Kuinka on mahdollista, että minulla lukee yllättävän monessa tuotteessa tuo "Made in Switzerland". Miten tuo kolmen sanan Pohjois-Koreaa, Albaniaa, Impiwaaraa tarkoittava yhdistelmä voi lukea EU:n ytimessä paistattelevan maan kansalaisen kodissa niinkin monessa tavarassa? EU:nhan ei pitänyt käydä kauppaa sulkeutuneiden ja nurkkakuntaisten maiden kanssa?
Hyvä, että otit asian puheeksi. Itseänikin kiinnostaa, mitä tosiasiallista hyötyä EU:sta on Suomelle. Tosiasiallisella tarkoitan sellaisia hyötyjä, joita Suomi saa vain ollessaan EU-maa. Olisiko Suomen mahdollista hyötyä EU:sta välillisesti?
Esimerkiksi matala korkotaso: Olisiko Suomen mahdollista saavuttaa tuo sama hyöty ilman EU-jäsenyyttä esimerkiksi siten, että markka sidottaisiin euroon tai jollain muulla keinolla? (Minulla saattaa mennä nyt puurot ja vellit sekaisin, mutta joku kokeneempi kauppatieteilijä tai muu asiantuntija voisi selventää.)
Haluaisin nähdä jonkun riippumattoman tutkimuksen EU:n hyödyistä ja haitoista Suomen kannalta. Tuntuu, että tällä hetkellä haittoja (Kreikka, Portugali ym.) on enemmän kuin hyötyjä (maataloustuet ym. ?). Tai siis maksaako Suomi enemmän kuin saa?
Suomi hyötyy EU:sta siten, että puolueet saavat omia kotimaan politiikassa kompastuneita politrukkejaan välillä Brysseliin jäähtymään, kovalla palkalla.
Anneli Jäätteenmäki, Ville Itälä jne....ja näkeehän katais-stubbilaiset itsensä mieluusti arvostettuina EU -liittovaltiovirkamiehinä.
Eipä he tarviikaan mutta heillä onkin demokratia ja puolustuskykykin omasta takaa.
Koska täällä ei kumpaakaan ole, on parempi olla EU:ssa joka - vaikka propaganda muuta väittääkin - on yhä Suomea vähemmän korruptoitunut. Sen suurin ongelma on ne suomalaiset poliitikot jotka - no ks. edellä.
Quote from: MissSuomi on 08.06.2011, 22:00:11
Tai siis maksaako Suomi enemmän kuin saa?
Maksaa !
Quote from: June on 08.06.2011, 23:03:21
Quote from: MissSuomi on 08.06.2011, 22:00:11
Tai siis maksaako Suomi enemmän kuin saa?
Maksaa !
Tajusin äsken, että tätä se "EU:n nettomaksaja" tarkoittaa! :facepalm:
Edit: lainausmerkit
Quote from: MissSuomi on 08.06.2011, 22:00:11
Hyvä, että otit asian puheeksi. Itseänikin kiinnostaa, mitä tosiasiallista hyötyä EU:sta on Suomelle.
Kait siitä jotain hyötyä on ollut ainakin alkuaikoina. Nykyään kyllä tuntuu siltä, että yhä enemmän EU on kääntymässä riippakiveksi.
QuoteEsimerkiksi matala korkotaso: Olisiko Suomen mahdollista saavuttaa tuo sama hyöty ilman EU-jäsenyyttä esimerkiksi siten, että markka sidottaisiin euroon tai jollain muulla keinolla?
Epätodennäköistä. En tosin tiedä, että onko matala korko aina niin hyvä asia. Ainakin se saa asuntojen hinnat kovasti nousemaan.
QuoteHaluaisin nähdä jonkun riippumattoman tutkimuksen EU:n hyödyistä ja haitoista Suomen kannalta.
Lienee vaikea laatia koska emme voi verrata sellasieen Suomeen vuonna 2011, joka ei olisi EU:ssa. Arvaillahan voi aina ja arvailun vastaus riippunee arvailijasta.
