >:(
 
nimim. entinen kotikouluttaja

Quote from: Brandöt on 29.08.2011, 10:18:33

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 01:16:48
Sitäpaitsi: Lapsethan oppivat koulussa myös olemista muiden kanssa, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista yms. ja muuta sellaista, joita ei kotiopetuksessa opi. Ei kannata aliarvioida noita seikkoja.

Otitko lainkaan huomioon sitä, että lapsilla voi olla (ja usein onkin) sisaruksia? Pihapiirissä laaja kaveripiiri? Harrastuksia? Sosiaalisia taitoja voi oppia muuallakin kuin koulussa; koulu ei ole sen(kään) asian opettamisessa mitenkään avainasemassa! Päinvastoin; siellä oppii myös paljon haitallisia porukkailmiöitä kuten kiusaamista tai kiusattuna olemista, tupakkapaikalla hengaamista jne. - ne eivät jalosta ihmistä mihinkään suurempaan hyvään jatkossa ja oikeassa elämässä.

Joo, kyllä mä tuotakin mietin, ja varmasti noin onkin, ainakin joissain perheissä. Haitalliset porukkailmiöt on myös ihan validi pointti. Ei kouluelämä ongelmatonta ole, tietenkään. Ja esim. paha koulukiusaus on saattanut johtaa jollakulla siihen että kotiopetus on koettu ainoaksi mahdollisuudeksi. Mut toki voi miettiä sitäkin, että jos lapsella ei erityisemmin ongelmia ole, häntä ei kiusata, pärjää koulussa.. niin miksi siirtyä kotiopetukseen?

Itse olen kohdannut lähinnä sellaisia kotiopetuksessa olevia lapsia, joilla jo lähtökohtaisesti ei ole kovin hyviä sosiaalisia valmiuksia (sen sijaan henkisiä ongelmia, mielenterveusongelmia).. Ja kotiopetus on saattanut entisestään eristää lasta. Kaikilla kun ei ole sitä laajaa kaveripiiriä tai sosiaalisia harrastuksia.

Lyhyenä ajanjaksona, pari kuukautta / puolisen vuotta, kotiopetuksessa olevia tiedän, he ovat palanneet kouluun (myös oma-aloitteisesti, eli ilmaisseet halunsa palata) päästyään esim. jostain kriisistä / ongelmasta eroon, voimmaannuttuaan tarpeeksi.

Ja hei, enhän mä kotiopetusta vastusta, kukin tehköön kuten parhaaksi katsoo. Mutta kuten esim. blogi johon aiemmin linkitin kertoo, päätös pitää tehdä harkiten. Todella tarkkaan harkiten.

Quote from: Marko Parkkola on 29.08.2011, 09:54:15
Miksemme vaaleissa saa muutoksia aikaan?

Tämä johtuu siitä, että ajanlaskussa Ennen Jytkyä Suomi on ollut de facto yksipuoluejärjestelmä. Suurta eroa ei eri puolueilla ole ohjelmassaan ollut. Kaikki pohjaa unelmalle riistoverotetusta "pohjoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta", joka vaatii miljoonapäisen byrokraattijoukon toimiakseen (sic).

Quote from: wannabe on 29.08.2011, 10:30:24

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 00:43:58

Kuten sanoin, vanhemmat voivat sitä omaa elämänkokemustaan, ohjausta ja muuta kasvatusta tietenkin tehdä (ja pitääkin tehdä!) - kouluajan ulkopuolella.

Kouluajan ulkopuolta ei ole. Illalla pitaa viela tehda laksyt (X4).  >:(
 
nimim. entinen kotikouluttaja

Kerro joskus kokemuksiasi tuosta kotikouluttamisesta. :)
En tiedä onko tämä oikea ketju, mutta joskus.. jossain.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 10:14:17

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 09:55:48
Lähdeviitteet kiitos! Aineistoon, josta käy ilmi että joku on joskus noin onnistunut tekemään, ja perustelut sille että keskivertokoululaiselta tuo onnistuisi. Ja että se kannattaisi, olisi lapselle parhaaksi jne.

Vai että ammattiopettaja..? Mitenköhän monella Suomessa mahdollista järjestää perheeseen tollanen yksityisopetus. ;)

Onko sulla lapsia, tai oletko lasten kanssa tekemisissä?

Eli kuumatka olisi jäänyt tekemättä kun ei löydy lähdeviitettä sille että sen on joku onnistuneesti tehnyt? Opetussuunnitelmaa lukien voi päätellä että se on hyvinkin mahdollista. Käytännössä kaikki (opetus)aika voitaisiin käyttää lukuaineisiin, koska liikunta, musiikki, taide ja niihin verrattavat aineet voidaan hyvin järjestää ns normaalissa elämässä. Ainakin meillä käydään hyvinkin ahkerasti liikkumassa, konserteissa, taidenäyttelyissä jne.

"Kannattavuus" on lienee subjektiivista. Mitä sillä tarkoitetaan? Tulevaa akateemista uraa? Lapsen kasvamista Hyväksi Ihmiseksi? Keskivertojantterikin suoriutuisi yksityisopetuksessa nopeammin kuin julkisessa, ajankäytöllinen fakta.

Tieteellisesti pätevä koe vaatisi riittävän suuret verrokkiryhmät ja tuskin on järjestettävissä Suomessa. Harvardissa analysoitiin tutkimuksia, ja todettiin, että "Researchers found that private schools came out ahead in 11 of 12 comparisons of students."

Ja joo, on kakaroita omasta takaa, ei tämä muuten niin kiinnostaisikaan.

Ok, eli kuitenkin hyvin teoreettisella tasolla on nuo pohdintasi.

Tuntuu aika loogiselta että yksityisopetuksessa (ei siis yksityisessä koulussa) itse oppimäärän läpikäynti kävisi huomattavasti nopeammin. Mitään tilastoja tms. minulla ei ole, mutta en näe mitään järkevää syytä miksi näin ei olisi. Luokkakokojen suurentumisen on valitettu heikentävän opetuksen tasoa, joten tuntuisi järkevältä että niiden pienentäminen parantaa sitä. Oppilaslukumäärän pienentäminen yhteen (=yksityisopetus) tuntuisi tässä valossa olevan tehokkain tapa käydä oppimateriaali läpi.

Jos ajatellaan oppilaan oman kriittisen ajattelun kehittymistä ja asioiden kyseenalaistamista, tuntuu julkinen koulu kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta. Koulussa joutuu tekemisiin monenlaisten opettajien kanssa, ja eri opettajien mielipiteet voivat poiketa toisistaan erityisesti kun siirrytään sisältökysymyksistä arvokysymyksiin. Siellä joutuu tekemisiin myös muiden oppilaiden kanssa, joilla on eriäviä mielipiteitä asioista (mahdollisesti omilta vanhemmilta saatuja). Jo pelkästään tämä  mielipiteiden sekamelska saattaa hyvinkin saada juniorin pohtimaan että miksi setä X sanoo että A, täti Y sanoo että B, ja naapuripulpetin Jaska sanoi isänsä tietäneen että Z. Kuka heistä on oikeassa ? Tutkinpa asiaa itse, juttelen ehkä välitunnilla Peran kanssa. Yksityisopetuksessa myös mahdollinen "aivopesu", sen yhden opettajan arvojen siirtäminen lapselle, olisi tehokkaampaa. Parhaassa tapauksessa nuo arvot olisivat linjassa vanhempien arvojen kanssa ja vanhemmat voisivat olla tyytyväisiä, en kuitenkaan pidä tätäkään kovin hyvänä tilanteena.

Olen toiminut aikaisemmin opetus/koulutustöissä aikuiskoulutuksen sekä monikulttuurisessa AMK-nuorisokoulutuksessa ja pakkokansainvälistämisen lisäksi 'haasteena' on myös se, että monikulttuurisuus-opetus on vielä kaiken lisäksi osittain harhaanjohtavaa. Eli samoin kuten ympäristöalan opetuksessa, myös tässä esimerkissä juurisyihin ja kulttuurien ominaispiirteisiin ja arvomaailmoihin ei juuri perehdytä.

Tavallaan kerrotaan suoraan kyllä haasteita ja menetelmiä (suomalaisten tulee ymmärtää ja osata sitä ja tätä), mutta ei analysoida lainkaan tarkemmin kulttuurien luonnetta.

Eihän urheilussakaan riitä, että sanotaan että juokse näin tai lyö näin, vaan pitää selittää minkä takia tekniikka tehdään näin, eikä näin. Samalla tavalla voidaan ymmärtää mahdollisuuksia toteuttaa jokin aspekti paremmalla tai toimivammalla tavalla. Mutta toisin kuten urheilussa, monikulttuurisuuden parissa usein ei ole parempia toteutustapoja, on vain erilaisia  ;D :flowerhat:

Tämä siis sillä kokemuksella mikä minulla on opiskelun parista kolmesta eri korkeakoulu-laitoksesta kulttuurien välisen viestinnän sekä antropologian kursseilta.

Mutta, eihän kaikkien voikaan olettavan tiedostavan näitä ilmiöitä, sitä vaan istutaan tunnilla puoliunessa ja tartutaan muutamiin catch-freisseihin joita joku on sanonut 50-luvulla tms.

Väsynyttä puoliturhaa analyysiä viikon alulta...

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 10:44:56
Ok, eli kuitenkin hyvin teoreettisella tasolla on nuo pohdintasi.

Huomasithan kohdan "Researchers found that private schools came out ahead in 11 of 12 comparisons of students." ?

Monella tieteenalalla käytetään simulointeja mallintamaan tilanteita mikäli empiiriset tutkimukset ovat mahdottomia/hankalia/kalliita yms.

Tehdään raaka matemaattinen laskelma.

Peruskoulun lukuvuodessa on 190 päivää. 9 vuodessa opetuspäiviä on siis 1710.

Arkipäiviä vuodessa on  260. Mikäli opetetaan jokaisena arkipäivänä, tulee ajansäästöä rapiat 36%.

1.-2. luokilla opetusta on siis 19h viikossa. Jos lisätään opetuksen määrää 4 tuntiin päivässä, saadaan vielä 5% ajasta kiinni. Samaa voidaan jatkaa suhteessa myöhemmillä vuosiluokilla. Näillä pienenpienillä muutoksilla päästiin jo yli 40% ajansäästöön (kalenterivuosina).  Jos halutaan pilkkuja viilata niin pienellä puristamisella 50% ajansäästö on siten täysin toteutettavissa.

Tässä kotiopettamisessa -- josta en itse puhunut sanakaan aloituspostauksessa -- on tietenkin tämä sosialisoitumisaspekti, jolla kaiketi pitäisi opettaa lapset toimimaan paremmin yhteiskunnan yhteisöissä.

Mutta tässä on se mielenkiintoinen piirre, että {EDIT: kouluopetuksessa} luokassa on pelkästään samana vuonna syntyneitä, kun taas yhteiskunnan "luontaisissa ryhmissä" taas on monenikäisiä, poislukien armeija.

Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Tässä on siis sellainen haaste, että jos sosiaalisesta yhdessäolosta jotain oppitaan, niin -- poislukien opettaja -- ikäluokka oppii omalta ikäluokaltaan, jolloin lähestytään tilannetta, jossa scenevääristynyt yllytyshullu yllyttää scenevääristynyttä yllytyshullua (jos sallitte kielikuvani).

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:11:33
Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Mikäli ainekohtaiset tasoryhmät sallittaisiin, niin todennäköisesti jonkinlaista sekoittumista tapahtuisi. Tasoryhmät eivät sovi nykypäättäjille koska tasa-arvo. Siinä pikku Lassi-Mirjami sitten tavaa aakkosia muiden kanssa vaikka olisi oppinut kirjoittamaan 4-vuotiaana.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 19:03:26
Täytyykö ihmisiä keinotekoisesti tyhmentää, jotta he täyttäisivät työpaikkavaatimukset?

Eduskunnan kokoonpanosta päätellen, siihen ei ole mitään tarvetta?

QuoteMutta tässä on se mielenkiintoinen piirre, että luokassa on pelkästään samana vuonna syntyneitä, kun taas yhteiskunnan "luontaisissa ryhmissä" taas on monenikäisiä, poislukien armeija.

Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Minusta instituutio ei sinänsä ole keinotekoinen vaan perustuu varsin luontaiseen käyttäytymiseen (tietysti kaikkien käytännöllisten syiden lisäksi). Kymmenvuotias lapsi haluaa todennäköisesti leikkiä suurin piirtein samalla tasolla olevien lasten kanssa ihan itsekin ilman mitään institutionaalisia rakenteita. Lisäksi koulussahan on monen ikäisiä joiden kanssa joutuu vääjäämättä tekemisiin, se oma luokka ei ole se ainoa viiteryhmä.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 09:23:56

Quote from: Johannes Krauser II on 29.08.2011, 08:38:56
turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli

Kiitos, todistit väitteeni osaltasi todeksi.

Kiva kun luet ne viestit. Pointti oli ettei mitään indoktrinaatiota tarvita koska systeemi puhuu itse puolestaan varsinkin ei-kyynisille lapsille, kun taas vastakkainen näkökanta vaatii kovempaa todistelua.

Quote from: tyhmyri on 29.08.2011, 09:42:49
Lalli: PISA mittaa, OECD:n sivujen mukaan, nimenomaan oppilaiden suoriutumista tietyissä testeissä. Testit ja niiden tulokset perustuvat yksilösuorituksiin, eivät oppisuunnitelmien lueskeluun.

No mitä nämä alkuperäisen linkkisi parametrit sitten mittasivat:
{a} PISA index of social, cultural and economic status
{b} Disciplinary climate
{c} Material resources for instruction
{d} Teacher shortage

Odottelen edelleen ratsuväen eli PISA -kriittisen asiantuntian saapumista (en ehtine tutustua aiheeseen tarpeeksi itse).

Siinä odotellassani kuitenkin totean, että jotta eri oppilaitosten vertailussa olisi järkeä, oppilaitoksilla pitäisi ...¨

a) olla samat tavoitteet, ja
b) näiden tavoitteiden toteutumista pitäisi mitata
  1) sisään tulevien oppilaiden kykyjen (inputin/raaka-aineiden),
  2) käytettyjen opetusresurssien (prosessin tehokkuuden)
  3) valmistuneiden oppilaiden taitojen (outputin laadun ja määrän)

... perusteella. Koska tavoitteet lienevät eri kouluissa erilaiset, ja lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä lienee paljon, spekuloin kausaalisuuksien selvittämisen olevan haastetteellista. Yksinkertaisinta olisi testata kerto- ja prosenttilaskuja, sekä muita tällaisia täysin yksiselitteisesti tulkittavia asioita. Tehtiinkö näin, tietääkö kukaan? Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Tässä kuvana nykyinen tuntijako. 6 tunnin koulupäivinä 260 arkipäivänä vuodessa määrän kahlaa läpi reilussa viidessä vuodessa. 7 tunnin siivuilla päästään tasan puoleen eli 4,5 vuoteen. Sisällöstä karsimatta. Varsinaista "kovaa" opetustahan ei näytä olevan kuin noin puolet tuntimäärästä, eli äidinkielen ja matemaattiset aineet plus kielet vetäisi alle 3 vuodessa.

(http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen%20kuvat/tuntimaarat%20copy.jpg)

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:11:33
Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Kylakoulut!!!  Jostain syysta niita ollaan ympari Suomea innolla lopettamassa, vaikka se ei ole edes kustannuskysymys.

Isommissakin koulussa voi olla esim. yhdistelmaluokkia, 1-2, 3-4; tai eri luokka-asteista muodostettuja kieliryhmia.

Itse muuten "opin" koulussa, etta on sopivaa leikkia vain itsensa ikaisten kanssa. John Taylor Gattolla on hyvia kirjoja siita, mita itse koululaitos opettaa riippumatta kenestakaan opettajasta.

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:57:43
Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.pisa.oecd.org

Esimerkkejä varsinaisista testeistä on esimerkiksi tässä (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/47/23/41943106.pdf). Eivät nuo oikein mitään opetussuunnitelmien lueskelua ole.

Olisikohan kotiopetuksen käsite laajennettavissa siten, että useat vapaaehtoiset eri oppiaineiden osaajat verkottuisivat. Luulisi, että esim. isohkosta helsinkiläisestä korttelista löytyisi monipuolista osaamista ja totalitaarisen kehityksen juurien katkomisen merkityksen ymmärtäjiä.

Quote from: wannabe on 29.08.2011, 13:10:27

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:11:33
Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Kylakoulut!!!  Jostain syysta niita ollaan ympari Suomea innolla lopettamassa, vaikka se ei ole edes kustannuskysymys.

Kyläkouluissa on todellakin omat hyvät puolensa; olen käynyt ainoastaan 6. luokan pienessä kyläkoulussa, jossa olin ainoa 6. luokkalainen - samassa luokkatilassa kanssani olivat 3 5. luokkalaista, 2 4. luokkalaista ja 4 3. luokkalaista. Opetus sujui verrattain hyvin kuitenkin opettajan antaessa muille itsenäisiä tehtäviä ja opettaen aina yhtä luokka-astetta kerrallaan. Ainoa ikävä puoli tuossa kouluvuodessa oli se, että siirryin ainoana kuudesluokkalaisena yläasteellekin yksin ainoana koulustani (uudessa kaupungissa).

Quote from: tyhmyri on 29.08.2011, 13:49:25

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:57:43
Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.pisa.oecd.org

Esimerkkejä varsinaisista testeistä on esimerkiksi tässä (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/47/23/41943106.pdf). Eivät nuo oikein mitään opetussuunnitelmien lueskelua ole.

Kiitos!

Pikainen selaus osoitti näiden olevan aivan selväpäisen oloisia taitotehtäviä, eikä mitään mokutusasennehuuhaata. Helpottava havainto. Jätän silti edelleen hieman varaa epäilyksen varjolle ...

Quote from: Maastamuuttaja on 29.08.2011, 14:03:18
Olisikohan kotiopetuksen käsite laajennettavissa siten, että useat vapaaehtoiset eri oppiaineiden osaajat verkottuisivat. Luulisi, että esim. isohkosta helsinkiläisestä korttelista löytyisi monipuolista osaamista ja totalitaarisen kehityksen juurien katkomisen merkityksen ymmärtäjiä.

Tämä korttelikoulu ei kuulostaisi pahalta.

Mielestäni voitaisiin myös harkita sellaista kokeilua, jossa vanhemmat lapset auttavat jossain roolissa nuorempia oppimisessa, esim. voisivat vaikka olla läksytutoreita. Kenties lapsista pitävät, ei ihan vielä dementoituneet, isoisät ja isoäidit haluaisivat auttaa kerran-pari viikossa, esim. jossain omaan ammattiinsa ja harrastukseensa liittyvässä aineessa, tavalla tai toisella?

Aivan ensimmäisenä haluan kiittää jäsen Lalli Isotaloa ansiokkaasta avauksesta. Tällaiset kirjoitukset ovat sellaisia, jotka todella pitävät homman nousukäyrällä.

Quote from: Alkuasukas on 29.08.2011, 11:22:00

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:11:33
Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Mikäli ainekohtaiset tasoryhmät sallittaisiin, niin todennäköisesti jonkinlaista sekoittumista tapahtuisi. Tasoryhmät eivät sovi nykypäättäjille koska tasa-arvo. Siinä pikku Lassi-Mirjami sitten tavaa aakkosia muiden kanssa vaikka olisi oppinut kirjoittamaan 4-vuotiaana.

Hmm, tämä Lasse-Miihkali oppi lukemaan omin päin kolmevuotiaana. Ennen koulua olin lukenut mm. Tuntemattoman sotilaan ja Sinuhe egyptiläisen + mitä muuta vanhemmilla sattui hyllyssä olemaan.
(Perus)koulussa kuin saimme kouluvuoden alussa uusia koulukirjoja, minä perkele luin ne aina läpi samana päivänä. Tulikin vähän shokkina, että niitä kuitenkin laahataan läpi ainakin puoli vuotta...

Yläasteelta muistan kasiluokalta pedagogian huippuhetkiä, kun luokassa peräkkäin luettiin  ääneen oppikirjasta kappaleittain, ja muutaman oppilaan lukeminen ei sujunut vielä tuolloinkaan. Istu siinä sitten kuuntelemassa myötähäpeää tuntien. Ei tuota tankkaavaa oppilasta kohtaan, vaan opettajaa. Jos olisin ollut tuolloin aikuisempi, olisin todennut 'fuck this shit', noussut ylös ja poistunut luokasta tekemään jotain järkevämpää.

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:11:33
Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Esim. eräässä itämaisessa itsepuolustuslajissa junnuna ollessani treenasi samassa ryhmässä eri-ikäisiä, erikokoisia ja erivöisiä tien kulkijoita, edistyneemmät auttoivat oppimaan, luontevasti pyytämättä. Kouluoppimiseen tällaista olisi tietty vaikea soveltaa, on vain jäänyt mieleen, miten homman pitäisi sujua.

Tätä kirjoittaessa asiaa sivuttiin hieman, jotain tällaista minäkin ajoin takaa:

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 14:25:28
Mielestäni voitaisiin myös harkita sellaista kokeilua, jossa vanhemmat lapset auttavat jossain roolissa nuorempia oppimisessa, esim. voisivat vaikka olla läksytutoreita.

--Lasse

Quote from: Bonaventura on 29.08.2011, 16:35:32

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 01:16:48
Edit: Ja tosiaan, kukaan ei ole mielestäni vielä todistanut/osoittanut, että lapsille oikeasti koulussa opetettaisiin esim. että Suomeen kannattaa ottaa lisää maahanmuuttajia sosiaalisin perustein, tai että "tänne vaan kaikki halukkaat!!1", tai että monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti hyvä asia.

Mitenhän tämä todistaminen tapahtuu?

Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Ootko ihan varma että nuo oppilaiden vastaukset on nimenomaan koulussa opitun aiheuttamia?

Quote from: kmruuska on 29.08.2011, 17:13:05

Quote from: Bonaventura on 29.08.2011, 16:35:32
Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Voisinpa kuvitella, että ihan pelkkien objektiivisten faktojen kertominenkin islamista johtaa kriittiseen ajatteluun kykenevän oppilaan mielessä päinvastaiseen johtopäätelmään.

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 14:15:50

Quote from: tyhmyri on 29.08.2011, 13:49:25

Quote from: Lalli IsoTalo on 29.08.2011, 11:57:43
Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.pisa.oecd.org

Esimerkkejä varsinaisista testeistä on esimerkiksi tässä (http://www.pisa.oecd.org/dataoecd/47/23/41943106.pdf). Eivät nuo oikein mitään opetussuunnitelmien lueskelua ole.

Kiitos!

Pikainen selaus osoitti näiden olevan aivan selväpäisen oloisia taitotehtäviä, eikä mitään mokutusasennehuuhaata. Helpottava havainto. Jätän silti edelleen hieman varaa epäilyksen varjolle ...

Muita vikoja Pissa-testeistä kyllä löytyy.

QuotePaljon julkisuutta saaneen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset ovat maailman ykkösiä. MOT kysyy, onko Suomen puhkikehuttu koulu todella maailman paras.

Suomi on menestynyt Pisa-tutkimuksissa erinomaisesti. Vuonna 2001 Pisan päähuomio oli lukutaidon osaamisessa ja vuonna 2004 matematiikassa. Lukutaidossa suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset olivat mittauksen ykkösiä, ja matematiikassa Suomen ohi kiri niukasti vain Hongkong.

Ensimmäisestä Pisa-tutkimuksesta alkaen ulkolaisia ryhmiä on käynyt tutustumassa Suomen koululaitokseen. Vieraat on otettu ylpeinä vastaan ja muiden maiden hämmästelyjä Suomen hyvistä Pisa-tuloksista on raportoitu tyytyväisenä.

Pisa-menestyksestä huolimatta nuorten laskutaito näyttää silti huonontuneen. Helsingin ammattikorkeakoulussa Stadiassa kerrottiin MOT-ohjelmalle keväällä 2007, että insinöörikoulutuksessa hajonta oli suuri. Osalla opiskelijoista matematiikan taidot olivat vaatimattomia ja kerrata täytyi jopa peruskoulutason asioita.

