Hommaforum Testi

Hävetkää, alkuperäiset Suomalaiset, olette huonoja ihmisiä:

QuoteMuutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat.

Dawit Elcho, 19, painaa kesäkuun alussa päähänsä ylioppilaslakin. Mikäpä siinä. Niinhän 19-vuotiaat lukion käyneet tuppaavat tekemään.

Mutta Elcho ei ole kuka tahansa lukiolainen. Hän tuli Etiopiasta Suomeen runsaat neljä vuotta sitten. Poika oli 15-vuotias ja yksin. Muu perhe joutui jäämään Afrikkaan.

*snip*

Halimo Ali Muhamed, 15, käy seitsemättä luokkaa Elchon entisessä koulussa Kontiolahdella. Tyttö on yläkoulun ensimmäisellä luokalla siksi, että hän tuli Suomeen vasta runsas vuosi sitten.

Mutta kauan ei Muhamed yläkoulun penkkiä kuluta. - Halimo on näitä ällistyttävän lahjakkaita nuoria, joiden oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio ovat omassa luokassaan. Heitä tulee kouluun muutama vuodessa, opettaja Vartiainen sanoo.

Muhamed ei ollut käynyt päivääkään koulua synnyinmaassaan Somaliassa. Hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Yhteenlaskusta tyttö ei ollut kuullutkaan.

*snip*

Elchon tavoin myös Muhamed rakastaa koulunkäyntiä. Niin tekevät monet muutkin maahanmuuttajat. Opetushallituksen vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan selvästi yli puolet maahanmuuttajista pitää koulunkäynnistä paljon tai hyvin paljon. Erityisesti tytöt viihtyvät koulussa hyvin.

Suomenkielisistä tytöistä lähes kolmannes viihtyi koulussa erittäin hyvin, pojista harvempi kuin joka kuudes.

Valitettavasti en saa juttuun linkkiä, koska en jostain syystä pääse näköislehteen.

 Suomalainen koulujärjestelmä osoittaa ylivoimaisuutensa, kunhan mamu itse viitsii ottaa hyödyn irti. Anteeksi unohdin: Kun mamu menestyy, on se täysin hänen oma avunsa, kun mamu epäonnistuu, on se suomalaisten ja suomalaisen rasistisuuden syy.

Tämä on aika vitsikäs pointti:

Quote- Halimo on näitä ällistyttävän lahjakkaita nuoria, joiden oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio ovat omassa luokassaan. Heitä tulee kouluun muutama vuodessa, opettaja Vartiainen sanoo.

Tarkoittaako opettaja Vartiainen tässä ällistyttävän lahjakkaita nuoria ylipäänsä, vai ällistyttvän lahjakkaita, lukutaidottomia somaleja? Mikäköhän lukutaidottomien somalilasten koulumenestys mahtaa olla noin niinkuin keskimäärin?

"Muutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat."

Niih,Suomessa kun yleisesti ottaen kantiskoululaiset opiskelevat äidinkielillään niin paha on vastaankaan väittää :P

Turha tuota on kuitenkaan yleistää, jotkut ihmiset oppivat vieraita kieliä helposti jopa ominensa ja jotkut taasen ovat matemaattisia lahjakkuuksia.
Itse tunsin henkilön joka puhui kahdeksaa kieltä ilman että oli niitä missään virallisesti opiskellut,vaikein kielistä taisi olla heprea.

Uutta tietoa minulle sen sijaan on tuo että vain maahanmuuttajuus yleisellä tasolla mahdollistaa kielipään lahjojen käytön...  

Ensiksi herää kysymys, että voiko noita kyseisiä henkilöitä kutsua super-suomalaisiksi, jos heillä ei ole Suomen kansalaisuutta. Tietysti, jos heillä se on, niin voi.

Mitä tulee superiin, niin siirtolaisuuteen osaltaan liittyy aivovuotoa eli paljon lahjakkaita ja rohkeita ihmisiä tulee maahanmuuttajien joukossa. Valitettavasti tämä ei aina ole kehitysmaiden kannalta hyvä asia. Toisaalta tulee myös vähemmän lahjakkaita, joille esim. Suomen kielen oppiminen voi olla hyvin vaikeaa.

Tästä jutusta voi syntyä mielikuva, että kaikki olisivat super-maahanmuuttajia. Eikös Suomessa ole aina välillä uutisoitu kuinka vähän maahanmuuttajataustaisia menee lukioon tai korkeakouluun osaltaan huonojen arvosanojen takia ja tämän ongelman opetusministeriö haluaa korjata.

Joka kymmenes nuori saa jo helpotusta yo-kokeessa (http://hommaforum.org/index.php/topic,29719.msg395670.html#msg395670)
"positiivisen diskriminaation" määrärahaa (http://hommaforum.org/index.php/topic,48910)
Maahanmuuttajatytöt viihtyvät koulussa parhaiten (http://hommaforum.org/index.php/topic,48693)
Tanska: Hyväntekeväisyysjärjestö palkkaa karkotettavia irakilaisia (http://hommaforum.org/index.php/topic,11961.msg479915.html#msg479915)
Opiskelu (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Opiskelu)
Suomalaiset ja ulkomaalaiset (http://www.halla-aho.com/scripta/suomalaiset_ja_ulkomaalaiset.html)
Huippuosaamista (http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista.html)
Kansallisesta ummehtumisesta (http://www.halla-aho.com/scripta/kansallisesta_ummehtumisesta.html)
Ettei yksittäisyys unohtuisi (http://www.halla-aho.com/scripta/ettei_yksittaisyys_unohtuisi.html)

On hienoa, että maahanmuuttajat pärjäävät, mutta tämä on juuri sen kaltainen juttu, mitä Suomessa harrastetaan yhä enenevässä määrin. Maahanmuuttajien positiivisia tekemisiä nostateaan aivan ylimaallisiin mittoihin. Kun maahanmuuttaja on esim. vaikka sairaanhoitajana, hänen työntekoaan ylistetään alan ammattilehdissä, ihan kuin heidän työnsä olsi paljon suurempaa ja arvokkaampaa kuin tavallisen suomalaisen. Mm. JHL on parina viime vuonna valinut vuoden hoitajaksi maahanmuutajan.
Minusta näissä jutuissa suhtaudutaan maahanmuuttajiin alentuvasti, jotenkin lapsen tasolle heidät asettaen, tyyliin: "Oi, kun tuli hieno hiekkakakku.."

Minun mielestäni maahanmuuttajiin pitäisi suhtautua samalla laila kuin muihinkin Suomessa asuviin,, tasavertaisesti.

Jos aloittaa seiskaluokan täysin luku- ja laskutaidottomana, lienee tukiopetuskin ollut sen verran superia, että sellaista ei suomalainen laps hevillä saa. Motivaatio on varmaankin selvin valtti näillä nuorilla, varsinkin tytöillä, jotka ovat Suomeen siirtyessään suurin piirtein tehneet hypyn alistavalta keskiajalta emansipaation jälkeiselle uudelle ajalle.

Luulisi emansipaation hedelmistä kumpuavan mamutyttöjen onnen puhuvan selvää kieltä tiukemman integroimispolitiikan puolesta -- mutta toiseus.

Hienoa, että maahamme tuotettavien työvoimapulan paikkaajien joukossa on sentään aina joskus tällaisia superihmisiä, jotka oppivat täällä koulua käydessään kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan.

Quote from: Hermit on 01.05.2011, 11:41:39
Hävetkää, alkuperäiset Suomalaiset, olette huonoja ihmisiä:

QuoteMuutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat.

Hevonpaskaa! Tunnen henk.koht. muitakin nopeasti opsikelleita. He ovat poikkeusyksilöitä ja pysyvät poikkeusyksilöinä, oli mamu tai kantis.

Tekisivät vaihteeksi jutun pari kymmentä vuotta Suomessa hengailleista mamuista, jotka tarvitsevat vieläkin kauppareissulle tulkin mukaan. Heitäkin voisi ihastella todeten, että vastaavaan ei suomalainen pysty.

Alkavat kyllästyttää nämä toisesta ääripäästä poimitut yksittäistapaukset, joiden pohjalta tehdään härskejä yleistyksiä mokufiilien suvaitsevaisuusorgioita varten.

Quote from: Nina on 01.05.2011, 12:30:59
On hienoa, että maahanmuuttajat pärjäävät, mutta tämä on juuri sen kaltainen juttu, mitä Suomessa harrastetaan yhä enenevässä määrin. Maahanmuuttajien positiivisia tekemisiä nostateaan aivan ylimaallisiin mittoihin. Kun maahanmuuttaja on esim. vaikka sairaanhoitajana, hänen työntekoaan ylistetään alan ammattilehdissä, ihan kuin heidän työnsä olsi paljon suurempaa ja arvokkaampaa kuin tavallisen suomalaisen. Mm. JHL on parina viime vuonna valinut vuoden hoitajaksi maahanmuutajan.
Minusta näissä jutuissa suhtaudutaan maahanmuuttajiin alentuvasti, jotenkin lapsen tasolle heidät asettaen, tyyliin: "Oi, kun tuli hieno hiekkakakku.."

