QuoteArjen asenteista
Adina Mahuta - 9.6.2011
Matkalla kohti rasismista ja syrjinnästä vapaata yhteiskuntaa olisi jokaisen tärkeää pohtia omia ennakkoluulojaan. Sen sijaan, että näkee uudet ihmiset jonkin ryhmän edustajana, stereotypiana, joilla ei ole omia mielenkiinnon kohteita tai persoonallisuutta, heidät pitäisi kohdata yksilöinä. Ihmisten tulisi vapautua ajattelumallista kaikki nuo ovat tietynlaisia. Kaikki somalit ovat varkaita, kaikki muslimit terroristeja, ja suomalaiset juoppoja. Jokaiselle ihmiselle tulisi antaa mahdollisuus. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikista tulisi pitää, mutta se, kenestä pidät ja kenestä et, ei saisi perustua ihonväriin tai kulttuuriin.
Sanojen merkitystä ja omien sanojensa vaikutusta on myös tärkeä pohtia. Millaisia asioita on sanojen takana? Ovatko hauskat herjat hauskoja ja huoleton läppä huoletonta, jos ne ovat itse asiassa rasistisia? Loukkaavien sanojen käyttöä ei voi perustella sanoin "enhän minä sillä mitään tarkoita". Olennaista tässä ei ole se, mitä sanalla itse tarkoittaa, vaan sillä, miten sanan kohde sen kokee. Ja jos sanalla ei mitään tarkoita, niin eikö silloin voisi yhtä hyvin käyttää tilalla jotakin muuta sanaa? Tiettyjen sanojen jääräpäinen käyttö puheessa pistää ajattelemaan, että niiden perimmäisenä tarkoituksena on vain alistaa ja nöyryyttää toista ihmistä.
Rasismi sanana viittaa rotuteorioihin ja -aatteisiin. Siihen, että kokee toisten "rotujen" olevan omaa "rotuaan" vähempiarvoisia ja etteivät ne ansaitse samaa kohtelua kuin "herrarodun" edustajat. Rotuteorioilla ei kuitenkaan nykytieteen mukaan ole pohjaa todellisuudessa. Geneettisesti ihmiset ovat niin homogeeninen ryhmä, ettei meitä voida jaotella biologisiin alaryhmiin eli rotuihin. Miksi tieteen eteneminen tällä saralla on monille niin vaikea hyväksyä?
Rasismiakin on eriasteista. Kaikki rasismi ei ole sitä ylitsepursuavaa vihaa, jota erilaiset ääriryhmät levittävät. Rasisti voi olla monien erilaisten ihmisten ystävä ja omasta mielestään ennakkoluuloton, mutta tietyissä tilanteissa asenteet – usein itselle tiedostamattomat – nousevat pintaan.
Tärkeässä asemassa rasisminvastaisessa työssä ovat koulut. Opettajilla on velvollisuus päivittää tietonsa, eikä vain siirtää vanhentunutta tietoa ikäluokalta toiselle. Biologiantunneilla ei enää pitäisi opettaa täysin vanhentunutta tietoa ihmisroduista. Yläasteen joskus hyvinkin julmaan kielenkäyttöön tulisi puuttua kyseenalaistaen, ei vain ajatella sen kuuluvan tiettyyn ikään. Ja jos joku yksittäinen opettaja edelleen käyttää halventavia nimityksiä toisista kansoista, eikö jonkun olisi jo korkea aika siihen puuttua?
Huolimaton sanavalinta tai sopimaton vitsi voivat jättää syvät jäljet nuoreen, jonka on yksinkertaisesti pakko kestää se, koska" Hei, eihän kukaan oikeasti tarkoita sanoillaan mitään pahaa". Mutta ne pienet huolimattomat teot luovat nuorillekin mielikuvan "meistä" ja "noista muista".