Puutteelliset matematiikantaidot eivät rajoittuneet vain ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa kaikki insinöörimatematiikan opinnot aloittavat oli pantu matematiikan perustaitotestiin. Tulos oli ollut karu: joka viides yliopistoon jo hyväksytty nuori oli pitänyt laittaa kertaamaan koulumatematiikkaa.

MOT-raportin mukaan hyvien Pisa-tulosten ja huonon matematiikantaidon ristiriidan yksi selitys on se, että Suomessa yritetään kaikin tavoin pitää myös heikommat oppilaat juonen päässä kiinni. Suomessa heikoimmat ja keskitason koululaiset pärjäsivät Pisassa paremmin kuin missään muussa maassa. Sen sijaan parhainta neljännestä tutkittaessa huomattiin, että Suomen edelle paineli kuusi maata.

Ohjelman mukaan ristiriitaan on toinenkin selitys. Pisassa kun ei varsinaisesti mitatakaan varsinaista matematiikan osaamista, vaan eräänlaista arjessa tarvittavaa ongelmanratkaisumatematiikkaa. Suomen kouluissa on viime aikoina keskitytty tällaiseen kevytmatematiikkaan vastareaktiona 1970-luvulla levinneelle joukko-opille.

Pisan lisäksi koululaisten matematiikantaitoja on mitattu kansainvälisessä Timss-tutkimuksessa, jossa selvitetään todellisen matematiikan osaamista. Suomi on osallistunut neljän vuoden välein järjestettävään Timss-tutkimukseen vain kerran, vuonna 1999. Matemaatikot ovat epäilleet, että viranomaiset ovat valinneet Pisan eivätkä Timssiä, koska Suomi pärjää todellisen matematiikan testeissä niin huonosti

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=4396

Quote from: kmruuska on 29.08.2011, 17:13:05

Quote from: Bonaventura on 29.08.2011, 16:35:32
Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Kuulostaapa, että panit sanoja toisen suuhun. Ei nättiä, ei.

Kas, tämä(kin) ketju on ruuskaistu.

Quote from: kmruuska on 29.08.2011, 17:37:47

Quote from: Brandöt on 29.08.2011, 17:28:39

Quote from: kmruuska on 29.08.2011, 17:13:05

Quote from: Bonaventura on 29.08.2011, 16:35:32
Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Voisinpa kuvitella, että ihan pelkkien objektiivisten faktojen kertominenkin islamista johtaa kriittiseen ajatteluun kykenevän oppilaan mielessä päinvastaiseen johtopäätelmään.

Siis tietämättä mitä lapset ovat sanoneet "suurimmasta osasta muslimeista" kykenet päättelemään että objektiiviset faktat johtavat päinvastaiseen päätelmään. Aika hyvin...

Itseasiassa tiedän, sillä juttelimme näistä asioista viimeksi, kun Bonaventuran kanssa tavattiin.

Taas kerran sosialismi ja uusliberalismi lyö kättä molemmat tarvitsevat toisiaan.

1. Uusliberalismi tarvitsee edullista ja helposti hallittavaa työvoimaa, sekä monikultturismia ja laajenevia markkinoita globaalisti.

2. Sosialismi tarvitsee helposti hallittavaa ja heikosti toimeentulevaa väestöä, sekä monikultturismia = internationalistista sosialismia.
Kokemukseni mukaan suomalaiset sosialistit pyrkivät propagandassaan kollektivoimaan sosialistista aatettaan siten, heikommassa asemassa olevat suomalaiset ihmiset pyritään saamaan samaistamaan itsensä -ja asemansa esimerkiksi humanitaarisiin maahanmuuttajiin, sekä globaalisti ns. työn orjiin kehittyvissä maissa.
Idea on siis, että alimman tuloluokan ihmiset olisivat veljet ja sisaret keskenään monikulttuurisesti.  Hyvinvointia pyritään lisäämään alimmille tuloluokille sieltä, mistä tulonjakoa (rahaa) on helpointa ottaa.  Tämä tarkoittaa sitä, että keskiluokka on kohde, josta ja jolta varallisuutta jaetaan alemmille tuloluokille.  Suurituloiset ovat tietenkin suojassa tältä kehitykseltä ja siksi porvaripuolueetkin ajattelevat uusliberalismin etuja katsoen, sillä eihän monikultturismi ja tulonjaot suuremmin koske heitä lainkaan, vaan heidän kanssaan hyvinvoinnista kilpaileva keskiluokka on suurin häviäjä.  Tämähän on nähty selkeästi viimeisen 20-vuoden aikana, kun kaikkein suurituloisimpien varallisuus on kasvanut ihan omassa luokassaan ja samalla heikompiosaisten varallisuus ja ostovoima on heikentynyt merkittävästi.  Samoin keskiluokka on alkanut jakaantua alempaan ja ylempään keskiluokkaan entistä jyrkemmin ja vasemmisto saa oman aktiivitoiminjansa juuri alemmasta keskiluokasta. Alempi keskiluokka onkin tärkeässä asemassa sosialisteille ja erityisen tärkeää tuntuu olevan se, että alempi keskiluokka ei pääse rikastumaan, sillä rikastuessaan alempi keskiluokka ei ole sosialistien potentiaalista kannattajakuntaa.

Huomattava kuitenkin on, että sosialistienkin varsinainen intelligenzia on itseasiassa hyvätuloista porukkaa, jota harjoitettu tulonjakopolitiikka ei oikeastaan kosketa millään lailla negatiivisesti = heiltä ei olla, eikä ole otettu pois, kun tulonjakoa on toteutettu käytännöntasolla.

Harjoitettu koulutus-ja mediapolitiikka siis pyrkii lamaannuttamaan keskiluokan itsenäistä ajattelua, sillä se mitä uusliberaali oikeisto ja sosialistit eivät halua, on se, että keskiluokka alkaa ajamaan omia etujaan ja kyllästyy olemaan maksajana harjoitetussa nykypolitiikassa.

Quote from: kmruuska on 29.08.2011, 17:35:39

Quote from: M on 29.08.2011, 17:34:43

Quote from: kmruuska on 29.08.2011, 17:13:05

Quote from: Bonaventura on 29.08.2011, 16:35:32
Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Kuulostaapa, että panit sanoja toisen suuhun. Ei nättiä, ei.

Kysymysmerkki tarkoittaa kysymystä.

Kysymyksesi sisältävät liian usein olettaman tai väittämän. Ja kolme pistettä ei liene mikään kysymysmerkki.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 23:49:34

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Opetusohjelman mukaisesti.

QuoteVoimassa olevassa opetusohjelmassa puolestaan todetaan, että "perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen."

-- http://www.kaleva.fi/uutiset/rasismi-kitketaan-tyvesta/907524

Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja sen lisääminen lienevät eri asioita? Minusta mokun hyväksyminen on positiivista, koska Suomessa on aina ollut monia eri kulttuureja, jotka tosin eroavat toisistaan vähemmän, kuin kolmannen maailman kulttuurit mistä tahansa suomalaisesta kulttuurista. Eli opetetaan hyväksymään jo vallitseva monikulttuurisuus.

Sen sijaan kulttuurirelativismi on haitallista. Ei voida hyväksyä tyttöjen ympärileikkaamista tai sharia-lain noudattamista Suomessa, vaikka se kuuluisi joidenkin omaan kulttuuriin. Kouluissa ei myöskään voida ottaa kantaa maahanmuuttajien vastaanoton lisäämiseen.

Työpaikka-asioista: Missään kirjassa ei väitetty, että juuri Suomessa tarvittaisiin lisää työntekijöitä. Puhuttiin yleisesti länsimaista, ja valtioista mainittiin nimeltä ainoastaan Saksa.

Varmastikaan kaikki opettajat eivät osaa pitää mielipiteitään omana tietonaan.

Quote from: Bonaventura on 29.08.2011, 17:51:03
En aiemmassa viestissä kuvaillut omaa opetustani, vaan kokemustani oppilaiden reaktioista, joiden arvelen johtuvan kouluopetukseen luikerrelleesta moku-kultista.

Tai sitten se johtuu asiasta, jonka jo itsekin mainitsit: opettajalle ja keksitään korrekti ja "oikea" vastaus, ja ajatellaan itse jotain ihan muuta.

Vaikka olen jo sen ikäinen, että omista koulukokemuksista puhuminen ei ole nykypäivän todellisuudessa yleensä hirveän relevanttia, jotkut asiat pysyy ja paranee.

Jokainen, vähänkin täysipäinen kakara oppii jo pienenä vaistomaisesti, nopeasti ja sen ihmeemmin ajattelematta sen, mitä ja miten esimerkiksi koulussa opettajille kannattaa sanoa, jotta elämä etenee sujuvasti. Uskallan tässä olla opettajan kanssa varovaisesti samaa mieltä. Jos yläkoulussa keskustellaan vaikka naisen asemasta esimerkiksi Suomeen viime vuosikymmeninä muuttaneiden islaminuskoisten keskuudessa ja reaktiona on "meidän pitäisi suvaita islamia paremmin", se todennäköisimmin ei ole lähtöisin omasta moraalifilosofisesta pohdinnasta.

Tämä korrekti väistöliike on ihan luonteva vaihtoehto julkisessa keskustelussa kenelle tahansa aikuisellekin ja sitä käytetään paljon. Pääset ikävästä tilanteesta kuin koira veräjästä, hyvän ihmisen maineesi on kutakuinkin tallella, etkä aseta ketään toistakaan ikävän älyllisen rehellisyyden vaatimuksen eteen.

Se, että islamista tehdään syntipukki ihan kaikkeen mahdolliseen ilmastonmuutoksesta jalkasilsaan, on ongelma ja toisaalta vähintään yhtä suuri ongelma on se, että siitä tehdään suojaava lupalappu mihin tahansa. Näistä kumpaakaan en soisi koululaitoksen edistävän.

Koulussa oli aikanaan maantiedon kirja, jossa kerrottiin Neuvostoliitosta. Saksan opinnoissa oppikirjassa oli kappaleita, joissa käsiteltiin DDR:ää. Uskomatonta paskaa, mutta silloin asiaan suhtauduttiin niin, että näin kuuluu sanoa ja kirjoittaa, ja yritetään nyt löytää jotain hyvää tästäkin vähästä. Minusta ei varsinaisesti tullut sosialistia.

Sen sijaan olen todella kiitollinen saamastani koulutuksesta. Olen pitkään tehnyt töitä kaiken maailman kansallIsuuksien kanssa ja asunut vuosia ulkomailla. Hämmästyn edelleen jatkuvasti ei-suomalaisten huonosta yleistiedosta ja kielitaidottomuudesta. Suomalainen peruskoulu ja lukio ovat todella merkittävä assetti suomalaisille. Eivät ne Pisa-tutkimukset mitään roskaa ole.

Tässä ketjussa nämä kotikoulupuheet ovat mielestäni hölmöjä. Oma ikäpolveni muistaa Steiner-koululaiset, jotka siirtyessään tavalliseen kouluun olivat aivan pihalla. Ameriikanmaalta kuuluvat homeskool-jutut ovat todella karmeita.

Mitä tulee oppisisältöön, näkisin hyvänä ratkaisuna lain, joka kieltää poliittiset kannanotot oppikirjoissa. Sellaiset oppiaineet kuin kansalaistaito, yhteiskuntaoppi ja ympäristöoppi ovat todella herkkiä politikoinnille. Jos koulussa tällaisiin yleisiin kansalaisuusasioihin pitää kallista aikaa välttämättä investoida, olisi olennaista kertoa oikeuksista ja velvollisuuksista ja jättää arvokysymykset kokonaan pois.

Sitä paitsi, opettaja kyllä tuo omat arvonsa pöytään - luki oppikirjassa mitä tahansa. Niin kuin saksanopettajani, joka totesi derkkujuttujen olevan sitä itseään ja kertoi käytännön matkakertomuksistaan. Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy...

Quote from: Teaparty on 29.08.2011, 21:17:31
Sitä paitsi, opettaja kyllä tuo omat arvonsa pöytään - luki oppikirjassa mitä tahansa. Niin kuin saksanopettajani, joka totesi derkkujuttujen olevan sitä itseään ja kertoi käytännön matkakertomuksistaan. Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy...

Juu, opettajat on monesti varsinaisia persoonia. :) En tiedä, ei välttämättä vastavalmistuneet, mutta ainakin ne vanhemmat jäärät. En kyllä tiedä miten asiat sitten nykyään tuon suhteen ovat. Ovatko opet kenties varovaisempia tms.

Itselläni on ala-astemuistoina virsien veisaamista joka ikinen aamu sekä raamatun säkeitä ääneen luettuna (seisten). Uskonnontunnit vasta paasaamista olikin...

---
Steiner-koululaisista kyllä olen kuullut samaa, mutta toisaalta tuttavaperheen tyttö joka siirtyi steiner-koulusta tavalliseen lukioon, pärjäsi erinomaisesti ja kirjoitti laudaturejakin. Koulun rehtori jopa suoraan sanoi hänelle että "susta ei koskaan tule mitään" tai jotain muuta vastaavaa, mut tyttöpä näyttikin närhen munat epäilijöille. :)

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 21:44:25
Itselläni on ala-astemuistoina virsien veisaamista joka ikinen aamu sekä raamatun säkeitä ääneen luettuna (seisten).

Samoin. Keskusradiosta luettuna. Seisten kuunneltiin. Sitten veisattiin määäsiiilmäätluonyylöstaaaiivaaseeenjaayyhteenkäääteeniliiitään. Mikäpä siinä.

Quote from: Teaparty on 29.08.2011, 21:55:23

Samoin. Keskusradiosta luettuna. Seisten kuunneltiin. Sitten veisattiin määäsiiilmäätluonyylöstaaaiivaaseeenjaayyhteenkäääteeniliiitään. Mikäpä siinä.

Juujuu. Ja Kurnu veteli aina viisiminuuttisen pianosoolon ennen virrenveisuun alkamista. Siinä tuli vihawagnerilaista vaahtosammuttimen mittaiseen koulukkaaseen keskusradion kolmetuumaisesta, niin että särinä viilsi leukaluita.

Milloinkahan ne keskittyisivät kouluissa opettamiseen ja jättäisivät julistuksen pois?

Saako tulla ohjaamaan keskustelua pois mokuarvoista kohti yleistä koulutuksen jälkeen jääneisyyttä Cygnauksen Uunon ajoille? Kiitos.

Jos koulussa lauletaan virsiä seisten, se ei mielestäni kerro mistään uskonnolisista arvoista vaan puhtaasti siitä että niin oli vuonna 1900 tapana. Samoin koko pulpeteissa istuminen, liitutauluun piirtely, vihkoihin kopiointi ja viittaaminen (noin aluksi) ovat viime vuosisadan alun jäänteitä. Koulutusta ei sen jälkeen olla kehitetty muuten kuin aineita vaihtamalla, ja niitäkin vain vähän. Kävin kesällä jopa perinne museossa ihmettelemässä vuosisadan vaihteen menoa: pellavan loukutus, heinän niitto ja juuston valmistus tuntuivat kaikki kovin etäisiltä, mutta sadan vuoden takaiset koulupulpetit olisivat sopineet suureen osaan suomen kouluista sellaisenaan.

Yksi paras TED talk kertoo miten brittien koulujärjestelmä "tappaa luovuuden":
http://www.youtube.com/watch?v=iG9CE55wbtY

Samoin kuuluisa matemaatikko Wolfram on huolissaan koulujen matematiikan opetuksesta. Vielä nykyään opetetaan lähes pelkästään laskemista - esimerkiksi laske 321*32342 - vaikka sen tekee nykyään täysin koneet. Ennen se piti tehdä kynällä ja paperilla, sitten laskukoneella ja nykyään tietokoneella. Päätelkää siitä missä ajassa koulu elää. Eikö kouluissa voitaisi opettaa matemaattisten tietokoneiden käyttöä? Tai missä muualla enää kirjoitetaan kynällä kuin peruskoulussa?

Muuallakin ollaan siis ajasta jäljessä, mutta missä muualla vielä 1900-luvun vaihteessa?

Ai niin. Mitäs se Uuno sitten koululle teki? Erotti sen kirkosta! Ei tainnut tehdä tarpeeksi hyvin kun vieläkin valitetaan liikaa uskonnollisuutta - tarkemmin kristinuskoa. Ei sentään... wikipedian mukaan Uunon tärkein meriitti oli aloittaa käsitöiden opetuskoulussa - yank, yank.

QuoteKasvatus uuteen järjestelmään

Johdannoksi kannattaa mainita pari entisen pitkäaikaisen opetusministerin Ulf Sundqvistin lausumaa. Keväällä 1975 hän sanoi televisiossa tähän tapaan: "Kun emme (nimittäin vasemmistolaiset) näytä perustuslakien uudistusten tietä pääsevän sosialismiin, niin kasvatamme joukot siihen." Tampereen työväentalolla Sundvqist ilmoitti 20. päivänä toukokuuta 1975 sosiaalidemokraattien pyrkivän koulutuksen avulla muuttamaan yhteiskuntaa työväenliikkeen tavoitteiden mukaisesti ja mainitsi toisessa yhteydessä tutustuneensa Suomen Kommunistisen Puolueen viimeisimpään koulutuspolitiikkaan ja "yhtyvänsä hyvin pitkälle siihen". Kasvatus sosialismiin näyttääkin yhdistävän tämän hetken sosiaalidemokraattista puoluejohtoa ja kommunisteja suuressa määrin.

Suora lainaus itsenäisyyden puolesta r.y:n julkaisemasta kirjasta vuodelta 1978.

Quote from: sivullinen. on 29.08.2011, 23:35:30
***
Samoin kuuluisa matemaatikko Wolfram on huolissaan koulujen matematiikan opetuksesta. Vielä nykyään opetetaan lähes pelkästään laskemista - esimerkiksi laske 321*32342 - vaikka sen tekee nykyään täysin koneet. Ennen se piti tehdä kynällä ja paperilla, sitten laskukoneella ja nykyään tietokoneella. Päätelkää siitä missä ajassa koulu elää. Eikö kouluissa voitaisi opettaa matemaattisten tietokoneiden käyttöä? Tai missä muualla enää kirjoitetaan kynällä kuin peruskoulussa?
***

Tähän liittyen tulee mieleeni jo lapsena 70-luvulla kuulemani arviot siitä, ettei matematiikkaa tarvitse kouluissa enään opettaa, "kun on nää laskukoneet ja kaikki."

Niillä laskukoneilla ei vaan tee **ttuakaan, jos ei ymmärrä mitä pitäisi laskea, ja miksi, ts. säästävät vain raakaa työtä.

MathLabistakaan ei ole hevon peen hyötyä, jos ei osaa ongelmastaan yhtälöitä muodostaa.

^^ Sitä se Wolfram juuri tarkoitti. Pitäisi keskittyä kykyyn muodostaa yhtälöitä ja ymmärtää ongelma, eikä tulosten mekaaniseen laskemiseen.

Samasta aiheesta keskustelua.

http://hommaforum.org/index.php/topic,56366.0/topicseen.html

Quote from: sivullinen. on 30.08.2011, 00:11:13
^^ Sitä se Wolfram juuri tarkoitti. Pitäisi keskittyä kykyyn muodostaa yhtälöitä ja ymmärtää ongelma, eikä tulosten mekaaniseen laskemiseen.

Jep, itse asiassa lukion pitkä matikka tökki pahasti, asennevaiva ja "äks toiseen derivaatta on kaks äks, äks toiseen derivaatta on kaks äks."

Myöhemmissä opinnoissa joku vaivautui havainnollistamaan, mistä siinä on kysymys. Homma lähti hoitumaan kuin vettä valaen. *Köh*

Tosin em. asenneongelman osuutta on näin jälkikäteen vaikea arvioida, kiitos vaan kaikille tasapuolisesti siellä opintien varrella, joillekin erityismaininta.

Päivän sarjakuva: Baby Blues

Quote from: Bonaventura on 30.08.2011, 17:28:21
Usein kuulee sanottavan, että lasten "yksilöllisyyttä tulee tukea". Tämähän on täysin päinvastoin, kuten tunnettu psykologi ja temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut: kasvatuksen tehtävänä on nimenomaan poistaa liikaa yksilöllisyys, jotta lapsi oppii toimimaan toisten yksilöiden kanssa. Yhteiskunta ei toimi, ellei toisten käytös ole jotakuinkin arvattavissa.

(korostus minun)

Jeps, mutta tässäkin piru piilee yksityiskohdissa. Japanilaisilla on sanonta, "esiintyöntyvä naula hakataan piiloon". Ja Janten lakikin on useille tuttu:

Quote
Janten lain säännöt:
Älä luule, että sinä olet jotain.
Älä luule, että olet yhtä paljon kuin me.
Älä luule että olet viisaampi kuin me.
Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
Älä luule, että olet enemmän kuin me.
Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
Älä naura meille
Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
Älä luule, että voit opettaa meille jotakin.
Älä luule, että on jotain mitä emme jo tietäisi sinusta

Käyttäytyminen on ulkoista toimintaa, yksilöllisyyttä voi esiintyä myös pinnan alla. Annetut säännöt ja niiden noudattamisen valvonta ryhmän käytöksessä ei kai suoraan poista yksilöllisyyttä, ellei sen ainoa manifestaatio ole pipon pitäminen luokassa.(tmv)

--Lasse

Quote from: Bonaventura on 30.08.2011, 17:28:21
Tarkoituksenani oli kirjoittaa juuri tähän ketjuun vastaus Lallin alkuperäiseen viestiin ja puhua siinä Cygnaeuksesta, mutta yleinen ehtimättömyys ja viitsimättömyys estivät ko. miniesseen rykäisyn.

No, tämä postaus on ylipitkä vastaus postaukseesi, joka vain kasvoi ja kasvoi lopulta omaksi ketjukseen. Joten, jos joskus ehdit valottaa meille Cygnaeuksen syvintä olemusta, niin ainakaan se ei ole off topic, koska olet tämän ketjun henkinen äiti.

Toki miniessee saattaa ansaita oman ketjunsakin.

Mutta voisin kaikille suositella lämpimästi tuollaisten pidempien rykäisyjen kirjoittamista omista suosikkiaiheista, koska siinä kirkastuu itsellekin monet asiat.

Mutta tämä tulevan sukupolven kouluttaminen tärkeintä mitä teemme, ja siitä riippuu millainen Suomi on 10, 20, 30, 50 ja 100 vuoden päästä.

Siksi tälle asialle kannattaa uhrata muutama ajatus.

Quote from: Bonaventura on 30.08.2011, 17:28:21
Usein kuulee sanottavan, että lasten "yksilöllisyyttä tulee tukea". Tämähän on täysin päinvastoin, kuten tunnettu psykologi ja temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut: kasvatuksen tehtävänä on nimenomaan poistaa liika yksilöllisyys, jotta lapsi oppii toimimaan toisten yksilöiden kanssa. Yhteiskunta ei toimi, ellei toisten käytös ole jotakuinkin arvattavissa.

Yhteiskunnan pelisääntöjen opettaminen ei ole vastakohta yksilöllisyyden tukemiselle. Pidän molempia asioita kannatettavina. Muistaakseni tämä Keltikangas-Järvinen sanoo(jossain Tuomas Enbusken puheohjelmassa), että n. 2 vuoden iässä(uhmaiässä) lapselta tulisi karista se kaikkivoipaisuus, mitä lapsi kuvittelee itsellään olevan. Lapsen tulisi siitä lähtien oppia ottamaan muita huomioon.

Quote from: Bonaventura on 30.08.2011, 17:28:21

Usein kuulee sanottavan, että lasten "yksilöllisyyttä tulee tukea". Tämähän on täysin päinvastoin, kuten tunnettu psykologi ja temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut: kasvatuksen tehtävänä on nimenomaan poistaa liika yksilöllisyys, jotta lapsi oppii toimimaan toisten yksilöiden kanssa. Yhteiskunta ei toimi, ellei toisten käytös ole jotakuinkin arvattavissa.