Minun mielestäni maahanmuuttajiin pitäisi suhtautua samalla laila kuin muihinkin Suomessa asuviin,, tasavertaisesti.

Juuri näin, olen tästä aiemminkin kirjoittanut että tietyille suviksille mamu on lemmikki jonka puuhastelua seurataan välillä huvittuneena ja joskus taas kannustaen...Rikoksista ei rangaista muiden tapaan koska lemmikki-efeki("Meidän FiFi järsi pöydän jalkaa mutta turha sitä on enää rangaista koska ei kumminkaan ymmärrä rangaistuksen syy yhteyttä mutta kyllä minä sille puhuttelun pidin!").
Näiltä suviksilta lähtisi taju onnesta jos saisivat käyttää mamua kaupungilla hihnassa ja kehua uusinta hankintaansa, omaa agility-rataansa mamuille jo tavallaan rakentavatkin.

Tämä kohtelu kertoo suvisten huonosta itsetunnosta sekä ajattelumaailmasta paljon ja mamu ei siinä pelissä ole ihminen eli useammin se rasisti löytyy suviksen peilistä kuin muualta.

Ne. Molemmat. Supersuomalaiset maahanmuuttajat ;D

Jotta jutun maahanmuuttajia ylistävä luonne tulisi paremmin selväksi niille, jotka eivät pääse käsiksi tähän jaloon aviisiin, en malta olla laittamatta tähän kuvaa koko sivun jutusta.

(https://lh4.googleusercontent.com/_BJ-V3jNg1ws/Tb0unYiVY6I/AAAAAAAABx0/ZkSsgw5tyPo/s720/IMAG0417.jpg)

"Super-suomalaisia", "supernopeita" oppijoita... Mitähän vielä?

Quote2011-05-01 Maaseudun Tulevaisuus: Sunnuntaisuomalainen: Maahanmuuttajille lisää valkolakkeja

Maahanmuuttajataustaisten ylioppilaiden määrä kasvaa kovaa vauhtia, kirjoittaa Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen.

Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden vieraskielisten opiskelijoiden määrä on noussut vuodessa neljänneksen. Tänä keväänä vieraskielisiä ilmoittautujia oli lähes 500, kun vuosi sitten heitä oli noin 400.

Osa maahanmuuttajista on "supernopeita" oppijoita. Kasvatuspsykologian professorin Kirsti Lonkan mukaan oppimisen kannalta tärkein ominaisuus maahanmuuttajalla on oman äidinkielen hyvä hallinta.

Uuden opettelussa auttaa se, että lapsi tai nuori on oppinut ajattelemaan äidinkielellään syvällisesti, Lonka sanoo.

Opetushallituksen selvityksen mukaan maahanmuuttajat ovat hyvin motivoituneita koulunkäyntiin. Yli puolet maahanmuuttajista pitää koulunkäynnistä paljon tai hyvin paljon.

Erityisesti maahanmuuttajatytöt viihtyvät koulussa hyvin, Sunnuntaisuomalainen kirjoittaa.

STT

http://maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/online_uutiset/17/fi_FI/sunnuntaisuomalainen_maahanmuuttajille_lisaa_valkolakkeja/

Quote from: pelle12 on 01.05.2011, 11:44:58
Suomalainen koulujärjestelmä osoittaa ylivoimaisuutensa, kunhan mamu itse viitsii ottaa hyödyn irti. Anteeksi unohdin: Kun mamu menestyy, on se täysin hänen oma avunsa, kun mamu epäonnistuu, on se suomalaisten ja suomalaisen rasistisuuden syy.

Se oli siinä. Tiivistetysti.

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että lahjakkaat oppilaat kärsivät koulusta. Suomalaisten on pakko istua koulunpenkillä seitsemänvuotiaasta alkaen ja edetä samaa tahtia kuin heikoimmat, vaikka olisi kuinka hyvä oppimiskyky. Lisäksi vielä kaikki turha, mihin kouluissa käytetään liikaa aikaa kasvatuksen nimissä. Tämä aiheuttaa turhautumista ja alisuoriutumista, joka johtaa siihen, että koulussa ei viihdytä.

Kun lahjakas henkilö tulee kouluun vasta vanhempana, ja opiskelee vain tarpeelliset asiat, hän kokee koulun mielekkääksi ja etenee nopeasti.

Vain ulkomaalaisilla on hämmästyttävä oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio - johtopäätös ei ole relevantti, koska suomalaiset eivät ole samassa tilanteessa.

Jaaha.
Kun minä muutin perheineni Thaimaahan, oli poikani Jani 3v. ja pikkuinen Nina ½ vuotta.
Koska tarkoitus oli tehdä pusinestä, ajattelin, että harjaantunut ja täydennetty pusinespainoitteinen englanti riittää.
No, pahasti ei tarvinnut pettyä, toki heti havaitsimme, että endeemisen kielen hallinta toisi etuja mukanaan.
Siksi minulla tuossa kirjahyllyllä on rankasti ilmastointiteipillä vahvistettu Jarmo Talasmaan Suomi-Thai Matkaajan Sanasto.
Tämä kirja, lyijykynät ja paperi, vuodessa tuli niin hyvä puhuma ja sanoma, että natiivit eivät enää tykänneet.
Metkaa.
Myöhemmin ymmärsin tämän.

post scriptum: Jani väänsi jo 4-vuotiaana thaita sujuvasti, englannin lisäksi. Oltiin thai-kinderkartenissa, yksityisessä, rahalla maksetussa. Ei se jambo sinne sopeutunut, kun oli niin vakava adhd ja tuplasti isompi, kuin paljon häntä vanhemmat. Rangaistusmetodit siellä olivat niin kovat, että piti viheltää peli poikki.
Se kotoutuksesta, jatkettiin harjoitteita Soi Buakhaulla omin neuvoin.

Minun nimeni on Timo Rainela, Vuosaaren kiusa ja pelastus.
Käytän myös allekirjoitusta Dim-Zuh - silloin, kun olen hieman vähemmän vakava.

Edit typo ja edit lisää

Tässä pikku Jambosta:
http://janirainela.kapsi.fi/

Tematiikka pelaa. Jo otsikon fontti paljastaa, että supersuomalaiset esitetään jonkilaisena vastapoolina perussuomalaisille, joiden jälkikasvu tietenkin järjestäen tekee vain pahojaan ja kittaa keskiolutta raitilla. Piilovaikuttamista kukkeimmillaan, sanon minä.

En ikinä olisi uskonut suvaitsemattomien suvaitsevaisten vaalienjälkeisen v*tutuksen nousevan tällaisiin sfääreihin.

Quote from: Viimeinen suomalainen on 01.05.2011, 12:55:22
Ne. Molemmat. Supersuomalaiset maahanmuuttajat ;D

Kolmas on se Norsunluurannikon lahja Vasemmistoliitolle. Multitohtori.

Quote from: CaptainNuiva on 01.05.2011, 12:19:45

Uutta tietoa minulle sen sijaan on tuo että vain maahanmuuttajuus yleisellä tasolla mahdollistaa kielipään lahjojen käytön...  

Pakkoruotsi suomalaisilla on toinen. :roll: Ilman sitä lukisimme edelleen kuin Jukolan veljekset Aapeesee-kirjaa lukkarin koulussa.

Niinpä, suomalaisessa koulussa itselle vieraalla kielella ylioppilaaksi kirjoittaminen on tosiaan temppu, johon pystyvät vain maahanmuuttajat.

Asuessani Chilessä teininä suoritin paikallisessa lukiossa ylioppilastutkintoa vastaavan tutkinnon espanjan kielellä, kolme vuotta sen jälkeen kun aloin ensi kertaa opetella kieltä. Väitän, että kukaan chileläinen ei ole pystynyt samaan, siis kirjoittamaan tutkintoa chileläisessä koulussa itselleen vieraalla kielellä.

Arvatkaapa muuten, hehkutettiinko asiaa paikallisessa lehdistössä tyyliin, "tähän eivät chileläiset pysty, vaan ainoastaan maahanmuuttajat"?

Quote
Halimo Ali Muhamed, 15, käy seitsemättä luokkaa Elchon entisessä koulussa Kontiolahdella. Tyttö on yläkoulun ensimmäisellä luokalla siksi, että hän tuli Suomeen vasta runsas vuosi sitten.
...

Muhamed ei ollut käynyt päivääkään koulua synnyinmaassaan Somaliassa. Hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Yhteenlaskusta tyttö ei ollut kuullutkaan.

Suvaitsevaisto siis ihailee sitä, että Suomeen tulee lukutaidottomia kehitysmaalaisia. (http://uusiviesti.blogspot.com/2009/04/maahanmuutto-aiheuttaa-valtavia.html)

QuoteMaahanmuutto aiheuttaa valtavia kustannuksia suomalaisille veronmaksajille; nyt sen myöntää suvaitsevainen lehdistökin, tällä kertaa Pravda på svenska:


   

QuoteAsylsökande i skolåldern sätts på skolbänken så snart de genomgått en hälsoundersökning. Vasa vill gärna vara ett modellexempel på hur man på några år ger tonåriga analfabeter förutsättningar för yrkesstudier.

