Hommaforum Testi

Noin. Kuumana käynyt keskusteluhan pitää tietenkin päättää äänestykseen.
;D
Kerran itte aloitin, niin minun on tietenkin liitettävä tähän alkuperäinen puheenvuoroni asiaan liittyen.

QuoteJos joku asia Suomessa on tärkeää tulevaisuudessa (ja varsinkin jos tulevaisuus on täynnä yhteiskunnallisia epävarmuustekijöitä), niin se on edes auttava elintarvikeomavaraisuus. Kun mennään vähän historiassa taaksepäin, tulee vastaan aikoja, jolloin elintarvikeomavaraisuus on ollut huonolla tolalla ja ne ovat kamalia aikoja. Onneksi ja samalla valitettavasti ne ovat vain niin kaukana menneisyydessä, että nykypäivän suomalainen ei edes osaa kuvitella, että joskus voisi käydä niin, että ruokaa ei vain ole tarpeeksi. Tuskin mikään hirveys on nälänhädän veroinen. Se tappaa ja tappaa äärimmäisen julmasti.

Ruoka on ihmiselle välttämätöntä. Nokia voi mennä nurin, emme kuole siihen. Sosiaaliturva voi romuttua, siihenkään tuskin kovin moni kuolee. Lapsilisien lähteminen ei tapa ketään, eikä kotitalousverovähennyksen poisto jne. Ruuan puute sensijaan tappaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet

Minusta tämän asian priorisointi on täysin itsestäänselvää. Mikään, mihin valtio voi subventoida ei ole loppupeleissä yhtä tärkeää kuin elintarviketuotanto, mikäli maailmantalous suistuu totaalikaaokseen ja lamaan. Ruoka on ylivoimainen ykkönen.

Ja alkuperäinen keskustelu osoitteessa:

http://hommaforum.org/index.php/topic,55651.0.html

Tästä puuttuu nyt tuo ulkomaankauppa-aspekti, jota esittelin alkuperäisesssä ketjussa.

Bad Case Scenario.

En tiedä onko VT historiankirjoitusta, manuaali vai mitä, mutta siellä on mielenkiintoisia juttuja.

Huono kysely! Tuo kriittinen suhtautuminen kerää koko potin, ja se voidaan tulkita miten päin vain.
Itse pidän kiinni siitä, että huoltovarmuus on turvattava ja vähän äkkiä, elvyttämällä kotimainen konetuotanto, nimenomaan sellaisten koneiden, jotka käyvät rypsiöljyllä. Maatilat saisivat tukiaiset, jos käyttävät näitä koneita ja suomalaista rypsiöljyä poltto- ja voiteluaineina. Tätä koko ketjua pitää tukea verovaroin.
Kun sitten pidetään näpit irti geenimanipuloinnista, niin voidaan jujuttaa EU:lta lisätukiaiset sillä perusteella, että jos jokin menee geenimanipuloinnissa pieleen, meillä olisi ikään kuin varmuusvarasto manipuloimatonta siementä.

Quote from: JoKaGO on 18.08.2011, 15:39:32

Huono kysely!

No pue yhteen lauseeseen oma näkemyksesi? Siis millainen olisi sinulle sopiva äänestysvaihtoehto?

Quote from: wekkuli on 18.08.2011, 15:55:45

Quote from: JoKaGO on 18.08.2011, 15:39:32

Huono kysely!

No pue yhteen lauseeseen oma näkemyksesi? Siis millainen olisi sinulle sopiva äänestysvaihtoehto?

Vaikka siten, että että kysymysvaihtoehdot eivät ole johdattelevia, esim "kävi miten kävi" tai "silläkin riskillä". Vrt. maahanmuuttoa koskeva kysely, jossa on vaihtoehto, etä "maahanmuuttoa tulee rajoittaa silläkin riskillä, että joudumme työvoimapulaan tulevaisuudessa". Opettele tekemään objektiivisia kysymyksenasetteluita ennen kyselyn tekoa.

Vaihtoehtoinen kysymyksenasettelu:

Suomi maksaa vuodessa 4mrd maataloustukia. Mielestäni maataloustukia:
- pitää lisätä
- säilyttää nykyisellään
- vähentää nykyisestä
- ei tule olla ollenkaan

^Olet oikeassa. Täytyy miettiä josko tuota on reilua muokata, vaikka moni on jo äänestänyt.

edit. Hieman muokkasin.

Quote from: wekkuli on 18.08.2011, 18:19:24
^Olet oikeassa. Täytyy miettiä josko tuota on reilua muokata, vaikka moni on jo äänestänyt.

edit. Hieman muokkasin.

No, eiköhän jotkut muutkin kuin me 27 äänestä vielä, tuskin tulos tällä väärentyy. Ainakin mun ääni menee edelleen kriittiselle vaihtoehdolle, ei tarvetta vaihtaa.
Kiitos wekkuli, hyvin toimittu!

Periaatteessa haluaisin tuoda äänestyksessä esiin sen rajanvedon onko elintarvikeomavaraisuuden turvaaminen tärkeää vai ei, mutta kun sitä ei voi absoluuttisesti määrittää millä tasolla se on "turvattu" ja millä tasolla "ei turvattu", niin turha vaiva. Lisäksi verbaalinen "karsitaan vähän - karsitaan paljon" ei tietenkään kerro juuri mitään, makuasioita. Toisaalta äänestysvaihtoehdot 4mrd - 3mrd - 2mrd eivät nekään ole hyviä, sillä ne eivät kerro tuen allokoinnista mitään.

Vaikea määritellä, mutta kyllä tästä suuntaa-antavaa yleisnäkemystä ehkä saa...

Quote from: wekkuli on 18.08.2011, 13:53:45
Noin. Kuumana käynyt keskusteluhan pitää tietenkin päättää äänestykseen.
;D
Kerran itte aloitin, niin minun on tietenkin liitettävä tähän alkuperäinen puheenvuoroni asiaan liittyen.

QuoteJos joku asia Suomessa on tärkeää tulevaisuudessa (ja varsinkin jos tulevaisuus on täynnä yhteiskunnallisia epävarmuustekijöitä), niin se on edes auttava elintarvikeomavaraisuus. Kun mennään vähän historiassa taaksepäin, tulee vastaan aikoja, jolloin elintarvikeomavaraisuus on ollut huonolla tolalla ja ne ovat kamalia aikoja. Onneksi ja samalla valitettavasti ne ovat vain niin kaukana menneisyydessä, että nykypäivän suomalainen ei edes osaa kuvitella, että joskus voisi käydä niin, että ruokaa ei vain ole tarpeeksi. Tuskin mikään hirveys on nälänhädän veroinen. Se tappaa ja tappaa äärimmäisen julmasti.

Ruoka on ihmiselle välttämätöntä. Nokia voi mennä nurin, emme kuole siihen. Sosiaaliturva voi romuttua, siihenkään tuskin kovin moni kuolee. Lapsilisien lähteminen ei tapa ketään, eikä kotitalousverovähennyksen poisto jne. Ruuan puute sensijaan tappaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet

Minusta tämän asian priorisointi on täysin itsestäänselvää. Mikään, mihin valtio voi subventoida ei ole loppupeleissä yhtä tärkeää kuin elintarviketuotanto, mikäli maailmantalous suistuu totaalikaaokseen ja lamaan. Ruoka on ylivoimainen ykkönen.

Ja alkuperäinen keskustelu osoitteessa:

http://hommaforum.org/index.php/topic,55651.0.html

Jos Suomessa halutaan vähentää radikaalisti tai jopa poistaa maataloustuet, tulisi maataloustukien karsiminen olla maailmanlaajuista. Eli koko eu ja etenkin jenkit mukana. Siis jos halutaan pitää maatalous edes jollakin tasolla Suomessa.

