Poll
Question:
Pakkoruotsi vai pakkovenäjä?
Option 1: Pakkoruotsi
votes: 2
Option 2: Pakkovenäjä
votes: 1
Option 3: Molemmat pakollisiksi
votes: 2
Option 4: Molemmat vapaaehtoisiksi
votes: 69
Suomenruotsalaisuus Suomessa on mielestäni kiistattomin osoitus siitä, että eri identiteetit harvemmin tulevat kitkatta toimeen keskenään. Mitä suurempi diversiteetti, sitä suurempi kitka. Kieli on identiteetin ytimessä eikä mikään pieni asia, kun keskinäinen ymmärretyksi tuleminen on yhteiskunnan a ja o.
Itse olen sukujuuriltani suomenruotsalainen. Tässä äitini puoleisessa suvussa miehet valitsivat aikoinaan suomalaisuuden otettuaan yhteen muiden suomenruotsalaisten kanssa. Riita koski nimenomaan suhtautumista ruotsinkielen pakollisuuteen, sanelupolitiikkaan, eristäytymiseen jne. Logiikka näillä oli se, että suomenruotsalaiset eivät jo pelkän kokonsa puolesta olisi missään vaiheessa mikään merkittävä tekijä heidän näkemässä tulevaisuudessa, ja että kehitys johtaisi suomenruotsalaisilla väistämättä kuihtumiseen ja pystyyn kuolemiseen ympäröivän yhteiskunnan paineessa, ellei suomenruotsalaisuutta olisi rakennettu aidosti rakentavalle ja luontevasti omaksuttavalle pohjalle.
Riita oli niinkin ankara, että nämä sukuni miehet kielsivät lapsiaan lopulta puhumasta ruotsia ja integroivat näin tulevat jälkeläisensä valtakulttuuriin, kutakuinkin täydellisesti.
-------------------
Itse sanoisin, että suomenruotsalaisten ainoa keino selviytyä eteenpäin olisi ensin miettiä seuraavaa esimerkkiä:
- otetaan nuori mies, joka on vannoutunut antikristitty, eli vastustaa kirkkoa ja perustaa koko olemassaolonsa tälle vastustamiselle.
Nyt tarkkana. Jos kirkko poistetaan yhtälöstä, mitä se tekee nuoresta miehestä?
- ei mitään: tämä nuori mies ei ole tämän jälkeen enää siis yhtään mitään. Tarkoittaa, että 'anti-' on aina riippuvainen siitä, mitä tämä vastustaa.
Itse näen, että tämänpäivän suomenruotsalaisuus peilaa itseään nimenomaan anti-suomalaisuuden kautta. Suomalaisuus toimii suomenruotsalaiselle peilinä, josta tämä peilaa itseään. Jos suomalainen poistetaan yhtälöstä, mitä on suomenruotsalainen?
- Se ydin kun löytyy niin ei tarvita suomalaisia pitämässä yllä mielikuvaa suomenruotsalaisuudesta: ei tarvita pakkoruotsia, ei eri vapauksia, vaan ainoastaan sitä mitä suomenruotsalaisuus on omilla meriiteillään. Tämä, oikein hoidettuna, voi aivan hyvin toimia antibioottina mm. suomalaisten nuorten haluttomuudelle opiskella ruotsia.
En todellakaan usko, että kenellekään suomenkieliselle olisi pienintäkään ongelmaa siinä, että suomenruotsalaiset pitäisivät omaa kulttuuriaan pystyssä ilman, että suomenkielisten tulisi olla aktiivisia osapuolia tämän ylläpitämisessä.
-----------
Yleisesti vielä yhteiskunnan valtasuhteista sellainen näkemys, että härksi vallankäyttö tulee jäämään historiaan jos nettiä ei kaadeta, ja jo tapahtunutta kehitystä tiedonkulussa nollata. Härskeille peleille kaappien takana ei siis ole piakkoin yksinkertaisesti piiloa missä se voi tapahtua jos kehitys jatkuu nykyisellään. Homman kaltaisesta kansalaisvalvomisesta tulee täysin arkinen asia ennenpitkää, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki härskit hommelit tuodaan esille, ja siitä käydään kilpailua, että kuka ne kerkiää ensimmäisenä paljastamaan. Tämä pakottaa yhteiskunnan eri etupiirit toimimaan ns. by the book. Ja tämä on vain hienoa.
Eli: Orwell - reversed.
Hyviä huomioita jotka voisin allekirjoittaa. Ja minunkin sukutaulustani löytyy ummikko från Kimito - jos sillä nyt on suurtakaan merkitystä. Tuskin on. :)
Itse huomaan skisman olemassaolon yksinkertaisesti siitä, että huomaan itsessäni joskus kuohahtavan suoranaisen vihan kun joku kärkkäästi ilmaisee mielestään olevansa nimenomaan bättre folkia. Tähän retoriikkaan kuuluu toisinaan toki erinäisiin suomensukuisiin kansoihin nimellä viittaaminen, sen parempi jos näiden kulttuuripiirteisiin kuuluu paimentolaisuus. ::)
Ihan kuin paimentolaisuudessa olisi jotain vikaa, muuten. ???
Aikuisten oikeasti, mitä enemmän saa lukea tuollaista "itäruotsalaista" ylemmyydentunnetta ja suoranaista vittuilua jonka katteena ei ole useinkaan mitenkään korkea ÄO, sitä enemmän vastareaktiona naurattavat nämä "Älä löi, en ole hurrit!" - vitsit.
Tämä ei missään nimessä ole omiaan parantamaan yhtään mitään.
Tunne oma arvosi - anna arvo toisellekin. Och samma på svenska
.
Näyttäisi taipuvan keskustelu hieman anti-suomenruotsalaisuuden suuntaan. :D
Kertokaapa asioita, mitä suomalaiset voisivat ottaa omaan identiteettiinsä suomenruotsalaisilta.
Quote from: Liero on 06.04.2009, 07:11:52
Näyttäisi taipuvan keskustelu hieman anti-suomenruotsalaisuuden suuntaan. :D
Sinullapa on mielenkiintoisen väriset rillit.
Quote
Kertokaapa asioita, mitä suomalaiset voisivat ottaa omaan identiteettiinsä suomenruotsalaisilta.
Ahkeran säätiöittämisen lisäksi? ;)
No yhteislaulamisen, yhteisöllisyyden ja elintavat. Eläväthän he pitempään ja terveempinä.
Quote from: Liero on 06.04.2009, 07:11:52
Kertokaapa asioita, mitä suomalaiset voisivat ottaa omaan identiteettiinsä suomenruotsalaisilta.
Ilmeisesti ainakin Tove Janssonin luomat muumihahmot.
Quote from: Timo Hellman on 06.04.2009, 08:27:19
No yhteislaulamisen, yhteisöllisyyden ja elintavat. Eläväthän he pitempään ja terveempinä.
Ja ennen kaikkea onnellisempana. Pelottaakohan suomenruotsalaisia tulevaisuuden työvoima-/hoitajapula yhtä paljon kuin muita suomalaisia? Soininvaara taisi joskus ehdottaa, että hoitajapula hoituu sillä, kun lapset pyyhkivät eläkkeellä olevien vanhempiensa pyllyt. Tämä tietysti edellyttäisi sitä, että muututtaisiin
poispäin maailman menosta.
Mielestäni suomenruotsalaiset siis pysyvät tolpillaan ilman pakollista tukea valtaväestöltä. Mielestäni on surkeata, että suomenruotsalaistenKIN tapauksessa valtion täytyy olla se toimija, joka 'voimavaraisesti' pitää suomenruotsalaisten kulttuuria yllä pakkokeinoin.
Tämä kun puhuu siitä volumella, että yksikään muu tuleva vähemmistö EI irtaudu tästä valtion tissistä missään vaiheessa. Eli ei koskaan.
Tämä on myös luonut sen valheellisen ilmapiirin suomenruotsalaisille, että he mukamas olisivat riippuvaisia tästä tissistä. Tämä ottaakin päähän ihmisiä, koska jokaiselle lienee selvää, että suomenruotsalaiset ei mitään valtion tissejä oikeasti ja todellisuudessa tarvitse.
TIEDOTUS KÄYTTÄJILLE
Tässä ketjussa on voimassa normaalien sääntöjen ja asetusten lisäksi joukko erikoismääräyksiä, joiden tarkoituksena on ylläpitää asiallista keskustelua. On tärkeää, että käyttäjät lukevat nämä muutokset ENNEN kommentointia!
ERITYISMÄÄRÄYKSET
1§ Ketjussa saa keskustella ainoastaan ruotsinkielen virallisesta asemasta Suomessa, Suomen hallinnossa ja koulutuspolitiikassa.
2§ Käyttäjien on pidättäydyttävä tiukasti asia-argumentoinnissa ja vältettävä yleisimpiä argumentointivirheitä.
3§ Käyttäjien on oltava kohteliaita toisilleen. Riidanhaastaminen, olkiukko-argumentointi, provosointi ja käyttäjien henkilön loukkaaminen on kielletty.
4§ Moderaation tekemistä päätöksistä tässä ketjussa EI VOI VALITTAA missään. Valittaminen tässä ketjussa tehdyistä moderaatiolinjauksista on rangaistuksen uhalla kielletty.
5§ Näitä sääntöjä saa kommentoida ainoastaan moderaatiolinjasta valittamiseen varatusta ketjusta.
6§ Näiden sääntöjen rikkoja saa automaattisesti ja ilman varoitusta 1-3 päivää kirjoituskieltoa foorumille. Lisäksi myös normaalit rangaistukset ja säädökset ovat voimassa.
7§ Epäillyt sääntörikkomukset on ilmoitteva ylläpidolle käyttäen ilmianto-painiketta. Syytökset sääntörikkomuksista tässä tai muissa ketjuissa on kielletty.
8§ Ylläpito varaa oikeuden muuttaa näitä sääntöjä ilmoittamatta. Jokainen tähän ketjuun kirjoittava on velvollinen tuntemaan nämä poikkeussäädökset sekä velvollinen tarkistamaan mahdolliset sääntömuutokset ennen kommenttinsa julkaisua.
ALUSTUS:
Ns. pakkoruotsi on herättänyt foorumilla kiivasta keskustelua ja vatustamista, joka on ajoittain levinnyt myös muihin ketjuihin. Tämän epätoivottavan leviämisilmiön torjumiseksi avataan tämä ketju, joka on varattu vain pakkoruotsi-keskustelua varten.
Kenenkään ei ole pakko osallistua keskusteluun, joten kommentoi vain, jos sinulla on todellista sanottavaa.
------------------
Tiedotus käyttäjille 4.11.2010.
Hyvä herrasväki,
ystävällinen lähijuniksenne puhuu nyt koko modekollektiivin suulla. Olemme todenneet, että kenenkään mielenkiinto tai aika ei riitä pakkoruotsikeskustelun moderoimiseen, koska aihe herättää niin suuria tunteita. Jotta moderointi oikeasti onnistuisi, keskustelua pitäisi seurata aktiivisesti ja sitä ennen perehtyä kaikkeen aiemmin eri keskustelijoiden toimesta sanottuun.
Näistä syistä keskustelu pakkoruotsista menee jäähylle tämän vuoden loppuun. Tilannetta harkitaan uudestaan vuodenvaihteen jälkeen. Ylläpito pitää itsestäänselvänä, että keneltäkään ei ole jäänyt aiheesta sanomatta mitään mullistavan oleellista, joten aiheen käsittelyyn muissa yhteyksissä tullaan suhtautumaan nuivasti, ellei yhteys käsiteltävään aiheeseen ole selittämättä ilmeinen.
Tämän mukaan. Pusuja ja haleja, T: Junis-setä.
Onko Suomen uusi kielilaki YK:n ihmisoikeusjulistuksen 2. artiklan vastainen?
http://wikikarelia.com/index.php/YK:n_ihmisoikeusjulistus
Esimerkiksi ruotsalainen pääsee Suomessa vaikkapa lääkärin ammattiin osaamatta suomea, kun taas suomenruotsalaiselta se ei onnistu.
http://books.google.fi/books?id=1qwC2_cT_gsC&pg=PT98&dq=ruotsalainen+saa+suomessa+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin+viran+osaamatta+suomea
Kannatan ruotsin kielen aseman laskemista saamelaiskielten tasolle (ja samalle tasolle kuin suomen kieli Ruotsissa). Toisin sanoen määriteltäköön ruotsin kielen hallintoalue kunnan tarkkuudella, ja tällä alueella ihmisillä olkoon oikeus käyttää ruotsin kieltä asioidessaan yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa.
Yksityisillä yrityksillä olkoon luonnollisesti oikeus palvella asiakkaitaan millä kielillä haluavat, kunnasta riippumatta.
Quote from: Oami on 25.07.2009, 13:32:56
Kannatan ruotsin kielen aseman laskemista saamelaiskielten tasolle (ja samalle tasolle kuin suomen kieli Ruotsissa). Toisin sanoen määriteltäköön ruotsin kielen hallintoalue kunnan tarkkuudella, ja tällä alueella ihmisillä olkoon oikeus käyttää ruotsin kieltä asioidessaan yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa.
Olen muuten samaa mieltä, mutta mielestäni myös lappalaisia hyysätään liikaa. Kannatan saamelaiskäräjien lakkauttamista ja saamelaisten kulttuurin verovaroista tukemisen lopettamista sekä saamenkielisten koulujen lakkauttamista.
Quote from: Oami on 25.07.2009, 13:32:56
Yksityisillä yrityksillä olkoon luonnollisesti oikeus palvella asiakkaitaan millä kielillä haluavat, kunnasta riippumatta.
Tietysti.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 15:59:24
Olen muuten samaa mieltä, mutta mielestäni myös lappalaisia hyysätään liikaa. Kannatan saamelaiskäräjien lakkauttamista ja saamelaisten kulttuurin verovaroista tukemisen lopettamista sekä saamenkielisten koulujen lakkauttamista.
Mielenkiintoinen näkemys ottaen huomioon että myös kielivähemmistöt maksavat koulutuksestaan veroina. Tulisiko mielestäsi suomenkielisten lapsien nauttia Suomessa oikeutta käydä koulua suomeksi?
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 16:30:45
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 15:59:24
Olen muuten samaa mieltä, mutta mielestäni myös lappalaisia hyysätään liikaa. Kannatan saamelaiskäräjien lakkauttamista ja saamelaisten kulttuurin verovaroista tukemisen lopettamista sekä saamenkielisten koulujen lakkauttamista.
Mielenkiintoinen näkemys ottaen huomioon että myös kielivähemmistöt maksavat koulutuksestaan veroina. Tulisiko mielestäsi suomenkielisten lapsien nauttia Suomessa oikeutta käydä koulua suomeksi?
Saamelaiskielet ovat äärimmäisen marginaalisia. Ne ovat verrattavissa mustalaisten "kieleen". Myös mustalaiskielen kouluopetus mustalaislasten "äidinkielenä" tulisi ehdottomasti lopettaa kokonaan. Veronmaksajien rahoilla ei myöskään pitäisi kustantaa yhdenkään mustalaiskielisen kirjan tai lehden julkaisemista. Mustalaiskielisille kirjoille tai lehdille ei ole minkäänlaista kysyntää. Kukaan mustalainenkaan ei maksaisi niistä penniäkään. Niinpä niitä on olemassa vain siksi, että valtio ja kunnat tukevat niiden tuotantoa ja jakelua.
Saamelaisten tai mustalaisten kouluttaminen "omilla" kielillään eristää heidät yhteiskunnasta. Mustalais- tai saamelaiskielten käyttäminen kouluopetukseen on aivan yhtä järjetöntä kuin tataarinkielen tai jiddishin käyttäminen.
Esimerkiksi Helsingin juutalainen koulu ottikin opetuskielekseen suomen jo muistaakseni 1920-30-luvulla, vaikka tuohon aikaan useimpien aikuisten juutalaisten äidinkieli oli vielä jiddish. Juutalaisten asenne oli siis täysin oikea. He halusivat integroitua ja assimiloitua ja onnistuivat siinä. Saamelaisten pitäisi tehdä samoin.
Suomenkielisenemmistöisillä paikkakunnilla asuvien suomenruotsalaisten pitäisi niin ikään integroitua ja assimiloitua suomenkieliseen väestöön. On järjetöntä, että esim. Turussa ja Tampereella ylläpidetään ruotsinkielisiä peruskouluja.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 16:49:07
Suomenkielisenemmistöisillä paikkakunnilla asuvien suomenruotsalaisten pitäisi niin ikään integroitua ja assimiloitua suomenkieliseen väestöön. On järjetöntä, että esim. Turussa ja Tampereella ylläpidetään ruotsinkielisiä peruskouluja.
Ihmiset haluavat käydä koulua omilla äidinkielillään eikä siinä minun mielestäni ole mitään järjetöntä. Kyllä tuntemani ruotsinkielistä koulua Turussa käyneet ihmiset ovat "integroituneet" yhteiskuntaan. Monet ruotsinkieliset ovat niin integroituneet että maksavat suomenkielisiä enemmän veroja. Heille varmaan kävisi hyvin että ruotsinkielisten veroilla ylläpidetään ruotsinkielisten kouluja ja suomenkielisten veroilla suomenkielisten kouluja.
Onko muuten mielestäsi suomenkielisillä lapsilla oltava oikeus käydä koulunsa suomen kielellä?
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 17:01:26
Ihmiset haluavat käydä koulua omilla äidinkielillään eikä siinä minun mielestäni ole mitään järjetöntä.
Saamelaiskieliä (inarinsaame ja kolttasaame) puhuu n. 0,1 % väestöstä. Minun mielestäni on järjetöntä antaa ihmiselle koulutusta kielellä, jota 99,9 % väestöstä ei ymmärrä.
Jos minä asuisin esim. USA:ssa, en vaatisi lapsilleni suomenkielistä kouluopetusta.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 17:01:26
Kyllä tuntemani ruotsinkielistä koulua Turussa käyneet ihmiset ovat "integroituneet" yhteiskuntaan. Monet ruotsinkieliset ovat niin integroituneet että maksavat suomenkielisiä enemmän veroja.
Tietysti monilla suomenruotsalaisilla on suuremmat tulot kuin suomenkielisillä keskimäärin.
Onko tuollainen trivia mielestäsi jokin argumentti?
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 17:01:26
Heille varmaan kävisi hyvin että ruotsinkielisten veroilla ylläpidetään ruotsinkielisten kouluja ja suomenkielisten veroilla suomenkielisten kouluja.
Suomessa ei ole erillistä valtiota ruotsinkielisille. Ruotsinkielisissä kunnissa toki ylläpidetään ruotsinkielisten veronmaksajien rahoilla ruotsinkielisiä kouluja. Tämä onkin oikein.
Mitään ylioppilastutkinnon jälkeistä koulutusta ei pidä veronmaksajien rahoilla ylläpitää. Mikään ruotsinkielinen kunta ei kuitenkaan itse omilla rahoillaan ylläpitäisi ruotsinkielisiä yliopistoja tai ammattikorkeakouluja. Niitä ylläpidetään valtion varoilla eli n. 95-prosenttisesti suomenkielisten veronmaksajien rahoilla. Ruotsinkielisen korkeakoulutuksen määrä on Suomessa aivan liian suuri suhteessa tarpeeseen, mikä näkyy opiskelupaikkojen saamisen matalampana rimana. Joku pelkkiä approbatureita kirjoittanut ylioppilas kävelee ihan pokkana sisään yliopistoon opiskelemaan esim. oikeustiedettä, lääketiedettä, kauppatieteitä tms. aineita ruotsiksi. Tämä on täysin sama asia kuin Affirmative Action USA:ssa.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 17:01:26
Onko muuten mielestäsi suomenkielisillä lapsilla oltava oikeus käydä koulunsa suomen kielellä?
Tietysti väestön 95-prosenttisella enemmistöllä on oikeus saada koulutusta omalla äidinkielellään. Tämä on meidän maamme, meidän valtiomme, meidän koulujärjestelmämme jne.
En siis käsitä, miten voit kuvitella kysymyksesi olevan jotenkin mielekäs.
Ruotsin kielestä tulee tehdä oppiaineena kouluissa vapaavalintainen ja ruotsinkielisiä palveluita tulisi tarjota vain selvästi ruotsinkielisissä kunnissa. Samalla tavalla myös erilliset koulut ja ruotsinkieliset koulutusohjelmat tulisi lakkauttaa julkisissa kouluissa.
Kaksikielisyys ei ole totta oikeastaan kuin paperilla maassa joka on käytännössä hyvin yksikielinen. Ruotsin kielen pakollinen opetus ei tuota hyviä tuloksia, vaan suurin osa kansasta ei osaa ruotsia oikeastaan lainkaan. Harvat edes pääsevät käyttämään ruotsia arkielämässään. Pakollisuus myös koventaa asenteita ruotsinkielisiä kohtaan ja haittaa niiden opiskelua jotka kielestä muuten olisivat kiinnostuneita. Tässä kansainvälistyvässä maailmassa vapaavalintaisuus kieliopiskeluissa, ja suurten maailmankielien opiskelu, on todennäköisesti oppilaiden kannalta parempi asia kuin ruotsin kielen opiskelu.
Erilliset koulut taas pitävät yllä aivan turhaa erottelua jossa ruotsinkieliset ovat muuten täysin suomalaisia ja menestyviä yhteiskunnan jäseniä mutta silti hienoisella tavalla erotettuja muusta väestöstä. Ruotsin kielen säilyminen Suomessa on ruotsinkielisistä itsestään kiinni ja se säilyy jos he sen näkevät olennaisena osana kulttuuriaan.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 17:20:54Joku pelkkiä approbatureita kirjoittanut ylioppilas kävelee ihan pokkana sisään yliopistoon opiskelemaan esim. oikeustiedettä, lääketiedettä, kauppatieteitä tms. aineita ruotsiksi. Tämä on täysin sama asia kuin Affirmative Action USA:ssa.
On siinä mielestäni vissi ero, jaellaanko opiskelupaikkoja löyhemmin kriteerein keskivertoa rikkaammille vai keskivertoa köyhemmille kansanosille. Affirmative actionin pontimena on sääli, toisin kuin suomenruotsalaisten helpomman korkeakouluun pääsyn.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 17:20:54
Saamelaiskieliä (inarinsaame ja kolttasaame) puhuu n. 0,1 % väestöstä. Minun mielestäni on järjetöntä antaa ihmiselle koulutusta kielellä, jota 99,9 % väestöstä ei ymmärrä.
Saamelaisille omalla kielellä on merkitys. Pohjoissaame on kielistä puhutuin ja sitä käytetään saamelaisalueilla myös Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaisille valtioiden rajoilla ei ole niin suurta merkitystä sillä he asuttavat pohjoista aluetta yli valtiorajojen. Saamelaisista melko pieni osa asuu Suomessa. Minua ei haittaa että saamelaiset pysyvät saamelaisina ja puhuvat omaa kieltään.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 17:20:54Jos minä asuisin esim. USA:ssa, en vaatisi lapsilleni suomenkielistä kouluopetusta.
Ruotsi ja saamelaiskielet ovat syntyperäisten Suomen valtion alueen väestöjen kieliä. Suomi ei ole tällainen kieli Yhdysvalloissa, joskin sitäkin jonkin verran opetetaan kouluissa suomalaisalueilla.
QuoteTietysti monilla suomenruotsalaisilla on suuremmat tulot kuin suomenkielisillä keskimäärin.
Onko tuollainen trivia mielestäsi jokin argumentti?
Kyllä, koska mielestäsi ruotsalaisilla esim. Turussa ei saisi olla omaa koulua vaikka oppilaita on riittävästi ja ruotsinkieliset kustantavat omien kakaroidensa koulutuksen. Mikäli koulut järjestettäisiin yksityisenä palveluna olisivat kaupunkien ruotsinkieliset koulut luultavasti parempia kuin suomenkieliset. Se että Turussa voi käydä koulua ruotsin kielellä ei ole suomenkielisiltä millään tavalla pois.
QuoteMitään ylioppilastutkinnon jälkeistä koulutusta ei pidä veronmaksajien rahoilla ylläpitää. Mikään ruotsinkielinen kunta ei kuitenkaan itse omilla rahoillaan ylläpitäisi ruotsinkielisiä yliopistoja tai ammattikorkeakouluja. Niitä ylläpidetään valtion varoilla eli n. 95-prosenttisesti suomenkielisten veronmaksajien rahoilla.
En usko. Noin kuusi prosenttia Suomen yliopisto-opiskelijoista opiskelee Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa kun 5,5 % prosenttia väestöstä on ruotsinkielisiä ja keskimäärin hieman enemmän veroja maksavia. Luulen että rahoituksesta 95 % ei siis tarvitse tulla suomenkielisiltä. Toisaalta oppilaitokset palvelevat myös suomenkielisiä opiskelijoita ja ei niin vaativan kielikokeen suoritettuaan sinne pääsee vaikka Elliläkin opiskelemaan.
Åbo Akademi on muutenkin äärimmäisen varakas laitos (yksityisistä lahjoituksista koostuva säätiö omistaa lähes kaiken) ja se toimi vuoteen 1981
yksityisenä oppilaitoksena. Hankenia en niin tunne.
QuoteRuotsinkielisen korkeakoulutuksen määrä on Suomessa aivan liian suuri suhteessa tarpeeseen, mikä näkyy opiskelupaikkojen saamisen matalampana rimana. Joku pelkkiä approbatureita kirjoittanut ylioppilas kävelee ihan pokkana sisään yliopistoon opiskelemaan esim. oikeustiedettä, lääketiedettä, kauppatieteitä tms. aineita ruotsiksi. Tämä on täysin sama asia kuin Affirmative Action USA:ssa.
No ei kai nyt sentään.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 17:20:54
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 17:01:26
Onko muuten mielestäsi suomenkielisillä lapsilla oltava oikeus käydä koulunsa suomen kielellä?
Tietysti väestön 95-prosenttisella enemmistöllä on oikeus saada koulutusta omalla äidinkielellään. Tämä on meidän maamme, meidän valtiomme, meidän koulujärjestelmämme jne.
En siis käsitä, miten voit kuvitella kysymyksesi olevan jotenkin mielekäs.
Halusin vain lukea sen sinun kirjoittamanasi. Suomenkielisellä on oikeus omakieliseen opetukseen (ilmeisesti vaikka asuisi ruotsinkielisellä alueella) mutta muilla ei ole. Mielestäsi suomenkieliset ovat siis herrakansaa suomenruotsalaisiin verrattuna ja nauttivat erioikeuksia. Minä en allekirjoita näkemystäsi.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:17:33
Suomenkielisellä on oikeus omakieliseen opetukseen (ilmeisesti vaikka asuisi ruotsinkielisellä alueella) mutta muilla ei ole. Mielestäsi suomenkieliset ovat siis herrakansaa suomenruotsalaisiin verrattuna ja nauttivat erioikeuksia.
Olkinukke. En tietenkään tarkoittanut, että suomenkielisillä olisi oikeus vaatia suomenkielistä kouluopetusta jossain Ahvenanmaalla tai Pohjanmaan yli 90-prosenttisesti suomenkielisissä kunnissa.
Opetusta pitäisi antaa toisella kotimaisella kielellä, mikäli kielivähemmistön osuus kunnan asukasluvusta on esim. yli 25 % alle 50.000 asukkaan kunnissa tai yli 10 % yli 50.000 asukkaan kunnissa.
Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku yksikielisiksi.
Tampereen ruotsinkielinen koulu lakkautettava.
Kaikki ruotsinkielinen korkeakouluopetus lakkautettava.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 17:20:54
Joku pelkkiä approbatureita kirjoittanut ylioppilas kävelee ihan pokkana sisään yliopistoon opiskelemaan esim. oikeustiedettä, lääketiedettä, kauppatieteitä tms. aineita ruotsiksi.
Ei muuten onnistu. Huonoilla yo-koetuloksilla ei ole käytännössä
mitään saumaa päästä Helsingin lääkiksen tai oikiksen ruotsinkieliselle linjalle eikä
edes Hankenille, vaikka Hankenille sinänsä pääseekin selvästi helpommin kuin kahteen edellä mainittuun tiedekuntaan. Hankenin tapaus on muuten aika mielenkiintoinen. Koska Hankenille on helpompi päästä kuin esim. Helsingin Kauppakorkeakouluun, voisi olettaa Hankenin tutkinnon painavan vähemmän työmarkkinoilla kuin HKK:n, mutta todellisuudessa Hankenilta valmistuneet työllistyvät
vähintään yhtä hyvin kuin HKK:lta valmistuneet. Kuten sanonta kuuluu: "the proof of the pudding is its eating."
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 18:25:58
Opetusta pitäisi antaa toisella kotimaisella kielellä, mikäli kielivähemmistön osuus kunnan asukasluvusta on esim. yli 25 % alle 50.000 asukkaan kunnissa tai yli 10 % yli 50.000 asukkaan kunnissa.
Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku yksikielisiksi.
Tampereen ruotsinkielinen koulu lakkautettava.
Kaikki ruotsinkielinen korkeakouluopetus lakkautettava.
Sanomaasi ei voi tulkita mitenkään muuten kuin vihamielisyytenä ruotsinkielistä väestöä kohtaan, mutta onhan sinulla siihen oikeus. Mitään käytännön syytä ei ole lopettaa mitään kouluja joissa on riittävästi oppilaita ja joissa opiskellaan kotimaisella kielellä sellaisia taitoja joita kotimaassa tarvitaan.
Jos korkeakoulut muutettaisiin yksityiseksi, onko sinulla jokin validi peruste miksi Åbo Akademi (vieläpä varmasti vakavaraisimpana yliopistona) ei saisi jatkaa?
Pakkoruotsin tilalle voisi ottaa toisen pakollisen kielen, jonka voisi valita vapaasti useamman, esim. ruotsin, saksan, venäjän, ranskan, joukosta. Toisaalta voisi ajatella, että ei ole järkevää opettaa koko kansalle englannin lisäksi muuta vierasta kieltä. Suurelle osalle ihmisistä on aivan riittävästi tekemistä yhden vieraan kielen, englannin, opettelemisessa. Peruskoulussa riittäisi siis yksi pakollinen vieras kieli, ja vasta lukiossa tulisi toinen pakollinen kieli (jota olisi voinut opiskella vapaaehtoisena peruskoulussa). Ammatillisessa koulutuksessa ruotsilla ei ole mitään virkaa. Korkeakoulujen virkamiesruotsista voisi luopua ja sen tilalla suorittaa vapaavalintaisen vieraan kielen kurssin.
Luulen, että yllä hahmotellulla opetussuunnitelmalla olisi merkittävät sivistykselliset ja taloudelliset vaikutukset jo keskipitkällä aikavälillä. Nykyisin koulutetut suomalaiset osaavat keskimäärin englantia kohtuullisen hyvin, ruotsia jonkin verran, muita kieliä heikonlaisesti. Jos ruotsin sijasta voisi opiskella muita kieliä, meillä olisi nopeasti satoja tuhansia aiempaa enemmän saksan, venäjän, ranskan, ehkä kiinankin osaajia.
QuoteÅbo Akademi on muutenkin äärimmäisen varakas laitos (yksityisistä lahjoituksista koostuva säätiö omistaa lähes kaiken) ja se toimi vuoteen 1981 yksityisenä oppilaitoksena. Hankenia en niin tunne.
Tähän liittyy mielenkiintoinen tarina, joka on aivan liian tyypillinen Suomessa. Åbo Akademi ja suomenkielinen Turun yliopisto perustettiin samaan aikaan itsenäisyyden alussa yksityisten lahjoitusten turvin. Kun Turun yliopisto valtiollistettiin 1974, sen kannatusyhdistyksen merkittävä varallisuus otettiin valtion haltuun ja ilmeisesti käytettiin valtion yleisiin menoihin. Åbo Akademi valtiollistettiin 1981, mutta sen varoja ei otettu valtiolle vaan ne ovat sillä edelleenkin korkoa kasvaneena. Ei liene tarpeellista mainita, että Åbo Akademia valtiollistettaessa opetusministerinä oli Rkp:n edustaja (Pär Stenbäck).
Minä vastustan pakkoruotsia koska pakko, ei koska ruotsi. Ja johdonmukaisesti vastustan myös pakkosuomea.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:41:20
Minä vastustan pakkoruotsia koska pakko, ei koska ruotsi. Ja johdonmukaisesti vastustan myös pakkosuomea.
Sinun mielestäsi siis pakollinen ruotsin kielen opiskeleminen, jota puhuu äidinkielenään noin 5-6% väestöstä (joista suurin osa puhuu sujuvaa suomea) on verrannollinen sen kanssa, että opiskellaan kieltä jota yli 90% maan väestöstä puhuu äidinkielenään?
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:35:42
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 18:25:58
Opetusta pitäisi antaa toisella kotimaisella kielellä, mikäli kielivähemmistön osuus kunnan asukasluvusta on esim. yli 25 % alle 50.000 asukkaan kunnissa tai yli 10 % yli 50.000 asukkaan kunnissa.
Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku yksikielisiksi.
Tampereen ruotsinkielinen koulu lakkautettava.
Kaikki ruotsinkielinen korkeakouluopetus lakkautettava.
Sanomaasi ei voi tulkita mitenkään muuten kuin vihamielisyytenä ruotsinkielistä väestöä kohtaan, mutta onhan sinulla siihen oikeus.
Mielestäni se
ei ole vihamielisyyttä ruotsinkielistä väestöä kohtaan, että kannatan esim.
Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren, Hangon, Tammisaaren, Karjaan, Kirkkonummen, Kauniaisten, Porvoon ja Loviisan säilyttämistä kaksikielisinä kaupunkeina. Toinen isoisäni oli Pohjanmaalta kotoisin oleva suomenruotsalainen, hänen veljensä eli isosetäni oli ahvenanmaalainen ja oli naimisissa riikinruotsalaisen kanssa, äidilläni on ruotsinkielisiä serkkuja ja minulla ruotsinkielisiä pikkuserkkuja. Otan sen henkilökohtaisena loukkauksena, jos joku kehtaa väittää minun olevan vihamielinen ruotsinkielisiä sukulaisia kohtaan eli omia sukulaisiani kohtaan.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:35:42
Mitään käytännön syytä ei ole lopettaa mitään kouluja joissa on riittävästi oppilaita ja joissa opiskellaan kotimaisella kielellä sellaisia taitoja joita kotimaassa tarvitaan.
Esim. ruotsinkielinen media-ammattikorkeakoulu tai ruotsinkielinen teatterikorkeakoulu eivät ole tällaisia.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:35:42
Jos korkeakoulut muutettaisiin yksityiseksi, onko sinulla jokin validi peruste miksi Åbo Akademi (vieläpä varmasti vakavaraisimpana yliopistona) ei saisi jatkaa?
Ei tietenkään. Luulin sen olevan implisiittisesti selvää, että täällä puhuttiin valtion ja kuntien koulutusmäärärahoista.
Quote from: Kowalski on 25.07.2009, 18:44:53
Sinun mielestäsi siis pakollinen ruotsin kielen opiskeleminen, jota puhuu äidinkielenään noin 5-6% väestöstä (joista suurin osa puhuu sujuvaa suomea) on verrannollinen sen kanssa, että opiskellaan kieltä jota yli 90% maan väestöstä puhuu äidinkielenään?
Ei tietenkään pakollinen ruotsin opiskeleminen ole verrannollinen suomen opiskelemiseen. Pakollinen ruotsin opiskeleminen on verrannollinen pakolliseen suomen opiskelemiseen. Epäilemättä valtaosa ruotsinkielisistä käyttäisi ilman pakkoakin mahdollisuuden opiskella suomea juuri mainitsemastasi syystä. Pelkällä ruotsilla pärjää huonosti Suomessa ja tämä asia tunnetaan heidän parissaan.
Ongelmallista on myös se että moni suomenruotsalaisista osaa suomea erinomaisesti tai toisena kotikielenään ja silti joutuu lukemaan suomea vieraana kielenä samantyyppisin materiaalein kuin meidät on pakotettu opiskelemaan ruotsia. Järjetöntä.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 18:45:34
Ei tietenkään. Luulin sen olevan implisiittisesti selvää, että täällä puhuttiin valtion ja kuntien koulutusmäärärahoista.
Ok, olihan se. Halusin vain tietää että oletko lähtökohtaisesti vastaan ruotsinkielistä korkeakoulutusta kun haluat lopettaa sen. Oli rahoitusmalli julkinen tai yksityinen, ruotsinkielinen väestö maksaa oman osuutensa ja ehkä hieman ylikin; mitään taloudellista perustetta lopettamiselle ei mielestäni ole.
Minusta haluat edelleen rajoittaa ruotsinkielisten mahdollisuutta päättää omista asioistaan kevyin perustein, ja ruotsinkielinen sukutaustasi vain lisää hämmennystäni asiasta.
Quote from: Kowalski on 25.07.2009, 18:44:53
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:41:20
Minä vastustan pakkoruotsia koska pakko, ei koska ruotsi. Ja johdonmukaisesti vastustan myös pakkosuomea.
Sinun mielestäsi siis pakollinen ruotsin kielen opiskeleminen, jota puhuu äidinkielenään noin 5-6% väestöstä (joista suurin osa puhuu sujuvaa suomea) on verrannollinen sen kanssa, että opiskellaan kieltä jota yli 90% maan väestöstä puhuu äidinkielenään?
Minun puolestani äidinkielenään ruotsia puhuvilta ei tarvitse vaatia pakkosuomea, kuten ei pitäisi vaatia suomenkielisiltäkään pakkoruotsia. Luulen kuitenkin, että suurin osa ruotsinkielisistä haluaisi opiskella suomenkieltä ihan vapaaehtoisesti, koska on erittäin hyödyllistä osata valtakieltä. Ruotsinkieli on suurimmassa osassa Suomea täysin turhaa ja ruotsinkielen opettaminen koko väestölle on suorastaan typerää resurssien haaskaamista.
Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa. Kaikki opiskelijat tulee saattaa samanarvoisiksi. Yksinkertaista, vai mitä?
OT:
Haluan kiittää homma-foorumin ylläpitoa tällaisesta luottamuksen osoituksesta jäsenistöä kohtaan. Hienoa avata mahdollisuus keskusteluun myös tällaiselle asialle :D
Quote from: Kowalski on 25.07.2009, 17:44:34
...erilliset koulut ja ruotsinkieliset koulutusohjelmat tulisi lakkauttaa julkisissa kouluissa.
...
Erilliset koulut taas pitävät yllä aivan turhaa erottelua jossa ruotsinkieliset ovat muuten täysin suomalaisia ja menestyviä yhteiskunnan jäseniä mutta silti hienoisella tavalla erotettuja muusta väestöstä. Ruotsin kielen säilyminen Suomessa on ruotsinkielisistä itsestään kiinni ja se säilyy jos he sen näkevät olennaisena osana kulttuuriaan.
Tajuat varmasti että ruotsin kielen säilyminen Suomessa on käytännössä kiinni siitä säilyvätkö ruotsinkieliset koulut vai eivät. Tämä pitää aivan erityisesti paikkansa kaksikielisistä kodeista kotoisin olevien oppilaiden keskuudessa (esim. Helsingin ruotsinkielisillä ala-asteilla noin 70% oppilaista), joiden ruotsi yleensä jää selvästi heidän suomeaan huonommaksi jos he käyvät suomenkielistä koulua (pätee etenkin suomenkielisenemmistöisillä paikkakunnilla, joilla suuri enemmistö kaksikielisistä lapsista asuu). Näin siksi että a) kaksikielisissä perheissä vanhemmat puhuvat useimmiten keskenään suomea, joten suomi on perhetasolla käytännössä "ykköskieli" ja b) esim. Helsingin kaltaisilla paikkakunnilla suomi on se kieli, jota lapsi tottuu jo varhain käyttämään kaupoissa, julkisissa liikennevälineissä, keskustellessaan ihmisten kanssa joita ei tunne jne. ja jota kuulee julkisissa tiloissa huomattavasti enemmän kuin ruotsia. Lisäksi c) kaksikielisissä (ja monissa täysin ruotsinkielisissäkin) perheissä katsotaan tv:tä suomeksi selvästi enemmän kuin ruotsiksi. Tästä suomen kielen tosiallisesta dominanssista johtuen ruotsinkielisen koulun käyminen toimii kaksikielisille lapsille
tasapainottavana tekijänä siten, että ruotsinkielisen koulun käytyään he yleensä puhuvat ja kirjoittavat suomea ja ruotsia suurin piirtein yhtä hyvin, mihin heidän vanhempansa lähes aina pyrkivätkin.
Ruotsinkieliset koulut ovat siis
etenkin suomenkielisenemmistöisillä paikkakunnilla ja
etenkin kaksikielisten lasten osalta elintärkeitä, mikäli halutaan säilyttää tämän väestönosan kyky puhua ja kirjoittaa äidinkielentasoista ruotsia.
Jos taas näin
ei haluta, se on tietenkin ihan eri juttu. En kuitenkaan näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia yksikielisyyslinjalle perustuslakia muuttamaan ja ruotsinkielisiä kouluja lakkauttamaan.
Ja hyvä niin.
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 19:03:02Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa.
Aldaronilla oli tähän liittyen ihan hyvä pointti: ruotsinkielisethän maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin suomenkieliset.
Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 19:07:10
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 19:03:02Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa.
Aldaronilla oli tähän liittyen ihan hyvä pointti: ruotsinkielisethän maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin suomenkieliset.
Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.
Eli siis jos tarjotaan ruotsinkielisille enemmän koulutusmahdollisuuksia ja he pitkälti tämän vuoksi ansaitsevat paremmin ja maksavat enemmän veroja, on oikeutettua tarjota heille jatkossakin enemmän opiskelupaikkoja? Melkoinen kehäpäätelmä.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 19:07:10Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.
Ei yksilön kuulu saada erityiskohtelua vain siksi että kuuluu "hyvään" tilastoitavaan väestönryhmään.
Quote from: TH on 25.07.2009, 19:09:21Eli siis jos tarjotaan ruotsinkielisille enemmän koulutusmahdollisuuksia ja he pitkälti tämän vuoksi ansaitsevat paremmin ja maksavat enemmän veroja
Ei se hyvin tienaaminen perustu pelkästään koulutukseen. Lisäksi pitää olla kotoa saatua kulttuurista pääomaa, eli pitää osata eliitin etiketti, omata oikeat kulttuurilliset mieltymykset, jne. Nämä seikat ovat suomenruotslaisilla luonnostaan kunnossa, joten korkeakoulu on heille kauttaaltaan luontainen ympäristö. He kuuluvat sinne.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 19:03:24
Jos taas näin ei haluta, se on tietenkin ihan eri juttu. En kuitenkaan näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia yksikielisyyslinjalle perustuslakia muuttamaan ja ruotsinkielisiä kouluja lakkauttamaan.
Ja hyvä niin.
Minusta on väärin kysyä haluamisia muilta kuin asianomaisilta itseltään. Jos ruotsinkieliset haluavat käydä koulunsa ruotsiksi ja he kontribuioivat koulutusmäärärahoihin karkeasti sen minkä käyttävät, ei asian pitäisi kuulua edustuslaitoksen päätösvaltaan lainkaan. Paitsi jos hyväksytään demokratia enemmistön diktatuurina.
Ruotsinkielellä on ollut historiallisesti liikaa painoarvoa koulutuksessa ja julkishallinnossa. Minullekin aine oli mitä epämieluisin kaikkina opiskeluvuosinani. Tästä huolimatta ruotsin opiskelusta on ollut myöhemmin hyötyäkin työelämässä. Ruotsinkielen opiskelun ei tulisi olla pakollista peruskoulussa, mutta sen tulisi olla yksi valinnaisista kielistä vaikkapa yläasteella ja lukiossa opiskeleville olisi hyödyllistä opiskella ainakin kielen perusteet. Tuskinpa kaikkien julkishallinnon työtehtävissä olevien tarvitsisi osata ruotsia, mutta joissakin tehtävissä kuten terveydenhuollossa tämä taito olisi mitä suotavin. En näe mitään olennaista syytä pakottaa suomenruotsalaisia opiskelemaan vain suomeksi. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä ja suurinosa heistä oppii suomenkielen muutenkin erinomaisesti.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 19:07:10
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 19:03:02Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa.
Aldaronilla oli tähän liittyen ihan hyvä pointti: ruotsinkielisethän maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin suomenkieliset.
Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.
Siis olihan tämä sarkasmia, olihan?
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:50:50
Ongelmallista on myös se että moni suomenruotsalaisista osaa suomea erinomaisesti tai toisena kotikielenään ja silti joutuu lukemaan suomea vieraana kielenä samantyyppisin materiaalein kuin meidät on pakotettu opiskelemaan ruotsia. Järjetöntä.
Noinhan se oli joskus ennen, mutta ei se nykyisin noin toimi. Suomen kielen opinnot alkavat normaalisti jo 3. luokalla, mikä jo sinänsä asettaa ruotsinkielisen koulun käyneet parempaan asemaan kuin suomenkielisen koulun käyneet, jotka useimmiten alkavat lukea ruotsia
vasta 7. luokalla. Vielä mielenkiintoisempi pointti on se, että ruotsinkielisissä kouluissa luokka jaetaan suomentuntien ajaksi kahteen ryhmään sen mukaan, osaavatko he jo suomea äidinkielentasoisesti vai eivät. Kaksikielisille lapsille oppiaineena on ns. modersmålsinriktad finska, joka vastaa tasoltaan suomenkielisen koulun äidinkielenopetusta, tosin tuntimäärä on sama kun niillä jotka lukevat suomea heille periaatteessa uutena kielenä.
Suomenkielisissä kouluissa
ei ole vastaavaa "äidinkielisuuntautunutta ruotsia" kaksikielisille lapsille. Tämä on eräs syy, miksi valtaosa kaksikielisten kotien lapsista käy nykyisin koulunsa ruotsiksi, toisin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Kaksikielisten perheiden taipumus sijoittaa lapsensa ruotsinkielisiin kouluihin kasvaa vuosi vuodelta, ja samoin kasvaa täysin suomenkielisten perheiden lapsille tarkoitettujen kielikylpypäiväkotien ja -koulujen suosio etenkin akateemisesti koulutettujen suomenkielisten vanhempien keskuudessa.
Noista opiskelijapaikoista ja varsinkin kauppatieteellisestä.
Katselin tuossa kauppatieteellisten tiedekuntien hakijamääriä ja sisäänpäässeiden suhdetta. Kaikkein vaikeinta oli päästä Helsingin kauppakorkeakouluun, vain 1/11 pääsykokeissa olleista pääsi sisään. Muissa kauppakorkeakouluissa/kauppatieteellisissä tiedekunnissa sisäänpääsy oli hieman helpompaa, tosin helpoimmillaankin vain 1/7 hakijasta pääsi sisään.
Sen sijaan Hankenille (Helsinki + Vaasa) oli pääsykokeissa heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet pääsykokeissa olleista!
Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että pelkkä ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa ja vielä käsittämättömämpää on, että joku vielä puolustaa nykyjärjestelmää.
Toivottavasti joku ottaisi asiakseen tasa-arvon ajamisen myös opiskelijavalinnoissa. Tätähän asiaa sivusi taannoin muun muassa Claes Andersson.
Quote from: Marjapussi on 25.07.2009, 19:14:44
Ruotsinkielellä on ollut historiallisesti liikaa painoarvoa koulutuksessa ja julkishallinnossa. Minullekin aine oli mitä epämieluisin kaikkina opiskeluvuosinani. Tästä huolimatta ruotsin opiskelusta on ollut myöhemmin hyötyäkin työelämässä. Ruotsinkielen opiskelun ei tulisi olla pakollista peruskoulussa, mutta sen tulisi olla yksi valinnaisista kielistä vaikkapa yläasteella ja lukiossa opiskeleville olisi hyödyllistä opiskella ainakin kielen perusteet. Tuskinpa kaikkien julkishallinnon työtehtävissä olevien tarvitsisi osata ruotsia, mutta joissakin tehtävissä kuten terveydenhuollossa tämä taito olisi mitä suotavin. En näe mitään olennaista syytä pakottaa suomenruotsalaisia opiskelemaan vain suomeksi. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä ja suurinosa heistä oppii suomenkielen muutenkin erinomaisesti.
Nuo perustelut tyyliin :"minullekin on ollut hyötyä...blaablaablaa" ovat aikansa eläneitä.
Kaikki muu kuin vapaaehtoinen ruotsinkielen opiskelu (kouluasteeseen katsomatta) on suomenkielisen enemmistön kyykyttämistä. Opiskelijavalinnat saman oppilaitoksen sisällä tulee olla yhdenvertaiset kaikkien hakijoiden suhteen. Ruotsinkielinen hakija EI VOI olla oikeutettu sisäänpääsyyn suomenkielistä hakijaa alemmalla pistemäärällä. Kaikki muu on suomenkielisen enemmistön kyykyttämistä.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 19:03:24
En kuitenkaan näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia yksikielisyyslinjalle perustuslakia muuttamaan ja ruotsinkielisiä kouluja lakkauttamaan.
Ja hyvä niin.
Sinun mielestäsi on siis jättekiva, että kansanedustajien enemmistö on samaa mieltä kanssasi.
Samaa logiikkaa voi käyttää kuka tahansa multikultiuskovainen.
"En näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia isänmaalliselle linjalle muuttamaan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja lakkauttamaan Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia. Ja hyvä niin."
Argumenttisi on siis muotoa "enemmistö poliitikoista on tällä hetkellä samaa mieltä minun kanssani, joten te minun kanssani eri mieltä olevat ette kuitenkaan saa tahtoanne läpi poliittisessa päätöksenteossa, läl-läl-lää".
Tuohan ei tietenkään ole mikään argumentti, vaan pelkkä kuvaus nykyisten kansanedustajien mielipiteistä.
Hakijoiden määrä on epäolennaista. Tuohan vain kertoo siitä ettei Hankeniin hae hirveän moni turhaan. Olennaista on se onko ruotsinkielisiä aloituspaikkoja kohtuuttoman paljon suhteessa ruotsinkieliseen väestöön. Ei 224 aloituspaikkaa kuulosta siltä että ruotsinkielisyys takaisi automaattisesti kauppatieteellisen koulutuksen. Ja kaipa sinne suomenkielinenkin saa hakea jos tykkää.
Kiintiöt ovatkin pepusta noin lähtökohtaisesti.
Quote from: jeremies on 25.07.2009, 19:22:33Sen sijaan Hankenille (Helsinki + Vaasa) oli pääsykokeissa heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet pääsykokeissa olleista!
Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että pelkkä ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa ja vielä käsittämättömämpää on, että joku vielä puolustaa nykyjärjestelmää.
Eiköhän koulutuspaikkoja pitäisi miettiä siltä kantilta, että miten ko. koulutuksen saaneet työllistyvät. Nimimerkki Aldaron kirjoitti näin:
Quotetodellisuudessa Hankenilta valmistuneet työllistyvät vähintään yhtä hyvin kuin HKK:lta valmistuneet
Jos tuo pitää paikkansa, voisi sen tulkita niin, että jos opiskelupaikkoja kauppatieteissä on liikaa, on tämä ylitarjonta ennemmin HKK:n kuin Hankenin ongelma. Olisiko vain niin, että bisneselämä on sellaista, että siellä on enemmän tarvetta ruotsin- kuin suomenkielisille osaajille? Eihän kunnon ekonomiksi tulla vain kirjoja lukemalla, kyllä lisäksi pitää osata keskustella sujuvasti golf-tasoituksista, rapujuhlista ynnä muista vastaavista jutskista.
Muistaakseni toinen iltapäivälehdistä teki joitakin vuosia sitten kyselyn kansanedustajien keskuudessa pakkoruotsista. Enemmistö vastusti sitä. Lainmuutosta ei kuitenkaan ole tullut, koska asioista sovitaan puolueiden johtajien kesken, joita riviedustajat tottelevat.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 19:31:14
Hakijoiden määrä on epäolennaista. Tuohan vain kertoo siitä ettei Hankeniin hae hirveän moni turhaan.
Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.
Mikseihän muuten Hanken ilmoita pääsykokeissa saatuja pistemääriä kuten muut kauppatieteelliset? Onkohan siellä jotain salailtavaa?
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 19:25:40Ruotsinkielinen hakija EI VOI olla oikeutettu sisäänpääsyyn suomenkielistä hakijaa alemmalla pistemäärällä. Kaikki muu on suomenkielisen enemmistön kyykyttämistä.
Yhteiskunta toimii siten, että varakkaammat kyykyttävät köyhempiään. Se on ihan luonnollista, eikä äidinkieli ole tässä asiassa kovin ratkaiseva tekijä.
Quote from: jeremies on 25.07.2009, 19:35:46Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.
Kuulostaa vahvasti siltä, että tämän tutun tytön kaveri ymmärtää luonnostaan huomattavasti paremmin bisneksen päälle kuin ko. tuttu tyttö. Pääsykokeissa ei ylipäätään käsittääkseni kisata siitä, kuka on lukenut pääsykoekirjoja eniten.
Quote from: jeremies on 25.07.2009, 19:35:46
Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.
Uskon. Voisiko tuttu tyttö harkita Hankeniin menemistä? Lukemalla pääsykoekirjat luulisi pärjäävän niille jotka eivät lue.
Oikeastaan koko kielikysymys kannattaisi pitää yksinkertaisena. On turhaa sotkea siihen työllistymisiä tai opiskelupaikkojen lukumäärää.
1. ruotsinkielen opiskelu valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2. ruotsinkielen virallinen asema määräytyy kunnassa asuvien ruotsinkielisten määrän perusteella (jokin tarkemmin määritelty %-osuus kaikista kuntalaisista)
3. verovaroin ylläpidettävien oppilaitosten opiskelijavalinnat yhdenvertaisiksi (=kiintiöt pois)
Jos sattuu kuulumaan siihen "maailman lellityimpään vähemmistöön", saattaa nämä edellämainitut seikat vaikuttaa hyvinkin radikaaleilta muutoksilta, mutta kyseessä on kuitenkin vain oikeus ja kohtuus saattaa kaikki suomalaiset yhdenvertaisiksi äidinkieleen katsomatta. Se, että historian valossa on totuttu kyykyttämään valtaväestöä ruotsinkielisten kustannuksella, ei saa olla mikään itsestäänselvyys myös tulevaisuudessa. Maailma muuttuu ja me sen mukana, eikö totta?
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 19:41:44
Quote from: jeremies on 25.07.2009, 19:35:46
Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.
Uskon. Voisiko tuttu tyttö harkita Hankeniin menemistä? Lukemalla pääsykoekirjat luulisi pärjäävän niille jotka eivät lue.
Sinun mielestäsi on siis ihan sama lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja suomenkielisenä kuin ruotsinkielisenä.
Voinko myydä sinulle
Brooklynin sillan Martinsillan?
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 19:03:02
Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa. Kaikki opiskelijat tulee saattaa samanarvoisiksi. Yksinkertaista, vai mitä?
"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan. Sen sijaan esim. Helsingin oikiksessa ja lääkiksessä on ruotsinkieliset linjat, joille pääsy
ei ole kiinni hakijan virallisesta äidinkielestä. Niihin voi hakea jos a) on päässyt ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta
tai b) suorittaa tiedekunnan kielikokeen sen varmentamiseksi että selviää ruotsinkielisistä opinnoista
tai c) on suorittanut edellä mainittua kielikoetta vaikeamman valtiollisen kielikokeen, joka vaaditaan yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien niiltä virkamiehiltä jotka eivät ole saaneet koulutustaan ruotsiksi (sama pätee symmetrisesti suomenkielisten kuntien virkamiehiin).
Ruotsinkieliselle linjalle Helsingin lääkikseen tai oikikseen on helpompi päästä kuin suomenkieliselle, koska
a) Helsingin lääkikseen ja oikikseen on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin yhteenkään muuhun lääkikseen ja oikikseen koko maassa.
b) Helsingin lääkis ja oikis ovat ainoat koko maassa jotka tarjoavat opetusta myös ruotsiksi,
jotenc) ruotsinkieliselle linjalle näihin kahteen tiedekuntaan päässeiden prosentuaalisen osuuden
koko maan kaikissa lääkiksissä ja oikiksissa aloittavista on mielellään oltava jossain järkevässä suhteessa ruotsinkielisistä kouluista ylioppilaiksi päässeiden prosentuaaliseen osuuteen kaikista uusista ylioppilaista.
Yhteiskunnan intressi taas tulee kuvaan mukaan siten että valtiovalta haluaa taata tietyn minimimäärän sujuvaa ruotsia puhuvia lääkäreitä ja juristeja. Koska Helsingin lääkikseen ja oikikseen on vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin ja oikiksiin, on edellä mainituista syistä täysin väistämätöntä, että näiden kahden tiedekunnan ruotsinkielisille linjoille on helpompi päästä kuin suomenkielisille. Kannattaa kuitenkin verrata myös siihen, miten helppoa tai vaikeaa on päästä lukemaan lääke- tai oikeustiedettä maan
muissa yliopistoissa, ei vain Helsingissä.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:01:52
"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan. Sen sijaan esim. Helsingin oikiksessa ja lääkiksessä on ruotsinkieliset linjat, joille pääsy ei ole kiinni hakijan virallisesta äidinkielestä. Niihin voi hakea jos a) on päässyt ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta tai b) suorittaa tiedekunnan kielikokeen sen varmentamiseksi että selviää ruotsinkielisistä opinnoista tai c) on suorittanut edellä mainittua kielikoetta vaikeamman valtiollisen kielikokeen, joka vaaditaan yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien niiltä virkamiehiltä jotka eivät ole saaneet koulutustaan ruotsiksi (sama pätee symmetrisesti suomenkielisten kuntien virkamiehiin).
Duh.
Luepa edellinen viestini.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:01:52
"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan...
Loppu olikin tyypillistä puuta-heinää. Kyseessä on kiintiö, vääntää sitä mihin suuntaan hyvänsä.
Ruotsinkielinen linja olisi ehkä jotenkin vielä hyväksyttävissä, mikäli opiskelupaikkojen lukumäärä suhteutettaisiin samassa suhteessa ruotsinkieliset/ruotsinkielisten aloituspaikat ja suomenkieliset/suomenkielisten aloituspaikat välillä. Koska nykytilanteessa on selkeä yliedustus ruotsinkielisten eduksi, on kyseessä valtaväestöä syrjivä oppilasvalinta.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 19:52:29
Sinun mielestäsi on siis ihan sama lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja suomenkielisenä kuin ruotsinkielisenä.
Mistä johdat tuollaista suopaa? Se on täysin tietenkin yksilöstä kiinni. Tosiasia on että ruotsinkielisiä hakeutuu suomenkielisiin kouluihin ja suomenkielisiä ruotsinkielisiin. Ja Hankeniinhan pääsee täällä esitetyn perusteella lähes lukematta joten ei pitäisi olla mitään hätää.
Täysin älytöntä vedota johonkin hakijamääriin kun se mikä merkitsee on minkälaista opiskelijamateriaalia pääsee sisään. Se on aivan sama hakeeko koulutukseen viidensadan sijaan 5000 ihmistä jos näistä 4500 ei ole riittävän lahjakkaita tai ahkeria päästäkseen sisään. Toistan, jos aloituspaikkoja on kohtuuttomasti enemmän kuin väestön määrä edellyttää on niitä "liikaa".
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 20:27:03
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 19:52:29
Sinun mielestäsi on siis ihan sama lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja suomenkielisenä kuin ruotsinkielisenä.
Mistä johdat tuollaista suopaa?
Siitä, että suosittelet suomenkielisille hakeutumista ruotsinkielisiin yliopistoihin.
Sinun mielestäsi ei siis ole suomenkieliselle opiskelijanuorukaiselle mikään ongelma a) lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja, b) käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 20:27:03
Täysin älytöntä vedota johonkin hakijamääriin kun se mikä merkitsee on minkälaista opiskelijamateriaalia pääsee sisään. Se on aivan sama hakeeko koulutukseen viidensadan sijaan 5000 ihmistä jos näistä 4500 ei ole riittävän lahjakkaita tai ahkeria päästäkseen sisään. Toistan, jos aloituspaikkoja on kohtuuttomasti enemmän kuin väestön määrä edellyttää on niitä "liikaa".
En ole vedonnut hakijamääriin, vaan nimenomaan opiskelijamateriaaliin.
Olisi mielenkiintoista tehdä esim. ÄO-testi suomenkielisille ja ruotsinkielisille oikeustieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tai kauppakorkeakoulujen opiskelijoille.
Olisi myös mielenkiintoista selvittää heidän yo-todistuksiensa arvosanat tai esimerkiksi lukion päästötodistuksen ja peruskoulun päästötodistuksen keskiarvot.
Ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden joukossa on todennäköisesti paljon enemmän niitä, jotka olivat peruskoulussa ja lukiossa 7:n tai 8:n oppilaita. Joukossa on jopa 6:n oppilaita.
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 20:14:04
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:01:52
"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan...
Loppu olikin tyypillistä puuta-heinää. Kyseessä on kiintiö, vääntää sitä mihin suuntaan hyvänsä.
Ruotsinkielinen linja olisi ehkä jotenkin vielä hyväksyttävissä, mikäli opiskelupaikkojen lukumäärä suhteutettaisiin samassa suhteessa ruotsinkieliset/ruotsinkielisten aloituspaikat ja suomenkieliset/suomenkielisten aloituspaikat välillä. Koska nykytilanteessa on selkeä yliedustus ruotsinkielisten eduksi, on kyseessä valtaväestöä syrjivä oppilasvalinta.
Se olisi "ruotsinkielisten kiintiö" mikäli se olisi rajoitettu vain äidinkieleltään virallisesti ruotsinkielisiin. Ruotsinkieliselle linjallehan voi hakea kuka hyvänsä joka osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, ja se on ihan eri asia. Noiden linjojen aloituspaikkojen määrä on sinänsä pelkkää hienosäätöä ja siitä voi järkevästi keskustella vain jos kaivamme jostain esille vähän lukuja
toisaalta ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosentuaalisesta osuudesta koko maan uusista ylioppilaista ja
toisaalta ruotsinkielisen linjan (lääkiksessä tai oikiksessa) aloituspaikkojen prosentuaalisesta osuudesta koko maan oikisten ja lääkisten aloituspaikoista.
En voi edes suoralta kädeltä sanoa, onko lääkiksen tai oikiksen aloituspaikoissa todella yliedustus kuten oletat. Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo. Jos lähtökohdaksi otetaan elinkeinoelämän tosiasialliset tarpeet, Hankenilla itse asiassa
ei kouluteta liikaa väkeä, koska, kuten jo totesin, Hankenilta valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille
vähintään yhtä hyvin kuin suomenkielisen kauppakorkeakoulun käyneet.
Sekä Hankenilla että Helsingin lääkiksen ja oikiksen ruotsinkielisillä linjoilla luonnollisesti opiskelee myös paljon suomenkielisistä kouluista valmistuneita. Kannattaakin olla nukkumatta koulun ruotsintunneilla...
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 20:33:39
Sinun mielestäsi ei siis ole suomenkieliselle opiskelijanuorukaiselle mikään ongelma a) lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja, b) käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.
En tiedä kenestä suomenkielisestä opiskelijanuorukaisesta puhut mutta kyllä niitä on jotka siihen pystyvät. Tuttavapiiriin noita kuuluu useita ja yksi on sellainen kaveri joka ei ole koskaan ollut erityisen lahjakas oppimaan kieliä. Kyllä siellä ÅA:ssa silti diplomi-insinööriksi luki ihan aikataulussa ja nyt toimii erittäin hyvässä koulutustaan vastaavassa suomenkielisessä työpaikassa.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19
Se olisi "ruotsinkielisten kiintiö" mikäli se olisi rajoitettu vain äidinkieleltään virallisesti ruotsinkielisiin. Ruotsinkieliselle linjallehan voi hakea kuka hyvänsä joka osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, ja se on ihan eri asia.
Ihan maalaisjärkikin riittää kertomaan, että kiintiöstä on kyse. Lillukanvarsiahan voi kirjoitella asiasta ja asian vierestä.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19
Noiden linjojen aloituspaikkojen määrä on sinänsä pelkkää hienosäätöä ja siitä voi järkevästi keskustella vain jos kaivamme jostain esille vähän lukuja toisaalta ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosentuaalisesta osuudesta koko maan uusista ylioppilaista...
...En voi edes suoralta kädeltä sanoa, onko lääkiksen tai oikiksen aloituspaikoissa todella yliedustus kuten oletat...
Epäilen, että et ole ihan rehellinen tässä asiassa. Todennäköisesti tiedät ihan riittävällä tarkkudella aloituspaikkojen vinoutuman ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä. Samoin ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrät löytyy tilastoista. Ainkin muutaman vuoden takaisia tilastoja voi tarkastella useammallakin pakkoruotsi-aiheisista sivustoista.
Ei viitsitä epäillä toisten rehellisyyttä, vaan lähdetään siitä, että jokainen on kirjoituksissaan tosissaan. Näistä aloituspaikoista on tarkat tiedot ja ne voi esittää
EDIT:
Turjalaisen blogissa on ihan hyvä kirjoitus kiintiöistä. Liitteenä on myös ihan tilastoitua dataa.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.
Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 21:42:47
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.
Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?
En usko että Hankenin ja esim. HKKK:n (nykyisin HSE:n) opetuksen tasossa on sinänsä mitään oleellista eroa (aineesta riippuen voi vähän vaihdella). Sekä Hankenin että HKKK:n/HSE:n tutkintojen kansainvälinen status on kohtalaisen korkea. Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että
täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen
lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 22:01:43Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.
Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 22:10:02
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 22:01:43Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.
Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?
Varsin suuri enemmistö. Täysin sujuvaa suomea puhuvat
a) suomenkielisestä koulusta valmistuneet
b) perhetaustaltaan täysin kaksikieliset, joita siellä taitaa nykyisin jo olla enemmän kuin yksikielisen kodin kasvatteja
c) jokseenkin kaikki ne täysin ruotsinkielistaustaiset jotka ovat kotoisin esim. Pääkaupunkiseudulta tai muilta alueilta joilla suomi on valtakielenä.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 22:10:02
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 22:01:43Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.
Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?
Luultavasti vähintään 98%. Käytännössä ei edes tarvittaisi ruotsinkielisiä oppilaitoksia, koska ruotsinkieliset opiskelijat puhuvat aivan yhtä hyvää suomenkieltä kuin valtaväestökin. Sallittakoon heidän kuitenkin jatkossakin saada opiskella omalla äidinkielellään.
Ruotsinkielisten kiintiöt ja oppilaspaikkojen vääristymät tulee joka tapauksessa saattaa oikealle tasolle. Ja yksikään suomenkielinen ei saa jäädä ilman opiskelupaikkaa valintakokeissa/pisteytyksessä huonommin pärjänneen ruotsinkielisen kustannuksella.
Savon Sanomat 27.7.2008 0:02
Ruotsinkieliset nuoret hyötyvät ns. kielikiintiöstä
Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitattiin suomalaistenkin nuorten (15 v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.
Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vertailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut. Vaikka Pisa ei olekaan mikään aukoton mittari, luulisin vastuullisten pedagogien kiinnostuvan tästä erikielisten opiskelijoiden suorituserosta. Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset saavat parempia arvosanoja kuin suomenkieliset. Yo-lautakuntia on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Arvostelusta päättävät eri tahot, eivätkä kokeetkaan ole täysin samoja. Pisa-tutkimus oli kuitenkin tasapuolinen, ja arvostelu oli molemmille kieliryhmille sama. Ei ole kaukana ajatus, että ruotsinkielinen puoli suosii omiaan arvosteluissa, ja tasoittaa siten opiskelijoidensa tietä korkeakouluihin.
Tie korkeakouluihin on ruotsinkielisille valmiiksi tasaisempi kuin suomenkielisillä, koska useimpiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin ovat voimassa ns. kielikiintiöt, jotka eivät ole oikeassa suhteessa maamme prosentuaalisiin kielisuhteisiin,vaan päästävät ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Saavatko ruotsinkieliset nuoret kaksinkertaisen edun: myönteisemmän arvostelun ylioppilastutkinnossa ja sisäänpääsyn korkeakouluihin alemmilla pisteillä?
Jos näin on, tämä on huutava vääryys ahkeraa ja osaavaa suomenkielistä nuorta kohtaan.
Richard Järnefelt Espoo
Aika mielenkiintoinen havainto, vai mitä?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 21:42:47
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.
Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?
Mihin perustuu tämä väite Hankenin tutkintojen korkeasta markkina-arvosta?
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 22:21:51
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 22:10:02
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 22:01:43Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.
Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?
Luultavasti vähintään 98%. Käytännössä ei edes tarvittaisi ruotsinkielisiä oppilaitoksia, koska ruotsinkieliset opiskelijat puhuvat aivan yhtä hyvää suomenkieltä kuin valtaväestökin. Sallittakoon heidän kuitenkin jatkossakin saada opiskella omalla äidinkielellään.
Ruotsinkielisten kiintiöt ja oppilaspaikkojen vääristymät tulee joka tapauksessa saattaa oikealle tasolle. Ja yksikään suomenkielinen ei saa jäädä ilman opiskelupaikkaa valintakokeissa/pisteytyksessä huonommin pärjänneen ruotsinkielisen kustannuksella.
Faktaa: Kummityttöni pyrki lukemaan maantiedettä jokunen vuosi sitten ja jäi täpärästi ulkopuolelle. Samaan kokeeseen vastannut ruotsinkielinen sai alemmat pisteet ja pääsi sisään! Näin Suomessa.
Suurimmassa osassa yliopistoja sama periaate toimii ja näin on myös Hankenilla, jos Kauppikseen verrataan. Hankeniin päästään helpommin sisään, opiskelu on helpompaa, mutta tutkinto on sama.
Quote from: TH on 25.07.2009, 23:06:52
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 21:42:47
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.
Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?
Mihin perustuu tämä väite Hankenin tutkintojen korkeasta markkina-arvosta?
You just gotta trust me on that one... 8)
Ruotsin virkamieskurssista minulle jäi yksi asia elävästi mieleen. Suomenruotsalainen opettaja kertoi kokemuksestaan peruskoulun ruotsin kielen opettajana.
Hänellä oli kerran sellainen poika opetettavana, joka sotki ruotsin kielen oppikirjansa kananmunilla ja heitti kirjansa kylpyammeeseen likoamaan.
Itse olen löytänyt oppikirjoista uusiokäyttöä saunansytykkeenä. Oikein hyvät löylyt saa aikaiseksi. Jättebra!
Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Quote from: Jjuhani on 26.07.2009, 00:23:18
Hankeniin päästään helpommin sisään, opiskelu on helpompaa, mutta tutkinto on sama.
Mihin perustat sen että opiskelu Hankenissa olisi helpompaa kuin Kauppiksessa?
Tuohon en oikein jaksa uskoa siitäkään syystä että Hanken on osa Suomen korkeakoulujärjestelmää ja noudattaa meillä määritettyjä standardeja. Ruotsissa sijaitsevat vastaavat korkeakoulut ovat eri asia, sillä siellä noudatetaan Ruotsin standardeja.
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 09:42:31
Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...
Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.
Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli :D
Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.
Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.
Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas) ;)
Quote from: Jjuhani on 26.07.2009, 00:23:18
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 22:21:51
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 22:10:02
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 22:01:43Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.
Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?
Luultavasti vähintään 98%. Käytännössä ei edes tarvittaisi ruotsinkielisiä oppilaitoksia, koska ruotsinkieliset opiskelijat puhuvat aivan yhtä hyvää suomenkieltä kuin valtaväestökin. Sallittakoon heidän kuitenkin jatkossakin saada opiskella omalla äidinkielellään.
Ruotsinkielisten kiintiöt ja oppilaspaikkojen vääristymät tulee joka tapauksessa saattaa oikealle tasolle. Ja yksikään suomenkielinen ei saa jäädä ilman opiskelupaikkaa valintakokeissa/pisteytyksessä huonommin pärjänneen ruotsinkielisen kustannuksella.
Faktaa: Kummityttöni pyrki lukemaan maantiedettä jokunen vuosi sitten ja jäi täpärästi ulkopuolelle. Samaan kokeeseen vastannut ruotsinkielinen sai alemmat pisteet ja pääsi sisään! Näin Suomessa.
Suurimmassa osassa yliopistoja sama periaate toimii ja näin on myös Hankenilla, jos Kauppikseen verrataan. Hankeniin päästään helpommin sisään, opiskelu on helpompaa, mutta tutkinto on sama.
Viittaan siihen mitä kirjoitin esim. Helsingin lääkiksestä. Logiikka on seuraava:
1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin
Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että
koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Quote from: Totuusko? on 26.07.2009, 12:21:25
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 09:42:31
Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...
Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.
Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli :D
Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.
Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.
Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas) ;)
Ei se kyllä noin mene. Kieliopillisesti ainoa mahdollisuus on pienen alkukirjaimen käyttö silloin kun on kysymys kielistä. Siis: suomen kieli, ruotsin kieli, suomenkielinen, ruotsinkielinen.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 12:39:27
Quote from: Totuusko? on 26.07.2009, 12:21:25
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 09:42:31
Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...
Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.
Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli :D
Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.
Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.
Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas) ;)
Ei se kyllä noin mene. Kieliopillisesti ainoa mahdollisuus on pienen alkukirjaimen käyttö silloin kun on kysymys kielistä. Siis: suomen kieli, ruotsin kieli, suomenkielinen, ruotsinkielinen.
Todennäköisesti olet aivan oikeassa, siis vain tässä asiassa ;)
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 12:36:45
Viittaan siihen mitä kirjoitin esim. Helsingin lääkiksestä. Logiikka on seuraava:
1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.
Suomen ratifioima ihmisoikeussopimus:
Quote1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa sana "syrjintä" käsittää kaiken rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun näkemykseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, taloudelliseen asemaan tai syntyperään perustuvan erottelun, poissulkemisen, rajoittamisen tai etuoikeuden, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on tasa-arvoisen kohtelun mitätöiminen tai heikentäminen opetuksen alalla
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059
Koko litaniaa ei edelleenkään tarvitse lainata. Painakaa Replyä Quoten sijaan, tai poistakaa ylimääräinen.
Kiitos yhteistyöstä.
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 14:39:13
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 12:36:45
Viittaan siihen mitä kirjoitin esim. Helsingin lääkiksestä. Logiikka on seuraava:
1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.
Toistoksi näkyy tosiaan menevän. Okei, nyt oikein rautalangan rautalangasta:
1) Ruotsinkieliselle opintolinjalle pääsee jos osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Hakijan virallisella äidinkielellä ei ole mitään relevanssia. Osa ruotsinkielisten linjojen opiskelijoista on viralliselta äidinkieleltään suomenkielisiä.
2) Ruotsinkieliset linjat sijaitsevat yleensä Helsingin yliopistossa, johon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin.
3) Jos
Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ei olisi helpompi päästä kuin
Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle,
koko maan mittakaavassa olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan esim. maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
4) Ennustettavuus: koska Helsingin yliopistossa on nämä ruotsinkieliset linjat, halutaan taata se että näillä linjoilla aloittavien määrä ei poikkea kovin paljon vuodesta toiseen. Tällä on merkitystä mm. suunnittelun kannalta.
Muuten viittaan siihen mitä olen edellä kirjoittanut.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 12:36:45
2) Ruotsinkieliset linjat sijaitsevat yleensä Helsingin yliopistossa, johon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin.
3) Jos Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ei olisi helpompi päästä kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle, koko maan mittakaavassa olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan esim. maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Onko näihin väitteisiin mitään faktaa? Juuri yllähän näytin, että suomenkieliseen kauppakorkeakouluun pääsi 9-14 prosenttia pääsykokeissa olleista, kun taasen Hankenille (Vaasa ja Helsinki) pääsykokeissa olleista sisään pääsi 50 prosenttia. Valitettavasti Hanken ei erittele hakijoitaan sen kummemin kuin, että Helsinkiin pääsi 162 opiskelijaa ja Vaasaan 62, kun pääsykokeissa yhteensä oli 550 hakijaa.
Jos oletetaan, että Helsinkiin oli tosiaan hankalampi päästä, eli esimerkiksi vain 33 prosenttia hakijoista pääsi sisään, tällöin Helsinkiin oli siis yhteensä 3*162 =486 hakijaa. Tämä merkitsisi sitä, että Vaasaan ruotsinkielentaitoinen pääsi kirjoittamalla pääsykokeessa nimensä ja hetunsa oikein.
Edit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos Hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä kauppatieteellisen pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt. Tällainen järjestely sopisi varmaan Aldaronillekin.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 20:54:49
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 20:33:39
Sinun mielestäsi ei siis ole suomenkieliselle opiskelijanuorukaiselle mikään ongelma a) lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja, b) käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.
En tiedä kenestä suomenkielisestä opiskelijanuorukaisesta puhut mutta kyllä niitä on jotka siihen pystyvät.
Argumentti "on olemassa tapauksia X" on irrelevantti keskustelussa, jossa puhutaan tapauksien X yleisyydestä tai tyypillisyydestä.
Suomenkielinen ylioppilas ei tyypillisesti hae ruotsinkielisiin korkeakouluihin, koska a) kokee ruotsinkieliset pääsykoekirjat suomenkielisiä vaikeammiksi, b) ei halua käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) ei halua suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.
Tämä ei voi oikeasti olla sinulle mitenkään epäselvää, joten "on olemassa ruotsinkieliseen opiskeluun kykeneviä suomenkielisiä ylioppilaita" ei ole millään tavalla järkevä tai relevantti argumentti. Sen sijaan se on pelkkää trollausta, mitä en olisi odottanut sinulta.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 14:57:50
Muuten viittaan siihen mitä olen edellä kirjoittanut.
Viittaan em. yleissopimukseen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059 , jota selkeästi rikotaan. Tästä ei kuitenkaan varsinaista oikeusjuttua kannata toivoa, koska (kuten yleensäkin tämäntapaisissa sopimuksissa) mitään sanktioita ei ole olemassa ja velvoittavuus on moraalista - siis täysin riippuvainen maan kunkinhetkisten vallanpitäjien moraalista :(
Quote from: jeremies on 26.07.2009, 15:18:42
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 12:36:45
2) Ruotsinkieliset linjat sijaitsevat yleensä Helsingin yliopistossa, johon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin.
3) Jos Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ei olisi helpompi päästä kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle, koko maan mittakaavassa olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan esim. maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Onko näihin väitteisiin mitään faktaa? Juuri yllähän näytin, että suomenkieliseen kauppakorkeakouluun pääsi 9-14 prosenttia pääsykokeissa olleista, kun taasen Hankenille (Vaasa ja Helsinki) pääsykokeissa olleista sisään pääsi 50 prosenttia. Valitettavasti Hanken ei erittele hakijoitaan sen kummemin kuin, että Helsinkiin pääsi 162 opiskelijaa ja Vaasaan 62, kun pääsykokeissa yhteensä oli 550 hakijaa.
Jos oletetaan, että Helsinkiin oli tosiaan hankalampi päästä, eli esimerkiksi vain 33 prosenttia hakijoista pääsi sisään, tällöin Helsinkiin oli siis yhteensä 3*162 =486 hakijaa. Tämä merkitsisi sitä, että Vaasaan ruotsinkielentaitoinen pääsi kirjoittamalla pääsykokeessa nimensä ja hetunsa oikein.
Edit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt.
Tuossa en puhunutkaan kaupallisen alan korkeakouluopinnoista. Ylempänä tässä samassa ketjussa totean eräässä viestissä tietäväni varsin hyvin että kauppakorkeakoulujen aloituspaikoissa on selkeä ruotsinkielisten paikkojen "yliedustus". Toisaalta, jos ekonomeja koulutettaisiin ruotsiksi
yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden kannalta liikaa, Hankenilta valmistuvilla luulisi olevan työllistymisvaikeuksia enemmän kuin suomeksi ekonomikoulutuksen saaneilla. Näin ei kuitenkaan ole.
Sen pohtiminen miten paljon Hankenilla ja esim. Helsingin yliopiston ruotsinkielisillä linjoilla tulee täsmälleen olla aloituspaikkoja on mielestäni lähinnä hienosäätöä, jossa lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan kokonaisetu. Koska ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, tarvitaan tietty määrä sujuvaa ruotsia osaavia juristeja ja lääkäreitä. Hankenin aloituspaikkojen määrään sinänsä minulla ei ole mitään periaatteellista ja lukkoonlyötyä kantaa. Kuten totesin, työmarkkinoille näkyvät Hankenin kasvatit ainakin kelpaavan enemmän kuin hyvin.
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 15:44:04
Viittaan em. yleissopimukseen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059 , jota selkeästi rikotaan.
Tuossa on otettava huomioon että
äidinkieli (perhetaustaan liittyvä ominaisuus) ja
kielitaito (hankittu ominaisuus) ovat kaksi eri asiaa. En luonnollisestikaan tiedä mikä koulutus sinulla on, mutta luulen että et ole ainakaan juristi. Oletko muuten yrittänyt tiedustella esim. Eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin tai maamme johtavien oikeusoppineiden kantaa tähän kysymykseen?
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 14:39:13Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.
Sinä olisit ilmeisesti tyytyväinen, jos se ruotsinkielisten maantieteilijöiden koulutus siroteltaisiin ympäri Suomea? Laitettaisiin vaikka Perä-Hikiän yliopistoon 2 aloituspaikkaa ja Taka-Pajulan yliopistoon 1 aloituspaikka. Näin ehkä päästäisiin tilanteeseen, jossa joka puolella Suomea olisi suomen- ja ruotsinkielisille samansuuntaiset pisterajat. Kustannustehokkuuden kannalta tällainen ratkaisu saattaisi toki olla vähän ongelmallinen.
QuoteEdit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos Hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä kauppatieteellisen pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt. Tällainen järjestely sopisi varmaan Aldaronillekin.
Miten se voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että koulutuspaikkojen määrä pitää mitoittaa sen mukaan, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää. Jos Hankenin aloituspaikkoja vähennettäisiin roimasti, niin mistä saataisiin työmarkkinoille niitä sujuvasti molempia kotimaisia puhuvia ekonomeja, joille siis mitä ilmeisimmin on kova kysyntä?
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 15:55:42
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 15:44:04
Viittaan em. yleissopimukseen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059 , jota selkeästi rikotaan.
Tuossa on otettava huomioon että äidinkieli (perhetaustaan liittyvä ominaisuus) ja kielitaito (hankittu ominaisuus) ovat kaksi eri asiaa. En luonnollisestikaan tiedä mikä koulutus sinulla on, mutta luulen että et ole ainakaan juristi. Oletko muuten yrittänyt tiedustella esim. Eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin tai maamme johtavien oikeusoppineiden kantaa tähän kysymykseen?
Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä
kielen perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 26.07.2009, 15:58:48
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 14:39:13Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.
Sinä olisit ilmeisesti tyytyväinen, jos se ruotsinkielisten maantieteilijöiden koulutus siroteltaisiin ympäri Suomea? Laitettaisiin vaikka Perä-Hikiän yliopistoon 2 aloituspaikkaa ja Taka-Pajulan yliopistoon 1 aloituspaikka. Näin ehkä päästäisiin tilanteeseen, jossa joka puolella Suomea olisi suomen- ja ruotsinkielisille samansuuntaiset pisterajat. Kustannustehokkuuden kannalta tällainen ratkaisu saattaisi toki olla vähän ongelmallinen.
Ja lisäksi vielä sellainen "pikku yksityiskohta", että sittenhän kaikista muistakin yliopistoista (ei vain Helsingin) pitäisi tehdä kaksikielisiä ja alkaa antaa osa opetuksesta niissä ruotsiksi, kun kerran jokaisessa olisi tuollaiset minikokoiset ruotsinkieliset linjat. Olisitko valmis siihen?
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:05:35
Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.
Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse
minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 16:09:00
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:05:35
Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.
Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.
Yrität siis saivarrella koko sopimuksen mitättömäksi? Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". (snip)
HUOM! Ketjussa edellytetään tiukkaa asiassa pysymistä.
T: M.E
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:36:27
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 16:09:00
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:05:35
Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.
Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.
Yrität siis saivarrella koko sopimuksen mitättömäksi? Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". Toki jokainen voi vaikka maalata ihonsa sopivan väriseksi ;)
Mietipä vähän: sinun logiikkasi mukaanhan esim. työpaikoilla ei voisi olla mitään kielitaitovaatimuksia, koska ne muka olisivat "syrjintää".
Toistan: kielitaito on
hankittu ja
hankittavissa oleva ominaisuus ihan samalla tavalla kuin koulutuskin. Sopimusta johon viittaat ei voi millään tavalla tulkita niin kuin väität.
Neuvoni on tosiaan se, että menet tiedustelemaan asiaa vaikka lähimmän oikeustieteellisen tiedekunnan professoreilta. He tulevat kertomaan sinulle saman asian jonka jo olen kertonut sinulle.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 16:50:24
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:36:27
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 16:09:00
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:05:35
Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.
Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.
Yrität siis saivarrella koko sopimuksen mitättömäksi? Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". Toki jokainen voi vaikka maalata ihonsa sopivan väriseksi ;)
Mietipä vähän: sinun logiikkasi mukaanhan esim. työpaikoilla ei voisi olla mitään kielitaitovaatimuksia, koska ne muka olisivat "syrjintää".
Ko. sopimus koski syrjimättömyyttä koulutuksessa. Työpaikkojen kielitaitovaatimuksiin ei oteta kantaa ollenkaan. Se on aivan oma problematiikkansa.
Eri pisterajat kielen perusteella ovat selkeästi sopimuksen kieltämää syrjintää (tai edun antamista, näkökulmasta riippuen) kielen perusteella. MOT.
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 17:06:22
Eri pisterajat kielen perusteella ovat selkeästi sopimuksen kieltämää syrjintää (tai edun antamista, näkökulmasta riippuen) kielen perusteella. MOT.
Kuten jo sanoin: ei
kielen (sopimustekstissä tämä tarkoittaa selkeästi äidinkieltä) vaan
kielitaidon. Täysin eri asia.
Lisäksi, kuten jo totesin, Helsingin yliopiston ruotsinkielisten linjojen pisterajoja tulee verrata siihen, miten helposti tai vaikeasti maan
kaikissa yliopistoissa pääsee opiskelemaan kyseistä alaa (ei siis vain Helsingin YO:n, johon pääsy on tunnetusti kaikkein vaikeinta).
Muuten: miksi ihmeessä toistat koko ajan samaa argumenttia vaikka olen jo monta kertaa vastannut siihen?
Täytyy sanoa että en oikein ymmärrä vaikuttimiasi.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 26.07.2009, 15:58:48
QuoteEdit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos Hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä kauppatieteellisen pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt. Tällainen järjestely sopisi varmaan Aldaronillekin.
Miten se voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että koulutuspaikkojen määrä pitää mitoittaa sen mukaan, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää. Jos Hankenin aloituspaikkoja vähennettäisiin roimasti, niin mistä saataisiin työmarkkinoille niitä sujuvasti molempia kotimaisia puhuvia ekonomeja, joille siis mitä ilmeisimmin on kova kysyntä?
Asia ei ole mitenkään vaikea ymmärtää. En ole puhunut mitään ruotsinkielisten aloituspaikkojen vähentämisestä, vaan siitä, että
hakijat asetettaisiin tasa-arvoiseen asemaan riippumatta siitä, suorittaako pääsykokeen suomeksi vai ruotsiksi. Sinä sen sijaan kirjoitit, että ruotsinkielisten asettaminen samalle viivalle suomenkielisten kanssa merkitsisi Hankenin aloituspaikkojen roimaa vähentämistä. Miksi näin, onko sisäänpääsy Hankenille juuri niin helppoa kuin tilastot antavat ymmärtää eikä suurtakaan osaamista pääsykokeessa juuri vaadita?
Se, että Hankenin opiskelijat työllistyvät hyvin, ei ole mikään syy syrjiä hakijoita. Mistä me tiedämme kuinka hyvä ekonomi se HSEn hakija olisi, joka juuri jäi ulkopuolelle vs. nippa nappa Vaasan Hankeniin päässyt.
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:36:27
Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". Toki jokainen voi vaikka maalata ihonsa sopivan väriseksi
Et viitsisi argumentoida tuolla tasolla. Okei, nyt sitten jo ihan rautalangan rautalangan rautalangasta:
1) Kielitaito on
hankittu ja
hankittavissa oleva ominaisuus.
2) Omaa etnistä taustaansa (viittauksesi ihonväriin) ihminen
ei voi muuttaa. Sopimus viittaa ainoastaan a)
synnynnäisiin ja
perhetaustaan liittyviin ominaisuuksiin ja b) uskonnolliseen tai poliittiseen vakaumukseen (jota ei voi muuttaa, jos tosiaan on kysymys vakaumuksesta eikä pelkästä opportunismista, kuten silloin kun hankkii sellaisen puolueen jäsenkirjan jota ei todella kannata tai liittyy uskonnolliseen ryhmään tai eroaa siitä pelkästään opportunistisista syistä).
Muista että tämän viestiketjun erityissäännöt asettavat melko tiukat reunaehdot argumentaatiolle...
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 17:33:25
ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli
Ei muuten ole. Suomen perustuslain mukaan maassa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi.
Länsi-naapuri on sen verran järkevämpi kieliasiassa, että se on kirjannut lakiin valtaenemmistön kielen maan viralliseksi kieleksi.
Olemme lilliputti-ruotsin saartamana. Korruptiolla edustajat on saatu asettumaan kansaa vastaan.
Lisäys: Kuitenkin käytännössä ruotsin kieli on Suomen ainoa virallinen kieli, koska se on ainoa oppiaine, joka on pakollinen kouluasteesta riippumatta.
Liekö nimenomaan
suomen kielen osaamiselle kirjattu lakiin yhtään ehtoa tässä maassa?
Arja Alho 12.7.2005 klo 17.36
Ruotsin kielen osaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.
;D
Suomessa on pakkoruotsi kaikilla kouluasteilla, jotta kykenemme lukemaan muumipeikon tarinoita. Priceless... :D
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 20:47:17
Arja Alho 12.7.2005 klo 17.36
Ruotsin kielen osaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.
;D
Suomessa on pakkoruotsi kaikilla kouluasteilla, jotta kykenemme lukemaan muumipeikon tarinoita. Priceless... :D
Heh, kuvastaa hienosti päättäjiemme ajatuksenjuoksua. Samanlaisia viisauksia saa kuulla myös mokuttajilta ;D
Toivottavasti uusien sukupolvien myötä tuollainen idiotismi tulee kuolemaan sukupuuttoon.
Sinänsä tuo Alhon perustelu on täysin verrattavissa muiden pakkoruotsin puolustajien argumentointeihin. Ihan yhtä vankkoja (=typeriä) perusteluja, ehkä vain enemmän kapulakielisiä.
Meikän suvussa alaspäin kun mennään 3 sukupolvea niin äiteen puolella ei osattu muutakuin ruåttia ja iskän puolella joko karjalaa tai venäjää. Kolmessa-neljässä sukupolvessa kävi sitten niin että nyt ollaan maatias-suomalaisia.
Olenko tarvinnut ruåtsia? Nojoo , mutta enklannin kielestä olisi ollut nuoruusvuosina paljon enemmän hyötyä joskin se tuli muun mukana. Saksa olisi ollut esimerkiksi paljon tärkeämpi , mutta kyllä ruåtsiakin on tarvinnut kun on ollut pakko arvata mitä tanskaksi ja norjaksi kirjoitetaan.
Mitä tulee suåmenruåtsalaisiin niin kyllä osa porukkaa pitää itseään eliittinä eli elitistejä. Eivät nimittäin puhu suomea vahingossakaan ja vaativat puhumaan ja ymmärtämään suomea , mutta annas olla kun tuli taloudellisista asioista kyse niin jo sujui suomi erinomaisesti. Voipi olla vain yksi pölkkypää joukossa , mutta luulema enemmänkin olevan. Yhdessä vaiheessahan Hesan vihreet oli vähän bätretalande elitistejä, mutta ei ollut ilmeisesti hyväksi rohviilille.
Mitä suåmenruåtsalaisita pitäis ajatella? Åsasko muuten Mannerheim suomea muutakuin murtaen? Periaateessa kielikysymys on minusta myös maakysymys eli:
Tässä historian tilanteessa kun Ruåtsi otti ja hävis suur-valta asemansa eikä saanut pitää Norjaa saatika Suåmea niin on kait yhdentekevää. Eriasia olisi jos olisimme Ruåtsi-Suomi keralla Norjan jossa on öljyvarat. Joskin aatu kyllä olisi pistänyt silloin polvilleen pelkästään rautamalmin takia vai oltaisiinko oltu sittenkin samalla tapaa liittolaisia Aatun kanssa kuin Ruåtsi oli? SKF:n kulagerfabriikin tuotteilahan ne tankit ja lentskarit lensi.
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 20:47:17
Arja Alho 12.7.2005 klo 17.36
Ruotsin kielen osaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.
;D
Suomessa on pakkoruotsi kaikilla kouluasteilla, jotta kykenemme lukemaan muumipeikon tarinoita. Priceless... :D
Minä itse asiassa luen ruotsinkielisiä kirjoja paljon mieluummin alkukielellä kuin suomennoksina. Ei tulisi mieleenikään lukea esim. Kjell Westötä tai Bo Carpelania käännöksenä. Tämä ei kuitenkaan
tietenkään ole mikään peruste pakkoruotsille.
Quote from: mikkoellila on 26.07.2009, 21:30:25
Minä itse asiassa luen ruotsinkielisiä kirjoja paljon mieluummin alkukielellä kuin suomennoksina. Ei tulisi mieleenikään lukea esim. Kjell Westötä tai Bo Carpelania käännöksenä. Tämä ei kuitenkaan tietenkään ole mikään peruste pakkoruotsille.
Jos tälle linjalle lähdetään, niin pitää todeta, että Mikael Niemi taitaa olla ainoa ruotsinkielinen kirjailija, jonka kirjoja olen ylipäätään lukenut. Ruotsia en kuitenkaan osaa niin hyvin, että pystyisin lukemaan ruotsalaiskirjoja alkukielellä. Sama pätee myös venäjän kieleen, ja paljon mieluummin minä lukisin alkukielellä jotain Harmsia, Venedikt Erofejeviä, Gogolia ja Bulgakovia kuin ruotsalaisia kirjailijoita.
Eli jos halutaan perustella kielen pakollisuutta kirjallisuuden klassikoilla, niin pakkoruotsi olisi syytä vaihtaa pakkovenäjään.
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 20:37:34
käytännössä ruotsin kieli on Suomen ainoa virallinen kieli, koska se on ainoa oppiaine, joka on pakollinen kouluasteesta riippumatta.
Liekö nimenomaan suomen kielen osaamiselle kirjattu lakiin yhtään ehtoa tässä maassa?
Eräs hieman rasittava piirre tässä kielipoliittisessa keskustelussa on se, että näitä ruotsin kielen vastustajien keskuudessa hyvin yleisiä karkeita asiavirheitä joutuu jatkuvasti korjaamaan.
Oletan korrektiuden vuoksi että olet rehellinen etkä tosiaan tiedä että suomi on mitä suurimmassa määrin pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa. Sen opiskelu alkaa sitäpaitsi
jo kolmannelta luokalta. Vertaa tätä siihen että suomenkielisissä kouluissa ruotsia aletaan yleensä lukea
vasta seitsemännellä luokalla, mikä on keskiverto-oppilaalle liian myöhäinen alku kunnollisen kielitaidon hankkimisen kannalta.
Virkamiesruotsia muuten vastaa tietenkin virkamiessuomi, täysin symmetrisesti. Kaksikielisissä tai suomenkielisissä kunnissa toimivilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen hallintaa, jotka osoitetaan täsmälleen samalla tavalla kuin ruotsin kielen hallinta. Kielilainsäädäntö lähtee muutenkin täyden symmetrian periaatteesta. Merkittävimpänä poikkeuksena tästä on se, että suomenkielisissä kouluissa luetaan yleensä ruotsia
neljä vuotta vähemmän kuin ruotsinkielisissä kouluissa suomea ja se, että suomenkieliset virkamiehet osaavat useimmiten
käytännössä ruotsia huonommin kuin heidän ruotsinkieliset kollegansa suomea. Eräänä syynä tähän on tietenkin se ruotsin opintojen liian myöhäinen aloitus johon jo edellä viittasin.
Itsepetoksen määrä on ääretön, sanotaan. Mihin perustuu maailman lellityimmän vähemmistön vakaa usko nykyisen kielipolitiikkamme oikeudenmukaisuudesta ja sen oikeutetusta syrjinnästä valtaväestöä kohtaan? Onko kyseessä tosiaan elitistinen ajattelutapa ja jonkinlainen uskomus siitä, että suomenkieliset ovat alempiarvoisia kuin ruotsinkieliset? Että he (ruotsinkieliset) ovat oikeutetusti ansainneet kaikki nämä etuudet? Tällainen ajatteluhan ei ollut mitenkään harvinaista muutama vuosikymmen takaperin.
1. ruotsinkieli vapaavalintaiseksi kieleksi kaikissa oppiasteissa (sama asema myös suomenkielelle)
2. kansalliskieli (suomi/ruotsi/saame/venäjä) saa virallisen kielen aseman vasta, kun ko. kieltä äidinkielenään puhuvien määrä ylittää XX prosenttia (kunta/kaupunki)
3. opiskelupaikkojen lukumäärä suhteutettava samalle tasolle ruotsinkielisten ja suomenkielisten osalta
4. yhdenvertaiset ylioppilastutkinnot/pääsykokeet äidinkieleen katsomatta
Näiden epäkohtien korjaus ei voi aiheuttaa vastustusta edes maailman lellityimmän vähemmistön taholta. Tässähän ei syrjitä ketään vaan päinvastoin puretaan nykyistä syrjivää rakennetta.
Quote from: mikkoellila on 26.07.2009, 21:30:25
Ei tulisi mieleenikään lukea esim. Kjell Westötä tai Bo Carpelania käännöksenä. Tämä ei kuitenkaan tietenkään ole mikään peruste pakkoruotsille.
Mutta valitettavan monelle surulle (SUomenRUotsalainen) väite on arkipäivää ja "idioottivarma" peruste miksi ruotsin kieli on pakko, måste.
Toimittaja kysyy Steffan Wallinilta miksi ruotsin kieli on pakollinen oppiaine? Stefu vastaa: "Miksi telinevoimistelu on pakollista koulussa?"
Meinasin muuten pudota perseelleni, kun Stefu vastasi noin vakavalla naamalla. ;D
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 01:00:26
Quote from: TH on 25.07.2009, 23:06:52
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 25.07.2009, 21:42:47
Quote from: Aldaron on 25.07.2009, 20:37:19Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.
Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?
Mihin perustuu tämä väite Hankenin tutkintojen korkeasta markkina-arvosta?
You just gotta trust me on that one... 8)
Eli väite on täysin hatusta vedetty. Lopeta siis sen toisteleminen.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 21:57:08
suomenkieliset virkamiehet osaavat useimmiten käytännössä ruotsia huonommin kuin heidän ruotsinkieliset kollegansa suomea.
Totta vitussa 5-prosenttiseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset pruukaavat osata 95-prosenttisen enemmistön kieltä paremmin kuin siihen 95-prosenttiseen enemmistöön kuuluvat sen 5-prosenttisen vähemmistön kieltä.
