QuoteRuotsi kehnoin maahanmuuttajien työllistäjä
Ruotsissa on suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymisasteessa.
Näin osoittaa elinkeinoministeriön selvitys Ruotsin yrittäjyydestä ja kilpailukyvystä vertailussa talousjärjestö OECD:n muihin maihin.
- Ei ole hyväksyttävää, että niin monet maahanmuuttajat ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, sanoo elinkeinoministeri Maud Olofsson (C).
"Palkat ja työehdot ongelmana"
Syynä ovat kotouttamis- ja maahanmuuttopolitiikan puutteet, hän sanoo ja jatkaa, että korkeat alkupalkat ja tiukat työlait aiheuttavat ongelmia.
Tutkimuksen mukaan Ruotsissa on suurempi osuus pakolaisperäistä maahanmuuttoa kuin muissa maissa, mikä saattaa selittää alhaisen työllistymisasteen ulkomailla syntyneiden keskuudessa. Samalla työperäinen maahanmuutto on alhaisella tasolla kansainvälisesti katsoen.
Tutkimus osoittaa Ruotsin erottuvan myös korkealla nuorisotyöttömyydellään.
Uskoa ravintoloiden alennettuun liikevaihtoveroon
Hallituksen suunnittelema ravintoloiden liikevaihtoveron alentaminen helpottaa sekä ulkomailla syntyneiden että nuorten työnsaantia, toivoo Olofsson.
Raportti myös osoittaa, että uusien yritysten määrä on Ruotsissa alhainen. Kasvua tulee lähinnä tuottavuuden parantamisesta.
Ruotsi huolehtii kuitenkin hyvin pääomavaltaisista yrityksistä.
- Mutta saamme liian pienen tuoton sijoitetuille rahoille, sanoo Olofsson. (käännös)
SVT: Sverige sämst på invandrarjobb (http://svt.se/2.22620/1.2430446/sverige_samst_pa_invandrarjobb) 19.5.2011
Tutkimus: Sveriges företagande och konkurrenskraft, ds 2011:17 (http://www.sweden.gov.se/sb/d/14207/a/168849) (pdf)
Perjantain kunniaksi: minulle riitti nuo kaksi ensimmäistä sanaa: Ruotsi kehnoin. Niihin oli hyvä lopettaa lukeminen! ;D
Nauraisin jos kyse ei olisi niin vakavasta asiasta. HAHAhahaha. Sori, en vaan voinu hallita itseäni.
Eikös Ruotsin pitänyt olla paras maa maahanmuuttajalle?
Quote from: Boon Choo on 21.05.2011, 03:42:20
Eikös Ruotsin pitänyt olla paras maa maahanmuuttajalle?
Onhan se sitä edelleen. Poisluettuna ne työperäiset.
Ruotsissa on jo liikaa maahanmuuttajia, että hajasijoitus auttaisi, ja lisää tulee sitä tahtia, että kantaruotsalaisten olisi jo hyvä opetella uimaan...
QuoteRuotsissa on suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymisasteessa.
Näin osoittaa elinkeinoministeriön selvitys Ruotsin yrittäjyydestä ja kilpailukyvystä vertailussa talousjärjestö OECD:n muihin maihin.
- Ei ole hyväksyttävää, että niin monet maahanmuuttajat ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, sanoo elinkeinoministeri Maud Olofsson (C).
Syynä ovat kotouttamis- ja maahanmuuttopolitiikan puutteet, hän sanoo ja jatkaa, että korkeat alkupalkat ja tiukat työlait aiheuttavat ongelmia.
Syy on puhtaasti maahanmuuton rakenteessa, mikä asia on tunnetusti Ruotsissa tabu.
Boldattuna syy, miksi mm. EK haluaa lisää maahanmuuttoa: halpatyövoima.
EK:lta on vain jäänyt tajuamatta, että sosiaaliperustaisten maahanmuuttajien työllistymiseen ei juurikaan auta, vaikka alkupalkat olisivat matalia ja työaikalakeja ei olisi ollenkaan niin kauan, kuin sosiaalietuisuudet ovat nykyisellä tasolla.
Quote from: Boon Choo on 21.05.2011, 03:42:20
Eikös Ruotsin pitänyt olla paras maa maahanmuuttajalle?
Jep: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vertailu+Ruotsi+ja+Suomi+k%C3%A4rjess%C3%A4+maahanmuuttajien+kotouttamisessa/1135264159754. Hyvään kotoutumiseen ei näköjään kuulu se, että maahanmuuttaja peräti elättäisi itsensä työtä tekemällä.
Quote from: TH on 21.05.2011, 13:05:44
Jep: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vertailu+Ruotsi+ja+Suomi+k%C3%A4rjess%C3%A4+maahanmuuttajien+kotouttamisessa/1135264159754. Hyvään kotoutumiseen ei näköjään kuulu se, että maahanmuuttaja peräti elättäisi itsensä työllään.
Tuo MIPEX:n (jota joku vitsikkäästi taannoin mediassa väitti "arvovaltaiseksi tahoksi") raportti mittaa turvapaikkamaahanmuuttajien oikeuksien ja erioikeuksien määrää lainsäädännön ym. kontekstissa, ei mitään reaalista kotouttamistulosta, kuten huoltosuhde. Raportti on kotouttamistulosten arvioinnissa yhdellä sanalla kuvattuna: arvoton.
Suomessa Ruotsin tilanne nähdään hieman toisella tavalla:
QuoteRuotsissa asiat näyttävät blokkipolitiikasta huolimatta hoituvan enemmän asialinjalla. Siellä puolueet ovat yksimielisiä siitä, että valtiontalous pidetään prosentin verran ylijäämäisenä yli suhdannevaihteluiden. Päämäärä on aidosti ohjannut Ruotsissa harjoitettavaa talouspolitiikkaa.
Ylijäämä ei ole syntynyt itsestään. On tarvittu rakenteellisia uudistuksia, joita Ruotsissa on uskallettu tehdä. Rohkeus on kannattanut: tällä hetkellä ruotsalaiset tekevät enemmän työtä kuin suomalaiset. Tarjolla olevan työvoiman määrää kasvattaa myös maahanmuutto. Niinpä Ruotsin talous kasvaa nopeammin kuin Suomen talous.