Monilla arjen asioilla ihminen voidaan asettaa ulkopuoliseksi. Juuri tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä itselläni ovat lakkiaisjuhlani ja ylioppilastodistusten jako. Juhlassa jaettiin stipendejä muun muassa hyvästä yo-menestyksestä ja jokaisen stipendin saajan kohdalla asia mainittiin. Minun kohdallani niin ei tehty. Todistuskansiosani oli edelleen kiinni keltainen post-it-lappu, johon oli kirjoitettu hyvä yo-menestys ja sisällä stipendikuori. Eihän kyseessä ole taaskaan mikään elämää suurempi asia, mutta kyllähän tapahtuma jäi ihmetyttämään. Miksi juuri minun kohdallani saavutusta ei mainittu? Tehtiinkö jollekulle muullekin samoin?
Meistä jokainen voi jokapäiväisessä elämässään toimia rasismia vastaan. Puuttumalla rasistisiin tekoihin ja puheisiin sekä tuulettamalla omaa ajatusmaailmansa voi saada jo ison eron aikaan. Kun joku alkaa keskustelussa esittää hyvin jyrkkiä mielipiteitään, vaikkakin huumorilla, tulisi puheet kyseenalaistaa, esittää erilainen näkökulma. Perustellun selityksen pyytäminen ei tee kenestäkään poliittisesti korrektia kukkahattutätiä.
Täällä hetkellä niin sanotut "maahanmuutonkriittiset" ja avoimesti rasistisetkin virtaukset saavat paljon palstatilaa mediassa. Vihaan perustuva väkivalta näyttää lisääntyvän. Syntyy helposti sellainen mielikuva, että nämä mielipiteet olisivat maan virallinen tila ja vallalla oleva mielipide. Onko kyseessä kuitenkin vain äänekäs vähemmistö enemmistön ollessa hiljaa? Juuri nyt olisi aika miettiä, millaisia voimia halutaan yhteiskunnassa irti päästää, asettaa jalat tukevasti maahan ja sanoa: jo riittää viha.
Adina Mahuta,
opiskelija
http://www.kommentti.fi/kolumnit/arjen-asenteista
Adina Mahuta ei näytä olevan ensimmäistä kertaa asialla asenteisiin liittyen, koska on kirjoittanut kolumnin rasismista (http://melua.wordpress.com/2009/01/25/opiskelija-herattelee-opettajia/) jo pari vuotta sitten.
Halleluja, loukkaantuja on syntynyt. Nämä samat, tuoreet ja yllättävät lörinät julkaistaan aina jos nimi on mamuhtava. YO-ruusun piikitkin ovat rasismi.
Hmm, minulle on työpaikallani yhteensä neljä somalia todennut "Mä tapan sut". Pitäisiköhän Mahutan tehdä selväksi heillekin, että tällaiset sanomiset voivat ehkä hieman "hätkähdyttää" ("loukkaantuminen" olisi varmasti jo ylireagointia)? Vai olivatko ko. sanomiset vain "heittoja" tai "vitsejä", joita minun ei pidä ottaa vakavasti?
Quote from: Toofast24 on 10.06.2011, 16:42:42
QuoteArjen asenteista
Adina Mahuta - 9.6.2011
Juhlassa jaettiin stipendejä muun muassa hyvästä yo-menestyksestä ja jokaisen stipendin saajan kohdalla asia mainittiin. Minun kohdallani niin ei tehty. Todistuskansiosani oli edelleen kiinni keltainen post-it-lappu, johon oli kirjoitettu hyvä yo-menestys ja sisällä stipendikuori. Eihän kyseessä ole taaskaan mikään elämää suurempi asia, mutta kyllähän tapahtuma jäi ihmetyttämään. Miksi juuri minun kohdallani saavutusta ei mainittu? Tehtiinkö jollekulle muullekin samoin?
Aika monelle. Rehtoritkin (& avustajansa) ovat vain ihmisiä, ja osa lappusista jää lukematta. Vahingossa. Yleensä koulun intresseissä on hehkutella kaikkia stipendien saajia. Hässäkässä osa joskus unohtuu. Tiedän muutaman suomalaisenkin, joka on kokenut saman karun kohtalon. Kolumneja eivät ole kyhänneet.
Quote from: Malla on 10.06.2011, 17:59:51
Tiedän muutaman suomalaisenkin, joka on kokenut saman karun kohtalon. Kolumneja eivät ole kyhänneet.
