Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista)
–Jos tuomioistuinta, poliisia ja syyttäjälaitosta ei olisi, eläisimme kunniaväkivallan maailmassa, täräyttää tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo.
–Nyt voimme luottaa siihen, että instituutiot kostavat tarvittaessa puolestamme. Meidän ei siis itse tarvitse pitää herkeämättä huolta koskemattomuudestamme tai kunniastamme.
Kirjoillaan ja blogillaan keskustelua herättänyt Hamilo vannoo evoluutiopsykologian nimeen. Ihminen on evoluution tuote eikä vielä täysin sopeutunut elämään nyky-yhteiskunnassa.
Lukioikäisenä Hamilo luki kummastellen psykologian oppikirjoja. Kirjoista puuttui se tieteellinen ote, mikä oli tuttua kemian ja fysiikan kirjoista.
–Mietin miten oppikirjoissa voi olla sellaista roskaa, kertoo Hamilo nyt vuosia myöhemmin.
Kiinnostus psykologiaan sai Hamilon pyrkimään yliopistoon. Opiskelupaikka psykologian laitokselta aukesi, mutta opinnot eivät vastanneet toiveita.
–Yliopistossa opetus oli vielä suurempaa soopaa kuin ne lukion kirjat.
Hamilo kiinnostui evoluutiopsykologiasta.
–Se poikkesi vallalla olevista suuntauksista, jotka muistuttivat lähinnä naistenlehtien keittiöpsykologiaa. Löysin etsimäni tieteellisen otteen psykologiaan.
Evoluutiopsykologia on Hamilon mukaan paluu syiden tarkasteluun. Se kertoo, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme.
–Se vastaa itse asiassa samoihin kysymyksiin kuin Freud aikoinaan. Erona on se, että Freud vastasi niihin kysymyksiin väärin.
Hamilo toteaa evoluutiopsykologian osoittavan, että monet psykiatrisina häiriötiloina pitämämme asiat saattavat olla asioiden luonnollinen tila. Ne ovat aikojen saatossa varmistaneet ihmisen hengissä pysymisen ja lisääntymisen.
Masennukseenkin evoluutiopsykologia tarjoaa totutusta poikkeavan suhtautumistavan.
–Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.
Ihminen haluaa varmistaa omien geeniensä tulevaisuuden ja se tietää kilpailua muiden yksilöiden kanssa. Kilpailun kohde tosin voi muuttua.
–Jos ei kilpailla siitä, kenellä on eniten materiaa, aletaan kilpailla siitä, kuka elää askeettisimmin.
Emme ehkä siis halua parempaa autoa kuin naapurilla, mutta röyhistämme rintaa siksi, että elämme naapuria ekologisemmin – tahdomme voittaa.
Ihmisluontoon kuuluu kilpailuhalun lisäksi paljon muitakin asioita, joita emme välttämättä siihen haluaisi liittää, toteaa Hamilo.
Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.
Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.
Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.
Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.
Lujin tuon päivällä ja tulin siihen tulokseen että tuo tyyppi on ilmeinen Halla-aholainen, ellei arvioitsija sitten huijaa itseään, ja tulkitse Halla-ahon kirjoituksia tahallaan väärin.
Ikävä kyllä suvaitsevaisto on kovaa kyytiä viemässä meitä takaisin kunniaväkivallan aikaan, holtittomalla maahanmuuttopolitiikallaan ja länsimaisen kulttuurimme tarkoitushakuisella romuttamispolitiikallaan.
Tuo kirjoitus kyllä vaikutti varsin täysjärkiseltä. Ihmisen käyttäytymistä lienee turha yrittää selittää ottamatta evoluutiota ja genetiikkaa huomioon. Toisaalta ei ihmisen käytös varsinkaan nykyaikana selity pelkästään geenien pohjalta, vaan kyllähän ihminen ajattelevana orgainsmina voi myös ohjata käyttäytymistään moneen suuntaan. Todisteena tästä on se, että ihmisillä on erilaiset kulttuurit eri puolilla maailmaa.
Quote from: Professori on 06.07.2011, 22:15:43
Tuo kirjoitus kyllä vaikutti varsin täysjärkiseltä. Ihmisen käyttäytymistä lienee turha yrittää selittää ottamatta evoluutiota ja genetiikkaa huomioon. Toisaalta ei ihmisen käytös varsinkaan nykyaikana selity pelkästään geenien pohjalta, vaan kyllähän ihminen ajattelevana orgainsmina voi myös ohjata käyttäytymistään moneen suuntaan. Todisteena tästä on se, että ihmisillä on erilaiset kulttuurit eri puolilla maailmaa.
Kyseessä eri kulttuurien eroista lienee kyse luonnonoloista/kilpailusta niissä olosuhteissa. Mene ja tiedä.
Assosioin itseni Hamiloon. Kun ei Marx iske, niin se ei iske. Vaikka kuinka yritätte tuputtaa. Eikö oo vaihtoehtoja? Jyrkällä äänellä - Ei ole!
Veromerkit hyvässä käytössä. Hyi helvetti. Kuka lukee jotain Marxia 5-vuotta ja valmistuu ööö. Hyväksi-ihmiseksi. Robotteja. Saatana. Muut on sit ei-hyviä. Tai tuplaeihyviä, joka taas on aikahyvä, muttei ihan niin hyvä kuin väitteen esittäjä itse.
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista)
Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.
Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.
Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.
Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen.
Minusta on aika iso hyppäys rinnastaa epäilevä suhtautuminen vihaan. Epäilevyys tarkoittaa, että muukalaisen on osoitettava ystävällisyytensä. En myöskään allekirjoita oikein tuota asetelmaa: luonto vs. yhteiskunta. Ihminen on aina elänyt jonkinlaisessa yhteiskunnissa, joten yhteiskunnassa eläminen on osa luontoa.
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.
Onko tämä toimittajan sanavalinta, vai käyttääkö Hamilo itse viha-sanaa?
