Poliisin ja maahanmuuttajien suhteet: Ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä
Tuoreen väitöskirjan mukaan poliisin ja maahanmuuttajien käsitykset toisistaan pohjautuvat muun muassa ennakkoluuloihin ja puutteellisiin tietoihin.
Väittelijä Stephen Egharevba rakentaa tutkimuksessaan väitöskirjassaan viitekehystä, jonka avulla poliisi voi kehittää kaikkia väestöryhmiä palvelevaa toimintaa syrjinnän torjumiseksi. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ja pohditaan, miten ennakkoluuloja ja stereotypioita voidaan torjua ja näin lisätä ymmärrystä rasismiin ja syrjintään liittyvästä yleisestä keskustelusta Suomessa.
Vitöskirja koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, jotka käsittävät kolme vastaajaryhmää eli poliisiopiskelijoita, ammatissa toimivista poliiseista sekä Turussa asuvista afrikkalaisista.
Aineiston analyysi osoittaa, että sekä poliisin että maahanmuuttajien käsitykset toisistaan pohjautuvat jossain määrin ennakkoluuloihin, kokemuksen puutteeseen, vähäiseen luottamukseen ja puutteellisiin tietoihin.
Aineiston vahvisti myös sen, että kulttuuriset erot vaikeuttavat asioiden tulkintaa ja nämä vaikeudet vaikuttavat poliisin ja maahanmuuttajien suhteisiin Suomessa.
Tapaustutkimukset auttavat väittelijän mukaan ymmärtämään poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista. Saadut havainnot osoittavat, millaisia ongelmia liittyy joiden afrikkalaisten maahanmuuttajien alhaiseen koulutustasoon ja miten tämä vaikuttaa heidän ymmärrykseensä poliisin toiminnasta uudessa ympäristössä.
- Näissä tapaustutkimuksissa muodostettu viitekehys korostaa kansallisen kulttuurin monimuotoisuutta sekä tarvetta jatkaa tutkimusta suurempien vastaajaryhmien kanssa sekä poliisin että maahanmuuttajien osalta, jotta voitaisiin paremmin tutkia erilaisten kulttuurien merkitystä maahanmuuttajien tai kansalaisten ymmärrykselle poliisin työstä, Egharevba toteaa.
VTM Stephen Egharevban väitöskirja Understanding the Racial nature of police and immigrants relation in Finland: The Case of Africans in Turku tarkastetaan perjantaina 2. syyskuuta Turun yliopistossa.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61281:poliisin-ja-maahanmuuttajien-suhteet-ennakkoluuloja-ja-tietaemaettoemyyttae&catid=5:tiede&Itemid=7
Minun mielestäni poliisin ei tule rikoksesta kiinni jääneen maahanmuuttajan kohdatessaan tietää tai luulla yhtään mitään muuta, kuin että kyseessä on rikollinen. Se riittänee "kohtaamiseen".
"Aineiston vahvisti myös sen, että kulttuuriset erot vaikeuttavat asioiden tulkintaa ja nämä vaikeudet vaikuttavat poliisin ja maahanmuuttajien suhteisiin Suomessa."
Mitä vattua?
Aivan sama onko musta, valkoinen tai vaikka sininen jos ei osaa noudattaa lakia, tosin Suomessa on kyllä nykyään tuo laki aivan tulkinnan varaista henkilöstä riippuen mutta suurin osa arkipäivän asioista joita ei saa tehdä on kyllä melko selkeästi laissa.
Poliisin tulee tuntea suomalaisia lakeja ja heidän ei todellakaan tarvitse tuntea jokaista afrikkalaisen kulttuurin vivahdetta.
Quote from: Ink Visitor on 25.08.2011, 12:02:04
Tapaustutkimukset auttavat väittelijän mukaan ymmärtämään poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista.
Toisinsanoen, poliisin tulee katsoa perseilyä läpi sormien koska se on osa afrikkalaista kulttuuria...
Olemme nähtävästi saaneet uuden dosentin.
Quote from: Veli Karimies on 25.08.2011, 13:05:16
Minun mielestäni poliisin ei tule rikoksesta kiinni jääneen maahanmuuttajan kohdatessaan tietää tai luulla yhtään mitään muuta, kuin että kyseessä on rikollinen. Se riittänee "kohtaamiseen".
Kohdatessa pamppu on pidettävä lyömäkädessä ja erotettava lyömäkäsi kiinnipitokädestä.
QuoteAineiston vahvisti myös sen, että kulttuuriset erot vaikeuttavat asioiden tulkintaa ja nämä vaikeudet vaikuttavat poliisin ja maahanmuuttajien suhteisiin Suomessa.
Tapaustutkimukset auttavat väittelijän mukaan ymmärtämään poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista
Jaa. Sekö on sitten poliisin huonoutta kun ei ole perehtynyt n. 500 heimokulttuurin tapoihin?
On Suomeen tulevan vastuulla ottaa selvää paikallisesta lainsäädännöstä ja toimia sen mukaan. Suomen poliisilla ei ole mitään syytä perehtyä epäsuomalaisiin kulttuureihin.
Quote from: Ink Visitor on 25.08.2011, 14:04:35
Quote from: Ink Visitor on 25.08.2011, 12:02:04
Tapaustutkimukset auttavat väittelijän mukaan ymmärtämään poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista.
Toisinsanoen, poliisin tulee katsoa perseilyä läpi sormien koska se on osa afrikkalaista kulttuuria...
Juu, haasteita varmaan voi aiheuttaa ihan alkeiskäsitteet. Olen antanut itseni käsittää, että osassa näistä vuosituhansia vanhoista afrikkalaisista kulttuureista ei löydy käsitettä "yhteinen omaisuus". On vain käsitteet "oma omaisuus" ja "klaanin omaisuus". Opeta siinä sitten yhteiskunnan tapoja esim. kunnioittamaan yhteistä omaisuutta (taloyhtiöiden tilat jne.)
Quote from: Veli Karimies on 25.08.2011, 13:05:16
Minun mielestäni poliisin ei tule rikoksesta kiinni jääneen maahanmuuttajan kohdatessaan tietää tai luulla yhtään mitään muuta, kuin että kyseessä on rikollinen. Se riittänee "kohtaamiseen".
