Tässäpä linkki uutiseen, informaatiosodankäynnin asiantuntijakin, professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta, kantaa kortensa kekoon. Noita näkemyksiä ei ihan olankohautuksella voine ohittaa!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080514164121_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011080514164121_uu.shtml)
Kyse ei siis ole yksinkertaisesta mustavalkoisesta asiasta. Tämähän on selvää kaikille, jotka hieman pysähtyvät miettimään. Sanoilla voidaan leikitellä loputtomiin. Teot kumminkin ratkaisevat.
Mutta kun meitä pidetään tyhminä lampaina, joita voidaan kepillä ohjata haluttuun suuntaan. Sitä tämä Vihapuhe-juttu on perimmiltään.
Kellokaspoliitikot arvelevat olevansa tavallisen kansan yläpuolella älyllisesti, voiden sitten suhtautua alentavasti rahvaaseen kuin karjapaimen karjaan.
Tässä pieni lainaus ko. artikkelista, olkaa hyvä.
- On problemaattista arvioida, mikä on vihapuhetta. Kuka määrittelee, mikä on vihamielistä ja mikä toista loukkaavaa puhetta, pohdiskelee Huhtinen, joka työskentelee Maapuolustuskorkeakoulussa sotilasjohtamisen professorina.
Silkkikääreissä tarjoillut sanat voivat olla vastaanottajalle myrkkyä.
- Vallankäyttäjä esimerkiksi voi puhua nätisti puheissaan, mutta häntä ei ihan oikeasti kiinnosta alaistensa hyvinvointi.
Yhdeksi puheen arvonmittariksi käy sanojen ja tekojen välinen kuilu.
- On vaaranalaista kehitystä tulkita, että aggressiivinen puhe on aina vihapuhetta. Oleellisempaa on katsoa, onko tekojen ja toimintojen välillä iso gäppi, kuilu.
Aggressiivisen puheen ja aggressiivisen toiminnan välille ei parane panna yhtäläisyysmerkkiä sen paremmin kuin poliitikkojen lupausten ja toteutusten välille.