QuoteTuntuu, että tällä hetkellä haittoja (Kreikka, Portugali ym.) on enemmän kuin hyötyjä (maataloustuet ym. ?). Tai siis maksaako Suomi enemmän kuin saa?
Käsittääkseeni maksaa enemmän kun saa. Ainakin valtion suorina rahatransaktioina laskettuna.
Quote from: MissSuomi on 08.06.2011, 23:17:56
Quote from: June on 08.06.2011, 23:03:21
Quote from: MissSuomi on 08.06.2011, 22:00:11
Tai siis maksaako Suomi enemmän kuin saa?
Maksaa !
Tajusin äsken, että tätä se "EU:n nettomaksaja" tarkoittaa! :facepalm:
Hyvä huomio, MissSuomi. ;D
Sori en voinut vastustaa. :D
No viimeistään nyt on tullut selväksi, että Eu:sta on Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Vapaakauppa ei ole argumentti, koska Suomi oli jo ennen EU:a mukana EEC-vapaakauppasopimuksessa. Maataloustuet voitaisiin jakaa järkevämmin (ei pinta-alan mukaan) ilman EU:a. Vapaa liikkuvuus tuo Suomeen lähinnä järjestäytyttä rikollisuutta. Ja nyt pitäis vielä alkaa takaamaan "puliukon vekseleitä", koska euro. Ei kiitos.
Quote from: Nuivanlinna on 08.06.2011, 21:30:56
Kuinka on mahdollista, että minulla lukee yllättävän monessa tuotteessa tuo "Made in Switzerland". Miten tuo kolmen sanan Pohjois-Koreaa, Albaniaa, Impiwaaraa tarkoittava yhdistelmä voi lukea EU:n ytimessä paistattelevan maan kansalaisen kodissa niinkin monessa tavarassa? EU:nhan ei pitänyt käydä kauppaa sulkeutuneiden ja nurkkakuntaisten maiden kanssa?
Kolmen sanan yhdistelmän kysymykseen voi vastata kahdella sanalla: katso karttaa.
Quote from: Habaneroz on 09.06.2011, 00:44:07
. Ja nyt pitäis vielä alkaa takaamaan "puliukon vekseleitä", koska euro. Ei kiitos.
Takaamme jo.
Olisiko vastuut jotain 13 miljardia.. tai sinnepäin?
Quote from: Kaapo on 09.06.2011, 04:06:54
Emme mihinkään. ETA riittäisi. Se riittää Islannille, Norjalle ja Lichtensteinillekin. Sveitsi kai kuuluu schengeniin, mutta ei ETAan tai EUhun. Jännä maa sinänsä.
Tarvitaan sitä tekosyyksi poliitikkojen tekemiin päätöksiin joilla ei ole ollut mitään tekemistä EU:n kanssa.
Jos Suomessa olisi demokratia ja EU:ssa nykyinen malli, niin ehkä olisi hyvä käyttää euroa valuuttana kuitenkin, kunnes talous olisi siinä kunnossa ja demokratia siinä määrin vakiintunut että oma valuutta pysyisi vakaana.
Mitä hyötyä Suomelle olisi olla NATOn täysjäsen? Minusta tuo kysymys vastaa aika hyvin kysymykseen, mitä hyötyä Suomelle on olla EUn täysjäsen, sen sijaan, että olisi ns. ulkojäsen.
Naton täysjäsenenä olisimme ytimessä, niissä pöydissä joissa päätökset tehdään. Mutta se, että istuu pöydässä, jossa päätökset tehdään, ei vielä todista sitä, että on päättämässä mistään. Maksumieheksi tietysti kelpaa.
Quote from: pelle12 on 09.06.2011, 07:13:16
Mitä hyötyä Suomelle olisi olla NATOn täysjäsen? Minusta tuo kysymys vastaa aika hyvin kysymykseen, mitä hyötyä Suomelle on olla EUn täysjäsen, sen sijaan, että olisi ns. ulkojäsen.
Natolla ja EU:lla ei ole rakenteellisesti mitään tekemistä toistensa kanssa. Toinen ei sulje toista pois eikä toinen ole veruke olla toisessa.
JA pah!
Väkerrätte Suomesta vastaavanlaisen veroparatiisin
niin alkaapa paalu liikkua.