Oleellinen boldilla. Miltä se edes kuulostaa jos joku avautuu yleisönosastossa ettei saanut rispektiä ja ylistystä vaikka oli stipendi ja kaikki? Aivan, sehän kuulostaa lapselliselta.
Mutta enter mamu, niin se on rasismi ja juttu julkaistaan.
Minunkin nimeni jäi aikoinaan vahingossa mainitsematta. Rehtori pahoitteli tapahtunutta. Asiaa ei käsitelty mediassa.
Adina, ei näin. Toivottavasti kasvat aikuiseksi ja viisaammaksi.
Quote
Täällä hetkellä niin sanotut "maahanmuutonkriittiset" ja avoimesti rasistisetkin virtaukset saavat paljon palstatilaa mediassa. Vihaan perustuva väkivalta näyttää lisääntyvän. Syntyy helposti sellainen mielikuva, että nämä mielipiteet olisivat maan virallinen tila ja vallalla oleva mielipide. Onko kyseessä kuitenkin vain äänekäs vähemmistö enemmistön ollessa hiljaa? Juuri nyt olisi aika miettiä, millaisia voimia halutaan yhteiskunnassa irti päästää, asettaa jalat tukevasti maahan ja sanoa: jo riittää viha.
Onko käynyt mielessä, että tätä ajatusta vellovasta rasismista ja kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvästä rasistisesta väkivallasta pidetään yllä juuri tämänkaltaisilla kirjoituksilla.
Kun suvaitsevaisto tarpeeksi kauan hokee, että rasismi ja siitä kumpuava väkivalta nyt vaan on
vallitseva tila, niin se tosiaan saattaa iskostua ihmisten mieliin.
Missä mediassa nuo mamukriittiset mielipiteet ovat valtoimenaan? Valtamediassako? Taidamme lukea eri lehtiä ja katsella eri TV-kanavia, tai sitten ihmenen näkee mitä haluaa nähdä ja kuulee mitä haluaa kuulla.
Quote from: M on 10.06.2011, 21:12:11
Minunkin nimeni jäi aikoinaan vahingossa mainitsematta. Rehtori pahoitteli tapahtunutta. Asiaa ei käsitelty mediassa.
Jospa henkilö sai stipendin siitä, että oli paras mamu tai ns. kiintiöstipendin, joten rehtori ei kehdannut mainita tuota positiivista syrjintää stipendin saamisen syyksi. Rehtori siis halusi 'suojella' henkilöä.
Quote from: M on 10.06.2011, 21:12:11
Minunkin nimeni jäi aikoinaan vahingossa mainitsematta. Rehtori pahoitteli tapahtunutta. Asiaa ei käsitelty mediassa.
Voimahali. Toivottavasti olet jo toipunut järkyttävästä kaltoinkohtelusta. Jos et, kirjoita aiheesta kolumni.
Quote from: pelle12 on 11.06.2011, 08:11:46
Quote from: M on 10.06.2011, 21:12:11
Minunkin nimeni jäi aikoinaan vahingossa mainitsematta. Rehtori pahoitteli tapahtunutta. Asiaa ei käsitelty mediassa.
Jospa henkilö sai stipendin siitä, että oli paras mamu tai ns. kiintiöstipendin, joten rehtori ei kehdannut mainita tuota positiivista syrjintää stipendin saamisen syyksi. Rehtori siis halusi 'suojella' henkilöä.
Minä sain Goethe-Instituutin ja Länsi-Saksan valtion palkinnon aktiivisesta saksan opiskelusta ja kielen opinnoissa saaduista tuloksista. Rehtori lienee ollut enemmän itäsaksamielinen, kun ei maininnut :) Tai sitten suojeli, koska siihen aikaan moni uskoi Neuvostoliiton lopulliseen voittoon.