Aamen. Tällä veljellä on sana hallussa.
Miksi maahanmuuttaja yleensä on rikollinen? Miksi Suomeen on vastaanotettu rikollisia?
20 vuotta sittenhän esim. somalien piti vain käydä täällä kääntymässä, näin oli puhe. Tästä sopimuksesta ei pidetty kiinni.
Monissa maissa rikoksesta kiiniotettu lähetetään seuraavalla lennolla takaisin kotimaahansa, ei heitä aleta hyysätä.
Maassa maan tavalla, tai maasta pois. Kuvitelma monikulttuurisesta maasta on kaunis, mutta typeryyttä. Me ja meidän esivanhempamme olemme rakentaneet tämän maan. Tämä on meidän kotimme.
ja ymmärrä tietenkin närkästyksen jos suomen poliisi ei ole lahjottavissa toisin kuin savannilla...
Quote from: Asta Tuominen on 25.08.2011, 14:26:46
On Suomeen tulevan vastuulla ottaa selvää paikallisesta lainsäädännöstä ja toimia sen mukaan. Suomen poliisilla ei ole mitään syytä perehtyä epäsuomalaisiin kulttuureihin.
Kyllähän poliisille tekee ihan hyvää yrittää nähdä asiakkaittensa pään sisään. Hän varmasti törmää esimerkiksi somaleihin sen verran usein, että somalien erilaisen kulttuurin tuottaman erilaisen ajattelutavan ymmärtäminen auttaa tilanteiden selvittämisessä. Eihän se tarkoita sitä, että heidän rikoksiaan ja rikkomuksiaan pitäisi katsoa sormien läpi.
Mutta eipä todellakaan ole mitään järkeä pistää kaikki poliiisit oppitunneille, joissa käsitellään esimerkiksi ghanalaista kulttuuria.
Quote from: Tapiotar on 25.08.2011, 14:30:00
Miksi maahanmuuttaja yleensä on rikollinen? Miksi Suomeen on vastaanotettu rikollisia?
Tässäpä niitä juurikysymyksiä, joihin puhe tulisi kääntää poliisien moittimisen sijasta.
Kansalaisuuden menetys + karkotus tulisi olla niillekin rikollismamuille uhkana, joille on jo menty myöntämään Suomen passi. Muille: yksiselitteinen karkotus pienestäkin rikoksesta viranomaisten harkinnan mukaan.
Jos toisten elättinä olemisen päälle alkaa vielä tehdä rikoksia, niin on se aika paksua: kengänjälki ahteriin, kiitos.
Quote from: Ink Visitor on 25.08.2011, 12:02:04
Poliisin ja maahanmuuttajien suhteet: Ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä
Tuoreen väitöskirjan mukaan poliisin ja maahanmuuttajien käsitykset toisistaan pohjautuvat muun muassa ennakkoluuloihin ja puutteellisiin tietoihin.
Väittelijä Stephen Egharevba rakentaa tutkimuksessaan väitöskirjassaan viitekehystä, jonka avulla poliisi voi kehittää kaikkia väestöryhmiä palvelevaa toimintaa syrjinnän torjumiseksi. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ja pohditaan, miten ennakkoluuloja ja stereotypioita voidaan torjua ja näin lisätä ymmärrystä rasismiin ja syrjintään liittyvästä yleisestä keskustelusta Suomessa.
Vitöskirja koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, jotka käsittävät kolme vastaajaryhmää eli poliisiopiskelijoita, ammatissa toimivista poliiseista sekä Turussa asuvista afrikkalaisista.
Aineiston analyysi osoittaa, että sekä poliisin että maahanmuuttajien käsitykset toisistaan pohjautuvat jossain määrin ennakkoluuloihin, kokemuksen puutteeseen, vähäiseen luottamukseen ja puutteellisiin tietoihin.
Aineiston vahvisti myös sen, että kulttuuriset erot vaikeuttavat asioiden tulkintaa ja nämä vaikeudet vaikuttavat poliisin ja maahanmuuttajien suhteisiin Suomessa.
Tapaustutkimukset auttavat väittelijän mukaan ymmärtämään poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista. Saadut havainnot osoittavat, millaisia ongelmia liittyy joiden afrikkalaisten maahanmuuttajien alhaiseen koulutustasoon ja miten tämä vaikuttaa heidän ymmärrykseensä poliisin toiminnasta uudessa ympäristössä.
- Näissä tapaustutkimuksissa muodostettu viitekehys korostaa kansallisen kulttuurin monimuotoisuutta sekä tarvetta jatkaa tutkimusta suurempien vastaajaryhmien kanssa sekä poliisin että maahanmuuttajien osalta, jotta voitaisiin paremmin tutkia erilaisten kulttuurien merkitystä maahanmuuttajien tai kansalaisten ymmärrykselle poliisin työstä, Egharevba toteaa.
VTM Stephen Egharevban väitöskirja Understanding the Racial nature of police and immigrants relation in Finland: The Case of Africans in Turku tarkastetaan perjantaina 2. syyskuuta Turun yliopistossa.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61281:poliisin-ja-maahanmuuttajien-suhteet-ennakkoluuloja-ja-tietaemaettoemyyttae&catid=5:tiede&Itemid=7
Kyllä se väitöskirja läpi menee. Kaikki Turun universiteetistä ulostuleva väitöskirjakavalkaadi, joka on maahanmuutto myönteinen tai laittaa suomalaisten syyksi maahanmuuttajien tekemät rikokset, menee läpi.
Quote from: Rivikansalainen on 25.08.2011, 14:28:13
Juu, haasteita varmaan voi aiheuttaa ihan alkeiskäsitteet. Olen antanut itseni käsittää, että osassa näistä vuosituhansia vanhoista afrikkalaisista kulttuureista ei löydy käsitettä "yhteinen omaisuus". On vain käsitteet "oma omaisuus" ja "klaanin omaisuus". Opeta siinä sitten yhteiskunnan tapoja esim. kunnioittamaan yhteistä omaisuutta (taloyhtiöiden tilat jne.)