Ilman pankkeja sveitsiläiset voisi liittyä albaaniaan.
Quote from: Tuusula on 09.06.2011, 17:34:53
JA pah!
Väkerrätte Suomesta vastaavanlaisen veroparatiisin
niin alkaapa paalu liikkua.
Ilman pankkeja sveitsiläiset voisi liittyä albaaniaan.
Et voi olla tosissasi!
Quote from: Alfresco on 09.06.2011, 14:01:17
Quote from: pelle12 on 09.06.2011, 07:13:16
Mitä hyötyä Suomelle olisi olla NATOn täysjäsen? Minusta tuo kysymys vastaa aika hyvin kysymykseen, mitä hyötyä Suomelle on olla EUn täysjäsen, sen sijaan, että olisi ns. ulkojäsen.
Natolla ja EU:lla ei ole rakenteellisesti mitään tekemistä toistensa kanssa. Toinen ei sulje toista pois eikä toinen ole veruke olla toisessa.
Missasit pointtini. En väittänytkään, että Natolla tai Eu:lla olisi sinänsä mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta tuolla 'ytimessä ololla' on.
Quote from: Kaapo on 09.06.2011, 04:06:54
Emme mihinkään. ETA riittäisi.
Aamen. Suomen kannattaisi pikimmiten irrotautua tästä uppoavasta laivasta.
Juu juu prove me wrong.
Pankit pitää sveitsiä kasassa.
Siellä ne gebardilakkien fyffet on turvassa.
Not to mention the jew gold...
Quote from: Tuusula on 10.06.2011, 19:53:37
Juu juu prove me wrong.
Pankit pitää sveitsiä kasassa.
Siellä ne gebardilakkien fyffet on turvassa.
Not to mention the jew gold...
Sweitsi nyt ottaa sen mille on tilausta. Jos Sweitsi ei olisi Sweitsi, niin jossain muualla kevyen verotuksen valtiossa niiden rahojen paikka kuitenkin olisi.
Neverending circle, joten miksi ei pyrkiä olemaan jotain vastaavaa itse? Irlanti ja Islanti olivat hyvässä vauhdissa, mutta poliitikot ahneuksissaan eivät malttaneet pitää hyvin alkanutta kehitystä kasassa.
"Sveitsissä tosiaan työttömyysprosenttikin kolmen luokkaa... Kaikkiko ne ovat pankkiireja?".
Ei, vaan ralli- ja ratakuskeja. Sveitsissä kun kilvan ajo on kielletty, siellä asuva ammattikuski on "työtön".
Sweitsillä on tosin hyvä brändi esim. suklaassa ja kelloissaan ja satoja miljoonia työtä tekeviä kuluttajia naapurimaissaan tukemassa näitä brändejä taloudellisesti. Sitten kun vielä lasketaan maailmanlaajuisesti Sweitsin tuotteiden tunnettuvuus ja se, että EU:hun kuuluminen olisi Sweitsille niin halpaa itsessään, että pankkisalaisuus ja muut EU:n haitat eivät sitä palvelisi, kuten ei palvele Brittejäkään, niin siitä voi päätellä, miksi eivät ole EU:ssa. EU myös karsastaa Sweitsin demokratiaa ja eikä sitä sellaisenaan välttämättä hyvällä katsoisi.
Let alone, Sweitsin pakolaispolitiikka, ja monet muut asiat, jotka eivät Sweitsissä ole 2010-luvun edellyttämällä tasolla kansainvälisesti ottaen.
Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.
Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.
Quote from: Soromnoo on 11.06.2011, 18:25:21
Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.
Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.
Sweitsin mielestä rikollista, vai sinun mielestä rikollista rahaa? Jos herätään tosimaailmaan, niin sellaista, kuin universaali rikollinen raha ei ole olemassakaan.
Quote from: Kaapo on 11.06.2011, 18:53:32
Quote from: Soromnoo on 11.06.2011, 18:25:21
Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.
Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.
"Svetisi olisi albania ilman pankkejaan" ei siis ole liioittelua? Vai onko joku sanonut, ettei Sveitsissä olisi pankkeja?