Ei niitä tarvita koska ruokaa saa kaupasta.

oletko kuullut sellaisista vaaleista?

Jos perustulon avulla taattaisiin maanviljelijöillekin perustoimeentulo, niin maataloustukia voidaan karsia reippaasti. Muuten ei.

Aanestyskysymysta olisi voinut alustaa mm. kysymyksilla
- Onko Suomen huoltovarmuus sinulle tarkea asia?
- Onko Suomen huoltovarmuus hoidettu talla hetkella mielestasi hyvin vai huonosti, ja mita parannuksia suunnitelmiin voisi tehda?
- Onko puhdas eli sairauksista, saastumisesta, lisa-aineilla kyllastamisesta ja geenimanipulaatiosta vapaa tai ainakin itse valvottavissa oleva ruoka sinulle tarkeaa?
- Ostaisitko tolkin suomalaista maitoa tai paketin suomalaista lihaa, jos se olisi kolme kertaa kalliimpi kuin vastaavan laatuiseksi vaitetty ulkolainen vastine?

Quote from: wannabe on 19.08.2011, 09:21:37
- Ostaisitko tolkin suomalaista maitoa tai paketin suomalaista lihaa, jos se olisi kolme kertaa kalliimpi kuin vastaavan laatuiseksi vaitetty ulkolainen vastine?

Jos todellakin on kyseessä yhtä laadukas tuote, niin tuossa kohtaa jo voisi sanoa en ostaisi, sillä täysin epäterveen kustannusrakenteen tukemisessa ei ole mitään isänmaallista.

Mutta. Kuluttaja näkee aina VAIN kaupan hinnat. Kauppojen sisäänostohinnoista emme tiedä mitään, ne ovat liikesalaisuuksia. Emme voi tietää esimerkiksi sitä, kuinka paljon S- tai K-ryhmä mahdollisesti subventoi ulkomaalaisia tuotteita saadakseen lisää kilpailua omille sisäänostoilleen ja painettua kotimaisten tuottajien hintoja alas. Painuvathan ne, jos markkinaosuus laskee tuonnin vuoksi. Tällaistakin peliä nuo kauppaketjut harrastavat 99,99% varmasti, vaikkei sitä mitenkään voidakaan todistaa.

Quote from: dothefake on 18.08.2011, 13:57:21
Tästä puuttuu nyt tuo ulkomaankauppa-aspekti, jota esittelin alkuperäisesssä ketjussa.

En ole lukenut mutta tuet pitää mielestäni miettiä osana kansantaloutta, joka ns. kilpailee yhteismarkkinoilla Euroopan kanssa. Jos käy niin, että Suomi yksipuolisesti luopuu tuistaan, eli viimekädessä lähes koko maataloudestaan, käytännössä suomalaiset on ei vain alkutuotannossa vaan koko ketjussa suureksi osaksi työttömiä. Suomi joutuisi kuitenkin maksamaan tuista sen osan, mikä menee yhteismarkkinoiden yhteiseen tukipottiin.

Suomen teollisesta tuotannnosta elintarvikkeet tekee noin 11%, alkutuotanto taas on vain ihan rippunen mutta se vaikuttaa olennaisesti koko tuohon osuuteen. Jokainen voi käsittää mitä tarkoittaisi BKT:n vaikkapa 8% leikkaus vastaavine "kotoutettavine" työttömineen, olettaen optimistisesti, ettei mikään muu ala kärsisi, joka on väärä oletus kuten jäljempänä osoitan.

Jos koko alkutuotanto ajetaan alas, puuttuu tiettyjä olennaisia rattaita metsäteollisuuden alkupäässä myös ja metsäteollisuus taas edustaa Suomen koko teollisuudesta 18%. Se ei ole riippuvainen elintarviketeollisuudesta sinänsä, kuten ei kemianteollisuus 19% osuudellaan mutta mielenkiintoisia yhtymäkohtia kuitenkin on. Esimerkiksi ST1 valmistaa jätteistä bioetanolia, jota se suurieleisesti mainostaa. ST1:n saamista elintarviketeollisuuden jätteistä erittäin suuri osuus raaka-aineesta on peräisin Suomesta. Näitä jätteitä ei olisi Suomessa ilman teollisuutta, joten koko ST1:n vastaavaa toimintaa ei olisi ilman niitä. ST1:n kaikki tuotanto on kemianteollisuutta. Jos vastaava lähtöpään toiminta Suomessa lisääntyy, myös vastaavaa kemiaa voidaan harjoittaa lisää. Huipuksi, kaikki on kokonaan kaksinkertaisesti pois Suomen ilmastovelvoitteista, joten teollisuus saa tuprutteluaan muissa kohdissa senverran anteeksi.

Käytännössä Suomi joko leikkii mukana ja pitää kiinni maataloudestaan kuten muutkin tai sopeutuu olemaan resursseiltaan se vähän alempi kansantalous.

Puhuminen tukien karsimisesta perustuu siihen, että näitä yhtälöitä on vaikea käsittää, joten ihmiset yksinkertaistaa niitä. Koska rasismi, ei voida kyseenalaistaa vanhusten maahanmuuttokoordinaattoreiden virkaa. Siis kun tarvitaan rahaa, otetaan joku toinen menoreikä ja mikähän onkaan helpompi kohde kuin traktorin pukilta tavattu punaniskainen perusjuntti. Mutta yhtälössä maahanmuuttokoordinaattorin työ jatkossa tuhlaa lisäärahaa sen enemmän, mitä hän tekee töitä, kun taas sen traktorin penkin jälkeen kasvaa kokonainen elintarvikesektorin haara kirjaimellisesti hedelmineen.

Kysely on siis minunkin mielestäni yksisilmäinen ja vastasin siihen itsekin väärin näin jälkikäteen ajatellen, eli tuohon nousevaan keskipalkkiin. Jos olisin johdonmukainen, kannattaisin ajatusta miettiä miten alkutuotantoa kasvua tuottavine seuraamuksiseen voisi samoja maastossa olevia resursseja hyödyntäen lisätä Suomeen pienin panoksin. Jos BKT voi alkutuotannon supistuessa laskee varmasti, siitä voidaan johtaa, että optimaalisimmin käytetyt resurssit ja maksimoidut tuotannot puolestaan kasvattaisi BKT:tä ja jopa myös muilla aloilla. Kysymys on vain, onko tuolle resurssille parempaa käyttöä vai ei ja mikä se silloin olisi. Jos uskotaan, että maahanmuuttokoordinoijien virat on tärkeämpää rikkauden tuojina, tietysti silloin on lähdettävä innolla lisäämään mieluummin heidän osuuttaan tuotannosta.

Tulee laskea mahdollisimman objektiivisesti, paljonko Suomessa pitää olla maataloutta, jotta kriisitilanteessa voidaan ryhtyä vuoden sisällä tuottamaan kaikki hengissä pysymiseen tarvitsemamme ruoka.

Sentasoisen maatalouden ylläpidon subventoimiseen on käytettävä niin paljon kuin siihen menee. Ikävä kyllä en tosiaan tiedä, paljonko se on.

Tukikysymys on aika toissijainen huoltovarmuus, ym.asioitten kannalta. Luulen, että päättäjät vain päästävät itsensä helpolla maksamalla tukia, ettei itse tarvitsisi opiskella monia aika monimutkaisia asioita. Elikkä maksetaan puoli maata hiljaiseksi. En silti epäile, etteikö se olisi halvin tie.

Äänestin vaihtoehtoa 3. mutta se meni väärin, piti äänestää 4. Ehkä joku voi korjaa.