Kyllä Afrikassakin on erilaisia kulttuureita. Kyllä vakituisesti tietyllä alueella asuvien keskuuteen muodostuu omat norminsa, joilla mahdolliset perseilijät pidetään kurissa. Ei sielläkään kyläyhteisö kestä mitä tahansa käyttäytymistä.
Nomadit ovat sitten toinen juttu. Heidän kulttuuriinsa kuuluu kuljettaa karja sinne, mistä niille löytyy ruohoa ja lähteä jälleen, kun se on syöty pois. En minä ihmettele yhtään, jos he näkevät esimerkiksi sossun tarjoaman luukun vain väliaikaisena laitumena, josta lähdetään uuteen sitten, kun se on muuttunut elinkelvottomaksi.
"poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista."
Anteeks`nyt ei ymmärrä? Miksi ihmeessä poliisin tulisi tietää siitä miten päin afrikassa rumpua lyödään tai kuinka lepakko tapetaan? Afrikkalaisella kulttuurilla ei tulisi olla minkäänlaista arvoa verratessa sitä Suomen lakiin, jota poliisin tulee noudattaa. ???
Quote from: Siili on 25.08.2011, 14:35:09
Hän varmasti törmää esimerkiksi somaleihin sen verran usein, että somalien erilaisen kulttuurin tuottaman erilaisen ajattelutavan ymmärtäminen auttaa tilanteiden selvittämisessä.
Kerrotko tarkemmin, mitä tarkoitat? En saa tuosta kiinni en sitten millään.
Vihersuvissosialisteilla on tätä nykyä ihmeellinen tarve olla osoittelemassa miten poliisin tulee tehtävissään toimia jos ja kun törmää mamuun.
Eikö tasa-arvoinen ja lakikirjaan perustuva työmalli enää kelpaakaan?
Quote from: Asta Tuominen on 25.08.2011, 14:51:28
Quote from: Siili on 25.08.2011, 14:35:09
Hän varmasti törmää esimerkiksi somaleihin sen verran usein, että somalien erilaisen kulttuurin tuottaman erilaisen ajattelutavan ymmärtäminen auttaa tilanteiden selvittämisessä.
Kerrotko tarkemmin, mitä tarkoitat? En saa tuosta kiinni en sitten millään.
Tarkoitan sitä, että asiakkaan ajatuksenkulun tunteminen on paikallaan. Poliisille voi olla hyödyksi lähestyä eri tavoin esimerkiksi spurguporukkaa ja pillurallia harrastavaa nuorisojoukkoa. Jos etnisissä jengeissä vallitsee jokin toimintaa ohjaava ajattelutapa, on sen tunteminen tietenkin hyödyksi kohdatessa näitä jengejä.
Tämä ei tarkoita sitä, että mainittu väitöskirja auttaisi poliisia millään tavoin. Yhteenvedon perusteella sen johtopäätökset ovat melko triviaaleja. Voi olla, että se juuri ja juuri päihittää erään Prycen tekeleen.
Quote from: Asta Tuominen on 25.08.2011, 14:26:46
On Suomeen tulevan vastuulla ottaa selvää paikallisesta lainsäädännöstä ja toimia sen mukaan. Suomen poliisilla ei ole mitään syytä perehtyä epäsuomalaisiin kulttuureihin.
Asta hyvä. Sinähän taidat olla äärikotouttaja.
Asiallisesti ottaen niinhän se on ja tämän mittavan hyysärilauman tehtävänä tulisi olla juuri tämän asian selvittäminen maahanmuuttajille.
Odotan kiinnostuneena, milloin jokin Afrikan maa julkaisee tutkimuksen poliisin ja sen asiakaskunnan suhteista.
Yhtälailla kiinnostavaa olisi kuulla mamu-piirien esitelmä lähtömaittensa poliisikäytännöistä ja esim. heimokohtaisten erojen huomioonottamisesta maan sisäministeriön alaisten toimintayksikköjen toiminnassa. Onko afrikkalaisen poliisin toiminta hienotunteisempaa kuin suomalaisen? Tästä olisi hyvä saada lisätietoja.
Quote from: Siili on 25.08.2011, 15:03:47
Tarkoitan sitä, että asiakkaan ajatuksenkulun tunteminen on paikallaan. Poliisille voi olla hyödyksi lähestyä eri tavoin esimerkiksi spurguporukkaa ja pillurallia harrastavaa nuorisojoukkoa. Jos etnisissä jengeissä vallitsee jokin toimintaa ohjaava ajattelutapa, on sen tunteminen tietenkin hyödyksi kohdatessa näitä jengejä.
Kiitän. Poliisin turvallisuus on tärkeää ja siinä todella auttaa, jos tietää, että tietty maahanmuuttajaryhmä esimerkiksi kulkee metalliputket punteissaan.
QuoteVIERASKYNÄ
Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
Julkaistu: 22.3.2008 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
A A Arno Tanner
Siirtolaisuusinstituutti arvioi äskettäin maahanmuuttajien määrän kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2015 mennessä. Jo nyt maahanmuuttajia on enemmän kuin koskaan modernin historiamme aikana. Ulkomaan kansalaisten määrä on 1990-luvun alkuun verrattuna viisinkertaistunut, kaikkien ulkomailla syntyneiden määrä liki kolminkertaistunut ja vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien määrä nelinkertaistunut.
Jo yhteiskunnan turvallisuutta ajatellen maahanmuuttajan kotoutuminen on ratkaisevan tärkeää. Kaikkien viranomaisten on tehtävä yhtenä rintamana työtä, jotta maahanmuuttajia autetaan kehittämään kansalaistaitojaan, oppimaan kieltä ja työllistymään.
Poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siihen sisältyisi muutakin kuin taistelua rasismia vastaan, rikosten selvittelyä ja lupahallintoa. Poliisi voisi osaltaan tuoda maahanmuuttajille turvaa ja estää heitä syrjäytymästä.
Poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta rasittaa kuitenkin kaksi tekijää. Ensiksi, monen maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää, että yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin kuin muuriin.