(http://mediabullseye.com/mb/storyphotos/funny-pictures-captain-obvious-cat.jpg)
Tämä ei ole mikään erityinen meriitti sille 5-prosenttiselle vähemmistölle.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 21:57:08
Eräs hieman rasittava piirre tässä kielipoliittisessa keskustelussa on se, että näitä ruotsin kielen vastustajien keskuudessa hyvin yleisiä karkeita asiavirheitä joutuu jatkuvasti korjaamaan.
Juu... Korjasin äskettäin sinun asiavirheesi.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 21:57:08
Oletan korrektiuden vuoksi että olet rehellinen etkä tosiaan tiedä että suomi on mitä suurimmassa määrin pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa.
Näin ei ole Ahvenanmaalla. Heillä on autonomia, jonka johdosta Ahvenanmaa on itsenäisempi maa-alue kuin Suomi. Ruotsinkielisillä on siellä valta päättää mitä he lukevat, suomenkielisillä ei koska Manner-Suomessa kaksikielisyys on rikkautta suomenkielisissä kunnissa mutta kaksikielisyys ei tunnu olevan kovin sydämen asia ruotsinkielissä kunnissa, ETENKÄÄN AHVENANMAALLA!
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 21:57:08
Sen opiskelu alkaa sitäpaitsi jo kolmannelta luokalta. Vertaa tätä siihen että suomenkielisissä kouluissa ruotsia aletaan yleensä lukea vasta seitsemännellä luokalla, mikä on keskiverto-oppilaalle liian myöhäinen alku kunnollisen kielitaidon hankkimisen kannalta.
Et taida ikinä muistaa sitä asiaa, että Suomi on yli 90% suomenkielinen maa. Suomessa asuu kansa, jonka äidinkieli on yli 90% suomi. Väitän, että yli 80% suomenkielisille ruotsi on vieras naapurin kieli jota ei mielletä kotimaiseksi kieleksi sen enempää kuin venäjän kieltäkään tai saamea.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 21:57:08
Virkamiesruotsia muuten vastaa tietenkin virkamiessuomi, täysin symmetrisesti. Kaksikielisissä tai suomenkielisissä kunnissa toimivilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen hallintaa, jotka osoitetaan täsmälleen samalla tavalla kuin ruotsin kielen hallinta. Kielilainsäädäntö lähtee muutenkin täyden symmetrian periaatteesta.
Juu... Symmetria on kaunista. Etenkin kun 95% väestöstä annetaan 50% pala kakusta ja 5% väestölle annetaan toiset 50% samasta kakusta. Todella kaunista symmetriaa... Lisäksi täysin hyödytön - minulle.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 21:57:08
Merkittävimpänä poikkeuksena tästä on se, että suomenkielisissä kouluissa luetaan yleensä ruotsia neljä vuotta vähemmän kuin ruotsinkielisissä kouluissa suomea ja se, että suomenkieliset virkamiehet osaavat useimmiten käytännössä ruotsia huonommin kuin heidän ruotsinkieliset kollegansa suomea. Eräänä syynä tähän on tietenkin se ruotsin opintojen liian myöhäinen aloitus johon jo edellä viittasin.
Edelleen viittaan siihen, että ruotsin kieli ON TODELLA VÄHEMMISTÖ KIELI JOTA EI TULE IKIPÄIVÄNÄ ASETTAA RINNAN VALTAVÄESTÖN KIELEN KANSSA!
Quote from: TH on 26.07.2009, 22:09:19
Eli väite on täysin hatusta vedetty. Lopeta siis sen toisteleminen.
Hankenilta valmistuneiden
erittäin hyvä työllistyminen on yleisesti tunnettu tosiseikka. Eiköhän siitä löydy jostain jotain tutkimustietoakin, mutta ilmeisesti sinulle ei kelpaa tuohon faktaan viittaaminen ilman että saat heti linkit ja lähdeviitteet. Olet muuten ensimmäinen henkilö jonka tiedän koskaan edes yrittäneen kiistää sitä, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät ensiluokkaisesti, mutta kertahan se on ensimmäinenkin... 8)
Suomenkielisille ruotsi on ainoa pakollinen vieras kieli ja itse asiassa ainoa pakollinen oppiaine peruskoulusta yliopistoon. Rest my case...
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:24:14
Hankenilta valmistuneiden erittäin hyvä työllistyminen on yleisesti tunnettu tosiseikka.
Tämä johtuu todennäköisesti suurelta osin suomenruotsalaisten pääomapiirien hyväveliverkostoista ja pappabetalar-meiningistä. Kaverit palkkaavat kavereitaan ja niiden poikia ja tyttäriä johtajanvirkoihin kiinnittämättä suurta huomiota objektiivisesti mitattavissa olevaan pätevyyteen. Tästä on kyse, kun puhutaan suomenruotsalaisten "hyvästä sosiaalisesta pääomasta", verkostoitumisesta, "sosiaalisista taidoista" jne.
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 20:37:34
Olemme lilliputti-ruotsin saartamana. Korruptiolla edustajat on saatu asettumaan kansaa vastaan.
Kielilakia vastaan äänesti vain kolme kansaedustajaa. Ihan tosissasiko uskot, että eduskunnan valtava enemmistö äänesti kielilain ja sen sisältämän kahden kansalliskielen periaatteen puolesta koska heidät muka lahjottiin?
Siitä mitä kirjoitat ei oikein voi tehdä muutakaan johtopäätöstä.
En edes väitä ymmärtäväni maailmankuvaasi. Vi lever förmodligen i helt skilda världar...
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 16:09:00
Quote from: Luotsi on 26.07.2009, 16:05:35
Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.
Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.
Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi on ollut sitä mieltä, että oikeustieteellisen ruotsalaiskiintiöt ovat laittomia:
QuoteKun Helsingin yliopistossa tehtiin silloisen opetusministeri Ole Norrbackin vaatimuksesta 14.2.1991 päätös, joka suosii oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä ruotsinkielisiä, yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi ilmoitti eroavansa valintakoelautakunnan puheenjohtajan tehtävästä. Perustelussaan hän toteaa: "Päätös rikkoo suomenkielisten opiskelijoiden perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kansalaiskohteluun. Laki ei salli kansalaisen äidinkieleen perustuvaa syrjintää, eli valintakokeessa kiistattomasti ansaitun opiskelupaikan riistämistä huonommin menestyneen - ehkä jopa kuusi pistettä huonommin menestyneen - ruotsinkielisen hyväksi." (http://www.saunalahti.fi/eiry/eiry002.html)
En tältä seisomalta osaa sanoa, ovatko ko. kiintiöt syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskevan yleissopimuksen vastaisia, mutta huomauttaisin, että tuossa sopimuksessa kielletään toimenpiteet, joiden "tarkoituksena tai
vaikutuksena on tasa-arvoisen kohtelun mitätöiminen tai heikentäminen opetuksen alalla". Vaikka suomenkielinen voi opetella ruotsin ja pyrkiä ruotsinkieliseen kouluun, käytännössä tämä ei ole helppoa, joten voimassaolevan lainsäädännön vaikutus on syrjivä. Ruotsinkielisena on helpompi päästä korkeakouluun kuin suomenkielisenä. Tätä korostaa se, että ruotsinkielisissä kouluissa ei pääsykokeissa ja tenteissä saa vastata suomeksi, kun taas muissa korkeakouluissa saa vastata myös ruotsiksi.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:24:14
Quote from: TH on 26.07.2009, 22:09:19
Eli väite on täysin hatusta vedetty. Lopeta siis sen toisteleminen.
Hankenilta valmistuneiden erittäin hyvä työllistyminen on yleisesti tunnettu tosiseikka. Eiköhän siitä löydy jostain jotain tutkimustietoakin, mutta ilmeisesti sinulle ei kelpaa tuohon faktaan viittaaminen ilman että saat heti linkit ja lähdeviitteet. Olet muuten ensimmäinen henkilö jonka tiedän koskaan edes yrittäneen kiistää sitä, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät ensiluokkaisesti, mutta kertahan se on ensimmäinenkin... 8)
Monikulttuurisuuden rikastava vaikutus on myös "yleisesti tunnettu tosiseikka". Tutkimustietoa peliin vaan eikä mitään anekdootteja. On mahdollista, että Hankenista työllistytään hyvin, mutta että tämä johtuisi nimenomaan ruotsin kieltä osaavan työvoiman tarpeesta, on yhtä lailla todistamaton väite. Jos sukupolvesta toiseen pidetään yllä järjestelmää, jossa tietyn ryhmän jäseniä suositaan, ei ole ihmekään, jos tuon ryhmän jäsenten jälkikasvullakin menee hyvin. Sinä argumentoit Ankkalammikon hyvä veli -verkostojen ylläpidon ja vahvistamisen puolesta ja meritokratiaa vastaan. Ankkalammikko voittaa siinä, mutta Suomi kokonaisuudessaan kärsii tappion.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:32:12
Kielilakia vastaan äänesti vain kolme kansaedustajaa. Ihan tosissasiko uskot, että eduskunnan valtava enemmistö äänesti kielilain ja sen sisältämän kahden kansalliskielen periaatteen puolesta koska heidät muka lahjottiin?
Ei tietenkään kaikkia tarvitse lahjoa. Vain puolueiden vaikutusvaltaisimmat henkilöt. Osahan on jo muutoinkin valmiiksi arja-alhoja muumipeikkoteorioineen tai jotakin muuta hömppää. Luotan kuitenkin siihen, että pelkkä maalaisjärki riittää oikeudenmukaistamaan tämän häpeällisen kielipoliittisen vääristymän, ennemmin tai myöhemmin.
Edelleen hämmästelen ruotsinkielisten moraalikäsitystä ja omaan napaan tuijottamista. Suomenkieliset ovat varmasti suomalaisia, mutta keitä ruotsinkieliset sitten ovat? Kaikesta itsekkyydestä päätellen he haluavat olla joka tapauksessa oma yhteisönsä.
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 22:25:49
Suomenkielisille ruotsi on ainoa pakollinen vieras kieli ja itse asiassa ainoa pakollinen oppiaine peruskoulusta yliopistoon. Rest my case...
Tuossa on asiavirhe mm. sikäli että puhut "vieraasta" kielestä ja sitähän se perustuslain ja siitä johdetun lainsäädännön nojalla nimenomaan
ei ole. Se on Suomen toinen kansalliskieli, toinen niistä kahdesta kielestä joilla suomalaista kulttuuria on luotu ja edelleen luodaan ja joiden kautta suomalaista kansallista identiteettiä ilmaistaan. Se ei myöskään ole mikään pelkkä vähemmistökieli saamelaiskielten ja romanikielen tavoin, vaan aivan kirjaimellisesti osa
kaikkien suomalaisten historiallista ja kulttuurista perintöä.
Sitä että sivistyneen suomalaisen kuuluu osata molemmat kansalliskielensä pidän selviönä. Ihminen, joka osoittaen epäisänmaallista mielenlaatua suhtautuu toiseen näistä kielteisesti eikä halua opetella sitä, oikeastaan hakkaa poikki huomattavan osan
oman kulttuurinsa juurista, sillä suomalaista kulttuuria on täysin mahdotonta ajatella ilman
molempia kansalliskieliämme.
Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on
olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:32:12
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 20:37:34
Olemme lilliputti-ruotsin saartamana. Korruptiolla edustajat on saatu asettumaan kansaa vastaan.
Kielilakia vastaan äänesti vain kolme kansaedustajaa. Ihan tosissasiko uskot, että eduskunnan valtava enemmistö äänesti kielilain ja sen sisältämän kahden kansalliskielen periaatteen puolesta koska heidät muka lahjottiin?
Hesarissa 7.9.2001 julkaistussa kansanedustajille tehdyssä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa. Täsmälleen sama eduskunta hyväksyi kielilain helmikuussa 2003. Suosittelen tutustumaan puoluekurin käsitteeseen.
Quote from: TH on 26.07.2009, 22:58:11
Hesarissa 7.9.2001 julkaistussa kansanedustajille tehdyssä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa. Täsmälleen sama eduskunta hyväksyi kielilain helmikuussa 2003. Suosittelen tutustumaan puoluekurin käsitteeseen.
Vastasivatko kansanedustajat kyselyyn anonyymisti vai omilla nimillään? Ja miten moni kansanedustaja vastasi tuohon kyselyyn? Tulee mieleen että on täytynyt olla niitäkin jotka eivät vastanneet.
Lisäksi eräs varsin oleellinen pointti: toisen kotimaisen pakollisuutta vastustaa huomattavasti useampi kuin virallista kaksikielisyyttä.
Löytyykö sinulta muuten linkkiä tuon kyselyn tuloksiin?
Quote from: mikkoellila on 26.07.2009, 22:31:10
Tämä johtuu todennäköisesti suurelta osin suomenruotsalaisten pääomapiirien hyväveliverkostoista ja pappabetalar-meiningistä. Kaverit palkkaavat kavereitaan ja niiden poikia ja tyttäriä johtajanvirkoihin kiinnittämättä suurta huomiota objektiivisesti mitattavissa olevaan pätevyyteen.
Eivätkö suomenkieliset suuret pomot palkkaa kavereitaan ja heidän poikiaan ja tyttäriään johtajanvirkoihin aivan samalla tavalla?
Kysyisin vielä Mikolta, että eikö sinulle ole kukaan sukulainen ikinä hommannut yhtäkään työpaikkaa?
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
puhut "vieraasta" kielestä ja sitähän se perustuslain ja siitä johdetun lainsäädännön nojalla nimenomaan ei ole.
Humen giljotiinin vastaista retoriikkaa.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
Se on Suomen toinen kansalliskieli, toinen niistä kahdesta kielestä joilla suomalaista kulttuuria on luotu ja edelleen luodaan ja joiden kautta suomalaista kansallista identiteettiä ilmaistaan.
Ennen muinoin kyllä. Nykyään ruotsin kielen merkitys Suomessa on aivan marginaalinen. Esimerkiksi Suomen suurimman ruotsinkielisen sanomalehden (Hbl) levikki on n. 50 000 ja seuraavaksi suurimpien (Vasabladet, Åbo Underrättelser, Västra Nyland, Borgåbladet) luokkaa 10 000. En sanoisi tällaisten marginaalisten perähikiälehtien olevan ratkaisevan merkittäviä suomalaisen kansallisen identiteetin ilmaisemisen kannalta.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
Se ei myöskään ole mikään pelkkä vähemmistökieli saamelaiskielten ja romanikielen tavoin, vaan aivan kirjaimellisesti osa kaikkien suomalaisten historiallista ja kulttuurista perintöä.
Iiri on osa kaikkien irlantilaisten historiallista ja kulttuurista perintöä. Onko tämä mielestäsi peruste pakkoiirille?
Millä tavalla ruotsin opiskelu Suomessa on jotenkin järkevämpää kuin iirin opiskelu Irlannissa?
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
Sitä että sivistyneen suomalaisen kuuluu osata molemmat kansalliskielensä pidän selviönä.
Ruotsi ei ole enää Suomen toinen kansalliskieli, vaan inarinsaamen kaltainen marginaalinen periferiakieli.
Suomessa on vain yksi kansalliskieli ja se on suomi.
Ruotsissa on vain yksi kansalliskieli ja se on ruotsi.
Saksassa on vain yksi kansalliskieli ja se on saksa.
Ranskassa on vain yksi kansalliskieli ja se on ranska.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
Ihminen, joka osoittaen epäisänmaallista mielenlaatua suhtautuu toiseen näistä kielteisesti eikä halua opetella sitä,
Iirin, suomenruotsin, bretonin tms. muinaisjäänteen opiskelun vaatiminen pakolliseksi ei todellakaan ole isänmaallista, vaan turhaa, repivää separatistista ja anti-isänmaallista konfliktinlietsontaa.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.
Muinoin kyllä, nykyään ei.
Quote from: mikkoellila on 26.07.2009, 23:21:47
Suomessa on vain yksi kansalliskieli ja se on suomi.
Edustat varsin klassista 1800-luvun snellmanilaista näkymystä asiasta, tavallaan fennomanian
sivistynyttä versiota (siis erotuksena niistä, joiden "ideologia" koostuu lähinnä pelkästä atavistisesta vihasta suomenruotsalaisia kohtaan; ehkä osittain sukutaustastasi johtuen olet käsittääkseni jokseenkin immuuni tuolle primitiiviselle hurrivihalle), ja tuo lauseesi on mielestäni käsitettävä lähinnä kuvauksena snellmanilaisen näkemyksen mukaisesta
ideaalitilasta.
Perustuslakiin kirjatun virallisen kaksikielisyyden ideologiset juuret taas ovat pikemminkin 1800-luvun liberaalien kielipoliittisessa perusnäkemyksessä kaksikielisestä kansakunnasta. 1800-luvun lopun liberaalipuoluetta ei enää ole, mutta sen kielipoliittinen peruslinja on meillä ollut kirjattuna perustuslakiin jo vuodesta 1919 saakka.
Kuten olen jo aikaisemmin todennut: perustuslain muuttaminen virallisen yksikielisyyden suuntaan tulee varsin todennäköisesti osoittautumaan sinulle ja hengenheimolaisillesi ylivoimaiseksi tehtäväksi.
Asiasta toiseen: ottaen huomioon että kirjoitat varsin kelvollista ruotsia, voisit joskus kirjoittaa muutaman kommentin "Homma på svenska" -ketjuun. Tyylisi tuntien olettaisin sen piristävän kummasti kyseisen ketjun melko letargista yleisilmettä...
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 23:11:01
Quote from: TH on 26.07.2009, 22:58:11
Hesarissa 7.9.2001 julkaistussa kansanedustajille tehdyssä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa. Täsmälleen sama eduskunta hyväksyi kielilain helmikuussa 2003. Suosittelen tutustumaan puoluekurin käsitteeseen.
Vastasivatko kansanedustajat kyselyyn anonyymisti vai omilla nimillään? Ja miten moni kansanedustaja vastasi tuohon kyselyyn? Tulee mieleen että on täytynyt olla niitäkin jotka eivät vastanneet.
Lisäksi eräs varsin oleellinen pointti: toisen kotimaisen pakollisuutta vastustaa huomattavasti useampi kuin virallista kaksikielisyyttä.
Löytyykö sinulta muuten linkkiä tuon kyselyn tuloksiin?
Ei ole linkkiä. Kysely oli käsittääkseni anonyymi. Pointtini on, että demokratia ei toteudu kielipolitiikassa, vaan asioista päätetään pienessä piirissä pienen vähemmistön etujen mukaisesti ja enemmistön etujen vastaisesti.
Kielilain valmistelusta vastanneen komitean kokoonpano oli seuraava:
Aula, Maria Kaisa
Eriksson, Lars
Krohn, Irina
Hallberg, Pekka (pj.)
Lax, Henrik
Lehtimäki, Jouni
Liljeström, Marita
Mickwitz, Erik
Niemivuo, Matti
Nuolijärvi, Pirkko
Rahkonen, Susanna
Sarjala, Jukka
Aika huikea yliedustus 5 prosentin vähemmistöllä. Vielä karmeampaa katsottavaa on lista komitean pysyvistä asiantuntijoista:
Granfelt, Nanny
Reuter, Mikael
Tyynilä, Markku
Wikberg, Kristina
Palmgren, Sten
Aarnio, Eero J.
Tallroth, Paulina
Beijar, Kristina
Se, että vain kolme äänesti kielilakia vastaan eduskunnassa, osoittaa, että kielipolitiikka on ollut täysin demokraattisen kontrollin ulottumattomissa tässä maassa. Taannoinen yo-kokeen pakkoruotsin lakkauttaminen ja isojen puolueiden välinpitämättömyys Rkp:n parkumiselle aiheesta saa minut kuitenkin optimistiseksi sen suhteen, että oikeus, kohtuus ja järki vielä toteutuvat Suomen kielipolitiiikassa.
Aldaronin argumentaatio on muuten hyvä esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta. Hänelle kielipolitiikassa on kysymys hänen oman etnis-kielellisen ryhmänsä intressien ajamisesta eikä hän kykene näkemään koko Suomen etua. Hän keksii mitä koukeroisimpia selityksiä sille, miksi kieleen perustuva syrjintä opiskelupaikkojen jaossa on loistava idea, koska hänelle oman viiteryhmän etu ajaa kokonaisuuden edun edelle. Se, että suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina monikultturistien riveissä, ei ole sattumaa, vaan monikultturismi on jo kauan kuulunut suomenruotsalaisten identiteettiin.
Maahanmuuttajien määrän paisuessa tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia suomenruotsalaistyylisten omien päiväkotien, koulujen, yliopistojen, kieli- ja rotukiintiöiden jne. perustamisesta suomenkielisen enemmistön kustannuksella yhä useammalle vähemmistölle.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 22:54:36
Sitä että sivistyneen suomalaisen kuuluu osata molemmat kansalliskielensä pidän selviönä. Ihminen, joka osoittaen epäisänmaallista mielenlaatua suhtautuu toiseen näistä kielteisesti eikä halua opetella sitä, oikeastaan hakkaa poikki huomattavan osan oman kulttuurinsa juurista, sillä suomalaista kulttuuria on täysin mahdotonta ajatella ilman molempia kansalliskieliämme.
Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.
Kannattaa tehdä ero entiteettien "suhtautua kieleen kielteisesti", "ei halua opetella kieltä", "kansalliskieli" ja itse pääasian "PAKKORUOTSI" välillä.
Sillä esimerkiksi minä vastustan pakkoruotsia, mutta en suhtaudu kielteisesti ruotsin kieleen tai ruotsin puhujiin Suomessa. En kylläkään halua opetella sitä (sen jälkeen mitä vuositolkulla lakisääteisesti pakollisena keskikoulussa, lukiossa ja yliopistossa olen sitä opiskellut, koska näen että ajan voi käyttää paremmin, enkä kieltä tarvitse enkä ole koskaan tarvinnut). Myönnän kyllä että hyötyä ruotsin kielen passiivisesta osaamisesta on ollut satunnaisesti esim. netissä ruotsinkielisten uutissivustojen tai nettilehtien lukemisessa.
Kansalliskielihöpötys on höpötystä. 95%:n enemmistö ei missään muualla kuin Suomessa opiskele lakisääteisellä pakolla vuositolkulla 5%:n vähemmistön kieltä. Tämä sinänsä ei tee asiasta hullua mutta indikoi siihen suuntaan mitä järkikin sanoo: Pakkoruotsi on tolkuton vääryys, joka on saatu aikaan poliittisen kähminnän tuloksena aikoinaan ja jonka poistamiseen kansasta vieraantuneet puolueet eivät ole halukkaita koska laskelmoivat hyötynsä ja RKP:n vaa'ankieliasemahyödyn toisin.
Quote from: TH on 26.07.2009, 23:47:29
Aldaronin argumentaatio on muuten hyvä esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta.
...
Maahanmuuttajien määrän paisuessa tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia suomenruotsalaistyylisten omien päiväkotien, koulujen, yliopistojen, kieli- ja rotukiintiöiden jne. perustamisesta suomenkielisen enemmistön kustannuksella yhä useammalle vähemmistölle.
Minusta on aika erikoista että luet virallisen kaksikielisyyden puolustamisen "monikultturismiksi". Suomen ruotsinkielisen väestönosan ei millään kriteereillä voi katsoa edustavan suomenkielisestä väestöstä radikaalisti eroavaa kulttuuriryhmää. Suomenruotsalaisuushan on alusta asti ollut elimellinen osa suomalaista kulttuuria, ei mikään eksoottinen lisämauste.
Mitä jälkimmäiseen väitteeseesi tulee: ainahan tuontyyppisiä vaatimuksia voi esittää. Eri asia menevätkö läpi. En nimittäin usko, että perustuslakiin kirjattu kahden kansalliskielen periaate tulee tuosta mihinkään muuttumaan. Esim. venäjänkieliset saattavat tavoitella venäjälle jonkinlaista rajoitettua vähemmistökielen asemaa, mutta suomeen ja ruotsiin verrattavaa kansalliskielen laillista statusta venäjä ei tule meillä ikinä saavuttamaan.
Quote from: herra 4x on 26.07.2009, 23:54:03
Kansalliskielihöpötys on höpötystä. 95%:n enemmistö ei missään muualla kuin Suomessa opiskele lakisääteisellä pakolla vuositolkulla 5%:n vähemmistön kieltä.
Onko maailmassa muita viiden prosentin kielivähemmistöjä, jotka olisivat yhtä varakkaita kuin suomenruotsalaiset? Mielestäni vertailu on mielekästä vain, jos sitä suoritetaan tällaisiin ryhmiin.
Olennaista ei ole miettiä sitä, kuinka suuri osuus väestöstä on ruotsinkielisiä, vaan sitä, kuinka suuri osuus suomalaisten varallisuudesta on ruotsinkielisten käsissä. Tämä lukema on varmasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä, ja siksi pakkoruotsi on täysin luonnollinen asia. Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Quote from: herra 4x on 26.07.2009, 23:54:03
Kansalliskielihöpötys on höpötystä.
Tuohon vastaisin, että tautologia on tautologiaa. Ilmeisesti myös perustuslakimme, joka mainitsee sekä suomen että ruotsin kansalliskielinämme, on myös mielestäsi "höpötystä"?
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 00:05:04Suomen ruotsinkielisen väestönosan ei millään kriteereillä voi katsoa edustavan suomenkielisestä väestöstä radikaalisti eroavaa kulttuuriryhmää.
Tästä olen eri mieltä. Joitain vuosia sitten HBL muistaakseni otsikoi, että 100 varakkaimman suomalaisen joukosta 48 on suomenruotsalaisia. Se on viiden prosentin vähemmistöltä aika hyvin. Kyllä tuo mielestäni vaikuttaa niin, että ko. ryhmä eroaa myös kulttuurisesti aika radikaalisti suomenkielisestä väestöstä. Vai onko suomenruotsalaisilla esittää vastinetta vaikkapa Irwin Goodmanille ja Jaakko Tepolle?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 00:06:45
Olennaista ei ole miettiä sitä, kuinka suuri osuus väestöstä on ruotsinkielisiä, vaan sitä, kuinka suuri osuus suomalaisten varallisuudesta on ruotsinkielisten käsissä. Tämä lukema on varmasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä, ja siksi pakkoruotsi on täysin luonnollinen asia. Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Pakkoruotsissa mikään ei ole luonnollista. Ellei siksi lueta sitä, että RKP:n junailut menivät silloin, ja nyt, luonnollisesti läpi.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 00:09:06
Quote from: herra 4x on 26.07.2009, 23:54:03
Kansalliskielihöpötys on höpötystä.
Tuohon vastaisin, että tautologia on tautologiaa. Ilmeisesti myös perustuslakimme, joka mainitsee sekä suomen että ruotsin kansalliskielinämme, on myös mielestäsi "höpötystä"?
Jos haluat pitää ruotsia kansalliskielenä niin pidä. Minulle se on suomi, vaikka en ole koskaan käyttänyt nimitystä "kansalliskieli". Minulle sopii aivan hyvin että suomi ja ruotsi ovat "kansalliskieliä", kunhan sitä toista ei ole pakko lukea vuositolkulla koulussa. Tosin noin pienen vähemmistön kielen nimittäminen "kansalliskieleksi" on aika koomista, vaikka ottaisi huomioon kaukaisen historian ja ruotsin kielen ja ruotsinkieliset siellä.
Mielestäni Pakkoruotsi on ikävä perintö vanhalta Suomen-Ruotsalaiselta eliitiltä kauan sitten.
Eikös pakko ruotsi ole vähän kuin ostaisi 5 lapsellensa typerät vaatteet joista vain 1 niitä käyttäisi? (aika turha vertaus...?)
Pakkoruotsin voisi pudottaa pois olemasta Deadweightina nuorten muille opiskeluille tai korvata sen muulla aineella tai valinnaisena kieliaineella... Taikka antaa jollekkin muulle aineelle enemmän tunteja.
Taannoin eräs entinen Karjalan evakko kertoi minulle kauhuissaan, kun oli kysynyt eräältä myös vanhemmalta ruotsinkieliseltä mitä tämä pitää mm. meille niin rakkaasta Veteraanin iltahuuto kipaleesta: http://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY, niin tähän ruotsinkielinen oli tokaissut, ettei pahemmin yhtään sillä heillä on kuulemma ihan omat marssi,-ym. sotaan liittyvät musiikkinsa. Evakko tokaisi siis järkyttyneenä tämän kuultuaan minulle, että "eivät he ole suomalaisia". ;D
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
Quote from: MK on 27.07.2009, 00:34:45
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
http://www.youtube.com/watch?v=leRsWGF3mSc
Quote from: MK on 27.07.2009, 00:34:45
Taannoin eräs entinen Karjalan evakko kertoi minulle kauhuissaan, kun oli kysynyt eräältä myös vanhemmalta ruotsinkieliseltä mitä tämä pitää mm. meille niin rakkaasta Veteraanin iltahuuto kipaleesta: http://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY, niin tähän ruotsinkielinen oli tokaissut, ettei pahemmin yhtään sillä heillä on kuulemma ihan omat marssi,-ym. sotaan liittyvät musiikkinsa. Evakko tokaisi siis järkyttyneenä tämän kuultuaan minulle, että "eivät he ole suomalaisia". ;D
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
No mitäs ne olisi niillä marssilauluilla tehnytkään?
Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
"Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."Eivät ilmeisesti kokeneet "meidän sodaksi".
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 01:04:02
Quote from: MK on 27.07.2009, 00:34:45
Taannoin eräs entinen Karjalan evakko kertoi minulle kauhuissaan, kun oli kysynyt eräältä myös vanhemmalta ruotsinkieliseltä mitä tämä pitää mm. meille niin rakkaasta Veteraanin iltahuuto kipaleesta: http://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY, niin tähän ruotsinkielinen oli tokaissut, ettei pahemmin yhtään sillä heillä on kuulemma ihan omat marssi,-ym. sotaan liittyvät musiikkinsa. Evakko tokaisi siis järkyttyneenä tämän kuultuaan minulle, että "eivät he ole suomalaisia". ;D
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
No mitäs ne olisi niillä marssilauluilla tehnytkään?
Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
"Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."
Eivät ilmeisesti kokeneet "meidän sodaksi".
Matkailin kesällä Suomen maaseutua. Poikkesin matkallani Pohjois-Satakunnassa pienessä kylässä, seutu on nykyisin varsin harvaan asuttua. Keskellä kylää on kuitenkin komea kirkko, ja kirkkomaalla laskin olevan 49 sankarihautakiveä.
Paikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=3242672&cy=6831594&scale=800000&tool=merkitse&styles=normal&lang=FI&tool=merkitse&map.x=327&map.y=232
Pienestä kylästä on kaatunut talvi- ja jatkosodassa 49 nuorta miestä!
Maaltamuuton seurauksena tilanne on muuttunut, ilmeistä on että jos nyt syttyisi sota, kylässä ei taida olla yhtäkään sotaanlähtöikäluokkaan kuuluvaa miestä.
Sitten on tämä Ahvenanmaa. Suomella on kertakaikkiaan mielipuolinen suhde Ahvenanmaahan.
-Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 91,2 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, 5,0 prosenttia on suomenkielisiä...ööö eikö kaksikielisyys olekaan rikkaus?
-Ahvenanmaalla on paljon vapaita työpaikkoja ja vain noin kahden prosentin työttömyysaste...hyvin menee siis, olisiko niistä maahanmuuttajista ahvenanmaan työvoimapulaa paikkaamaan?
-Ahvenanmaa saa Suomen maakunnista eniten tukea valtiolta. Vuonna 2006 Ahvenanmaa sai nettomääräisesti valtiolta noin 4 000 euroa jokaista asukasta kohti...no niinpä tietysti, vaikka tuo nynnyjen paratiisi ei edes kärsi työttömyydestä
-Suomen kansalaisella on oikeus itsehallintolain mukaan käyttää Ahvenanmaalla suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa. Tarvittaessa käytetään tulkkia...eli kaikkia oikeuksia ei ole suomenkielisiltä vielä riistetty. Onneksi en tule koskaan vierailemaan ko. hourulassa
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 01:04:02
Quote from: MK on 27.07.2009, 00:34:45
Taannoin eräs entinen Karjalan evakko kertoi minulle kauhuissaan, kun oli kysynyt eräältä myös vanhemmalta ruotsinkieliseltä mitä tämä pitää mm. meille niin rakkaasta Veteraanin iltahuuto kipaleesta: http://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY, niin tähän ruotsinkielinen oli tokaissut, ettei pahemmin yhtään sillä heillä on kuulemma ihan omat marssi,-ym. sotaan liittyvät musiikkinsa. Evakko tokaisi siis järkyttyneenä tämän kuultuaan minulle, että "eivät he ole suomalaisia". ;D
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
No mitäs ne olisi niillä marssilauluilla tehnytkään?
Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
"Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."
Eivät ilmeisesti kokeneet "meidän sodaksi".
Ahaa, nyt ollaan jo argumentaatiotasossa näköjään vajottu
näin matalalle. Olisin sinultakin kyllä odottanut hieman asiallisempaa otetta. Sen perusteella että muutamassa pitäjässä oli karkuriongelma
leimaat siis koko kansanryhmän epäisänmaalliseksi.
Katsoin muuten netin sotasurmatiedostosta noiden kahden "ongelmapitäjän" kaatuneiden määrät. Närpiöstä kaatui 113 miestä ja Korsnäsistä 54.
Minkä maan puolesta luulet suomenruotsalaisten sankarivainajien kaatuneen ellei Suomen? Millä perusteella luulet olevasi oikeutettu häpäisemään heidän muistoaan?
Nyt olet astunut sellaisen rajan yli jota sinun ei todellakaan olisi pitänyt ylittää. Sitä mitä nyt olet tehnyt et ikävä kyllä enää saa tekemättömäksi.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 00:39:43
Quote from: MK on 27.07.2009, 00:34:45
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
http://www.youtube.com/watch?v=leRsWGF3mSc
Ja tuolla on mielestäsi jotain tekemistä suomenruotsalaisten kanssa, koska...?
Quote from: MK on 27.07.2009, 00:34:45
Taannoin eräs entinen Karjalan evakko kertoi minulle kauhuissaan, kun oli kysynyt eräältä myös vanhemmalta ruotsinkieliseltä mitä tämä pitää mm. meille niin rakkaasta Veteraanin iltahuuto kipaleesta: http://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY, niin tähän ruotsinkielinen oli tokaissut, ettei pahemmin yhtään sillä heillä on kuulemma ihan omat marssi,-ym. sotaan liittyvät musiikkinsa. Evakko tokaisi siis järkyttyneenä tämän kuultuaan minulle, että "eivät he ole suomalaisia". ;D
Olisi kiva tietää, mitä nämä ruotsinkielisten isänmaalliset kipaleet sitten ovat. Onko niitä esim. youtubessa?
Siis sen perusteella että joku vanhempi suomenruotsalainen ei kauheasti innostunut "Veteraanin iltahuudosta" tehtiin se johtopäätös että suomenruotsalaiset eivät muka "ole suomalaisia"?
Häikäisevää logiikkaa.
Annan pienen vihjeen: melodia. Se on nimittäin "Veteraanin iltahuudossa" aika mollivoittoinen ja tuo monella tavalla mieleen venäläisen musiikin. Se ei sinänsä ole mitenkään ihmeellistä, sillä Suomihan sijaitsee kulttuurisesti Idän ja Lännen rajalla ja etenkin Karjalassa musiikkiperinne on ollut aina melko venäläisvaikutteista.
Nyt on kuitenkin niin, että kovin mollivoittoiset sävelmät kuulostavat niin riikin- kuin suomenruotsalaisten korvissa usein liian depressiivisiltä. Ei mikään ihme siis, että vanha suomenruotsalaismies ei jaksanut kauheasti tykätä "Veteraanin iltahuudosta".
En ole aikaisemmin tosiaan kuullut, että tullakseen lasketuksi suomalaisten joukkoon on pakko tykätä jostain tietystä musiikkikappaleesta.
Maamme-laulua muuten olen kuullut monenkin suomenkielisen arvostelevan, mutta kuinka ollakaan, en vielä yhdenkään ruotsinkielisen.
Meidän kansallislaulummehan on tosiaan suomenruotsalaisen miehen kirjoittama. Sen suomenkielinen teksti on käännös. Tässä
alkuperäisversio:
http://www.youtube.com/watch?v=FHx0Ihsb2sQ
Myös Porilaisten marssin alkuperäisteksti on, kuten monet varmasti tietävät, Runebergin kirjoittama, luonnollisesti
ruotsiksi.
http://www.youtube.com/watch?v=Bw4xuoP8eZ4&feature=related
Suomalaisen ratsuväen marssin (myös Östra Finlands Nationin marssi) alkuperäisteksti on Topeliuksen kirjoittama.
Ruotsiksi, kuinkas muuten.
http://www.youtube.com/watch?v=10VGe34d-T8&feature=related
Samoin Vaasan marssin (myös Vasa Nationin marssi) alkuperäisversio on ruotsinkielinen ja Topeliuksen käsialaa.Tässä tosin suomeksi laulettu versio:
http://www.youtube.com/watch?v=dLTe2u2Cf8w
Lisäksi mm. Suomen laulun ("Laulu Suomen on...") alkuperäisteksti on ruotsiksi (Suomis sång).
Löytyy tietysti muitakin isänmaallisia lauluja, joiden alkuperäisteksti on kirjoitettu ruotsiksi. Tämähän ei ole mitenkään yllättävää, kun ottaa huomioon, että 1800-luvun lopulle asti suurin osa suomalaisesta kaunokirjallisuudesta kirjoitettiin ruotsiksi. Lisäksi monet alun perin suomeksi kirjoitetut isänmaalliset laulut on käännetty ruotsiksi, kuten esimerkiksi Finlandia-hymni (kotitaustaltaan ruotsinkielisen Sibeliuksen säveltämä), Oi Kallis Suomenmaa ja Suomalainen Rukous.
Oletan, että tämä kaikki on MK:lle
täysin uutta. Tuskin hän muuten olisi esittänyt noin outoa kysymystä.
Toki Suomen kulttuuriperimästä on paljon ruotsinkielisten aikaansaannosta. Mistähän luulet sen oikein johtuvan? Olisiko niin, että suomenkieli, jota toki puhuttiin paljolti "rahvaan" parissa ei ollut saavuttanut vielä virallista asemaa? "Sivistyneistö", mistä varmasti juontaa suomenruotsalaisten parissa vieläkin havaittavissa oleva ylimielisyys ja elitismi, puhui ja opiskeli toki ruotsia. Näinollen myös heidän tuotoksensa ovat olleet ruotsinkielisiä. Tuosta ei kannata kovin pitkälle kantavia johtopäätöksiä vielä tehdä. Tämä uskomus "sivistyneestä kielestä" on kantanut yllättävän pitkälle ja siihen syyllistyy valitettavasti ihan suomenkielisetkin, mikä näkyy lähihistorian päättäjiemme toimista ja järjettömistä päätöksistä, tosin etujärjestö RKP:n vahvaa lobbausta ei sovi myöskään vähätellä.
Kuitenkaan näillä edellämainituilla seikoilla ei ole mitään tekemistä nykytilanteen kanssa. Pakkoruotsi, opiskelijavääristymät ja ruotsinkielen virallinen asema KOKO SUOMESSA on halventavaa ja suomenkielisiä syrjivää politiikkaa. Niistä on päästävä eroon.
Quote
Ahaa, nyt ollaan jo argumentaatiotasossa näköjään vajottu näin matalalle. Olisin sinultakin kyllä odottanut hieman asiallisempaa otetta. Sen perusteella että muutamassa pitäjässä oli karkuriongelma leimaat siis koko kansanryhmän epäisänmaalliseksi.
En minä väitä KAIKKIA maahanmuuttajiakaan rikollisiksi, vaikka heidän yliedustuksensa rikostilastoissa on ollut huomattava ja kiistaton. Ihan sama koskee käpykaartilaisiakin. Han-suomalaisiakin syyllistyi sotilaskarkuruuteen :'(
Olikohan silloinkin kysymys pakkoruotsista, kun länsimaista kulttuuriperintöä jaettiin Köyliönjärven jäällä 1156? Tämän tapauksen jälkeen suomalaisia on syyllistetty kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan väliltä. Läpi tunnetun historian jatkunut syyllistämisperinne on tällä vuosituhannella saanut uusia muotoja ja vivahteita.
Viimeisintä huutoa näyttää olevan se, että ne suomalaiset, jotka eivät osaa ruotsia, ovat sivistymättömiä metsäläisjuntteja. Ovatko suomea osaamattomat ruotsalaiset yhtä sivistymättömiä tolloja, kuin suomalaiset?
Lähes tuhatvuotinen suomalaisten syyllistäminen on jättänyt pysyvät jälkensä, jonka vaikutukset näkyvät vielä tänäänkin suomalaisten päättäjien ja poliitikoiden päätösten teossa, sekä lakien ja asetusten soveltamisessa.
Ruotsin kielen ja ruotsinkielisten suhteettoman hyvinä säilyneitä etuja Suomessa ei selitä mikään muu kuin jonkinlainen kaikkien puolueiden kesken tehty salainen yhteiskuntasopimus. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mikä tämän sopimuksen motiivi on. Niin järjetön se on suomenkielisen valtaenemmistön kannalta.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 08:06:58
En minä väitä KAIKKIA maahanmuuttajiakaan rikollisiksi, vaikka heidän yliedustuksensa rikostilastoissa on ollut huomattava ja kiistaton. Ihan sama koskee käpykaartilaisiakin. Han-suomalaisiakin syyllistyi sotilaskarkuruuteen :'(
Muistutan vielä viestisi sisällöstä. Sehän oli kommenttia tuohon MK:n jollain tapaa hyvin omituiseen viestiin, jonka pointtina vaikutti olevan väittää että
a) ruotsinkieliset eivät muka ole suomalaisia koska eräs vanha ruotsinkielinen (viitekehyksestä päätellen ilmeisesti veteraanipolveen kuuluva itsekin) ei juuri välittänyt "Veteraanin iltahuudosta" ja että
b) suomenruotsalaisten keskuudessa ei muka ole isänmaallista lauluperinnettä, jonka väitteen edellä osoitin vääräksi alkaen jo Maamme-laulusta, joka on alun perin suomenruotsalainen luomus.
Viestisi sisältö oli seuraava:
"No mitäs ne [siis suomenruotsalaiset sotilaat toisessa maailmansodassa] olisi marssilauluilla tehneetkään."
Tämän jälkeen seurasi kommenttia Närpiön ja Korsnäsin karkuruusongelmasta jatkosodan, etenkin kesän 1944 aikana. Muistan kyllä lukeneeni että käpykaartilaisuutta olisi esiintynyt keskivertoa runsaammin myös Tornionjokilaakson kuntien miespuolisten asukkaiden keskuudessa. Tässä tapauksessahan yhteisenä nimittäjänä on
Ruotsin maantieteellinen läheisyys eikä niinkään käpykaartilaisten äidinkieli.
En ole koskaan kuullut käpykaartilaisuutta esiintyneen keskimääräistä enemmän Etelä-Suomen ruotsinkielisten keskuudessa. Jos väitteesi siitä että ruotsinkieliset eivät muka kokeneet talvi- ja jatkosotaa "omaksi" sodakseen pitää paikkansa, miten selität tämän?
Niin, näinhän sinä jatkat:
"Eivät ilmeisesti kokeneet "omaksi" sodakseen" [tuo on viittaus suomenruotsalaisiin
kollektiivisesti.]
Perusongelmana tavassasi
"keskustella" (voisin käyttää myös eräitä muita verbejä) on se, että sinun on hyvin vaikea säilyttää asiallista tyyliä. Tämän ketjun tarkoituksena on keskustella Suomen koulutus- ja kielipolitiikasta, mutta et näy kykenevän siihen ilman että säännöllisin väliajoin esität syytöksiä ja suoranaisia loukkauksia ruotsinkielistä väestöä kohtaan yleisesti ottaen. Olet tähän mennessä jo ehtinyt syyttämään suomenruotsalaisia
kollektiivisesti mm.
1) itsekkyydestä,
2) epäisänmaallisuudesta ja
3) ylimielisyydestä.
En yhtään epäile etteikö lisää syytöksiä ja solvauksia olisi luvassa.
Kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvia syytöksiä ja herjauksia ei ole
erikseen kielletty tämän viestiketjun erityissäännöissä, joten kaipa koet olevasi tuohon tyyliin oikeutettu.
Minun on tosin hyvin vaikea käsittää mitä luulet tuolla tyylillä oikein voittavasi. Tuollaista kieltä omista maanmiehistään käyttävä ihminen nimittäin häpäisee
ainoastaan itsensä.
Itsehän parhaiten tiedät mitä teet. Itselläni ei ainakaan ole enää
mitään edes lievästi positiivisia harhaluuloja sinun suhteesi, sen verran avoimesti olet jo paljastanut itsesi ja vaikuttimesi.
Ylempänä tässä samassa ketjussa luonnehdin Ellilää klassisen 1800-luvun snellmanilaisen fennomanian edustajaksi jonka vaikuttimena ei ole suomenruotsalaisia kohtaan tunnettu viha (Ellilähän tunnetusti suhtautuu tietyllä tylyn vittumaisella asenteella suurin piirtein kaikkiin täysin äidinkielestä riippumatta; oletan myös että kun hän lukee tämän kommenttini, hän osaa ottaa sen kylmän asiallisena kuvauksena omasta tyylistään ja lähes kohteliaisuutena) vaan tietyt aatteellis-teoreettiset lähtökohdat. Ellilän sukutaustahan on osittain suomenruotsalainen, mikä osaltaan edesauttaa asiallista suhtautumista tähän kysymykseen.
Sinä taas edustat (toisin kuin Ellilä)
sitä toista kategoriaa. Lue se kommenttini mihin tuossa viittasin niin tajuat mitä tarkoitan.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 09:41:02
...
"No mitäs ne [siis suomenruotsalaiset sotilaat toisessa maailmansodassa] olisi marssilauluilla tehneetkään."
Tämän jälkeen seurasi kommenttia Närpiön ja Korsnäsin karkuruusongelmasta jatkosodan, etenkin kesän 1944 aikana. Muistan kyllä lukeneeni että käpykaartilaisuutta olisi esiintynyt keskivertoa runsaammin myös Tornionjokilaakson kuntien miespuolisten asukkaiden keskuudessa. Tässä tapauksessahan yhteisenä nimittäjänä on Ruotsin maantieteellinen läheisyys eikä niinkään käpykaartilaisten äidinkieli.
En ole koskaan kuullut käpykaartilaisuutta esiintyneen keskimääräistä enemmän Etelä-Suomen ruotsinkielisten keskuudessa. Jos väitteesi siitä että ruotsinkieliset eivät muka kokeneet talvi- ja jatkosotaa "omaksi" sodakseen pitää paikkansa, miten selität tämän?
Niin, näinhän sinä jatkat:
"Eivät ilmeisesti kokeneet "omaksi" sodakseen" [tuo on viittaus suomenruotsalaisiin kollektiivisesti.]
Ei minun tarvitse selitellä mitään, kysehän on omista mielipiteistäni ja tässä tapauksessa mielipiteeni perustui ihan puhtaasti historialliseen tietoon/tilastointiin.
Kommenttini koski VAIN ja AINOASTAAN niitä suomenruotsalaisia käpykaartilaisia (joita oli tilastojen valossa melkoinen määrä suomenruotsalaisten väkilukuun suhteutettuna). Voit toki tulkita kirjoitukseni juuri niin kuin haluat, mutta tämänhetkinen tulkintasi kirjoituksestani on kuitenkin virheellinen.
ruotsinkielisten, munsalan soutajien liikehdinnästä sota-aikana, on saatavana tilastoja ja tutkimuksia:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista (ruotsinkielisistä) Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Toinen länsirajaa sivuava karkuruuden ja käpykaartilaisuuden pesäke oli korpikommunismin leimaama Kolari. Paikalliseen metsäkaartiin kuului enimmillään 50 miestä. Asiasta on kirjoittanut Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa(3/4)heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Sivulla 203: "Kun levisi tieto, ettei ylipäässeitä palautettu takaisin, lisääntyivät luvattomat rajanylitykset Merenkurkun alueella huomattavasti. Uumajaan perustetulla vastaanottoleirillä kerrottiin toukokuun puolivälissä olleen jo noin 70 henkeä. Sotilaskarkureiden ohella pakolaisten joukossa oli myös siviiliväestöä."
"Vielä jyrkempään kasvuun liikenne lähti kesällä, kun taistelut rintamilla olivat alkaneet. Heinäkuussa Ruotsin viranomaiset ilmoittivat saapuneiden kokonaisluvuksi jo noin tuhat, joista vajaa puolet oli Valpon arvion mukaan sotilaskarkureita. Pohjanlahden rannikon metsissä ja saarissa tiedettiin piileskelevän lisää väkeä odottamassa otollista ajankohtaa ylimenolle ja öiden elokuussa pimennyttyä alueelle kerrottiin levinneen "oikein Ruotsiin lähtemisen vimma".
"Liikehdintä heijastui veneiden hintojen voimakkaana nousuna, ja jotkut veneenomistajat näkivät kuljetuksissa myös mahdollisuuden sievoisiin ylimääräisiin ansioihin. Karkureiden kertomusten mukaan matkasta saatettiin enimmillään veloittaa kymmenenkintuhatta markkaa."
Ruotsinkielisille myötämielisenä pidetty Antti Juutilaisen kirja "Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944." (WSOY. Juva 1997 . 250 s.) käsittelee Uumajan-karkuruuden samoin kuin edelliset lähteet:
"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een. Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa.
Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa. Sodan aikainen tilasto kertoo päinvastaista, sillä ruotsinkielisistä kunnista teloitus kohdistui vain kahteen karkuriin." (Sivuilta 275-276)
Juutilaisen tiedot Pohjanmaan ruotsinkielisten osuudesta karkuruudesta teloitetuissa näyttävät puutteellisilta, mutta ongelman kätkeminen ei sisälly hänen tehtävänasetteluunsa.
Eli suoraan sanottuna, karkureiden määrä ja karkuruus ei tämän mukaan olekaan suhteessa ruotsin läheisyyteen, vaan enemmänkin käytettävissä olevien soutuveneiden määrään ja hintaan ja soutajien äidinkieleen... ;)
no, kun tietää, että suomen sotahistoriaa on väärennetty jopa RKPn johtohenkilöiden toimesta, niin en ihmettele....
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 10:43:10
Ei minun tarvitse selitellä mitään
Siinähän kuitenkin juuri
yrität selitellä. Mitkään selitykset eivät kuitenkaan enää auta sinua, sillä se mitä kirjoitit puhuu varsin selvää kieltään sinua vastaan.
Voin kuitenkin sikäli "lohduttaa" sinua, että häpäistyäsi suomenruotsalaisia sotaveteraaneja ja sankarivainajia et enää voi kirjoittaa mitään mikä laskisi entuudestaan arvostustasi minun tai muiden suomenruotsalaisten silmissä.
Sinun on syytä tajuta että vaikka yksityishenkilöihin kohdistetut solvaukset voikin periaatteessa saada anteeksi, minulla eikä kenelläkään muullakaan ole mitään valtuuksia antaa sinulle "synninpäästöä" veteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisesta, sillä mehän emme voi puhua
heidän puolestaan.
Millainen adjektiivi sopii kuvaamaan ihmistä, joka sinun laillasi täysin tahallisesti solvaa sotaveteraaneja ja sankarivainajia? Varmasti monikin adjektiivi, mutta esimerkiksi "isänmaallinen"
ei totisesti kuulu siihen joukkoon. Nimellisesti tosin kuulut samaan Suomen kansaan esim. minun kanssani, mutta omat sanasi osoittavat selvästi, että olet niitä, joille käsitteet nimeltä "Suomi", "Isänmaa" ja "Suomen kansa" eivät koskaan ole oikein avautuneet eivätkä luultavasti koskaan aukeakaan.
Itsepä olet itsesi tuohon verkkoon sotkenut. Toivoisin että ainakin osaisit kantaa moraalisen vastuusi sanoistasi kuin mies, mutta on pakko myöntää, että minulla ei juuri ole myönteisiä odotuksia tulevan käytöksesi suhteen.
Juuri kaltaisesi ihmiset ovat parhaita propagandisteja omia "aatteitaan" vastaan.
Jahas, myös vanha tuttumme EL SID liittyi mukaan kaatamaan likasankoja ruotsinkielisten niskaan. Kuinkas muuten, "Unkraut vergeht nicht."
Minulla on muuten sellainen hämärä muistikuva että tämän ketjun alkuperäisenä tarkoituksena oli keskustella asialliseen sävyyn koululaitoksen kielivalinnoista ja yleisesti ottaen kielipolitiikasta. Olisi pitänyt arvata että toisin siinä lopulta käy. Eräät kun eivät nähtävästi osaa keskustella asiasta ilman jatkettuja ruotsinkielisiin kohdistettuja solvauksia.
Tässä tulee taas esiin se vanha perusongelma: lähes aina kun näistä asioista keskustellaan, paikalle rientää se tietty vakiporukka jota paremman termin puutteessa voisi luonnehtia vaikka "SL:n änkyräsiiveksi". Kun lukee heidän tuotoksiaan, melkein kuulee heidän hampaittensa kirskunan heidän lähtiessään taas kerran "pyhään" veljessotaansa omia ruotsinkielisiä maanmiehiään vastaan.
Tulee mieleen se, millaista kuhisevaa elämää paljastuukaan, kun niljainen kivi vieritetään paikaltaan. Kukas se siellä kuhiseekaan?
"Kansamme parhaat voimat" varmaankin. No doubt... 8)
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Nimellisesti tosin kuulut samaan Suomen kansaan esim. minun kanssani, mutta ...
Jep, en harrasta soutamista.
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 11:06:52
Eli suoraan sanottuna, karkureiden määrä ja karkuruus ei tämän mukaan olekaan suhteessa ruotsin läheisyyteen, vaan enemmänkin käytettävissä olevien soutuveneiden määrään ja hintaan ja soutajien äidinkieleen... ;)
no, kun tietää, että suomen sotahistoriaa on väärennetty jopa RKPn johtohenkilöiden toimesta, niin en ihmettele....
Historiaa voidaan "kirjoittaa" halutunlaiseksi, vaikkapa elokuvan välityksellä. Hmmm...olisiko sellaista propagandaa jo käytetty täällä lintukodossammekin?
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:34:15
Jep, en harrasta soutamista.
Jatkat siis vieläkin suomenruotsalaisiin kollektiivisesti kohdistuvien solvausten tiellä. Ei yllätä yhtään.
Vahvistaa sen, mitä sanoin edellä: olet niitä, jotka todellisuudessa ovat juuri niitä kaikkein parhaita propagandisteja
omaa "aatettaan" vastaan.
Sanon tämän tietenkin sillä varauksella, että suomenruotsalaisiin kohdistettu atavistinen viha ei itse asiassa edes ansaitse "aatteen" nimeä.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:29:42
Jahas, myös vanha tuttumme EL SID liittyi mukaan kaatamaan likasankoja ruotsinkielisten niskaan. Kuinkas muuten, "Unkraut vergeht nicht."
Minulla on muuten sellainen hämärä muistikuva että tämän ketjun alkuperäisenä tarkoituksena oli keskustella asialliseen sävyyn koululaitoksen kielivalinnoista ja yleisesti ottaen kielipolitiikasta. Olisi pitänyt arvata että toisin siinä lopulta käy. Eräät kun eivät nähtävästi osaa keskustella asiasta ilman jatkettuja ruotsinkielisiin kohdistettuja solvauksia.
Tässä tulee taas esiin se vanha perusongelma: lähes aina kun näistä asioista keskustellaan, paikalle rientää se tietty vakiporukka jota paremman termin puutteessa voisi luonnehtia vaikka "SL:n änkyräsiiveksi". Kun lukee heidän tuotoksiaan, melkein kuulee heidän hampaittensa kirskunan heidän lähtiessään taas kerran "pyhään" veljessotaansa omia ruotsinkielisiä maanmiehiään vastaan.
Tulee mieleen se, millaista kuhisevaa elämää paljastuukaan, kun niljainen kivi vieritetään paikaltaan. Kukas se siellä kuhiseekaan?
"Kansamme parhaat voimat" varmaankin. No doubt... 8)
asiallisesti? siinä on tutkittua faktaa, lähdetietoineen. Kun totuus ei siis miellytä sinua, niin kuvittelet voivasi "unohtaa" asian, väittämällä ettei kirjoitus ole asiallinen.
No, mikäs siinä. Samallahan me voimme unohtaa kaiken kritiikit, joka koskee pakkoruotsia. Se kun tuskin on pakkoruotsittajien mielestä "asiallista".
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:42:14
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:34:15
Jep, en harrasta soutamista.
Jatkat siis vieläkin suomenruotsalaisiin kollektiivisesti kohdistuvien solvausten tiellä. Ei yllätä yhtään.
Vahvistaa sen, mitä sanoin edellä: olet niitä, jotka todellisuudessa ovat juuri niitä kaikkein parhaita propagandisteja omaa "aatettaan" vastaan.
Sanon tämän tietenkin sillä varauksella, että suomenruotsalaisiin kohdistettu atavistinen viha ei itse asiassa edes ansaitse "aatteen" nimeä.
ja tunteisiin vetoamalla haluat nyt, että me lopetamme pakkoruotsin poiston vaatimisen. Loppuiko argumentit?
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:34:15
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Nimellisesti tosin kuulut samaan Suomen kansaan esim. minun kanssani, mutta ...
Jep, en harrasta soutamista.
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 11:06:52
Eli suoraan sanottuna, karkureiden määrä ja karkuruus ei tämän mukaan olekaan suhteessa ruotsin läheisyyteen, vaan enemmänkin käytettävissä olevien soutuveneiden määrään ja hintaan ja soutajien äidinkieleen... ;)
no, kun tietää, että suomen sotahistoriaa on väärennetty jopa RKPn johtohenkilöiden toimesta, niin en ihmettele....
Historiaa voidaan "kirjoittaa" halutunlaiseksi, vaikkapa elokuvan välityksellä. Hmmm...olisiko sellaista propagandaa jo käytetty täällä lintukodossammekin?
No, Tappiksen tietojen mukaan Ole Norrback kirjoitteli ministeriaikanaan historiaa uudelleen:
Ministeri kirjoituttaa sotahistorian uudelleen", totesi HS, kun Ole Norrback oli puolustusministerinä. Ministerin toimeksiannosta ilmestyi sitten "Jatkosodan historia" (WSOY 1988 - 94). Siinä kerrotaan tapahtumat yleensä samoin kuin vanhemmassa "Suomen sota 1941 - 1945" -teoksessa, mutta ruotsinkielisten tekemisiä kovasti liudentaen.
Tapaus yksi, hyökkäysvaihe kesä 1941: 28/29.8. ja 30.8.41 (Suomen sota 1941 - 1945, osa 3, ss. 282 - 284 ja 294). Ruotsinkielinen JR 24 harhautti ylempää johtoa ilmoittamalla, että vihollisen perääntymistie oli annetun tehtävän mukaisesti katkaistu. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä.
Sivu. 283: "Eversti Winellillä (JR 24:n komentaja), jonka komentopaikka oli toistaiseksi Viipurinlahden länsipuolella Kiiskilässä, oli siis käsitys, että Ylä-Sommeen tienristeysmaasto olisi ollut edelleenkin omassa hallussa...", vaikka todellisuudessa sinne edennyt ruotsinkielinen komppania oli työnnetty pois, ja pataljoona (ruotsinkielinen I/JR 24), joka oli määrätty ottamaan tämä kohde haltuunsa, ei sinne päässyt. "ja Porlammen maasto pysyi edelleenkin avoinna vihollisjoukkojen valumiselle etelään".
Sivu 294: "...sillä eversti Winell oli yhä edelleen IV AK:n johdolle vakuuttanut Yläsommeen tienristeyksen olevan suomalaisten hallussa."
Norrbackin historia (Jatkosodan historia osa 2 ss.224-225) sanoo tästä tilanteesta: "Eversti Winellin komentopaikka oli toistaiseksi Kiiskilässä Viipurinlahden länsirannalla ja tämä osittain vaikeutti ajan hermolla pysymistä. Kuten annetusta käskystä on pääteltävissä, 8. DE:ssa katsottiin, että Yläsommeen tienhaara oli vielä omilla ja että vain vähäisiä vihollisosastoja oli suuntautunut Porlammelle."
Tapaus kaksi, perääntymisvaihe kesä 1944: 25.6.44 (Suomen sota 1941 - 1945, osa 7, s. 333). Saimaan kanavalla sillanpääaseman puolustus oli määrätty ruotsinkielisen osaston tehtäväksi. Suomen sota 1941 - 1945: "Kun lopulta suurin osa osaston miehistä oli häipynyt kanavan länsipuolelle, kapteeni Krogerus tyhjensi saamastaan käskystä sillanpään".
Norrbackin historia (osa 5 s. 155): "Sillanpään miehitys jäi vähitellen vain heikkojen voimien varaan sillä Er.P 27:n (ruotsinkielinen) ja osasto Krogeruksenkin eräät osat olivat edestä vetäytyneiden joukkojen mukana poistuneet Saimaan kanavan taakse."
Armeijakunnan puolustusryhmityksen käskyssä oli määrätty (Suomen sota 1941 - 1945 s.298): "17. D:n tuli asettua puolustukseen luja sillanpääasema Lavolassa." Tässä tapauksessa ruotsinkielinen joukko ei yrittänytkään tehdä mitä oli käsketty, vaan "suurin osa miehistä oli häipynyt".
Norrbackin historia kaunistelee: "Sillanpään miehitys jäi vähitellen vain heikkojen voimien varaan." Näin toimi ruotsinkielisten "vahva sillanpää".
Tapaus kolme, 25.6.44: (Suomen sota, osa 7, s. 342). Ruotsinkielinen (III/JR 13) komppania jätti luvattomasti asemansa. Suomen sota 1941 - 1945: "Tämän linjan eteläsiipeä puolustanut III/Jr 13:n komppania oli nähtävästi pelännyt saarrostusuhkaa ja poistunut klo 13.30 seudussa taakse, jatkanut Ventelänselän yli matkaa 3.Pr:n alueelle, sekä kulkenut hajautuneen III/JR 13:n kokoamispaikalle Särkijärvelle."
Norrbackin historia (osa 5 s. 160): "Siellä ei ollut varsinaista miehitystä, sillä sanatoriolta pohjoiseen vedetyn puolustuslinjan eteläsiipeä puolustanut III/JR 13:n komppania oli vetäytynyt noin kello 13.30."
"Oli nähtävästi pelännyt saarrostusuhkaa ja poistunut", jätetty pois. "Poistunut" muutettu ilmaisuksi "vetäytynyt". Tällä ilmaisun muutoksella pyritään peittämään teon todellista luonnetta. "Vetäytynyt" ei oikein sovi, koska komppania poistui asemista olematta taistelutilanteessa ja siirtyi ovelasti naapuriprikaatin alueelle, jossa kukaan ei tiennyt mikä sen tehtävä oli, minkälaisen käskyn mukaan se toimi, ja niin se sai kenenkään estämättä marssia selustaan 15 kilometriä rintamasta.
Tapaus neljä, 25.6.44: (osa 7, ss.353-354). Ruotsinkielinen II/Jr 13 ei noudattanut divisioonan komentajan antamaa hyökkäyskäskyä. Suomen sota 1941 - 1945: "Pataljoonien yhteisenä ensi tehtävänä oli Talinmyllyn valtaaminen ja siitä tehdyn suunnitelman mukaisesti Er.P 14 aloittikin illalla kahdella komppanialla etenemisen, mutta II/JR 13 pysyi edessä olevan vihollisen takia paikallaan."
Norrbackin historia (osa 5 s. 166): "Pataljoonien yhteisenä tehtävänä oli Talinmyllyn valtaaminen. Illalla Er.P 14 aloitti kahdella komppanialla etenemisen ja löi osan vihollisesta, mutta ratkaisua ei saavutettu." "Mutta II/JR 13 pysyi edessä olevan vihollisen takia paikallaan", jätetty pois. Tässä ruotsinkielinen pataljoona pudotti heti lähtökuopissa pohjan yhteiseltä suunnitelmalta. Kysymyksessä on petos, joka hyödytti vihollista.
Tapaus viisi, 27.6.44: (Suomen sota 1941 - 1945, osa 7, s. 366) "Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan (III/JR 13) riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse. Monet pataljoonan upseerit ja aliupseerit kaatuivat tai haavoittuivat, joukossa pataljoonan komentaja, kapteeni Alfthan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona joutui hajaantumistilaan, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä . Eversti Forsberg antoi kello 10.20 käskyn, että II JR 48:n komentajan tuli ottaa rintamavastuu myös III JR 13:n lohkolla ja levittää sinne voimiaan".
Norrbackin historia (osa 5 s. 174): "III/JR 13:n voimat kärsivät lisäksi tuhoisia tappioita vihollisen kranaattitulesta. Paljon päällystöä kaatui tai haavoittui, joukossa pataljoonan komentaja kapteeni Alftan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona hajosi, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä."
"Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse" jätetty pois.
Tapaus kuusi, 28.6.44: (Suomen sota 1941 - 1945, osa 7, s. 378). II/JR 13 lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa, vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen. Historia: "Puolen päivän aikaan alkoi myös kapteeni Laxen suunnitella Talinmyllyn tien varrella olevan, heikoksi kutistuneen II/JR 13:kin siirtämistä taemmas. Kello 13.15 pataljoona irroittautui ja vetäytyi häiriöittä uusiin asemiin Lapinhoikan suon pohjoisreunaan. Silloin todettiin, että vihollinen oli jo lähellä selustassa pisteen 44 maastossa ja löi pohjoiseen yrittäneen luutnantti Hård af Segerstadin ruotsinmaalaisen osaston tappioita tuottaen takaisin. Tämän johdosta pataljoona lähti sadan miehen vahvuiseksi kutistuneena kello viisitoista vetäytymään metsiä myöten itään päin ja jätti jälkeensä konekiväärinsä ja kranaatinheittimensä."
Norrbackin historia (osa 5 s. 180): Tämän tapauksen Norrbackin historia kertoo samoin kuin alkuperäinenkin historia.
Ensiksi: Ilmoittamatta esimiehelleen, jolla oli rintamavastuu lohkon puolustuksesta, ruotsinkielinen pataljoona oli, vihollisen mahdollista hyökkäystä peläten, jättänyt ne asemat, joita se oli määrätty puolustamaan. Toiseksi: Se pysähtyi taempaan asemaan, mutta lähti sieltäkin sitten metsiä myöten pakoon, vaikka sillä ei ollut edes kosketusta viholliseen.
kirjoitus on ollut esillä useilla netti-palstoilla, eikä sitä vielä ole osoitettu vääräksi. Jos ystävämme Aldaron tekisi sen? ;)
http://tappis.0catch.com/Munsalan-viikingit.htm
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Sinun on syytä tajuta että vaikka yksityishenkilöihin kohdistetut solvaukset voikin periaatteessa saada anteeksi, minulla eikä kenelläkään muullakaan ole mitään valtuuksia antaa sinulle "synninpäästöä" veteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisesta, sillä mehän emme voi puhua heidän puolestaan.
Hyvinhän tuo kaikkien muidenkin puolesta kirjoittaminen näkyy sujuvan :)
Siinä olet oikeassa, että Suomen nykyhetkeen liittyvä kielipoliittinen linjaus on tärkeämpi keskustelunaihe kuin vaikkapa sotahistoria. Historia vain sattuu kulkemaan käsikädessä myös tämän vaikean kielikysymyksen kanssa. Viittauksia historiaan haetaan puolin ja toisin ja on luonnollista, että silloin on kyseessä nimenomaan omaa näkemystä tukevia faktoja.
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 11:44:57
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:42:14
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:34:15
Jep, en harrasta soutamista.
Jatkat siis vieläkin suomenruotsalaisiin kollektiivisesti kohdistuvien solvausten tiellä. Ei yllätä yhtään.
Vahvistaa sen, mitä sanoin edellä: olet niitä, jotka todellisuudessa ovat juuri niitä kaikkein parhaita propagandisteja omaa "aatettaan" vastaan.
Sanon tämän tietenkin sillä varauksella, että suomenruotsalaisiin kohdistettu atavistinen viha ei itse asiassa edes ansaitse "aatteen" nimeä.
ja tunteisiin vetoamalla haluat nyt, että me lopetamme pakkoruotsin poiston vaatimisen. Loppuiko argumentit?
1)Nimimerkin "Totuusko?" kommentilla ei ollut mitään tekemistä koululaitoksen kielivalintojen kanssa vaan oli harkittu solvaus kokonaista kansaryhmää vastaan.
2) Koulujen kielivalintoja ja yleisesti ottaen kielivalintoja olen tähän mennessä kommentoinut jo aika runsaasti. Voidaanhan sitä tietysti jatkaa, mutta keskustelussa on se rasittava piirre, että joutuu vastaamaan samoihin argumentteihin kerta toisensa jälkeen.
3) Mitä taas sinuun tulee ja siihen mitä sinulta voidaan tässä viestiketjussa odottaa, viittaan aikaisempaan kielenkäyttöösi sekä suomenruotsalaisia kohtaan yleisesti ottaen että allekirjoittanutta kohtaan henkilökohtaisesti. Tähän kokemukseen perustuen oletan, että toistat omat vanhat kuviosi taas kerran. En usko että keksit enää mitään uutta ja mullistavaa.
Yllättäisit meidät kerrankin positiivisesti jollain uudella, pätevällä ja asiallisella argumentilla.
Sitä tosin pitäisin jo aitona ihmeenä.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:57:04
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Sinun on syytä tajuta että vaikka yksityishenkilöihin kohdistetut solvaukset voikin periaatteessa saada anteeksi, minulla eikä kenelläkään muullakaan ole mitään valtuuksia antaa sinulle "synninpäästöä" veteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisesta, sillä mehän emme voi puhua heidän puolestaan.
Hyvinhän tuo kaikkien muidenkin puolesta kirjoittaminen näkyy sujuvan
Sen toteamiseen että loukkaat mm. sankarivainajien kunniaa ei tarvita mitään erillisiä "valtuuksia", sen verran yksiselitteisesti olet sanasi valinnut.
Itseäni pari sukupolvea vanhempien sotaveteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisen "anteeksiantamiseen" minulla tai kenelläkään muullakaan ei tietenkään ole mitään valtuuksia.
Pakko myöntää että minun on vieläkin hieman vaikea uskoa että tosiaan valitsit sanasi niin kuin valitsit.
Omapa on asiasi. Itsehän saat omien sanojesi ja tekojesi kanssa elää.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 12:00:31
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 11:44:57
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:42:14
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:34:15
Jep, en harrasta soutamista.
Jatkat siis vieläkin suomenruotsalaisiin kollektiivisesti kohdistuvien solvausten tiellä. Ei yllätä yhtään.
Vahvistaa sen, mitä sanoin edellä: olet niitä, jotka todellisuudessa ovat juuri niitä kaikkein parhaita propagandisteja omaa "aatettaan" vastaan.
Sanon tämän tietenkin sillä varauksella, että suomenruotsalaisiin kohdistettu atavistinen viha ei itse asiassa edes ansaitse "aatteen" nimeä.
ja tunteisiin vetoamalla haluat nyt, että me lopetamme pakkoruotsin poiston vaatimisen. Loppuiko argumentit?
1)Nimimerkin "Totuusko?" kommentilla ei ollut mitään tekemistä koululaitoksen kielivalintojen kanssa vaan oli harkittu solvaus kokonaista kansaryhmää vastaan.
2) Koulujen kielivalintoja ja yleisesti ottaen kielivalintoja olen tähän mennessä kommentoinut jo aika runsaasti. Voidaanhan sitä tietysti jatkaa, mutta keskustelussa on se rasittava piirre, että joutuu vastaamaan samoihin argumentteihin kerta toisensa jälkeen.
3) Mitä taas sinuun tulee ja siihen mitä sinulta voidaan tässä viestiketjussa odottaa, viittaan aikaisempaan kielenkäyttöösi sekä suomenruotsalaisia kohtaan yleisesti ottaen että allakirjoittasnutta kohtaan henkilökohtaisesti. Tähän kokemukseen perustuen oletan, että toistat omat vanhat kuviosi taas kerran. En usko että keksit enää mitään uutta ja mullistavaa.
Yllättäisit meidät kerrankin positiivisesti jollain uudella, pätevällä ja asiallisella argumentilla.
Sitä tosin pitäisin jo aitona ihmeenä.
1) vihjailit tekstissäsi kansan parhaimmistosta. se oli selvä loukkaus suomenkielisiä kohtaan. ajattelitko jatkaa enemmistön solvaamista.
2) vastauksesi on lähinnä kysymysten väistelyä.
3) miten asiattomaan muumeiluusi pitäisi suhtautua? toistat itseäsi. Et vastaa kysymyksiin ja pakenet. Väität muiden argumenttejä vääriksi, ilman todisteita. Yllättäisit meidät kerrankin positiivisesti jollain uudella, pätevällä ja asiallisella argumentilla.
Sitä tosin pitäisin jo aitona ihmeenä.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 00:05:04
Quote from: TH on 26.07.2009, 23:47:29
Aldaronin argumentaatio on muuten hyvä esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta.
...
Maahanmuuttajien määrän paisuessa tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia suomenruotsalaistyylisten omien päiväkotien, koulujen, yliopistojen, kieli- ja rotukiintiöiden jne. perustamisesta suomenkielisen enemmistön kustannuksella yhä useammalle vähemmistölle.
Minusta on aika erikoista että luet virallisen kaksikielisyyden puolustamisen "monikultturismiksi". Suomen ruotsinkielisen väestönosan ei millään kriteereillä voi katsoa edustavan suomenkielisestä väestöstä radikaalisti eroavaa kulttuuriryhmää. Suomenruotsalaisuushan on alusta asti ollut elimellinen osa suomalaista kulttuuria, ei mikään eksoottinen lisämauste.
Monikultturismia on tyypillisimmillään se, että vaaditaan erioikeuksia etniseen tms. identiteettiin perustuen. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ihmiset äänestävät etnisen tms. taustansa mukaan ja pyrkivät saamaan mahdollisimman suuren osan yhteisestä kakusta omalle porukalleen millä tahansa keinoilla. Ajatus yhteisestä kansakunnasta ja yhdenvertaisuudesta lain edessä murenee ja takaperoinen tribalismi jyllää. Rkp on tämän alan pioneeri Suomessa.
Se, että kynsin hampain puolustat ruotsinkielisten koulutuksellisia etuoikeuksia, jotka ovat vastoin järkeä ja oikeutta, on esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta. Suomenkieliset eivät vaadi ruotsinkielisten syrjimistä ja alistamista vaan tasavertaista kohtelua, mutta ajatuskin siitä on sinulle täysin sietämätön, minkä vuoksi "bättre folk" -jutut ovat sinun kohdallasi 100-prosenttisen oikeutettuja. Suomen "herrakansa" on vain siitä outo, ettei se älyllisesti pärjää "orjakansalle" ilman kiintiöitä ja muuta syrjintää.
QuoteMitä jälkimmäiseen väitteeseesi tulee: ainahan tuontyyppisiä vaatimuksia voi esittää. Eri asia menevätkö läpi. En nimittäin usko, että perustuslakiin kirjattu kahden kansalliskielen periaate tulee tuosta mihinkään muuttumaan. Esim. venäjänkieliset saattavat tavoitella venäjälle jonkinlaista rajoitettua vähemmistökielen asemaa, mutta suomeen ja ruotsiin verrattavaa kansalliskielen laillista statusta venäjä ei tule meillä ikinä saavuttamaan.
Ruotsinkielisten etuoikeudet ovat ennakkotapaus, jota muut tulevat käyttämään hyväkseen. Suomenruotsalaiset eivät ole suuri eivätkä moniongelmainen ryhmä, joten heidän etuoikeusjärjestelyjensä aiheuttamat poliittiset, sivistykselliset ja taloudelliset kustannukset eivät ole ylivoimaisia Suomelle, vaikka aivan liian suuret ovatkin. Mutta kun venäläiset, somalit ja muut ryhmät alkavat tavoitella omaa kulttuuriautonomiaa, tilanne käy hyvin huonoksi.
Nämä pakkoruotsi- ym. keskustelut johtavat muuten pomminvarmasti ennemmin tai myöhemmin "Munsalan soutukerhon" yms. sotajuttujen esiin nousemiseen. Modet voisivat seurailla, onko kaikki juttu aiheesta ihan asiaankuuluvaa.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 12:07:10
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:57:04
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Sinun on syytä tajuta että vaikka yksityishenkilöihin kohdistetut solvaukset voikin periaatteessa saada anteeksi, minulla eikä kenelläkään muullakaan ole mitään valtuuksia antaa sinulle "synninpäästöä" veteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisesta, sillä mehän emme voi puhua heidän puolestaan.
Hyvinhän tuo kaikkien muidenkin puolesta kirjoittaminen näkyy sujuvan
Sen toteamiseen että loukkaat mm. sankarivainajien kunniaa ei tarvita mitään erillisiä "valtuuksia", sen verran yksiselitteisesti olet sanasi valinnut.
Itseäni pari sukupolvea vanhempien sotaveteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisen "anteeksiantamiseen" minulla tai kenelläkään muullakaan ei tietenkään ole mitään valtuuksia.
Pakko myöntää että minun on vieläkin hieman vaikea uskoa että tosiaan valitsit sanasi niin kuin valitsit.
Omapa on asiasi. Itsehän saat omien sanojesi ja tekojesi kanssa elää.
viittauksesi suomenkielisten veteraanien karkuruuteen, vastoin mitään faktoja oli loukkaus suomenkielisiä veteraaneja kohtaan. Itseäni pari sukupolvea vanhempien sotaveteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisen "anteeksiantamiseen" minulla tai kenelläkään muullakaan ei tietenkään ole mitään valtuuksia.
Pakko myöntää että minun on vieläkin hieman vaikea uskoa että tosiaan valitsit sanasi niin kuin valitsit.
Omapa on asiasi. Itsehän saat omien sanojesi ja tekojesi kanssa elää.
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 11:48:57
kirjoitus on ollut esillä useilla netti-palstoilla, eikä sitä vielä ole osoitettu vääräksi. Jos ystävämme Aldaron tekisi sen?
Ja tuo liittyy tämän viestiketjun teemaan eli
asialliseen keskusteluun
koululaitoksen kielivalinnoista ja
kielipolitiikasta, koska...?
Tiedän hyvin että tuo on yleisin toimintatapasi: kun et muutakaan keksi, alat spämmätä foorumia tuontyyppisillä Off topic-jutuilla, yleensä samat sitaatit toistaen kerta toisensa jälkeen.
Ei mitään uutta auringon alla.
Quote from: TH on 27.07.2009, 12:10:33
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 00:05:04
Quote from: TH on 26.07.2009, 23:47:29
Aldaronin argumentaatio on muuten hyvä esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta.
...
Maahanmuuttajien määrän paisuessa tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia suomenruotsalaistyylisten omien päiväkotien, koulujen, yliopistojen, kieli- ja rotukiintiöiden jne. perustamisesta suomenkielisen enemmistön kustannuksella yhä useammalle vähemmistölle.
Minusta on aika erikoista että luet virallisen kaksikielisyyden puolustamisen "monikultturismiksi". Suomen ruotsinkielisen väestönosan ei millään kriteereillä voi katsoa edustavan suomenkielisestä väestöstä radikaalisti eroavaa kulttuuriryhmää. Suomenruotsalaisuushan on alusta asti ollut elimellinen osa suomalaista kulttuuria, ei mikään eksoottinen lisämauste.
Monikultturismia on tyypillisimmillään se, että vaaditaan erioikeuksia etniseen tms. identiteettiin perustuen. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ihmiset äänestävät etnisen tms. taustansa mukaan ja pyrkivät saamaan mahdollisimman suuren osan yhteisestä kakusta omalle porukalleen millä tahansa keinoilla. Ajatus yhteisestä kansakunnasta ja yhdenvertaisuudesta lain edessä murenee ja takaperoinen tribalismi jyllää. Rkp on tämän alan pioneeri Suomessa.
Se, että kynsin hampain puolustat ruotsinkielisten koulutuksellisia etuoikeuksia, jotka ovat vastoin järkeä ja oikeutta, on esimerkki monikultturismin kielteisestä vaikutuksesta. Suomenkieliset eivät vaadi ruotsinkielisten syrjimistä ja alistamista vaan tasavertaista kohtelua, mutta ajatuskin siitä on sinulle täysin sietämätön, minkä vuoksi "bättre folk" -jutut ovat sinun kohdallasi 100-prosenttisen oikeutettuja. Suomen "herrakansa" on vain siitä outo, ettei se älyllisesti pärjää "orjakansalle" ilman kiintiöitä ja muuta syrjintää.
QuoteMitä jälkimmäiseen väitteeseesi tulee: ainahan tuontyyppisiä vaatimuksia voi esittää. Eri asia menevätkö läpi. En nimittäin usko, että perustuslakiin kirjattu kahden kansalliskielen periaate tulee tuosta mihinkään muuttumaan. Esim. venäjänkieliset saattavat tavoitella venäjälle jonkinlaista rajoitettua vähemmistökielen asemaa, mutta suomeen ja ruotsiin verrattavaa kansalliskielen laillista statusta venäjä ei tule meillä ikinä saavuttamaan.
Ruotsinkielisten etuoikeudet ovat ennakkotapaus, jota muut tulevat käyttämään hyväkseen. Suomenruotsalaiset eivät ole suuri eivätkä moniongelmainen ryhmä, joten heidän etuoikeusjärjestelyjensä aiheuttamat poliittiset, sivistykselliset ja taloudelliset kustannukset eivät ole ylivoimaisia Suomelle, vaikka aivan liian suuret ovatkin. Mutta kun venäläiset, somalit ja muut ryhmät alkavat tavoitella omaa kulttuuriautonomiaa, tilanne käy hyvin huonoksi.
Nämä pakkoruotsi- ym. keskustelut johtavat muuten pomminvarmasti ennemmin tai myöhemmin "Munsalan soutukerhon" yms. sotajuttujen esiin nousemiseen. Modet voisivat seurailla, onko kaikki juttu aiheesta ihan asiaankuuluvaa.
muuten samaa mieltä kanssasi, mutta historia kuuluu pakkoruotsikeskusteluun. Onhan eräs pakkoruotsittajien perusargumentti juuri historiallinen yhteys ja "yhteisesti" koettu sota-aika, jota Åke Lindholmin sadut "korostavat". Kukaan suomenkielinen ei ole pakottanut valehtelemaan ja leveilemään olemattomalla ja väärennetyllä historialla, joten juuri tämä vaiettu osa historiasta antaa meille pakkoruotsin vastustajuille käteen hyvät aseet.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 12:15:45
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 11:48:57
kirjoitus on ollut esillä useilla netti-palstoilla, eikä sitä vielä ole osoitettu vääräksi. Jos ystävämme Aldaron tekisi sen?
Ja tuo liittyy tämän viestiketjun teemaan eli asialliseen keskusteluun koululaitoksen kielivalinnoista ja kielipolitiikasta, koska...?
Tiedän hyvin että tuo on yleisin toimintatapasi: kun et muutakaan keksi, alat spämmätä foorumia tuontyyppisillä Off topic-jutuilla, yleensä samat sitaatit toistaen kerta toisensa jälkeen.
Ei mitään uutta auringon alla.
no, mitä sinä olet tehnyt tähän asti? olen laittanut monessa eri keskustelussa sinulle paljon faktoja. tyylisi on hypätä niiden yli ja väittää ne väärennetyiksi, siinä ohella kun vetoat jokaisen tekstin loukkaavan "suomenruotsalaista" vähemmistöä, ikäänkuin sillä olisi merkitystä. Nytkin viet keskustelun henkilökohtaiselle tasolle, vaikka säännöt kieltävät sen. Eikö sinulla ole varaa peiliin?
Olisiko mitään mahdollisuutta pysytellä siinä alkuperäisessä aiheessa?
Tiedän, osallistuin itsekin kirjoittamaan aiheen vierestä, kuten kaikki muutkin. Itseasiassa tällainen rönsyily on vain ruotsinkielisen vähemmistön etu. Mitä sekavampi pakka, sen parempi heille.
Keskustellaan ja tarvittaessa vaikka toistellaan samaa mantraa ja pidetään asia simppelinä. Eihän tänne ole kenenkään pakko kirjoittaa, jos kokee asian junnaavan paikoillaan. Pakkoruotsi, virkaruotsi ja opiskelukiintiöt on se tärkein agenda.
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 12:11:06
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 12:07:10
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:57:04
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Sinun on syytä tajuta että vaikka yksityishenkilöihin kohdistetut solvaukset voikin periaatteessa saada anteeksi, minulla eikä kenelläkään muullakaan ole mitään valtuuksia antaa sinulle "synninpäästöä" veteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisesta, sillä mehän emme voi puhua heidän puolestaan.
Hyvinhän tuo kaikkien muidenkin puolesta kirjoittaminen näkyy sujuvan
Sen toteamiseen että loukkaat mm. sankarivainajien kunniaa ei tarvita mitään erillisiä "valtuuksia", sen verran yksiselitteisesti olet sanasi valinnut.
Itseäni pari sukupolvea vanhempien sotaveteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisen "anteeksiantamiseen" minulla tai kenelläkään muullakaan ei tietenkään ole mitään valtuuksia.
Pakko myöntää että minun on vieläkin hieman vaikea uskoa että tosiaan valitsit sanasi niin kuin valitsit.
Omapa on asiasi. Itsehän saat omien sanojesi ja tekojesi kanssa elää.
viittauksesi suomenkielisten veteraanien karkuruuteen, vastoin mitään faktoja oli loukkaus suomenkielisiä veteraaneja kohtaan.
Et viitsisi vääristellä sitä mitä kirjoitin. Eräässä karkuruutta ja käpykaartilaisuutta käsittelevässä kirjassa mainittiin Ruotsiin pakenemista asepalvelukseen joutumisen tieltä esiintyneen mainitsemiesi ruotsinkielisen Pohjanmaan eräiden rannikkokuntien lisäksi myös eräissä Tornionjokilaakson kunnissa. Pointtini (ja muistaakseni myös sen kirjan pontti) oli se, että Ruotsin maantieteellinen läheisyys houkutteli eräitä karkuruuteen, ei äidinkieli sinänsä (toisin kuin
sinä väitit). Karkuruuttahan ei esiintynyt ollenkaan useissa muissa ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnassa eikä Etelä-Suomen ruotsinkielisten keskuudessa karkuruutta esiintynyt sen enempää kuin Etelä-Suomen suomenkielistenkään keskuudessa.
Sinähän juuri väitit, että äidinkieli muka toimi karkuruuden selittävä tekijänä ja mm. sitä kautta sekä eräitä muita sanavalintoja käyttäen leimasit koko suomenruotsalaisen veteraanisukupolven käytännöllisesti katsoen maanpettureiksi.
Edes Raamattua lukeva piru ei kykenisi vääntämään sitä mitä kirjoitin Ruotsin maantieteellisestä läheisyydestä karkuruutta selittävänä tekijänä muka "suomenkielisten veteraanien loukkaamiseksi".
Taidat muuten "unohtaa" että olen sukutaustaltani kaksikielinen. Läheisten sukulaisteni joukossa
oli useita
suomenkielisiä sotaveteraaneja.
Toinen ainakin yhtä tärkeä selittävä tekijä muuten on
kommunismi, jonka kannatus oli korkea sekä Tornionjokilaaksossa että esim. Munsalassa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ilmiö tunnetaan nimellä "Munsalaradikalismen". Tosin voihan olla, että et tätäkään tiennyt.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 12:30:41
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 12:11:06
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 12:07:10
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 11:57:04
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 11:11:30
Sinun on syytä tajuta että vaikka yksityishenkilöihin kohdistetut solvaukset voikin periaatteessa saada anteeksi, minulla eikä kenelläkään muullakaan ole mitään valtuuksia antaa sinulle "synninpäästöä" veteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisesta, sillä mehän emme voi puhua heidän puolestaan.
Hyvinhän tuo kaikkien muidenkin puolesta kirjoittaminen näkyy sujuvan
Sen toteamiseen että loukkaat mm. sankarivainajien kunniaa ei tarvita mitään erillisiä "valtuuksia", sen verran yksiselitteisesti olet sanasi valinnut.
Itseäni pari sukupolvea vanhempien sotaveteraanien ja sankarivainajien kunnian loukkaamisen "anteeksiantamiseen" minulla tai kenelläkään muullakaan ei tietenkään ole mitään valtuuksia.
Pakko myöntää että minun on vieläkin hieman vaikea uskoa että tosiaan valitsit sanasi niin kuin valitsit.
Omapa on asiasi. Itsehän saat omien sanojesi ja tekojesi kanssa elää.
viittauksesi suomenkielisten veteraanien karkuruuteen, vastoin mitään faktoja oli loukkaus suomenkielisiä veteraaneja kohtaan.
Et viitsisi vääristellä sitä mitä kirjoitin. Eräässä karkuruutta ja käpykaartilaisuutta käsittelevässä kirjassa mainittiin Ruotsiin pakenemista asepalvelukseen joutumisen tieltä esiintyneen mainitsemiesi ruotsinkielisen Pohjanmaan eräiden rannikkokuntien lisäksi myös eräissä Tornionjokilaakson kunnissa. Pointtini (ja muistaakseni myös sen kirjan pontti) oli se, että Ruotsin maantieteellinen läheisyys houkutteli eräitä karkuruuteen, ei äidinkieli sinänsä (toisin kuin sinä väitit). Karkuruuttahan ei esiintynyt ollenkaan useissa muissa ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnassa eikä Etelä-Suomen ruotsinkielisten keskuudessa karkuruutta esiintynyt sen enempää kuin Etelä-Suomen suomenkielistenkään keskuudessa.
Sinähän juuri väitit, että äidinkieli muka toimi karkuruuden selittävä tekijänä ja mm. sitä kautta sekä eräitä muita sanavalintoja käyttäen leimasit koko suomenruotsalaisen veteraanisukupolven käytännöllisesti katsoen maanpettureiksi.
Edes Raamattua lukeva piru ei kykenisi vääntämään sitä mitä kirjoitin Ruotsin maantieteellisestä läheisyydestä karkuruutta selittävänä tekijänä muka "suomenkielisten veteraanien loukkaamiseksi".
Toinen ainakin yhtä tärkeä selittävä tekijä muuten on kommunismi, jonka kannatus oli korkea sekä Tornionjokilaaksossa että esim. Munsalassa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ilmiö tunnetaan nimellä "Munsalaradikalismen". Tosin voihan olla, että et tätäkään tiennyt.
tottahan kaikki nyt tietää "Munsalan Työväenyhdistyksen"
menet taas sivuraiteille, syyttämällä karkuruudesta kommunisteja ja "unohdat" Axel Olof Freudenthalin, jonka vihankylvön seurauksena osa ruotsinkielisistä piti Talvi- ja jatkosotia "suomalaisten ja venäläisten sotana". Tämä ei voi olla vaikuttamatta karkurien poikkeuksellisen suureen määrään, ja havaittuun motivaation-puutteeseen ja karkaamisherkkyyteen rintamilla.
Monet ruotsinkieliset rivimiehet ja upseerit, kuten myös sodissamme taistelleet riikin-ruotsalaiset vapaaehtoiset, tekivät kiitettävästi sen mitä piti. Heille eräiden kieliryhmä-veljien täysin päinvastaisen asenteen on täytynyt olla hämmentävä, mutta et pysty edelleenkään kiistämään sitä faktaa, että ""Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa(3/4)heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alue", (Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.). )
paitsi tietenkin tekemällä Norrbackit, eli muuttamalla kirjoittua historiaa....
se tuskin on yhtä helppoa kuin omien tekstien muuttaminen jälkikäteen.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 12:24:52
Olisiko mitään mahdollisuutta pysytellä siinä alkuperäisessä aiheessa?
Tiedän, osallistuin itsekin kirjoittamaan aiheen vierestä, kuten kaikki muutkin. Itseasiassa tällainen rönsyily on vain ruotsinkielisen vähemmistön etu. Mitä sekavampi pakka, sen parempi heille.
Keskustellaan ja tarvittaessa vaikka toistellaan samaa mantraa ja pidetään asia simppelinä. Eihän tänne ole kenenkään pakko kirjoittaa, jos kokee asian junnaavan paikoillaan. Pakkoruotsi, virkaruotsi ja opiskelukiintiöt on se tärkein agenda.
olen samaa mieltä. toisaalta, nyt kun ruotsinkielisten karkuruus on käsitelty, niin sitä ei tarvitse enää ottaa esille. Alradonilla tuskin on mitään uuttaa tietoa asiasta... ;)
Ketjun alussa on annettu erityisohjeita. EL SID, etkö ole lukenut niitä vai ihan tarkoituksellako rikot?
Quote from: EL SID on 27.07.2009, 12:48:48
paitsi tietenkin tekemällä Norrbackit, eli muuttamalla kirjoittua historiaa....
Olisko tämä ollut sitten tässä ;D
Hieman pelottaa ajatus, että pitkällisen tinkaamisen jälkeen avattu ketju suljetaan jatkuvan jähäämisen takia. Ja tämähän saattaisi sopia joillekin piireille erittäin hyvin, varsinkin ammattiloukkaantujille.
Quote from: Miniluv on 27.07.2009, 13:01:47
Ketjun alussa on annettu erityisohjeita. EL SID, etkö ole lukenut niitä vai ihan tarkoituksellako rikot?
eikö keskustelu karkuruudesta ollut käynnissä jo, kun tulin tänne? vai mitä tarkoitat?
Ps. no, joo, nyt honasin mitä tarkoitit. voihan sen omankin muumeilun tietenkin lopettaa. kait se koskee vastapuoltakin?
Minun mielestäni on täysin älytöntä sotkea aina noita "munsalan soutajia" ja RKP:läisten rotuhorinoita tähän pakkoruotsikeskusteluun, etenkin täällä missä koko teema on toissijainen asia. Muutenkin maukkaimpia historian yksityiskohtia kannattasi levittää mieluummin säästeliäästi, vaikka niillä etenkin joillekin onkin huomattava propaganda-arvo, koska jatkuvasti spämmättyinä ne menettävät tehoaan. Seuraavaksi pitäisi keskittyä vaatimaan kielilakiin maltillista uudistusta tyyliin:
Ruotsinkielisissä kunnissa kaikkien virkamiesten tulee osata ruotsia.
Kaksikielisissä kunnissa tulee pyrkiä siihen että ihmiset voivat hoitaa asiansa sekä ruotsiksi että suomeksi kuitenkin järkevän suuruisella panostuksella.
Suomenkielisssä kunnissa kaikkien virkamiesten tulee osata suomea.
Niin ja pakkoruotsi pois kaikista oppilaitoksista tietenkin.
Jotain tällaista kun saataisiin läpi niin ne opiskelijakiintiöt yms. apartheidin jäänteetkin voitaisiin hoitaa.
Mutta ei nykyisen kaltaisella eduskunnallla ei todellakaan.
Erään nimimerkiltä "Totuusko?" kätevästi "unohtuneen" pienen yksityiskohdan vielä oikaisisin.
"Totuusko?" nimittäin väittää, että kaikista karkureista muka 62% olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, mutta itse asiassa tuo 62% viittaakin vain Ruotsiin paenneisiin karkureihin, joiden kokonaismäärä koko maassa oli noin 800. Siis 62% noista noin 800:sta oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Viittaan siihen mitä edellä olen sanonut Ruotsiin pakenemisen helppoudesta ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Tornionjokilaaksossa.
Karkureiden kokonaismäärä oli jossain 10 000 - 20 000 välillä. Missään ei tietääkseni ole väitetty että näistä olisi suurin osa ollut ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta tai yleensäkään ruotsinkielisiltä seuduilta.
Jatkosodan alussa liikekannallepanoa vastustaneiden ja metsiin paenneiden ns. metsäkaartilaisten pääpaino muuten oli muualla kuin ruotsinkielisillä alueilla, ymmärrettävästi lähinnä niillä seuduilla, joilla kommunismi oli vahvaa.
"Sekä absoluuttisesti että reserviläisten kokonaismääriin verrattuna liikekannallepanon vastustus painottui selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja pohjoiselle Uudellemaalle." (Markku Tasala)
Kaikki noista melko vahvasti punaisia alueita tuohon aikaan, kuten voi olettaakin.
En minäkään viitsi jauhaa tästä asiasta enää kovin pitkään, mutta se muoto jossa "Totuusko?" esitti "informaationsa" oli lievästi sanottuna harhaanjohtava, joten se oli pakko oikaista.
Näyttää kyllä selvältä että osalle pakkoruotsin vastustaminen on vain heikko esirippu todelliselle hurrivihalle. Olisi reilumpaa myöntää suoraan vihaavansa hurreja ja haluavansa heille rangaistusta heidän esi-isiensä hyväosaisuudesta (orjalaivojen terva!) kuin pilata tämäkin ketju esittämällä ihmeellisiä väitteitä mm. suomenruotsalaisten maanpuolustustahdosta.
Tässäkään keskustelussa ei ole vissiin vaadittu pakkoruotsia savolaisille tai kivoja kiintiöitä ruotsinkielisille. Varmaan siksi että pakkoruotsi ja kiintiöt ovat miltei kaikkien mielestä huonoja juttuja. Silti on kaivettava kaikki maailman asiat soutamisesta marssilauluihin ruotsinkielisten kyykyttämiseksi.
Nyt on annettava ugripositiosta tukea Aldaronille ihan vain siksi ettei unohdu tosiasiat. Kuten se että ruotsinkieliset ovat tehneet helvetisti duunia sukupolvien ajan tämän maan eteen. Viime aikoina ollaan saatu nähdä minkälaisia ovat harmilliset vähemmistöt ja ainakin minä eläisin mieluummin suomenruotsalaisten ympäröiminä kuin eräiden muiden ryhmien.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 14:41:19
Erään nimimerkiltä "Totuusko?" kätevästi "unohtuneen" pienen yksityiskohdan vielä oikaisisin.
"Totuusko?" nimittäin väittää, että kaikista karkureista muka 62% olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, mutta itse asiassa tuo 62% viittaakin vain Ruotsiin paenneisiin karkureihin, joiden kokonaismäärä koko maassa oli noin 800. Siis 62% noista noin 800:sta oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Viittaan siihen mitä edellä olen sanonut Ruotsiin pakenemisen helppoudesta ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Tornionjokilaaksossa.
Karkureiden kokonaismäärä oli jossain 10 000 - 20 000 välillä. Missään ei tietääkseni ole väitetty että näistä olisi suurin osa ollut ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.
Jatkosodan alussa liikekannallepanoa vastustaneiden ja metsiin paenneiden ns. metsäkaartilaisten pääpaino muuten oli muualla kuin ruotsinkielisillä alueilla, ymmärrettävästi lähinnä niillä seuduilla, joilla kommunismi oli vahvaa.