No joka tapauksessa niin tällainen äänestys on väkisinkin erittäin hankala saada menemään oikein. Kysymyksenasettelu oin väkisinkin aina johdatteleva johonkin suuntaan. Vielä ongelmallisempi on itse aihe eli ihmisten suhtautuminen ruokaan ja terveyteen. Näihin molempiin ollaan valmiita laittamaan mittaamattomia määriä julkisia varoja koska se luo turvallisuuden tunteen. Hyvin harva kykenee hahmottamaan realiteetit näiden asioiden ympärillä. Mikään rahamäärä ei vaikuta liian suurelta jos pitää taata ruisleipä aamupöytään ja terkkarin laittama laastari pikkupekan jalkaan.

Maataloustuki ei ole kysymys, jota voisi jättää oikeesti kansan päätettäväksi. Sen osoittaa järjettömän 4 miljardin maataloustuen hiljainen hyväksyminen samlla kun huudetaan kurkku suorana pääomatulojen verotuksen korottamisesta. Näiden asioiden välillä on 20 kertainen suhteellinen ero ja silti pääomaveron korotus pidetään Suomen talouden pelastaja ja maataloustukia välttämättöminä.

EDIT: Lisään sen, että vertauksen vuoksi 18 päivän, vajaan 3 viikon maataloustuki siis vastaa esim. nykyhallituksen pääomaverojen korotusta. Korotus, joka siirtyyy suoraan vuokrien ja asuntojen hintoihin. Ovatko Suomen taloudelliset prioriteetit todella kohdallaan?!

Typerä kysymyksenasetelu.
Minkä tahansa tuotannonalan tulemiseen verovaroin on tietysti suhtauduttava erittäin skeptisesti, mutta asia ei todellakaan ole noin yksiviivainen: jos ja kun sekä globaalisti että EUn tasolla tätä tukemista kuitenkin harjoitetaan ei ihan oman linjan vetäminen kansallisesti vain ole fiksua.

Maataloustukien puolustaminen on suurinta isänmaallisuutta mitä netsit voivat tehdä monikulttuurisuuskiihkoilun vastustamisen lisäksi.

Alkuperäisestä lainauksesta otan nyt tämän kohdan:

QuoteJos joku asia Suomessa on tärkeää tulevaisuudessa (ja varsinkin jos tulevaisuus on täynnä yhteiskunnallisia epävarmuustekijöitä), niin se on edes auttava elintarvikeomavaraisuus. Kun mennään vähän historiassa taaksepäin, tulee vastaan aikoja, jolloin elintarvikeomavaraisuus on ollut huonolla tolalla ja ne ovat kamalia aikoja. Onneksi ja samalla valitettavasti ne ovat vain niin kaukana menneisyydessä, että nykypäivän suomalainen ei edes osaa kuvitella, että joskus voisi käydä niin, että ruokaa ei vain ole tarpeeksi. Tuskin mikään hirveys on nälänhädän veroinen. Se tappaa ja tappaa äärimmäisen julmasti.

Ruoka on ihmiselle välttämätöntä. Nokia voi mennä nurin, emme kuole siihen. Sosiaaliturva voi romuttua, siihenkään tuskin kovin moni kuolee. Lapsilisien lähteminen ei tapa ketään, eikä kotitalousverovähennyksen poisto jne. Ruuan puute sensijaan tappaa.

Minusta tukien puolustaminen sillä perustella, että Suomen pitäisi olla elintarvikeomavarainen jotta suomalaiset välttyisivät mahdollisilta nälänhädiltä, on vähän hölmöä. Täytyy muistaa, että enää ei eletä millään keskiajalla jolloin valtaosa ruoasta (käsittääkseni) oli lähellä tuotettua, ja lähiruoan tuottaminen oli välttämätöntä. Ja muutenkin nälänhädät ovat nykyään aika lailla historiaa (kehittyneissä maissa).

Koska Suomi on rikas maa, se voi saada elintarvikkeensa ulkomailta, joissa niiden tuottaminen on halvempaa ja tehokkaampaa ja siten järkevämpää kuin Suomessa. Siksi mielestäni maataloustuet ovat turhia. Niiden jakamisen sijaan voitaisiin säästää ja kohdistaa varoja muualle. Sitä en sitten kyllä tiedä että johtaisiko tämä mahdollisesti ruuan hinnan kasvuun, jos tuet lopetetaan? Viimeistään siinä vaiheessa hinta kyllä tietysti nousisi jos tuotantoa vähennettäisiin, koska silloin tarjonta vähenisi.

Kiinnitin muuten huomiota lainauksessasi myös tällaiseen asiaan: Väität aluksi, että täytyy mennä historiassa vain "vähän" aikaa taaksepäin, kun löytyy aikoja, jolloin elintarvikeomavaraisuus on ollut huonolla tolalla. Myöhemmin väität kuitenkin ristiriitaisesti että päinvastoin ne ajat ovat olleet "kaukana menneisyydessä". Molemmat eivät tietenkään voi pitää paikkaansa samanaikaisesti.

Quote from: RocketMan on 07.11.2011, 03:34:47
Kiinnitin muuten huomiota lainauksessasi myös tällaiseen asiaan: Väität aluksi, että täytyy mennä historiassa vain "vähän" aikaa taaksepäin, kun löytyy aikoja, jolloin elintarvikeomavaraisuus on ollut huonolla tolalla. Myöhemmin väität kuitenkin ristiriitaisesti että päinvastoin ne ajat ovat olleet "kaukana menneisyydessä". Molemmat eivät tietenkään voi pitää paikkaansa samanaikaisesti.

Lähellä historiallisessa katsannossa, kaukana menneisyydessä yksilön näkökulmasta. Irroitit lauseet kontekstista. Etäisyys johonkin on aina suhteellista.

Olennaista asiassa on edelleenkin se (on ollut ennenkin ja tulee aina olemaan), että elintarvike on ainut alkutuotannon + teollisuuden ala, joka on ihmiselämälle välttämätön. Minkään muun tavaran, tuotteen tai palvelun puutteeseen ei terve ihminen kuole. Siksi mielestäni on perusteltua tarkastella elintarviketuotantoa aivan eri tavalla kuin mitään muuta elinkeinoelämän haaraa.

Alkuperäinen kysymys on, että tarvitaanko maataloustukia Suomessa.

Ihan selkeää kyllä/ei-vastausta tuohon ei voi antaa. On olemassa maataloustukea saavia aloja, joista aiheutuu Suomelle pääsääntöisesti haittaa, kuten porotalous (ym.). On olemassa maataloustukea saavia aloja, joista saadaan hieman tuloja, mutta alaa vaivaavat eettiset ongelmat, kuten turkistalous (ym.). Vielä on kohtuullista haittaa aiheuttavia hyödyllistä toimintaa harjoittavia aloja, jotka saavat maataloustukea, kuten viljely, joka kuitenkin muodostuu veronmaksajalle kalliiksi tukijärjestelmien ja oligolin takia. Ihan kysyisin, että mitä järkeä on tukea samanaikaisesti itämeren suojelua ja maatalouden lannoitteita? Ihan yhtä paljon kuin siinä, että EU tukee samanaikaisesti tupakan viljelyä ja tupakoinnin vastustusta.

Jonkin asteinen omavaraisuus on mielestäni syytä säilyttää, tosin ei hinnalla millä hyvänsä. Veronmaksaja säästäisi pitkän pennin jo sillä, että haitalliset alat lakkautettaisiin tai niitä rajoitettaisiin voimakkaasti.

Quote from: Kaapo on 07.11.2011, 11:25:27
Toisaalta miksi me emme sitten kasvattaisi vain katastrofi säilöön jotakin x määrää ruokaa

Onko tämä mahdollista? Viljaa ilmeisesti kyetään varastoimaan pitkiäkin aikoja, mutta voimmeko elää pelkällä viljalla? Ja jos voimme, niin pitkäänkö se säilyy? Vuosikymmeniä? Entä muut elintarvikkeet?

