Hommaforum Testi

Noin. Mielestäni vain kansalaisuus on yksiselitteinen. Kaikista muista kohdista löytyy mielestäni rajatapauksia ja ristiriitaisuuksia, jotka estävät yksiselitteisen määrittelyn. Silti minusta olennaisin on sopeutuneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ensisijaisena määritelmänä suomalaisuudelle pitäisin sitä, että henkilö on syntyperäinen Suomen kansalainen.

Minulle suomalaisuus on vahvassa kytköksessä Suomen luontoon. Tämä loppukesä on minulle se paras vuodenaika, olen ihan fiiliksissä, kun haistelen kypsän kesän tuoksuja ja tunnen viileän tuulen ihollani.
Harmi kyllä olen raskaasti ylityöllistetty, enkä ehdi kesästä paljon nauttimaan, mutta pieni moottoripyörälenkki on tänä iltana pakko heittää.
Erityisesti rakastan suomalaisen kesäyön "haikeansuloista lumoa".

Minä valitsin tuon oman tunteen suomalaisuudesta. Se itse asiassa syntyi vasta ulkomailla asustellessa - sitä ennen olin täysin suvis-"rajat auki"-tyyppiä.

Kaikki edellä mainitut yhdessä. Kansalaisuudesta ei voi oikein antaa periksi, mutta kaikkien muiden ominaisuuksien kohdalla voi olla reilujakin pitoisuuseroja. Uskonnon ottaisin pois listalta kokonaan sillä suomalaiset ovat korkeintaan tapauskonnollista kansaa, jolle uskonnollisuus on yksilön henkilökohtainen asia josta ei kuuluteta torilla.

Kopioinpa tähän näkemykseni toisesta ketjusta. Tämä myös hyvin pitkälti vastaa etnisen ryhmän wiki-määritelmää. Kuten tuossa ketjussa perustelin, kansalaisuudella ei ole mitään tekemistä suomalaisuuden kanssa, se on täysin lakitekninen asia.

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 09:52:47
Suomalainen on henkilö, joka 1) ymmärtää suomen kieltä, 2) pitää itseään suomalaisena ja 3) jota valtaosa muista itseään suomalaisena pitävistä henkilöistä pitää suomalaisena.

Quote from: Lunoir on 13.07.2011, 18:53:00
Uskonnon ottaisin pois listalta kokonaan sillä suomalaiset ovat korkeintaan tapauskonnollista kansaa, jolle uskonnollisuus on yksilön henkilökohtainen asia josta ei kuuluteta torilla.

No mutta tuohan voi hyvin olla suomalaisuutta määrittävää. Suomalainen uskonnollisuus harvemmin on thankyoujesus-tv-saarnaushurmosta. Voi myös kysyä voiko minareetissa joikaava imaami olla mitenkään suomalainen? Tai uskonnollisista syistä sotimaan lähtevä jihadisti?

Kyllä minulle luonnon ja suomalaisen maaseudun rakastajana luontokokemus on yhtälailla suorastaan uskonnollinen kokemus.
Uskonnon arvostelijat harvoin ymmärtävät arvostelemastaan asiasta yhtään mitään. Ei uskonto ole kirkkoon sidottu asia, usko on sisäinen, hyvin henkilökohtainen asia, eikä sen sörkkiminen välttämättä tee kovin fiksua vaikutusta.

Yksinkertaisinta olisi, jos kansalaisuuden saisi vain kunnollisen kansalaisuustestin kautta. Kriteereinä voisivat olla esim. vähintään 5 vuoden asumisaika, kielitaito, puhdas rikosrekisteri, Suomen historian/lakien riittävä tuntemus ja osoitettu kyky itsensä elättämiseen.

Jos testi olisi riittävän tiukka, eikä siitä pääsisi läpi millään "positiivisella erityiskohtelulla", olisi valmis pitämään sen läpäissyttä henkilöä suomalaisena. Sikäli, kun kysymys "suomalaisuudesta" yleensä on jollakin tavalla oleellinen.  

Äänestin:Kulttuuri- ja kasvuympäristö ,johon olisin lisännyt arvot.

"Arvot periytyvät sukupolvilta toisille eri kulttuureissa. Kulttuuria itseään voidaan pitää tiettyjen arvojen toteuttajina tai välittäjinä. Kantaa, jonka mukaan "kulttuurien välisiä arvokonflikteja ei voida lopulta ratkaista, kutsutaan kulttuurirelativismiksi.

Suomalaisten arvot
Suomalaisiksi koetut arvot liittyvät talonpoikaisissa kyläyhteisöissä vallinneisiin yleisiin käsityksiin. Talonpoikaisista arvoista merkittävin on työ. Ihanteellinen suomalainen saavuttaa elämässä tärkeät asiat omalla työllään. Vallitseva työn arvostus pohjautuu vahvasti vuosisatojen yhteiskuntajärjestelmään, jossa talonpoikaissäädyn osa oli työnteko. Positiivinen omakuva rakentui kyvystä selvitä lähes missä tahansa olosuhteissa. Ulkomaanherrat olivat kansan pahin vastustaja. Sääty-yhteiskunnan ylemmät kerrokset, vierasta kieltä puhuneet virkamiehet ja papit olivat kaikkea sitä mitä talonpoikaiset ihmiset eivät olleet, eli kansan pahin vastustaja. Avioliitto ja perhe olivat talonpoikaisen elämän päämäärä.[3]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo

Minä valitsisin näistä tämänmoisen yhdistelmän: kulttuuri- ja kasvuympäristö, Suomen kansalaisuus ja oma tunne suomalaisuudesta. Mutta kun piti valita vaan yksi niin laitoin Suomen kansalaisuus.

Muut kohdat eivät mielestäni määritä suomalaisuutta. Biologinen perimä on esim suomalaisten vanhempien lapsella, joka on syntynyt vaikkapa New Yorkissa ja asunut koko ikänsä siellä. Kielikään ei yksin riitä perusteeksi, sillä suomeakin voi opiskella menestyksekkäästi ulkomaalaisetkin. Kuten sanottu valitsisin aluksi mainitsemani kolme kohtaa, mutta kaikki yhdessä ei yksitellen.

Ensimmäisen suomalaisuuden kriteeri on mielestäni sopeutuminen yhteiskuntaan, joka kulkee käsi kädessä kulttuurin arvostamisen kanssa. Vaikka olisi muualta tullut ja sydämeltään ulkomaalainen, on ihminen mielestäni suomalainen suomalaisten rinnalla mikäli hyväksyy uuden kulttuurinsa lait ja arvot ja kunnioittaa niitä.

Sinänsä kysymykseen on vaikea vastata. Käsitteelle "suomalaisuus" täytyy määritellä vähimmäisehdot. Millä perusteella nuo ehdot määritellään on toinen kysymys...suviksella on asiaan yhdenlainen näkemys, äärinationalistilla toinen.

Tuossa olisi pitänyt saada valita useita. Mielestäni se on perimä, kulttuuri, vahva tunne sekä muiden yhteisön jäsenten määrittelemä kuka otetaan "suomalaiseksi".

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 19:02:38
Kopioinpa tähän näkemykseni toisesta ketjusta. Tämä myös hyvin pitkälti vastaa etnisen ryhmän wiki-määritelmää. Kuten tuossa ketjussa perustelin, kansalaisuudella ei ole mitään tekemistä suomalaisuuden kanssa, se on täysin lakitekninen asia.

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 09:52:47
Suomalainen on henkilö, joka 1) ymmärtää suomen kieltä, 2) pitää itseään suomalaisena ja 3) jota valtaosa muista itseään suomalaisena pitävistä henkilöistä pitää suomalaisena.

Määritelmä kuitenkin vain siirtää kysymyksen siihen, millaisia ihmisiä muut sitten suomalaisiksi katsovat. Jos suomalaisuuden käsitettä ei avata, ollaan vielä kehäpäätelmän tasolla.

Leikitäänpä sillä ajatuksella, että ehdoiksi vaaditaan kaikki kriteerit:

-Biologinen perimä    
-Puhekieli    
-Kulttuuri- ja kasvuympäristö    
-Sopeutuneisuus yhteiskuntaan    
-Oma tunne suomalaisuudesta    
-Uskonto    
-Suomen kansalaisuus    
-Muiden suomalaisten hyväksyntä "suomalaiseksi"    

Homma menee reisille jo kohdassa "uskonto", jos määritellään, että kansalaisen tulee joko tunnustaa uskoa A ja/tai olla uskontoa B. A voisi tarkoittaa esim. evankelis-luterilaisuutta. Jos evankelis-luterilaisuutta pidetään ehtona, tämä rajaa jo noin 22 % kansalaisista ryhmän ulkopuolelle. Jos taas määritellään, että uskoa B tunnustavat eivät ole missään nimessä suomalaisia, rajataan myös heidät ulos.

Ongelmallisia kohtia ovat myös "biologinen perimä" ja "muiden suomalaisten hyväksyntä suomalaiseksi". Biologisen perimän kohdalla täytyisi määritellä geneettinen vähimmäisvaatimus. Mitkä ovat hyväksyttäviä poikkeamia "suomalaisuudessa"? Onko henkilö suomalainen, jos toinen vanhempi on syntyjään ulkomaalainen? Mitä jos esi-isät ovat kaukaa? Onko koko suku tällöin uussuomalaista nn:n polveen asti vai mitä kriteereitä tähän sovelletaan? Mitä jos henkilön suvussa on ollut vain yksi suomalainen ja henkilö on muuttanut esi-isiensä maille asumaan: onko hän sukulaisensa perimän puolesta suomalainen vai muun perimänsä kautta ulkomaalainen?

Miten suhtautua sitten siihen, että huolimatta henkilön aktiivisesta pyrkimyksestä elää suomalaisena osana suomalaisten joukkoa häntä ei koskaan hyväksytä (syystä tai toisesta - rasismi?). Jos hän tällöin väittää olevansa suomalainen, koska tuntee olevansa suomalainen, onko hän oikeassa vai väärässä? Onko hänen vai yhteisön käsissä määrittää se, mitä hän on?