Quote from: Heikkinen on 11.06.2011, 02:41:32
Kaamea rassistinen kysymys, mut onko Adina leikattu? Sanotaan et avoimuus ja asioiden tuntemus ja tajuaminen helpottaa. Saako valita oman puolisonsa? Miksi kolumneissa ei kirjoiteta tavista kiinnostavista jutuista? Hei suurin osa suomalaisista oikeesti lukee Hymyy ja Seiskaa.
Jos Adina on sitä rauhanuskontoa, niin tapetaanko Adina jos hän esim. kääntyy kristityksi?
Adinan kirjootus oli naiivi, naiivi, ja naiivi....
Uusi Fatbardhe Hetemaj on löytynyt.
Quote from: M on 11.06.2011, 08:19:29
Quote from: pelle12 on 11.06.2011, 08:11:46
Quote from: M on 10.06.2011, 21:12:11
Minunkin nimeni jäi aikoinaan vahingossa mainitsematta. Rehtori pahoitteli tapahtunutta. Asiaa ei käsitelty mediassa.
Jospa henkilö sai stipendin siitä, että oli paras mamu tai ns. kiintiöstipendin, joten rehtori ei kehdannut mainita tuota positiivista syrjintää stipendin saamisen syyksi. Rehtori siis halusi 'suojella' henkilöä.
Minä sain Goethe-Instituutin ja Länsi-Saksan valtion palkinnon aktiivisesta saksan opiskelusta ja kielen opinnoissa saaduista tuloksista. Rehtori lienee ollut enemmän itäsaksamielinen, kun ei maininnut :) Tai sitten suojeli, koska siihen aikaan moni uskoi Neuvostoliiton lopulliseen voittoon.
No, meitähän on kaksi, tosin minun rehtorini (kestustalainen) mainitsi Länsi-Saksan myöntämän stipendin.
Se kyllä ilahduttaa, että Adina haluaa vastustaa "positiivista" syrjintää, ja oikein vaatii kaikkia kohdeltavan yksilöinä.
Helsingin kaupungin työhönoton olisi hyvä keskustella Adinan kanssa tästä syrjinnästä, joka epäilemättä stereotypisoi joitain maahanmuuttajaryhmiä.
Quote from: pelle12 on 11.06.2011, 08:22:36
Quote from: M on 11.06.2011, 08:19:29
Quote from: pelle12 on 11.06.2011, 08:11:46
Quote from: M on 10.06.2011, 21:12:11
Minunkin nimeni jäi aikoinaan vahingossa mainitsematta. Rehtori pahoitteli tapahtunutta. Asiaa ei käsitelty mediassa.
Jospa henkilö sai stipendin siitä, että oli paras mamu tai ns. kiintiöstipendin, joten rehtori ei kehdannut mainita tuota positiivista syrjintää stipendin saamisen syyksi. Rehtori siis halusi 'suojella' henkilöä.
Minä sain Goethe-Instituutin ja Länsi-Saksan valtion palkinnon aktiivisesta saksan opiskelusta ja kielen opinnoissa saaduista tuloksista. Rehtori lienee ollut enemmän itäsaksamielinen, kun ei maininnut :) Tai sitten suojeli, koska siihen aikaan moni uskoi Neuvostoliiton lopulliseen voittoon.
No, meitähän on kaksi, tosin minun rehtorini (kestustalainen) mainitsi Länsi-Saksan myöntämän stipendin.
Meistä lienee tullut kiljua ryystäviä ja syrjäytyneitä rasisteja vasta myöhemmissä elämänvaiheissa? Lukiossa on luettu ahkerasti...
Kirjoittaja on oikeassa siinä, ettei ketään pitäisi "tuomita" ihonvärin perusteella. Suomessa kaikilla tänne oleskeluluvan saaneilla pitää olla samat mahdollisuudet. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei joidenkin maahanmuuttajaryhmien (aiheuttamista) ongelmista saisi keskustella julkisesti. Tai ettei suomalaisilla ole oikeutta päättää siitä, keitä tänne otetaan tai ollaan ottamatta.
Stipendinsaajan nimi varmaankin on tosiaan jäänyt hässäkässä vahingossa sanomatta; mahdotonta uskoa että kyse oli rasismista, kun stipendi oli kuitenkin annettu. Jos kyse kuitenkin on rasismista, niin olipa tyhmästi tehty.