Quote from: Professori on 06.07.2011, 22:15:43
Ihmisen käyttäytymistä lienee turha yrittää selittää ottamatta evoluutiota ja genetiikkaa huomioon. Toisaalta ei ihmisen käytös varsinkaan nykyaikana selity pelkästään geenien pohjalta, vaan kyllähän ihminen ajattelevana orgainsmina voi myös ohjata käyttäytymistään moneen suuntaan. Todisteena tästä on se, että ihmisillä on erilaiset kulttuurit eri puolilla maailmaa.
Geenit selittävät merkittävän osan persoonallisuuseroista (http://ihmisluonto.blogspot.com/2010/02/geenit-selittavat-merkittavan-osan.html).
Quote from: Mursu on 06.07.2011, 23:34:48
Minusta on aika iso hyppäys rinnastaa epäilevä suhtautuminen vihaan. Epäilevyys tarkoittaa, että muukalaisen on osoitettava ystävällisyytensä. En myöskään allekirjoita oikein tuota asetelmaa: luonto vs. yhteiskunta. Ihminen on aina elänyt jonkinlaisessa yhteiskunnissa, joten yhteiskunnassa eläminen on osa luontoa.
No termin sana 'VIHA' on sanavalintana mokuttajien propagandaa jolla halutaan assosioida kaikenlaisiin historian tapahtumiin joissa ihmisten luontaista epäilyvyyttä, 'vierastamista' on käytetty esim. poliittisiin tarkoituksiin. Tieteellisempi termi on zenophobia eli vieraan-pelko ja se on tosiaan käyttäytymis-biologisesti hyvinkin ominaista ihmis-lajille - niinkuin monelle kaltaisellemme nisäkäslajille myös.
Joku antropologi voisi kaivaa tilastoja siitä kuinka moni tutkittu heimo ensikontaktissaan ottaa vieraaseen valkoiseen tutkijaan kannan: shoot-first, ask questions later. Evoluution kannalta tämä on hyvin ymmärretävää koska vieraiden, varsinkin vieraan-näköisten, olentojen tunkeutuminen heimon alueelle tarkoittaa lähes aina uhkaa ja vaaraa - ja vasta varsinaisten yhteiskuntajärjestelmien ja instituutioden kehityttyä voivat heimot alkaa vähitellen kasvattaa luottamusta esim. ensin naapuriheimon kanssa tehtävään kauppaan - sitten ehkä myöhemmin totuttuaan hyödyntämään kauempaa tulevien kauppiaiden palveluja. Mutta huomionarvoista tässä on juuri se että tällainen suhtautuminen on aina opittua kulttuuria - ja silti edelleen ihmis-luonnonvastaista käyttäytymistä joka vain opitaan sivuuttamaan siitä saadun hyödyn saadessa näyttöä. Näinhän lapsikin vierastaa tuntemattomia ihmisiä, aikuinen on jo rakentanut itselleen monimutkaisia sääntöjä siitä ketä 'vierastaa' - ja ihmisyhteisöt tekevät samoin.
Kommentoija on juuri oikealla polulla (jolla HA:kin kulkee) eli ihmisluonnon määrittely pitää tulla tieteestä (biologiasta (fysiikan-lait), käyttäytymis-biologiasta (teoriat ja niiden testaus) ja antropologiasta (mahdollisimman 'yksinkertaisten' ja 'suljettujen' ihmis-yhteisöjen käyttäytymisen tutkimisesta ja niiden vertailemisesta). Nykyiset kulttuurit ja varsinkin 'sivistys', sosiaalisine, taloudellisine ja poliittisine ilmiöineen aiheittaa niin monimutkaisia ja moninaisia ympäristötekijöitä ettei niiden läpi voi luotettavasti todentaa paljoakaan tästä 'ihmisluonnosta'.
Näille ihmisluonnon universaaleille ominaisuuksille voidaan sitten antaa pragmaattisia arvoja riippuen valitsemastamme ympäristöstä ja yhteisö/yhteiskuntarakenteesta: mikä luonnossamme on haitallista sille ja mistä on hyötyä - ja näin juontaa 'moraalisia'-sääntöjä joilla on jokin pragmaattinen peruste - josta voidaan väitellä, jota voidaan vertailla ja testata - toisin kuin mielivaltaiset perusteet uskonnoista ja muista ideologioista saaduille moraalisäännöille.
Tässä mielessä 'maahanmuuttokriittinen' ihminen on juuri tällainen aikuinen joka ensin on
oppinut tulemaan avoimesti toimeen yhteiskuntansa valtavan ihmispaljouden kanssa - kokemuksen kautta - ja myös kokemuksen kautta säilyttänyt tai palannut takaisin luontaiseen terveeseen epäilykseen yhteiskuntansa ulkopuolisten yksilöiden kohdalla - niin kauan kuin he käytöksellään toisin todistavat.
Mokuttaja taas on sekä tämän luontaisen epäilyksensä sekä enenevässä määrin oman terveen maalaisjärkensä tietoisesti kieltävä henkilö - ideologisista, poliittisista ja peer-pressure -tyyppisistä ympäristötekijöistä johtuen.
Mokuttaja = Marxrunkkari?
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.
Aiheesta saisi kiinnostavan gallupin.
1) Minkälaisessa valtiossa eläisit mieluiten?
a) yksikulttuurisessa valtiossa
b) monikulttuurisessa valtiossa
c) en osaa sanoa
2) Minkälaisessa ympäristössä voit mielestäsi luottaa muihin ihmisiin eniten?
a) yksikulttuurisessa
b) monikulttuurisessa
c) en osaa sanoa
3) Kumpiko seuraavista valtioista mielestäsi hajoaa tai joutuu sisällissotaan todennäköisemmin?
a) yksikulttuurinen
b) monikulttuurinen
c) en osaa sanoa
Ensimmäiseen kysymykseen hajontaa tulisi varmasti aika paljon, mutta kakkonen ja kolmonen olisivat luultavasti mokuttajille aika vaikeita vastattavia.
Quote from: Mursu on 06.07.2011, 23:34:48
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista)
Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.
Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.
Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.
Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen.