Ilmeisesti tämän takia 80-luvulla opettajat katselivat toiseen suuntaan kun hieman ylivilkkaat tai vähän muita älykkäämmät saivat turpaan joka välitunti. Yksilöllisyys kyllä poistui. Itse opin olemaan viittaamatta turhan ahkeraan jottei tullut leuka kipeäksi.

"Pirkkalan koulumoniste levitti vasemmistolaista historiakäsitystä"
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=78&t=233&a=10383

Jotka tunnustavat peruskoulunsa 70-luvulla käyneiksi, voivat olettaa saaneensa opetuksessa kunnon annoksen sosialistista maailmankäsitystä. 80-luvulla oli vuorossa solidaarisuuden [kaikille tarpeeksi ruokaa] ihannointi, ja 90-luku tunnetaan tasa-arvon - eli tasapäistämisen - vuosikymmenenä. 2000-luku taas hehkuttaa kapitalismin ja amerikkalaisen suuryritysideologian, johon kulttuurien yhteensulautuminen olennaisena osana kuuluu, aatteita.

Lapsena saatuja ajatuksen peruslähtökohtia on äärimmäisen vaikea muokata jälkeenpäin. Niitä kun ei enää osaa kyseenalaista vaikka lähes kaikki päätökset pohjautuvat niihin.

Uskon kuitenkin annettujen aatteiden vaikuttavan ihmisessä arvaamattomasti: liikaa uskonnollista paatosta saanut voi yhtäkkiä muuttua suureksi uskonnon vihaajaksi. Varsinkin jos elämä ei täytä opissa annettuja lupauksia, ja aseet aatteen vastustamiseen ovat sen sisältä tulleilla todella kovat. Samoin monikulttuurisuuden ihannointi opetuksessa käy itseään vastaan jos monikulttuurisuus ei oikeasti pysty tuomaan uutta rakentavaa voimaa yhteiskuntaan. Suomesta on vielä liian aikaista sanoa miten käy, mutta Ruotsin ja Ranskan esimerkit eivät lupaa hyvää. Toisaalta Amerikan rikkaudeksi tulivat aikanaan juuri maahanmuuttajat kuten myös teollistuvan Englannin. Aika näyttää.

Talouselämässä on ketjun aiheeseen liittyvä arvostelu kirjasta Leikkiminen kielletty - Kontrolliyhteiskunnan lapset. Kirjailija entinen matematiikan opettaja Jukka Laajarinne, jonka mielestä mm. koululaitoksen tehtävänä on murhata lapset, ja kuuliainen idiootti on työnantajan etu!

Quotehttp://www.talouselama.fi/kirjat/miksi+lapsille+pitaa+sossottaa/a678262
Kirjat 2.9.201110:04: Miksi lapsille pitää sössöttää? / Toimittaja Ninni Myllyoja

QuotePamfletissaan Laajarinne sivaltaa vanhempia, mutta nimeää suurimmaksi syypääksi koululaitoksen, jonka tehtävänä on murhata lapset. Lapset pakotetaan istumaan aloillaan ja lukemaan ja kuuntelemaan, vaikka heidän terve ruumiinsa haluaisi liikkua ja elää.

Tämän takia suomalaislapset lopettavat leikkimisen muita pohjoismaisia lapsia aikaisemmin. Koulu-uupumus ja masentuneisuus ovat nuorisomme kansantauteja. Myös nuorten alkoholin käyttö on seurausta sietämättömästä tiedon tyrkyttämisestä.

QuoteKoululaitos toimii kuten talousjärjestelmä: itsehillinnän ja ja lykkäämisen logiikalla. Lasten pitää uhrautua ja tarpeet siirtää myöhemmäksi, jotta tulevaisuudessa saavutettavat voitot olisivat sitäkin suurempia. "Vapaus" koittaa kunhan ensin on läpikäynyt 20 vuoden koulutusputken.

QuoteLaajarinteen mukaan täysikasvuisuus on sitä, että ihmistä ei tarvitse enää kontrolloida ulkoa käsin, vaan hän oppii kontrolloimaan itseään. Ulkopuolista kontrollia vastaan voi aina taistella, mutta omaa manipuloitua itseään vastaan se ei onnistu.

Kuuliainen idiootti on työnantajan etu, kuten tottelevainen lapsi on aikuisen etu.

- !!!

QuoteMutta voiko lasta kasvattaa? Laajarinteen mielestä ei. Lapset oppivat lähinnä toisiltaan.

QuoteKoululaitos toimii kuten talousjärjestelmä: itsehillinnän ja ja lykkäämisen logiikalla. Lasten pitää uhrautua ja tarpeet siirtää myöhemmäksi, jotta tulevaisuudessa saavutettavat voitot olisivat sitäkin suurempia. "Vapaus" koittaa kunhan ensin on läpikäynyt 20 vuoden koulutusputken.

Jos koulussa ihan oikeasti opetetaan ja tuetaan omien tarpeiden lykkäämistä suunnitelmallisesti tulevaisuuteen (tyyliin asuntosäästäminen) välittömän tyydytyksen (tyyliin pikavipit) sijaan, niin olen oikein tyytyväinen. Sen sijaan pitkän koulutusputken autuaaksitekevyys tulee lähivuosina paljastumaan karusti paremminkin itseään huijanneille vanhemmille kuin pätkätyöläisyyden todellisuuden jo tunteville nuorille. Jotainhan kertoo sekin, että lukioiden aloituspaikkoja ei saada enää täytetyksi, mutta ammattikouluihin on enemmän hakijoita kuin paikkoja.

QuoteLaajarinteen mukaan täysikasvuisuus on sitä, että ihmistä ei tarvitse enää kontrolloida ulkoa käsin, vaan hän oppii kontrolloimaan itseään. Ulkopuolista kontrollia vastaan voi aina taistella, mutta omaa manipuloitua itseään vastaan se ei onnistu.

Tuon perusteella esimerkiksi alkoholisti ei ole täysikasvuinen, koska hän ei osaa kontrolloida itseään, vaan toimii "väärin". Täysikasvuisuus ei minusta tarkoita tiukkaa sisäistä kontrollia, vaan sen myöntämistä, että on itse vastuussa omista tekemisistään, virheineen kaikkineen.

Quote from: Roope on 03.09.2011, 19:08:45
Sen sijaan pitkän koulutusputken autuaaksitekevyys tulee lähivuosina paljastumaan karusti paremminkin itseään huijanneille vanhemmille kuin pätkätyöläisyyden todellisuuden jo tunteville nuorille.

Jenkeissä on (korkeiden lukukausimaksujen vuoksi) mietitty vaihtoehtoja akateemiselle loppututkinnolle. Yksi niistä on pyrkiminen kaikin voimin kalleimpiin ja parhaisiin oppilaitoksiin, ja käyttämällä tätä sisäänpääsyä a) verkostojen luomiseen ja b) referenssinä ("Harvard Homman puheenjohtajuus 2011" näyttää hyvältä CV:ssa!).

Tällöin ensimmäisenä opiskeluvuotena liitytään kaikkiin mahdollisiin ainejärjestöihin, ja tutustutaan tulevaisuuden päätöksentekijöihin.

Jatkon kukin hoitelee sitten tavallaan.

Quote from: Lalli IsoTalo on 03.09.2011, 20:28:34
Jatkon kukin hoitelee sitten tavallaan.

Joskus kun oikein muumittaa, haen lohtua siitä, että no sentään menee huonommin.  :)

Quote from: Farrow on 29.08.2011, 21:44:25

Quote from: Teaparty on 29.08.2011, 21:17:31
Sitä paitsi, opettaja kyllä tuo omat arvonsa pöytään - luki oppikirjassa mitä tahansa. Niin kuin saksanopettajani, joka totesi derkkujuttujen olevan sitä itseään ja kertoi käytännön matkakertomuksistaan. Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy...

Juu, opettajat on monesti varsinaisia persoonia. :) En tiedä, ei välttämättä vastavalmistuneet, mutta ainakin ne vanhemmat jäärät. En kyllä tiedä miten asiat sitten nykyään tuon suhteen ovat. Ovatko opet kenties varovaisempia tms.

Itselläni on ala-astemuistoina virsien veisaamista joka ikinen aamu sekä raamatun säkeitä ääneen luettuna (seisten). Uskonnontunnit vasta paasaamista olikin...

---
Steiner-koululaisista kyllä olen kuullut samaa, mutta toisaalta tuttavaperheen tyttö joka siirtyi steiner-koulusta tavalliseen lukioon, pärjäsi erinomaisesti ja kirjoitti laudaturejakin. Koulun rehtori jopa suoraan sanoi hänelle että "susta ei koskaan tule mitään" tai jotain muuta vastaavaa, mut tyttöpä näyttikin närhen munat epäilijöille. :)

Meidän yläasteelta ja lukiosta löytyivät häröimmät persoonat juuri uskonnonopettajista. Toinen oli viidesläinen seurakunta-aktiivi, jolta irtosi kaikkea hyvin mielenkiintoista juttua tyyliin Punaisenmeren vetäytyminen juutalaisten edessä tapahtui koska Punaisella merellä oli tsunami (Kysyttiin kaverin kanssa näsäviisaina 15-vuotiaina, että keittikö jesse pontikkaa kun vesikin muuttui viiniksi ja jälki-istuntoahan siitä tuli) ja klassinen "Saatana kutsuu minua"-huumoripätkä katsottiin vakavasti pariinkin otteeseen. Taisi se näyttää sen MOT:n "Huumeidenkäyttäjiä, sivareita ja muita ekoaktivisteja"-tuskapätkänkin.

Toinen uskonnonmaikka taas oli agnostinen yleishippi, jonka tunnilla lähinnä kateltiin leffoja (Matrix, Life of Brian ja Jesus Christ Superstar yhdellä syventävällä kurssilla) ja jauhettiin paskaa. Eräs hieno persoona oli myös eräs res.maj-vararehtori, jota voinee kiittää ainakin osittain myös meikäläisen nykyisestä uravalinnasta sekä ammatin että alkaneiden opiskelujen puolesta. Kumma, ettei joku kukkahattu älähtänyt kun hepulla oli toimisto täynnä repro-propagandajulisteita ja militariaa sota-ajalta.  ;D

Ala-asteelle tullessa meillä oli taas jokapäiväiset aamu- ja ruokarukoukset. 90-luvulla.  :facepalm:

Lisään tähän tämän tärkeän asiakirjan oleelliset sivut.

QuotePERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa
alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen
ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 19:03:26
Lyhyt vastaus: Eliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.

Mielestäni mitään salaperäistä eliittiä ei tarvitse olettaa.

Kaikki poliittinen valta oli vain vuosikymmenet raivokkaan monikulttuurisuusideologian läpitunkema. Tietenkin myös koululaitos pyrittiin siis kyllästämään sillä. Kun poliittinen valta vaihtuu, myös koulu alkaa muuttaa vastaavasti suuntaa.

Demokraattista valtaa ei mielestäni voi oikein estää toimimasta tässäkään asiassa, kunhan se turvaa myös mahdollisuuden koti- ja yksityiskoulujen toimintaan.

Pitäisin tosin onnekkaana, jos uudet poliittiset päättäjät pyrkisivät vähentämään koulujen keskusohjausta... opetussuunnitelmien perusteet ovat hyvin yksityiskohtaisia ja arvoväritteisiä asiakirjoja, joilla koulutuksen järjestäjät pakotetaan tukemaan valtion senhetkistä ideologiaa. Ikävä kyllä tulevilta hallituksilta ei kuitenkaan voida riistää oikeutta palata nykymeininkiin.

Ensimmäinen tehtävä olisi poistaa YLE:tä vaatimus monikulttuurin edistämisestä. Sekin kun tuottaa opetusmateriaalia. James Hirvisaari onkin ottanut tämän tehtävälistaansa.

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 23:49:34

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Opetusohjelman mukaisesti.

QuoteVoimassa olevassa opetusohjelmassa puolestaan todetaan, että "perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen."

-- http://www.kaleva.fi/uutiset/rasismi-kitketaan-tyvesta/907524

Olisiko parempi, jos koulu vastustaisi monikulttuurisuutta - vai ehdotatko neutraalia suhtautumistapaa? Kuten jossakin muussa viestissä sanoin, Suomi on monikulttuurinen myös omasta takaa: meillä on täällä romaneja, saamelaisia ja suomenruotsalaisia, joilla tulee olla (ja etenkin suomenruotsalaisilla onkin...) samat oikeudet (ja velvollisuudet) kuin muilla kansalaisilla. Koulun on hyvä sellaiseen kasvattaa. Kysymys on tasa-arvosta ja ihmisten tasaveroisesta kohtelusta iästä, sukupuolesta ja "rodusta" riippumatta. Mikä tällaisessa ajattelussa on mielestäsi väärin? Pitäisikö valkoihoisia/kristittyjä/suomalaisia arvostaa enemmän heidän ihonvärinsä/uskontonsa/kansallisuutensa vuoksi ja ennen kaikkea, pitäisikö sellaista ajattelua opettaa koulussa? Kerrothan, miten koulun tulisi monikulttuurisuuteen mielestäsi suhtautua, kuulisin mielelläni!

Joku mainitsi UNICEF-kävelyn. Tapahtuman ideana on kertoa koululaisille Afrikan maiden tilanteesta (mikä on sinänsä tärkeää tietoa kaikille) sekä siitä, kuinka jokainen voi halutessaan auttaa. Tälläkin foorumilla näkee usein viestiä (ja jopa julkisuudessa joskus olleiden skinien olen kuullut kommentoivan), että Afrikan nälkäänäkeviä ja muita kurjuudessa eläviä tulisi auttaa heidän omassa kotimaassaan. No sitten kun sitä yritetään niin ei kelpaa. Kaikki apu pois, niinkö?

Hyviä kannanottoja Farrowilta. Olen täysin samaa mieltä!

Quote from: pikku hukka on 05.09.2011, 12:07:39
Joku mainitsi UNICEF-kävelyn. Tapahtuman ideana on kertoa koululaisille Afrikan maiden tilanteesta (mikä on sinänsä tärkeää tietoa kaikille) sekä siitä, kuinka jokainen voi halutessaan auttaa. Tälläkin foorumilla näkee usein viestiä (ja jopa julkisuudessa joskus olleiden skinien olen kuullut kommentoivan), että Afrikan nälkäänäkeviä ja muita kurjuudessa eläviä tulisi auttaa heidän omassa kotimaassaan. No sitten kun sitä yritetään niin ei kelpaa. Kaikki apu pois, niinkö?

Minä se olin, joka mainitsi UNICEF-kävelyn, joten vastaan sinulle. Olen samaa mieltä siitä, että kohdemaahan tulisi pyrkiä auttamaan; kouluttamalla, pyrkimällä parantamaan naisten ja lasten asemaa ja konkreettisesti viemällä ruoka-apulähetyksiä perille (suuhun asti).

Kehitysavun yksi suuri ongelma on siinä, että kohdemaiden korruptoituneisuus / sotatila / maiden väliset diplomaattiset suhteet usein estävät avun perille menemisen. Laajemmassa mittakaavassa, jos asiaa ajatellaan, niin kehitysapu ei ole auttanut nälänhädän ongelmaa Afrikassa - päinvastoin ongelma on vain pahentunut, ja pahenee koko ajan. Korkea syntyvyys suhteessa alueellisiin resursseihin on perimmäinen, iso ongelma. Minusta ihmisten tulisi pyrkiä myös huomaamaan oma tilanteensa, ja suhteuttaa perhesuunnittelu siihen - Afrikassa minkäänlaisesta perhesuunnittelusta ei voida edes puhua, normina on naisten raiskaukset, yhdellä miehellä monta vaimoa (maksimoidaan syntyvyys), aktiivinen seksielämä ilman minkäänlaista ehkäisyä what so ever.

Puhutaanko näistä ongelmista siinä alakoulun opetustilaisuudessa? Puhutaanko niistä niiden oikeilla nimillä? Ikätasoisesti (lapsemme on nyt 2. luokkalainen)? En usko niin; yhteiskuntamme ei ole vakuuttanut minua siinä muutenkaan, että näissä globaalin maailman ongelmissa tahdotaan katsoa totuutta silmiin.

Quote from: Loppuasukas on 28.08.2011, 23:11:15
Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 23:49:34
Voimassa olevassa opetusohjelmassa ... todetaan, että "perusopetuksen arvopohjana {on mm.} ... monikulttuurisuuden hyväksyminen."

Quote from: pikku hukka on 05.09.2011, 12:07:39
Olisiko parempi, jos koulu vastustaisi monikulttuurisuutta - vai ehdotatko neutraalia suhtautumistapaa?

Tuoreehkojen ismien hyväksymisen sisällyttäminen opetusohjelmaan on oletusarvoisesti syvältä. Vastaan siis 'neutraali suhtautumistapa', eli hyvät ja huonot puolet käsittelyyn.

Esimerkiksi Hankamäellä on aika selvät sävelet, jos haluat tietää millaisia kriittisen puolen näkemyksiä voisi tuoda esiin  http://fi.wikipedia.org/wiki/Monikulttuurisuus:

QuoteMonikulttuurisuuden arvostelua
..."kukaan ei voi kannattaa samanaikaisesti useita keskenään ristiriitaisia kulttuureita".

Tässä olisi oikeastaan aika monta väitettä käsiteltävänä, joista Pikku hukka saattaa olla eri mieltä kanssani:

Väite 1. Mokutus on ismi, eli aate tai pyrkimysideologia, joka jossain märin hallitsee yksilön todellisuuskäsitystä.

Quote from: wikiIsmi tarkoittaa suuntaa, aatetta tai virtausta. ... Sanan päätteenä "-ismi" tarkoittaa myös monenlaisia muita ilmiöitä (esimerkiksi terrorismi, alkoholismi, anglismi, islamismi, kapitalismi).

Spekuloin mokutuksen olevan ideologia, jossa on kulttiuskonnon piirteitä, kuten kerettiläisten vainoaminen vihapuhesyytöksillä.

Väite 2. Minkä tahansa tuoreen ismin pakkohyväksyttäminen lapsilla on vahingollista.

Spekuloin, että kotien pitäisi kasvattaa lapset, siis opettaa aatteet ja arvot. Koulun pitäisi opettaa hyödylliset taidot, kuten kertotaulu ja kirjoitus. Koulu on ottanut yhä vahvemmin kasvattajan roolin, mikä johtaa ihmisluonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, enkä pidä haluttavana trendinä.

Minkään ideologian pakkohyväksyttämisen ei pitäisi kuulua julkisen koulun opetusohjelmaan. Jos vanhemmat haluavat kouluttaa lapsensa vaikkapa steineriläisyyteen tai katolilaisuuteen yksityiskouluissa, se on heidän oikeutensa, eikä ýhteiskunnan pidä heiltä tätä oikeutta riistää, koska vanhemmat "omistavat" lapset, ei yhteiskunta.

Quote from: pikku hukka on 05.09.2011, 12:07:39Pitäisikö valkoihoisia/kristittyjä/suomalaisia arvostaa enemmän heidän ihonvärinsä/uskontonsa/kansallisuutensa vuoksi ja ennen kaikkea, pitäisikö sellaista ajattelua opettaa koulussa?

Yhteiskuntaopin tunneilla lienisi järkevää opettaa pikkuihmisille sellaisia länsimaisia perusarvoja kuten yhdenvertaisuus ja sananvapaus. Siellä kannattaa myös opettaa, että kaikki eivät ajatelle samalla tavalla, eikä tarvitsekaan.

Väite 3: Kulttuurit voidaan asettaa arvojärjestykseen suhteessa kulttuurin käyttäjiin, eli "yhden koon sekakulttuuri" ei todellakaan sovi kaikille.

Olisi varmaankin luontevaa lähteä siitä, että lapselle opetetaan, että kullekin kansalle sopii oletusarvoisesti parhaiten sen oma kulttuuri, koska olosuhteet ja kansanluonteet ovat erilaisia. Edelleen, kukin voi halutessaan yrittää muuttaa maahan, jonka kulttuuri sopii hänelle parhaiten, mutta silloin on sitten syytä käyttäytyä uuden kotimaan kulttuurin mukaisesti.

Quote from: pikku hukka on 05.09.2011, 12:07:39Kerrothan, miten koulun tulisi monikulttuurisuuteen mielestäsi suhtautua, kuulisin mielelläni!

Quote from: wikiMonikulttuurisuuden arvostelua
{Hankamäen mukaan} eri kulttuurit eivät ole tasa-arvoisia: esimerkiksi ihmisoikeuksia toteuttavat kulttuurit ovat parempia kulttuureita.

Pitäisikö kuolun asettaa kulttuurit universaaliin arvojärjestykseen? Ei! Koulun tehtävä on opettaa lasta vähitellen tekemään itse omat johtopäätöksensä.

Olisi hyvä kertoa eri kulttuureiden eroista, ja uskaltaa sanoa, että jään ja tulen yhdistämisestä tulee parhaimmillaankin haaleaa vettä. Kaikki sateenkaaret perusvärit ovat kauniita omina itsenään, mutta pelkkää epämääräistä harmautta, jos niitä yhdistellään ihan miten sattuu.

Sen sijaan, huolellisella yhdistämisellä voidaan saada aikaa mielenkiintoisia murrettuja värejä, jotka sopivat loistavasti käytettäväksi valikoiduissa asiayhteyksissä.

Quote from: Brandöt on 05.09.2011, 12:20:57
Olen samaa mieltä siitä, että kohdemaahan tulisi pyrkiä auttamaan; kouluttamalla, pyrkimällä parantamaan naisten ja lasten asemaa ja konkreettisesti viemällä ruoka-apulähetyksiä perille (suuhun asti).

Nämähän ovat juuri UNICEFin toimintaperiaatteiden mukaisia tavoitteita. Käsittääkseni myös heidän apunsa menee suhteellisen luotettavasti perille. Toki aina voi olla joukossa joku, joka kaappaa kaiken itselleen ja häipyy tiehensä, mutta sellainen riski on aina olemassa niin kauan kuin ihmiset näitä hommia tekevät. UNICEF lienee kuitenkin yksi luotettavimmista järjestöistä mitä avun perille menemiseen tulee, onhan heidän toiminnastaan konkreettisia tuloksiakin olemassa (esim. ne lapsiystävälliset koulut, jotka on sinne jo rakennettu ja toiminnassa. Niitä voi kuka tahansa matkustaa katsomaan, kuten eräs tuntemani henkilö hiljattain teki).

Quote from: Brandöt on 05.09.2011, 12:20:57
Minusta ihmisten tulisi pyrkiä myös huomaamaan oma tilanteensa

No tämä on totta, toisaalta kenenkään silmät tuskin itsestään avautuvat vaan esimerkiksi koulutus on yksi tekijä, jonka avulla se tapahtuu. Ja länsimaiset ihmiset yleensä, joita he siellä kohtaavat. Lisäksi lapsia tehdään tarkoituksella paljon koska osan arvataan kuolevan nuorina. Jos tämä pystyttäisiin estämään, tarve yhtä suurille lapsikatraille luultavasti vähenisi. Naisten koulutustason ja sitä myötä toimeentulon parantuessa he tuskin ovat yhtä innostuneita jatkuvista synnytyksistä kuin tällä hetkellä (jos heillä asiassa sananvaltaa on; miestenkin koulututtaminen asiassa olisi ehdottomasti paikallaan...).

Quote from: Brandöt on 05.09.2011, 12:20:57
Puhutaanko näistä ongelmista siinä alakoulun opetustilaisuudessa?