Savon Sanomat, pääkirjoitus: Kasvu tehdään työllä (http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kasvu-tehd%C3%A4%C3%A4n-ty%C3%B6ll%C3%A4/673915) 24.5.2011
No Ruotsissa kerätään myös noita veroja hieman kovemmalla kädellä. Kreikka voisi ottaa mallia, vuonna 2009 keräsivät 29,4% BKT:sta veroina vaikka julkisen sektorin tilanne oli ollut jo vuosikausia ns. päällä.
http://www.ekonomifakta.se/en/Facts-and-figures/Taxes/Taxes-and-GDP/Tax-as-a-percentage-of-GDP/
Ja näin Ruotsin hallitus aikoo korjata tilanteen:
Keskusta haluaa parempaa kotouttamista
Keskustapuolue haluaa ottaa käyttöön kannustekorvauksen kotouttamistoimintaan panostaville yrityksille. On aika vaihtaa näkökulmaa ja nähdä maahanmuuttajat voimavarana, sanoo Maud Olofsson, keskustapuolueen johtaja.
- Maahanmuuttajilta kestää keskimäärin seitsemän vuotta päästä töihin. Tämä ei ole järkevää, hän sanoo ja painottaa, että vika ei ole maahanmuuttajissa.
SVT: C vill ha bättre invandringspolitik (http://svt.se/2.22620/1.2431939/c_vill_ha_battre_invandringspolitik) 20.5.2011
Dagens Nyheter: C vill ha bättre invandringspolitik (http://www.dn.se/nyheter/sverige/c-vill-ha-battre-invandringspolitik) 20.5.2011
Quote from: gloaming on 21.05.2011, 12:59:50
QuoteRuotsissa on suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymisasteessa.
Näin osoittaa elinkeinoministeriön selvitys Ruotsin yrittäjyydestä ja kilpailukyvystä vertailussa talousjärjestö OECD:n muihin maihin.
- Ei ole hyväksyttävää, että niin monet maahanmuuttajat ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, sanoo elinkeinoministeri Maud Olofsson (C).
Syynä ovat kotouttamis- ja maahanmuuttopolitiikan puutteet, hän sanoo ja jatkaa, että korkeat alkupalkat ja tiukat työlait aiheuttavat ongelmia.
Syy on puhtaasti maahanmuuton rakenteessa, mikä asia on tunnetusti Ruotsissa tabu.
Boldattuna syy, miksi mm. EK haluaa lisää maahanmuuttoa: halpatyövoima.
EK:lta on vain jäänyt tajuamatta, että sosiaaliperustaisten maahanmuuttajien työllistymiseen ei juurikaan auta, vaikka alkupalkat olisivat matalia ja työaikalakeja ei olisi ollenkaan niin kauan, kuin sosiaalietuisuudet ovat nykyisellä tasolla.
Veckans affärer kertoo tuoreimmassa numerossaan, että jos erot ruotsalaisten ja tulijoiden työllistymisessä saataisiin häivytettyä, mikä ei koskaan tule tapahtumaan mm gloamingin yllä mainitsemasta syystä johtuen, valdelta säästyisi vuosittain 34 miljardia kruunua.
Svenska Dagbladet (http://www.svd.se/nyheter/inrikes/miljarder-att-spara-pa-integration_6195767.svd)
En löytänyt varsinaista juttua VA:n sivuilta. Joku Saeid Esmaeilzadeh siellä kyllä varoitteli huutavasta työvoimapulasta, jonka kurimukseen Ruotsi on aivan juuri ajautumassa.
Suomessa luotetaan julkisessa keskustelussa hyvin pitkälle siihen, että muiden maiden tilanteesta voi keksiä ikiomat faktat, eikä kukaan huomaa:
QuoteRuotsi on rohkeasti mukana kansainvälisessä taloudessa ja uskoo globalisaatioon. Se harjoittaa siirtolaispolitiikkaa, josta se saa kasvua ja dynamiikkaa. Yhdysvaltain kasvustakin iso osa on tullut aikanaan maahanmuutosta.
Aluetalouksien menestystekijöinä pidetään usein kolmea suurta Teetä : Talentti, Toleranssi ja Teknologia. Suomi on ollut globaalin talouden voittaja, mutta meillä on selvästi näkyvissä käpertymistä kansallismielisyyteen, toleranssimme on heikompi, maahanmuuttokriittisyys, jopa vihamielisyys suurempaa. Impivaaralainen politiikka ei oikein toimi globaalissa maailmassa.
[...]
Tässä ajatuksiani ennen Evan raportin lukemista, mutta aion sivistää itseäni lukemalla sen. Uskon, että voimme oppia Ruotsista monesta asiassa. Ruotsi on läpeensä sosialidemokraattinen maa, jopa porvarihallituksen aikana.
Tarja Filatov: Ruotsi voittaa Suomen (http://blogit.demari.fi/filatov/2011/06/07/ruotsi-voittaa-suomen/) 7.6.2011
Kuten tuo aiemmin mainitsemani OECD-maiden vertailu osoittaa, niin Ruotsi harjoittaa nykyisin siirtolaispolitiikkaa, josta se saa lähinnä
väestön, ei talouden ja toimeliaisuuden, kasvua. Vääränlaisen maahanmuuton ongelmia yritetäänkin nyt korjata sellaisilla tempuilla kuin alempien palkkaluokkien palkkaleikkaukset ja maahanmuuttaja-alueiden veroedut. Ei ihme, että ruotsidemokraattien kannatus kasvaa.
Tarjan mainitsema EVAn raportti:
Quote from: Juha MarkkanenKansankotiin liittyy olennaisena osana ajatus kaikille avoimesta, poh-
joiseurooppalaisesta "kansojen sulatusuunista". Ruotsiin saa ja on saa-
nut tulla asumaan, yrittämään ja työtä tekemään.
Ruotsiin onkin vaeltanut myös satoja tuhansia suomalaisia tekemään
työtä ja tukemaan Ruotsin hyvinvointia. Nykyisin Ruotsissa lasketaan
asuvan jopa noin 700 000 suomalaistaustaista kansalaista, jos mukaan
lasketaan kolme sukupolvea. Ruotsissa kaikki keskeiset poliittiset puo-
lueet ovat rikkumattoman yksimielisiä siitä, että Ruotsin on jatkossakin
oltava avoin talous.