Herää kysymys, miten lukutaidottomille teini-ikäisille voidaan "antaa" edellytyksiä ammatillisiin opintoihin, työllistymiseen tai muuhun yleiseen elämänhallintaan, esim. asunnon hankkimiseen, puhelin- ja sähkölaskujen maksamiseen, matkustamiseen, sosiaalisten suhteiden muodostamiseen jne.

Mielestäni on täysin selvää, että lukutaidottomilla teini-ikäisillä ei ole mitään edellytyksiä pärjätä modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa.

Thorsin, Wallinin, Vanhasen, Kataisen, Halosen ym. multikulti-ideologiaa kannattavien vallanpitäjien harjoittama ulkomaalaispolitiikka on kuitenkin sellaista, että Suomeen tulvii nimenomaan lukutaidottomia kehitysmaalaisia sankoin joukoin.

Näistä lukutaidottomista kehitysmaalaisista ei ole Suomelle mitään hyötyä. Lukutaidottomista kehitysmaalaisista on Suomelle vain haittaa.


   

QuoteI dag är det tisdag och klockan är 11, gissar femtonåriga Yasmin Hassan på en knagglig blandning av finska och engelska. Klockan är två och den här onsdagen är Hassans första skoldag någonsin; inte bara i Vöyrinkaupungin koulu.

Jos ihminen ei 15-vuotiaana tunne kelloa tai viikonpäiviä, miten hänestä koskaan voisi tulla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen?

Jos ihminen on 15-vuotiaana koulussa ensimmäistä kertaa elämässään, miten hän voi koskaan integroitua moderniin, järjestäytyneeseen suomalaiseen yhteiskuntaan?

Ei mitenkään. Tietenkään.

Jonkun pitäisi kertoa tämä Astrid Thorsille ym. monikulttuurisuusfanaatikoille, jotka haluavat Suomeen jatkuvasti lisää, lisää ja lisää näitä lukutaidottomia kehitysmaalaisia eli täysin integroitumiskyvyttömiä ihmisiä.


   

QuoteHennes lärare Raija Laaksonen försöker hitta vägen till ett gemensamt språk med matematiska övningar, matematiklärare som hon är. Genom att låta eleverna i den förberedande klassen mäta och dra streck närmar hon sig det som varje finländare bör kunna: betala för inköp, tolka termometern och hålla tider.

Toistan itseäni, mutta se johtuu tässä uutisartikkelissa toistuvista järkyttävistä jutuista: jos joku ei 15-vuotiaana osaa maksaa ostoksia kaupassa tai lukea lämpömittaria, miten sellainen ihminen pystyy toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa?

Ei tietysti mitenkään.

Miksi Hbl ei sano tätä suoraan? Miksi Hbl esittelee jonain Suomen monikulttuurisen ja monirotuisen tulevaisuuden airueina, köyhää kulttuuriamme rikastuttavina ja valtavan työvoimapulamme poistavina huippuosaajina tällaisia ihmisiä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, katsoa kelloa, maksaa ostoksiaan kaupan kassalla tai lukea lämpömittaria?

Miten tuollaisista ihmisistä voisi koskaan olla Suomelle mitään hyötyä?

Ei tietysti mitenkään.

Tuollaisista ihmisistä on valtavia kustannuksia suomalaisille veronmaksajille. Tuollaisia ihmisiä täytyy kädestä pitäen paapoa koko heidän elämänsä ajan. Tuollaiset ihmiset tulevat veronmaksajille yhtä kalliiksi tai vielä kalliimmaksi kuin koko elämänsä ajan henkilökohtaisia avustajia tarvitsevat kehitysvammaiset.

Miksi Suomen hallitus haluaa tuoda tuollaisia ihmisiä Suomeen?

Miksi hallitus tahallaan tuhoaa Suomen yhteiskunnan tuomalla maahamme ihmisiä, jotka eivät koskaan elämässään voi tarjota mitään positiivista kontribuutiota yhteiskuntaamme?

Quote from: timouti on 01.05.2011, 13:25:10
Tästä voi vetää johtopäätöksen, että lahjakkaat oppilaat kärsivät koulusta. Suomalaisten on pakko istua koulunpenkillä seitsemänvuotiaasta alkaen ja edetä samaa tahtia kuin heikoimmat, vaikka olisi kuinka hyvä oppimiskyky. Lisäksi vielä kaikki turha, mihin kouluissa käytetään liikaa aikaa kasvatuksen nimissä. Tämä aiheuttaa turhautumista ja alisuoriutumista, joka johtaa siihen, että koulussa ei viihdytä.

Erittäin hyvä huomio, jonka allekirjoitan täysin.
Urheilussahan vastaava ei toimisi mitenkään.
Kuvitelkaapa vaikka Suomen MM-kisajoukkuetta Slovakiassa tilanteessa, että 18-vuotiaaksi asti oltaisiin vedetty "kaikki pelaa"-meiningillä...

--Lasse

E:typo

Quote from: Nauris on 01.05.2011, 12:19:50
Mitä tulee superiin, niin siirtolaisuuteen osaltaan liittyy aivovuotoa eli paljon lahjakkaita ja rohkeita ihmisiä tulee maahanmuuttajien joukossa. Valitettavasti tämä ei aina ole kehitysmaiden kannalta hyvä asia. Toisaalta tulee myös vähemmän lahjakkaita, joille esim. Suomen kielen oppiminen voi olla hyvin vaikeaa.

Tästä jutusta voi syntyä mielikuva, että kaikki olisivat super-maahanmuuttajia. Eikös Suomessa ole aina välillä uutisoitu kuinka vähän maahanmuuttajataustaisia menee lukioon tai korkeakouluun osaltaan huonojen arvosanojen takia ja tämän ongelman opetusministeriö haluaa korjata.

YLE:Maahanmuuttajanuoret kouluttautuvat huonosti (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/maahanmuuttajanuoret_kouluttautuvat_huonosti_2249782.html)
"Tutkimukseen poimittiin ulkomailta Suomeen vuosina 1983-1990 muuttaneita, jotka olivat saapuessaan 0-14-vuotiaita ulkomaan kansalaisia."

YLE:Peruskoulu-uudistuksessa maahanmuuttajat otettava paremmin huomioon (http://yle.fi/alueet/vaalipiirit/Oulu/2011/03/peruskoulu-uudistuksessa_maahanmuuttajat_otettava_paremmin_huomioon_2402415.html)
"Koulut olivat keskenään hyvin erilaisia. Keskeinen tekijä oli maahanmuuttajien erilainen määrä koulujen välillä. Ongelmatilanteita muodostui, kun kesken vuotta luokkaan tuli lähes puhe- ja kirjoitustaidottomia oppilaita. Tämä johti siihen, että suomalaiset lapset hakeutuivat toiseen kouluun."

Kansanuutiset:Kymmeniä tuhansia nuoria jää yhteiskunnan ulkopuolelle (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2501616/kymmenia-tuhansia-nuoria-jaa-yhteiskunnan-ulkopuolelle)
"Myrskylän mukaan nuorella on jopa viisinkertainen riski jäädä ulkopuolelle, jos hän on muuttanut Suomeen tai hänellä on maahanmuuttajavanhemmat.
...
– Hyvästä todistuksesta huolimatta maahanmuuttaja ei pääse ammatilliseen koulutukseen, koska kielitaito ei riitä. Siihen pitäisi voida puuttua vielä hakuvaiheessa."

Onhan se nyt selvää, että koska älykkyys ja ahkeruus ovat normaalisti jakautuneita, niin mamujenkin joukkoon osuu hyviä koululaisia.

Olen kuitenkin valmis lyömään vetoa siitä että a) huippukoululaisia on enemmän kantasuomalaisten kuin humanitaaristen mamujen joukossa ja b) kantasuomalaiset ovat koulussa keskimäärin parempia kuin humanitaariset mamut.

Jotakin Suomesta kertoo myös se, että lahjakas mamu voi läpäistä peruskoulun parissa vuodessa. Kantasuomalaisille tällaista mahdollisuutta ei tietääkseni anneta, vaikka lahjakkain 10 tai 20 % todellakin selvittäisi peruskoulun 10 tai viimeistään 12 ikävuoteen mennessä, kun vain olisi sopiva opetus.

Nythän kaikki välillä ÄO 50-200 kököttävät samoilla tunneilla 9 vuotta, eikä opetus ole sopivaa kuin keskiverroille oppilaille.

Siis tarkoittaako vieraalla kielellä suomeksi vai englanniksi?
Etiopia on Suomen Lähetysseuran (http://www.mission.fi/tyo_maailmalla/alueet/etiopia/) mukaan Afrikan mantereen vanhin itsenäinen valtio ja Afrikan tasolla siis kehittynyt.

Siis jokin tässä ei nyt täsmää.

Ja mitä tuo Halimo Ali Muhamed on oppinut?
Kirjoituksessa mainitaan, että hän on ollut vuoden yläluokalla.

Eh...
Lopussa sanotaan erikseen "Suomenkielisistä tytöistä..."

Eikös tuo nyt ole aika prkleen väritetty tuo juttu?