Onko sellainen visio fyysisesti, taloudellisesti ja konkreettisesti mahdollinen, että koko kansan tarpeisiin säilötään vuosien elintarvikkeet?

Jotenkin tuntuisi, että omavaraisuuden pystyisi kustantamaan vähemmällä rahalla kuin mitä maatalouteen nyt käytetään.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/08/03/professori-maataloudelle-miljardi-euroa-piilotukea/201010628/12

Quote
Professori: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea

Suomen maatalouden saamat tuet ylittävät lähes miljardilla eurolla julkisuudessa esillä olleet luvut, kun mukaan lasketaan maanviljelijöiden eläketuki ja luopumistuet. Professori Esko Niemi vaatii tukijärjestelmän romuttamista.

Suomalaiset maanviljelijät saavat erilaisina verotukina lähes kolme miljardia euroa, laskee Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemi.

Kolmen miljardin euron summasta vain 1,9 miljardia on suoria viljelytukia. Loppu miljardi koostuu erilaisista eläke- ja luopumistuista, joita ei yleensä haluta laskea maatalouden tukipaketin hintaa kerrottaessa.

Pitkään Suomen aluepolitiikkaa arvostellut Niemi kutsuu kahdesta miljardista puhumista harhaanjohtamiseksi.

– Maa- ja metsätalousministeriö, maanviljelijät ja heitä lähellä olevat henkilöt, MTK:laiset, hän listaa mielellään pienemmästä tukisummasta puhuvia tahoja.

Erityisesti Niemeä kismittää maatilojen kurjuuteen vetoaminen. MTK:n ja valtiovarainministeriön laskujen mukaan maatilallisen työansio tuntia kohden on vain 2,2 euroa.

– En tiedä miten ne kehtaavat? Jokainenhan tajuaa, että se on silkkaa roskaa. Miten niitä [työtunteja] kysellään, eihän se voi todellakaan pitää paikkansa, Niemi ihmettelee.

"Kaukana duunarin
ansioista"

Professori Niemi vaatii, että maataloustukijärjestelmästä aletaan pikkuhiljaa luopua. Kannattamatonta toimintaa on turha tukea, vaikka hän hyväksyykin tavoitteen omavaraisesta elintarviketuotannosta.

– Mutta eihän sekään voi tarkoittaa yli sadan prosentin omavaraisuutta joissain tuotteissa. Emmehän me ole banaaneissakaan milloinkaan omavaraisia, hän sanoo.

Niemi huomauttaa, että tuettu elinkeino on nostanut maanviljelijät tulonjakotilastojen paremmalle puolelle.

Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta.

– Tavalliseen duunariin verrattuna käytettävissä olevat tuet on korkeat. Tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso, hän sanoo.

Lisää selvitettävää riittää. Niemi viittaa maataloushallinnon suureen byrokratiaan ja toivoo asiantuntijoilta ratkaisuja. Laskematta on esimerkiksi, mitä maataloustuotteiden hintatuki maksaa kuluttajille.

– Joku bloggari on pistänyt sen miljardiin euroon. Siis Suomen osalta, Niemi sanoo.

Tarkempi luku
3,01 miljardia

Valtiovarainministeriön tuoreen budjettiesityksen mukaan ensi vuonna viljelyä tuetaan suoraan 1,9 miljardilla eurolla. Summasta Suomen osuus on 1,1 miljardia, eli 59,5 prosenttia ja EU:n osuus 766 miljoonaa, eli 40,5 prosenttia.

Suomen tuki koostuu maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta (555 miljoonaa), maatalouden ympäristötuesta (265 miljoonaa) ja luonnonhaittakorvauksesta (304 miljoonaa).

Lisäksi Suomi maksaa esimerkiksi luopumis- ja muina tukina noin 260 miljoonaa euroa. Maatalouden kehittämiseen on varattu 116 miljoonaa euroa.

EU maksaa omaa yleistukeaan 541 miljoonaa sekä ympäristötuesta 107 miljoonaa ja luonnonhaittakorvauksesta 118 miljoonaa.

Näiden summien päälle tulevat kuitenkin vielä maanviljelijöiden sosiaalituet. Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista maksettavat osuudet maatalousyrittäjien eläkkeistä (531 miljoonaa) ja lomitustoiminnasta, eli sijaisten palkkaamisesta maanviljelijöiden ja turkistuottajien hengähdystauoille (219 miljoonaa).

Yhteensä maataloudelle jaetaan valtion ja unionin budjeteista 3,01 miljardia euroa.

Tämäkään ei ole koko kustannus veronmaksajalle, koska viennistä maksetaan tukea, ja ruoka on jumalattoman kallista. Suomalainen veronmaksaja maksaa siis, jotta muut saavat suomalaista ruokaa halvalla ja saa itse maksaa ruoasta paljon. Aika vaikeaa tuota on ymmärtää.

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 11:53:42

Quote from: wekkuli on 07.11.2011, 11:43:18
Onko sellainen visio fyysisesti, taloudellisesti ja konkreettisesti mahdollinen, että koko kansan tarpeisiin säilötään vuosien elintarvikkeet?

Mielestäni aivan mahdoton. Jos se jollain teknisellä ilveellä toteutuisikin (mitä en usko), niin varastoinnin ylläpitokustannukset olisivat messevät. Jos tyydytään viljaan, ja säilykelihaan, niin jotain mahdollisuuksia olisi, mutta ei ajatuksena oikein nappaa.

Maataloustukiketjussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,55651.0.html) on jo taitettu peistä tästä asiasta. Teknisesti ruuan säilyttäminen on täysin mahdollista, jopa monta vuotta. Se ei edes ole kovin haastavaa joskin tuoreus tosin kärsii.

Ongelma on juuri tähtitieteelliset varastointikustannukset. Pelkän sopivan tilan lisäksi varastot syövät valtavia määriä energiaa, pelkästään pakastetut ainekset vetäisiät varman yhden ydinvoimalan verran sähköä. Valmiskuivatavara taas pitäisi pitää talvella edes jonkinasteisessa lämmössä ettei se mätäne. Kaikki laitokset pitäisi myös ylläpitää ja valvoa. Käytännössä varastointistrategia edes jonkinlaisella ruoan varieteetin kattavuudella on epärealistista. Juuri sen takia vain viljaa ja jotain muita vastaavia kuivia raaka-aineita varastoidaan pitempiä aikoja.

Maataloustukiketjussa voi lukea ainakin minun tarkepia perusteluja miksi maataloustuet on suurilta osin jonninjoutavaa tulonsiirtoa veronmaksajilta kepun äänestäjäkunnalle.

Lisäksi varastoa olisi kierrätettävä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että suomalaisten olisi suostuttava syömään suuria määriä pitkään varastoitua ruokaa. Ellei sitten ajatus ole että hätävarastosta vanhenevat ajetaan kaatopaikalle/rehuksi?

Toki jossain määrin asiaa voidaan helpottaa säilömällä vain ruuan raaka-aineita, siis esim viljaa, ei näkkäreitä. Mutta en kyllä usko vision toimivuuteen. Käytännössä kaikki maito ja maitojalosteet, liha, tuoreet hedelmät ja vihannekset ym moni muu ruokatarvike ovat sellaisia että eipä onnistukaan. Pakastettuna monenlaista voidaan säilöä h-vetinmoisin kustannuksin, mutta sekään ei onnistu loputtomiin.

Quote from: Kaapo on 07.11.2011, 12:21:11
Jos nyt vielä väännetään niin kertokaa minulle sellainen katastrofi ja kriisi, jossa me pärjäämme sillä, että meillä on maataloustuet. Mitä jos tuleekin kauppasaarto ja meillä ei ole öljyä? Mitä jos emme voisi enää tuottaa ruokaa? Vai pitäisiköhän valtion ostaa kaikille jyväjemmareille hevoset ja tarjota "kynnä kuin isoisä Hjalmar!" -kurssi..?