Rotua ei ole yksiselitteisesti määritelty, eikä ole olemassa esimerkiksi yhtenäistä mustaa rotua, kuten ennen ajateltiin. Mutta kyllä ihmisryhmissä eroja on, kuten lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet. Kyllähän esimerkiksi Khoisaneja (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2010/03/hottentottilaulu-on-viime-paivina.html) voisi hyvin perustein pitää rotuna.
Sinänsä on hienoa että meillä on maahanmuuttajia, jotka selviytyvät koulusta niin hyvin, että saavat stipendin. Voi kun kaikki muutkin olisivat sellaisia.
Quote from: ämpee on 11.06.2011, 08:26:32
Se kyllä ilahduttaa, että Adina haluaa vastustaa "positiivista" syrjintää, ja oikein vaatii kaikkia kohdeltavan yksilöinä.
Helsingin kaupungin työhönoton olisi hyvä keskustella Adinan kanssa tästä syrjinnästä, joka epäilemättä stereotypisoi joitain maahanmuuttajaryhmiä.
Olit nopeampi, olin juuri tätä kommentoimassa.
Tosin, kun kyse on rikollisuudesta pitäisi kohdella yksilöinä, mutta työhön otossa ei. Ota näistä nyt selvää.
Ihonvärin tummuasteella ei myöskään pidä olla erityisen paapoutuva laatu viranomaisten silmissä. Päätösten tulee olla neutraaleja. Positiivinen erityiskohtelu ei saa olla sääntö pelkän etnisen taustan perusteella. Liian paljon kuulee tarinoita että tummahipiäisiä opiskelijoita päästetään helpommalla. Se ei ole heidän itsensä eikä opinahjojen etu.
QuoteSen sijaan, että näkee uudet ihmiset jonkin ryhmän edustajana, stereotypiana, joilla ei ole omia mielenkiinnon kohteita tai persoonallisuutta, heidät pitäisi kohdata yksilöinä.
Tuollainen vaatimus osoittaa suurta tietämättömyyttä ja on rikos ihmisen psyykeä vastaan.
Ihminen on itseään korjaava tietokone. Eräs sen keskeinen tiedonhallinta- ja maailmanhahmotuskyky on juuri alitajuinen ajatusprosessi, jossa uutta tietoa luokitellaan vanhan tietoaineksen pohjalta todennäköisyyden kautta.
Ilman tätä tehokasta ja evolutiivista etua antavaa kykyä ei ihminen olisi ihminen, vaan eläin eikä ilman tätä kykyä olisi sivilisaatiota. Ihmisen päivittäin kohtaama aisti-impulssi- ja tietomäärä ovat valtavia. Alitajuinen, psyykkinen tietokoneemme luokittelee tuota valtavaa tietomäärää joka sekunti: psyyken on pakko tehdä luokitteluja ja todennäköisyyteen perustuvia hahmotuksia - muutoin emme kykenisi toimimaan.
Ennakkoluulolla on näinä ihmisyyden vastaisina, "suvaitsevaisina" aikoina huono kaiku. Todellisuudessa emme kuitenkaan pystyisi toimimaan ilman ennakkoluuloja. Todellisuudessa ennakkoluulo on monimutkainen elämänkokemukseen, todennäköisyyteen, rationalisuuteen, informaatioon ja mielihyvää etsiviin tunteisiin perustuva ajatusmalli, joka on ikäänkuin hypoteesi uudesta tilanteesta tai ihmisestä, jota emme voi tuntea.
Ennakkoluulot palvelevat ja suojelevat ihmistä ja ovat erittäin tarpeellisia apukeinoja juuri uusissa tilanteissa. Tietenkään ennakkoluulot eivät aina osu oikeaan - sehän olisi mahdotonta - mutta ne ovat ikäänkuin varovaisuusperiaate, jota noudattamalla saadaan pitkän tähtäimen hyötyä.