Kannattaa myös hetki miettiä, voiko Suomen koululaitos olla enää objektiivinen, puolueeton arvostelun suhteen, kun kyseessä on mamu?

Quote from: juge on 01.05.2011, 15:26:27
Jotakin Suomesta kertoo myös se, että lahjakas mamu voi läpäistä peruskoulun parissa vuodessa. Kantasuomalaisille tällaista mahdollisuutta ei tietääkseni anneta, vaikka lahjakkain 10 tai 20 % todellakin selvittäisi peruskoulun 10 tai viimeistään 12 ikävuoteen mennessä, kun vain olisi sopiva opetus.

Nythän kaikki välillä ÄO 50-200 kököttävät samoilla tunneilla 9 vuotta, eikä opetus ole sopivaa kuin keskiverroille oppilaille.

Opetuksesta tuli mieleen myös The Peter Principle-kirjassa ollut kertomus opetustulosten säilymisestä samanlaisina, vaikka pätevät (mies)opettajat vietiin rintamalle toisessa maailmansodassa ja "epäpätevät" sijaiset jatkoivat opetusta.

Koulutus Suomessa on pääsääntöisesti hyvää ja kallista, tosin kovin homogeenista ja tasapäistävää. Nykymuodossaan ei varmaan kovin kauaa voida jatkaa, väestönvaihdon ja muiden muutosten takia, resurssipula niistä yhtenä.

--Lasse

Quote from: timouti on 01.05.2011, 13:25:10

Vain ulkomaalaisilla on hämmästyttävä oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio - johtopäätös ei ole relevantti, koska suomalaiset eivät ole samassa tilanteessa.

Se on relevantti päätelmä vain jos sille löytyy tukea. Kaksi tapausta ei oikein riitä.

Quote from: M on 01.05.2011, 16:02:44

Quote from: timouti on 01.05.2011, 13:25:10

Vain ulkomaalaisilla on hämmästyttävä oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio - johtopäätös ei ole relevantti, koska suomalaiset eivät ole samassa tilanteessa.

Se on relevantti päätelmä vain jos sille löytyy tukea. Kaksi tapausta ei oikein riitä.

Näistä kahdesta tapauksesta toinen tulee Etiopiasta eli Afrikan yhdestä kehittyneimmistä valtioista ja on käynyt peruskoulua lähtömaassaan 15-vuotiaaksi. Tästä hän on valmistunut neljässä vuodessa ylioppilaaksi.
Toinen opiskelee seitsemännellä luokalla ja on oppinut ainakin kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan yhteen vuoden aikana.
Molemmat ovat saavuttaneet tämän "vieraalla kielellä".

Olenko nyt ihan väärässä, jos väitän, että näissä kahdessa ei itseasiassa ole mitään ihmeellistä?
Ainakaan mitään superia he eivät ole.

E.
"vieraalla kielellä"=ei suomeksi

E2.
Tätähän sen tason pitää olla, että ylipäänsä voi kotoutua.

Dawit Elcho, 19, painaa kesäkuun alussa päähänsä ylioppilaslakin. Mikäpä siinä. Niinhän 19-vuotiaat lukion käyneet tuppaavat tekemään.

Onnittelut ylioppilalakista Dawitille.

Toivottavasti jatkossa saamme lukea lisää kaverin tarinasta ja historiasta. Kiinnostaa kovasti, kuin tuli Suomeen (vaihto-oppilaaksi?), kirjoittiko ruotsin, mikä arvosana suomesta? Tuosta skannista en saanut selvää, jos asia siellä oli.

Kiinnostaa kovasti eikä ketunhäntä ole kainalossa. Dawitin menestyksestä voitaisiin ottaa oppia.

Eikö saamelaiset sit ole näitä super-suomalaisia?

Quote from: hullu1234 on 01.05.2011, 16:58:31
Eikö saamelaiset sit ole näitä super-suomalaisia?

Saattais olakhi. Näythöä kaivathaan. Sithen revithellään.

Quote from: Hermit on 01.05.2011, 12:59:17
Jotta jutun maahanmuuttajia ylistävä luonne tulisi paremmin selväksi niille, jotka eivät pääse käsiksi tähän jaloon aviisiin, en malta olla laittamatta tähän kuvaa koko sivun jutusta.

(https://lh4.googleusercontent.com/_BJ-V3jNg1ws/Tb0unYiVY6I/AAAAAAAABx0/ZkSsgw5tyPo/s720/IMAG0417.jpg)

Aijjai! Tuosta kuvasta voi tulla paljon sanomista. Oikeauskoinen super-suomalainen varpaiden alla! Onko jo turvatalo hommattuna poliisiparton kera?

 Ei taidettu jutussa mainita millaisin arvosanoin tämä supersuomalainen valkolakkinsa päähänsä painaa. Jos huonoin, ei tuo minusta ole mikään uroteko, ei edes jutun väärti. 80-luvulla eräs vietnamilaistyttö kirjoitti 6 laudaturia (siihen aikaan maximi), ja tuossa olikin jo hieman hehkutuksen paikkaa.

 Suomessa on tuhansia superamerikkalaisia. Tarkoitan niitä vaihto-oppilaita, joilla on High School Diploma vain vuoden USA:ssa oleskelun jälkeen. How about that?

Neljä.

Quote from: Faidros. on 01.05.2011, 17:26:38
Aijjai! Tuosta kuvasta voi tulla paljon sanomista. Oikeauskoinen super-suomalainen varpaiden alla! Onko jo turvatalo hommattuna poliisiparton kera?

Aika näyttää koska saan syytteen vihakirjoittelusta. Paperikin on vihaisesti rypistetty!

Quote from: M on 01.05.2011, 16:02:44
 Kaksi tapausta ei oikein riitä.

Kyllä se riittää monikulttuuriuskon lyömille. :D

Hienoa, että löytyy lahjakkaita ihmisiä. Kannattaa muistaa, että vaikka joidenkin suomalaisten opettaminen on kivireen vetämistä, kuuluu kuitenkin Suomen koululaitoksen opettaa heitä.
Ulkomaalaisilla pitäisi minusta olla eri kriteerit. Pitäisi hyväksyä vain hyviä tuloksia tekevät oppilaat. Eli olisi jo maahantulovaiheessa raakattava porukkaa, esimerkiksi pisteyttämällä.

Super-suomalainen ilmaantuu varmasti pian uudelleen otsikoihin päästyään ensimmäisenä suomalaisena astronautti-koulutukseen. Vuonna 2030 hän heiluttaakin jo Suomen lippua Mars-planeetan pinnalla.

Palataan asiaan, kunhan jompi kumpi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Suomessa. Suomeksi.

Quote from: juge on 01.05.2011, 15:26:27
Jotakin Suomesta kertoo myös se, että lahjakas mamu voi läpäistä peruskoulun parissa vuodessa. Kantasuomalaisille tällaista mahdollisuutta ei tietääkseni anneta, vaikka lahjakkain 10 tai 20 % todellakin selvittäisi peruskoulun 10 tai viimeistään 12 ikävuoteen mennessä, kun vain olisi sopiva opetus.

Yleltä tuli äskettäin radio-ohjelma peruskoulun historiasta. Siinä pari kommenttia valaisi hyvin tätä asennetta. Haastateltavilta kysyttiin mitä he pitävät ajatuksesta, että lahjakkaat eroteltaisiin:

"- On kovin aikaista erottaa oppilaat kouluaikana. On erittäin rikastuttavaa, että koulussa on monenlaisia oppilaita, eritasoisia oppiaita, sillä ei opettajat ole ainoat, jotka koulussa opettavat, vaan se kouluyhteisö, jos henki on hyvä.

- Kovin aikaisessa vaiheessa  eriyttäminen  lahjakkaitten ja vähemmän lahjakkaitten oppilaitten välillä on varmasti kovin kriittinen asia, koska siinä leimataan ne,  jotka katsotaan sinne alempaan oppilaitokseen ja joutavaa ylemmyyden tunnetta taas lisätään niissä, jotka tänne niin sanottujen parempien oppilaiden oppilaitokseen menevät ja eikös urheilussakin pyritä siihen, ettei liian aikaisin erikoistuta mihinkään."

http://areena.yle.fi/video/1301472401619  (n. kohdasss 38 minuuttia)

Huomaa miten halventava asenne lahjakkaita ja heidän tarpeitaan kohtaan. He ovat vain välineitä heikompien opettamisessa. He ikään kuin ovat vetureita, jotka vetävät muita mukanaan. Kyllä ylemmyydentunne lahjakkailta karisee parhaiten muiden lahjakkaiden joukossa. Minustakin lahjakkaiden tulee olla vetureita, mutta vasta työelämässä. Jos heidät  tasapäistetään koulussa, niin mistä saamme ne huiput? Maahanmuuttajistako?

Käsittääkseni jos urheilussa haluaa huipulle, pitää nimenomaan erikoistua aikaisin. Jos joskus lähes 18-vuotiaana erikoistuu, on se liian myöhästä.

Ohjelman toisessa jaksossa mokutettiin oikein kunnolla ja sanottiin jotain sellaista, että kyllä monikulttuurisuus lisääntyy, sanoivat perussuomalaiset mitä tahansa.