En tiedä, mutta tuskin suoraan, asia on monimutkainen aikuistenkin käsitellä saati sitten aihepiiriin todennäköisesti ensimmäistä kertaa tutustuvien lasten. Mielestäni ongelmia ei ainakaan suuressa mittakaavassa tule heti kaataa lasten niskaan, heillä ei ainakaan niihin ratkaisuja ole. Tuskin missään oppiaineessa lähdetään liikkeelle kaikkein hankalimmin käsiteltävistä asioista. Perusasiat ensin, syventävä tieto sitten, minusta se on järkevä lähestymistapa. (En tosin tiedä, millaista tietoa UNICEF-kävelyn yhteydessä jaetaan, joten tarkemmin en osaa ottaa kantaa.)

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28
Tuoreehkojen ismien hyväksymisen sisällyttäminen opetusohjelmaan on oletusarvoisesti syvältä.

Tavallaan näin. Toisaalta en näe tasa-arvoa ja ihmisten samanarvoisuutta korostavaa ajattelua negatiivisena. Myös hyviä "ismejä" on olemassa, mikäli suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksymisen sellaisena haluaa kuitata.

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28
Vastaan siis 'neutraali suhtautumistapa', eli hyvät ja huonot puolet käsittelyyn.

Tästä voimme olla samaa mieltä. Myös huonoista puolista (eli ongelmatilanteista ja ristiriidoista) tulee voida keskustella avoimesti. En usko, että sitä mikään estää nytkään - mutta siitä en ole ollenkaan varma, että kouluopetus mitenkään kovin "tunnustuksellista" tässäkään asiassa on, joten todennköisesti voit olla huoleti asiasta. Omista kouluajoistani on ikuisuus enkä ole viimeaikaisia koulujen oppikirjoja selannut, mutta joku joka tietää, kuinka niissä pyritään monikulttuurisuuskasvatukseen? Konkreettisia esimerkkejä?

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28

QuoteMonikulttuurisuuden arvostelua
..."kukaan ei voi kannattaa samanaikaisesti useita keskenään ristiriitaisia kulttuureita".

Eihän niitä kannattaa tarvitsekaan, kuten ei tarvitse kannattaa homoutta saati kannustaa ketään siihen, vaikka itse asian hyväksyisikin. Mielestäni erilaisuuteen tulee voida suhtautua avoimin mielin, se kai tässä on asian ydin.

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28
Spekuloin, että kotien pitäisi kasvattaa lapset, siis opettaa aatteet ja arvot. Koulun pitäisi opettaa hyödylliset taidot, kuten kertotaulu ja kirjoitus. Koulu on ottanut yhä vahvemmin kasvattajan roolin, mikä johtaa ihmisluonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, enkä pidä haluttavana trendinä.

Minkään ideologian pakkohyväksyttämisen ei pitäisi kuulua julkisen koulun opetusohjelmaan. Jos vanhemmat haluavat kouluttaa lapsensa vaikkapa steineriläisyyteen tai katolilaisuuteen yksityiskouluissa, se on heidän oikeutensa, eikä ýhteiskunnan pidä heiltä tätä oikeutta riistää, koska vanhemmat "omistavat" lapset, ei yhteiskunta.

Toisaalta nykyajan "vapaa kasvatus" jättää monet lapset heitteelle ja itse asiassa täysin vaille minkäänlaista kasvatusta. Koululle kasvattajan rooli sopii hyvin, kaikista vanhemmista ei sen sijaan kasvattajiksi ole.

Itse suhtaudun aatteiden opettamiseen lapselle nihkeästi. Lapset oppivat tietämään ja tuntemaan vanhempiensa arvomaailman opettamattakin. Aatteet jättisin lasten itsensä löydettäviksi ja omaksuttaviksi.

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28
Olisi varmaankin luontevaa lähteä siitä, että lapselle opetetaan, että kullekin kansalle sopii oletusarvoisesti parhaiten sen oma kulttuuri, koska olosuhteet ja kansanluonteet ovat erilaisia.

Tästä nyt tuskin voi olla eri mieltä, mutta monikulttuurisuuden tulkinnastasi olen:

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28
Olisi hyvä kertoa eri kulttuureiden eroista, ja uskaltaa sanoa, että jään ja tulen yhdistämisestä tulee parhaimmillaankin haaleaa vettä. Kaikki sateenkaaret perusvärit ovat kauniita omina itsenään, mutta pelkkää epämääräistä harmautta, jos niitä yhdistellään ihan miten sattuu.

Sen sijaan, huolellisella yhdistämisellä voidaan saada aikaa mielenkiintoisia murrettuja värejä, jotka sopivat loistavasti käytettäväksi valikoiduissa asiayhteyksissä.

Ei monikulttuurisuuden tavoitteena ole sulauttaa kaikkia kulttuureita yhteen ja saada aikaan yksi yhteinen sekakulttuuri, johon kaikki enemmän tai vähemmän kuuluvat. Eihän asia niin ole. Tulkintasi johtaa pikemminkin MONOkultturisuuteen kuin MONIkulttuurisuuteen. Ei monikulttuurisuus sitä tarkoita, että sinun täytyy ryhtyä viettämään joulun lisäksi ramadania. Riittää, ettet katso naapuriasi sen vuoksi kieroon, että hän on muslimi. Se on suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja toisen kulttuurin hyväksymistä.

Kannatan maassa maan tavalla -ajattelua tiettyyn pisteeseen asti. Haluan suomalaisen kulttuurin säilyvän. En silti odota maahanmuuttajien luopuvan omasta kulttuuristaan saman tien Suomen rajan yli astuttuaan. Kaikki muutos vie aikaa, mutta toivon heidän hyväksyvän suomalaisesta kulttuurista ne hyvät asiat (kuten ajatuksen tasa-arvosta) ja sulauttavan omaansa. En odota heidän luopuvan omasta kulttuuristaan täysin. Emmehän mekään luopuisi omastamme. Viettäisin ehkä joulua jollakin tasolla Saudi-Arabiassakin, vaikken edes ole uskonnollinen ihminen. Sallin toistenkin säilyttää omia perinteitään (niin kauan kun ne eivät riko toisten oikeutta omaan elämäänsä tai Suomen lakeja). Vaatimuksemme eivät voi olla kohtuuttomia ja täydellisesti maahanmuuttajan omasta kulttuurista ja perinteistä irrottautumista vaativia.

EDIT/Mielestäni kulttuuri on jotakin, mihin ihminen on kasvanut. Ei siitä ja omasta taustastaan voi koskaan täysin irrottautua eikä sitä ole ehkä kohtuullista vaatiakaan.

EDIT2/Typon korjaus.

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2011, 13:55:28
Väite 1. Mokutus on ismi, eli aate tai pyrkimysideologia, joka jossain määrin hallitsee yksilön todellisuuskäsitystä.

Spekuloin mokutuksen olevan ideologia, jossa on kulttiuskonnon piirteitä, kuten kerettiläisten vainoaminen vihapuhesyytöksillä.

Ensiksikin olen samaa mieltä että mokutus on puhdas aate - samoin kuin kristinusko - ja pyrkii levittämään "paremman maailman" ilosanomaa - samoin kuin kristinusko. Toiseksi aatteet kulkevat koulussa opetuksen mukana. Kukaan ihminen - opettajakaan - kun ei ole ilman omaa näkemystä oikeasta ja väärästä, ja se heijastuu väistämättä myös opetuksesta.

Mutta miksi sitten monikulttuurin aate on nyt kouluissa "erityisasemassa", sitä en käsitä - tosin en käsitä myöskään muita vallitsevia aatteita. Ehkä talouden globalisoitumisen myötä halutaan myös aatteilla käydä kauppaa - siis on helpompaa myydä amerikkalaisia sarjafilmejä maahan jossa amerikkalainen ajatusmaailma on iskostettu ihmisten mieliin. Siis koulu on osa markkinointia: maailman suurinta bisnestä. Voisiko olla näin? Vai olisiko se valmistelua miehitykselle jota varten kansaa valmistellaan? Suomalaisen kulttuurin tai kansallisen identiteetin vahvistamisen kannalta sitä on vaikea perustella sillä eihän se niitä tue.

Ja tuskin koskaan ihmiset aatteita tyhjästä keksivät, vaikka se onkin yleinen uskomus. Se siis annetaan ylhäältäpäin - useimmiten tarjoamalla korvamerkittyä rahaa ko. hankkeisiin. Aivan samoin kuin vihreän aatteen tai kasviruokailun tyrkyttäminen. Tuskin mitään näistä kultiksi sentään voi kutsua, mutta aivopesuksi ehkä. Mielestäni meidän tulisi silti miettiä mikä motiivi tässä on takana. Kristillisen opetuksen takana oli pitkään valtion halu tehdä kansasta nöyrää veronmaksajaa, joka luterilaisuuden kautta toi korkean työmoraalin. Nykyään Suomessa (hallinnossa) ei uskota enää työn pelastavaan voimaan vaan kulutusyhteiskuntaan. Sekin vihjaisi taustalla olevan kaupallisuus.

Minkälainen aatepohja koulun siis pitäisi lapsille luoda, jollei nykyisen kaltainen kelpaa? Pitäisikö kouluissa olla mahdollista valita jo aate samaan tapaan kuin vieraskieli, valinnainen käsityö ja uskonto? Nuiva/moku/neutraali. Eikö se nyt ole jo ihan mahdotonta toteuttaa? Vai hylätäänkö koko koululaitos ja annetaan lasten oppia vanhemmiltaan ja internetistä saatavalla opetusmateriaalilla?

Quote from: sivullinen. on 05.09.2011, 22:56:08
Mutta miksi sitten monikulttuurin aate on nyt kouluissa "erityisasemassa"

Ehkä siksi, että vastakohtana on suvaitsemattomuus ja rasistinen ideologia, mitä minä tai kukaan ihmisten tasa-arvoon uskova ei voi hyväksyä. Miksi sitten tasa-arvo on parempi kuin epätasa-arvo... sitä voi jokainen tykönään miettiä.

Quote from: sivullinen. on 05.09.2011, 22:56:08
Ja tuskin koskaan ihmiset aatteita tyhjästä keksivät, vaikka se onkin yleinen uskomus. Se siis annetaan ylhäältäpäin

Eivät kaikki aatteet annettuina tule, kyllä niitä ja toisiaan vastaavia, samanaikaisia suuntauksia syntyy, jotka vasta historia osoittaa ja nimeää aatteeksi. Harva ideologia on syntynyt niin, että joku on sen luomalla luonut, varsinkaan mikään yksittäinen taho.

Quote from: sivullinen. on 05.09.2011, 22:56:08
Minkälainen aatepohja koulun siis pitäisi lapsille luoda, jollei nykyisen kaltainen kelpaa?

Hyvä kysymys.

Quote from: pikku hukka on 05.09.2011, 23:12:05
Miksi sitten tasa-arvo on parempi kuin epätasa-arvo... sitä voi jokainen tykönään miettiä.

Aika monet asiat vaativat määrittämistä, ennenkuin niistä voidaan keskustella, kuten esimerkiksi monikulttuurisuus ja tasa-arvo.

Esimerkiksi tasa-arvo voi olla joko a) juridista, jolloin kaikkia kohdellaan tismalleen samalla tavalla (=sama lähtötilanne, suuret erot lopputilanteessa), b) sosiaalista, jolloin valtiovalta järjestelee olosuhteita tasa-arvoisemmiksi ((=tulonsiirroilla tasoitettu lopputilanne)).

Jälkimmäinen (pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanne) lähestyy sosialismia (progressiivinen verotuksella jokaiselta kykyjen mukaan, ja tulonsiirroilla jokaiselle tarpeiden mukaan.

Nämä tasa-arvot ovat toistensa vastakohtia ja vihollisia. Toisen tuhoaa toisen. Ei voi olla kiintiöitä ja tulonsiirtoja, jos laki takaa jokaiselle yksilölle lähtökohtien identtisyyden, mutta ei lopputulemien samankaltaisuutta.

Tämä ero on hyvä tiedostaa. On sitten eri asia esimerkiksi kuinka monen prosentin parhaiten toimeentulevista pitäisi tukea hädänalaisia, ja kuinka suuri %-osuus tuettavia saa olla. Tässä ketjussa ei ehkä kannata keskustella näistä lukumääristä tai tulonsiirtojen määristä.

Haluan vain painottaa, että kohiseva semantiikka estää meistä usein ymmärtämästä toisiamme, koska yhden tasa-arvo on libertarismia, toisen tasa-arvoa sosialismia. Olisi siis selkeämpää puhua esim. juridisesta tasa-arvosta ja sosiaalisesta tasa-arvosta.

Yhteenveto: Jos koulu opettaa arvoja, nuo arvot täytyy ensin määritellä varsin tarkasti.

Quote from: sivullinen. on 05.09.2011, 22:56:08
Minkälainen aatepohja koulun siis pitäisi lapsille luoda, jollei nykyisen kaltainen kelpaa?

Pitäisikö kouluissa olla mahdollista valita jo aate samaan tapaan kuin vieraskieli, valinnainen käsityö ja uskonto? Nuiva/moku/neutraali.

Eikö se nyt ole jo ihan mahdotonta toteuttaa?

Vai hylätäänkö koko koululaitos ja annetaan lasten oppia vanhemmiltaan ja internetistä saatavalla opetusmateriaalilla?

Tuhannen taalan kysymyksiä.

Quote from: pikku hukka on 05.09.2011, 23:12:05

Quote from: sivullinen. on 05.09.2011, 22:56:08
Mutta miksi sitten monikulttuurin aate on nyt kouluissa "erityisasemassa"

Ehkä siksi, että vastakohtana on suvaitsemattomuus ja rasistinen ideologia, mitä minä tai kukaan ihmisten tasa-arvoon uskova ei voi hyväksyä. Miksi sitten tasa-arvo on parempi kuin epätasa-arvo... sitä voi jokainen tykönään miettiä.

Nyt vedit vähän liian pitkän aasinsillan. Monikulttuurisuuden vastakohtana on ennemminkin monokulttuuri eikä mikään kaikkien kulttuurien yhdistelmä MONOkulttuuri vaan yksi selvä kulttuuri *.

Valitun kulttuurin ei tarvitse kohdella yksilöitä epätasa-arvoisesti - ei rodun eikä minkään muun perusteella. Se kuitenkin pakottaa kaikki ihmiset toimimaan samojen sääntöjen mukaan ja pyrkii sopeuttamaan ihmeset elämään yhteisessä yhteiskunnassa. Jonkin verran uskonnollista (tai aattellista) erillaisuutta sallitaan, mutta johonkin raja on vedettävä. Ja lopullinen päämäärä pitää olla erillaisten ihmisten sulauttaminen yhteiskuntaan - siis samaan yhteiskuntaan jossa toimitaan samoilla säännöillä.

Viime vuosisadan alussa amerikka toimi kansojen sulatusuunina, jossa kaikkialta tulleet maahanmuuttajat sopeutettiin amerikkalaiseen järjestelmään. Sopeutua oli pakko - myös suomalaisten jotka sinne isolla joukolla menivät. Rasismiksi sitä ei kutsuttu eikä se sitä ollut. Jokaista kohdeltiin ihmisenä eikä erikoiseen uskontokuntaan kuuluminen tuonut erikoisoikeuksia. Samanlaisia hyvin onnistuneita "sulatuksia" on historia täynnä. Vaihtoehtona on kulttuurinen hajaannus: lait ja säädökset antavat ryhmille erityisoikeuksia (ns. positiivinen syrjintä) joka johtaa kaunaan, ryhmien eriytymiseen ja lopulta sisäisiin selkkauksiin. Esimerkkejä en taida uskaltaa esittää.

EDIT: * http://www.youtube.com/watch?v=r5x7klHx3HQ&t=4m

Kiinalaisessa konfutselaisuudessa tasa-arvo taas tarkoittaa olemista tasa-arvoinen muiden samassa (perhe)asemassa olevien kanssa. Pikkulapsi on siis tasa-arvoinen jos häntä kohdellaan samoin kuin toista pikkulasta. Mies taas jos kohdellaan kuten toista miestä [ymmärtäkääpä tämä nyt oikein]. Miestä ei siis tarvitse kohdella samoin kuin pikkulasta tasa-arvon toteutumiseksi.

Tästä kaikki "tasa-arvoistajat" voivat olla vielä samaa mieltä. Sitten kun todetaan että miehen ja naisen välillä ei tarvitse olla tasa-arvoa vaan miestä voidaan kohdella kuin miestä ja naista kuten naista, niin alkaa sovinististiksi syyttäminen. Tasa-arvo on siis niin tunnelatautunut sana ettei siitä saa järjellistä keskustelua aikaan. Se on hitler-kortin kääntöpuoli. Se selittää kaiken; se perustelee kaiken. Sen käyttöä on siksi vältettävä.

Lalli, todella hyvä kirjoitus ja hitsin napakkaa tiivistystä. ("Hyvin pitkä postaus"... Kun olet kirjoittanut kilometrin lisää tekstiä, voimme puhua melko pitkästä postauksesta, siis tavalla, jolla se omassa käsitemaailmassani määritellään. Mutta kaikki eivät ole kaltaisiani, joten pahoittelen jo valmiiksi omaa pitkää vuodatustani.)

Lisäksi, en vielä ole lukenut ketjun kaikkia postauksia, mutta kommentoin tästä huolimatta. Pahoittelen, jos toistan jo sanottua. (Erään suositun ketjun kohdalla yritin toimia asiaankuuluvasti ja tunnollisesti, eli lukea kaiken ennen omaa kommentoimista. Lopputuloksena luin tekstejä 12 tuntia - rattoisa lauantai - , en päässyt loppuun asti, enkä jaksanut päästää pihaustakaan. Toteutan siis mielestäni parempaa vaihtoehtoa. Jo sanottuja voi myöhemmin palata lukemaan, mutta aika ja ajatukset ovat katovaisia.)

Quote from: Lalli IsoTalo on 28.08.2011, 19:03:26
Eliitti preferoi hyviä kansalaisia sivistyneiden yksilöiden sijaan.

Olen aivan samaa mieltä.

Koulun piilo-opetussuunnitelman (ks. esim. Donald Broady 1986) tarkoitus on kasvattaa ihmisistä kunnollisia (eli tottelevaisia) kansalaisia, ei itsenäisiä aikuisia. Mutta koska väite siitä, etteikö koulu muka pyrkisi kasvattamaan lapsista "itsenäisiä aikuisia", on kammottava, käsite on otettu haltuun määrittelemällä se ja väittämällä, että itsenäinen aikuisuus tarkoittaa pärjäämista yhteiskunnassa. Ja voilà: paluu lähtöruutuun; yhteiskunnassa pärjää juuri sellainen aikuinen, joka tekee kuten sanotaan – ja juuri tämä on yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä. Että oksat pois ja kelottumaan.

Käytännössä koko yhteiskunta on kuitenkin rakennettu niin tiiviisti mm. nykyisen koululaitoksen (ja vastaavalla ideologialla toimivien instituutioiden) ympärille, että vahingollista ideologiaa on vaikeaa havaita, etenkin syystä, että "hyödyt" näyttävät niin suurilta ja kiistattomilta, ja syystä, että elämä ja sen realiteetit 'nyt vaan ovat tällaiset'. Koulussa pitää käydä ja piste. Ei saa heittäytyä hankalaksi eikä olla omituinen eikä kysellä liikaa, vaan kuunnella ohjeita niiltä, jotka tietävät "sinun parhaasi".

Mitä tulee aikuisen itsenäisyyteen... Jos oikeasti olisi kyse itsenäisestä aikuisesta, hän ei olisi niin riippuvainen auktoriteeteista ja yhteiskunnan diktatuurimaisesti määritellyistä pelisäännöistä, kuin nykyään on. Itsenäinen aikuinen osaa ja uskaltaa ajatella itse, tehdä valintoja itse (ja pyrkii myös kantamaan niiden seuraukset), on emotionaalisesti manipuloimattomissa ja hallitsee eloonjäämisen perusteet. Nykyaikuisen kun laittaa metsään ilman kännykkää (tai ainakin ilman kenttää, vieläpä paukkupakkaseen), taitaisi aika moni meistä jonnekin puun juurelle lyyhistyä sitten, kun ei enää jaksa panikoida (tai yrittää soitella kännykällä apua).

Tällainen avuttomuus on modernille yhteiskunnalle hyödyllistä, koska silloin sen jäsenet pysyttelevät (rahalla pyöritettävien) infrastruktuurien läheisyydessä rahaa tekemässä. Niinpä "itsenäiseksi aikuiseksi" kasvaa juurikin "opettelemalla valtion vaatiman yhteiskuntakelpoisuusdoktriinin perusteet." (Todella hyvä ilmaisu sinulla tuossa!)

Laitan tähän vielä selvennystä käsitteestä 'piilo-opetussuunnitelma' (myös Loppuasukkaan kysymystä silmällä pitäen).

Koulut siis tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja erityisesti piilo-opetussuunnitelman mukana. Wikipedian mukaan piilo-opetussuunnitelma tarkoittaa "sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä, joita noudatetaan koulussa tai työpaikalla, vaikka niistä ei ole erikseen sovittu. Se täydentää formaalia eli muodollista opetussuunnitelmaa. Piilo-opetussuunnitelma sisältyy koulu- tai työympäristössä välittyvään epäsuoraan viestintään, opetussisältöihin tai työpaikan käytäntöihin." Ja hieman lisää valoa Oulun yliopiston sivuilta:

QuoteNormaalioppilaaseen kouluinstituutiossa kohdistuvat piiloopetussuunnitelman sosiaaliset odotukset (Rinne 1984, 91 pohjalta muokattu).
o   Vaatimus järjestäytyä ehdottomiin valtasuhteisiin.
o   Vaatimus sopeutua koulun vallitseviin rutiineihin ja sääntöihin.
o   Vaatimus toimia silloin, kun sitä pyydetään.
o   Voimakas itsekontrollin vaatimus ja toiminta toisten odotusten mukaan.
o   Vaatimus työskennellä ja suoriutua näennäisen yksilöllisesti ilman toisia.
o   [...]
o   Vaatimus sopeutua jatkuvaan kontrolliin ja vertaamiseen sekä kilpailuun.
o   Aikakäsitteen keinotekoinen (työnjohdollinen, rationaalinen) pirstominen.
o   Odottamisen ja kärsivällisyyden oppiminen (joka toisinaan muodostaa pääosan oppimisajasta).

Donald Broady: "Opettajien ammattitauti on taipumus yksilöllistää ja psykologisoida, toisin sanoen etsiä ongelmien syitä lähinnä omasta (tai oppilaiden ja rehtorin) persoonallisuudesta, olla näkemättä tekijöitä, jotka määräävät ja rajoittavat opettajien (ja oppilaiden) toimintamahdollisuuksia." (Broady, Piilo-opetussuunnitelma, s. 9)

http://apumatti.oulu.fi/apumatti/lcms.php?am=313-313-1&page=692

Piilo-opetussuunnitelmasta se Winston Curchillkin oikeastaan puhui tässä lainaamassasi sitaatissa:

QuoteSchools have not necessarily much to do with education... they are mainly institutions of control, where basic habits must be inculcated in the young. Education is quite different and has little place in school.

QuoteValtio haluaa mielummin paimentaa lammaslaumaansa, kuin kouluttaa itsenäisiä paimenia. Siksi omasta opetusohjelmastaan itsenäisesti päättävät koulut (ja vanhemmat) ovat kirosana.

...Ja siksi valtiollisesta holhouksesta edes jossain määrin vapaa kouluttaminen on tehty mahdottoman hankalaksi kaikilla kuviteltavissa olevilla tasoilla (kuten mielikuvien ja maineen -, talouden - ja käytännön toteutuksen tasolla). So there's (almost) nowhere to run. Väittäisinpä, että yhteiskunnan siirtäminen edistyneemmän teknologian aikaan on ollut vaivalloisempaa, kuin koulutusjärjestelmän uudistaminen olisi. Että se on vähän mitä se eliitti haluaa. (Tähän väliin haluan kommentoida TJK:lle, että salaperäistä eliittiä ei tarvitse olettaa, koska eliitti ei ole salaperäinen eikä sitä tarvitse olettaa. ;D Kyse on lähinnä siitä, minne kaikkialle eliitti on lonkeronsa ujuttanut. Eliitti sinällään on jo historiallinen tosiasia, osa sitä tapaa, jolla yhteiskuntana on eksistoitu ja eksistoidaan.)