Suomen poliisi on yksi vähiten väkivaltaa käyttävistä ja vähiten korruptoituneista poliiseista maailmassa. Siten maahanmuuttajan kokemukset lähtömaansa poliisista ovat todennäköisesti huonommat.
Suomeen saapuva itäeurooppalainen on pahimmillaan ollut tekemisissä korruptoituneen ja rasistisen poliisin kanssa, kun taas Aasiasta ja Afrikasta tulevat ovat voineet odottaa poliisilta mitä tahansa täydestä ylenkatseesta millaiseen mielivaltaan tahansa.
Stephen Egharevba on Åbo Akademissa valmistelemaansa väitöskirjaa varten tutkinut poliisin ja maahanmuuttajien kohtaamista. Hän on havainnut, että lähtömaassa vallitseva kielteinen kuva poliisista seuraa maahanmuuttajaa myös Suomeen.
Pahinta on, että kielteisyys vahvistuu, jos maahanmuuttaja näkee pienenkään viitteen poliisin suvaitsemattomuudesta, tulkitsee väärin tämän leikinlaskun tai näkee poliisin virheet tahallisina tekoina. Seuraus on, että maahanmuuttaja sulkeutuu eikä halua olla missään tekemisissä poliisin kanssa.
Tällainen tilanne ei kuitenkaan ole korjaamaton. Esimerkiksi entisestä Jugoslaviasta tulleet ovat jo oppineet luottamaan suomalaiseen poliisiin.
Toinen poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta vaikeuttava seikka on, että suomalaisen poliisin tietämys eri kulttuureista on yhä puutteellista. Poliisin ammattitaidoksi ei enää riitä, että laillinen ja asiallinen poliisitoiminta hallitaan.
Vaikka poliisin koulutuksessa kuinka korostettaisiin yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kohtaaminen tulee eteen aina haasteena. Ongelmia voi ilmetä siinä, miten osapuolet lähestyvät toisiaan tai miten maahanmuuttaja tulkitsee sinänsä asiallisen poliisitoiminnan.
Mikäli maahanmuuttaja on kotimaassaan voinut lähestyä poliisia tuttavallisesti ja muissakin kuin akuuteissa asioissa, voi suomalaisen poliisin jäykkyys, etäisyys tai "tulemme kun jotain on tapahtunut" -mentaliteetti koventaa hänen asenteitaan. Tasa-arvoa korostavan "kukaan ei ole erityisasemassa" -mentaliteetin maahanmuuttaja voi taas tulkita kolkkoudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
Tällaisetkin tilanteet voidaan muuttaa. Suomalaiset poliisit tutkitusti ymmärtävät kulttuurien tuntemuksen merkityksen ja ottavat usein mielellään vastaan lisää opetusta aiheesta.
Poliisin ei tarvitse tinkiä laillisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka hän ottaa huomioon, että maahanmuuttaja toimii oman kulttuurinsa ja taustansa perusteella. Maahanmuuttajan kulttuuritaustan tuntemus, asioiden perusteellinen selvitys, tahdikas käytös ja varautuminen monenlaisiin reaktioihin vievät pitkälle.
Ennen kaikkea maahanmuuttajat kaipaavat lisää opastusta kansalaistaidoissa voidakseen asennoitua poliisiin aiempaa myönteisemmin. Millainen poliisi on, miksei poliisia tarvitse pelätä, milloin poliisin puoleen pitää - ja milloin voi - kääntyä? Mikä Suomessa on sallittua, mikä kiellettyä ja miksi?
Tällaisia kysymyksiä valottava kansalaistaito-ohjeisto tulee mahdollisimman nopeasti valmistaa kuudella suurimmalla maahanmuuttajakielellä sekä englanniksi ja ranskaksi, esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulussa.
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
[...]
Koko höpötys:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuttajien+luottamusta+Suomen+poliisiin+pit%C3%A4%C3%A4vahvistaa/HS20080322SI1MA018k8
Kyllä sitä poliisin pitäisi moneen vääntyä.
Kanssakäyminen mamun kanssa pitää tilanteesta riippumatta aloittaa kysymyksellä: "Pelekääkkö nää polliisia?"
Jutun ilmestymisajankohdan lihavointi oma!
Quote from: Ink Visitor on 25.08.2011, 12:02:04
VTM Stephen Egharevban väitöskirja Understanding the Racial nature of police and immigrants relation in Finland: The Case of Africans in Turku tarkastetaan perjantaina 2. syyskuuta Turun yliopistossa.
PDF-tiedoston voi ladata täältä:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4585-6
Jos poliisipartiolla on illan aikana vaikkapa 50 tehtävää, jos yksi "kulttuurillisesti rikas" tapahtuma viekin kaikkine kulttuurin tunnistamisien, kulttuurin tapojen, arvojen ja toiminta tapojen huomioon ottamisen ja rasismin välttämisen seurauksena pari kolme tuntia, siinä sitten jääkin 10-15 tehtävää käymättä, muutenkin nykyään poliisia ei edes keskellä kaupunkia saa paikalle kun aseella uhaten huonoina hetkinä.
Luin ton väitöskirjan ja oma epäilykseni on, että väitöskirjan läpimeno on kyllä ollut positiivisen syrjinnän tulosta. Mielestäni ei kyllä ole väikkäritasoa, prosemma/gradu ehkä just just.
No itse asia taas oli melkoisilla mokulaseilla katsottua. Sinänsä positiivista että "vikaa" löydettiin myös muista kuin poliisista.
Mielestäni ei kyllä voi olla korostamatta maahanmuuttajan omaa vastuuta. Kielen ja kulttuurin omaksuminen on ensisijaisen tärkeää. Se että jossain banaanitasavallassa rosvo-sektorina toimii myös poliisi/miliisisektori, ei ole meidän ongelma. Täällä poliisi toimii mielestäni erinomaisesti. Toki rikollisen mielestä (etnisestä alkuperästä riippumatta)poliisin toiminnasta aina löytyy arvostelemista.