Suomalainen jaksaa katsoa syömättä Täällä Pohjantähden alla II:n, vaikka se onkin Koivusalon tekemä.

Ensijainen määritelmä. Sellainen siis, jolle muut ovat alisteisia.

Ajatusleikki:

Eteesi (yleisesti) tuodaan 100 ihmistä tunnistusriviin. Henkilöt ovat kaikista maailman kolkista. Sinulle luvataan miljoona euroa jos pystyt poimimaan joukosta viisi suomalaista. Aikaa saat 100 sekuntia.
Mikä on tällöin ensijainen kriteeri, jolla lähdet hakemaan joukosta todennäköisiä suomalaisia?

Luettelon ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni ensisijainen kriteeri, seuraavat ovat pitkälti tulkintakysymyksiä, joissa voi helposti huiputtaakin, mikäli suomalaisuudesta näyttäisi olevan luigille jotain hyötyä.

Ykkösvaihtoehdon suhteen on vaikeampi kusettaa, meitä suomalaisia.

Kun itsellä on hidas järki ja kankea kieli, niin lainaan tähän erään toisen keskustelupalstan nimimerkkiä "Tissot", joka on mielestäni näpytellyt ruutuun erään parhaimmista tuntemistani suomalaisuuden määritelmistä:

"Minulle ei ole merkittävää lipun alkuperä, vaan se, mitä se tätä päivänä edustaa.
Suomalaisuus on identiteetti ja se on sekoitus hyvin monenlaisia asioita. Uskon myös,
että se identiteetti on hieman erilainen eri puolella Suomea syntyneillä.
Identiteettiin liittyy kiinteästi monia asioita, muistoja, hajuja, ruokien tuoksua ja makuja,
luonnonilmiöitä, kieli, ihmisten tapa puhua, olla toistensa kanssa jne..
Minulle vaikka sellaisia asioita, kuin maalaissaunan savun haju sen lämmitessä kesäiltana.
Ehtookellojen soitto kylällä, kun helle on seissyt koko päivän ja maaseutu hiljentyy lauantai-iltana.
Vastaleivottujen arinalta otettujen karjalanpiirakoiden haju.
Metsä puolukoita punaisenaan. Kuhankeittäjän huuto kevätillassa, kun koko metsä on sinisenään sinivuokoista.
Jäiden vongahtelu, kun suuret selät jäätyvät. Valtavat muutto- ja vesilintujen parvet keväällä.
Uinti lammen kristallinkirkkaassa vedessä valon siivilöityessä lehdistön läpi.
Hiihto maaliskuussa Lapissa, kun aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja suksi sihisee hankea vasten.
Mielenliikutus Ateneumissa katsellessa Edefeltin näyttelyä: taulu jossa soudettiin lapsen arkkua hautajaisiin.
Suvivirsi koulun kevätjuhlassa. Sankarihautausmaa, jonka kivessä näkyy sedän olleen 20v kuollessaan.
Se suomalaisuus on kansamme historiaa, se on luontoa, vuodenaikojen vaihtelua hajuineen, valo-ilmiöineen,
se on kotoisia ruokia, puu-uunin lämmitystä, hiljaisuutta.
Jollekin toiselle se on jotain muuta, mutta yhteisiäkin elementtejä löytynee.

Missään nimessä se ei ole chadoriin kääriytyneitä naisia."

Se on siinä, siihen ei ole juuri lisättävää.

Quote from: Sanna Onkamo on 13.07.2011, 19:33:18
Ensimmäisen suomalaisuuden kriteeri on mielestäni sopeutuminen yhteiskuntaan, joka kulkee käsi kädessä kulttuurin arvostamisen kanssa. Vaikka olisi muualta tullut ja sydämeltään ulkomaalainen, on ihminen mielestäni suomalainen suomalaisten rinnalla mikäli hyväksyy uuden kulttuurinsa lait ja arvot ja kunnioittaa niitä.

Tuossa on se hankala kysymys, että meillä on omasta takaa varsin suuri määrä moniongelmaisia syrjäytyneitä, taparikollisia sun muuta porukkaa, joiden sopeutuminen yhteiskuntaan on lähellä nollaa. Ei se tee heistä ainakaan omasta mielestäni vähemmän suomalaisia, surullista sakkia vain.

Se on tietysti totta, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja, joka on omaksunut paljon suomalaisesta kulttuurista, saanut kansalaisuuden ja tuntee itsensä suomalaiseksi, mitä todennäköisimmin myös on sopeutunut tänne hyvin. Valtaosa suomalaisista myös hyväksynee tällaisen suomalaiseksi.

Etnisesti suomalaiseksi ei sitten tietenkään tulla kuin sopivalla perimällä, mutta en pidä kovin mielekkäänä määritellä suomalaisuutta ensisijaisesti tavalla, joka sulkisi pois esim. tataarien kaltaiset vähemmistöt. Eri etnisille ryhmille tyypilliset ulkonäöt ovat korkeintaan univormuja, joita ei pysty riisumaan yltään.

Quote from: LW on 13.07.2011, 20:12:16

Quote from: Sanna Onkamo on 13.07.2011, 19:33:18
Ensimmäisen suomalaisuuden kriteeri on mielestäni sopeutuminen yhteiskuntaan, joka kulkee käsi kädessä kulttuurin arvostamisen kanssa. Vaikka olisi muualta tullut ja sydämeltään ulkomaalainen, on ihminen mielestäni suomalainen suomalaisten rinnalla mikäli hyväksyy uuden kulttuurinsa lait ja arvot ja kunnioittaa niitä.

Tuossa on se hankala kysymys, että meillä on omasta takaa varsin suuri määrä moniongelmaisia syrjäytyneitä, taparikollisia sun muuta porukkaa, joiden sopeutuminen yhteiskuntaan on lähellä nollaa. Ei se tee heistä ainakaan omasta mielestäni vähemmän suomalaisia, surullista sakkia vain.

Hyvä huomio, jota en tullut ajatelleeksi. Logiikkani mukaan henkilö menettäisi statuksena suomalaisena mikäli tippuisi pois yhteiskunnasta. Epäkurantti määritelmä joutaa roskakoriin.

Mahdoton valita, koska niin monet asiat vaikuttavat. Lisäksi, vaikka näitä voisi valita monta, niin joka tapauksessa vastaamalla hyväksyisi lähtökohtaisesti arveluttavan käsityksen, että suomalaisuus olisi määriteltävissä piirteiden kimppuna.

Etnisyys on perustava osa tervettä minuutta ja identiteettiä, ja on siis tavallaan sisäinen asia - mutta tämä ei todellakaan tarkoita, että ratkaiseva tekijä olisi vastausvaihtoehto "oma tunne suomalaisuudesta" tai jotain sinnepäin. On kyse paljon isommista asioista. Etnisyys on mukana lähes kaikessa olemisessa, toisiin asioihin vaikuttaen, toisista taas vaikutteita saaden, useimmiten jatkuvassa molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Entä jos on sitä mieltä, että suomalaisuus on yhtä todellinen, mutta myös yhtä vaikeasti määritettävä ja hahmotettava ilmiö kuin esimerkiksi rakkaus, lapsuus, onni tai ihmisyys? Siis ei lainkaan arvoton tai epätosi, vaan pohjimmiltaan sen luontoinen, ettei sen olemusta voi tällaisilla kysymyksillä ratkaista. Kun oma kantani vaikuttaisi olevan tähän suuntaan, en voi vastata oikein mitään.

Goman laitto jonkun kirjoittaman hyvän määritelmän. Aivan loistava :) Tuossa on aika hienosti kuvailtu sitä suomalaisuuden tunnetta. Vaikka jokainen kokee ja tuntee eri tavalla, mutta jos tuosta määritelmästä ei koe yhtään omakseen tai tutuksi niin sitten ei todellakaan ole suomalainen vaikka passissakin niin lukisi.

Äänestysvaihtoehdoista kaikki tietysti tärkeitä, mutta kolme ekaa mielestäni tärkeimmät. Äänestin kuitenkin puhekieltä, sillä mielestäni kansallisen kielen hallinta on todella tärkeä asia, ja mielestäni on vaikea ajatella suomalaiseksi sellaista ihmistä, joka ei osaa suomea tai sitten vaihtoehtoisesti ruotsia.

Quote from: John on 13.07.2011, 20:36:04
... joka ei osaa suomea tai sitten vaihtoehtoisesti ruotsia.

Hassua. En osaa mieltää ruotsia puhuvaa suomalaiseksi.  :)

Quote from: TJK on 13.07.2011, 19:48:20

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 19:02:38

Määritelmä kuitenkin vain siirtää kysymyksen siihen, millaisia ihmisiä muut sitten suomalaisiksi katsovat. Jos suomalaisuuden käsitettä ei avata, ollaan vielä kehäpäätelmän tasolla.

Siksi se juuri onkin määritelmänä pätevä, että se on yhtä aikaa sekä mahdollisimman löysä, että tiukka. Sen sijaan, että tehtaillaan loputtomia määritelmälistoja ja mietitään kriteerejä ja poikkeuksen poikkeuksia, on järkevämpää vain katsoa antamani lista läpi tapauskohtaisesti, sikäli kuin tarvetta esiintyy. Ensimmäiset kaksi kriteeriä ovat yksinkertaisia suodattimia, jotka karsivat yli 99.9% maailman väestöstä pois kysymyksestä. Viimeinen kriteeri taas toimii vähän kuin yksityinen urheiluseura, jonka jäseneksi päästäkseen tulee saada suositus n kappaleelta sen nykyisiä jäseniä.

Quote from: Asta Tuominen on 13.07.2011, 20:42:54

Quote from: John on 13.07.2011, 20:36:04
... joka ei osaa suomea tai sitten vaihtoehtoisesti ruotsia.