En minäkään viitsi jauhaa tästä asiasta enää kovin pitkään, mutta se muoto jossa "Totuusko?" esitti "informaationsa" oli lievästi sanottuna harhaanjohtava, joten se oli pakko oikaista.
Käännösvirhe, sorry. On tuo ruåtsinsprookki sen verran haastavaa :D
Ja pitäisihän jo pelkän maalaisjärjenkin kertoa; (basisti-vitsiä lainatakseni) 62%, mut eihän teitä edes oo niin montaa ;D
Ihan vihjeenä, kannattaa jo jättää tämä aihe. Materiaalia löytyy kyllä tarvittaessa paljonkin, ja usko huviksesi, se ei ole teikäläisten kannalta mitenkään mairittelevaa.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:01:57
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 14:41:19
Erään nimimerkiltä "Totuusko?" kätevästi "unohtuneen" pienen yksityiskohdan vielä oikaisisin.
"Totuusko?" nimittäin väittää, että kaikista karkureista muka 62% olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, mutta itse asiassa tuo 62% viittaakin vain Ruotsiin paenneisiin karkureihin, joiden kokonaismäärä koko maassa oli noin 800. Siis 62% noista noin 800:sta oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Viittaan siihen mitä edellä olen sanonut Ruotsiin pakenemisen helppoudesta ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Tornionjokilaaksossa.
Karkureiden kokonaismäärä oli jossain 10 000 - 20 000 välillä. Missään ei tietääkseni ole väitetty että näistä olisi suurin osa ollut ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.
Jatkosodan alussa liikekannallepanoa vastustaneiden ja metsiin paenneiden ns. metsäkaartilaisten pääpaino muuten oli muualla kuin ruotsinkielisillä alueilla, ymmärrettävästi lähinnä niillä seuduilla, joilla kommunismi oli vahvaa.
En minäkään viitsi jauhaa tästä asiasta enää kovin pitkään, mutta se muoto jossa "Totuusko?" esitti "informaationsa" oli lievästi sanottuna harhaanjohtava, joten se oli pakko oikaista.
Käännösvirhe, sorry. On tuo ruåtsinsprookki sen verran haastavaa :D
Ja pitäisihän jo pelkän maalaisjärjenkin kertoa; (basisti-vitsiä lainatakseni) 62%, mut eihän teitä edes oo niin montaa ;D
Ihan vihjeenä, kannattaa jo jätää tämä aihe. Materiaalia löytyy kyllä tarvittaessa paljonkin, ja usko huviksesi, se ei ole teikäläisten kannalta mitenkään mairittelevaa.
Esität siis
taas tuollaisen yleisluontoisen syytöksen/solvauksen suomenruotsalaisia kohtaan
ryhmänä jota et
tietenkään vaivaudu millään tavalla perustelemaan. Varsin "kätevää" kannaltasi. Viittaan siihen, mitä "Turkulaine" edellä sanoo. On tosiaan selvää, että "pakkoruotsikysymys" on monilla vain pelkkä tekosyy jonka taakse piiloutuu se vanha atavistinen hurriviha joka lehahtaa hyvin vahvasti vastaan jokseenkin
jokaisesta viestistäsi.
No, jos omien maanmiestesi jatkuva parjaaminen kerran tekee sinut edes hieman onnellisemmaksi ja lievittää pahaa oloasi, sillä saattaa olla tiettyä terapeuttista vaikutusta sinulle.
Yhteiskunnallisena keskusteluna ei viestejäsi tosin, ikävä kyllä, voi pitää.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 14:56:05
Näyttää kyllä selvältä että osalle pakkoruotsin vastustaminen on vain heikko esirippu todelliselle hurrivihalle. Olisi reilumpaa myöntää suoraan vihaavansa hurreja ja haluavansa heille rangaistusta heidän esi-isiensä hyväosaisuudesta (orjalaivojen terva!) kuin pilata tämäkin ketju esittämällä ihmeellisiä väitteitä mm. suomenruotsalaisten maanpuolustustahdosta.
Sotahistoria on lahjomaton, mutta todellakin, kielikysymys kaikkine vääristymineen on paljon tärkeämpi asia. Vihasta en osaa kauheasti sanoa. Samanlaisia syytöksiä kuulee maahanmuuton epäkohdista puhuttaessa. Miltä tuntuu olla "sillä" (="mokuttajat") puolella?
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 14:56:05
Tässäkään keskustelussa ei ole vissiin vaadittu pakkoruotsia savolaisille tai kivoja kiintiöitä ruotsinkielisille. Varmaan siksi että pakkoruotsi ja kiintiöt ovat miltei kaikkien mielestä huonoja juttuja. Silti on kaivettava kaikki maailman asiat soutamisesta marssilauluihin ruotsinkielisten kyykyttämiseksi.
Ei olekaan, päinvastoin, on puolustettu olemassaolevia "kivoja kiintiöitä" ja "pakkoruåtsia savolaisille" henkeen ja vereen. Vai vielä pitäisi olla lisää mankumassa...
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 14:56:05
Nyt on annettava ugripositiosta tukea Aldaronille ihan vain siksi ettei unohdu tosiasiat. Kuten se että ruotsinkieliset ovat tehneet helvetisti duunia sukupolvien ajan tämän maan eteen. Viime aikoina ollaan saatu nähdä minkälaisia ovat harmilliset vähemmistöt ja ainakin minä eläisin mieluummin suomenruotsalaisten ympäröiminä kuin eräiden muiden ryhmien.
Aiemmat kirjoituksesi kyllä syövät hieman painoarvoa "ugripositiosta". Moni Karjalan evakkokin olisi halunnut elää suomenruotsalaisten ympäröiminä, mutta se ei muistaakseni herrakansalle sopinut.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:01:57
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 14:41:19
Erään nimimerkiltä "Totuusko?" kätevästi "unohtuneen" pienen yksityiskohdan vielä oikaisisin.
"Totuusko?" nimittäin väittää, että kaikista karkureista muka 62% olisi ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, mutta itse asiassa tuo 62% viittaakin vain Ruotsiin paenneisiin karkureihin, joiden kokonaismäärä koko maassa oli noin 800. Siis 62% noista noin 800:sta oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Viittaan siihen mitä edellä olen sanonut Ruotsiin pakenemisen helppoudesta ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Tornionjokilaaksossa.
Karkureiden kokonaismäärä oli jossain 10 000 - 20 000 välillä. Missään ei tietääkseni ole väitetty että näistä olisi suurin osa ollut ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.
Jatkosodan alussa liikekannallepanoa vastustaneiden ja metsiin paenneiden ns. metsäkaartilaisten pääpaino muuten oli muualla kuin ruotsinkielisillä alueilla, ymmärrettävästi lähinnä niillä seuduilla, joilla kommunismi oli vahvaa.
En minäkään viitsi jauhaa tästä asiasta enää kovin pitkään, mutta se muoto jossa "Totuusko?" esitti "informaationsa" oli lievästi sanottuna harhaanjohtava, joten se oli pakko oikaista.
Käännösvirhe, sorry. On tuo ruåtsinsprookki sen verran haastavaa :D
Joo, niin varmaan. hyvin uskottavaa...
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:16:47
se ei muistaakseni herrakansalle sopinut.
Totean, että jatkat
edelleen suomenruotsalaisten solvaamista
ryhmänä. Ilmeisesti saat tosiaan jotain kicksejä tuollaisesta. Seuraan tietyllä uteliaisuudella sitä miten alas vielä kykenet omassa "argumentaatiossasi" vajoamaan.
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
Olet tietenkin oikeassa, mutta "SL:n änkyräsiipi" ei, kuten ymmärrät, ole samaa mieltä kanssasi. Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien ruotsinkielisten maanmiestensä vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
Tuo ilmiö sisältää kieltämättä varsin runsaasti puhtaan koomisia piirteitä, mutta tarpeeksi monta kertaa toistettuina parhaatkin vitsit vanhenevat ja väljähtyvät.
SL:n talibanisiiven kiivaassa
jihadissa omia maanmiehiään vastaan on oikeastaan enemmän kyse psykopatologian kuin politiikan piiriin kuuluvasta ilmiöstä.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 14:56:05
Tässäkään keskustelussa ei ole vissiin vaadittu pakkoruotsia savolaisille tai kivoja kiintiöitä ruotsinkielisille. Varmaan siksi että pakkoruotsi ja kiintiöt ovat miltei kaikkien mielestä huonoja juttuja. Silti on kaivettava kaikki maailman asiat soutamisesta marssilauluihin ruotsinkielisten kyykyttämiseksi.
Luepas tämä keskustelu, ennen kuin alat kommentoimaan. Ainakin Aldaron ja Pihapeli ovat puolustaneet ruotsalaiskiintiöitä henkeen ja vereen.
Noiden historiallisten juttujen kaivaminen taas esiin on minustakin turhaa. Nykyisissä epäkohdissa on aivan riittämiin.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:16:47
Sotahistoria on lahjomaton
Sinä sen sanoit, "Mr Käännösvirhe".
Pryceless... ;D
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 02:39:49
Meidän kansallislaulummehan on tosiaan suomenruotsalaisen miehen kirjoittama. Sen suomenkielinen teksti on käännös.
Mielestäni J. L. Runeberg ei ollut mikään suomenruotsalainen, vaan ruotsinkielinen venäläinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:16:47
Sotahistoria on lahjomaton, mutta todellakin, kielikysymys kaikkine vääristymineen on paljon tärkeämpi asia. Vihasta en osaa kauheasti sanoa. Samanlaisia syytöksiä kuulee maahanmuuton epäkohdista puhuttaessa. Miltä tuntuu olla "sillä" (="mokuttajat") puolella?
En ole "sillä" puolella kun en ole "sellainen" mies. Olen mies joka on kasvanut suomenruotsalaisten asuttamalla alueella eikä ole koskaan kokenut mitään ongelmaa asian kanssa. Suomenruotsalaiset eivät ole koskaan aiheuttaneet minulle mitään harmia, kavereita on porukasta on sen sijaan löytynyt ja yksi erittäin hyvä ja läheinen ystävä. Olen aidosti hämilläni asenteestasi. Jos pakkoruotsi aiheuttaa hirveää vihaa omia maanmiehiä kohtaan se pitää todellakin poistaa.
QuoteEi olekaan, päinvastoin, on puolustettu olemassaolevia "kivoja kiintiöitä" ja "pakkoruåtsia savolaisille" henkeen ja vereen. Vai vielä pitäisi olla lisää mankumassa...
Pahoittelen, en ole pannut merkille tuollaista. Itse ainakin vastustan kiintiöitä. Keskustelua oli kyllä siitä ovatko tietyt käytännöt ruotsinkielisiä suosivia vai eivät. Jos epäilee tällaisen käytännön olemassaoloa ei tarkoita että kannattaa suosimista saati jotain mitä kutsut pakkoruåtsiksi. Onko se niin hirveä asia se ruotsin kieli ettei sitä voi edes kirjoittaa normaalisti?
QuoteAiemmat kirjoituksesi kyllä syövät hieman painoarvoa "ugripositiosta". Moni Karjalan evakkokin olisi halunnut elää suomenruotsalaisten ympäröiminä, mutta se ei muistaakseni herrakansalle sopinut.
Epäilet siis minun olevan ruotsinkielinen. En ole. Minusta ruotsinkieliset eivät vain ole saastaisia olentoja. Evakkojen jälkeläisenä muistaisin että ihan suomenkielinenkään herrakansa ei ollut kovin innoissaan pakolaislaumojen ilmaantumisesta. Joka tapauksessa tuon sukupolven asioiden takia ei kannata lietsoa epäsopua tuleviin kun mitään estettä rauhanomaiselle yhteiselolle ei kerran ole.
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
Aivan totta. Tosin pakkoruotsin ajajilla ja pakkomokuttajilla on vissejä yhteisiä piirteitä, mutta se siitä.
(http://img125.imageshack.us/img125/3649/kari4js5.png)
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:23:10
Seuraan tietyllä uteliaisuudella sitä miten alas vielä kykenet omassa "argumentaatiossasi" vajoamaan.
Sinun tasoosi pääsemiseksi onkin vielä paljon kiinniotettavaa.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:35:43
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:16:47
Sotahistoria on lahjomaton
Sinä sen sanoit, "Mr Käännösvirhe".
Pryceless... ;D
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:17:13
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:01:57
Käännösvirhe, sorry. On tuo ruåtsinsprookki sen verran haastavaa :D
Joo, niin varmaan. hyvin uskottavaa...
Ollaan kuitenkin Salongin puolella eikä missään hollituvassa, joten toivoisin 'keskustelun' kummankin osapuolen pitäytyvän asiassa ja asiallisuudessa ja jättävän merkityksettömät nälvimiset sikseen.
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
No jaa, minun mielestäni ruotsin kielen asemalla ja maahanmuutolla on joissakin asioissa yhteyksiä, tosin niiden merkityksellisyydestä kokonaiskuvassa voi olla montaa mieltä.
Noin muuten, itseänikään ei jaksa kauheasti kiinnostaa montako veneilijää Munsalassa oli tai kenen ajatus koko suomalaisuusaate alunperin oli. Huomattavasti tärkeämpää on tulevaisuuden ja sen haasteiden kartoittaminen, tarkoitus olisi kuitenkin elellä loppuelämä juurikin tulevaisuudessa... Hurrivihaa en pode, enkä ole rasisti ;D Suomenruotsalaiset ovat toki rakentaneet tätä maata siinä missä suomenkielisetkin, mutta se rakennustyö ei voi luoda ikuista kiitollisuudenvelkaa ja etuoikeuksia, aivan samoin kuin teollisuusmaat eivät voi olla ikuisessa velassa kehitysmaille siirtomaa-ajan riistosta.
Kyllä tänne foorumille yksi tällainen thriidi mielestäni mahtuu, mutta ei useampaa. Jos asiaa ei ole, niin eiköhän tämä ketju sitten painu unholaan.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 15:42:24Joka tapauksessa tuon sukupolven asioiden takia ei kannata lietsoa epäsopua tuleviin kun mitään estettä rauhanomaiselle yhteiselolle ei kerran ole.
Tästä olen eri mieltä. Suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä vallitsevat merkittävät elintasoerot ovat sikäli mielestäni "este rauhanomaiselle yhteiselolle", että suuret sosioekonomiset erot aiheuttavat väistämättä rikollisuutta alempien kastien keskuudessa.
Quote from: BOFH on 27.07.2009, 15:51:36
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:23:10
Seuraan tietyllä uteliaisuudella sitä miten alas vielä kykenet omassa "argumentaatiossasi" vajoamaan.
Sinun tasoosi pääsemiseksi onkin vielä paljon kiinniotettavaa.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:35:43
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:16:47
Sotahistoria on lahjomaton
Sinä sen sanoit, "Mr Käännösvirhe".
Pryceless... ;D
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:17:13
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 15:01:57
Käännösvirhe, sorry. On tuo ruåtsinsprookki sen verran haastavaa :D
Joo, niin varmaan. hyvin uskottavaa...
Ollaan kuitenkin Salongin puolella eikä missään hollituvassa, joten toivoisin 'keskustelun' kummankin osapuolen pitäytyvän asiassa ja asiallisuudessa ja jättävän merkityksettömät nälvimiset sikseen.
Aivan.
Kummankin osapuolen. Suomenruotsalaisten niskaan
ryhmänä on tosin jo ehtinyt sataa tässä ketjussa jo aika paljon "nälvimistä", kilttiä sanaa käyttääkseni. Saa nähdä malttavatko eräät lopettaa sitä.
Asiallisen sävyn käyttö sopii kyllä minulle. Toivon, että se sopii myös toiselle osapuolelle...
Minusta on erikoista, että Aldaron ottaa suomenruotsalaisten kutsumisen "herrakansaksi" loukkauksena. Mielestäni se kannattaisi ottaa kunnianosoituksena. Itse olisin ainakin tosi ylpeä ja otettu, jos joku sanoisi minua herrakansan edustajaksi. Kateus pitää ansaita.
Noh, Turkulainen, vastaisitko ihan lyhyesti:
1. pakkoruotsi Suomessa (ja sama kääntäen eli pakkosuomi Suomessa) k/e
2. opiskelukiintiöiden suhteuttaminen samanarvoiseksi äidinkieleen katsomatta k/e
3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
En ymmärrä miten näiden epäoikeudenmukaisuuksien esilletuominen implikoisi automaattisesti vihaa ruotsinkielisiä kohtaan. Jos vastaat "karkeasti" kaikkiin kyllä, olemme pääpiirteissään samaa mieltä ruotsinkielen asemasta Suomessa.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:59:09
Asiallisen sävyn käyttö sopii kyllä minulle. Toivon, että se sopii myös toiselle osapuolelle...
Suosittelen sitten lämpimästi jättämään
omasta mielestäsi oikeutetutkin letkautukset kirjoittamatta. Tietänet mihin viittaan, vaikka en niitä tuohon ylle toistanutkaan.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:453. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Pitäisikö sitten vaikkapa ruotsinkielisiä lääkäreitä kouluttaa samassa suhteessa suomenkielisten kanssa esim. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jotta systeemi olisi tasapuolinen? Luuletko, että tällainen järjestelmä olisi kovin kustannustehokas?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 15:58:49
Tästä olen eri mieltä. Suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä vallitsevat merkittävät elintasoerot ovat sikäli mielestäni "este rauhanomaiselle yhteiselolle", että suuret sosioekonomiset erot aiheuttavat väistämättä rikollisuutta alempien kastien keskuudessa.
Mitkä merkittävät elintasoerot? Ei ne nyt niin älyttömästi rikkaampia ole. Ja jos ovat niin tekevät töitä ja maksavat veroja joilla sitten tuotetaan kivoja juttuja myös suomenkielisille. Aika harvalle maksettaneen silkasta suomenruotsalaisena olemisesta.
Osan mielestä jopa maahanmuuttajat ovat tervetulleita jos tekevät töitä, oppivat kielen eivätkä roiku tuilla tai tehtaile rikoksia määräänsä enempää. Hmm.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:11:59Mitkä merkittävät elintasoerot? Ei ne nyt niin älyttömästi rikkaampia ole. Ja jos ovat niin tekevät töitä ja maksavat veroja joilla sitten tuotetaan kivoja juttuja myös suomenkielisille.
Ei rikkaan ihmisen, äidinkieleen katsomatta, ole mikään pakko tehdä töitä. Voi laittaa rahan tekemään töitä puolestaan, ja pääomatulojahan käsittääkseni verotetaan aika paljon kevyemmin kuin palkkatuloa.
Sinällään kateuden lietsoman rikollisuuden kannalta on aika lailla sama, onko pätäkkä hankittu esim. omalla työllä, sijoittamisella vai onko se peritty. Jos joku persaukinen nisti päättää pollansa sekoitettuaan puhkoa vaikka aikansa kuluksi jonkin ässä-Mersun renkaat, hänelle on aivan sama, miten rahat siihen Mersuun on hankittu.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:11:59
Mitkä merkittävät elintasoerot? Ei ne nyt niin älyttömästi rikkaampia ole. Ja jos ovat niin tekevät töitä ja maksavat veroja joilla sitten tuotetaan kivoja juttuja myös suomenkielisille. Aika harvalle maksettaneen silkasta suomenruotsalaisena olemisesta.
Noh, taitaa upota nekin veroeurot Ahvenanmaan maakunnan tukiaisiin ja FST:n kanavamaksuihin. Uskaltaisin vieläpä väittää, että kaksikielisyys koko Suomessa voidaan laskea "kivaksi jutuksi ruotsinkielisille", eikä maksa paljoa...juu ei ;D
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:45
1. pakkoruotsi Suomessa (ja sama kääntäen eli pakkosuomi Suomessa) k/e
Pakkoruotsi pois.
Quote2. opiskelukiintiöiden suhteuttaminen samanarvoiseksi äidinkieleen katsomatta k/e
Ei välittömästi. Jos on olemassa hyvä oppilaitos joka tuottaa aitoon tarpeeseen koulutettua väkeä ei sen oppilasmäärää kannata laskea vain kielikysymyksen tähden kunhan myös suomenkieliset saavat oppilaitokseen hakea samalta viivalta ja ilman mitään epätasa-arvoisia kiintiö- ja pisterajakikkailuja.
Edit: ymmärsin tässä kiintiön samaksi kuin aloituspaikka.
Quote3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.
Quote4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
Totta kai.
Miten noihin vastauksiin voi edes kommentoida, kun ovat niin täydellisiä ;D
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:20:51Quote3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.
Siteeraan Aldaronia tästä ketjusta:
Quote1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:18:50
Noh, taitaa upota nekin veroeurot Ahvenanmaan maakunnan tukiaisiin ja FST:n kanavamaksuihin. Uskaltaisin vieläpä väittää, että kaksikielisyys koko Suomessa voidaan laskea "kivaksi jutuksi ruotsinkielisille", eikä maksa paljoa...juu ei ;D
Ahvenanmaalaiset ovat oma erillinen porukkansa, eivät suomenruotsalaisia. Itsekin kokevat kuuluvansa Ruotsin yhteyteen.
Kyllä niitä ruotsinkielisiä TV-ohjelmia saat sinäkin katsoa. Ja Aldaron, minun luvallani saat katsoa suomenkielistä ohjelmaa. Itse kyllä lakkauttaisin tai yksityistäisin koko nykymuotoisen Yleisradion.
Maantieteestä sen verran että aloituspaikkoja soisi olevan valtakunnallisesti sellaisessa suhteessa kuin suomenruotsalaisia on. Karkeasti. Pisterajathan määrittyvät hakijoiden määrän ja tason mukaan eikä niitä päätetä. Ne syntyvät. Ei sille mitään voi että Helsinki vetää enemmän kuin Oulu.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:30:09
Maantieteestä sen verran että aloituspaikkoja soisi olevan valtakunnallisesti sellaisessa suhteessa kuin suomenruotsalaisia on. Karkeasti.
Eli laitetaan vaikka Joensuun yliopistoon yksi ruotsinkielisten aloituspaikka ja Kuopioon kaksi? Näille sitten palkataan opettajat. Siinähän sitä vasta onkin tehokasta veroeurojen käyttöä.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:26:04
Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
Jos esität asian noin, niin pitäsi. Saman oppilaitoksen sisällä pisterajat ja pääsykokeet tulee olla yhdenvertaisia, aina ja kaikkialla.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:20:51
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:45
1. pakkoruotsi Suomessa (ja sama kääntäen eli pakkosuomi Suomessa) k/e
Pakkoruotsi pois.
Quote2. opiskelukiintiöiden suhteuttaminen samanarvoiseksi äidinkieleen katsomatta k/e
Ei välittömästi. Jos on olemassa hyvä oppilaitos joka tuottaa aitoon tarpeeseen koulutettua väkeä ei sen oppilasmäärää kannata laskea vain kielikysymyksen tähden kunhan myös suomenkieliset saavat oppilaitokseen hakea samalta viivalta ja ilman mitään epätasa-arvoisia kiintiö- ja pisterajakikkailuja.
Quote3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.
Quote4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
Totta kai.
Tuohon liittyy se ero eri yliopistojen välillä johon ylempänä ketjussa pariin otteeseen viittasin. Otetaan esimerkiksi vaikka Helsingin lääkis.
1) Helsingin lääkikseen on perinteisesti ollut vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin.
2) Helsingin lääkis on ainoa joka kouluttaa lääkäreitä ruotsiksi. Tätä varten on erillinen linja, jolle pääsee alemmalla pisterajalla kuin
Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle.
3) Helsingin ruotsinkieliselle linjalle pääsyn suhteellinen helppous (nimenomaan suhteessa
Helsingin suomenkieliseen linjaan) on suhteutettava
koko maan kaikkiin lääkiksiin, siis siihen miten helppoa tai vaikeaa niihin kaikkiin on päästä.
4) Jos oletetaan että Helsingissä pisterajat olisivat sama suomen- ja ruotsinkieliselle linjalle, se johtaisi edellä mainituista syistä siihen, että
koko maan mittakaavassa olisi huomattavasti vaikeampi päästä lukemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
5) Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta valtiovalta pitää toivottavana, että joka vuosi valmistuu tietty vähimmäismäärä lääkäreitä jotka puhuvat
sekä sujuvaa suomea
että sujuvaa ruotsia. Sujuvan suomen takeena muuten on jo sekin seikka, että Helsingin lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla osa opetuksesta annetaan suomeksi. Toisin sanoen suomea huonosti osaava henkilö ei käytännössä pystyisi opiskelemaan
myöskään ruotsinkielisellä linjalla.
Myös Helsingin oikiksen ruotsinkieliseen linjaan pätevät samat asiat.
Tämä kaikki lähinnä sen toteamiseksi että nämä asiat ovat käytännössä yleensä aikamoista hienosäätöä, jossa on yritettävä ottaa huomioon aika monta tekijää huomioon samanaikaisesti, yhteiskunnan kokonaisetu lähtökohtana.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:35:24
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:26:04
Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
Jos esität asian noin, niin pitäsi. Saman oppilaitoksen sisällä pisterajat ja pääsykokeet tulee olla yhdenvertaisia, aina ja kaikkialla.
Tuossahan esitettiin kaksi vaihtoehtoa. Kumpaan vaihtoehtoon vastaat myönteisesti? Sitä kun ei tuon vastauksesi perusteella voi päätellä.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:34:23
Eli laitetaan vaikka Joensuun yliopistoon yksi ruotsinkielisten aloituspaikka ja Kuopioon kaksi? Näille sitten palkataan opettajat. Siinähän sitä vasta onkin tehokasta veroeurojen käyttöä.
Ok, en tiennyt että maassa on vain ~50 aloituspaikkaa maantieteessä. Silloin pitäisi olla yksi hillityn kokoinen laitos ja sissänotto vaikkapa Åbo Akademissa ja johon myös suomenkieliset voisivat hakea.
Edit: Pelkästään Turkuun otettiin näköjään tänä vuonna 27. Oletko ihan varma noista luvuista?
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:30:09
Maantieteestä sen verran että aloituspaikkoja soisi olevan valtakunnallisesti sellaisessa suhteessa kuin suomenruotsalaisia on.
Näin, tämä voisi päteä kaikkiin korkeakouluasteen paikkoihin. Paikat jyvitettäisiin sen mukaan, miten suuri osuus ylioppilaista on kirjoittanut suomenkielisessä lukiossa ja kuinka moni ruotsinkielisessä lukiossa.
Toinen vaihtoehto olisi, että siinä maantieteen ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa laskettaisiin painotettu keskiarvo Helsingin ja muiden yliopistojen maantieteen suomenkielisistä pääsykokeista. Joku tietenkin pelästyy ja väittää, että se merkitsisi ruotsinkielisten maantieteen paikkojen romahtamista, mutta minä uskon että suomenruotsalaiset ylioppilaat ovat yhtä fiksuja ja jaksavat lukea pääsykokeisiin yhtä päättäväisesti kuin suomenkielisetkin.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:45:02
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:34:23
Eli laitetaan vaikka Joensuun yliopistoon yksi ruotsinkielisten aloituspaikka ja Kuopioon kaksi? Näille sitten palkataan opettajat. Siinähän sitä vasta onkin tehokasta veroeurojen käyttöä.
Ok, en tiennyt että maassa on vain ~50 aloituspaikkaa maantieteessä. Silloin pitäisi olla yksi hillityn kokoinen laitos ja sissänotto vaikkapa Åbo Akademissa ja johon myös suomenkieliset voisivat hakea.
Siis mielestäsi ruotsinkielinen maantieteen opetus pitäisi siirtää Helsingistä Åbo Akademihin? Minun on vaikea nähdä mitä pointtia tuossa olisi. Ja sitten tuo "johon myös suomenkieliset voisivat hakea"... Voivathan he nykyisinkin, sillä ruotsinkielisille opintolinjoille voi hakea kuka hyvänsä joka osaa ruotsia riittävän hyvin selvitäkseen opinnoista ruotsiksi. Monethan luulevat, että ruotsinkieliset linjat on varattu äidinkieleltään virallisesti ruotsinkielisille, vaikka näin ei ole. Toisin sanoen suomenkieliset voivat hakea Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ihan samalla tavalla kuin tuossa sinun Åbo-suunnitelmassasikin. Mutta Åbo? Varför just Åbo?
Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... :(
(http://ruohonjuuri.com/download/file.php?id=1&sid=7645fff4619c83476fa73abecab969e1)
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 16:54:24
Mutta Åbo? Varför just Åbo?
No ei välttämättä Åbo. Åbo är satans kiva förstås men det är inget fel på Helsingfors heller. Joka tapauksessa luulen että karkea ruotsinkielisten osuus olisi enemmän kuin tuo kolme opiskelijaa vuodessa.
Quote from: do.ut.des on 27.07.2009, 16:54:48
Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... :(
Vanha. Muistaakseni kyseisellä järjestöllä ei ollut tarkoituksenaan mitenkään häpäistä Suomen lippua.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 16:54:24
Siis mielestäsi ruotsinkielinen maantieteen opetus pitäisi siirtää Helsingistä Åbo Akademihin? .............................
Mutta Åbo? Varför just Åbo?
On kai se aika luonnollista, että jos ihmisellä on voimakkaat antipatiat suomenruotsalaisia kohtaan, haluaa hän rankaista näitä muutolla maan vähiten arvostettuun kaupunkiin.
Tämä maantiedevänkäyshän lähti alunperin siitä, että nimimerkki Jjuhani valitti sitä, miten hänen kummityttönsä oli jäänyt niukasti ulos Helsingin maantieteen opinnoista. Jos ko. kummityttö ei ole valmis lukemaan seuraavana vuonna hivenen ahkerammin samoihin pääsykokeisiin tai muuttamaan pienempään kaupunkiin opiskelupaikan perässä, on ongelma nähdäkseni siinä, ettei hänellä oikeasti ole tarpeeksi halua maantieteilijäksi.
Quote from: do.ut.des on 27.07.2009, 16:54:48
Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... :(
Tuo oli kylläkin
Ruotsissa eikä Suomessa. Asialla Uumajassa asuva Ida Asplund ystävineen. Toinen hänen vanhemmistaan on Munsalasta ja toinen on riikinruotsalainen ja hän puhuu ruotsia riikinruotsalaisella aksentilla. Hän on käsittääkseni kasvanut lähinnä Ruotsissa ja opiskelee siellä.
Suomenruotsalaisuuden kannalta kokonaisuudessaan
äärimmäisen epäedustava ja huomattavaa vastustusta herättänyt henkilö. Kysykää vaikka Enestamilta ja Max Arhippaiselta...
Pitihän se arvata että joku vielä kaivaa Idankin esille.
Vastahan tässä peräänkuulutettiin
asiallisuutta.
Mitähän vielä on luvassa? Odotan suurella mielenkiinnolla...
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 15:58:49
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 15:42:24Joka tapauksessa tuon sukupolven asioiden takia ei kannata lietsoa epäsopua tuleviin kun mitään estettä rauhanomaiselle yhteiselolle ei kerran ole.
Tästä olen eri mieltä. Suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä vallitsevat merkittävät elintasoerot ovat sikäli mielestäni "este rauhanomaiselle yhteiselolle", että suuret sosioekonomiset erot aiheuttavat väistämättä rikollisuutta alempien kastien keskuudessa.
Tämä sinun jatkuva marxilainen trollauksesi useissa eri viestiketjuissa on mielestäni selvästi haitaksi keskusteluilmapiirille.
Kävin tarkastamassa Turun Petanqueseuran sivut ja heidän kokoontumisissaan ei ollut Suomen lippua lainkaan! Mitä lie suunnitteilla, kysyn vaan. :)
Quote from: IDA on 27.07.2009, 17:03:13
Vanha. Muistaakseni kyseisellä järjestöllä ei ollut tarkoituksenaan mitenkään häpäistä Suomen lippua.
Mistä partiotoiminnasta on sitten ollut kyse? Miksi liputtaa repaleista Suomen lippua Ruotsissa, jos kerta kuva on otettu sieltä?
Olisin kiinnostunut tietämään mistäpäin Ruotsia kuva on otettu, jos se on sieltä otettu.
Kuinka moni teistä sattuu kuuntelemaan radio Vegaa? Sieltä tulee yhtenään kovin värikästä kommenttia suomenkielisistä kansalaisista. En finne igen- tyylistä ja hieman räväkkäämpää.
RKP:n mediassa ei ole päivää, jolloin ei käsiteltäisi kielipolitiikkaa.
Toimittaja: Mutta Ahvenanmaalla kaikilla EU-kansalaisilla ei ole samoja oikeuksia. Ovatko siis Ahvenanmaan lait ristiriidassa EU:n syrjintädirektiivin kanssa?
Gunnar Jansson: Koko Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä perustuu syrjintään. Tää on aika yllättävä, mutta näinhän se on kaikkialla. Siis jotta vähemmistö voidaan suojella ja tässä mielessä ahvenanmaalaiset ovat vähemmistö Suomessa, niin tähän suojelukseen tarvitaan menetelmiä, erikoisjärjestelyjä, jotka syrjivät muita. Ja sitten järjestyksen ystävä totta kai kysyy "saako syrjiä?". Vastaus on kyllä, mutta saa syrjiä ainoastaan kahdella edellytyksellä. Ensimmäinen: että syrjintään on objektiiviset perusteet ja että nämä perusteet ovat laissa, siis lakitasolla määriteltyjä. Objektiivisuus-laintaso ensimmäinen, toinen , että näitä objektiivisia lakeja sovelletaan ystävällisesti, ei aggressiivisesti.
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content77446
Quote from: do.ut.des on 27.07.2009, 17:28:22
Kuinka moni teistä sattuu kuuntelemaan radio Vegaa? Sieltä tulee yhtenään kovin värikästä kommenttia suomenkielisistä kansalaisista. En finne igen- tyylistä ja hieman räväkkäämpää.
Yleisluontoinen heitto. Noin voi kuka tahansa sanoa netissä anonyyminä ilman että tarvitsee täsmentää kuka sanoi täsmälleen mitä ja koska.
Näinhän huhuja on aina levitetty. Yleensä ihan tietyssä tarkoituksessa, ja tarkoituksesihan me tunnemme enemmän kuin hyvin.
Kommentteihisi kaivattaisiin tosiaan hieman konkreettisempaa otetta. Tuollainen jää pelkän juoruamisen tasolle.
Jostain syystä oma kokemukseni Radio Vegasta on vähän toisenlainen. Mistähän mahtaa johtua?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:11:19
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:453. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Pitäisikö sitten vaikkapa ruotsinkielisiä lääkäreitä kouluttaa samassa suhteessa suomenkielisten kanssa esim. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jotta systeemi olisi tasapuolinen? Luuletko, että tällainen järjestelmä olisi kovin kustannustehokas?
Ruotsinkielisiä lääkäreitä pitäisi kouluttaa juuri se määrä, joka pääsee lääkikseen sisään yhteneväisin perustein äidinkielestä riippumatta arvosteltujen pääsykokeiden perusteella. Näin saadaan ihan tarpeeksi ruotsinkielisiä lääkäreitä. Ei voi odottaa, että pitäisi olla jokin tietty määrä ruotsia äidinkielenään/sujuvasti puhuvia lääkäreitä. Nytkinhän on jo terveyskeskuksissa ja sairaaloissa paljon suomea heikosti puhuvia maahanmuuttajalääkäreitä.
Missään ei ole koskaan osoitettu, että jokin tietty määrä ruotsinkielisiä lääkäreitä, juristeja jne. pitäisi kouluttaa, jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin toteuttaa. Kiintiöt on määrätty juuri niin suuriksi kuin Rkp ja kumppanit ovat pystyneet ne vänkäämään.
Opetushallituksen sivuilla on tietoa korkeakoulujen tuoreista opiskelijavalinnoista: http://www.oph.fi/etusivu/101/yliopistojen_opiskelijavalintojen_tulokset_valmiit
Hyväksymisprosentti kaikkien hakijoiden osalta oli 27. Häveliäisyyssyistä ruotsinkielisten hyväksymisprosenttia ei mainita, mutta aiemmin se on ollut 50 prosentin pinnassa. Koulukohtaisia hyväksymisprosentteja tarkastelemalla saa asiasta osviittaa nytkin:
Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulujen hyväksymisprosentti on 10, Svenska Handelshögskolanin 29. Hankeniin päässeet muodostavat peräti 25 prosenttia kaikista nyt kauppakorkeakouluihin hyväksytyistä.
Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä se, että ylivertaisesti helpointa Suomessa on päästä opiskelemaan Åbo Akademiin, jonne otettiin 53 (!) prosenttia hakijoista. Koko maan keskiarvo oli siis 27. Kaikissa ns. suomenkielisissä (tosiasiassa kaksikielisissä - vain ruotsinkieliset korkeakoulut ovat Suomessa yksikielisiä) maakuntayliopistoissa, joihin Aldaronin mielestä on niin helppo päästä opiskelemaan, hyväksymisprosentti oli koko maan keskiarvoa matalampi (paitsi Kuopiossa sama kuin koko maan prosentti).
Joku sanoi kerran osuvasti, että jos olet ruotsinkielinen Suomessa, pääset korkeakouluun, kunhan sinulla pää pysyy hartioiden välissä, eikä sekään ole välttämätöntä.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:45
4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
Tietääkseni ne eivät eroa toisistaan mitenkään muuten kuin kielen osalta.
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 19:21:55
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:45
4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
Tietääkseni ne eivät toisistaan mitenkään muuten kuin kielen osalta.
Ruotsinkielisillä on oma yo-tutkintolautakunta. Arvosteluperusteet ovat samat molemmille kieliryhmille, tiedä sitten miten se käytännössä toteutuu.
Quote from: TH on 27.07.2009, 19:23:54
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 19:21:55
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:45
4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
Tietääkseni ne eivät toisistaan mitenkään muuten kuin kielen osalta.
Ruotsinkielisillä on oma yo-tutkintolautakunta. Arvosteluperusteet ovat samat molemmille kieliryhmille, tiedä sitten miten se käytännössä toteutuu.
Arvosanathan ovat suhteellisia. Parhaalle 5 prosentille kunkin aineen kirjoittajista annetaan laudatur, seuraavaaksi parhaimmille 15 prosentille eximia jne.
Jos ruotsinkielisiä yo-kirjoituksia arvostellaan kokonaan oman ryhmänsä puitteissa, tulokset eivät ole lainkaan vertailukelpoisia suomenkielisten kanssa. Ruotsinkielisen reaalikokeen laudatur voi olla tasoltaan esimerkiksi samaa luokkaa kuin suomenkielisen reaalikokeen magna.
Tämä selittääkin sen, miksi monilla ruotsinkielisillä tuntuu olevan hyvin kapea yleissivistys korkeasta koulutuksesta huolimatta. Esimerkiksi eräs tuntemani ruotsinkielinen valtiotieteen maisteri ei tiennyt, kuka on Ilkka Suominen. Hemmo oli kuitenkin asunut koko elämänsä Suomessa ja on nykyään n. 30-vuotias. Hän kirjoitti yo-kirjoituksissa enimmäkseen laudatureita.
Ruotsinkielisten yo-tulokset laitetaan käsittääkseni ihan samalle Gaussin käyrälle suomenkielisten kanssa. Ruotsinkielisten pienempi reputusprosentti on ainakin takavuosina liittynyt osaltaan siihen, että suomenkieliset reputtivat (nyt vapaaehtoisen) toisen kotimaisen kielen kokeen moninkertaisesti yleisemmin kuin ruotsinkieliset omansa.
Quote from: mikkoellila on 27.07.2009, 19:29:25
Jos ruotsinkielisiä yo-kirjoituksia arvostellaan kokonaan oman ryhmänsä puitteissa, tulokset eivät ole lainkaan vertailukelpoisia suomenkielisten kanssa. Ruotsinkielisen reaalikokeen laudatur voi olla tasoltaan esimerkiksi samaa luokkaa kuin suomenkielisen reaalikokeen magna.
Vertaillaan toki yhtenä ryhmänä. Voit verrata viime kevään pisterajoja täältä, samassa menee Laudaturin raja. Ruotsinkieliset osaavat näemmä hieman paremmin äidinkieltään kuin suomenkieliset, vaikeampaa saada paras arvosana.
http://www.ylioppilastutkinto.fi/sv/studentexamen/poanggranserna/varen2009/
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/kevat2009/
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 19:38:11
Quote from: mikkoellila on 27.07.2009, 19:29:25
Jos ruotsinkielisiä yo-kirjoituksia arvostellaan kokonaan oman ryhmänsä puitteissa, tulokset eivät ole lainkaan vertailukelpoisia suomenkielisten kanssa. Ruotsinkielisen reaalikokeen laudatur voi olla tasoltaan esimerkiksi samaa luokkaa kuin suomenkielisen reaalikokeen magna.
Vertaillaan toki yhtenä ryhmänä. Voit verrata viime kevään pisterajoja täältä, samassa menee Laudaturin raja.
Pisteethän eivät ole mitenkään objektiivisia, koska ruotsinkielisten koulujen opettajat ja ruotsinkielisen ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet voivat jaella pisteitä helpommin.
Quote from: mikkoellila on 27.07.2009, 19:42:31
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 19:38:11
Quote from: mikkoellila on 27.07.2009, 19:29:25
Jos ruotsinkielisiä yo-kirjoituksia arvostellaan kokonaan oman ryhmänsä puitteissa, tulokset eivät ole lainkaan vertailukelpoisia suomenkielisten kanssa. Ruotsinkielisen reaalikokeen laudatur voi olla tasoltaan esimerkiksi samaa luokkaa kuin suomenkielisen reaalikokeen magna.
Vertaillaan toki yhtenä ryhmänä. Voit verrata viime kevään pisterajoja täältä, samassa menee Laudaturin raja.
Pisteethän eivät ole mitenkään objektiivisia, koska ruotsinkielisten koulujen opettajat ja ruotsinkielisen ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet voivat jaella pisteitä helpommin.
Opettajat eivät jaa pisteitä, lähettävät vain ehdotuksen lautakunnalle. Lautakunnassa voidaan toki teoriassa toimia noin kuin epäilet. Itse en
usko niin tapahtuvan.
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 22:48:14
Savon Sanomat 27.7.2008 0:02
Ruotsinkieliset nuoret hyötyvät ns. kielikiintiöstä
Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitattiin suomalaistenkin nuorten (15 v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.
Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vertailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut. Vaikka Pisa ei olekaan mikään aukoton mittari, luulisin vastuullisten pedagogien kiinnostuvan tästä erikielisten opiskelijoiden suorituserosta. Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset saavat parempia arvosanoja kuin suomenkieliset. Yo-lautakuntia on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Arvostelusta päättävät eri tahot, eivätkä kokeetkaan ole täysin samoja. Pisa-tutkimus oli kuitenkin tasapuolinen, ja arvostelu oli molemmille kieliryhmille sama. Ei ole kaukana ajatus, että ruotsinkielinen puoli suosii omiaan arvosteluissa, ja tasoittaa siten opiskelijoidensa tietä korkeakouluihin.
Tie korkeakouluihin on ruotsinkielisille valmiiksi tasaisempi kuin suomenkielisillä, koska useimpiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin ovat voimassa ns. kielikiintiöt, jotka eivät ole oikeassa suhteessa maamme prosentuaalisiin kielisuhteisiin,vaan päästävät ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Saavatko ruotsinkieliset nuoret kaksinkertaisen edun: myönteisemmän arvostelun ylioppilastutkinnossa ja sisäänpääsyn korkeakouluihin alemmilla pisteillä?
Jos näin on, tämä on huutava vääryys ahkeraa ja osaavaa suomenkielistä nuorta kohtaan.
Richard Järnefelt Espoo
Aika mielenkiintoinen havainto, vai mitä?
Itse itseäni lainaten...
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 20:07:13
Itse itseäni lainaten...
Niinpä. Spämmäät jo toisen kerran saman pitkän sitaatin Richard Järnefeltiltä, joka ei suinkaan ole mikään puolueeton taho vaan varsin tunnettu yksikielisyysmies.
Vähän luovempaa otetta toivoisin sinulta, mikäli suinkin mahdollista.
Mikään "mielenkiintoinen havainto" tuo nimenomaan
ei ole, vaan sehän on vain RJ vetämässä tavanomaista linjaansa omiin ideologisiin lähtökohtiinsa nojautuen ja maailmaa tietynväristen silmälasien takaa tarkastellen, ihan samanväristen muuten kuin sinullakin.
Sattumako? I rather think not.
Ei mitään uutta auringon alla...
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 17:03:46
[
Tämä maantiedevänkäyshän lähti alunperin siitä, että nimimerkki Jjuhani valitti sitä, miten hänen kummityttönsä oli jäänyt niukasti ulos Helsingin maantieteen opinnoista. Jos ko. kummityttö ei ole valmis lukemaan seuraavana vuonna hivenen ahkerammin samoihin pääsykokeisiin tai muuttamaan pienempään kaupunkiin opiskelupaikan perässä, on ongelma nähdäkseni siinä, ettei hänellä oikeasti ole tarpeeksi halua maantieteilijäksi.
Aldaronin perustelu oli kyllä ihan looginen. Mutta uskon, että sinne pyrkijää kumminkin harmittaa tuollaisen tilanteen edessä, etenkään, jos ei tiedä mihin tuollainen luokitus perustuu (kuten en tiennyt minäkään).
Toisaalta, opintonsa aloittavat pyrkivät ensisijaisesti opiskelemaan kotipaikkakunnallaan ja monelle ainevalinta määräytyy myös tämän perusteella.
Ruotsinkielisten opiskelijoiden kiintiö ei varmasti edusta tasaisesti koko maata, vaan painottuu niihin ruotsinkielisiin, jotka asuvat alueella> sisäänpääsy on helpompaa.
Quote from: Jjuhani on 27.07.2009, 22:01:04
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 17:03:46
[
Tämä maantiedevänkäyshän lähti alunperin siitä, että nimimerkki Jjuhani valitti sitä, miten hänen kummityttönsä oli jäänyt niukasti ulos Helsingin maantieteen opinnoista. Jos ko. kummityttö ei ole valmis lukemaan seuraavana vuonna hivenen ahkerammin samoihin pääsykokeisiin tai muuttamaan pienempään kaupunkiin opiskelupaikan perässä, on ongelma nähdäkseni siinä, ettei hänellä oikeasti ole tarpeeksi halua maantieteilijäksi.
Aldaronin perustelu oli kyllä ihan looginen. Mutta uskon, että sinne pyrkijää kumminkin harmittaa tuollaisen tilanteen edessä, etenkään, jos ei tiedä mihin tuollainen luokitus perustuu (kuten en tiennyt minäkään).
Toisaalta, opintonsa aloittavat pyrkivät ensisijaisesti opiskelemaan kotipaikkakunnallaan ja monelle ainevalinta määräytyy myös tämän perusteella.
Ruotsinkielisten opiskelijoiden kiintiö ei varmasti edusta tasaisesti koko maata, vaan painottuu niihin ruotsinkielisiin, jotka asuvat alueella> sisäänpääsy on helpompaa.
Vaikea sanoa miten suuri osa ruotsiksi maantiedettä opiskelevista on kotoisin Pääkaupunkiseudulta. Helsinki on, kuten sanoin, ainoa paikka Suomessa missä maantiedettä voi opiskella ruotsiksi. Jos joku on vaikka kotoisin Vaasan seudulta, niin onhan se ihan kohtalainen muuttomatka.
EDIT: Aika hyvin on muuten rapissut tuota miinuskarmaa sen jälkeen kun tulin mukaan tähän viestiketjuun kaksi vuorokautta sitten. Silloin minulla oli muistaakseni 12 plussaa ja 10 miinusta, mutta nyt on jo 19 plussaa ja peräti 52 miinusta. Arvasin kyllä että heti kun tulen mukaan ruotsinkielikeskusteluun alkaa miinusta sataa ja lujaa Homman varsin aktiivisen SL-siiven taholta, sillä mielipiteiden mukaanhan niitä toki jaetaan. Erityisinä miinuskarmamagneetteina toimivat tällä perussuomalaisten ja kokoomuslaisten dominoimalla foorumilla Homman harvat vasemmistolaiset ja tietenkin (förstås!) allekirjoittaneen kaltaiset ruotsinkieliset. Sitten on vielä pari kulttimaineessa olevaa kaveria kuten Jesse Ikälumi ja Mikko Ellilä (tämänhetkinen miinuskarmakuningas), jotka saavat rankasti miinuskarmaa lähinnä sen karisman vuoksi joka heistä säteilee. En ole tosin vielä lähelläkään Ellilän suorastaan eeppisiä lukuja, mutta ehkä sekin päivä tässä vielä koittaa, kunhan foorumin SL-väki vain jaksaa väsymättä painella plääh-nappia...
Kuten saksalaiset sanoivat ensimmäisen maailmansodan aikana kun heillä oli melkein koko maailma vastassaan:
"Je mehr Feinde, je mehr Ehre!" 8)
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 22:18:39
EDIT: Aika hyvin on muuten rapissut tuota miinuskarmaa sen jälkeen kun tulin mukaan tähän viestiketjuun kaksi vuorokautta sitten. Silloin minulla oli muistaakseni 12 plussaa ja 10 miinusta, mutta nyt on jo 19 plussaa ja peräti 52 miinusta. Arvasin kyllä että heti kun tulen mukaan ruotsinkielikeskusteluun alkaa miinusta sataa ja lujaa Homman varsin aktiivisen SL-siiven taholta, sillä mielipiteiden mukaanhan niitä toki jaetaan. Erityisinä miinuskarmamagneetteina toimivat tällä perussuomalaisten ja kokoomuslaisten dominoimalla foorumilla Homman harvat vasemmistolaiset ja tietenkin (förstås!) allekirjoittaneen kaltaiset ruotsinkieliset.
Paljonko tarttet tuhkaa? Meinaan tollanen rypeminen vaatii aika kahmalollisen meinaan kun kuulostaa että ihan maatiaissuomalainen melankolisesti valittaisi marraskuuta.
Ja mistä yleensä päättelit , että miinus tarkoittaisi negatiivista? Se on mielestäni enemmänkin sitä , että "mää oon erimieltä ja en tykkää sun kirjoittelustas". Minuista se on pelkkää positiivista , kun ihmiset ovat erimieltä. Kaikkein kauhein foorumi minulla on ollut sellainen missä kaikki ovat samaa mieltä ja mikään ei herätä tunteita niin että voisi kirjoittaa jotain.
HUOMAUTUS:
Ketjun taso ei paikoitellen vastaa standardia ja ketjussa tullaan tekemään huoltotöitä. Jos kirjoituksesi katoaa tai muuttuu, kyse juuri tästä. Ennen kuin alat valittamaan minulle, lue ketjua koskevat erityissäädökset.
Yhteinen piirre mamumokutuksessa ja hoonorootsikylttyyrissä on se,
että molemmissa ajetaan laput silmillä etuoikeuksia vähemmistöille.
Ja se on joidenkin mielestä ihan ok ?
Quote from: kaksinaismoralismirules! on 27.07.2009, 23:59:37
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 22:18:39
EDIT: Aika hyvin on muuten rapissut tuota miinuskarmaa sen jälkeen kun tulin mukaan tähän viestiketjuun kaksi vuorokautta sitten. Silloin minulla oli muistaakseni 12 plussaa ja 10 miinusta, mutta nyt on jo 19 plussaa ja peräti 52 miinusta. Arvasin kyllä että heti kun tulen mukaan ruotsinkielikeskusteluun alkaa miinusta sataa ja lujaa Homman varsin aktiivisen SL-siiven taholta, sillä mielipiteiden mukaanhan niitä toki jaetaan. Erityisinä miinuskarmamagneetteina toimivat tällä perussuomalaisten ja kokoomuslaisten dominoimalla foorumilla Homman harvat vasemmistolaiset ja tietenkin (förstås!) allekirjoittaneen kaltaiset ruotsinkieliset.
Paljonko tarttet tuhkaa? Meinaan tollanen rypeminen vaatii aika kahmalollisen meinaan kun kuulostaa että ihan maatiaissuomalainen melankolisesti valittaisi marraskuuta.
Ja mistä yleensä päättelit , että miinus tarkoittaisi negatiivista? Se on mielestäni enemmänkin sitä , että "mää oon erimieltä ja en tykkää sun kirjoittelustas". Minuista se on pelkkää positiivista , kun ihmiset ovat erimieltä. Kaikkein kauhein foorumi minulla on ollut sellainen missä kaikki ovat samaa mieltä ja mikään ei herätä tunteita niin että voisi kirjoittaa jotain.
Sehän juuri pointtini olikin. Etkö sitten jo tuosta viestistäni käsittänyt että otan sekä plus- että miinuskarman mielelläni vastaan? Onhan helppo päätellä millaisilta ihmisiltä ne tulevat (jotkut tosin taitavat lätkiä miinuksia jokseenkin kaikille ihan vain huvikseen). Eri asia tietenkin olisi jos tulisi kielteistä palautetta ihmisiltä joita arvostan ja joihin olen ystävällisissä väleissä, mutta se että sataa miinusta juuri näiltä "SL-tal
abaaneilta" jotka ovat tällä foorumilla varsin kiitettävästi edustettuina ja joiden jo lähtökohtaisesti tiedän suhtautuvan vihamielisesti meikäläisiin on ilman muuta pelkkää kunniaa. Jos nimittäin itse olisit ruotsinkielinen, tietäisit kyllä että tämäntyyppiselle foorumille mukaan menevä ruotsinkielinen ei ainakaan voi lähteä siitä että
kaikki suhtautuisivat häneen myönteisesti, sillä vähintään tietynasteinen hurriviha on aina ollut suomalaiselle nationalistiskenelle leimallinen ominaisuus. Selvemmin sanottuna: niiden keskuudessa jotka Suomessa ovat tavanneet kutsua itseään "nationalisteiksi" on kielteinen asenne suomenruotsalaisiin ja ruotsin kieleen ollut mitä suurimmassa määrin sääntö eikä poikkeus. Tosin ainoastaan tietty osa tämän foorumin väestä omaa taustan nationalistiskenessä, enemmänhän täällä on erilaisten valtapuolueiden entisiä ja osittain nykyisiäkin (mm Kokoomus) kannattajia, joiden motiivina on vain se että he ovat huolissaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan suunnasta (tai oikeammin sanottuna suunnattomuudesta), ei niinkään sitoutuminen mihinkään enemmän tai vähemmän epämääräisesti määriteltyyn "nationalistiseen" ideologiaan. Kielikysymykseen tämä kaikki liittyy tietenkin siten että maahanmuuttokriittisen liikehdinnän sisällä vaikuttava SL-henkinen siipi on koko ajan pyrkinyt (ja pyrkii edelleenkin) tekemään suomenruotsalaisista eräänlaista
kollektiivista syntipukkia harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle. Tämä on tähän mennessä tullut esille niin avoimesti ja niin monissa kommenteissa että sitaattiluettelosta saisi jo varmaan koottua useamman tiiliskiviromaanin. Tästä kaikesta johtuen esimerkiksi tälle foorumille mukaan tuleva ruotsinkielinen (jos nimittäin tuntee tätä keskustelua niin kuin esim. minä tunnen) tietää jo lähtökohtaisesti, että tietty pieni, mutta varsin aktiivinen vähemmistö täällä tulee suhtautumaan häneen kielteisesti. Näiden "SL-tal
abaanien" tavallisin toimintatapahan on se, että he pyrkivät sijoittamaan omia ruotsinkielisiin kohdistuvia letkautuksiaan, vihjauksiaan ja disinformaatiotaan vähän jokaiseen viestiketjuun jokseenkin aiheesta riippumatta. Aina he jotenkin pyrkivät nivomaan sen käsiteltävään asiaan. Propagandan tehohan perustuu ennen kaikkea toistoon, joten syöttämällä viestiketjuihin tarpeeksi paljon omaa propagandaansa he onnistuvat usein luomaan monille foorumeille sellaisen ilmapiirin, jossa monet uskovat heidän propagandaansa täysin, toiset osittain ja kolmannet lähinnä vain tottuvat siihen ja passiivisesti hyväksyvät sen foorumin ilmapiiriin kuuluvana ilmiönä.
Sitten on se neljäs ihmisryhmä (johon itse kuulun) joka alkaa kommentoida kriittisesti heidän propagandaansa. Olen huomannut että melko usein tällaisessa tilanteessa "tal
abaanit" alkavat vihjailla heidän sanomaansa kritisoivan henkilön olevan luultavasti ruotsinkielinen. Jos näin tosiaan on ja jos heidän kanssaan keskusteleva henkilö myöntää olevansa ruotsinkielinen, tämä nostaa selvästi heidän ilmaisutyylinsä aggressiivisuutta. Kyse on nimittäin ihmisistä jotka näkevät oman perivihollisensa nimenomaan suomenruotsalaisissa. Ja kun käytän niinkin vahvaa ilmaisua kuin "perivihollinen", en ikävä kyllä liioittele yhtään. Tunnen tämän ihmistyypin oikein hyvin ja minulla on heistä aikaisempaakin kokemusta, kuten monilla muillakin ruotsinkielisillä on. Tästä kaikesta johtuen tiesin ihan hyvin joutuvani enemmän tai myöhemmin tekemisiin tämän väen kanssa tälläkin foorumilla ja luonnollisestikin tiesin, mitä heiltä saattoi odottaa. Tosielämässä, "out there", en tietenkään olisi tuontyyppisten ihmisten kanssa missään tekemisissä, mutta foorumin virtuaalisessa todellisuudessa on ollut hauska hieman taittaa peistä heidän kanssaan, etenkin kun oikaistessaan heidän vääriä väitteitään saa tuntea aitoa tyydytystä siitä että tekee omalla vaatimattomalla panoksellaan työtä Suomen puolesta näitä kansakunnan mädättäjiä vastaan. Kun SL:n hyeenalauma alkaa ulvoa perääsi, tiedät ainakin olevasi kunnon suomalainen, olit sitten suomen- tai ruotsinkielinen. Yleisestihän pätee se sääntö, että sitten kun vihollisen edustajat alkavat suhtautua välinpitämättömästi, on syytä alkaa miettiä missä suhteen on syytä tarkistaa toimintatapojaan. Ja sitten kun viholliselta alkaa tulla ylistystä/plussakarmaa, on jo todella piru merrassa...
Niinhän tässä kävi kuin laskeskelinkin, tuon karman kanssa ja muutenkin. Hauskaa on ainakin ollut...
Kuten jo totesin:
"Je mehr Feinde, je mehr Ehre!" 8)
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 00:55:46
Yhteinen piirre mamumokutuksessa ja hoonorootsikylttyyrissä on se,
että molemmissa ajetaan laput silmillä etuoikeuksia vähemmistöille.
Ja se on joidenkin mielestä ihan ok ?
Tuo kommentti ja sen tyyli sopivat varsin hyvin havainnollistamaan edellistä viestiäni, etenkin sitä mitä sanoin tiettyjen piirien pyrkimyksestä
"kollektiivisen syntipukin" luomiseen.Taas huomaamme, että usein parasta propagandaa "pavor nocturnuksen" edustaman aatesuunnan näkemyksiä vastaan tekevät juuri sen omat edustajat.
M.O.T.
Nyt kun vielä joku osoittaisi ketkä täällä ajavat etuoikeuksia vähemmistöille. Se että alkuperäisväestöön kuuluva saa käydä koulunsa omalla kielellään omista veroistaan rahoittamassa koulussa ei vielä ole etuoikeus vaan ihan perusoikeus.
Toivotaan että alkanut kehitys jatkuu ja nuori suomenruotsalainen väki jättää RKP:n tant Astrideineen ja pakkoruotsittajineen. Ainakaan oman kokemukseni mukaan tavallinen genomsnittsbörje ei saa elämäänsä mitään lisäarvoa siitä että Perus-Pekka Kuusamosta opiskelee hänen kieltään milloinkaan oppimatta siitä muuta kuin katkeruutta. Ainoa este kehitykselle on varmaankin se vaahtosuinen hurrinvihaajajoukko joka jatkuvasti muistuttaa että jos suomenruotsalaiset eivät jää siilipuolustukseen RKP:n poteroihin, syttyvät vainotulet.
Tämä on todella huono hetki ajaa agressiivista eturyhmäpolitiikkaa kummassakaan leirissä, kun todellinen molempia osapuolia koskeva uhka on käsillä ja se tulee ulkoa.
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 01:56:14
...sillä vähintään tietynasteinen hurriviha on aina ollut suomalaiselle nationalistiskenelle leimallinen ominaisuus.
No nyt nyt menee jo liioitteluksi!
Et satu muistamaan tai huomaneen savolaisvihaa? Savolaisethan olis sitä alinta kastia suomalaisista paitti että yhdessä vaiheessa pressa , piäministeri ja liki eduskunna enemistö oli sawosta kotoisin puhumattakaan että puolet Hesan väkiluvusta.
Karjalaisia on aina vihattu siirtolaisina ja muuttajina ainakin meidään pitäjäs ja ihan omakohtaista kokemusta on , että "ai sää oot karjalaisten poikia". Karjalalaiset kun olivat liian sutjakoita kielenkannoiltaan ja hurmasivat kaikki Satakuntalaistytöt jurmuttavien länsisuomalaisten alta.
Turku & Turun seutu on jo toivottomuudessa ihan oma stoori - "ai sää oot turuust" ei voisi olla sen pahempi haukkumasana.
Lappalaista ja etenkin saamelaista on mahdotonta erottaa viinapullosta ja joikaamisestha.
Kyllä jokainen suomalaisheimo pystyy osoittamaan ripotteluopaikan sille tuhkalle.
huittisten hullusta miehestä ei varmaan tartte puhuakkaan vai pitäiskös oikeemmin sanoa plattapyy joka tais olla paikan oikee nimi.
Quote from: kaksinaismoralismirules! on 28.07.2009, 09:23:53
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 01:56:14
...sillä vähintään tietynasteinen hurriviha on aina ollut suomalaiselle nationalistiskenelle leimallinen ominaisuus.
No nyt nyt menee jo liioitteluksi!
...
Et satu muistamaan tai huomaneen savolaisvihaa?
...
Karjalaisia on aina vihattu siirtolaisina ja muuttajina...
Turku & Turun seutu on jo toivottomuudessa ihan oma stoori...
Lappalaista ja etenkin saamelaista...
Kyllä jokainen suomalaisheimo...
Nuo tiedetään, ja helsinkiläisten ja muiden välinen kyräily unohtui vielä listalta. En kuitenkaan puhunut väestöstä yleensä, sillä väestön keskuudessa
keskimäärin en ole kokenut ruotsinkielisiin suhtauduttavan juuri sen nuivemmin kuin vaikka savolaisiin. Puhuin ihan tietystä varsin rajatusta ihmisryhmästä, nimittäin siitä mitä nimitän suomalaiseksi nationaliskeneksi. Et ole koskaan sattunut vierailemaan vaikkapa Suomen Sisun ylläpitämillä ns. "kansallismielisillä keskustelusivuilla"? Jos olet, olet myös varmaan huomannut mihin sävyyn siellä on tapana kirjoittaa ruotsinkielisistä. Eräskin noille keskustelusivuille hyvin aktiivisesti kirjoitteleva tyyppi mm. on ilmaissut kantanaan, että kaikki jotka
edes osittain polveutuvat ruotsinkielisistä ovat "epäsuomalaisina" vihollisia eikä heitä tule kohdella suomalaisina. Eräänlainen suomalainen versio amerikkalaisestä käsitteestä "One-drop rule" siis.
Tietääkseni esim. savolaisista ei noilla sivuilla ole kirjoitettu vastaavaan sävyyn eikä myöskään saamelaisista, vaikka kielivähemmistö ovatkin. Tuo Suomen kansasta symbolisesti poissulkeva asennehan on implisiittisesti läsnä aina kun joku puhuu ruotsinkielisisistä ja "suomalaisista" erillisinä ryhminä, ikään kuin ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia ollenkaan.
Savolaisia ei tietääkseni vielä kukaan ole, ainakaan vakavasti otettavaksi tarkoitetussa tekstissä, määrittänyt Suomen kansaan kuulumattomaksi ryhmäksi.
Siinä on kyllä varsin oleellinen ero...
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 10:59:40
Eräskin noille keskustelusivuille hyvin aktiivisesti kirjoitteleva tyyppi mm. on ilmaissut kantanaan, että kaikki jotka edes osittain polveutuvat ruotsinkielisistä ovat "epäsuomalaisina" vihollisia eikä heitä tule kohdella suomalaisina. Eräänlainen suomalainen versio amerikkalaisestä käsitteestä "One-drop rule" siis.
Eräskin nimimerkki netissä siis. Voisin itse ottaa esimerkiksi vastaavia, ruotsinkielen puolustajien kirjoituksia mutten viitsi. Näitähän löytyisi helposti niin suomeksi kuin englanniksikin.
Tai vaikkapa olisin voinut kopioida poliisin nyt tutkiman facebook-ryhmän, jossa Närpeksen jepet ylistävät arjalaisgermaanisuuttaan :)
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 00:55:46
Yhteinen piirre mamumokutuksessa ja hoonorootsikylttyyrissä on se,
että molemmissa ajetaan laput silmillä etuoikeuksia vähemmistöille.
Ja se on joidenkin mielestä ihan ok ?
Tuollahan oli muutama viesti sitten ihan esimerkin kera, milloin ja minkälainen syrjintä on hyväksyttyä. Tosin tuonkin viisauden esilletuoja on hieman jäävi ottamaan siihen itse kantaa, kun sattuu itse olemaan niitä etuoikeutettuja.
QuoteTuo kommentti ja sen tyyli sopivat varsin hyvin havainnollistamaan edellistä viestiäni, etenkin sitä mitä sanoin tiettyjen piirien pyrkimyksestä "kollektiivisen syntipukin" luomiseen.Taas huomaamme, että usein parasta propagandaa "pavor nocturnuksen" edustaman aatesuunnan näkemyksiä vastaan tekevät juuri sen omat edustajat.
M.O.T.
Mikä tyyli ? Ja mikä ihmeen syntipukki ? Kyllä minusta sinä ja muut suu vaahdossa tietyn erityisryhmän etuoikeuksien puolustajat, olette risunne ansainneet. Vai onko sinusta suomenruotsalaisten erityisasema sellainen, jota on ehdottomasti ylläpidettävä mutta maahanmuuttajien ei ?
QuoteTaas huomaamme, että usein parasta propagandaa "pavor nocturnuksen" edustaman aatesuunnan näkemyksiä vastaan tekevät juuri sen omat edustajat.
Tämä ei sitten sanonut yhtään mitään, ja se oli kai tarkoituskin altsulla.
Keep on trolling :)
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 15:30:29
Mikä tyyli ? Ja mikä ihmeen syntipukki ? Kyllä minusta sinä ja muut suu vaahdossa tietyn erityisryhmän etuoikeuksien puolustajat, olette risunne ansainneet.
No esimerkiksi juuri tuo tyyli jota viljelet, esim.
"hoonorootsikyltyyri" ja "sinä ja muut
suu vaahdossa tietyn erityisryhmän etuoikeuksien puolustajat"
Muistakin kielikukkasia löytyisi aikaisemmista kommenteistasi tältä foorumilta.
Varsinaista asiaa viesteistäsi ei löydy, pelkkää yleisluontoista loanheittoa.
QuoteNo esimerkiksi juuri tuo tyyli jota viljelet, esim. "hoonorootsikyltyyri" ja "sinä ja muut suu vaahdossa tietyn erityisryhmän etuoikeuksien puolustajat"
Muistakin kielikukkasia löytyisi aikaisemmista kommenteistasi tältä foorumilta.
Varsinaista asiaa viesteistäsi ei löydy, pelkkää yleisluontoista loanheittoa.
Ja mitä merkitystä sillä on miksi kutsun asiaa ? You saz gun, I saz pistol.
Sinähän puolustat suu vaahdossa erityisryhmää, mikä tässä on väärin? Se että
joku sanoo sen ääneen? Juu niinkuin itseltäsi on löytynyt pitkiä tekstejä, jotka eivät sano yhtään mitää ja siihen edellisessä ketjussa se että kävit henkilökohtaisuuksiin toisten kanssa. Classy.
Asiaa et löydä vaikka kaatuisit siihen naama edellä, viimeksi et esim. ollut selvästi lukenut yhtäkään vastaustani kokonaan.
Kyllähän nämä Suomen kansan eri ryhmiin kohdistuvat stereotypiat ovat yhä yleisiä, jopa voimakkaita. Savolaisesta saa sanoa rumasti, blondista nyt puhumattakaan, joskus "hurristakin", mutta auta armias, jos sanot jotain negatiivista, tosiasiaakin, pyhästä lehmästä, nykypolitiikan maahantuottamasta toiseudesta. Edes ruotsinkieliset ja saamelaiset eivät ole sellaisen kyseenalaistamattoman tabuaseman ja fanaattisen kritiikiltä suojelun kohteena kuin "kulttuurin rikastuttajat". Tilanne kääntyy jatkossa vain entistä enemmän siihen, että ruotsinkielisiä saa arvostella ja maahanmuuttajia sitäkin vähemmän, koska ruotsinkieliset ovat kuitenkin asuneet täällä jo lähes tuhat vuotta, ja ovat vieläpä ulkonäöltään alkuperäisen näköisiä. Siitä minkä pitäisi puolustaa ruotsinkielistä (tai suomenkielistä, tai saamelaista, tai savolaista), tulee rasite, kun korkeimmiksi arvoiksi nousevat epä-alkuperäisyys, juurettomuus ja väestönsiirtolaisuus.
Sinänsä hyvä, että ryhmiä saa arvostella. Jos joku tekee huonon arvostelman, hän häpäisee enintään itsensä. Arvostelu-oikeuden pitäisi vain olla tasapuolinen, ja ulottua kaikkiin ryhmiin. Vallanpitäjien pitäisi puuttua mahdollisimman vähän siihen, mitä kansalaiset saavat puhua ja ajatella.
Olen minäkin saanut paskaa niskaan paitsi suomalaisuudestani, myös väitetyn heimoalkuperäni perusteella, vaikka en tähän murreryhmään suoranaisesti - sukujuuriltani- kuulukaan, enkä sen murretta kunnolla hallitse. Koen heimoherjat lähinnä osoituksena esittäjiensä typeryydestä, ja ehkä samaan tapaan kuin Aldaron kokee ruotsinkielisiin ryhmänä kohdistuvat purkaukset, osoituksena siitä, ettei niiden esittäjä ole kunnollinen maanmieheni.
Quotemutta noiden keskustelusivujen yleissävy on varsin selkeän kielteinen aina kun suomenruotsalaisista tulee puhe.
Mistähän johtuisi? Varmasti kyseisen erityiskulttuurin kustannukset ja haittavaikutukset ovat yhdentekeviä. Tuskin itse suomenruotsalaiset ärsyttävät ketään, vain tietyn erityiskohtelun puolustajat ärsyttävät olivat sitten minkäkielisiä tahansa. Tätä ollaan yritetty toistaa ja toistaa mutta kun ei mene perille, niin ei mene.
Ja mitä tulee suomenruotsalaisten "suomivihaan"; kuinkahan monet ruotsalaisuuden ihannoijat ovat toitottaneen kuinka paljon älykkäämpiä, parempikuntoisia, terveempiä blablabla suomenruotsalaiset ovat? Door swings both ways, joten ei vedetä keskusteluun "toi ykski sano että (tähän punaniska kommentti)"
offtopiccina: Miten muuten joku luokitellaan suomenruotsalaiseksi? Sukunimi?
Voiki Ahonen sanoa itseään suomenruotsalaiseksi, jos joku isoisoisoisä oli ruotsalainen ja Ahonen osaa 7- arvosanan ruotsia?
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 19:27:01
offtopiccina: Miten muuten joku luokitellaan suomenruotsalaiseksi? Sukunimi?
Voiki Ahonen sanoa itseään suomenruotsalaiseksi, jos joku isoisoisoisä oli ruotsalainen ja Ahonen osaa 7- arvosanan ruotsia?
Väestörekisteriin merkityn äidinkielen perusteella.
QuoteVäestörekisteriin merkityn äidinkielen perusteella.
WHATTAFU..!? Ja tämä käy miten ? Ilmoittaa olevansa suomenruotsalainen ja siihen joku kysely päälle?
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 19:37:11
QuoteVäestörekisteriin merkityn äidinkielen perusteella.
WHATTAFU..!? Ja tämä käy miten ? Ilmoittaa olevansa suomenruotsalainen ja siihen joku kysely päälle?
Suomenruotsalaisuus ei ole virallinen määritelmä. Sellaisiksi kutsutaan usein suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia.
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 19:37:11
QuoteVäestörekisteriin merkityn äidinkielen perusteella.
WHATTAFU..!? Ja tämä käy miten ? Ilmoittaa olevansa suomenruotsalainen ja siihen joku kysely päälle?
Virallisen äidinkielen vaihto on ilmoitusasia. Perusteita ei kysytä, vain henkilötiedot ja uusi äidinkieli, ja kaavakkeen voi ladata netistä. Olen kyllä kuullut, että viranomaiset toisinaan laittomasti lykkäävät päätöstä tai vaativat perusteita. Perusteita ei kuitenkaan tarvitse antaa minkäänlaisia. Jos haluamaasi kieltä ei löydy yleisimpien kielten luettelosta, voit sen nimen kirjoittaa myös itse.
QuoteSuomenruotsalaisuus ei ole virallinen määritelmä. Sellaisiksi kutsutaan usein suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia.
Eli on Suomalaisia, jotka kieltäytyvät assimiloitumasta kielelliseen valtaväestöön ja haluavat pitää erityisoikeutensa. Heidän syntyperällään ei ole merkitystä, vähän niinkuin african-american tapauksessa? Aiheesta taisi olla joku juttu Halla-Ahonkin teksteissä.
http://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html
Nuin.
Mutta kysymys oli, minkälainen prosessi käydään siihen, että joku luetaan suomenruotsalaiseksi? Eikai vain riitä että menee ilmoittamaan suomenruotsalaisuudesta, niinkuin osoitteen muuttumisesta?
EDIT: Kaksoisklikkaus vastaa, kun oli muutettava tekstiä.
QuoteVirallisen äidinkielen vaihto on ilmoitusasia. Perusteita ei kysytä, vain henkilötiedot ja uusi äidinkieli, ja kaavakkeen voi ladata netistä. Olen kyllä kuullut, että viranomaiset toisinaan laittomasti lykkäävät päätöstä tai vaativat perusteita. Perusteita ei kuitenkaan tarvitse antaa minkäänlaisia. Jos haluamaasi kieltä ei löydy yleisimpien kielten luettelosta, voit sen nimen kirjoittaa myös itse.
Mutta kai tähän on osattava näyttää, että osaa ylipäätänsä puhua ruotsia?
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 19:47:58
Mutta kai tähän on osattava näyttää, että osaa ylipäätänsä puhua ruotsia?
Ei täydy, ei edes muihin kieliin kuin suomeen tai ruotsiin vaihtaessa. Perusteita tai kielitaitoa ei edes kysytä kaavakkeessa. Siksipä Suomessa käppäileekin ties mitä visigootteja, arda-haltijakielisiä ja vulkaaneja.
Samaan kaavakkeeseen sitten ruksitaan, haluaako pitää yhteyttä viranomaisiin suomeksi vai ruotsiksi. Tässä ei ole muita vaihtoehtoja. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, ja monet muutkin kieliryhmät saavat omankielistä palvelua, ainakin saamenkieliset saamelaisalueilla.
Olen asunut Karjaalla n. 1 vuoden jonka aikana komennuksella Malmössä 5 kk 2000-2001. Karjaa on n. 60 % ruotsinkielinen.
En luule vaan tiedän että RKP:n johto ei nauti suomenruotsalaisten luottamusta katutasolla ja että nuivuudelle olisi tilaa RKP:ssä. Mitä kirjoittajien mieleen tuo sellainen visio , jossa RKP nuivahtaa ?
Toisin sanoen , kuinka paljon kielikysymys johtuu Astrid Thorsista ja Stefan Wallinista ? Jos RKP järkevöityisi , jäisikö kielikysymys unholaan - eipä tuo arjen uhka ollutkaan ?
Quote from: Pöllämystynyt on 28.07.2009, 19:57:22
Ei täydy, ei edes muihin kieliin kuin suomeen tai ruotsiin vaihtaessa. Perusteita tai kielitaitoa ei edes kysytä kaavakkeessa. Siksipä Suomessa käppäileekin ties mitä visigootteja, arda-haltijakielisiä ja vulkaaneja.
Jep, ilmoitusasia. Kielenvaihdoksen suomesta (esim.) englantiin suorittavat nuoret aikuiset eivät joudu suorittamaan virkamiesruotsia korkeakouluissa, huhuttiin lukiossa. Moni tuttu vaihtoi ennen yliopistoon pyrkimistä. Tietysti virkaa haettaessa virkamiesruotsi kopsahtaa uudestaan nilkkaan, mutta se lienee ollut "sen ajan murhe".
Quote from: M.K.Korpela on 28.07.2009, 20:11:11
Toisin sanoen , kuinka paljon kielikysymys johtuu Astrid Thorsista ja Stefan Wallinista ? Jos RKP järkevöityisi , jäisikö kielikysymys unholaan - eipä tuo arjen uhka ollutkaan ?
RKP on puhtaasti yhdenasian etujärjestö.
Ei ruotsinkielisten etuoikeuksien kritisoiminen ole mitenkään Thorsista tai Wallinista johtuvaa. Samaa suomenkielisten kyykyttämistä se on ollut ennen heidänkin aikakauttaan. Kyse on ihan aidosti sellaisista epäkohdista, jotka loukkaavat suomalaisen oikeustajua. Ennenkuin nämä idioottimaiset "maailman lellityimmän vähemmistön" saavutetut edut on järkiperäistetty, ei kielikysymys voi, eikä edes saa jäädä unholaan.
Jonkinasteista kiihottumista on ollut havaittavissa tietyissä nimimerkeissä :D
Alkaa joidenkin kirjoitukset muistuttamaan yhä enemmän ammattiloukkaantujien argumentoinnilta, mutta tiettyä yhdenmukaisuuttahan kielivääristymän- ja monikulttuurisuuden puolustajilla näyttäisi löytyvän.
Eli, jos ilmoittaisi vaikka itsensä (vienan) karjalan :) puhujaksi (tuo taito hankittaneen oikeastikin melko pienellä vaivalla), on oikeutettu ruotsista jättämään pakkoruotsi väliin.
Todella mielenkiintoista...
Quote from: aivovuoto on 28.07.2009, 21:07:17
Eli, jos ilmoittaisi vaikka itsensä (vienan) karjalan :) puhujaksi (tuo taito hankittaneen oikeastikin melko pienellä vaivalla), on oikeutettu ruotsista jättämään pakkoruotsi väliin.
Todella mielenkiintoista...
Virallisesti kieliryhmää vaihdetaan tosiaankin puhtaana ilmoitusasiana. Valmiin kaavakkeen voi halutessaan tulostaa netistä ja postittaa maistraattiin. Toinen vaihtoehto on se että menee itse paikalliseen maistraattiin, pyytää tuon kaavakkeen täytettäväkseen, panee rastin ruutuun (jos valitsee kieleksi suomen tai ruotsin) tai kirjoittaa kielen nimen (sinun tapauksessasi vaikka vienankarjala) kaavakkeen eräälle riville.
Suomenkieliselle kolme kaikkein helpointa kieltä opetella ovat ilman muuta meänkieli, kveeni ja vienankarjala, jotka vaikeusasteessa eivät juurikaan eroa toisistaan. Vienankarjala on noista kolmesta henkilökohtainen suosikkini, se on jotenkin tyylikkäin. Siinä on myös varsin kiehtova kalevalainen perussävy, sillä huomattava osa Kalevalan runoisatahan on kerätty juuri Vienan Karjalassa.
Nuo kolme mainitsemaani ovat tosiaan nykyisin virallisesti kodifioituja kieliä. Löytyy kielioppeja, sanastoja/sanakirjoja ja oppikirjoja.
Nyt sitten vienankarjalaa oppimaan...
Quote from: M.K.Korpela on 28.07.2009, 20:11:11
Olen asunut Karjaalla n. 1 vuoden jonka aikana komennuksella Malmössä 5 kk 2000-2001. Karjaa on n. 60 % ruotsinkielinen.
En luule vaan tiedän että RKP:n johto ei nauti suomenruotsalaisten luottamusta katutasolla ja että nuivuudelle olisi tilaa RKP:ssä. Mitä kirjoittajien mieleen tuo sellainen visio , jossa RKP nuivahtaa ?
Toisin sanoen , kuinka paljon kielikysymys johtuu Astrid Thorsista ja Stefan Wallinista ? Jos RKP järkevöityisi , jäisikö kielikysymys unholaan - eipä tuo arjen uhka ollutkaan ?
Maahanmuuttoon liittyvien ongelmien lisääntyessä lähivuosina ei ole ollenkaan vaikea ennustaa, että nykyistä järkevämmän (pääsääntöisesti=tiukemman ja valikoivamman) maahanmuuttopolitiikan kannatus tulee ensin vaivihkaa ja sitten yhä avoimemmin lisääntymään myös ns. mainstream-puolueiden sisällä.
Totta kai "nuivistuminen" tulee etenemään myös RKP:ssä, todennäköisesti hieman hitaammin kuin esim. Kokoomuksessa ja Keskustassa, mutta selvästi nopeammin kuin esim. Vihreissä.
Korpelan esittämä kysymys on hyvin mielenkiintoinen. Oletetaan että RKP "nuivahtaa". Miten tämä vaikuttaisi foorumin väen suhtautumiseen kyseiseen puolueeseen?
Vastaan itse kysymykseeni: osalla suhtautuminen RKP:hen muuttuisi tällöin myönteisemmäksi (joillakin enemmän ja joillakin vähemmän) ja osalla taas (aika monella tämän viestiketjun osanottajista)
ei ollenkaan.
Minun mielestäni ruotsin kieli kannattaa osata hyvin (det lönar sig att behärska svenska).
Tänään soitin Saunalahden asiakaspalveluun, mutta yllättäen linjoilla oli tilapäisesti ruuhkaa (joka ORVAN kerta). No, tuumailin siinä hiukan, mitä tekisin, kunnes miesääni sanoi puhelimeen: "Om du vill ha betjäning på svenska, tryck 3!"
Ping, sain loistoidean! Painoin kolmosta ja heti alkoi puhelin tuuttaamaan soitoääntä, eikä tarvinnut kuunnella nauhoitettua keinokohinaa, jonka ainoa tarkoitus on simuloida huonoa linjaa, jotta jonottajat luovuttaisivat ja jättäisivät soittamatta. Hetken päästä sain hoitaa asiani - toisella kotimaisella tosin, mutta kuitenkin.
Quote from: M.K.Korpela on 28.07.2009, 20:11:11
En luule vaan tiedän että RKP:n johto ei nauti suomenruotsalaisten luottamusta katutasolla ja että nuivuudelle olisi tilaa RKP:ssä. Mitä kirjoittajien mieleen tuo sellainen visio , jossa RKP nuivahtaa ?
Toisin sanoen , kuinka paljon kielikysymys johtuu Astrid Thorsista ja Stefan Wallinista ? Jos RKP järkevöityisi , jäisikö kielikysymys unholaan - eipä tuo arjen uhka ollutkaan ?
Tiedän minäkin, monet työkaverini ovat ruotsinkielisiä eivätkä sanojensa mukaan halua kuulua siihen "elitistiklubiin".
RKP:n nuivistuminen olisi hyvä lähtökohta, mutta näin vaasalaisena, ei riittäisi ei. Kuinka paljon vaasan talousalueen kehityksen jarruna onkaan ollut kieliriidat, toki riitelemiseen tarvitaan aina kaksi, mutta kyllä täällä rkp:läiset lyövät ylimielisyydellään tahdit sille soitolle.
Jos muutoksia ei täydellisen järjettömään kielipolitiikkaan olisi tulossa, kyllä minä yhtä 'nuivasti' suhtautuisin RKP:hen. Mikäli he suostuisivat myöntämään ruotsille sille kuuluvan vähemmistökielen aseman, ja sen oppiminen tehtäisiin täydellisen vapaavalintaiseksi jnejneje voisin jopa äänestää erästä tuttua piilonuivaa' RKP:läistä :D
QuoteJos RKP järkevöityisi , jäisikö kielikysymys unholaan - eipä tuo arjen uhka ollutkaan ?
RKP ei järkevöidy kielikysymyksessä, koska siinä missä Keskustan rooli on ylläpitää maatalaoustukimyllyä on RKP:n rooli on suomenruotsalaisten erityisoikeuksien ajaminen. Jos RPK ei ajaisi nimenomaan tätä asiaa, ei koko puolueelle olisi mitään virkaa (tästäkin JH-A kirjoitti), sillä mokutushörhöt saa Vihreät hyllystä, porvarit Kokoomushyllystä jne.
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 23:52:41
Maahanmuuttoon liittyvien ongelmien lisääntyessä lähivuosina ei ole ollenkaan vaikea ennustaa, että nykyistä järkevämmän (pääsääntöisesti=tiukemman ja valikoivamman) maahanmuuttopolitiikan kannatus tulee ensin vaivihkaa ja sitten yhä avoimemmin lisääntymään myös ns. mainstream-puolueiden sisällä.
Noinhan se menisi karteesisessa koordinaatistossa ja normaalilogiikalla. Mutta esimerkiksi Ruotsin asiaan liittyvä historia ei tue. Päinvastoin, Pyhä Mainstream-puolue siellä on vuosikausia vain kiihdyttänyt maailmanhalausta välittämättä lainkaan reaalimaailman tapahtumista kansankodissa katutasolla. Normaalisvenssonilta on suu tukittu mediassa kassakaappisopimuksella. Yksityisestikään ei voi sanoa ääneen, koska silloin ei olisi lagom. Koko kansakunta on pupujusseja pää pensaassa kun suoraan ei voi mitään sanoa. Korkeintaan puristelevat nyrkkejä taskuissaan, Kataista lainatakseni.
Joten en olisi kovinkaan toiveikas sen suhteen että Suomessa mainstream-puolueitten politiikka kääntyisi realismin suuntaan näissä asioissa. Sitä samaa multikulturalismihöpötystä "rikastus"-mantroineen tulemme kuuntelemaan hamaan kulttuurimme loppuun asti.
Ellei sitten Käki-Metelin puolue saa tuulta siipiensä alle. Aika reunalla on Suomen pelastuminen kun katsoo mihin suuntaan EU-tasollakin tätä hulluutta viedään.
RKP:n siirtymistä Suomen edun ajajaksi saa mielestäni odottaa maailman tappiin. Se ei toteudu ainakaan niin kauan kun Wallin ja Thors, kaksi nyt mainitakseni, halaavat puita siinä puolueessa.
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 00:05:04
En nimittäin usko, että perustuslakiin kirjattu kahden kansalliskielen periaate tulee tuosta mihinkään muuttumaan. Esim. venäjänkieliset saattavat tavoitella venäjälle jonkinlaista rajoitettua vähemmistökielen asemaa, mutta suomeen ja ruotsiin verrattavaa kansalliskielen laillista statusta venäjä ei tule meillä ikinä saavuttamaan.
Ottaen huomioon tulevan geopoliittisen tilanteen, jossa Venäjä vahvistuu, ja länsi heikkenee, meidän ollessamme Venäjän "etupiiriä", ei venäjän kielen aseman nousu ruotsin rinnalle, tai jopa ruotsin syrjäyttäminen, vaikuta ollenkaan epärealistiselta. Venäjä on taipuvainen puuttumaan naapurimaidensa asioihin, varsinkin näissä olevien venäläisväestöjen asemaan. Venäläisten määrä kasvaa ruotsinkielisten ohi, ja sitten alkavat kovaääniset vaatimukset ja ihmettelyt. Länsi uppoaa silmissä, Ruotsikin on pian vain käryävä slummi, ja Venäjä ja venäläisyys saavat osakseen paitsi kasvavaa pelonsekaista kunnioitusta, myös kasvavaa ihailua. Osa suomalaisista tukee venäläisten vaatimuksia venäjänmielisyytensä vuoksi, toiset monikultturismin vuoksi, osa taas poistaakseen pakkoruotsin, ja osa reaalipoliittisista syistä. Nämä motiivit ovat keskenään jopa vastakkaisia, ne edustavat poliittisen kentän eri puolia, mutta ne keräävät yhteen harvinaisen suuren joukon alati harvenevaa perinteisen kielipolitiikan puolustajien joukkoa vastaan. Pidän ruotsinkielen asemaa jo tuhoon tuomittuna, elleivät puolueet, RKP mukaan lukien, muuta pikaisesti ja jyrkästi periaatteitaan.
Vaikka arvostan venäläistä kulttuuria, kansaa ja kieltä, en tietenkään hyväksy Venäjän (tai minkään suurvallan) sekaantumista Suomen asioihin, enkä hyväksy ylhäältä johdettua ja keinotekoista väestörakenteen muokkausta.
Quote from: Pöllämystynyt on 29.07.2009, 02:45:53Ottaen huomioon tulevan geopoliittisen tilanteen, jossa Venäjä vahvistuu, ja länsi heikkenee, meidän ollessamme Venäjän "etupiiriä", ei venäjän kielen aseman nousu ruotsin rinnalle, tai jopa ruotsin syrjäyttäminen, vaikuta ollenkaan epärealistiselta. Venäjä on taipuvainen puuttumaan naapurimaidensa asioihin, varsinkin näissä olevien venäläisväestöjen asemaan. Venäläisten määrä kasvaa ruotsinkielisten ohi, ja sitten alkavat kovaääniset vaatimukset ja ihmettelyt. Länsi uppoaa silmissä, Ruotsikin on pian vain käryävä slummi, ja Venäjä ja venäläisyys saavat osakseen paitsi kasvavaa pelonsekaista kunnioitusta, myös kasvavaa ihailua. Osa suomalaisista tukee venäläisten vaatimuksia venäjänmielisyytensä vuoksi, toiset monikultturismin vuoksi, osa taas poistaakseen pakkoruotsin, ja osa reaalipoliittisista syistä. Nämä motiivit ovat keskenään jopa vastakkaisia, ne edustavat poliittisen kentän eri puolia, mutta ne keräävät yhteen harvinaisen suuren joukon alati harvenevaa perinteisen kielipolitiikan puolustajien joukkoa vastaan. Pidän ruotsinkielen asemaa jo tuhoon tuomittuna, elleivät puolueet, RKP mukaan lukien, muuta pikaisesti ja jyrkästi periaatteitaan.
Vaikka arvostan venäläistä kulttuuria, kansaa ja kieltä, en tietenkään hyväksy Venäjän (tai minkään suurvallan) sekaantumista Suomen asioihin, enkä hyväksy ylhäältä johdettua ja keinotekoista väestörakenteen muokkausta.
Jos tuo esittämäsi Venäjän tulevasta noususta osoittautuu todeksi, siitä seuraa että Lipponen ja Batman ovat tarkkoja ja tuulen suunnan muutokset haistavia pörssianalyytikkoja. He ovat isänmaansa myyneet mahdollisimman aikaisin, kun siitä vielä sai hyvän hinnan suosiona ja korkeana positiona Hilfswillige-nomenklaturassa. Suomen romahdettua siitä on saava saman kuin tänään saisi WinCapitaosuudesta, sakkoja tai vankeutta.
Haloskan venäjämielistely ei selity tällä tämänpäiväisen oman aseman parantamiseen isänmaanpetturuudella. Hänhän on kunnostautunut koettamalla saada Suomen osaksi Neuvostoliittoa ja Stasin ilmiantajana jo aikaisemmin. Silloinkin tietysti omaa asemaansa parantaakseen, ja hyvin se toimikin: stasialidemlaattiset menetelmät nostivat hänet pressaksi ja vielä kahteen kertaan.
Onnettomuudet eivät tule yksinään.
Quote from: herra 4x on 29.07.2009, 01:50:47
en olisi kovinkaan toiveikas sen suhteen että Suomessa mainstream-puolueitten politiikka kääntyisi realismin suuntaan näissä asioissa. Sitä samaa multikulturalismihöpötystä "rikastus"-mantroineen tulemme kuuntelemaan hamaan kulttuurimme loppuun asti.
Ellei sitten Käki-Metelin puolue saa tuulta siipiensä alle. Aika reunalla on Suomen pelastuminen kun katsoo mihin suuntaan EU-tasollakin tätä hulluutta viedään.
Ei kokonaisen paradigman muuttuminen tietenkään ihan tuosta vain tapahdu, mutta kunhan kielteisiä kokemuksia on keräytynyt tarpeeksi...
Meillä Suomessa on lisäksi perifeerisestä asemastamme EU:n koillislaidalla johtuen hyvä tilaisuus ottaa opiksemme muista Euroopan maista, kun yhä useampi ghetto roihahtaa liekkeihin eri puolilla Eurooppaa lähivuosien aikana.
Tämäntyyppinen "palaute" tulee kyllä vähitellen menemään perille yhä useammille. Jo pelkästään kilpaillakseen Perussuomalaisten ja "Joutsenpuolueen" kanssa äänistä mainstream-puolueet joutuvat vähitellen tarkistamaan maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan realistisempaan suuntaan.
Tämä koskee myös RKP:tä. Kuten jo totesin, tämä tulee RKP:lle kyllä olemaan helpompaa kuin esim. Vihreille.
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 02:01:38
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 00:55:46
Yhteinen piirre mamumokutuksessa ja hoonorootsikylttyyrissä on se,
että molemmissa ajetaan laput silmillä etuoikeuksia vähemmistöille.
Ja se on joidenkin mielestä ihan ok ?
Tuo kommentti ja sen tyyli sopivat varsin hyvin havainnollistamaan edellistä viestiäni, etenkin sitä mitä sanoin tiettyjen piirien pyrkimyksestä "kollektiivisen syntipukin" luomiseen.Taas huomaamme, että usein parasta propagandaa "pavor nocturnuksen" edustaman aatesuunnan näkemyksiä vastaan tekevät juuri sen omat edustajat.
M.O.T.
jotenkin tuntuu, että sinä pyrit välttämään vastaamista, ja vetäydyt jatkuvasti marttyyriasenne- suojakilven taakse.
Jos nyt sanon, että se on tyypillinen suomenruotsalainen asenne kielikeskusteluissa, niin luonnollisesti "yritän" tehdä sinusta syntipukkia. Sinä taas vastaavasti voit väittää puuta heinää asian vierestä ja pidät sitä argumenttinä.
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 10:59:40
Quote from: kaksinaismoralismirules! on 28.07.2009, 09:23:53
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 01:56:14
...sillä vähintään tietynasteinen hurriviha on aina ollut suomalaiselle nationalistiskenelle leimallinen ominaisuus.
No nyt nyt menee jo liioitteluksi!
...
Et satu muistamaan tai huomaneen savolaisvihaa?
...
Karjalaisia on aina vihattu siirtolaisina ja muuttajina...
Turku & Turun seutu on jo toivottomuudessa ihan oma stoori...
Lappalaista ja etenkin saamelaista...
Kyllä jokainen suomalaisheimo...
Nuo tiedetään, ja helsinkiläisten ja muiden välinen kyräily unohtui vielä listalta. En kuitenkaan puhunut väestöstä yleensä, sillä väestön keskuudessa keskimäärin en ole kokenut ruotsinkielisiin suhtauduttavan juuri sen nuivemmin kuin vaikka savolaisiin. Puhuin ihan tietystä varsin rajatusta ihmisryhmästä, nimittäin siitä mitä nimitän suomalaiseksi nationaliskeneksi. Et ole koskaan sattunut vierailemaan vaikkapa Suomen Sisun ylläpitämillä ns. "kansallismielisillä keskustelusivuilla"? Jos olet, olet myös varmaan huomannut mihin sävyyn siellä on tapana kirjoittaa ruotsinkielisistä. Eräskin noille keskustelusivuille hyvin aktiivisesti kirjoitteleva tyyppi mm. on ilmaissut kantanaan, että kaikki jotka edes osittain polveutuvat ruotsinkielisistä ovat "epäsuomalaisina" vihollisia eikä heitä tule kohdella suomalaisina. Eräänlainen suomalainen versio amerikkalaisestä käsitteestä "One-drop rule" siis.
Tietääkseni esim. savolaisista ei noilla sivuilla ole kirjoitettu vastaavaan sävyyn eikä myöskään saamelaisista, vaikka kielivähemmistö ovatkin. Tuo Suomen kansasta symbolisesti poissulkeva asennehan on implisiittisesti läsnä aina kun joku puhuu ruotsinkielisisistä ja "suomalaisista" erillisinä ryhminä, ikään kuin ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia ollenkaan.
Savolaisia ei tietääkseni vielä kukaan ole, ainakaan vakavasti otettavaksi tarkoitetussa tekstissä, määrittänyt Suomen kansaan kuulumattomaksi ryhmäksi.
Siinä on kyllä varsin oleellinen ero...
Eikö säännöt kiellä tuollaisen marttyyriasenteen? Tuot ikävästä mieleen karitatyyrin suomenruotsalaisista ja voisiko joku antaa minulle ihan lennosta parin päivän kirjoituskiellon, pliis. Onko tarkoituksesi estää koko keskustelu pakkoruotsista?
Quote from: EL SID on 29.07.2009, 14:49:44
Tuot ikävästä mieleen karitatyyrin suomenruotsalaisista ja voisiko joku antaa minulle ihan lennosta parin päivän kirjoituskiellon, pliis. Onko tarkoituksesi estää koko keskustelu pakkoruotsista?
Muistaakseni tämän ketjun alkuperäisenä tarkoituksena oli keskustella mahdollisimman
rationaaliseen ja
asialliseen sävyyn koulujen kielivalinnoista ja kielipolitiikasta yleisesti ottaen. Perusongelmana on kuitenkin se, että monet osanottajat eivät näy kykenevän tähän ilman jatkuvia suomenruotsalaisiin
kansanryhmänä kohdistuvia syytöksiä ja solvauksia. Ei tarvitse omata mitään erityistä "marttyyrikompleksia" todetakseen, että esim. minua ei kauheasti riemastuta todeta kerta toisensa jälkeen, että taas uusi likasanko on tyhjennetty sen kansanryhmän päälle johon kuulun, muka "kielipoliittisen keskustelun" varjolla. Odotatko ehkä että sanoisin: "Kiitos, olette aivan oikeassa, lisää tällaista!" Kuten eräs toinen keskustelija totesi, koulujen kielivalintakysymys toimii käytännössä monille pelkkänä tekosyynä tuulettaa omia antipatioitaan ruotsinkielisiä kohtaan. Hyvin monissa viesteissä tämä näkyy
erittäin selvästi.
Erään kieliryhmän jatkuva haukkuminen ja panettelu ei mielestäni ansaitse koulutus- ja kielipoliittisen
keskustelun nimeä.
En luonnollisestikaan usko sinun, ottaen huomioon viestihistoriasi, olevan edellisestä lauseesta samaa mieltä kanssani.