Jos meillä ei ole minkäänlaista omaa maataloustuotantoa ja iskee ulkopoliittinen skenario, jossa sekä elintarvikkeita, niiden raaka-aineita että öljyä tulee vain 10% normaaliajan tarpeista, niin suomalaisia alkaa kuolla nälkään kuin kärpäsiä.

Jos meillä on omaa maataloustuotantoa ja iskee ulkopoliittinen skenario, jossa sekä elintarvikkeita että öljyä tulee vain 10% normaaliajan tarpeista, niin maatalous ja elintarvikejakelu saadaan pyörimään tuolla pienemmällä öljymäärälläkin, emmekä kuole nälkään.

Quote from: Kaapo on 07.11.2011, 12:21:11
Jos nyt vielä väännetään niin kertokaa minulle sellainen katastrofi ja kriisi, jossa me pärjäämme sillä, että meillä on maataloustuet. Mitä jos tuleekin kauppasaarto ja meillä ei ole öljyä? Mitä jos emme voisi enää tuottaa ruokaa? Vai pitäisiköhän valtion ostaa kaikille jyväjemmareille hevoset ja tarjota "kynnä kuin isoisä Hjalmar!" -kurssi..?

Jokin mittava luonnonkatastrofi tulee ensimmäisenä mieleen ja senhän ei tarvitse tapahtua Suomessa vaan riittävän isona kun toisalla sopivasti tapahtutuu niin sillä hetkellä viljasta tulee pula ja hinta ampaisee rakettimaiseen nousuun.
Hinnan nousua voisi kuvitella hillitsevän sen että köyhillä ei ole varaa ostaa mutta tässä kohden ostajina ovatkin valtiot jotka ostaisivat viljaa ihan vain pitääkseen nälkäiset pois kaduilta.
Voipi silloin käydä niin että Suomessa tuotettu onkin halpaa....
Maailman väkiluku kuitenkin kasvaa vaudilla ja ilman mitään katastrofejakin se nostaa koko aika hintaa koska jossain vaiheessa saavutetaan piste jolloin kaikkia ei pystytä ruokkimaan vaikka haluttaisiin ja jo kauan ennen tätä pistettä veikkaisin käyneen niin että tukiaisista on luovuttu koska ala on silloin erittäin tuottava.

Tietty voidaan kysellä että miksi Suomen pitäsi luopua tukiaista kun muutkaan eivät luovu ja maksajana tänäpäivänä on EU.
Hulluutta oli luopua tukiaisten hakemisesta/saamisesta, varsinkin kun se ei millään lailla liity Suomen maksamiin jäsen sun muihin maksuihin.

Kyllä jonkinlaiset varastot olisivat hyvät olla olemassa, että ainakin suomalaiset noin kansana jäisivät eloon. Tiistaina maapallon ohittava asteroidi menee niin läheltä, että avaruusmielessä saman silmäneulan reiän sisällä ollaan. Jos se osuisi maahan, olisi aika pimeää muutaman vuoden ja atomivoimaloiden ylläpitämät kasvihuoneet ruokkisivat vain murto-osan. Yellowstonestahan puhuttiin jo siinä toisessa ketjussa. En tiedä, tietävätkö tiedemiehet kuinka tarkkaan moisista kivikappaleista, muttei tästäkään kerrottu kovin montaa päivää etukäteen. Kai niitä avaruudessa muutamia lisääkin.

Siis: maataloustukia tarvitaan, koska asteroideja lentelee.

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 13:33:08
Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että järkevän maatalous/tukiaispolitiikan suurimmat esteet ovat nimeltään S-ryhmä ja Kesko. Nämä kaksi suurta elintarvikkeiden jakeluketjua pitävät hallinnassaan markkinoita ja vetävät välistä sen rahan, mikä kuuluisi alkutuottajille ja elintarviketeollisuudelle. Seuraus: maito- ja lihatilat lakkautetaan ja elintarviketeollisuus järjestää YT-neuvotteluja.

Olen tismalleen samaa mieltä. Suomessa on kuulemma Euroopan kallein ruoka ja pienimmät tuottajahinnat. Eipä siinä ole paljon selittelyn sijaa.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 12:46:31
Hinnan nousua voisi kuvitella hillitsevän sen että köyhillä ei ole varaa ostaa mutta tässä kohden ostajina ovatkin valtiot jotka ostaisivat viljaa ihan vain pitääkseen nälkäiset pois kaduilta.
Voipi silloin käydä niin että Suomessa tuotettu onkin halpaa....

Kun ruuan hinta maailmalla nousee, nousee se Suomessakin.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 12:46:31
Maailman väkiluku kuitenkin kasvaa vaudilla ja ilman mitään katastrofejakin se nostaa koko aika hintaa koska jossain vaiheessa saavutetaan piste jolloin kaikkia ei pystytä ruokkimaan vaikka haluttaisiin ja jo kauan ennen tätä pistettä veikkaisin käyneen niin että tukiaisista on luovuttu koska ala on silloin erittäin tuottava.

Ala on jo nyt tuottava. Kuten Alfresco sanoi, kyseessä on pelkkä tulonsiirto.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 12:46:31
Tietty voidaan kysellä että miksi Suomen pitäsi luopua tukiaista kun muutkaan eivät luovu ja maksajana tänäpäivänä on EU.
Hulluutta oli luopua tukiaisten hakemisesta/saamisesta, varsinkin kun se ei millään lailla liity Suomen maksamiin jäsen sun muihin maksuihin.

EU maksaa ainoastaan osan tuista. Suomi maksaa kansalliset tuet. Ainakin niistä voitaisiin luopua suoralta kädeltä, kuten vientituistakin.

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 13:33:08
Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että järkevän maatalous/tukiaispolitiikan suurimmat esteet ovat nimeltään S-ryhmä ja Kesko.

Keskusliikkeet ovat suurimmat hyötyjät, ja tietysti lobbaavat minkä kerkiävät. Suurin este kuitenkin Kepu.

Quote from: wekkuli on 07.11.2011, 13:35:16

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 13:33:08
Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että järkevän maatalous/tukiaispolitiikan suurimmat esteet ovat nimeltään S-ryhmä ja Kesko.

Olen tismalleen samaa mieltä. Suomessa on kuulemma Euroopan kallein ruoka ja pienimmät tuottajahinnat. Eipä siinä ole paljon selittelyn sijaa.

Ja suurimmat maataloustuet. Eipä unohdeta niitä. Tuo on sellainen yhtälö, ettei sitä voi järjellä selittää.

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 13:48:49
Niin, eikö se nyt selity sillä, keskusliikkeiden välistäveto on niin massiivista, että on pakko maksaa niitä tolkuttomia tukiaisia, jotta tuottajahinnat yltäisivät edes sille koko Euroopan alhaisimmalle tasolle?

Keskusliikkeethän ne touhun kalliiksi tekevät. Maataloustuet ovat sosiaalitukea maanviljelijöille, koska he eivät pelkällä tuotannolla tulisi toimeen. Käytännössä tuet menevät siis lyhentämättömänä keskusliikkeiden katteisiin.

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 14:06:53
Amen. Seuraavaksi voisit valottaa sitä, miksei Kepu tee asialle mitään? Voisi nimittäin ajatella, että näiden keskuliikkeiden määräävä markkina-asema on suorastaan kansallisen edun vastainen.

Niinhän se on. Kepun tarkoitus ei kuitenkaan ajaa kansallista etua, vaan pysyä vallassa. Siksipä kaiken maailman pekkaroinnilla ja siltarumpuilulla kaupungeista on lypsetty ja lypsetään kohtuuttomat määrät rahaa.