Quote from: Marjapussi on 25.08.2011, 13:43:10
Poliisin tulee tuntea suomalaisia lakeja ja heidän ei todellakaan tarvitse tuntea jokaista afrikkalaisen kulttuurin vivahdetta.
Tuleeko tästäkin samanlainen tapaus kuin tuosta tulkkauksesta on tullut. Eli poliisin pitää opetella kaikki mahdolliset Suomeen tulevat kulttuurit, jotta osaa kohdata oikein?
Minusta Suomeen tulevan eri kulttuurin edustajan on ymmärrettävä Suomessa vallitsevat toimintatavat ja lait ja totella suomalaista poliisia. Eikö se jo riitä, että poliisi joutuu jo ulkomaalaissyntyisiä rikollisia kuulustellessa käyttämään niitä noin kahdensadan eri kielentulkkeja, joita tarjotaan rikollisille
ilmaiseksi, ettei heidän oikeusturvaansa rikota?
(ilmaiseksi ja ilmaiseksi...)
Quote from: Lauttasaaren Emiiri on 25.08.2011, 18:52:39
Kielen ja kulttuurin omaksuminen on ensisijaisen tärkeää.
No jaa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi ehkä hyödyllisintä oppia edes jollain tasolla ymmärtämään paikallinen lakijärjestelmä. Se toki tapahtuisi tehokkaimmin ymmärtämällä sen perustana vaikuttava arvopohja.
Uskon, että mamusektorin vastuulliset toimijat tekevät kaikkensa, jottei kunnollista kokonaiskuvaa pääsisi yksilöille muodostumaan.
Vieraskoreushan on ollut, on ja tulee olemaan tämän maan perisynti. Sama kohtelu kaikille-ajattelu pätee ainoastaan yhteen suuntaan, meiltä ulospäin, kun taas tuolla suuressa maailmassa kuvio toimii päinvastoin.
Esim. jos poliisi heittää mamun kaappiin, ymmärtää kyseinen mamu tarkkaan, missä mennään, maahanmuuttoasiantuntija taas järkyttyneenä miettii tapaa pelastaa kasvonsa.
Quote from: Marjapussi on 25.08.2011, 13:43:10
Poliisin tulee tuntea suomalaisia lakeja ja heidän ei todellakaan tarvitse tuntea jokaista afrikkalaisen kulttuurin vivahdetta.
En sano, että poliisi on paha koska rasismi, mutta kyllä asiakkaan tai kohdehenkilön ajatusmalleja on hyvä tuntea edes viitteellisesti. Ihmistuntemus on aika tärkeää poliisin toimessa ja missä tahansa muussa turvallisuusalan ammatissa, ja ihmistuntemukseen kuuluu mielestäni myös tietty ymmärrys eri kulttuurien perusasioista. Esim. toisessa kulttuurissa loukattavaksi koettu elehdintä saattaa epähuomiossa ihan hyvin provosoida sitä asiakasta. Pohjimmillaan kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, että kielitaidoton ulkomaalainen ei ymmärrä esimerkiksi puhuttamista eikä sitten myöskään käskytystä, jolloin homma saattaa mennä urakalla käteen.
Itse epäilen, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien suhtautumisessa esimerkiksi poliiseihin ja vartijoihin on lähinnä kyse tyyppien tottumisesta oman maan toimintatapoihin, jossa poliisiongelma ratkeaa sopivalla määrällä rahaa (tai poliisi luo itse ongelman, joka ratkeaa sopivalla määrällä rahaa tai sitten ongelma on siinä, että poliisi mätkii porukkaa pampuilla ihan huvikseen) ja vartijat ovat kadulta nälkäpalkalla duuniin haalittuja hiippareita.
Poliisi vain pyrkii toimimaan olemassaolevassa ympäristössä, jonka poliitikot ovat lainsäädännöllä ja muilla päätöksillä luoneet. Touhu on riistäytynyt käsistä siinä vaiheessa, kun on syntynyt kollektiivinen harha Suomen roolista jonkinlaisena koko kolmannen maailman pelastajina ja kotoutuksella on alkanut olla enemmän tekemistä jonkin sortin kulttuurillisen ulkomuseon luomisella kuin oikealla integraatiolla suomalaiseen yhteiskuntaan. Ne integroitavatkaan eivät ole ihan parasta mahdollista materiaalia.
Poliisille tehtiin joitakin vuosia sitten opasvihkonen mustalaisten kohtaamisen helpottamiseksi. Seuraavaksi tarvitaan siis samanlaiset somalien, kurdien, pashtujen, darien sekä tsetseenien kohtaamiseksi, näin alkuun.
Toisella puolella asia onkin jo hyvin hoidossa, koska aivan vastikään maahan saapuneet somalit tietävät, että Suomessa poliisia ei tarvitse totella ja poliisille voi aivan huoletta vittuilla. Maahanmuuttajat ovat siis oppineet miten suomalaista poliisia käsitellään, mutta poliisi ei opi miten maahanmuuttajan kanssa toimitaan. Lisätään siis sensitiivisyyskoulutusta.
Quote from: Maastamuuttaja on 25.08.2011, 15:16:39
Odotan kiinnostuneena, milloin jokin Afrikan maa julkaisee tutkimuksen poliisin ja sen asiakaskunnan suhteista.
Yhtälailla kiinnostavaa olisi kuulla mamu-piirien esitelmä lähtömaittensa poliisikäytännöistä ja esim. heimokohtaisten erojen huomioonottamisesta maan sisäministeriön alaisten toimintayksikköjen toiminnassa. Onko afrikkalaisen poliisin toiminta hienotunteisempaa kuin suomalaisen? Tästä olisi hyvä saada lisätietoja.
Voin kertoa omasta kokemuksestani, että joissain tapauksissa afrikkalainen poliisi suhtautuu valkoihoiseen ulkomaalaiseen myönteisemmin kuin maanmieheensä. Minuakin on pyydetty hakemaan ties keitä tyyppejä putkasta, koska ovi kuulemma aukenisi nopeasti ulospäin, jos vain pistäytyisin poliisin juttusilla. Olen kieltäytynyt tehtävästä ihan vain siksi, että en halua edistää tällaista (käänteis)rasismia. Sinänsä kyllä uskon, että putkaan voi joutua väärin perustein myös Afrikassa.