Minusta on aika iso hyppäys rinnastaa epäilevä suhtautuminen vihaan. Epäilevyys tarkoittaa, että muukalaisen on osoitettava ystävällisyytensä. En myöskään allekirjoita oikein tuota asetelmaa: luonto vs. yhteiskunta. Ihminen on aina elänyt jonkinlaisessa yhteiskunnissa, joten yhteiskunnassa eläminen on osa luontoa.
Minusta tuo "rinnastus" on aivan looginen, tuntuu vain että Hamilolta/toimittajalta jäi välistä mainita että suhtautuminen muukalaisiinkin on jonkinlainen jatkumo. Jatkumo, jonka toisessa ääripäässä on viha ja toisessa päässä... no, miksikä sitä nyt kutsua, itsesuojeluvaistottomuus, muukalaisfilia? Yhtä kaikki, suurin osa meistä suhtautuu muukalaisiin vain eriasteisen epäilevästi.
Luulen että tuo luonto vs. yhteiskunta-rinnastus tuli ihan mukavuus/tilannetajusyistä, sillä veikkaan että suurin osa jonkun Vantaan Sanomien lukijoista ajattelee luonnon "metsänä" eikä osaa sulavasti yhdistää ihmistä, ihmisen itselleen muokkaamaa ympäristöä ja ihmislaumaa erottamattomaksi osaksi luontoa. Käsitepeliäkin toisaalta.
Loistava haastattelu jälleen kerran Hamilolta. Yhdyn aivan erityisellä lämmöllä mielipiteisiin psykologiasta :)
Suviksilla on kuvitelma Mustanaamion hallinnoimasta viidakosta, jossa peto-ja saaliseläimetkin ovat ystäviä keskenään. Viidakkoon eksyy toisinaan pahoja miehiä mutta saavat leuankärkeensä nyrkillä tatuoidun Pahan tunnuksen. Pygmit edustavat hyvää.
Persut ovat niitä merkittyjä pahan edustajia. Ja vihreä porukka vastaa pygmejä.
Satuihin saa uskoa mutta vaarallista yrittää toteuttaa käytännössä satumaailmaa. Ihmiset ovat ihan oikeasti pahoja. Ne muualta muuttaneetkin. Laki ja virkavalta pitää heidät aisoissa. Mutta on kyse myös yleisistä käyttäytymis- ja moraalisäännöistä, jotka pitävät yhteiskunnan kasassa. Muukalaisen on aina osoitettava sopeutumiskykynsä niihin sääntöihin. Se vaatimus ei ole muukalaisvihaa vaan tervettä järkeä ja normi-minimi.
Jokaisella järjestäytyneellä yhteiskunnalla on omat sääntönsä jotka voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Kenties suurin ero löytyy lännen ja islamilaisen maailman väliltä. Maassa maan tavalla, sanovat taatusti islamilaisessakin maassa. Aasian puolelta löytyy myös tiukkoja pelisääntöjä. Miksi meidän pitäisi sallia ihan mitä tahansa?
QuoteMyös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.
Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.
Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.
Tosiaan, muukalaiskammosta tai sitä flirttailevasta skeptisyydestä voi olla merkittäviä evolutiivisia hyötyjä, kuten tietenkin myös avomielisestä kosmopoliittisuudestakin. Kyse on käsittääkseni siitä millaisessa elinympäristössä ihmispopulaatio elää ja on kehittynyt. Esimerkiksi voisi kuvitella, että muukalaiskammon psykologisen mukautuman kehittymisestä voisi olla etua alueella, jossa tartuntataudit riivaavat; kun taas epäilyksestä vapaasta muukalaisten syleilystä voisi olettaa olevan etua alueilla, joissa pelkoa tartuntataudeista ei ole merkittävästi ole. Hamilon tummattu kommentti on siis osittain erehdyttävä: vilkkaalla kanssakäynnillä ulkoryhmien kanssa voi olla merkittäviä etuja, kuten uudet yhteistyökumppanit, parittelukumppanit, ystävät, kaupankäyntimahdollisuudet, joten avomielisestä muukalaissyleilystä voi olla merkittäviä hyötyjä.
Quote from: vasenlaitapakki on 07.07.2011, 11:20:55
Tosiaan, muukalaiskammosta tai sitä flirttailevasta skeptisyydestä voi olla merkittäviä evolutiivisia hyötyjä, kuten tietenkin myös avomielisestä kosmopoliittisuudestakin. Kyse on käsittääkseni siitä millaisessa elinympäristössä ihmispopulaatio elää ja on kehittynyt.
Hamilosta poiketen kyyökkigeneetikot eivät näytä ymmärtävän biologisen evoluution aikajanoja. Ihmisen kulttuurievoluutio on kestänyt vähemmän kuin 10 000 vuotta (noin 500 sukupolvea). Eivät geenit siinä ajassa paljoa muutu.
Quote
Esimerkiksi voisi kuvitella, että muukalaiskammon psykologisen mukautuman kehittymisestä voisi olla etua alueella, jossa tartuntataudit riivaavat; kun taas epäilyksestä vapaasta muukalaisten syleilystä voisi olettaa olevan etua alueilla, joissa pelkoa tartuntataudeista ei ole merkittävästi ole.
Kaikkea voi kuvitella. Jos historiaa tarkastelee, niin ihminen on tappanut lajitovereitaan melkoisen suruttomasti. Skeptisestä suhtautumisesta muukalaiseen voi siten olla valintaetua muutoinkin kuin tartuntojen välttämisen muodossa.
Quote
Hamilon tummattu kommentti on siis osittain erehdyttävä: vilkkaalla kanssakäynnillä ulkoryhmien kanssa voi olla merkittäviä etuja, kuten uudet yhteistyökumppanit, parittelukumppanit, ystävät, kaupankäyntimahdollisuudet, joten avomielisestä muukalaissyleilystä voi olla merkittäviä hyötyjä.