QuoteMuistaakseni tämän ketjun alkuperäisenä tarkoituksena oli keskustella mahdollisimman rationaaliseen ja asialliseen sävyyn koulujen kielivalinnoista ja kielipolitiikasta yleisesti ottaen. Perusongelmana on kuitenkin se, että monet osanottajat eivät näy kykenevän tähän ilman jatkuvia suomenruotsalaisiin kansanryhmänä kohdistuvia syytöksiä ja solvauksia. Ei tarvitse omata mitään erityistä "marttyyrikompleksia" todetakseen, että esim. minua ei kauheasti riemastuta todeta kerta toisensa jälkeen, että taas uusi likasanko on tyhjennetty sen kansanryhmän päälle johon kuulun, muka "kielipoliittisen keskustelun" varjolla. Odotatko ehkä että sanoisin: "Kiitos, olette aivan oikeassa, lisää tällaista!" Kuten eräs toinen keskustelija totesi, koulujen kielivalintakysymys toimii käytännössä monille pelkkänä tekosyynä tuulettaa omia antipatioitaan ruotsinkielisiä kohtaan.
Vau, ja stigmat näkyvät jå? Elä imartele itseäsi "kansanryhmällä" johon oletetusti kuulut, täällä kun jo todettiin että kyseisen herrantertun okakruunun saa paperia vilauttamalla luukulla. On muuten tosi tasokasta puhua likasangon tyhjennyksestä, kun olet itse jo pariin kertaan vihjaissut ruotsinkielen vastustajien laiskuudesta, typeryydestä and the list goes on.
QuoteHyvin monissa viesteissä tämä näkyy erittäin selvästi.
Erään kieliryhmän jatkuva haukkuminen ja panettelu ei mielestäni ansaitse koulutus- ja kielipoliittisen keskustelun nimeä.
En luonnollisestikaan usko sinun, ottaen huomioon viestihistoriasi, olevan edellisestä lauseesta samaa mieltä kanssani.
Olisikohan kyse siitä että tämä kyseinen kieliryhmä on kaiken pahan takana? Ei koske tietenkään kaikkia kieliryhmän edustajia, mutta tuskin suåmirootsi kulttuurin pönkittäjät ovat amerikansuomalaisia, tai venäjältä muuttaneita.
Jo edellisessä ketjussa yritettiin sanoa, että kukaan ei halua ruotsia osaavien päätä vadilla vaan niiden päät vadille jotka ovat ajamassa eriarvoista, ja elitististä kohtelua pienelle vähemmistölle.
Ethän vain Altsu ole ajamassa täällä trollercoasteria, sillä edellisessä ketjussa olit latonut kaikki suomenruotsalaisen kulttuurin puolustuksen väsyneet kliseet?
;D ( Humor on, ja silleen )
Quote from: pavor nocturnus on 29.07.2009, 16:33:08
QuoteMuistaakseni tämän ketjun alkuperäisenä tarkoituksena oli keskustella mahdollisimman rationaaliseen ja asialliseen sävyyn koulujen kielivalinnoista ja kielipolitiikasta yleisesti ottaen. Perusongelmana on kuitenkin se, että monet osanottajat eivät näy kykenevän tähän ilman jatkuvia suomenruotsalaisiin kansanryhmänä kohdistuvia syytöksiä ja solvauksia. Ei tarvitse omata mitään erityistä "marttyyrikompleksia" todetakseen, että esim. minua ei kauheasti riemastuta todeta kerta toisensa jälkeen, että taas uusi likasanko on tyhjennetty sen kansanryhmän päälle johon kuulun, muka "kielipoliittisen keskustelun" varjolla. Odotatko ehkä että sanoisin: "Kiitos, olette aivan oikeassa, lisää tällaista!" Kuten eräs toinen keskustelija totesi, koulujen kielivalintakysymys toimii käytännössä monille pelkkänä tekosyynä tuulettaa omia antipatioitaan ruotsinkielisiä kohtaan.
Vau, ja stigmat näkyvät jå? Elä imartele itseäsi "kansanryhmällä" johon oletetusti kuulut, täällä kun jo todettiin että kyseisen herrantertun okakruunun saa paperia vilauttamalla luukulla.
QuoteHyvin monissa viesteissä tämä näkyy erittäin selvästi.
Erään kieliryhmän jatkuva haukkuminen ja panettelu ei mielestäni ansaitse koulutus- ja kielipoliittisen keskustelun nimeä.
En luonnollisestikaan usko sinun, ottaen huomioon viestihistoriasi, olevan edellisestä lauseesta samaa mieltä kanssani.
Olisikohan kyse siitä että tämä kyseinen kieliryhmä on kaiken pahan takana? Ei koske tietenkään kaikkia kieliryhmän edustajia, mutta tuskin suåmirootsi kulttuurin pönkittäjät ovat amerikansuomalaisia, tai venäjältä muuttaneita.
Tuossahan se tulee sanotuksi hyvin selkeästi. Kirjoitat täysin avoimesti, että mielestäsi kyseinen kieliryhmä (ruotsinkieliset) on "kaiken pahan takana" nimenomaan
ryhmänä, ja sitten jätät siihen varmuuden vuoksi sellaisen pienen nimellisen varauksen että mahdollisesti ihan jokainen kyseiseen kieliryhmään kuuluva ei välttämättä henkilökohtaisesti kuulu "syyllisten" joukkoon.
Nuo hypoteettiset yksittäiset poikkeukset eivät tietenkään muuta sitä tosiseikkaa, että väität suomenruotsalaisten olevan
kollektiivisesti ja
ryhmänä syyllisiä, kuten kirjoitat, "kaikkeen pahaan".
Tuon alleviivatummin ei ajatusta
"kollektiivisesta syntipukista" ei enää voi esittää.
Pitäisi melkein kiittää sinua siitä että näin selvästi havainnollistit sitä mitä edellä olen kirjoittanut eräiden piirien innosta tehdä juuri suomenruotsalaisesta kollektiivinen syntipukki, kuten
itse kirjoitit, "kaikkeen pahaan".
Quote from: pavor nocturnus on 29.07.2009, 16:33:08
Vau, ja stigmat näkyvät jå? Elä imartele itseäsi "kansanryhmällä" johon oletetusti kuulut, täällä kun jo todettiin että kyseisen herrantertun okakruunun saa paperia vilauttamalla luukulla.
Olisikohan kyse siitä että tämä kyseinen kieliryhmä on kaiken pahan takana? Ei koske tietenkään kaikkia kieliryhmän edustajia, mutta tuskin suåmirootsi kulttuurin pönkittäjät ovat amerikansuomalaisia, tai venäjältä muuttaneita.
Ethän vain Altsu ole ajamassa täällä trollercoasteria, sillä edellisessä ketjussa olit latonut kaikki suomenruotsalaisen kulttuurin puolustuksen väsyneet kliseet?
;D ( Humor on, ja silleen )
Kaipa tämä on
sinun mielestäsi asiallista tekstiä...
QuoteTuossahan se tulee sanotuksi hyvin selkeästi. Kirjoitat täysin avoimesti, että mielestäsi kyseinen kieliryhmä (ruotsinkieliset) on "kaiken pahan takana" nimenomaan ryhmänä, ja sitten jätät siihen varmuuden vuoksi sellaisen pienen nimellisen varauksen että mahdollisesti ihan jokainen kyseiseen kieliryhmään kuuluva ei välttämättä henkilökohtaisesti kuulu "syyllisten" joukkoon.
Nuo hypoteettiset yksittäiset poikkeukset eivät tietenkään muuta sitä tosiseikkaa, että väität suomenruotsalaisten olevan kollektiivisesti ja ryhmänä syyllisiä, kuten kirjoitat, "kaikkeen pahaan".
Eli selvän teki. Olet päättäny vetää säkin päähäsi ja olla ymmärtämättä. Sanoin mielestäni melko selvästi etten usko kaikkien suomenruotsalaisten olevan tämänkaltaisen kielipolitiikan takana, mutta pääosin uskon kyseisen ryhmän koostuvan ko. henkilöistä. Vai ovatko sinusta han-suomalaiset ja venakot kyseisen toiminnan tausatalla hmm ? En muuten kirjoittanut mitään mistään kollektiivisesta ryhmästä ( ja plz älä käytä sivistyssanoja jos et ymmärrä niiden tarkoitusta) sinä väitit minun sanoneen niin. Ja onko minun maksaja, ja alempiarvoiseen asemaan jäävänä suomalaisena sanottava suomenruotsalaista etujärjestöä muuksi kuin pahaksi.
QuoteTuon alleviivatummin ei ajatusta "kollektiivisesta syntipukista" ei enää voi esittää.
Pitäisi melkein kiittää sinua siitä että näin selvästi havainnollistit sitä mitä edellä olen kirjoittanut eräiden piirien innosta tehdä juuri suomenruotsalaisesta kollektiivinen syntipukki, kuten itse kirjoitit, "kaikkeen pahaan".
Jos saat jotain lohtua surkeaan argumentointiisi ja trollailuusi vääntämällä ihmisten tekstejä mielesi mukaisesti, be my guest. Kiitän myös sinua maittavista huutonauruista.
Quote from: pavor nocturnus on 29.07.2009, 16:33:08
Vau, ja stigmat näkyvät jå? Elä imartele itseäsi "kansanryhmällä" johon oletetusti kuulut, täällä kun jo todettiin että kyseisen herrantertun okakruunun saa paperia vilauttamalla luukulla.
Ethän vain Altsu ole ajamassa täällä trollercoasteria, sillä edellisessä ketjussa olit latonut kaikki suomenruotsalaisen kulttuurin puolustuksen väsyneet kliseet?
;D ( Humor on, ja silleen )
Tuossa on kaksi aika mielenkiintoista lausumaa.
a) pavor nocturnus tulee lainausmerkkejä käyttämällä ilmaisesseeksi, että hänen mielestään suomenruotsalaiset eivät ole
kansanryhmä.
b) Hänen jälkimmäinen lausumansa, jossa hän puhuu "suomenruotsalaisen kulttuurin puolustuksen väsyneistä kliseistä", sisältää implisiittisesti sen väittämän, että pn:n mielestä suomenruotsalaisen kulttuurin puolustaminen on
jo lähtökohtaisesti epäoikeutettua.
Pavor nocturnuksen ajattelun ideologiset premissit alkavat hahmottua yhä selkeämmin...
QuoteTuossa on kaksi aika mielenkiintoista lausumaa.
Huoh.. haiskahtaa mukanokkeluss. Taas.
Quote
a) pavor nocturnus tulee lainausmerkkejä käyttämällä ilmaisesseeksi, että hänen mielestään suomenruotsalaiset eivät ole kansanryhmä.
Jos jonkin tittelin voi hakea ilman testejä, sukututkimuksia jne. luukulta niin minulle niin sanottu suomenruotsalaisuus on sama kuin sanoisi olevansa Jedi. Sinulla taas ei mene lanttuun se, että minä vastustan mainitsemieni ihmisten ajamaa kielipolitiikkaa.
Quoteb) Hänen jälkimmäinen lausumansa, jossa hän puhuu "suomenruotsalaisen kulttuurin puolustuksen väsyneistä kliseistä", sisältää implisiittisesti sen väittämän, että pn:n mielestä suomenruotsalaisen kulttuurin puolustaminen on jo lähtökohtaisesti epäoikeutettua.
Pääosin ne ovatkin, sinä taas kun et ymmärrä lukemaasi, tai halua ymmärtää en tiedä onko tätä mittä itua sanoa. Vai näinkö kauan sinulla on mennyt oivaltaa, että minä avoimesti vastustan sitä epäoikeutta ajavaa linjaa, jota sinä tuet?
QuotePavor nocturnuksen ajattelun ideologiset premissit alkavat hahmottua yhä selkeämmin...
Lisää kirjakielistä sananhelinää.
Jaa alkavat hahmottua? Minusta on joka viestiä myöten ettei sinulle hahmotu edes mihin reikään neliskanttinen palikka tulee. Mutta humour me ja kerroppa mitä sieltä hatun alta pilkistää ? :P
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 15:54:26
Perusongelmana on kuitenkin se, että monet osanottajat eivät näy kykenevän tähän ilman jatkuvia suomenruotsalaisiin kansanryhmänä kohdistuvia syytöksiä ja solvauksia. Ei tarvitse omata mitään erityistä "marttyyrikompleksia" todetakseen, että esim. minua ei kauheasti riemastuta todeta kerta toisensa jälkeen, että taas uusi likasanko on tyhjennetty sen kansanryhmän päälle johon kuulun, muka "kielipoliittisen keskustelun" varjolla.
Oletko tosiaan hämmästynyt siitä, että suomalaiset lapioivat hieman takaisin sitä samaa paskaa takaisin sille puolen aitaa, mistä sitä on vuosisatojen ajan lapioitu tänne suomalaisten puolelle?
Quote from: pavor nocturnus on 29.07.2009, 17:17:32
QuoteTuossahan se tulee sanotuksi hyvin selkeästi. Kirjoitat täysin avoimesti, että mielestäsi kyseinen kieliryhmä (ruotsinkieliset) on "kaiken pahan takana" nimenomaan ryhmänä, ja sitten jätät siihen varmuuden vuoksi sellaisen pienen nimellisen varauksen että mahdollisesti ihan jokainen kyseiseen kieliryhmään kuuluva ei välttämättä henkilökohtaisesti kuulu "syyllisten" joukkoon.
Nuo hypoteettiset yksittäiset poikkeukset eivät tietenkään muuta sitä tosiseikkaa, että väität suomenruotsalaisten olevan kollektiivisesti ja ryhmänä syyllisiä, kuten kirjoitat, "kaikkeen pahaan".
Eli selvän teki. Olet päättäny vetää säkin päähäsi ja olla ymmärtämättä. Sanoin mielestäni melko selvästi etten usko kaikkien suomenruotsalaisten olevan tämänkaltaisen kielipolitiikan takana, mutta pääosin uskon kyseisen ryhmän koostuvan ko. henkilöistä. Vai ovatko sinusta han-suomalaiset ja venakot kyseisen toiminnan tausatalla hmm ? En muuten kirjoittanut mitään mistään kollektiivisesta ryhmästä ( ja plz älä käytä sivistyssanoja jos et ymmärrä niiden tarkoitusta) sinä väitit minun sanoneen niin. Ja onko minun maksaja, ja alempiarvoiseen asemaan jäävänä suomalaisena sanottava suomenruotsalaista etujärjestöä muuksi kuin pahaksi.
Et muuten viitannut tuossa kielipolitiikkaan sanallakaan. Sanoit aivan yksiselitteisesti "kyseisen kieliryhmän" (ruotsinkielisten) olevan syyllisen
"kaikkeen pahaan". Ja se on totisesti
aika laaja käsite. Ajatuksesi on selvästikin "Die Finnlandschweden sind schuld!" ja "Die Finnlandschweden sind unser Unglueck!". Ei tuota puhetta ruotsinkielisten kollektiivisesta syyllisyydestä
kieliryhmänä "kaikkeen pahaan" (kuten kirjoitat) voi muutenkaan tulkita.
Sitten puhut jotain "kollektiivisesta ryhmästä". Tiedoksesi: ei noin voi edes sanoa, sillä ryhmähän on
jo sinänsä kollektiivi. Sananmukaisesti kirjoitin: "väität suomenruotsalaisten olevan kollektiivisesti
ja ryhmänä syyllisiä "kaikkeen pahaan"". En ole ihan varma mistä kenkä tässä tapauksessa puristaa, mutta vaikuttaa siltä kuin väittäisit minun syyllistyneen
tautologiaan (jos et tunne tuota sanaa, katso sanakirjasta), sillä ryhmähän on, kuten edellä totesin, jo sinänsä kollektiivi. Puolustaisin kuitenkin sanavalintaani sillä, että kun käytän sanaa "kollektiivisesti" painotan kieliryhmän
yksittäisten jäsenten
kollektiivista "syyllisyyttä" (
sinun mielestäsi) sen perusteella että he kuuluvat tähän kieliryhmään ja kun käytän sanaa "ryhmänä" painotan kieliryhmää sinänsä eikä sen yksittäisiä jäseniä. Toisin sanoen: se että kirjoitan "kollektiivisesti ja ryhmänä" on
tyylikeino.
Ohimennen sanottuna: oman kirjallisen tyylisi huomioon ottaen en oikein jaksa uskoa edellytyksiisi toimia opettajanani sivistyssanojen suhteen. Mutta ainahan voit unelmoida...
Sitten alat puhua "suomenruotsalaisista pääosin", kielipolitiikasta ja jostain tarkemmin määrittelemättömästä suomenruotsalaisesta etujärjestöstä, jota luonnehdit, kieltämättä
aivan esikuvallisen analyyttistä otetta osoittaen, "pahaksi". Et täsmennä, onko kyseinen järjestö RKP, Folktinget, Folkhälsan, Svenska Folkskolans Vänner, Finlands Svenska Socialdemokrater vai jokin muu. Mutta se ei ehkä ole oleellista, sillä sinulle ilmeisesti jo se, että kyse on "suomenruotsalaisesta etujärjestöstä" on jo riittävä tae sen
"pahuudesta".
Ja sitten alat jo puhua itsestäsi "maksajana", "alempiarvoisena" ja "suomalaisena". Käydäänpä nämä lyhyesti läpi.
"maksajana"... Ja suomenruotsalaiset eivät sitten maksa veroja, vai? Tiedoksesi: suomenruotsalaiset maksavat
keskimäärin ja
suhteessa enemmän veroja kuin "tilastollinen keskivertosuomalainen" seuraavista syistä:
a) suomenruotsalaisten tulotaso on keskimäärin hieman korkeampi kuin "keskivertokansalaisen".
b) suomenruotsalaisilla on keskimäärin jonkin verran enemmän omaisuutta kuin keskivertokansalaisella.
c) suomenruotsalaisten keskimääräinen työttömyysprosentti on selvästi alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin.
d) suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin "keskivertokansalainen", joten myös työkyvyttömien määrä on keskimääräistä alhaisempi kyseisessä kieliryhmässä.
e) kohdista c ja d seuraa, että suomenruotsalaisten
huoltosuhde on parempi kuin väestöllä keskimäärin.
En näin ollen sinuna kehuskelisi omaksumallasi "maksajan" roolilla suhteessa ruotsinkieliseen väestöön, joka (mielestäni aivan oikeutetusti, sillä olen progressiivisen verotuksen ja hyvinvointivaltion kannalla) edellä mainitsemistani syistä johtuen maksaa veroja
selvästi prosentuaalista osuuttaan enemmän. Suomenruotsalaiset eivät
todellakaan ole mikään vapaamatkustajaryhmä tässä maassa.
Sitten tuo ilmaisusi: ..."alempiarvoisena"... Ei tuohon voi muuta sanoa kuin seuraavaa: en edes yritä ymmärtää miksi välttämättä haluat kutsua itseäsi "alempiarvoiseksi". Omapa on asiasi miten haluat luonnehtia itseäsi.
..."suomalaisena"... Tuo on termin "suomalainen" väärinkäyttöä, sillä "suomenkielinen" ja "suomalainen" eivät ole synonyymejä. Ruotsinkieliset ovat, toisin kuin yrität vihjata, täsmälleen yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin. Saat luvan elää sen tosiseikan kanssa että ruotsinkieliset tässä maassa ovat aina olleet oleellinen osa Suomen kansaa ja tulevat olemaan vastaisuudessakin, olit sitten
yksityishenkilönä tästä tosiseikasta ihan mitä mieltä hyvänsä.
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:51:53
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Tuossa et oikeastaan tullut sanoneeksi yhtään mitään, sillä se, luetko sinä minun kommenttini, on tietenkin ihan puhtaasti oma asiasi.
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 18:55:58
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:51:53
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Tuossa et oikeastaan tullut sanoneeksi yhtään mitään, sillä se, luetko sinä minun kommenttini, on tietenkin ihan puhtaasti oma asiasi.
Pointtini on, että minä ja joku muukin saattaisi lukea, mitä yrität sanoa, jos et kirjoittaisi kaikkea yhteen pötköön. Jos taas on niin, että et haluakaan muiden lukevan juttujasi, miksi kirjoitat julkiselle foorumille?
Quote from: Nanfung on 29.07.2009, 18:29:18
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 15:54:26
Perusongelmana on kuitenkin se, että monet osanottajat eivät näy kykenevän tähän ilman jatkuvia suomenruotsalaisiin kansanryhmänä kohdistuvia syytöksiä ja solvauksia. Ei tarvitse omata mitään erityistä "marttyyrikompleksia" todetakseen, että esim. minua ei kauheasti riemastuta todeta kerta toisensa jälkeen, että taas uusi likasanko on tyhjennetty sen kansanryhmän päälle johon kuulun, muka "kielipoliittisen keskustelun" varjolla.
Oletko tosiaan hämmästynyt siitä, että suomalaiset lapioivat hieman takaisin sitä samaa paskaa takaisin sille puolen aitaa, mistä sitä on vuosisatojen ajan lapioitu tänne suomalaisten puolelle?
Siis sinun mielestäsi tämän viestiketjun idea on se, että kaikki yhteisvoimin, kuten sanot, "lapioivat paskaa" ruotsinkielisten niskaan.
Aika mielenkiintoinen tulkinta.
One more thing: kuten jo pavor nocturnukselle totesin, "suomalainen" ja "suomenkielinen" eivät ole synonyymejä. Ruotsinkieliset ovat oleellinen osa Suomen kansaa ihan riippumatta siitä mitä sinä
yksityishenkilönä satut asiasta ajattelemaan.
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:58:54
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 18:55:58
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:51:53
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Tuossa et oikeastaan tullut sanoneeksi yhtään mitään, sillä se, luetko sinä minun kommenttini, on tietenkin ihan puhtaasti oma asiasi.
Pointtini on, että minä ja joku muukin saattaisi lukea, mitä yrität sanoa, jos et kirjoittaisi kaikkea yhteen pötköön. Jos taas on niin, että et haluakaan muiden lukevan juttujasi, miksi kirjoitat julkiselle foorumille?
Toistan sen mitä jo kirjoitin: se, luetko viestini, on sataprosenttisesti oma asiasi, johon en puutu.
Jos joku haluaa lukea mitä kirjoitan, ei sen kyllä ylivoimaista pitäisi olla.
En tietääkseni käyttänyt hieroglyfejä.
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 19:06:08
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:58:54
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 18:55:58
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:51:53
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Tuossa et oikeastaan tullut sanoneeksi yhtään mitään, sillä se, luetko sinä minun kommenttini, on tietenkin ihan puhtaasti oma asiasi.
Pointtini on, että minä ja joku muukin saattaisi lukea, mitä yrität sanoa, jos et kirjoittaisi kaikkea yhteen pötköön. Jos taas on niin, että et haluakaan muiden lukevan juttujasi, miksi kirjoitat julkiselle foorumille?
Toistan sen mitä jo kirjoitin: se, luetko viestini, on sataprosenttisesti oma asiasi, johon en puutu.
Jos joku haluaa lukea mitä kirjoitan, ei sen kyllä ylivoimaista pitäisi olla.
En tietääkseni käyttänyt hieroglyfejä.
Ei väkisin. Sanon nyt kuitenkin vielä, että useimpien ihmisten mielestä on raskasta lukea pitkiä tekstejä näytöltä, ja jos niistä puuttuvat kappalevälitkin, suurin osa jättää koko tekstin lukematta. Jos muutamalla enterin painalluksella voit moninkertaistaa yleisösi, miksi et tee niin?
Quote from: TH on 29.07.2009, 19:14:19
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 19:06:08
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:58:54
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 18:55:58
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:51:53
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Tuossa et oikeastaan tullut sanoneeksi yhtään mitään, sillä se, luetko sinä minun kommenttini, on tietenkin ihan puhtaasti oma asiasi.
Pointtini on, että minä ja joku muukin saattaisi lukea, mitä yrität sanoa, jos et kirjoittaisi kaikkea yhteen pötköön. Jos taas on niin, että et haluakaan muiden lukevan juttujasi, miksi kirjoitat julkiselle foorumille?
Toistan sen mitä jo kirjoitin: se, luetko viestini, on sataprosenttisesti oma asiasi, johon en puutu.
Jos joku haluaa lukea mitä kirjoitan, ei sen kyllä ylivoimaista pitäisi olla.
En tietääkseni käyttänyt hieroglyfejä.
Ei väkisin. Sanon nyt kuitenkin vielä, että useimpien ihmisten mielestä on raskasta lukea pitkiä tekstejä näytöltä, ja jos niistä puuttuvat kappalevälitkin, suurin osa jättää koko tekstin lukematta. Jos muutamalla enterin painalluksella voit moninkertaistaa yleisösi, miksi et tee niin?
Tuo on jo kolmas viestisi samasta aiheesta. Huvittaa hieman, mutta asiallisesti ottaen olet tietenkin oikeassa. Saatan jopa noudattaa neuvoasi... 8)
EDIT: No niin, nyt laitoin siihen ihan oikeat
kappalevälitkin, juuri kuten vihjaisit.
Monsieur est-il content?
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 19:22:59
Quote from: TH on 29.07.2009, 19:14:19
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 19:06:08
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:58:54
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 18:55:58
Quote from: TH on 29.07.2009, 18:51:53
Aldaron, jos jakaisit vuodatuksesi kappaleisiin, niitä voisi viitsiä lukeakin.
Tuossa et oikeastaan tullut sanoneeksi yhtään mitään, sillä se, luetko sinä minun kommenttini, on tietenkin ihan puhtaasti oma asiasi.
Pointtini on, että minä ja joku muukin saattaisi lukea, mitä yrität sanoa, jos et kirjoittaisi kaikkea yhteen pötköön. Jos taas on niin, että et haluakaan muiden lukevan juttujasi, miksi kirjoitat julkiselle foorumille?
Toistan sen mitä jo kirjoitin: se, luetko viestini, on sataprosenttisesti oma asiasi, johon en puutu.
Jos joku haluaa lukea mitä kirjoitan, ei sen kyllä ylivoimaista pitäisi olla.
En tietääkseni käyttänyt hieroglyfejä.
Ei väkisin. Sanon nyt kuitenkin vielä, että useimpien ihmisten mielestä on raskasta lukea pitkiä tekstejä näytöltä, ja jos niistä puuttuvat kappalevälitkin, suurin osa jättää koko tekstin lukematta. Jos muutamalla enterin painalluksella voit moninkertaistaa yleisösi, miksi et tee niin?
Tuo on jo kolmas viestisi samasta aiheesta. Huvittaa hieman, mutta asiallisesti ottaen olet tietenkin oikeassa. Saatan jopa noudattaa neuvoasi... 8)
No niin, olisit heti uskonut :)
Quote from: TH on 29.07.2009, 19:29:01
No niin, olisit heti uskonut :)
Neljäs viestisi samasta aiheesta. Keep them coming, what wouldn't I do to keep
you happy?
Toivon, että lopputulos hivelee silmiäsi... 8)
Quote from: pavor nocturnus on 29.07.2009, 16:33:08
Elä imartele itseäsi "kansanryhmällä" johon oletetusti kuulut, täällä kun jo todettiin että kyseisen herrantertun okakruunun saa paperia vilauttamalla luukulla.
...
Olisikohan kyse siitä että tämä kyseinen kieliryhmä on kaiken pahan takana?
Erästä asiaa jäin miettimään. Miksi sinulle on noin massiivisen kokoluokan ongelma, että kyseiseen kieliryhmään (ruotsinkielisiin, joiden kirjoitat olevan mielestäsi "kaiken pahan takana") virallinen liittyminen on pelkkä rasti ruutuun-tyyppinen ilmoitusasia? Olet nimittäin päivitellyt tuota tosiseikkaa jo useammassakin viestissä. Ihan vain varmuuden vuoksi toteaisin, että kyseinen sääntö koskee myös muitakin kieliryhmiä, ei se ole mikään ruotsinkieliseen kieliryhmään liittyvä erityissäännös.
Missä se ongelma sinun mielestäsi on?
Tämä on viimeinen lajiaan, koska Aldaronin pää on joko umpiluuta, tai se on pudonnut paikoiltaan.
Quote
Et muuten viitannut tuossa kielipolitiikkaan sanallakaan. Sanoit aivan yksiselitteisesti "kyseisen kieliryhmän" (ruotsinkielisten) olevan syyllisen "kaikkeen pahaan". Ja se on totisesti aika laaja käsite. Ajatuksesi on selvästikin "Die Finnlandschweden sind schuld!" ja "Die Finnlandschweden sind unser Unglueck!". Ei tuota puhetta ruotsinkielisten kollektiivisesta syyllisyydestä kieliryhmänä "kaikkeen pahaan" (kuten kirjoitat) voi muutenkaan tulkita
Yritin jo kerran tätä selittää, täysin riittävästi. Ei mennyt kaaliin, fine.
Sinä et HALUA tulkita, ja se on oma häpeäsi. Jos olet ruotsihurmoksessasi yhtä seis kuin mokuttajat, ei ole mitää toivoa että pysyisit näkemään mitään muuta kuin omia vainojasi muiden teksteissä. Uskomatonta, mutta tämä ei mene Aldaronille päähän;
Minä vastustan nykyistä suomenruotsalaista etuoikeutettua kieliasemaa.
- Ei hänen mielestään liity kielipolitiikkaan ( Lol.. WHAT ? )
Minä päättelen, että suurin osa k.o kielen erityisasemaa ajavista ovat suomenruotsalaisia. Kysyn onko asia näin, tai onko päätelmässä jokin massivinen epäkohta.
- Ei vastausta
Minä painotan, että en pidä yksinomaan vain suomenruotsalaisia k.o linjan ajajina, mutta pääosin kuitenki.
- Ei vastausta. Vääntää asian tyhjiössään niin että olen väittänyt toista.
Yritän uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan muistuttaa mistä puhutaan.
- Kuin tuuleen huutaisi, ja lisää marttyyriutta kehiin.
Quote
Sitten puhut jotain "kollektiivisesta ryhmästä". Tiedoksesi: ei noin voi edes sanoa, sillä ryhmähän on jo sinänsä kollektiivi. Sananmukaisesti kirjoitin: "väität suomenruotsalaisten olevan kollektiivisesti ja ryhmänä syyllisiä "kaikkeen pahaan"". En ole ihan varma mistä kenkä tässä tapauksessa puristaa, mutta vaikuttaa siltä kuin väittäisit minun syyllistyneen tautologiaan (jos et tunne tuota sanaa, katso sanakirjasta), sillä ryhmähän on, kuten edellä totesin, jo sinänsä kollektiivi. Puolustaisin kuitenkin sanavalintaani sillä, että kun käytän sanaa "kollektiivisesti" painotan kieliryhmän yksittäisten jäsenten kollektiivista "syyllisyyttä" (sinun mielestäsi) sen perusteella että he kuuluvat tähän kieliryhmään ja kun käytän sanaa "ryhmänä" painotan kieliryhmää sinänsä eikä sen yksittäisiä jäseniä. Toisin sanoen: se että kirjoitan "kollektiivisesti ja ryhmänä" on tyylikeino.
Ohimennen sanottuna: oman kirjallisen tyylisi huomioon ottaen en oikein jaksa uskoa edellytyksiisi toimia opettajanani sivistyssanojen suhteen. Mutta ainahan voit unelmoida...
Paljon paljon tekstiä, joka ei sano yhtään mitään ainakaan aiheen tiimoilta. Ja lopuksi vielä surkean argumentoijan itkuraivarin alku lopuun. Classic
QuoteSitten alat puhua "suomenruotsalaisista pääosin", kielipolitiikasta ja jostain tarkemmin määrittelemättömästä suomenruotsalaisesta etujärjestöstä, jota luonnehdit, kieltämättä aivan esikuvallisen analyyttistä otetta osoittaen, "pahaksi". Et täsmennä, onko kyseinen järjestö RKP, Folktinget, Folkhälsan, Svenska Folkskolans Vänner, Finlands Svenska Socialdemokrater vai jokin muu. Mutta se ei ehkä ole oleellista, sillä sinulle ilmeisesti jo se, että kyse on "suomenruotsalaisesta etujärjestöstä" on jo riittävä tae sen "pahuudesta".
Uskomatonta puupäisyyttä. Tulee väkisin se olo että yritetään lässyttämällä joutavia ohjata keskustelua sinne missä itse asia unohtuu. Se että minä pidän kyseisten organisaatoiden linjausta suomenruotsalaisten elitistisen aseman ylläpitämiseen pahana, vittumaisena tai ihan minä tahansa, on jotenkin vaikea käsittää. Kun olet noin yksinkertainen niin laitetaan tähän yksinkertaiselle.
Minä vastustan näiden järjestöjen toimia aiheen tiimoilta, ja pidän niitä pääsääntöisesti k.o linjan vetäjinä. Ja sinä varmaan kohta osaat sanoa onko jokin muu porukka ajamassa tätä asiaa? Ne suomen venäläiset ehkä?
QuoteJa sitten alat jo puhua itsestäsi "maksajana", "alempiarvoisena" ja "suomalaisena". Käydäänpä nämä lyhyesti läpi.
Voi kuinka ihanan sivistynyttä. IHQ :-\
Quote"maksajana"... Ja suomenruotsalaiset eivät sitten maksa veroja, vai? Tiedoksesi: suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin ja suhteessa enemmän veroja kuin "tilastollinen keskivertosuomalainen" seuraavista syistä:
a) suomenruotsalaisten tulotaso on keskimäärin hieman korkeampi kuin "keskivertokansalaisen".
b) suomenruotsalaisilla on keskimäärin jonkin verran enemmän omaisuutta kuin keskivertokansalaisella.
c) suomenruotsalaisten keskimääräinen työttömyysprosentti on selvästi alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin.
d) suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin "keskivertokansalainen", joten myös työkyvyttömien määrä on keskimääräistä alhaisempi kyseisessä kieliryhmässä.
e) kohdista c ja d seuraa, että suomenruotsalaisten huoltosuhde on parempi kuin väestöllä keskimäärin.
En näin ollen sinuna kehuskelisi omaksumallasi "maksajan" roolilla suhteessa ruotsinkieliseen väestöön, joka (mielestäni aivan oikeutetusti, sillä olen progressiivisen verotuksen ja hyvinvointivaltion kannalla) edellä mainitsemistani syistä johtuen maksaa veroja selvästi prosentuaalista osuuttaan enemmän. Suomenruotsalaiset eivät todellakaan ole mikään vapaamatkustajaryhmä tässä maassa.
Ovat. On ihan sama minulle paljonko oletetut suomenruotsalaiset maksavat veroja, kun katsoo heidän aiheuttamiaan epäkohtia ja menoja suomessa. Suomenruotsalaiset ovat jo pariin otteeseen vääntäneet niin törkeää linjaa, että jos painelisivat ruotsin puolelle, voivat viedä väitetyn paremman huoltosuhteensa mukanaan.
QuoteSitten tuo ilmaisusi: ..."alempiarvoisena"... Ei tuohon voi muuta sanoa kuin seuraavaa: en edes yritä ymmärtää miksi välttämättä haluat kutsua itseäsi "alempiarvoiseksi". Omapa on asiasi miten haluat luonnehtia itseäsi.
Minä en saa mitää muuta kuin lisää maksamista suomenruotsalaisesta ylimielisyydestä kielipolitiikassa. Ja en ole tässä yksin, vaan muiden valtaväestön edustajien kanssa. Se että pienelle ja kuolevalla suomenruotsalaisten määrällä on suuremmat etuudet kuin minulle tekee minusta oikeutettua sanoa, että emme ole samalla lähtöviivalla.
Quote..."suomalaisena"... Tuo on termin "suomalainen" väärinkäyttöä, sillä "suomenkielinen" ja "suomalainen" eivät ole synonyymejä. Ruotsinkieliset ovat, toisin kuin yrität vihjata, täsmälleen yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin. Saat luvan elää sen tosiseikan kanssa että ruotsinkieliset tässä maassa ovat aina olleet oleellinen osa Suomen kansaa ja tulevat olemaan vastaisuudessakin, olit sitten yksityishenkilönä tästä tosiseikasta ihan mitä mieltä hyvänsä.
Suomenruotsalaiset nimenomaan eivät ole suomelaisia, eivätkä halua ollakkaan. He haluavat erottua elitistisenä ja parempana väkenä kuin muut suomalaiset. Sinä saat elää sen tosiseikan kanssa, että suomenruotslaisuus tekee hyvää vauhtia kuolemaa jonka näkee RKP:n panikointina ja ylilyönteinä. Joskus tullaan vielä ihmettelemään kuinka moista meininkiä edes siedettiin suomessa.
Jaa että yksityishenkilönä ihan mitä mieltä tahansa.. vau.
1000 x No Shit Sherlock.
QuoteErästä asiaa jäin miettimään. Miksi sinulle on noin massiivisen kokoluokan ongelma, että kyseiseen kieliryhmään (ruotsinkielisiin, joiden kirjoitat olevan mielestäsi "kaiken pahan takana") virallinen liittyminen on pelkkä rasti ruutuun-tyyppinen ilmoitusasia? Olet nimittäin päivitellyt tuota tosiseikkaa jo useammassakin viestissä. Ihan vain varmuuden vuoksi toteaisin, että kyseinen sääntö koskee myös muitakin kieliryhmiä, ei se ole mikään ruotsinkieliseen kieliryhmään liittyvä erityissäännös.
Missä se ongelma sinun mielestäsi on
Uskomatonta! Olisiko se siinä ettei Jedeille ole mitään omia kielikiintiöitä, opiskelupaikkoja, spesiaalipalveluita jne?.
Käsittämätöntä. Et ole siis lukenut mitään ketjusta?!
Quote from: Orpakytsä on 29.07.2009, 00:21:07
Minun mielestäni ruotsin kieli kannattaa osata hyvin (det lönar sig att behärska svenska).
Tottakai on hyvä osata montaa kieltä mutta se ei poista sitä tosiseikkaa että ruotsin kieli on mm. siirtomaavallan jäänne jota suomalaiset eivät halua pakolla opiskella. Nykyinen tilanne on kaikin puolin huono. Kieltä opiskellaan mutta ei opita. Käytännössä ainakin peruskoulun ruotsinopetus menee aivan hukkaan. Lukiossa hieman saatetaan pingottaa kun vanhemmat agitoivat että sen verran on opittava että saa virkamiesruotsin kokeen tehtyä. Jos kielen opiskelu olisi vapaaehtoista, opiskelu olisi varmasti pontevampaa niiden osalta jotka sitä alkavat opiskella. Kielellisesti lahjakkaalle ruotsin kielen suhteellisen sujuvan taidon omaksuminen on helppoa.
Sympatiseeraan kaikesta huolimatta suomenruotsalaisia, heissä on monia hyviä piirteitä mutta tämä pakkoruotsin härkäpäinen vaatiminen saattaa pilata välit kantaväestöön pahasti ja sitten, kun suomenruotsalaisuus on vielä marginaalisempaa kuin nykyään, tästä saatetaan joutua maksamaan. Kyllä nyt suomenruotsalaisten olisi otettava ns. lusikka kauniiseen käteen.
Quote from: pavor nocturnus on 29.07.2009, 21:00:06
Tämä on viimeinen lajiaan, koska Aldaronin pää on joko umpiluuta, tai se on pudonnut paikoiltaan.
se on oma häpeäsi. Jos olet ruotsihurmoksessasi yhtä seis kuin mokuttajat, ei ole mitää toivoa
Paljon paljon tekstiä, joka ei sano yhtään mitään ainakaan aiheen tiimoilta. Ja lopuksi vielä surkean argumentoijan itkuraivarin alku lopuun. Classic
Uskomatonta puupäisyyttä. Tulee väkisin se olo että yritetään lässyttämällä joutavia ohjata keskustelua sinne missä itse asia unohtuu. Kun olet noin yksinkertainen niin laitetaan tähän yksinkertaiselle.
Voi kuinka ihanan sivistynyttä. IHQ :-\
On ihan sama minulle paljonko oletetut suomenruotsalaiset maksavat veroja, kun katsoo heidän aiheuttamiaan epäkohtia ja menoja suomessa. Suomenruotsalaiset ovat jo pariin otteeseen vääntäneet niin törkeää linjaa, että jos painelisivat ruotsin puolelle, voivat viedä väitetyn paremman huoltosuhteensa mukanaan.
Minä en saa mitää muuta kuin lisää maksamista suomenruotsalaisesta ylimielisyydestä kielipolitiikassa. Ja en ole tässä yksin, vaan muiden valtaväestön edustajien kanssa. Se että pienelle ja kuolevalla suomenruotsalaisten määrällä on suuremmat etuudet kuin minulle tekee minusta oikeutettua sanoa, että emme ole samalla lähtöviivalla.
Suomenruotsalaiset nimenomaan eivät ole suomelaisia, eivätkä halua ollakkaan. He haluavat erottua elitistisenä ja parempana väkenä kuin muut suomalaiset. Sinä saat elää sen tosiseikan kanssa, että suomenruotslaisuus tekee hyvää vauhtia kuolemaa jonka näkee RKP:n panikointina ja ylilyönteinä. Joskus tullaan vielä ihmettelemään kuinka moista meininkiä edes siedettiin suomessa.
Jaa että yksityishenkilönä ihan mitä mieltä tahansa.. vau.
1000 x No Shit Sherlock.
Tuossa "parhaat palat" viestistäsi. Tyylitajusi, asiallisuutesi, sivistynyt esitystapasi joka omalta osaltaan heijastaa miellyttävää ja tasapainoista luonnettasi on, samoin kuin virheetön oikeinkirjoituksesi ja suomen kieliopin täydellinen hallintasi, esikuvana meille kaikille. Onkin todella sääli jos et enää lähetä tälle foorumille niitä suureen asiantuntemukseesi perustuvia viestejä, joita meillä kaikilla on ollut ilo lukea.
QuoteTottakai on hyvä osata montaa kieltä mutta se ei poista sitä tosiseikkaa että ruotsin kieli on mm. siirtomaavallan jäänne jota suomalaiset eivät halua pakolla opiskella. Nykyinen tilanne on kaikin puolin huono. Kieltä opiskellaan mutta ei opita. Käytännössä ainakin peruskoulun ruotsinopetus menee aivan hukkaan. Lukiossa hieman saatetaan pingottaa kun vanhemmat agitoivat että sen verran on opittava että saa virkamiesruotsin kokeen tehtyä. Jos kielen opiskelu olisi vapaaehtoista, opiskelu olisi varmasti pontevampaa niiden osalta jotka sitä alkavat opiskella. Kielellisesti lahjakkaalle ruotsin kielen suhteellisen sujuvan taidon omaksuminen on helppoa.
Sympatiseeraan kaikesta huolimatta suomenruotsalaisia, heissä on monia hyviä piirteitä mutta tämä pakkoruotsin härkäpäinen vaatiminen saattaa pilata välit kantaväestöön pahasti ja sitten, kun suomenruotsalaisuus on vielä marginaalisempaa kuin nykyään, tästä saatetaan joutua maksamaan. Kyllä nyt suomenruotsalaisten olisi otettava ns. lusikka kauniiseen käteen.
Tuli tuosta tiettyjen työpaikkojen ruotsinkielen osaamisesta se mieleen, että minkä ihmeen takia se on aina ollut jotenkin pätevä argumentti? Vain koska se on sinne laitettu, ei tarkoita että se olisi turha tai jopa haitallinen. Pelkästään ruotsinkielen eliminointi pakollisena kouluaineena ei riitä, vaan pitäisi myös kitkeä ruotsinkielen järjetön vaatimus monissa virkatehtävissä. Esim rajavartiolaitoksella oli vaatimus ruotsinkielen osaamisesta, muttei sanaakaan venäjästä?! On se hyvä ettei sieltä itänaapurista ole koskaan ketään tullut, ja että pysyvät siellä ihan omin nokkineen.
Suomessa kahden kieliryhmän välillä pitäisi tehdä kielipolitiikka sillä periaatteella, että yhden kieliryhmän kieliopiskelut eivät ole sidottu toiseen kieliryhmään eli ruotsinkielisille ei kuulu ja eikä heillä ole oikeutta vaatia mitä suomenkieliset opiskelevat. Sama koskee myös suomenkielisiä. Minä en voisi vähempää välittää mitä kieltä suru-ukot saaristossaan mongertaa. Opiskelkoot vaikka klingonien kieltä. EVVK.
Suomenruotsalaisilla ei saa, eikä pidä olla oikeutta vaikuttaa siihen mitä suomenkielinen lapsi opiskelee. Tämä voisi päteä myös maahanmuuttajiin. Ruotsinkieliset kouluttakoot itsestään itsensä palvelijansa. Ruukkaisivat omia kiintiöpaikkoja ja muita pääsyrajoja ylöspäin, niin osa suomenruotsalaisista tällä tavalla pakotettaisiin kouluttautumaan palveluammatteihin - siivojiksi ja lähihoitajiksi jne.
Ei tarvitsisi kenenkään Ästrid Thurssin huudella eduskunnassa itku kurkussa ruotsinkielisen palvelun perään. Minä olen sitä mieltä, että ruotsinkieliset ovat itse ongelmansa tässä maassa aiheuttaneet.
Ahneilla on paskanen loppu, että skool vaan teille rapujuhliinne. 8)
Quote from: do.ut.des on 30.07.2009, 10:39:48
Suomessa kahden kieliryhmän välillä pitäisi tehdä kielipolitiikka sillä periaatteella, että yhden kieliryhmän kieliopiskelut eivät ole sidottu toiseen kieliryhmään eli ruotsinkielisille ei kuulu ja eikä heillä ole oikeutta vaatia mitä suomenkieliset opiskelevat. Sama koskee myös suomenkielisiä. Minä en voisi vähempää välittää mitä kieltä suru-ukot saaristossaan mongertaa. Opiskelkoot vaikka klingonien kieltä. EVVK.
Suomenruotsalaisilla ei saa, eikä pidä olla oikeutta vaikuttaa siihen mitä suomenkielinen lapsi opiskelee.
Minä olen sitä mieltä, että ruotsinkieliset ovat itse ongelmansa tässä maassa aiheuttaneet.
Ahneilla on paskanen loppu, että skool vaan teille rapujuhliinne. 8)
Tietääkseni suomenruotsalaiset eivät päätä koulujen kielivalinnoista vaan niistä päättää viime kädessä eduskunta.
Ja eduskunnassa on tietääkseni varsin suuri suomenkielinen enemmistö.
Nuo ovat tosiasioita, joita ei voi millään selityksillä kumota.
Tyylin ja sananvalintojen puolesta tästä do.ut.desin viestistä heijastuu taas n:nnen kerran, minkälaiselta niiden henkinen horisontti näyttää, joille hurriviha toimii uskonnon korvikkeena ja elämänsisältönä. Eipä käy kateeksi.
QuoteTietääkseni suomenruotsalaiset eivät päätä koulujen kielivalinnoista vaan niistä päättää viime kädessä eduskunta.
Kyse ei ole valinnasta kuten hyvin tiedät, ruotsin kieltä opetetaan pakolla.
QuoteJa eduskunnassa on tietääkseni varsin suuri suomenkielinen enemmistö.
He eivät tietääkseni ostaneet suomen perustuslakiin epätasa-arvoisia kielilakeja?
QuoteNuo ovat tosiasioita, joita ei voi millään selityksillä kumota.
Tyylin ja sananvalintojen puolesta tästä do.ut.desin viestistä heijastuu taas n:nnen kerran, minkälaiselta niiden henkinen horisontti näyttää, joille hurriviha toimii uskonnon korvikkeena ja elämänsisältönä. Eipä käy kateeksi.
Taas kerran käyt ihmisiä vastaan, jotka eivät puolusta elitistisät suomenruotsalaista hegemoniaa, todella matalaotsaisesti. Jos kaikki suomenruotsalaiset tuomitttaisiin sinun mielipiteitesi ja kirjoituksesi pohjalta, olisi koko porukka perunakellarissa piilossa. Onneksi emme jaa sokeaa marttyyriasennettasi.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 12:25:24
QuoteTietääkseni suomenruotsalaiset eivät päätä koulujen kielivalinnoista vaan niistä päättää viime kädessä eduskunta.
Kyse ei ole valinnasta kuten hyvin tiedät, ruotsin kieltä opetetaan pakolla.
QuoteJa eduskunnassa on tietääkseni varsin suuri suomenkielinen enemmistö.
He eivät tietääkseni ostaneet suomen perustuslakiin epätasa-arvoisia kielilakeja?
QuoteNuo ovat tosiasioita, joita ei voi millään selityksillä kumota.
Tyylin ja sananvalintojen puolesta tästä do.ut.desin viestistä heijastuu taas n:nnen kerran, minkälaiselta niiden henkinen horisontti näyttää, joille hurriviha toimii uskonnon korvikkeena ja elämänsisältönä. Eipä käy kateeksi.
Taas kerran käyt ihmisiä vastaan, jotka eivät puolusta elitistisät suomenruotsalaista hegemoniaa, todella matalaotsaisesti. Jos kaikki suomenruotsalaiset tuomitttaisiin sinun mielipiteitesi ja kirjoituksesi pohjalta, olisi koko porukka perunakellarissa piilossa. Onneksi emme jaa sokeaa marttyyriasennettasi.
1) Niin, se on yksi pakollinen aine muiden joukossa, entä sitten? Pakollisuudesta on päättänyt
eduskunta. Jo ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä toinen kotimainen (suomi/ruotsi) oli mitä suurimmassa määrin
pakollinen oppiaine kaikissa
oppikouluissa. Peruskoulu-uudistuksen ideana oli demokratisoida koulutus ja tuoda kansan enemmistön ulottuville se sama sivistys, josta vain oppikoulua käynyt vähemmistö oli siihen asti päässyt nauttimaan. Tähän sivistykseen taas on niin kauan kuin tässä maassa on ollut sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppikouluja kuulunut molempien kotimaisten kielten hallinta.
Peruskoulu-uudistus vietiin läpi vuosien 1972-1977 välillä. Vielä 60-luvulla oppikoulun kävi käsittääkseni vain noin 20% ikäluokasta. Kuinka ollakaan, tuohon aikaan
ei ollut mitään organisoitua "pakkoruotsin" vastustamista, vaikka, kuten sanoin, ruotsi
oli pakollinen suomenkielisissä oppikouluissa (kuten suomi ruotsinkielisissä oppikouluissa). Syitä tähän vastustuksen puuttumiseen on etsittävä oppikoululaisten keskimääräisestä sosiaalisesta taustasta, joka oli useimmiten varsin keskiluokkainen. Oppikouluissa vallitsi meikäläisen ylemmän keskiluokan perinteinen henki, jonka mukaan sivistykseen kuului itsestäänselvänä osana toisen kotimaisen hallinta. Tätä ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi.
Tilanne muuttui kuitenkin jonkin verran, kun oppikoulutasoinen sivistys (vähintään yläasteelle asti) tehtiin osaksi oppivelvollisuutta uuden yhtenäiskoulujärjestelmän puitteissa. Perinteisesti ruotsin taitoa oli koulutetun keskiluokan parissa arvostettu, "kansan syvien rivien" parissa taas ei. Kun nyt koko ikäluokkaa ryhdyttiin kouluttamaan samalla tavalla sosiaalisesta taustasta riippumatta, oli väistämätöntä, että ruotsin kieleen kielteisen suhtautumisen jo kotoaan perineiden määrä oli selvästi korkeampi peruskoulussa kuin se oli ollut valtaosaltaan keskiluokkaisessa oppikoulussa. Suhteessa ruotsin kieleen ja sen oppimiseen on siis perinteisesti huomattavia eroa eri sosiaaliluokkien välillä ja tämä on syytä tiedostaa, jotta ymmärtäisimme paremmin "hurrivihan" sosiaalista taustaa.
2) Taas tuo absurdi väite, jonka mukaan virallinen kaksikielisyys perustuslaissa ja toisen kotimaisen pakollisuus kouluissa on muka saatu aikaan lahjomalla.
Tuohon ei ehkä pitäisi edes alentua vastaamaan, mutta vastaan kuitenkin:
väite on täysin älytön eikä tule yhtään järkevämmäksi siitä että sitä jatkuvasti toistetaan näiden SL:n
jihadistien toimesta siinä toivossa että mahdollisimman moni foliohattuilua harrastava yksinkertainen sielu uskoo siihen. Sopii hyvin siihen, että hurrivihaajien keskuudessa myös moniin muihin salaliittoteorioihin uskotaan varsin yleisesti. Kuten olen jo aikaisemmin todennut, hurriviha on ymmärrettävä pikemminkin psykopatologisena kuin varsinaisesti poliittisena ilmiönä, vaikka sillä toki on myös syitä, joiden tutkiminen kuuluu sosiologian piiriin.
3) Tuo on jälleen sitä kaksoisstandardia, jota hurrivihaajat yleensäkin soveltavat. Tuon logiikan mukaan "reilu" keskustelu kielikysymyksestä koostuu oikeastaan pelkästä yksimielisestä kuorosta, joka syytää jatkuvalla syötöllä samoja vanhoja valheita, syytöksiä ja solvauksia ruotsinkielisten niskaan
ryhmänä. Ruotsin kieltähän ei heidän mielestään saa varsinaisesti puolustaa
millään tavalla, koska sen puolustaminen on (tietenkin!) hurrivihaajien mielestä
jo lähtökohtaisesti väärin.
Ei auta yhtään, vaikka ruotsin kielen puolustajat kerta toisensa jälkeen kärsivällisesti ja yksityiskohtaisesti kumoavat vastustajiensa väitteet asiapohjalta, sillä hurrivihaajathan eivät periaatteellisista syistä koskaan hyväksy esitettyjä asiaperusteita. Foliohattuteoriat otetaan esiin: eduskunta on muka lahjottu, tutkimukset on muka väärennetty, se että alun perin suomenkielisiksi rekisteröidyt kaksikieliset rekisteröityvät virallisesti ruotsinkielisiksi kuuluu osana hirvittävään salaliittoon Suomen täydelliseksi ruotsalaistamiseksi samoin kuin suomenkielisen ylemmän keskiluokan parissa suositut kielikylpypäiväkodit ja -koulut jne. Tulee sellainen tunne, että hurrivihaajien mielestä suomenruotsalaiset ovat itse asiassa Illuminatien paikallinen haaraosasto...
Kuten jo aikaisemmin olen todennut, eräs perusongelma tämäntyyppisessä debatissa on se, että hurrivihaajat eivät oman ominaisluontonsa mukaisesti käsittääkseni juuri ollenkaan kykene keskustelemaan asiasta ilman ruotsinkieliseen väestöön kohdistettuja etnisväritteisiä herjauksia ja syytöksiä. Ottaen huomioon sen tapakulttuurin, jonka parissa he mitä ilmeisimmin ovat varttuneet, tuo ei oikeastaan ole kovin yllättävää. Ymmärtääkseni he odottavat, että vastustaja laskeutuisi heidän tasolleen ja alkaisi myös argumentoida samaan karkeaan tyyliin, koska siitähän hurrivihaajat saisivat heti uutta vettä myllyynsä. Kun ruotsin kielen puolustaja ei kuitenkaan näin tee vaan ainoastaan
a) toteaa asiallisesti, että ruotsin kielen vastustajien herjaukset ja syytökset loukkaavat ruotsinkielisiä
ryhmänä ja että kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvia syytöksiä ei normaalisti pidetä sivistyneeseen keskusteluun kuuluvina ja
b) kohdistaa koko ruotsinkieliseen väestöön kohdistuneiden loukkausten vastineeksi
ironiaa ei suomenkieliseen väestöön ryhmänä (kuten hurrivihaajat oman stereotyyppisen ajattelunsa sokaisemina tietysti odottaisivat), vaan siihen
pieneen vähemmistöön Suomen kansasta, jonka hurrivihaajat muodostavat, sitä pidetään tietysti "epäreiluna".
Oletan että heidän mielestään on myös epäreilua, että keskimääräisen hurrivihaajan kyky ilmaista itseään
suomeksi on useimmiten heikompi kuin keskimääräisen ruotsin kielen puolustajan...
Quote1) Niin, se on yksi pakollinen aine muiden joukossa, entä sitten? Pakollisuudesta on päättänyt eduskunta.
Vaahtosuisena suomenruotsin lobbaajana tiedät varmasti, että suomessa on laki
joka sanelee ruotsin kielen aseman yhteiskunnassa ja kouluissa. Ja taas yksi
heikoista klisee argumenteista. Koska opetetaan matikkaa pitää opettaa ruotsia jne.
QuoteJo ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä toinen kotimainen (suomi/ruotsi) oli mitä suurimmassa määrin pakollinen oppiaine kaikissa oppikouluissa. Peruskoulu-uudistuksen ideana oli demokratisoida koulutus ja tuoda kansan enemmistön ulottuville se sama sivistys, josta vain oppikoulua käynyt vähemmistö oli siihen asti päässyt nauttimaan. Tähän sivistykseen taas on niin kauan kuin tässä maassa on ollut sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppikouluja kuulunut molempien kotimaisten kielten hallinta.
Miksi toinen pitäisi hallita? Tämä värssy ei sano oikeastaan mitään.
Se, että tuhat vuotta sitten on säädetty jotain ei tarkoita sitä että
se pätisi tänä päivänä. Tämä ei selitä tai oikeuta epätasa-arvoista järjestelmää
QuotePeruskoulu-uudistus vietiin läpi vuosien 1972-1977 välillä. Vielä 60-luvulla oppikoulun kävi käsittääkseni vain noin 20% ikäluokasta. Kuinka ollakaan, tuohon aikaan ei ollut mitään organisoitua "pakkoruotsin" vastustamista, vaikka, kuten sanoin ruotsi oli pakollinen suomenkielisissä oppikouluissa (kuten suomi ruotsinkielisissä oppikouluissa).
Ja taas. Paljon tekstiä ilman mitään sanomaa. 60-luvulla homot laitettiin laitokseen ja moni muukin asia ei ollut kuin nykyään. So? Se että suomessa on ruotsalaisia kouluja ei ole ongelma, vaan se että suomessa ruotsin kielelle on asetettu epäoideudenmukainen spesiaaliasema. Ei minulla ole mitään esim. suomen saksankielisiä tai englanninkielisiä kouluja vastaa, mutta touisin kuin ruotsinkielen kannsa en ole kuullut, että näiden kieliryhmien edustajat, joita on enemmän kuin suomenruotsalaisia, olisivat vaatimassa samanlaista erikoiskohtelua.
QuoteSyitä tähän vastustuksen puuttumiseen on etsittävä oppikoululaisten keskimääräisestä sosiaalisesta taustasta, joka oli useimmiten varsin keskiluokkainen.
Vau. Aldaron on nyt sanonut sen julki; Suomalaiset ovat keskiluokkaisia juntteja, jos vastustavat ruontsinkielen erikoisaseman pönkittämistä. Kai sinä hyvä ihminen tajuat, että tuollainen teksti saa sinut näyttämään juuri sellaiselta ylimieliseltä ruotsinsuomalaisela, joka haluaa erottua erinomaisuudellaan rahvaasta suomalaisesta.
QuoteOppikouluissa vallitsi meikäläisen ylemmän keskiluokan perinteinen henki, jonka mukaan sivistykseen kuului itsestäänselvänä osana toisen kotimaisen hallinta. Tätä ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi.
Just. Mistähän tämäkin tieto on peräisin. Se että tuollon on ihmisiä laitettu laitettu kirkon pilkkaamisesta linnaan, ei tarkoita että sen kanssa on oltu ihan ok.
QuoteTilanne muuttui kuitenkin jonkin verran, kun oppikoulutasoinen sivistys (vähintään yläasteelle asti) tehtiin osaksi oppivelvollisuutta uuden yhtenäiskoulujärjestelmän puitteissa. Perinteisesti ruotsin taitoa oli koulutetun keskiluokan parissa arvostettu, "kansan syvien rivien" parissa taas ei. Kun nyt koko ikäluokkaa ryhdyttiin kouluttamaan samalla tavalla sosiaalisesta taustasta riippumatta, oli väistämätöntä, että ruotsin kieleen kielteisen suhtautumisen jo kotoaan perineiden määrä oli selvästi korkeampi peruskoulussa kuin se oli ollut valtaosaltaan keskiluokkaisessa oppikoulussa.
Ja taas. Eli ne jotka eivät arvosta suomenruotsalaista näkemystä heidän paremmuudestaa ja keksitystä kielen sivistyneisyydestä, ovat juntteja.
Kukaan ei edelleenkään aja ruotsin opetuksen totaallista poistamista, vaan sen turhan(nykyisenkaltaisen) aseman lakkauttamista virkamiestehtävissä ja kouluissa
QuoteSuhteessa ruotsin kieleen ja sen oppimiseen on siis perinteisesti huomattavia eroa eri sosiaaliluokkien välillä ja tämä on syytä tiedostaa, jotta ymmärtäisimme paremmin "hurrivihan" sosiaalista taustaa.
Uskomatonta, mutta näin se on; Aldaron on elitistinen suomenruotsin hekuttaja, jonka mielestä kaikki argumentit hänen näkemyksiaan vastaan asiasta ja ylipäätänsä ruotsin kielestä voidaan johtaa siihen, että vastaansanoja sanoo asiansa koska on alempaa sosiaalista luokkaa.
Mitään hurrivihaa ei ole. Teennäisten turhantärkeiden elitistien vihaa kyllä.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 14:36:19
QuoteSyitä tähän vastustuksen puuttumiseen on etsittävä oppikoululaisten keskimääräisestä sosiaalisesta taustasta, joka oli useimmiten varsin keskiluokkainen.
Vau. Aldaron on nyt sanonut sen julki; Suomalaiset ovat keskiluokkaisia juntteja, jos vastustavat ruontsinkielen erikoisaseman pönkittämistä. Kai sinä hyvä ihminen tajuat, että tuollainen teksti saa sinut näyttämään juuri sellaiselta ylimieliseltä ruotsinsuomalaisela, joka haluaa erottua erinomaisuudellaan rahvaasta suomalaisesta.
Luepa tuo kappale uudestaan. Sanon nimittäin
täsmälleen päinvastaista kuin mitä nyt väität. Okei, nyt sitten rautalangasta:
1) 60-luvulla oppikoulun kävi ehkä noin 20% ikäluokasta. Suurimman osan tausta oli enemmän tai vähemmän keskiluokkainen. Se mitä voisi objektiivisin kriteerein kutsua yläluokaksi on meillä aina ollut niin pieni ryhmä että sillä ei juuri ole tilastollista merkitystä. Tästä syystä en kirjoittanut "keski- tai yläluokkainen". Tiedoksesi: "keskiluokkainen tausta" tarkoittaa sitä että että heidän vanhemmillaan oli yleensä parempi koulutus kuin väestöllä keskimäärin. Se toisin sanoen tarkoittaa
täysin päinvastaista kuin tuo "juntti" johon sen jostain minulle hämäräksi jääneestä syystä väännät.
2) Kirjoitan nimenomaan, että syytä siihen, että ruotsin kielen pakollisuutta oppikoulussa
ei juurikaan vastustettu on etsittävä oppikoulujen oppilaiden keskimääräisesti varsin keskiluokkaisesta taustasta, toisin sanoen siitä että heidän vanhempiensa koulutustaso oli yleensä parempi kuin väestöllä keskimäärin.
Väität siis tosiaankin minun sanoneen
täsmälleen päinvastaista kuin sanoin. On aika rasittavaa, että tämän joutuu taivuttamaan sinulle
vielä uudestaan rautalangasta siitä huolimatta että se oli täysin selvästi luettavissa jo siitä viestistäni johon viittaat.
Keskustelu kanssasi vaatisi Buddhan kärsivällisyyttä...
voi jumalauta... ???
Sinä sanot, että suomenruotsin vähäinen vastustus on sidonnainen korkeaan sivistykseen.
Terveisiä dorkalaan.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 14:36:19
Ei minulla ole mitään esim. suomen saksankielisiä tai englanninkielisiä kouluja vastaa, mutta touisin kuin ruotsinkielen kannsa en ole kuullut, että näiden kieliryhmien edustajat, joita on enemmän kuin suomenruotsalaisia, olisivat vaatimassa samanlaista erikoiskohtelua.
Uskot siis, että Suomessa on englannin- ja saksankielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä. En tiedä millaista sisäpiirin tietoa olet asiasta mahtanut saada...
Kohteliaasti sanottuna: Suomen virallinen väestötilasto
ei varsinaisesti tue tätä kieltämättä
varsin mielenkiintoista teoriaasi.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:02:09
Väität siis tosiaankin minun sanoneen täsmälleen päinvastaista kuin sanoin. On aika rasittavaa, että tämän joutuu taivuttamaan sinulle vielä uudestaan rautalangasta siitä huolimatta että se oli täysin selvästi luettavissa jo siitä viestistäni johon viittaat.
Keskustelu kanssasi vaatisi Buddhan kärsivällisyyttä...
Sinulla ilmeisesti kuitenkin on koko ajan pakonomainen tarve väittää, että pakkoruotsin vastustus olisi jotain "hurrivihaa." Siihenhän koko suuri kappaleesi päättyy.
Pakkoruotsin vastustaminen ei ole "hurrivihaa" vaan järkevän koulutuspolitiikan ajamista.
Quote from: pavor nocturnussuomenruotsin vähäinen vastustus on sidonnainen korkeaan sivistykseen.
Haluamatta ottaa mitään kantaa itse asiaan, jos yo. asiasta tehtäisiin kaikkien taiteen (tieteen) sääntöjen mukaisesti tutkimus, lopputulema olisi yllä mainittu. Varmaankin tällainen tutkimus on itse asiassa tehtykin, mutta en nyt jaksa innostua kaivelemaan sellaista esille.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 15:07:27
voi jumalauta... ???
Sinä sanot, että suomenruotsin vähäinen vastustus on sidonnainen korkeaan sivistykseen.
Terveisiä dorkalaan.
Tapasi ilmaista itseäsi kertoo sinusta oikeastaan ihan kaiken oleellisen. En taida viitsiä kommentoida tätä uusinta tuotostasi tämän enempää, sillä sitä se ei ansaitse. En tiedä asutko Pääkaupunkiseudulla niin kuin minä, mutta jos asut, on äärimmäisen epätodennäköistä että tunnemme toisemme, sillä mitä ilmeisimmin emme varsinaisesti liiku samoissa piireissä...
Mitäs jos vaikka lopettaisitte nuo henkilökohtaisuuksiin menemiset ja sisällöttömien kommenttien kirjoittamiset ettei tarvitse pistää taas porukkaa pihalle.
QuoteUskot siis, että Suomessa on englannin- ja saksankielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä. En tiedä millaista sisäpiirin tietoa olet asiasta mahtanut saada...
Kohteliaasti sanottuna: Suomen virallinen väestötilasto ei varsinaisesti tue tätä kieltämättä varsin mielenkiintoista teoriaasi.
Onko se sinusta olennaista? Täällä on jo todettu, että kyseisen tittelin voi hakea paperilta luukulta. Minä väitän, että ihmisiä jotka puhuvat vain ruotsia on vähemmän kuin pelkän englannin&saksan puhujia. Tuossa tilastossa
Quotehttp://www.solki.jyu.fi/kielistakiinni/docs/suomenkieletb5.htm
olevat ruotsinpuhujat ovat epäilemättä aivan kyvykkäitä molemmissa kielissä, kuten lähes kaikki suomenruotsalaiset. Huomioi myös vuosiluku 2002 jonka jälkeen suomenruotsalaisten määrä on pudonnut.
Odotan sinulta, että ajat venäläisille samanlaisia erityisetuja. Heitä on myös absoluuttisesti enemmän kuin suomenruotsalaisia ( tiedän, he OVAT vaatimassa erityiskohtelua ja myös tätä vastustan ).
Sanotko Aldaron suoraan onko sinusta nykyinen järjestelmä hyväksyttävä ja tasapuolinen ? Ei mitään puolen raamatun tekstiä vaan pelkkä kyllä tai ei, ja lyhyt perustelu. Pyydän ei taas puolta raamattua tekstiä joka ei sano mitään.
QuoteTapasi ilmaista itseäsi kertoo sinusta oikeastaan ihan kaiken oleellisen. En taida viitsiä kommentoida tätä uusinta tuotostasi tämän enempää, sillä sitä se ei ansaitse. En tiedä asutko Pääkaupunkiseudulla niin kuin minä, mutta jos asut, on äärimmäisen epätodennäköistä että tunnemme toisemme, sillä mitä ilmeisimmin emme varsinaisesti liiku samoissa piireissä...
Jaa-a. En ole paljoa kyllä hengaillut piireissä joissa vältellään vastaamista ja ylistetään oman eliitin paremmuutta valtaväestöön. Mitähän sinä sitten halusit tuoda esille sillä, että ruotsin kielen pakollisuutta oppikoulussa ei juurikaan vastustettu on etsittävä oppikoulujen oppilaiden keskimääräisesti varsin keskiluokkaisesta taustasta, toisin sanoen siitä että heidän vanhempiensa koulutustaso oli yleensä parempi kuin väestöllä keskimäärin?
Quote from: IDA on 30.07.2009, 15:13:19
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:02:09
Väität siis tosiaankin minun sanoneen täsmälleen päinvastaista kuin sanoin. On aika rasittavaa, että tämän joutuu taivuttamaan sinulle vielä uudestaan rautalangasta siitä huolimatta että se oli täysin selvästi luettavissa jo siitä viestistäni johon viittaat.
Keskustelu kanssasi vaatisi Buddhan kärsivällisyyttä...
Sinulla ilmeisesti kuitenkin on koko ajan pakonomainen tarve väittää, että pakkoruotsin vastustus olisi jotain "hurrivihaa." Siihenhän koko suuri kappaleesi päättyy.
Pakkoruotsin vastustaminen ei ole "hurrivihaa" vaan järkevän koulutuspolitiikan ajamista.
Ruotsin pakollisuuden vastustaminen
sinänsä ei minun mielestäni ole mitään "hurrivihaa", sillä siitä, niin kuin minkä tahansa kouluaineen pakollisuudesta, voi periaatteessa keskustella
asiallisin argumentein. Ongelma on kuitenkin siinä, että ne jotka
oikeasti kärsivät hurrivihasta käyttävät "pakkoruotsikysymystä" pelkkänä tekosyynä ilmaistakseen ruotsinkielistä väestöä ja ruotsin kieltä vastaan tuntemaansa inhoa. Totta kai on olemassa
myös asiallisia "pakkoruotsin" vastustajia, mutta sellaiset pysyttelevät tämäntapaisessa keskustelussa useimmiten taka-alalla, sillä heillä on useimmiten toisenlaiset prioriteetit ja muutakin tekemistä. Ei ole sinänsä kovin yllättävää, että juuri ne jotka eniten inhoavat ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä (ja tämä inho on ilmaistu jo aika monta kertaa hyvin selvästi monen tälle foorumille osallistuvan toimesta) pitävät yleensä
eniten esillä "pakkoruotsikysymystä".
Tiivistän:
1) Jos joku osaa argumentoida ruotsin kielen pakollisuutta vastaan asiallisin perustein ilman ruotsinkieliseen väestöön, ruotsin kieleen jne kohdistuvia loukkauksia ja panettelua, pidän sitä täysin legitiiminä. Olen tosin eri mieltä ja pystyn tarvittaessa perustelemaan hyvin yksityiskohtaisesti miksi olen eri mieltä, mutta pidän täysin oikeutettuna sitä että hän on tästä asiasta eri mieltä kanssani.
2) Jos joku ei osaa näin tehdä vaan sotkee asiaan ruotsinkieliseen väestöön
ryhmänä ja ruotsin kieleen
sinänsä kohdistuvia loukkauksia, en pidä sitä millään tavalla legitiiminä. Juuri tällaiseen on syyllistynyt jo aika moni tästä aiheesta tällä foorumilla kirjoittanut. Kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvat jatkuvat syytökset ja loukkaukset tappavat pakostakin kaiken asiallisen keskustelun.
3) Olen usein jo ajatellut, että minun pitäisi kirjoittaa pitkä viesti, jossa täsmentäisin kantani koulun kielivalintoihin ja
ennen kaikkea perusteluni, sillä kysymys on paljon monisyisempi kuin monet käsittävät. Ongelma on kuitenkin ollut siinä, että niin suuri osa ajastani tällä foorumilla on mennyt suomenruotsalaisiin
ryhmänä jatkuvasti kohdistuvien valheellisten syytösten torjumiseen. Olen sitä paitsi täysin varma, että sitten kun ja jos kirjoitan tuon pitemmän viestin, siihen ei vastata asiallisesti vaan edelleen tyyliin "bättrefolk", "hurririkolliset", "etuoikeudet", "vääryys", "lahjonta", "sorto", "kyseinen kieliryhmä on kaiken pahan alku", "muuttaisivat Ruotsiin" jne. Voisin koota tuosta kaikesta aika pitkän listan. He mitä ilmeisimmin haluaisivat, että menisin mukaan tuontyyppiseen "argumentointiin"
heidän tasollaan, sillä tuollaiseen keskustelutasoonhan he ovat ilmeisesti tottuneet. Kun en kuitenkaan alennu tuollaiseen vaan vastaan vain lievällä ironialla ja todeten, että heidän kielenkäyttönsä ei ole lähelläkään sitä asiallista tyyliä, jolla keskustelua oli
alun perin tarkoitus käydä tässä ketjussa, he syyttävät minua omasta kaksoisstandardistaan käsin "marttyyriksi heittäytymisestä". Heidän asettamillaan reunaehdoilla taas
asiallinen keskustelu asiasta on, kuten totesin, täysin mahdotonta.
Kuten sanoin:
asiallinen keskustelu koulujen kielivalinnoista jne on ilman muuta
periaatteessa mahdollista. Saa nähdä, onko se sitä myös
käytännössä.
Kuten totesin, se on mahdollista vain kohdassa 1 mainitsemillani edellytyksillä.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:55:14
Ongelma on kuitenkin ollut siinä, että niin suuri osa ajastani tällä foorumilla on mennyt suomenruotsalaisiin ryhmänä jatkuvasti kohdistuvien valheellisten syytösten torjumiseen.
Valinta on ollut yksinomaan sinun. Sinulla ei ole mitään pakkoa puuttua valheellisina pitämiisi syytöksiin jankkaamalla jatkuvasti samoja asioita, voit sensijaan antaa faktojen puhua puolestaan.
QuoteKun en kuitenkaan alennu tuollaiseen vaan vastaan vain lievällä ironialla ja todeten, että heidän kielenkäyttönsä ei ole lähelläkään sitä asiallista tyyliä, jolla keskustelua oli alun perin tarkoitus käydä tässä ketjussa, he syyttävät minua omasta kaksoisstandardistaan käsin "marttyyriksi heittäytymisestä".
Valitettavasti omasta kielenkäytöstäsi ei tarvitse hakea kovinkaan tiheällä kammalla marttyyriksi heittäytymistä. Jo ensimmäinen lainaukseni osoittaa sen varsin hyvin. "Lievä ironiasi" on puolestaan naurettavan lapsellista itsestäänselvyyksien korostamista ja alleviivaamista.
Quote
Kuten totesin, se on mahdollista vain kohdassa 1 mainitsemillani edellytyksillä.
Sitten varmaan voit jättää tämän "keskustelun" sikseen, jos haluamasi edellytykset eivät täyty? Ihmeen paljon sinun näppäimistöltäsi tekstiä irtoaa, vaikka mitään edellytyksiä ei pitäisi olla. Teet itsesi alttiiksi yhä naurettavammille hyökkäyksille vain sen takia, että et pysty jättämään paskapuheita paskapuheiksi, vaan katsot sinulla olevan joku ylhäältä annettu velvollisuus korjata jokainen pikkuasia. Mikäli sinulla on jokin valtuutus tai toimeksianto
suomenruotsalaiselta internationaalilta tai muulta vastaavalta taholta, se toki muuttaa asian. Sellaisen puuttuessa voimme todeta kyseessä olevan vain halun hakata päätään seinään.
Mielestäni sinulla ei ole ollut enää pitkään aikaan mitään annettavaa tälle keskustelulle. Olet kätevä nyrkkeilysäkki ja sylkykuppi vastustajillesi, mutta asiat eivät näytä etenevän eikä yhteisymmärrys tai yhteisesti hyväksytyt mielipide-erot eivät myöskään näytä kovin todennäköisiltä. Suomenruotsalaiset - tai ainakaan minä - emme kaipaa sinunkaltaisiasi
puolustajia. Mikäli et kykene muuttumaan, sinusta näyttää olevan hyvää vauhtia tulossa uusi kmruuska, joka hyvistä kirjoituksistaan huolimatta säännöllisesti juuttuu samoihin uriin ja ansaitsee itselleen vaihtelevanpituisen jäähyn. Ihan täysin riippumatta siitä, onko
oikeassa vai ei.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 14:14:24Oppikouluissa vallitsi meikäläisen ylemmän keskiluokan perinteinen henki, jonka mukaan sivistykseen kuului itsestäänselvänä osana toisen kotimaisen hallinta. Tätä ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi.
Itse olen sitä mieltä, että esim. ranskan, saksan ja venäjän osaaminen on sivistyneisyydessä paljon keskeisempi osa kuin ruotsin osaaminen, ovathan ne alati globalisoituvassa maailmassa paljon merkittävämpiä kieliä kuin ruotsi. Itä-Suomessa venäjän osaamisesta olisi varmasti arjessakin hyötyä ihan eri tavalla kuin ruotsin kielestä.
QuoteTilanne muuttui kuitenkin jonkin verran, kun oppikoulutasoinen sivistys (vähintään yläasteelle asti) tehtiin osaksi oppivelvollisuutta uuden yhtenäiskoulujärjestelmän puitteissa. Perinteisesti ruotsin taitoa oli koulutetun keskiluokan parissa arvostettu, "kansan syvien rivien" parissa taas ei. Kun nyt koko ikäluokkaa ryhdyttiin kouluttamaan samalla tavalla sosiaalisesta taustasta riippumatta, oli väistämätöntä, että ruotsin kieleen kielteisen suhtautumisen jo kotoaan perineiden määrä oli selvästi korkeampi peruskoulussa kuin se oli ollut valtaosaltaan keskiluokkaisessa oppikoulussa. Suhteessa ruotsin kieleen ja sen oppimiseen on siis perinteisesti huomattavia eroa eri sosiaaliluokkien välillä ja tämä on syytä tiedostaa, jotta ymmärtäisimme paremmin "hurrivihan" sosiaalista taustaa.
Varsin hyviä pointteja. Epäluulo ruotsin kieltä kohtaan on varmasti sisään rakennettuna meissä roskasakin edustajissa, koska suomenruotsalaisten joukossa ei ole roskasakin edustajia. Minulle esim. lukion ruotsin opettaja oli melko vihainen, kun muista kielistä (suomi, englanti, ranska, saksa) sain ysejä ja kymppejä, mutta ruotsista tuli vitosia ja kutosia. Ehkä hän siitä veti omat johtopäätöksensä, että taustalla taitaa olla joltinenkin asennevamma. Joskus hän tokaisi mm. että "voi perkele, jos mulla olisi ollut tollanen lukupää, niin en saatana todellakaan olisi mikään kuppanen ruotsin lehtori".
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:16:33En taida viitsiä kommentoida tätä uusinta tuotostasi tämän enempää, sillä sitä se ei ansaitse. En tiedä asutko Pääkaupunkiseudulla niin kuin minä, mutta jos asut, on äärimmäisen epätodennäköistä että tunnemme toisemme, sillä mitä ilmeisimmin emme varsinaisesti liiku samoissa piireissä...
Herää kysymys: jos sinä olet tottunut pyörimään lähinnä sivistyneen ja varakkaan Café Strindberg -possen joukossa golfista ja purjehduksesta jutskaillen, niin mikä kumma sinut saa väkertämään nettifoorumin alemmille kansankerroksille noin antaumuksella varsin mittavia tekstejä? Oletko masokisti? Eikö senkin ajan voisi käyttää vaikka puttaamisen harjoitteluun?
Quote from: Bror Heinola on 30.07.2009, 16:19:03
Sinulla ei ole mitään pakkoa puuttua valheellisina pitämiisi syytöksiin jankkaamalla jatkuvasti samoja asioita, voit sensijaan antaa faktojen puhua puolestaan.
Kun samat virheelliset väitteet tulevat kerta toisensa jälkeen esille, ne on täytynyt kerta toisensa jälkeen oikaista. Vain yhtenä esimerkkinä se ympäri nettiä kiertävä myytti siitä, että 62% kaikista jatkosodan ajan karkureista olisi muka ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, jonka kumosin tässä ketjussa kun sitä yritettiin tänne tyrkyttää "faktana". Ja mitä
faktoihin taas tulee, ne puhuvat puolestaan vasta jos joku esittää ne. Eivät kaikki jaksa niitä netin uumenista tai jostain muualta esille kaivaa, ja silloin jäädään vain uskomaan väitteisiin jotka eivät pidä paikkaansa.
QuoteKun samat virheelliset väitteet tulevat kerta toisensa jälkeen esille, ne on täytynyt kerta toisensa jälkeen oikaista. Vain yhtenä esimerkkinä se ympäri nettiä kiertävä myytti siitä, että 62% kaikista jatkosodan ajan karkureista olisi muka ollut kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, jonka kumosin tässä ketjussa kun sitä yritettiin tänne tyrkyttää "faktana". Ja mitä faktoihin taas tulee, ne puhuvat puolestaan vasta jos joku esittää ne. Eivät kaikki jaksa niitä netin uumenista tai jostain muualta esille kaivaa, ja silloin jäädään vain uskomaan väitteisiin jotka eivät pidä paikkaansa.
Minä en muuten usko tuohon väitteeseen, ja kuulin sen vasta nyt ensimmäistä kertaa.
Muista Aldaron ettet sinä ole mikään pyöveli, joka päättää mitkä ovat faktoja ja mitkä eivät. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun tiettyjen epämiellyttävien faktojen edessä sinunkin edustamasi vähemmistö on turvautunut "rukkaukseen". Keep it civil.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 16:54:52
Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun tiettyjen epämiellyttävien faktojen edessä sinunkin edustamasi vähemmistö on turvautunut "rukkaukseen".
Totean, että taas tuli uusi syytös suomenruotsalaisia kohtaan ryhmänä.
En viitsi nyt kommentoida tämän enempää.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 16:48:58
Kun samat virheelliset väitteet tulevat kerta toisensa jälkeen esille, ne on täytynyt kerta toisensa jälkeen oikaista.
Ei tarvitse. Anna olla.
QuoteJa mitä faktoihin taas tulee, ne puhuvat puolestaan vasta jos joku esittää ne.
Sinunhan niitä sitten pitäisi esittää. Jätä paskapuheet huomiotta ja tee semmoinen ruotsituspläjäys että tukka lähtee. Ei sen pitäisi niin vaikeaa olla, kun kerran olet oikeassa ja oikealla asialla?
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 17:10:09
Totean, että taas tuli uusi syytös suomenruotsalaisia kohtaan ryhmänä.
En viitsi nyt kommentoida tämän enempää.
Siinä tapauksessa pidä mölyt mahassasi ja lopeta kommentointi kokonaan, merkityksettömien heittojen viljelyllä teet hallaa vain itsellesi ja asiallesi.
QuoteTotean, että taas tuli uusi syytös suomenruotsalaisia kohtaan ryhmänä.
En viitsi nyt kommentoida tämän enempää.
Totea vaikka samalla, että kuu on juustosta.
Sanoin mielestäni että SINUNKIN, eli tarkoitin sitä etteivät suomenruotsalaiset järjestöt ole mitään valkoisia kyyhkyjä tämän asian tiimoilta, vaikka pidätkin porukkaa puolijumalina.
Hitaasti. Muutkin tahot syyllistyvät tähän, niin myös suomenruotsalaiset.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 17:13:53
QuoteTotean, että taas tuli uusi syytös suomenruotsalaisia kohtaan ryhmänä.
En viitsi nyt kommentoida tämän enempää.
Totea vaikka samalla, että kuu on juustosta.
Sanoin mielestäni että SINUNKIN, eli tarkoitin sitä etteivät suomenruotsalaiset järjestöt ole mitään valkoisia kyyhkyjä tämän asian tiimoilta, vaikka pidätkin porukkaa puolijumalina.
Hitaasti. Muutkin tahot syyllistyvät tähän, niin myös suomenruotsalaiset.
Kirjoitit sananmukaisesti:
"Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun tiettyjen epämiellyttävien faktojen edessä sinunkin edustamasi vähemmistö on turvautunut rukkaukseen."
Joistain suomenruotsalaisista järjestöistä tai yksilöistä et tuossa kyllä puhu mitään, vaan ihan yksiselitteisesti suomenruotsalaisista
ryhmänä. Ei tuota voi millään muulla tavallakaan tulkita.
Quote from: gloaming on 30.07.2009, 15:14:17
Quote from: pavor nocturnussuomenruotsin vähäinen vastustus on sidonnainen korkeaan sivistykseen.
Haluamatta ottaa mitään kantaa itse asiaan, jos yo. asiasta tehtäisiin kaikkien taiteen (tieteen) sääntöjen mukaisesti tutkimus, lopputulema olisi yllä mainittu. Varmaankin tällainen tutkimus on itse asiassa tehtykin, mutta en nyt jaksa innostua kaivelemaan sellaista esille.
Olet ihan oikeassa siinä että on tehty. Korreloi tosiaan positiivisesti koulutustason kanssa. Täytyypä joskus kaivaa esille.
QuoteOlet ihan oikeassa siinä että on tehty. Korreloi tosiaan positiivisesti koulutustason kanssa. Täytyypä joskus kaivaa esille.
Joo kaivappa ihmeessä. Minäkin haluan nähdä miten ruotsinkielisyys ja sivistyneisyss ovat toisistaan riipuvaisia.
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 17:31:06
QuoteOlet ihan oikeassa siinä että on tehty. Korreloi tosiaan positiivisesti koulutustason kanssa. Täytyypä joskus kaivaa esille.
Joo kaivappa ihmeessä. Minäkin haluan nähdä miten ruotsinkielisyys ja sivistyneisyss ovat toisistaan riipuvaisia.
"Sivistyneisyys" ei ole tilastollisesti mitattavissa oleva käsite, mutta
koulutustaso on. Ja löytyy tosiaan tutkimustietoa siitä, että myönteinen asenne ruotsin kieleen korreloi positiivisesti koulutustason kanssa suomenkielisen väestön keskuudessa.
Voi jösses. Se, että ruotsinkielen kirjoittaminen ja opiskelu on ollut PAKOLLISENA edellytyksenä korkeimmalle opiskelutasolle ei tee siitä edelleenkään mitään muuta kuin rasitteena olevan kielen.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 17:39:39
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 17:31:06
QuoteOlet ihan oikeassa siinä että on tehty. Korreloi tosiaan positiivisesti koulutustason kanssa. Täytyypä joskus kaivaa esille.
Joo kaivappa ihmeessä. Minäkin haluan nähdä miten ruotsinkielisyys ja sivistyneisyss ovat toisistaan riipuvaisia.
"Sivistyneisyys" ei ole tilastollisesti mitattavissa oleva käsite, mutta koulutustaso on. Ja löytyy tosiaan tutkimustietoa siitä, että myönteinen asenne ruotsin kieleen korreloi positiivisesti koulutustason kanssa suomenkielisen väestön keskuudessa.
Myös monikulttuurivillitys korreloi positiivisesti korkean koulutustason kanssa. Korkea koulutustaso ei mielestäni korreloi välttämättä terveen järjen kanssa. Ns. älymystö oli Kekkosen aikaankin kaikkein eniten ihailemassa diktatuurijärjestelmiä. Äänioikeus on kuitenkin kaikilla ja mielipidekyselyjen mukaan ruotsin kielen asema pitäisi muuttaa. Vain ruotsinkielisen rahan valta ja suomalaisten kansanedustajien vellihousumaisuus ja perseennuolu ovat estäneet sen.
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 19:02:56
Ruotsinkieliset ovat oleellinen osa Suomen kansaa ihan riippumatta siitä mitä sinä yksityishenkilönä satut asiasta ajattelemaan.
Aivan, ruotsinkieliset ovat osa Suomessa asuvista Suomen kansalaisista, kuten asian ilmaisit, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät halua olla osana suomalaisia?
Tiedotusvälineissä monet ruotsinkieliset ovat aivan julkisesti halunneet erottua suomalaisista haukkumalla suomalaisia, milloin sivistymättömiksi, milloin juopoiksi ja väkivaltaisiksi naisten hakkaajiksi.
Varsinkin pakkoruotsittajan paratiisina tunnetun Ylen ohjelmissa tätä mantraa on toistettu kyllästymiseen asti.
Olen usein ajatellut, tai pitäisikö sanoa, että olen yrittänyt ajatella, koska kuulun siihen alempaan sosiaaliryhmään ja siitä johtuen kykyni itsenäiseen ajatteluun ovat kuitenkin hyvin rajalliset.
Vailla intelligentsian antamaa tukea uskallan kuitenkin ihmetellä suomenruotsalaisten tarvetta korostaa suomenruotsalaisuuttaan. Johtuuko se narsismista, ylikehittyneestä itsetunnosta, vai sen puutteesta, tai ehkä muistamattomuudesta ja siitä johtuen on aina hyvä muistuttaa suomenruotsalaisuudestaan, ettei se unohtuisi?
Oletteko muuten koskaan kuulleet tai lukeneet sellaista uutista, että suomalainen Pekka Möltönperä on voittanut kävelyn Suomen mestaruuden? Kuinka monta kertaa vastaan on tullut sellainen uutinen, missä mainitaan jonkun suomenruotsalaisen Erik Slörtsymanin voittaneen, sitä sun tätä?
Raviurheilua joskus seuranneena olen jo pitemmän ajan odotellut seuraavanlaista uutista Ylen kanavilta: Suomenruotsalainen ruuna Olaf voitti Seinäjoen ravien II lähdön.
Yritin Nanfung painaa tätä menemään perille, kuin sisupastillia läpi harmaan kiven.
To no avail.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:55:14
1) Jos joku osaa argumentoida ruotsin kielen pakollisuutta vastaan asiallisin perustein ilman ruotsinkieliseen väestöön, ruotsin kieleen jne kohdistuvia loukkauksia ja panettelua, pidän sitä täysin legitiiminä. Olen tosin eri mieltä ja pystyn tarvittaessa perustelemaan hyvin yksityiskohtaisesti miksi olen eri mieltä, mutta pidän täysin oikeutettuna sitä että hän on tästä asiasta eri mieltä kanssani.
Tähän mennessä ei kukaan ole näemmä kyennyt täyttämään vaatimuksiasi. Turhanpäiväisiä korulauseita riittää, mutta siihen se on sitten jäänytkin. Olet sortunut useita kertoja henkilökohtaisuuksiin menevään arvosteluun, mikäli jonkun toisen mielipide on ollut omastasi eroava.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:55:14
2) Jos joku ei osaa näin tehdä vaan sotkee asiaan ruotsinkieliseen väestöön ryhmänä ja ruotsin kieleen sinänsä kohdistuvia loukkauksia, en pidä sitä millään tavalla legitiiminä. Juuri tällaiseen on syyllistynyt jo aika moni tästä aiheesta tällä foorumilla kirjoittanut. Kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvat jatkuvat syytökset ja loukkaukset tappavat pakostakin kaiken asiallisen keskustelun.
Muistutat "ammattiloukkaantujia" monessakin mielessä. Näinollen on edes turha odottaa, että tulisit koskaan hyväksymään muiden mielipiteitä, koska ne näyttävät loukkaavan sinua ihan jo sen vuoksi, että koko kielikysymys on niin tiukasti sidoksissa ruotsinkielisiin.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 15:55:14
3) Olen usein jo ajatellut, että minun pitäisi kirjoittaa pitkä viesti, jossa täsmentäisin kantani koulun kielivalintoihin ja ennen kaikkea perusteluni, sillä kysymys on paljon monisyisempi kuin monet käsittävät. Ongelma on kuitenkin ollut siinä, että niin suuri osa ajastani tällä foorumilla on mennyt suomenruotsalaisiin ryhmänä jatkuvasti kohdistuvien valheellisten syytösten torjumiseen. Olen sitä paitsi täysin varma, että sitten kun ja jos kirjoitan tuon pitemmän viestin, siihen ei vastata asiallisesti vaan edelleen tyyliin "bättrefolk", "hurririkolliset", "etuoikeudet", "vääryys", "lahjonta", "sorto", "kyseinen kieliryhmä on kaiken pahan alku", "muuttaisivat Ruotsiin" jne. Voisin koota tuosta kaikesta aika pitkän listan. He mitä ilmeisimmin haluaisivat, että menisin mukaan tuontyyppiseen "argumentointiin" heidän tasollaan, sillä tuollaiseen keskustelutasoonhan he ovat ilmeisesti tottuneet. Kun en kuitenkaan alennu tuollaiseen vaan vastaan vain lievällä ironialla ja todeten, että heidän kielenkäyttönsä ei ole lähelläkään sitä asiallista tyyliä, jolla keskustelua oli alun perin tarkoitus käydä tässä ketjussa, he syyttävät minua omasta kaksoisstandardistaan käsin "marttyyriksi heittäytymisestä". Heidän asettamillaan reunaehdoilla taas asiallinen keskustelu asiasta on, kuten totesin, täysin mahdotonta.
...valheellisia syytöksiä,tuon tyyppinen argumentointi mihin he ovat ilmeisesti tottuneet, en kuitenkaan alennu samaan...blaah blaah blaah
Hyi helvetti mitä hurskastelua. Sinä siis ihan tosissasi luulet olevasi muiden yläpuolella. Itsekritiikki olisi joskus paikallaan, jos sellaiseen joskus kykenet.
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 14:05:12
Quote from: herra 4x on 29.07.2009, 01:50:47
en olisi kovinkaan toiveikas sen suhteen että Suomessa mainstream-puolueitten politiikka kääntyisi realismin suuntaan näissä asioissa. Sitä samaa multikulturalismihöpötystä "rikastus"-mantroineen tulemme kuuntelemaan hamaan kulttuurimme loppuun asti.
Ellei sitten Käki-Metelin puolue saa tuulta siipiensä alle. Aika reunalla on Suomen pelastuminen kun katsoo mihin suuntaan EU-tasollakin tätä hulluutta viedään.
Ei kokonaisen paradigman muuttuminen tietenkään ihan tuosta vain tapahdu, mutta kunhan kielteisiä kokemuksia on keräytynyt tarpeeksi...
Toistan vielä: Loogisesti ajatellen näin pitäisi olla. Mutta esimerkiksi Ruotsissa, missä holtiton maahanmuutto on levinnyt katastrofaalisesti käsiin ei VIELÄKÄÄN (vaikka nyt se on jo tyystin myöhäistä) mainstream-puolueet nosta kissaa pöydälle vaan päinvastoin: multikulti-ideologia on voimissaan ja niitä jotka uskaltavat sanoa vastaan vainotaan sekä puolueena (sverigedemokraatit) että yksilöinä.
Suomessa on aivan samoja merkkejä pääpuolueitten taholta, viherpiiperryspuolueesta tai RKP:stä puhumattakaan: mitään positiivista ei ole näkyvissä multikulti-ideologian muuttamiseksi. Ero Ruotsiin on vain se, että periaatteessa meillä vielä olisi aikaa tehdä jotain. Ruotsi on jo menettänyt mahdollisuutensa kulttuurinsa pelastamiseen. Se maa on savuava Malmö viimeistään 30 vuoden kuluttua ja sen jälkeen kun valta on vaihtunut niin ensimmäinen islamistinen Pohjolan maa.
Näin Itärajan kasvattina minulla ei ole ollut Ruotsinkielelle mitään järkevää käyttöä koskaan. Silloin kun olen tehnyt sen pakollisen reissun viikkarilla svenssonimaahan, olen pärjännyt jopati loistavasti englannilla.
Itärajan näkökulmasta lopettakaa pakkoruotsi, tilalle (pakko)vapaaehtooinen kieli, saksa,ranska,espanja,italia,venäjä. Sen englannin opiskelun lisäksi. Eli pakkoruotsi veks, mutta yläasteelle mennessä pitää valita joku muukin kieli kuin englanti mitä opiskella pakkoruotsin tilalla. Olisi ehkä enemmän hyötyä tulevaisuudessa.
Quote from: Warrior on 01.08.2009, 00:20:10
Näin Itärajan kasvattina minulla ei ole ollut Ruotsinkielelle mitään järkevää käyttöä koskaan. Silloin kun olen tehnyt sen pakollisen reissun viikkarilla svenssonimaahan, olen pärjännyt jopati loistavasti englannilla.
Itärajan näkökulmasta lopettakaa pakkoruotsi, tilalle (pakko)vapaaehtooinen kieli, saksa,ranska,espanja,italia,venäjä. Sen englannin opiskelun lisäksi. Eli pakkoruotsi veks, mutta yläasteelle mennessä pitää valita joku muukin kieli kuin englanti mitä opiskella pakkoruotsin tilalla. Olisi ehkä enemmän hyötyä tulevaisuudessa.
Niin, edes tällainen yksinkertainen ja käytännön tasollakaan todettu tosiasia ei riitä käännyttämään fanaattisia svekomaaneja uskostaan. Maailman lellityin vähemmistö ei näe kielipolitiikkaan liittyviä ongelmia samanlaisina kuin me muut suomalaiset. He kokevat olevansa oikeutettuja saada pitää kaikki nykyiset etuudet entisellään, joita heille on vuosien varrella (käsittämättömästi) myönnetty.
QuoteItärajan näkökulmasta lopettakaa pakkoruotsi, tilalle (pakko)vapaaehtooinen kieli, saksa,ranska,espanja,italia,venäjä. Sen englannin opiskelun lisäksi. Eli pakkoruotsi veks, mutta yläasteelle mennessä pitää valita joku muukin kieli kuin englanti mitä opiskella pakkoruotsin tilalla. Olisi ehkä enemmän hyötyä tulevaisuudessa.
Ei tule koskaan sopimaan suomenruotsalaisille, koska tästä seuraisi ajan myötä virkamiesruotsin eliminointi.
Kun Ruotsi poistettiin pakollisten YO-aineiden listalta, kälättivät RKP:n elitistit kovaan ääneen miten huonot vaikutukset tällä on koska ruotsia tarvitaan siellä, täällä jne. Todellisuudessa ruotsinkieltä ei tarvita missään. Englanninkieli korvaamaan ruotsinkieli olisi halvempi, helpompi ja järkevämpi. Se että ruotsinkieli on ilman mitään järkevää perustelua lyöty virkoihin siellä täällä pakolliseksi, ei tarkoita että sitä siellä tarvittasiin. Ruotsinkielen kitkeminen pitäisikin aloittaa juuri tästä kohdasta.
Tässä Kirsiltä täyttä asiaa maahanmuutosta...14:45 lähtien muutama minuutti myös kielivääristymästä :roll:
http://areena.yle.fi/audio/331993
Suomenruotsalaiset ovat "kyy povellamme", hauskasti sanottu, mutta totista totta. En voi itsekään ymmärtää sitä, miten Suomessa voi asua syntyperäisiä suomenkieltä osaamattomia henkilöitä. Tai sitä, miksi sopeuttamislaissa on kielenopetuksesta annettu vaihtoehto, suomi tai ruotsi. Kirsi käytti oikeita termejä surujen asenteista. He halveksivat suomenkieltä ja osoittavat sen myös käytöksellään.