Hassua. En osaa mieltää ruotsia puhuvaa suomalaiseksi.  :)

Niin no, tarkoitin tässä tapauksessa lähinnä suomenruotsalaisia. Monet mieltävät suomenruotsalaiset jotenkin vähemmän suomalaisiksi, mutta kyllähän he kieltä lukuunottamatta ovat aivan yhtä suomalaisia kuin suomensuomalaisetkin. Toki poikkeuksiakin löytyy.

Yhteinen fiilis, ymmärrys:

se mikä saa nauramaan ;D tai tuo kyyneleen silmään :'(

Uuno Turhapuro ...

Juha 'Watt' Vainio, Irwin, Juice, Yö ...

Eino Leino, lapin kesä ...

Tampere! http://www.youtube.com/watch?v=erxTOF7DnOc

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 18:20:10
Noin. Mielestäni vain kansalaisuus on yksiselitteinen. Kaikista muista kohdista löytyy mielestäni rajatapauksia ja ristiriitaisuuksia, jotka estävät yksiselitteisen määrittelyn. Silti minusta olennaisin on sopeutuneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan.

suomen kansalainen ja suomalainen ovat eri asioita...

Kyllä biologinen perimä on ykkönen, toinen on kieli ja kulttuuri (nivoutuvat yhteen)

Quote from: John on 13.07.2011, 20:51:12

Quote from: Asta Tuominen on 13.07.2011, 20:42:54

Quote from: John on 13.07.2011, 20:36:04
... joka ei osaa suomea tai sitten vaihtoehtoisesti ruotsia.

Hassua. En osaa mieltää ruotsia puhuvaa suomalaiseksi.  :)

Niin no, tarkoitin tässä tapauksessa lähinnä suomenruotsalaisia. Monet mieltävät suomenruotsalaiset jotenkin vähemmän suomalaisiksi, mutta kyllähän he kieltä lukuunottamatta ovat aivan yhtä suomalaisia kuin suomensuomalaisetkin. Toki poikkeuksiakin löytyy.

Suomenruotsalaiset eivät ole yhtä suomensuomalaisia kuin suomensuomalaiset. ;) Heidän tapansa ja kulttuurinsa ovat hiukkasen erilaisia. Etniset Ahvenanmaalaiset eivät edes koe olevansa suomalaisia.

Hyvä keino tsekata maahanmuuttajien kotouminen ja suomalaisuus on hankkia vaikkapa kyseisen maahanmuuttajan maasta joukkue pelaamaan suomea vastaan ja tarkkailla kumpaa oikeasti kannattaa... siinä suomalaisuus osoittautuu herkästi paskapuheeksi...

Quote from: M on 13.07.2011, 20:08:00
Suomalainen jaksaa katsoa syömättä Täällä Pohjantähden alla II:n, vaikka se onkin Koivusalon tekemä.

Tuo määrittelee porilaisuuden. :)

Vaikea valita, mutta lopulta valitsin tunteen siitä, että on suomalainen. Muutamalla muulla perustelulla voisin olla yhtä hyvin saksalainen. En kuitenkaan tunne olevani saksalainen vaan suomalainen.

Quote from: Mika on 13.07.2011, 19:15:43
Yksinkertaisinta olisi, jos kansalaisuuden saisi vain kunnollisen kansalaisuustestin kautta. Kriteereinä voisivat olla esim. vähintään 5 vuoden asumisaika, kielitaito, puhdas rikosrekisteri, Suomen historian/lakien riittävä tuntemus ja osoitettu kyky itsensä elättämiseen.

Jos testi olisi riittävän tiukka, eikä siitä pääsisi läpi millään "positiivisella erityiskohtelulla", olisi valmis pitämään sen läpäissyttä henkilöä suomalaisena. Sikäli, kun kysymys "suomalaisuudesta" yleensä on jollakin tavalla oleellinen.  

Tiedäthän toki että tilanne on nykyään juuri tuo. Ilman luettelemiasi asioita ei Suomen passia tipu.

Itse määrittelisin suomalaisuuden tavallaan asennekysymyksesi ja omaksi tunteeksi suomalaisuudesta. Itse hyväksyisin ihmisen myös osittain suomalaisena, eli vaikkapa ihminen joka kokisi että hänessä on kaksi etnisyyttä tms.

Uskonto tuntuu olevan monelle tärkeä kriteeri ja itsekin sen sillä tavalla miellän suomalaiseksi etten itse koe itseäni "oikeaksi" suomalaiseksi kun en ole ev.lut uskoon kastettu tai kasvatettu.

Negatiivisena määritelmänä suomalaisuudesta pitäisin sitä että aidon, oikean suomalaisen tulee pitää suomea ja suomalaisuutta aina ja kaikissa asioissa parempana kuin muita ja kokea lähtökohtaisesti ennakkoluuloja ja inhoa kaikkea ulkoa tulevaa kohtaan. (esim. kaupassa kuultu vaatimus siitä että pitäisi olla myynnissä"suomalaista riisiä" :) )

Quote from: normi on 13.07.2011, 23:55:16

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 18:20:10
Noin. Mielestäni vain kansalaisuus on yksiselitteinen. Kaikista muista kohdista löytyy mielestäni rajatapauksia ja ristiriitaisuuksia, jotka estävät yksiselitteisen määrittelyn. Silti minusta olennaisin on sopeutuneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan.

suomen kansalainen ja suomalainen ovat eri asioita...

Olen samaa mieltä ja todnäk niin on suurin osa keskustelijoista. Silti näkemykseni on vain mielipide, ei absoluuttinen totuus. Näkemys, jonka mukaan suomalaisuus on synonyymi kansalaisuudelle on mielipide sekin ja kuten todettua, kansalaisuus on noista tekijöistä ainut, joka on selvästi suomalaisuutta määrittävä tekijä. Rajatapauksia ei löydy, vaan kansalainen joko olet tai et ole. Sillä saadaan yksilön tarkkuudella tarkka vastaus kysymykseen "paljonko suomalaisia on?". Millään muulla rajauksella tarkkaa lukua ei saada.

Valitsin kulttuuri- ja kasvuympäristön, koska länsi- ja itäsuomalaiset ovat perimältään ja ulkonäöltään erilaisia. Kielikään ei ratkaise, koska osa suomenruotsalaisista on enemmän suomalaisia, osa enemmän ruotsalaisia. Runebergin ansiosta ruotsalainen voi kuitenkin olla suomenruotsalainen. Suomalaisten ulkomailla kasvaneet jälkeläiset voi poissulkea kielen osaamattomuuden perusteella.

Kansalaisuutta en pitäisi merkittävänä, koska sen voi nykyään saada kuka tahansa vain Suomessa asumalla. Perimä ratkaisee tässä tietysti eniten, vieraan näköisiä (afrikkalaisia, aasialaisia) en pidä suomalaisina, vaikka olisivat adoptoituja ja eläneet koko ikänsä Suomessa. Siitä, että heillä ei ehkä ole kansallista identiteettiä, kantavat vastuun vanhemmat, jotka ovat valinneet kasvattaa lapsensa vieraassa ympäristössä.

Suomen kansalaisuus on kai nykyään myös monilla venäläisillä, joista ei oikein tiedä, tuleeko heistä aikanaan suomalaisia vai pysyvä vähemmistö.

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 20:43:20

Quote from: TJK on 13.07.2011, 19:48:20

Quote from: sunimh on 13.07.2011, 19:02:38

Määritelmä kuitenkin vain siirtää kysymyksen siihen, millaisia ihmisiä muut sitten suomalaisiksi katsovat. Jos suomalaisuuden käsitettä ei avata, ollaan vielä kehäpäätelmän tasolla.

Siksi se juuri onkin määritelmänä pätevä, että se on yhtä aikaa sekä mahdollisimman löysä, että tiukka. Sen sijaan, että tehtaillaan loputtomia määritelmälistoja ja mietitään kriteerejä ja poikkeuksen poikkeuksia, on järkevämpää vain katsoa antamani lista läpi tapauskohtaisesti, sikäli kuin tarvetta esiintyy. Ensimmäiset kaksi kriteeriä ovat yksinkertaisia suodattimia, jotka karsivat yli 99.9% maailman väestöstä pois kysymyksestä. Viimeinen kriteeri taas toimii vähän kuin yksityinen urheiluseura, jonka jäseneksi päästäkseen tulee saada suositus n kappaleelta sen nykyisiä jäseniä.

Kahteen ensimmäiseen kriteeriin minulla ei huomauttamista olekaan. Kolmas taas saattaa olla esimerkiksi käytännöllisesti toimiva, mutta se jättää kuitenkin teoriassa suomalaisuuden käsitteelle rajattoman liikkumisvapauden. Koska sillä ei sinunkaan mielestäsi varmaankaan sellaista ole (ellet ole vakaumuksellinen dekonstruktivisti), jokaista rajausta sopinee pitää tervetulleena... olipa niitä sitten kuinka loputtomasti tahansa.

Monitahoinen juttu. On eroteltava kaksi eri asiaa jos puhutaan suomalaisesta henkilönä.

a) Suomen kansalainen, ts. Suomen valtion rekisteröimä yksilö, jolla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomea kohtaan.
b) Etninen suomalainen. Tiettyjen kulttuuris-rodullisen määreiden yhteensulautuma useeiden sukupolvien saatossa. Lasken tähän mukaan myös suomenruotsalaiset. 

"Suomalaisuus" tasapainoilee siis jotenkin näiden kahden välillä. En oikeasti hyväksy sitä, että somalia sanotaan suomalaiseksi. Tämä loukkaa omaa etnistä arvoani etnosuomalaisena. Somali on joko suomensomali tai suomensomalialainen. Somali toki voi olla Suomen kansalainen jos on sattunut syntymään Suomessa. Silti tunnen ristiriitaa jos hänestä puhutaan suomalaisena.