QuoteMutta kauan ei Muhamed yläkoulun penkkiä kuluta. - Halimo on näitä ällistyttävän lahjakkaita nuoria, joiden oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio ovat omassa luokassaan. Heitä tulee kouluun muutama vuodessa, opettaja Vartiainen sanoo.

Ai että suomalaistenko joukossa ei ole lainkaan ällistyttävän lahjakkaita nuoria? Ettäkö Suomen lahjakkaimmat opiskelijat ovat kaikki mamuja? Tutkitaanpas hieman asiaa.

Peruskoulun matikkakilpailu 2010-2011 kolmen kärki:

Quote1. sija    Jere Huovinen, Kastellin koulu
2. sija    Joonas Latukka, Kuoreveden koulu
3. sija    Elias Vähäjylkkä, Nurmijärven Yhteiskoulu

http://www.maol.fi/neljantieteenkisat/peruskoulun-matematiikkakilpailu/kilpailutuloksia/
Linkin takaa löytyy lisääkin tuloksia.

Tässä taas on lukion matikkakilpailun 2011 kärki

Quote1. Felix Sjöblom
2. Ilmari Kangasniemi
3. Jiali Yan
4. Joonas Nuutinen
Lisha Zhang
6. Janne Vikelä
Jesse Jääsaari
Ville Vierimaa
9. Olli Hirviniemi
10. Eetu Haavisto
11. Heikki Salko
Kalle Siukola
13. Johan Pääkkönen
14. Mikko Ratala
Lari Suvivuo
16. Katja Niemistö
17. Atte Lohvansuu
18. Pekka Mäenpää
Noora Vainio
Heidi Sairanen
21. Joonas Herranen
Tuomas Tynkkynen

http://www.maol.fi/fileadmin/users/Kilpailut/Lukion_matematiikka/Lukion_matemat_loppukilpailutulokset2011.pdf

Yhteenvetona sanoisin että ainakin matematiikan osalta parhaimmisto koostuu suomalaisista oppilaista. Kärkisijoilta löytyy myös aasialaisperäisiä oppilaita. Yhtään Mohamedia ei ole joukossa. Joku voi koota muunlaisia tilastoja jos haluaa. Essen maininnat siitä, että suomalaiset olisi alempaa ja tyhmempää kansaa kuin ulkomaalaiset eivät kuitenkaan saa mitään tukea näiden tulosten perusteella.

Quote from: Mursu on 01.05.2011, 20:37:43

Huomaa miten halventava asenne lahjakkaita ja heidän tarpeitaan kohtaan. He ovat vain välineitä heikompien opettamisessa. He ikään kuin ovat vetureita, jotka vetävät muita mukanaan. Kyllä ylemmyydentunne lahjakkailta karisee parhaiten muiden lahjakkaiden joukossa. Minustakin lahjakkaiden tulee olla vetureita, mutta vasta työelämässä.

Käytännössä se veturi hylkää hitaammilla täytetyt vaunut, koska peruskoulussa saadut traumat.

Aivan erinomaistahan se on, jos maahanmuuttajat menestyvät. Juuri sellaisiahan maahanmuuttajia me tarvitsemme. Voitaisiin vaikka tehdä niin, että kaikki ne luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat jotka valmistuvat kolmessa vuodessa Suomen (tai Ruotsin) kielellä hyvin arvosanoin ylioppilaaksi, saavat oleskeluluvan. Jos taas jostain käsittämättömästä syystä tämä ei tulijakandidaatilta ylivertaiseksi väitetystä lahjakkuudesta huolimatta onnistu, niin ei sitten.

Tämä sopisi ainakin minulle.

Joku virkeä toimittaja voisi kysyä lahjakkailta Muhammedeilta, ovatko he muslimeja. Ja jos ovat, onko mieleen juolahtanut uskonnosta eroaminen. Viehättääkö ateismi vaihtoehtona?

Jne.

Onko tällainen uutisointi sitä ns positiivista rasismia? Isänmaallisuus on ihan ookoo juttu valtamedian mielestä jos kansikuvapoikana ei ole eloveenatyttö tai poika?  :flowerhat:

Missä ovat kantasuomalaiset supernopeat oppijat?  :facepalm: Eikö heillekkin voitaisi järjestää lyhennetty peruskoulutus ja lukio?  :flowerhat:
Turhaan täällä käydään peruskoulun alaluokkia, kun samat asiat voidaan opettaa esim. mamuille muutamassa vuodessa.

Ja säästö valtiolle ja kunnille olisi huomattava.

Minunkin mummoni osasi luetella inessiivit, elatiivit, illatiivit jne. Kansakoulun toisella luokalla oli ne opetellut. Minulle ne tulivat kai neljännellä ja viidennellä luokalla. Koulun yksi tarkoitushan on pitää lapset poissa kaduilta lorvimasta, kun maatalous- ja tehdastyötä ei enää lapsille riitä. Nopemminkin voisivat sen jotkut läpi käydä ja mennä sitten 12-vuotiaina vaikka tyydyttämään huutavaa työvoimapulaamme. oppivat työssä sitten ammattiaan lisää. :P

Quote from: nimetönkeskustelija on 01.05.2011, 21:02:26
Tässä taas on lukion matikkakilpailun 2011 kärki

Quote1. Felix Sjöblom
2. Ilmari Kangasniemi
3. Jiali Yan
4. Joonas Nuutinen
Lisha Zhang
6. Janne Vikelä
Jesse Jääsaari
Ville Vierimaa
9. Olli Hirviniemi
10. Eetu Haavisto
11. Heikki Salko
Kalle Siukola
13. Johan Pääkkönen
14. Mikko Ratala
Lari Suvivuo
16. Katja Niemistö
17. Atte Lohvansuu
18. Pekka Mäenpää
Noora Vainio
Heidi Sairanen
21. Joonas Herranen
Tuomas Tynkkynen

Nyt olisi feministien aika huolestua, paras tyttö vasta 16. sijalla?

Tosin Jiali ja Lisha ovat käsittääkseni molemmat naisten nimiä.

Quote from: CaptainNuiva on 01.05.2011, 12:19:45
"Muutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat."

Niih,Suomessa kun yleisesti ottaen kantiskoululaiset opiskelevat äidinkielillään niin paha on vastaankaan väittää :P

No jos se lehtien pääkirjoittajista olisi kiinni, niin suomalaisetkin lapset saisivat oikeuden - tai siis velvollisuuden - suorittaa opintonsa vieraalla kielellä.

Quote from: KTM on 02.05.2011, 10:55:49
Nyt olisi feministien aika huolestua, paras tyttö vasta 16. sijalla?

Tai matikanopettajien?
(Jännää että poikien huonontuneesta luku- ja kirjoitustaidosta kohkataan (ja koulun vika, tietysti), mutta tyttöjen puutteelliset matikantaidot eivät kiinnosta ketään (koska oma vika ja luonnonjärjestys, tietysti).)

Eipä ainakaan minun osalta onnistunut aikanaan nopeammassa tahdissa suorittaminen. Ei, vaikka voitin vastaavissa matematiikkakilpailuissa ja tietotekniikkakilpailuissa. Sopivan turhauttavaa oli kierrellä luokassa neuvomassa muita (opettajan pyynnöstä).

Teoreettinen mahdollisuus olisi ollut suorittaa lukion kursseja iltalukiossa yläasteen ohella. Tuohonkaan ei ollut tosin mahdollisuutta, sillä sen sanottiin olevan "aikuislukio".

Helkkarin hyvä jos edes maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus suorittaa omien kykyjensä mukaan. Vielä parempi, jos myös suomalaiset pystyisivät omien kykyjensä mukaan suorittamaan.

Quote from: Malla on 02.05.2011, 11:30:38

Quote from: KTM on 02.05.2011, 10:55:49
Nyt olisi feministien aika huolestua, paras tyttö vasta 16. sijalla?

Tai matikanopettajien?
(Jännää että poikien huonontuneesta luku- ja kirjoitustaidosta kohkataan (ja koulun vika, tietysti), mutta tyttöjen puutteelliset matikantaidot eivät kiinnosta ketään (koska oma vika ja luonnonjärjestys, tietysti).)

Pikemminkin aina väitetään, että tytöt/naiset eivät mitenkään voi olla missään asiassa keskimäärin huonompia kuin pojat/miehet. Jos esimerkiksi suuryritysten johtajista enemmistö on miehiä, se ei mitenkään voi johtua mistään muusta kuin naisten syrjinnästä ("lasikatto"). Se ei voi johtua esimerkiksi siitä, että naiset olisivat keskimäärin vähemmän halukkaita ja kyvykkäitä yritysjohtajiksi kuin miehet. Se tosiseikka, että hyvin harva nainen oikeasti edes haluaa yritysjohtajaksi, ei kiinnosta ketään. Feministien mielestä suuryritysten johtajista vähintään puolet pitäisi olla naisia, vaikka ko. johtajantehtäviin hakeutuneista ihmisistä naisia olisi esim. vain kymmenesosa.

Jos tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, se johtuu siitä että pojat ovat tyhmiä ja/tai laiskoja.