Mutta ei mitään niin pahaa etteikö jotain hyvääkin; kaikkia vapauksia voidaan käyttää väärin ja vahingollisesti, joten ainakin säästymme epäilyttävältä yksityiskoulutoiminnalta. Kysyä tietysti voi, onko tämä epäilyttäviltä kouluilta välttyminen koulutusvapauden menetyksen arvoista, vapaudella kun on aina hintansa. (Tähän väliin haluan lausua, että minusta on kökköä, jos länsimaalainen menettää vapauksiaan syystä, että hänen maahansa muuttaa massoittain holhouksen tarpeessa olevia ihmisiä. Jotta kukaan ei käyttäisi vapauksiaan väärin, kaikki joutuvat kärsimään. Koska "tasa-arvo".)

Quote"yhtenäistetty kansanmieli"

(Hyvä käsite. Tulee lähelle kollektiivisen (piilo)tajunnan käsitettä, jota hallitaan myyteillä. "Myytit ajattelevat meissä." - Claude Lévi-Strauss.)

QuoteSe, joka kontrolloi koulutuslaitosta, kontrolloi jossain määrin kulttuuriamme, ja "yhteistettyä kansanmieltä", jos sellaisen käsitteen suostut hyväksymään.

...Ja historiaamme (ynnä muita kertomuksiamme), maailmankatsomustamme, ihmiskuvaamme...

Ilman muuta.

QuoteHän [John Dewey] tavoitteli mm. epäitsekästä ajattelua ja kollektiivista harmoniaa

(Miksi tästä tulee mieleen myös kukkahattu-propaganda ja "Toiseuden kohtaaminen" itämaista filosofiaa soveltamalla: oma ego on häivytettävä, on sopeuduttava eikä saa vaatia "liikaa"... Meitähän pommitetaan joka taholta!)

Quotepoliittisesti korrektiksi kansalaisiksi, eli itselleen haitallisiksi idiooteiksi

Ihana käsite: "itselleen haitallinen idiootti". Just nappimääritelmä poliittisesti (liian) korrektille ihmiselle. Tjaa, mutta yksien korrektiudesta voivat muutkin joutua kärsimään...

Quote(s. 1959)

(Viisysi? Pakko sanoa, että varsinkin siinä tapauksessa olet hirmuisen tiedostava ihminen. ;) Ikärasisti? Minä? Pois se minusta! Asenteeni vain automaattisesti kytkeytyy  positiiviselle syrjinnälle ja joudun antamaan sinulle lisäpisteitä; minä kun luulin, että olet "vain" tiedostava nuori aikuinen, ja sitten oletkin ajattelultasi lähes yliluonnollisen notkea viisikymppinen. Tarkoitan sanoa, että monille nuoremmillekin useat esittelemistäsi ajatuksista ovat vaikeita sisäistää, syystä, että ne poikkeavat aikoinaan opituista ja kokonaisia sukupolvia hallinneista ajattelutavoista.)

QuoteJos vielä jatkamme tällä tiellä jolla olemme, päädymme vielä sinne mihin olemme menossa.

(Hei, kuka noin hyvän sanonnan on keksinyt! Toihan pitää kirjoittaa ylös...)

QuoteKoulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio

Todellakin. Tämänhän myös kuuluisa Michel Foucault osoitti käsitellessään vankilalaitoksen historiaa (teoksessaan Tarkkailla ja rangaista): ruumiin kurituksesta ja kehon vangitsemisesta on siirrytty sisäistettyyn Panopticoniin, sisäistettyyn itsetarkkailuun. Tämän seurauksena ihminen on edollistunut kokemaan toimivansa "oikealla tavalla" vasta toimiessaan kuten on käsketty. (Myös mielihyvä ja rauha ovat usein sisäisen "Panopticonin" säätelyssä ja valvonnassa.) Ei ihme, että länsimainen ihminen stressaantuu "itsekkyydestä" (vai itsenäisyydestä?) – sehän on yhteiskuntakelpoisuuden vastainen doktriini. (Vetoaminen ihmisen itsekkyyteen ja siitä johtuvaan syyllisyyteen näyttää olevan aina yhtä tehokas naru vedellä kristillisen kulttuuripiirin kasvattia.)

Quote
"A general State education is a mere contrivance for moulding people to be exactly like one another; and as the mould in which it casts them is that which pleases the dominant power in the government...; in proportion as it is efficient and successful, it establishes a despotism over the mind, leading by a natural tendency to one over the body."– John Stuart Mill, "On Liberty"

Tässä kuvataan mielestäni samaa asiaa, josta Foucault puhuu kirjoittaessaan kurin sisäistymisestä ruumiin rytmeihin asti. Selkeänä tällainen sisäistäminen näkyy esimerkiksi militaristisessa kurissa, jossa kurin ja järjestyksen ilmeneminen kehon hallintana on hyvin tärkeää. Toisena esimerkkinä tulee mieleeni anoreksia: sehän on äärimmäistä, sisäistetyn kurin ulkoistamista, kurin ja hallinnan kehollistamista. Anoreksia on siis esimerkki ruumiillisena ilmenevästä sisäisestä kurinalaisuudesta - ja tässä mielessä jopa parempi esimerkki kuin vaikkapa armeijan kasvatus. Ei olekaan ihme, että anoreksiaa pidetään tunnollisten ja kunnollisten tyttöjen sairautena.

QuoteKun lapsen tyhjään mieleen, tabula rasaan, kerran maalataan mitä tahansa, sen jälkeen Edit - Undo on vaikeaa. Taiteilijasta siis riippuu, millainen tästä elinikäisestä taideteoksesta, lapsesta, tulee. Opettajan sivellin on voimakkaampi ase kuin miekka, tai inkvisaattorin kidutuspenkki (joka ei ehkäise kerettiläisyyttä, ainostaan rankaisee siitä).

Tabula rasasta en ole samaa mieltä, jo skeema-teorioiden takia, mutta tämähän ei muuta kirjoituksesi loistavaa pointtia: Edit - Undo on vaikeaa. Erityisesti fasistiset, pakkomielteisiin johtavat indoktrinaatiot pitäisi kieltää lailla. Kuka tahansa onkaan keksinyt uskonnon, on keksinyt nerokkaan ja näppärän hallintakeinon - eikä mikään järkisyy tai todiste tule sitä häiritsemään. Niinhän sitä sanotaan, että mikä on perusteitta omaksuttu, sitä ei perusteilla kumota.

QuoteRockefeller

Uuu...paha.
Tästä nimestä tulee mieleeni esittämäsi väite follow-the-money. Sitä seuraamallahan pääsee jo hyvin pitkälle. Mutta entä, jos ihminen ei tarvitse rahaa? (Ketkä eivät tarvitse rahaa ja miksi?) Mitä sitten seurataan? Tämä taitaa mennä jo pelilaudan yli.

Quote"Homo Stupidified"

(Jälleen hieno käsite. Ja hieno määritelmä.)

Haluaisin vielä kommentoida sitaatteja Benjamin Disraelin ja Ninni Myllyojan suusta, taustanaan väitteesi "Koko yhteiskunta voi romahtaa totalitarismiin yhden sukupolven kuluessa, ja tuo muutos on selvästikin jo käynnissä." Mutta hieman myöhemmin ja uudessa postauksessa, ettei yhdestä tule niin kohtuuttoman pitkä.

Quote from: Bonaventura on 06.09.2011, 21:02:34
Yhtä lailla piilo-opetussuunnitelman väitetty pahuus piilee siinä, ettei yksilö pääse rakentamaan omaa totuuttaan, vaan joutuu hyväksymään yhteiskuntaa uusintavat, toimintaa ohjaavat rajoitukset ja tavat. On jostain syystä oletusarvoisesti paha asia, että täytyy tehdä siten, kuin toinen käskee. Tervejärkiset ihmiset taas normaalisti lähtevät siitä, että lapset tekevät sen, mitä kasvattaja käskee. Piilo-opetussuunnitelmakriitikot ovat eräänlaisia vapaan kasvatuksen puolestapuhujia, mutta vain koulukontekstissa.

Jääräpäisesti pistin kaikkeen opetettuun vastaan. Kympin ne filosofiasta antoivat.  ;D

Quote from: yxtoine humanisti on 06.09.2011, 18:59:23
Lalli, todella hyvä kirjoitus ja hitsin napakkaa tiivistystä.

Kiitos! Tuot tietooni muutaman uuden mielenkiintoisen asian, joihin täytyy tutustua tarkemmin.

Quote(Viisysi? Pakko sanoa, että varsinkin siinä tapauksessa olet hirmuisen tiedostava ihminen. ;) ... minä kun luulin, että olet "vain" tiedostava nuori aikuinen, ja sitten oletkin ajattelultasi lähes yliluonnollisen notkea viisikymppinen. Tarkoitan sanoa, että monille nuoremmillekin useat esittelemistäsi ajatuksista ovat vaikeita sisäistää, syystä, että ne poikkeavat aikoinaan opituista ja kokonaisia sukupolvia hallinneista ajattelutavoista.)

No kiitos vaan, mutta Hommasta kyllä löytyy vanhempia ja notkeampia kirjoittajia, kun jonkin aikaa seurailee ketjuja.

Näistä poikkeavista ajattelutavoista on helppo kirjoittaa Hommaan, koska täältä löytyy aika paljon hengenheimolaisia, jotka eivät ole keskellä valtavirtaa. Toisiamme kiihottaen päädymme sitten kauemmas marginaaliin!

Quote from: LalliJos vielä jatkamme tällä tiellä jolla olemme, päädymme vielä sinne mihin olemme menossa.

Quote...kuka noin hyvän sanonnan on keksinyt!

Kiinalaista kansanvíisautta: "If we don't change our direction we're likely to end up where we're headed."

QuoteTabula rasasta en ole samaa mieltä ...

Quote from: wikiTabula rasa (tyhjä taulu) on käsitys, jonka mukaan ihminen syntyy "pää täysin tyhjänä", ja ihmisen identiteetti rakentuu täysin syntymän jälkeisten kokemuksien pohjalta.

No nytpä täytyykin kääntää takkia, koska tuollahan on liikaa "täysin" -sanaa.

Tarkoitin enemmän sitä, että neuroplastisuus http://en.wikipedia.org/wiki/Neuroplasticity vähentyy iän myötä. Jossain vaiheessa monien ihmisten (ei kaikkien) alkaa olla mahdotonta uudelleenpiuhoittaa aivojaan. Tällöin lopulta ainoaksi mahdollisuukseksi kontrolloida elämäänsä on yrittää kontrolloida ympäristöään (koska sopeutuminen on mahdotonta).

Mutta tuore pikkuihminen oppii esim. mitä kieltä tahansa, jos hänet altistetaan sopivaan ympäristöön. Japanilaiset lapset oppivat länsimaissa r-kirjaimen alle 6 kk iässä jos kuulevat sitä, mutta eivät enää sen jälkeen. Sen jälkeen mennään l-kirjaimella. Laitan tähän esipuhetta mielenkiintoisesta aivokirjasta.

QuoteThe idea that the brain can change its own structure and function through  thought and activity is, I believe, the most important alteration in our view of the brain since we first sketched out its basic anatomy and the workings of its basic  component, the neuron.

While the human brain has apparently underestimated itself, neuroplasticity isn't  all good news; it renders our brains not only more resourceful but also more  vulnerable to outside influences. Neuroplasticity has the power to produce more  flexible but also more rigid behaviors — a phenomenon I call "the plastic  paradox." Ironically, some of our most stubborn habits and disorders are  products of our plasticity. Once a particular plastic change occurs in the brain  and becomes well established, it can prevent other changes from occurring. It is  by understanding both the positive and negative effects of plasticity that we can  truly understand the extent of human possibilities.

Because a new word is useful for those who do a new thing, I call the practitioners of this new science of changing brains "neuroplasticians."

-- The Brain That Changes Itself, Stories of Personal Triumph from the Frontiers of Brain Science, NORMAN DOIDGE, M.D.

QuoteMutta entä, jos ihminen ei tarvitse rahaa? ... Mitä sitten seurataan? Tämä taitaa mennä jo pelilaudan yli.

No jospa spekuloisin omiani: rahan jälkeen seurataan valtaa, koska rahan rajahyöty on laskeva, mutta vallan nouseva. Ts. tietyn pisteen jälkeen rahalla ei saa enää mitään hyödyllistä tavaraa (37 huippuhuvilaa riittää yhdelle perheelle), mutta sillä voidaan ostaa politikoita eli heidän valtaansa. Olen ollut huomaavinani, että mitä enemmän valtaa ihmisellä on, sitä enemmän hän siitä juopuu. Kaikkivaltius lienee vallanhimon raja.

Kukaan ei tiedä mihin tämä johtaa (mutta minua ei silti pelota).

Quote
Esimerkiksi bantuopetuksen tarkoituksena oli tuottaa kuuliaisia afrikkalaisia työläisiä, jotka oli opetettu uskomaan, etteivät he ansainneet yhteiskunnassa kuin palvelijan roolin. Sen sijaan se tuottikin nuoria aktivisteja, jotka ymmärsivät, ettei heillä ollut mitään menetettävää vastustaessaan hallitusta väkivaltaisesti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid

(...Jatkoa edeltävään postaukseeni. Kommentoin saamaani palautetta - kiitos! - myöhemmin.)

Sitaatti Lallin alkupostauksesta; Benjamin Disraeli:

QuoteIt has been discovered that the best way to insure implicit obedience is to commence tyranny in the nursery.

Psykoanalyytikko - tai no, filosofi-psykologi-sosiologi - Alice Millerin mielestä juuri ^tämä voi johtaa siihen, että

QuoteKoko yhteiskunta voi romahtaa totalitarismiin

jopa yhden sukupolven kuluessa, kuten Lalli epäilee olevan mahdollista.

Kuten Millerin toimenkuvasta voi päätellä, tämä menee jo vähän psykoanalyysin puolelle. Mutta pointtini on, että silloin, kun sama ilmiö todetaan tieteenalasta tai filosofisesta suuntautumisesta riippumatta, lienee kyse jostakin muusta, kuin pelkästä "sosiaalisesta konstruktiosta", nimittäin todellisesta ilmiöstä, jota ei voi konstruktioita vaihtamalla häivyttää.

(Jos jotakuta hirvittää sana "psykoanalyysi", sehän ei pohjimmiltaan tarkoita muuta, kuin psyyken dynamiikan tarkastelua ja tulkintaa.)

Millerin mukaan militaristinen totalitarismi oli - ja on - mahdollinen juuri syystä, että lapset riisutaan aivan pienestä pitäen omaehtoisesta ajattelusta, sekä luottamuksesta omiin tunteisiin ja kokemuksiin. Niiden sijaan heidän tulee hyväksyä se, mitä vanhemmat (ylemmät auktoriteetit) asioista ajattelevat, ja tehdä heidän tulkinnoistaan omat totuutensa. (Käytännön toimissa tämä on tarkoituksenmukaista – mutta ei tunnetodellisuuden kannalta, ja yleensä vanhemmat päätyvät jyräämään nimenomaan lapsen tunnetodellisuuden.)

Myöhemmin tämä sama kaava jatkuu kaikkien auktoriteettien kanssa, ja ihminen oppii kysymään muilta häntä itseään koskevista asioista. (Jopa omista tunteistaan ja siitä, mistä ne johtuvat.) Tämä, höm, ulkoistettu auktoriteetti on niin vahva indoktrinaatio tai dogmi, että mikäli näin ei tapahdu, sellaista pidetään jopa häiriintyneenä. ("Liikaa" itseensä luottava ihminen on "itsekäs", jopa "narsisti", hänellä on "auktoriteettiongelma" ja mahdollisesti muita sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä "psykopatologioita".) Pahimmassa tapauksessa tällaista "tottelemattomuutta" voidaan pitää sellaisena mielenterveysongelmana, että ihminen on parempi toimittaa "hoitoon", uudelleen kasvatettavaksi, tehtävä tottelevaisemmaksi ja yhteiskuntakelpoisemmaksi. (Ajatellaanpa tässä yhteydessä jälleen sitä psykiatrian pyrkimystä määritellä "rasismi" hoitoa vaativaksi psykopatologiseksi tilaksi. "Kansainvälistyvän" yhteiskunnan toimivuuden kannalta ei voida suvaita häiritsevää "rasismia"; "kunnon kansalaisuuden" kriteerit muuttuvat. Että jos ei hyvällä (mokutus) niin sitten pahalla (hoitoa rasismia vastaan).)

Samansuuntaista Lallin siteeraama Ninni Myllyojakin toteaa: 

QuoteKoululaitos toimii kuten talousjärjestelmä: itsehillinnän ja ja lykkäämisen logiikalla. Lasten pitää uhrautua ja tarpeet siirtää myöhemmäksi

Eli koulu vahvistaa sitä, minkä vanhemmat laittavat alulle: itsekuria ja alistumista auktoriteeteille.

Mitä paremmin ihminen oppii itsekuria, sitä kauemmas hän oppii työntämään omat tunteensa ja tarpeensa – ja näiden myötä omaehtoisen ajattelunsa. (Ajatteluhan on vahvasti yhteydessä tunnetodellisuuteen, samoin kuin mielentilat ovat yhteydessä arvomaailmaan. Ajatellaanpa vaikka kaiken pohtimisen lähtökohtaa: ihmettely. Se on pohjimmiltaan tunne. Tai ajatellaanpa ajattelua ylipäätään: ajattelun aiheen on innostettava tai provosoitava. Eihän sitä muuten viitsi vaivautua eivätkä ajatukset liiku minnekään.) Tässä mielessä ei olekaan ihme, että ihmisen ajattelua pyritään hallitsemaan hallitsemalla (ja manipuloimalla) hänen halujaan*.

Hvyin kökkö seuraus tästä on se, että mitä kauemmas oma tunnetodellisuus ja omaehtoinen ajattelu työntyvät, sitä kauemmas ihminen työntyy omasta itsestään, omasta minästään (arvostelukyvystään) – ja sitä helpommin hän toistelee annettuja ajatuksia, kritiikittömästi.

Ajatellaanpa tältä pohjalta sitä, mikä seuraus on sillä, että ihminen esimerkiksi pakotetaan kieltämään "vihansa" ja ne syyt, joiden hän tietää aiheuttavan kokemansa vihan. Ei ihmistä voi pakottaa tukahduttamaan kielteisiä tunteitaan ilman, että koko tunnetodellisuus ja siihen perustuva arvostelukyky tukahtuvat. Minä olisin huolestuneempi ihmisestä, joka ei koskaan vihastu, kuin ihmisestä, joka on aina tyyni kuin viilipytty. (Tunneilmaisu on toki asia erikseen; päätön, vahingollinen ja toistuva riehuminenkin on huolestuttavaa. Mutta tokihan sitä joskus pitää vähän riehua. Siis joskus. Siis vähän.)

(*Esimerkiksi mainospsykologiassa tunnetaan käsite "nimetön haluvirta", jonka psykodynamiikkaan en tässä paneudu, mutta jonka idea on seuraava. Ihmiseen on varhaislapsuuden aikaisen äitisuhteen myötä jäänyt kaipuu vastaavaan symbioosiin. Tämä synnyttää haluamista, joka ei varsinaisesti kohdistu oikein mihinkään tai kehenkään – paitsi etäisesti tuota symbioosia muistuttaviin asioihin, siis tuntemusten osalta tuota symbioosia muistuttaviin asioihin. Mainosten tehtävänä on päästä tämän haluvirran kanssa yhteyteen ja tarjota sille tyydytyksiä, tietäen, etteivät mainostetut tuotteet koskaan tule täyttämään tai tyrehdyttämään haluvirtaa tai olemaan sille riittäviä. Mutta juuri tämä pitää ostomaniaa yllä; mikään ei riitä, ja entiseen kyllästyy het'. Voi olla, että tämä teoria on hieman liian freudilainen ja miesten kokemukseen keskittyvä – ainakin jos mietitään sitä, kuinka usein tissikäs/kurvikas ('äidillinen') nainen on myymässä kaikkia mahdollisia tuotteita. Tai sitten luotetaan siihen, että kaikki ihmiset ovat luonnoltaan biseksuaaleja – kuten Freud ajatteli – ja siten myös haluavat 'äidin syliin'. Ja huom, Freudin väite biseksuaalisuudesta ei viittaa seksuaali-identiteettiin eikä seksuaaliseen orientoitumiseen.)

Tätä halusin vielä erikseen kommentoida (ja samalla siirtyä hieman sivuraiteille):

QuoteYhä nuoremmalla iällä lastentarhaan institutionalisoidut lapset maksavat potut pottuivat institutionalisoimalla puolestaan vanhempansa vanhainkotiin yhä nuoremmalla iällä.

Tämä on erittäin hyvä ja kiinnostava pointti. Jos ajatellaan, että lapset maksavat potut pottuina, ajatellaan, että institutionalisoitu lastenhoito tekee lapset katkeriksi (tai muuten antaa heille valmiudet "hylätä" perheenjäseniä ulkopuolisten hoteisiin.) Tätä olen itsekin paljon miettinyt, päiväkotisukupolvia, enkä koskaan pääse sen ajatuksen yli, että hyvin pienen lapsen päiväkotiin laittaminen on haitallista perusturvallisuudentunteelle.

Esitän hyvin pelkistetyn ja karikatyyrisen selvityksen väitteelleni, tietäen, että koko päivähoitoaihe on huomattavasti monimutkaisempi. (En myöskään halua loukata ketään.)

Ajatellaanpa pikkuista yksivuotiasta, joka kiskotaan kukonlaulun aikaan ja kesken unien lämpimästä vuoteesta keskelle aamukiirettä ja hosumista, ja jätetään lopulta vanhempien turvallisesta sylistä suureen, vieraiden ihmisten joukkoon. Edes omia leluja ei saa tuoda mukana, etteivät ne huku tai rikkoudu ja hoitopaikka joudu korvausvastuuseen. Ja sitten on syötävä kamalia ja pahanmakuisia ruokia ja nukuttava väkisin silloin kun on unien aika. Ja isommat lapset kiusaavat, koska viidakonlait. Vähemmästäkin lapsi ahdistuu ja stressaantuu.

Aikuisen näkökulmasta lapsella on kaikki hyvin, koska mitään aineellista ei puutu ja perään katsojia on. Mutta lapsen näkökulmasta tilanne on hieman toinen. Pienen lapsen turvallisuudentunne ei vielä ole ns. sisäsyntyistä, vaan riippuvaista äidin tai isän fyysisestä läheisyydestä, tutusta ympäristöstä ja esineistä. Tästä voikin päätellä, mitä lapsen turvallisuudentunteelle tapahtuu, kun nämä tekijät poistetaan. Päälle lisätään vielä epämiellyttävä aamuherätys kylmään aamuun, pakkosyöttäminen ja pakkonukuttaminen, kiusaavat lapset ja vihaisesti komentelevat hoitotädit. Ja kun stressiä lopulta puretaan joko itkulla tai kiukuttelulla isin tai äidin saapuessa, saa lisää toruja ja joutuu pelkäämään (emotionaalista) hylätyksi tulemista.

Kaikissa tapauksissa päivähoitoon ei varmaankaan ole suhtauduttu (eikä suhtauduta) noin pragmaattisesti, mutta vetää hiljaiseksi ajatella, että koskaan on oltu noin...höm, tietämättömiä. Mutta muuta seurausta ei kait voi odottaa silloin, kun ihmisen tunne-elämän tuntemus (ja tutkimus) on sitä, mitä se on pitkään ollut. (Eikä vähiten syystä, ettei tunteita ole pidetty riittävän vakavasti otettavina ja "todellisina" tutkimuskohteina.)