En käsittääkseni ole sanonut noin tai ottanut mitään kantaa tuohon.
Quote from: Tasapainorealisti on 11.06.2011, 19:00:16
Quote from: Soromnoo on 11.06.2011, 18:25:21
Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.
Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.
Sweitsin mielestä rikollista, vai sinun mielestä rikollista rahaa? Jos herätään tosimaailmaan, niin sellaista, kuin universaali rikollinen raha ei ole olemassakaan.
Hienosti viisasteltu.
Quote from: Soromnoo on 11.06.2011, 18:25:21
Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.
Jos oikeasti haluat ymmärtää Sveitsin vaurautta, unohda nuo rikkollisrahajutut. Ei selitä juuri mitään tavallisen ihmisen kannalta.
Quote from: Soromnoo on 11.06.2011, 18:25:21
Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.
Suomeen ei Sveitsiä tosiaan kannata verrata. Suomi on yksi valtio ja Sveitsi on 26 itsenäisen valtion (kantonin) liitto (konfederaatio). Jos haluaa analogiaa hakea, niin Sveitsiä voi ajatella demokraattisena versiona EU:sta.
Mitä tulee maantieteeseen, Suomella on yksi vaikea naapuri. Sveitsillä niitä löytyy kolme, on ollut joskus enemmänkin. Pinnanmuodostus aiheuttaa myös omat haasteensa. Ei näistä hommista kannata suomalaisen mennä keulimaan.
Kielitaito on Sveitsissä huono. Kaikki kantonit ovat käytännössä yksikielisiä eivät ihmiset juuri osaa muita kieliä - ei edes englantia.
Vaurauden avaimia löytynee esimerkiksi näistä
- Suora demokratia, joka mm. pitää julkisen sektorin kevyenä, mikä puolestaan antaa tilaa yrittäjyydelle.
- Alueellinen itsenäisyys, joka mahdollistaa optimoinnin paikallisten olosuhteiden mukaan
- Toimiva talous, jossa raha kiertää vauhdikkaasti
- Erittäin itsekäs ja ovela ulkopolitiikka, jota hoitaa konfederaatio. Kantonit pääsevät käytännössä poimimaan rusinat pullasta.
Sveitsistä löytyy paljon hyviä ratkaisuja, joita voisi Suomessakin ottaa harkintaan. Ei kaikkea tarvitse Ruotsista apinoida.
/Teaparty
Quote from: sologdin on 09.06.2011, 00:46:56
Quote from: Nuivanlinna on 08.06.2011, 21:30:56
Kuinka on mahdollista, että minulla lukee yllättävän monessa tuotteessa tuo "Made in Switzerland". Miten tuo kolmen sanan Pohjois-Koreaa, Albaniaa, Impiwaaraa tarkoittava yhdistelmä voi lukea EU:n ytimessä paistattelevan maan kansalaisen kodissa niinkin monessa tavarassa? EU:nhan ei pitänyt käydä kauppaa sulkeutuneiden ja nurkkakuntaisten maiden kanssa?
Kolmen sanan yhdistelmän kysymykseen voi vastata kahdella sanalla: katso karttaa.
Amen.
Quote from: Nuivanlinna on 08.06.2011, 21:30:56
Kuinka on mahdollista, että minulla lukee yllättävän monessa tuotteessa tuo "Made in Switzerland". Miten tuo kolmen sanan Pohjois-Koreaa, Albaniaa, Impiwaaraa tarkoittava yhdistelmä voi lukea EU:n ytimessä paistattelevan maan kansalaisen kodissa niinkin monessa tavarassa? EU:nhan ei pitänyt käydä kauppaa sulkeutuneiden ja nurkkakuntaisten maiden kanssa?
Ehkä ei ole kovin järkevää verrata Sveitsiä ja Suomea keskenään. Sveitsin menestys ei todellakaan ole sen ansiota, että eivät kuulu eu:hun. Ja toisekseen Suomi on ollut samassa surkeassa jamassa jo vuosikymmeniä.
http://www.heritage.org/index/country/Switzerland
http://www.heritage.org/index/Ranking
Siinä syy Sveitsin menestykseen. Suomi voisi ottaa swisseistä mallia mm. talouden ja puolueettomuuden hoitamisessa. Paikallisalueiden vahvasta autonomiasta en myöskään suuttuisi.