Ennakkoluulot ovat ikäänkuin turvavyö: sen tarkoitus ei ole loukata muita tielläliikkujia tai olosuhteita pitämällä näitä vaarallisina, vaan kyseessä on varmistus, joka suojelee pahimman mahdollisimman skenaarion aktualisoituessa. Nyt vääristyneen ja virheellisen ihmiskuvan omaavat suvaitsevaiset käskevät meitä ajamaan ilman turvavöitä, koska meidän tulee luottaa kaikkiin uusiin tilanteisiin ja päivittäin kohtaamiimme uusiin ihmisiin, koska muutoin olemme rasisteja.
Quote from: Eino P. Keravalta on 11.06.2011, 09:02:46
Ennakkoluulot ovat ikäänkuin turvavyö: sen tarkoitus ei ole loukata muita tielläliikkujia tai olosuhteita pitämällä näitä vaarallisina, vaan kyseessä on varmistus, joka suojelee pahimman mahdollisimman skenaarion aktualisoituessa. Nyt vääristyneen ja virheellisen ihmiskuvan omaavat suvaitsevaiset käskevät meitä ajamaan ilman turvavöitä, koska meidän tulee luottaa kaikkiin uusiin tilanteisiin ja päivittäin kohtaamiimme uusiin ihmisiin, koska muutoin olemme rasisteja.
Precis näin! Miten sitä onkin ajauduttu näin ääliömäiseen tilanteeseen että tähän on päädytty. Ei saa olla edes itsesuojeluvaistoa suvaitsevaisten mielestä. Heiltä tuppaa unohtumaan että ennakkoluulot jossain pienemmässä kylässä kohdistuvat kaikkiin sinne tulijoihin. Ihan ihonväristä ja sukupuolesta tms riippumatta.
Ikävintä tässä suvaitsevaisten propagandassa on että siihen uskovat näköjään myös Adinan kaltaiset hyvin pärjäävät maahanmuuttajat. Toisin sanoen ennakkoluuloja ei saa olla muilla kuin suvaitsevaisilla ja suvis-uskoisilla.
Juu, Eino P. Kiitos.
Jonkinlaisena analogiana nykyisella rasismikeskustelulle muistan 80-luvun feminismin, johon tietenkin nuorena, äksynä ja uteliaana perehdyin. Kaikkialla piti väijyä patriarkaatin kavalia alistamisaikeita (osa ihan faktaa silloin, osa todellakaan ei). Viimeinen niitti orastavalle feminismilleni (heippati hei, vilkutan iloisesti) oli, kun jouduin ankarasti nuhdelluksi sanottuani: "Ai, tämä tilaisuus on vain naisille." Naiset eivät kuulemma koskaan ole "vain" ;D.
Ihan vastaavasti nyt väijytään rasistisia motiiveja. Rasisteja toki on, ihan samoin kuin muinoin oli (ja kenties vieläkin on) miessovinisteja, mutta kaikkia pettymyksiä ja kurjuuksia ei voi selittää muiden toimilla.
Kenen vika muuten on, kun ennakkoluulot ja rikostilastot korreloivat? Pitääkö lakkauttaa ennakkoluulot vai todellisuus?
Quote from: Eino P. Keravalta on 11.06.2011, 09:45:14
Kenen vika muuten on, kun ennakkoluulot ja rikostilastot korreloivat? Pitääkö lakkauttaa ennakkoluulot vai todellisuus?
Niin, ennakkoluulojen luulisi pikkuhiljaa karsivan, jos ne osoittautuisivat täysin vääriksi.
Tässä on nyt noin 20 vuotta kokemusta varsinaisesta maahanpäästöstä omassa maassa ja selvästi pidemmältä ajalta esimerkkejä muualta Euroopasta ja ennakkoluulot ne vaan edelleen on ongelma numero yksi.
Quote from: tietotyöläinen on 11.06.2011, 10:07:21
Quote from: Eino P. Keravalta on 11.06.2011, 09:45:14
Kenen vika muuten on, kun ennakkoluulot ja rikostilastot korreloivat? Pitääkö lakkauttaa ennakkoluulot vai todellisuus?
Niin, ennakkoluulojen luulisi pikkuhiljaa karsivan, jos ne osoittautuisivat täysin vääriksi.