Kaikille avoimen yhteiskunnan malli on taannut Ruotsiin jatkuvasti
riittävän yhteiskunnan ja talouden dynamiikan, eikä vähimpänä myös
riittävästi työvoimaa ruotsalaisyrityksille. Näiltä osin oppositiossa ovat
vain ruotsidemokraatit, jotka saivat noin 6 %:n kannatuksen syksyn
2010 valtiopäivävaaleissa. Kuten Ruotsin integraatioministeri Erik
Ullenhag on sanonut:
"Vain avoimet ja suvaitsevaiset valtiot tulevat olemaan voittajia tulevai-
suuden kansainvälisessä kisassa".
Ruotsi on edelleen muuttovoittoinen valtio. Pienenä
Pienenä detaljina todettakoon, että viranomaisten laskelmien
mukaan ulkomaalaistaustaiset kansalaiset ovat perustaneet
maahan peräti 80 000 yritystä. Ruotsissa lasketaan, että tällä hetkellä
noin 14-15 % kansalaisista on ulkomaalaistaustaisia. Tämä tarkoittaa
noin 1,3 miljoonaa ulkomaalaistaustaista eli seitsemäsosaa Ruotsin
koko asukasluvusta.
Läheisin naapurimme on kolmen kruunun ja sinikeltaisen lipun ni-
meen vannova kansakunta, jossa kaikille tuntuu olevan itsestäänselvyys,
että kaikki lähtee talouselämän pärjäämisestä. Tähän valtiolaivaan on
siis varaa ottaa sisään myös halukkaita kiinnostuneita.
Ruotsalaisten onkin tätä todellisuutta vasten aidosti vaikea ymmärtää
Suomessa joidenkin tahojen esiintuomia suomalaishuolia liian suuresta
maahanmuutosta tilanteessa, jossa Suomen maahanmuuton monet lu-
kemat ovat ehkä vain kymmenesosa Ruotsin vastaavista.
Quote from: Jan VapaavuoriRuotsin syksyn 2010 vaaleissa vaa'ankielen asemaan nousi populistinen
Ruotsidemokraatit. Runsas puoli vuotta myöhemmin Perussuomalaiset
ravisutti Suomen poliittista järjestelmää monin verroin rajummin
Suomessa vaalitulos järkytti monia, ei kuitenkaan läheskään samalla
tavalla kuin Ruotsissa. Kansankodissa moni uskoi, ettei Ruotsiin voisi
iskeä se, mikä oli jo arkipäivää muualla.
Ruotsi on pitkään ollut varsin maahanmuuttopositiivinen. Maa on
huomattavasti monikulttuurisempi, kansainvälisempi ja suvaitsevampi
kuin vaikkapa Suomi. Monille ruotsalaisille tämä on ollut itsestäänsel-
vyys ja jopa ylpeyden aihe. Siksi myös järkytys oli tavallista kovempi,
kun Ruotsidemokraatit kaikesta huolimatta nousi parlamenttiin. Ja siis
vain noin neljänneksen kannatuksella Soinin perussuomalaisiin verrat-
tuna!
Ruotsin vaalitaistelun aikana molemmat kilpailevat pääallianssit irti-
sanoutuivat jyrkästi Ruotsidemokraateista. Molemmat kieltäytyivät
kategorisesti yhteistyöstä heidän kanssaan. Osa puoluejohtajista vetosi
kerta toisensa jälkeen näkyvästi populisteja vastaan. Vaaliyönä yksi puo-
luejohtajista kieltäytyi suorassa televisio-ohjelmassa jopa menemästä
samaan tilaan Ruotsidemokraattien puoluejohtajan kanssa.
Myös media käyttäytyi samoin. Ruotsidemokraatit suljettiin monista
vaaliväittelyistä. Heidän mainoksiaan kieltäydyttiin julkaisemasta. Vaa-
lipäivänä maan molemmat iltapäivälehdet käyttivät koko etusivunsa
vastustaakseen liikettä. Ja vielä vaalien jälkeenkin kansa riensi
koko liikettä vastaan.
Ruotsissa yksikään muu puolue eikä yksikään merkittävä media flirttail-
lut populistiliikkeen kanssa. Ei lainkaan. Ero Suomeen on dramaatti-
nen, vaikka populistipuolueita ei voikaan suoraan verrata toisiinsa.
EVA: Heja, Sverige! Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta politiikassa ja taloudessa (ja urheilussa)? (http://www.eva.fi/julkaisut/eva-raportti-heja-sverige-mit%C3%A4-suomi-voisi-oppia-ruotsilta-politiikassa-ja-taloudessa-ja-urheilussa/3613/)
Quote from: gloaming on 21.05.2011, 12:59:50
QuoteRuotsissa on suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymisasteessa.
Näin osoittaa elinkeinoministeriön selvitys Ruotsin yrittäjyydestä ja kilpailukyvystä vertailussa talousjärjestö OECD:n muihin maihin.
- Ei ole hyväksyttävää, että niin monet maahanmuuttajat ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, sanoo elinkeinoministeri Maud Olofsson (C).
Syynä ovat kotouttamis- ja maahanmuuttopolitiikan puutteet, hän sanoo ja jatkaa, että korkeat alkupalkat ja tiukat työlait aiheuttavat ongelmia.
Syy on puhtaasti maahanmuuton rakenteessa, mikä asia on tunnetusti Ruotsissa tabu.
Boldattuna syy, miksi mm. EK haluaa lisää maahanmuuttoa: halpatyövoima.
EK:lta on vain jäänyt tajuamatta, että sosiaaliperustaisten maahanmuuttajien työllistymiseen ei juurikaan auta, vaikka alkupalkat olisivat matalia ja työaikalakeja ei olisi ollenkaan niin kauan, kuin sosiaalietuisuudet ovat nykyisellä tasolla.
Tämä pointti on noussut esiin joissain toisissakin keskusteluissa. Miten Elinkeinoelämän keskusliitto on lobannut työperäistä maahanmuuttoa?
QuoteAvoimen talouden ymmärtäminen ja DNA
Ruotsissa nähdään hyvin laajapohjaisesti, ettei viennistä riippuvainen ja Euroopan äärilaidalla sijaitseva pienehkö kansantalous voi menestyä, ellei se ole avoin. Ruotsi onkin vankkumaton vapaakaupan kannattaja kansainvälisessä kanssakäymisessään ja nykyinen ulkomaankauppami-nisteri tituleeraa itseään "vapaakauppaministeriksi"...