Quote from: Soromnoo on 11.06.2011, 18:25:21
Ei kai Sveitsin pankkeja voi ohittaa kun puhutaan maan vauraudesta? Siellä on kuitenkin jemmassa niin pirusti rikollista rahaa.
Suomeen on myös turha verrata, Sveitsi sijaitsee hyvällä paikalla ja siellä puhutaan kaikkia ympäröiviä valtakieliä, välttyi maailmansodilta tehden kokoajan kauppaa jne jne.
Pankit tuottavat 8% prosenttia Sveitsin kansantaloudesta. Eli Sveitsi ilman pankkeja olisi vähän niinkuin Suomi ilman Nokiaa. Ja khtahan tiedämme miltä se tuntuu.
Sveitsi elelee kovin omalla tavallaan, josta aiemmin tässä ketjussa on tuotu esille ansiokkaasti sveitsiläistä muodollista kehystä. Pyrin tuomaan esille hivenen epämuodollista kehystä, jonka satunnaisiin piirteisiin saattaa törmätä etenkin pienillä paikkakunnilla toisinaan tavattavien tiettyjen käyttäytymismallien muodossa, jos sinne eksyy majailemaan hivenen pidemmäksi aikaa kuin utelias turisti tai liikeasioissa maassa vain satunnaisesti piipahtava tyyppi..
Se, että naiset yleisesti käyttäisivät heille kaikissa vaaleissa sallittua äänioikeuttaan, ei ole aina kaikissa kantoneissa, ainakaan pienemmillä paikkakunnilla aina itsestäänselvyys. Myös naisten pysyminen työelämässä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ei ole aina selviö, ei edes korkeasti koulutetuilla naisilla.
Se, että haluaisit vapaa-aikanasi olla vain omissa oloissasi, koetaan toisinaan vähintään psykoottiseksi yhteisöön turvallisuudentunnetta vaarantavaksi, ellei jopa em. perusteella rikolliseksi yhteisöä uhkaavaksi, käyttäytymiseksi. Aktiivinen kansalainen ja vastuullinen valaliiton asukki toimii tietenkin aktiivisesti kaikenlaiseen kehittävään toimintaan myös oman pienyhteisönsä sisällä, vaikkapa nyt ainakin paikallisessa kuorossa, puutarhayhdistyksessä ja postimerkkikerhossa.
Jos et itse osaa pestä autoasi tai maalata taloasi tai leikata nurmikkoasi sillä tavalla ja silloin, kun paikallisesti on yleensä tapana, saat hyvin nopeasti hyvin tehokasta vertaistukea ihan kädestä pitäen paikallisilta autoharrastajilta ja omakotitaloasukasyhdistykseltä, halusit apua tai et. Kieltäytyminen tällaisesta avusta ei ole välttämättä kovin järkevää, koska seuraavalla viikolla esim. tuttu pankki- tai postivirkailija tai ei ehkä sitten enää ymmärräkään jostakin syystä ulkomaalaisena kovin omituisesti ääntämääsi paikallista kieltä; sen sijaan avun vastaanottaminen tulkitaan välittömäksi ja syväksi haluksi liittyä em. toimialoilla toimiviin yhdistyksiin ja etenkin osallistumishaluksi kaltaistesi kokemattomien ja/tai ymmärtämättömien tai korkean iän ja/tai vammautumisen vuoksi vajaatehoisesti toimivien vapaaehtoisiin avustuspartioihin.
Siitä, että kuinka paljon paikalliset asukit osallistuvat elämääsi joka ikisessä mahdollisessa käänteessä kutsumattakin, on aistittavissa se, kuinka kehityskelpoisena yksilönä Sinut nähdään paikkakunnalla. Jos et voi astua askeltakaan kylän torin poikki ilman, että joku tulee selittämään Sinulle jotakin ja korjaa heti pienimmänkin tekemäsi kielivirheen, voit olla vielä varma siitä, että yleisesti kylällä koetaan Sinusta sukeutuvan vielä kunnon sveitsiläinen parissa kolmessa vuosikymmenessä ja ehkä silloin Sinulle annetaan anteeksi se, että satuit syntymään ulkomaalaiseksi.