Jos miehet menestyvät työssä naisia paremmin (palkka on isompi), se johtuu siitä että patriarkaatti sortaa naisia.

Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Quote from: juge on 02.05.2011, 16:30:17
Jos tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, se johtuu siitä että pojat ovat tyhmiä ja/tai laiskoja.

Ei, vaan siitä että koulussa opetetaan kaikki asiat väärin.

Quote from: juge on 02.05.2011, 16:30:17
Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Quote from: Malla on 02.05.2011, 16:42:13

Quote from: juge on 02.05.2011, 16:30:17
Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Jos ja kun miehet menestyvät työelämässä, erityisesti yksityisellä sektorilla, paremmin kuin naiset, huolimatta poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä, osoittaa koulumenestyksen ja työmenestyksen välisen korrelaation heikkouden.

Se korrelaatio ei toki ole negatiivinen, koska hyvin koulussa pärjänneet ovat toki aikuisena keskimäärin parempipalkkaisissa töissä kuin huonosti koulussa pärjänneet. Korrelaatio on kuitenkin liian heikko, koska muutenhan parempia parempia arvosanoja saaneilla tytöillä olisi aikuisena keskimäärin korkeampi palkka kuin huonompia arvosanoja saaneilla pojilla.

Quote from: mikkoellila on 02.05.2011, 17:44:22

Quote from: Malla on 02.05.2011, 16:42:13

Quote from: juge on 02.05.2011, 16:30:17
Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Jos ja kun miehet menestyvät työelämässä, erityisesti yksityisellä sektorilla, paremmin kuin naiset, huolimatta poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä, osoittaa koulumenestyksen ja työmenestyksen välisen korrelaation heikkouden.
(...)

Miten opetusta ja kouluarviointia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin todellisuutta ja ennustaisivat menestystä työelämässä -- ja työtyyväisyyttä, joka ei ole aina suoraan verrannollinen palkkaan? Jokaisen nuoren etu lienee, että opetus on mahdollisimman hyvää ja arviointi on mahdollisimman realistista.

Lukioiden opettajat kertovat, että eri peruskoulujen päättötodistusten arvosanahaitari on melko iso (yhdestä koulusta saa kahdeksikon siinä missä toisesta kympin, samoilla taidoilla).

Ylioppilaslautakunnan sensorit kertovat puolestaan, että myös lukioiden arvioinneissa on isoja eroja (vuodesta toiseen tiettyjen koulujen opettajat arvioivat ylioppilaskokeita roimasti yläkanttiin, jotkut harvat alakanttiin. Kouluja sensoreilla ei tietenkään ole lupa mainita.)

Quote from: mikkoellila on 02.05.2011, 15:58:38
Se tosiseikka, että hyvin harva nainen oikeasti edes haluaa yritysjohtajaksi, ei kiinnosta ketään. Feministien mielestä suuryritysten johtajista vähintään puolet pitäisi olla naisia, vaikka ko. johtajantehtäviin hakeutuneista ihmisistä naisia olisi esim. vain kymmenesosa.

Totta. Osa tuosta voidaan toki selittää ns. sosiaalisilla seikolla kuten kasvatus, traditio, esimerkkien ja kannustuksen puute jne., mutta osa jää puhtaasti biologian (geenien) vastuulle. Halusimmepa sitä tai emme. Poliittisesti korrektia toki on, ettemme halua, mutta joskus on niin, ettemme luonnolle mitään mahda.

Onhan sentään Suomen paras ylioppilas eräänlainen mamu  :)

Joskaan ei edusta oikeata värisävyä eikä uskontoa...

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/tassa_on_suomen_paras_ylioppilas_739844.html

Quote from: Malla on 02.05.2011, 19:05:08

Quote from: mikkoellila on 02.05.2011, 17:44:22

Quote from: Malla on 02.05.2011, 16:42:13

Quote from: juge on 02.05.2011, 16:30:17
Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Jos ja kun miehet menestyvät työelämässä, erityisesti yksityisellä sektorilla, paremmin kuin naiset, huolimatta poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä, osoittaa koulumenestyksen ja työmenestyksen välisen korrelaation heikkouden.
(...)

Miten opetusta ja kouluarviointia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin todellisuutta ja ennustaisivat menestystä työelämässä -- ja työtyyväisyyttä, joka ei ole aina suoraan verrannollinen palkkaan?

Hyvä kysymys. Minulla ei ole tuohon mitään Lopullista Ratkaisua.

Yleisluonteisesti voisin sanoa, että koulussa pitäisi vähentää kielten ja harrastusaineiden (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityö/tekninen työ) painoarvoa ja kasvattaa luonnontieteiden ja matematiikan painoarvoa.

Lisäksi koulussa pitäisi enemmän painottaa kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden itsenäistä ymmärtämistä kuin nippelitietojen kaavamaista ulkoaopettelua.

Olen huomannut, että hyvin harva nainen tajuaa esim. historiaa kunnolla. Tytöt/naiset opiskelevat koulussa historiasta nippelitietoja hahmottamatta suuria kokonaisuuksia. Pojille/miehille on tyypillisempää kokonaisuuksien tajuaminen ja yksityiskohtien opettelu kokonaisuuksien osana.

Oma esitykseni lukion arvostelun osalta, jotta saataisiin oppilaat edes paremmuusjärjestykseen: kussakin aineessa tulisi olla vain yksi ylioppilaskoe. Siis kaikille sama saksan tai matematiikan ylioppilaskoe. Ihan sama montako vuotta ja minkälaisia kursseja olet lukenut, arvosana absoluuttisen osaamisen mukaan.

Nykyjärjestelmässä on täysin naurettavaa, että muutamalla kurssilla voi saada laudaturin D/E-saksasta. Yhteisessä kokeessa tuo vastaisi ehkä lubenteria tai approbaturia.

Sama pätee yksittäisiin kursseihin. Siis kaikille samat kokeet - tai sitten lyhyen matematematiikan maksimiarvosanaksi 7, siis jos osaa lyhyen kurssin täydellisesti. Pitkästä voisi saada arvosanaksi 4-10.

Nykyisessä järjestelmässä voidaan tarkastella kahta oppilasta, joilla on muuten samat kurssit ja arvosanat mutta saksassa ja matematiikassa on eroa:
Oppilas A, lyhyt matikka 8 ja magna, D-saksa 8 ja magna
Oppilas B, pitkä matikka 7 ja cum laude, ylimääräinen A-saksa 7 ja cum laude.

Todistusten perusteella A on parempi (korkeampi keskiarvo, korkeammat yo-arvosanat), vaikka B:n osaaminen on parempi.

Lisäksi matematiikka pitäisi muuttaa pakolliseksi aineeksi kaikille. En ymmärrä että voi päästä ylioppilaaksi kirjoittamatta matematiikkaa. Mitä yleissivistystä se sellainen on? Eihän ei-äidinkieliltäkään voi välttyä. Tämä myös tasoittaisi miesten ja naisten eroja.

Quote from: mikkoellila on 02.05.2011, 19:22:21

Yleisluonteisesti voisin sanoa, että koulussa pitäisi vähentää kielten ja harrastusaineiden (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityö/tekninen työ) painoarvoa ja kasvattaa luonnontieteiden ja matematiikan painoarvoa.

Lisäksi koulussa pitäisi enemmän painottaa kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden itsenäistä ymmärtämistä kuin nippelitietojen kaavamaista ulkoaopettelua.

Olen, hämmästys kummastus, samaa mieltä.
Ensimmäisestä yleisluontoisesta ehkä näin tarkentaen: "Ylimääräiset" vieraat kielet osaksi valinnaisia harrastusaineita. Myös lisää matikkaa valinnaiseksi. Liikuntaa en tosin vähentäisi nykyisestä minimistään, mutta muuttaisin kannustavammaksi ja arvosanattomaksi. Kaikenlaiset kivat kakunkoristelu- ja valokuvauskurssit kerhotoiminnaksi.

Toisesta: kyllä! Nippelitietoa on tarjolla riittävästi klikkauksen päässä. Lähdekritiikkiä voisi opettaa enemmänkin.

(Omalle lukion historianopettajalleni olen kiitollinen. Hän ei mennyt nippeliharhaan vaan suorastaan veetuili innokkaan aloittelijan mukatarkasta vastauksesta: "Seuraavaksi varmaan laitat päivämäärien lisäksi kellonajatkin?" Hän oli todella vaativa, tiukka ja erittäin reilu. Kikattelusta seurasi armotta käytävämietintää, hyvistä vastauksista liuta tarkentavia kysymyksiä. Yksi parhaista opettajistani.)    




´

Quote from: Hermit on 01.05.2011, 11:41:39

QuoteMuutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat.

Yksi päskynen ei kesää tee. Yksittäistapaus?

Quote from: juge on 02.05.2011, 19:39:27
Oma esitykseni lukion arvostelun osalta, jotta saataisiin oppilaat edes paremmuusjärjestykseen: kussakin aineessa tulisi olla vain yksi ylioppilaskoe. Siis kaikille sama saksan tai matematiikan ylioppilaskoe. Ihan sama montako vuotta ja minkälaisia kursseja olet lukenut, arvosana absoluuttisen osaamisen mukaan.