Mitä ihmettä, voiko joku maa harjoittaa avointa taloutta ja vientikauppaa ilman Euroa? ;D
Quote from: Roope on 07.06.2011, 23:56:47
Suomessa luotetaan julkisessa keskustelussa hyvin pitkälle siihen, että muiden maiden tilanteesta voi keksiä ikiomat faktat, eikä kukaan huomaa.
Kyllä tässä kieltämättä sellainen fiilis on, että faktoja keksitään ja mustaa väitetään valkoiseksi. Joillakin on ilmeisesti se usko, että jos raporteilla ja mihinkään johtamattomalla itsepintaisella politiikalla puolustetaan tiettyä ideologiaa, se muuttuu todeksi. Näin harjoitetun politiikan loppurysäys onkin sitten komea.
"DDR:n puoluekoneiston valmistautuessa juhlimaan 40 vuoden onnea kansa valmistautui jo kaduille". Surullista on taas se, että tämäkin menee lehdistössä läpi ilman yhtään kysymystä.
LB
QuoteRapporten [EVA] lyfter också fram invandringen som en orsak till att den svenska ekonomin blomstrar.
HBL: Därför klarar Sverige sig bättre (http://epaper.hbl.fi/hbl/2011/6/8#/10) 8.6.2011
Quote from: Juha Markkanen, EVA-raportti
Ruotsi on edelleen muuttovoittoinen valtio. Pienenä detaljina todettakoon, että viranomaisten laskelmien mukaan ulkomaalaistaustaiset kansalaiset ovat perustaneet maahan peräti 80 000 yritystä. Ruotsissa lasketaan, että tällä hetkellä noin 14-15 % kansalaisista on ulkomaalaistaustaisia. Tämä tarkoittaa noin 1,3 miljoonaa ulkomaalaistaustaista eli seitsemäsosaa Ruotsin koko asukasluvusta.
80 000 ulkomaalaistaustaisten perustamaa yritystä on tosiaankin vain
pieni detalji. Suurempi detalji on se, että vaikka
syntyperäisten kansalaisten työllisyysaste on Suomessa selvästi heikompi kuin Ruotsissa, niin silti meillä
ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on
suurempi kuin Ruotsissa. Se on sitäkin merkittävämpi detalji, kun ulkomailla syntyneiden ei-työperäisten osuus väestöstä on Ruotsissa niin suuri ja kasvaa edelleen vauhdilla.
QuoteTrots att sysselsättningsgraden bland de utrikes födda i Sverige har
stigit påtagligt de senaste 15 åren är Sverige det land som har störst
skillnad i sysselsättningsgrad mellan inrikes och utrikes födda. Två
möjliga förklaringar till den stora skillnaden i sysselsättningsgrad
mellan inrikes och utrikes födda i Sverige är att Sverige har en
större andel flyktinginvandring samt att en betydande del av de
utrikes födda har en relativt kort vistelsetid i landet.
Regeringskansliet: Sveriges företagande och konkurrenskraft – Internationell benchmarking (http://www.sweden.gov.se/content/1/c6/16/88/49/62543f3f.pdf) (2011)
Quote
Kuten Ruotsin integraatioministeri Erik Ullenhag on sanonut: "Vain avoimet ja suvaitsevaiset valtiot tulevat olemaan voittajia tulevai¬suuden kansainvälisessä kisassa".
Onnea vaan Ruotsille. Olette esim. reilussa kymmenessä vuodessa onnistuneet kasvattamaan turvapaikanhakijoiden määräänne todella komeasti (http://politisktinkorrekt.info/2011/06/03/sverige-malet-for-allt-fler-asylsokande/).
Vuonna 1999: 11230 hakijaa (oli 2,4% Euroopasta turvapaikkaa hakeneista)
Vuonna 2010: 31900 hakijaa (oli 12,4 EU-27 maista turvapaikkaa hakeneista)
Eikä tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen että tämänkaltaisten tulijoiden virta ei ole tyrehtymässä. Ja kun vielä laittomat siirtolaiset saavat samoja oikeuksia kuin muutkin niin lähtijöiden määräkin vähenee. Ei sinänsä, kai heistäkin voi tulla Ruotsin Karl Fazereita mutta vähän epäilen.
Quote
Läheisin naapurimme on kolmen kruunun ja sinikeltaisen lipun nimeen vannova kansakunta, jossa kaikille tuntuu olevan itsestäänselvyys, että kaikki lähtee talouselämän pärjäämisestä. Tähän valtiolaivaan on siis varaa ottaa sisään myös halukkaita kiinnostuneita.
Kai kaikki ovat valmiita ottamaan halukkaita tekijöitä. Ruotsiin tulee varmaan tällaisiakin mutta haluttomien ja ennen kaikkea kykenemättömien tulijoiden valtava määrä alkaa kyllä Ruotsissakin näkymään. Ja näkyy tietenkin jo nyt kasvavina sosiaaliavustuskuluina ja ghettoutuneina kaupunginosina.
Quote
Ruotsalaisten onkin tätä todellisuutta vasten aidosti vaikea ymmärtää Suomessa joidenkin tahojen esiintuomia suomalaishuolia liian suuresta maahanmuutosta tilanteessa, jossa Suomen maahanmuuton monet lukemat ovat ehkä vain kymmenesosa Ruotsin vastaavista.
Eiköhän ne ihmettelijät ole olleet enimmäkseen jotain toimittajia/EXPO:n "asiantuntijoita" jotka oikeasti ovat huolestuneita ja katkeria siitä kuinka vähän Suomi ottaa Ruotsiin verrattuna elintasosiirtolaisia. Heille lienee ihan sama onko Suomi houkutteleva kohde koulutetulle, osaavalle työvoimalle. Tärkeintä olisi että ovet ovat sepposen selällään Afrikan ja Lähi-Idän luku-ja kirjoitustaidottomalle ikuisille yhteiskunnan alaluokalle. Mutta kun ei ole (tai oikeastaan on mutta hakijoiden suhteellisen pieni määrä pitää maahan jäävien lukumäärän Ruotsiin verrattuna kohtuullisena) niin voi itkeä sitäkin aina silloin kun ei itke sitä kuinka kauheita tanskalaiset ja norjalaiset ovat.
Pekka Haavisto palaa jostain syystä tuohon EVA:n viime kesän raporttiin.