QuoteTietämättömyys tulehduttaa poliisien ja maahanmuuttajien välejä
Maahanmuuttajien ja poliisien välejä hiertävät molemminpuoliset ennakkoluulot, selviää tuoreesta Turun yliopiston väitöstutkimuksesta. Maahanmuuttajat eivät luota suomalaispoliisien oikeudenmukaisuuteen. Poliisien tiedot maahanmuuttajien kulttuurista ovat myös puutteelliset, mikä lisää väärinkäsityksiä ja vahvistaa maahanmuuttajien ennakkoluuloja poliisia kohtaan.
Tutkimuksen tehnyt turkulaistutkija Stephen Egharevba korostaa, että poliisin ja maahanmuuttajien on saatava lisää tietoa toisistaan luottamuksen parantamiseksi.
- Huomasimme, mitä Isossa-Britanniassa tapahtui kolmessa päivässä. Se voi tapahtua Suomessakin. Haluan näyttää kansalle, että meidän pitää luottaa toisiimme, tai voi tulla katastrofi, Egharevba toteaa.
Turussa 22 vuotta asuneen Agharevban tutkimuksessa pyritään rakentamaan mallia, jonka avulla poliisi voi kehittää kaikkia väestöryhmiä palvelevaa toimintaa syrjinnän torjumiseksi.
Viisi eri näkökulmaa
Tutkimus koostuu viidestä osa-alueesta, joita käsitellään poliisiopiskelijoiden, ammatissa olevien poliisien ja Turussa asuvien afrikkalaisten kautta. Ensimmäinen osa käsittelee ennakkoluuloja sosiaalis-oikeudellisesta näkökulmasta, ja toisessa osassa vertaillaan vastaajien kokemuksia poliisin toiminnasta vastaajien kotimaassa ja Turussa.
Kolmannessa tutkimusvaiheessa Egharevba selvitti maahanmuuttajien taustojen vaikutuksia siihen, millaisen käsityksen poliisista he ovat saaneet.
Neljäs ja viides osa käsittelevät mm. poliisien kulttuuritietämystä sekä maahanmuuttajien koulutustasoa.
Poliisi pelottaa
Turun Varissuon lähiössä jo lähes joka toinen asukas on maahanmuuttajataustainen. Lähiöllä on oma nimikkopoliisinsa Vesa Jauhiainen, jonka mukaan nuoret maahanmuuttajat kyllä uskaltavat tulla juttelemaan, mutta vanhemmat maahanmuuttajat kavahtavat poliisin virkapukua.
- Tavallaan se katse kertoo, että taustalla on pelkoja ja ennakkoluuloja. Monesti tulee eteen tilanne, jossa tietää, että maahanmuuttajan olisi pitänyt tehdä asiasta rikosilmoitus, mutta sitä ei ole tehty, koska ilmoitus pitäisi tehdä poliisille, Jauhiainen kuvailee.
Monella maahanmuuttajalla on ikäviä muistoja oman maansa poliisista, joten he eivät ole tottuneet luottamaan virkavaltaan. Tutkimuksen mukaan ennakkoluulot ovat kuitenkin lieventyneet puolin ja toisin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen uskoo työkavereidensa ennakkoluulojen vähevän ajan kanssa.
Värikö ratkaisee?
Sierra Leonesta Suomeen muuttanut Mike Bangs pitää suosittua lounasravintolaa Turun yliopiston kupeessa. Suomeen muutettuaan hän joutui pubissa tappeluun ja paikalle hälytetty poliispartio pidätti hänet kyselemättä mitään.
- Muistan olleeni ravintolassa, ja minulla oli hieno puku päällä. Sitten joku suomalainen huusi, että tuolta tulee neekeri, ja löi minua. Löin takaisin. Kun poliisi tuli, he ottivat vain minut, Bangs muistelee.
VTM Stephen Egharevban väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa 2.9.
YLE Turku
http://yle.fi/alueet/turku/2011/09/tietamattomyys_tulehduttaa_poliisien_ja_maahanmuuttajien_valeja_2837366.html
Quote from: Kukko on 01.09.2011, 15:38:38
Quote
Värikö ratkaisee?
Sierra Leonesta Suomeen muuttanut Mike Bangs pitää suosittua lounasravintolaa Turun yliopiston kupeessa. Suomeen muutettuaan hän joutui pubissa tappeluun ja paikalle hälytetty poliispartio pidätti hänet kyselemättä mitään.
- Muistan olleeni ravintolassa, ja minulla oli hieno puku päällä. Sitten joku suomalainen huusi, että tuolta tulee neekeri, ja löi minua. Löin takaisin. Kun poliisi tuli, he ottivat vain minut, Bangs muistelee.
Värikö ratkaisee, häh? Poliisi toimi ihan oikein. Se joka lyö, on järjellä ajatellen ainoastaan järkevää poistaa paikasta missä rähinöidään, vaikka itsepuoltamiseen olisi hyviäkin syitä. Bangs kertoi itse lyöneensä takaisin. Odottaako poliisi, että tappelijoista toinen on hengiltä? On selvää, että myöhemmin kunkin lyömisen syy selvitetään mutta miten asiasta ulkopuolinen poliisi voi paikan päällä jättää todennäköiset rähinöitsijät harrastamaan väkivaltaista käyttäytymistään? Jos kyseisen rähinän aloittanutta henkilöä ei olisi poistettu samassa yhteydessä tilanteesta, silloin voi toki epäillä jotain huomautettavaa epätasapuolisuutta olleen.
QuoteVärikö ratkaisee? (...)
Yleisradion Turun toimituksen nimettömäksi jäävä toimittaja värittää väitöskirjasta kertovaa uutista tappelun yhden osapuolen näkemyksellä, joka antaa ymmärtää poliisin valikoivan pidätettävät ihonvärin perusteella. Muiden osapuolten näkemyksiä ei kysellä, eikä anekdoottia kommentoida mitenkään. Minun on vaikea uskoa, että vastaavanlainen taustoittamaton tarina tummaihoisesta pahoinpitelijästä tai vihjaus joidenkin maahanmuuttajaryhmien erityisestä rikollisuudesta menisi Yleisradion jutuissa samalla tavalla läpi.