Edellä lähinnä propagoit globalisaatiota. Sitä on kuitenkin turha sotkea evolutiikkaan. Tuottipa globalisoituminen siihen osallistuville valintaedun tai ei, sillä ei ole vielä ollut minkäänlaista vaikutusta ihmisen psyyken biologiseen evoluutioon. En ole nähnyt merkkejä siitä, että "avomieliset muukalaissyleilijät" saisivat enemmän jälkeläisiä kuin muukalaisiin skeptisemmin suhtautuvat. Oletko sinä?
Media on toitottanut suvaitsevaisuuden mantraa ja sitä että muukalaiskammo=rasismi ja niin ihmiset ovat pakottautuneet käyttäytymään epäluuloista luontoaan vastaan. Eli esim. halailemaan ennakkoluulottomasti kaikenlaisia pitkähameisia ulkomaan eläviä, sillä seurauksella että rahat ja korut on mennyt ulkomaan elävän mukana. Propaganda puree ikävin seurauksin. Median pitäisi kantaa vastuunsa ja kertoa objektiivisesti totuus eikä vääristellä ideologioiden mukaisesti.
Siis muukalaiskammoinen saa kaiketi olla, mutta sitä ei saa näyttää. Päinvastoin pitäisi nimenomaan hakeutua ulkomaalaisten seuraan oppimaan heiltä heidän "parempaa" kulttuuriaan, jotta maastamme tulisi monikulttuurinen.
Monesti olen epäillyt josko ulkomaalaiset ovat luulleet rasismiksi tätä tavanomaista epäluuloisuutta/muukalaiskammoa. Minusta muuten järkevää epäluuloisuutta/muukalaiskammoa on missä tahansa pikkukylällä jonne paukahtaa tuntematon tyyppi, puhumattakaan laumasta tuntemattomia tyyppejä. Siinä samalla lailla kyräillään yhtälailla valkonaamaista suomalaistakin.
On erittäin terveellistä olla epäluuloinen vieraassa seurassa. Eikä se tarkoita pelkästään mamuja. Mutta on helpompi olla kaltaistensa seurassa kun tietää suurinpiirtein miten käyttäytyvät. Kotimaisia mustalaisnaisia osaan varoa kun seuraan tuppautuvat. Onhan niitten kanssa ihan mukava jutustella kun pitää varansa eli lompakostaan ja kännykästään kiinni. ;)
Quote from: Siili on 07.07.2011, 12:02:56
Quote from: vasenlaitapakki on 07.07.2011, 11:20:55
Tosiaan, muukalaiskammosta tai sitä flirttailevasta skeptisyydestä voi olla merkittäviä evolutiivisia hyötyjä, kuten tietenkin myös avomielisestä kosmopoliittisuudestakin. Kyse on käsittääkseni siitä millaisessa elinympäristössä ihmispopulaatio elää ja on kehittynyt.
Hamilosta poiketen kyyökkigeneetikot eivät näytä ymmärtävän biologisen evoluution aikajanoja. Ihmisen kulttuurievoluutio on kestänyt vähemmän kuin 10 000 vuotta (noin 500 sukupolvea). Eivät geenit siinä ajassa paljoa muutu.
Quote
Esimerkiksi voisi kuvitella, että muukalaiskammon psykologisen mukautuman kehittymisestä voisi olla etua alueella, jossa tartuntataudit riivaavat; kun taas epäilyksestä vapaasta muukalaisten syleilystä voisi olettaa olevan etua alueilla, joissa pelkoa tartuntataudeista ei ole merkittävästi ole.
Kaikkea voi kuvitella. Jos historiaa tarkastelee, niin ihminen on tappanut lajitovereitaan melkoisen suruttomasti. Skeptisestä suhtautumisesta muukalaiseen voi siten olla valintaetua muutoinkin kuin tartuntojen välttämisen muodossa.
Quote
Hamilon tummattu kommentti on siis osittain erehdyttävä: vilkkaalla kanssakäynnillä ulkoryhmien kanssa voi olla merkittäviä etuja, kuten uudet yhteistyökumppanit, parittelukumppanit, ystävät, kaupankäyntimahdollisuudet, joten avomielisestä muukalaissyleilystä voi olla merkittäviä hyötyjä.
Edellä lähinnä propagoit globalisaatiota. Sitä on kuitenkin turha sotkea evolutiikkaan. Tuottipa globalisoituminen siihen osallistuville valintaedun tai ei, sillä ei ole vielä ollut minkäänlaista vaikutusta ihmisen psyyken biologiseen evoluutioon. En ole nähnyt merkkejä siitä, että "avomieliset muukalaissyleilijät" saisivat enemmän jälkeläisiä kuin muukalaisiin skeptisemmin suhtautuvat. Oletko sinä?
Aikamääritelmästä päätellen raamitat kulttuurievoluution kaupunkikulttuurin syntyyn. Eikö olisi täsmällisempää määritellä se suoraan lajin kehittymisestä alkaen, sanotaan ajasta 150 000 - 250 000 vuotta sitten? Sitä paitsi, ihmiselle on tapahtunut merkittäviä fyysisiä mukautumia lyhyessäkin ajassa, esimerkkinä ihonväri: "Mutaationopeuden arvioinnin perusteella eurooppalaisten SLC24A5-geeniversio on syntynyt todennäköisimmin 5 300–6 000 vuotta sitten ja aikaisintaan 12 000 vuotta sitten." (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_ihonväri). On totta, että topokseni on tällä hetkellä kyökki, mutta millä pohkeilla väität, ettei psykologisten mukautumien kehitysnopeus voi olla verrannollinen havaittaviin fysiologisiin mukautumiin?
Olet tottakai oikeassa suruttomasta tappamisesta, ja skeptisyyden eduista. Otin tartuntataudit esimerkkinä, sillä törmäsin tänään mielenkiintoiseen tekstiin, jossa käsiteltiin "loistaakan" vaikutusta paikalliseen populaatioon.
Tummatun väitteen osalta pyytäisin näyttöä.
Quote–Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.