QuoteViime kesäkuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi raportin "Heja, Sverige! Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta politiikassa ja taloudessa (ja urheilussa)?" Ainakin raportin otsikko oli sopivan provokatiivinen.
[...]
Työttömyysaste on Ruotsissa Suomea alhaisempi. Siellä on panostettu aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työttömien tukityöllistämiseen. Jos Suomessa olisi sama aktivointiaste, avoin työttömyytemme olisi alhaisempi kuin Ruotsissa. Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää paitsi aktiivinen panostus työttömyyden hoitoon, myös ikääntyneiden työntekijöiden pitäminen mukana työelämässä.
Pekka Haavisto: Voiko Ruotsista oppia mitään? (http://blogit.iltalehti.fi/pekka-haavisto/2012/01/13/voiko-ruotsista-oppia-mitaan/)13.1.2012
Haavisto ei mainitse kirjoituksessaan maahanmuuttajia sanallakaan, vaikka maahanmuuttoa hehkutettiin EVA:n raportissa yhdeksi Ruotsin menestystekijöistä. Järkevä valinta Haavistolta, joka varmaankin osasi päätellä, ettei raportin väitteisiin ollut kaikilta osin luottamista. Ruotsissa kun juuri maahanmuuttajien korkea työttömyys pyrkii vetämään työllisyysastetta yhä enemmän alaspäin.
QuoteSnart ska jag iväg för att delta på ett seminarium om arbetskraftsinvandring som Svenskt Näringsliv anordnar här i Bryssel. Deltar gör även Tobias Billström och Stefano Scarpetta från OECD. I fokus av diskussionen står den svenska modellen men jag kommer framförallt att tala om de utmaningar som EU står inför. Särskilt kommer jag att tala om vikten av att vi tänker långsiktigt för att ta oss ur krisen och för att göra EU mer attraktivt. Jag är övertygad om att arbetskraftsinvandring är en av många nödvändiga åtgärder liksom pensionsreformer och utbildningsinsatser. Mitt tal kommer du att kunna hitta här (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=SPEECH/12/167&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en).
Cecilia Malmstörm: Ungern och arbetskraftsinvandring (http://ceciliamalmstrom.wordpress.com/2012/03/07/ungern-och-arbetskraftsinvandring/) 7.3.2012
Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä seminaarissa Cecilia Malmström kehuu
Ruotsin mallia työperäisessa maahanmuutossa, joka on jo todettu vertailuissa muutenkin ala-arvoiseksi. Vaikka ihmisiä muuttaa Malmströminkin mukaan parhaillaan Portugalista Angolaan ja Ruotsista Kiinaan, niin meillä on Euroopassa silti vakava työvoimapula, jota ei voi hoitaa koulutuksella. Lähivuosina Eurooppa tarvitsee vähintään miljoona ammattilaista jo pelkästään hoitoalalle.
QuoteLet me just take one example: the health sector. In some years time we will need about one million professionals! To make it even more clear: we are talking about the people that will be taking care of us when we're in retirement homes....
[...]
I think that one of the solutions is today's topic, namely labour migration. And even if there is resistance from some Member States towards this solution –I am sure that we will be able to agree on this as the discussions continue.
[...]
One good example is Sweden. Sweden has for a long time been part of the Mobility Partnership with Moldova. By engaging in this partnership, Sweden is participating in building a well functioning employment service, making it easier for Moldovan people to go abroad to work and also to be able to return to Moldova.
We are now trying to establish Mobility Partnerships with our North African neighbours, starting with Tunisia and Morocco. Our involvement in these countries is crucial not only for democratic development in the countries but also as a way for us to increase mobility and attract new employees.
This is one of my political priorities: to make sure that we establish well functioning Partnerships with these countries as well as to negotiate Mobility Partnerships with more of our neighbouring countries.
Cecilia Malmström European Commissioner responsible for Home Affairs Seminar on 'Europe's labour migration policy: The Swedish solution' hosted by the Permanent Representation of Sweden to Belgium Brussels, 7 March 2012 (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=SPEECH/12/167&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en)
Mahdototitonta! KultamunaMaahanmuuttaja tuottaa yhteiskunnalle kahden vuoden hautumisen ja kuoriutumisenmaassaolon jälkeen pelkkää voittoa. Joku nyt juksaa tai vähintään puhuu muunneltua totuutta asiasta.
Quotemeillä on Euroopassa silti vakava työvoimapula, jota ei voi hoitaa koulutuksella. Lähivuosina Eurooppa tarvitsee vähintään miljoona ammattilaista jo pelkästään hoitoalalle.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Espanjassa+kohta+joka+neljäs+työttömänä/a1305556863642 (http://www.hs.fi/ulkomaat/Espanjassa+kohta+joka+nelj%C3%A4s+ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4n%C3%A4/a1305556863642)
http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2012/02/kreikassa_yli_miljoona_tyotonta_3246205.html (http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2012/02/kreikassa_yli_miljoona_tyotonta_3246205.html)
http://www.hs.fi/talous/Portugalin+työttömyys+kasvoi+uuteen+ennätykseensä/a1305555805104 (http://www.hs.fi/talous/Portugalin+ty%C3%B6tt%C3%B6myys+kasvoi+uuteen+enn%C3%A4tykseens%C3%A4/a1305555805104)
http://eduskunta.net/wp/?p=187 (http://eduskunta.net/wp/?p=187)
Minä vähän pahaa pelkään että Euroopan "työvoimapula" alkaa lähitulevaisuudessa osoittamaan sellaista käytöstä että sokea ja tyhmä Ceciliakin sen tulee huomaamaan!?
Osataan Ruotsissakin kohista. Pääministeri Fredrik Reinfeldt oli todennut maanantaina TT-uutistoimiston haastattelussa, että Ruotsissa ei vastakkaisista väitteistä huolimatta ole varsinaista massatyöttömyyttä, sillä "elämänsä keskivaiheilla olevien" (25-54v) etnisten ruotsalaisten ("etniska svenskar") työttömyys on vain kolme prosenttia, kun taas samanikäisten ulkomailla syntyneiden työttömyys on melkein 15 prosenttia.