Quote from: Totuusko? on 02.08.2009, 11:56:53
Tässä Kirsiltä täyttä asiaa maahanmuutosta...14:45 lähtien muutama minuutti myös kielivääristymästä :roll:
http://areena.yle.fi/audio/331993
Suomenruotsalaiset ovat "kyy povellamme", hauskasti sanottu, mutta totista totta. En voi itsekään ymmärtää sitä, miten Suomessa voi asua syntyperäisiä suomenkieltä osaamattomia henkilöitä. Tai sitä, miksi sopeuttamislaissa on kielenopetuksesta annettu vaihtoehto, suomi tai ruotsi. Kirsi käytti oikeita termejä surujen asenteista. He halveksivat suomenkieltä ja osoittavat sen myös käytöksellään.
(Huokaus) Tähän siis taas kerran on tultu. Kirsi Virtasen kanssa muuten on syytä aina ottaa huomioon että vaikka hän ei olekaan savolainen, hän voisi hyvin tyylinsä puolesta ollakin, sillä joka kerta kun hän avaa suunsa, vastuu mitä suurimmassa määrin siirtyy kuulijalle. Kirsi käyttää "keskustelun herättämiseksi" (kuten hän itse asian ilmaisee) sellaista tekniikkaa, että hän saattaa jopa samassa radiopakinassa omaksua useita
keskenään ristiriitaisia kantoja, joiden kaikkien puolesta hän yrittää (näennäisesti) argumentoida käyttäen niitä kaikkein tavanomaisimpia ja kärjistetyimpiä argumentteja.
Eräitä "pikku yksityiskohtia", joiden olisi pitänyt panna
jopa nimimerkin "Totuusko?" hälytyskellot soimaan sen suhteen, millä tavalla tuo KV:n heitto "kyykäärmeistä"
itse asiassa pitää tulkita:
1) KV puhuu
itse lastensa kanssa ruotsia (lasten isä puhuu suomea) ja lapset käyvät ruotsinkielistä tarhaa Helsingissä. Jo pelkästään tämä tekee psykologisesti mahdottomaksi sen että hän todellisuudessa ajattelisi suomenruotsalaisia "kyykäärmeinä".
2) KV oli
tarkoituksella valinnut itselleen täysin absurdin esimerkin: hän korosti erikseen, että kyse oli
4-5-vuotiaista ruotsinkielisistä lapsista, jotka eivät vielä osanneet suomea (Helsingin ruotsinkielisissä dagiksissa noin kolme neljäsosaa lapsista muuten osaa jo suomea, koska toinen heidän vanhemmistaan on suomenkielinen) ja sitten hän oli paheksuvinaan sitä, että sellaisissa perheissä, joissa
molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä, he eivät oma-aloitteisesti ole jo opettaneet tuon ikäiselle lapselle suomea, ilmeisesti siten että toinen vanhemmista ryhtyy puhumaan lapselleen suomea. Korostan vielä: siis kieltä, joka ei tällaisessa tapauksessa ole
kummankaan vanhemman äidinkieli. Siis siitä, että ruotsinkieliset vanhemmat puhuvat lapselleen ruotsia, KV
on tekevinään sen johtopäätöksen, että se osoittaa, että nämä vanhemmat eivät muka "halua" opettaa lapselleen suomea. Tarhahan muuten sijaitsee Helsingissä, jossa jokseenkin kaikki ruotsinkieliset tarhaikäisten lasten vanhemmat, etenkin jos ovat syntyperäisiä helsinkiläisiä, puhuvat erittäin sujuvaa suomea.
Tässä kohtaa muistutan vielä siitä, että suomi alkaa ruotsinkielisissä kouluissa
pakollisena aineena jo ala-asteen kolmannella luokalla, joten suomen oppimiselta ei kyllä kukaan käytännössä välty.
Tästä tulemmekin KV:n
todelliseen tarkoitukseen.
Vasabladet haastatteli häntä (lihavoinnit minun):
Kirsi Virtanen ville provocera i radioprogram
Kirsi Virtanens radioprogram på Yle Radio 1
var till att provocera finländare som är mot invandrare. I programmet frågar hon sig hur det är möjligt att det bor folk som inte ids läre sig finska in Finland. Enligt henne är det
onödigt att klaga på att invandrare inte lär sig finska så länge det finns finländare som bara pratar svenska och inte vill lära sig finska.
- "
Meningen var att provocera finskspråkiga finländare som är emot invandrare och tycker att de får stanna i landet endast om de lär sig finska. Jag tog den tanken och förde den vidare på finlandssvenskarna. Tänker man på det viset kan vi lika gärna be finlandssvenskarna flytta ut ur landet, eftersom det finns sådana som inte kan någon finska.
Man kan inte kräva att folk lär sig finska flytande på två, tre veckor eller månader eller ett till fem år", säger Kirsi Virtanen.
Tässä siis hänen
todellinen tarkoituksena. Kuten jo alussa totesin, "vastuu siirtyy kuulijalle". Se joka ei tunne hänen argumentointitapaansa, ei osaa lukea "rivien välistä" eikä huomaa niitä
vihjeitä jotka alussa mainitsin, voi tosiaan mennä lankaan ja ottaa todesta kaiken minkä hän sanoo. Itse asiassa käsitykseni on se, että KV nimenomaan nauttii siitä että saa narutettua mahdollisimman paljon ihmisiä uskomaan hänen olevan jotain mieltä mitä hän todellisuudessa
ei ole. KV:n todellisten mielipiteiden selville saaminen on vähän kuin kuorisi sipulia: kun melkein kaikki mitä hän sanoo on todellisuudessa sanottu narutus- tai provokaatiotarkoituksessa, kuka voi lopulta sanoa (paitsi viime kädessä hän itse, niin kuin nyt Vasabladetille), mikä hänen
varsinainen pointtinsa oikeastaan oli?
Olisi tietysti pitänyt arvata, että juuri nimimerkin "Totuusko?" kaltaiset ihmiset ottavat KV:n tosissaaan ja tulkitsevat hänen sarkastiset heittonsa tueksi omille Suomea hajoittavalle myyräntyölleen. "Totuusko?" onnistuu, tyylilleen uskollisena, mahduttamaan lyhyeen viestiinsä
sekä solvauksen
että syytöksen jälleen kerran
koko kansanryhmää kohtaan. Kun hän kutsuu suomenruotsalaisia "kyyksi suomenkielisten povella", se on, toisin kuin KV:n heitto jossa hän väliaikaisesti oli omaksuvinaan hurrivihaajan roolin, tarkoitettu otettavaksi todesta. "Totuusko?" tekee sen siis täysin tarkoituksellisesti ja tarkoituksenaan loukata koko kansanryhmää.
Tämän jälkeen "Totuusko?" esittää kyseisestä kansaryhmästä kokonaisuudessaan seuraavan väittämän:
"Kirsi käytti oikeita termejä surujen asenteista. He halveksivat suomenkieltä ja osoittavat tämän myös käytöksellään."
Varmasti löytyykin
yksilöitä joihin tuo väite pätee, samoin kuin löytyy suomenkielisiä
yksilöitä, jotka suhtautuvat ruotsin kieleen vastaavasti.
Ongelma on siinä, että "Totuusko?" väittää tuon pitävän paikkansa suomenruotsalaisista
ryhmänä, siis kansanryhmästä, jonka asenteista suomen kieltä kohtaan on tutkimustietoa. Joitakin vuosia sitten tehdyssä asennetutkimuksessa muistaakseni vain 11% aikuisista suomenruotsalaisista piti suomea "vieraana kielenä" itselleen ja 36% suhtautui siihen
toisena äidinkielenään, toisin sanoen ilmaisivat kaksikielistä identiteettiä.
Nuorimmissa ikäluokissa kaksikielisten osuus on tietenkin vielä suurempi, etenkin Pääkaupunkiseudulla.
Nimimerkin "Totuusko?" syytös suomenruotsalaisia kohtaan on siis hyvin kaukana
totuudesta. On tosin ilmeistä, että oleellista hänen näkökulmastaan ei itse asiassa ole kyseisen väitteen totuusarvo
sinänsä, vaan se, että hän näkee siinä taas tilaisuuden jatkaa
oman kansansa erään osan parjaamista. Taas surullinen esimerkki siitä, millaisia hedelmiä SL:n määrätietoisesti vuosikausia harjoittama epäisänmaallinen myyräntyö suomalaisen kansakunnan hajottamiseksi on eräissä suggestioalttiissa mielissä tuottanut.
Altsu taas vauhdissa. Henkilöitä vastaan käyminen, sanojen työntämistä suuhun ja tahallista (toivottavasti) väärinymmärtämistä.
Quote from: Aldaron on 04.08.2009, 01:15:33
(Huokaus) Tähän siis taas kerran on tultu. Kirsi Virtasen kanssa muuten on syytä aina ottaa huomioon että vaikka hän ei olekaan savolainen, hän voisi hyvin tyylinsä puolesta ollakin, sillä joka kerta kun hän avaa suunsa, vastuu mitä suurimmassa määrin siirtyy kuulijalle.
Totta, vastuu on aina kuulijalla. Sinä voit ihan vapaasti tulkita kuulemasi miten haluat. "Kyy povellamme" kuvastaa hienosti "maailman lellityimmän vähemmistön" nykyistä olemusta Suomessa. Ja täysin riippumatta KV:n tarkoitusperistä.
Quote from: Aldaron on 04.08.2009, 01:15:33
Olisi tietysti pitänyt arvata, että juuri nimimerkin "Totuusko?" kaltaiset ihmiset ottavat KV:n tosissaaan ja tulkitsevat hänen sarkastiset heittonsa tueksi omille Suomea hajoittavalle myyräntyölleen. "Totuusko?" onnistuu, tyylilleen uskollisena, mahduttamaan lyhyeen viestiinsä sekä solvauksen että syytöksen jälleen kerran koko kansanryhmää kohtaan. Kun hän kutsuu suomenruotsalaisia "kyyksi suomenkielisten povella", se on, toisin kuin KV:n heitto jossa hän väliaikaisesti oli omaksuvinaan hurrivihaajan roolin, tarkoitettu otettavaksi todesta. "Totuusko?" tekee sen siis täysin tarkoituksellisesti ja tarkoituksenaan loukata koko kansanryhmää.
Tyypillistä suomenruotsalaista lokerointia. Normaalistihan tuo lokerointi on kuvastanut kielellistä suuntautuneisuutta tyyliin; suomenkieliset=alempiarvoiset - ruotsinkieliset=bättrefolke.
Tyypillistä suomenruotsalaista bättrefolke-kehäpäättelyä tuo analysointisi nimimerkin "Totuusko?" kaltaisista ihmisistä. Sinulla tuntuu olevan valtava tarve analysoida kaikki omistasi poikkeavat mielipiteet henkilökohtaiselle tasolle asti.
Kyllä se nyt vain on niin, että meillä suomalaisillakin voi olla ihan omat mielipiteet Suomen kielipolitiikan mielipuolisuudesta, vaikka totuus saattaisikin kirpaista "herrakansaa". Herätys, svekomaanien valtakausi meni jo...
Quote from: Totuusko? on 02.08.2009, 11:56:53
He halveksivat suomenkieltä ja osoittavat sen myös käytöksellään.
Nimimerkki Totuusko? sen sijaan ei halveksi ruotsin kieltä eikä osoita sitä käytöksellään. :roll: On kyllä varsinainen syytös sellaiselta joka horisee jostain kyistä, svekomaaneista, herrakansasta ja niin edelleen.
Nyt paljastan jotain mitä olemme jo kauan pimittäneet. Koska suunnitelmat ovat jo niin lähellä toteutumista ei pienestä paljastuksesta ole enää haittaa. Suomenruotsalaiset ja me, heidän suomenkieliset lakeijansa joille on luvattu erityisasema tulevassa maailmanjärjestyksessä, olemme yksimielisesti asuinpaikkaan ja ammattiin katsomatta salaliitossa kaikkia muita vastaan. Oli kyseessä kalastaja Paraisilta, huoltoasematyöntekijä Vaasasta tai yritysjohtaja stadista, me kaikki vehkeilemme suomenkielisen kulttuurin hävittämiseksi. Ja mikä parasta, laajemmassa mittakaavassa saamme sen näyttämään siltä kuin juutalaiset olisivat asialla.
Tiesitkö että Barack Obama saa ehdan Hufvudstadsbladetin joka päivä lentopostina Valkoiseen taloon? Vaan miksi...
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 16:38:35
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:20:51
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:45
1. pakkoruotsi Suomessa (ja sama kääntäen eli pakkosuomi Suomessa) k/e
Pakkoruotsi pois.
Quote2. opiskelukiintiöiden suhteuttaminen samanarvoiseksi äidinkieleen katsomatta k/e
Ei välittömästi. Jos on olemassa hyvä oppilaitos joka tuottaa aitoon tarpeeseen koulutettua väkeä ei sen oppilasmäärää kannata laskea vain kielikysymyksen tähden kunhan myös suomenkieliset saavat oppilaitokseen hakea samalta viivalta ja ilman mitään epätasa-arvoisia kiintiö- ja pisterajakikkailuja.
Quote3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.
Quote4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e
Totta kai.
Tuohon liittyy se ero eri yliopistojen välillä johon ylempänä ketjussa pariin otteeseen viittasin. Otetaan esimerkiksi vaikka Helsingin lääkis.
1) Helsingin lääkikseen on perinteisesti ollut vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin.
2) Helsingin lääkis on ainoa joka kouluttaa lääkäreitä ruotsiksi. Tätä varten on erillinen linja, jolle pääsee alemmalla pisterajalla kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle.
3) Helsingin ruotsinkieliselle linjalle pääsyn suhteellinen helppous (nimenomaan suhteessa Helsingin suomenkieliseen linjaan) on suhteutettava koko maan kaikkiin lääkiksiin, siis siihen miten helppoa tai vaikeaa niihin kaikkiin on päästä.
4) Jos oletetaan että Helsingissä pisterajat olisivat sama suomen- ja ruotsinkieliselle linjalle, se johtaisi edellä mainituista syistä siihen, että koko maan mittakaavassa olisi huomattavasti vaikeampi päästä lukemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
5) Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta valtiovalta pitää toivottavana, että joka vuosi valmistuu tietty vähimmäismäärä lääkäreitä jotka puhuvat sekä sujuvaa suomea että sujuvaa ruotsia. Sujuvan suomen takeena muuten on jo sekin seikka, että Helsingin lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla osa opetuksesta annetaan suomeksi. Toisin sanoen suomea huonosti osaava henkilö ei käytännössä pystyisi opiskelemaan myöskään ruotsinkielisellä linjalla.
Myös Helsingin oikiksen ruotsinkieliseen linjaan pätevät samat asiat.
Tämä kaikki lähinnä sen toteamiseksi että nämä asiat ovat käytännössä yleensä aikamoista hienosäätöä, jossa on yritettävä ottaa huomioon aika monta tekijää huomioon samanaikaisesti, yhteiskunnan kokonaisetu lähtökohtana.
eli 1 & 2: myönnät, että että ruotsinkielisen on helpompi päästä lääkiksen kuin suomenkielisen.
3 & 4 :väännät ja käännät faktoja, kirjoittamalla asian vierestä. Et kuitenkaan todista mitään. Jos kirjoitat "suhteellisuudesta" niin kait sinulta löytyy todisteita, että johonkin toisen yliopiston lääkikseen pääsee helpommin kuin ruotsinkieliset ruotsinkieliseen lääkikseen?
5, se että ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan on sinusta OK.
Että tälläistä muka-keskustelua. Paljon kirjoittelua, vähän asiaa......
Quote from: do.ut.des on 27.07.2009, 16:54:48
Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... :(
(http://ruohonjuuri.com/download/file.php?id=1&sid=7645fff4619c83476fa73abecab969e1)
miksei tuo kuva näy suoraan?
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:31:03
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
Olet tietenkin oikeassa, mutta "SL:n änkyräsiipi" ei, kuten ymmärrät, ole samaa mieltä kanssasi. Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien ruotsinkielisten maanmiestensä vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
Tuo ilmiö sisältää kieltämättä varsin runsaasti puhtaan koomisia piirteitä, mutta tarpeeksi monta kertaa toistettuina parhaatkin vitsit vanhenevat ja väljähtyvät.
SL:n talibanisiiven kiivaassa jihadissa omia maanmiehiään vastaan on oikeastaan enemmän kyse psykopatologian kuin politiikan piiriin kuuluvasta ilmiöstä.
ruotsinkieliset järjestöt jakavat aina ruotsalaisuuden päivän aattona palkintoja "netti-aktivisteille", eli RKPn legosotilaille, jotka pyörivät eri keskustelupalstoilla puolustamassa pakkoruotsia ja sinua lainatakseni: "Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien
suomenkielisten maanmiestensä
, jotka vastustavat pakkoruotsia, vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
Onko tässä kyse sitten RKPn änkyräsiivestä vai muusta?
Quote from: Turkulaine on 04.08.2009, 15:42:33
Tiesitkö että Barack Obama saa ehdan Hufvudstadsbladetin joka päivä lentopostina Valkoiseen taloon?
Tuota en tiennytkään, mutta olettaisin Barack Obaman omasta kokemuksestaan huomanneen, että se on pehmeämpää ja hellävaraisempaa herkälle iholle, kuin karheat amerikkalaiset toalettipaperit.
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 14:56:05
Näyttää kyllä selvältä että osalle pakkoruotsin vastustaminen on vain heikko esirippu todelliselle hurrivihalle. Olisi reilumpaa myöntää suoraan vihaavansa hurreja ja haluavansa heille rangaistusta heidän esi-isiensä hyväosaisuudesta (orjalaivojen terva!) kuin pilata tämäkin ketju esittämällä ihmeellisiä väitteitä mm. suomenruotsalaisten maanpuolustustahdosta.
Tässäkään keskustelussa ei ole vissiin vaadittu pakkoruotsia savolaisille tai kivoja kiintiöitä ruotsinkielisille. Varmaan siksi että pakkoruotsi ja kiintiöt ovat miltei kaikkien mielestä huonoja juttuja. Silti on kaivettava kaikki maailman asiat soutamisesta marssilauluihin ruotsinkielisten kyykyttämiseksi.
Nyt on annettava ugripositiosta tukea Aldaronille ihan vain siksi ettei unohdu tosiasiat. Kuten se että ruotsinkieliset ovat tehneet helvetisti duunia sukupolvien ajan tämän maan eteen. Viime aikoina ollaan saatu nähdä minkälaisia ovat harmilliset vähemmistöt ja ainakin minä eläisin mieluummin suomenruotsalaisten ympäröiminä kuin eräiden muiden ryhmien.
koska se ei pidä paikkaansa. En vihaa ruotsinkielisiä naapureitani tai tuttuja, en edes sitä "hoonoa soomea" puhuvaa lähikaupan kassaa, joka melkein päästää alleen aina, kun häneltä kysyy suomeksi jonkin tavaran hyllypaikkaa.
Kuuluupa tuttavapiiriini eräs änkyrä, joka manaa sitä, kuinka silloin, kun hän rakensi talonsa, oli koko kylä ruotsinkielinen, mutta nykyään suomalaiset ovat "vallanneet paikan", niin että hän on kylän ainoa ruotsinkielinen. Eniten hän vihaa sitä, kuinka naapurin poika ja hänen poikansa keskustelevat keskenään englantia, koska naapurin poika ei opettele ruotsia (olenkin aina kysynytkin, että koska hänen poikansa sitten aloittaa suomenkielen opiskelun? :) )
Itse asiassa, jos olisin ruotsinkielinen, niin tottakai liittyisin RKPhen, aivan samoin kuin palkansaajana kuulun ammattiliittoon. RKP ajaa paremmin jäsenistönsä etuja kuin yksikään toinen etujärjestö (SAK, MTK...)
Se että systeemi on mätä ja hyödyttää osaa väestöä, enemmistön kustannuksella, ei ole välttämättä niinkään tavallisen ruotsinkielisen ihmisen syy. Päinvastoin, olisi ruotsinkieliseltä tyhmää olla käyttämättä hyödyksi saavutettuja etuja.
vaikka täällä kuinka keskustellaan ja asia levitää suurempaan tietoisuuteen, niin en usko systeemin muuttuvan demokraattisesti. Etujen saajilla on liikaa rahaa, jolla ostaa poliittista ja muuta vaikustuvaltaa...
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
RKP yrittää maahanmuuton kautta saamaan suomeen lisää ruotsinkielisiä, tarkoituksena estää ruotsinkielisen väestön hupeneminen, joten aihe liittyy läheisesti maahanmuuttoon.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 15:58:49
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 15:42:24Joka tapauksessa tuon sukupolven asioiden takia ei kannata lietsoa epäsopua tuleviin kun mitään estettä rauhanomaiselle yhteiselolle ei kerran ole.
Tästä olen eri mieltä. Suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä vallitsevat merkittävät elintasoerot ovat sikäli mielestäni "este rauhanomaiselle yhteiselolle", että suuret sosioekonomiset erot aiheuttavat väistämättä rikollisuutta alempien kastien keskuudessa.
merkittävät elintasoerot? missä ne näkyvät? täällä länsirannikolla lähinnä siinä, että täkäläiset kunnat saavat suhteessa suuremmat avustukset (TE-keskus jakaa myös suhteessa enemmän rahaa ruotsinkielisiin yrityksiin kuin suomenkielisiin) joilla RKP pyörittää puljua paremmin kuin suomenkieliset. Jos elintasoerot kerran johtuvat lähinnä tukiaisista, on niihin helppo puuttua.
"Koska 'pakkoruotsia' vastustavat vain rikolliset, mielisairaat ja fasistit, mitään asiaperusteita ruotsin opetuksen lakkauttamiselle ei ole eikä voikaan olla. Ja hullujen, rikollisten ja roistojen katuparlamentin mieliksi ei poliittisia päätöksiä ole ennenkään tehty."
~Panu Höglund
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:11:19
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 16:04:453. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Pitäisikö sitten vaikkapa ruotsinkielisiä lääkäreitä kouluttaa samassa suhteessa suomenkielisten kanssa esim. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jotta systeemi olisi tasapuolinen? Luuletko, että tällainen järjestelmä olisi kovin kustannustehokas?
jos sinulla olisi tilastotietoja siitä, että suomenkieliset pääsevät tampereella helpommin lääkikseen kuin ruotsinkieliset omalla linjalleen, niin olisit uskottavampi.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:26:04
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:20:51Quote3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.
Siteeraan Aldaronia tästä ketjusta:
Quote1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
odotan edelleenkin tilastotietoa siitä, että tampereelle pääsee helpommin lääkikseen kuin ruotsinkieliset omankieliseen ahjoonsa.....
Quote from: Pöllämystynyt on 28.07.2009, 19:17:54
Kyllähän nämä Suomen kansan eri ryhmiin kohdistuvat stereotypiat ovat yhä yleisiä, jopa voimakkaita. Savolaisesta saa sanoa rumasti, blondista nyt puhumattakaan, joskus "hurristakin", mutta auta armias, jos sanot jotain negatiivista, tosiasiaakin, pyhästä lehmästä, nykypolitiikan maahantuottamasta toiseudesta. Edes ruotsinkieliset ja saamelaiset eivät ole sellaisen kyseenalaistamattoman tabuaseman ja fanaattisen kritiikiltä suojelun kohteena kuin "kulttuurin rikastuttajat".
sinulle tekisi hyvää tilata Vasabladet, niin pääset enemmän kiinni todellisuuteen. :D
Quote from: Aldaron on 28.07.2009, 02:01:38
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 00:55:46
Yhteinen piirre mamumokutuksessa ja hoonorootsikylttyyrissä on se,
että molemmissa ajetaan laput silmillä etuoikeuksia vähemmistöille.
Ja se on joidenkin mielestä ihan ok ?
Tuo kommentti ja sen tyyli sopivat varsin hyvin havainnollistamaan edellistä viestiäni, etenkin sitä mitä sanoin tiettyjen piirien pyrkimyksestä "kollektiivisen syntipukin" luomiseen.Taas huomaamme, että usein parasta propagandaa "pavor nocturnuksen" edustaman aatesuunnan näkemyksiä vastaan tekevät juuri sen omat edustajat.
M.O.T.
entäpä jos eräs pakkoruotsin puolustaja heittäytyy marttyyriksi, ja kokee kaiken arvostelevan kirjoittelun pakkoruotsista kollektiiviseksi hyökkäykseksi hänen edustamaansa väestönosaa kohtaan? vai sitäkö ei lasketa?
Quote from: Pöllämystynyt on 28.07.2009, 19:42:06
Quote from: pavor nocturnus on 28.07.2009, 19:37:11
QuoteVäestörekisteriin merkityn äidinkielen perusteella.
WHATTAFU..!? Ja tämä käy miten ? Ilmoittaa olevansa suomenruotsalainen ja siihen joku kysely päälle?
Virallisen äidinkielen vaihto on ilmoitusasia. Perusteita ei kysytä, vain henkilötiedot ja uusi äidinkieli, ja kaavakkeen voi ladata netistä. Olen kyllä kuullut, että viranomaiset toisinaan laittomasti lykkäävät päätöstä tai vaativat perusteita. Perusteita ei kuitenkaan tarvitse antaa minkäänlaisia. Jos haluamaasi kieltä ei löydy yleisimpien kielten luettelosta, voit sen nimen kirjoittaa myös itse.
muunmuassa Kokoomuksen suuri poika Kimmo Sasi on tehnyt näin, eli vaihtanut perheensä äidinkielen suomesta ruotsiksi.
en tiedä, miten vaihtoon on vaikuttanut rahakas luottamusvirka Svenska Finlands folktingin johtajistossa....
Quote from: Hannu on 29.07.2009, 00:25:56
Quote from: M.K.Korpela on 28.07.2009, 20:11:11
En luule vaan tiedän että RKP:n johto ei nauti suomenruotsalaisten luottamusta katutasolla ja että nuivuudelle olisi tilaa RKP:ssä. Mitä kirjoittajien mieleen tuo sellainen visio , jossa RKP nuivahtaa ?
Toisin sanoen , kuinka paljon kielikysymys johtuu Astrid Thorsista ja Stefan Wallinista ? Jos RKP järkevöityisi , jäisikö kielikysymys unholaan - eipä tuo arjen uhka ollutkaan ?
Tiedän minäkin, monet työkaverini ovat ruotsinkielisiä eivätkä sanojensa mukaan halua kuulua siihen "elitistiklubiin".
RKP:n nuivistuminen olisi hyvä lähtökohta, mutta näin vaasalaisena, ei riittäisi ei. Kuinka paljon vaasan talousalueen kehityksen jarruna onkaan ollut kieliriidat, toki riitelemiseen tarvitaan aina kaksi, mutta kyllä täällä rkp:läiset lyövät ylimielisyydellään tahdit sille soitolle.
Jos muutoksia ei täydellisen järjettömään kielipolitiikkaan olisi tulossa, kyllä minä yhtä 'nuivasti' suhtautuisin RKP:hen. Mikäli he suostuisivat myöntämään ruotsille sille kuuluvan vähemmistökielen aseman, ja sen oppiminen tehtäisiin täydellisen vapaavalintaiseksi jnejneje voisin jopa äänestää erästä tuttua piilonuivaa' RKP:läistä :D
Olen aivan samaa. mieltä RKP käyttäytyy pohjanmaan rannikollakin, kuin se olisi vähemmistö, jonka pitää pitää vain "omien" puolta. Rannikolla ruotsinkieliset ovat kuitenkin enemmistö, joten heidän etujärjestönsä RKPn pitäisi ajaa koko maakunnan etua, mutta se ajaa vain ruotsnkielisten. Tulevaisuudessa aletaan korkeakouluja ja yliopistoja karsia. Maakuntahallitus voisi helposti ajaa Vaasaan kolmikielistä (suomi, englanti, ruotsi) yliopistoa, mutta RKPn hallitsemana se ajaa Vaasan nyt vain ruotsinkielisen yliopiston säilyttämistä. Tämä johtanee Vaasaan kuihtumiseen pitkän ajan saatossa. Seinäjoki on jo ajanut ohi......
Kiviniemi teki miehen työn irrottaessaan suurimmaksi osaksi suomenkielisen Kokkolan Vaasan suunnasta ja antaa sen suuntautua pohjoiseen, eli Ouluun. Voi kun sama tapahtuisi Vaasallekin....
Quote from: Pöllämystynyt on 29.07.2009, 02:45:53
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 00:05:04
En nimittäin usko, että perustuslakiin kirjattu kahden kansalliskielen periaate tulee tuosta mihinkään muuttumaan. Esim. venäjänkieliset saattavat tavoitella venäjälle jonkinlaista rajoitettua vähemmistökielen asemaa, mutta suomeen ja ruotsiin verrattavaa kansalliskielen laillista statusta venäjä ei tule meillä ikinä saavuttamaan.
Ottaen huomioon tulevan geopoliittisen tilanteen, jossa Venäjä vahvistuu, ja länsi heikkenee, meidän ollessamme Venäjän "etupiiriä", ei venäjän kielen aseman nousu ruotsin rinnalle, tai jopa ruotsin syrjäyttäminen, vaikuta ollenkaan epärealistiselta. Venäjä on taipuvainen puuttumaan naapurimaidensa asioihin, varsinkin näissä olevien venäläisväestöjen asemaan. Venäläisten määrä kasvaa ruotsinkielisten ohi, ja sitten alkavat kovaääniset vaatimukset ja ihmettelyt. Länsi uppoaa silmissä, Ruotsikin on pian vain käryävä slummi, ja Venäjä ja venäläisyys saavat osakseen paitsi kasvavaa pelonsekaista kunnioitusta, myös kasvavaa ihailua. Osa suomalaisista tukee venäläisten vaatimuksia venäjänmielisyytensä vuoksi, toiset monikultturismin vuoksi, osa taas poistaakseen pakkoruotsin, ja osa reaalipoliittisista syistä. Nämä motiivit ovat keskenään jopa vastakkaisia, ne edustavat poliittisen kentän eri puolia, mutta ne keräävät yhteen harvinaisen suuren joukon alati harvenevaa perinteisen kielipolitiikan puolustajien joukkoa vastaan. Pidän ruotsinkielen asemaa jo tuhoon tuomittuna, elleivät puolueet, RKP mukaan lukien, muuta pikaisesti ja jyrkästi periaatteitaan.
Vaikka arvostan venäläistä kulttuuria, kansaa ja kieltä, en tietenkään hyväksy Venäjän (tai minkään suurvallan) sekaantumista Suomen asioihin, enkä hyväksy ylhäältä johdettua ja keinotekoista väestörakenteen muokkausta.
Eiköhän venäjä tule jatkossa tarvitsemaan jokaisen kansalaisensa. Maan väkiluku on syöksykierteessä.
En tiedä mistä sait tuon idean, että ruotsinkieliset olisivat tasapaino venäläisille, mutta kävin jokin aika sitten ruotsinkielisellä keskustelupalstalla ja siellä toiset neuvoivat jotakuta väittämään kaikkia ruotsinkielen vastustajia kommunisteiksi ja että pakkoruotsin vastustajien ainoa tarkoitus on vain iskeä kiilaa suomen ja ruotsinkielisen väestön välille, ja palvella siten venäjän etuja. Näin siis nämä nettikeskustelijat neuvoivat toisiaan. Oletko törmännyt tälläisiin väitöksiin joissakin keskusteluissa?
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 15:54:26
Quote from: EL SID on 29.07.2009, 14:49:44
Tuot ikävästä mieleen karitatyyrin suomenruotsalaisista ja voisiko joku antaa minulle ihan lennosta parin päivän kirjoituskiellon, pliis. Onko tarkoituksesi estää koko keskustelu pakkoruotsista?
Muistaakseni tämän ketjun alkuperäisenä tarkoituksena oli keskustella mahdollisimman rationaaliseen ja asialliseen sävyyn koulujen kielivalinnoista ja kielipolitiikasta yleisesti ottaen. Perusongelmana on kuitenkin se, että monet osanottajat eivät näy kykenevän tähän ilman jatkuvia suomenruotsalaisiin kansanryhmänä kohdistuvia syytöksiä ja solvauksia. Ei tarvitse omata mitään erityistä "marttyyrikompleksia" todetakseen, että esim. minua ei kauheasti riemastuta todeta kerta toisensa jälkeen, että taas uusi likasanko on tyhjennetty sen kansanryhmän päälle johon kuulun, muka "kielipoliittisen keskustelun" varjolla. Odotatko ehkä että sanoisin: "Kiitos, olette aivan oikeassa, lisää tällaista!" Kuten eräs toinen keskustelija totesi, koulujen kielivalintakysymys toimii käytännössä monille pelkkänä tekosyynä tuulettaa omia antipatioitaan ruotsinkielisiä kohtaan. Hyvin monissa viesteissä tämä näkyy erittäin selvästi.
Erään kieliryhmän jatkuva haukkuminen ja panettelu ei mielestäni ansaitse koulutus- ja kielipoliittisen keskustelun nimeä.
En luonnollisestikaan usko sinun, ottaen huomioon viestihistoriasi, olevan edellisestä lauseesta samaa mieltä kanssani.
aikamoista kirjoittelua mieheltä, joka ei ole suostunut kertomaan omaa kantaansa pakkoruotsiin. :D
Quote from: Aldaron on 29.07.2009, 18:45:52
"maksajana"... Ja suomenruotsalaiset eivät sitten maksa veroja, vai? Tiedoksesi: suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin ja suhteessa enemmän veroja kuin "tilastollinen keskivertosuomalainen" seuraavista syistä:
a) suomenruotsalaisten tulotaso on keskimäärin hieman korkeampi kuin "keskivertokansalaisen".
b) suomenruotsalaisilla on keskimäärin jonkin verran enemmän omaisuutta kuin keskivertokansalaisella.
c) suomenruotsalaisten keskimääräinen työttömyysprosentti on selvästi alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin.
d) suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin "keskivertokansalainen", joten myös työkyvyttömien määrä on keskimääräistä alhaisempi kyseisessä kieliryhmässä.
e) kohdista c ja d seuraa, että suomenruotsalaisten huoltosuhde on parempi kuin väestöllä keskimäärin.
En näin ollen sinuna kehuskelisi omaksumallasi "maksajan" roolilla suhteessa ruotsinkieliseen väestöön, joka (mielestäni aivan oikeutetusti, sillä olen progressiivisen verotuksen ja hyvinvointivaltion kannalla) edellä mainitsemistani syistä johtuen maksaa veroja selvästi prosentuaalista osuuttaan enemmän. Suomenruotsalaiset eivät todellakaan ole mikään vapaamatkustajaryhmä tässä maassa.
a) tässä näkee mitä hyötyä on, kun pääsee helpommin yliopistoon kuin suomenkieliset: saa paremman työpaikan ja paremmat tulot.
b) suurempi omaisuus johtuu suuremmista tuloista, joita on käsitelty kohdassa a.
c) Te-keskus myös jakaa suhteessa enemmän rahaa ruotsinkielisiin yrityksiin kuin suomenkielisiin, joka ei luonollisestikaan voi olla vaikuttamatta työttömyyteen. ja puhun nyt Pohjanmaan TE-keskuksen alueesta.
d) Pietarsaaressa on vieläkin paperitehdas. Aina siihen asti, kun paperiliitto ajoi läpi suuret vuorolisät, tekivät ruotsinkieliset pääasiassa päivävuoroja, kun taas suomenkieliset olivat vuorotöissä. Ja kumpi kuluttaa ihmistä enemmän? Jos tilanne on ollut kaikkialla sama, niin terveyserot ovat jälleen kerran osoitus siitä, kuinka ruotsinkielisellä alueella suomenkieliset ovat B-luokan kansalaisia.
e) koska suomenkielisiä on kuitenkin huomattava enemmistö, ja koska ruotsinkieliset kunnat kohtelevat suomenkielisiä asukkaitaan huonommin kuin suomenkieliset ruotsinkielisiä (vrt: ruotsinkielisille perustetaan omia kouluja ja päiväkoteja vaikka olisi vain muutama oppilas, kun taas esimerkiksi närpes kuskaa yläkouluikäisestä asti suomenkieliset lapset kunnan ja kielirajan toiselle puolelle, jopa useita kymmeniä kilometrejä) eli kuluttavat heihin vähemmän veroeuroja, niin kyllä suomenkieliset tässä ovat nettomaksajia. Ruotsinkielisiltä peritty vero hukkunee jo pelkästään ruotsinkielen opettajien palkkaukseen.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 12:05:50
Quote from: do.ut.des on 30.07.2009, 10:39:48
Suomessa kahden kieliryhmän välillä pitäisi tehdä kielipolitiikka sillä periaatteella, että yhden kieliryhmän kieliopiskelut eivät ole sidottu toiseen kieliryhmään eli ruotsinkielisille ei kuulu ja eikä heillä ole oikeutta vaatia mitä suomenkieliset opiskelevat. Sama koskee myös suomenkielisiä. Minä en voisi vähempää välittää mitä kieltä suru-ukot saaristossaan mongertaa. Opiskelkoot vaikka klingonien kieltä. EVVK.
Suomenruotsalaisilla ei saa, eikä pidä olla oikeutta vaikuttaa siihen mitä suomenkielinen lapsi opiskelee.
Minä olen sitä mieltä, että ruotsinkieliset ovat itse ongelmansa tässä maassa aiheuttaneet.
Ahneilla on paskanen loppu, että skool vaan teille rapujuhliinne. 8)
Tietääkseni suomenruotsalaiset eivät päätä koulujen kielivalinnoista vaan niistä päättää viime kädessä eduskunta.
Ja eduskunnassa on tietääkseni varsin suuri suomenkielinen enemmistö.
Nuo ovat tosiasioita, joita ei voi millään selityksillä kumota.
Tyylin ja sananvalintojen puolesta tästä do.ut.desin viestistä heijastuu taas n:nnen kerran, minkälaiselta niiden henkinen horisontti näyttää, joille hurriviha toimii uskonnon korvikkeena ja elämänsisältönä. Eipä käy kateeksi.
lait ovat muutettavissa. ikävä kyllä, raha puhuu näissä asioissa.
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 14:14:24
Quote from: pavor nocturnus on 30.07.2009, 12:25:24
QuoteTietääkseni suomenruotsalaiset eivät päätä koulujen kielivalinnoista vaan niistä päättää viime kädessä eduskunta.
Kyse ei ole valinnasta kuten hyvin tiedät, ruotsin kieltä opetetaan pakolla.
QuoteJa eduskunnassa on tietääkseni varsin suuri suomenkielinen enemmistö.
He eivät tietääkseni ostaneet suomen perustuslakiin epätasa-arvoisia kielilakeja?
QuoteNuo ovat tosiasioita, joita ei voi millään selityksillä kumota.
Tyylin ja sananvalintojen puolesta tästä do.ut.desin viestistä heijastuu taas n:nnen kerran, minkälaiselta niiden henkinen horisontti näyttää, joille hurriviha toimii uskonnon korvikkeena ja elämänsisältönä. Eipä käy kateeksi.
Taas kerran käyt ihmisiä vastaan, jotka eivät puolusta elitistisät suomenruotsalaista hegemoniaa, todella matalaotsaisesti. Jos kaikki suomenruotsalaiset tuomitttaisiin sinun mielipiteitesi ja kirjoituksesi pohjalta, olisi koko porukka perunakellarissa piilossa. Onneksi emme jaa sokeaa marttyyriasennettasi.
1) Niin, se on yksi pakollinen aine muiden joukossa, entä sitten? Pakollisuudesta on päättänyt eduskunta. Jo ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä toinen kotimainen (suomi/ruotsi) oli mitä suurimmassa määrin pakollinen oppiaine kaikissa oppikouluissa. Peruskoulu-uudistuksen ideana oli demokratisoida koulutus ja tuoda kansan enemmistön ulottuville se sama sivistys, josta vain oppikoulua käynyt vähemmistö oli siihen asti päässyt nauttimaan. Tähän sivistykseen taas on niin kauan kuin tässä maassa on ollut sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppikouluja kuulunut molempien kotimaisten kielten hallinta.
Peruskoulu-uudistus vietiin läpi vuosien 1972-1977 välillä. Vielä 60-luvulla oppikoulun kävi käsittääkseni vain noin 20% ikäluokasta. Kuinka ollakaan, tuohon aikaan ei ollut mitään organisoitua "pakkoruotsin" vastustamista, vaikka, kuten sanoin, ruotsi oli pakollinen suomenkielisissä oppikouluissa (kuten suomi ruotsinkielisissä oppikouluissa). Syitä tähän vastustuksen puuttumiseen on etsittävä oppikoululaisten keskimääräisestä sosiaalisesta taustasta, joka oli useimmiten varsin keskiluokkainen. Oppikouluissa vallitsi meikäläisen ylemmän keskiluokan perinteinen henki, jonka mukaan sivistykseen kuului itsestäänselvänä osana toisen kotimaisen hallinta. Tätä ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi.
Tilanne muuttui kuitenkin jonkin verran, kun oppikoulutasoinen sivistys (vähintään yläasteelle asti) tehtiin osaksi oppivelvollisuutta uuden yhtenäiskoulujärjestelmän puitteissa. Perinteisesti ruotsin taitoa oli koulutetun keskiluokan parissa arvostettu, "kansan syvien rivien" parissa taas ei. Kun nyt koko ikäluokkaa ryhdyttiin kouluttamaan samalla tavalla sosiaalisesta taustasta riippumatta, oli väistämätöntä, että ruotsin kieleen kielteisen suhtautumisen jo kotoaan perineiden määrä oli selvästi korkeampi peruskoulussa kuin se oli ollut valtaosaltaan keskiluokkaisessa oppikoulussa. Suhteessa ruotsin kieleen ja sen oppimiseen on siis perinteisesti huomattavia eroa eri sosiaaliluokkien välillä ja tämä on syytä tiedostaa, jotta ymmärtäisimme paremmin "hurrivihan" sosiaalista taustaa.
2) Taas tuo absurdi väite, jonka mukaan virallinen kaksikielisyys perustuslaissa ja toisen kotimaisen pakollisuus kouluissa on muka saatu aikaan lahjomalla.
Tuohon ei ehkä pitäisi edes alentua vastaamaan, mutta vastaan kuitenkin:
väite on täysin älytön eikä tule yhtään järkevämmäksi siitä että sitä jatkuvasti toistetaan näiden SL:n jihadistien toimesta siinä toivossa että mahdollisimman moni foliohattuilua harrastava yksinkertainen sielu uskoo siihen. Sopii hyvin siihen, että hurrivihaajien keskuudessa myös moniin muihin salaliittoteorioihin uskotaan varsin yleisesti. Kuten olen jo aikaisemmin todennut, hurriviha on ymmärrettävä pikemminkin psykopatologisena kuin varsinaisesti poliittisena ilmiönä, vaikka sillä toki on myös syitä, joiden tutkiminen kuuluu sosiologian piiriin.
3) Tuo on jälleen sitä kaksoisstandardia, jota hurrivihaajat yleensäkin soveltavat. Tuon logiikan mukaan "reilu" keskustelu kielikysymyksestä koostuu oikeastaan pelkästä yksimielisestä kuorosta, joka syytää jatkuvalla syötöllä samoja vanhoja valheita, syytöksiä ja solvauksia ruotsinkielisten niskaan ryhmänä. Ruotsin kieltähän ei heidän mielestään saa varsinaisesti puolustaa millään tavalla, koska sen puolustaminen on (tietenkin!) hurrivihaajien mielestä jo lähtökohtaisesti väärin.
Ei auta yhtään, vaikka ruotsin kielen puolustajat kerta toisensa jälkeen kärsivällisesti ja yksityiskohtaisesti kumoavat vastustajiensa väitteet asiapohjalta, sillä hurrivihaajathan eivät periaatteellisista syistä koskaan hyväksy esitettyjä asiaperusteita. Foliohattuteoriat otetaan esiin: eduskunta on muka lahjottu, tutkimukset on muka väärennetty, se että alun perin suomenkielisiksi rekisteröidyt kaksikieliset rekisteröityvät virallisesti ruotsinkielisiksi kuuluu osana hirvittävään salaliittoon Suomen täydelliseksi ruotsalaistamiseksi samoin kuin suomenkielisen ylemmän keskiluokan parissa suositut kielikylpypäiväkodit ja -koulut jne. Tulee sellainen tunne, että hurrivihaajien mielestä suomenruotsalaiset ovat itse asiassa Illuminatien paikallinen haaraosasto...
Kuten jo aikaisemmin olen todennut, eräs perusongelma tämäntyyppisessä debatissa on se, että hurrivihaajat eivät oman ominaisluontonsa mukaisesti käsittääkseni juuri ollenkaan kykene keskustelemaan asiasta ilman ruotsinkieliseen väestöön kohdistettuja etnisväritteisiä herjauksia ja syytöksiä. Ottaen huomioon sen tapakulttuurin, jonka parissa he mitä ilmeisimmin ovat varttuneet, tuo ei oikeastaan ole kovin yllättävää. Ymmärtääkseni he odottavat, että vastustaja laskeutuisi heidän tasolleen ja alkaisi myös argumentoida samaan karkeaan tyyliin, koska siitähän hurrivihaajat saisivat heti uutta vettä myllyynsä. Kun ruotsin kielen puolustaja ei kuitenkaan näin tee vaan ainoastaan
a) toteaa asiallisesti, että ruotsin kielen vastustajien herjaukset ja syytökset loukkaavat ruotsinkielisiä ryhmänä ja että kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvia syytöksiä ei normaalisti pidetä sivistyneeseen keskusteluun kuuluvina ja
b) kohdistaa koko ruotsinkieliseen väestöön kohdistuneiden loukkausten vastineeksi ironiaa ei suomenkieliseen väestöön ryhmänä (kuten hurrivihaajat oman stereotyyppisen ajattelunsa sokaisemina tietysti odottaisivat), vaan siihen pieneen vähemmistöön Suomen kansasta, jonka hurrivihaajat muodostavat, sitä pidetään tietysti "epäreiluna".
Oletan että heidän mielestään on myös epäreilua, että keskimääräisen hurrivihaajan kyky ilmaista itseään suomeksi on useimmiten heikompi kuin keskimääräisen ruotsin kielen puolustajan...
1) kun peruskoulu-uudistus vietiin läpi, niin suomi oli vielä luokkayhteiskunta, jonka huipulla olivat ruotsinkieliset. Niinpä kansakoulusta oppikouluun päässeet katsoivat kuuluvansa parempaan sakkiin, ja paremuuteen kuului ruotsinkielen osaaminen. Ruotsinkieli takasi paikan sen ajan paremman väen mustanaamiokerhoissa.
Nykyään tilanne ei ole tälläinen. Oma ikäluokkanmi ei anna huijata itseään, vaan näkevät karun todellisuuden.
Pakkoruotsin ajoi läpi Johannes Virolainen. Hän ajoi kiivasti läpi pakkoruotsin poistoa, mutta muutti mielensä yhdessä yössä. Toivottavasti joskus saadaan selville, miksi....
(juu, suomihan ei ole korptoitunut, eihän )
2) edelleenkin, mikä sai miehen, joka oli jo saavuttanut mainetta pakkoruotsin vastustajana, muuttamaan mielensä yhtäkkiä? tapaus ei ole ennenkuulumatonta suomessakaan. Mikä esimerkiksi vaikutti Kimmo Sasin päätökseen ryhtyä ruotsinkieliseksi, tai Lipposen (svenka.nu)kiivaaseen ruotsinkielisten etujen ajamiseen suomenkielisten kustannuksella?
3) a) eli heittäydyt marttyriksi? Jotenkin tuttua....
b) no, kokeillaan järjestää kansanäänestys ruotsinkielen kohtalosta. Näinhän sen näkisi, kuinka "pieni" vähemmistö me vastustajat olemme.
Quote from: Jesse Ikälumi on 04.08.2009, 18:46:03
"Koska 'pakkoruotsia' vastustavat vain rikolliset, mielisairaat ja fasistit, mitään asiaperusteita ruotsin opetuksen lakkauttamiselle ei ole eikä voikaan olla. Ja hullujen, rikollisten ja roistojen katuparlamentin mieliksi ei poliittisia päätöksiä ole ennenkään tehty."
~Panu Höglund
kertoo kaiken panusta. ;D ;D ;D ;D ;D
Quote from: EL SID on 04.08.2009, 19:49:41
Quote from: Jesse Ikälumi on 04.08.2009, 18:46:03
"Koska 'pakkoruotsia' vastustavat vain rikolliset, mielisairaat ja fasistit, mitään asiaperusteita ruotsin opetuksen lakkauttamiselle ei ole eikä voikaan olla. Ja hullujen, rikollisten ja roistojen katuparlamentin mieliksi ei poliittisia päätöksiä ole ennenkään tehty."
~Panu Höglund
kertoo kaiken panusta. ;D ;D ;D ;D ;D
Olen enemmän huolestunut ihan tavallisisten suomalaisten välinpitämättömyydestä ruotsinkielen dominoivasta asemasta Suomessa, kuin höglundin-akan-pojan viiltävästä satiirista. Niin kauan, kun maassamme on ruotsinkielen asema kaupan (=rahalla ostettavissa) ja ostajina yhtä "höveliä" henkilöitä kuten Lipponen ja Virolainen (RIP) olivat, on ruotsinkielen elitistinen ja häpeällinen asema suomenkieleen nähden turvattu. JOKAISEN SUOMALAISEN (tai ainakin suomenkielisen) tulisi olla ylpeä Suomesta ja suomenkielestä, sillä maamme ja kielemme on ainutlaatuinen monessakin suhteessa muihin verrattuna. Jo yksistään olemassaolomme itsenäisenä kansakuntana ja suomenkielisenä kansana, on sinänsä melkoinen saavutus ja oikeastaan jopa melkoinen onnenpotku. Siitä kiittäminen tulisi kohdistaa enemmän itään kuin länteen. Pakkovenäjäkin olisi historian valossa oikeutetumpi/parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi.
Quote from: Totuusko? on 07.08.2009, 22:42:20Pakkovenäjäkin olisi historian valossa oikeutetumpi/parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi.
Noh,noh, eipäs nyt sentään liioitella.
Quote from: Totuusko? on 07.08.2009, 22:42:20
Olen enemmän huolestunut ihan tavallisisten suomalaisten välinpitämättömyydestä ruotsinkielen dominoivasta asemasta Suomessa, kuin höglundin-akan-pojan viiltävästä satiirista. Niin kauan, kun maassamme on ruotsinkielen asema kaupan (=rahalla ostettavissa) ja ostajina yhtä "höveliä" henkilöitä kuten Lipponen ja Virolainen (RIP) olivat, on ruotsinkielen elitistinen ja häpeällinen asema suomenkieleen nähden turvattu. JOKAISEN SUOMALAISEN (tai ainakin suomenkielisen) tulisi olla ylpeä Suomesta ja suomenkielestä, sillä maamme ja kielemme on ainutlaatuinen monessakin suhteessa muihin verrattuna. Jo yksistään olemassaolomme itsenäisenä kansakuntana ja suomenkielisenä kansana, on sinänsä melkoinen saavutus ja oikeastaan jopa melkoinen onnenpotku. Siitä kiittäminen tulisi kohdistaa enemmän itään kuin länteen. Pakkovenäjäkin olisi historian valossa oikeutetumpi/parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi.
Onpa todella dominoiva asema ruotsin kielellä. Yhtäältä ruotsi on niin hyödytön kieli ja siihen ei missään edes koskaan törmää, toisaalta sillä on hirmuinen yliasema kaikessa. Mikä sattuu milloinkin palvelemaan yksikielisyyskaaderin ajatusperiä.
Lainatussa viestissä alkaa hahmottua aika hyvin tuo hurrinkurmoottajaosaston arvomaailma. Kansallismielisenä suomenkielisenä minua ei harmita lainkaan että meillä on suomenruotsalaisten kaltainen kotoperäinen vähemmistö. Jos mitään ymmärtäisit siitä, millaista on elää venäläisten väestönsiirtojen kohdemaassa potkittuna alkuperäiskansana, et edes vitsilläsi laukoisi tuollaisia pakkovenäjäjuttuja.
Quote from: Totuusko? on 04.08.2009, 10:26:41
Kyllä se nyt vain on niin, että meillä suomalaisillakin voi olla ihan omat mielipiteet Suomen kielipolitiikan mielipuolisuudesta, vaikka totuus saattaisikin kirpaista "herrakansaa". Herätys, svekomaanien valtakausi meni jo...
1) ..."meillä
suomalaisillakin"... Käsittääkseni kaikki keskustelun osanottajat ovat tähän asti olleet
suomalaisia, äidinkielestä riippumatta. Suomen- ja ruotsinkieliset ovat
kieliryhmiä, eivät erillisiä kansoja. Lisäksi kaksikielisen identiteetin omaavat (kuten esim. allekirjoittanut) kuuluvat itse asiassa käytännössä molempiin kieliryhmiin samanaikaisesti, vaikka vain jompaankumpaan niistä voikin lain mukaan periaatteessa kuulua. Käsite
Suomen kansa sisältää molemmat kieliryhmät. Yleensä tätä pidetään kyllä selviönä, mutta näköjään siitä täytyy taas muistuttaa.
2) Suomen kielipolitiikasta päättää eduskunta. Edustajat valitsee Suomen kansa. Jos kansan enemmistö olisi virallista kaksikielisyyttä vastaan, se olisi jo ajat sitten vaihtanut edustajansa toisiin, sillä tätä samaa kielipoliittista peruslinjaa on toteutettu koko itsenäisyytemme ajan. Kaksikielisyyspykälän poistamista perustuslaista yritettiin 30-luvulla, jolloin yksikielisyyslinjan kannatus oli korkeammalla kuin koskaan sen jälkeen, mutta silloinkin yksikielisyyden puolesta äänesti vain 76 edustajaa (IKL:n, Maalaisliiton, Pienviljelijäpuolueen ja Kansanpuolueen ryhmät kokonaan ja osa Kokoomuksen ryhmää). Kaksikielisyyden kannalla oli RKP:n ja koko poliittisen vasemmiston (tuohon aikaan yhtä kuin SDP) lisäksi myös koko Kansallisen Edistyspuolueen ryhmä ja osa Kokoomuksen ryhmästä. Kokoomus oli tosiaan ainoa puolue joka jakaantui tässä kysymyksessä. Lisäksi on otettava huomioon, että koska kyse oli perustuslain pykälästä, edes yksinkertainen enemmistö ei olisi riittänyt sen muuttamiseen.
3) "herrakansaa"... Aika mielenkiintoinen luonnehdinta. Kaipa sinä tosiaan sisimmässäsi noin ajattelet, mutta sisäistämääsi käsitystä ruotsinkielisen väestön "todellisesta" olemuksesta ei oikein voi pitää argumenttina.
4) "svekomaanien valtakausi meni jo"... Tiedän. Se meni itse asiassa jo aika monta sukupolvea ennen meidän kaikkien syntymää, nimittäin silloin, kun suomesta tuli maamme toinen virallinen kieli ruotsin rinnalle. Ruotsihan oli pitkään Suomen Suuriruhtinaskunnan ainoa virallinen kieli siitä yksinkertaisesta syystä, että sen hallinto perustui Ruotsin 1700-luvun lopulla säädettyihin perustuslakeihin, jotka lähtivät siitä, että ruotsi oli valtakunnan ainoa hallintokieli.
Onko sinulla muita yhtä "mullistavia" historiallisia faktoja kerrottavana?
Quote from: EL SID on 04.08.2009, 19:18:48
aikamoista kirjoittelua mieheltä, joka ei ole suostunut kertomaan omaa kantaansa pakkoruotsiin.
Vaikka oletkin niitä, jotka aina palaavat tähän samaan aiheeseen, sinulta on nähtävästi jäänyt lukematta pitkä kirjoitukseni 8.7. ketjussa "Ruotsin kielen vastustaminen" (vastaus #420), jonka suosittelen lukemaan kokonaan ja jossa erittelen muutamia niistä syistä, joiden takia pidän toisen kotimaisen pakollisuutta kouluissa parempana vaihtoehtona kuin pakollisuuden poistamista (syitä löytyisi lisääkin, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää). En viitsi lainata tähän tuota kirjoitusta kokonaisuudessaan, mutta lainaan siitä kuitenkin lopun:
"On ollut puhetta ruotsin kielen opetuksen aikaistamisesta yhä useammassa koulussa niistä syistä joihin juuri viittasin. Käsittääkseni nykyinen opetusministeri ei ole mitenkään vieras tälle ajatukselle. Paras ratkaisu olisi, jos ruotsi alkaisi kaikissa kouluissa samaan aikaan kuin suomi ruotsinkielisissä kouluissa eli 3. luokalla. Mm. Paavo Lipponen on tämän ratkaisun kannalla, mutta saa nähdä, mikä on käytännössä poliittisesti mahdollista.
Kiteytys kaikesta edellisestä: toisen kotimaisen pakollisuuden tärkein käytännöllinen pointti on maksimoida peruskoulua käyvän koulutus- ja uramahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa
hyvällä ruotsin kielen taidolla on todellisuudessa paljon enemmän painoarvoa (monessakin mielessä) kuin monet haluavat uskoa."
Tämä on kyllä ihan yksiselitteistä tekstiä. Väitteesi siitä että en muka olisi kertonut kantaani tässä asiassa ei siis pidä paikkaansa.
Muuten: ainakin minun mielestäni paljon mielenkiintoisempaa kuin jonkin henkilön kanta johonkin kysymykseen on se, miten hän sen perustelee, ei mielipide sinänsä. Mielipiteenhän voi omata kuka hyvänsä, vaikka ei osaisikaan kunnolla perustella
miksi.
Tässä täyttä asiaa, ainakin toiselta osapuolelta. Olav muistuttaa perusteluineen lähinnä monikultturisteja >:(
http://www.youtube.com/watch?v=t_CokDGoACY&feature=related
EDIT:
osa 2
http://www.youtube.com/watch?v=syWXjaW2RY8&feature=related
Aikamoinen inttäjä tuo Melin ja kaikki ontuvimmat argumentit mukana alkaen siitä että ruotsi on mukamas joku portti saksan opiskelemiseen. Eiköhän paras portti saksan kieleen ole saksan opiskeleminen. >:(
Talallakin oli kummallisia juttuja 1500 kielikunnasta ja siitä että Suomi ja Ruotsi olisivat jotain kääpiökieliä. Ne ovat varsin suuria kieliä joskaan eivät jättiläisiä. Kielen opiskelemisen hyöty taas ei liity mitenkään siihen kuinka paljon kieltä äidinkielenään puhuvia on vaan siihen kenen ja minkä kanssa itse on tekemisissä. Opiskelemalleni espanjan kielelle (350-500 miljoonaa) on ainakin ollut mitättömän vähän käyttöä verrattuna eestin kielelle (1,25 miljoonaa) tai ruotsin kielelle (10 miljoonaa).
Tämän keskustelun kannalta tuo oli sikäli irrelevantti väittely että vissiin täällä on jo aikoja sitten löydetty yhteisymmärrys siitä että pakkoruotsia ei tarvita. Vai oliko Aldaron pakkoruotsin kannattaja? Minä en ainakaan.
Quote from: EL SID on 04.08.2009, 18:24:26
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:31:03
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
Olet tietenkin oikeassa, mutta "SL:n änkyräsiipi" ei, kuten ymmärrät, ole samaa mieltä kanssasi. Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien ruotsinkielisten maanmiestensä vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
ruotsinkieliset järjestöt jakavat aina ruotsalaisuuden päivän aattona palkintoja "netti-aktivisteille", eli RKPn legosotilaille, jotka pyörivät eri keskustelupalstoilla puolustamassa pakkoruotsia ja sinua lainatakseni: "Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien suomenkielisten maanmiestensä, jotka vastustavat pakkoruotsia, vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
Tuokaan "argumenttisi" ei pidä paikkaansa. Olen sanonut hyvin selvästi, että toisen kotimaisen pakollisuuden vastustaminen ja "hurriviha" ovat kaksi eri asiaa.
Totesin
tässä samassa ketjussa (joten sinun voisi edellyttää lukeneen sen) 30.7. (vastaus #288) seuraavaa:
"Ruotsin pakollisuuden vastustaminen
sinänsä ei minun mielestäni ole mitään "hurrivihaa", sillä siitä, niin kuin minkä tahansa kouluaineen pakollisuudesta, voi periaatteessa keskustella
asiallisin argumentein. Ongelma on kuitenkin siinä, että ne jotka
oikeasti kärsivät hurrivihasta käyttävät "pakkoruotsikysymystä" pelkkänä tekosyynä ilmaistakseen ruotsinkielistä väestöä ja ruotsin kieltä vastaan tuntemaansa inhoa. Totta kai on
myös asiallisia "pakkoruotsin" vastustajia, mutta sellaiset pysyttelevät tämäntapaisessa keskustelussa useimmiten taka-alalla, sillä heillä on useimmiten toisenlaiset prioriteetit ja muutakin tekemistä.
Ei ole sinänsä kovin yllättävää, että juuri ne jotka eniten inhoavat ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä (ja tämä inho on ilmaistu jo aika monta kertaa hyvin selvästi monen tälle foorumille osallistuvan toimesta) pitävät yleensä
eniten esillä "pakkoruotsikysymystä".
Tiivistän:
1) Jos joku osaa argumentoida ruotsin kielen pakollisuutta vastaan asiallisin perustein ilman ruotsinkieliseen väestöön, ruotsin kieleen jne kohdistuvia loukkauksia ja panettelua, pidän sitä täysin legitiiminä. Olen tosin eri mieltä ja pystyn tarvittaessa perustelemaan hyvin yksityiskohtaisesti miksi olen eri mieltä, mutta pidän täysin oikeutettuna sitä että hän on tästä asiasta eri mieltä kanssani.
2) Jos joku ei osaa näin tehdä vaan sotkee asiaan ruotsinkieliseen väestöön
ryhmänä ja ruotsin kieleen
sinänsä kohdistuvia loukkauksia, en pidä sitä millään tavalla legitiiminä. Kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvat jatkuvat syytökset ja loukkaukset tappavat pakostakin kaiken asiallisen keskustelun."
(Lainaus päättyy)
Quote from: Turkulaine on 08.08.2009, 11:28:20
Vai oliko Aldaron pakkoruotsin kannattaja?
Pitää paikkansa, sillä pakollisuuden säilyttämisessä näen tosiaan vähemmän huonoja puolia kuin pakollisuuden poistamisessa. Ainoa hyvä puoli pakollisuuden poistamisessa olisi tietenkin se, että keskimääräinen motivaatiotaso koulun ruotsinryhmissä nousisi, minkä voisi olettaa parantavan oppimistuloksia.
Eräs huonoista puolista taas olisi se, että osa niistä, jotka
eivät olisi 13-vuotiaina (tunnetusti henkisen kypsyyden huippu... 8)) tulleet valinneeksi ruotsia, kuitenkin jossain vaiheessa tulisi katumapäälle tuon valintansa takia, ja näin
jopa siinä tapauksessa että sekä yliopisto-opinnoista että kaksikielisten kuntien
kaikilta virkamiehiltäkin poistettaisiin toisen kotimaisen osaamisen vaatimus. Oletetaan vaikkapa seuraavanlaiset tapaukset:
1) Joku haluaisi hakea vaikka Hankenille tai jollekin ruotsinkieliselle opintolinjalle opiskelemaan,
mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
2) Joku haluaisi opiskella Ruotsissa tai jossain muussa Pohjoismaassa,
mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
3) Joku hakisi työpaikkaan, johon ruotsin osaaminen on meriitti,
mutta ei olisi lukenut koulussa ruotsia.
Ja muita vastaavia esimerkkejä. Lisäksi ruotsin pakollisuuden poistuminen voisi joillakin paikkakunnilla johtaa siihen, että vapaaehtoisia paikalliseen ruotsinryhmään olisi liian vähän opetusryhmän perustamiseksi (ellei sitten minimikooksi määritettäisi
yksi oppilas), joten nekään, jotka
haluaisivat opiskella ruotsia, eivät saisi tätä mahdollisuutta.
Kaikki tuollainen lisäisi yksilötasolla koettua katkeruutta paljon enemmän kuin ruotsin nykyinen pakollisuus enkä haluaisi olla myötävaikuttamassa siihen. Kuten sanoin, toisen kotimaisen pakollisuutta on täysin mahdollista vastustaa ihan vilpittömin perustein, mutta käytännön lopputulos olisi hyvin todennäköisesti
kokonaisvaikutukseltaan nykyistä tilannetta huonompi.
Lisäksi vielä eräs juttu, jota ei useinkaan tulla ajatelleeksi: jos toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi, se koskisi tietenkin myös suomea ruotsinkielisissä kouluissa. Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai voimakkaan ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa (esim Maalahti) jotkut oppilaat voisivat lyhytnäköisesti jättää suomen pois ajatellen etteivät muka kuitenkaan tarvitse sitä myöhemmin. Jos kotikunnasta ei sitten löydykään sopivaa työtä, edessä on muutto Ruotsiin, jolloin Suomi menettää näiden ihmisten työpanoksen,
koska heille annettiin mahdollisuus tehdä kouluikäisinä tyhmä valinta. Juuri tällä tavalla Suomi menetti sodanjälkeisinä vuosikymmeninä noin 50 000, valtaosaltaan pelkän kansakoulun (jossa ei toista kotimaista opiskeltu) käyneen suomenruotsalaisen (ja heidän jälkeläistensä) työpanoksen, kun maaseudun rakennemuutos rajoitti mahdollisuuksia kotikunnassa ja suomen kielen taidot eivät olleet riittäviä Helsingin, Turun jne työmarkkinoille. Tuossa tilanteessa nämä kymmenet tuhannet tietenkin muuttivat Ruotsiin.
Ahvenanmaa muuten toimii tässä suhteessa varoittavana esimerkkinä. Aikaisemmin suomi oli sielläkin pakollinen oppiaine, mutta koska niin moni abiturientti reputti suomen, maapäivät tekivät suomesta vapaaehtoisen oppiaineen jo vuosia ennen kuin eduskunta v. 2004 poisti toisen kotimaisen pakollisuuden yo-kirjoituksissa. Tähän Ahvenanmaan maapäivien mielestäni lyhytnäköiseen päätökseen ei Helsingistä käsin ikävä kyllä voinut puuttua, sillä Ahvenanmaan itsehallintolain (jota eduskunta ei voi muuttaa muuten kuin maapäivien suostumuksella) mukaan tämäntapaiset kysymykset kuuluvat maakunnan omaan kompetenssiin, ei valtakunnan. Seurauksena tästä on ollut, että suomenryhmien keskimääräinen motivaatio tosin varmasti on parempi kuin aikaisemmin, mutta suomen kirjoitti esim. v. 2008 vain 25% Ahvenanmaan abeista. Voi lisäksi olettaa, että suomea lukevien osuus on lukiossa suurempi kuin peruskoulun puolella, vaikka suomen voi aloittaa vain peruskoulussa. Ahvenanmaalaisnuorten taipumus lähteä jatko-opintoihin Ruotsiin (siis Manner-Suomen sijasta) on käsittääkseni suurempi nykyisin kuin niinä aikoina, jolloin suomi vielä oli pakollinen kieli. Suurin osa Ruotsissa opiskelevista ahvenanmaalaisista myös jää sinne.
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
Pitää paikkansa, sillä pakollisuuden säilyttämisessä näen tosiaan vähemmän huonoja puolia kuin pakollisuuden poistamisessa. Ainoa hyvä puoli pakollisuuden poistamisessa olisi tietenkin se, että keskimääräinen motivaatiotaso koulun ruotsinryhmissä nousisi, minkä voisi olettaa parantavan oppimistuloksia.
Minusta hyviin puoliin tulee laskea myös se, että hurrinvihaajat joutuisivat keksimään uusia syitä vihata kun pakkoruotsi olisi poistettu.
QuoteEräs huonoista puolista taas olisi se, että osa niistä, jotka eivät olisi 13-vuotiaina (tunnetusti henkisen kypsyyden huippu... 8)) tulleet valinneeksi ruotsia, kuitenkin jossain vaiheessa tulisi katumapäälle tuon valintansa takia, ja näin jopa siinä tapauksessa että sekä yliopisto-opinnoista että kaksikielisten kuntien kaikilta virkamiehiltäkin poistettaisiin toisen kotimaisen osaamisen vaatimus. Oletetaan vaikkapa seuraavanlaiset tapaukset:
Muuten totta mutta mielestäni mittasuhteet huomioiden riittämätön peruste. Suomenkielisiä on absoluuttisesti kovin vähän Hankenissa, Akademissa tai menossa johonkin hommiin Ruotsissa. Ei mitään järkeä kiusata koko Savoa heidän takiaan, etenkään kun pakkoruotsin oppimistulokset ovat heikkoja niillä joilla ei ole motivaatiota. Hitain osa ei ilmeisesti osaa muuta kuin kirjoittaa "hoono ruåtsi" -tyyppistä skeidaa keskustelupalstoille soimatessaan ruotsinkielisiä.
Jatkossa nuo opiskelu- ja työpaikat menisivät edelleen sille (lounaiselle) osalle väestöä joka katsoo että naapurin ja oman rannikon kieltä olisi ehkä fiksua vähän opiskella.
QuoteJa muita vastaavia esimerkkejä. Lisäksi ruotsin pakollisuuden poistuminen voisi joillakin paikkakunnilla johtaa siihen, että vapaaehtoisia paikalliseen ruotsinryhmään olisi liian vähän opetusryhmän perustamiseksi (ellei sitten minimikooksi määritettäisi yksi oppilas), joten nekään, jotka haluaisivat opiskella ruotsia, eivät saisi tätä mahdollisuutta.
Hyvä pointti. Luulen että ongelma ei ole suuren suuri. Asutuskeskuksissa alueilla joissa on ruotsinkielisiä ihmiset ehkä haluavat opiskella kieltä. Muualla voidaan yhdistää lähialueen kouluista ruotsinluokka mikäli tarpeellista (vrt. elämänkatsomustieto).
Epäilen että keskellä Itä-Suomen landea ei vaan oikeasti ole ketään joka haluaisi opiskella ruotsia sen enempää kuin muuttaa Ruotsiin tai lähteä Hankeniin. En näe syytä pakkosyöttää heille 6+ vuotta svenskaa vain varmuuden vuoksi. Ymmärrän kyllä että lapset ja nuoret eivät ole vielä kypsiä tekemään päätöksiä, mutta heidän vanhemmilleen lienee selvää ovatko he joskus tarvinneet ruotsin kieltä. Minua kannustettiin opiskelemaan ruotsia kotona koska sille on ollut vanhemmilleni virkamiesruotsista riippumatonta tarvetta.
QuoteKaikki tuollainen lisäisi yksilötasolla koettua katkeruutta paljon enemmän kuin ruotsin nykyinen pakollisuus enkä haluaisi olla myötävaikuttamassa siihen. Kuten sanoin, toisen kotimaisen pakollisuutta on täysin mahdollista vastustaa ihan vilpittömin perustein, mutta käytännön lopputulos olisi hyvin todennäköisesti kokonaisvaikutukseltaan nykyistä tilannetta huonompi.
Minua ei kyllä ihan hirveästi liikuta jos joltakulta jää työpaikka saamatta ja katkeroituu. Ehkä sitten osaavat kertoa lapsilleen ruotsin kielen oppimisen tärkeydestä tai jotain.
Muistat kuitenkin että SL:n mukaan ruotsi on hyödytön kääpiökieli ja ihmiselle on parempi lukea ranskaa ja saksaa. Nämä uudet ruotsia oppimattomat ovat siis paremmassa asemassa, eivät suinkaan huonommassa! Tosin johtuen siitä, että niin omassa kuin naapurimaassamme puhutaan ruotsia, on minulle ollut verrattomasti enemmän hyötyä ruotsin kielestä. Mutta en lähde tästä mittelemään Heikki Talan kaltaisen auktoriteetin kanssa :)
QuoteLisäksi vielä eräs juttu, jota ei useinkaan tulla ajatelleeksi: jos toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi, se koskisi tietenkin myös suomea ruotsinkielisissä kouluissa.
Toki. En usko että tämä olisi suuri ongelma. Suomenruotsalaisissa perheissä osataan varmasti arvioida kannattaako se mukelo laittaa suomentunneille vai ei. Muutaman närpeksessä leipänsä ostavan takia ei kannata kiukkuunnuttaa koko umpisuomenkielistä kansaa tuolla jossain. Lukekoot sitä venäjäänsä jos sitä pitää osata. Utsjoella lukisivat kuulemma mieluusti Norjaa.
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45euraavanlaiset tapaukset:
1) Joku haluaisi hakea vaikka Hankenille tai jollekin ruotsinkieliselle opintolinjalle opiskelemaan, mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
2) Joku haluaisi opiskella Ruotsissa tai jossain muussa Pohjoismaassa, mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
3) Joku hakisi työpaikkaan, johon ruotsin osaaminen on meriitti, mutta ei olisi lukenut koulussa ruotsia.
Älä nyt herran jestas viitsi naurattaa. Koulussa opitulla pakkoruotsilla ei ole mitään jakoa päästä johonkin Hankeniin tai ruotsalaiseen oppilaitokseen opiskelemaan, saatika sitten suorittaa niitä opintoja jos jollain ihmeellä pääsisi sisään. Itsekin olen tietysti suorittanut nuo opinnot ihan hyvillä arvosanoilla, ja asunut paikkakunnilla joissa puolet asukkaista ovat ruotsinkielisiä. Tästä huolimatta en osaa puhua ruotsia paskaakaan, enkä varmasti pystyisi suoriutumaan minkäänlaisesta koulutuksesta kyseisellä kielellä ellen opettelisi sitä oikeasti puhumaan.
Jos henkilö haluaa mennä Hankeniin tai Ruotsiin opiskelemaan, hän tietenkin opettelee ruotsia riippumatta siitä onko se pakollista vai ei. Mitään järjen hiventäkään ei ole 'opettaa' (kuten sanoin, ei sitä oikeasti edes opi) sitä kaikille siltä varalta että ehkä 1% haluaa jatkossa opiskella ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Ylipäänsä koko ruotsin kielen 'tarve' on Suomessa täysin keinotekoinen ja keksitty asia. Sitä 'tarvitaan' juuri siksi että sitä pakotetaan tarvitsemaan. Jos ei pakotettaisi, ei olisi tarvettakaan.
Opetettavan ruotsinkielen voisi helposti muuttaa vaikka norjaksi. Se on lähes sama kieli kuin ruotsi, mutta siihen ei liity historiallista taakkaa, mikä pakkoruotsissa on ikuisesti läsnä.
Niin sanottu hurriviha on täysin oikeutettua. Suomi kun oli rapiat 600 vuotta täysin siirtomaan asemassa, ja ruotsalaisimperialistien sekä heidän hännystelijöidensä jälkikasvu eli ns. suomenruotsalaiset, finlandsvenskit nauttivat edelleen järjettömistä ja moraalittomista etuoikeuksista, vaikka heidän osuutensa kansasta on hyvin pieni.
Etuoikeudet he ovat onnistuneet säilyttämään mm. rahalla, joka on peräisin pitkään kestäneestä suomalaisten riistämisestä ja sortamisesta.
Lyön vähän lusikkaani tähänkin soppaan. Itse suhtaudun perusmyönteisesti Suomen ruotsinkielisenn kansanosaan. Kokemusta heistä on lapsuuden ajoilta kavereina sekä myöhemmin ruotsinkelisestä oppilaitoksesta, jossa "opiskelin" nuorena.
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
Pitää paikkansa, sillä pakollisuuden säilyttämisessä näen tosiaan vähemmän huonoja puolia kuin pakollisuuden poistamisessa. Ainoa hyvä puoli pakollisuuden poistamisessa olisi tietenkin se, että keskimääräinen motivaatiotaso koulun ruotsinryhmissä nousisi, minkä voisi olettaa parantavan oppimistuloksia.
Tästäkin minulla on kokemusta ja tuo kokemus on valitettavasti muuttanut kantaani pakkoruotsille kielteisempään suuntaan. Olen kohdannut runsaasti peruskoulun päättäneitä normaaleja ja terveitä nuoria, jotka ovat opiskelleet kolme vuotta ruotsia ilman, että osaavat sanoa yhtään mitään tuolla kielellä. Voidaan siis sanoa, että rahaa on mennyt hukkaan tätä opetusta annettaessa.
QuoteEräs huonoista puolista taas olisi se, että osa niistä, jotka eivät olisi 13-vuotiaina (tunnetusti henkisen kypsyyden huippu... 8)) tulleet valinneeksi ruotsia, kuitenkin jossain vaiheessa tulisi katumapäälle tuon valintansa takia, ja näin jopa siinä tapauksessa että sekä yliopisto-opinnoista että kaksikielisten kuntien kaikilta virkamiehiltäkin poistettaisiin toisen kotimaisen osaamisen vaatimus. Oletetaan vaikkapa seuraavanlaiset tapaukset:
Itse olen pähkäillyt tämän kohdan niin, että ruotsi voisi olla pakollinen kieli vain lukiossa. Ammattikoulun yhdellä ruotsinkurssilla ei ole mitään merkitystä kielen oppimisessa.
Quote1) Joku haluaisi hakea vaikka Hankenille tai jollekin ruotsinkieliselle opintolinjalle opiskelemaan, mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
Miksi joku haluaisi opiskella ruotsin kielellä jos voi opiskella omalla äidinkielelläänkin? Muissa kuin itse kielen opiskeluissa on kieli väline, jolla asioita opiskellaan eikä itsetarkoitus.
Quote2) Joku haluaisi opiskella Ruotsissa tai jossain muussa Pohjoismaassa, mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
Ruotsissa varmaan voi opiskella myös englannin kielellä kuten meillä Suomessakin?
Quote3) Joku hakisi työpaikkaan, johon ruotsin osaaminen on meriitti, mutta ei olisi lukenut koulussa ruotsia.
Tässä tietenkin on etu niillä, jotka jo ruotsia osaavat. Omien havaintojeni mukaan näitä työpaikkoja dominoivat esim. laivoilla äidinkielenään ruotsia puhuvat.
QuoteJa muita vastaavia esimerkkejä. Lisäksi ruotsin pakollisuuden poistuminen voisi joillakin paikkakunnilla johtaa siihen, että vapaaehtoisia paikalliseen ruotsinryhmään olisi liian vähän opetusryhmän perustamiseksi (ellei sitten minimikooksi määritettäisi yksi oppilas), joten nekään, jotka haluaisivat opiskella ruotsia, eivät saisi tätä mahdollisuutta.
Tämä tilannehan on jatkuvasti muidenkin valinnaisten kielien kohdalla.
QuoteLisäksi vielä eräs juttu, jota ei useinkaan tulla ajatelleeksi: jos toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi, se koskisi tietenkin myös suomea ruotsinkielisissä kouluissa.
Ahvenanmaalaisnuorten taipumus lähteä jatko-opintoihin Ruotsiin (siis Manner-Suomen sijasta) on käsittääkseni suurempi nykyisin kuin niinä aikoina, jolloin suomi vielä oli pakollinen kieli. Suurin osa Ruotsissa opiskelevista ahvenanmaalaisista myös jää sinne.
Tätä olen itsekin kovasti pohtinut. Pakkoruotsin poistaminen saattaisi johtaa yleisemminkin kansanryhmien välien etääntymiseen. Tarkoittaisihan se myös pakkosuomen poistumista ruotsinkielisistä kouluista. Vai tarkoittaisiko? Itse pidänkin tätä kohtaa kaikkein valideimpana perusteena ruotsin pakollisuuden säilyttämiselle.
Quote from: Rankkibus on 08.08.2009, 17:58:58
Opetettavan ruotsinkielen voisi helposti muuttaa vaikka norjaksi. Se on lähes sama kieli kuin ruotsi, mutta siihen ei liity historiallista taakkaa, mikä pakkoruotsissa on ikuisesti läsnä.
Niin sanottu hurriviha on täysin oikeutettua. Suomi kun oli rapiat 600 vuotta täysin siirtomaan asemassa, ja ruotsalaisimperialistien sekä heidän hännystelijöidensä jälkikasvu eli ns. suomenruotsalaiset, finlandsvenskit nauttivat edelleen järjettömistä ja moraalittomista etuoikeuksista, vaikka heidän osuutensa kansasta on hyvin pieni.
Etuoikeudet he ovat onnistuneet säilyttämään mm. rahalla, joka on peräisin pitkään kestäneestä suomalaisten riistämisestä ja sortamisesta.
En kai ikinä totu siihen että tosiaan on ihmisiä, jotka ihan
oikeasti uskovat tuollaiseen. Jos asenne on jo lähtökohtaisesti tuollainen, en usko minkään määrän valistusta enää tehoavan.
Quote from: Hippo on 08.08.2009, 18:48:10
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
Lisäksi vielä eräs juttu, jota ei useinkaan tulla ajatelleeksi: jos toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi, se koskisi tietenkin myös suomea ruotsinkielisissä kouluissa.
Ahvenanmaalaisnuorten taipumus lähteä jatko-opintoihin Ruotsiin (siis Manner-Suomen sijasta) on käsittääkseni suurempi nykyisin kuin niinä aikoina, jolloin suomi vielä oli pakollinen kieli. Suurin osa Ruotsissa opiskelevista ahvenanmaalaisista myös jää sinne.
Tätä olen itsekin kovasti pohtinut. Pakkoruotsin poistaminen saattaisi johtaa yleisemminkin kansanryhmien välien etääntymiseen. Tarkoittaisihan se myös pakkosuomen poistumista ruotsinkielisistä kouluista. Vai tarkoittaisiko? Itse pidänkin tätä kohtaa kaikkein valideimpana perusteena ruotsin pakollisuuden säilyttämiselle.
Totta. Koska itse olen kaksikielinen, pidän hyvin positiivisena sitä että täysin kaksikielisten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä ilmiö liittyy osaltaan siihen, että sosiaalinen vuorovaikutus kieliryhmien välillä on koko ajan voimistunut, josta on seurannut kasvava määrä parisuhteita kielirajan yli. Tämä on jo siitäkin syystä hyvä asia, että kaksikielisen taustan omaavan ihmisen on käytännössä jokseenkin mahdotonta tuntea ennakkoluuloja tai yleensäkään kovin kielteisiä tunteita kumpaakaan kieliryhmää kohtaan. Kielitaistelua lietsovien harmiksi meillä kasvaa koko ajan lisää ihmisiä, jotka ovat jo kotitaustansa puolesta yhtä kaksikielisiä kuin koko kansakunta periaatteessa on.
Aikaisemmin, vielä suunnilleen 70-luvulle asti, suurin osa kaksikielisten kotien kasvateista kävi koulunsa suomeksi, mikä useimmissa tapauksissa johti siihen, että suomesta muodostui heille selvästi vahvempi kieli kuin ruotsi, joten heidän kaksikielisyytensä ei useimmiten periytynyt eteenpäin vaan he puhuivat lapsilleen tavallisesti suomea. Tätä trendiä voimisti se, että valtaosa kaksikielisistä perheistä on aina asunut paikkakunnilla joilla suomi on valtakieli ja se, että näissä perheissä vanhempien keskinäinen kieli ja siis perheen sisällä dominoiva kieli on yleensä suomi.
Noin vuoden 1980 paikkeilla tapahtui kuitenkin käänne, joka on sittemmin osoittautunut ruotsinkielisen väestön demografisten tulevaisuudennäkymien kannalta täysin ratkaisevaksi siinä määrin, että nykyisin ruotsinkielisten osuus nuorimmista ikäluokista on jo suurempi kuin ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä. Esimerkki: 31.12.2008 ruotsinkielisten osuus koko Suomen väestöstä oli 5.4%, mutta niistä vuoden 2008 aikana syntyneistä, jotka edelleen olivat elossa ja edelleen asuivat Suomessa,
kokonaista 5.7%. Näin siitä huolimatta, että vieraskielisten (valtaosaltaan maahanmuuttajataustaisten) prosenttiosuus vuoden 2008 ikäluokasta oli suurempi kuin vieraskielisten prosenttiosuus kokonaisväestöstä.
Käänne josta puhun tarkoittaa sitä, että suunnilleen vuoden 1980 jälkeen jatkuvasti kasvava enemmistö kaksikielisten perheiden lapsista on käynyt päiväkodin ja koulun ruotsiksi. Suurin osa näistä on myös rekisteröity ruotsinkielisiksi, toisin kuin aikaisemmin. Trendi kääntyi alun perin Folktingetin 70-luvun lopulla käymän kaksikielisyyskampanjan johdosta, mutta tärkeänä syynä on ollut myös yleisen koulutustason nousu. Ruotsin kielen arvostuksen on todettu korreloivan voimakkaan positiivisesti koulutustason kanssa ja mitä korkeammin koulutettuja kaksikielisen perheen vanhemmat ovat, sitä todennäköisemmin he valitsevat lapsilleen ruotsinkielisen päiväkodin ja koulun.
Koska suomi on valtakieli niillä alueilla, joilla valtaosa kaksikielisistä asuu ja koska vanhemmat näissä perheissä enimmäkseen puhuvat suomea keskenään, ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin käyminen johtaa normaalisti siihen, että lapsen molemmat kielet kehittyvät suunnilleen yhtä hyviksi (ei siis siihen että koulukieli muodostuu selvästi vahvemmaksi, kuten yleensä tapahtuu, jos kaksikielinen lapsi käy koulunsa suomeksi; syyt ne kaksi mainitsemaani: perheen sisäinen kieli ja paikkakunnan valtakieli).
Kaksikielisten lasten suomea tukee hyvin oleellisella tavalla ala-asteen kolmannella luokalla alkava "pakkosuomi", joka ruotsikielisissä kouluissa on eriytetty kahteen eri ryhmään sen mukaan, osaavatko oppilaat valmiiksi suomea vai eivät. Niille jotka osaavat jo suomea äidinkielentasoisesti (Helsingin ala-asteilla noin kolme neljäsosaa) on ns. "Modersmålsinriktad finska", jossa tuntimäärä on sama kuin toisellakin ryhmällä, mutta sisältö on suomenkielisten koulujen äidinkielenopetuksen kaltainen. Suomenkielisissä kouluissa ei vastaavaa "äidinkielisuuntautunutta ruotsia" tietenkään ole, puhumattakaan siitä että se alkaisi jo kolmannelta luokalta. Tämä on tietysti hyvin olennainen lisäsyy, miksi kaksikieliset lapset useimmiten käyvät koulunsa ruotsiksi.
Kun ruotsi tuli vapaaehtoiseksi yo-kirjoituksissa, samoin kävi tietysti myös suomelle ruotsinkielisissä kouluissa, sillä kielilainsäädäntöhän edellyttää symmetrisyyttä. Monissa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kirjoittaa edelleenkin 100% abeista, mutta tuon uudistuksen jälkeen useissa kouluissa osa ikäluokasta (enimmillään kai noin 20%, paitsi tietysti Ahvenanmaalla, jossa luku on 75%) on jättänyt suomen kirjoittamatta. Nämä ovat tietysti ruotsinkielisenemmistöisten alueiden kouluja, joissa suomea osataan huonommin ja kaksikielisten määrä on huomattavasti vähäisempi.
Eräs uhkakuva on tosiaan se, että jos toisen kotimaisen pakollisuus koulussa poistuu, se voi vaikuttaa kielteisesti suomen kielen asemaan niissä ruotsinkielisissä kouluissa, jotka sijaitsevat ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla. Ruotsinkielisen väestön sisällä vaikuttavat osin aika voimakkaatkin jännitteet Pääkaupunkiseudun ja muiden voimakkaasti suomenkielisenemmistöisten alueiden keskimäärin paremmin koulutetun ja kasvavassa määrässä täysin kaksikielisen, yleisvaltakunnallisesti asennoituvan ns. "kultursvenskhetiä" edustavan väen (oma viiteryhmäni) ja ruotsinkielisenemmistöisten alueiden usein melko paikallispatrioottisen, keskimäärin huonommin koulutetun ja huonommin suomea puhuvan "bygdesvenskhet"-väen välillä vaikuttavat myös tähän kysymykseen.
Syynä tähän on tietenkin se, että ensiksi mainittu ryhmä ("kultursvenskit") painottaa voimakkaasti molempien kansalliskielien osaamisen tärkeyttä ja Suomea kaksikielisenä kansakuntana ja enimmäkseen on toisen kotimaisen pakollisuuden kannalla juuri niistä syistä, joita itsekin olen esittänyt. Erittäin hyvä esimerkki tästä linjasta muuten on Mia Björnberg-Enckell, joka väitteli kielikysymyksestä radiossa Ari Peltosen kanssa viime syksynä (täytyykin lisätä linkki tämän viestin loppuun).
"Bygdesvenskhetin" edustajien keskuudessa taas esiintyy edelleenkin jonkin verran haikailua jopa jonkinlaisen alueellisen itsehallinnon perään niille harvoille alueille, joilla ruotsi vielä on enemmistökielenä. Suurin osa heistä tosin tajuaa, että tuollainen linja ei saisi ikinä merkittävää kannatusta edes RKP:ssä tai Folktingetissä, Eduskunnasta nyt puhumattakaan, joten se on käytännössä jäänyt muutaman pilvilinnojen rakentajan yksityisajatteluksi. Jotkut ovat alueellisen itsehallinnon sijasta puhuneet sen puolesta, että ruotsinkielisten koulujen ja muiden instituutioiden autonomiaa suhteessa Suomen valtioon vahvistettaisiin, jolloin koulut voisivat aikaisempaa suuremmassa määrin päättää itse omista opetussuunnitelmistaan. Ajatuksella toisen kotimaisen pakollisuuden lakkauttamisesta vaikuttaa olevan enemmän kannatusta juuri "bygdesvenskhet"-linjan kannattajien keskuudessa, sillä monet heistä kokevat suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin itselleen selvästi vieraammiksi kuin "kultursvenskhetin" edustajat, joista suurin osa (etenkin tietysti täysin kaksikieliset) liikkuu suomenkielisessä ympäristössä kuin kala vedessä.
Ehkä kaikkein vahvin henkilökohtaisista motiiveistani on juuri se jonka mainitsit, Hippo: en halua olla myötävaikuttamassa siihen, että suomen- ja ruotsinkieliset alkaisivat uudelleen loitontua toisistaan. Pidän positiivisena kaikkea sitä, mikä vahvistaa kontaktipintaa kieliryhmien välillä, ja olennaisimpana tähän vaikuttavana tekijänä on tietenkin se, että niin moni kuin mahdollista osaa sekä suomea että ruotsia niin hyvin kuin mahdollista.
Sitä, miten tämä toteutuisi parhaiten, pidän lähinnä käytännön kysymyksenä.
EDIT: Laitan tuohon sen lupaamani linkin Ari "Paska" Peltosen ja Maria "Mia" Björnberg-Enckellin viime vuoden syyskuussa käymään kielikysymysväittelyyn: http://server1.radiohelsinki.fi/20080929_pakkoruotsispecial.mp3
Moni hurrivihaaja saa varmaan näppylöitä jo pelkästään Mian äänen kuulemisesta, mutta itsehän en tietenkään voi olla rakastamatta häntä... 8)
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
Ahvenanmaalaisnuorten taipumus lähteä jatko-opintoihin Ruotsiin (siis Manner-Suomen sijasta) on käsittääkseni suurempi nykyisin kuin niinä aikoina, jolloin suomi vielä oli pakollinen kieli. Suurin osa Ruotsissa opiskelevista ahvenanmaalaisista myös jää sinne.
Tämä on mielestäni hyvä asia, koska Ruotsiin muuttavien ahvenanmaalaisten jättämät aukot ovat manner-suomalaisten paikattavissa. Olettaisin, että monet mantereella asuvat suomalaiset olisivat enemmän kuin halukkaita palaamaan takaisin esi-isiensä synnyinsijoille.
Quote from: Nanfung on 09.08.2009, 10:05:41
Tämä on mielestäni hyvä asia, koska Ruotsiin muuttavien ahvenanmaalaisten jättämät aukot ovat manner-suomalaisten paikattavissa. Olettaisin, että monet mantereella asuvat suomalaiset olisivat enemmän kuin halukkaita palaamaan takaisin esi-isiensä synnyinsijoille.
En tiennytkään että suomalaiset polveutuvat Ahvenanmaalta häädetystä suomenkielisestä väestöstä. Kaikkea sitä.
Tässä myös asiaa ja vähän asian vierestäkin:
http://www.youtube.com/watch?v=687K-91Blrw
Tosiasia on se, että uusien sukupolviemme päättäjät tulevat muuttamaan pysyvästi ruotsinkielen asemaa Suomessa. Ei tarvitse kuin lukea suurten puolueiden nuorisojärjestöjen kannanottoja. He tulevat jatkossa päättämään kielilaista ja ruotsinkielen asemasta Suomessa. Tulevaisuus näyttää hyvinkin ruusuiselta tämän suhteen. Tosin, varmasti tullaan näkemään jatkossakin RKP:n tarjoamat 30 hopearahaa epätoivon hetkellä. Suomen kaksikielisyys on puhtaasti poliittinen linjaus.
Juha Janhunen (Finlandssvensk samling) on oikealla asialla vaatiessaan pakollisen ruotsinkielen opiskelun lakkauttamista kaikissa kouluasteissa. Samoin moni muukin suomenruotsalainen, mikä olikin itseasiassa aika yllättävää tietoa. Ilmeisesti kaikki suomenruotsalaiset eivät ole samanlaisia jääriä keskenään, vaikka kielen puolesta heillä yhteinen intressi löytyykin.
Villi arvaukseni:
Kun pakkoruotsista on päästy ja ruotsinkielen asema on normalisoitu vähemmistökieleksi, huomataan, että ruotsinkielen opiskelusta on tullutkin suositumpaa kuin ennen. Opiskelijat ovat motivoituneita ja oppimistulokset aivan toista luokkaa kuin nykyisellä "keppimetodilla". Tietysti opiskelijamäärät putoavat hieman, mutta hyötysuhde kasvaa reilusti. Saattaa jopa käydä niin, että ruotsinkielestä tulee aidosti haluttu kieli ja tämä jos mikä, on ruotsinkielen säilymiselle Suomessa tärkeää. Tämän seikan ovat ilmeisesti huomanneet myös ne lukuisat suomenruotsalaiset, jotka puoltavat Juha Janhusen näkemyksiä (tai Wiikin kts. linkki).
Ruotsinkielen kiinnostavuuden lisääminen ei saa kuitenkaan asettaa ketään epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi opiskelukiintiöiden muodossa. "Porkkanan" tulee olla jotakin muuta kuin nykytyylin mukaiset alemmat pisterajat yliopistoihin.
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 12:48:01
En tiennytkään että suomalaiset polveutuvat Ahvenanmaalta häädetystä suomenkielisestä väestöstä. Kaikkea sitä.
Etkö todellakaan tiennyt sitä? No, nyt tiedät, jos se helpottaa!
Mä lähden pakkoruotsin vastustajaksi myös veronmaksajana samoin kuin maahanmuuttokysymyksessä.
Esimerkkinä haaskaukseta ovat kaksikieliset kunnat.
Lohja sai svekoreviiriä ja joutui muuttamaan katukilpensä po svenskan joka heidän lehtensä mukaan maksoi sillä hetkellä 150.000 euroa! Kaikkia ei oltu vielä vaihdettu.
Muutama muu kunta joutui samaan liemeen joten vuodenvaihteen kuntaliitokset PELKÄSTÄÄN katukilpien osalta zöbaut 500.000 juoroo!
Revitään tästä! Maassamme zöbaut 5% svekielisiä joista 90% ovat myös täysin suomentaitoisia.
Quote from: Nanfung on 09.08.2009, 15:34:43
Etkö todellakaan tiennyt sitä? No, nyt tiedät, jos se helpottaa!
Vaan en usko. Tälle löytyy varmaankin jokin perustelu? Nyt eivät riitä mitkään kansanetymologiat sitten.
Quote from: Pate on 09.08.2009, 18:33:54
Mä lähden pakkoruotsin vastustajaksi myös veronmaksajana samoin kuin maahanmuuttokysymyksessä.
Eiväthän nuo katukilpiasiat liity pakkoruotsiin mitenkään. Ne liittyvät Suomen aivottomaan kuntapolitiikkaan.
Luettuani ketjun taas läpi noin kymmenen päivän tauon jälkeen olen hyvin huvittunut. Mielestäni ruotsin kielen käyttö ja opiskelu ovat tällä hetkellä erittäin pieni ongelma Suomessa. Moneltahan varmasti menee aikaa hukkaann pakkoruotsin parissa, mutta en tiedä olisiko siitä enemmän haittaa kuin saman ajan käyttämiseen hula-hula tanssin parissa. Nuorempana erittäin nuiva aseenteni kyseiseen kieleen on muuttunut paljon myönteisemmäksi.
Myöskin suhtauminen suomenruotsalaisiin tulisi olla jokaisella suomea äidinkielenään puhuvalla vähintään neutraali. Eiköhän pelkästään erään puolihurrin ryssänarmeijan kenraalin C.G.E.M.:n teot Suomen puolesta ole kuitanneet piispa Henrikin raiskaukset ja muut sortotoimenpiteet ja karkuunjuoksut viime vuosituhannelta ja kuluvaltavakin.
Kohteliaasti ehdottaisin, että kumpakin osapuoli hautaisi sotakirveensä ja puolustaisi yhteistä Suomea myös tulevaisuudesa.
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 19:01:22
Quote from: Pate on 09.08.2009, 18:33:54
Mä lähden pakkoruotsin vastustajaksi myös veronmaksajana samoin kuin maahanmuuttokysymyksessä.
Eiväthän nuo katukilpiasiat liity pakkoruotsiin mitenkään. Ne liittyvät Suomen aivottomaan kuntapolitiikkaan.
Eivätkös muka?
Folketinget VAATII!
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
Luettuani ketjun taas läpi noin kymmenen päivän tauon jälkeen olen hyvin huvittunut. Mielestäni ruotsin kielen käyttö ja opiskelu ovat tällä hetkellä erittäin pieni ongelma Suomessa.
Sinulla on toki oikeus mielipiteisiisi ja huumorintajuusi en halua ottaa kantaa
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
Moneltahan varmasti menee aikaa hukkaann pakkoruotsin parissa, mutta en tiedä olisiko siitä enemmän haittaa kuin saman ajan käyttämiseen hula-hula tanssin parissa. Nuorempana erittäin nuiva aseenteni kyseiseen kieleen on muuttunut paljon myönteisemmäksi.
Jep, jos olisi olemassa pakko-hula-hula kaikissa kouluasteissa ja vielä virkamiehiltä vaadittava hula-hula-tutkinto, voisi edellämainitut asiat olla vertailukelpoisia. Yhtä hyödyllisiä kumpainenkin taito suurimmassa osassa maatamme.
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
Myöskin suhtauminen suomenruotsalaisiin tulisi olla jokaisella suomea äidinkielenään puhuvalla vähintään neutraali.
Yleisesti ottaen suomenruotsalaisiin kyllä, poislukien kiihkoilevat svekomaanit. Pakkoruotsiin ja valtaväestön syrjintään ei.
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
Eiköhän pelkästään erään puolihurrin ryssänarmeijan kenraalin C.G.E.M.:n teot Suomen puolesta ole kuitanneet piispa Henrikin raiskaukset ja muut sortotoimenpiteet ja karkuunjuoksut viime vuosituhannelta ja kuluvaltavakin.