Quote from: Roope on 01.09.2011, 16:20:18
QuoteVärikö ratkaisee? (...)
Yleisradion Turun toimituksen nimettömäksi jäävä toimittaja ...
Tällainen nimimerkin suojissa kirjoitettu vihapuhe on ehdottamasti kriminalisoitava! Apusen lausuntoja odotellessa ... ja missä on Uimonen?
muoks: lukihärö
Quote- Huomasimme, mitä Isossa-Britanniassa tapahtui kolmessa päivässä. Se voi tapahtua Suomessakin. Haluan näyttää kansalle, että meidän pitää luottaa toisiimme, tai voi tulla katastrofi, Egharevba toteaa.
Ei, vaan se tulee tapahtumaan.
Poliisin toiminta esitetään tietämättömyyden ja ennakkoluulojen varjostamaksi. Sellainen näkökohta, että poliisilla voisi olla jo hyvinkin runsaaseen "kohtaamismateriaaliin" perustuvaa kokemuspohjaa, luonnollisesti ohitetaan.
Jokin eli kohtaamisteoria ei tässä nyt kyllä toimi: poliisithan ovat turvapaikkaperustaisten mamujen kanssa ihan alusta saakka, tp-hakemushan tehdään poliisille ja kontaktia piisaa jatkossakin. Poliiseilla jos kellä on siis kohtaamisien tuomaa tietoa!
Quote from: Kukko on 01.09.2011, 15:38:38
VTM Stephen Egharevban väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa 2.9.
Ja tällä tieteen läpimurrolla lunastetaan elinikäinen verorahoitteinen suojatyöpaikka huippuosaamisen aivan terävimmässä päässä :facepalm:
Kiva että monikulttuuriset asukkaat uskaltavat tulla poliisin kanssa juttelemaan. Edistystä kai se on.
Miksi tällainen tilanne on päässyt syntymään? Voisimmeko välttää tällaiset ongelmat haasteet muualla?
Minä veikkaan, että rikokset ja järjestyshäiriöt tulehduttavat poliisien ja maahanmuuttajien välejä kaikkein eniten. Poliisit kun ovat kovasti niitä vastaan.
Odotetusti vika on taas poliisin :facepalm:
Ihan tosissaan, maksetaanko tämmöisistä "Tutkimuksista" ihan rahaakin?
Quote from: Kukko on 01.09.2011, 15:38:38
Poliisien tiedot maahanmuuttajien kulttuurista ovat myös puutteelliset, mikä lisää väärinkäsityksiä ja vahvistaa maahanmuuttajien ennakkoluuloja poliisia kohtaan.
Poliisi ei valvo kulttuuria vaan lakia ja järjestystä. Miksi poliisin pitäisi ymmärtää kaikkia kulttuureita, kun ei kukaan muukaan siihen pysty. Jos lakia tai järjestystä rikotaan, ei kulttuurilla tai kulttuurien kohtaamisella ole mitään väliä. Lain
pitäisi olla kaikille sama. Kulttuuriin vetoaminen on tekosyy yrittää parannella omaa tilannettaan tai yrittää saada pienempää sanktiota omista töppäilyistä. Viime aikoina on koko "kulttuuri" sana alkanut oksettamaan.
Toisena asiana tulee mieleen, että miksi pitää kaikki mahdolliset virantoimittajat opettaa kohtaamaan ties ja mitä. Eiköhän se tehtävä, johon virkamies on palkattu, ole se mitä hänen pitää tehdä ja mistä hänelle palkka maksetaan. Kulttuureja sun muita kohtaamisia voi sitten opetella työväenopistossa kaikki ketä asia kiinnostaa.
Tulijoiden logiikassa on jotakin, mitä en ymmärrä. Jos oman maan poliisi on niin paha, että täytyy tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa, niin miksi he pitävät Suomen poliisia yhtä pahana? Jos Suomen poliisi on yhtä paha niin reissu on täysin turha!
Miksei voida sanoa afrikkalainen kun heistä kerran puhutaan?
Aiheeseen liittyen tästä oli juttua jo yxtoine humanistin erinomaisen avauksen yhteydessä (http://hommaforum.org/index.php/topic,54537.msg748832.html#msg748832) esittelyketjussa. Yxtoine humanisti pohti samoja asioita mitä nyt on tutkittu isolla rahalla.
Quote from: Aksiooma on 07.08.2011, 23:20:34
Quote from: yxtoine humanisti on 07.08.2011, 21:23:36
Ja entä - jos syy kerran on suomalaisissa - miksi olemme opettaneet Muhammadin
pelkäämään poliisia, siis tavalla, jossa poliisin apua ei koeta
turvalliseksi?
Suvaitsevaiston standardiselitys ulkona leppoisasti istuvan ja kännykkään puhuvan Mohammadin poliisin pelolle on Mohammadin karmea menneisyys lähtömaassaan missä poliisi ja muut viranomaiset harrastivat mielivaltaista väkivaltaa kansaa kohtaan ja varsinkin Mohammadia kohtaan.
Siksi Mohammadin poliisinpelko on luonnollista. Suvaitsevaiston mukaan meidän tulee opettaa Mohammadia että suomalaista poliisia ei tarvitse pelätä. Suomessa poliisi on rehellinen, ystävällinen ja Mohammadin puolella, eikä vastaan.
Quote from: Aksiooma on 07.08.2011, 23:33:21
Quote from: yxtoine humanisti on 07.08.2011, 21:23:36
Nimimerkki Al-Basha vastaa Mohammadille:
”Why are they harassing you like this? This is most likely some BS from the
cops (pigs actually) ... Get a lawyer quickly - just in case they try their crap
games again. After all you never know what to expect from the PIGS.”