Oli anteeksiantamatonta ottaa työvoimapulan korjaajien korkea työttömyys esille, joten asia käännettiin nopeasti siihen, kuinka syrjivää ja loukkaavaa Reinfeldtilta oli puhua etnisistä ruotsalaisista. Tyrmistyneiden toimittajien mukaan tällaista ilmaisua käyttävät vain äärioikeisto ja natsit.
Muun muassa Ruotsin demareiden ex-puheenjohtaja Håkan Juholt ehdottaa pääministerin pyytävän anteeksi, eikä Ruotsin vihreiden ex-puheenjohtaja Maria Wetterstrand ymmärrä, miten ilmausta "etniset ruotsalaiset" voisi käyttää missään ajateltavissa olevassa yhteydessä. Keskustan Fredrick Federleyn mukaan Reinfeldt pelaa ruotsidemokraattien pussiin antaessaan melkein ymmärtää, että "etnisillä ruotsalaisilla" on suuremmat oikeudet kuin muilla, jotka ovat maassa vain armosta.
SVT: Storm på nätet om Reinfeldts uttalande (http://svt.se/nyheter/sverige/storm-pa-natet-om-reinfeldts-uttalande)
SVT: "Jag pratar om samhällsproblemen som de ser ut" (http://svt.se/nyheter/jag-pratar-om-samhallsproblemen-som-de-ser-ut)
Expressen: Reaktioner på Reinfeldts uttalande (http://www.expressen.se/nyheter/reaktioner-pa-reinfeldts-uttalande/)
Nyheter24: Juholts tips till Reinfeldt: "Be om ursäkt" (http://nyheter24.se/nyheter/inrikes/691780-juholts-tips-till-reinfeldt-be-om-ursakt)
Aftonbladet: "Reinfeldt spelar SD i händerna" (http://www.aftonbladet.se/nyheter/article14831359.ab)
Quote from: Roope on 16.05.2012, 03:01:27
Oli anteeksiantamatonta ottaa työvoimapulan korjaajien korkea työttömyys esille, joten asia käännettiin nopeasti siihen, kuinka syrjivää ja loukkaavaa Reinfeldtilta oli puhua etnisistä ruotsalaisista. Tyrmistyneiden toimittajien mukaan tällaista ilmaisua käyttävät vain äärioikeisto ja natsit.
Muun muassa Ruotsin demareiden ex-puheenjohtaja Håkan Juholt ehdottaa pääministerin pyytävän anteeksi, eikä Ruotsin vihreiden ex-puheenjohtaja Maria Wetterstrand ymmärrä, miten ilmausta "etniset ruotsalaiset" voisi käyttää missään ajateltavissa olevassa yhteydessä. Keskustan Fredrick Federleyn mukaan Reinfeldt pelaa ruotsidemokraattien pussiin antaessaan melkein ymmärtää, että "etnisillä ruotsalaisilla" on suuremmat oikeudet kuin muilla, jotka ovat maassa vain armosta.
Koskakohan Ruotsissa aletaan loukkaantumaan siitä, että joku kutsuu miestä mieheksi ja naista naiseksi? Toki Ruotsissa on otettu jo askel tähänkin suuntaan luomalla sukupuolineutraali päiväkoti. Sitten kun ihmisen sukupuolen mainitsemista käyttää ainoastaan natsit ja äärioikeisto, niin aletaan käyttää varmaan sanaa ihminen. Toki jonkun mielestä ihmiseksi kutsuminen jättää muun eläinkunnan alempiarvoiseen asemaan ja siksi pitää käyttää sanaa "yksilö".
Ruotsissa ei varmasti olla tyytyväisiä ennen kuin eloton kivikin on vähän paremmassa asemassa kuin etninen ruotsalainen.
Täytyypä ihan kehaista ruotsalaista tuotanto-, talous- ja sosiaalipoliittista mallia. Onkohan maailmassa montaakaan valtiota, jonka järjestelmä kestäisi noin helvetin luokattoman ja järjettömän maahanmuuttopolitiikan. Siinä vaiheessa kun manufaktuureissa yleisesti ei tarvita enää matalan osaamisen työvoimaa, Ruotsi voi pudota monessakin tilastossa.
Quote from: Tuomas3 on 16.05.2012, 08:08:36
Täytyypä ihan kehaista ruotsalaista tuotanto-, talous- ja sosiaalipoliittista mallia.
Entäs koulutuspolitiikka?
Quote from: Roope on 16.05.2012, 03:01:27
Oli anteeksiantamatonta ottaa työvoimapulan korjaajien korkea työttömyys esille, joten asia käännettiin nopeasti siihen, kuinka syrjivää ja loukkaavaa Reinfeldtilta oli puhua etnisistä ruotsalaisista. Tyrmistyneiden toimittajien mukaan tällaista ilmaisua käyttävät vain äärioikeisto ja natsit.
Ruotsalaiset osaavat aina vain uudestaan kohauttaa moraalisäteilynsä kirkkaudella. Huoli on melkein aidon kuuloista. Melkein.
Quote from: Siili on 16.05.2012, 08:31:52
Quote from: Tuomas3 on 16.05.2012, 08:08:36
Täytyypä ihan kehaista ruotsalaista tuotanto-, talous- ja sosiaalipoliittista mallia.
Entäs koulutuspolitiikka?
Koulutuspolitiikan perusasiat on siellä kunnossa ja jatko-opintoihin on kätevämmät tiet kuin Suomessa. Muutama nykysekoilu veks ja parikymmentä (oletus) turhaa projektia alas, niin se on ihan ok.
Minä tiedän yhden osaajan jonka soisin muuttavan Ruotsiin, mitä nopeammin sen parempi.
http://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s
Quote from: Marko M on 16.05.2012, 18:30:29
Minä tiedän yhden osaajan jonka soisin muuttavan Ruotsiin, mitä nopeammin sen parempi.
http://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s
Kuinka voi mennä metsään noin monta kertaa yhdessä lyhyessä haastattelussa. Ihmettelen suuresti Kokoomusta äänestäneitä; eivät varmaan itse katso näitä lainkaan, eivätkä muista mitä on puhuttu.
QuotePitkän aikavälin taloudellinen kunto on kaiken kaikkiaan parempi kuin Suomessa. Selitystä ei kannata hakea Ruotsin asemasta euroalueen ulkopuolella vaan Rosenbadista.