Evoluutiopsykonautti voisi ensin perehtyä todelliseen maailmaan ennen kuin laatii teorioitaan siitä, miten asiat voisivat noin niin kuin periaatteessa olla. Tiedän useampiakin masennustapauksia, joihin tämä teoria ei istu sitten millään, enkä yhtäkään sellaista, johon sopisi. Masennuksen mukanismi saattaa joskus noinkin toimia, mutta en missään nimessä usko tuon olevan millään tavalla yleinen ilmiö.
Quote from: Mika Mäntylä on 07.07.2011, 13:25:45
Evoluutiopsykonautti voisi ensin perehtyä todelliseen maailmaan ennen kuin laatii teorioitaan siitä, miten asiat voisivat noin niin kuin periaatteessa olla. Tiedän useampiakin masennustapauksia, joihin tämä teoria ei istu sitten millään, enkä yhtäkään sellaista, johon sopisi. Masennuksen mukanismi saattaa joskus noinkin toimia, mutta en missään nimessä usko tuon olevan millään tavalla yleinen ilmiö.
Evoluutiopsykologia, vaikka olisi todellista ja toimivaakin kuten usein on, pätee vain yleisellä tasolla. Näin väittäisin. Olisi totaalisen järjetöntä soveltaa sitä yhteenkään yksilölliseen tapaukseen ainakaan missään hoitomielessä.
Kaikkein parasta olisi, jos koko nimi evoluutiopsykologia unohdettaisiin ja palattaisiin sosiobiologiaan, joka jo nimensä puolesta lähtökohtaisesti keskittyy yhteisöllisiin ilmiöihin. Evoluutiopykologia terminä taisikin olla vain poliittisesti korrekti nimenvaihdos itsessään, koska alan tutkijat kaipasivat alfauroon asemaa poliittisesti korrektissa yliopistomaailmassa ;)
Quote from: Mika Mäntylä on 07.07.2011, 13:25:45
Quote–Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.
Evoluutiopsykonautti voisi ensin perehtyä todelliseen maailmaan ennen kuin laatii teorioitaan siitä, miten asiat voisivat noin niin kuin periaatteessa olla. Tiedän useampiakin masennustapauksia, joihin tämä teoria ei istu sitten millään, enkä yhtäkään sellaista, johon sopisi. Masennuksen mukanismi saattaa joskus noinkin toimia, mutta en missään nimessä usko tuon olevan millään tavalla yleinen ilmiö.
Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?
Quote from: vasenlaitapakki on 07.07.2011, 13:05:54
Aikamääritelmästä päätellen raamitat kulttuurievoluution kaupunkikulttuurin syntyyn. Eikö olisi täsmällisempää määritellä se suoraan lajin kehittymisestä alkaen, sanotaan ajasta 150 000 - 250 000 vuotta sitten?
Riippuu hieman siitä, minkä tulkitsee kulttuuriksi. Muukalaisvastaisuuden/muukalaismyönteisyyden merkitystä evoluution kannalta pohdittaessa lienee kuitenkin järkevää keskittyä aikaan, jolloin kosketuksia muukalaisiin on merkittävässä määrin.
Quote
Sitä paitsi, ihmiselle on tapahtunut merkittäviä fyysisiä mukautumia lyhyessäkin ajassa, esimerkkinä ihonväri: "Mutaationopeuden arvioinnin perusteella eurooppalaisten SLC24A5-geeniversio on syntynyt todennäköisimmin 5 300–6 000 vuotta sitten ja aikaisintaan 12 000 vuotta sitten." (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_ihonväri). On totta, että topokseni on tällä hetkellä kyökki, mutta millä pohkeilla väität, ettei psykologisten mukautumien kehitysnopeus voi olla verrannollinen havaittaviin fysiologisiin mukautumiin?
Yleensä multigeneettisten mukautumien kehitysnopeus on hidasta, johtuen siitä, että tarvitaan monta mutaatiota ja paljon niitä rikastavaa valintaa. Tietääkseni psykolgiassa pystytään erittäin harvoin liittämään jokin luonteenpiirre yhteen yksittäiseen geeniin.
Quote
Tummatun väitteen osalta pyytäisin näyttöä.
Globalisaatio on kuulemma maailmanlaajuista verkottumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio
Biologinen evoluutio on hidasta. Nykyaikainen globalisaatio on sen verran tuore ilmiö, että se ei ole voinut vaikuttaa väestöjen geenipooliin. Verkottuneet ihmiset eivät nähdäkseni ole saaneet ainakaan enemmän jälkeläisiä kuin vähemmän verkottuneet ihmiset. Pitäisikö tästäkin hakea jotain statistiikkaa?
Quote from: hiljainen tukija on 07.07.2011, 13:32:58
Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?
Kyllä, masennukseen kuuluu huonommuudentunne ja siihen altistavat vastaiskut ja etenkin menetykset elämässä. Sen sijaan se, että se johtaa lihasten kasvattamiseen ja uuteen yrittämiseen on enemmän harvinaisuus kuin tavanomainen tapahtuma. Mitenköhän yleistä sekin on, että masennukseen johtaa "johtajan haastaminen"?
Quote from: Mika Mäntylä on 07.07.2011, 13:44:31
Quote from: hiljainen tukija on 07.07.2011, 13:32:58
Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?
Kyllä, masennukseen kuuluu huonommuudentunne ja siihen altistavat vastaiskut ja etenkin menetykset elämässä. Sen sijaan se, että se johtaa lihasten kasvattamiseen ja uuteen yrittämiseen on enemmän harvinaisuus kuin tavanomainen tapahtuma. Mitenköhän yleistä sekin on, että masennukseen johtaa "johtajan haastaminen"?
Ei kai Hamilo tuossa tarkoita mitään voimailusalillemenoa tms. eikä titteliltään johtajaa. Ymmärrän että Hamilo tarkoittaa johtajalla sitä joka on tossun alla olevan tossun käyttäjä. Meinaatkos ettei tossun alla oleminen masentaisi enemmän kuin tossun päällä oleminen?