Olisi kiinnostavaa selvittää, mikä yhteys päiväkotihoidolla on myöhemmän iän tunne-elämän häiriöihin, erityisesti perusturvallisuudentunteeseen liittyvillä häiriöillä (kuten ahdistushäiriöillä, esim. paniikkihäiriöllä tai neurooseilla. Anoreksiakin on eräs neuroosi.) Käsittääkseni monet niistä oireiluista, jotka palautuvat lapsuudenaikaiseen puutteelliseen perusturvallisuuden tunteeseen, ovat päiväkotisukupolvien ongelmia.

Toki, lasten hoidosta on puhuttava kieli keskellä suuta, koska siitä syyllistytään niin helposti. (Täydellisen vanhemman ihanne on raskas taakka kantaa.) Mutta en siis ihmettele, jos muutamalle lapselle jää halu maksaa potut pottuina, 'hylätä takaisin'.

Bonaventura. Foucault ja multikultti. (Joo, en ole vielä täysin kuivilla moku-uskonnosta...) Itse ajattelen niin, ettei koko Foucault'a kannata heittää pesuveden mukana menemään. Kyse on lähinnä siitä, kuinka hänen teorioitaan sovelletaan (tai jopa muovaillaan). Ja vaikka moku-uskonto voisikin tapahtua vain jälkimodernisaatioksi kutsutun ilmiön vallitessa, tämä ei tarkoita, että koko jälkimodernisaatio ilmiöineen olisi hanurista. 

Quote from: Bonaventura on 06.09.2011, 21:02:34
Oletan, että hän tarkoittaa sellaisia mamuja, jotka ovat käytännössä luku- ja kirjoitustaidottomia.

Hän - kiitos vaan :) - tarkoittaa sellaisia mamuja, jotka eivät kenties harjoita (uuden?) vapautensa edellyttämää vastuuta. Sitä ystävällisesti tarkoittaa hän. Lisäksi tarkoitan, etten esimerkiksi pidä siitä, kun joudun poliisitarkastukseen syystä, että alueella on liikaa säpinää, tai siitä, että minun oleskeluvapauttani rajoitetaan samaisesta syystä.

Jalot villit? Kuules Bonaventura. Meissä kaikissa asuu pieni jalo villi! ;)

Ei sivilisaatio ole ainoa mikä turmelee – eikä sivilisaatiokaan sinällään turmele. Sivilisaatioissa on eroja. Toivottavasti on. Edes teoriassa. Mielestäni emme ole kollektiivina "näitä jaloja villejä" enemmän holhouksen tarpeessa, mutta yksittäistapauksista ei tietysti voi mennä sanomaan.

Ei kyse ole mistään universaalista holhouksen tarpeesta, jonka asteluku on toisilla suurempi kuin toisilla, vaan siitä, että länsimaisessa yhteiskunnassa vallitsevat läntiset arvot ja tavat, eikä moni mamu ilman opastusta - "holhousta" - niihin mukaudu.

Quotekoululaitoksemme on tehnyt meistä idiootteja ja kykenemättömiä itsenäiseen toimintaan?

Idiootteja? Ei kai nyt sentään idiootteja. Tietämättömyys ja epäitsenäisyys eivät välttämättä ole idiotismia. Ja tietoa se on koulukirjojenkin tieto.  :P (Onhan ruplakin rahaa.) Kyllä sillä jotain käyttöä on.

Quote from: Bonaventura on 06.09.2011, 21:02:34
Enää tarvitsisi tietää, mitä niin kovin pahaa tässä piilo-opetussuunnitelmassa on...

Oliko tuo kysymys? :)

Quotejälkistrukturalismista ponnistavien ismien [...] niiden kannattajat uskovat, ettei mitään totuutta ole olemassa

Ei, vaan että totuus riippuu siitä, minne keskiö asetetaan. Tämän jälkeen sitä ei voi siirrellä mielivaltaisesti minne sattuu, koska muu todellisuus rakennetaan tämän keskiön perusteella. Mutta konstruktionismi mahdollistaa myös keskiön muutoksen. Tästä syystä jälkistrukturalistiset suuntaukset voivat esimerkiksi purkaa vallitsevia valtarakennelmia - ja haastaa eliitin. Tästä keskiön asettelusta johtuu myös sen tosiasian hyväksyminen, että länsimaissa vallitsevat toisenlaiset totuudet kuin... jossakin muualla.

Quoteon vain subjektiivisia käsityksiä.

Konstruktionismia on sekä äärimuotoa (episteemistä - 'kaikki on suhteellista') että jonkinlaisen perimmäisen totuuden/perimmäisiä totuuksia olettavaa muotoa (ontologista). Äärimmäinen episteemisyys on melko harvinaista, koska se on niin epäkäytännöllistä. Tästä syystä myös subjektiivisuus (ja subjektiviteetti) jää yleensä asteluvuksi, eli täysin irrallista subjektiviteettia ei ole eikä sitä voida edes olettaa. Jo pelkästään yhteisesti jaettu kieli (jolla konstruktionistin todellisuutta siis luodaan) tekee mahdottomaksi äärisubjektiivisuuden; mikä olisi se tapa, jolla subjekti luodaan, ellei tässä käytettäisi yhteisesti jaettua kieltä? Jo tämä perustelee jaetun kollektiivisuuden, myös konstruktionisteilla.

QuoteJostain syystä he kuitenkin väittävät universaaliksi totuudeksi väitettä, jonka mukaan jokaisen subjektiivinen näkemys on yhtä hyvä.

No joo, yhtä hyvä - mutta vain suhteessa kuhunkin subjektiin itseensä. Nimittäin myös diskurssit ovat keskinäisissä alistussuhteissa. Näin ollen se diskurssi, joka vaikkapa luo tietynlaisen naiseuden, ei ole samanarvoinen sen diskurssin kanssa, joka on valittu määrittelemään yleisempiä ihmisyyden reunaehtoja.

QuoteOn jostain syystä oletusarvoisesti paha asia, että täytyy tehdä siten, kuin toinen käskee.

Niin, jos on kyse aikuisesta ihmisestä, joka ei toimi omasta vapaasta tahdostaan. Tämähän on ikivanha moraalifilosofinen kysymys.

Se, että ihminen toimii omasta vapaasta tahdostaan, ei automaattisesti tarkoita sitä, ettei hän toimisi yhteiseksi hyväksi tai suostuisi sääntöihin. Oman vapaan tahdon toteuttaminen ei myöskään tarkoita sitä, että pitäisi jatkuvasti päättää itse, vaan sitä, että on suostunut luopumaan oman tahtonsa käyttöoikeudesta tietyin ehdoin - joita voi halutessaan muuttaa, tai joista voi halutessaan kieltäytyä. Näistä muutoksista ja kieltäytymisistä on luonnollisesti omat seurauksensa.

QuoteTervejärkiset ihmiset taas normaalisti lähtevät siitä, että lapset tekevät sen, mitä kasvattaja käskee.

"Tervejärkiset"... (Mikäs kortti tässä nyt heilahtikaan... 8))

Kyllä, lasten kuuluu oppia pelisäännöt. Kritiikki kohdistuu tapaan, jolla tämä tehdään, sikäli, että tuo tapa turmelee myöhemmän lapsen kyvyn kyseenalaistaa auktoriteettien käskyt. (Alice Miller kutsuu tällaista tapaa mustaksi pedagogiikaksi.)

Quote from: Lalli IsoTalo on 06.09.2011, 23:08:03No nytpä täytyykin kääntää takkia

Whoaaah! Minne saa kirjoittaa meriittipisteet siitä, että edesauttoi Lalli IsoTaloa kääntämään takkiaan! (Tämä ei tee hyvää vallanhimolleni...)

Kiios neuroplastisuus-tarkennuksesta.
Ja niin siis että Hommasta löytyy vieläkin notkeampia. Hyvä tietää. Täytyy jatkaa seurailua.

QuoteJapanilaiset lapset oppivat länsimaissa r-kirjaimen alle 6 kk iässä jos kuulevat sitä, mutta eivät enää sen jälkeen.

Mielenkiintoista. En ole tiennyt tuotakaan.

QuoteSen jälkeen mennään l-kirjaimella.

(Well, all you need is L.)

QuoteNo jospa spekuloisin omiani

Kiinnostavaa. Hyviä päätelmiä. Nuita täytyy miettiä lisää...

Quotepaljon hengenheimolaisia, jotka eivät ole keskellä valtavirtaa. Toisiamme kiihottaen päädymme sitten kauemmas marginaaliin!

Kuulostaapa hyvältä. :) (Varsinkin tuo "toisiamme kiihottaen"...Ei herttinen, kello on ihan selvästi jo aivan liikaa.) Mutta marginaaleihin on hyvä työntyä.

Pieni metakommentti.

Keskustelu arvojen tyrkyttämisestä käydään ihan puhtaasti materialistisessa hengessä. Siis olettaen että atomit päässämme määrittäisivät kaiken tai Marxin sanoin "todellisuus määrittää tajunnan". Tällainen ns. tieteellinen suhtautuminen on myös suomalaisen koululaitoksen ansiota - tai syytä. Siitä on vaikea irtaantua ja sen kieltäminen tuntuu pahalta. Yritän kuitenkin.

Olettakaamme Jumala. Miten se muuttaa asian käsittelyä? Ensiksi koko mokuarvojen tyrkytys voidaan nähdä Jumalan koettelemuksena tai jopa jumalallisena tarkoituksena - mutta se ei ole mielestäni olennaista. Olennaista on luottaa kaitselmuksen olemassaoloon eli uskoa että kaikki järjestyy. Meille aikuisille koululaisista huolehtijoille se tarkoittaa ettei kannattaisi yrittää muuttaa maailmaa niinkään toimimallaan ja omia suunnitelmiaan tyrkyttämällä, vaan olemalla hyviä esikuvia koululaisille. Kumpi mahtaa tehdä koululaiseen suuremman vaikutuksen tyhjäpäisiä mokuylistyksiä saarnaava opettaja vai koulun pihalla karkkia jakava nuiva setä?

Quote from: sivullinen. on 07.09.2011, 02:06:47
Pieni metakommentti.

... koko mokuarvojen tyrkytys voidaan nähdä Jumalan koettelemuksena tai jopa jumalallisena tarkoituksena ...

"Mokutuksen motivaatiot" -ketjusta http://hommaforum.org/index.php/topic,49354.0.html

Quote
1. Kuka mokuttaa ja miksi, tai kuka on syyllinen? Ole ytimekäs. Kerro syy, älä seurausta.

IDA, vastaus #1: "Saatana. Siksi koska se johtaa pahaan :)"

Eino P. Keravalta, vastaus #15: "...kykeneekö Saatana orjuuttamaan koko ihmiskunnan murtamalla ihmisyhteisöt monikultuurisuudella ja syöksemällä ne kaaoksen veriseen kitaan ..."

Mokutuksen alkuunpanijakandidaateiksi on nyt kirjattu Jumala (äärikorkeus) ja Saatana (äärimataluus), ja kaikkea siltä väliltä.

Quote from: sivullinenOlennaista on luottaa kaitselmuksen olemassaoloon eli uskoa että kaikki järjestyy. Meille aikuisille koululaisista huolehtijoille se tarkoittaa ettei kannattaisi yrittää muuttaa maailmaa niinkään toimimallaan ja omia suunnitelmiaan tyrkyttämällä ...

Kaikki järjestyy sen mukaan mitä itse kukin tekee, spekuloin.

Quote from: sivullinen... vaan olemalla hyviä esikuvia koululaisille.

Jeps.

Quote from: sivullinenKumpi mahtaa tehdä koululaiseen suuremman vaikutuksen tyhjäpäisiä mokuylistyksiä saarnaava opettaja vai koulun pihalla karkkia jakava nuiva setä?

Tätä viittausta nuivaan namusetään koulun pihalla en ihan ymmärtänyt.

Quote from: Bonaventura on 07.09.2011, 12:13:54
Kerro vielä, mikä suomalaisessa tavassa on pahaa. Ihan konkreettisesti, missä kohden se turmelus tulee?

Jos minä kerron jotain vaikka en itse ole enää koulussa ja siksi en tämän päivän tilanteesta ole aivan perillä.

Omana kouluaikanani alkoi vapaan kasvatuksen aatteet ottaa määräävää roolia kouluissa. Opettajaa ei nähty enää auktoriteettinä eikä kuria ollut siksi nimeksikään. Tästä on niin paljon puhuttu etten siitä enempää. Toinen muutos oli perinteisen luterilaisen työetiikan häviäminen: ei tarvinnut puolukoita kouluun poimia, eikä edes läksyjä tehdä, sillä niiden tekemättä jättämisestä ainoa sallittu rangaistus oli jälki-istunto johon taas koululla ei ollut "rahaa". Koulun ainoaksi tarjonnaksi jäi siis tietopuoleinen oppi ja perinteisesti arvostettu käyttäytymisen arvosana kertoi lähinnä viittaamisaktiivisuudesta. Tähän ei koulun kehitys (tai taantumus) kuitenkaan jäänyt. Pian annettiin oppilaille vapaammat mahdollisuudet valita mitä haluavat opiskella. Sen jälkeen kyseltiin oppilailta miten he haluavat oppia annettavan: ryhmätyönä, opettajan esittämänä tai miten muuten. Uskonnon vapaus - siis valinta (kristin)uskontuntien ja elämänkatsomuksen tuntien - tuli, ruokalaan taas ensin rasvaton maito ja sittemmin kasvisruoka. Siis kokoajan lisää ja lisää vaihtoehtoja. Kutsutaan sitä sitten vaikka vaihtoehtojen vapaudeksi. Hieno asia. Pystytkö kuvittelemaan mitään huonoa tässä?

Minä pystyn - kokemuksesta. Helpoiten ymmärrettävä heikkous on tietenkin lasten (siis koululaisten) kyky tehdä valintoja. Tuskin kukaan osaa 10-vuotiaana arvioida kannaatako alkaa vieraana kielenä opiskella englantia vai ranskaa. Itse en sitä tiedä vieläkään. Kysymys on varmasti suunnattu enemmän lasten vanhemmille, mutta nykyisen vapaan kasvatuksen mukaan vanhemmat eivät saisi päättää lasten puolesta. Seurauksena on usein 10-vuotiaan oma päätös joka pohjautuu täysin mielivaltaisiin perusteisiin. Mutta koulu ei jäänyt pyytämään lapsen valintaa vain vieraan kielen osalta, vaan valintoja on tehtävä jatkuvasti ja mitä monimutkaisimmista syistä. Valintojen monimutkaisuus taas saa vanhemmat jatkuvasti väistelemään vastuutaan ja valinnat tulevat yhä enemmän lasten itsensä päätettäviksi. Vaan vielä ollaan turvallisella alueella. Valinta opiskeleeko puutöitä vai käsitöitä; opiskeleeko biologiaa vai fysiikkaa on monessa mielessä merkityksetön. Se ehkä määrittelee mihin ammattiin lapsi saa koulutuksen, mutta ei muuta. Asteen merkityksellisempi on valinta meneekö ammattikouluun, lukioon vai lopettaako opiskelun peruskouluun. Se määrittelee tuleeko lapsesta duunari, toimistotyöntekijä vai "pudokas". Se tehdään kuitenkin vasta aikuisuuden lähestyessä ja ratkaisua varten annetaan paljon suoraa ohjausta: sinä sopisit hyvin lukioon. Omasta mielestäni tämäkin päätös pitäisi kuitenkin tulla vielä vanhemmilta, ja niin se useimmiten tuleekin.

Nyt vihdoin asiaan eli monikulttuurisuuteen. Uusin trendi koululaitoksessa on antaa lasten vapaasti muodostaa kulttuurinen identiteettinsä. Lapsen oletetaan siis löytävän itse itsestään ne arvot joiden varaan hän elämänsä rakentaa. Ääriesimerkki Ruotsista kertoo päiväkodeista joissa lapsille ei kerrota omaa sukupuolta vaan hänen tulee itse rakentaa se. Nämä uudet vapaudet kuulostavat hienoilta powerpoint esityksissä norsunluutornissa - kaukana todellisen elämän realiteeteistä. Taaskaan ei nimittäin oteta huomioon lapsen kyvyttömyyttä tehdä järjellisiä päätöksiä. Kun ei lapselle luoda mitään rajoja, ei opeteta mitään perinteitä [josta yleinen esimerkki on joulujuhlan kielto], ei anneta ohjaavaa esimerkkiä, ei mitään mihin voisi tarttua, on lapsen itse tehtävä, ilman neuvoja, valintoja joihin hän ei ole kypsä. Lapsi tiedostaa ongelman ja alkaa tuntea itsensä hylätyksi - orvoksi ja kokee tuskaa liiasta vastuullisuudesta. Lasten ei enää anneta olla lapsia - huolettomia ja ajattelemattomia, vaan nähdään heidät lähinnä lyhyinä aikuisina. Kulttuuriset päätökset ovat luonteeltaan myös täysin toisenlaisia kuin valinta eri tieteiden väliltä. Kulttuuri määrittää ihmisen identiteetin eheyden, käsityksen oikeasta ja väärästä ja opettaa toimimaan yhteiskunnassa. Valinta ei nyt ole duunarin, toimistotyöntekijän ja "pudokkaan" välillä vaan perinteiseen suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan, vieraan (mutta eheän) kulttuurin edustajan ja mihinkään yhteisöön samaistuvan individuellin välillä. Viimeinen vaihtoehto on minusta kauhea kohtalo - mutta liian suvaitsevaisuuden johdosta yhä yleisempi.

Oon vain köyhä poika Petroskoista,
ei oo mulla yhtään ystävää.
:,: Sirppi ja vasara ne taivahalla loistaa,
baska haisee, balalaikka soi.:,:

Bonaventura, sinä olet hauska täti. Tiukka mutta hauska. (Viimeisin suosikkini kielenkäytöstäsi on "oksennuspallohyökkäys". Hihittelen sitä vieläkin. Olen saanut takiasi monet hyväntuuliset naurut.) Vaikka siis olenkin nyt saanut oman osuuteni opettajan karttakepistä, pidän yhä tyylistäsi.

Quote from: Bonaventura on 07.09.2011, 12:13:54Jälkistrukturalismi on minusta hanurista joka tapauksessa.

Asia selvä.

Itse pidän joistakin jälkistrukturalismin hedelmistä, erityisesti konstruktionismista, syystä, että se jättää tilaa toisenlaisille tavoille tehdä ja ajatella. En silti kutsu itseäni konstruktionistiksi, enkä pidä konstruktionismia totuuden tai todellisuuden (ylimpänä) mittana. Konstruktionismi on teoria, joka on osoittautunut käyttökelpoiseksi siitä huolimatta, että sitä käytetään myös aseena.

Lyhyesti sanottuna konstruktionismin pyrkimys on kyseenalaistaa suljetut merkitysjärjestelmät. Riippuen siitä, mitä tällä tarkoitetaan, se voi olla aivan hanurista - tai sitten ei. Mahdollisuus rikkoa suljettuja merkitysjärjestelmiä on sinällään hyvä asia, jopa tie vapauteen. Tässä mielessä konstruktionismi on myös sananvapauden väline: saa sanoa toisin, ja joku muukin voi välillä puhua.

QuoteYritin ilmaista, etten näe suomalaisen koulujärjestelmän "piilo-opetussuunnitelmassa" mitään kauhean pahaa.

(Niin, "pahuus" on suhteellista. Paljon pahempiakin asioita on.)

QuoteSen sijaan väite, että vaikkapa suomalainen koululaitos kasvattaisi orjamoraaliin tai kapitalistin hyödykkeeksi, on pitämätön.

Mielestäni ei ole. Mielestäni silloin, kun elämän kerrotaan tähtäävän rahan tekemiseen, taloudellisen pääoman kartuttamiseen ja taloudelliseen kilpailukykyyn, ihminen on alistettu kapitalistiseksi hyödykkeeksi, hyvine ja huonoine puolineen. Mutta tämän pidemmälle en kommentoi (koska loppua ei näy).

Orjamoraali...Hmm... Orjuutta on niin moneen lähtöön, samoin kuin sitä perustelevia moraalejakin, etten tiedä mistä alkaa. Yhtä kaikki, orjuuden perusideahan on se, että joku joutuu luopumaan vapaudestaan vasten tahtoaan hyödyttääkseen toista osapuolta. Voidaan myös väittää, että on olemassa orjuutusta, jota ei edes tunnisteta vapauden riistoksi. (Entä onko orjuus huono asia, jos nauttii siitä? Mikä erottaa tämän addiktiosta?) Se, mitä koululaitoksesta voi sanoa, on, että se kasvattaa hyväksymään vapaudesta luopumisen. Onko tämä orjuutta tai hyvä vai huono asia, ja millä perusteilla, on toinen kysymys.

Quoteettä lukemaan oppinut talonpoika saattaisi ylpistyä, eikä sitten enää suostuisikaan kyntämään pellolla.

Niin, jonkun ne konkreettiset työtkin on tehtävä. Mutta mikä johtaa päättelemään, ettei aina löytyisi tehtävään halukkaita talonpoikia? Moni talonpoika on pitänyt työstään ja elämäntavastaan. Toisekseen, haluttomuus kyntää pelloilla ei välttämättä ole ylpeyttä. (Ajatus lukemisen ylpistävästä vaikutuksesta palautuu mielestäni ns. herravihaan.) On muitakin syitä haluta opiskella ja vaihtaa alaa. Miksi niidenkin talonpoikien, jotka eivät pidä pellon kyntämisestä, pitäisi kyntää? Vastaavasti moni "herra" haluaisi päästä vähän kyntämään ja katsomaan, kuinka heinä huojuu.

Quote"Follow the money"?

Lalli! Apua!

QuoteOngelmahan meidän koululaitoksessamme on kapitalistin kannalta juuri se, että se tuottaa liian tasa-arvoisen yhteiskunnan. Siksi ne tehtaat viedään sinne Kiinaan.

Toisin sanoen siis väität, että koululaitos ei ruoki kapitalistista järjestelmää vaan haastaa sen? Jos koululaitos kasvattaa ihmisistä yhteiskuntajärjestelmään mukautuavia jäseniä, ja yhteiskuntajärjestelmä pyörii kapitalististen arvojen voimin, väite on virheellinen.

Mutta olen ymmärtävinäni, mitä tarkoitat: kapitalistien ongelma on liian runsaassa korkeakoulutuksessa; ei riitä ihmisiä tekemään kakkaduuneja. (Jos tästä vedetään yhtäläisyysmerkit tasa-arvoistumiseen, silloin kait ajatellaan, että on tasa-arvoista päästää kaikki oleskelemaan ns. ylimmälle portaalle.)

On tunnettua, että korkeakouluttautumisen myötä kyky itsenäiseen tiedonkäsittelyyn kasvaa. Korkeakoulutus siis ruokkii itsenäistä ajattelua ja lähdekritiikkiä. Tämä puolestaan johtaa pyrkimykseen vältellä tarkoituksettomilta tuntuvia kakkaduuneja. (Onkin tunnettua, että korkeakoulutus saattaa myös tarkoittaa korkeampaa palkkaa kuin tehdastyöläisellä.) Tällaisiin valmiuksiin ei peruskoulussa (eikä vielä lukiossakaan) juuri panosteta, mikä osaltaan todistaa väitteesi epäjohdonmukaiseksi: koululaitos ei uhkaa kapitalisteja. Kyllä ne tehtaat siirretään Kiinaan ihan muista syistä.

QuoteMikä sitten olisi konstruktivistin ihanneyhteiskunta?

Kenties sellainen, jossa jokaisella olisi oikeus arvostaa omaa kokemustaan ja omia käsityksiään kysymättä muilta lupaa. Tämä ei mitenkään automaattisesti tarkoita sitä, ettei näillä käsityksillä olisi yhteyttä muiden kanssa jaettuun ja neuvoteltuun sosiaaliseen todellisuuteen. Mutta kuinka realiteetit voisivat olla yhteisiä, ellei niistä ole yhdessä neuvoteltu, ja kuinka voitaisiin yhdessä neuvotella, jos kenelläkään ei ole tuoda omia käsityksiään keskusteluun? Jos yhteinen todellisuus ei rakennu yhteisestä neuvottelusta, todellisuus ei ole yhteinen vaan autoritaatisesti pakotettu.