Suomalaisten sotilaiden uroteot tehtiin etulinjassa. Mannerheim ei ollut mikään jeesus, joka sovitti/sovittaa kaikki suomenruotsalaisten tekemät synnit. Sitäpaitsi suurimmat syylliset tähän mielipuoliseen kaksikielivääristymään kaikkine sivujuonteineen ovat mahdollistajat, eli ne ihan suomalaiset poliittiset päättäjät, jotka myivät oikeuden kyykyttää suomenkielisiä, Lipponen ja Virolainen etunenässä.
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
Kohteliaasti ehdottaisin, että kumpakin osapuoli hautaisi sotakirveensä
En tiedä sotakirveistä, kun aika pitkälti kyse on kuitenkin vain näkemyseroista ja mielipiteistä. Eihän tässä ole kyse muusta kuin pyrkimyksestä tasapuolisuuteen ja itsekkäästä, jo saavutettujen etujen puolustamisesta.
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
...ja puolustaisi yhteistä Suomea myös tulevaisuudesa.
Kenen joukoissa soudat ;)
Soutu ja sota eivät kuulu ketjun aihepiiriin.
Mutta tämänhän kaikki vasta lomalta tulleet muistavatkin ;)
Quote from: Pate on 09.08.2009, 19:46:38
Eivätkös muka?
Folketinget VAATII!
En kykene millään seuraamaan ajatuksenkulkuasi. Voi olla pakkoruotsi muttei katukylttejä, katukyltit muttei pakkoruotsia, molemmat tai ei kumpaakaan. Sanoit vastustavasi pakkoruotsia ja ilmaisit olevasi huolissasi ruotsinkielisisten katukylttien kustannuksista.
Aluepolitiikka pitäisi hoitaa niin että ruotsinkielisten alueilla on ruotsinkieliset katukyltit ja suomenkielisten alueilla ei. Ei niin että ne ovat likimain kaikkialla tai eivät missään. On älytöntä perustaa jättiläismäisiä kuntia ja yrittää sitten säätää kaikki saman kaavan mukaan. Mutta se on jo eri keskustelunaihe.
Quote from: Marjapussi on 09.08.2009, 19:36:54
Kohteliaasti ehdottaisin, että kumpakin osapuoli hautaisi sotakirveensä ja puolustaisi yhteistä Suomea myös tulevaisuudesa.
Ymmärtääkseni näin on juuri tällä hetkellä ja niin sopii pysyäkin. Taitaa olla marginaalissa ne jotka haluavat sotakirveitä maasta kaivaa.
Quote from: Totuusko? on 09.08.2009, 12:54:45
Juha Janhunen (Finlandssvensk samling) on oikealla asialla vaatiessaan pakollisen ruotsinkielen opiskelun lakkauttamista kaikissa kouluasteissa. Samoin moni muukin suomenruotsalainen, mikä olikin itseasiassa aika yllättävää tietoa. Ilmeisesti kaikki suomenruotsalaiset eivät ole samanlaisia jääriä keskenään, vaikka kielen puolesta heillä yhteinen intressi löytyykin.
Hieman huvittavaa, mutta oikeastaan ihan loogista, että kehut juuri sitä ainoaa ryhmittymää ruotsinkielisellä puolella (Finlandssvensk Samling), jonka voi yhä katsoa edustavan klassisen freudenthalilaista kieli- ja etnonationalismia. Kyse on bygdesvenskhet-linjan (kts. viestini ylempänä tässä ketjussa) radikaalisiivestä, suomenruotsalaisuuden sisäisestä protestiliikkeestä, jonka edustajat jatkuvasti haukkuvat RKP:n ja Folktingetin johtoa, joita he syyttävät suomenkielisen enemmistön edessä nöyristelemisestä ja kaksikielisyyden ihannoimisesta. Heidän kuningasajatuksensa on se, että valtakunnallinen kaksikielisyys lakkautettaisiin, mutta ruotsinkielisenemmistöisille alueille annettaisiin autonomia Ahvenanmaan mallin mukaisesti. En ole täysin varma, onko heillä todella niin vähän poliittisten realiteettien tajua, että he uskovat tuollaisen suunnitelman voivan mennä läpi Eduskunnassa vai puhuvatko he tuosta kuolleena syntyneestä ajatuksesta jossain toisessa, minulle hämäräksi jääneessä tarkoituksessa.
Kallistun kyllä ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Juha Janhunen kuuluu kielipolitiikan alalla persoonallisten yksityisajattelijoiden joukkoon. Hänen sukutaustastaan ei muistaakseni löydy ruotsinkielisiä, vaan ainoastaan suomen- ja venäjänkielisiä. Hän rekisteröi itsensä teini-ikäisenä virallisesti ruotsinkieliseksi ja opetteli ruotsin täydellisesti. Sittemmin hän kouluttautui kielitieteilijäksi. Hän on sikäli melko harvinainen tapaus, että itsensä virallisesti ruotsinkielisiksi rekisteröivien perhe- tai sukutaustassa on useimmiten ruotsinkielisiä (laki ei tosin kiellä ketään vaihtamasta virallisesti kieliryhmää, vaikka sukupuusta ei löytyisi yhtään ainoaa kyseisen kieliryhmän edustajaa). Vielä paljon poikkeuksellisempaa on, että edes osittain suomenkielisen taustan omaava ryhtyy "uusfreudenthalilaiseksi" etnonationalistiksi (ei siis esimerkiksi virallista kaksikielisyyttä kannattavaksi RKP-läiseksi). Tämäntapainen etnonationalismihan on vain yksi suomenruotsalaisuuden sisällä vaikuttaneista aatteellisista koulukunnista. Se oli 1900-luvun alussa suhteellisen vahva tendenssi ruotsinkielisellä maaseudulla, etenkin Pohjanmaalla (Helsingissä sen kannatus on aina ollut hyvin vähäistä ja on nykyisin jokseenkin olematonta), mutta se ei koskaan päässyt hallitsevaan asemaan kieliryhmän sisällä ja on nykyisin hyvin marginaalista. Sen ainoa edustaja nykyisin on mainitsemani järjestö, Finlandssvensk Samling, joka on eräänlainen Suomalaisuuden Liiton vastine ruotsinkielisellä puolella. Sen vaikutusvalta on onneksi yhtä vähäinen kuin SL:nkin.
Palaan nyt Janhuseen. Hän on puhunut suomenruotsalaisista nähtävästi ihan tosissaan "sorrettuna vähemmistönä", jota Suomen valtiovalta muka yrittää pakkoassimiloida osaksi enemmistöä. Hän on verrannut suomenruotsalaisten asemaa kurdien asemaan Turkissa ja tiibetiläisten asemaan Kiinassa. Hänen (ja Finlandssvensk Samlingin) mielestä suomenruotsalaisia ei enää pelasta muu kuin alueellinen autonomia. Tämä koulukunta pitää myös huolestuttavana sitä, että kaksikielisen taustan omaavien määrä lisääntyy, sillä itse kieltä tärkeämpi asia heidän näkökulmastaan on eräs vailla eksaktia määritelmää oleva ja siksi viime kädessä aina subjektiivisesti hahmottuva käsite, nimittäin
etnisyys. Tämän koulukunnan mielestähän suomenruotsalaiset eivät ole niinkään ruotsinkielisiä suomalaisia (kuten oma viiteryhmäni, kaksikieliset, ja monet muutkin ruotsinkieliset etenkin Pääkaupunkiseudulla asian hahmottavat), vaan etnisiä ruotsalaisia, siis oikeastaan erillinen kansa, jolle kuuluu vähintäänkin jonkinasteinen autonomia. Se, että esim. Pääkaupunkiseudulla yhä harvempi ruotsinkielinen kokee olevansa "etninen ruotsalainen" on tämän koulukunnan mielestä erittäin huolestuttavaa, vaikka ruotsinkielisten osuus nuorimmista ikäluokista kasvaakin vuosi vuodelta kun yhä suurempi osuus kaksikielisistä lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi ja vielä suurempi osuus käy koulunsa ruotsiksi. Tämä on heistä huolestuttavaa, koska ratkaisevaa heidän mielestään ei ole se, että jälkikasvu puhuu täysin sujuvaa äidinkielitasoista ruotsia, vaan se, että mahdollisimman moni kokisi itsensä yksiselitteisen ruotsalaiseksi sanan
etnisessä mielessä. Ei mikään ihme, että he pitävät kaksikielisen identiteetin omaavia ihmisiä (oma viiteryhmäni) uhkana omalle käsitykselleen siitä, mitä suomenruotsalaisuuden
pitäisi olla (ja mitä se käytännössä yhä vähemmän on). Etnonationalistisen koulukunnan näkökulmasta ei olisi suurikaan menetys, jos virallisen kaksikielisyyden lakkauttamisen seurauksena esim. Pääkaupunkiseudun ja vastaavien voimakkaan suomenkielisenemmistöisten alueiden ruotsinkielisiä kouluja ja päiväkoteja lakattaisiin rahoittamasta, sillä näiden alueiden ruotsin- ja kaksikielinen väestö on heidän mielestään "vääränlaisia" suomenruotsalaisia, toisin sanoen mentaliteetiltaan liian "yleissuomalaisia". Saisivathan Finlandssvensk Samlingin etnonationalistit vastineeksi kaksikielisyyden lakkauttamisesta (tai niin he ainakin
kuvittelevat) ruotsinkielienemmistöisistä kunnista koostuvan autonomisen alueen, jonka tarkoitus olisi ilmeisesti muodostua virallisesti yksikieliseksi "ruotsalaisreservaatiksi" yksikielisesti suomenkielisen Suomen reuna-alueena.
Koska kokemuksesta tiedän, että tässä ruotsinkieliketjussa jokseenkin kaikki täytyy moneen kertaan taivuttaa rautalangasta, sanoa mahdollisimman yksiselitteisesti ja yleensä vielä toistaa säännöllisin aikavälein, kun teksti ei muuten mene kaikille jakeluun, täsmennän vielä varmuuden vuoksi: suomenruotsalaisten suuri enemmistö pitää Finlandssvensk Samlingin väkeä hörhöinä eikä kannata heidän linjaansa. Sama asenne siis kuin suomenkielisten valtaenemmistöllä Suomalaisuuden Liittoon sen nykyisessä ilmenemismuodossa.
On ollut huvittavaa huomata, että virallinen ja etenkin Pääkaupunkiseudulla täysin vallitseva kaksikielisyyslinja, jota kuvastaa Folktingetin iskulause: "Kahden kielen kansa - Två språk, ett folk" on herättänyt ihan samantyyppistä torjuntaa sekä Finlandssvensk Samlingin että Suomalaisuuden Liiton ympärille kerääntyneissä etnonationalisteissa. Kuten jo totesin, perussyynähän on se, että ääriainekset kummankin kieliryhmän sisällä kokevat ajatuksen kuulumisesta kaksikieliseen kansakuntaan (ja myös tietysti sen, että henkilötasolla täysin kaksikielisten määrä kasvaa) uhkaksi omalle identiteetilleen.
Kummankin kieliryhmän änkyrät siis lyövät kättä toisilleen kaksikielisyyttä kohtaan tuntemansa inhon merkeissä.
Les extremes se touchent... 8)
Quote from: Aldaron on 10.08.2009, 00:27:31
Quote from: Totuusko? on 09.08.2009, 12:54:45
Juha Janhunen (Finlandssvensk samling) on oikealla asialla vaatiessaan pakollisen ruotsinkielen opiskelun lakkauttamista kaikissa kouluasteissa. Samoin moni muukin suomenruotsalainen, mikä olikin itseasiassa aika yllättävää tietoa. Ilmeisesti kaikki suomenruotsalaiset eivät ole samanlaisia jääriä keskenään, vaikka kielen puolesta heillä yhteinen intressi löytyykin.
Hieman huvittavaa, mutta oikeastaan ihan loogista, että kehut juuri sitä ainoaa ryhmittymää ruotsinkielisellä puolella (Finlandssvensk Samling), jonka voi yhä katsoa edustavan klassisen freudenthalilaista kieli- ja etnonationalismia...
Edustakoon Janhunen mitä tahansa, se ei muuta sitä tosiasiaa, että pakkoruotsi on kulkenut tiensä päähän. Sehän on vain hienoa, jos kiistan osapuolet ovat yksimielisiä pakkoruotsin poistosta. Samalla asiallahan oli muuten myös herra Wiik (linkki).
Quote from: Aldaron on 10.08.2009, 00:27:31
Heidän kuningasajatuksensa on se, että valtakunnallinen kaksikielisyys lakkautettaisiin, mutta ruotsinkielisenemmistöisille alueille annettaisiin autonomia Ahvenanmaan mallin mukaisesti.
Saahan sitä aina toivoa. Mikäli Ahvenanmaan autonomiaa haikailee, käsittääkseni sinne on ihan toimivat kulkuyhteydet. Tervemenoa.
Quote from: Aldaron on 10.08.2009, 00:27:31
Kummankin kieliryhmän änkyrät siis lyövät kättä toisilleen kaksikielisyyttä kohtaan tuntemansa inhon merkeissä.
Niin, kysehän on vääristyneen ja idioottimaisen ajatusmaailman synnyttämän (muka enemmistön suopeudenosoitus vähemmistölle) torson rationalisoinnista. Tarjoan kättä heti pakkoruotsin poiston kunniaksi...
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 18:59:25
Vaan en usko. Tälle löytyy varmaankin jokin perustelu? Nyt eivät riitä mitkään kansanetymologiat sitten.
Ei sen perusteluksi mitään "kansanetymologiaa" tarvita, pelkkä logiikka riittää.
Quote from: Nanfung on 10.08.2009, 06:52:41
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 18:59:25
Vaan en usko. Tälle löytyy varmaankin jokin perustelu? Nyt eivät riitä mitkään kansanetymologiat sitten.
Ei sen perusteluksi mitään "kansanetymologiaa" tarvita, pelkkä logiikka riittää.
Nyt kehottaisin valppauteen. Ketjua koskeva erityissäännöstön 2§ edellyttää asiallista argumentointia. Seuraavasta tällaisesta heitosta Nanfung pääsee Bananian hermoparantolaan 3 päivän lomalle.
Haluaisin lisäksi muistuttaa, että ketju aiheena ei ole hurri-viha, vaan ruotsin kielen asema Suomessa.
Mikseivät suomeruotsalaiset voi vain opettaa sitä suomeruotsiaan lapsilleen, ja haastella kotona ja keskenään omalla kielellään? Viralliset asiat, kuten pankkikäynnit, lääkärit ym. hoitakoot suomen kielellä. Suomenruotsalaisia kun sanovat olevansa. Sehän tarkoittaa, että ovat kaksikielisiä. Eivätkä mitään ruotsalaisia Suomessa.
Kunnissa, joissa suomenruotsalaiset ovat ennemmistönä, he voisivat ihan vapaasti maksamillaan kunnallisveroilla järjestää ruotsinkielistä perusopetusta mukuloilleen, jollei kotona puhuminen riitä heidän perinteisen kielensä oppimiseen.
Tosiasia on se, että suomalaiset kärsivät Ruotsin vallan aikana 1800-luvun venäläisvaltaa enemmän, johtuen suuressa määrin ruotsalaisten rasistisesta asenteesta suomalaisiin. Joka tämän kieltää, on idiootti. Siksi ruotsin kielen asemasta Suomessa puhuttaessa kyseinen asia on muistettava.
Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään pohjois-germaanista kielikuntaa vastaan, mutta herrakansamaista, valta-ajalta peräisin olevan omaisuuden tai aseman turvin varakasta rasistista vähemmistöä kyllä on. Kuten arvata saattaa, kaikki kotona ruotsia murtaen puhuvat suomalaiset eivät lukeudu ko. porukkaan.
QuoteMikseivät suomeruotsalaiset voi vain opettaa sitä suomeruotsiaan lapsilleen, ja haastella kotona ja keskenään omalla kielellään? Viralliset asiat, kuten pankkikäynnit, lääkärit ym. hoitakoot suomen kielellä. Suomenruotsalaisia kun sanovat olevansa. Sehän tarkoittaa, että ovat kaksikielisiä. Eivätkä mitään ruotsalaisia Suomessa.
Näin toimiminen poistaisi heidän [snip] ankkalampi ihanuutensa. Se että Suomesta katoaisi täysin järjetön kaksikielisyys politiikka, tarkoittaisi suomenruotsalaista eliittikerhon loppua. Tätä eliittikerho ei halua ja he ovatkin
sortuneet jos minkälaiseen valehteluun ja vääristelyyn spesiääl kansanryhmänsä respiraattorin käynnissäpitoon. Hyvä näin sillä se vauhdittaa koneen loppuunkulumista.
QuoteKunnissa, joissa suomenruotsalaiset ovat ennemmistönä, he voisivat ihan vapaasti maksamillaan kunnallisveroilla järjestää ruotsinkielistä perusopetusta mukuloilleen, jollei kotona puhuminen riitä heidän perinteisen kielensä oppimiseen.
Et ole varmaan nähnyt kuinka esim. RPK kituuttelee viimeisiään? Minusta millekkään kielivähemmistölle ei tule antaa etuuksia.
QuoteTosiasia on se, että suomalaiset kärsivät Ruotsin vallan aikana 1800-luvun venäläisvaltaa enemmän, johtuen suuressa määrin ruotsalaisten rasistisesta asenteesta suomalaisiin. Joka tämän kieltää, on idiootti. Siksi ruotsin kielen asemasta Suomessa puhuttaessa kyseinen asia on muistettava.
Tuota noin... Vaikka suomi olikin kantapään alla ja kolonisaatiomaa, en oikein jaksa välittää siitä nykypäivänä. Minulle on yhdentekevää, kuinka harhainen ruotsi on omasta asemastaan maailmassa. Enemmän minua kiinnostaa pienen elitistiryhmän aiheuttamat vahingot suomessa.
QuoteMinulla ei ole henkilökohtaisesti mitään pohjois-germaanista kielikuntaa vastaan, mutta herrakansamaista, valta-ajalta peräisin olevan omaisuuden tai aseman turvin varakasta rasistista vähemmistöä kyllä on. Kuten arvata saattaa, kaikki kotona ruotsia murtaen puhuvat suomalaiset eivät lukeudu ko. porukkaan.
Tätä levyä on yritetty soittaa jo vähän aikaa, mutta jos ei ole musiikki ihmisiä niin minkäs teet? Kaikki [snip] palvojat eivät ole edes mitään sukua ruotsiin, he vain haluavat ylistää kyseistä ryhmää jonka koko olemassaolo on huteralla pohjalla (lue tästä ketjusta esim. kuinka saadaan suomenruotsalainen kirsikkatorttu titteli).
Tämän viestin ansioilla kirjoittaja on ansainnut paikkansa Bananian lomasaarella.
T: M.E
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 10:58:29
Quote from: EL SID on 04.08.2009, 19:18:48
aikamoista kirjoittelua mieheltä, joka ei ole suostunut kertomaan omaa kantaansa pakkoruotsiin.
Vaikka oletkin niitä, jotka aina palaavat tähän samaan aiheeseen, sinulta on nähtävästi jäänyt lukematta pitkä kirjoitukseni 8.7. ketjussa "Ruotsin kielen vastustaminen" (vastaus #420), jonka suosittelen lukemaan kokonaan ja jossa erittelen muutamia niistä syistä, joiden takia pidän toisen kotimaisen pakollisuutta kouluissa parempana vaihtoehtona kuin pakollisuuden poistamista (syitä löytyisi lisääkin, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää). En viitsi lainata tähän tuota kirjoitusta kokonaisuudessaan, mutta lainaan siitä kuitenkin lopun:
"On ollut puhetta ruotsin kielen opetuksen aikaistamisesta yhä useammassa koulussa niistä syistä joihin juuri viittasin. Käsittääkseni nykyinen opetusministeri ei ole mitenkään vieras tälle ajatukselle. Paras ratkaisu olisi, jos ruotsi alkaisi kaikissa kouluissa samaan aikaan kuin suomi ruotsinkielisissä kouluissa eli 3. luokalla. Mm. Paavo Lipponen on tämän ratkaisun kannalla, mutta saa nähdä, mikä on käytännössä poliittisesti mahdollista.
Kiteytys kaikesta edellisestä: toisen kotimaisen pakollisuuden tärkein käytännöllinen pointti on maksimoida peruskoulua käyvän koulutus- ja uramahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hyvällä ruotsin kielen taidolla on todellisuudessa paljon enemmän painoarvoa (monessakin mielessä) kuin monet haluavat uskoa."
Tämä on kyllä ihan yksiselitteistä tekstiä. Väitteesi siitä että en muka olisi kertonut kantaani tässä asiassa ei siis pidä paikkaansa.
Muuten: ainakin minun mielestäni paljon mielenkiintoisempaa kuin jonkin henkilön kanta johonkin kysymykseen on se, miten hän sen perustelee, ei mielipide sinänsä. Mielipiteenhän voi omata kuka hyvänsä, vaikka ei osaisikaan kunnolla perustella miksi.
ei millään pahalla, mutta sinulla on taipumusta kirjoitella turhankin pitkiä vuodatuksia, ja asiasi jää tekstipaljouden alle. Äskeisestä kirjoituksestasi käy hyvin selville, miksi Lipponen palkittiin rasisti-Freudenthal-mitallilla ja halveksuntani kyseistä henkilöä kohtaan vain kasvaa.
Perustelut joita käytät (toisen kotimaisen pakollisuuden tärkein käytännöllinen pointti on maksimoida peruskoulua käyvän koulutus- ja uramahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa
hyvällä ruotsin kielen taidolla on todellisuudessa paljon enemmän painoarvoa (monessakin mielessä) kuin monet haluavat uskoa.) perustuu olettamukseen, että suomenkieliset hyväksyisivät jatkossakin vähemmistön ylivallan ja enemmistön orjuuttamisen.
Pakkoruotsi ja suomenruotsalaisten hemmoteltu asema ei kuitenkaan perustu kansan tahtoon vaan ruotsinkielisten säätiöiden rahavaltaan, jolla he houkuttelevat alunperin demokraattisesti valittua poliittista eliittiä liittymään pahiksien mafiakerhoon lupaamalla heille almuja ja odotellen, että ahneus voittaa, eli kyseessä on taas yksi klassinen ottelu globaaliin sarjaan rahavaltainen eliitti vastaan persaukinen kansa.
Lopulta oikeus on kuitenkin yleensä voittanut. Näin käynee suomessakin.
Ei millään pahalla mutta ei millään hyvälläkään. Henkilökohtaisuuksiin meno on kielletty tässä ketjussa erityisasetuksen 3§ mukaan. Tästä hyvästä pääset taas vähän jäähdyttelemään.
T: M.E
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 13:16:32
Quote from: EL SID on 04.08.2009, 18:24:26
Quote from: Aldaron on 27.07.2009, 15:31:03
Quote from: Hippo on 27.07.2009, 15:17:39
Minusta pakkoruotsikeskustelu on irrelevantti tämän foorumin varsinaisen aiheen näkökulmasta, joka on vahingollinen maahanmuutto Suomeen ja sen estäminen.
Olet tietenkin oikeassa, mutta "SL:n änkyräsiipi" ei, kuten ymmärrät, ole samaa mieltä kanssasi. Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien ruotsinkielisten maanmiestensä vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
ruotsinkieliset järjestöt jakavat aina ruotsalaisuuden päivän aattona palkintoja "netti-aktivisteille", eli RKPn legosotilaille, jotka pyörivät eri keskustelupalstoilla puolustamassa pakkoruotsia ja sinua lainatakseni: "Heillehän kaikkein tärkein asia maailmassa on, kuten olemme huomanneet, ruotsin kielen ja omien suomenkielisten maanmiestensä, jotka vastustavat pakkoruotsia, vastustaminen ja mustaaminen aina ja kaikkialla.
Tuokaan "argumenttisi" ei pidä paikkaansa. Olen sanonut hyvin selvästi, että toisen kotimaisen pakollisuuden vastustaminen ja "hurriviha" ovat kaksi eri asiaa.
Totesin tässä samassa ketjussa (joten sinun voisi edellyttää lukeneen sen) 30.7. (vastaus #288) seuraavaa:
"Ruotsin pakollisuuden vastustaminen sinänsä ei minun mielestäni ole mitään "hurrivihaa", sillä siitä, niin kuin minkä tahansa kouluaineen pakollisuudesta, voi periaatteessa keskustella asiallisin argumentein. Ongelma on kuitenkin siinä, että ne jotka oikeasti kärsivät hurrivihasta käyttävät "pakkoruotsikysymystä" pelkkänä tekosyynä ilmaistakseen ruotsinkielistä väestöä ja ruotsin kieltä vastaan tuntemaansa inhoa. Totta kai on myös asiallisia "pakkoruotsin" vastustajia, mutta sellaiset pysyttelevät tämäntapaisessa keskustelussa useimmiten taka-alalla, sillä heillä on useimmiten toisenlaiset prioriteetit ja muutakin tekemistä.
Ei ole sinänsä kovin yllättävää, että juuri ne jotka eniten inhoavat ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä (ja tämä inho on ilmaistu jo aika monta kertaa hyvin selvästi monen tälle foorumille osallistuvan toimesta) pitävät yleensä eniten esillä "pakkoruotsikysymystä".
Tiivistän:
1) Jos joku osaa argumentoida ruotsin kielen pakollisuutta vastaan asiallisin perustein ilman ruotsinkieliseen väestöön, ruotsin kieleen jne kohdistuvia loukkauksia ja panettelua, pidän sitä täysin legitiiminä. Olen tosin eri mieltä ja pystyn tarvittaessa perustelemaan hyvin yksityiskohtaisesti miksi olen eri mieltä, mutta pidän täysin oikeutettuna sitä että hän on tästä asiasta eri mieltä kanssani.
2) Jos joku ei osaa näin tehdä vaan sotkee asiaan ruotsinkieliseen väestöön ryhmänä ja ruotsin kieleen sinänsä kohdistuvia loukkauksia, en pidä sitä millään tavalla legitiiminä. Kokonaiseen kansanryhmään kohdistuvat jatkuvat syytökset ja loukkaukset tappavat pakostakin kaiken asiallisen keskustelun."
(Lainaus päättyy)
1) kuka määrittelee, mikä pakkoruotsin vastustamista ja mikä hurrivihaa? sinäkö? Eli haluat olla yhtä aikaa se asianomistaja että tuomari?
2) jostain syystä pakkoruotsin keskustelun joka välissä saa kuulla, että tuo ja tuon asian esille ottaminen loukkaa tiettyä väestönosaa. Itse asiassa sitä käytetään tehokkaasti estämään keskustelua. Tällainen "ammattiloukkaantuminen" kuuluu lähinnä teattereihin ja jalkapalloon, mutta koska sitä käytetään keskusteluissa, kuten tämänkin ketjun läpiselaavat voivat todeta, lähes jatkuvasti, on kyseessä jo argumentti, joka kuuluu keskusteluun.
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
Quote from: Turkulaine on 08.08.2009, 11:28:20
Vai oliko Aldaron pakkoruotsin kannattaja?
Pitää paikkansa, sillä pakollisuuden säilyttämisessä näen tosiaan vähemmän huonoja puolia kuin pakollisuuden poistamisessa. Ainoa hyvä puoli pakollisuuden poistamisessa olisi tietenkin se, että keskimääräinen motivaatiotaso koulun ruotsinryhmissä nousisi, minkä voisi olettaa parantavan oppimistuloksia. Eräs huonoista puolista taas olisi se, että osa niistä, jotka eivät olisi 13-vuotiaina (tunnetusti henkisen kypsyyden huippu... 8)) tulleet valinneeksi ruotsia, kuitenkin jossain vaiheessa tulisi katumapäälle tuon valintansa takia, ja näin jopa siinä tapauksessa että sekä yliopisto-opinnoista että kaksikielisten kuntien kaikilta virkamiehiltäkin poistettaisiin toisen kotimaisen osaamisen vaatimus. Oletetaan vaikkapa seuraavanlaiset tapaukset:
1) Joku haluaisi hakea vaikka Hankenille tai jollekin ruotsinkieliselle opintolinjalle opiskelemaan, mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
2) Joku haluaisi opiskella Ruotsissa tai jossain muussa Pohjoismaassa, mutta ei olisi koulussa lukenut ruotsia.
3) Joku hakisi työpaikkaan, johon ruotsin osaaminen on meriitti, mutta ei olisi lukenut koulussa ruotsia.
Ja muita vastaavia esimerkkejä. Lisäksi ruotsin pakollisuuden poistuminen voisi joillakin paikkakunnilla johtaa siihen, että vapaaehtoisia paikalliseen ruotsinryhmään olisi liian vähän opetusryhmän perustamiseksi (ellei sitten minimikooksi määritettäisi yksi oppilas), joten nekään, jotka haluaisivat opiskella ruotsia, eivät saisi tätä mahdollisuutta.
Kaikki tuollainen lisäisi yksilötasolla koettua katkeruutta paljon enemmän kuin ruotsin nykyinen pakollisuus enkä haluaisi olla myötävaikuttamassa siihen. Kuten sanoin, toisen kotimaisen pakollisuutta on täysin mahdollista vastustaa ihan vilpittömin perustein, mutta käytännön lopputulos olisi hyvin todennäköisesti kokonaisvaikutukseltaan nykyistä tilannetta huonompi.
Lisäksi vielä eräs juttu, jota ei useinkaan tulla ajatelleeksi: jos toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi, se koskisi tietenkin myös suomea ruotsinkielisissä kouluissa. Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai voimakkaan ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa (esim Maalahti) jotkut oppilaat voisivat lyhytnäköisesti jättää suomen pois ajatellen etteivät muka kuitenkaan tarvitse sitä myöhemmin. Jos kotikunnasta ei sitten löydykään sopivaa työtä, edessä on muutto Ruotsiin, jolloin Suomi menettää näiden ihmisten työpanoksen, koska heille annettiin mahdollisuus tehdä kouluikäisinä tyhmä valinta. Juuri tällä tavalla Suomi menetti sodanjälkeisinä vuosikymmeninä noin 50 000, valtaosaltaan pelkän kansakoulun (jossa ei toista kotimaista opiskeltu) käyneen suomenruotsalaisen (ja heidän jälkeläistensä) työpanoksen, kun maaseudun rakennemuutos rajoitti mahdollisuuksia kotikunnassa ja suomen kielen taidot eivät olleet riittäviä Helsingin, Turun jne työmarkkinoille. Tuossa tilanteessa nämä kymmenet tuhannet tietenkin muuttivat Ruotsiin.
Ahvenanmaa muuten toimii tässä suhteessa varoittavana esimerkkinä. Aikaisemmin suomi oli sielläkin pakollinen oppiaine, mutta koska niin moni abiturientti reputti suomen, maapäivät tekivät suomesta vapaaehtoisen oppiaineen jo vuosia ennen kuin eduskunta v. 2004 poisti toisen kotimaisen pakollisuuden yo-kirjoituksissa. Tähän Ahvenanmaan maapäivien mielestäni lyhytnäköiseen päätökseen ei Helsingistä käsin ikävä kyllä voinut puuttua, sillä Ahvenanmaan itsehallintolain (jota eduskunta ei voi muuttaa muuten kuin maapäivien suostumuksella) mukaan tämäntapaiset kysymykset kuuluvat maakunnan omaan kompetenssiin, ei valtakunnan. Seurauksena tästä on ollut, että suomenryhmien keskimääräinen motivaatio tosin varmasti on parempi kuin aikaisemmin, mutta suomen kirjoitti esim. v. 2008 vain 25% Ahvenanmaan abeista. Voi lisäksi olettaa, että suomea lukevien osuus on lukiossa suurempi kuin peruskoulun puolella, vaikka suomen voi aloittaa vain peruskoulussa. Ahvenanmaalaisnuorten taipumus lähteä jatko-opintoihin Ruotsiin (siis Manner-Suomen sijasta) on käsittääkseni suurempi nykyisin kuin niinä aikoina, jolloin suomi vielä oli pakollinen kieli. Suurin osa Ruotsissa opiskelevista ahvenanmaalaisista myös jää sinne.
1) miksi joku haluaisi Hankenille opiskelemaan? siksikö, että sinne on, ruotsinkielisen, suhteellisen helppo päästä? vai siksikö, että koulu suosii ruotsinkielistä eliittiä?
Jos joku haluaa olla eliitin juoksukoira, niin siitä sitten vain opiskelemaan pakkoruotsia jo päiväkotien kielikylvyissä, mutta miksi ihmeessä muutaman (muumituskone päälle) "wannabesuomenruotsalaisen" (hei mode, onko wannabehurri kielletty sana?) vuoksi pitää sen 95% tästä kansasta alistua pakkoruotsille?
2) omasta kokemuksesta tiedän, että opiskelu tanskassa onnistuu varsin hyvin ilman ruotsnkielen taitoa. Ja muutenkin, miksi ihmeessä pitäisi jättäytyä pohjoismaiden varaan? sinun argumentillä suomeen sopisi paremmin pakkosaksa, koska saksassa on enemmän opiskelumahdollisuuksia kuin ruotsissa.
3) Yleensä nämä "osaamistarpeet" joilla puolustetaan pakkoruotsia, ovat keinotekoisia ja itseluotuja. Jopa Iisalmessa asuvan poliisin pitäisi osata ruotsia. Miksi ihmeessä? Montakohan suomenruotsalaista ummikkoa siellä asuu?
"mutta käytännön lopputulos olisi hyvin todennäköisesti
kokonaisvaikutukseltaan nykyistä tilannetta huonompi."
tyypillinen suomenruotsalaisen näkökulma. kokonaisuuden kannalta, eli koska 95% kansasta ovat suomenkilisiä, asialla ei ole merkitystä, päinvastoin, tilanne olisi nykyistä parempi, koska pakkoruotsin tilalle voi edelleenkin ottaa kielen, jota tarvitaan oikeasti.
"isäksi vielä eräs juttu, jota ei useinkaan tulla ajatelleeksi: jos toisen kotimaisen pakollisuus poistuisi, se koskisi tietenkin myös suomea ruotsinkielisissä kouluissa. Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai voimakkaan ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa (esim Maalahti) jotkut oppilaat voisivat lyhytnäköisesti jättää suomen pois ajatellen etteivät muka kuitenkaan tarvitse sitä myöhemmin..... BLA BLA BLÅ
eli ollaan jällen kerran tilanteessa, jossa pääväestö joutuu opettelemaan vähemmistön kielen, koska ruotsinkielisten joukossa on muutama ummikko, joka ei halua opetella suomea.
Miksi miljoonia suomenkielisiä pitää alistaa siirtomaa-ajan jäänteellä olevalla turhuudella näiden muutamien vuoksi?
Ja Ahvenanmaasta: Vaati aikamoista pokkaa käyttää Ålantia pakkoruotsin perusteena. Kuriositeettina voinen kysyä, että kuinka moni Ålantilainen tuli suomeen töihin ja opiskelemaan ennen "pakkosuomen" poistoa? Veikkaan, että määrät eivät ole juurikaan muuttuneet.
Minusta se, että Ålantilaiset eivät opiskele suomea on pelkästään positiivinen asia: jopa Ålantilaiset varustamot joutuvat jatkossa värväämään palvelukseen suomenkielisiä mannermaalta, jos aikovat pitää suomenkieliset asiakkaansa. Eli mantereen työttömyys pienenee.
Ahvenanmaan tyhjentyminen tuo mukanaan lisää hyvää: nyt on jo tilanne, että sinne värvätään töihin porukkaa närpiöstä ja muualta suomen ruotsinkielisiltä alueilta: Ruotsinkielisten osuus mannermaalla pienenee siten entisestään, ja tuo lisäpainetta pakkoruotsin poistamiselle.
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 20:37:04
Quote from: Rankkibus on 08.08.2009, 17:58:58
Opetettavan ruotsinkielen voisi helposti muuttaa vaikka norjaksi. Se on lähes sama kieli kuin ruotsi, mutta siihen ei liity historiallista taakkaa, mikä pakkoruotsissa on ikuisesti läsnä.
Niin sanottu hurriviha on täysin oikeutettua. Suomi kun oli rapiat 600 vuotta täysin siirtomaan asemassa, ja ruotsalaisimperialistien sekä heidän hännystelijöidensä jälkikasvu eli ns. suomenruotsalaiset, finlandsvenskit nauttivat edelleen järjettömistä ja moraalittomista etuoikeuksista, vaikka heidän osuutensa kansasta on hyvin pieni.
Etuoikeudet he ovat onnistuneet säilyttämään mm. rahalla, joka on peräisin pitkään kestäneestä suomalaisten riistämisestä ja sortamisesta.
En kai ikinä totu siihen että tosiaan on ihmisiä, jotka ihan oikeasti uskovat tuollaiseen. Jos asenne on jo lähtökohtaisesti tuollainen, en usko minkään määrän valistusta enää tehoavan.
entä minkä luulet tehoavan näiden freudenthalin oppeihin hurahtaneiden, itseään viikinkien jälkeläisinä ja parempigeenisinä pitävän ruotsin valtaeliitin asenteisiin.?
enemmän kuin esimerkiksi Rankkibusin kaltaisista, olen huolissani niistä suomenkielisistä, jotka hyväksyvät nykyisen järjestelmän, suomenkielisille suunnatuine kielikylpyineen ja pakkoruotsineen....
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 12:48:01
Quote from: Nanfung on 09.08.2009, 10:05:41
Tämä on mielestäni hyvä asia, koska Ruotsiin muuttavien ahvenanmaalaisten jättämät aukot ovat manner-suomalaisten paikattavissa. Olettaisin, että monet mantereella asuvat suomalaiset olisivat enemmän kuin halukkaita palaamaan takaisin esi-isiensä synnyinsijoille.
En tiennytkään että suomalaiset polveutuvat Ahvenanmaalta häädetystä suomenkielisestä väestöstä. Kaikkea sitä.
arkeologiset todisteet viittaavat siihen, että ahvenanmaa oli suomenkielisten asuttama aina 1200-luvulle asti, jolloin se muuttui, ruotsin invaasion seurauksena, ruotsinkieliseksi. tuhannen euron kysymys onkin, mitä tapahtui alueella olleille suomenkielisille? onko maassamme tapahtunut salattu (kuinka asia ei yllätä) etninen puhdistus, vai pakkomuuttivatko suomenkieliset nykyisen turun ;) alueelle?
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 19:01:22
Quote from: Pate on 09.08.2009, 18:33:54
Mä lähden pakkoruotsin vastustajaksi myös veronmaksajana samoin kuin maahanmuuttokysymyksessä.
Eiväthän nuo katukilpiasiat liity pakkoruotsiin mitenkään. Ne liittyvät Suomen aivottomaan kuntapolitiikkaan.
eiköhän tuossakin ole kyse pakkoruotsituksen eri muodoista. Koska ruotsinkielisiä on alueella ollut tietty määrä, on kuntien oltava kaksikielisiä. Toisinpäin se ei onnistu. Närpiö on vain muutaman asukkaan päässä siitä rajasta, että siitä tulisi kaksikielinen (kyllä pohjanmaalla suomenkieliset lisääntyvät, eivät mamut tai ruotsinkieliset), joten nyt on närpiöön tuotu iso joukko mamuja, (niitä sijoitettavia) jotka merkitään papereissa ruotsinkielisiksi.
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
...
Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai
...
Öööö...hetkinen, onko Närpiö siis yksikielinen kunta? Tällainen on ollut tyypillistä syrjintää yliopistomaailmassa (vain kaksi- tai ruotsinkielisiä), mutta nyt siis jo ihan kuntatasollakin, höh >:(
Quote from: EL SID on 12.08.2009, 12:48:34
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 20:37:04
Quote from: Rankkibus on 08.08.2009, 17:58:58
Opetettavan ruotsinkielen voisi helposti muuttaa vaikka norjaksi. Se on lähes sama kieli kuin ruotsi, mutta siihen ei liity historiallista taakkaa, mikä pakkoruotsissa on ikuisesti läsnä.
Niin sanottu hurriviha on täysin oikeutettua. Suomi kun oli rapiat 600 vuotta täysin siirtomaan asemassa, ja ruotsalaisimperialistien sekä heidän hännystelijöidensä jälkikasvu eli ns. suomenruotsalaiset, finlandsvenskit nauttivat edelleen järjettömistä ja moraalittomista etuoikeuksista, vaikka heidän osuutensa kansasta on hyvin pieni.
Etuoikeudet he ovat onnistuneet säilyttämään mm. rahalla, joka on peräisin pitkään kestäneestä suomalaisten riistämisestä ja sortamisesta.
En kai ikinä totu siihen että tosiaan on ihmisiä, jotka ihan oikeasti uskovat tuollaiseen. Jos asenne on jo lähtökohtaisesti tuollainen, en usko minkään määrän valistusta enää tehoavan.
entä minkä luulet tehoavan näiden freudenthalin oppeihin hurahtaneiden, itseään viikinkien jälkeläisinä ja parempigeenisinä pitävän ruotsin valtaeliitin asenteisiin.?
Ns. "eliitti" (jos sitä sanaa nyt välttämättä halutaan käyttää) ei todellakaan usko tuollaiseen jo siitäkin syystä, että se on nykyisin sukutaustaltaan enimmäkseen aivan liian kaksikielistä moisiin sarvikypäräleikkeihin. "Freudenthalilaisia" löytyy nykyisin hyvin vähän ja enimmäkseen joiltain syrjäseuduilta...
US-blogeissa Jarmo Ryyti kirjoittaa (http://ryyti.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/29/koulutuksellinen-epatasa-arvo-ruotsin-apuvaltiossa/) Suomen koulutusjärjestelmän kielipoliittisista omituisuuksista:
QuoteKoulutuksellinen epätasa-arvo Ruotsin apuvaltiossa
1. Ruotsinkielisestä lukiosta kirjoittanut ylioppilas voi hakea suomenkieliseen yliopistoon tarvitsematta osallistua suomen kielen kokeeseen. Suomenkielisestä lukiosta valmistunut ylioppilas sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon.
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei sitä saa tehdä ruotsinkielisessä yliopistossa, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan eivät järjestä pääsykokeita suomeksi. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei siis riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Ruotsinkielisten pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli aikoinaan USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
En tiedä tuon Syvän Etelän tarinan todenmukaisuudesta, nykyisinhän USA:ssa on päinvastoin "affirmative action", jonka turvin mustaihoiset pääsevät muita paljon helpommin korkeakouluihin. Suomessa taas "affirmative actionista" nauttii perverssillä tavalla se väestönosa, joka on perinteisesti ollut ja on edelleen kaikkein hyväosaisin. Tätä voisi verrata USA:ssa WASPien hallitsemissa Ivy League -yliopistoissa 1900-luvun alkupuolella käytössä olleisiin kiintiöjärjestelyihin, joiden tarkoituksena oli pitää WASPeja älykkäämmät juutalaiset poissa parhaista yliopistoista.
Quote from: Totuusko? on 12.08.2009, 14:26:23
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
...
Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai
...
Öööö...hetkinen, onko Närpiö siis yksikielinen kunta? Tällainen on ollut tyypillistä syrjintää yliopistomaailmassa (vain kaksi- tai ruotsinkielisiä), mutta nyt siis jo ihan kuntatasollakin, höh >:(
Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista
ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.
Mitä kuntiin taas tulee, kielilaki on täysin symmetrinen ruotsin ja suomen välillä niiden ehtojen suhteen, joiden mukaan kunta määritetään yksi- tai kaksikieliseksi ja valtaosa Suomen kunnista on tietenkin yksikielisesti suomenkielisiä. Esim. Wikipediasta löytyy asiaa havainnollistava kartta.
Quote from: EL SID on 12.08.2009, 12:57:04
Quote from: Turkulaine on 09.08.2009, 19:01:22
Quote from: Pate on 09.08.2009, 18:33:54
Mä lähden pakkoruotsin vastustajaksi myös veronmaksajana samoin kuin maahanmuuttokysymyksessä.
Eiväthän nuo katukilpiasiat liity pakkoruotsiin mitenkään. Ne liittyvät Suomen aivottomaan kuntapolitiikkaan.
eiköhän tuossakin ole kyse pakkoruotsituksen eri muodoista. Koska ruotsinkielisiä on alueella ollut tietty määrä, on kuntien oltava kaksikielisiä. Toisinpäin se ei onnistu. Närpiö on vain muutaman asukkaan päässä siitä rajasta, että siitä tulisi kaksikielinen (kyllä pohjanmaalla suomenkieliset lisääntyvät, eivät mamut tai ruotsinkieliset), joten nyt on närpiöön tuotu iso joukko mamuja, (niitä sijoitettavia) jotka merkitään papereissa ruotsinkielisiksi.
Kieliryhmän vaihto voi lain mukaan tapahtua vain asiaomaisen (tai alaikäisen tapauksessa hänen vanhempiensa) ilmoituksen perusteella. Siinä on aina käytettävä tiettyä standardikaavaketta. Se että jonkin kunnan viranomaiset muka pystyisivät muuttamaan yksityisten kuntalaisten (olivat sitten mamuja tai eivät) kieliryhmää hallinnollisena päätöksenä on jonkinlainen outo urbaanilegenda. Mamut näkyvät kielitilastoissa kyllä ihan omana itsenään eli venäjän-, kurdin- somalin- jne.-kielisinä.
Quote from: M.E on 10.08.2009, 13:08:10
Asiallista argumentointia Rkp:n sivukonttorista? Missä kohtaa allekirjoittaneen kommenteissa esiintyy ns. "hurri-vihaa"?
RKP:n sivukonttori vastaa:1. Jos luet tarkasti, niin en syyttänyt sinua hurri-vihasta vaan totesin yleisenä huomautuksena, että aiheena ei ole hurri-viha. Sinä sait huomautuksen perustelemattomasta ja aggressiivisesta heitosta.
2. Tämän ketjun modelinjasta nillittäminen on kielletty. Saat palkkioksi 3pvän matkan Bananiaan.
T:
M.E
Quote from: Aldaron on 12.08.2009, 20:51:36
Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.
Lue tuo TH:n viesti oman viestisi yläpuolelta ja huomaat tuon saivartelun olevan tarpeetonta.
Itse olin vielä lukiossa innokas opiskelemaan ruotsia ja uskoin opettajien vakuuttelut sen tarpeellisuudesta. Nyt olen huomannut, etten tarvitse ruotsia juuri mihinkään Suomessa ja (riikin)ruotsalaiset kaverini puhuvat moitteetonta englantia, kuten suuri enemmistö ikäluokkani ruotsalaisista. Joten pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin tarpeettomana ajan- ja rahanhukkana isolle osalle väestöä.
Nimim. peruskoulun ruotsi 10, kirjoituksista eximia ja yliopiston virkamiesruotsi 1.
Quote from: Tooheys on 13.08.2009, 10:24:20
Quote from: Aldaron on 12.08.2009, 20:51:36
Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.
Lue tuo TH:n viesti oman viestisi yläpuolelta ja huomaat tuon saivartelun olevan tarpeetonta.
Itse olin vielä lukiossa innokas opiskelemaan ruotsia ja uskoin opettajien vakuuttelut sen tarpeellisuudesta. Nyt olen huomannut, etten tarvitse ruotsia juuri mihinkään Suomessa ja (riikin)ruotsalaiset kaverini puhuvat moitteetonta englantia, kuten suuri enemmistö ikäluokkani ruotsalaisista. Joten pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin tarpeettomana ajan- ja rahanhukkana isolle osalle väestöä.
Nimim. peruskoulun ruotsi 10, kirjoituksista eximia ja yliopiston virkamiesruotsi 1.
Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti. Puhun aina sitä kieltä, jota asiakas haluaa. Varsinkin ruotsinkieliset asiakkaat arvostavat, jos ummikkosuomalainen on opetellut ruotsinkielen hyvin.
Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 10:32:44
Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti.
Tuollaisiakin työpaikkoja tietysti on, mutta hyvin harvassa työpaikassa kieltä tarvitsee jatkuvasti, etenkin sisämaassa. Itse olen joutunut opiskelemaan hieman ranskaa ja viroa töiden takia, eikä se kielen opettelu aikuisenakaan ole sen vaikeampaa, mikäli sitä kieltä oikeasti tarvitsee.
Paljonko nämä ruotsia kaihtavat työkaverisi ovat opiskellet kyseistä kieltä ja katsotko opiskelusta olleen heille hyötyä?
Quote from: Tooheys on 13.08.2009, 10:24:20
Itse olin vielä lukiossa innokas opiskelemaan ruotsia ja uskoin opettajien vakuuttelut sen tarpeellisuudesta. Nyt olen huomannut, etten tarvitse ruotsia juuri mihinkään Suomessa ja (riikin)ruotsalaiset kaverini puhuvat moitteetonta englantia, kuten suuri enemmistö ikäluokkani ruotsalaisista. Joten pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin tarpeettomana ajan- ja rahanhukkana isolle osalle väestöä.
Nimim. peruskoulun ruotsi 10, kirjoituksista eximia ja yliopiston virkamiesruotsi 1.
Itselläni täysin päinvastainen kehitys; pk 6, yo B ja virkamiesruåtsi 5.
Tarpeetonta ajan- ja rahanhukkaa suurimmalle osalle väestöä, aivan kuten totesitkin. Keinotekoinen ja poliittinen asetelma, joka kaikessa idioottimaisuudessaan tulee vääjäämättä muuttumaan nuorempien sukupolvien mukana.
Huonointa argumentointia ruotsinkielen puolesta ovat juuri esimerkinomaiset tarinat, kuinka ruåtsinkielentaito on edesauttanut siinä ja tässä. Eihän opiskelu koskaan turhaa ole, ei edes ruotsin. Ja varmasti sellaiset henkilöt, jotka opiskelevat ruotsin todella hyvin, tulevat sitä taitoa myös käyttämään ja jotkut jopa saattavat hyötyä siitä. Mutta resurssit voisi jakaa huomattavasti järkevämminkin kuin pänttäämällä PAKOLLA ja HUONOLLA menestyksellä, suurimmalle osalle suomalaisista täysin turhaa kieltä. Jos joku opettelisi vaikkapa kiinankielen lähes täydellisesti, on aika todennäköistä, että sitä taitoa tulisi myös käytettyä ja siitä olisi varmasti hyötyä asianomaiselle. Ei ole kuienkaan järkevää pakottaa kaikkia kansalaisiamme samaan.
No, ainakin pääsykokeissa ruåtsista on varmasti ollut suurikin hyöty, ainakin mikäli kuuluu mlv:n piiriin.
Quote from: Tooheys on 13.08.2009, 10:41:54
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 10:32:44
Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti.
Tuollaisiakin työpaikkoja tietysti on, mutta hyvin harvassa työpaikassa kieltä tarvitsee jatkuvasti, etenkin sisämaassa. Itse olen joutunut opiskelemaan hieman ranskaa ja viroa töiden takia, eikä se kielen opettelu aikuisenakaan ole sen vaikeampaa, mikäli sitä kieltä oikeasti tarvitsee.
Paljonko nämä ruotsia kaihtavat työkaverisi ovat opiskellet kyseistä kieltä ja katsotko opiskelusta olleen heille hyötyä?
Ruotsia kaihtavat kollegat ovat suorittaneet yliopiston ns virkaruotsin, eli ainakin lukion oppimäärä+yliopiston pakollinen oppimäärä.
Arvioisin, että rahallisesti saamani hyöty on 20-30% luokkaa verrattuna ruotsia osaamattomaan kollegaan. Tehtäväkohtaisessa palkassa on näet suuri ero sen mukaan, mitä kieltä siinä joutuu puhumaan. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin. Ruotsinkielisiin tehtäviin on vaikea löytää halukkaita tekijöitä.
Lisäksi on hauskaa osata kieliä. Ulkomailla turistimatkoilla reissatessa aina välillä törmää muihin skandinaaveihin, ja silloin on hauskaa kun ruotsilla pärjää heidän kanssaan hyvin. Varsinkin norjalaisista on saanut iloista pöytäseuraa, kun on pari sanaa vaihtanut ruotsiksi ensin.
Mutta kuten sanottu, en kannata pakkoruotsia. Yksilötasolla toki kielitaito on eduksi itselleni.
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 14:12:18
Arvioisin, että rahallisesti saamani hyöty on 20-30% luokkaa verrattuna ruotsia osaamattomaan kollegaan. Tehtäväkohtaisessa palkassa on näet suuri ero sen mukaan, mitä kieltä siinä joutuu puhumaan. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin. Ruotsinkielisiin tehtäviin on vaikea löytää halukkaita tekijöitä.
Tuo on hyvä asia sinun kannaltasi, mutta ainahan erityisosaamisesta maksetaan. Sama pätee venäjään, saksaan, ranskaan, kiinaan, urduun jne...
Ei ole mikään peruste pakkoruotsille ja nykyiselle kielipolitiikalle.
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 14:12:18
Lisäksi on hauskaa osata kieliä. Ulkomailla turistimatkoilla reissatessa aina välillä törmää muihin skandinaaveihin, ja silloin on hauskaa kun ruotsilla pärjää heidän kanssaan hyvin. Varsinkin norjalaisista on saanut iloista pöytäseuraa, kun on pari sanaa vaihtanut ruotsiksi ensin.
Yhtä hauskaa on osata saksaa. Monesti Itävallassa käydessäni tapaan siellä saksaa puhuvia ja kyllä harmittaa, kun en osaa saksaa riittävän hyvin. Ja viimeeksi Irlannissa käydessäni tutustuin norjalaiseen Kjetiliin ja hänen ystäviinsä, joiden kanssa haastoimme ihan englanniksi ja mukavaa oli. Kjetil ja hänen ystävänsä muuten piti ruotsalaisia ylpeinä ja tylsinä ihmisinä ja vietti iltaa mieluummin meidän suomalaisten kanssa kuin samassa pubissa olevien ruotsalaisten. Hersyvimmät naurut saatiin aikaan kertomalla ruotsalaisvitsejä englanniksi :D
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 14:12:18
Mutta kuten sanottu, en kannata pakkoruotsia. Yksilötasolla toki kielitaito on eduksi itselleni.
Yksilötasolla kielitaito on aina eduksi. Mutta se, mihin kieleen on järkevintä sijoittaa aikaa ja rahaa ei ole ainakaan minun näkökulmastani katsottuna ruotsi. Ruotsinkieli on saatava pikimmiten valinnaiseksi kieleksi KAIKISSA kouluasteissa.
Julkisuudessa mielestäni bongasin aika uskomattomalta kuulostavan uutisen eli ruåtsalaiset eivät muka ymmärtäisi puhuttua norjaa? Ruotti on ainakin minulla ollut selvä linkki norjalaisten höpinöiden ymmärtämiseen sekä esmes danskalaisten tuulivoimayhtiöiden vuosikertomusten käpistelyyn. Puhuttua danskee en jummarra sitten pätkääkään varsinkaan jos se on sitä mongerrusta.
Tulen kyllä siihen jåhtåpäätökseen , että kyllä - ruåttalaisissa on jotain vikaa.
Ihan varmasti.Ånkå muuten moderaattorit vetäneet liinat muuten inan turhan tiukalle tässä ruåtti keskustelussa , kun huomasin muutaman tavalliselta näyttäneen kirjoituksen saaneen ylenmääräitä huålenpitoa hoivaosastolta?
SSitäpaitti ruåttivastaisuus on nyt
in kun Såinikin bonggasi tämän mafia-säätiön RKP:n takana. Tosin kun katselee RKP:n hallitustyöskentelyä pitältä aikaväliltä niin se on ollut enemmänkin jees-jees mafiaa. Ei ole ollut hallitusta mihin RKP ei olisi suosiolla sopinut. Ollut jåpa kaikkein luotettavin hallituskumppani mille tahansa hallitukselle.
ja en voi olla muutakuin samaa mieltä norjalaisproffan kanssa ---> HyySäri:
QuoteNorjalaisprofessori: Ruotsalaiset ovat tyhmiä
Onko sukulaiskielen oppiminen helppoa vai vaikeaa?
Eläkkeellä oleva norjalainen kielitieteen professori Finn-Erik Vinje hämmentää kommenteillaan länsinaapurissa. Suorasukaisilla blogi-kirjoituksillaan aiemminkin julkisuutta kerännyt professori väittää nyt, että ruotsalaiset ovat tyhmiä, koska eivät pysty ymmärtämään puhuttua norjaa.
Tai sitten se vaan on öljykateutta. Minäkin olen öljy katee. Suomi-ruotsi ei olisi missään vaiheessa saanut hävitä Suomea ryssille ja Suursuomi-ruåtsi olisi vielä pitänyt Norjan hanskassa niin meillä menisi varsin åtollisesti nyt öölirahoilla. Nyt vaan nårskit pääsee nauttimaan siitä.
Quote from: kaksinaismoralismirules! on 14.08.2009, 10:22:00Ånkå muuten moderaattorit vetäneet liinat muuten inan turhan tiukalle tässä ruåtti keskustelussa , kun huomasin muutaman tavalliselta näyttäneen kirjoituksen saaneen ylenmääräitä huålenpitoa hoivaosastolta?
Tähän ketjuun liittyvät erityissäännöt löytyvät ketjun ensimmäisestä viestistä. Lue ne huolellisesti.
Sinulla on nyt VAROITUS modejen toiminnan arvostelemisesta sille varatun ketjun ulkopuolella sekä tuosta Ånkå-pelleilystä.
Älä kirjoita tähän ketjuun, jos sinulla ei ole mitään todellista sanottavaa tai pakottavaa tarvetta kirjoittaa juuri tähän ketjuun. Älä missään tapauksessa kirjåita tähän ketjuun ållaksesi hauska.
Tämän ketjun yksinomainen tarkoitus on antaa ylläpidolle tekosyy jakaa banneja niille, joille ruotsinkieli on pakkomielle suuntaan tai toiseen. Tällä ketjulla ei ole mitään muuta tarkoitusta. Hunajapurkki.
Seuraavissa vaaleissa ääneni menee henkilölle, joka 1) Kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa 2) Poistaisi pakkoruotsin 3) On maltillinen oikeistolainen
JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.
Mitäköhän tapahtuisi, jos lukiolaiset tekisivät lakon ruotsin opiskelussa? Kukaan ei vastaisi ruotsin opettajan kysymyksiin eikä vastaisi yhteenkään tenttikysymykseen? Olisiko valtiolla kanttia reputtaa kaikki ruotsin kielessä?
Quote from: Jekku on 14.08.2009, 14:28:46
Mitäköhän tapahtuisi, jos lukiolaiset tekisivät lakon ruotsin opiskelussa? Kukaan ei vastaisi ruotsin opettajan kysymyksiin eikä vastaisi yhteenkään tenttikysymykseen? Olisiko valtiolla kanttia reputtaa kaikki ruotsin kielessä?
Tuollaiseen menisi mukaan enimmilläänkin vain melko pieni vähemmistö (lue: osa niistä 14-15-vuotiaista pojista, joita ei lukio kuitenkaan kiinnostaisi ja jotka kokisivat ettei heillä ole paljon menetettävää).
Kaikki "lakkolaiset"
tietenkin saisivat nelosen. Koko juttua pidettäisiin, sinänsä ihan oikein, pelkkänä koululaitokseen sopeutumattomien murrosikäisten poikien oireiluna. Varsinaiseksi poliittiseksi kannanotoksi sitä ei laskettaisi.
On muistettava, että osa lukisi ruotsia myös jos se olisi vapaaehtoista ja suurin osa muistakin oppilaista haluaa yleensä välttää nelosia todistuksessa.
Tuo olisi käytännössä vain joidenkin yläasteikäisten poikien keino sabotoida
omia kouluopintojaan ja edistää omaa koulun jälkeistä syrjäytymistään.
Koska osalla yläasteikäisistä pojista on muutenkin tuo taipumus, kohderyhmä oppituntilakolle löytyisi kyllä ihan itsestään. Kovin suureksi se ei kyllä muodostuisi.
EDIT: Ensin vain silmäilin tuon viestin nopeasti läpi, joten vasta nyt huomasin, että tosiaan puhut
lukiolaisista etkä yläasteikäisistä.
Vastaan: mahdollisuudet oppituntilakkoon käytännöllisesti katsoen olemattomat, koska lukiolaisten motivaatio saada hyviä numeroita (tai ainakin välttää nelosia) on tietenkin paljon parempi kuin yläasteikäisten ja koska suurin osa siitä aineksesta, jota tuollainen lakko voisi vielä yläasteella kiinnostaa, ei muutenkaan jatka lukioon.
Tuollaisessa tilanteessa ruotsinopettajien olisi muuten
pakko antaa neloset kaikille lakkoon osallistuville, sillä muutenhan he syyllistyisivät virkavirheeseen. Jos suoritus on tosiaan yhtä kuin nolla, siitä ei kerta kaikkiaan
voi antaa nelosta enempää.
Yo-kirjoituksissahan ruotsi on jo muutenkin vapaaehtoinen. Se mittaa melko hyvin lukiolaisten motivaatiota vuosi- koulu-, paikkakunta- ja sukupuolikohtaisesti. Ihan mielenkiintoisia tilastoja, joista on tullut Opetusministeriölle keino arvioida, miten hyvin (tai huonosti) eri kouluissa on onnistuttu motivoimaan oppilaita ruotsin opiskeluun ja mihin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä niiden koulujen suhteen, joissa ruotsin kirjoittaa selvästi keskiarvoa vähäisempi osuus abeista.
Quote from: Viinankylväjä on 14.08.2009, 13:34:28
Seuraavissa vaaleissa ääneni menee henkilölle, joka 1) Kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa 2) Poistaisi pakkoruotsin 3) On maltillinen oikeistolainen
JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.
Ruotsinkielisissä kouluissahan suomi alkaa jo ala-asteen kolmannella. Miten vielä tuosta "tehostaisit", noin ihan konkreettisesti?
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 10:32:44
Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.
Monet niistä suomenruotsalaista, jotka kannattavat toisen kotimaisen pakollisuuden poistamista, perustelevat kantaansa sillä, että sehän vahvistaisi ruotsinkielisten asemaa työmarkkinoilla entisestään, sillä ruotsinkielisissä kouluissa olisi suhteellisesti paljon vähemmän toisen kotimaisen pois jättäjiä kuin suomenkielisissä. Koska ne, jotka eivät lukisi toista kotimaista, syrjäytyisivät kaikkialta missä ruotsin osaamista vaaditaan ja jokseenkin kaikkialta missä se lasketaan meriitiksi, ruotsinkieliset ja ruotsiin myönteisesti suhtautuvat suomenkieliset voisivat jakaa suuren osan parhaista työpaikoista keskenään.
Tavallaan eräänlainen versio darwinistisesta luonnonvalinnasta, jossa menestyksen tärkeäksi kriteeriksi tulisi se, onko ollut jo koulussa tarpeeksi fiksu valitakseen vapaaehtoisesti toisen kotimaisen.
Aldaron kirjoittaa taas pitkästi, mutta kovin vähän asiaa :D
Voi olla, että opettajat antaisivat nelosen tuollaisessa tapauksessa, mutta kokeenhan voi aina käydä uusimassa. Lisäksi kyseessä olisi käsittääkseni vain yksi kurssi, joka ei kovin paljon vaikuttaisi koko ruotsin arvosanaan lukiossa. Viimeiseksi ja tärkeimmäksi, kovin monessa suomenkielisessä jatko-opiskelupaikassa ruotsin kielen arvosanalla ei ole mitään merkitystä, eikä siitä saatua arvosanaa noteerata mitenkään.
Noin muuten, eräs mielenosoitushan taannoin ärjestettiin ja pakkokirjoittaminen saatiin toki pois. Samoin viime vuonna lukiolaisten liitto murskaavalla enemmistöllä kannatti pakkoruotsin poistamista, lukemat taisivat olla jotain täälläkin muistellun, keväällä eduskunnassa äänestyn uuden maahanmuuttolain hyväksymisen luokkaa...
Tuo että jotkut suomenruotsalaiset kannattavat vapaaehtoisuutta, jotta saisivat petattua itselleen paremmat asemat voi pitää paikkansa. Selvästi useammin suomenruotsalaiset kannattavat vapaaehtoisuutta kuitenkin sen takia, että se olisi yksinkertaisesti järkevää kieli- ja koulutuspolitiikkaa.
Minä ainakin uskon, että suomalaiset ovat jo niin fiksua porukkaa, että osaavat itse vanhempien tuella valita sen kielen, mitä haluavat opiskella, olipa se sitten ranska, saksa, venäjä, ruotsi tai jokin muu kieli. Valinnanvapauteen kuuluu toki aina vastuu valinnoistaan. Ruotsin kieli voi avata räppänöitä, joku muu kieli voi avata ovia ja ikkunoita.
Muuten olen sitä mieltä että kieliä luetaan meillä liian vähän, ei suinkaan liikaa. Itse luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää kieltä, joista kaksi tosin alkoi vasta lukiossa. Ihan noin monta kieltä en kaikilta välttämättä edellyttäisi, mutta enemmän kuitenkin kuin nykyisin.
Omasta kokemuksestani johtuen en kerta kaikkiaan kykene näkemään toista kotimaista ja vieraita kieliä jonkinlaisina toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina. Olen huomannut, että mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompaa on tarvittaessa oppia uusi kieli.
Ala-asteella kieli tietenkin omaksutaan selvästi helpommin kuin yläasteella. Tämä tulisi paremmin ottaa huomioon koulujen opetussuunnitelmissa.
Quote from: Aldaron on 14.08.2009, 18:10:17
Ruotsinkielisissä kouluissahan suomi alkaa jo ala-asteen kolmannella. Miten vielä tuosta "tehostaisit", noin ihan konkreettisesti?
Miksei jo ekalla? Onhan kielten opiskelu aina hyödyllistä. Ja kun kerta ollaan Suomessa.
Vai tarkoittaako suomenruotsalaisuus nimenomaan
ruotsalaisuutta Suomessa? Ilmeisesti. Ovatahan he bättre folk.
Quote from: Aldaron on 14.08.2009, 19:00:05
Muuten olen sitä mieltä että kieliä luetaan meillä liian vähän, ei suinkaan liikaa. Itse luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää kieltä, joista kaksi tosin alkoi vasta lukiossa. Ihan noin monta kieltä en kaikilta välttämättä edellyttäisi, mutta enemmän kuitenkin kuin nykyisin.
Omasta kokemuksestani johtuen en kerta kaikkiaan kykene näkemään toista kotimaista ja vieraita kieliä jonkinlaisina toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina. Olen huomannut, että mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpompaa on tarvittaessa oppia uusi kieli.
Jos kieliä luetaan liian vähän, niin eikö ole täysin pöllöä, että käytännössä kaksi ensimmäistä kieltä eivät ole mitenkään valittavissa, vaan ovat ruotsi ja englanti?
Omana kouluaikani luin vain kahta vierasta kieltä, englantia ja ruotsia, ranskaa kokeilin, mutta aikaa/kapasiteettia ei ollut tarpeeksi, varsinkin kun aika ja kiinnostus kohdistui lähinnä matematiikan, fysiikan ja kemian opintoihin. Kielenopiskelun synergia pitänee paikkansa eurooppalaisia kieliä opiskeltaessa, sen sijaan mistään aiemmin opiskellusta kielestä en huomannut olevan mitään etua kiinan kielen opiskelussa. Bahasa indonesiaa opiskeltaessa täysin suomenkielisyys lienee vain etu, koska kielen ääntämys ja lukeminen on hyvin helppoa suomenkieliselle, vaikka asiasta ei hirveästi ymmärtäisikään.
Quote from: EL SID on 12.08.2009, 12:52:53
arkeologiset todisteet viittaavat siihen, että ahvenanmaa oli suomenkielisten asuttama aina 1200-luvulle asti, jolloin se muuttui, ruotsin invaasion seurauksena, ruotsinkieliseksi.
Ovatko nämä arkeologiset todisteet tai niistä tehty asiantunteva tutkimus jossain nähtävissä? Wikipedia väittää seuraavaa:
QuoteSaarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan rannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.
Seuraavaksi tosin esitetäänkin jo kansanetymologioista, jotka eivät ole erityisen uskottavia paitsi kielellisesti niin siksi, että niiden takana on yksi verrattain tuntematon kaiffari.
Quote from: EL SID on 12.08.2009, 12:52:53
tuhannen euron kysymys onkin, mitä tapahtui alueella olleille suomenkielisille? onko maassamme tapahtunut salattu (kuinka asia ei yllätä) etninen puhdistus, vai pakkomuuttivatko suomenkieliset nykyisen turun ;) alueelle?
Paljon mahdollista. Tai sitten he olivat vähemmistössä ilmapiirissä jossa vähemmistöjen ei haluttu antaa olla. Tämä on Ruotsi ja täällä puhutaan ruotsia katsos.
Quote from: Viinankylväjä on 14.08.2009, 13:34:28
JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.
Miten ihmeessä oletat että ruotsinkieliset opettelisivat kovasti Suomea vain siksi, että suomenkieliset voisivat helpommin tulla suomenkielistämään heidän viimeiset asuinalueensa? Kuulostaa vähän siltä kuin että me opiskelisimme somaliaa jotta heidän olisi helpompi kansainvaeltaa tänne.
Luulen että ruotsinkieliset haluavat säilyttää oman kielensä (niin kuin minäkin omani), erityisesti länsirannikolla jossa varsinainen suomenruotsi on vielä olemassa. Tuo kielimuotohan on täysin uniikki ja nykyisen Suomen valtion alueella kehittynyt, eikä sitä esiinny Ruotsissa. Etelärannikolla tosin ollaan jo kauan puhuttu riikinruotsin suomalaista versiota (högsvenska).
Quote from: Turkulaine on 15.08.2009, 10:13:05
Luulen että ruotsinkieliset haluavat säilyttää oman kielensä (niin kuin minäkin omani), erityisesti länsirannikolla jossa varsinainen suomenruotsi on vielä olemassa. Tuo kielimuotohan on täysin uniikki ja nykyisen Suomen valtion alueella kehittynyt, eikä sitä esiinny Ruotsissa. Etelärannikolla tosin ollaan jo kauan puhuttu riikinruotsin suomalaista versiota (högsvenska).
Ei ihan niinkään. Riikinruotsin tärkeimpinä tuntomerkkeinähän pidetään ääntämistä ja puheen nuottia, ja tässä suhteessa Pääkaupunkiseudulla puhuttu ruotsi poikkeaa hyvin selvästi riikinruotsista. Syntyperäiset helsinkiläisethän puhuvat samalla nuotilla äidinkielestä riippumatta. Vaikutus on tosin ollut molemminpuolista, sillä suomenkielisten syntyperäisten helsinkiläisten (joiden joukossa on paljon suomenruotsalaisista osittain polveutuvia) tavassa ääntää suomea on vastavuoroisesti tiettyjä suomenruotsalaisia piirteitä. Myös sanavarastossa on huomattavia eroja riikinruotsiin suunnilleen samalla tavalla kuin brittienglanti eroaa amerikanenglannista (esim. suojatie, rynnäkkökivääri, veronpalautus ja sämpylä samoin kuin monet muut ovat ihan eri sanoja suomenruotsissa aina Helsinkiä myöten kuin riikinruotsissa). Sitä ruotsin varianttia, jota puhutaan lähes identtisessä muodossa Helsingin, Turun ja Tampereen kaltaisilla paikkakunnilla ja joka polveutuu säätyläistön vanhasta puhekielestä kutsutaan usein nimellä högsvenska, mutta todellisuudessa nuo käsitteet eivät ole täysin identtisiä. Käsite "högsvenska" on eräänlainen suomenruotsalainen kielinormi, josta puhekielen kaikki versiot itse asiassa poikkeavat enemmän tai vähemmän, mainitsemani Helsingin/Turun/Tampereen puhekieli tietysti kaikkein vähiten, vaikka se ei olekaan "högsvenskan" kanssa
täysin identtinen eikä voikaan puhekielenä sitä olla.
Usein asetetaan vastakkain käsitteet "högsvenska" ja "dialekt" (= murre). Sanalla "dialekt" on tavallisessa yleiskielessä ja kielitieteessä usein vähän erilainen merkitys. Kielitieteessä dialekt/murre tarkoittaa perinteisiä maalaismurteita, jotka elävät kaikkien ikäluokkien luonnollisena puhekielenä lähinnä vain Pohjanmaan maaseudulla. Esim. nuoremmat inkoolaiset tai tammisaarelaiset eivät kielitieteellisen määritelmän mukaan varsinaisesti puhu murretta, vaan suomenruotsalaisen yleiskielen paikallisversiota, jossa on jäljellä tiettyjä murteellisia piirteitä lähinnä ääntämisen suhteen mm. siinä, ääntyvätkö eräät konsonantit pitkän vokaalin jälkeen lyhyinä vai pitkinä, mikä on itse asiassa kaikkein merkittävin ero, joka jakaa suomenruotsin puhujat kahteen ryhmään. Otetaan esimerkiksi sana "taket" (=katto). Suomenkieliset oppivat koulussa, että se kuuluu ääntää "taakket", joka onkin periaatteessa högsvenskan mukainen muoto (sanan "högsvenska" ahtaassa merkityksessä suomenruotsin "muodollisena" tyylilajina, joka ei tarkkaan ottaen ole kenenkään
luonnollista kieltä mutta jota esim. Helsingissä puhuttu kieli tulee aika lähelle).
Puhutussa suomenruotsissa tuon sanan lopussa oleva t-äänne ääntyy käytännössä vain hyvin muodollisissa tilanteissa tai jos sanaa halutaan lauseen sisällä jostain erityisestä syystä korostaa. Suomenruotsalaisen yleiskielen siinä variantissa, jota, kuten sanoin, puhutaan jokseenkin identtisenä esim. Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja joka polveutuu säätyläistön vanhasta puhekielestä, tuo sana ääntyy normaalisti "taakke". K-äänne ääntyy siis pitkänä, "högsvenskan" normin mukaan.
Ruotsinkielisellä maaseudulla k-äänne on tuossa asemassa yleensä lyhyt: "taake". Tämä tulee siitä, että kaikissa Suomessa puhutuissa varsinaisissa maalaismurteissa eräät konsonantit ääntyvät tuossa asemassa lyhyinä. Siksi myös suurempien kaupunkien ulkopuolella puhutussa suomenruotsin yleiskielen variantissa (joka, kuten sanoin, on osattava erottaa
varsinaisista maalaismurteista) on jäljellä tuo "murteellinen" piirre.
Arkikielessä sanan "dialekt" merkitys on tosin vähän laajempi kuin kielitieteessä. Sosiolingvistiikan kannaltahan
periferiassa puhuttu kieli koetaan aina "murteelliseksi", toisin kuin
keskuksessa (ennen vuotta 1812 Turku, sen jälkeen Helsinki) puhuttu kieli. Niistä ääntämiseen liittyvistä piirteistä johtuen helsinkiläinen yleensä kokee esim. inkoolaisen puhuvan melko murteellisesti, vaikka tämä ei puhukaan sitä "aitoa" maalaismurretta jota hänen esivanhempansa puhuivat vaan yleiskielen "maakuntaversiota".
Tukholman näkökulmasta tarkasteltuna kaikki suomenruotsalaiset (siis myös helsinkiläiset) tietenkin puhuvat murteellista "muminsvenskaa" (piirrossarjan muumit muuten puhuvat nimenomaan helsinginruotsia), sillä heidän mielestäänhän ainoa "keskus" on tietenkin Tukholma ja Helsinki on periferiaa siinä missä joku Göteborg tai Malmö...
Quote from: Aldaron on 15.08.2009, 15:07:30
Ei ihan niinkään. Riikinruotsin tärkeimpinä tuntomerkkeinähän pidetään ääntämistä ja puheen nuottia, ja tässä suhteessa Pääkaupunkiseudulla puhuttu ruotsi poikkeaa hyvin selvästi riikinruotsista.
Puhumme siis eri asiasta. Tarkoitin itse sitä että germaaniselle kielelle tapahtuu ihmeitä viidessä sadassa tai tuhannessa vuodessa, kuten voimme havaita esim. siitä, millainen oli pohjoisgermaaninen kieli viikinkiaikojen jälkeen tai nykyenglantia edeltävät germaanikansojen kielet. Kielet eriytyvät ellei ole erityistä voimaa joka pitää niitä yhtenäisinä. Luonnollista kielen eriytymistä on tapahtunut myös Suomessa, ja sen tuloksia voi havainnoida Pohjanmaalla.
Suomenruotsalaisten keskuudessa on ollut trendi suosia sellaista kirjakieltä jota on käytetty ruotsissa. Kouluissa on yritetty kitkeä luonnollisesti kehittyneitä ruotsinkaltaisia pohjoisgermaanisia kielimuotoja ja pakottaa ihmiset puhumaan ruotsalaista kirjakieltä. Sinä tarkoitat tässä nimenomaisessa kirjakielessä tapahtunutta eriytymistä ja suomen kielen sekä yhteiskuntaolojen vaikutusta. Minä puhuin siitä mitä täkäläinen ruotsi olisi (ja Pohjanmaalla pitkälti onkin) ilman tietoista yritystä estää riikinruotsin ja suomenruotsin eriytymistä.
Tuo ääntämys, erityisesti täysin erilaisten vokaalijärjestelmien ja sävelkulun osalta, on merkittävä ero. Se on kuitenkin vain ero siinä miten puhutaan sinänsä samaa kieltä. Erittäin samanlainen tilanne germaanisten kielten osalta on tätä nykyä Skotlannissa, jossa aiemmin skotinkielinen väestö (englannin "sisarkieli") on taipunut puhumaan englantia mutta he ääntävät sitä omalle alkuperäiskielelleen ominaisella tavalla ja käyttävät jonkin verran skottilaista sanastoa. Sielläkin, kuten meillä Länsirannikolla, on ihmisiä jotka vielä käyttävät omaa kieltään valtakielen paineessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Scots_language
Quote from: Turkulaine on 15.08.2009, 09:53:59
Quote from: EL SID on 12.08.2009, 12:52:53
arkeologiset todisteet viittaavat siihen, että ahvenanmaa oli suomenkielisten asuttama aina 1200-luvulle asti, jolloin se muuttui, ruotsin invaasion seurauksena, ruotsinkieliseksi.
Ovatko nämä arkeologiset todisteet tai niistä tehty asiantunteva tutkimus jossain nähtävissä? Wikipedia väittää seuraavaa:
QuoteSaarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan rannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.
Seuraavaksi tosin esitetäänkin jo kansanetymologioista, jotka eivät ole erityisen uskottavia paitsi kielellisesti niin siksi, että niiden takana on yksi verrattain tuntematon kaiffari.
Quote from: EL SID on 12.08.2009, 12:52:53
tuhannen euron kysymys onkin, mitä tapahtui alueella olleille suomenkielisille? onko maassamme tapahtunut salattu (kuinka asia ei yllätä) etninen puhdistus, vai pakkomuuttivatko suomenkieliset nykyisen turun ;) alueelle?
Paljon mahdollista. Tai sitten he olivat vähemmistössä ilmapiirissä jossa vähemmistöjen ei haluttu antaa olla. Tämä on Ruotsi ja täällä puhutaan ruotsia katsos.
Myös nämä tiedot löytyy Wikipediasta:
Myös Huldén ajoitaa ruotsalaisasutuksen synnyn 1200-luvulle. [14] Kauko Pirinen puolestaan on katsonut myös "Ahvenanmaan kuuluneen Turun hiippakuntaan 1200-luvun puolivälissä kun kirkollisen verotusjärjestelmän perusteet on laskettu" ja "kirkollisen verotuksen olevan Ahvenanmaalla siinä määrin samankaltainen kuin Suomen ruotsalaisalueilla ja vastaavasti Ruotsin oloista poikkeava".[15] Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan nykyinen ruotsalaisasutus on nimistönsä valossa samanaikaista ja samankaltaista kuin muukin suomalaisasutus ja sitä on edeltänyt kiinteä, maataviljelevä suomalaisasutus.[16] Näin ollen on syytä olettaa myös Ahvenanmaan saaneen nykyisen ruotsinkielisen väestönsä vasta 1200-luvun puolivälistä lähtien[17], varsinkin kun Ahvenanmaan vanhin kivikirkko on ajoitettu 1280-luvulle.[18] Vanhin Ahvenanmaata koskeva asiakirjalähde on päivätty 3.5.1281[19]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen
Kyllä tuosta käy hyvin selville, että ahvenanmaa oli suomalaisten asuttama ennen ruotsalaisinvaasiota. on nähtävissä, että uusimmat tiedot suomen historiassa eivät tyydytä "ruotsalaispiirejä" ja niitä käydään aina välillä wikissäkin "muuttamassa". jos olet oikeasti kiinnostunut asiasta, niin kannattaa lukea artikkelin lähteiksi merkityt kirjat ja artikkelit.
Quote from: Aldaron on 12.08.2009, 20:51:36
Quote from: Totuusko? on 12.08.2009, 14:26:23
Quote from: Aldaron on 08.08.2009, 14:12:45
...
Tämä johtaisi luultavasti siihen, että joissain yksikielisissä (esim. Närpiö) tai
...
Öööö...hetkinen, onko Närpiö siis yksikielinen kunta? Tällainen on ollut tyypillistä syrjintää yliopistomaailmassa (vain kaksi- tai ruotsinkielisiä), mutta nyt siis jo ihan kuntatasollakin, höh >:(
Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.
Mitä kuntiin taas tulee, kielilaki on täysin symmetrinen ruotsin ja suomen välillä niiden ehtojen suhteen, joiden mukaan kunta määritetään yksi- tai kaksikieliseksi ja valtaosa Suomen kunnista on tietenkin yksikielisesti suomenkielisiä. Esim. Wikipediasta löytyy asiaa havainnollistava kartta.
Helsingin yliopiston lisäksi ruotsinkielellä voi lukea itselleen paremman väen tutkinnon mm. Åbo akademissa, jolla on myös sivupisteitä pitkin rannikkoa varmistamassa, ettei pelkästään ruotsinkielisen tarvitse lähetä suomenkieliselle alueelle opettelemaan pakkosuomea.
Myös Vaasassa on ruotsinkielisillä omat korkeakoulunsa ja yliopistonsa varmistamassa, että ruotsinkielinen saa helpommin opiskelupaikan kuin suomenkielinen, ja vielä kotiseudultaan.
ja mitä tulee kuntiin: on edelleenkin väärin, että kieli ja kuntalakienkin mukaan suomenkieliset kunnat, kuten Nurmijärvi, järjestävät opetusta ruotsinkielellä ruotsinkielisille lapsille (lain mukaan näin ei ole pakko tehdä), kun samaan aikaan närpiön kunta kuskaa lukumääräisestikin huomattavasti suurempaa määrää suomenkielisiä lapsia naapurikuntiin, vedoten siihen, ettei heidän, lain mukaan, tarvitse järjestää näille opetusta omassa kunnassa. Lasten koulupäiviin saattaa tulla jopa pari tuntia lisää matka-aikoja!!!
jos ruotsinkieliset pitäisivät yhtä hyvää huolta keskellään asuvasta suomenkielisestä vähemmistöstä, mitä me suomenkieliset teistä ruotsinkielisistä (kaksikielisistäkin) niin täältä voisi jopa herua sympatiaa, mutta....
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 10:32:44
Quote from: Tooheys on 13.08.2009, 10:24:20
Quote from: Aldaron on 12.08.2009, 20:51:36
Kuinka niin "vain kaksi- tai ruotsinkielisiä"? Tuohon huomauttaisin, että valtaosa Suomen yliopistoista ei anna opetusta ruotsiksi. Helsingin yliopisto on tietääkseni maan ainoa kaksikielinen yliopisto.
Lue tuo TH:n viesti oman viestisi yläpuolelta ja huomaat tuon saivartelun olevan tarpeetonta.
Itse olin vielä lukiossa innokas opiskelemaan ruotsia ja uskoin opettajien vakuuttelut sen tarpeellisuudesta. Nyt olen huomannut, etten tarvitse ruotsia juuri mihinkään Suomessa ja (riikin)ruotsalaiset kaverini puhuvat moitteetonta englantia, kuten suuri enemmistö ikäluokkani ruotsalaisista. Joten pidän pakollista ruotsin opiskelua täysin tarpeettomana ajan- ja rahanhukkana isolle osalle väestöä.
Nimim. peruskoulun ruotsi 10, kirjoituksista eximia ja yliopiston virkamiesruotsi 1.
Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti. Puhun aina sitä kieltä, jota asiakas haluaa. Varsinkin ruotsinkieliset asiakkaat arvostavat, jos ummikkosuomalainen on opetellut ruotsinkielen hyvin.
Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.
koko suoman alueella ei ole suhteessa niin paljon ruotsinkielisiä, että sen vuoksi kannattaa pakottaa 95% kansasta opettelemaan vähemmistön kieli.
saattaisit olla firmallesi arvokkaampi, jos olisit opetellut ruotsin sijaan kiinan.
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 14:12:18
Quote from: Tooheys on 13.08.2009, 10:41:54
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 10:32:44
Itselleni ruotsinkielestä on ollut suunnattomasti etua. Lukion A-ruotsista laudatur (eximia oli käytössä jo silloin). Monet kaihtavat työtä, jossa joutuu käyttämään ruotsia, siispä minä teen sellaiset työt ja hyvällä korvauksella. Olen työssäni täysin kolmekielinen, suomi, ruotsi ja englanti vaihtuvat päivän aikana sujuvasti.
Tuollaisiakin työpaikkoja tietysti on, mutta hyvin harvassa työpaikassa kieltä tarvitsee jatkuvasti, etenkin sisämaassa. Itse olen joutunut opiskelemaan hieman ranskaa ja viroa töiden takia, eikä se kielen opettelu aikuisenakaan ole sen vaikeampaa, mikäli sitä kieltä oikeasti tarvitsee.
Paljonko nämä ruotsia kaihtavat työkaverisi ovat opiskellet kyseistä kieltä ja katsotko opiskelusta olleen heille hyötyä?
Ruotsia kaihtavat kollegat ovat suorittaneet yliopiston ns virkaruotsin, eli ainakin lukion oppimäärä+yliopiston pakollinen oppimäärä.
Arvioisin, että rahallisesti saamani hyöty on 20-30% luokkaa verrattuna ruotsia osaamattomaan kollegaan. Tehtäväkohtaisessa palkassa on näet suuri ero sen mukaan, mitä kieltä siinä joutuu puhumaan. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin. Ruotsinkielisiin tehtäviin on vaikea löytää halukkaita tekijöitä.
Lisäksi on hauskaa osata kieliä. Ulkomailla turistimatkoilla reissatessa aina välillä törmää muihin skandinaaveihin, ja silloin on hauskaa kun ruotsilla pärjää heidän kanssaan hyvin. Varsinkin norjalaisista on saanut iloista pöytäseuraa, kun on pari sanaa vaihtanut ruotsiksi ensin.
Mutta kuten sanottu, en kannata pakkoruotsia. Yksilötasolla toki kielitaito on eduksi itselleni.
Olin itse Norjassa mamuna 1990-luvun puolivälin jälkeen ja kokemukset ovat päinvastaiset, eli jos puhuit ruotsia, niin sinut yhdistettin ruotsalaiseksi ja paikallisessa diskossa saattoi tulla eteen "vaikeita tilanteita", mutta englannilla pärjäsi hyvin ja sai myös juttuseuraa. Voi olla että siihen vaikutti sekin, että olin silloin vielä itsekin nuori (siis oikea nuori, n.25 vee, ei nykyaikaisen määritelmän mukainen "nuori", eli alle 35 vee.. :D )
Ei tullut ongelmia edes työpaikkallani, joka oli norjalainen telakka, koska ummikkonorjalaisille varastomiehille kelpasi selittelykieleksi suomi.
Quote from: Aldaron on 14.08.2009, 18:26:32
Quote from: Orpakytsä on 13.08.2009, 10:32:44
Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku ei halua opetella ruotsia. Sehän vain nostaa minun arvoani työmarkkinoilla, mitä harvempi opiskelee ruotsia.
Monet niistä suomenruotsalaista, jotka kannattavat toisen kotimaisen pakollisuuden poistamista, perustelevat kantaansa sillä, että sehän vahvistaisi ruotsinkielisten asemaa työmarkkinoilla entisestään, sillä ruotsinkielisissä kouluissa olisi suhteellisesti paljon vähemmän toisen kotimaisen pois jättäjiä kuin suomenkielisissä. Koska ne, jotka eivät lukisi toista kotimaista, syrjäytyisivät kaikkialta missä ruotsin osaamista vaaditaan ja jokseenkin kaikkialta missä se lasketaan meriitiksi, ruotsinkieliset ja ruotsiin myönteisesti suhtautuvat suomenkieliset voisivat jakaa suuren osan parhaista työpaikoista keskenään.
Tavallaan eräänlainen versio darwinistisesta luonnonvalinnasta, jossa menestyksen tärkeäksi kriteeriksi tulisi se, onko ollut jo koulussa tarpeeksi fiksu valitakseen vapaaehtoisesti toisen kotimaisen.
parhaista? on keinotekoista vaatia ruotsinkielisen alueen ulkopuolella virkamieheltä ruotsin kielen pätevyyttä. Sillä on edelleenkin tarkoitus vain pönkittää ruotsinkielisten asemaa, ja hankkia heille suojatyöpaikkoja, ei mitään muuta.
Ymmärrän kyllä, että täällä Vaasan seuduilla pitää virkamiehen osata ruotsia, mutta mitä Lapualainen tai Joensuulainen poliisi tekee ruotsinkielen taidolla?
Mennyt kaksikielinen "pakko"-jäänne on turha ja se voitaisiin hyvin ohjata koskemaan vain niitä alueita, joilla sitä tarvitaan.
Quote from: Aldaron on 14.08.2009, 18:10:17
Quote from: Viinankylväjä on 14.08.2009, 13:34:28
Seuraavissa vaaleissa ääneni menee henkilölle, joka 1) Kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa 2) Poistaisi pakkoruotsin 3) On maltillinen oikeistolainen
JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.
Ruotsinkielisissä kouluissahan suomi alkaa jo ala-asteen kolmannella. Miten vielä tuosta "tehostaisit", noin ihan konkreettisesti?
kielikylvyillä. Tähän asti ollaan satsattu vain suomenkielisten kielikylpyihin, mikä hyvin kuvastaa sitä, kuinka nurinkurista nykyinen kielipolitiikka on.
Quote from: Turkulaine on 15.08.2009, 10:13:05
Quote from: Viinankylväjä on 14.08.2009, 13:34:28
JM-K on Tampereella vaihtoehto, mutta hän taisi kerran sanoa, että poistaisi pakkoruotsin ohella myös pakkosuomen. Minä mieluumin tehostaisin ruotsinkielisten suomen opiskelua, jotta he voisivat hakea töitä muualtakin kuin länsirannikolta, ja enemmistön olisi helpompi tulla töihin länsirannikkolle.
Miten ihmeessä oletat että ruotsinkieliset opettelisivat kovasti Suomea vain siksi, että suomenkieliset voisivat helpommin tulla suomenkielistämään heidän viimeiset asuinalueensa? Kuulostaa vähän siltä kuin että me opiskelisimme somaliaa jotta heidän olisi helpompi kansainvaeltaa tänne.
Luulen että ruotsinkieliset haluavat säilyttää oman kielensä (niin kuin minäkin omani), erityisesti länsirannikolla jossa varsinainen suomenruotsi on vielä olemassa. Tuo kielimuotohan on täysin uniikki ja nykyisen Suomen valtion alueella kehittynyt, eikä sitä esiinny Ruotsissa. Etelärannikolla tosin ollaan jo kauan puhuttu riikinruotsin suomalaista versiota (högsvenska).
tämä halu säilyttää oma "pyhä ruotsikielinen" alue näkyy kaikessa, myös alueen suomalaisiin kohdistuneessa sorrossa:
"Maalahden varavaltuutettu Anna-Liisa Ruutiainen (kesk.) kanteli huhtikuussa kunnan suomenkielisten kohtelusta vähemmistövaltuutetulle. tämä siirsi asian oikeusasiamiehelle"
"kunnan tiedotuslehden jätettiin tärkeitä asioita kertomatta suomeksi"
"esimerkiksi vanhushuollon tulevaisuudesta kerrottiin vain ruotsiksi"
"kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip piti Maalahden yhdistymistä Vaasaan huonona vaihtoehtona. "miten luulette ruotsinkielelle käyvän, jos liitymme Vaasaan?" Knip kysyi.
Ruutiainen on sitä mieltä, että Vaasassa kohdellaan ruotsinkielisiä kymmenen kertaa paremmin kuin Maalahdessa suomenkielisiä."
"terveyskeskus informoi vain ruotsiksi" "asuntoilmoitusta ei käännetty suomeksi" "kansalaisopisto tarjosi palvelujaan vain ruotsinkielisille."
"hänestä on myös nurjaa ja valitettavaa, että kunnan päiväkotiohjaaja ei osaa suomea ja että lääkäreitä on aika ajoin palkattu ruotsista ja norjasta."
"Kunnanjohtaja Mats Brandt on myös tiedostuslehden julkaisija." "Brant myöntää kunnanhallitukselle valmistelemassaan lausunnossa, että toimitus on monesti jättänyt suomenkielisiä käännöksiä lehdestä pois."
"nykyisen kielenkääntäjän työaika on 80 prosenttia normaalista, edellisen oli 60 prosenttia."
"lääkäreiden palkkaamista Ruotsista ja Norjasta ei lausuntoesitys kommentoi."
lainaukset Pohjalainen-lehti 27.6.2009, sivu 5.
http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false
http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.0.html
tuntuu siltä, että aluetta vuosisatoja asuttaneet suomenkieliset halutaan ajaa pois. Suomenkielisten määrä on alueella lisääntynyt, koska heillä on enemmän lapsia kuin ruotsinkielisillä, eli luonnollisista syistä. Miten kävisi, jos jokin kunta kohtelisi somaleja yhtä huonosti?
Quote from: EL SID on 17.08.2009, 09:05:35
tämä halu säilyttää oma "pyhä ruotsikielinen" alue näkyy kaikessa, myös alueen suomalaisiin kohdistuneessa sorrossa:...
tuntuu siltä, että aluetta vuosisatoja asuttaneet suomenkieliset halutaan ajaa pois. Suomenkielisten määrä on alueella lisääntynyt, koska heillä on enemmän lapsia kuin ruotsinkielisillä, eli luonnollisista syistä. Miten kävisi, jos jokin kunta kohtelisi somaleja yhtä huonosti?
Suvaitsevisto huutaisi yhteen ääneen rasismista.
Tilannehan ei ole mikään uusi, vaan tämä suomalaisten kyykyttäminen on niin voimakkaasti historiaan juurtunutta perinnettä, että siitä vuosikymmeniä/-satoja kärsineet suomenkieliset eivät edes huomaa kaikkea mitä ympärillä tapahtuu.
Luulen, että muinainen poliittinen lehmänkauppa, pakkoruåtsi, ei saisi nykymaailmassa jalansijaa. On suorastaan käsittämätöntä, miten itsepintaisesti surut jaksavat väittää kielimielipuolisuutta historiallisesti asiaankuuluvaksi seikaksi, vaikka kyseessä on loppujen lopuksi PUHTAASTI POLIITTINEN päätös.
Quote from: Turkulaine on 15.08.2009, 10:13:05
Miten ihmeessä oletat että ruotsinkieliset opettelisivat kovasti Suomea vain siksi, että suomenkieliset voisivat helpommin tulla suomenkielistämään heidän viimeiset asuinalueensa? Kuulostaa vähän siltä kuin että me opiskelisimme somaliaa jotta heidän olisi helpompi kansainvaeltaa tänne.
Enpä heitä ajatellutkaan, vaan suomenkielistä enemmistöä. Aina pitäisi ajatella enemmistön etua ensimmäisenä, ei 4 % väestöstä voi pompottaa muuta Suomea. Kun somaleita on Suomessa 4 %, pitäisikö heidänkin kieli virallistaa ja opetuttaa se muulle Suomelle?
venäläisiä emme ole ruotsalaisiksi emme tule olkaamme siis Suomalaisia. Suomalaisuuteen ei kuulu millään tavalla ruotsalaisuus jotenka miksi meille tuputetaan pakkoruotsia?
Quote from: Turkulaine on 15.08.2009, 09:53:59
Ovatko nämä arkeologiset todisteet tai niistä tehty asiantunteva tutkimus jossain nähtävissä?
Ehkä kannattaisi tutustua ruotsalaisen asutushistorian professori Henrik O. Anderssonin kirjaan, "Finska element i svenska ortnamm". Kirjassa on 500 tulkintaa ruotsalaisista paikannimistä, joiden alkuperä on suomen kielessä.
Professori Henrik Anderssonin mukaan suomenkieliset asuttivat nykyisen Ruotsin alueen, mutta joutuivat sittemmin siirtymään kohti pohjoista, kun indoeurooppalaisen kielen omaavat maahantunkeutujat valtasivat maan.
Juuri tuohon veijariin viittasin kansanetymologioilla. Anderssonin jutut ovat niin poskettomia, etteivät oikeat nimistöntutkijat ole edes vaivautuneet osoittamaan niitä vääriksi. Wikipediassa olevat Ahvenanmaan nimet näin itsekin aivan hatusta vedetyiksi. Paras on kyllä tuo kaupunginosa Sommarro jonka pitäisi olla suomen somerosta väännetty. Tiedetään kuitenkin että nimi on saatu uudella ajalla olevan kesäkahvilan nimestä! ;D
Jos maailmankuvaansa ja suhtautumistaan maanmiehiinsä perustaa tuollaisten helppoheikkien horinoille niin vähän sitä itseään arvostaa.
Ja jos näin olisikin käynyt, en ymmärrä mitä tekemistä sillä on tämän päivän kanssa. Pitäisikö suomalaistenkin vetäytyä saamelaisilta viedyltä maalta eli käytännössä koko Sisä-Suomesta?
Aiheesta:
http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_426177.svd
QuoteEftersom Anderssons idéer är vetenskapligt helt ohållbara, har forskarvärlden inte tagit sig tid att bemöta dem, vilket kanske kan ses som en brist.
QuoteAndersson uppvisar inga större insikter i svensk och finsk-ugrisk språkhistoria eller ortnamnsforskningens teori och metodik. Han bygger i stället sina ortnamnstolkningar på ytliga likheter med finska ord och ortnamn.
Quote from: Turkulaine on 18.08.2009, 22:23:50
Ja jos näin olisikin käynyt, en ymmärrä mitä tekemistä sillä on tämän päivän kanssa. Pitäisikö suomalaistenkin vetäytyä saamelaisilta viedyltä maalta eli käytännössä koko Sisä-Suomesta?