Jos nyt puhutaan muslimeista, niin kaikkein hulluin ristiriita on ilman muuta siinä, että he nimenomaan EIVÄT EDES HALUA olla suomalaisia, mutta haluavat kyllä RAHAA.

Quote from: Spesialisti on 14.07.2011, 20:41:10
Monitahoinen juttu. On eroteltava kaksi eri asiaa jos puhutaan suomalaisesta henkilönä.

a) Suomen kansalainen, ts. Suomen valtion rekisteröimä yksilö, jolla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomea kohtaan.
b) Etninen suomalainen. Tiettyjen kulttuuris-rodullisen määreiden yhteensulautuma useeiden sukupolvien saatossa. Lasken tähän mukaan myös suomenruotsalaiset. 

"Suomalaisuus" tasapainoilee siis jotenkin näiden kahden välillä. En oikeasti hyväksy sitä, että somalia sanotaan suomalaiseksi. Tämä loukkaa omaa etnistä arvoani etnosuomalaisena. Somali on joko suomensomali tai suomensomalialainen. Somali toki voi olla Suomen kansalainen jos on sattunut syntymään Suomessa. Silti tunnen ristiriitaa jos hänestä puhutaan suomalaisena.

Niinpä, minuakin loukkaa kun jotkut vitun fadet ovat olevinaan parempia suomalaisia, kuin ne jotka ovat suomalaisuuden saanet verenperintönään ja äidinmaidossaan ja isänmaan kamaralla syntyneet. Kun miettii mikä siinä jurppii, niin on juuri tuo, että tullaa tänne ja aletaan arvostella suomalaisia ja sitten ryhtyvät muuttamaan maata heidän mielensä mukaiseksi, niin se on suorastaan rienausta että ovat muka suomalaisia, paskanmarjat ne mitään suomalaisia ole.

Teininä suorastaan vihasin suurta osaa siitä, minkä laskin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Täällä oli mielestäni tylsää, ihmiset olivat rumia ja tyylitajuttomia, musiikki paskaa, ruoka vielä paskempaa ja sää ihan perseestä. Halusin niin kovasti lähteä maailmalle elämään "kunnon elämää". Ja niin teinkin.

Mutta mikään ei poistanut sitä faktaa, että tein mitä tahansa, asuin missä tahansa ja vaikka puhuisin mitä kieltä tahansa, niin olen ja pysyn suomalaisena.

Yksi käänteentekevistä hetkistä tämän tosiseikan edessä nöyrtyessäni koin, kun kerran ulkomailla asuessani purskahdin krapulapäissäni itkuun pelkästään ajattelemalla Sibeliuksen Finlandiaa. Tajusin, että tätä tunnetta en voi jakaa kenenkään muun kuin suomalaisen kanssa.

Silloin iski koti-ikävä, eikä minulla ollut epäilystäkään siitä, missä minun kotini on.

Quote from: KalleK on 14.07.2011, 21:11:20
Teininä suorastaan vihasin suurta osaa siitä, minkä laskin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Täällä oli mielestäni tylsää, ihmiset olivat rumia ja tyylitajuttomia, musiikki paskaa, ruoka vielä paskempaa ja sää ihan perseestä. Halusin niin kovasti lähteä maailmalle elämään "kunnon elämää". Ja niin teinkin.

Mutta mikään ei poistanut sitä faktaa, että tein mitä tahansa, asuin missä tahansa ja vaikka puhuisin mitä kieltä tahansa, niin olen ja pysyn suomalaisena.

Yksi käänteentekevistä hetkistä tämän tosiseikan edessä nöyrtyessäni koin, kun kerran ulkomailla asuessani purskahdin krapulapäissäni itkuun pelkästään ajattelemalla Sibeliuksen Finlandiaa. Tajusin, että tätä tunnetta en voi jakaa kenenkään muun kuin suomalaisen kanssa.

Silloin iski koti-ikävä, eikä minulla ollut epäilystäkään siitä, missä minun kotini on.

Kohtuullisen hyvin sanottu, kiitos.

Suomalainen on semmoinen, jonka sydän pamppailee ylpeydestä ja ajattelee, että ME voitetaan, kun Granlund ilmaveivaa kiekon maaliin.

Minun mielestäni perinteinen suomalainen äijä on ahkera, rehellinen ja hiljainen. Ennen kaikkea rehellinen. Ei puhuta jos ei ole asiaa ja se tehdään mikä luvataan. Joskus turhankin periksiantamaton ja pitkäpinnainen. Kun se pinna sitten joskus katkeaa niin siitä on leikki kaukana.

EDIT: Eli vastasin siis "Kulttuuri- ja kasvuympäristö".

Kyllä geneettisesti suomalaisen erottaa ulkonäöstä aika hyvin.

Vastasin kulttuuri- ja kasvuympäristö, sillä mielestäni se määrittää kodin (ja ympäristön) mallin kautta parhaiten kasvavalle lapselle moraalisesti oikeaa ja väärää - ja mielestäni samanlainen arvopohja (oikeustaju) on ihan ensisijaisen tärkeä asia, mikä yhdistää yhteiskunnan kansalaisia.

Kulttuuri- ja kasvuympäristökään ei tosin määritä suomalaisuutta, jos kodin malli sotii sitä vastaan ja edustaa erilaista arvomaailmaa, kun mitä ympäristön "totuus" edustaa. Suhtaudun aina vähän varauksella, jos puhutaan, että esimerkiksi maahanmuuttaja on tässä mielessä "suomalaistunut" tai "länsimaalaistunut" - luulen ja uskon vakaasti, että tämä on asia, mikä rakentuu meissä ja meihin jo pitkältä sukupolvien takaa; ja se tulee lasten kasvatuksessa "selkäytimestä" vaistomaisesti - en usko, että sitä on niinkään mahdollista tuosta vaan oppia ja omaksua ainakaan siinä mittakaavassa, että aina ja joka tilanteessa osaisi sitten toimia sen uuden moraalikoodistonsa avulla. No way. 

Hienoja suomalaisuuden määritelmiä tässä ketjussa, muuten.  :)

Quote from: Zeitgeist on 15.07.2011, 20:39:34
Kyllä geneettisesti suomalaisen erottaa ulkonäöstä aika hyvin.

Ihan noin kategorisesti en menisi sanomaan. Toisaalta olisi kiva, jos noin olisi, sehän todistaisi, että olemme 'rotu'. Lentokentillä sen sijaan ujot tennissukat usien paljastavat suomalaisen, ja täytyy myöntää, että rinnassa tuntuu lämpimältä kun tapaa toisen estoisen. Pale, male and stale.

Quote from: Zeitgeist on 15.07.2011, 20:39:34
Kyllä geneettisesti suomalaisen erottaa ulkonäöstä aika hyvin.

Monta kertaa ulkomailla on käynyt niin, että korkeiden poskipäiden, persjalkojen, siansilmien ja tietyn asentoisen perunanenän perusteella on tullut ajatelleeksi "tuon on pakko olla härmäläinen". Havainto on todettu oikeaksi kun on alettu juttusille. 
Ruotsalaiset on myös usein helppo erottaa, etnosvenskinkin tunnistaa naamasta.

Suomalaisuus on normaaliutta. Kaikki muut kansakunnat ovat jotenkin kummasti vinksallaan...

Quote from: Marius on 15.07.2011, 23:47:01
Suomalaisuus on normaaliutta. Kaikki muut kansakunnat ovat jotenkin kummasti vinksallaan...

No niin on!  ???

Suomalaisuus on totuuden näkemistä, itsenäistä ajattelua ja rohkeutta kaiken edessä. Ihana Suomi! :)

Quote from: Daemonic on 15.07.2011, 20:37:10
Minun mielestäni perinteinen suomalainen äijä on ahkera, rehellinen ja hiljainen. Ennen kaikkea rehellinen. Ei puhuta jos ei ole asiaa ja se tehdään mikä luvataan. Joskus turhankin periksiantamaton ja pitkäpinnainen. Kun se pinna sitten joskus katkeaa niin siitä on leikki kaukana.

EDIT: Eli vastasin siis "Kulttuuri- ja kasvuympäristö".

Huomioidaanpa Suomen eri heimot. Toisaalta voidaan pohtia, että onko esim. hämäläinen suomalaisempi kuin savolainen?

Quote from: Spesialisti on 15.07.2011, 23:45:34

Quote from: Zeitgeist on 15.07.2011, 20:39:34
Kyllä geneettisesti suomalaisen erottaa ulkonäöstä aika hyvin.

Monta kertaa ulkomailla on käynyt niin, että korkeiden poskipäiden, persjalkojen, siansilmien ja tietyn asentoisen perunanenän perusteella on tullut ajatelleeksi "tuon on pakko olla härmäläinen". Havainto on todettu oikeaksi kun on alettu juttusille.  
Ruotsalaiset on myös usein helppo erottaa, etnosvenskinkin tunnistaa naamasta.

Toisaalta aika monta kertaa on mennyt arvaus päin Prinkkalaa, eikö totta? Nuo kuvaukset nim. sattuvat aika moneen esim. pohjoissakuun.

Mitä on suomalaisuus?

Kaiketi jotain tämän suuntaista.
http://www.youtube.com/watch?v=o_0q12kKH-A&feature=related

Quote from: Zeitgeist on 16.07.2011, 00:59:19
Mitä on suomalaisuus?

Kaiketi jotain tämän suuntaista.
http://www.youtube.com/watch?v=o_0q12kKH-A&feature=related

Suomi ei ole vankila. News flash for you? Pääset täältä pois milloin ikinä haluat, ja voit viedä eput mukanasi, vaikka vahvasti epäilen, etteivät mukaasi lähde.

Quote from: Spesialisti on 15.07.2011, 23:45:34

Quote from: Zeitgeist on 15.07.2011, 20:39:34
Kyllä geneettisesti suomalaisen erottaa ulkonäöstä aika hyvin.