Quote from: hiljainen tukija on 07.07.2011, 13:52:31
Ei kai Hamilo tuossa tarkoita mitään voimailusalillemenoa tms. eikä titteliltään johtajaa. Ymmärrän että Hamilo tarkoittaa johtajalla sitä joka on tossun alla olevan tossun käyttäjä. Meinaatkos ettei tossun alla oleminen masentaisi enemmän kuin tossun päällä oleminen?
Varmasti masentaa. Hamilon ajatus siitä, että masentuminen johtuisi häviöstä sosiaalisessa kilpailussa, vahvemman epäonnisesta haastamisesta, on minusta vain huono miksikään yleiseksi malliksi. Jos näin olisi, niin masentuneillehan (esim. koulukiusaamisen uhreille) voisi vain todeta "mitäs yritit olla muita parempi, kasvata itsellesi munat".
Otsikkoon:
Varovaisuus ja epäluulo vierasta kohtaan on kaikille eliöille ominaista,
eikä suinkaan mikään ihmisen yksinoikeus. Kaikilla elossaolevilla eliöillä on jonkinlainen puolustusmekanismi.
Miksi eliöillä on puolustusmekanismit, jos niitä kerran ei siis virallisen totuuden mukaan tarvita mihinkään?
Toinen lyhyt kommentti:
Joku mainitsi ihonvärin kehityksen aikataulun.
Mutta kuka tietää esim. sitä, oliko Neanderthalilainen valkoinen vai sittenkin musta?
N kuvataan aina vaaleahkona iholtaan, mutta mikä lienee totuus, vai olisiko niin että N:lla oli moniakin ihonvärin-variaatioita, sekä muitakin eroja lajin sisäisesti.
(Sikäli kuin N oli mikään oma lajinsa, vaan rotu...)
Kehitysaikahaarukkaa evoluutioon sekä geologisten ympäristön- ja olosuhteiden muutokseen edestakaisin oli paljon, n. 400 000-10 000 vuotta ekr.
Mitäs jos juuri erilaisuus ON puolustusmekanismi, ja siten väistämätön ja luonnollinen ilmiö.
Quote from: Mika Mäntylä on 07.07.2011, 13:44:31
Quote from: hiljainen tukija on 07.07.2011, 13:32:58
Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?
Kyllä, masennukseen kuuluu huonommuudentunne ja siihen altistavat vastaiskut ja etenkin menetykset elämässä. Sen sijaan se, että se johtaa lihasten kasvattamiseen ja uuteen yrittämiseen on enemmän harvinaisuus kuin tavanomainen tapahtuma. Mitenköhän yleistä sekin on, että masennukseen johtaa "johtajan haastaminen"?
Mä en tiedä yhtään kuinka suuri osa masentuneista on masentuneita ns. perinnöllisistä, aivokemiallisista syistä. Siis että kuuppa vaan ei tuota jotakin normaalille ja toimivalle mielelle elintärkeää hormonia tms. mutta mulla on tunne että ne on vähemmistössä?
Johtajan haastaminen nyky-yhteiskunnassa voisi tarkoittaa vaikkapa yhteiskuntaa kokonaisuudessaan tai tarkemmin opiskelu- tai työelämää, tai ihmissuhdesfäärejä.
Minusta Hamilon masennuskannanotto kuulostaa aivan päivänselvältä. Erilaiset vastoinkäymiset, mokaamiset ja menetykset aiheuttavat ihmisissä masentuneisuutta, pahimmissa tapauksissa masennusta (huom. ero). Ne ovat merkki ihmiselle että nyt on aika pysähtyä ja miettiä asioita, tai "kasvattaa lihaksia", jonka jälkeen voi taas lähteä leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä, hieman viisaampana.
Mika Mäntylä taisi nyt ottaa Hamilon kommentin hieman liian kirjaimellisesti ja kapeakatseisesti?
Evoluutiopsykologiasta on jäänyt vähän sellainen maku, että insinörtit käyttävät sitä selittääkseen itselleen miksei heru. Yleensä ei ole ilmennyt syytä olettaa, että mikään evoluutiobiologian oppikirja olisi oikeasti näiden sankareiden näpeissä paljoa kulunut. Kyse vaikuttaisi olevan omaa maailmankuvaa mukailevista lurinoista, jotka muuttuvat tavallista hömppäpsykolokiaa tieteellisemmiksi taikasanalla "evoluutio".
Quote from: Saturoitunut on 08.07.2011, 02:50:09
Evoluutiopsykologiasta on jäänyt vähän sellainen maku, että insinörtit käyttävät sitä selittääkseen itselleen miksei heru. Yleensä ei ole ilmennyt syytä olettaa, että mikään evoluutiobiologian oppikirja olisi oikeasti näiden sankareiden näpeissä paljoa kulunut. Kyse vaikuttaisi olevan omaa maailmankuvaa mukailevista lurinoista, jotka muuttuvat tavallista hömppäpsykolokiaa tieteellisemmiksi taikasanalla "evoluutio".
Vähän samaa mieltä.
Jos aihe kiinnostaa, niin Burning Booksista pitäisi - jos joku roisto ei ole ostanut sitä - E.O Wilsonin kirjan Sociobiology ensimmäinen painos. Se on aika puhdasta kauneutta ja aina kun näitä keskusteluja lukee tuntuu, että kukaan ei koskaan ole lukenut sitä.
Quote from: IDA on 08.07.2011, 03:19:57
Quote from: Saturoitunut on 08.07.2011, 02:50:09
Evoluutiopsykologiasta on jäänyt vähän sellainen maku, että insinörtit käyttävät sitä selittääkseen itselleen miksei heru. Yleensä ei ole ilmennyt syytä olettaa, että mikään evoluutiobiologian oppikirja olisi oikeasti näiden sankareiden näpeissä paljoa kulunut. Kyse vaikuttaisi olevan omaa maailmankuvaa mukailevista lurinoista, jotka muuttuvat tavallista hömppäpsykolokiaa tieteellisemmiksi taikasanalla "evoluutio".
Vähän samaa mieltä.