Quote from: Axel Cardan on 07.11.2011, 13:48:49
Niin, eikö se nyt selity sillä, keskusliikkeiden välistäveto on niin massiivista, että on pakko maksaa niitä tolkuttomia tukiaisia, jotta tuottajahinnat yltäisivät edes sille koko Euroopan alhaisimmalle tasolle?

No kai sillä viileällä ilmastollakin nyt joku vaikutus on maan tuottavuuteen ja siten tukiaisten suuruuteen.

Quote from: Pliers on 07.11.2011, 13:41:27

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 12:46:31
Hinnan nousua voisi kuvitella hillitsevän sen että köyhillä ei ole varaa ostaa mutta tässä kohden ostajina ovatkin valtiot jotka ostaisivat viljaa ihan vain pitääkseen nälkäiset pois kaduilta.
Voipi silloin käydä niin että Suomessa tuotettu onkin halpaa....

Kun ruuan hinta maailmalla nousee, nousee se Suomessakin.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 12:46:31
Maailman väkiluku kuitenkin kasvaa vaudilla ja ilman mitään katastrofejakin se nostaa koko aika hintaa koska jossain vaiheessa saavutetaan piste jolloin kaikkia ei pystytä ruokkimaan vaikka haluttaisiin ja jo kauan ennen tätä pistettä veikkaisin käyneen niin että tukiaisista on luovuttu koska ala on silloin erittäin tuottava.

Ala on jo nyt tuottava. Kuten Alfresco sanoi, kyseessä on pelkkä tulonsiirto.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 12:46:31
Tietty voidaan kysellä että miksi Suomen pitäsi luopua tukiaista kun muutkaan eivät luovu ja maksajana tänäpäivänä on EU.
Hulluutta oli luopua tukiaisten hakemisesta/saamisesta, varsinkin kun se ei millään lailla liity Suomen maksamiin jäsen sun muihin maksuihin.

EU maksaa ainoastaan osan tuista. Suomi maksaa kansalliset tuet. Ainakin niistä voitaisiin luopua suoralta kädeltä, kuten vientituistakin.

Varmasti toki nousee Suomessakin mutta kyse ei ole pelkästä noususta.
Jos jossain vaiheessa on tilanne että on hinta mikä vain ja vaihtoehtona on pitää kansa hengissä taikka myydä hyvään hintaan niin taitaa jäädä myymättä, siksihän noita varmuusvarastoja valtion toimesta pidetään.

Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 16:10:28
Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Se, että ala on tuottava, ei tarkoita, että kaikki alalla toimijat pääsisivät nauttimaan tuotosta.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 16:10:28
Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

En vaan sitä, että oltermanni syötetään virolaisille puoleen hintaan vientituen tukemana.

Quote from: Pliers on 07.11.2011, 17:05:20

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 16:10:28
Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Se, että ala on tuottava, ei tarkoita, että kaikki alalla toimijat pääsisivät nauttimaan tuotosta.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 16:10:28
Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

En vaan sitä, että oltermanni syötetään virolaisille puoleen hintaan vientituen tukemana.

Ketjun eri tuottoja ja tukia ei ehken pitäsi sekoitella keskenään.

Esim.sekö on jees jos jenkki risteilee vientituen tukemana?
Jos vientituet lopetetaan niin lopetetaan ne tyystin eikä kikkailla sitten sillä että mikä on kullekkin mieleinen tuki.

Quote from: Pliers on 07.11.2011, 13:41:27

EU maksaa ainoastaan osan tuista. Suomi maksaa kansalliset tuet. Ainakin niistä voitaisiin luopua suoralta kädeltä, kuten vientituistakin.

Itse asiassa Suomi maksaa EU:lle jäsenemaksuja ja saa aika lailla tarkalleen oman osansa maataloustuista takaisin. Eli puhe, että me saisimme EU:sta maataloustukia on harhaanjohtavaa. Jos emme kierrättäisi rahaa EU:n kautta, ei meidän kaulan päällä voitaisi pitää veistä, jos ette ole kiltisti niin ette saa maataloustukia.

Paras olisi, jos tuottajille maksettaisiin sellainen hinta, että maatalous on kannattavaa ilman tukia, aivan kuten kaikki yritystoiminta. Kuluttajahintaan vaadittava pompsahdus ei olisi järin suuri, koska alkutuottajien osuus hinnanmuodostuksesta on niin pieni.

Sekä kuluttajahintojen lasku, että tuottajahintojen nousu niin, että maataloustuotannosta tulisi kannattavaa olisi varsin hyvin mahdollista, mikäli kilpailu toimisi elintarvikeketjussa Suomessa.

Quote from: Kaapo on 07.11.2011, 20:31:24

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 19:13:13

Quote from: Pliers on 07.11.2011, 17:05:20

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 16:10:28
Muutaman viljelijän tuntevana voin sanoa että eipä näytä olevan mitään ruusuilla tanssimista heidän elämänsä, jos joku pitää alaa erinomaisena bisneksenä niin varmaan kannattaisi ryhtyä viljelijäksi kakkua jakamaan sen sijaan että kadehtii.

Se, että ala on tuottava, ei tarkoita, että kaikki alalla toimijat pääsisivät nauttimaan tuotosta.

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 16:10:28
Vientituista luopumisella tarkkoittanet myös vaikkapa telakoiden ja muiden saamia tukiaisia?
Miksi pitäisi valtion tukea muutakaan kannattamatonta ja kilpailukyvytöntä toimintaa?

En vaan sitä, että oltermanni syötetään virolaisille puoleen hintaan vientituen tukemana.

Ketjun eri tuottoja ja tukia ei ehken pitäsi sekoitella keskenään.

Esim.sekö on jees jos jenkki risteilee vientituen tukemana?
Jos vientituet lopetetaan niin lopetetaan ne tyystin eikä kikkailla sitten sillä että mikä on kullekkin mieleinen tuki.

Lue ketjun otsikko... Ei tämän ketjun tarkoitus ole länkyttää paskaa muista tuista. Luulisi, että jo otsikko kertoo sen.

Jaa, sinäkö määrittelet että mikä on paskaa ja mitä kukakin mielipiteenään saa esittää ja mikä on oikeanlainen mielipide?
Helpottaisi jos antaisit listan sallituista sanoista joita keskustelussa saa käyttää...

Luulisi että keskusteluissa noin yleensäkin tarkasteltaisiin myös kokonaisuuksia eikä puusilmäisesti ja zombiemaisesti toistaen samaa mantraa.
Heikoilla ovat perustelusi jos vientitukien mainitseminen yleisellä tasolla tässä yhteydessä pistää kiipeilemään pitkin seiniä ja se taas antaa signaalin siitä että et halua keskustelua  maataloustukiaisista ynnä niiden merkityksestä/tarpeellisuudesta vaan ilmeisesti henkilökohtaisen agendasi ajamana haluat ne vain ja ainoastaan tuomittavaksi.

Iloksesi mainitsen vielä uusiksi: Muiden alojen vientituet.
Tähän perään voisin kysyä että kannatatko, mutta valikoiden, tuplastanuja?

Quote from: CaptainNuiva on 07.11.2011, 19:13:13
Ketjun eri tuottoja ja tukia ei ehken pitäsi sekoitella keskenään.

Kun tässä tapauksessa on vähän pakko.

Kallelle annettua satasta perustellaan sillä, että muuten se kuolisi nälkään. Kyetään kuitenkin osoittamaan, että annettu satanen onkin mennyt Villen taskuun, jolla jo ennestään oli satanen ja ylipainoa. Tämän jälkeen Kallelle vaaditaan toista satasta, jottei se kuolisi nälkään. Onko satasen antajalla oikeus kysyä, että kannattaako satasta antaa, kun voidaan olettaa sen menevän jälleen Villen taskuun, jolla on jo kaksi sataa ja ylipainoa?