Sveitsin rikkauden suurin syy on tämä heidän reformoitu uskonto. He uskovat, että paremmat ja vähemmän syntiset ihmiset ovat myös maan päällä rikkaita. Suuri osa Sveitsistä uskoo tähän. Tämä on ehdottomasti suurin syy Sveitsin rikkauteen, kukaan ei siellä halua olla köyhä.
Quote from: kelloseppä on 12.06.2011, 19:39:34
Se, että naiset yleisesti käyttäisivät heille kaikissa vaaleissa sallittua äänioikeuttaan, ei ole aina kaikissa kantoneissa, ainakaan pienemmillä paikkakunnilla aina itsestäänselvyys. Myös naisten pysyminen työelämässä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ei ole aina selviö, ei edes korkeasti koulutetuilla naisilla.
Missä muualla nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä?
Quote
Se, että haluaisit vapaa-aikanasi olla vain omissa oloissasi, koetaan toisinaan vähintään psykoottiseksi yhteisöön turvallisuudentunnetta vaarantavaksi, ellei jopa em. perusteella rikolliseksi yhteisöä uhkaavaksi, käyttäytymiseksi.
Toisinaan koetaan? Passiivissa.
Quote
Siitä, että kuinka paljon paikalliset asukit osallistuvat elämääsi joka ikisessä mahdollisessa käänteessä kutsumattakin, on aistittavissa se, kuinka kehityskelpoisena yksilönä Sinut nähdään paikkakunnalla. Jos et voi astua askeltakaan kylän torin poikki ilman, että joku tulee selittämään Sinulle jotakin ja korjaa heti pienimmänkin tekemäsi kielivirheen, voit olla vielä varma siitä, että yleisesti kylällä koetaan Sinusta sukeutuvan vielä kunnon sveitsiläinen parissa kolmessa vuosikymmenessä ja ehkä silloin Sinulle annetaan anteeksi se, että satuit syntymään ulkomaalaiseksi.
No voi, kovaa on!
Quote from: kelloseppä on 12.06.2011, 19:39:34
... naisten pysyminen työelämässä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ei ole aina selviö, ei edes korkeasti koulutetuilla naisilla.
Kotiäitiys kuuluu perinteisiin, mutta tässä on menossa iso murros. Perhekohtainen verotus ja lapsivähennykset mahdollistavat valinnanvapauden, mikä on mielestäni hieno asia.
Quote from: kelloseppä on 12.06.2011, 19:39:34
Jos et itse osaa pestä autoasi tai maalata taloasi tai leikata nurmikkoasi sillä tavalla ja silloin, kun paikallisesti on yleensä tapana, saat hyvin nopeasti hyvin tehokasta vertaistukea ...
Nurmikon leikkaaminen sunnuntaina on merkki siitä, että sinut on määrätty ennalta ikuiseen kadotukseen. Ranskankielisellä alueella kyläkyttääminen on lievempää.
Syntyperäiset ystäväni saksankieliseltä alueelta tosin sanovat, että taustalla on positiivinen auttamisen halu eikä kaikkea neuvomista tarvitse kokea keljuiluksi. Tämä jatkuva opastaminen aiheuttaa ylipäänsä aika lailla kitkaa germaanien ja muiden välillä.
Quote from: kelloseppä on 12.06.2011, 19:39:34
... yleisesti kylällä koetaan Sinusta sukeutuvan vielä kunnon sveitsiläinen parissa kolmessa vuosikymmenessä ja ehkä silloin Sinulle annetaan anteeksi se, että satuit syntymään ulkomaalaiseksi.
Ranskankieliselle alueelle etabloituminen on helpompaa - edellyttäen että aksentistasi ei paista lävitse saksankieli.
Mitenkäs Sveitsissä on (matalan tason) rikollisuus? Tuollaista yhteisöllisyyttähän on toisaalla arveltu yhdeksi syrjäytymisen ehkäisykeinoksi. Niin ahdistavaa kuin se voikin jossain toisessa tilanteessa olla.