Monta kertaa ulkomailla on käynyt niin, että korkeiden poskipäiden, persjalkojen, siansilmien ja tietyn asentoisen perunanenän perusteella on tullut ajatelleeksi "tuon on pakko olla härmäläinen". Havainto on todettu oikeaksi kun on alettu juttusille. 
Ruotsalaiset on myös usein helppo erottaa, etnosvenskinkin tunnistaa naamasta.

Siinä genetiikan ongelma onkin... turkulaiset muistuttavat enemmän ruotsalaisia kuin kuusamolaisia. Ja jollain tavalla geneettisesti suomalainen on joka tapauksessa eri asia kuin muuten suomalainen, kuten on huomautettu, niin kuin vaikkapa maastamuuttaneiden jälkeläiset osoittavat.

Täällä on hyviä pointteja paljon ja tavoistani poiketen päätin lukea jokaisen kommentin asian kiinnostavuuden vuoksi. Asiaan.

Itse äänestin oma tunne Suomalaisuudesta, koska lähtökohtaisesti jokainen rakentaa oman identiteettinsä. Tämä vastaus ei kuitenkaan toteudu ilman, että a)Muiden suomalaisten hyväksyntä "suomalaiseksi" tai b) Sopeutuneisuus yhteiskuntaan. Vaikka itse mieltäisi itsensä Suomalaiseksi sanotaan vaikka sen perusteella, että on kansalaisuus, mutta "suomalaiset" eivät kohtele "suomalaisena" on hyvin vaikea pitää itseään "suomalaisena".

Frank Salter, josta on oma aihe hommalla http://hommaforum.org/index.php/topic,7665.90.html#lastPost lainaa John Stuart milliä: "Vapaat instituutiot ovat miltei mahdottomia eri kansallisuuksista koostuvassa maassa." Tämä johtuu siitä, että kun yhteiskunta koostuu "kansasta ilman yhteishenkeä ... sitä yhtenäistä yleistä näkemystä, joka on välttämätön edustuksellisen hallinnon toiminnalle, ei voi olla."

Tuen tässä sunihmin väitettä

QuoteEnsimmäiset kaksi kriteeriä ovat yksinkertaisia suodattimia, jotka karsivat yli 99.9% maailman väestöstä pois kysymyksestä. Viimeinen kriteeri taas toimii vähän kuin yksityinen urheiluseura, jonka jäseneksi päästäkseen tulee saada suositus n kappaleelta sen nykyisiä jäseniä.

Nämä väittämät toimivat ikäänkuin pyramidin tasoina joista jokainen vähentää ihmismäärää ja lopulta huipulta löytyy Suomalaiset. En kuitenkaan usko siihen, että ihmiset voisi järjestää järjestykseen kuka on suomalaisin, joten pyramidin huipu ei ole kartio vaan pikemminkin pallo, joka sisältää suomalaiset, mutta on jaettu kulttuuri sektoreihin, ehkäpä heimoihin.

Gonman lainaus on hyvä

Quote"Minulle ei ole merkittävää lipun alkuperä, vaan se, mitä se tätä päivänä edustaa.
Suomalaisuus on identiteetti ja se on sekoitus hyvin monenlaisia asioita. Uskon myös,
että se identiteetti on hieman erilainen eri puolella Suomea syntyneillä.
Identiteettiin liittyy kiinteästi monia asioita, muistoja, hajuja, ruokien tuoksua ja makuja,
luonnonilmiöitä, kieli, ihmisten tapa puhua, olla toistensa kanssa jne..
Minulle vaikka sellaisia asioita, kuin maalaissaunan savun haju sen lämmitessä kesäiltana.
Ehtookellojen soitto kylällä, kun helle on seissyt koko päivän ja maaseutu hiljentyy lauantai-iltana.
Vastaleivottujen arinalta otettujen karjalanpiirakoiden haju.
Metsä puolukoita punaisenaan. Kuhankeittäjän huuto kevätillassa, kun koko metsä on sinisenään sinivuokoista.
Jäiden vongahtelu, kun suuret selät jäätyvät. Valtavat muutto- ja vesilintujen parvet keväällä.
Uinti lammen kristallinkirkkaassa vedessä valon siivilöityessä lehdistön läpi.
Hiihto maaliskuussa Lapissa, kun aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja suksi sihisee hankea vasten.
Mielenliikutus Ateneumissa katsellessa Edefeltin näyttelyä: taulu jossa soudettiin lapsen arkkua hautajaisiin.
Suvivirsi koulun kevätjuhlassa. Sankarihautausmaa, jonka kivessä näkyy sedän olleen 20v kuollessaan.
Se suomalaisuus on kansamme historiaa, se on luontoa, vuodenaikojen vaihtelua hajuineen, valo-ilmiöineen,
se on kotoisia ruokia, puu-uunin lämmitystä, hiljaisuutta.
Jollekin toiselle se on jotain muuta, mutta yhteisiäkin elementtejä löytynee.

Missään nimessä se ei ole chadoriin kääriytyneitä naisia."

Jokainen Suomalainen löytää tästä varmasti jotain itselleen tai ainakin enemmän yhteistä kun sanotaan samanikäinen albaani, joka asuu Suomessa. Havainnot ovat luontoon hyvin sidonnaisia ja siksi moni suomalainen löytää jotain itselleen niistä. On kuitenkin muistettava, että asiat joista kokemukset koostuvat vaihtelevat tai voimistuvat riippuen suomalaisen asumispaikasta.

Siksi pitäisinkin Sopeutuneisuus yhteiskuntaan alakohtana geeniperimää, Koska geenit muokkautuvat elinolojen mukaan esimerkkinä Suomessa keliakiaa sairastavien suuri määrä. Suomessa ei kauhean kauaa ole syöty viljaa ja se näkyy ihmisten tottumattomissa vatsoissa, joka on puhtaasti geneettinen piire mielestäni.

Minusta myös seuraavassa kommentissa on järkeä.

QuoteEn oikeasti hyväksy sitä, että somalia sanotaan suomalaiseksi. Tämä loukkaa omaa etnistä arvoani etnosuomalaisena. Somali on joko suomensomali tai suomensomalialainen. Somali toki voi olla Suomen kansalainen jos on sattunut syntymään Suomessa. Silti tunnen ristiriitaa jos hänestä puhutaan suomalaisena.

Käydään tämä minun ajatusmaailmalla läpi. Suomessa asuva somalituntee itsensä suomalaiseksi, mutta muut suomalaiset eivät oikein hyväksy häntä suomalaiseksi. miksi häntä ei koeta suomalaiseksi? Syy on joku seuraavista tai useampi niistä. Somali ei ole sopeutunut yhteiskuntaan  tai jos on hänellä ei ole Suomen kansalaisuus(Sikäli sivuseikka, koska kansalaisuudella on edelleen vain juridinen merkintä.)

Mikäli hänellä on kansalaisuus hän on tai ei ole oppinut suomalaisen Kulttuuri- ja kasvuympäristön tavat. Jokatapauksessa kieli on kulttuurin yksi tärkein tekiä, mutta jos somali taitaa suomen Puhekielen ja puhuu tätä jopa äidinkielenään viimisen rajan vetää geenit, joka estää häne tulemisen kaikkien suomalaisten hyväksmäksi suomalaiseksi. No sitten päästään näihin mulaatti tapauksiin. tässä ottaisin tuekseni tämän esitetyn pätkän

QuoteEsimerkiksi yksi kaverini on perimältään puoliksi romani. Pidän häntä suomalaisena, joka on perimältään puoliksi romani.

Toivottavasti, joku ottaa selvää mitä tarkoitin, mutta tälläisen kokonaisuuden minä tässä yhdeltä istumalta väsäsin.

Suomalainen voi tarkoittaa sekä kansalaista että etnisen ryhmän edustajaa. Kun puhutaan suomalaisista, on syytä tapauskohtaisesti selvittää, kummasta on kyse, ettei tule väärinkäsityksiä. Usein, ei aina, se on tosin asiayhteydestä selvää. Monissa kielissä näille merkityksille on kaksi eri sanaa. Meidän kielessämme ei ole, vaikka meillä onkin eri sanat esim. somalille ja somalialaiselle. Mutta eletään tämän kanssa.

On selvää, keitä Suomen kansalaiset ovat, joten käsittelen nyt sanaa suomalainen nimenomaan merkitsemässä etnisen ryhmän edustajaa. Tässä mielessä suomalaisina en pidä esim. suomenruotsalaisia, saamelaisia enkä romaneja. Toisaalta kyllä pidän suomalaisina esim. ruotsinsuomalaisia ja amerikansuomalaisia. On totta, että rajanveto ei ole aivan tarkka; tämä epätarkkuus pitää nähdäkseni vain hyväksyä.

Ja toisin kuin jotkut todellisuuslaiset ehkä kuvittelevat, niin se, etten pidä jotakuta suomalaisena, ei tarkoita, etten pitäisi häntä sinänsä hyvänä ihmisenä ja vertaisenani.

Quote from: wekkuli on 13.07.2011, 18:20:10
Noin. Mielestäni vain kansalaisuus on yksiselitteinen. Kaikista muista kohdista löytyy mielestäni rajatapauksia ja ristiriitaisuuksia, jotka estävät yksiselitteisen määrittelyn. Silti minusta olennaisin on sopeutuneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan.

http://www.youtube.com/watch?v=gpFZyaokb0w&feature=related

Quote from: Kaapo on 15.07.2011, 18:11:59

Quote from: Peril on 15.07.2011, 13:27:46
Suomalainen on semmoinen, jonka sydän pamppailee ylpeydestä ja ajattelee, että ME voitetaan, kun Granlund ilmaveivaa kiekon maaliin.

Onneksi missään muussa maassa, etenkään Argentinassa tai Brasialiassa, ei seurata jalkapalloa ja olla innoissaan kun ME voitetaan, kun Messi tekee maalin.

Eli?