Quote from: Kalle Pahajoki on 07.11.2011, 20:49:32
Eli puhe, että me saisimme EU:sta maataloustukia on harhaanjohtavaa.

Olen samaa mieltä.

Taloussanomat uutisoi että keskusliikkeet kuppaavat suurimman osan ruokarahoista: http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/11/10/kauppa-vie-teollisuus-vikisee-ja-sina-maksat/201116604/12

"Kauppa rohmuaa yhä suuremman osan siitä, mitä ruoastasi maksat. Ruisreikäleivästä viljelijä saa vain viitisen prosenttia, kun kaupalle päätyy puolet.  .... Vähittäiskaupan tukeva asema perustuu pitkälti ketjuuntumiseen ja kaupparyhmittymien massiiviseen kokoon. Kauppa on keskittynyt kahden viime vuosikymmenen aikana vielä elintarviketeollisuutta nopeammin. "

Kauppa.fi osaa ilmoittaa, että S ja K-ryhmien markkinaosuus on n. 80%, S-ryhmällä on 44% ja K-ryhmällä 35%.: http://www.kauppa.fi/ajankohtaista/uutiset/s_ja_k_ryhmae_kasvattivat_markkinaosuuttaan_20695

Tilanne on kestämätön. Kilpailuviraston on jo pakko alkaa puuttumaan tähän markkinaylivaltaan. Tässä on meneillään de facto kartelli, joka sanelee hinnat muille ruoka-alan tekijöille. Ellet myy isoille et tosiasiassa myy kellekään. Se tarkoittaa, että isot voivat sanella hinnat kuten Talousuutisen uutisesta huomaa. En usko sekuntiakaan ettei isot ketjut jossain kabineteissa joko sovi hinnoista tai ainakin harrastavat hintaseurantaa. Tieto liikkuu pienen porukan sisällä.

Maataloustukien korottaminen ei voi olla oikea ratkaisu tähän ongelmaan. Itse asiassa väitän, että tukien alentaminen vähentää tuottajien keskinäistä kilpailua ja korottaa ulosmyyntihintoja. Tuottajanhan on pakko alkaa veloittamaan oikeaa hintaa ketjuilta, joiden katteet joudutaan alentamaan.

Olisin jopa valmis siihen, että lailla estettäisiin isojen ketjujen laajentamisen kilpailijoiden hyväksi. Markkinatalous ei toimi tässä asiassa ilman vahvaa ohjausta. Tarvitsisimme Suomeen ainakin 4-5 yhtä vahvaa ruoka-alan ketjua. Eli kunkin markkinaosuudet olisi korkeintaan 20% luokkaa. Muuten kilpailu ei toimi.

EDIT: Typot.

EDIT, lisäys: Tässä YLE:n vastaava uutinen asiasta: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/kauppias_lohkaisee_jatkossakin_ruuan_hinnasta_ison_osan_3018532.html  . Päivittäistavarakauppa ry:n selitykset ovat huomionarvoisia.

Täysin samoilla linjoilla edellisen puhujan kanssa. Sekä S- että K-ryhmä pitäisi pilkkoa ja vähän äkkiä.

Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

Quote from: AfriCat on 11.11.2011, 01:03:54
Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

1860-luvun nälänhätä opetti? Jos ruuasta tulee pulaa, kiitos maailman väestönkasvun 6,3 miljoonaa ihmistä lisää per kuukausi, jos jotain tapahtuu kuljetuksissa yms. Meillä pitää olla perusvarastointi, jolla täällä selvitään talvikuukauksista ja pohja tuottaa oma ruoka seuraavana kesänä.  Muu on idiotiaa, joka voi maksaa tässä maassa tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hengen vuodessa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Maksakoon rahaa, mutta plan-B pitää aina olla. Mullakin on 0,5 hehtaaria vanhaa peltoa , joka saadaan käyttöön yhä viljelevän naapurin traktorilla.. Jos ei ole tukea, ei ole mahdollisuutta.  Nälkä ei ole kiva asia. Jokaisen pitäisi sitä testata.

Quote from: P on 11.11.2011, 01:12:22

Quote from: AfriCat on 11.11.2011, 01:03:54
Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

1860-luvun nälänhätä opetti? Jos ruuasta tulee pulaa, kiitos maailman väestönkasvun 6,3 miljoonaa ihmistä lisää per kuukausi, jos jotain tapahtuu kuljetuksissa yms. Meillä pitää olla perusvarastointi, jolla täällä selvitään talvikuukauksista ja pohja tuottaa oma ruoka seuraavana kesänä.  Muu on idiotiaa, joka voi maksaa tässä maassa tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hengen vuodessa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Maksakoon rahaa, mutta plan-B pitää aina olla. Mullakin on 0,5 hehtaaria vanhaa peltoa , joka saadaan käyttöön yhä viljelevän naapurin traktorilla.. Jos ei ole tukea, ei ole mahdollisuutta.  Nälkä ei ole kiva asia. Jokaisen pitäisi sitä testata.

Niinpä, etenkin esimerkiksi iranin ydinpommi ja sen pudotus ei ole edes täysin odottamaton tapahtuma. Israel todennäköisesti iskee Iranin voimaloihin ja ydinlaitoksiin tavalla tai toisella ja Iran on ainakin uhonnut tuhoavansa Israelin jos tekevät jotain. Voiko Israel jääädä venaamaan atomipommia niskaan vai yrittävätkö pyyhkäistä iranin laitokset?

Oudon vähän on mietitty tätä juttua missään. Onko porukka näin sokeaa vai väsynyttä ettei tämä väistämättömältä näyttävä erittäin vaarallinen konflikti kiinnosta?

Oliko se 2012 se Mayojen kalenterin loppu? Ainakin euro loppuu juuri silloin... saa nähdä iskeekö israel tai iran juuri tuona vuonna?

Off-topic, mutta em. syistä johtuen olisi syytä varautua pikasiirtymiseen omavaraistalouteen.

Quote from: P on 11.11.2011, 01:12:22

Quote from: AfriCat on 11.11.2011, 01:03:54
Maataloustukia tarvitaan suomalaisen maatalouden säilymiseksi, omavaraisuuden turvaamiseksi ja puhtaan lähiruoan takaamiseksi. Ne tuet, jotka nykyään esim. kasvattavat epätervettä ja aivan liian suurta tehoeläintuotantoa olisikin sitten syytä miettiä kiireesti ja kriittisesti uudestaan.

Suomalaisen ruoan turvaamisesta, maatalouden ja maaseudun säilymisestä ei koskaan pidä tinkiä.

1860-luvun nälänhätä opetti? Jos ruuasta tulee pulaa, kiitos maailman väestönkasvun 6,3 miljoonaa ihmistä lisää per kuukausi, jos jotain tapahtuu kuljetuksissa yms. Meillä pitää olla perusvarastointi, jolla täällä selvitään talvikuukauksista ja pohja tuottaa oma ruoka seuraavana kesänä.  Muu on idiotiaa, joka voi maksaa tässä maassa tuhansien, kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien hengen vuodessa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Maksakoon rahaa, mutta plan-B pitää aina olla. Mullakin on 0,5 hehtaaria vanhaa peltoa , joka saadaan käyttöön yhä viljelevän naapurin traktorilla.. Jos ei ole tukea, ei ole mahdollisuutta.  Nälkä ei ole kiva asia. Jokaisen pitäisi sitä testata.

Koittakaapas nyt ymmärtää tämä argumentti. Koska Suomessa on oligopolistinen kilpailu, ei tuki ohjaudu oikein, vaan se valuu kaupan taskuun. Mitkään edellä esitetyistä standardiargumenteistä, eivät tätä tosiasiaa muuta. Nuo ovat pelkkiä MTTK:n hokemia, joilla perustellaan kohtuuton rahan lypsäminen veronmaksajilta. Tuottaja ei tuista hyödy.