QuoteJos todellisuudessa koulussa vain iloisesti "rakennettaisiin tietoa" "omaehtoisesti asetettujen kysymysten ja tavoitteiden pohjalta" ja "arvioitaisiin itse, eikä niin, että opettaja käyttää arviointivaltaa"  (konstruktivistien vakiojuttuja), lopputuloksena olisi yhteiskunta, jossa rikkaat hankkisivat pilteilleen korkeatasoista yksityisopetusta, jotta nämä tulevaisuudessa peittoaisivat itsensä alaluokaksi konstruoineen massan.

Jos koulussa harjoitettavan "iloisen tiedon rakentelun" seurauksena rikkaat hankkisivat pilteilleen yksityisopetusta, eikö tämä tarkoita sitä, että nämä rikkaat piltit opiskelisivat (lopulta) jossakin muualla? Kuinka tilanne on tällöin verrannollinen siihen, että koululaitos sallii kaikkien oppilaidensa iloisesti rakennella tietoa? Tai sitten en ymmärtänyt tapahtumaketjua, jonka lopputuloksena tämä eriytyminen tapahtuu.

Kuvailemasi skenaario edellyttää sitä, että eriytymisen päämääränä on muodostaa yhteiskuntaan alaluokka. ("...jotta [rikkaat] tulevaisuudessa peittoaisivat [alaluokan]..."). Toisin sanoen, skenaariosi olettaa ihmisen olentona, joka aina pyrkii muiden yläpuolelle. Käsittääkseni tämä on mahdollista myös nykyisessä koululaitoksessa, syystä, että koululaitos ylläpitää ja ruokkii kilpailuhenkisyyttä, johon opiskelu jopa perustuu. Jos oletetaan, että "rikkaat" pyrkivät eroon vahingollisina pitämistään ideologisista hapatuksista, kuinka voidaan olettaa, että myös "rikkaat" puoltaisivat tällaista kilpailuhenkisyyttä? Jos tämän seurauksena konstruoituu alaluokka, syy ei ole mielestäni niissä "rikkaissa", jotka haluaisivat pilttiensä rakentelevan iloisesti tietoa.

QuoteNe pärjäisivät, jotka olisivat fiksujen vanhempien avulla hankkineet itselleen eliitin arvostamat tiedot ja taidot

Minusta Lalli kirjoitti hyvin siitä, millaisia taitoja eliitti koulun oppilaissa arvostaa. Ne eivät valmista osallistumaan eliittikerhoon.

QuoteKoululaitoksen kannalta kysymys on lopulta aika mustavalkoinen -joko oppilaiden on nyt vaan opeteltava se, mikä on opeteltavaksi opsissa annettu, tai sitten heidän on saatava konstruoida mitä haluavat mistä haluavat, jotteivat joutuisi hirmuisen sortokoneiston, yhteiskunnan ja sen työvoimatarpeiden, uhreiksi.

Mustavalkoisuus yleensä vesittää koko porblematiikan. Joko 'teet kuten käsketään' tai 'teet mitä teet, minua ei sitten kiinnosta'. Tämähän on perinteinen my way or no way. Keskiteitäkin voisi löytyä.

"Hirmuinen sortokoneisto"...Nyt sinä kyllä liioittelet. :) Niin kauan, kuin yhteiskunta toimii tavalla jolla se toimii, on perusteltua kasvattaa lapsi siihen mukautuvaksi. Mutta tulee muistaa Humen giljotiini: Siitä, kuinka asiat ovat, ei voida päätellä sitä, kuinka niiden pitäisi olla.

QuoteKoulun rakenteet (arviointi, todistukset, päättötodistuksella jatkoon pyrkiminen jne.) aiheuttavat sen, ettei välimuotoja ole.

En ole aivan varma siitä, millaiset välimuodot sinulla on mielessäsi, mutta yleisenä periaatteena voidaan todeta, että aina löytyy välimuotoja. Jos ei löydy, keksitään. (Joskus on hyödyllistä käyttää konstruktionistista kekseliäisyyttä.) Ei pidä olla niin ehdoton. "Hän ei tiennyt sen olevan mahdotonta, joten hän meni ja teki sen." 

On kuitenkin tärkeää tiedostaa realiteetit. Kaltaisesi nutturapää on tärkeä keskustelija pöydässä, jossa pohditaan koululaitoksen uudistamista.

Quotemikä siinä suomalaisessa koulussa, sen rakenteissa ja käytännöissä, on pahaa? Nykyaikana, kiitos, ei silloin muinaisuudessa, kun voikkamaikka nöyryytti juuri sinua koko luokan edessä tai kässänmaikka purki sen kolmionmuotoisen patalappusi sadistisesti virnistellen.

(Kamalia opettajia! Minun kässänmaikkani kehui minua "ilmiömäiseksi" - tajusin pitsinnypläyksen pampulatekniikan heti -  ja voikkamaikkakin "koripallotähdeksi" tarkkojen heittojeni tähden. Ei traumoja niiltä osin. :))

Minusta koululaitoksen kritisoiminen ei tarkoita sitä, ettei voisi pitää opettajista. Mutta ymmärrän: opettajasta tulee helposti laitoksensa metonymia, jonka päälle syljetään se kiukku, jota tunnetaan laitosta kohtaan.

Hyvä Bonaventura... Kukaan ei ole hyökkäämässä sinua vastaan, eikä edes koululaitosta vastaan. (Enkä pidä keskustelutekniikasta, jossa minun on jatkuvasti puolustauduttava. Se ei ole oma käsitykseni rakentavasta keskustelusta.) Toin piilo-opetussunnitelman esille tapana, jolla mokuarvoja – tai mitä tahansa ideologisia arvoja – voidaan viljellä. Kritiikin säilä puolestaan sohaisee itsenäisyyttä häiritsevään auktoriteettiuskoon kasvattamista. Kuria sinällään tarvitaan, siitä ei ole epäilystäkään. En sylje koululaitoksen päälle, varsinkaan suomalaisen. Mutta ainahan kaikessa parannettavaa olisi, sitä enemmän, mitä enemmän lopputulosta haluttaisiin muuttaa.

Heh, yhdellä taikasanalla - "Foucault" - vetäisin sinusta esiin kokonaisen verkostollisen kritiikkiä (joka ilmeisesti oli vain odottanut päivänvaloon pääsyä). Niinpä ilmeisesti päädyin edustamaan sinulle asioita, jotka omassa arvomaailmassasi ovat aivan hanurista. (Toivottavasti et liitä tätä hanuriutta kiinteästi henkilööni. Asiat asioina ja ihmiset ihmisinä.)

Osaat tehdä nokkelia keikautuksia ja argumentointitaitosi ovat kiitettävät. En lähde kilpasille, koska emme kuitenkaan jaa samaa merkityshorisonttia. Tästä syystä puhumme jossain määrin eri asioista ja toistemme ohi. Jos tähän ohipuhumiseen lisätään vielä sarkasmin happamuutta, ajattelen, ettei tarkoituksena olekaan rakentaa yhteisymmärrystä.

Quotekonstruktivistit ja muut yhteiskunnan viholliset hyökkäävät koululaitoksen kimppuun. Juuri siksi mädättäjät opettajainkoulutsulaitoksessakin iskostavat opeopiskelijoiden mieliin

Yhteiskunnan viholliset? "Hyökkäävät"..."kimppuun"... "Mädättäjät"... Olisiko aika keittää iltateetä ja nojautua rennommin tuolin selkänojaa vasten. (Sinänsä nokkela tuo kiepsautus: konstruktionistit ovat aivopestyjä, eivät "hirmuiseen sortokoneistoon" alistuneet.)

QuoteMillä tavalla pelisääntöjen opettaminen sitten mielestäsi Suomen koululaitoksessa tehdään (verrattuna vaikkapa, sanotaan, Korean koululaitokseen)? Kerro vielä, mikä suomalaisessa tavassa on pahaa. Ihan konkreettisesti, missä kohden se turmelus tulee?

Kun konstruktionistisesti orientoitunutta kehotetaan selittämään jotakin "ihan konkreettisesti" (sen jälkeen kun ensin on todettu jälkistrukturalismin ilmiöineen olevan hanurista), on selvää mihin tällä pyritään. Mikään ei riitä. Ja kuitenkin on olemassa sanonta, jonka mukaan "mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria".

Sitä, missä kohdin ja minkä vuoksi "turmelus" tulee, on pohdittu ja perusteltu jo edeltävissä postauksissa (myös Lallin postauksissa). Jos niistä ei voi päätellä mitään, teen sen johtopäätelmän, että niistä ei haluta päätellä mitään.

Tavat, joilla kuvailit, Bonaventura, konstruktionismia sovellettavan, kuulostavat omituisilta. Tai siis epäkäytännöllisiltä ja suoraan sanottuna typeriltä. Olen itsekin vahvasti sitä mieltä, että lapsen maailman tulee olla mahdollisimman selkeä, konkreettisesti jäsennelty ja johdonmukainen - ja että kaikkea ohjaa aikuinen, jolla on oikeus ja velvollisuus kertoa, missä kaappi seisoo.

Vaikuttaa siltä, että konsrtuktionismi mielletään käytännön vaihtoehtojen runsaudeksi ja kaiken suhteellisuudeksi tavalla, jossa mikään ei enää ole ehdotonta (eikä siten myöskään luotettavaa). Ei ihme, jos koululaista alkaa ahdistaa (entistä enemmän).

Mielestäni pitäisi olla selvää, ettei konstruktionismi ole laadullistettavissa noin konkreettiselle tasolle, ei ainakaan tuollaisin sovelluksin. Sen sijaan konstruktionismin tehtävä on pitää merkitysjärjestelmät – koulussakin toisinnettavat – avoimina muutoksille. Tämän ei tule tarkoittaa sitä, että merkitysjärjestelmät olisivat kaiken aikaa avoimina ja kenen tahansa (mielivaltaisesti) muokkailtavissa. Konstruktionismi ei esimerkiksi kiellä hierarkioita, mutta kyseenalaistaa niiden muuttumattoman järjestyksen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikissa järjestelmissä, olkoot kuinka konstruktionistisia tahansa, tulisi olla omat sisäiset ja keskinäiset alistussuhteensa.

Joten tämä on hienosti sanottu:

Quote from: Bonaventura on 08.09.2011, 18:31:29
Ne ovat yrityksiä konstruktivismiin rakenteissa, jotka eivät konstruktivismia salli, ja jälki on sen mukaista.

Mitä puolestaan tulee väitteisiin itsenäisyyden turmeltumisesta: Käsittääkseni itsenäisyys tässä yhteydessä viittaa kykyyn ja mahdollisuuteen kyseenalaistaa ja päätellä itse, ja laajemmin sitä, ettei vastuu omasta itsestä ja elämästä perustu "korkeampien auktoriteettien" varaan (olipa kyse kasvattajista, viranomaisista tai Jumalasta). Toisaalta - tämän olet saanut minut näkemään entistä kirkkaammin - tällainen väite sisältää oletuksen siitä, että ihminen haluaa olla itsenäinen ja vapaa. Tämä lienee virhepäätelmä. Kaikki eivät halua. Virran mukana on kivuttominta kulkea. Tärkein asia, josta ihminen on kiinnostunut, on mielihyvä ja sen tavoittelu, ja eri ihmiset saavuttavat mielihyvänsä eri tavoin. Usean ihmisen mielihyvä ei ilmeisesti edellytä kummoistakaan "vapautta" tai "itsenäisyyttä" - kenties jopa aivan päinvastoin. (Vapaus voi olla pelottavaa.)

Tämän oivaltaminen - kiitos! - muuttaa kritiikkiä; koululaitos "turmelee" vain niitä, joilla olisi hyvät valmiudet olla muita vapaampia ja tavoittaa korkeampi itsenäisyysaste. (Toisaalta, mikä estäisi heitäkään saavuttamasta tavoitteitaan kouluvelvollisuuden suorittamisen jälkeen (ja sen ohessa). Sekö, etteivät he vielä tunnista tätä vapauden ja itsenäisyyden kaipuutaan?)

Seuraavaksi voidaankin pohtia hieman väsynyttä filosofiaa ja ihmetellä, miksi ihminen kuin ihminen ei haluaisi olla vapaa ja itsenäinen? (Vai vastasinko tähän jo itse...) Eikö hän vain tiedä, mitä vapaus merkitsee ja mistä hän jää paitsi, tai mitä hän voisi vapauden avulla saavuttaa? Noh, jos on pakko elää häkissä, olkoot häkki mahdollisimman suuri. Suurempaan häkkiin vaihtaminen tuntuu aina vapauttavalta. (Kenties vapaus on pelkkä tunne...)

En silti pääse yli ajatuksesta, että tällainen, hmm, tietämättömyys (jota myös tyhmennykseksi voidaan kutsua) kahlitsee ihmistä olemasta se, mitä ja kuka hän voisi olla. Se, pitääkö tällaista ongelmaa vakavasti otettavana, riippunee ihmiskäsityksestä. Tavallaan sivuat samaa problematiikkaa myös itse todetessasi,

Quoteettei ihminen voi, ihmisyyteen kuuluvista syistä, koskaan olla täysin vapaa.

...paitsi että sinä et tee tästä ongelmaa. Se vain on (muuttumaton) tosiasia ja piste.

Niin. Mitä se vapaus oikeastaan on, ja missä määrin sen voi saavuttaa? Ja mitä sillä tekee, jos se tekee kaiken muun niin hankalaksi?

QuoteJos tämä tekee ihmisestä ei-vapaan, voi kai liihotella pitkin metsiä ja kiskoa maasta juuria ravinnokseen?

Siis niinku vastapainoksi? (Kivasti sanottu. Alan vähän epäillä, että olet pöytälaatikkokirjailija...) Mutta kaivellakseni hieman käsitemaailmaasi: Ilmauksesi implikoi, että sinusta mainitunlainen vapaudenkaipuu on erityisesti naisten - tai feminiinisten - ongelma. Tämä puolestaan implikoi, että maskuliininen lähestymistapa tuottaa automaattisesti vaaditun järjestyksen ja kurin, käytännönläheisyyden. (Muutoinhan metsässä ei "liihoteltaisi" vaan vaikkapa "mylvittäisiin ja reuhdottaisiin niin että tanner tömähtelee".) Tästä herää kysymys: eivätkö (suomalaisittain miehekkäät) miehet "haihattele" vapaudenkaipuulla? Huomaan myös, että puhut vapauden vastakohdasta vain vapauden negaationa: ei-vapaa. Ilmeisesti ei-vapauden muotoja on siis muitakin kuin "vangittuna" olemista.

QuoteEn näe [piilo-opetussuunnitelmassa] mitään pahaa.

Jos sinä et näe siinä mitään pahaa (tai jos sinä et näe siinä mitään pahaa), pidätkö edes teoriassa mahdollisena, että siinä voisi piillä minkäänlaista 'pahuutta', edes mahdollisuutena? Käytännön kannalta kysymys on tietysti irrelevantti. Mutta ideologiahan on aina piiloutunut käytännön taakse, lähes näkymättömiin.

Kenties tästä johtuu tämä, että

QuoteMinä en tunnista sitä koululaitosta, jossa työskentelen, noista kuvauksista. Arvelen jopa, että tässä hyökätään nyt olkiukkoa vastaan.

Quote
Koulussa ei opeteta elämän tähtäävän rahan tekemiseen.

Niin, no ei siellä bisnesmiehiä kouluteta. Mutta opetetaan siinä mielessä, että kunnon kansalaisuuteen kuuluu oman toimeentulonsa hankkiminen, ja että suurin osa ihmisen elämästä kuuluu tällaiseen rahanhankintaan ja kierrätykseen.

QuoteMinä koen kyllä olevani paljon vapaampi tässä yhteiskunnassa, jossa eriytynyt työnjako ja teollistuminen ovat tuottaneet korkean elintason ja mukavia keksintöjä [...] Näitä asioita taas ei voi saavuttaa ilman sitä yhteiskuntaa, jonka jäsen jokainen on

Ai ei vai? 8) Siis ilman kapitalistista yhteiskuntaa? Entä jos olisi keksintöjä, jotka vapauttaisivat yhteiskunnan pyörimästä rahanteon ja - kuluttamisen ympärillä? Jos palkkatyötä ei olisi, voisiko ihminen yhä löytää oman hyödyllisen, hmm, tarkoituksensa tai paikkansa maailmassa?

Quote

Quote from: yxtoine humanisti"Hän ei tiennyt sen olevan mahdotonta, joten hän meni ja teki sen."

Sepä siinä on, etteivät konstruktivistit itse ymmärrä, mitä ajavat

Heh, ai joo, tuon sitaatin voi lukea noinkin: 'Hän teki temppunsa, koska oli yksinkertaisesti liian uuno tajuamaan, että asia oli tuomittu epäonnistumaan'. Sitaatilla kuitenkin tarkoitetaan sitä, että ihminen rajoittaa itseään tarpeettomilla ennakkoluuloilla ja virheellisillä uskomuksilla.  

QuoteTotuutta ja Hyvyyttä vastaan hyökätään

Tämäpä menee filosofiseksi!

(Ajatteletko, että Totuus ja Hyvyys ovat absoluutteja? Mitä tarkoitat 'hyökkäämisellä'? Voivatko Totuus ja Hyvyys olla kunnioitettavat silloin, jos ne ovat suhteelliset, eli "vain" tietyin perustein määriteltyjä käsityksiä totuudesta ja hyvyydestä? Onko jokaisella oikeus omaan käsitykseensä?)

Quoteilmaisu mädättäjä viitannut sinuun. En usko sinulla olevan pahoja tarkoitusperiä

(Ajatteletko, että kenelläkään voisi olla? Tai siis, keitä ne "yhteiskunnan viholliset" ja "mädättäjät" ovat ja mihin he pyrkivät? Miksi?)

QuoteUskallan lisäksi väittää, että jos koulun tehtävä olisi opettaa ihmiset tyhmistetyiksi eliitin käskyläisiksi, se ei opettaisi oppilaille runoutta, tietoa ihmisoikeuksista, musiikkia ym.

Hyvä pointti. Kenties evil plan ei ole vedenpitävä? :flowerhat: Ja humaanit ihmiset ovat saaneet puhkottua muutaman henkireiän sekä ripoteltua sinne tänne pikku avaimia vapauteen?

QuoteIhmettelen myös väitettä, jonka mukaan esim. itsehillinnän opettaminen olisi osa jotain evil plania orjuuttaa ihmiset kapitalistin käyttövoimaksi.

Tarkoitus ei välttämättä ole orjuuttaa ihmisiä kapitalismin käyttövoimaksi, vaan ylipäätään tottelevaisiksi systeemin jäseneksi. Itsehillintää totta kai tarvitaan, mutta siitä se matka robotiksikin voi alkaa - jos kukaan ei käy työntelemässä hieman runoutta väliin. (Mikä erottaa terveen itsehillinnän sairaasta tai robottimaisesta itsehillinnästä? Entä oppisiko ihminen itsehillintää ilman pakottamista?)

QuoteAikanaan todellisessa sääty-yhteiskunnassa köyhien lapset elivät kuin siat pellossa,

Kansallisromantiikassa ei ajatella näin. :)

Quoteja aatelisten lapsille opetettiin mitä suurimmassa määrin itsehillintää ja tarpeentyydytyksen lykkäämistä.

Joo. Ja hieno esimerkki tämän seurauksista saadaan vilkaisemalla viktoriaaniseen Englantiin. Ankara kuri tuottaa ankaran yliminän. (Yliminä eli superego on freudilainen käsite, joka tarkoittaa samaa kuin omatunto: sisäistetty, kasvatuksesta imetty ja omaa toimintaa ohjaava kuri, eli tavallaan sisäinen äidin tai isän tai jumalan ääni.) Ankara yliminä tuottaa yleensä perversioita, neurooseja, kaksoiselämää ja jopa sivupersoonia, koska jonnekin sen ihmisyyden on mahduttava. (Ei olekaan ihme, että psykologia kehittyi näihin aikoihin, ja että Freud oli hyvin kiinnostunut juuri perversioista.)

Ei ollut ennenkuulumatonta, että aatelinen - jolle siis oli mitä suurimmassa määrin opetettu itsehillintää ja tarpeentyydytyksen lykkäämistä - kipaisi silloin tällöin nus...halailemassa yhtä jos toistakin maatiaistylleröä, kun oman piirin ladyt olivat sellaiseen inhimillisyyteen liian hienoja. (Äidinäidinäitini on muuten tällaisen tapahtuman seuraus.)

Mitä tulee behaviorismiin, en edelleenkään pidä sitä hyvänä suuntauksena, syystä, että se luonnollistaa ihmisen (universaaleiksi) ominaisuuksiksi kulttuurisidonnaisia ominaisuuksia, sekä ottaa valtuudekseen määritellä, mitä ihmisyys on ja mihin se perustuu, ja millä johtopäätelmillä näihin tuloksiin päädytään.

Quote from: Lalli IsoTalo on 07.09.2011, 08:16:58

Quote from: sivullinenKumpi mahtaa tehdä koululaiseen suuremman vaikutuksen tyhjäpäisiä mokuylistyksiä saarnaava opettaja vai koulun pihalla karkkia jakava nuiva setä?

Tätä viittausta nuivaan namusetään koulun pihalla en ihan ymmärtänyt.

Mitä nuivempi, niin sitä pedompi?

Jos laittaa kyseenalaistamatta lapsensa kouluun, eikö lapsi ansaitse kaiken mitä koulussa kohtaa oli se sitten kiusaaja, monikulttuurin pakkosyöttö tai uteliaisuuden ja viattomuuden tuhoaminen? Ehkä se on geneettistä ja epäonni seuraa niitä, joilla on surkeat geenit.

Ou, hyvä teksti Sinulta Sivullinen. Olen samaa mieltä, että valintoja myös siirretään liikaa lapsille, aivan kuin he olisivat aikuisia.

Kohta ollaan tilanteessa, jossa kysytään lapselta haluaako hän mennä kouluun, ja oppia jotakin, vai viettääkö hän hauskan päivän Linnanmäellä.

Lapsille turvallisuutta luo myös se, että vanhemmat päättävät heidän puolestaan. Lapset kuitenkin luottavat (tai heidän pitäisi voida luottaa) vanhempiinsa, aikuisiin, jotka ajattelevat heidän parastaan.

Valintoja saa ja joutuu tekemään aikuisena aivan tarpeeksi.
   
Ja toisaalta olisi hyvä oppia myös se, että aina ei voi valita ja saada juuri sitä mitä haluaa. Jos lasten annetaan jatkuvasti päättää ja valita itse, he alkavat hyvin pian vaatia jatkuvaa erityiskohtelua ja loukkaantuvat, jos näin ei kaikkialla tapahdu.

Peruskoulun ei tarvitse olla mikään tarjotin, josta voi valita mitä vain tai ottaa mitä haluaa. Peruskoulu on kai kuten nimikin sanoo, se perusta, joka pitää täällä Suomessa olla pärjätäkseen Suomessa. Muilla kouluasteilla lapsi on jo nuori tai nuori aikuinen, jolla on valmiudet itse pohtia omia valintojaan, niiden seurauksia ja merkitystä.

Jotain suomalaisesta koulusta ja yhteiskunnasta kertoo myös se, jos peruskoulun päätyttyä on paljon nuoria, jotka eivät halua tehdä tai opiskella mitään. Koulun pitää olla myös sellainen, joka säilyttää ihmisen oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen halun. Sen säilyminen läpi elämän on melkein tärkeämpää kuin kaikki se varsinainen oppi ja tieto, jota koulusta saamme.

Koska tietoa voi hankkia aina lisää. Halu oppia häviää helposti.   