Valitsin tuon "oma tunne suomalaisuudesta" -vaihtoehdon. Ulkomaalaisperäinen voi olla tai tulla suomalaiseksi, kunhan hyväksyy suomalaisen yhteiskunnan ja (pääosin) sen normit ja toimintamallit. Maassa maan tavalla, maahantulija sopeutuu.

Mielenkiintoinen kysymys. Vastasin sopeutuneisuus suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä se on minusta "ensisijainen" asia.

Minulla on eräs kaveri joka on syntynyt Suomessa, aasialainen rodultaan, molemmat vanhemmat ovat Vietnamista. Mukava ja yritteliäs kaveri, omistaa perheensä kanssa ravintoloita ympäri Pirkanmaata. ;)

Minulla on kuitenkin ollut tarkoitus kysyä häneltä, esitteleekö hän itsensä suomalaisena vai vietnamilaisena. Haluaisin tietää kummaksi hän itsensä mieltää. Helvetin vahva aksentti, mutta käyttäytyy kuin kuka tahansa suomalainen nuorimies.

Itse vetäisin tietenkin vahvan eron suomalaisen ja Suomen kansalaisen välille.

Quote from: M on 13.07.2011, 20:08:00
Suomalainen jaksaa katsoa syömättä Täällä Pohjantähden alla II:n, vaikka se onkin Koivusalon tekemä.

Mutta ei juomatta...

Olin etsimässä toiseen aloitukseen liittyen tietoa nuorten asenteista (http://hommaforum.org/index.php/topic,53087.0.html), niin etsintä jäi puolitiehen, koska löysin mielenkiintoisen tutkimuksen Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten identiteeteistä, jota sitten aloin lukemaan. Näitä samantyyppisiä (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/25935/monietni.pdf?sequence=1) tutkimuksia voi löytää vaikka hakusanoilla: maahanmuuttajien identiteetti suomalaisuus, joihin kannattaa aiheeseen liittyen tutustua.

En ole vielä kokonaan Maarit Koskisen adoptiolapsia käsittelevää tutkimusta lukenut, mutta kyllä siitä käy selväksi, että pitkälti ulkonäkö, mutta myös ei suomalaiset juuret vaikuttavat näiden lasten suomalaisuuteen hyvin paljon vaikka heidät olisi kasvatettu täysin suomalaisessa perheessä.

Yksi tutkimuksessa haastateltu henkilö on Etiopiasta Suomeen adoptoitu nainen, joka on aikuisena avioitunut etiopialaisen miehen kanssa. Tässä parinvalinnassa voidaan päätellä kyseessä olevan osaltaan etnisistä geneettisistä intresseistä (http://hommaforum.org/index.php/topic,53101.msg730440.html#msg730440), joista on täällä Hommassa keskusteltu. Vaikka tutkimuksessa on haluttu mahdollisimman hyvin peitellä haastateltujen henkilöllisyydet on kuitenkin todennäköistä, että tämä suomalaisetiopialainen nainen on sama, josta oli joskus juttua Interpedia-lehdessä.

Muutama poiminta tutkimuksesta.

QuoteMitä enemmän erilaisuutta adoptoidun ja adoptioperheenjäsenten välillä on, sitä kompleksisemmaksi adoptoidun identiteetin kehitys muodostuu. Adoptoitu kohtaa kysymyksiä siitä, mitä hänelle merkitsee se, että hän on erilainen niin fyysisiltä ominaisuuksiltaan kuin myös mahdollisesti temperamentiltaan, älykkyydeltään ja kyvyiltään kuin adoptioperheensä. Haasteita identiteetin kehitykselle asettaa myös ristiriita siitä, että hän näyttää fyysisesti esimerkiksi kiinalaiselta mutta kokee sisimmässään itsensä suomalaiseksi.

QuoteKulttuuria ja rotua sekä niiden vuorovaikutusta ympäröivään yhteisöön on mahdotonta jättää huomioimatta kansainvälisesti adoptoidulla. Dalen (2005, 218–219) toteaa, että jos tapa, jolla adoptoitu itse identifioituu etnisyyteensä, on sama, jolla ympäristö määrittelee hänet, ei ongelmia ole. Näin ollen ongelmalliseksi voidaan nähdä tilanne, jossa adoptoitu kokee itsensä suomalaiseksi, mutta jossa muut määrittelevät hänet erilaisen ulkonäkönsä vuoksi ulkomaalaiseksi.

Vaikka ”Henna Hämäläisellä” täyttyvät sellaiset kuulumisen kriteerit, kuten kansalaisuus, suomalaiseen kulttuuriin kasvaminen ja suomalaiseksi identifioituminen, joutuu hän valtaväestöstä poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi kohtaamaan jatkuvasti suomalaisuutensa kyseenalaistamista ympäristön taholta.

Jenkinsin (1996, 80–89) mukaan ihmisiä kategorisoidaan erityisesti ulkonäön kuten ihonvärin perusteella tiettyyn ryhmään kuuluvaksi. Tästä on aineistossa esimerkkinä Venäjältä adoptoitu henkilö, joka ei erotu ulkonäöltään suomalaisista ja oli siksi poikkeus muiden adoptoitujen joukossa. Hän ei joutunut toistuvasti kohtaamaan tilanteita, joissa hänet luokiteltaisiin ulkomaalaiseksi, maahanmuuttajaksi tai pakolaiseksi. Ainoastaan kerran hänet tunnistettiin etniseltä ”rodultaan” venäläiseksi.

QuoteSe yks vaihe oli , kun menin sinne uuteen kouluun ja aloin liikkumaan samalla alueella. Sitten semmonenkin, joka liitty just ulkonäköön, et yhtäkkiä oli hirveesti ulkomaalaisia kavereita ja sit kävi tietenkin senkin vaiheen läpi, et alko tutustuu niihin ja oli vähän aikaa niissä ympyröissä. Sitten oli kuitenkin ne omat vanhat kaverit, jotka sanokin, et sun piti vaan käydä se läpi, niin et sä huomasit et sä oot ihan suomalainen.

Ja sit vähän aikaa liikku niiden ulkomaalaisten piirissä, kun huomas sit, et sekin on nähty, et en mä kuulu siihen porukkaan.

Varmaan silloin tuli ehkä niinku väkisinkin nähtyy se puoli ja sit mä tajusin sen, et mä en kuulu tänne, koska ne kokee ittensä niinku ulkomaalaiseksi.

QuoteEt aina jos näkee intialaisia jossakin, niin heti ne tunnistaa ja se on muistutus geeneistä ja ulkonäöstä. On se ihan kivakin nähdä joskus, et aijaa toi on kyllä aika samannäkönen ja intialainen. Jollain lähtemättömällä tavalla mä olen intialainen, mutta kuitenkin mä tunnen itteni ihan suomalaiseksi.

QuoteKyl mä rodultani (http://hommaforum.org/index.php/topic,52649.msg723087.html#msg723087) samastun etiopialaisiin, koska mä tiedän, et mä näytän samalta, mut sit taas tavallaan niinku se on ihan eri kulttuuri. Rodultani mä oon etiopialainen, mä oon aina etiopialainen.

QuoteJoo. Ehkä täällä Helsingissä tulee semmonen, että onpa kyllä intialaisen näköisiä ja hetken päästä tulee, et näytänks mäkin tolta? Se on helpompi jotenkin Intiassa matkalla nähdä sen maan kauneuden, rikkauden ja erilaisuuden, mutta kun se erilaisuus tuodaan tänne pohjolaan sareissa, niin se näyttää enemmän hullunkuriselta, että täällähän on pakkasta ja kylmää.

Mutta vieläkin se on sillai ongelmallista, että jos täällä tulee vastaa intialaisia, niin niissä tilanteissa mä koen ennen kaikkea olevani suomalainen, supisuomalainen, että on tärkeetä jotenkin erottua heistäkin.

Lähde (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18970/URN_NBN_fi_jyu-200901161026.pdf)

Jussi Ojajärvi (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Ihmisrodut):

QuotePortin toteaa lopumpana, että jos väestöjen välisistä eroista pitää puhua, parempi käsite on etninen ryhmä. "Se on rodun käsitettä parempi muun muassa siksi, että se ottaa biologisten seikkojen ohella huomioon myös erilaiset kulttuuriin kuuluvat tekijät.

Race and Evolution: An Interview with Professor Henry Harpending (http://hommaforum.org/index.php/topic,52206.msg713810.html#msg713810)

minulle suomalaisuus on ensisijaisesti etninen (RODULLINEN) (http://hommaforum.org/index.php/topic,37265.msg726083.html#msg726083)
Theodore Rooseveltin puhe monikulttuurisuudesta (http://hommaforum.org/index.php/topic,21504.msg424193.html#msg424193)

Suomalaisuus on sen verran epämääräinen käsite, etten lähtökohtaisesti edes pyri määrittelemään sitä. Se mikä voidaan kuitenkin todeta on, että kaikilla suomalaisilla on yhteinen etu, eli se että Suomella (ja täten suomalaisilla) menee hyvin. Tätä etua ei myöskään kukaan muu puolestamme aja.

Eli lähtökohtaisesti katsoisin suomalaisiksi pääasiallisesti Suomen kansalaiset ja mahdollisesti myös muut joiden omaan etuun Suomen etu kuuluu.

Quote from: Marius on 13.07.2011, 20:09:40
Ensijainen määritelmä. Sellainen siis, jolle muut ovat alisteisia.

Ajatusleikki:

Eteesi (yleisesti) tuodaan 100 ihmistä tunnistusriviin. Henkilöt ovat kaikista maailman kolkista. Sinulle luvataan miljoona euroa jos pystyt poimimaan joukosta viisi suomalaista. Aikaa saat 100 sekuntia.
Mikä on tällöin ensijainen kriteeri, jolla lähdet hakemaan joukosta todennäköisiä suomalaisia?