Ruotsissa hallitukset ovat pyrkineet tekemään talouspolitiikan ratkaisuja siten, että ne sopivat yhteen maan pitkän aikavälin talousetujen kanssa. Yksittäisiä ratkaisuja on punnittu sen perusteella, lisäävätkö ne vai vähentävätkö ne kasvun elementtejä – siis kumpaan suuntaan ratkaisut vetävät työn määrää tai tuottavuutta.
[...]
Ruotsi on pystynyt ohjaamaan myös maahanmuuttoa suuntaan, joka kohentaa työllisyyttä. Suomessa maahanmuutto on edelleen epäilyttävää, sen kritisoinnilla kerätään poliittisia irtopisteitä eikä tänne koulutukseen tuleville ole kehitetty järjestelmää, joka imisi heidät Suomeen työtä tekemään.
[...]
Lopputulos tästä kaikesta on, että Ruotsissa ei tarvitse Suomen tavoin diskuteerata talouden rakennemuutoksesta, huoltosuhteen ongelmista tai kestävyysvajeista – Ruotsissa on kestävyysylijäämä ja rakennemuutos on jo vanha juttu.
Helsingin Sanomat, Merkintöjä: Paavo Rautio: Suomalainen ja ruotsalainen menivät... (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Suomalainen+ja+ruotsalainen+meniv%C3%A4t/a1355892322713) 20.12.2012
Jos Rautio olisi jättänyt pois nuo pari riviä, olisin voinut nyökkäillä muille huomioille. Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on kuitenkin kehittynyt yksiselitteisesti yhä enemmän
työttömyyttä pahentavaan suuntaan. Ruotsalainen maahanmuuttopolitiikka viime vuosien uudistuksineen ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan verovaroja kuluttavaa ja veronkiertoa lisäävää. Luulisi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan sen verran tuntevan viime vuosien ruotsalaisia tilastoja, analyyseja ja ennusteita sekä ruotsalaista keskustelukulttuuria, jossa maahanmuuton kritisoiminen on tabu. Pitäisi ainakin.
Eikä ole ihme, että Suomessa ei ole "kehitetty tänne koulutukseen tuleville järjestelmää, joka imisi heidät Suomeen työtä tekemään", kun Ruotsissakaan ei siinä onnistuttu. Siellä pari vuotta sitten käyttöön otetut EU-alueen ulkopuolelta saapuneiden lukukausimaksut johtivat "koulutukseen tulevien" määrän romahdukseen, kun taas Suomessa tavoitteena on nyt ensimmäisessä vaiheessa tuplata maksutonta opetusta nauttivien ulkomaalaisopiskelijoiden määrä.
Toimittaja Elina Kervinen antaa ymmärtää, että myös turvapaikanhakijoille on nyt kysyntää Ruotsin työmarkkinoilla, koska työvoimapula. Tilastot eivät tue ajatusta. Turvapaikanhakijoita saapuu monta kertaa enemmän kuin tempputyöllistämällä syntyy uusia työpaikkoja.
QuoteRuotsin työmarkkinoilla on kova tahti ja monella alalla pula tekijöistä – kahdeksan kymmenestä uudesta työpaikasta menee tänä ja ensi vuonna ulkomailla syntyneille
[...]
Vuonna 2016 perustettu Novare Potential on yksi seuraus Ruotsin viime vuosien suuresta maahanmuutosta. Markkinoille syntyi sen myötä rako firmalle, joka keskittyisi löytämään töitä yksinomaan niille, joilla on tausta ulkomailla. Tahti on ollut ripeä alusta saakka.
"Luulimme, että olisimme olleet ensimmäisenä vuonna tappiollisia, mutta pääsimme nollalle heti aluksi ja tänä vuonna teemme jo vähän voittoa. Kasvamme vauhdilla", itse Iranista Ruotsiin pikkupoikana muuttanut Golchin sanoo tyytyväisenä.
ULKOMAALAISILLE osaajille on nyt kysyntää naapurissa, sillä Ruotsi elää korkeasuhdannetta ja yhä useammalla alalla on pulaa sopivasta työvoimasta.
Paikallisen työvoimaviranomaisen tuore raportti ennustaa, että työllisyys kasvaa tänä ja ensi vuonna yhteensä lähes 150 000:lla 16–64-vuotiaalla. Samalla kahdeksan kymmenestä uudesta työpaikasta menee ulkomailla syntyneille, ja heidän työllisyysasteensa kasvaa.
Taso on jo nyt Suomeen verrattuna hyvä. Ulkomailla syntyneiden 15–74-vuotiaiden työllisyysaste oli alkuvuonna Ruotsissa 60,6, kun Suomessa koko samanikäisen väestön työllisyysaste oli pienempi, 58,6.
Tilanne työmarkkinoilla tarkoittaa asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi sitä, että Ruotsin kova urakka viime vuosien suuren turvapaikanhakijamäärän työllistämisessä helpottuu.
"On selvää, että hyvä suhdanne auttaa hyvin paljon. Olisi paljon vaikeampaa saada nämä ryhmät töihin, jos myös muilla olisi vaikeaa saada töitä", sanoo Uppsalan yliopiston taloustieteiden professori ja työmarkkinatutkimuksen keskuksen johtaja Oskar Nordström Skans.
Ennen muuta koulutetuilla tulijoilla on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet löytää töitä. Esimerkiksi monella Syyriasta tulleella on hyvä koulutustaso.
Työmarkkinat ovat samalla hyvin jakautuneet, ja haaste kouluttamattomien suhteen on suuri. Heidän määränsä on kasvanut pitkälti Euroopan ulkopuolelta tulevan turvapaikkaperusteisen maahanmuuton myötä.
Tänä keväänä 35 prosentilla eli 128 000 työttömällä työnhakijalla ei ollut lukiokoulutusta. Määrä kasvoi noin 8 000:lla vuodessa. Yhä suurempi osuus työttömistä on ylipäätään eri tavoin kaukana työmarkkinoilta.
"Asiassa on kaksi puolta. Työmarkkinat ovat vahvat sekä suhdannetilanteen että hyvien instituutioiden vuoksi. Samaan aikaan juuri ne ryhmät, joilla on perinteisesti ollut vaikeaa työmarkkinoilla muodostavat nyt kolme neljäsosaa työttömistä. Siksi työttömyyden pienentäminen edelleen on nyt hyvin vaikeaa", Nordström Skans sanoo.