Tässä on nyt noin 20 vuotta kokemusta varsinaisesta maahanpäästöstä omassa maassa ja selvästi pidemmältä ajalta esimerkkejä muualta Euroopasta ja ennakkoluulot ne vaan edelleen on ongelma numero yksi.
Kun tarkastellaan tästä läheltä esimerkiksi Ruotsin tapahtumia sekä meidän omia rikostilastoja ja käynnissä olevaa romanisekoilua, niin ennakkoluulot lähinnä lisääntyvät!
QuoteJokaiselle ihmiselle tulisi antaa mahdollisuus.
...mutta
ei suomalaiseen sosiaaliturvaan tai asumiseen Suomessa.
Quote from: tietotyöläinen on 10.06.2011, 23:27:27
Quote
Täällä hetkellä niin sanotut "maahanmuutonkriittiset" ja avoimesti rasistisetkin virtaukset saavat paljon palstatilaa mediassa. Vihaan perustuva väkivalta näyttää lisääntyvän. Syntyy helposti sellainen mielikuva, että nämä mielipiteet olisivat maan virallinen tila ja vallalla oleva mielipide. Onko kyseessä kuitenkin vain äänekäs vähemmistö enemmistön ollessa hiljaa? Juuri nyt olisi aika miettiä, millaisia voimia halutaan yhteiskunnassa irti päästää, asettaa jalat tukevasti maahan ja sanoa: jo riittää viha.
Onko käynyt mielessä, että tätä ajatusta vellovasta rasismista ja kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvästä rasistisesta väkivallasta pidetään yllä juuri tämänkaltaisilla kirjoituksilla.
Kun suvaitsevaisto tarpeeksi kauan hokee, että rasismi ja siitä kumpuava väkivalta nyt vaan on vallitseva tila, niin se tosiaan saattaa iskostua ihmisten mieliin.
Kyllähän se rasistinen rikollisuus kasvaa, jos asiat etenevät tilastoista nähdyllä tavalla. Poliisiammattikorkeakoulun julkaisuista voi nähdä, että somalit, irakilaiset, iranilaiset ja turkkilaiset (mikä on näissä maissa syntyneiden suurin yhdistävä piirre?) ovat määrällisesti vahvasti epäiltyinä "viharikostapauksissa" joita nämä tutkimukset koskevat, ja suhteellisesti yli 30-kertaisesti yliedustettuna syntyperäryhminä.
Tilastokeskuksen tilastoista voi havaita, että kaikkien näiden ryhmien koko on Suomessa rajussa prosentuaalisessa nousussa. Koska suuri syntyperäisten suomalaisten massa tuskin muuttuu juuri miksikään, ainakaan nykyisestä paremmaksi, rasististen "rikosten" määrä tulee tulevaisuudessakin kasvamaan. (Varsinkin, kun kohteita, tai pikemminkin uhripositioituja henkilöitä on aina vain enemmän tarjolla.) Tällä menolla voidaan näissäkin tilastoissa saavuttaa alle vuosikymmenessä tilanne, jossa enemmistö rasististen rikosten epäilyistä on muualla syntyneitä.
Kaipa se on jotenkin poikkeuksellisen tavoiteltavaa ja maahanmuuttajia voimallistavaa. Kova mediarummutus on rakentunut siten, että ulkomaalaisille muodostuu suoranainen oikeutus väkivallan käyttöön "kostona," aivan mistä tahansa. Onko meidän tosiaan tuettava sellaisenaan kulttuureja, joiden yksilöillä on päässään jokin sellainen maailmanmalli, joka saa heidät syyllistymään viharikoksiin yli 30 kertaa useammin maan alkuperäiset asukkaat? Tätä ei tutkijoilta tai virkamiehiltä media kysy koskaan, ainakaan ilman valmista raamia jossa voi rakentaa nämä hyökkäykset kantaväestön syyksi. Kukaan tuskin uskoo, että tällainen selittely tulee korjaamaan väkivaltaisia kulttuuritendenssejä sieltä, missä niitä esiintyy.