Jos aihe kiinnostaa, niin Burning Booksista pitäisi - jos joku roisto ei ole ostanut sitä - E.O Wilsonin kirjan Sociobiology ensimmäinen painos. Se on aika puhdasta kauneutta ja aina kun näitä keskusteluja lukee tuntuu, että kukaan ei koskaan ole lukenut sitä.
Saatavilla myös yliopistojen kirjastoista. Kuukausi tosin ei lukukokemukseen riittäne :)
Quote from: IDA on 07.07.2011, 13:32:32
Kaikkein parasta olisi, jos koko nimi evoluutiopsykologia unohdettaisiin ja palattaisiin sosiobiologiaan
Eikä! Evoluutiopsykologia on mitä kiinnostavin aihe! Tosin, sitä ei opeteta missään. Ja itseoppineita kohdellaan kuin Halla-ahoa...
Uutisen otsikko on kyllä jännä, koska Hamilohan puhui vain omien suosimisesta ja vieraisiin kohdistettavista epäluuloista. Ovatko jo sitten omien suosiminen ja toisiin kohdistettavat epäluulot muukalaisvihaa - no eivät ainakaan minusta.
Mutta tämän väitteen todenperäisyyden tarkastelun voi aloittaa pienistä yhteisöistä, ja sitten halutessaan edetä isompiin.
Jo Suomesta löytyy monta tällaista toimintaa ilmentävää tapausta. Kirkonkylä suhtautuu epäillen viereiseen kirkonkylään, Tapparan ja Ilveksen kannattajien välillä on vastakkainasettelua, Rauma vs. Pori, Tampere vs. Turku, Bönde vs. Stadi, savolaiset vs. hämäläiset ja niin edelleen. Ja se syy tähän... ken tietää. Mutta silti perinteet elävät ja voivat hyvin.
Sama analogia toistuu jo sitten vaikkpa Suomi-Ruotsi-maaotteluissakin, ja kaikkeen siihen liittyvässä kissanhännänvedossa.
Eli ilmeisen ominaisesta toiminnasta näyttää olevan kyse, ja näin ollen Hamilon väite, ei siis se otsikkoon kirjoitettu, on todenperäinen.
Quote from: requiem on 08.07.2011, 20:50:16
Eli ilmeisen ominaisesta toiminnasta näyttää olevan kyse, ja näin ollen Hamilon väite, ei siis se otsikkoon kirjoitettu, on todenperäinen.
No, Vantaan Sanomien otsikko oli/on "Tietokirjailija: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista"
Ihme juttu että itsestäänselvyyksien toistelu on nykyään tieteenala.
Quote from: qwerty on 08.07.2011, 21:21:16
Quote from: requiem on 08.07.2011, 20:50:16
Eli ilmeisen ominaisesta toiminnasta näyttää olevan kyse, ja näin ollen Hamilon väite, ei siis se otsikkoon kirjoitettu, on todenperäinen.
No, Vantaan Sanomien otsikko oli/on "Tietokirjailija: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista"
Ihme juttu että itsestäänselvyyksien toistelu on nykyään tieteenala.
Mielestäni näkemys, jonka mukaan muukalaiskammoa voidaan pitää sisäänpäinkääntyneisyyden (siis vastakohtana ihmisten avoimuuden piirteelle) äärimuotona on varsin looginen. Muukalaisihastusta sitten varmaan avoimuuden ääri-ilmentymänä :o
Quote from: vasenlaitapakki link=topic=52657.msg723185#msg723185
Mielestäni näkemys, jonka mukaan muukalaiskammoa voidaan pitää sisäänpäinkääntyneisyyden (siis vastakohtana ihmisten avoimuuden piirteelle) äärimuotona on varsin looginen.
Nussippa vaikka itseäsi. Tuo väite ei mene läpi ilman perustelua.
Quote from: requiem on 08.07.2011, 20:50:16
Uutisen otsikko on kyllä jännä, koska Hamilohan puhui vain omien suosimisesta ja vieraisiin kohdistettavista epäluuloista. Ovatko jo sitten omien suosiminen ja toisiin kohdistettavat epäluulot muukalaisvihaa - no eivät ainakaan minusta.
Mutta tämän väitteen todenperäisyyden tarkastelun voi aloittaa pienistä yhteisöistä, ja sitten halutessaan edetä isompiin.
Jo Suomesta löytyy monta tällaista toimintaa ilmentävää tapausta. Kirkonkylä suhtautuu epäillen viereiseen kirkonkylään, Tapparan ja Ilveksen kannattajien välillä on vastakkainasettelua, Rauma vs. Pori, Tampere vs. Turku, Bönde vs. Stadi, savolaiset vs. hämäläiset ja niin edelleen. Ja se syy tähän... ken tietää. Mutta silti perinteet elävät ja voivat hyvin.
Sama analogia toistuu jo sitten vaikkpa Suomi-Ruotsi-maaotteluissakin, ja kaikkeen siihen liittyvässä kissanhännänvedossa.
Eli ilmeisen ominaisesta toiminnasta näyttää olevan kyse, ja näin ollen Hamilon väite, ei siis se otsikkoon kirjoitettu, on todenperäinen.
Kyllä. Ketjun ensimmäisessä viestissäni viittasin vain siihen, että hänen väitteensä on siltä osin puutteellinen, ettei hän huomioi avoimuuden ja ulospäinsuuntautuneisuuden evolutiivisia etuja. Hamilo tottakai osaisi argumentoida niiden puolesta minua väkevämmin, mutta jostain syystä hän halusi hän halusi fokusoida sanomisensa melko kapeasti - sellaisiahan lehtijutut toisaalta yleensä ovatkin.
Quote from: qwerty on 08.07.2011, 21:33:47
Quote from: vasenlaitapakki link=topic=52657.msg723185#msg723185
Mielestäni näkemys, jonka mukaan muukalaiskammoa voidaan pitää sisäänpäinkääntyneisyyden (siis vastakohtana ihmisten avoimuuden piirteelle) äärimuotona on varsin looginen.
Nussippa vaikka itseäsi. Tuo väite ei mene läpi ilman perustelua.