Muutoin sanon että lähidemokratia ja tervei itsekkyys on avain moneen hyvää asiaan. Ne meidän pitäisi Sveitsiltä omia.
Vastuunkanto.
Nythän tämä koko paska aukeni tämän ketjun myötä ihan totaalt.
Saapi alkaa tätä pohdintaa jalostaa ja jakaa ympäri blogistanioita, jos ajatus miellyttää.
Syy kuulua EU:hun on vastuunkanto - tai oikeastaan -pakoilu.
EU antaa meille direktiivit kultatarjottimella. Kuten on todettu, useat niistä virkamiesvalmisteisia parlamentaarikkojen toimiessa lähinnä kumileimaisimina.
Nyt kuka tahansa EU-myönteinen poliitikko - kuten esimerkiksi hallituksen muodostaja Jyrki Katainen - voi otsa hiessä ja kyynel silmäkulmassa väittää kantavansa vastuuta Suomesta, vaikka itse asiassa pakoilee vastuuta työntäen päätöksentekoa ja vallankäyttöä koko ajan enemmän elitististen EU-virkamiesten vastuulle.
Sen sijaan Perussuomalaisia Soinin johdolla syytetään vastuun pakoilusta, vaikka nämä EU-kriittisyydellään nimenomaan haluaisivat siirtää vastuuta Suomen kansasta ja taloudesta suomalaisille itselleen. Itsenäinen omista asioistaan päättäminen olisi juuri sitä todellista vastuunkantoa.
Siitä vaan. Tehdään EU:sta liittovaltio ja laitetaan EU:lle yhteinen budjetti ja oma rahaministeri, niin ei tarvitse Suomen ottaa enää vastuuta omista talousasioistaan. Samoin voisimme liittyä NATO:on, jolloin kansallisen puolustuksen vastuunkantokin voitaisiin ulkoistaa amerikkalaisille.
Vastuun voi käsittää niin monella tavalla.
-i-
Quote from: Tommi Korhonen on 13.06.2011, 12:51:41
Mitenkäs Sveitsissä on (matalan tason) rikollisuus? Tuollaista yhteisöllisyyttähän on toisaalla arveltu yhdeksi syrjäytymisen ehkäisykeinoksi. Niin ahdistavaa kuin se voikin jossain toisessa tilanteessa olla.
Näin voidaan sanoa. Myös alkoholijuomien kanssa läträäminen poikkeaa pohjolan perinteistä. Katurikollisuus, murrot ja varkaudet ovat pitkälti tuontitavaraa. Yleinen mielipide osoittaa sormella Balkanin ja Romanian suuntaan sekä Ranskaan.
Täsmällisten rajojen määrittely on monesti vaikeaa. Esim. missä kulkee raja yhteisöllisyyden ja yksityisyyden välillä? Missä kulkee pienyhteisön käyttämän yhteisöllisen vallan ja viranomaisvallan tai valtiovallan käytön raja? Todennäköisesti näihin kysymyksiin vastattaisiin keskimääräisesti Suomessa (Pohjoismaissa) selvästi eri tavalla kuin Keski-Euroopan lähinnä saksankielisillä vuoristoalueilla, esim. Sveitsissä.
Sveitsissä arvostan suunnattomasti sitä, että valtion (tässä yhteydessä hyvin laajasti ymmärrettynä, siis valtio/kantoonit/kunnat jne ...) lähtökohtana on luoda edellytyksiä kansalaisten omalle ja omaehtoiselle hyvinvoinnin ja onnellisuuden rakentamiselle. Kansalaiset ovat siis vastuussa itsestään (ja läheisistään) huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Pitkälle vietyjen suoran demokratian instrumenttien aktiivinen käyttö on toinen keskeisimmistä keinoista toteuttaa tätä periaatetta käytännössä. Toinen keskeinen keino on kovin erilaiset ja moninaiset yhteisöllisyyden käytännön toiminnaksi kehittyneet toimintamallit.