Maalaisjärjellä ajateltuna tuollainen kuulostaa hyvin ennakkoluuloiselta. Ja
”PIGS”? (Mitä muslimit ajattelivatkaan ”vääräuskoisista”, että ”sikoja” ja
”apinoita”, tai ainakin niiden jälkeläisiä, niinkö? Olen vain kiinnostunut
tietämään, viittaako herra Al-Basha ainoastaan poliiseihin vai esimerkiksi koko
Suomen kantaväestöön.)
Al-Basha kutsuu suomalaisia poliiseja lempinimellä PIGS johtuen samoista kokemuksista ja peloista poliisien ja viranomaisten suhteen kuin Mohammad. Al-Bashallekin pitää opettaa että suomalaista poliisia ei turhaan tarvitse nimitellä siaksi, koska suomalainen poliisi on turvaamassa myös Al-Bashan oikeuksia suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.
FST:n ja Yleisradion pääuutiset samasta aiheesta ja materiaalista oli koottu hieman eri lailla. Ruotsinkielisellä puolella Mike Bangs vakuutteli yleisemminkin (tai luultavasti vain oman tapauksensa yleistäen), että jos maahanmuuttajalla ei ole todistajaa, joka todistaa suomalaisen aloittaneen tappelun, niin poliisi asettuu aina suomalaisen puolelle. Haastateltu poliisi puolestaan antoi ymmärtää joidenkin poliisien asenteiden mahdollisesti periytyvän 80-luvulta, kun Suomeen saapui maahanmuuttajia, jotka eivät jääneet tänne asumaan, vaan tulivat pelkästään tekemään rikoksia.
Quote from: Roope on 01.09.2011, 22:57:46
Haastateltu poliisi puolestaan antoi ymmärtää joidenkin poliisien asenteiden mahdollisesti periytyvän 80-luvulta, kun Suomeen saapui maahanmuuttajia, jotka eivät jääneet tänne asumaan, vaan tulivat pelkästään tekemään rikoksia.
Tässä sitä alkaa kaipaamaan niitä 80-luvun rikollisia "maahanmuuttajia." Vaikka tekivätkin rikoksia, tekivät kokonaismäärällisesti vähemmän.
Törmäsin samaan uutiseen FST:n puolella tänään; siellä lounasravintolan pitäjä Mike Bangs sanoi mm., että "
poliisi on aina suomalaisen puolella". Ok, jos hänellä on kertaluontoinen ikävä kokemus tästä (sekin vain hänen itsensä kertomana subjektiivisena totuutena), ei sitä varmaankaan voida ulottaa yleiseksi totuudeksi tällä tavalla.
http://areena.yle.fi/video/1314897907180 (TV-nytt, alkaen n. 12+ min. kohdalla)
roskis;
QuoteJos lakia tai järjestystä rikotaan, ei kulttuurilla tai kulttuurien kohtaamisella ole mitään väliä. Lain pitäisi olla kaikille sama
Juuri näin!
Edit; ketjut yhdistyivät, sama pointti tuli varmaan sanottua moneen kertaan. ;) Ja vielä ps. linkittämäni FST:n uutiset sisälsivät verrattain paljon maahanmuuttajiin liittyvää asiaa; lainsäädännön uusimista maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskuntaan parantavalla tavalla ja Norjan muslimien (ja heihin suhtautumisen) tilannetta.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 26.08.2011, 00:23:44
Quote from: Maastamuuttaja on 25.08.2011, 15:16:39
Odotan kiinnostuneena, milloin jokin Afrikan maa julkaisee tutkimuksen poliisin ja sen asiakaskunnan suhteista.
Yhtälailla kiinnostavaa olisi kuulla mamu-piirien esitelmä lähtömaittensa poliisikäytännöistä ja esim. heimokohtaisten erojen huomioonottamisesta maan sisäministeriön alaisten toimintayksikköjen toiminnassa. Onko afrikkalaisen poliisin toiminta hienotunteisempaa kuin suomalaisen? Tästä olisi hyvä saada lisätietoja.
Voin kertoa omasta kokemuksestani, että joissain tapauksissa afrikkalainen poliisi suhtautuu valkoihoiseen ulkomaalaiseen myönteisemmin kuin maanmieheensä. Minuakin on pyydetty hakemaan ties keitä tyyppejä putkasta, koska ovi kuulemma aukenisi nopeasti ulospäin, jos vain pistäytyisin poliisin juttusilla. Olen kieltäytynyt tehtävästä ihan vain siksi, että en halua edistää tällaista (käänteis)rasismia. Sinänsä kyllä uskon, että putkaan voi joutua väärin perustein myös Afrikassa.
Kysy uudestaan Etelä-Afrikkalaiselta valkoiselta maatilanomitajalta tai kaupungissa asuvalta, kuinka suopeasti paikallinen musta poliisi suhtautuu heihin?
Quote from: Brandöt on 01.09.2011, 23:14:42
Ok, jos hänellä on kertaluontoinen ikävä kokemus tästä (sekin vain hänen itsensä kertomana subjektiivisena totuutena), ei sitä varmaankaan voida ulottaa yleiseksi totuudeksi tällä tavalla.
Kyllä voi henkilökohtaisella tasolla, koska niin ihmiset nyt vaan toimivat ja tuntevat, mutta tiedotusvälineiltä voisi periaatteessa odottaa jonkinlaista objektiivisuutta.
Esimerkit meillä toistaiseksi tuntemattomista poliisikäytännöistä tukkisi Amnestyn verkkosivut, sikäli kuin järjestö uskaltaisi sellaiset avata.
Muuan afrikkalainen poliisipäällikkö valitteli aikoinaan, että rikoksen (murron) selvittely voi viedä pitkän ajan, koska vankien kidutus on nykyään kielletty. Yllättävän nopeasti tapaus kuitenkin selvitettiin.
Afrikkalaisessa Ruritaniassa paljastui, että vankien henkilötiedot ("failit") olivat kadonneet. Maksusta ne kuitenkin löytyivät, tosin heimosta riippuen. Maksukyvyttömien failit jäivät kadoksiin.
Tällaiset rikosseuraamukset lisäsivät/lisäävät yhä yksittäisen poliisimiehen arvovaltaa afrikkalaisessa miljöössä.