Osa Suomessa liikkuvista ulkomaalaisista ajoneuvoista on liikenneturvallisuusnäkökulmasta katsoen vaarallisessa kunnossa. Poliisi voi puuttua vain räikeimpiin tapauksiin.
Katsastusvaatimukset ovat aina kansallisia, eli tiukaksi tunnustetut suomalaiset kuntovaatimukset eivät siten koske esimerkiksi venäläisiä, romanialaisia tai edes ruotsalaisia ajoneuvoja.
Monella ulkomaan rekisterissä olevalla ajoneuvolla voi siten ajella varsin huoletta vaikkapa täysin jarruttomana.
- Poliisilla ei ole käytännössä juuri mitään keinoja valvoa ovatko varsinkaan ulkomaalaiset henkilö- ja pakettiautot liikenneturvallisessa kunnossa, liikkuvan poliisin tiedottaja, ylikonstaapeli Jussi Pohjonen kertoo.
Raskasta kalustoa valvotaan jossain määrin rajoilla ja liikkuvassa valvonnassa, mutta kevyempi kalusto on käytännössä oman onnensa nojassa.
- Ei ulkomaille rekisteröity vaarallisen huonokuntoinen kevyt kalusto mikään erityisen suuri ongelma ole, mutta asia on kyllä poliisin tiedossa. Käytännössä pyrimme puuttumaan lähinnä ilmiselviin rikkomuksiin, eli esimerkiksi sileillä renkailla ajamiseen. Sakkoja on kyllä kirjotettu ja raskasta kalustoa käännytetty takaisin rajalle, Pohjonen jatkaa.
Pysäköintilainsäädännön osalta ulkomaille ja Suomeen rekisteröidyt autot ovat periaatteessa samalla viivalla. Valvontamaksuja ulkomaalaisista maksavat kuitenkin lähinnä ne autoilijat, joiden kotimaahan suomalainen sakkoperintä ulottuu. Käytännössä asiansa hoitavat esimerkiksi norjalaiset.
Toinen parkkisakkonsa ahkerasti hoitava ryhmä ovat venäläiset. Heillä maksamattomat sakot voivat haitata viisuminsaantia. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaisille autoille kirjoitetuista pysäköintisakoista jää rakennusviraston mukaan maksamatta noin 80 prosenttia.
Osa suomalaista, ulkomaalaisilla autoilla liikkujia koskevista lakipykälistä toimii kuitenkin paremmin. Kaikilla autossa olevilla on esimerkiksi aina oltava turvavöin varustettu istuin ja vyötä on myös käytettävä.
- Tämän osalta ei poikkeuksia ole, vaikka kyseisen maan oma lainsäädäntö sanoisi mitä, Pohjonen summaa.
Kuvan pääosin romanialaisia ajoneuvoja on käytetty Suomessa niin leiriytymiseen kuin ajamiseenkin. Pysäköinnin osalta kuvan paikka on laillinen.
http://www.iltasanomat.fi/autot/suomalaisautot-ja-ulkomaankilpiset-eri-viivalla/art-1288398666337.html
Suomalainen on B-luokan ihminen kotimaassaan.
Liikenneturvallisuusnäkökulman lisäksi Suomi syrjii suomalaisia omassa maassaan autoverotuksen kautta.
Suomessa vakituisesti asuva henkilö (kansalaisuudesta riippumatta) ei (paria harvinaista poikkeustilannetta lukuun ottamatta) saa ajaa Suomen maaperällä metriäkään autolla, josta ei ole maksettu Suomen (maailman korkeimpiin kuuluvaa) autoveroa. Esimerkiksi auton vuokraaminen tai liisaaminen toisesta EU-maasta tai toisessa EU-maassa olevan työnantajan autolla ajaminen Suomessa on mahdotonta tai ylettömän vaikeaa.
Edellä esitetty ei kuitenkaan tunnu käytännössä koskevan Suomessa asuvia virolaisia.
Mitä turhaan surra maksamattomia pysäköintisakkoja? Pitäisi sen sijaan toimia.
Rengaslukko on hyvä ratkaisu. Se avataan vasta kun sakko on maksettu. Lisäksi rajalla pitäisi käännyttää takaisin selvät tapaukset, kuten sileärenkaiset.
Eikä muuten nykyisen tiedonkulun aikakaudella luulisi olevan vaikeaa selvittää vaikkapa eri Euroopan maiden katsastuskäytännöt ja niiden mukaan tivata dokumenttia maahan pyrkivästä autosta tai tarkistaa asia sähköisesti. Jos auto osoittautuisi katsastamattomaksi, sillä ei saisi tulla maahan.
Asiat eivät ole vaikeita. Niistä vain tehdään vaikeita usein siten, ettei tehdä mitään.
Tuostakin selvittäisiin rajavalvontaa parantamalla. Samaten maahanmuuttoongelmasta. Sopiva lainsäädäntö vain tueksi, ja ne pari-kolme miljardia mitä maahanmuuttoon ja lähialueyhteistyöhön menee niin poliisien ja rajavartijoiden palkkaukseen.