Monissa pääsykokeissa nuo pisteytetään. Muistaakseni esim. bilsalla lyhyen matikan L:stä saa samat lähtöpisteet kuin pitkän C:stä. (Ja sama varmaan muissa matlu-aineissa).
Bilsalla on kuulemma joitakuita enkun A-kirjoittajia. Ei hyvä, hirveää tuskaa tavata tenttikirjoja, joista iso osa (ja ainakin alan raamattu) on enkuksi. Samoin lyhyt matikka on hieman haasteellinen käytännössä...

Minä kun tunnen henkilön, joka oli sen verran älykäs, että pääsi 3 luokkaa ylemmäs ala-asteella. Vaikka en herran nykymenoista tiedä, niin tiedän sen verran että on takuulla lahjakkaampi kuin yksikään näistä.

mikkoellilä:

QuoteYleisluonteisesti voisin sanoa, että koulussa pitäisi vähentää kielten ja harrastusaineiden (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityö/tekninen työ) painoarvoa ja kasvattaa luonnontieteiden ja matematiikan painoarvoa.

Lisäksi koulussa pitäisi enemmän painottaa kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden itsenäistä ymmärtämistä kuin nippelitietojen kaavamaista ulkoaopettelua.

Olen huomannut, että hyvin harva nainen tajuaa esim. historiaa kunnolla. Tytöt/naiset opiskelevat koulussa historiasta nippelitietoja hahmottamatta suuria kokonaisuuksia. Pojille/miehille on tyypillisempää kokonaisuuksien tajuaminen ja yksityiskohtien opettelu kokonaisuuksien osana.

Sen verran kommentoin lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajana, että en niin vahvasti yleistäisi mikä on millekin sukupuolelle tyypillistä. Tytöt kyllä monesti tajuavat ne suuretkin syy ja seuraussuhteet vähintään yhtä hyvin ja nimenomaan pojat takertuvat joihinkin sotahistorian nippelitietoihin ja kokonaisuus jää hahmottamatta. Ja kun tätäkin palstaa on seurannut niin huomaa ettei edes kotimaan politiikan ja puolueiden historian tuntemus ole kovin vahvaa miehilläkään ja oletan, että suurin tämänkin palstan nimimerkeistä on juuri heitä. Tosin on sanottava, että pojat ovat monesti kyllä kiinnostuneempia juuri valtiollisesta ja poliittisesta historiasta kuin tytöt.

Sitä mitä oppiaineita tulisi vähentää tai lisätä en sano mitään ehdotonta. Ja puhun juuri lukiosta. Kielten opetusta voisi edelleen kehittää esim. pakkoruotsin osalta, mutta ei vähentää. Vähennystä vaikka pikemminkin historiasta vaikka omaa oksaa sahaisinkin. Lisäksi uskontoa vähemmän. Taito ja taideaineita en vähentäisi enempää lukiostakaan. Melkein päinvastoin.

Otsasuonet työhuoneen seinillä revenneenä.

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Lukee lehdessä ja kantasuomalainen rypistää kaljatölkin ja sanoo PERKELE. Menee baariin ja haukkuu kaiken maailman mutiaiset, ja tämäkö on tuon ressukan vika? Vai tuon supersuomalaisen vika? Ei suinkaan. Olisiko lehden toimittaja syyllistynyt oman rotunsa syyttä lyömiseen ja yleistykseen. Kansanryhmää vastaan kiihottamiseen? Mutta tämähän kehuu maahanmuuttajia?

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Miksi tämä ei ole kansanryhmää vastaan kiihottamista? Miksi? Tämän lukeva suomalainen, jolla on hieman huonompi itsetunto, kohdistaa tämän luettuaan vihansa juurikin noihin supersuomalaisiin. Toimittaja tietää sen, ja vähemmistövaltuutettu tietää sen, ja jos jotain ikävää sattuu, myös käräjätuomari tietää sen. Toimittajan sävy on yksinomaan positiivisesti syrjivä ja näitä juttujahan pitäisi juuri kirjoittaa, jotta oppisimme arvostamaan maahanmuuttajia -kö?

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Assan seiniin nojailee näitä supersuomalaisia. Lehden ostanut suomalainen tuntee, että joku huijaa. Mutta journalistihan on kirjoittanut vain faktaa. Maahantulopäivämäärät on tiedossa ja todistukset kourassa. Missä siis vika? Kuka lietsoo rasismia. Se kaljakuppilaan päätynyt kätensä verille kaljatölkkiä rutatessaan saanut perunanenä, joka kännikavereilleen kiroaa kaikki maahanmuuttajatko? Vai toimittajako, joka sanoo:

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Mikä erottaa tyypillisen hommafoorumilaisen rasisteista ja kännissä muukalaisvihaa uhoavista baariperunanenistä? Luettuaan tämän artikkelin hommafoorumilainen kohdistaa inhonsa tämän artikkelin kirjoittajaan. Ymmärtämättömään moukkaan, joka ruusunpunaisissa silmälaseissaan ei tajua tietämättään(?) lietsovansa pahimmalla tavalla muukalaisvihaa. Ja siihen laki- ja valtuutettukoneistoon, joka pitää tällaista kirjoittelua yksinomaan hienona asiana, eikä myöskään suklaanruskeiden lasiensa läpi näe sitä realismia, mikä näitä ohimosuoniamme räjäyttelee - nämä kotimaiset suvaitsevaiset superylisuomalaiset, joilla on oikeus alistaa suomen kansa ja nostaa yksittäsitapauksilla pieni vähemmistö jalustalle. Myös siihen kaksoisstandardiin, joka määrittelee että näin saa kirjoittaa. Mutta jos joku kirjoittaisi jostain negatiivisesta yksittäistapauksesta, kuten vaikka Tampereen pizzeriapalosta, että:

"tähän pystyvät vain ..."

Tämä olisi jo linnassa.

-i-

Suomessa nyt vain on näitä itseinhoisia protestantteja. Ei niitä paljoa ole, mutta ovatpahan ilmeisesti kirjoitustaitoisia, kun päätyvät mediaan töihin niin usein.

Kirjoittelu muuten ei ole normaalia toimituksellista tavaraa. Kyse on markkinointiviestinnän opeilla tehdystä journalismista. Itseasiassa kyseessä on oikeastaan integroitu markkinointiviestintä, koska sama viesti toimitetaan niin monen median kautta, mutta se on nyt sivuseikka.

Kampanjoita voi todellakin olla kaikenlaisia. Tuleekohan moni yhdistäneeksi esim yllättävän kiinnostuksen peniksen pituuteen maailmalla ja siitä jonkin ajan päästä ilmaantuvan potenssikeskustelun asiaanliittyvine isoine mainostajineen? Negatiivisillakin asioilla voidaan myydä.

Nyt pitää myydä mokutusta hinnalla millä hyvänsä. Aiheutetaan siis alemmuudentunnetta kantaväestössä ja pidetään nöyrinä ja vastaanottavaisena rikastukselle.

Sotkua aiheuttaa se, että nyt on useita kampanjoita päällekkäin. Persuvastaisuus on yksi ja mokumyönteisyys toinen. Persujen äänestäjiltä ja kansanedustajiksi valoituilta pitäisi saada luonto pois ja samaan aikaan muiden puolueiden epäilijät takaisin monikulttuurisuus-teeman taakse.

Älkää hyvät ihmiset uskoko kaikkea mitä lehdissä lukee. Nykyään ette todellakaan voi olla varmoja mistään lukemastanne. Teille voidaan myydä ideologia päähän, tahi vibraattori puohon ihan samalla tavalla.

[...]

Pojat eivät viihdy koulussa. Tämä on näkynyt pitkään eri tutkimuksissa, mutta korjausta ei ole saatu aikaiseksi. Tärkein koululaisen viihtyvyyteen vaikuttava asia on suhde opettajaan. Haittaavatko opettajakunnan vahvasti vinoutunut sukupuolijakauma ja opettajakoulutuksen teoreettisuus opettaja-oppilas -suhteen kehittymistä?

Ongelmat eivät koske vain pojanjullikoita. Vantaan kaikkia ysiluokkalaisia koskeva oppimis- ja päättelytaitoja mitannut seurantatutkimus kertoo tason kaikilla mitatuilla osa-alueilla heikentyneen dramaattisesti edellisestä tutkimuksesta vuonna 2004. Pahimmin on tippunut keskitason suomalaistaustaisten oppilaiden osaaminen.

Tämä on hälyttävää ja jyrkässä ristiriidassa sen PISA-hypetyksen kanssa, jota olemme vuosikausia kuulleet. Syytä itsetyytyväisyyteen ei todellakaan näytä olevan. Suomalaistaustaisia poikia uhkaa syrjäytyminen jo kouluaikana, ja jatkoa seuraa oppivelvollisuuden jälkeen.

Pitääkö vikaa kielteiseen kehitykseen etsiä koulun opetussisällöstä ja opettajien työtavoista vai ympäröivästä yhteiskunnasta? Ovatko maalaisjärki ja kouluista saatu käytännön kokemus hautautuneet yliopistojen ja opetushallinnon liiallisen teoriapainotteisuuden alle?