Huutaisin:"Käsi ylös ne, jotka ovat suomalaisia". Tuohon menisi 5 sekunttia. Joku niistä, jotka eivät tajunneet, mitä sanoin, saattaisi silti nostaa kätensä nähdessään joidenkin nostavan kätensä ja luullen, että nyt pitää nostaa käsi, joten käyttäisin lopun ajan käydäkseni läpi ne käden nostaneet yksitellen kysyen:"Mikä on Suomen pääkaupunki". Todennäköisesti tuossa ajassa ehtisi ne suomalaiset sieltä seuloa.

Heikko puoli tässä menetelmässä on se, että ne änkyräsuomenruotsalaiset, jotka eivät edes tuota ensimmäistä kysymystä ymmärtäisi, jäisivät pois. Minusta he ovat silti suomalaisia. Samoin tämä keino ei seuloisi pois niitä, jotka osaisivat suomea ja olisivat valmiita valehtelemaan suomalaisuutensa (en tosin tiedä, miksi he tällaisessa jutussa ryhtyisivät valehtelemaan). Jos siis tuon seulonnan jälkeen edessäni olisi edelleen yli 5 henkilöä, jotka kaikki osaisivat täydellisesti suomea, päättelisin, että joku heistä on huijari ja todennäköisesti koittaisin käyttää jotain ulkonäköseikkaa etenkin jos siinä olisi joku, joka näyttäisi selvästi erilaiselta kuin pohjoiseurooppalainen. Tämä olisi joka tapauksessa viimeinen keino, eikä mitenkään varmasti johtaisi edes oikeaan tulokseen.

Joka tapauksessa todennäköisyys sille, että 100:n satunnaisen maailman ihmisen joukossa olisi joko änkyräsuomenruotsalainen tai hyvin suomea osaava ei-suomalainen huijari, on aika pieni, joten veikkaisin tuossa sen miljoonan kuittaavani.

Quote
Luettelon ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni ensisijainen kriteeri, seuraavat ovat pitkälti tulkintakysymyksiä, joissa voi helposti huiputtaakin, mikäli suomalaisuudesta näyttäisi olevan luigille jotain hyötyä.

Ensisimmäinen kriteeri (biologinen perimä) ei auttaisi sinua tuossa yllä olevassa tehtävässä, koska et pysty sitä mitenkään selvittämään 100:ssa sekunnissa. Lisäksi se on muutenkin varsin epämääräinen. Amerikassa ja Ruotsissa asuu paljon suomalaisten kanssa biologisesti läheisiä ihmisiä (Suomesta sinne muuttaneiden jälkeläisiä), jotka eivät ole Suomen kansalaisia, eivät osaa suomen kieltä eivätkä edes tunne olevansa suomalaisia.

Quote
Ykkösvaihtoehdon suhteen on vaikeampi kusettaa, meitä suomalaisia.

Kuinka suuren takuun annnat, ettei sinun geeniperimästäsi löydy muuta kuin suomalaisia geenejä?

Quote from: braeden on 20.07.2011, 01:25:34
Suomalaisuus on sen verran epämääräinen käsite, etten lähtökohtaisesti edes pyri määrittelemään sitä. Se mikä voidaan kuitenkin todeta on, että kaikilla suomalaisilla on yhteinen etu, eli se että Suomella (ja täten suomalaisilla) menee hyvin. Tätä etua ei myöskään kukaan muu puolestamme aja.

Eli lähtökohtaisesti katsoisin suomalaisiksi pääasiallisesti Suomen kansalaiset ja mahdollisesti myös muut joiden omaan etuun Suomen etu kuuluu.

Jotkut asiat eivät vain aina ole ihan 'halki, poikki ja pinoon' määriteltävissä. Näin on esim. murteen ja itsenäisen kielen välinen raja. Samoin suomalaisuus ei ole määriteltävissä ilmatiivisti jossain tutkijan kammiossa, ja se että noin on, EI tarkoita, ettei suomalaisuutta olisi olemassakaan kuten hurjimmat kulttirelativisti päättelevät. Suomalaisuus ON, pystyi sen määrittelemään muutamalla virkkeellä tai ei. Suomalainen tuntee sen munaskuissaan.

Edelleenkin, sekä käyttäjän sr että käyttäjän Nauris viimeiset postaukset vahvistavat esittämäni kolmen kohdan määritelmän käyttökelpoisuuden.

Quote from: Zeitgeist on 15.07.2011, 20:39:34
Kyllä geneettisesti suomalaisen erottaa ulkonäöstä aika hyvin.

Määrittelisitkö meille vielä tuon "geneettisen suomalaisuuden" vielä jotenkin, jotta voisimme testata sitä, miten tuo toimii käytännössä. Etenkin olisin kiinnostunut siitä, miten teet rajauksen naapurimaihin (Ruotsi, Viro ja Venäjä) tuossa suomalaisuuden geeneissä ja rajaatko saamelaiset tuon suomalaisuuden ulkopuolelle, koska heillä on käsittääkseni kaikista eurooppalaisista eniten erottuva geeniperimä.

Siis jos eteesi pannaan tavallinen suomalainen, ruotsalainen, virolainen ja luoteisvenäläinen (Venäjän kaukoitä on tietenkin asia erikseen), niin pystytkö todellakin ulkonäön perusteella valitsemaan sen suomalaisen?

Quote from: sunimh on 20.07.2011, 11:00:00
Edelleenkin, sekä käyttäjän sr että käyttäjän Nauris viimeiset postaukset vahvistavat esittämäni kolmen kohdan määritelmän käyttökelpoisuuden.

Jep, minusta se antamasi oli tähän astisesti paras. Se suomenkieli on siinä minusta ehkä turha, koska ne kaksi muuta ei todennäköisesti täyty, jos ei osaa suomea eikä ole suomenruotsalainen, joka todennäköisesti täyttää ne kaksi muuta kriteeriä muttei ensimmäistä, mutta joka ainakin minusta on suomalainen. Toki niiden suomenruotsalaisten määrä, jotka eivät ymmärrä suomea, on aika vähäinen. Oleellisesti se ensimmäinen kriteeri rajaisi osan ahvenanmaalaisista suomalaisten ulkopuolelle.

Minusta määritelmässäsi viehättää ennen kaikkea sen yksinkertaisuus ja toisaalta jännä rekursiivisuus.

Suomalaisen pystyy erottamaan pääsääntöisesti geenitestillä...ei mulla tässä muuta..


http://www.nytimes.com/2008/08/13/science/13visual.html?_r=1&oref=slogin

QuoteThe map also identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns (light blue, upper right) and other Europeans. It arose because the Finnish population was at one time very small and then expanded, bearing the atypical genetics of its few founders.

The other is between Italians (yellow, bottom center) and the rest. This may reflect the role of the Alps in impeding free flow of people between Italy and the rest of Europe.

Quote from: sr on 20.07.2011, 11:29:12
Siis jos eteesi pannaan tavallinen suomalainen, ruotsalainen, virolainen ja luoteisvenäläinen (Venäjän kaukoitä on tietenkin asia erikseen), niin pystytkö todellakin ulkonäön perusteella valitsemaan sen suomalaisen?

Väittäisin että ainakin yli 50% prosentin varmuudella kyllä. Venäläisen tunnistaa naamasta (=erottaa suomalaisesta) aika hyvin ja ruotsalaiset ovat myös tietyllä tavalla, jota en osaa selittää, "ruotsalaisennäköisiä". Myös esimerkiksi monet suomenruotsalaiset pystyy erottamaan tavallisista perunanenäsuomalaisista samalla tavalla. Virolaisista en osaa sanoa.

Quote from: sunimh on 20.07.2011, 11:58:49

Quote from: sr on 20.07.2011, 11:29:12
Siis jos eteesi pannaan tavallinen suomalainen, ruotsalainen, virolainen ja luoteisvenäläinen (Venäjän kaukoitä on tietenkin asia erikseen), niin pystytkö todellakin ulkonäön perusteella valitsemaan sen suomalaisen?

Väittäisin että ainakin yli 50% prosentin varmuudella kyllä. Venäläisen tunnistaa naamasta (=erottaa suomalaisesta) aika hyvin ja ruotsalaiset ovat myös tietyllä tavalla, jota en osaa selittää, "ruotsalaisennäköisiä". Myös esimerkiksi monet suomenruotsalaiset pystyy erottamaan tavallisista perunanenäsuomalaisista samalla tavalla. Virolaisista en osaa sanoa.

Itse tunnistaisin noista ehkä venäläisen, jos kaikki olisivat itse pukeutuneet. Heidän pukeutumistyylinsä eroaa noista muista jonkun verran. Jos kaikilla olisi samat vaatteet, niin todennäköisesti en pystyisi juurikaan sattumaa suurempaan todennäköisyyteen.

Suomalaisia ja virolaisia tunnutaan turhankin helposti niputtamaan melkein kuin yhdeksi kansakunnaksi - ilmeisesti kielen takia - mutta geneettisesti heillä ei ole sen enempää yhteneväisyyttä suomalaisten kanssa kuin esim. ruotsalaisillakaan.

Silmämääräisesti on varsin helppoa tehdä ero perusvirolaisen ja perussuomalaisen välille. Virolaisilla on mm. huomattavasti leveämpi kallo kuin härmäläisillä. Etenkin naisissa eron huomaa selkeästi kun vaan osaa katsoa. Muutenkin virolaisten kasvojen luusto poikkeaa huomattavasti suomalaisesta peruskallosta. Kroppa on myös aivan eri puusta veistetty, joten etenkin vaatteitta erot ovat helppo bongata.

Kun puhutaan isommista ryhmistä, esim. 100 hengen joukoista, päädyn takuuvarmasti erottamaan tuollaisista joukoista kansallisuudet erilleen selkeästi isommalla prosentilla kuin mitä puhtaasti arvaamalla saisi. Joka ei samaan kykene, ei ole matkustellut tarpeeksi ja pitänyt silmiään auki.