Jaa. Näkyyhän tuo ketjussa olevan.
Quote from: vasenlaitapakki on 08.07.2011, 21:36:29
Quote from: requiem on 08.07.2011, 20:50:16
Eli ilmeisen ominaisesta toiminnasta näyttää olevan kyse, ja näin ollen Hamilon väite, ei siis se otsikkoon kirjoitettu, on todenperäinen.
Kyllä. Ketjun ensimmäisessä viestissäni viittasin vain siihen, että hänen väitteensä on siltä osin puutteellinen, ettei hän huomioi avoimuuden ja ulospäinsuuntautuneisuuden evolutiivisia etuja. Hamilo tottakai osaisi argumentoida niiden puolesta minua väkevämmin, mutta jostain syystä hän halusi hän halusi fokusoida sanomisensa melko kapeasti - sellaisiahan lehtijutut toisaalta yleensä ovatkin.
En minä mitenkään edes pyrkinyt ottamaan kantaa kirjoittamaasi viestiin (ts. en huomannut sitä edes lukea), sen sijaan pohdin tarkastelussa olevan uutisen otsikon ja sisällön välistä eroa. Kun niissä nyt on pientä ristiriitaa.
Oliko uutisen otsikkon sitten lehden vai Hamilon (raflaavuuden vuoksi) valitsema, mene ja tiedä.
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista)
Jos tuomioistuinta, poliisia ja syyttäjälaitosta ei olisi, eläisimme kunniaväkivallan maailmassa, täräyttää tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo.
"Jos".
Kunniaväkivallan maailmassa elävät islamistit elävät kotimaassaan
kuin siellä ei olisi tuomioistuinta, poliisia ja syyttäjälaitosta, koska ne ovat yleensä täysin korruptoituneita, ja koska heidän kunniakulttuurinsa edellyttää oman käden oikeutta.
Kunniaväkivallan maailmassa elävät maahanmuuttajat elävät myös isäntämaassaan
kuin siellä ei olisi tuomioistuinta, poliisia ja syyttäjälaitosta, koska
a) kunniakulttuuri ja
b) DEMLAn marxistit sallivat sen ja yllyttävät siihen.
LopputulosKaikki, jotka joutuvat tekemisiin kunniaväkivallan maailmassa elävien maahanmuuttajat kanssa, joutuvat elämään laittomuuden maailmassa, jossa edes itsepuolustusta ei sallita, koska tuomioistuin, poliisi ja syyttäjälaitos ovat DEMLAn kontrollissa.
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista)
Kirjoillaan ja blogillaan keskustelua herättänyt {tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko} Hamilo vannoo evoluutiopsykologian nimeen. Ihminen on evoluution tuote eikä vielä täysin sopeutunut elämään nyky-yhteiskunnassa.
Evoluutiopsykologia on Hamilon mukaan paluu syiden tarkasteluun. Se kertoo, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme.
Tämä kuulostaa täysipäiseltä logiikalta. Jos oletetaan, että ihminen kehittyi 200 000 vuotta savannilla, jossa jokainen ääni pusikossa saattoi tarkoittaa äkkikuolemaa, seksiä tai ruokaa, niin kitkaton sopeutuminen sosiaalidemokraattiseen paapomisyhteiskuntaan saattaa sekin vaatia 200 000 vuoden evoluution!
Luontaisesti vaaralliseksi koetaan kaikki äkilliset tapahtumat, kuten tulipalot. Sen sijaan tupakan sytyttäminen on vain epä-äkillisesti vaarallista, ts. vaarallista pitkällä tähtäimellä, ts. se ei sisälly pyhään kolminaisuuteen "äkkikuolema-seksi-ruoka".
Evoluutio ei ole kouluttanut ihmistä luontaisesti tarpeeksi hitaiden vaarojen vaaroihin. Tässä astuukin sitten kuvaan kulttuuri.
EDIT:
QuoteIhmismieli on pääasiassa sopeuma pleistoseenikauden [10 000 - 2 000 000 vuotta sitten] metsästäjä-keräilijöiden elämänmuotoon, ei nykyisiin olosuhteisiimme.
-- http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/193.html
Quote from: qwerty on 06.07.2011, 21:44:01
Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista)
{Evoluutiopsykologia} poikkesi vallalla olevista suuntauksista, jotka muistuttivat lähinnä naistenlehtien keittiöpsykologiaa. Löysin etsimäni tieteellisen otteen psykologiaan.
Evoluutiopsykologia on Hamilon mukaan paluu syiden tarkasteluun. Se kertoo, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme.
Tiivistin evoluutiopsykologian määritelmän. Lähde:
http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/193.html
Ihmisluonto muodostuu evoluution tuottamista sopeutumismoduleista, jotka tuottavat monet yhteiskunnan tyypillisistä kulttuuripiirteistä. Modulit ovat toiminnallisesti erikoistuneita ja sisältö-spesifejä psykologisia informaation prosessointimekanismeja.
Kulttuurien väliset erot selittyvät samojen modulien erilaisella käytöllä vastauksena ympäristön yksityiskohtiin ja aikaisempaa kulttuuriseen historiaan. Näin 'darwinilaiset algoritmit' auttavat selittämään kulttuureita ja kulttuurituotteita, jotka ovat inhimillisesti mahdollisia.
Yliopistoväki suhtautunee nuivasti EP:aan:
http://www.helsinki.fi/~pylikosk/opetus/valta/193.html
Evoluutiopsykologian ongelmia/haasteita - Populistisiiven tuotokset tieteellisenä ongelmajätteenäQuoteSamoin kuin sosiobiologian kohdalla EP:llä on laaja ja innokas "popularisoijien" joukko, joka "soveltaa" teoriaa yleistä mielenkiintoa omaaviin asioihin vailla tieteellisiä kriteereitä ja todistusaineistoa
Tieteellinen hybris: "koska lainaamme evoluutiobiologia välineitä, olemme tieteellisempiä kuin muu psykologia/ yhteiskuntatiede"