Oikein mukavaa huomata, että foorumin maatalouskeskustelussa on viimein päästy oikeille jäljille. Ruokakauppa on taas parantanut katteitaan, ruoka kallistuu ja viljelijät haukutaan. Maataloustuki valuu aivan suoraan kaupan katteisiin.
Erityisen paljon minua vituttaa, että kauppa ottaa kotimaisista tuotteista isomman katteen, kuin tuontituotteista. Maksattavat hyvillä, kotimaista suosivilla isänmaallisilla ihmisillä enemmän.

Juu, olen seurannut keskustelua. Oikeassa elämässä olen osallistunutkin monenlaiseen viritykseen maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiimoilta. Suurimmat ongelmat on, että meiltä on tuhoutunut melkein kaikki rakenteet, millä tilanne otettaisiin haltuun ja etta maataloustuotteitten hinta on niin alhainen, että kaikki toimijat ovat persaukisia. Toisaalta Koko EU-ajan maatalouspolitiikka on ohjannut toimintaa tavalla, mikä ei sovi Suomen oloihin ollenkaan. Pelkään, että me maksamme vielä nämä seikkailut kalliisti.

http://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/kuka-meidat-ruokkii-tiukan-paikan-tullen (http://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/kuka-meidat-ruokkii-tiukan-paikan-tullen)

QuoteKuka meidät ruokkii tiukan paikan tullen?

Riittääkö Suomessa ruokaa, jos jokin kriisi häiritsee maamme kauppasuhteita muuhun maailmaan? Riittää, kunhan ruokajärjestelmä on tarpeeksi omavarainen. Suomalaisen ruuan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on myös hyvä muistaa.

Jos elintarvikehuoltoa haittaava kriisi pitkittyisi, Suomessa voisi ensimmäiseksi tulla puutetta sokerista ja kahvista. Sokerin suhteen Suomen omavaraisuusaste on vain 40 prosenttia, ja kahvipapu ei pohjoisen pelloilla kasva.

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Hannu Pelttari vakuuttaa, että tiukan paikan tullen suomalaiset saisivat välttämättömän ravitsemuksen edellyttämät elintarvikkeet. Varmuusvarastoissa on viljaa ja siemenviljaa, jotka kiertävät käytännössä osana normaalitaloutta.

Pelttari korostaa, että ruokahuollon turvaaminen ei kuitenkaan tarkoita valtavia varastoja, vaan huolehtimista siitä, että normaali koneisto toimii ja tuottaa ruokaa.

– Perusajatus on, että kyky jatkaa tuotantoa säilyy poikkeusoloissakin. Valmiin ruuan varastoiminen olisi älyttömän kallista ja hankalaa.

Sata elintarviketta takaa ravitsemuksen

Pitkään jatkuvassa kriisissä elintarviketeollisuuden ja kauppojen tuotevalikoimaa jouduttaisiin ehkä kaventamaan.

– Meillä on lista sadasta elintarvikkeesta, joiden tuotantoa jatkettaisiin ja joilla pärjättäisiin ravitsemuksellisesti. Ne ovat ihan samoja tuotteita, joita yritykset nytkin valmistavat, Pelttari kertoo.

Sadan tuotteen lista ei ole julkinen, mutta Pelttari paljastaa, että sillä on peruselintarvikkeiden ohella monia muitakin tuotteita – kaikenlaista vauvanruuasta suklaaseen. Listalla olevia tuotteita valmistavat yritykset ovat tietoisia asiasta.

Pelttari muistuttaa, että maataloudessa tarvitaan aina myös tuontipanoksia kuten lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, eläinten valkuaisrehua sekä energiaa ja maatalouskoneita. Täyteen omavaraisuuteen pyrkiminen edellyttäisikin alkutuotannon mittavia mullistuksia.

Tarvitaan myös energiaa ja yhteyksiä

Poikkeusaikojen ruokahuoltoon vaikuttaa myös energian riittävyys sekä logistiikan ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus. Ruuan jakeluketju on Suomessa melko haavoittuva, sillä se on keskittynyt ja riippuvainen sähköstä ja tietotekniikasta. Lyhyet sähkökatkot eivät sitä vielä horjuttaisi.

– Ruokaketjun logistiikassa tulisi vakavia ongelmia, jos sähkökatkot kestäisivät yli viikon. Tuoretuotteista kaupan toimitusputket tyhjenisivät muutamassa päivässä, kuivatuotteita riittää paremmin, Pelttari arvioi. 

Hän kertoo, että polttoaineiden osalta elintarviketuotanto ja -jakelu on priorisoitu: maatalous, elintarviketeollisuus ja ruokakuljetukset olisivat ensisijaisia, jos polttoaineita jouduttaisiin säännöstelemään.

Kova kehittää kansalaisten varautumista

Myös ihmisten itsenäinen varautuminen hätätilanteisiin on tärkeä kansalaistaito. Sen vahvistamiseksi perustettiin vuonna 2012 Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta eli Kova, joka kehittää vapaaehtoisjärjestöjen kautta kotitalouksien valmiuksia erilaisten häiriötilanteiden varalta. Tällaisia ovat viime vuosina aiheuttaneet esimerkiksi vesikriisit ja myrskyt, jotka katkaisevat sähköt tuhansista talouksista.

Kova-toimikunnan sihteerinä toimiva koordinaattori Mia Kunnaskari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) kertoo, että toimikunnassa on tällä hetkellä noin 15 jäsentä, jotka ovat järjestöjä tai ruokasektorin viranomaistahoja. Myös uudet järjestöt ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

– Järjestöillä on ollut merkittävä rooli ruokahuollon tukemisessa kautta aikojen. Esimerkiksi sota-aikoina ne ovat olleet aktiivisia neuvonnan tai hätäavun organisoijia, hän toteaa.

Pari ensimmäistä vuotta Kova käyttää toiminnan organisointiin ja järjestöväen kouluttamiseen. Varsinainen kansalaisille suunnattu viestintä on tarkoitus aloittaa vuonna 2015.

Kotivara on vanha vaan ei vanhentunut idea 

Kova muistuttaa ihmisiä vanhasta mutta pätevästä kotivaran ideasta: kotona on oltava tarvikkeita vähän enemmän kuin yhden päivän varalta. Kunnaskari toteaa, että hamstrauksen ja yksittäisiin uhkiin varautumisen ajat ovat kuitenkin takanapäin.

– Nykyaikainen kotivara tarkoittaa hyvää taloudenpitoa ja toimivaa arkea. Se on sitä, että kotona on esimerkiksi astioita, joihin voi tarvittaessa varastoida puhdasta vettä, mutta normaaliaikoina ne ovat muussa käytössä. Tavoite on, että kotitaloudet tietävät pärjäävänsä muutaman päivän, vaikka tulisi jokin hätätilanne, hän havainnollistaa.

Myös trendikäs kaupunkiviljely soveltuu erinomaisesti omaehtoisen varautumisen ajatukseen: se pitää yllä kaupunkilaisten omia ruuantuotannon taitoja ja verkostoja.

Kotitaloudet arvioivat selviävänsä liki viikon

SPEK tutkii muutaman vuoden välein kotitalouksien varautumisvalmiuksia. Kyselytutkimusten mukaan kotitaloudet arvioivat selviävänsä omillaan keskimäärin 5–7 vuorokautta. Yli viikon arvioi pärjäävänsä 40 prosenttia kotitalouksista. Juomaveden varastoimiseen soveltuva astia löytyy 75 prosentista talouksia.

Mia Kunnaskari toteaa, että tutkimusta tarvittaisiin lisää, jotta kotitalouksien todelliset valmiudet saataisiin selville. Olennaista on myös tutkia, mikä on kotitalouksien kannalta mielekästä varautumista.

Teksti: Minna Nurro