RUOTSIIN tuli yksin vuosina 2014–2016 noin 270 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta runsas puolet saa jäädä. Tulijamäärän varsinaiset vaikutukset työmarkkinoilla alkavat näkyä ensi vuodesta alkaen, kun yhä useampi heistä ehtii sinne saakka.
Ruotsin työttömyysaste on tällä hetkellä pari prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomen ja se on pienentynyt viime aikoina hieman sekä Ruotsissa että ulkomailla syntyneiden osalta.
Ero ryhmien välillä on silti suuri. Ruotsissa syntyneiden työttömyysaste on vajaat viisi prosenttia. Ulkomailla syntyneiden luku sen sijaan on 16 prosenttia ja Euroopan ulkopuolella syntyneiden jo 22 prosenttia.
Työvoimaviranomaisen ennusteessa työttömyysaste kasvaa ensi vuonna hitusen. Suuresta dramatiikasta ei silti puhuta, sanoo ennustepäällikkö Håkan Gustavsson. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysastekin kasvaa vain prosenttiyksikön kymmenyksillä samaan aikaan kun turvapaikanhakijoina tulleita alkaa tulla yhä enemmän työmarkkinoille.
"Niille, joilla ei ole koulutusta, tulee työmarkkinoille pääsy olemaan hyvin vaikea korkeasuhdanteesta huolimatta", Gustavssonkin silti painottaa.
KOULUTTAMATTOMIEN työllistäminen on Ruotsin kaltaisessa maassa iso haaste, sillä yksinkertaisia suorittavia töitä on karsittu paljon työelämästä. Ruotsissa on EU-maiden vertailussa hyvin pieni osuus vähäistä tai olematonta koulutusta vaativia töitä, Eurostatin tilastot osoittavat.
Monilla aloilla on nyt silti merkkejä siitä, että työvoimapulan takia syntyy kevyemmän koulutuksen tehtäviä tai vaatimuksista tingitään.
Työvoimaviraston Gustavsson arvioi, että muutoksia tapahtuu esimerkiksi perinteisissä muodollista päätevyyttä vaativissa ammateissa kuten opettajien, hammaslääkärien ja sairaanhoitajien joukossa. Kaikilla näillä aloilla on pulaa tekijöistä, ja työantajat ovat nyt alkaneet palkata uudelleen erilaista tukihenkilöstöä keventämään paineita.
"Nämä ovat pitkälti sellaisia töitä, jotka on rationalisoitu pois työmarkkinoilta. Esimerkiksi hallintoon suuntautunut henkilökunta, jota on leikattu pois ajan myötä, tekee nyt eräänlaisen paluun."
Yksi esimerkki on hänen mukaansa hoitoapulaisten paluu. Tähän asti kunta-alan ammattiliitto on pitänyt tärkeänä, että matalin koulutustaso hoiva-alalla on alihoitaja, johon normaali koulutus on kolmivuotinen lukion hoitolinja. Nyt liitto ja kunta-alan työnantajat ovat päässeet sopuun, että myös tätä lyhyemmin koulutetuille hoitoapulaisille on tarvetta.
MYÖS rekrytointiyrittäjä Golchin aistii osan työnantajista nyt muuttavan asenteitaan. Niillä aloilla, joilla työvoimapulaa on, tingitään vaatimuksista.
"Esimerkiksi it-kehittäjien kohdalla työnantajat sanovat nyt, että sopii hyvin, jos he vain puhuvat englantia. Ei heillä ole valinnanvaraa. Jos pienet maat, kuten Ruotsi ja Suomi, haluavat selvitä globaalissa kilpailussa, on uskoakseni tärkeää, että uskallamme ajatella näissä asioissa hiukan uudella tavalla."
[...]
Muun muassa näin Ruotsissa koetetaan työllistää turvapaikanhakijoina tulleita: "Pikaraide" ja extratyöt toimineet heikosti
Yksi hallituksen näkyvimmistä keinoista turvapaikanhakijoina tulleiden uusien ruotsalaisten työllistämiseksi on ollut niin kutsuttu pikaraide.
Ajatuksena on, että työvoimaviranomainen yhdessä työnantajien ja työntekijöiden edustajien sekä muiden viranomaisten kanssa koettaa helpottaa osaavien tulijoiden ja työnantajien saattamista yhteen.
Esteitä on koetettu karsia räätälöidysti niiltä aloilta, joilla on pulaa työvoimasta. Nyt pikaraiteita on yhteensä 14, ja ne koskevat noin 30:tä ammattia, esimerkiksi kokkeja, opettajia, maalareita ja rakennusalaa. Työ on silti ollut hidasta, ja pikaraide on saanut arvostelua.
Työvoimaviranomaisen toukokuisten laskelmien mukaan runsaat 3 500 ihmistä oli aloittanut matkan työmarkkinoille pikaraiteella vuoden 2016 alun jälkeen. Myönteistä oli, että tahti on kiihtynyt viime aikoina.
Kuinka moni tulijoista voisi taustansa puolesta osallistua, ei ole tarkoin tiedossa. Osallistujamäärä on silti pieni ajatellen, että työmarkkinoiden niin sanotussa kotoutusohjelmassa on tällä hetkellä noin 75 000 työtöntä hiljattain maahan tullutta.
Ekstratyöt
Hallitus on yrittänyt luoda vähän koulutusta vaativia työpaikkoja lisää niin sanottujen ekstratöiden kautta. Käytännössä esimerkiksi kouluihin tai vanhainkoteihin voidaan palkata lisäkäsiä siten, että valtio kattaa palkkauskulut korkeintaan kahden vuoden ajan.
Tavoitteena on 20 000 tällaista työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mutta toistaiseksi työpaikkoja on saatu aikaan vain 3 600, laski Ruotsin yleisradioyhtiö SVT vastikään. Myös extratyöt ovat siksi saaneet paljon arvostelua.
Koulutusvelvollisuus
Hallituksen ja opposition yhteiseen maahanmuuttoa koskevaan sopimukseen kuuluu koulutusvelvollisuus heikosti koulutuille maahanmuuttajille.
Velvollisuuden on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Se kattaa 20–64-vuotiaat kaksivuotiseen kotoutusohjelmaan osallistuvat maahanmuuttajat, joiden työllistyminen on vaikeaa. Mikäli koulutukseen ei osallistu, voi menettää tukiaan.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/paivanlehti/01072017/art-2000005275143.html) 1.7.2017