[...]

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2011050313649203_pk.shtml

Koska ollaan jo tarpeeksi pitkällä keskustelussa, niin uskallan vihdoin kirjoittaa tämän kolmikielisen tiedotteen:

Vaviskaa, suomalaiset! Uusi rotu on syntynyt: SUPERSUOMALAISET! Kolla på dem superfinländarernarnarna! Bow before thy new master race: The Super Finns!

Todellisuudessa hyviä suorittajia on ihan mukava seurata. Etenkin niitä Ellilän kympin tyttöjä. Itsehän kirjoitin vain kaksi laudaturia, toisen suomeksi ja toisen englanniksi. :(

Se nippelitiedon pänttääminen oli kyllä ihan totta. Ennen joka tuntia ja joka koetta tytöt kilpaa pänttäsivät ja kyselivät toisiltaan vuosilukuja ja päivämääriä. Lintuluetteloita, maaluetteloita ja sen sellaisia. Fiksumpaa olisi ollut harjoitella vastaamaan tehtävään, joka kuuluu seuraavasti: "Selitä lyhyesti maailmankaikkeus. Käytä tarvittaessa esimerkkejä."

En kyllä usko tuohon tyttöjen väitettyyn nippelitiedon opetteluun. Tilastollisesti tytöt kuitenkin saavat parempia arvosanoja ylioppilaskirjoituksissa, ja ne mittaavat hyvin laaja-alaista tietämystä. Ei siellä kysellä mitään lintuluetteloita ja päivämääriä.

Asiaan voi toki vaikuttaa kirjoitusten kielipainotteisuus, kun tytöt taitavat olla kielipäältään hieman poikia parempia. En tiedä onko tilanne muuttunut nyt, kun reaaliaineet voi kirjoittaa erikseen. Ainakin vuonna 2004 parhaissa lukioissa tytöt kirjoittivat keskimäärin 1,5 arvosanaa paremmat paperit kuin pojat. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2004/06/302086/tytot-ylioppilaskirjoituksissa-poikia-parempia

EDIT: Vielä tuosta koulumenestyksen ja työelämämenestyksen korrelaatiosta: eiköhän se johdu suurimmaksi osaksi siitä, että naisia ei kiinnosta luoda uraa vaan kiinnostaa tehdä lapsia ja panostaa perheeseen. Miksi sen, että on koulussa hyvä, tarvitsisi korreloida palkkaan aikuisena? Tytöt on kilpailuhenkisiä koulussa, aikuiset miehet on kilpailuhenkisiä työelämässä. Eri intressit.

Jos nyt perusopetuksesta jotain pitää sanoa niin ongelmahan ( sen lisäksi että ipanat on kasvatettu päin pyllyä ja kouluissa ei vaadita mitään) on se että kovin kovin harva oppii ajattelemaan koulussa. Suurin osa asioista maailmassa kuitenkin perustuu logiikkaan ja selkeisiin syy-seuraussuhteisiin. Tieto on melko hyödytöntä jos sitä ei osaa käyttää.

Luonnontieteiden rappio on se toinen itseäni koskettava asia, insinööri ja insinööriperheestä kun olen. ;) Nykyään ei tarvii osata oikeasti mitään, kaikki on "soveltamista ja käytännön asioita."
Likka myy sulle torilla mansikoita, kahdella kertominen nyt jotenkin vielä onnistuu mutta kolmen litran hinta tuottaa jo ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
Yhdeksän vuotta peruskoulua ja vielä lisää muita asteita ja ihmiset eivät osaa edes peruslaskutoimituksia, suuruusluokitusta ei ole mitään käsitystä, prosentit on jotain syötävää? Ei ihme jos niin henkilökohtaiset kuin valtionkin taloudet on siinä tilassa missä on. Varmasti eduskunnastakin löytyy porukkaa jotka eivät tiedä montako nollaa on miljardissa.

EDIT: Mietitääs esim. ylioppilaskirjoituksia... 18v jannua ei kuitenkaan hirveästi kiinnosta montako äLLää tulee, varsinkin kun haluamaansa oppilaitokseen pääsee pääsykokeillakin. Panostetaan niihin.
Ei muakaan oikeastaan kiinnostanut vaikka lahjakas koulussa olinkin. Nyt mulla on lukion ka 8, mitä se muuttais jos se olis vaikka 9 ?

Lisäksi esim. äidinkielen koe nyt on mitä on, itse osaan kirjoittaa melko hyvin jos viitsin, sarkasmi, ironia ja muut vaikeat tyylilajit luonnistuu, tieteellinen kirjoittaminen ja sisällöntuottaminen kyllä onnistuu. Jokainen voi arvella millaisia arvosanoja on tulossa jos pitää kirjoittaa jostain kissasatua käsittelevästä novellista analyysi.
Samaten aina piti tapella sanamäärien ja pituuksien kanssa, tuntui olevan parempi kirjoittaa 4 sivua paskaa kuin 2 sivua asiaa. Muiden aineita kun luki niin usein oli pitkiä lauseita vailla mitään sisältöä. C tuli, väitän että osaan kirjoittaa paremmin kuin keskiverto laudatur-mokuttaja.

Quote from: Malla on 02.05.2011, 19:05:08
Miten opetusta ja kouluarviointia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin todellisuutta ja ennustaisivat menestystä työelämässä -- ja työtyyväisyyttä, joka ei ole aina suoraan verrannollinen palkkaan? Jokaisen nuoren etu lienee, että opetus on mahdollisimman hyvää ja arviointi on mahdollisimman realistista

Naisilla voi olla keskimäärin heikommat tekniset taidot mutta todellisen pärjäämättömyyden selittää naisten heikko yhteistyökyky. Lasten vanhemmat tuntevat sanonnan "kolme tyttöä hiekkalaatikolla on liikaa". Pojat taas leikkivät isossakin laumassa helposti. Sama ilmiö pätee myöhemminkin. Miehet puhaltavat yhteen hiileen ja toimivat arvohierarkiassa hyvässä hengessä. Naiset sen sijaan kyräilevät ja käyttävät loistavia psykologisia kykyjään tehdäkseen toisten naisten työelämästä mahdollisimman vaikeaa ja kivikkoista. Väitän että yleismaailmallisestikin naisten heikompi asema yhteiskunnassa selittyy osin tällä. Miesten fyysiset voimat eivät sitä selitä, koska fyysisesti vahvemmat eivät ajaudu poikkeuksellisen usein johtajiksi.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, koulussa pitäisi testata lasten kykyä työskennellä ryhmässä.

Quote from: Cettu on 03.05.2011, 08:40:35
En kyllä usko tuohon tyttöjen väitettyyn nippelitiedon opetteluun. Tilastollisesti tytöt kuitenkin saavat parempia arvosanoja ylioppilaskirjoituksissa, ja ne mittaavat hyvin laaja-alaista tietämystä. Ei siellä kysellä mitään lintuluetteloita ja päivämääriä.

Luetteloilla viittasin koko lukio-oppilasajan kestävään pänttäämiseen.

Kirjoitusten ei-luonnontieteellisiin osuuksiin valmistautuminen puolestaan on hillitöntä nippelitiedon pänttäystä koko lukion ajalta. Niin vapaamuotoiset koe- kuin ylioppilaskirjoitusvastauksetkin pisteytetään tyypillisesti siten, että niistä poimitaan vastauksissa vaaditut faktat. Lisäpisteitä saatetaan myöntää jostakin sellaisesta, jota ei varsinaisesti odoteta muistettavan. "Historiankirjoituksina" niitä ei ehditä arvioida. Mitään analyyttisyyttä ei kouluikäisten vastauksissa vaadita. Kielet lienevät ainoita, joissa saadaan pisteitä myös kauniista sanoista, mutta tekninen osaaminen näyttelee edelleenkin merkittävää osaa vielä tuossa vaiheessa.

Olen kylläkin vahvasti siinä uskossa, että tytöt ovat kykenevämpiä muodostamaan kokonaisen rakenteen yksittäisistä tiedonjyväsistä. Jos nyt kuitenkin myöhemmällä iällä lukee koululaisten tuotoksia, niin ihan kauheaa soopaahan ne ovat.

QuoteAsiaan voi toki vaikuttaa kirjoitusten kielipainotteisuus, kun tytöt taitavat olla kielipäältään hieman poikia parempia.

Ainakin arvosanoissa tämä näkyi. Itselleni kielet ovat sokea piste, koska en koskaan käyttänyt varsinaisesti aikaa niiden opiskeluun. Tämä tietysti näkyi heikommissa ruotsin kielen arvosanoissa, jotka olivat kirjoituksiin mennessä pienentyneet sen verran, että ne tuottivat vain keskinkertaisen tuloksen. Kuitenkin havaitsin tyttöjen pureutuvan hyvin tehokkaasti juuri kielioppiin ja sanastoihin, siis sellaisiin asioihin, joiden opettelu ei nurinkurisesti mielestäni olisikaan mikään indikaatio kielellisistä lahjoista. Väittäisin, että kielen omaksuminen tätä kautta kysyy jotain muuta taitoa. Mikä se on, sitä en osaa nimetä.