Quote from: Bonaventura on 09.09.2011, 15:39:13
Pahoittelen, etten jaksa vastata enempiin kysymyksiin. Tämä keskustelu vie tällä hetkellä liikaa aikaa. Olen sanonut sen, mitä halusin sanoa, enkä halua jatkaa aiheesta. Tämä kaikella ystävällisyydellä; keskustelu on ollut mielenkiintoinen.

Ok, kiitos itsellenne. :)

(*jupinaa* Näin siinä aina käy, kun ollaan pääsemässä itse asiaan... Nyt ymmärrän miehiä taas vähän paremmin.)

Sen haluaisin tuohon aatelisto-köyhälistö sivuutukseen vielä lisätä, että "luokkataistelussa" kunniallisuus on usein ollut köyhälistön ainoa ase tai markkina-arvo, jolla he ovat saattaneet päihittää yläluokan, etenkin eliitin; aatelistohan on aina ollut moraalisesti rappeutuneempaa sakkia kuin porvaristo. Tai no, kuka mitäkin "rappiona" pitää; yhden "rappio" on toisen "vapautuneisuutta". Mutta pointti on se, että aatelisto on ollut porvaristoa kokeilunhaluisempaa, siinä missä porvaristo on rakastanut rutiineja (ja itsehillintää) ja mielellään pitäytynyt niissä. Toisaalta juuri tästä syystä aatelisto on jännittävän dekadenttia, ja porvarillisuus puolestaan tylsyyden synonyymi.

Mikäli keskustelu on edennyt konstruktionismin osalta loppukaneettiin, kerrottakoon seuraavaa: Minä näen asian sillä tavalla, että tyvestä puuhun nouseminen tarkoittaa teoreettisesta ja käsitteellisestä katsauksesta aloittamista. Konstruktionismin soveltaminen ei mielestäni tarokita sitä, että pitäisi alkaa vimmatusti de- ja rekonstruoida kaikkea mahdollista. Sen sijaan konstruktionismia voidaan käyttää välineenä vallitsevan koulutusideologian purkamiseen ja korjaamiseen. Jos siis halutaan soveltaa konstruktionistisia oppeja koululaitokseen (ja ajatella, että tämä vapauttaa koulutettavat entistä suurempaan, myöhemmin elämässä toteutettavaan itsenäisyyteen), on ensin selvitettävä koululaitoksen nykyinen ideologinen arvoperusta ja ihmeteltävä, mikä siinä mättää. Tämän jälkeen kehitellään parempi koulutusteoria (johon siis on sisällytetty ne parempina pidetyt, tavoiteltavat arvot), minkä jälkeen teoriaa sovelletaan yhä käyttökelpoisempaan muotoon. Vähän kuten Lallikin jo alkupostauksessaan ehdotti.

Quote from: Vilmariina Mesivirta on 09.09.2011, 13:49:45
Kohta ollaan tilanteessa, jossa kysytään lapselta haluaako hän mennä kouluun, ja oppia jotakin, vai viettääkö hän hauskan päivän Linnanmäellä.

Ja vastaus on tietenkin: kouluun, siellä saa tehdä mitä haluaa - Linnanmäellä on järjestyssäännöt. Vaan onneksi emme ole vielä näin huonossa jamassa - uskoisin.

Quote
Jotain suomalaisesta koulusta ja yhteiskunnasta kertoo myös se, jos peruskoulun päätyttyä on paljon nuoria, jotka eivät halua tehdä tai opiskella mitään. Koulun pitää olla myös sellainen, joka säilyttää ihmisen oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen halun. Sen säilyminen läpi elämän on melkein tärkeämpää kuin kaikki se varsinainen oppi ja tieto, jota koulusta saamme.

Koska tietoa voi hankkia aina lisää. Halu oppia häviää helposti.   

Jep. Halu oppia lisää on tosi tärkeä juttu. Jos se katoaa, sen uudelleen hankkiminen vaatii täydellisen asennemuutoksen ja on pitkä prosessi. Itseäni taas esimerkkinä käyttäen: Yläasteella ei opiskelumaistunut, vasta kun peruskoulu oli kaukana takana alkoi kiinnostus palata. Sen vuoksi en vieläkään osaa kieli oppi sääntöjä, mutta tiedän jotain Marxista ja olen oppinut ajattelemaan. Mutta pelkästään koulua oppimisen halun häviämisestä ei varmasti voi syyttää, koska murrosikä. Isoa osaa se kuitenkin näyttelee. Nuortensielujen kanssa toimimiseen liittyy sen verran paljon satunnaistekijöitä ettei tulos ole useinkaan sitä mitä toivottiin vaan sitä mitä tilattiin. Siksi on syytä olla varovainen.

Vaan se ongelmasta - seuraavaksi ratkaisuun. Viimeksi esitin ratkaisuksi nuivaa karkkia jakavaa setää. Se on mielestäni hyvä ratkaisun lähtökohta. Jos lapsi saisi valita opettajan ja karkkia jakavan sedän välillä, niin valinta olisi selvä. Ja jos koulussa valinnat annetaan lapsille, niin mitä siitä seuraa? Siis kysymys on täysin sama kuin keskustelija Mesivirran Linnanmäelle vai kouluun -kysymys. Kirjallinen ilmaisuni oli vain mysteerisempi, ja en esittänyt sitä ongelmana vaan ratkaisuna. Ratkaisuna siksi että siihen voi tarttua ja sen pohjalta voi luoda vaihtoehtoisen mallin. Mitä Bobi Siven tässä tilanteessa tekisi? Perustaisiko hän lapsille harrastuksen joka myöhemmin saisi lähes satatuhatta nuorta oikealle polulle? Vai tuumalisiko hän asiaa aikansa ja jättäisi sikseen? Itse tyytyisin katsomaan vain sivusta.

Quote

Uppsalan kunnallisissa päiväkodeissa lapsilta on urkittu mielipiteitä seksuaalisesta suuntautumisesta, syrjinnästä ja uskonnosta – ilman että vanhemmille on kerrottu asiasta halaistua sanaa.

http://rahmispossu.net/2011/09/13/paivakotilapsille-esitettiin-homokysymyksia/

No niin pikku kullannuput, kuka teistä pitää ulkomailta tulleista? Hyvä, hyvä. Ulkoimailta tulleet ovat hyviä ihmisiä kuten mekin. Meidän pitää kaikkien pitää toisiamme tasa-arvoisina. Jokainen on erillainen mutta yhtä hyvä.

Aatteellinen päiväkotilasten kasvatus joka salataan vanhemmilta on jo huolestuttavaa. Paremman Maailman Rakentajat tuskin siinä mitään pahaa näkevät.

Quote from: sivullinen. on 13.09.2011, 20:30:10
Aatteellinen päiväkotilasten kasvatus joka salataan vanhemmilta on jo huolestuttavaa. Paremman Maailman Rakentajat tuskin siinä mitään pahaa näkevät.

Tässä vihreiden arvojen koulutusvideo EPIC GREEN FAIL!!!!
http://www.youtube.com/watch?v=JfnddMpzPsM

Liitetiedostossa kuvanäyte.

Nyt kun (puhetaidoiltaankin vajavainen) opetusministerimme Jukka Gustafsson on päättänyt siirtää myös päiväkotilapset virallisen sosiaalidemokraattisenaivopesun opetuksen pariin, mieleeni tuli pieni vastaisku mahdollisuus.

Nimittäin meillä on Suomessa harvinaisen fiksuja nuoria ihmisiä. Suurin osa heistä osaa käyttää tietokoneita ja internettiä huomattavasti paremmin kuin suurin osa opetushallituksen henkilöstöstä. Suurin osa on myös kiinnostunut netissä pelattavista peleistä ja hauskoista jutuista - enkä tarkoita tällä +35v ikinuoria vaan ihan +10v lapsia. Olisiko mahdollista tarjota näille nuorille jotain (esimerkiksi pelipohjaista) opetusta joka aatteiltaan ei olisi haitallista - tai olisi jopa myönteistä? Vastaan itse: Kyllä olisi. Löytyisikö tekijöitä - ideoijia, graafikoita, sisällöntuottajia, ohjelmoijia, markkinoijia,...  - valmistamaan sellaista? Entä minkälaisia aatteita pelit voisivat edistää? Kysymys on nyt muille, mutta esitän erään oman ideani alla.

Omassa unelma pelissäni saisi mätkiä maanpetturipoliitikkoja turpaan, kuten tässä:
http://www.altafsayani.com/2008/12/17/play-hit-bush-with-shoes-game-online/
En usko että lapset saisivat siitä yhtä paljon irti, joten pelin pitäisi olla lasten maailmaa käsittelevä. Arvot joita haluaisin pelillä antaa eivät olisi mitenkään maahanmuuttajiin liittyviä vaan perinteistä suomalaista kulttuuria käsitteleviä. Peli koostuisi tasoista joiden suorittamisesta saisi pisteitä ja hyvästä menestyksestä olisi jonkinlainen palkinto. Esimerkiksi itse tulostettava stipendi. Tasot voisivat olla mitä erillaisimpia: "etsi suomenlippu kuvasta", "suomenkartta palapeli" pienimmille ja "yhdistä henkilö ja kuuluisa sitaatti" vanhemmille. Tehtävän ratkaisun tueksi pitäisi aina olla tarjolla apua, sekä KVG.

Idea tuli Linja-Ahon blogista. Siellä on hyvää pohdintaa nykymuotoisen koulutuksen mielekkyydestä. Tosin lähinnä lukion jälkeisen.
http://linja-aho.blogspot.com/search/label/koulutus

(http://img69.imageshack.us/img69/5420/nytjasilloin.png)

Tämä uutinen tuli esille toisaalla toisessa tarkoituksessa, mutta täällä on aiheesta jo keskustelu, ja keskustelun soisi jatkuvan.

Quote
Viro on kärkimaita e-palveluiden käytössä ja se näkyy myös koulujen it-opetuksessa. Suomi  sen sijaan on Euroopan häntäpäätä tietotekniikan kouluopetuksessa. [...]

Virossa lapset pääsevät alusta asti tekemään käsillään, sillä oppikirjoja ei ole. Suomessa koulujen tietotekninen varustus on huippuluokkaa, mutta kalliit laitteet seisovat käyttämättöminä. Niitä käytetään eurooppalaisista kouluista vähiten.

http://yle.fi/uutiset/suomen_koulujen_it-opetus_jordanian_tasolla_-_uutta_mallia_haetaan_virosta/6885099

Suomen muuttuminen kehitysmaaksi on jo huomioitu Ylen toimituksessakin. Jotain pitäisi asialle tehdä. Enää ei helmitaulun ja laskutikun käytön osaaminen riitä. Tuskin niitä edes moni osaa. Lyijykynät ja liitutaulut kuuluvat kehitysmaiden kouluihin. Kehittyneessä maassa pitää osata käyttää tietokoneita. Suomen on otettava tässä ryhtiliike - vaikka se sitten tarkoittaisi OAJ:n lakkauttamista ja kaikkien opettajien uudelleen koulutusta.

Mielestäni mokutus on saatu koulutuksessakin tunkeutumaan takaovesta sisään ahtaan hyötyajatettelun tuomaa väylää pitkin. Kuinkahan monta meistä hommalaisistakin kuuluu uhreihin?

Hankitaan insinöörin putkitutkinto, omakotitalo ja pari penskaa. Ankeaan elämään pitää tunkea mukaan luksusta jotta elämässä olisi edes jotain, kuten etelänmatkat ja hyvät autot. Tämän elämäntyylin ylläpitäminen vaatii entistä enemmän rahaa, joten käytännössä ei ole muuta mahdollisuutta kuin pysyä mahdollisimman rahakkaissa duuneissa eläkeikään saakka ja ehkä sen jälkeenkin. Vaikka käytänkin tästä nimitystä "insinööriluokka", tarkoitan totta kai myös kaikkea muuta keskiluokkaista, yrityksen keskijohtoa, opettajia, kaupan työntekijöitä yms.

Humanismiviha on myös eräs mokutuskeksintö. Kaiken maailman mokuttajat tekevät parhaansa herättääkseen tässä yksinkertaisessa insinööriluokassa humanismivihaa, ja vallan tasapäinen insinööriluokka tanssii pillin tahdissa matemaattisella täsmällisyydellä.

Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että humanistit joka tapauksessa vaikuttavat monikulttuurisuuspäätöksiin yliedustavasti: insinöörit kirjoittavat katkeria tokaisuja hommafoorumeille, juovat viinaa ja äänestävät kapinamielessä perussuomalaisia kohuvaltuutettuja, joilla ei ole pääsääntöisesti pitkäjänteisyyttä ja visiota hommaansa, ja mikä tärkeintä- tekevät tyhmänä sitä tuottavaa työtä, jonka veroilla maksetaan humanistiprofessorien, vihreiden kansanedustajien, Eu-rahoitettujen monikulttuuriprojektien ja vastaavien laskut.

Insinöörit eivät kuitenkaan ole niin tyhmiä, etteivätkö tajuaisi tätä, päinvastoin. Mekaniikkaan kuitenkin kuuluu, että he jäävät vain kiroilemaan hommafoorumille ja esittävät ytimekkäitä, kärjistettyjä ja kaikilta osin melko tyhmiä mielipiteitä. Tämä kuuluu kuin nyrkki silmään mokutuskulttuurin valloitussuunnitelmiin: humanismi tulee esittää "turhana paskana", jotta insinöörit saataisiin vieroitettua siitä pois ja heistä saadaan tehtyä se taikaseinä, joka tuottaa rahaa esittämättä kiusallisia kysymyksiä. Sen sijaan insinööri pitää istuttaa telkun ääreen, juomaan viinaa, kauhistelemaan kohumedian juttuja ja kuuntelemaan joutavaa, mukavaa musiikkia. Välillä täytyy tarjota täkyjä, kuten erittäin typeriä kansanedustajaehdokkaita (jotka tietysti tulevat ennemmin tai myöhemmin feilaamaan rajusti, todennäköisesti sosiaalisessa mediassa), joita tällainen insinööri totta kai kapinan- ja muutoksenhaluisena äänestää. Näin saadaan nöyryytettyä tätä luokkaa ja todeta, että humanistieliitti totta kai tietää häntä paremmin nämä päätöksenteon dynamiikat, hänen on syytä keskittyä vain ovensaranoiden sorvaamiseen.

Mitä vähemmän kirjoja, opiskelua, maailmankatsomuksen avartamista, tutustumista vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, sitä parempi. Humanistisesti valveutunut insinööriluokka olisi mokutuseliitille pahin mahdollinen painajainen, ja siksi sitä yritetään välttää kaikin voimin- ja käsittämättömän hyvällä menestyksellä.

Mikä siinä on niin vaikeaa ottaa käteensä jotain humanistihömppää ja oikeisiin faktoihin perustuen kritisoida mokuttamista, sen sijaan että esittelee foorumeilla Elon laskuopin mukaan (insinöörin tuotto-humanistin kulutus=kansantalouden aste=log(onnellisuuden taso)) muotoiltuja mielipiteitä tyyliin "Yliopisto on turha, korkeakoulu hyödyllinen" ja antaa suuren yleisön tehdä siitä omat päätelmänsä? 

Quote from: Gommi on 18.10.2013, 18:37:59
Insinöörit ... esittävät ytimekkäitä, kärjistettyjä ja kaikilta osin melko tyhmiä mielipiteitä.

Jeps, meissä kaikissa asuu pieni insinööri. Mutta miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä? Se on ketjun aihe.

Miksi, oi miksi?

Quote from: Lalli IsoTalo on 19.10.2013, 00:45:50

Quote from: Gommi on 18.10.2013, 18:37:59
Insinöörit ... esittävät ytimekkäitä, kärjistettyjä ja kaikilta osin melko tyhmiä mielipiteitä.

Jeps, meissä kaikissa asuu pieni insinööri. Mutta miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä? Se on ketjun aihe.

Miksi, oi miksi?

Tätä ei voi ymmärtää kun katsoo uskonto- ja korkeakulttuurikarttaa. Me roskakulttuurin ylläpitäjät emme ansaitse korkeakulttuuria emmekä rauhanuskontoa. Me pottunokkaiset sisäsiittoiset peräkammarinpojat vain keittelemme kiljua ja riitelemme. Suksikoon vi****n kaikki mokuttajat.

Tätä olen itsekin miettinyt. Olisi kiva tietää mitä esimerkiksi lukioissa opetetaan nykyisin? Itse en ole lukiota käynyt mutta tiedän useita lukiossa olevia ja jo lakin saaneita, joilla ei ole edes minkäänlaisia perustietoja mistään. Kerran tuli erään kanssa puheeksi noin ohimennen sossun rahoilla eläminen ja tämä ylioppilas väitti vakavissaan, että sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta talouteen vaikka sossusta annettaisiin kaikille mamuille ja sossupummeille rahaa, eikä se ole keltään pois. Perusteluksi sain sen, että kerta suomalainen järjestelmä on toiminut tähänkin asti, tulee se myös aina toimimaankin. Vasta argumentointia en voinut tehdä ja perusteluina oli se että hän oli käynyt lukion ja lukenut yhteiskuntatietoa ja minä en :facepalm:

Mokutus tunkee jokaiseen rakoon.Aloitin englannin opiskelun kansalaisopistossa,ja ostin oppikirjan.Arvatkaas mitä ensimmäinen harjoitustehtävä käsitteli aiheeltaan.No maahanmuuttoa tietenkin, oli kolme maahanmuuttajaa.Kanadalainen mies joka tuli maahamme rakkauden vuoksi.Italialainen nainen suomalaisen miehensä työn vuoksi.Ja sokerina pohjalla varsinainen maahanmuuttaja,nainen Eritreasta joka saapui maahamme pakolaisena.

Quote from: PAHISti on 19.10.2013, 01:26:07
Tätä olen itsekin miettinyt. Olisi kiva tietää mitä esimerkiksi lukioissa opetetaan nykyisin? Itse en ole lukiota käynyt mutta tiedän useita lukiossa olevia ja jo lakin saaneita, joilla ei ole edes minkäänlaisia perustietoja mistään. Kerran tuli erään kanssa puheeksi noin ohimennen sossun rahoilla eläminen ja tämä ylioppilas väitti vakavissaan, että sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta talouteen vaikka sossusta annettaisiin kaikille mamuille ja sossupummeille rahaa, eikä se ole keltään pois. Perusteluksi sain sen, että kerta suomalainen järjestelmä on toiminut tähänkin asti, tulee se myös aina toimimaankin. Vasta argumentointia en voinut tehdä ja perusteluina oli se että hän oli käynyt lukion ja lukenut yhteiskuntatietoa ja minä en :facepalm:

Yhteiskuntaopin tunneilta ei ole hirveenä muistikuvia, mutta historiassa meille opetettiin, että Suomi oli ennen toista maailmansotaa fasistinen valtio.

Jos aiemmilla asteilla indoktrinaatio ei ole vielä onnistunut niin viimeistään yliopisto tekee ihmisistä omituisia kulttuuri-marxilaisen aivopesun tuotetta.

Koska liian moni "Haitattomista Mokuarvoista" on säädetty lailla rangaistaviksi. Vallitsevaa poliittista käsitystä eli lakia siis suojellaan aivan kuten länsimaisessa demokratiassa on ollut tapana. Oppositio muuttakoot tilannetta niin halutessaan, mutta mieluiten harkiten ja ajan kanssa.

Quote from: Tasapainorealisti on 19.10.2013, 06:58:43
Koska liian moni "Haitattomista Mokuarvoista" on säädetty lailla rangaistaviksi. Vallitsevaa poliittista käsitystä eli lakia siis suojellaan aivan kuten länsimaisessa demokratiassa on ollut tapana.

Onko se koulun tehtävä suojella vallitsevaa poliittista käsitystä eli lakia?

Quote from: http://fi.wikipedia.org/wiki/KouluKoulua voidaan pitää instituutiona, jonka tehtävä on alun perin ollut ratkaista sosiaalistumisen ongelma.

Onko se koulun tehtävä ratkaista sosiaalistumisen ongelma?

Mikä on koulun tehtävä?

Tällaista sivustoa on suositeltu luokanopettajaopiskelijoille Helsingin yliopistossa: http://normit.fi Opin sieltä ihan uuden käsitteenkin: "normikriittisyys". Veikkaan, että kuulemme tästä vielä lisää. (Sivuston taustalta löytyy mm. Seta ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund.)

Joitakin lainauksia kyseisiltä sivuilta:

"Islaminvastaisuus on 2000-luvulla voimakkaasti lisääntynyt rasismin muoto."

"Suomessa asuvat ihmiset ovat moninainen joukko, eikä kenelläkään ole toista enemmän oikeutta suomalaisuuteen, vaikka meille uskoteltaisiin julkisessa keskustelussa muuta."

"Valkoisuus ei ole ihonväri vaan valtasuhde."

-Normikriittisiä lukuhetkiä!:)

Suurin ero Somalian ja muun pimeän mustan Afrikan ja Suomen ja vähän muunkin Euroopan välillä taitaa olla siinä, että meillä on toimiva koululaitos ja niillä ei ole.

Seuraukset tiedämme.

Aleksi Bardya vituttaa (http://www.iltalehti.fi/viihde/2013102217635857_vi.shtml). Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus Meku nosti Dome Karukosken Leijonasydän-elokuvan ikärajan kuuteentoista.

QuoteOhjelmalautakunta käsittelee Scanboxin valitusta keskiviikkona. Bardy toivoo, että alkuperäinen ikäraja palautetaan, jotta koulunäytökset olisivat mahdollisia.

- En mä tässä niin hirveästi euroja sure. Toivon, että koululuokat pääsisivät katsomaan elokuvaa, koska sen ajatukset ja teemat sopivat murrosikäisille, Bardy sanoo.

Vanha kikka. Koululaiset maksavat ja katsovat mielummin vaikka totaalisen surkeaa elokuvaa (http://www.imdb.com/title/tt0141763/?ref_=fn_al_tt_1) koulun ulkopuolella kuin istuvat luokassa. Myöhemmin kulttuuriväki kehuu itseään elokuvan "innostuneesta" vastaanotosta. Tämä on niin nähty.

Aikaloikka tähän hetkeen.

Koulutuksen uudistaminen on yksi aihe, joka aina aika-ajoin nousee esiin myös Suomen sosialistisessa lehdistössä. Silloin se usein herättää keskustelua myös täällä. Tämän ketjun kaltaisia ketjuja on jo useita, mutta tämä on yksi hyvä. Tietenkin keskustelu käydään aina lähes samoin nuotein, koska ikinä ei mitään muutosta tapahdu todellisuudessa, eikä siksi ole mitään syytä muuttaa myöskään keskustelua. Sosialismimme on jo pitkään ollut historian lopussa. Se on sitä edelleen. Ainoa, mikä on muuttunut, on mokutuksen lisääntyminen -- joka kertoo sosialistien epätoivoista nähdessään oman rakkaan sosialisminsa taistelevan kuoleman partaalla --.

Tällä kertaa törmäsin koulutuksen uudistamisvaatimuksiin Image-lehdessä. Image-lehti on niin Vesa Linja-ahon kuin Uuninpankkopojankin oma kotikolo. Se on sosialistinen julkaisu, jossa hieman tuntemattomammat sosialistit koeponnistavat sosialismin uusia kehitelmiä -- joita sitten myöhemmin voitaisiin suuremmalle yleisölle tarkoitetuissa julkaisuissa esitellä --. Image-lehdessä oli juttu Ken Robinsonista (http://www.image.fi/image-lehti/60-miljoonan-katsojan-mies). Hän tuli TED-puheensa johdosta hyvin tunnetuksi. Hänen puheensa oli toisaalta täynnä erittäin kovaa asiaa ja toisaalta erittäin hyvin ja huvittavasti kerrottu. Se puhe kannattaa ehdottomasti kuunnella. Se on yksi parhaista puheista vuosikymmeniin.

Do schools kill creativity? | Sir Ken Robinson (https://www.youtube.com/watch?v=iG9CE55wbtY)