Missä määrin erilaiset sveitsiläiset hallintoelimet ovat tavallaan ulkoistaneet tiettyjä sellaisia toimintoja, joiden katsottaisiin suomalaisen valvontaan ja epäluuloon keskittyneessä hallintokulttuurissa olevan elintärkeitä viranomaistoimintoja, tietynlaisesta yhteisöllisyydestä käyttövoimansa ammentavalle kolmannelle sektorille?
Nuo monesti esiintyvät erot ranskan- ja saksankielisten alueiden välillä taitavat jäädä kovin sisäänlämpiävän ammatillisen yhteisöni vahvojen piirteiden taakse taustalle enemmän tai vähemmän piiloon - mahdollisesti enemmän kuin monella muulla alalla.
Vaikka Zwingli ja Calvin ovat kovin tunnettuja kiihkeydestään uskonasioissa ja maallisen hallinnon teokratisoimisessa, Valaliitto päätyi jo 1500-luvulla monien aseellisten konfliktien jälkeen sellaiseen ratkaisuun, että kukin seurakunta päättäköön tunnustuksensa itse. Olisiko sveitsiläisten menestyksen takana suurempana tekijänä tuollaisen poliittiseen ajatteluun päätyminen jo 1500-luvulla kuin reformististen uskonsuuntausten 1500-luvun ylilyönnit eri puolilla Valaliittoa?
QuoteHaluaisin nähdä jonkun riippumattoman tutkimuksen EU:n hyödyistä ja haitoista Suomen kannalta.
Riippumattoman tutkijan Lalli IsoTalon tutkimus EU:n hyödyistä ja haitoista Suomen kannalta, Executive Summary:
Hyödyt: pienehkön kotimaisen sisäpiirikähminnän vähentyminen.
Haitat: suurimittaisen liittovaltiollisen sisäpiirikähminnän lisääntyminen.
Quote from: sologdin on 09.06.2011, 00:46:56
Quote from: Nuivanlinna on 08.06.2011, 21:30:56
Kuinka on mahdollista, että minulla lukee yllättävän monessa tuotteessa tuo "Made in Switzerland". Miten tuo kolmen sanan Pohjois-Koreaa, Albaniaa, Impiwaaraa tarkoittava yhdistelmä voi lukea EU:n ytimessä paistattelevan maan kansalaisen kodissa niinkin monessa tavarassa? EU:nhan ei pitänyt käydä kauppaa sulkeutuneiden ja nurkkakuntaisten maiden kanssa?
Kolmen sanan yhdistelmän kysymykseen voi vastata kahdella sanalla: katso karttaa.
Niin? Suomen naapurit: Ruotsi, Norja, Venäjä. Sveitsin naapurit: Saksa, Italia, Ranska, Itävalta.
Historiassahan vain Venäjä on ollut paha ja vaarallinen,Sveitsillä on ollut siunaus olla sellaisten demokratian kulmakivien naapurina.
Sweitsillä ja Suomella lienee se vissi ero, että Sweitsillä on varaa kansainvälisen tilanteen muuttumiseen ja epävakauteen suht pitkälläkin aikavälillä toisin kuin Suomella nykyisessä olomuodossaan. Keskimääräinen suomalainen politikko ei ole järjenjättiläinen, vaan taustatiiminsä luomus, joka mieluummin antaa taloudenhoitovastuun Euroopalle, kuin omalle taustatiimilleen, koska myöskään taustatiiminsä yms. virkamiehet eivät ole Suomessa tällä hetkellä kansainvälistä tasoa mm. heikon palkkauksen vuoksi. Kansainvälisen tason suomalaiset tekijät löytyvät Lontoosta, Sweitsistä ja muualta maailman rahavallan taistelukentiltä. Jos Suomi haluaa kehittyä myös valtiontalouden hoidon tasolla on Helsingin pörssin kehityttävä ja houkuteltava suomalaisia huippuosaajia jäämään Suomeen, myös valtion käyttöön, ja samalla valtion taloudenhoidon palkkoja on nostettava huomattavasti, jos haluamme pyrkiä olemaan tulevaisuuden Sweitsi nykyisessä globaalissa taloudessa.