"Hämäläisiä on sanottu hitaiksi, mutta he olivat kuitenkin ensimmäiset, jotka tähän maahan tulivat", professori Viljo Rasila muistuttaa joulukuussa julkaistussa Kulta Häme -kirjassa. Hämeen heimoliiton julkaisema teos uhkuukin Tavastien maan asukkaiden ylpeyttä esi-isistään ja syntyperästään.
http://www.pellervo.fi/pellervo/1_02/hameeseen.htm
Quote from: Turkulaine on 18.08.2009, 22:23:50
Juuri tuohon veijariin viittasin kansanetymologioilla. Anderssonin jutut ovat niin poskettomia, etteivät oikeat nimistöntutkijat ole edes vaivautuneet osoittamaan niitä vääriksi. Wikipediassa olevat Ahvenanmaan nimet näin itsekin aivan hatusta vedetyiksi. Paras on kyllä tuo kaupunginosa Sommarro jonka pitäisi olla suomen somerosta väännetty. Tiedetään kuitenkin että nimi on saatu uudella ajalla olevan kesäkahvilan nimestä! ;D
Jos maailmankuvaansa ja suhtautumistaan maanmiehiinsä perustaa tuollaisten helppoheikkien horinoille niin vähän sitä itseään arvostaa.
Ja jos näin olisikin käynyt, en ymmärrä mitä tekemistä sillä on tämän päivän kanssa. Pitäisikö suomalaistenkin vetäytyä saamelaisilta viedyltä maalta eli käytännössä koko Sisä-Suomesta?
Aiheesta:
http://www.svd.se/kulturnoje/nyheter/artikel_426177.svd
QuoteEftersom Anderssons idéer är vetenskapligt helt ohållbara, har forskarvärlden inte tagit sig tid att bemöta dem, vilket kanske kan ses som en brist.
QuoteAndersson uppvisar inga större insikter i svensk och finsk-ugrisk språkhistoria eller ortnamnsforskningens teori och metodik. Han bygger i stället sina ortnamnstolkningar på ytliga likheter med finska ord och ortnamn.
Vastaavasti lainaamani wikipedia-pätkää ei kukaan voi väittää huuhaaksi. Tai väittää voi, todistaminen on asia erikseen.
Tottahan joka asian ympärillä riittää huuhaata. Kuten vastauksessani kehotin, kannattaa tutustua wikiartikkelissa lähteenä oleviin teoksiin.
Quote from: Turkulaine on 18.08.2009, 22:23:50
Anderssonin jutut ovat niin poskettomia, etteivät oikeat nimistöntutkijat ole edes vaivautuneet osoittamaan niitä vääriksi.
Tätä minä olen aina epäillytkin, ettei ruotsalaisiin historian kirjoittajiin voi koskaan luottaa.
Quote from: Aldaron on 14.08.2009, 19:00:05
Muuten olen sitä mieltä että kieliä luetaan meillä liian vähän, ei suinkaan liikaa. Itse luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää kieltä, joista kaksi tosin alkoi vasta lukiossa. Ihan noin monta kieltä en kaikilta välttämättä edellyttäisi, mutta enemmän kuitenkin kuin nykyisin.
Tuo on kyllä niin väärin ajateltu kuin olla voi. Matematiikkaa ja luonnontieteellisiä aineita tulisi ehdottomasti lisätä ihan yleissivistävällä tasolla ( siis ilman, että kiusataan kielineroja pitkällä matematiikalla ) ja myös jonkinlainen filosofian yleissivistävä opetus olisi kaiketi tarpeellista. Puhumattakaan siitä, että kouluissa pitäisi vielä opettaa Suomen historiaa, josta tietotaso nykyään on "sivistyneelläkin" tasolla aivan puhtaan ala-arvoista.
Siitä, että joku yksilö pärjää lukemalla neljää kieltä ei mitenkään voi tehdä johtopäätöksiä siitä mikä on yleisesti hyvä. Pakollista kielten opetusta pitäisi siis nimenomaan vähentää, eikä lisätä. Järkevintä olisi pakollisissa keskittyä äidinkieleen ja yhteen vieraaseen kieleen.
Ei tämä minusta mitään kummempaa keskustelua edes kaipaa; -vanhojen sortajien kieltä ei suomessa pakolliseksi kaivata. Ei sen enempää kuin venäjääkään.
Päin vastoin, kaikkien ruotsinkielisten suomessa kuuluisi osata suomea edes auttavasti, mikä tahansa muu olisi vähintäänkin epäkunnioittavaa "bättre folk" asennetta.
Vaasalaisia.info:ssa, nettiblogin "etusivulla" on toimittaja Harri Niskasen kolumni VAHVAN RUOTSALAISUUDEN puolesta Vaasassa!
Harvoin saa lukea noin järjettömiä ajatuksia suomalaisen ihmisen aivoituksista. Toimittaja on valmis luovuttamaan Vaasan suomenruotsalaisten pääkaupungiksi - tuosta noin vaan ja aivan mielihyvin.
Lukekaa hyvät ihmiset ja ihmetelkää, mitä suomalaisissa sitkeästi istuva orjamentaliteetti saa vielä tänäkin päivänä aikaan!
Perimmäinen unelma on, että suomalaiset savustetaan kaupungista ja ruotsalainen "storstad" Närpiöstä Pietarsaareen muuttuu todeksi! Siinä - ihme kyllä - ovat supisuomalaiset päättäjät ruotsalaisten apureina. Palkkioiden on oltava todella ruhtinaalliset, eller hur? Salaseuramaisilla ruotsalaissäätiöillä tuota maallista toki riittää!
http://www.vaasalaisia.info/vaalit/?toiminto=esite&id=714
Vaasaa olisi kehitettävä ruotsinkielisten pääkaupungiksi Suomessa ja samanaikaisesti olisi tehostettava suomenruotsalaisten lasten suomenkielen taitoja. Siinä kansanedustaja Håkan Nordmanin toivomus, tai pikemminkin vaatimus. Nordman on oikeassa. Ruotsinkielisten lasten huonoon toisen kotimaisen kielen osaamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ja opetusta olisi tehostettava.
Vaasa on tunnetusti kielikylpyopetuksen edelläkävijä ja kuten Nordman sanookin, asiantuntemusta riittää ihan varmasti, jotta suomenruotsalaiset lapset oppisivat suomenkielen hyvin. Nordman ehdottaakin, että suomen kielikylpy olisi aloitettava ruotsalaisissa kouluissa. Samanaikaisesti olisi myös tehostettava äidinkielen opetusta.
Huono suomenkielen taito lienee pohjanmaalainen ongelma, joka olemassaolo selittyy sillä, että suomenruotsalaisia on niinkin paljon, ettei suomenkielen hyvää taitoa pidetä tärkeänä, koska ruotsinkielellä pärjää vallan mainiosti. Helsingissä tilanne on täysin toinen.
Suomenkielen puolestapuhujat ovat varmaankin hyvillään siitä, että ruotsalaiset oppivat suomea ja sulautuvat vähitellen suomalaiseen kulttuuriin. Käsien taputtelu on kuitenkin ennenaikaista. Aito suomenruotsalainen ei hylkää omaa kulttuuriaan ja perinteitään vain sen takia että oppii suomenkielen ja ryhtyy käyttämään sitä jokapäiväisessä elämässä. Sama koskee muitakin kieliä. Kuka muuttuu saksalaiseksi vain siksi että hallitsee saksankielen? Suomenruotsalainen yhteisöllisyys ja kulttuurinen perintö istuu niin vahvana, ettei sitä toisen kotimaisen kielen osaaminen muuta. Äidinkieltä ei voi vaihtaa.
Samanaikaisesti kun panostetaan parempaan suomenkielen osaamiseen on myös vahvistettava suomenruotsalaisen kulttuurin asemaa. Se tapahtuu kulttuuritoiminnan kautta. Kirjailija Claes Andersson on arvostellut suomenruotsalaista kulttuuripolitiikkaa siitä, että se käyttää rahallisia resursseja liikaa ns. hallinnollisiin projekteihin. Anderssonin mielestä huomattavasti tuottoisampaa olisi antaa rahaa kulttuurin tekijöille - kirjailijoille ja muille taiteilijoille – kuin perustaa uusia päätöskoneita. Olen samaa mieltä.
Pelko tai ahdistus ruotsinkielen astettaisesta katoamisesta on täysin turha. Suomenruotsalaisen kielen ja kulttuurin hegemonia on edelleen vahva ja tulee vahvana pysymään.
Kolumnin kirjoittaja:
Nimi: Harri Niskanen
GSM: 044 336 0096
Email:
[email protected]PS: Harrin työpaikka on Vaasan "monikulttuurin" keskus, jossa järjestetään mm. diskoja, joissa maahanmuuttajat voivat tutustua paikallisiin nuoriin....
Ruåttalaiset ovat jo pitkään olleet pitkään mokutuksen kätyreitä, koska kuvittelevat sen olevan kovinkin runsas äänisarvi.
Ja sitten vielä ihmettelevät kun tavis kansa on hiukan näreissään
Go figure.
Quote from: pavor nocturnus on 21.08.2009, 16:08:23
Ruåttalaiset ovat jo pitkään olleet pitkään mokutuksen kätyreitä, koska kuvittelevat sen olevan kovinkin runsas äänisarvi.
Ja sitten vielä ihmettelevät kun tavis kansa on hiukan näreissään
Go figure.
Larsmolainen kalastaja tai jyväjemmari Kemiöstä ovat juurikin sitä taviskansaa vaikka kieli onkin ruotsi. Se, että he äänestävät RKP:tä joka ei välitä loppujen lopuksi heidän kulttuuristaan ja elintilastaan sen vertaa että vaivautuisi puolustamaan sitä, on samanlainen juttu kuin kepun äänestäminen: traditio.
QuoteLarsmolainen kalastaja tai jyväjemmari Kemiöstä ovat juurikin sitä taviskansaa vaikka kieli onkin ruotsi. Se, että he äänestävät RKP:tä joka ei välitä loppujen lopuksi heidän kulttuuristaan ja elintilastaan sen vertaa että vaivautuisivat puolustamaan sitä, on samanlainen juttu kuin kepun äänestäminen: traditio.
Näin. Kyllähän niitä löytyy vaikka kuinka paljon jotka äänestävät puoluetta
sen yhden ja ainoan syyn takia, v-tut seurauksista tai sivutuotteesta.
Tavis kansalla meinasin meitä soomiroottia hyväksymättömiä moukkia. :P
Olisi hienoa, että Suomessa otettaisiin mallia Slovakiasta. Ylen uutitista poimittua:
Tuhannet unkarilaiset ovat eilen osoittaneet mieltään Slovakian uutta kielilakia vastaan. Uusi laki kieltää vähemmistökielten käytön valtion virastoissa.
Mielenilmauksiin Slovakiassa ja Unkarissa osallistui vahvistamattomien tietojen mukaan yli 12 000 ihmistä.
Slovakian hallitus hyväksyi kiistelty kielilain kesäkuun lopussa. Se kieltää muun muassa vähemmistökielten käytön valtion virastoissa. Unkari on valittanut kielilaista Yhdistyneisiin kansakuntiin.
Hallituksessa istuu myös vähemmistökansallisuuksia vastustava äärioikeistolainen SMS-puolue.
Maiden välejä kiristää myös parin viikon tapainen välikohtaus, kun Slovakia kiesi Unkarin presidenttiä tulemasta maaperälleen.
Slovakia kuului vuosisatojen ajan Unkariin. Vuonna 1993 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen maahan jäi suuri unkarilainen vähemmistö. Nyt se tuntee tulleensa sorretuksi.
Miksi Suomessa ei voida tehdä näin? Ai niin, unohdin yhden asian...
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 09:36:42
Olisi hienoa, että Suomessa otettaisiin mallia Slovakiasta.
Ja mitähän hyötyä herra kuvittelisi olevan siitä että kiukustutetaan totaalisesti kaikki suomenruotsalaiset, heidän suomenkieliset ystävänsä sekä myöskin erinäinen määrä muita tasa-arvoa kannattavia suomalaisia?
Miksi sinua haittaa jos ruotsinkielinen virkailija puhuu ruotsinkieliselle asiakkaalle ruotsia? Eivät ne varmasti sinusta pahaa puhu salakielellään. Mikä siinä on ettei pakkoruotsin ja siihen rinnastettavien rakenteiden purkaminen riitä, vaan on lähdettävä sortotoimenpiteisiin?
QuoteOlisi hienoa, että Suomessa otettaisiin mallia Slovakiasta. Ylen uutitista poimittua:
Tuhannet unkarilaiset ovat eilen osoittaneet mieltään Slovakian uutta kielilakia vastaan. Uusi laki kieltää vähemmistökielten käytön valtion virastoissa.
Edelliseen kirjoittajan mukaan; mitä hyötyä tästäkin olisi? Suomi ei ole
Slovakia. Täällä mitätön hiekanjyväsistä koostuva vähemmistö aivan
piruillakseen kiusaavat enemmistöä aiheuttamallaan epätasa-arvoisella
tilanteella. He tietävät kyllä että peli on menetetty ja sätkivät nyttenkin
ajamalla kaiken maailman kielikiintiöitä, kieliaivopesuja ym.
QuoteMielenilmauksiin Slovakiassa ja Unkarissa osallistui vahvistamattomien tietojen mukaan yli 12 000 ihmistä.
Vahvistamattomien tietojen. Eli hatusta kiskaistu arvio? Mutta kuitenkin,
edelleen ollaan puhumassa suomen kielipolitiikasta.
QuoteSlovakian hallitus hyväksyi kiistelty kielilain kesäkuun lopussa. Se kieltää muun muassa vähemmistökielten käytön valtion virastoissa. Unkari on valittanut kielilaista Yhdistyneisiin kansakuntiin.
Siinähän valittavat. Itsenäisellä valtiolla ei tule olla mitään pakkoa pitää
valtion viroissa, kuin yhtä virallista kieltä.
QuoteMaiden välejä kiristää myös parin viikon tapainen välikohtaus, kun Slovakia kiesi Unkarin presidenttiä tulemasta maaperälleen.
Ja tämä liittyy aiheeseen miten ? Se kun Ruotsia ei ollut kutsuttu Norjan tai
Suomen itsenäisyysjuhlistuksiin? (ja syystä)
QuoteSlovakia kuului vuosisatojen ajan Unkariin. Vuonna 1993 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen maahan jäi suuri unkarilainen vähemmistö. Nyt se tuntee tulleensa sorretuksi.
Suomikin kuului ruotsiin ja venäjään pitkän aikaa. Miten tämä kelpaa perusteluksi
nykyiseen kielitilanteesees?
QuoteMiksi Suomessa ei voida tehdä näin? Ai niin, unohdin yhden asian...
Ai miksi ei muuteta lakia niin että suomessa olisi vain yksi virallinen kieli?
RKP, Tilastokeplottelu, Ruotsalaisjärjestöjen korruptoima järjestelmä?
Kaksikielisyys on taloudellinen rasite. Joka pystyy väittämään vastaan, todistakoon väitteensä. Onko joku perehtynyt Vaasan kaupungin tutkimuksiin mitä kaksikielisyys maksaa? Luvut olivat aika hurjia.
Quote from: pavor nocturnus on 02.09.2009, 10:51:16Siinähän valittavat. Itsenäisellä valtiolla ei tule olla mitään pakkoa pitää valtion viroissa, kuin yhtä virallista kieltä.
Tuossa ei puhuttu yhdestä virallisesta kielestä vaan kielen käytön kieltämisestä. On Puolustusvoimissakin virallinen kieli vain suomi ("komentokieli"), muttei kukaan selväjärkinen ehdottaisi että pitää kutsua poliisi paikalle jos Dragan chokokrigarkomppaniassa kokelas ruotsiksi käskee alokasta ottamaan lakin päästä syödessään.
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 12:15:18
Kaksikielisyys on taloudellinen rasite. Joka pystyy väittämään vastaan, todistakoon väitteensä. Onko joku perehtynyt Vaasan kaupungin tutkimuksiin mitä kaksikielisyys maksaa? Luvut olivat aika hurjia.
Totta kai kaksikielisyys maksaa. Mutta minkäs teet kun väestö on kaksikielistä? Sairaat ja vanhat maksavat, juopot ja laiskat maksavat ja lapset vasta maksavatkin.
Täytyisi vaan järkeistää käytäntöjä siten ettei makseta turhasta. Suomenruotsalaiset kuitenkin maksavat veroja ja ovat muutenkin velvollisia kaikkeen mihin suomenkielisetkin, joten täytyy heidän omilla alueillaan saada rahoilleen vastinetta. Sen sijaan ulkomaalaisten joutilaiden elättämistä en ymmärrä alkuunkaan. Niillä rahoilla saataisiin molemmille Suomenniemen kansanryhmille lisää kivaa.
Quotejos Dragan chokokrigarkomppaniassa kokelas ruotsiksi käskee alokasta ottamaan lakin päästä syödessään.
Ja minkähän pirun takia tarvitaan jokin ruottalaiskomppania? Siis sen lisäksi,
että kuolemaa tekevä etujärjestö saa peniksenjatketta?
Pistetäänkö somaliankielinen komppania pystyyn?
QuoteTotta kai kaksikielisyys maksaa. Mutta minkäs teet kun väestö on kaksikielistä? Sairaat ja vanhat maksavat, juopot ja laiskat maksavat ja lapset vasta maksavatkin.
Jos et osaa nähdä eroa suomenruotsia varjelevien uppiniskaisten rasitteiden
ja sairaiden ja lastenhoidon eroa, olet jättänyt minut hämmästyksestä sanattomaksi.
Juoppojen ja nistien hoitoa on taas asia erikseen.
QuoteTäytyisi vaan järkeistää käytäntöjä siten ettei makseta turhasta.
Siis kuinka te ihmiset saatte tästä järjettömästä kaksikielisyydestä
jotain muuta kuin turhaa?
QuoteSuomenruotsalaiset kuitenkin maksavat veroja ja ovat muutenkin velvollisia kaikkeen mihin suomenkielisetkin, joten täytyy heidän omilla alueillaan saada rahoilleen vastinetta.
Noin. Eli jos jokainen englantia edes välttävästi puhuva rekisteröisi itsensä
englanninkieliseksi, muuttaisi paikkaan X olisi heillä jokin erityisoikeus siellä
keskemään päättä asioistaan? Siis niin kauan kuin maksavat veroja. Oletkos muuten ikinä tutustunut suomenruotsalaisten
"affrimative action" tyyppiseen spesiaalikohteluun esim. opiskelupaikkojen suhteen?
QuoteSen sijaan ulkomaalaisten joutilaiden elättämistä en ymmärrä alkuunkaan. Niillä rahoilla saataisiin molemmille Suomenniemen kansanryhmille lisää kivaa.
Ei nyt ihan aiheessa, mutta eiköhän kaikki hommassa ole samaa mieltä.
Quote from: Turkulaine on 02.09.2009, 10:06:05
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 09:36:42
Olisi hienoa, että Suomessa otettaisiin mallia Slovakiasta.
Ja mitähän hyötyä herra kuvittelisi olevan siitä että kiukustutetaan totaalisesti kaikki suomenruotsalaiset, heidän suomenkieliset ystävänsä sekä myöskin erinäinen määrä muita tasa-arvoa kannattavia suomalaisia?
Miksi sinua haittaa jos ruotsinkielinen virkailija puhuu ruotsinkieliselle asiakkaalle ruotsia? Eivät ne varmasti sinusta pahaa puhu salakielellään. Mikä siinä on ettei pakkoruotsin ja siihen rinnastettavien rakenteiden purkaminen riitä, vaan on lähdettävä sortotoimenpiteisiin?
En nyt lähtisi ottamaan sataprosenttista mallia Slovakiasta. Suomi voisi ottaa mallia naapureiltaan, Venäjältä, Virosta tai Ruotsista. Ruotsissahan on tuore kielilaki(2kk vanha).
Mistään sortotoimesta ei ole kysymys tietenkään. Paitsi, että tuntuu nykyisin siltä, että suomenkielisiä sorretaan. R-kielisillä on yliopistokiintiöt, omat koulurakennukset, vanhainkodit ja lukematon määrä muitakin etuuksia ja ainoastaan 5%:lle väestöstä? Tästäkin suurempi osa käyttää suomenkielisten kanssa samoja palveluja.
Väittäisin, että venäjänkielisiä ummikkoja on maassamme enemmän kuin ummikko r-kielisiä. Suomen ei pidä odottaa Moskovan reagointia omiensa huonommasta kohtelusta VAAN säätää esim. Ruotsin mallin mukainen kielilaki!
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 12:15:18
Kaksikielisyys on taloudellinen rasite. Joka pystyy väittämään vastaan, todistakoon väitteensä. Onko joku perehtynyt Vaasan kaupungin tutkimuksiin mitä kaksikielisyys maksaa? Luvut olivat aika hurjia.
olen kuullut tuosta tutkimuksesta, mutta en nähnyt. Onko linkkejä?
Quote from: EL SID on 02.09.2009, 16:33:26
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 12:15:18
Kaksikielisyys on taloudellinen rasite. Joka pystyy väittämään vastaan, todistakoon väitteensä. Onko joku perehtynyt Vaasan kaupungin tutkimuksiin mitä kaksikielisyys maksaa? Luvut olivat aika hurjia.
olen kuullut tuosta tutkimuksesta, mutta en nähnyt. Onko linkkejä?
Joku lehti mainitsi 0,5 veroäyriä kunnan osalta.
Valtion osuus kun lisätään niin puhutaan joka tapauksessa yli MILJARDISTA vuosittain.
(Ylen budjestistakin yli 15%)
Quote from: Pate on 02.09.2009, 17:14:42
Quote from: EL SID on 02.09.2009, 16:33:26
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 12:15:18
Kaksikielisyys on taloudellinen rasite. Joka pystyy väittämään vastaan, todistakoon väitteensä. Onko joku perehtynyt Vaasan kaupungin tutkimuksiin mitä kaksikielisyys maksaa? Luvut olivat aika hurjia.
olen kuullut tuosta tutkimuksesta, mutta en nähnyt. Onko linkkejä?
Joku lehti mainitsi 0,5 veroäyriä kunnan osalta.
Valtion osuus kun lisätään niin puhutaan joka tapauksessa yli MILJARDISTA vuosittain.
(Ylen budjestistakin yli 15%)
Kirjassa Nöyryyttävä kielilakimme täräytettiin pöytään luku 3.85 miljardia ekstrapoloimalla. Tämä on kyllä hurja väite. Kannattaa muuten lukea kyseinen kirja.
Quote from: Turkulaine on 02.09.2009, 13:23:39
Quote from: Jekku on 02.09.2009, 12:15:18
Kaksikielisyys on taloudellinen rasite. Joka pystyy väittämään vastaan, todistakoon väitteensä. Onko joku perehtynyt Vaasan kaupungin tutkimuksiin mitä kaksikielisyys maksaa? Luvut olivat aika hurjia.
Totta kai kaksikielisyys maksaa. Mutta minkäs teet kun väestö on kaksikielistä? Sairaat ja vanhat maksavat, juopot ja laiskat maksavat ja lapset vasta maksavatkin.
Täytyisi vaan järkeistää käytäntöjä siten ettei makseta turhasta. Suomenruotsalaiset kuitenkin maksavat veroja ja ovat muutenkin velvollisia kaikkeen mihin suomenkielisetkin, joten täytyy heidän omilla alueillaan saada rahoilleen vastinetta. Sen sijaan ulkomaalaisten joutilaiden elättämistä en ymmärrä alkuunkaan. Niillä rahoilla saataisiin molemmille Suomenniemen kansanryhmille lisää kivaa.
Ongelma on siinä, että Suomi ei ole kaksikielinen. Miten ihmeessä sinä saat Suomesta kaksikielisen, jos 5% kansalaisista puhuu toista kieltä? Suomihan on selvästi yksikielinen maa. Muissa maissa, joissa vähemmistökieltä puhuu 20-30% kansalaisista, käytetään yhtä kieltä hallinnollisissa asioisa ja virallisesti maat ovat yksikielisiä.
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 07:04:57
Kirjassa Nöyryyttävä kielilakimme täräytettiin pöytään luku 3.85 miljardia ekstrapoloimalla. Tämä on kyllä hurja väite. Kannattaa muuten lukea kyseinen kirja.
Hui! Jos tuo pitää paikkaansa, niin paljonkohan suomenkielisyys maksaakaan?
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 07:08:14
Ongelma on siinä, että Suomi ei ole kaksikielinen. Miten ihmeessä sinä saat Suomesta kaksikielisen, jos 5% kansalaisista puhuu toista kieltä? Suomihan on selvästi yksikielinen maa.
Vastasit juuri omaan kysymykseesi. Suomessa on merkittävä määrä kotoperäisiä ihmisiä joiden äidinkieli on eri. Eihän siitä saa yksikielistä muuten kuin sytyttämällä uunit tai karkottamalla väärin puhuvat muualle.
Kaikkien ihmisten ei tarvitse toki olla kaksikielisiä vaikka maa olisikin. Minusta on huono juttu että Kainuunkin perillä kakarat joutuvat makaamaan ruotsin tunneilla vaikka eivät edes tunne ruotsinkielisiä ihmisiä. Sen sijaan kun oleilee siellä missä ruotsia puhutaan, tuntuu aivan luonnolliselta että siellä toimitaan jatkossakin ruotsin kielellä. Miksi ihmeessä ei?
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 07:08:14Muissa maissa, joissa vähemmistökieltä puhuu 20-30% kansalaisista, käytetään yhtä kieltä hallinnollisissa asioisa ja virallisesti maat ovat yksikielisiä.
Höpö höpö. Maailmassa on myös maita jossa on julmettu määrä "virallisia" kieliä. Ja maita joissa vähemmistön kieli on ainoa virkakieli. Jos haluat verrata niin verrataan ihan oikeisiin yksittäisiin valtioihin, ja pohditaan sitten mikä niiden tilanteessa on hyvää ja mikä huonoa. Eihän tämä meidän systeemimme ole tosiaankaan optimaalinen.
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:16:09
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 07:08:14
Ongelma on siinä, että Suomi ei ole kaksikielinen. Miten ihmeessä sinä saat Suomesta kaksikielisen, jos 5% kansalaisista puhuu toista kieltä? Suomihan on selvästi yksikielinen maa.
Vastasit juuri omaan kysymykseesi. Suomessa on merkittävä määrä kotoperäisiä ihmisiä joiden äidinkieli on eri. Eihän siitä saa yksikielistä muuten kuin sytyttämällä uunit tai karkottamalla väärin puhuvat muualle.
Kaikkien ihmisten ei tarvitse toki olla kaksikielisiä vaikka maa olisikin. Minusta on huono juttu että Kainuunkin perillä kakarat joutuvat makaamaan ruotsin tunneilla vaikka eivät edes tunne ruotsinkielisiä ihmisiä. Sen sijaan kun oleilee siellä missä ruotsia puhutaan, tuntuu aivan luonnolliselta että siellä toimitaan jatkossakin ruotsin kielellä. Miksi ihmeessä ei?
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 07:08:14Muissa maissa, joissa vähemmistökieltä puhuu 20-30% kansalaisista, käytetään yhtä kieltä hallinnollisissa asioisa ja virallisesti maat ovat yksikielisiä.
Höpö höpö. Maailmassa on myös maita jossa on julmettu määrä "virallisia" kieliä. Ja maita joissa vähemmistön kieli on ainoa virkakieli. Jos haluat verrata niin verrataan ihan oikeisiin yksittäisiin valtioihin, ja pohditaan sitten mikä niiden tilanteessa on hyvää ja mikä huonoa. Eihän tämä meidän systeemimme ole tosiaankaan optimaalinen.
Jos sinun mielestä 5% on merkittävä osuus ja tämän takia uhrataan hirvittävä määrä euroja niin tästä ei varmaan kannata kinata enempää. Tarkoituksena ei ole hävittää ruotsinkielisiä Suomesta vaan muuttaa ruotsinkielen asema vähemmistökieleksi. Ruotsin kielen asema olisi sama kuin saamella. Tämä olisi juuri se taso, mikä ruotsin kielellä pitää olla tarkasteltaessa prosenttuaalisia osuuksia. Tämä ei heikennä ruotsinkielisten "asemaa" millään tavalla. Niillä alueilla, joilla puhutaan pääasiassa ruotsia, puhutaan jatkossakin ruotsia.
Minun kantani on, että turhat päällekkäisyydet pitää poistaa. Otetaan esimerkkinä Lahden kaupunki. Minkä ihmeen takia ruotsinkielisten piti kehittää nimi Lahtis? Järjen riemuvoitto? Tämä aiheuttaa vain typerää kylttien ja osoitteiden sekamelskaa. Ruotsinkieliset halusivat vain päteä ja keksiä oman kielensä säilyttämiseksi nimen Lahtis. Kuka maksaa lystin? Tuleeko raha jälleen kerran taikaseinästä? Vastaavia juttuja taitaa löytyä muutamat.
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 13:24:14
Jos sinun mielestä 5% on merkittävä osuus ja tämän takia uhrataan hirvittävä määrä euroja niin tästä ei varmaan kannata kinata enempää.
Tässä kohtaa haluan muistuttaa että ruotsinkieliset maksavat veroja ja siten kustantavat omia palveluitaan. Siksi ei voi sanoa että ruotsin kieli on vain kuluerä. Se on samassa merkityksessä kuluerä kuin suomenkin kieli.
Ruotsinkieliset ovat tilastollisesti jonkin verran varakkaampia ja jos he saisivat kustantaa vain omat palvelunsa (ja suomenkieliset omansa) olisivat he varmasti hieman paremmassa asemassa. Nythän heidän suuremmat veronsa menevät yhteiseen läjään josta sitten jaetaan heille takaisin vähemmän. Molempien etu olisi toki valtion rahan järjettömän tuhlaamisen lopettaminen. Pakkoruotsi ja somalin kielen tulkit tulee ensimmäisinä mieleen näin kielikysymyksen tiimoilta.
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:43:35
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 13:24:14
Jos sinun mielestä 5% on merkittävä osuus ja tämän takia uhrataan hirvittävä määrä euroja niin tästä ei varmaan kannata kinata enempää.
Tässä kohtaa haluan muistuttaa että ruotsinkieliset maksavat veroja ja siten kustantavat omia palveluitaan. Siksi ei voi sanoa että ruotsin kieli on vain kuluerä. Se on samassa merkityksessä kuluerä kuin suomenkin kieli.
Ruotsinkieliset ovat tilastollisesti jonkin verran varakkaampia ja jos he saisivat kustantaa vain omat palvelunsa (ja suomenkieliset omansa) olisivat he varmasti hieman paremmassa asemassa. Nythän heidän suuremmat veronsa menevät yhteiseen läjään josta sitten jaetaan heille takaisin vähemmän. Molempien etu olisi toki valtion rahan järjettömän tuhlaamisen lopettaminen. Pakkoruotsi ja somalin kielen tulkit tulee ensimmäisinä mieleen näin kielikysymyksen tiimoilta.
Kas, mehän alamme puhumaan samasta asiasta. Tässä on kuitenkin paljon muutakin kuin pakkoruotsi :)
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:07:54
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 07:04:57
Kirjassa Nöyryyttävä kielilakimme täräytettiin pöytään luku 3.85 miljardia ekstrapoloimalla. Tämä on kyllä hurja väite. Kannattaa muuten lukea kyseinen kirja.
Hui! Jos tuo pitää paikkaansa, niin paljonkohan suomenkielisyys maksaakaan?
Suomi on aidosti yksikielinen maa, mutta valitettavasti poliittisesti kaksikielinen. Suomenkielisyyden aiheuttamilla kustannuksilla ei ole mitään merkitystä. Sen sijaan viiden prosentin edustaman vähemmistökielen "tuputtaminen" kaikkialle ja kaikille on järjetön ja aivan turha kuluerä.
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:16:09
Höpö höpö. Maailmassa on myös maita jossa on julmettu määrä "virallisia" kieliä. Ja maita joissa vähemmistön kieli on ainoa virkakieli.
Esitä hieman linkkejä ja faktaa tästä? Mielellään tietysti ihan EU:n puitteissa, mutta toki käy muutkin esimerkit, mikäli ne edustavat sivistynyttä länsimaailmaa.
Pakkoruåtsiin verrattavaa ääliömäisyyttä tuskin löytyy mistään muusta maasta.
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:43:35
Tässä kohtaa haluan muistuttaa että ruotsinkieliset maksavat veroja ja siten kustantavat omia palveluitaan. Siksi ei voi sanoa että ruotsin kieli on vain kuluerä. Se on samassa merkityksessä kuluerä kuin suomenkin kieli.
Totta, suomenkielikin on kuluerä, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Suomenkieli on luonnollinen kuluerä maassa, jossa suomenkieliset edustavat melkoista enemmistöä. Ruosinkielen virallinen asema Suomessa on puhtaasti poliittinen valinta ja siten myös täysin tarpeeton kuluerä.
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:43:35
Ruotsinkieliset ovat tilastollisesti jonkin verran varakkaampia ja jos he saisivat kustantaa vain omat palvelunsa (ja suomenkieliset omansa) olisivat he varmasti hieman paremmassa asemassa.
Hehän ovat jo nykyisinkin paremmassa asemassa kuin suomenkieliset, joten mitään muutostahan tuo ei toisi. Toki tällöin pitäisi myös lopettaa affenmaan järjetön tukeminen verovaroista. Hoitakoon ruåtsinkieliset oman pesänsä. Uskallan väittää, että ruotsinkieliset ovat kuitenkin nettosaajia, kun otetaan huomioon kaikki verovaroin järjestetyt palvelut ja ruotsinkielen aiheuttamat ylimääräiset kulut.
Tässä on nyt puhuttu viidestä prosentista, joka on mielestäni rankasti yläkanttiin. Pitäisi puhua niistä ruotsinkielisistä, jotka eivät osaa suomea. Voinhan minäkin rekisteröidä itseni ruotsinkieliseksi vaikka äidinkieleni on suomi.
Oma veikkaukseni on alle 1 prosentti. Väitän, että suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja että aidosti suomea taitamattomia venäläisiä on paljon enemmän.
Tämä näin ilman tarkempia taustafaktoja perstuntumalla (subjektiivisesti) heitettynä.
Quote from: Jjuhani on 04.09.2009, 22:42:01
Tässä on nyt puhuttu viidestä prosentista, joka on mielestäni rankasti yläkanttiin. Pitäisi puhua niistä ruotsinkielisistä, jotka eivät osaa suomea. Voinhan minäkin rekisteröidä itseni ruotsinkieliseksi vaikka äidinkieleni on suomi.
Oma veikkaukseni on alle 1 prosentti. Väitän, että suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja että aidosti suomea taitamattomia venäläisiä on paljon enemmän.
Tämä näin ilman tarkempia taustafaktoja perstuntumalla (subjektiivisesti) heitettynä.
Muistan lukeneeni jostakin, että ummikkoruåtsinkielisiä olisi noin prosentin verran. Miksi pitäisi puhua vain heistä, kun suomenruotsalaiset ovat kuitenkin kollektiivinen yhteisö, joka "vetää yhtä köyttä" kaikissa heidän saavutettuja etujaan koskevissa kysymyksissä ja ennenkaikkea kielietujärjestö RKP:n myötävaikutuksella.
Tästä huolimatta:
1.ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2.ruotsinkielelle vähemmistökielen asema, kuten sen levinneisyyskin Suomessa edellyttäisi
Kaikki muut vaihtoehdot ovat järjetöntä verovarojen ja henkisen pääoman tuhlausta.
Muistan lukeneeni jostakin, että ummikkoruåtsinkielisiä olisi noin prosentin verran. Miksi pitäisi puhua vain heistä, kun suomenruotsalaiset ovat kuitenkin kollektiivinen yhteisö, joka "vetää yhtä köyttä" kaikissa heidän saavutettuja etujaan koskevissa kysymyksissä ja ennenkaikkea kielietujärjestö RKP:n myötävaikutuksella.
Ei ongelma ole pienentyvän prosentin myötä mihinkään pienentynyt vaan päinvastoin, jos ymmärrät mitä tarkoitin.
Quote from: Totuusko? on 05.09.2009, 00:04:05
Quote from: Jjuhani on 04.09.2009, 22:42:01
Tässä on nyt puhuttu viidestä prosentista, joka on mielestäni rankasti yläkanttiin. Pitäisi puhua niistä ruotsinkielisistä, jotka eivät osaa suomea. Voinhan minäkin rekisteröidä itseni ruotsinkieliseksi vaikka äidinkieleni on suomi.
Oma veikkaukseni on alle 1 prosentti. Väitän, että suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja että aidosti suomea taitamattomia venäläisiä on paljon enemmän.
Tämä näin ilman tarkempia taustafaktoja perstuntumalla (subjektiivisesti) heitettynä.
Muistan lukeneeni jostakin, että ummikkoruåtsinkielisiä olisi noin prosentin verran. Miksi pitäisi puhua vain heistä, kun suomenruotsalaiset ovat kuitenkin kollektiivinen yhteisö, joka "vetää yhtä köyttä" kaikissa heidän saavutettuja etujaan koskevissa kysymyksissä ja ennenkaikkea kielietujärjestö RKP:n myötävaikutuksella.
Tästä huolimatta:
1.ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2.ruotsinkielelle vähemmistökielen asema, kuten sen levinneisyyskin Suomessa edellyttäisi
Kaikki muut vaihtoehdot ovat järjetöntä verovarojen ja henkisen pääoman tuhlausta.
3. Katujen nimet suomeksi (ruotsinkielinen osaa kotiinsa, vaikka kyltissä lukee suomenkielinen nimi)
4. Kaikki viralliset paperit vain suomeksi (pyydettäessä ruotsinkielinen saa hänelle välttämättömän paperin ruotsiksi)
5. Kaikki koulujen kiintiöt pois
5.1 Kaikki kielikiintiöt pois hallituksista, virastoista ja hallinnollisista elimistä, joiden päätökset voivat vaikuttaa suomalaisten (suomen- ja ruotsinkielisten) elämään.
6. Virkatasolla ruotsi pois
7. Ylen ohjelmiston osuudet uusiksi
Jokunen vuosi eteenpäin niin pakkoruotsittaja Turkulaine halunnee tiekyltit myös somaliaksi?
Quote from: Jjuhani on 05.09.2009, 00:59:06
Ei ongelma ole pienentyvän prosentin myötä mihinkään pienentynyt vaan päinvastoin, jos ymmärrät mitä tarkoitin.
Jep, ymmärsin kyllä. "Vääristymä" on siis vieläkin suurempi. Oma pointtini oli vain se, että myös tämä 4 prosenttia, siis suomea sujuvasti puhuva enemmistö, tekee aika pitkälle täsmälleen niin, miten RKP vain haluaa. Eli sillä ei ole paljoakaan polittista merkitystä ovatko he kaksi- vai yksikielisiä.
Quote from: Jekku on 05.09.2009, 07:36:01
Quote from: Totuusko? on 05.09.2009, 00:04:05
Quote from: Jjuhani on 04.09.2009, 22:42:01
Tässä on nyt puhuttu viidestä prosentista, joka on mielestäni rankasti yläkanttiin. Pitäisi puhua niistä ruotsinkielisistä, jotka eivät osaa suomea. Voinhan minäkin rekisteröidä itseni ruotsinkieliseksi vaikka äidinkieleni on suomi.
Oma veikkaukseni on alle 1 prosentti. Väitän, että suurin osa ruotsinkielisistä on kaksikielisiä ja että aidosti suomea taitamattomia venäläisiä on paljon enemmän.
Tämä näin ilman tarkempia taustafaktoja perstuntumalla (subjektiivisesti) heitettynä.
Muistan lukeneeni jostakin, että ummikkoruåtsinkielisiä olisi noin prosentin verran. Miksi pitäisi puhua vain heistä, kun suomenruotsalaiset ovat kuitenkin kollektiivinen yhteisö, joka "vetää yhtä köyttä" kaikissa heidän saavutettuja etujaan koskevissa kysymyksissä ja ennenkaikkea kielietujärjestö RKP:n myötävaikutuksella.
Tästä huolimatta:
1.ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2.ruotsinkielelle vähemmistökielen asema, kuten sen levinneisyyskin Suomessa edellyttäisi
Kaikki muut vaihtoehdot ovat järjetöntä verovarojen ja henkisen pääoman tuhlausta.
3. Katujen nimet suomeksi (ruotsinkielinen osaa kotiinsa, vaikka kyltissä lukee suomenkielinen nimi)
4. Kaikki viralliset paperit vain suomeksi (pyydettäessä ruotsinkielinen saa hänelle välttämättömän paperin ruotsiksi)
5. Kaikki koulujen kiintiöt pois
5.1 Kaikki kielikiintiöt pois hallituksista, virastoista ja hallinnollisista elimistä, joiden päätökset voivat vaikuttaa suomalaisten (suomen- ja ruotsinkielisten) elämään.
6. Virkatasolla ruotsi pois
7. Ylen ohjelmiston osuudet uusiksi
Näistähän aika moni toteutuu jo esittämäni kohdan 2 perusteella. Mutta pitkälti juurikin näin...
Quote from: Aldaron on 10.08.2009, 00:27:31
Quote from: Totuusko? on 09.08.2009, 12:54:45
Juha Janhunen (Finlandssvensk samling) on oikealla asialla vaatiessaan pakollisen ruotsinkielen opiskelun lakkauttamista kaikissa kouluasteissa. Samoin moni muukin suomenruotsalainen, mikä olikin itseasiassa aika yllättävää tietoa. Ilmeisesti kaikki suomenruotsalaiset eivät ole samanlaisia jääriä keskenään, vaikka kielen puolesta heillä yhteinen intressi löytyykin.
Hieman huvittavaa, mutta oikeastaan ihan loogista, että kehut juuri sitä ainoaa ryhmittymää ruotsinkielisellä puolella (Finlandssvensk Samling), jonka voi yhä katsoa edustavan klassisen freudenthalilaista kieli- ja etnonationalismia. Kyse on bygdesvenskhet-linjan (kts. viestini ylempänä tässä ketjussa) radikaalisiivestä, suomenruotsalaisuuden sisäisestä protestiliikkeestä, jonka edustajat jatkuvasti haukkuvat RKP:n ja Folktingetin johtoa, joita he syyttävät suomenkielisen enemmistön edessä nöyristelemisestä ja kaksikielisyyden ihannoimisesta. Heidän kuningasajatuksensa on se, että valtakunnallinen kaksikielisyys lakkautettaisiin, mutta ruotsinkielisenemmistöisille alueille annettaisiin autonomia Ahvenanmaan mallin mukaisesti. En ole täysin varma, onko heillä todella niin vähän poliittisten realiteettien tajua, että he uskovat tuollaisen suunnitelman voivan mennä läpi Eduskunnassa vai puhuvatko he tuosta kuolleena syntyneestä ajatuksesta jossain toisessa, minulle hämäräksi jääneessä tarkoituksessa.
Kallistun kyllä ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Aldaron, kaikella ystävällisyydellä, käsityksesi Finlandssvensk Samling'in edustamasta linjasta on virheellinen tai ainakin vanhentunut. On totta, että järjestön nuori ex-puheenjohtaja Ida Asplund pari vuotta sitten esitti aika yllättäviä väitteitä julkisuudessa, mutta kyseessä oli hänen omat persoonalliset irroittelunsa.
Ymmärtääkseni järjestö lähtee siitä, että ruotsinkieliset ovat European Charter for Regional or Minority Languages (ECRML) - yleissopimuksessa tarkoitettu kansallinen kielivähemmistö aivan kuten saksankieliset Italiassa tai italiankieliset Sveitsissä. Suomi on ratifioinut kyseisen sopimuksen ja sitoutunut nimenomaisesti noudattamaan sitä myös ruotsinkielen osalta (lesser used co-official language). Sopimuksen lähtökohta on pähkinänkuoressa, että kansalliset kielivähemmistöt (eli maassa "ammoisista ajoista" asunut ryhmä joka puhuu eri kieltä kuin enemmistö) uhkaavat heikentyä ja lopulta kadota jos valtiot eivät ryhdy toimenpiteisiin niin säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Euroopan neuvosto valvoo sopimuksen noudattamista.
RKP ja Folktinget kuitenkin tuntuvat katsovan, että vähmmistöaseman avoin tunnustminen heikentäisi ruotsinkielen asemaa. Tämän vuoksi pyritään painottamaan, että Suomi on kaksikielinen ja että ruotsinkieli on tasavertainen suomenkielen kanssa. Kuitenkin ruotsinkieliset lienevät ainoa kansallinen kielivähemmistö Euroopassa joka heikkenee eikä vahvistu, ja edelleenkin suomenruotsalaiset joutuvat jatkuvasti taistelemaan hallinnollisia uudistuksia vastaan, jotka tosiasiassa heikentävät ruotsinkielen asemaa. Viime vuosina tätä on tapahtunut Länsi-Turunmaalla ja nyt asia tuntuu olevan ajankohtainen Pohjanmaalla. Käytännössähän uudistukset merkitsevät, että olemassaolevat vanhat ruotsinkieliset rakenteet puretaan - eli paikallisia poliisilaitoksia lakkautetaan, ruotsinkieltä työkielenään käyttäneet paikalliset käräjäoikeudet sulautetaan suomenkielisiin yksikköihin jne. Tämä tarkoittaa, että ruotsinkieli pikkuhiljaa lakkaa olemasta elävä työ- ja hallintokieli ja kutistuu pelkäksi kotikieleksi, kuten pääkaupunkiseudulla jo on käynyt. Kielilakimme tulisi turvata ruotsinkielisten oikeudet, mutta käytännössä sitä ei noudateta eikä sen noudattamiselle myöskään ole minkäänlaisia sanktioita. Kuitenkin ECRML:n valossa mitään taistelua ei saisi olla olemassakaan, vaan pitäisi olla itsestäänselvää että valtio ottaa hallinnollissa uudistuksissa ruotsinkielen aseman huomioon. Kyse ei ole pelkästään yksilön oikeuksista, vaan valtion velvollisuudesta suojata ja edistää kansallista kielivähemmistöä. Jos se ei sitä tee, suomenruotsalaiset voivat kääntyä Euroopan neuvoston puoleen. Vähemmistöaseman avoin tunnustaminen ei siten enää nykyään heikennä vaan päinvastoin vahvistaa kansallisen kielivähemmistön asemaa.
En usko, että kukaan tosissaan haaveilee Ahvenanmaan kaltaisesta alueellisesta itsemääräämisoikeudsta. Kielellisellä itsemääräämisoikeudella haetaan ainoastaan jotain toimivia mekanismeja, joilla ainakin saataisiin ruotsinkielisten vielä olemassaolevien rakenteiden purkaminen pysähtymään. Tässä yhteydessä pakkoruotsi ja virkamiesruotsi ovat hyvin pitkälle yhdentekeviä. Jos ruotsinkielen säilyminen elävänä työ- ja hallintokielenä niillä alueilla, jossa se vielä on olemassa, voidaan turvata ilman pakko- ja virkamiesruotsia, niin näistä voidaan ilman muuta luopua. Varsinkin pakkoruotsista on enemmän haittaa kuin hyötyä, se heikentää ruotsinkielen "imagoa" ja samalla ylläpitää illuusiota ruotsinkielen muka vahvasta asemasta Suomessa.
Suomen ja ruotsin kielet ovat kummallisessa suhteessa verrattuna kielilakiin.
Seuraava kaavake
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
on suomeksi nimeltään ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN mutta kuinka ollakkaan, on se ruotsiksi käännetty ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN. Nämä kaksi asiaa eroavat toisistaan kuin yö ja päivä niin käännös- kuin propaganda-arvoiltaan.
Kaavakkeessa on myös asiointikielen valitsemiselle kohta rasti ruutuun menetelmällä eli äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin kielen merkanneen kohdalla asiointikielekseen vois siis valita vain joko suomen tai ruotsin.
Koska kaavake joko sähköisesti tai postitse lähetettynä on ilmoitusluontoinen, voi kuka tahansa muuttaa äidinkielitietonsa (ruotsiksi vaihtaa äidinkielensä)
lähes miksi tahansa ja ilmeisesti lähes kuinka usein tahansa aina tarpeen mukaan.Mikään viranomainen ei tarkista annettuja tietoja, vaan ne merkitään vain väestörekisteriin tiedoksi.
Kaavake antaa "rajattomat" mahdollisuudet sopivilla "porkkanoilla" lisätä maahanmuuttajapapreiruotsinkielisiä maahamme ja
vaikka he merkkaisivat äidinkielekseen jonkun muun kuin esim. ruotsin tai suomen, niin asiointikieleksi voi jomman kumman merkata.
Mihinkä kohtaan väestörekisterissä lasketaan asiointikielekseen ruotsinkieliset merkanneet, eli nostavatko he maassamme olevien ruotsinkielisiksi laskettujen määrää?
Kyseessä on mitä ilmeisemmin suomennos Ruotsalaisen kansanpuolueen kirjotusohjeistosta ja kohteena suomenkieliset suomalaiset.
Tekisi mieli sanoa, että on poijaat tehty hyviä neuvoja rikkaalle Suomea kabineteista hallitsevalle juntalle.
PÄÄKONTTORI TIEDOTTAA
Kirjoittanut: LUKEKAA! 5.8.2008 klo 08.20
Ohjeita kaikille ruotsalaisuuden ystäville:* (ruotsinkielestä
suomensi Minor Verba)
1. Äärimmäisyyslinjasta on nyt keskustelufoorumeilla luovuttava joksikin
aikaa ja jätettävä ainakin likaisimmat temput hetkeksi reserviin.
Niidenkin aika kyllä tulee vielä."
.2. Kyselyjen mukaan potentiaaliset äänestäjämme eivät ole kokeneet
myönteisenä julkisuudessa käytyä keskustelua... Osa kansasta on
pitänyt kantojamme avoimen propagandistisina.... Suomalaisten
vähättely ja heidän järjestöjensä mustamaalaus ei toimi... On oltava
suomalaisten valtaosan kanssa yhtä mieltä - silloinkin kun se on
väärässä, jos näin voimme saavuttaa asettamamme päämäärät."
3. Nimittelyiden, eli pelkistettyjen muutaman ominaisuuden varaan
rakennettujen stereotypioiden käyttö on tietenkin osa tätä päivää.
Niillä saamme osoitettua sylkykupin.... Suomalaisten toiminnan
kyseenalaistaminen ja suoranainen likaaminen eivät kuitenkaan toteuta
tarkoituksiaan ellemme samalla kykene saamaan oman asemamme, kantamme
ja tavoitteittemme puhtautta hohtamaan selkeästi ja kirkkaasti
kaikenlaista suomalaista hämäryyttä vastaan..."
4. Saattamalla määrätyt poliittiset toiminnot epäilyttäviksi tai
vieläpä rikollisina tekoina rangaistaviksi on mahdollista harjoittaa
sensuuria koskematta sananvapauden perusoikeuteen... Sanomisen
vapaudella ei saa olla erityisasemaa, pikemminkin päinvastoin, se
kuuluu ensimmäisiin rajoitettaviin voimansa ja tehokkuutensa
ansiosta... On voitava kieltää julkaisemasta sellaisiakin tosiasioita
joiden faktuaalisuus tiedetään. On voitava kieltää tiedoiksi nimitetyt
epävarmat tai epätäydelliset informaatiot sekä kumpaisiinkin
edellisiin kohdistuvat mielipiteet... On eliminoitava kiihotuksen
mahdollisuuskin. "
Samaisesta brosyyrista:
*Ruotsalaisuuden edistäjille* (Lainaus)
5. Hyökkäävällä, ylimielisellä ja loukkaavalla sävyllä emme pääse
eteenpäin. Nykyisessä tilanteessa voi suomalaisten suhteen onnistua
vain puhumalla ystävällisesti ja hillitysti. Pureva väittely ei edistä
asiaamme, vaan on sille turmioksi. Emmehän halua vaarantaa tulevia
vaaleja leimautumalla kiihkoilijoiksi. Äärimmäisyyslinjasta on nyt
keskustelufoorumeilla luovuttava joksikin aikaa ja jätettävä ainakin
likaisimmat temput hetkeksi reserviin. Niidenkin aika kyllä tulee
vielä."
6. Kyselyjen mukaan potentiaaliset äänestäjämme eivät ole kokeneet
myönteisenä julkisuudessa käytyä keskustelua... Osa kansasta on
pitänyt kantojamme avoimen propagandistisina.... Suomalaisten
vähättely ja heidän järjestöjensä mustamaalaus ei toimi... On oltava
suomalaisten valtaosan kanssa yhtä mieltä - silloinkin kun se on
väärässä, jos näin voimme saavuttaa asettamamme päämäärät. On vain
keksittävä kuinka tämä olisi parhaiten toteutettavissa..."
7. On kehiteltävä informatiivisia tekniikoita, joiden todistusvoimaa
vastaan on vaikea suojautua..."
8. Nimittelyiden, eli pelkistettyjen muutaman ominaisuuden varaan
rakennettujen stereotypioiden käyttö on tietenkin osa tätä päivää.
Niillä saamme osoitettua sylkykupin.... Suomalaisten toiminnan
kyseenalaistaminen ja suoranainen likaaminen eivät kuitenkaan toteuta
tarkoituksiaan ellemme samalla kykene saamaan oman asemamme, kantamme
ja tavoitteittemme puhtautta hohtamaan selkeästi ja kirkkaasti
kaikenlaista suomalaista hämäryyttä vastaan..."
9. Kun suomalaisuuden toimijoista ryhdytään uskottelemaan jotakin, johon
koko kansan pitäisi uskoa, siitäkin huolimatta että nämä ovat heidän
maanmiehiään ja edustavat useimmiten heidän omia kantojaan... on
mieliin tehtävän vaikeudesta johtuen käytännöllisintä iskostaa
uudestaan ja uudestaan karrikoidun stereotypian varaan rakentuva
profiili... Tämä profiili on saatava suomalaisuuden kannattajien myös
omaksumaan itsestään... ...On keksittävä asianomaisista henkilöistä tai
heidän elämäntavoistaan sellaisia tosiasioita tai niiden puuttuessa
totuudeksi kuviteltavia piirteitä, joiden varaan voi sepittää leimatun
luonteen. Nämä tiedot on tarjottava sensaatiomaisena paljastuksena,
jollaisiin suomalainen yleisö on tutkimusten mukaan mieltynyt....
Yritykset leimata edellä kuvatulla tavalla ovat viime aikoina
keskittyneet voimakkaasti "fasistiyhteyksien" esiintuomiseen...
Historiaa on kuitenkin juuri tältä osin äärimmäisen vaarallista
käyttää suomalaisten ja heidän järjestöjensä leimaamiseen.... Olemme
jo saaneet tuntea nahoissamme kuinka oma uskottavuutemme on päin
vastoin alkanut murentua. Doktriiniamme on siksi muutettava
radikaalisti..."
10. On luotava informaatiota joka on sisältävinään kriittisen asenteen ja
joka perustuu harhautetun älyllisen aktiviteetin varaan...
Ohjelmatoiminnan kautta on saavutettavissa yleisöjä, jotka saadaan
omaksumaan käsitystemme mukaista informatiivista ainesta... olkoon
ohjelmatarjonta luonteeltaan tiedottavaa, kasvattavaa, taiteellista,
viihteellistä, tai uskonnollista... Voimme kutsua tätä indoktrinaation
sijaan "taivuttelevaksi viestinnäksi..."
11. Kuinka suhtautua sananvapauteen ja mahdottomuuteen tukahduttaa sen
vallitessa kriittiset arviot... Kuinka rajoittaa jo olemassa olevien
suomalaisjärjestöjen sananvapautta...?"
12. .Saattamalla määrätyt poliittiset toiminnot epäilyttäviksi tai
vieläpä rikollisina tekoina rangaistaviksi on mahdollista harjoittaa
sensuuria koskematta sananvapauden perusoikeuteen... Sanomisen
vapaudella ei saa olla erityisasemaa, pikemminkin päinvastoin, se
kuuluu ensimmäisiin rajoitettaviin voimansa ja tehokkuutensa
ansiosta... On voitava kieltää julkaisemasta sellaisiakin tosiasioita
joiden faktuaalisuus tiedetään. On voitava kieltää tiedoiksi nimitetyt
epävarmat tai epätäydelliset informaatiot sekä kumpaisiinkin
edellisiin kohdistuvat mielipiteet... On eliminoitava kiihotuksen
mahdollisuuskin. "
13. On luotava ilmapiiri, jonka vallitessa kielipolitiikkaan
osallistumisen kynnys kasvaa kansan keskuudessa. On saatava
kansalaiset tuntemaan levottomuutta ja epävarmuutta omista
mielipiteistään, jolloin osallistumisalttius keskusteluun jää
marginaaliseksi..."
14. On hyväksyttävä se tosiasia, että on välttämättä päästettävä
ääneen myös ihmisiä ja ryhmittymiä, jotka pohjimmiltaan haluavat
rajoittaa, kontrolloida ja ohjailla julkista keskustelua. Mielikuva
keskustelun avoimuudesta ja vapaudesta on tärkeä..."
15. On kontrolloitava jaettavaa informaatiota... On oleellista etteivät
informaation vastaanottajat missään vaiheessa tiedosta miten heihin
potentiaalisesti vaikutetaan. Asiat on esitettävä sellaisina, että ne
on helppo omaksua. Tarkoituksenmukaisia keinoja ovat tällöin mm.
yksinkertaistaminen, pelkistys, toisto ja asioiden esittäminen
positiivisia tunteita herättävissä laajemmissa yhteyksissä."
16 Tärkeätä on myös kytkeä omat tavoitteet ja päämäärät tulevaisuuteen
ja menestykseen.... Vastakkaisten käsitysten jälkijättöisyys on sen
sijaan muistettava jatkuvasti tuoda julki ikään kuin kohteliaasti,
mutta samalla kuitenkin lujasti ja määrätietoisesti. Perusteita on
tarpeetonta esittää... perustelemiseen lankeaminen saattaa jopa toimia
vastoin tavoitteita."
Jep. Piti lisätä toi asia kommenttiin aamulla, muta tuli pikkasen kiire töihin :)
QuoteMihinkä kohtaan väestörekisterissä lasketaan asiointikielekseen ruotsinkieliset merkanneet, eli nostavatko he maassamme olevien ruotsinkielisiksi laskettujen määrää?
Kyllä. Suomenruotsin etujärjestöt tekevät kaiken mahdollisen vahingon minkä
kerkeävät saadakseen respiraattoriinsa virtaa vielä vähäksi aikaa.
Quote from: Turkulaine on 03.09.2009, 13:43:35
Quote from: Jekku on 03.09.2009, 13:24:14
Ruotsinkieliset ovat tilastollisesti jonkin verran varakkaampia ja jos he saisivat kustantaa vain omat palvelunsa (ja suomenkieliset omansa) olisivat he varmasti hieman paremmassa asemassa. Nythän heidän suuremmat veronsa menevät yhteiseen läjään josta sitten jaetaan heille takaisin vähemmän. Molempien etu olisi toki valtion rahan järjettömän tuhlaamisen lopettaminen. Pakkoruotsi ja somalin kielen tulkit tulee ensimmäisinä mieleen näin kielikysymyksen tiimoilta.
tässä näkee mitä hyötyä on, kun pääsee helpommin yliopistoon kuin suomenkieliset: saa paremman työpaikan ja paremmat tulot, joista sitten maksetaan enemmän veroja. Eli kun valtio satsaa suhteessa enemmän rahaa suomenruotsalaisiin, niin se saa myös suhteessa enemmän verorahoja. Sinänsä, kielivähemmistömme on kuitenkin niin pieni, että heidän maksamansa suurempi osuus hukkuu jo pakkoruotsin vuoksi palkattujen ruotsinkielen opettajien palkkaan.
Lisäksi, vaikka kielilaki antaa kunnalle mahdollisuuden olla perustamatta kielikouluja liian pienellä vähemmistölle, ovat jotkut kunnat, kuten Jyväskylä, ja Nurmijärvi, perustaneet päiväkoteja ja kouluja, joissa käy vain muutama oppilas. Samaan aikaan ruotsinkieliset kunnat, kuten Närpiö, säästävät kuskaamalla lukumääräisesti suurempaa joukkoa suomenkielisiä lapsia, kunnan ja kielirajan toiselle puolelle, jopa useita kymmeniä kilometrejä ja säästävät siten kuluja, tietysti lasten pitkäksi venähtäneiden koulupäivien hinnalla, joten tässä asiassa suomenkieliset ovat jo ruotsinkielisen sosiaalisen aseman maksajien.
vielä kun lisää TE-keskuksen suhteellinen suurempi tuki ruotsinkielisten yrityksille, eritoten närpesin tomaatti ja kurkkuviljelijöille, niin kyllä todellisuudessa kaikki ruotsinkielisten edut taidetaan kaivaa pääasiassa suomenkielisten lompakosta.
Quote from: jupeli on 05.09.2009, 11:30:56
4. Saattamalla määrätyt poliittiset toiminnot epäilyttäviksi tai
vieläpä rikollisina tekoina rangaistaviksi on mahdollista harjoittaa
sensuuria koskematta sananvapauden perusoikeuteen... Sanomisen
vapaudella ei saa olla erityisasemaa, pikemminkin päinvastoin, se
kuuluu ensimmäisiin rajoitettaviin voimansa ja tehokkuutensa
ansiosta... On voitava kieltää julkaisemasta sellaisiakin tosiasioita
joiden faktuaalisuus tiedetään. On voitava kieltää tiedoiksi nimitetyt
epävarmat tai epätäydelliset informaatiot sekä kumpaisiinkin
edellisiin kohdistuvat mielipiteet... On eliminoitava kiihotuksen
mahdollisuuskin. "
11. Kuinka suhtautua sananvapauteen ja mahdottomuuteen tukahduttaa sen
vallitessa kriittiset arviot... Kuinka rajoittaa jo olemassa olevien
suomalaisjärjestöjen sananvapautta...?"
12. .Saattamalla määrätyt poliittiset toiminnot epäilyttäviksi tai
vieläpä rikollisina tekoina rangaistaviksi on mahdollista harjoittaa
sensuuria koskematta sananvapauden perusoikeuteen... Sanomisen
vapaudella ei saa olla erityisasemaa, pikemminkin päinvastoin, se
kuuluu ensimmäisiin rajoitettaviin voimansa ja tehokkuutensa
ansiosta... On voitava kieltää julkaisemasta sellaisiakin tosiasioita
joiden faktuaalisuus tiedetään. On voitava kieltää tiedoiksi nimitetyt
epävarmat tai epätäydelliset informaatiot sekä kumpaisiinkin
edellisiin kohdistuvat mielipiteet... On eliminoitava kiihotuksen
mahdollisuuskin. "
otin osan pois oli liiankin tuttua tekstiä. Tuollaisen ohjauksen alla nettikeskustelu ruotsinkielen asemasta täälläkin kulkee ja parhaat "nettiaktivistit" palkitaan aina ruotsalaisuuden päivän aattona.
tuo käräjöintijuttu voi kääntyä ruotsinkielisiä itseään vastaan. Kun menee tiettyihin keskustelupalstoihin vähän raaputtamaan pintaa, niin sieltä alkaa tulla yhtä sun toista suomalaisvastaista propagandaa, alkaen suomenkielisten geenien heikkoudesta päättyen siihen, kuinka me suomenkieliset olemme olemassa vain koska meitä ohjaa hyvätahtoinen kielivähemmistö. Olen ottanut osan talteen ja tallentanut, lähetysosoitteineen, odottamaan tilaisuutta.
Eli jos syytteitä kielikeskustelusta alkaa ropsahdella, niin täältä ainakin pesee takaisinpäin, ja jos suomen laki on tasa-arvoinen, siinä joutuu moni ruotsinkielisen järjestön aktiivin aivopesty poika/tytär miettimään mistä repii rahat sakkoihin....
Quote from: pavor nocturnus on 05.09.2009, 14:18:09
QuoteMihinkä kohtaan väestörekisterissä lasketaan asiointikielekseen ruotsinkieliset merkanneet, eli nostavatko he maassamme olevien ruotsinkielisiksi laskettujen määrää?
Kyllä. Suomenruotsin etujärjestöt tekevät kaiken mahdollisen vahingon minkä
kerkeävät saadakseen respiraattoriinsa virtaa vielä vähäksi aikaa.
Väärin. Kyseessä on kaksi eri asiaa. Maahanmuuttajat näkyvät edelleenkin kielitilastoissa somalin- venäjän- jne. kielisinä riippumatta siitä, ovatko valinneet suomen tai ruotsin asiointikielekseen.
Quote from: jupeli on 05.09.2009, 11:30:56
Kyseessä on mitä ilmeisemmin suomennos Ruotsalaisen kansanpuolueen kirjotusohjeistosta ja kohteena suomenkieliset suomalaiset.
Tekisi mieli sanoa, että on poijaat tehty hyviä neuvoja rikkaalle Suomea kabineteista hallitsevalle juntalle.
PÄÄKONTTORI TIEDOTTAA
Kirjoittanut: LUKEKAA! 5.8.2008 klo 08.20
Ohjeita kaikille ruotsalaisuuden ystäville:* (ruotsinkielestä
suomensi Minor Verba)
1. Äärimmäisyyslinjasta on nyt keskustelufoorumeilla luovuttava joksikin
aikaa ja jätettävä ainakin likaisimmat temput hetkeksi reserviin.
Niidenkin aika kyllä tulee vielä."
.2. Kyselyjen mukaan potentiaaliset äänestäjämme eivät ole kokeneet
myönteisenä julkisuudessa käytyä keskustelua... Osa kansasta on
pitänyt kantojamme avoimen propagandistisina.... Suomalaisten
vähättely ja heidän järjestöjensä mustamaalaus ei toimi... On oltava
suomalaisten valtaosan kanssa yhtä mieltä - silloinkin kun se on
väärässä, jos näin voimme saavuttaa asettamamme päämäärät."
3. Nimittelyiden, eli pelkistettyjen muutaman ominaisuuden varaan
rakennettujen stereotypioiden käyttö on tietenkin osa tätä päivää.
Niillä saamme osoitettua sylkykupin.... Suomalaisten toiminnan
kyseenalaistaminen ja suoranainen likaaminen eivät kuitenkaan toteuta
tarkoituksiaan ellemme samalla kykene saamaan oman asemamme, kantamme
ja tavoitteittemme puhtautta hohtamaan selkeästi ja kirkkaasti
kaikenlaista suomalaista hämäryyttä vastaan..."
4. Saattamalla määrätyt poliittiset toiminnot epäilyttäviksi tai
vieläpä rikollisina tekoina rangaistaviksi on mahdollista harjoittaa
sensuuria koskematta sananvapauden perusoikeuteen... Sanomisen
vapaudella ei saa olla erityisasemaa, pikemminkin päinvastoin, se
kuuluu ensimmäisiin rajoitettaviin voimansa ja tehokkuutensa
ansiosta... On voitava kieltää julkaisemasta sellaisiakin tosiasioita
joiden faktuaalisuus tiedetään. On voitava kieltää tiedoiksi nimitetyt
epävarmat tai epätäydelliset informaatiot sekä kumpaisiinkin
edellisiin kohdistuvat mielipiteet... On eliminoitava kiihotuksen
mahdollisuuskin. "
Samaisesta brosyyrista:
*Ruotsalaisuuden edistäjille* (Lainaus)
5. Hyökkäävällä, ylimielisellä ja loukkaavalla sävyllä emme pääse
eteenpäin. Nykyisessä tilanteessa voi suomalaisten suhteen onnistua
vain puhumalla ystävällisesti ja hillitysti. Pureva väittely ei edistä
asiaamme, vaan on sille turmioksi. Emmehän halua vaarantaa tulevia
vaaleja leimautumalla kiihkoilijoiksi. Äärimmäisyyslinjasta on nyt
keskustelufoorumeilla luovuttava joksikin aikaa ja jätettävä ainakin
likaisimmat temput hetkeksi reserviin. Niidenkin aika kyllä tulee
vielä."
6. Kyselyjen mukaan potentiaaliset äänestäjämme eivät ole kokeneet
myönteisenä julkisuudessa käytyä keskustelua... Osa kansasta on
pitänyt kantojamme avoimen propagandistisina.... Suomalaisten
vähättely ja heidän järjestöjensä mustamaalaus ei toimi... On oltava
suomalaisten valtaosan kanssa yhtä mieltä - silloinkin kun se on
väärässä, jos näin voimme saavuttaa asettamamme päämäärät. On vain
keksittävä kuinka tämä olisi parhaiten toteutettavissa..."
7. On kehiteltävä informatiivisia tekniikoita, joiden todistusvoimaa
vastaan on vaikea suojautua..."
8. Nimittelyiden, eli pelkistettyjen muutaman ominaisuuden varaan
rakennettujen stereotypioiden käyttö on tietenkin osa tätä päivää.
Niillä saamme osoitettua sylkykupin.... Suomalaisten toiminnan
kyseenalaistaminen ja suoranainen likaaminen eivät kuitenkaan toteuta
tarkoituksiaan ellemme samalla kykene saamaan oman asemamme, kantamme
ja tavoitteittemme puhtautta hohtamaan selkeästi ja kirkkaasti
kaikenlaista suomalaista hämäryyttä vastaan..."
9. Kun suomalaisuuden toimijoista ryhdytään uskottelemaan jotakin, johon
koko kansan pitäisi uskoa, siitäkin huolimatta että nämä ovat heidän
maanmiehiään ja edustavat useimmiten heidän omia kantojaan... on
mieliin tehtävän vaikeudesta johtuen käytännöllisintä iskostaa
uudestaan ja uudestaan karrikoidun stereotypian varaan rakentuva
profiili... Tämä profiili on saatava suomalaisuuden kannattajien myös
omaksumaan itsestään... ...On keksittävä asianomaisista henkilöistä tai
heidän elämäntavoistaan sellaisia tosiasioita tai niiden puuttuessa
totuudeksi kuviteltavia piirteitä, joiden varaan voi sepittää leimatun
luonteen. Nämä tiedot on tarjottava sensaatiomaisena paljastuksena,
jollaisiin suomalainen yleisö on tutkimusten mukaan mieltynyt....
Yritykset leimata edellä kuvatulla tavalla ovat viime aikoina
keskittyneet voimakkaasti "fasistiyhteyksien" esiintuomiseen...
Historiaa on kuitenkin juuri tältä osin äärimmäisen vaarallista
käyttää suomalaisten ja heidän järjestöjensä leimaamiseen.... Olemme
jo saaneet tuntea nahoissamme kuinka oma uskottavuutemme on päin
vastoin alkanut murentua. Doktriiniamme on siksi muutettava
radikaalisti..."
10. On luotava informaatiota joka on sisältävinään kriittisen asenteen ja
joka perustuu harhautetun älyllisen aktiviteetin varaan...
Ohjelmatoiminnan kautta on saavutettavissa yleisöjä, jotka saadaan
omaksumaan käsitystemme mukaista informatiivista ainesta... olkoon
ohjelmatarjonta luonteeltaan tiedottavaa, kasvattavaa, taiteellista,
viihteellistä, tai uskonnollista... Voimme kutsua tätä indoktrinaation
sijaan "taivuttelevaksi viestinnäksi..."
11. Kuinka suhtautua sananvapauteen ja mahdottomuuteen tukahduttaa sen
vallitessa kriittiset arviot... Kuinka rajoittaa jo olemassa olevien
suomalaisjärjestöjen sananvapautta...?"
12. .Saattamalla määrätyt poliittiset toiminnot epäilyttäviksi tai
vieläpä rikollisina tekoina rangaistaviksi on mahdollista harjoittaa
sensuuria koskematta sananvapauden perusoikeuteen... Sanomisen
vapaudella ei saa olla erityisasemaa, pikemminkin päinvastoin, se
kuuluu ensimmäisiin rajoitettaviin voimansa ja tehokkuutensa
ansiosta... On voitava kieltää julkaisemasta sellaisiakin tosiasioita
joiden faktuaalisuus tiedetään. On voitava kieltää tiedoiksi nimitetyt
epävarmat tai epätäydelliset informaatiot sekä kumpaisiinkin
edellisiin kohdistuvat mielipiteet... On eliminoitava kiihotuksen
mahdollisuuskin. "
13. On luotava ilmapiiri, jonka vallitessa kielipolitiikkaan
osallistumisen kynnys kasvaa kansan keskuudessa. On saatava
kansalaiset tuntemaan levottomuutta ja epävarmuutta omista
mielipiteistään, jolloin osallistumisalttius keskusteluun jää
marginaaliseksi..."
14. On hyväksyttävä se tosiasia, että on välttämättä päästettävä
ääneen myös ihmisiä ja ryhmittymiä, jotka pohjimmiltaan haluavat
rajoittaa, kontrolloida ja ohjailla julkista keskustelua. Mielikuva
keskustelun avoimuudesta ja vapaudesta on tärkeä..."
15. On kontrolloitava jaettavaa informaatiota... On oleellista etteivät
informaation vastaanottajat missään vaiheessa tiedosta miten heihin
potentiaalisesti vaikutetaan. Asiat on esitettävä sellaisina, että ne
on helppo omaksua. Tarkoituksenmukaisia keinoja ovat tällöin mm.
yksinkertaistaminen, pelkistys, toisto ja asioiden esittäminen
positiivisia tunteita herättävissä laajemmissa yhteyksissä."
16 Tärkeätä on myös kytkeä omat tavoitteet ja päämäärät tulevaisuuteen
ja menestykseen.... Vastakkaisten käsitysten jälkijättöisyys on sen
sijaan muistettava jatkuvasti tuoda julki ikään kuin kohteliaasti,
mutta samalla kuitenkin lujasti ja määrätietoisesti. Perusteita on
tarpeetonta esittää... perustelemiseen lankeaminen saattaa jopa toimia
vastoin tavoitteita."
Tuo on näköjään väsätty samaan tyyliin kuin "false flag"-propagandan tunnetuin klassikko, "Siionin Viisaiden Pyötäkirjat", joiden todellinen tekijä löytyi Venäjän turvallisuuspalvelun riveistä.
Jos SL-piireissä kerran nähdään välttämättömäksi turvautua väärennöksiin, olisi jo ihan tyylin säilymisen kannalta suotavaa, että ne olisivat vähemmän tökeröjä.
Quote from: jupeli on 05.09.2009, 11:30:56
Kyseessä on mitä ilmeisemmin suomennos Ruotsalaisen kansanpuolueen kirjotusohjeistosta ja kohteena suomenkieliset suomalaiset.
Tekisi mieli sanoa, että on poijaat tehty hyviä neuvoja rikkaalle Suomea kabineteista hallitsevalle juntalle.
PÄÄKONTTORI TIEDOTTAA
Kirjoittanut: LUKEKAA! 5.8.2008 klo 08.20
Ohjeita kaikille ruotsalaisuuden ystäville:* (ruotsinkielestä
suomensi Minor Verba)
1
Jätä se trollaus ja keskustele asioista. Jos et kykene asialliseen keskusteluun, älä sano mitään. Kiitos.
Quote from: Aldaron on 05.09.2009, 16:23:54
Tuo on näköjään väsätty samaan tyyliin kuin "false flag"-propagandan tunnetuin klassikko, "Siionin Viisaiden Pyötäkirjat", joiden todellinen tekijä löytyi Venäjän turvallisuuspalvelun riveistä.
Jos SL-piireissä kerran nähdään välttämättömäksi turvautua väärennöksiin, olisi jo ihan tyylin säilymisen kannalta suotavaa, että ne olisivat vähemmän tökeröjä.
vastauksesi sopii hyvin kohdan 12 kanssa.
-- Pitkä sitaatti pois. EL SID on hyvä ja opettelee painamaan Reply-nappia, ei Quotea.
okei.
Quote from: EMS on 05.09.2009, 11:07:37
ruotsinkieliset lienevät ainoa kansallinen kielivähemmistö Euroopassa joka heikkenee eikä vahvistu
Riippuu siitä mitä tuolla ilmaisulla tarkoitetaan. Jos lähestytään kysymystä demografian valossa, tilanne näyttää itse asiassa varsin hyvältä, sillä nuorimmissa ikäluokissa ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on jo hieman korkeampi kuin Suomen väestössä keskimäärin. "Vi minskar"-illuusio tulee siitä, että keskimmäisissä ikäluokissa ruotsinkielisten osuus on alhaisimmillaan ja vanhimmissa (joista "luonnollinen poistuma" enimmäkseen tapahtuu) taas korkeimmillaan. Nuorimpien ikäluokkien osalta taas, kuten totesin, trendi on selvästi kääntynyt. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yhä suurempi osa kaksikielisten perheiden lapsista käy koulunsa ruotsiksi. Näistä suurin osa rekisteröidään ruotsinkielisiksi ennen kaikkea siksi, että he näkyisivät kunnallisissa tilastoissa arvioitaessa ruotsinkielisten koulujen tarvitsemia resursseja. Helsingissä taitaa tilanne nykyisin olla suurin piirtein sitä luokkaa, että ruotsinkielisisten ala-asteiden oppilaista on noin 60% ruotsinkielisiksi ja noin 10% suomenkielisiksi rekisteröityjä kaksikielisiä. Täysin ruotsinkielisistä kodeista lienee noin 30%.
Se että ruotsin asema paikallisena hallintokielenä on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt on tietenkin ihan totta. Koska kunnallishallinnon työkieli on kielilainsäädännön mukaan sama kuin kunnan enemmistökieli, tämä on ollut luonnollista seurausta maan sisäisestä muuttoliikkeestä, kun monen kunnan enemmistökieli on vuosien varrella muuttunut ruotsista suomeksi. Ymmärrän kyllä, että esim. moni sipoolainen pohjimmiltaan haluaisi kunnan enemmistökielen olevan edelleen ruotsi, mutta minun on omasta kaksikielisen helsinkiläisen näkökulmasta käsin vaikea nähdä asiaa kovinkaan dramaattisessa valossa. Hallinnollisten rakenteiden käyttämä työkieli ei ratkaise ruotsinkielisen väestöryhmän tulevaisuutta, vaan se, että ruotsinkieliset palvelut (ennen kaikkea koulut ja päiväkodit) säilyvät. Se suoja, jonka virallinen kaksikielisyys periaatteessa koko valtakunnan tasolla antaa ruotsinkieliselle väestölle tuntuu kaikkein konkreettisimmin niillä alueilla, missä ruotsinkielisten prosenttiosuus on pienimmillään. Finlandssvensk samlingin tavoittelema diili (valtakunnallinen kaksikielisyys lakkautetaan, mutta niille alueille, joissa ruotsinkieliset vielä ovat enemmistönä, annetaan jonkinlaisia kielellisiä "lisätakuita") heikentäisi välittömästi ruotsin kielen asemaa esim. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kaksikielisissä suomenkielisenemmistöisissä kunnissa. Seurauksena siis olisi ruotsin kielen aseman vahvistuminen siellä missä se on jo valmiiksi vahva ja heikentyminen kaikkialla muualla. Kieliryhmän tulevaisuuden kannalta tässä ei olisi mitään järkeä.
Lyhyesti: uskon Finlandssvensk Samlingin linjasta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä ruotsinkieliselle väestönosalle. Kyseinen järjestöhän pitää päävastustajinaan kaksikielisyyslinjaa kannattavia suomenruotsalaisia (mm. Henrik Laxia ja eräitä muita on pidetty maalitauluna), eikä niinkään "radikaalifennomaaneja" (Suomalaisuuden Liitto jne), joiden kanssa sillä on, mitä mentaliteettiin ja ideologiaan tulee, hyvin paljon yhteistä. Olen kyllä tietoinen siitä, että Ida Asplund ja Juha Janhunen ovat persoonina hyvin erilaisia eivätkä varmaankaan ole samaa mieltä ihan jokaisesta yksityiskohdasta, mutta tämä ei millään tavalla muuta kielteistä arviotani Finlandssvensk Samlingista. Se kuuluu Suomalaisuuden Liiton kanssa sarjaan "järjestöjä joihin en ikinä liittyisi".
Quote from: EL SID on 05.09.2009, 16:39:51
Quote from: Aldaron on 05.09.2009, 16:23:54
Tuo on näköjään väsätty samaan tyyliin kuin "false flag"-propagandan tunnetuin klassikko, "Siionin Viisaiden Pyötäkirjat", joiden todellinen tekijä löytyi Venäjän turvallisuuspalvelun riveistä.
Jos SL-piireissä kerran nähdään välttämättömäksi turvautua väärennöksiin, olisi jo ihan tyylin säilymisen kannalta suotavaa, että ne olisivat vähemmän tökeröjä.
vastauksesi sopii hyvin kohdan 12 kanssa.
Se että liikkeellä näkyy olevan väkeä, jotka ottavat tuon "asiakirjan" tosissaan, asettaa keskustelulle melko surrealistissävyiset reunaehdot...
Olen samaa mieltä, että aldaron turvautuu RKP:n kirjoitusohjeen suomennoksen kohtaan 12 orjallisesti.
Tämä kirjoitus- ja toimintaohje on aiheuttanut suuren polemiikin pakkoruotsittajien riveissä ja niin se tulee tekemään edelleen.
He koittivat vesittää sen esim. suomen sisun tekemäksi, sumalaisuuden liiton väärennökseksi jne.
Käry on käynyt ja se saa pakkoruotsittajat paniikkiin.
Aldaeron, miten ajattelet että valtaväesölle voitaisiin tulevaisuudessa perustella kahden virallisen kielen tarvetta, pakko- ja virkamiesruotsista puhumattakaan, jos ruotsinkieli on koko valtakunnassa de facto lakannut olemasta työ- ja hallintokieli? Jos kaikki ruotsinkieiset kodin ulkopuolella käyttävät suomea, niin miksi tarvittaisiin ruotsinkielisiä korkeakouluja ja tiedekuntia? Ja jos ruotsinkieli on kutistunut pelkäksi kotikieleksi, niin olisiko kaksikielisillä perheillä enää intressiä laittaa lapsensa ruotsinkielisiin kouluihin?
Suomenruotsalaiset eivät itse ehkä koe olevansa "heikentymässä", mutta toisaalta kansainvälisten tutkijoiden mukaan 300.000 on se raja jolloin kielivähemmistö ei enää voi selviytyä ilman vahvoja yhteiskunnallisia tukitoimia. Kielen vahvuutta taasen ei voida mitata pelkästään sitä äidinkielenään puhuvien lukumäärällä, vaan myös miten laajasti sitä yhteiskunnan eri osa-alueilla käytetään.
Niin tai näin, mutta en näe miten vähemmistöaseman avoin tunnustaminen ja siihen vetoaminen voisi nyky-Euroopassa heikentää ruotsinkielisten asemaa. Nykyinen kielipolitiikka näyttää rakentuvat kielellisen tasavertaisuuden ja virallisen kaksikielisyyden korostamiselle, mutta tosiasiassa ruotsinkielisiä rakenteita puretaan kiihtyvällä vauhdilla. Kuitenkin Suomella on eurooppalaisena valtiona velvollisuus huolehtia kansallisen kielivähemmistön säilyttämisestä ja edistämisestä, eli kyse ei ole pelkästään velvollisuudesta ruotsinkielisiä kansalaisia kohtaan. Jos suomenruotsalaiset ryhtyisivät avoimesti ja aktiivisesti vetoamaan vähemmistöasemaansa, saattaisi olla hyvinkin mahdollista saada nykyinen kehitys kääntymään.
Väärinkäsitysten välttämiseksi, en itse ole Finlandssvensk Samlingin aktiivijäsen, joten en pysty sanomaan tavoittelevatko he tarkoittamaasi "diiliä". Sen sijaan Pohjanmaalla on esitetty tämänsuuntaisia ajatuksia. Kielellinen itsemääräämisoikeus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita alueellista autonomiaa. Se voisi olla myös järjestelmä jossa valtio ei saisi ryhtyä ruotsinkielisten asemaa heikentäviin toimenpiteisiin ilman kielivähemmistön suostumusta.
Quote from: hxv on 05.09.2009, 07:44:28
Jokunen vuosi eteenpäin niin pakkoruotsittaja Turkulaine halunnee tiekyltit myös somaliaksi?
Aika hyvä. Onnistuit yhdessä lauseessa rikkomaan tämän ketjun erikoissäännöistä ainakin kolmea.
1§ Ketjussa saa keskustella ainoastaan
ruotsinkielen virallisesta asemasta Suomessa, Suomen hallinnossa ja koulutuspolitiikassa.
2§ Käyttäjien on pidättäydyttävä tiukasti asia-argumentoinnissa ja vältettävä yleisimpiä argumentointivirheitä.
3§ Käyttäjien on oltava kohteliaita toisilleen. Riidanhaastaminen, olkiukko-argumentointi, provosointi ja käyttäjien henkilön loukkaaminen on kielletty.
Siitähän tulee sitten 3 päivää porttikieltoa.
KAIKILLE: jättäkää tuo Siionin viisaiden pöytäkirja jatkossa täysin huomioimatta. Älkää postatko jatkossa tänne tuollaista hölynpölyä.
Quote from: Aldaron on 26.07.2009, 12:39:27
Quote from: Totuusko? on 26.07.2009, 12:21:25
Quote from: do.ut.des on 26.07.2009, 09:42:31
Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...
Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.
Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli :D
Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.
Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.
Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas) ;)
Ei se kyllä noin mene. Kieliopillisesti ainoa mahdollisuus on pienen alkukirjaimen käyttö silloin kun on kysymys kielistä. Siis: suomen kieli, ruotsin kieli, suomenkielinen, ruotsinkielinen.
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Quote1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa sana "syrjintä" käsittää kaiken rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun näkemykseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, taloudelliseen asemaan tai syntyperään perustuvan erottelun, poissulkemisen, rajoittamisen tai etuoikeuden, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on tasa-arvoisen kohtelun mitätöiminen tai heikentäminen opetuksen alalla
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059
[/quote]
Suomessa ei ole suomenkielisiä yliopistoja. On vain ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä.
Suomessa ei ole suomen kielen tutkimuslaitosta. Suomessa ei ole suomen kielen kirjallisuuden professuuria.
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:24:14
Suomessa ei ole suomenkielisiä yliopistoja. On vain ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä.
Ainoa terveen järjen mukainen kriteeri arvioitaessa sitä, onko jokin oppilaitos yksi- vai kaksikielinen, on opetuskieli. Vai onko jollain tarjota parempaa kriteeriä? Tietääkseni Tampereen, Oulun jne yliopistoissa ei luennoida ruotsiksi. Ei ole mitään mieltä väittää, että yliopisto, jossa ruotsi ei ole osittaisena opetuskielenä, olisi kaksikielinen.
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:22:11
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Voi kyllä, jos välttämättä haluat rikkoa kielioppisääntöjä. Niiden mukaan pieni alkukirjain on ainoa mahdollinen: suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli.
suomalaista kulttuuria on täysin mahdotonta ajatella ilman molempia kansalliskieliämme.
Ei lainkaan. Itse kunnioitan, harrastan ja tuen suomalaista kulttuuria eikä siihen kuulu niin pohjoismaisuus, kaksikielisyys, ruotsalaisuus kuin suomenruotsalaisuuskaan. Meille vain on uskoteltu näin. Ja eräät näköjään uskovat kaiken mitä heille syötetään.
Ihan riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti yksittäiset suomalaiset hallitsevat molemmat kansalliskielemme, Suomi on olemukseltaan kaksikielinen kansakunta.
No eipä se kovin hyvin näy. Olemus pitäisi sen paljastaa mutta missä ovat keisarin vaatteet? Niitähän ei ole!
Myös Porilaisten marssin alkuperäisteksti on, kuten monet varmasti tietävät, Runebergin kirjoittama, luonnollisesti ruotsiksi.
Suomalaisen ratsuväen marssin (myös Östra Finlands Nationin marssi) alkuperäisteksti on Topeliuksen kirjoittama. Ruotsiksi, kuinkas muuten.
Samoin Vaasan marssin (myös Vasa Nationin marssi) alkuperäisversio on ruotsinkielinen ja Topeliuksen käsialaa.
Lisäksi mm. Suomen laulun ("Laulu Suomen on...") alkuperäisteksti on ruotsiksi (Suomis sång).
Löytyy tietysti muitakin isänmaallisia lauluja, joiden alkuperäisteksti on kirjoitettu ruotsiksi. Tämähän ei ole mitenkään yllättävää, kun ottaa huomioon, että 1800-luvun lopulle asti suurin osa suomalaisesta kaunokirjallisuudesta kirjoitettiin ruotsiksi. Lisäksi monet alun perin suomeksi kirjoitetut isänmaalliset laulut on käännetty ruotsiksi, kuten esimerkiksi Finlandia-hymni (kotitaustaltaan ruotsinkielisen Sibeliuksen säveltämä), Oi Kallis Suomenmaa ja Suomalainen Rukous.
Osoittaa, että pakkoruotsi ei ole uusi asia. Et voinut yhteiskunnassa olla torpparia enempää jos et kääntänyt nimeäsi pois suomenkielisestä ja opetellut ruotsia. Pakkoruotsia siis silloin. Suomessa ei ole koskaan ollut yli 18% ruotsinkielisiä. Vain hallinnossa hallinnoimassa suomalaisia, suomenkielisiäkin.
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 11:31:20
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:22:11
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Voi kyllä, jos välttämättä haluat rikkoa kielioppisääntöjä. Niiden mukaan pieni alkukirjain on ainoa mahdollinen: suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli.
Et ymmärrä nyt. Jos puhum maasta nimeltä Suomi ja sen kielstä, voi maan nimi olla genetiivissä edessä ja puhun Suomesta. Esim. mikä on Suomen puhutuin kieli.
Ei ole mitään mieltä väittää, että yliopisto, jossa ruotsi ei ole osittaisena opetuskielenä, olisi kaksikielinen.
Ei ole mitään mieltä väittää Suomea kaksikieliseksi.
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:03:02
Ei ole mitään mieltä väittää, että yliopisto, jossa ruotsi ei ole osittaisena opetuskielenä, olisi kaksikielinen.
Ei ole mitään mieltä väittää Suomea kaksikieliseksi.
Lue perustuslaki.
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:01:28
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 11:31:20
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:22:11
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Voi kyllä, jos välttämättä haluat rikkoa kielioppisääntöjä. Niiden mukaan pieni alkukirjain on ainoa mahdollinen: suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli.
Et ymmärrä nyt. Jos puhum maasta nimeltä Suomi ja sen kielstä, voi maan nimi olla genetiivissä edessä ja puhun Suomesta. Esim. mikä on Suomen puhutuin kieli.
No sitten sinun on erikseen sanottava "Suomen puhutuin kieli". Se on täysin eri asia. Käsitettä "Suomen kieli" ei kieliopillisessa mielessä (eikä perustuslain mukaan, sillä kansalliskieliähän on kaksi kappaletta) ole olemassa. Ainoa mahdollinen muoto on "suomen kieli".
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 19:40:37
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:01:28
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 11:31:20
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:22:11
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Voi kyllä, jos välttämättä haluat rikkoa kielioppisääntöjä. Niiden mukaan pieni alkukirjain on ainoa mahdollinen: suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli.
Et ymmärrä nyt. Jos puhum maasta nimeltä Suomi ja sen kielstä, voi maan nimi olla genetiivissä edessä ja puhun Suomesta. Esim. mikä on Suomen puhutuin kieli.
No sitten sinun on erikseen sanottava "Suomen puhutuin kieli". Se on täysin eri asia. Käsitettä "Suomen kieli" ei kieliopillisessa mielessä (eikä perustuslain mukaan, sillä kansalliskieliähän on kaksi kappaletta) ole olemassa. Ainoa mahdollinen muoto on "suomen kieli".
Vaikkei käsitettä "Suomen kieli" ole perustuslain kannalta olemassa, ei se siitä kieliopillisesti väärää tee.
Quote from: Uljanov on 06.09.2009, 19:57:54
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 19:40:37
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:01:28
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 11:31:20
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:22:11
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Voi kyllä, jos välttämättä haluat rikkoa kielioppisääntöjä. Niiden mukaan pieni alkukirjain on ainoa mahdollinen: suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli.
Et ymmärrä nyt. Jos puhum maasta nimeltä Suomi ja sen kielstä, voi maan nimi olla genetiivissä edessä ja puhun Suomesta. Esim. mikä on Suomen puhutuin kieli.
No sitten sinun on erikseen sanottava "Suomen puhutuin kieli". Se on täysin eri asia. Käsitettä "Suomen kieli" ei kieliopillisessa mielessä (eikä perustuslain mukaan, sillä kansalliskieliähän on kaksi kappaletta) ole olemassa. Ainoa mahdollinen muoto on "suomen kieli".
Vaikkei käsitettä "Suomen kieli" ole perustuslain kannalta olemassa, ei se siitä kieliopillisesti väärää tee.
Tuohan on ihan perusasioita: kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Ei pitäisi olla kovin vaikea muistaa.
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 20:03:18
Quote from: Uljanov on 06.09.2009, 19:57:54
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 19:40:37
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:01:28
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 11:31:20
Quote from: kverty on 06.09.2009, 10:22:11
Voi puhua myös Suomen kielestä ja Suomessahan on suomen kieltä puhuvia.
Voi kyllä, jos välttämättä haluat rikkoa kielioppisääntöjä. Niiden mukaan pieni alkukirjain on ainoa mahdollinen: suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli.
Et ymmärrä nyt. Jos puhum maasta nimeltä Suomi ja sen kielstä, voi maan nimi olla genetiivissä edessä ja puhun Suomesta. Esim. mikä on Suomen puhutuin kieli.
No sitten sinun on erikseen sanottava "Suomen puhutuin kieli". Se on täysin eri asia. Käsitettä "Suomen kieli" ei kieliopillisessa mielessä (eikä perustuslain mukaan, sillä kansalliskieliähän on kaksi kappaletta) ole olemassa. Ainoa mahdollinen muoto on "suomen kieli".
Vaikkei käsitettä "Suomen kieli" ole perustuslain kannalta olemassa, ei se siitä kieliopillisesti väärää tee.
Tuohan on ihan perusasioita: kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Ei pitäisi olla kovin vaikea muistaa.
Suomi on tuossa valtio, ei kieli.
"Venäjän kieli on venäjä"
Sisältääkö tämä esimerkki mielestäsi (kieliopillisen) virheen?
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 19:36:24
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:03:02
Ei ole mitään mieltä väittää, että yliopisto, jossa ruotsi ei ole osittaisena opetuskielenä, olisi kaksikielinen.
Ei ole mitään mieltä väittää Suomea kaksikieliseksi.
Lue perustuslaki.
Luettu. En löytänyt kohtaa jossa olisi Suomi määritelty kaksikieliseksi. Vaikka sitähän se jo alkaa olla suomi-englanti...
Suomi on tuossa valtio, ei kieli.
"Venäjän kieli on venäjä"
Sisältääkö tämä esimerkki mielestäsi (kieliopillisen) virheen?
Juuri noin, mutta lienee turhaa selittää kaikille, muistakaamme PISA-tulokset.
Quote from: Uljanov on 06.09.2009, 20:25:19
Suomi on tuossa valtio, ei kieli.
"Venäjän kieli on venäjä"
Sisältääkö tämä esimerkki mielestäsi (kieliopillisen) virheen?
Ei, mutta se on tyylillisesti vähän erikoinen ja jotenkin töksähtävä, sillä ei noin yleensä sanota. Normaalisti tuollainen ajatus ilmaistaan muodossa "Venäjän virallinen kieli on venäjä", sillä kun puhutaan jostain tietystä
valtiosta ja sen kielestä tai kielistä, tarkoitetaan nimenomaan
virallista kieltä tai kieliä.
Käsitteet "valtio" ja "virallinen" liittyvät saumattomasti yhteen.
Jos puhutaan kaksikielisestä valtiosta kuten Suomesta tai vaikka Kanadasta, ei ole loogisesti mahdollista puhua kyseisen valtion "kielestä" yksikössä. Käsitteet "Suomen kieli" ja "Kanadan kieli" (yksikössä) ovat suunnilleen yhtä mielekkäitä kuin käsite "ympyrän kulmat".
Koulussa lapset aivopestään kuinka ruotsi on hyödillinen kieli jos menee ulkomaille tai on töissä ja tulee ruotsalainen.. Kyllä ne ruotsalaiset englantia osaa, tämä on vain suomen-ruotsalaisten etujen ajamista... Pelkästään saksa tai venäjä olisivat OIKEASTI hyödyllisiä kieliä, tekisi hyvää turismille ja bisnekselle. Kumminkin saksa taisi olla euroopan puhutuimpi kieliä (toiseksi puhutuin?)
Suomi on kaksikielinen koska Suomessa on muinaisista ajoista asti ollut ruotsinkielisiä ihmisiä ja ruotsinkielisiä alueita. Ruotsin kielellä on ollut myös merkittävä asema niin hallinnossa kuin kulttuurissakin. Kaikki alueet ja ihmisyksilöt Suomessa sensijaan eivät ole kaksikielisiä. Mikä tässä on niin vaikeaa?
On vaikea pysyä asiallisena ja tekisikin mieli toivottaa eri mieltä olevat ruotsinkieliseen kuntaan elämään ja kiistämään että siellä ollaan ruotsinkielisiä.
Quote from: Runner on 06.09.2009, 20:53:30
Pelkästään saksa tai venäjä olisivat OIKEASTI hyödyllisiä kieliä, tekisi hyvää turismille ja bisnekselle. Kumminkin saksa taisi olla euroopan puhutuimpi kieliä (toiseksi puhutuin?)
Tästä on jo keskusteltu. Kielen hyödyllisyys on monimutkainen asia. Saksasta on aika vähän hyötyä jos ei matkustele Saksassa tai harrasta jotain mihin paneutuminen edellyttää saksan kielen taitoa. Usein jos riittävää kielitaitoa ei ole, ei tule hankkiuduttua tilanteeseen jossa sitä tarvitaan. Toisinsanoen kielen osaamattomuus itsessään voi tehdä kielitaidosta hyödyttömän. Kääntäen, kielen osaaminen mahdollistaa sen käyttämisen ja siten kielestä hyötymisen.
Minulle on ollut englannin jälkeen eniten hyötyä sellaisista kielistä kuten ruotsi ja eesti, joita ei puhuta laajalti maailmalla. Siksi koska niitä kuitenkin puhutaan siinä maailman nurkassa jossa minä satun elelemään. Espanja on maailman puhutuimpia kieliä mutta sen opiskelemisesta on ollut minulle aika vähän iloa kun en sillä lailla hengaa espanjaa puhuvien kanssa.
Kansainvälinen tilapäinen yhteistyö on syytä hoitaa kansainvälisellä kielellä. Todella minkään maan elämään ei oikein voi taas uppoutua ellei osaa paikallista kieltä ja siten näe ja kuule kaikkea sitä samaa mitä paikallisetkin.
Quote from: kverty on 06.09.2009, 20:45:22
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 19:36:24
Quote from: kverty on 06.09.2009, 18:03:02
Ei ole mitään mieltä väittää, että yliopisto, jossa ruotsi ei ole osittaisena opetuskielenä, olisi kaksikielinen.
Ei ole mitään mieltä väittää Suomea kaksikieliseksi.
Lue perustuslaki.
Luettu. En löytänyt kohtaa jossa olisi Suomi määritelty kaksikieliseksi. Vaikka sitähän se jo alkaa olla suomi-englanti...
Tiedät hyvin: se kohta jossa mainitaan suomi ja ruotsi Suomen kansalliskielinä.
Jos onnistut jotenkin selittämään tuon kohdan mitättömäksi, olet taitavampi kuin maamme koko juristikunta yhteenlaskettuna.