Quote from: sunimh on 20.07.2011, 11:58:49
Virolaisista en osaa sanoa.

Itselleni tulee monien virolaisten naisten ulkonäöstä mieleen sana söpö. Voisi kai sanoa, että virolaiset naiset ovat keskimäärin söpömpiä ulkonäöltään kuin suomalaiset naiset. En tiedä sitten, onko söpö hyvä määritelmä ja johtuuko söpöys myös erilaisesta luonteesta.

Näistä suomalaisten ja naapurimaiden kansalaisten ulkonäön eroista pitäisi tehdä tutkimus. Olen hyvin varma, että selviä tilastollisia eroja ulkonäössä löydetään vaikka samannäköisiä ihmisiä näissä kaikissa maissa olisikin.

Horoskoop kolmapäevaks (http://www.reporter.ee/2011/07/19/horoskoop/)
Suvereporteri klipp "Jäätisejahutus" (http://www.reporter.ee/2011/05/16/suvereporteri-klipp-jaatis/)
Genetic structure in Europeans (http://hommaforum.org/index.php/topic,52206.msg715215.html#msg715215)
Eesti naised (http://www.google.fi/search?q=eesti+naised)

(http://photos1.blogger.com/blogger/5379/496/400/europe.0.jpg)

29 composite pictures of male athletes. (http://dienekes.blogspot.com/2006/03/geography-of-european-phenotypical.html)

Composites of Greek and European Female Athletes (http://dienekes.110mb.com/pictures/composites/femaleathlete/)
The average face of women across the world (http://feministphilosophers.wordpress.com/2011/02/06/the-average-face-of-women-across-the-world/)
Northern and Southern Facial Composites (http://italianthro.blogspot.com/2010/09/northern-and-southern-facial-composites.html)
Various Ethnic Facial Composites (http://thestudyofracialism.org/viewtopic.php?f=22&t=6316)
Never before seen average composite (http://s1.zetaboards.com/anthroscape/topic/4205808/1/)
World of Averages: Europe (http://pmsol3.wordpress.com/2011/04/07/world-of-averages-europeave/)

Melanie Kirwa (http://nemoo.wordpress.com/2011/05/19/a-voice-was-sounding-this-finland-is-your-finland/#comment-16107):

QuoteAs a parent of a multicultural child (my husband is Kenyan) living in Finland, these issues are extremely important to me. As parents we are dedicated to making our son aware of both his Canadian and African heritage, as well as being proud of the fact that he was born here and is a first generation Finn. Finland now has the opportunity to put the right things in place to make multiculturalism a success story in this country. Let's hope they do.

Sebastian Vettel kertoi siitä, miksi Nico Rosberg ei puhu suomea (http://www.urheiluviikko.net/sebastian-vettel-kertoi-siita-miksi-nico-rosberg-ei-puhu-suomea/41463/)
Stubbin lapset eivät enää tunne itseään suomalaisiksi (http://hommaforum.org/index.php/topic,45189.msg612147.html#msg612147)
The Notion of  "UusSuomalainen"  or "NEW Finns evolved out of an identity crisis. (http://www.monimos.fi/2011/06/the-concept-uussuomalaisuus-and-true-finns/)
Juoksukilpailut Joutsenossa. SM Maraton 2010 (http://hommaforum.org/index.php/topic,34889.msg467779.html#msg467779)
Mitä väliä sillä on, onko lapsi mulatti (http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1165704/mita_valia_silla_on_onko_lapsi_mulatti_)
"Veljesparilla on Suomen kansalaisuus" (http://annah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78500-veljesparilla-on-suomen-kansalaisuus)
How black was Ancient Egypt? (http://abagond.wordpress.com/2009/12/21/how-black-was-ancient-egypt/)
Black and Single: Approach to Dating Is Changing With Times (http://www.theledger.com/article/20110726/NEWS/107265004/1326?Title=Black-and-Single-Approach-to-Dating-Is-Changing-With-Times&tc=ar)
Who is Finnish? (http://www.forumbiodiversity.com/showthread.php?t=7484&page=12)
Hybrid99 (http://www.forumbiodiversity.com/showthread.php?p=510058#post510058)

Nykytasolla suomalaiset koostuvat peräti seitsemästä eri populaatiosta, ja suomalaisten väliset erot ovatkin eurooppalaisittain huippusuuret:

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/SevenFinnish.xps

Quote from: Asta Tuominen on 13.07.2011, 20:42:54

Quote from: John on 13.07.2011, 20:36:04
... joka ei osaa suomea tai sitten vaihtoehtoisesti ruotsia.

Hassua. En osaa mieltää ruotsia puhuvaa suomalaiseksi.  :)

Kokemusperäinen juttu, minä osaan, sillä heillä on suomalainen kokemustausta ja minä olen ollut sitä jakamassa.
Itselleni tärkein suomalaisuuden mittari on suomenkieli, mutta en siltikään väheksy ruotsinkielistä suomalaista, sama maa, sama tausta, omaa porukkaa !
Suomalaista ei jätetä, millään kielellä !!

Quote from: Preacher on 05.11.2011, 20:18:19
Jännä juttu, jossain toisessa ketjussa väitin suomalaisuuden olevan puhtaasti juridinen kysymys, eli kansalaisuus = suomalaisuus, nyt enempi tunnephojalta ( read: after couple beers ), äänestin vaihtoehtoa "sopeutuminen yhteiskuntaan".
Tällä järjellä kyseinen "sopeutuminen yhteiskuntaan" tarkoittaa lakien ja setuksien noudattamista sekä pyrkimystä elättä itsensä rehellisesti ( se ei aina onnistu ). Se mihin joku uskoo, mitä tekee makuuhuoneessaan tai muutenkin lakien rajoissa ei kiinnosta.

Tarkoitatko, että ne syntyperäiset suomalaiset, jotka rötöstelevät, rikkovat lakeja, eivätkä pyri elättämään itse itseään rehellisin keinoin, eivät ole suomalaisia? Tai tarkoitatko, että suomalaiset ovat ainoa kansa maailmassa, josta ei tuollaisia tyyppejä löydy?

Liitän tähän vanhaan viestiketjuun vastineeni HS:n toimitusesimies Piian Elosen viimeviikkoiseen lehtikirjoitukseen, koska mielestäni tämä liittyy ketjun aiheeseen. HS torjui alla olevan vastineeni liian pitkänä, mutta olen julkaissut tämän omalla verkkosivustollani ja lähettänyt tämän Piia Eloselle sähköpostitse:

Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Piia Elonen pohtii 22.6.2017 ilmestyneessä HS:ssä suomalaisten tapoja kirjoituksessaan "Maan tavalla – eli miten?". Elonen kysyy, onko olemassa "jokin pienin yhteinen nimittäjä, jokin niin voimakas yhtenäiskulttuuri, että kaikki suomalaiset noudattavat sitä". Esimerkiksi hiihtäminen tai saunominen eivät kelpaa pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi, koska on olemassa suomalaisia, jotka eivät niistä välitä.

Tekstinsä lopussa Elonen kirjoittaa hauskasti, että yksi tapa yhdistää varmasti kaikkia suomalaisia: kenkien ottaminen pois jalasta kotiin tullessa.

Piia Elosen kysymys on lähtökohdiltaan pielessä. Jos luokittelemme jonkin kansan kulttuuriin tai kulttuurin ytimeen vain ne seikat, jotka yhdistävät jokaista kyseiseen kansaan kuuluvaa ihmistä, koko kulttuurin käsite ja kulttuurin tutkiminen menettävät mielekkyytensä.

Jos Elosen kirjoitusta tulkittaisiin kirjaimellisesti, niin vaikkapa minä voisin tuhota koko suomalaisen kulttuurin pienimmän yhteisen nimittäjän ryhtymällä pitämään kenkiä jaloissani jatkuvasti.

Kulttuurissa on kyse ihmisjoukoista ja joukkojen erityispiirteistä, ei yksilöiden tavoista.

Suomalaista kulttuuria eivät määritä ne asiat, jotka yhdistävät jokaista suomalaista, vaan ne asiat, joita suomalaiset joukkona tekevät määrällisesti tai laadullisesti toisin kuin muut kansat. Yksilötasolla voi olla suuriakin poikkeamia mediaanista ilman, että yksilö muuttaa kokonaista kulttuuria.

Esimerkiksi suomen kieli liittyy suomalaiseen kulttuuriin, koska tuo kieli on kansamme keskuudessa yleisempi kuin minkään muun kansan keskuudessa. Suomalaisiin kuuluvat kielivähemmistöt eivät muuta tätä seikkaa.

Entä vaikkapa uskonto? Voidaan perustellusti todeta, että suomalaisuuteen liittyvät niin kristinusko, ateismi, agnostismi kuin pakanuuskin (tai uuspakanuus). Suomalaisten joukossa on pitkään ollut ja on edelleen ihmisiä näistä ryhmistä, mutta yksikään suomalainen ei tietenkään voi olla samanaikaisesti sekä kristitty että pakana. Mikään uskonnollinen vakaumus ei siis voi olla suomalaisen kulttuurin pienin yhteinen nimittäjä. Samanlaista päättelyä voidaan tehdä monien muidenkin aiheiden osalta. Uskonto on tässä vain esimerkkinä.

Mikään tapa tai asia ei yksinään ole suomalaisen kulttuurin ydin. Suomalainen kulttuuri on monien tapojen, innovaatioiden, symbolien jne. ainutlaatuinen yhdistelmä.

Mitään pienintä yhteistä nimittäjää ei tarvita.

Suomalainen kulttuuri ja jopa koko suomalaisuus on erityispiirteiden joukko. Eri yksilöt ilmentävät erilaisia erityispiirteitä. Lisäksi jotkut suomalaiset omaavat suomalaisuuteen kuuluvia erityispiirteitä enemmän kuin toiset.

Sen, mitkä erityispiirteet kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin, määrittävät suomalaiset joukkona sekä historian kulku.