Quote from: Aldaron on 06.09.2009, 20:51:37
Quote from: Uljanov on 06.09.2009, 20:25:19
Suomi on tuossa valtio, ei kieli.
"Venäjän kieli on venäjä"
Sisältääkö tämä esimerkki mielestäsi (kieliopillisen) virheen?
Ei, mutta se on tyylillisesti vähän erikoinen ja jotenkin töksähtävä, sillä ei noin yleensä sanota. Normaalisti tuollainen ajatus ilmaistaan muodossa "Venäjän virallinen kieli on venäjä", sillä kun puhutaan jostain tietystä valtiosta ja sen kielestä tai kielistä, tarkoitetaan nimenomaan virallista kieltä tai kieliä.
Käsitteet "valtio" ja "virallinen" liittyvät saumattomasti yhteen.
Jos puhutaan kaksikielisestä valtiosta kuten Suomesta tai vaikka Kanadasta, ei ole loogisesti mahdollista puhua kyseisen valtion "kielestä" yksikössä. Käsitteet "Suomen kieli" ja "Kanadan kieli" (yksikössä) ovat suunnilleen yhtä mielekkäitä kuin käsite "ympyrän kulmat".
Juu, tästä olen kyllä samaa mieltä.
Quote
Tiedät hyvin: se kohta jossa mainitaan suomi ja ruotsi Suomen kansalliskielinä.
Jos onnistut jotenkin selittämään tuon kohdan mitättömäksi, olet taitavampi kuin maamme koko juristikunta yhteenlaskettuna.
Enpä tiennytkään että kansalliskielen määritys perustuslaissa tekee maan kaksikieliseksi. Itse asiassa vain valtion viranomaisissa pitää olla joku kaksikielinen, ei siis niin että koko kansa olisi kaksikielinen. Kansallispuvun käyttö ei liene pakollista, miksi siis kansalliskielen? Yritä ymmärtää että Suomessa puhutaan yli 150 kieltä, niitä kieliä, joita on yli 100 puhujaa, on 60. Ei tuolla kansalliskieli-lausekkeella ole mitään merkitystä käytännössä ja se on helppo sieltä ottaa poiskin, jos niikseen tulee.
Kielilaki on muutenkin tehty epäoikeudenmukaisesti; sehän on vain ruotsin kielen suojelulaki. Suomenkielisille velvoitteet ja ruotsinkielisille etuoikeudet. "Se mikä ei ole kohtuus, ei voi olla lakikaan" sanoo vanha tuomarin ohje.
"Kaksikielinen Suomi"-ajatus on 1800-luvun jäänne jota viljelevät vielä panskandinvistit ja ruotsin nuolijat.
Suomi on kaksikielinen koska Suomessa on muinaisista ajoista asti ollut ruotsinkielisiä ihmisiä ja ruotsinkielisiä alueita.
Miksi se ei toimi Ruotissa? Tai oikeastaan missään muussakaan maassa?
Ruotsin kielellä on ollut myös merkittävä asema niin hallinnossa kuin kulttuurissakin.
Vaan onko välttämättä enää? Ruotsinnuolijat perustelevat kantansa tunnetasolla ja historialla. Ollapa aikakone, jolla saataisiin heidät takaisin sinne---
Quote from: Miniluv on 09.08.2009, 20:08:51
Soutu ja sota eivät kuulu ketjun aihepiiriin.
Mutta tämänhän kaikki vasta lomalta tulleet muistavatkin ;)
Ne vasta kuuluvatkin! Kysy vaikka ruotsinmielisiltä.
kverty pääsee kokeilemaan uutta eksponentti bannausta. Moderaattorille kettuilusta ja ketjun sääntöjen rikkomisesta rapsahtaa 2^(0-0)=1 päivä lomaa.
T:
M.E
QuoteNorjalaisprofessori: Ruotsalaiset ovat tyhmiä
Onko sukulaiskielen oppiminen helppoa vai vaikeaa?
Eläkkeellä oleva norjalainen kielitieteen professori Finn-Erik Vinje hämmentää kommenteillaan länsinaapurissa. Suorasukaisilla blogi-kirjoituksillaan aiemminkin julkisuutta kerännyt professori väittää nyt, että ruotsalaiset ovat tyhmiä, koska eivät pysty ymmärtämään puhuttua norjaa.
Lukekaapa Aftenpost -lehteä http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece#xtor=RSS-3
Professori aikoo panna Norjaan muuttaneet ruotsalaiset pakkonorjan kurssille! Ruotsalaiset ovat ilmeisesti olettaneet, että ruotsi on yleismaailmallinen kieli - ja ainakin Norjassa, joka on yksi vanha Ruotsin alusmaa, pitää ruotsalaisten mielestä kaikkien osata ruotsia. Aftenpostin kirjoitus on muuten hyvä testi osoittamaan, miten kaukana norja on ruotsista - siis kielet!
Kirjassa Nöyryyttävä kielilakimme täräytettiin pöytään luku 3.85 miljardia ekstrapoloimalla. Tämä on kyllä hurja väite. Kannattaa muuten lukea kyseinen kirja.
Muitakin kielipoliittisia kirjoja on ilmestynyt:
Kulissi, Nöyryyttävä kielilakimme, Virtuaalivaltion varjossa, Agricolan lapset, Kielipoliittisia puheenvuoroja, Kielipoliittisia puheenvuoroja 2.
Näistä Virtuaalivaltion varjossa on mm koosteita vanhoista nettikeskusteluista. Kannattaa lukaista ja verrata nykypäivän keskusteluihin. Eroja näyttää olevan. Myös Agricolan lapset on hyvä.
Quote from: Turkulaine on 06.09.2009, 20:53:35
Suomi on kaksikielinen koska Suomessa on muinaisista ajoista asti ollut ruotsinkielisiä ihmisiä ja ruotsinkielisiä alueita. Ruotsin kielellä on ollut myös merkittävä asema niin hallinnossa kuin kulttuurissakin. Kaikki alueet ja ihmisyksilöt Suomessa sensijaan eivät ole kaksikielisiä. Mikä tässä on niin vaikeaa?
On vaikea pysyä asiallisena ja tekisikin mieli toivottaa eri mieltä olevat ruotsinkieliseen kuntaan elämään ja kiistämään että siellä ollaan ruotsinkielisiä.
Ruotsi hyökkäsi Suomeen ja miehitti sen joskus 1100 luvulla. Valtansa vahvistamiseksi se siirsi ruotsista väkeä rannikolle. Suomessa on siitä asti (ei aikaisemmin) ollut ruotsia puhuvia ihmisiä. Eli, miehittäjien kieli.
Jos Ruotsi olisi pysynyt vallassa 1809 niin ruotsin kieli olisi valtakieli ja tämäkin sepustus olisi på svenska.
Hyvin on hegemonia pysynyt.
Quote from: kverty on 07.09.2009, 06:42:30
Quote
Tiedät hyvin: se kohta jossa mainitaan suomi ja ruotsi Suomen kansalliskielinä.
Jos onnistut jotenkin selittämään tuon kohdan mitättömäksi, olet taitavampi kuin maamme koko juristikunta yhteenlaskettuna.
Enpä tiennytkään että kansalliskielen määritys perustuslaissa tekee maan kaksikieliseksi.
On varmasti paljon mitä et tiedä. En epäile yhtään. Tuntuu hieman turhauttavalta yrittää selittää tämäntapaisia juridisia itsestäänselvyyksiä kerta toisensa jälkeen. Tulee sellainen tunne, että väittelen aikuisen ihmisen kanssa, joka itsepäisesti pitää kiinni väitteestään, jonka mukaan 2 + 2 = 5, ja kun sitten yritän kärsivällisesti selittää, että 2 + 2 = 4, asia ei vain mene perille.
En tiedä mikä koulutus sinulla on eikä asia sinänsä minua kiinnostakaan, mutta yhden asian ainakin tiedän sataprosenttisella varmuudella: et ole juristi.
Quote
On varmasti paljon mitä et tiedä. En epäile yhtään. Tuntuu hieman turhauttavalta yrittää selittää tämäntapaisia juridisia itsestäänselvyyksiä kerta toisensa jälkeen. Tulee sellainen tunne, että väittelen aikuisen ihmisen kanssa, joka itsepäisesti pitää kiinni väitteestään, jonka mukaan 2 + 2 = 5, ja kun sitten yritän kärsivällisesti selittää, että 2 + 2 = 4, asia ei vain mene perille.
En tiedä mikä koulutus sinulla on eikä asia sinänsä minua kiinnostakaan, mutta yhden asian ainakin tiedän sataprosenttisella varmuudella: et ole juristi.
Tarkoitat ruotsinkielisiä suomalaisia? Hehän väittävät että 5=50 :) Kunnon juristi ei panisi moista lauseketta lakitekstiin. Eikä määrittelisi vankiloita pelkästään suomenkielisiksi.
Epäasiallista argumentointia. Rangaistus 1pv kirjoituskieltoa.
T: M.E
Quote from: kverty on 07.09.2009, 06:42:30
Quote
Tiedät hyvin: se kohta jossa mainitaan suomi ja ruotsi Suomen kansalliskielinä.
Jos onnistut jotenkin selittämään tuon kohdan mitättömäksi, olet taitavampi kuin maamme koko juristikunta yhteenlaskettuna.
Enpä tiennytkään että kansalliskielen määritys perustuslaissa tekee maan kaksikieliseksi. Ei tuolla kansalliskieli-lausekkeella ole mitään merkitystä käytännössä ja se on helppo sieltä ottaa poiskin, jos niikseen tulee.
Ihan niin kuin et tietäisi, että ruotsin asema suomen kanssa tasaveroisena kielenä ja tätä asiaa säätelevä kielilainsäädäntömme perustuu juuri tuohon perustuslain lauseeseen. Sillä on, toisin kuin kuvittelet,
ratkaiseva merkitys.
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 10:42:08
Ihan niin kuin et tietäisi, että ruotsin asema suomen kanssa tasaveroisena kielenä ja tätä asiaa säätelevä kielilainsäädäntömme perustuu juuri tuohon perustuslain lauseeseen. Sillä on, toisin kuin kuvittelet, ratkaiseva merkitys.
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Höpö höpö. Ruotsinkieli voi olla kansalliskieli, mutta siitä huolimatta se voi olla myös alueellinen vähemmistökieli (=virallisen kielen asema vain r-kielisten enemmistöalueilla). Perustuslaki ei ole mikään autuaaksi tekevä, "kiveen hakattu" kymmenen käskyä. Ymmärrän surujen toiveajattelun tämän suhteen, mutta todellisuus on ihan jotain muuta. Tervemenoa pakkoruåtsi, virkamiesruåtsi ja kohtuuttomat kaksikielisyyden mukanaantuomat kustannukset.
QuoteTervemenoa pakkoruåtsi, virkamiesruåtsi ja kohtuuttomat kaksikielisyyden mukanaantuomat kustannukset.
Ramen tälle. Antaa tiettyjen tahojen uskotella itselleen mitä tahtovat.
Enemmän minua haittaa suoranainen valehtelu peruskoululaisille ja
ylipäätänsä koko suomen kansalle.
Btw jos tämä ei ole vielä tuttu paikka niin tutustu
http://www.pakkoruotsi.net/
Tässä on hauska esimerkki siitä, miten Rkp:n asemaa ylläpidetään:
QuotePrikaatinkomentaja Anders Gardberg Uudenmaan prikaatista on närkästynyt kauniaislaisen poliitikon vihjailusta, että Puolustusvoimat olisi vaikuttanut kokoomuksen vaalitappioon kaupungissa.
Puolustusvoimat järjesti seitsemälle varusmiehelle sunnuntaina kyydin Dragsvikin varuskunnasta äänestyspaikalle Kauniaisiin, vaikka varuskunta oli perjantaina julistettu karanteeniin sikainfluenssan takia.
Kokoomuksen Tapani Ala-Reinikka ihmetteli kuljetusta maanantain Hufvudstadsbladetissa ja arveli sen vaikuttaneen vaalitulokseen. Kokoomus hävisi Rkp:lle niukasti yhden paikan sunnuntain uusintavaaleissa.
"On tämä erikoinen veto, että yhdestä varuskunnasta kuljetetaan äänestysikäisiä äänestämään", Ala-Reinikka sanoi HS:lle maanantaina. "Karanteeni tarkoittaa, ettei sieltä lähdetä mihinkään. Ei kai tämä niin iso vaali ole, että täytyy tällaisia keinoja ruveta käyttämään?"
Ala-Reinikan mukaan kokoomuksen vaalitappio Kauniaisissa oli kiinni kahdesta äänestä, joten seitsemän ääntä ei ole mitätön määrä.
Hänen mielestään kuljetuspäätös tarkoittaa, että Puolustusvoimat vaikutti vaalitulokseen. Samanlainen kuljetus olisi pitänyt järjestää myös muista varuskunnista.
"En usko, että uusintavaaleja koskevassa laissa tai asetuksessa lukee, että asevelvolliset pitää kuljettaa sinne missä he ovat äänestysoikeutettuja", hän sanoo.
Prikaatinkomentaja Gardberg kertoo hämmästyneensä luettuaan Ala-Reinikan näkemyksestä.
"Olen jopa närkästynyt vihjailusta, että olisimme vaikuttaneet jonkin tietyn puolueen puolesta. Tähän mennessä poliitikot ovat valittaneet heikkoa äänestysintoa. Nyt vihjaillaan, että olisimme toimineet vilpillisesti antamalla kansalaisille mahdollisuuden äänestää", prikaatinkomentaja ihmettelee.
Gardbergin mukaan varusmiehet olivat kysyneet, kuinka heidän perustuslaillinen äänioikeutensa turvataan, ja Puolustusvoimat oli järjestänyt halukkaille kyydin äänestyspaikalle ja takaisin. Lomaa ei annettu.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Armeija+n%C3%A4rk%C3%A4styi+kauniaislaisen+kokoomuspoliitikon+vaalivihjailuista/1135249140265
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 15:39:21
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 10:42:08
Ihan niin kuin et tietäisi, että ruotsin asema suomen kanssa tasaveroisena kielenä ja tätä asiaa säätelevä kielilainsäädäntömme perustuu juuri tuohon perustuslain lauseeseen. Sillä on, toisin kuin kuvittelet, ratkaiseva merkitys.
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Höpö höpö. Ruotsinkieli voi olla kansalliskieli, mutta siitä huolimatta se voi olla myös alueellinen vähemmistökieli (=virallisen kielen asema vain r-kielisten enemmistöalueilla). Perustuslaki ei ole mikään autuaaksi tekevä, "kiveen hakattu" kymmenen käskyä. Ymmärrän surujen toiveajattelun tämän suhteen, mutta todellisuus on ihan jotain muuta. Tervemenoa pakkoruåtsi, virkamiesruåtsi ja kohtuuttomat kaksikielisyyden mukanaantuomat kustannukset.
Nyt olet taas, kuten tavaksesi on tullut, aivan sataprosenttisen väärässä. Käsitteet "kansalliskieli" ja "alueellinen vähemmistökieli" ovat vaihtoehtoisia ja sulkevat toisensa pois. Esimerkiksi pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame ovat alueellisia vähemmistökieliä eivätkä kansalliskieliä, joita ovat vain suomi ja ruotsi.
Laeilla on hierarkiansa. Perustuslaki normittaa kaikkea muuta lainsäädäntöä eikä kaavailemasi kaltaista lakia olisi mitenkään mahdollista säätää ilman että perustuslain kyseinen pykälä muutetaan. Ja se taas, kuten totesin, on mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Pidän periaatteessa mahdollisena, että eduskunta joskus päättää säätää toisen kotimaisen vapaaehtoiseksi kouluaineeksi, mutta ruotsin asema valtakunnan toisena kansalliskielenä (ja se mitä siitä seuraa muun lainsäädännön tasolla) on ankkuroitu perustuslakiin niin lujasti että sen poistaminen vaatisi
hyvin laajaa konsensusta. Konsensus kyllä on, mutta sehän on juuri kaksikielisyyden kannalla. Muista, että kun kielilakia käsiteltiin, sitä vastaan äänesti vain kolme edustajaa.
En näe reaalimaailmassa mitään mahdollisuuksia muuttaa Suomi yksikieliseksi valtioksi.
Ja hyvä niin.
Vielä yksi juttu: henkevä argumenttisi ("höpö höpö"), jolla niin kaunopuheisesti perustelit kantaasi, ei varsinaisesti kuulu
juridisen argumentaation piiriin.
QuoteEn näe reaalimaailmassa mitään mahdollisuuksia muuttaa Suomi yksikieliseksi valtioksi.
Ja hyvä niin.
Hyvää jatkoa sinne ulottuvuus Xään tai missä "reaalimaailmassa" sitten elätkin.
Täällä on esitetty varmaan kaikki olennainen mikä väjäämättä johtaa
ruotsinkielen nykyaseman tuhoutumiseen, mutta olet vain tyyliisi laittanut
kädet korviin ja hoikanut "kaksikielisyys on rikkaus kaksikielisyys on.."
Ja mitä tulee argumentointiin, on hienoa kuulla henkilölä joka laittaa
tekstinsä 90% täyteen kuumaa ilmaa ilman revelvanttia asiaa.
On muuten ihan hyvä että kaltaisesi ihmiset ajavat kaksikielisen elitistijärjestöjen asiaa, koette loppunne tuolla menolla vielä nopeammin.
Kiitokset tästä.
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 17:50:45
Täällä on esitetty varmaan kaikki olennainen mikä väjäämättä johtaa
ruotsinkielen nykyaseman tuhoutumiseen
Ja mitähän tuo "olennainen" sitten olisi, noin ihan konkreettisesti?
Käyhän lukemassa vaikka tuota linkkiä jonka laitoin ylemmäs.
Siinä sitä on monta sivua ihan asiatekstiä.
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 17:59:49
Käyhän lukemassa vaikka tuota linkkiä jonka laitoin ylemmäs.
Siinä sitä on monta sivua ihan asiatekstiä.
Olen käynyt noilla sivuilla aikaisemminkin ja tunnen suurin piirtein niiden sisällön ja niissä esitetyt mielipiteet siitä miten asioiden pitäisi heidän mielestään olla.
Ne ovat kuitenkin vain erään ryhmän
mielipiteitä.
Siitä, että jollain poliittisia tavoitteita esittävällä ryhmällä on tietynsisältöinen tavoiteohjelma, ei ole koskaan seurannut, että tuo ohjelma jotenkin automaattisesti toteutuisi.
Et ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä
konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 17:23:35
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Vielä yksi juttu: henkevä argumenttisi ("höpö höpö"), jolla niin kaunopuheisesti perustelit kantaasi, ei varsinaisesti kuulu juridisen argumentaation piiriin.
Höpö höpö sopii täydellisesti esittämääsi "juridiseen argumentaatioon": " Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua" ;)
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 18:19:23
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 17:23:35
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Vielä yksi juttu: henkevä argumenttisi ("höpö höpö"), jolla niin kaunopuheisesti perustelit kantaasi, ei varsinaisesti kuulu juridisen argumentaation piiriin.
Höpö höpö sopii täydellisesti esittämääsi "juridiseen argumentaatioon": " Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua" ;)
"Ei tällä vuosisadalla" oli
realistinen ennuste...
QuoteEt ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Upea vastaus. Mikään ei pidä paikkaansa, pelkkiä mielipiteitä jne. Vähän se mitä
olet koko ketjun harjoittanut. Noh jokainen tyylillään. Tosin epäilen että olet
lukenut yhtään mitään (otti vissiin liian koville).
Luonnollinen katoama johtaa siihen ajan myötä väistämättä. Todennäköisesti
RKP:n jatkuva alamäki kaikista likaisista tempuista huolimatta on hyvä ennustaja tulevaisuudesta. Itseasiassa
RKP on hienosti sotkenut mokutuksen ja kantasuomalaisten mollaamisen omaan
hörhöilyynsä, joka vieraannuttaa heiltä entisestään äänestäjiä (kaikki RKP:n
äänestäjät eivät ole suomenruotsalaisia). Toisinsanoen asia on paremmin
esitetty näissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_kansanpuolue
http://www.halla-aho.com/scripta/bajs_i_byxbenet.html
http://www.halla-aho.com/scripta/rkp_keskusta_ja_kansanvalta.html
http://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html
(Tiedän ettei RKP edusta kaikkien suomenruotsalaisten mielipiteitä, mutta kun nyt
kuitenkin puhutaan ruotsinkielen asemasta.)
Se miten k.o järjestöt paniikissa yrittävät esim. tilastokeplottelulla
saada itsensä täyteen ilmaa ja näyttämään isommalta on hieno merkki siitä,
että suomenruotsalaisten aika (sellaisenaan kuin se on ollut suomen riesana jo vuosikymmeniä) alkaa olla ohi.
Kannattaa muuten tutustua tuohon
rosk..kielilakiin. Se ei pysty perustelemaan ruotsinkielen nykyisen erikoisaseman säilytystä. Ja lakia voidaan
muuttaa btw.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 17:23:35
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 15:39:21
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 10:42:08
Ihan niin kuin et tietäisi, että ruotsin asema suomen kanssa tasaveroisena kielenä ja tätä asiaa säätelevä kielilainsäädäntömme perustuu juuri tuohon perustuslain lauseeseen. Sillä on, toisin kuin kuvittelet, ratkaiseva merkitys.
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Höpö höpö. Ruotsinkieli voi olla kansalliskieli, mutta siitä huolimatta se voi olla myös alueellinen vähemmistökieli (=virallisen kielen asema vain r-kielisten enemmistöalueilla). Perustuslaki ei ole mikään autuaaksi tekevä, "kiveen hakattu" kymmenen käskyä. Ymmärrän surujen toiveajattelun tämän suhteen, mutta todellisuus on ihan jotain muuta. Tervemenoa pakkoruåtsi, virkamiesruåtsi ja kohtuuttomat kaksikielisyyden mukanaantuomat kustannukset.
Nyt olet taas, kuten tavaksesi on tullut, aivan sataprosenttisen väärässä. Käsitteet "kansalliskieli" ja "alueellinen vähemmistökieli" ovat vaihtoehtoisia ja sulkevat toisensa pois. Esimerkiksi pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame ovat alueellisia vähemmistökieliä eivätkä kansalliskieliä, joita ovat vain suomi ja ruotsi.
Laeilla on hierakiansa. Perustuslaki normittaa kaikkea muuta lainsäädäntöä eikä kaavailemasi kaltaista lakia olisi mitenkään mahdollista säätää ilman että perustuslain kyseinen pykälä muutetaan. Ja se taas, kuten totesin, on mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Pidän periaatteessa mahdollisena, että eduskunta joskus päättää säätää toisen kotimaisen vapaaehtoiseksi kouluaineeksi, mutta ruotsin asema valtakunnan toisena kansalliskielenä (ja se mitä siitä seuraa muun lainsäädännön tasolla) on ankkuroitu perustuslakiin niin lujasti että sen poistaminen vaatisi hyvin laajaa konsensusta. Konsensus kyllä on, mutta sehän on juuri kaksikielisyyden kannalla. Muista, että kun kielilakia käsiteltiin, sitä vastaan äänesti vain kolme edustajaa.
En näe reaalimaailmassa mitään mahdollisuuksia muuttaa Suomi yksikieliseksi valtioksi.
Ja hyvä niin.
Aldaron hyvä, kansallinen kieli / virallinen kieli voi nimenomaan olla myös alueellinen vähemmistökieli tai kieli, joka ei ole sidottu tiettyyn alueeseen, mutta jota kansallinen vähemmistö puhuu äidinkielenään. Esimerkiksi italiankieli Sveitsissä on luokiteltu (suojeltavaksi) vähemmistökieleksi, vaikka se samalla on kansalliskieli. Vähemmistökielen "nostaminen" viralliseksi/kansalliseksi kieleksi lainsäädännössä voi myös olla yksi keino parantaa vähemmistökielen statusta jos tarkoituksena on edistää kyseisen kielen asemaa.
Kuten edellä jo kerroin, Suomi on alueellisia- ja vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa yleissopimukessa nimenomaisesti sitoutunut suojelemaan ja edistämään ruotsinkieltä, vaikka se onkin luokiteltu "vähemmän käytetyksi viralliseksi kieleksi" (less used co-official language).
Nykyinen kaksikielisyysjärjestelmä perustuu kielilakiin, ja se taasen on "tavallinen" laki. Sen toteuttaminen käytännössä edellyttää, että riittävä määrä virkamiehiä kykenee toimimaan myös ruotsinkielellä, eli jonkinasteista "virkamiesruotsia". Pakkoruotsi on taasen eräänlainen virkamiesruotsin johdannainen: Jotta virkamiehiltä voitaisiin edellyttää ruotsinkielen taitoa, on tuleville virkamiehille opetettava ruotsia. Jos pakkoruotsi poistetaan, on myös hyvin lähellä että virkamiesten kielivaatimuksia olisi harkittava uudelleen. Perustuslaki sinänsä takaa kumpaakin kansallista kieltä puhuville oikeuden käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, mutta jo nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudun kärjäoikeuksista ruotsia riittävän hyvin puhuvia tuomareita ei tahdo löytyä - jos ei kohdalle satu osumaan äidinkielenään ruotsia puhuvaa yksilöä. Joten käytännössä ruotsinkielisetkin asianosaiset käyttävät mieluiten suomea "varmuuden vuoksi" ja käsittelyn sujuvuuden varmistamiseksi. Eli perustuslaki saattaa helposti jäädä pelkäksi korulauseeksi ja kuolleeksi kirjaimeksi, jota ei käytännössä pystytä noudattamaan.
Väitän edelleen, että yksi keino tilanteen korjaamiseksi voisi olla, että perinteisesti ruotsinkielisillä alueilla säilytetään ruotsinkieltä työkielenään käyttävät tuomioistuimet, poliisilaitokset jne (jotka luonnollisesti voivat toimia myös suomeksi), mutta muun Suomen osalta luovutaan ruotsinkielen hallitsemista koskevista vaatimuksista.
Minä edelleen ihmettelen miksi ihmeessä naurettavan pienen vähemmistön takia
ylläpidetään mitään virkamiesruotsia? Selittääkö joku mikä ihmeen järki tällaisessa toiminnassa on ja miksei sitä pitäisi muuttaa järkevämpään suuntaan?
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
QuoteEt ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Luonnollinen katoama johtaa siihen ajan myötä väistämättä.
Mikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle
suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Tutustupa väestötilastoihin nuorimpien ikäluokkien osalta. Tulet huomaamaan, että ruotsinkielisten prosenttiosuus on niissä jonkin verran korkeampi kuin väestössä keskimäärin. Tähän on kaksi syytä:
1) Yhä suurempi osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi (jolla kielellä valtaosa heistä nykyisin myös käy koulun). Tämä oli vielä muutama vuosikymmen sitten toisin päin: silloin suurin osa kaksikielisistä lapsista kävi koulunsa suomeksi ja rekisteröitiin suomenkielisiksi. Tämän trendin kääntyminen viime vuosikymmeninä on kaikkein merkittävin ruotsinkielisen väestönosan tulevaisuuteen vaikuttava yksittäinen tekijä ja se on syytä aina pitää mielessä, kun näistä asioista puhutaan.
2) Keskimääräinen ruotsinkielinen äiti synnyttää nykyisin jonkin verran enemmän lapsia kuin keskimääräinen suomenkielinen. Tämäkin oli aikaisemmin toisin päin. Tämän tosiasian tilastollinen merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin kohdan 1, sillä ero ei ole kovin suuri.
Illuusio ruotsinkielisen väestön vähenemisestä tulee siitä, että keski-ikäisten ikäluokissa ruotsinkielisten osuus on alhaisempi kuin väestössä keskimäärin ja vanhimmissa ikäluokissa taas selvästi korkeampi. Keski-ikäisten ruotsinkielisten ikäluokkien niukkuuteen on ennen kaikkea kaksi syytä:
1) Ruotsiin muutto oli 50-, 60- ja 70-luvuilla suhteellisesti yleisempää ruotsin- kuin suomenkielisten keskuudessa.¨Sinne muutti ennen kaikkea huonosti suomea osaavaa (suomi oli ennen peruskoulu-uudistusta pakollinen kieli vasta oppikoulussa) perus- tai ammattikoulutuksen saanutta väkeä ruotsinkielisenemmistöisistä maalaiskunnista.
2) Vielä muutama vuosikymmen sitten, kuten jo totesin, suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi ja kävi koulunsa suomeksi.
Mutta, kuten sanoin, nuorimpien ikäluokkien osalta tilanne näyttää
todella hyvältä. Ruotsinkielinen väestö ei todellakaan ole katoamassa tästä maasta minnekään.
Kaivan havainnollistamismielessä vähän väestötilastoja esille, kunhan ehdin.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 19:10:47
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
QuoteEt ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Luonnollinen katoama johtaa siihen ajan myötä väistämättä.
Mikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Täysin tarpeeton ja typerä kommentti. Kertoo ehkä kuitenkin enemmän sinusta itsestäsi, kuin pavor nocturnuksesta. Jos kaikki hässisi välimerkkejä, kirjoitusten sisällöllinen merkitys jäisi täysin tämän pikkumaisuuden varjoon. Luulen, että sinulle tällainen tilanne sopisi hienosti, kuten varmasti monelle muullekin ruotsinkieliselle.
Tässä hieman tavoitteita, jotka ovat täysin päättäjiemme käsissä:
1. ruotsi valinnaiseksi kaikissa oppiasteissa
2. ruotsille vähemmistökielen asema
3. affenmaan hyysäminen verovaroin lopetettava välittömästi
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 19:42:03
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 19:10:47
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
QuoteEt ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Luonnollinen katoama johtaa siihen ajan myötä väistämättä.
Mikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Täysin tarpeeton ja typerä kommentti. Kertoo ehkä kuitenkin enemmän sinusta itsestäsi, kuin pavor nocturnuksesta. Jos kaikki hässisi välimerkkejä, kirjoitusten sisällöllinen merkitys jäisi täysin tämän pikkumaisuuden varjoon. Luulen, että sinulle tällainen tilanne sopisi hienosti, kuten varmasti monelle muullekin ruotsinkieliselle.
Virheellisen termin käyttö ei ole mikään pelkkä "välimerkkivirhe".
Jos puhutaan asiaa, on lähdettävä siitä että myös käytetään oikeita termejä.
Ja jos joku käyttää väärää termiä, siitä on ihan rutiininomaisesti huomautettava, jotta asianomainen ottaa opikseen. On ihan turha vetää tuollaisesta pienestä huomautuksesta hernettä nenäänsä ja esittää herkkähipiäistä, etenkin kun sekä sinun että pavorin tavanomainen tyyli ilmaista itseänne on aika kaukana hienovaraisesta, kuten viestihistorianne osoittaa.
Tuo oli kuitenkin vain yksi pieni detalji pitkähkössä viestissäni, jossa selitin yksityiskohtaisesti, miksi pavorin käsitys ruotsinkielisen väestön vähenemisestä pitkällä tähtäimellä
ei pidä paikkaansa. Jostain syystä kommentoit vain sitä osaa viestistäni joka ei liittynyt itse pääasiaan. Ilmeisesti et löytänyt itse pääasiasta mitään kommentoitavaa.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 20:19:48
Ilmeisesti et löytänyt itse pääasiasta mitään kommentoitavaa.
Totta, kirjoitit minulle täysin merkityksettömästä pilipalipiiperryksestä. EVVK.
Veroeurojen tuhlaaminen näennäisen kaksikielisyyden puolesta on asia, jonka pitäisi kiinnostaa kaikkia suomalaisia ja erityisesti suomenkielisiä. Kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset ovat täysin turha menoerä, joka pönkittää lähinnä surujen omaa kuvitteellista elitismiä.
Ylen budjetista menee (2005) 17% suoraan ruotsinkielisille kanavilla. Jep, sille 1%:n änkyräryhmälle, joka itsepintaisesti pidättäytyy opettelemasta suomenkieltä. Ahvenanmaa ei taasen maksa euroakaan tv-lupamaksuja Suomelle. Mutta Ahvenanmaa onkin loogisuudessaan tyypillistä suomenruotsalaista tyyliä. Kaksikielisyys on rikkaus ainoastaan Suomen mantereella.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 20:19:48
Virheellisen termin käyttö ei ole mikään pelkkä "välimerkkivirhe".
Noh, ainakin näin aitona yksikielisenä sanoma aukesi täysin kirkkaasti. En sitten tiedä, miten ruotsinkieliset ko. lauseen tavaavat. Ilmeisesti ei ihan ongelmitta...
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 20:56:44
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 20:19:48
Ilmeisesti et löytänyt itse pääasiasta mitään kommentoitavaa.
Totta, kirjoitit minulle täysin merkityksettömästä pilipalipiiperryksestä. EVVK.
Se että ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus ei olekaan vähenemään päin kuten monet luulevat, vaan itse asiassa kasvaa, on siis sinulle täysin merkityksetön juttu.
Mielenkiintoista. Pannaan muistiin.
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 21:02:19
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 20:19:48
Virheellisen termin käyttö ei ole mikään pelkkä "välimerkkivirhe".
Noh, ainakin näin aitona yksikielisenä sanoma aukesi täysin kirkkaasti. En sitten tiedä, miten ruotsinkieliset ko. lauseen tavaavat. Ilmeisesti ei ihan ongelmitta...
Et kai sentään tosissasi väitä että "luonnollinen katoama" on oikea termi?
Lyhyesti:
1) Se on väärä termi, joten se ei tarkkaan ottaen ole suomea ollenkaan.
2) Sen sijaan että itsepintaisesti puolustat virheellisen terminologian käyttöä, etkö voisi jo vähitellen siirtyä vähän olennaisempiin asioihin?
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 19:42:03
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 19:10:47
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
QuoteEt ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Luonnollinen katoama johtaa siihen ajan myötä väistämättä.
Mikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Täysin tarpeeton ja typerä kommentti. Kertoo ehkä kuitenkin enemmän sinusta itsestäsi, kuin pavor nocturnuksesta. Jos kaikki hässisi välimerkkejä, kirjoitusten sisällöllinen merkitys jäisi täysin tämän pikkumaisuuden varjoon. Luulen, että sinulle tällainen tilanne sopisi hienosti, kuten varmasti monelle muullekin ruotsinkieliselle.
Tässä hieman tavoitteita, jotka ovat täysin päättäjiemme käsissä:
1. ruotsi valinnaiseksi kaikissa oppiasteissa
2. ruotsille vähemmistökielen asema
3. affenmaan hyysäminen verovaroin lopetettava välittömästi
Jos ahvenanmaalaiset saavat tahtonsa läpi, "verovaroin hyysääminen" tosiaan loppuu mahdollisimman pian. Maakunta on pitkään halunnut itselleen itsenäisen verotusoikeuden, mutta Suomen valtio on pannut vastaan. Ahvenanmaan maakuntahallitus on teettänyt selvityksen, jonka mukaan valtio on itse asiassa tienannut Ahvenanmaasta jonkun euron (valitettavasti selvitys on ruotsiksi):
http://www.asub.ax/files/Rapport2009.5.pdf
(S 91 s.)
11.1 Det åländska skatteunderlaget täcker självstyrelsens behov
------
Den heltäckande sammanställning och analys av tillgängliga underlagsdata som genomfördes gällande simuleringarnas basår (2005), visade sålunda - för det första - att de statliga inkomsterna från ålänningarna och deras näringsliv mer än väl räckte till för att finansiera statens utgifter för självstyrelsen. Intäkterna räckte även till för att täcka statens egen konsumtion på Åland.
De räckte däremot inte till för att fullt ut täcka statens kostnader för den del av det åländska näringsstödet som Åland saknar behörighet över, främst då restitution av skatter och sociala avgifter inom sjöfarten. Statens budgetmässiga "nettobalans" för Åland stannade därmed under det specialgranskade året vid ett underskott på ca 18 miljoner euro.
--------
Samma år översteg dock de statligt reglerade social- och
pensionsfondernas inkomster från de åländska företagen och löntagarna deras åländska
utgifter med hela 64 miljoner euro. Även om merkostnader för ålänningarnas nyttjande
av den del av den statliga centralförvaltningen utanför Åland som inte sköts inom ramen för självstyrelsen tas med i kalkylen, så betyder detta i klartext ett nettobidrag till den riksomfattande finansiella balansen inom den statliga sektorn under utredningens basår på minst 40 miljoner euro.
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 20:56:44
Ylen budjetista menee (2005) 17% suoraan ruotsinkielisille kanavilla. Jep, sille 1%:n änkyräryhmälle, joka itsepintaisesti pidättäytyy opettelemasta suomenkieltä.
Ilmeisesti kuvittelet että ruotsinkieliset palvelut on tarkoitettu vain niille jotka eivät osaa kunnolla suomea.
"Kolmannella kotimaisella": You're kind of missing the point...
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 21:14:38
Ilmeisesti kuvittelet että ruotsinkieliset palvelut on tarkoitettu vain niille jotka eivät osaa kunnolla suomea.
"Kolmannella kotimaisella": You're kind of missing the point...
Ei tässä tarvitse mitään kuvitella. Katselen itsekin monesti FST:tä. Siitä huolimatta 17%:n osuus ylen budjetista ruotsinkielisille on kaikkea muuta kuin oikeudenmukaisesti jaettu. Tosin se sopii oikein mainiosti valtion nykyiseen "lelli vähemmistöä" -linjaan, mitä tulee esimerkiksi opiskelukiintiöihin, uimahallivuoroihin tms.
Luojan kiitos,että tämä kolmas kotimainen on monta kertaa suositumpi kieli kuin se toinen ns. "kotimainen".
Kyllä ne vääristymät tulevat oikenemaan ennemmin tai myöhemmin. Pakkoruotsin kuohinta on ensimmäinen askel muutokseen...
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 21:44:20
Kyllä ne vääristymät tulevat oikenemaan ennemmin tai myöhemmin. Pakkoruotsin kuohinta on ensimmäinen askel muutokseen...
Ai oikein "pakkoruotsin
kuohinta"?
Aika mielenkiintoinen sanavalinta. Vaikuttaa "freudilaiselta lipsahdukselta".
Olisi kiinnostava tietää, millaiset vaikutteet ovat muokanneet maailmankuvasi tuollaiseksi.
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 21:44:20
Luojan kiitos,että tämä kolmas kotimainen on monta kertaa suositumpi kieli kuin se toinen ns. "kotimainen".
Suomenruotsi ei siis mielestäsi muka ole kotimainen kieli.
Perustelut?
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 21:44:20Katselen itsekin monesti FST:tä. Siitä huolimatta 17%:n osuus ylen budjetista ruotsinkielisille on kaikkea muuta kuin oikeudenmukaisesti jaettu.
Tässä yhteydessä on todettava , että mikäli jollakin vähemmistöryhmälle perustetaan oppilaitos , koulutusohjelma tahi TV-ohjelmia on lopputulos käytännössä aina ko. ryhmän yliedustus. Tietty ryhmäkoko vaaditaan , että jokin koulutusohjelma perustetaan ollenkaan. Esimerkiksi saamelaisten TV-ohjelmien suhteellinen yliedustus olisi tietysti tähtitieteellinen , jos sitä laskemaan alettaisiin.
Niinikään FST on saman ilmiön tulos. Jos ruotsinkielinen kanava ollenkaan on olemassa , on väistämätöntä että tuolla kanavalla on tietyt perusmenot jotka ovat olemassa riippumatta tuotannon määrästä. Mutta FST:n tapauksessa tosin näyttää siltä , että enemmistötuotanto on tehottomampi vähemmistötuotantoon verrattuna ; 17 % budjetilla FST tuottaa 1 kanavan eli siis 25 % kanavista.
Nämä luvut ruotsinkielen kustannuksista perustuvat sille virheelliselle olettamukselle , että jokin luku budjetissa poistettuna olisi säästö. Ei näin ; vaikka FST lakkautettaisiin , tästä ei seuraa , että YLE:n budjetti laskee vastaavan 17 % verran. Muu ohjelmatoiminta hörppää varmasti koko oletetusti säästettävän summan , ja sitäpaitsi huokaisee helpotuksesta sikäli , että vaatimukset kustannustehokkuudesta voidaan taas siirtää. Sama pätee Vaasan kaupungin budjettiin ; ruotsinkielisten palveluiden lakkauttamisesta ei seuraa , että veroäyri laskee 0,5 , vaan veroäyri ei liikahdakaan koska kaupungin muut byrokraatit huokaisevat helpotuksesta ja kääntävät kylkensä virkansa riippumatossa. Poliittinen mekaniikka hoitaa kyllä ne hyvin pienet säästöt taivaan tuuliin.
Ei ruotsinkielistä ohjelmatarjontaa tehdä vain ruotsinkielisille, eikä suomenkielistä ohjelmatarjontaa vain suomenkielisille, eikä niiden prosenttimäärien tarvitse myöskään siten vastata väestöryhmien suhteellisia osuuksia. Kun FST vaikkapa näyttää Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen pelejä ei kyseessä ole tietenkään vain ruotsinkielisten naisten jalkapallokisat, eikä myöskään katsojia ole rajattu kielen perusteella. Kaikkia Suomessa tuotettuja ohjelmia saavat katsoa kaikki.
Erinäisistä prosenttiluvuista voidaan toki neuvotella, ja maallikolle tuo 17 % toki kuulostaa aika paljolta. En tunne asiaa riittävästi kommetoidakseni sen tarkoituksenmukaisuutta ja itse en näe asiassa lainkaan oikeudenmukaisuuskysymystä yllämainituista syistä. Joka tapauksessa mielestäni Yleisradion koko olemassaolosta voitaisiin keskustella vakavasti. Se ei tosin kuulu ketjun aihepiiriin.
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
Todennäköisesti
RKP:n jatkuva alamäki kaikista likaisista tempuista huolimatta on hyvä ennustaja tulevaisuudesta.
Oletko tutustunut tämän vuoden vaalituloksiin?
EU- vaaleissahan RKP sai 6.1%, missä oli 0.4% enemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa.
Ja äskenhän pidettiin uusintakunnallisvaalit kolmessa Uudenmaan kunnassa. Laskin huvikseni yhteen kaikkien kolmen kunnan vaalitulokset ja vertasin niitä samojen kolmen kunnan yhteistulokseen viime syksyn "varsinaisissa" kunnallisvaaleissa.
Tulokset ovat aika mielenkiintoisia siltä kannalta, mitkä puolueet etenivät ja mitkä taas ottivat takapakkia viime syksyyn verrattuna.
Tässä voittajien ja häviäjien ranking-lista. Ensin voittajat:
RKP +1.7%
Vihreät +0.4%
Vas +0.2%
KD +0.1%
KTP +0.1%
Eräs minipuolue (STP) pysyi paikoillaan (+-0%)
Sitten häviäjät:
Kok -0.1%
PS -0.3%
Sit -0.5%
SDP -0.6%
Kesk -1.0%
RKP siis itse asiassa
eteni sekä EU-vaaleissa (+0.4%) että kunnallisvaalien uusintakierroksella (+1.7%).
Taidan muuten tietääkin miksi RKP eteni. Mutta miten on, osaatko
sinä selittää sen, että RKP:n kannatuksen viimeaikainen trendi on ollut täysin päinvastainen kuin olet luullut?
QuoteMikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Sieltä ne itkupotkuraivarit sitten tuli. Kiva että toteat korkean sivityksesi tason tällä. Jatkahan samaa rataa.
Quote
Tutustupa väestötilastoihin nuorimpien ikäluokkien osalta. Tulet huomaamaan, että ruotsinkielisten prosenttiosuus on niissä jonkin verran korkeampi kuin väestössä keskimäärin. Tähän on kaksi syytä:
Quote
1) Yhä suurempi osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi (jolla kielellä valtaosa heistä nykyisin myös käy koulun). Tämä oli vielä muutama vuosikymmen sitten toisin päin: silloin suurin osa kaksikielisistä lapsista kävi koulunsa suomeksi ja rekisteröitiin suomenkielisiksi. Tämän trendin kääntyminen viime vuosikymmeninä on kaikkein merkittävin ruotsinkielisen väestönosan tulevaisuuteen vaikuttava yksittäinen tekijä ja se on syytä aina pitää mielessä, kun näistä asioista puhutaan.
Tämä kumottiin jo tässä ketjussa joten älä puhku kuumaa ilmaa enempää.
On aivan sama kuinka monta kivipäistä elitistiä pistää lapsensa ojaan pakottamalla heidät ruotsalaisiin kouluihin ja kiintiöihin. Tuo rekisteri on yksi tyhjän kanssa.
Sinne pystyy kuka vain iskemään itsensä/lapsensa. Keilitaidolla tai suvulla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Todennäköisesti nämä lapsen oppivat aikanaan
vanhempiensa tekosista ja jättävät koko suomenruotsin elitistitouhut omaan arvoonsa. Jos tämä on se "merkittävin" tekijä niin ovat piruparat jo hävinneet sodan, eivät vain tahdo myöntää sitä.
Quote2) Keskimääräinen ruotsinkielinen äiti synnyttää nykyisin jonkin verran enemmän lapsia kuin keskimääräinen suomenkielinen. Tämäkin oli aikaisemmin toisin päin. Tämän tosiasian tilastollinen merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin kohdan 1, sillä ero ei ole kovin suuri.
Edelleen, mikä ihme nykyään on suomenruotsalainen? Henkilö joka on jättänyt lapsensa suomenruotsin ojaan, tai käynyt jättämässä lapun luukulle. Hurraa.
Tämä ei tarkoita että k.o ihmiset haluavat ajaa ruotsinkielistä epäoikeudenmukaisuutta suomessa.
QuoteIlluusio ruotsinkielisen väestön vähenemisestä tulee siitä, että keski-ikäisten ikäluokissa ruotsinkielisten osuus on alhaisempi kuin väestössä keskimäärin ja vanhimmissa ikäluokissa taas selvästi korkeampi. Keski-ikäisten ruotsinkielisten ikäluokkien niukkuuteen on ennen kaikkea kaksi syytä:
Öööh.... Mitä ihmeen tekemistä näillä sätkijöillä on sen tosiasian kanssa että esim. ruotsinkielen kuihtuminen kouluissa johtaa väkisin myös virkamiesruotsin kitkemiseen. Kun porukka ei enää kirjoita
ruotsia, (tai sanotaan näin: kun tajutaan etteivät ihmiset ylipäätänsä lue k.o kieltä) vaan sätkittelevät siitä rimaa hipoen läpi, tulee väkisin vastaan tilanne jossa ruotsia ei käytetä/osata. Luuletko tosiaan että suomenruotsalaiset järjestöt saavat vielä kiukuttelunsa läpi kun RKP on kadonnut ja kukaan ei enää viis veisaa muiden ongelmien ohella suomenruotsalaisten "palveluista"?
Quote1) Ruotsiin muutto oli 50-, 60- ja 70-luvuilla suhteellisesti yleisempää ruotsin- kuin suomenkielisten keskuudessa.¨Sinne muutti ennen kaikkea huonosti suomea osaavaa (suomi oli ennen peruskoulu-uudistusta pakollinen kieli vasta oppikoulussa) perus- tai ammattikoulutuksen saanutta väkeä ruotsinkielisenemmistöisistä maalaiskunnista.
Tämä liittyy 2000-lukuun ja nykytapahtumiin HYVIN löyhästi, mutta kiitos nyt tästä esimerkistä miten täytät tekstiäsi epäolennaisella.
Quote
2) Vielä muutama vuosikymmen sitten, kuten jo totesin, suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi ja kävi koulunsa suomeksi.
Kukaan ei ole väittänyt että ruotsinkieliset, tai ruotsinkieli katoaa. Sen nykyinen epäterve ja epätasa-arvoinen asema tulee katoamaan.
QuoteMutta, kuten sanoin, nuorimpien ikäluokkien osalta tilanne näyttää todella hyvältä. Ruotsinkielinen väestö ei todellakaan ole katoamassa tästä maasta minnekään.
Kaivan havainnollistamismielessä vähän väestötilastoja esille, kunhan ehdin.
Siinähän kaivat. Minä kaivoin jo tilastoja tässä ketjussa esim. RKPn romahduksesta, Suomenruotsalaisten määrän katoamisesta (johon nyt yritetään pumpata ilmaa), ja itseasiassa tietoa koko suomenruotsin erikoisaseman väjäämöttämästä tuhosta. Tällä puolella ei tarvitse kuin katsoa ja nauttia kuinka se ns."ankkalampi" kuihtuu kasaa.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 21:59:02
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 21:44:20
Luojan kiitos,että tämä kolmas kotimainen on monta kertaa suositumpi kieli kuin se toinen ns. "kotimainen".
Suomenruotsi ei siis mielestäsi muka ole kotimainen kieli.
Perustelut?
On toki kotimainen kieli, mutta lähinnä sille ruåtsinkieliselleviidenprosentinvähemmistölle. Minulle ja aika suurelle enemmistölle suomalaisista on olemassa vain yksi kotimainen kieli ja se on suomi. Kaikki muut kielet ovat vieraita kieliä. Se, että luodaan virallisia mantroja kuten "toinen kotimainen" ja jatkuvasta toistelusta/todistelusta johtuen ko. sana iskostuu myös monen suomenkielisen sanastoon ei tee siitä aidosti mitään "toista kotimaista". Ruotsinkieli on vieras kieli. Sitä puhutaan enimmäkseen Ruotsissa. Suomen kotimainen kieli on suomi. Sitä puhutaan enimmäkseen Suomessa. Saame, romani ja ruotsi eivät ole minulle kotimaisia kieliä.
Onko muuten ruotsinsuomi Ruotsissa toinen kotimainen kieli? Perustelut?
QuoteTaidan muuten tietääkin miksi RKP eteni. Mutta miten on, osaatko sinä selittää sen, että RKP:n kannatuksen viimeaikainen trendi on ollut täysin päinvastainen kuin olet luullut?
Todella pitkänäköistä. Jos vaikka katsoisit viimeisen kymmenen vuoden HUIMAAVAN nousun...
On muuten kiva huomata miten epätoivoista tuollaisten vaahtoajien epätoivo on.
Piristää tilannetta kummasti ;D
Joo minäkin muuten tiedän miksi. Esim.Karanteenin rikkominen varuskunnassa, että saadaan svenskit äänestämään. Tämähän on k.o porukalle täysin moraalin rajoissa. Mitäs noista suomalaisista, kunhan oma purkki kelluu vielä.
EDIT: lisäys
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 22:52:23
QuoteMikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Sieltä ne itkupotkuraivarit sitten tuli. Kiva että toteat korkean sivityksesi tason tällä. Jatkahan samaa rataa.
Siis se, että huomautan sinulle, että termiä "luonnollinen katoama" ei ole edes olemassa, on mielestäsi "itkupotkuraivari"? Tuotakaan henkevää ilmaisua et keksinyt itse, vaan lainasit itseltään JH-a:lta ja käytit sitä refleksinomaisesti kun ei muutakaan tullut mieleesi, vaikka se tässä tapauksessa sopiikin kohteeseensa poikkeuksellisen huonosti.
Jos paneutuisit edes hieman kirjallisen tyylisi kehittämiseen, viestiesi lukeminen voisi olla hieman vähemmän pitkästyttävää.
QuoteJos paneutuisit edes hieman kirjallisen tyylisi kehittämiseen, viestiesi lukeminen voisi olla hieman vähemmän pitkästyttävää.
Ei kyllä ole JH-A termi, tiedoksi. Lisäksi tässä pistit lisää tulemaan. Kiukuttele siinä vain. Voit mollata ihmisiä niinkuin olet tähänkin asti tehnyt (foorumin säännöt kröhöm) se ei muuta asioiden laitaa. Todella tasokasta argumentointia.
Pitkästyttävästä sinuna en puhuisi mitään, kun 80-90% teksteistäsi on irrelevanttia höngintää ja instant-replaytä.
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 22:52:23
Edelleen, mikä ihme nykyään on suomenruotsalainen? Henkilö joka on jättänyt lapsensa suomenruotsin ojaan, tai käynyt jättämässä lapun luukulle. Hurraa.
Tämä ei tarkoita että k.o ihmiset haluavat ajaa ruotsinkielistä epäoikeudenmukaisuutta suomessa.
Mikä ihme on suomenkielinen, joka kokee ruotsin puhujat tuolla tavalla halventavasti "ojaan jääneiksi"? Ei minun suomenkielisyyteeni kuulu ruotsinkielisten väheksyntä tai halveksunta. Et taida itse asenteinesi edustaa enemmistöä, vaikka katsotkin puhuvasi suomenkielisten suulla.
QuoteMikä ihme on suomenkielinen, joka kokee ruotsin puhujat tuolla tavalla halventavasti "ojaan jääneiksi"? Ei minun suomenkielisyyteeni kuulu ruotsinkielisten väheksyntä tai halveksunta. Et taida itse asenteinesi edustaa enemmistöä, vaikka katsotkin puhuvasi suomenkielisten suulla.
Niin. Minä yksittäisenä ihmisenä olen se paha. Ei ne vanhemmat jotka ajavat
lapsiaan suomenruotsalaisiksi väkisin, jatkamaan taistelua jonka itse hävisivät.
Minä edelleenkään en välitä tippaakaan siitä mitä kieltä joku puhuu. Se mistä minä välitän on haitallisen vähemmistökielen erityisaseman pönkittäminen.
Ei en edustakkaan. En muista väittäneeni puhuneeni kenenkään muun suulla. Jos olen jossain näin tehnyt pahoitteluni.
Jos koko rulianssi johtuu siitä että kutsun lasten pakkokastamista roottalaiseksi, vain sen takia että saadaan prosentteja tilastoon, "ojittamiseksi" niin vetäkää sitten herne siitä nenään ihan rauhassa.
EDIT: Väärä linkki
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 22:53:15
on olemassa vain yksi kotimainen kieli ja se on suomi. Kaikki muut kielet ovat vieraita kieliä. Ruotsinkieli on vieras kieli. Sitä puhutaan enimmäkseen Ruotsissa. Suomen kotimainen kieli on suomi. Sitä puhutaan enimmäkseen Suomessa. Saame, romani ja ruotsi eivät ole minulle kotimaisia kieliä.
Näkyy olevan sinulle ns. uskon asia, johon tuskin voi vaikuttaa vetoamalla tunnettuihin faktoihin kuten perustuslakiin, historiaamme osana Ruotsia, ruotsinkielisen väestöryhmän lähes tuhatvuotiseen historiaan Suomessa, Runebergista, Topeliuksesta, Mannerheimista ja Tove Janssonista muumeineen nyt puhumattakaan.
Tulee vähän samanlainen olo kuin yrittäisi keskustella uskonnosta Jehovan todistajan kanssa. Tai ehkä tätä voisi verrata siihen että yrittäisi selittää sokeana syntyneelle ihmiselle sitä mitä värit oikeastaan ovat.
Maailmat eivät vain kohtaa. Ei silti, ei niiden aina tarvitsekaan kohdata, onneksi. Reaalimaailmassahan tuskin olisimme juuri missään tekemisissä keskenämme.
Useimmiten tällaisessa tilanteessa on viisainta vain todeta: you'll go your way and I'll go mine. Jokaiselle se seura, joka hänelle parhaiten sopii.
Jaahas, kylläpä aukinaiseen hunajapurkkiin on takertunut paljon pieniä pörriäisiä. Ilkeä suomen-ruåtslainen modesetä antaa 1 päivän eksponenttibannia seuraaville nimimerkeille ketjun sääntörikkomuksista:
Aldaron
pavor nocturnus
Totuusko?
einosakari
Toivotan käyttäjille hyvää päivänjatkoa.
Quote from: TH on 07.09.2009, 16:47:43
Tässä on hauska esimerkki siitä, miten Rkp:n asemaa ylläpidetään:
Quotehttp://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Armeija+n%C3%A4rk%C3%A4styi+kauniaislaisen+kokoomuspoliitikon+vaalivihjailuista/1135249140265
Aika alhaista mikäli tämä ei ollut huumoria. Kommentoin näin jälkijunassa kun en pääse tämän älyttömyyden yli. Miten minkään puolueen asemaa voitaisi "ylläpitää" kuskaamalla sikainfluenssaepidemian sattuessa 7 varusmiestä kotikuntansa äänestyspaikalle? Eikös tämä nyt ole sanan varsinaisessa merkityksessä yksittäistapaus?
Uutisesta käy ilmi että varusveijarit pääsivät äänestämään niinkuin heillä on oikeus. Mistään ei käy ilmi että he edes äänestivät RKP:ta.
Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna.
Maahanmuuttaja pystyy mahdollisesti opettelemaan toisen kansalliskielen kielen niin hyvin, että pärjää virkamiehenä. Henkilökohtaisesti en ole vielä nähnyt, että kukaan ensimmäisen polven maahanmuuttaja pystyisi suorittamaan kummankin kielen kielikokeen ja palvelemaan kummallakin kielellä yleisöä virkamieheltä edellytetyllä tavalla.
Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.
Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 08.09.2009, 01:57:10
Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna.
Maahanmuuttaja pystyy mahdollisesti opettelemaan toisen kansalliskielen kielen niin hyvin, että pärjää virkamiehenä. Henkilökohtaisesti en ole vielä nähnyt, että kukaan ensimmäisen polven maahanmuuttaja pystyisi suorittamaan kummankin kielen kielikokeen ja palvelemaan kummallakin kielellä yleisöä virkamieheltä edellytetyllä tavalla.
Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.
Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!
JES. Ruotsin kieli poistetaan viiden vuoden sisällä virkamiestasolta, koska mamut eivät "jaksa" opiskella kahta kieltä.
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 08.09.2009, 01:57:10
Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna.
Maahanmuuttaja pystyy mahdollisesti opettelemaan toisen kansalliskielen kielen niin hyvin, että pärjää virkamiehenä. Henkilökohtaisesti en ole vielä nähnyt, että kukaan ensimmäisen polven maahanmuuttaja pystyisi suorittamaan kummankin kielen kielikokeen ja palvelemaan kummallakin kielellä yleisöä virkamieheltä edellytetyllä tavalla.
Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.
Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!
Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön vastustaja. Käytännössä lähes täysin hyödyttämän pikkukielen naurettavan murteen alkeiden osaamisesta ei ole hyötyä kenellekään. Ei ole vaikka mainittuu vähemmistöön kuuluvat degeneraatit näin itse uskovatkin.
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan helvetin huono asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna. Perustuslakia olisi muutettava viipymättä samanlaiseksi kuin se on muissakin sivistysmaissa ja lopetettava tämän kielivähemmistön perusteettomat etuoikeudet.
Mulle on sama mitä joku mahanmuttaja oppii tai jättää oppimatta mutta tämän kappaleen perustelu on vielä typerämpi kuin se että ehdotettaisiin että kaikkien virkamiesten on kannettava jatkuvasti mukanaan 50 kg kiveä. Silloin ainakin vihreät kynäniskat ja femakot karsiintuisivat virkamieskunnasta.
Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan suomalaisen sanomana.
Joo 88 vaan kaikille..
77 vaan takaisin sinne. Tällä viestillä onnistuit hankkimaan itsellesi juuri 3 päivän bannin.
T: M.E
QuoteMaahanmuuttaja pystyy mahdollisesti opettelemaan toisen kansalliskielen kielen niin hyvin, että pärjää virkamiehenä.
Päinvastoin. Virkamiehenhän pitäisi osata kumpaakin kieltä, joten kaksikielisyys vain huonontaa maahanmuuttajan mahdollisuuksia päästä virkamiesasemaan.
En oikein usko että tuota ruotsin kielen taitoa kovin paljoa tarvitsee osoittaa viroissa joissa ei varsinaisesti tarvitse ruotsin kieltä käyttää. Minä ainakin olen ollut yhdessä ja toisessa virassa eikä sitä ole tarvittu. Toki korkeakoulututkintoon kuuluu pakollinen ruotsi, joka tuottaa osalle päänvaivaa. Siinä ei kyllä vaadita mitään todellista kielitaitoa vaan se riittää että osaa yksinkertaista kieltä riittävästi että vähän tajuaa mistä on kyse jos tulee ruotsinkielinen dokumentti vastaan.
Omani suoritin parhaalla arvosanalla kursseilta vapauttavassa kokeessa vaikka kielitaitoni on rajattu ja passiivinen. Tästä voinee päätellä että vaatimukset eivät ole kovin ihmeelliset. Haastattelussakaan ei juuri tehty muuta kuin kuunneltiin tätiä joka lähinnä kontrolloi että ymmärretäänkö me mitä hän puhuu. Toki rituaalina tuo tuntuu hieman alentavalta. Anna tassu, kieri vähän ja istu niin saat todistuksesi. "Virkamiesruotsin" (jollaista termiä ei ole aikoihin ollut) lopullinenkin poistaminen olisi hyvä, joskin se kuitenkin ehkä palvelisi ruotsia osaavien etua. Kilpailu niistä työpaikoista joissa ruotsin kielen osaamista kysytään vähenisi.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.09.2009, 07:57:07
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan helvetin huono asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna. Perustuslakia olisi muutettava viipymättä samanlaiseksi kuin se on muissakin sivistysmaissa ja lopetettava tämän kielivähemmistön perusteettomat etuoikeudet.[/quote]
Jokseenkin kaikissa sivistysmaissa kansallisen vähemmistökielen asema on turvattu perustuslaissa, eli vähemmistökieltä puhuville on turvattu oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisten kanssa, omankielinen opetus, televisiotarjonta jne. Niissä maissa joissa vähemmistö on sidottu maantieteelliseen alueeseen, on myös usein voimassa alueellinen itsehallinto (mm Sveitsi, Italia, Espanja, Kanada).
Sveitsissä julkishallinnon virkoihin pääsemisen edellytyksenä on kyky hallita ainakin kahta maan kolmesta kansalliskielestä eli ranska, saksa tai italia (retoromaania puhuvilla on myös oikeus käyttää kieltään viranomaisten kanssa). Kanadassa virkamiehiltä edellytetään ranskankielen taitoa, vaikka Quebec on ainoa enemmistöltään ranskankielinen provinssi, ja Ontarion ja British Columbian provinsseissa ranskankieli on pakollinen oppiaine vaikka ranskaa puhuvat ovat ko alueilla alle 5% vähemmistö. Belgiassa virkamiesten on niin ikään hallittava sekä flaami että ranska.
Ihan niin kuin et tietäisi, että ruotsin asema suomen kanssa tasaveroisena kielenä ja tätä asiaa säätelevä kielilainsäädäntömme perustuu juuri tuohon perustuslain lauseeseen. Sillä on, toisin kuin kuvittelet, ratkaiseva merkitys.
On teillä puheet. Välillä ollaan niin vähemmistöä, niin vähemmistöä että. Ja jos teille vain sopii niin tasavertaisia ollaan juu. Miten kuvittelet, että ilman suuria taloudellisia panoksia olisi 5 yhtä suuri kuin 95? Näin karkeasti siis. Laki on ihmisen kirjoittama ja ihminen on erehtyväinen. Voimme antaa anteeksi ruotsinmielisille poliitikoille, jotka ahneuksissaan hyväksyivät Suomen kalliin ja keinotekoisen kaksikielisyyden. Mutta se edellyttää virheiden korjaamista.
"...helppo sieltä ottaa poiskin..." ???
Suosittelisin tutustumaan käsitteeseen nimeltä "perustuslain säätämisjärjestys".
Ei taida ihan tällä vuosisadalla onnistua.
Perustuslain muuttaminen onnistuu hyvinkin nopeasti, tästähän on ollut puhetta viime aikoina eri yhteyksissä. Perustuslain muuttaminen vaatii että Eduskunnan on hyväksyttävä se kahdesti, ja hyväksynnän välissä on oltava vaalit. Eli kahden eri kansanedustajajoukon on hyväksyttävä muutos sen voimaansaattamiseksi. Muutos voidaan toteuttaa myös kiireellisenä, mutta kiireelliseksi julistaminen vaatii 5/6 kansanedustajista tuekseen. Vaan mikäs kiire tässä, hyvää kannattaa odottaakin.
En oikein usko että tuota ruotsin kielen taitoa kovin paljoa tarvitsee osoittaa viroissa joissa ei varsinaisesti tarvitse ruotsin kieltä käyttää. Minä ainakin olen ollut yhdessä ja toisessa virassa eikä sitä ole tarvittu. No sehän selittääkin pakkoruotsin. Vapaaehtoinen ei tulisi kysymykseen koska ihmiset ajattelevat jo nyt (RKP:n aivopesuista huolimatta) itsenäisestikin.
Se että ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus ei olekaan vähenemään päin kuten monet luulevat, vaan itse asiassa kasvaa--
Missähän niin on sanottu? Simonkadun tiedotteessa? Vuoden 2008 tilastossa 355 enemmän kuin 2007. Muuten pelkkää alamäkeä. Ehkä sata maahanmuuttajaa on saatu uskomaan ruotsin kielen kaikkivoipaisuudesta ja opetettu jo lähtömaassa ruotsia ja eduntavoittelijaperheet ovat ruksanneet itsensä ja lapsensa ruotsinkielisiksi. Nämä kepulikonstit eivät tee vähemmistökielestä edes huomionarvoista, ellei pakkoruotsia olisi.
Quote from: EMS on 08.09.2009, 09:38:50
Jokseenkin kaikissa sivistysmaissa kansallisen vähemmistökielen asema on turvattu perustuslaissa, eli vähemmistökieltä puhuville on turvattu oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisten kanssa, omankielinen opetus, televisiotarjonta jne. Niissä maissa joissa vähemmistö on sidottu maantieteelliseen alueeseen, on myös usein voimassa alueellinen itsehallinto (mm Sveitsi, Italia, Espanja, Kanada).
Sveitsissä julkishallinnon virkoihin pääsemisen edellytyksenä on kyky hallita ainakin kahta maan kolmesta kansalliskielestä eli ranska, saksa tai italia (retoromaania puhuvilla on myös oikeus käyttää kieltään viranomaisten kanssa). Kanadassa virkamiehiltä edellytetään ranskankielen taitoa, vaikka Quebec on ainoa enemmistöltään ranskankielinen provinssi, ja Ontarion ja British Columbian provinsseissa ranskankieli on pakollinen oppiaine vaikka ranskaa puhuvat ovat ko alueilla alle 5% vähemmistö. Belgiassa virkamiesten on niin ikään hallittava sekä flaami että ranska.
En tiedä miten erinomaisesti Saksassa on svaabinkielisten, Ranskassa bretoninkielisten, Englannissa walesinkielisten, Japanissa ainukielisten jne asema järjestetty, varmaan paljon paremmin kuin Suomessa ns. ruotsinkielisten. Näistä voitaisiin siis varmaan ottaa mallia tännekin, esimerkiksi kansan enemmistön ei niissä luultavasti tarvitse suorittaa kielikoetta päästäkeen toisella puolella maata olevan koulun talkkariksi jne. kuten meillä
Ns. ruotsinkielisten asema olisi helppo järjestää lopullisesti niin ettei kenelläkään luulisi olevan valittamista: ns. ruotsinkielisissä kunnissa kaikkien virkamiesten pitää osata ruotsia, kaksikielisissä palveluja pitää järjestää järkevässä suhteessa molemmille ja suomenkielisissä kunnissa kaikkien virkamiesten pitää osata suomea. Kotonaan ja kadulla ja missä tahansa kaikki saavat puhua mitä kieltä lystäävät. Eikö tämä olisi oikeudenmukaista?
Ns. ruotsinkielisten asema olisi helppo järjestää lopullisesti niin ettei kenelläkään luulisi olevan valittamista: ns. ruotsinkielisissä kunnissa kaikkien virkamiesten pitää osata ruotsia, kaksikielisissä palveluja pitää järjestää järkevässä suhteessa molemmille ja suomenkielisissä kunnissa kaikkien virkamiesten pitää osata suomea. Kotonaan ja kadulla ja missä tahansa kaikki saavat puhua mitä kieltä lystäävät. Eikö tämä olisi oikeudenmukaista?
Nimenomaan jotain tuon tapaista minäkin kannatan. Vaan kun saisi vielä RKP:n/Folktingetinkin ymmärtämään, että se olisi myös ruotsinkielisten etu pitkällä tähtäimellä. Ei lohduta pätkän vertaa, että joensuulaiset koululaiset pänttäävät vastentahtoisesti ruotsia, kun samalla lakkautetaan ruotsinkielisiä parin tuomarin ja 3-4 kanslistin käräjäoikeuksia, ruotsinkielellä toimineita pieniä poliisilaitoksia ja paikallisia sairaaloita (joissa nykypäivänä koko henkilöstö sinänsä on tietysti ollut kaksikielistä, eli palvellut myös ilman muuta suomeksi).
Kun pieniltä paikkakunnilta katoaa kunnan virastot, poliisiasemat, terveysasemat yms, se myös heikentää muita elinkeinoja eli ei enää tarvita lounaspaikkoja, kioskeja, parturi-kampaamoja ja siivouspalveluja - ja ruotsinkielisten pikkupaikkakuntien asukkaat joutuvat muuttamaan muualle työn perään ihan siinä missä suomenkielisetkin vastaavassa tilanteessa olevat. Ruotsinkielen aseman kannalta tämä merkitsee, että kieli lakkaa olemasta työ- ja hallintokieli ja ottaa jälleen askeleen kohti pelkäksi kotikieleksi kutistumista - ja miten koko kansalle voidaan muka perustella kaksikielisen hallinnon tarvetta jos ruotsi on tulevaisuudessa pelkkä kotikieli?
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 19:10:47
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
[quote
Mikä "luonnollinen katoama"? Ellen olisi sukutaustaltani kaksikielinen (olen siis puhunut sujuvaa suomea niin kauan kuin pystyn muistamaan), nyt olisi hyvä tilaisuus repiä ironiaa siitä, että joudun opettamaan sinulle suomea: oikea ilmaisu on nimittäin "luonnollinen poistuma".
Tutustupa väestötilastoihin nuorimpien ikäluokkien osalta. Tulet huomaamaan, että ruotsinkielisten prosenttiosuus on niissä jonkin verran korkeampi kuin väestössä keskimäärin. Tähän on kaksi syytä:
1) Yhä suurempi osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi (jolla kielellä valtaosa heistä nykyisin myös käy koulun). Tämä oli vielä muutama vuosikymmen sitten toisin päin: silloin suurin osa kaksikielisistä lapsista kävi koulunsa suomeksi ja rekisteröitiin suomenkielisiksi. Tämän trendin kääntyminen viime vuosikymmeninä on kaikkein merkittävin ruotsinkielisen väestönosan tulevaisuuteen vaikuttava yksittäinen tekijä ja se on syytä aina pitää mielessä, kun näistä asioista puhutaan.
2) Keskimääräinen ruotsinkielinen äiti synnyttää nykyisin jonkin verran enemmän lapsia kuin keskimääräinen suomenkielinen. Tämäkin oli aikaisemmin toisin päin. Tämän tosiasian tilastollinen merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin kohdan 1, sillä ero ei ole kovin suuri.
Illuusio ruotsinkielisen väestön vähenemisestä tulee siitä, että keski-ikäisten ikäluokissa ruotsinkielisten osuus on alhaisempi kuin väestössä keskimäärin ja vanhimmissa ikäluokissa taas selvästi korkeampi. Keski-ikäisten ruotsinkielisten ikäluokkien niukkuuteen on ennen kaikkea kaksi syytä:
1) Ruotsiin muutto oli 50-, 60- ja 70-luvuilla suhteellisesti yleisempää ruotsin- kuin suomenkielisten keskuudessa.¨Sinne muutti ennen kaikkea huonosti suomea osaavaa (suomi oli ennen peruskoulu-uudistusta pakollinen kieli vasta oppikoulussa) perus- tai ammattikoulutuksen saanutta väkeä ruotsinkielisenemmistöisistä maalaiskunnista.
2) Vielä muutama vuosikymmen sitten, kuten jo totesin, suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi ja kävi koulunsa suomeksi.
Mutta, kuten sanoin, nuorimpien ikäluokkien osalta tilanne näyttää todella hyvältä. Ruotsinkielinen väestö ei todellakaan ole katoamassa tästä maasta minnekään.
Kaivan havainnollistamismielessä vähän väestötilastoja esille, kunhan ehdin.
1) Tässä näkee, mitä tapahtuu, kun valtio satsaa ruotsinkielisiin enemmän kuin suomenkielisiin. Etuoikeudet houkuttelevat.
2)Pohjanmaalla syntyvyys on muutenkin muuta maata suurempaa. Keskiverto pohjalainen, oli hän suomen tai ruotsinkielinen, synnyttää enemmän lapsia, riippumatta kielestä. Siksi tämä tilastoharha.
ja illuusiosta:
1) tuohan meni hyvin. Taas yksi syy, miksi kannatan pakkoruotsin poistoa.
2) Ja taas suomenkielisten verorahoilla on kysyntää. Jos minun pitäisi valita, kumpaan kouluun laitan oppilaani, sellaiseen jossa on seitsemän oppilasta ja kolme opettajaa vai sellaiseen, jossa on 400, luokat suuria ja pätevistä opettajista pula, niin tottakai laittaisin lapset tähän pienempään kouluun.
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 21:04:30
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 20:56:44
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 20:19:48
Ilmeisesti et löytänyt itse pääasiasta mitään kommentoitavaa.
Totta, kirjoitit minulle täysin merkityksettömästä pilipalipiiperryksestä. EVVK.
Se että ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus ei olekaan vähenemään päin kuten monet luulevat, vaan itse asiassa kasvaa, on siis sinulle täysin merkityksetön juttu.
Mielenkiintoista. Pannaan muistiin.
onko olemassa mitään tilastoja, joista näkyy, kuinka maahanmuuttajien raahaaminen ruotsinkielisten alueelle näkyy tässä määrän lisääntymisessä?
Juuri sopiva määrä mamuja esti taannoin närpiön muuttumisen ruotsinkielisestä paikkakunnasta suomenkieliseksi....
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 22:46:21
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
Taidan muuten tietääkin miksi RKP eteni. Mutta miten on, osaatko sinä selittää sen, että RKP:n kannatuksen viimeaikainen trendi on ollut täysin päinvastainen kuin olet luullut?
minä tiedän. Pohjalainen oli ennen vaaleja haastatellut alueelle raahattuja maahanmuuttajia. He pitivät vaalien tärkeimpänä asiana turvata ruotsinkielisten oikeudet.
Quote from: Pöllämystynyt on 07.09.2009, 23:22:19
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 22:52:23
Edelleen, mikä ihme nykyään on suomenruotsalainen? Henkilö joka on jättänyt lapsensa suomenruotsin ojaan, tai käynyt jättämässä lapun luukulle. Hurraa.
Tämä ei tarkoita että k.o ihmiset haluavat ajaa ruotsinkielistä epäoikeudenmukaisuutta suomessa.
Mikä ihme on suomenkielinen, joka kokee ruotsin puhujat tuolla tavalla halventavasti "ojaan jääneiksi"? Ei minun suomenkielisyyteeni kuulu ruotsinkielisten väheksyntä tai halveksunta. Et taida itse asenteinesi edustaa enemmistöä, vaikka katsotkin puhuvasi suomenkielisten suulla.
kyse on enemmänkin symboliikasta. Esimerkiksi ruotsinkielisen rannikkopohjanmaa bruttokansantuote lisääntyi, sanomalehti pohjalaisen mukaan, vuosina 1998-2008 5%, kun taas suomenkielisen Etelä-pohjanmaan 45% ja pääasiassa suomenkielisen Vaasan yli 50%. Kaivoin luvut muistista, ja saatoin erehtyä muutaman prosentin, mutta pääasiassa artikkeli meni noin.
Eli ts. Eristyksessä elävä ruotsinkielinen rannikkoseutu on jäänyt kehityksestä jälkeen, kauppa ei käy ja työpaikat ovat tuetun maatalouden, siis lähinnä kasvihuoneiden varassa.
Kielimuuri, eli se, että ruotsinkieliset eivät osaa suomea, ja suomenkieliset käyvät kauppaa lähinnä keskenään (jopa yrittäjäjärjestöt ovat joko suomen tai ruotsinkielisiä) on suurin este seutujen vaurastumiselle.
Este poistuisi, jos RKP aiheuttama asenneongelma katoaisi, eli rannikon väestö opettelisi suomea, vaikka kielikylvyin, mutta....
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 23:33:30
Quote from: Totuusko? on 07.09.2009, 22:53:15
Näkyy olevan sinulle ns. uskon asia, johon tuskin voi vaikuttaa vetoamalla tunnettuihin faktoihin kuten perustuslakiin, historiaamme osana Ruotsia, ruotsinkielisen väestöryhmän lähes tuhatvuotiseen historiaan Suomessa, Runebergista, Topeliuksesta, Mannerheimista ja Tove Janssonista muumeineen nyt puhumattakaan.
Tulee vähän samanlainen olo kuin yrittäisi keskustella uskonnosta Jehovan todistajan kanssa. Tai ehkä tätä voisi verrata siihen että yrittäisi selittää sokeana syntyneelle ihmiselle sitä mitä värit oikeastaan ovat.
Maailmat eivät vain kohtaa. Ei silti, ei niiden aina tarvitsekaan kohdata, onneksi. Reaalimaailmassahan tuskin olisimme juuri missään tekemisissä keskenämme.
Useimmiten tällaisessa tilanteessa on viisainta vain todeta: you'll go your way and I'll go mine. Jokaiselle se seura, joka hänelle parhaiten sopii.
sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg. Kouluissa ei opetettu suomea, ja suomi on ollut virallinen kieli vasta vuodesta 1902, johon asti kaikki virkamiehet olivat ruotsinkielisiä.
Kun muistellaan runebergin "suuruutta", niin väestösuhteen mukaan, jos suomi olisi ollut siihen aikaan tasa-arvoinen kieli, niin hänellä olisi voinut olla viisi parempaa tai huonompaa kilpailijaa
Tulee vähän samanlainen olo kuin yrittäisi keskustella uskonnosta Jehovan todistajan kanssa.
Tuosta tulikin mieleen ikivanha sananparsi: Pakkoruotsi ei ole oppiaine vaan uskonto. Samanlaisella kiihkolla sitä pyritään ainakin levittämään.
Useimmiten tällaisessa tilanteessa on viisainta vain todeta: you'll go your way and I'll go mine. Jokaiselle se seura, joka hänelle parhaiten sopii.
Hienostipa väännät molempia kotimaisia. Mutta miksi ei ruotsinmieliset sitten myös ole liberaaleja kielivalinnan suhteen? Eivät ole vapaamielisiä ja suvaitsevaisia? Miksi haluavat puuttua suomenkielisten kieliasioihin?
Quote from: EL SID on 08.09.2009, 16:31:23
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 22:46:21
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
Taidan muuten tietääkin miksi RKP eteni. Mutta miten on, osaatko sinä selittää sen, että RKP:n kannatuksen viimeaikainen trendi on ollut täysin päinvastainen kuin olet luullut?
minä tiedän. Pohjalainen oli ennen vaaleja haastatellut alueelle raahattuja maahanmuuttajia. He pitivät vaalien tärkeimpänä asiana turvata ruotsinkielisten oikeudet.
Taidat nyt puhua EU-vaaleista etkä kunnallisvaalien uusintakierroksesta joka koski vain Karkkilaa, Kauniaisia ja Vihtiä. RKP:han asetti ehdokkaita Kauniaisissa ja Vihdissä (ei siis Karkkilassa) ja eteni viime syksyn kunnallisvaaleihin verrattuna 1.7%, kun näitä kolmea kuntaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
Ei silti, kyllähän RKP eteni EU-vaaleissakin. Maahanmuuttajat tosin äänestävät aika laiskasti ja valtaosa ihan muita puolueita kuin RKP:tä (monet esim. Vihreitä tai demareita), joten EU-vaalien menestyksen tärkeimpänä taustatekijänä näkisin kyllä jotain ihan muuta kuin maahanmuuttajien äänet, nimittäin seuraavan perustotuuden:
RKP:n kannatus ruotsinkielisten (mukaan lukien tietysti kaksikieliset) keskuudessa lisääntyy aina kun eräs suomenruotsalaisiin vihamielisesti suhtautuva vähemmistöryhmä (joka haluaisi uskotella edustavansa suomenkielisten enemmistöä) pitää tavallista kovempaa meteliä, ja tästähän löytyy viime ajoilta monta esimerkkiä.
Vielä kerran, jotta sanoma menisi varmasti perille: mitä enemmän julkisuudessa (netti mukaan lukien) esiintyy vihamielistä asennetta suomenruotsalaisia kohtaan, sitä enemmän ne ruotsin- ja kaksikieliset, jotka eivät yleensä kannata RKP:tä, siirtyvät RKP:n kannattajiksi ja sitä korkeammaksi ruotsinkielisten äänestysprosentti nousee.
Varsin ymmärrettävä psykologinen reaktio, mutta eiväthän ruotsin kielen ja ruotsinkielisten kiihkeimmät vastustajat tätä tietenkään käsitä. On hienointa mahdollista ironiaa, että juuri nämä ihmiset tulevat tahtomattaan toimineeksi RKP:n parhaina vaalityöntekijöinä...
Nuo mainitsemasi maahanmuuttajathan suorastaan kuulostavat onnistuneen kotouttamisen malliesimerkeiltä. Kaipa siellä missä he asuvat on sitten osattu tehdä jotain oikeinkin. Tosin merkitystä kotoutuksen helppouden tai vaikeuden kannalta on kyllä myös sillä, mistä maasta tai maista he ovat. Onko sinulla siitä tietoa, tai peräti linkki kyseiseen juttuun?
Ruotsin kielen virallinen asema Suomessa verrattuna suomen kieleen on saanut kummallisia piirteitä, johon pitäisi jonkun instanssin ? puuttua.
Kenties valtakunnan syyttäjän?
Esim. seuraava on valheellisesti käännetty väärin.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Kaavake on suomeksi ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN mutta käännetty ruotsiksi
ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN.
Valheellisella käännöksellä ruotsinkielelle on voimakas suomalaisuutta loukkaava merkitys, ikäänkuin suomalaiset vain paperilla muuttaisivat äidinmaidossa saamansa kielen johnkin muuhun, ikäänkuin hupseheijaa.
Suomalaisten isänmaallisuus ja identiteetti on ko. käännöksessä loukattuna.
Toinen omituisuus on laki SVENSKA FINLAND FOLKTING- nimisestä järjestöstä, joka myöhemmin laissa kulkee nimellä FOLKTINGET.
Ko. järjestöa ei ole presidenttimme Halosen vahvistamassa laissa nimetty suomeksi
käännettynä eli RUOTSINKIELISEN (RUOTSALAISEN) SUOMEN KANSANKÄRÄJÄT- niminen järjestö. FOLKTINGET sanalle en löytänyt mitään käännöstä suomeksi.
Kenties Suomen ruotsinkielisen vähemmistön käyttämä sana, mutta oli miten oli, sitäkään ei ole laissa käännetty suomeksi.
Kehitystä on tosiaan tapahtunut sekä RKP:n että PS:n kannatuksessa.
RKP
4,7
4,6
4,4
4,3
4,2
4,0
3,5
4,2
3,4
4,2
4,3
3,8 |
PS
5,4
4,1
8,3
8,1
7,8
8,9
9,2
8,2
8,6
9,1
8,1
8,8 |
Quote from: kverty on 08.09.2009, 10:03:00
Perustuslain muuttaminen onnistuu hyvinkin nopeasti, tästähän on ollut puhetta viime aikoina eri yhteyksissä. Perustuslain muuttaminen vaatii että Eduskunnan on hyväksyttävä se kahdesti, ja hyväksynnän välissä on oltava vaalit. Eli kahden eri kansanedustajajoukon on hyväksyttävä muutos sen voimaansaattamiseksi. Muutos voidaan toteuttaa myös kiireellisenä, mutta kiireelliseksi julistaminen vaatii 5/6 kansanedustajista tuekseen. Vaan mikäs kiire tässä, hyvää kannattaa odottaakin.
Kirjoitit jo aikaisemmin tuntevasi perustuslain sisällön, mutta tästä viestistäsi huomaan, että sinulta on jäänyt huomaamatta eräs
hyvin oleellinen yksityiskohta.
Nyt taitaa olla varmuuden vuoksi paikallaan lainata kyseinen perustuslain pykälä tähän kokonaisuudessaan:
"73§
Perustuslain säätämisjärjestysEhdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut
vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut
vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä
vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä."
Se siitä perustuslain muuttamisen "helppoudesta". Ajatus siitä että edes ehdoton enemmistö eduskunnasta, puhumattakaan niistä
kahdesta kolmasosasta, joita perustuslain edes osittainen muuttaminen siis vaatii, saataisiin perustuslain kielipykälän muuttamisen kannalle, ei kerta kaikkiaan ole tästä maailmasta.
Lainataanpa vielä tähän kyseinen kielipykälä, joka normittaa kaikkea kielilainsäädäntöä Suomessa. Tämän pykälän kanssa ristiriidassa olevaa lakia ei siis voi säätää ilman että tämä pykälä muutetaan. Ja se taas, kuten edellä kirjoitin, edellyttäisi
vähintään kahden kolmasosan enemmistöä.
"17§
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriinSuomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."
Vaikka asia ei virallisen kaksikielisyyden vastustajia tietysti miellytäkään, nämä ovat ne juridiset realiteetit, joiden kanssa heidänkin on elettävä.
Päästäkseen tavoitteeseensa heidän olisi jollain ilveellä onnistuttava värväämään puolelleen kaksi kolmasosaa eduskunnasta. 30-luvulla, "aitosuomalaisen" liikkeen huippuaikoina, tätä yritettiin, mutta yksikielisen Suomen kannattajat eivät päässeet edes lähelle ehdotonta enemmistöä, kahdesta kolmasosasta nyt puhumattakaan. Tässä yhteydessä muistuttaisin, että nykyistä kielilakia (joka viime kädessä on perustuslain 17 §:n tarkempaa säätelyä) vastaan äänesti
vain kolme edustajaa.
Kaksikielisyyden vastustajien lailliset mahdollisuudet päästä tavoitteeseensa ovat poliittisten realiteettien maailmassa hyvin lähellä pyöreää nollaa.
Tästähän täällä keskustellaankin ja kritisoidaan. Vastaan useampi, puolesta pari hassua Rkp:n osapalkkaista. Muutoksia vaaditaan. Tilanne on melko uusi, kiitos internetin. Ei olla totuttu moiseen arvosteluun kun sitä ei ennen ole voitu esittää.
Perustuslaki ei edellytä kansalaisilta ruotsin osaamista. OPH:n matsku on aivan muualla. Ihmiset ovat jo ilmoittaneet passiivisen mielenosoituksen olevan tehokas tapa; ei puhu ruotsia vaikka mikä olisi. Ikävintä asiassa on se, että tällä keinotekoisella kaksikielisyydellä ja epädemokraattisin menetelmin ja ruotsinkielisen rahan tahdissa säädetty kielilaki (ruotsin kielen suojelulaki) otetaan poliitikkojen toimesta lyömäaseeksi! Uhkaillaan nuorisoa että eivät muka saa töitä ellei osaa ruotsia. Menee jo arveluttavaksi kuten kaikki ruotsin kielen pelastamistoimet yleensäkin tässä maassa. Ruotsi on Ruotsin kieli ja se saa luvan pitää siitä huolta ja niinhän se tekeekin. Tuore kielilaki takaa sen, että enemmistön ei tarvitse nöyristellä ja kyykyssä palvella. Toisin kuin täällä Suomessa.
Aldaron ei pysty osoittamaan ruotsin kielen pakollisuutta tai Suomen kaksikielisyyttä tarpeelliseksi muutoin kuin näyttämällä kappaleen lakitekstiä. Ei kovin vahvoilla kantimilla perusteet.
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Tästähän täällä keskustellaankin ja kritisoidaan. Vastaan useampi, puolesta pari hassua Rkp:n osapalkkaista.
Jos viittaat minuun, niin minun täytyy puolestani todeta, että muutamien keskustelijoiden kohdalla heidän omalla äidinkielellään kirjoitetun tekstin hahmottaminen ja ymmärtäminen näyttää olevan hieman hankalaa.
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 09.09.2009, 14:52:40
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Tästähän täällä keskustellaankin ja kritisoidaan. Vastaan useampi, puolesta pari hassua Rkp:n osapalkkaista.
Jos viittaat minuun, niin minun täytyy puolestani todeta, että muutamien keskustelijoiden kohdalla heidän omalla äidinkielellään kirjoitetun tekstin hahmottaminen ja ymmärtäminen näyttää olevan hieman hankalaa.
Kannattaisi hieman varoa. Tuollaiset kommentit ovat olleet aiemmin bannin arvoisia...
Hyvää nykyisessä kehityksessä on se, että eri puolueiden (ei koske etujärjestö-rkp:tä) nuorisojärjestöjen ohjelmistossa on otettu kantaa myös pakkoruotsin suhteen, eikä mitenkään positiivisessa mielessä ruotsinkielisten kannalta katsottuna. Tulevat päättäjämme ovat jälleen askeleen verran valistuneempia ruotsinkielen "välttämättömyyden" suhteen verrattuna nykyisiin. Ruotsinkielen valinnaisuus kaikissa kouluasteissa pitäisi sopia IHAN kaikille, kielitaustasta riippumatta.
Kuinka suuri pitäisi ruotsinkielisten osuuden olla kunnallisella tasolla, että voitaisiin perustella kaksikielisyyttä järkisyin?
Ihan vain vertailun vuoksi, mikä on suomenkielen asema Ruotsissa? Miksi suomi ei ole Ruotsissa ns. "toinen kotimainen"? Perustelut?
Nehän väittää näitä kuluneita fraaseja, "Suomi on ollut niin kauan ruotsin vallan alla" yms yms, mitään kunnollista ei ole kuulunut että miksi suomi on kaksikielinen ja ruotsi ei.
Olen peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä nuori, jonka ruotsin numero on tippunut koko ajan: 8, 7, 6, 5... Seiskalla kun kaikki olivat samalla linjalla niin sitä jaksoi jotakin opiskellakin vaikka se oli turhaa, kasilla se alkoi jo oikeasti turhauttamaan ja nyt ysillä se on täyttä helvettiä. Ope on vielä laittanut mut ja kaverini eturiviin, nyt ei tunnilla ole muuta tekemistä kuin tuherrella tikku-ukkoja kirjaan, kasilla sentään sai jutella kunnolla kavereitten kanssa takana.
Kokeisiin olen opetellut muutamia perus-sanoja ja -lauseita joilla saa aina vähintäänkin 4½, parhaimmillaan jopa vitosen pintaa olen saanut. Tuoreimmasta sanakokeesta tosin tuli tänään 4+, taittelin lennokiksi ja heitin luokan keskelle. Motivaatio kielen opiskeluun on kyllä vähän mitä on, kuten olette saaneet huomata. Opettajalle sentään en ole alkanut haistattelemaan sen kummemmin, sellaseen en periaatteesta rupea elleivät ne aloita.
Kolme kertaa olen ruotsissa käynyt elämäni aikana, kerran pikkupenskana, kerran joskus ~10v vanhana ja kerran ylä-asteen alkuvuosina. Kertaakaan en siellä puhunut ruotsia, aloin vaan höpöttämään suoraan englantia ja sillä tavalla kaikki juttelu hoituikin. En ole täällä savossa asuessani kertaakaan edes kuullut yhtään ruotsin kielistä sanaa missään muualla kuin ruotsin tunnilla, joten varmasti oli kyllä ollutkin hyötyä ruotsin opettelemisestä...
Huonosti motivoituneet oppilaat kun eivät opi mitään ja alkavat sitten vihaamaan kielen mukana koko maata, mä en varmastikaan vihaisi Ruotsia näin paljon jos pakkoruotsia ei olisi. On muuten varmasti melkoinen menoerä suomelle tää ruotsin opettaminen...
Niin joo, tuli joskus seiskalla tehtyä joku "mielipide-esitelmä" kouluun juurikin tuosta että pakkoruotsi muutettaisiin valinnaiseksi. Säästää varmasti opettajan hermoja, motivoituneet oppilaat oppisivat paremmin ja muiden ei tarvitsisi kituuttaa tunneilla joista ei ole mitään hyötyä.
Jos viittaat minuun, niin minun täytyy puolestani todeta, että muutamien keskustelijoiden kohdalla heidän omalla äidinkielellään kirjoitetun tekstin hahmottaminen ja ymmärtäminen näyttää olevan hieman hankalaa.
Miten voisin viitata sinuun? Sinähän itse asiassa edistät kielivapausasiaa kirjoituksillasi. Panepa vain sinäkin joka sivulle kerran tai pari tuo pykälä 17. Te pakkoruotsittajat olette kuin papukaijat. Simonkadun kursseilla opeteltu ulkoa 5-6 fraasia ja niitä sitten levitellään kuin suurenakin totuutena.
Pakkoruotsi ei ole kieli vaan uskonto.
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Tilanne on melko uusi, kiitos internetin. Ei olla totuttu moiseen arvosteluun kun sitä ei ennen ole voitu esittää.
Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt. Tietääkseni meillä oli sensuuri lehdistössä ja muussa mediassa viimeksi sota-aikana. Vielä 30-luvulla muuten kirjoiteltiin kielikysymyksestä hyvinkin räväkästi, kun maata yritettiin ihan tosissaan (mutta huonolla menestyksellä) muuttaa yksikieliseksi. Kekkosen ajan osittainen itsesensuuri taas koski idänsuhteitä, ei kielikysymystä.
Juu ihan varmasti ei ole isokenkäisiä svenskejä media-alalla. Ja vaikka olisikin voidaan kaikki olla luottavaisin mielin, että ajavat tasa-arvoista uutisointi asian tiimoilta.
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Perustuslaki ei edellytä kansalaisilta ruotsin osaamista.
Ei noin kukaan ole väittänytkään. Virkamiehiltä kielilainsäädäntö (joka on johdettu perustuslain 17§:stä) tosin edellyttää (tehtävästä ja paikkakunnasta riippuen eriasteista) molempien kotimaisten kielten hallintaa. Voidaanhan toinen kotimainen tehdä koulussa vapaaehtoiseksi, mutta silloin voi moni tulla myöhemmin katumapäälle, kun tiettyyn virkaan vaadittua toisen kotimaisen edes auttavaa taitoa ei sitten olekaan. Tämä on vain yksi kyseisen kielen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen liittyviä ongelmallisia kysymyksiä.
Quote from: pavor nocturnus on 09.09.2009, 20:15:19
Juu ihan varmasti ei ole isokenkäisiä svenskejä media-alalla. Ja vaikka olisikin voidaan kaikki olla luottavaisin mielin, että ajavat tasa-arvoista uutisointi asian tiimoilta.
Jos kerran näin on, miten sitten selität sen, että vielä ennen toista maailmansotaa suhteellisen merkittävä osa suomenkielistä mediaa oli virallisen yksikielisyyden kannalla? Ei tosin
suurin osa suomenkielistä mediaa, sillä esim. kaikki SDP:n lehdet samoin kuin Hesari ja puolue jonka äänenkannattaja se silloin oli (Edistyspuolue) olivat silloinkin RKP:n kanssa samassa rintamassa kaksikielisyyttä puolustamassa. Yksikielisyyttä ajoi lähinnä IKL, AKS, Maalaisliitto ja kaksi siitä eronnutta pienpuoluetta (Pienviljelijäpuolue ja Kansanpuolue) sekä osa Kokoomuksesta. Kokoomus oli ainoa puolue, joka jakautui tässä kysymyksessä, sillä osa puolueesta oli mukana kaksikielisyysrintamassa RKP:n, SDP:n ja Edistyspuolueen kanssa.
Kaksikielisyysrintamalla oli jopa silloin Eduskunnassa koko ajan selkeä enemmistö, joka tuli kieliriidan huipentuessa 30-luvulla myös useasti mitatuksi.
QuoteVoidaanhan toinen kotimainen tehdä koulussa vapaaehtoiseksi, mutta silloin voi moni tulla myöhemmin katumapäälle, kun tiettyyn virkaan vaadittua toisen kotimaisen edes auttavaa taitoa ei sitten olekaan
Eiköhän se siihen mene. Monet ns.luikertelevat lyhyestä/pitkästä ruotsista läpi, jonka jälkeen kieli jääkin sitten käyttämättä. Esim. Jos k.o henkilö saakin viran jossa kielitaito vaaditaan. Päästyään virkaan hän ei välttämättä tule enää missään vaiheessa käyttämään kieltä, tai käyttää sitä niin harvoin ettei mitään kehitystä kielitaidossa tapahdu. Huono ruotsin osaaminen johtaa siihen että ruotsinkieliset suomessa, jotka osaavat lähes kaikki suomea, käyttävät mieluummin suomea asiointikielenä ihan käytännöllisyyden takia. Lukuunottamatta tietenkin niitä vänkyröitä jotka vaatimalla vaativat ruotsia.
Miten muuten on, mitä voi tehdä siinä tilanteessa jos yksinkertaisesti sössöttää niin epäselvää ruotsia, ettei asioinnista tule mitään, mutta pääsee kuitenkin kielitaidon "näytöstä" läpi? Käsittääkseni laissa ei sanota että on pakko puhua ruotsia kun vihelletään pilliin.
Koko asetelma on mielestäni hieman nurinkurinen. Ruotsinkielen purkaminen suomesta on aloitettu ns.pyramidin pohjasta. Ensin olisi muutettava tämä järjetön
virkamies säädäntö. Lukaisin tuossa rajavartiolaitoksen sivuilta, että yksi vaatimus henkilöstölle on ruotsin kielen osaaminen. Tässä ei ole mitään järkeä.
Ruotsinkielen puhujia määrä X on varmasti järkevää säilyttää, mutta miksi KAIKILLE kyseinen vaatimus? Miksei esim.Venäjän tai englannin taitoa?
Tässä linkissä asiasta:http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php#tarve
Altsu enhän minä väittänyt että soomirootsin työstäjillä olisi tyrannia mediassa.
Totesin vain että k.o tahot ovat olemassa, ja he ovat tehneet kaikkensa
omiensa eteen (keinoja kaihtamatta). Mukana ollut myös ihan ns.normisuomalaisia
isokenkiä, tiedän.
Quote from: Aldaron on 09.09.2009, 20:12:08
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Tilanne on melko uusi, kiitos internetin. Ei olla totuttu moiseen arvosteluun kun sitä ei ennen ole voitu esittää.
Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt. Tietääkseni meillä oli sensuuri lehdistössä ja muussa mediassa viimeksi sota-aikana.
Ilmeisesti Aldaron on myös melko tyytyväinen Suomessa käytyyn maahanmuuttokeskusteluun.
Vapaa lehdistö ja muu media on käsitellyt maahanmuuttoaihetta verraten hyvin ja asiallisin argumentein, aina kun aihetta ja uusia näkökulmia on löytynyt.
Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt.
Vuonna 2004 tästä pimennetyin lyhdyin-taktiikasta keskusteltiin näin:
On tutkittu fakta, että kielilaista ei tiedotettu tarpeeksi, eikä niin kuin olisi asian kannalta pitänyt, yleistajuisesti ja laajasti lakia eri asiantuntijan silmin valaisten. HS kirjoitti monin verroin enemmän esimerkiksi uskonvapaus- tai muutamaa kymmentä suomalaista koskevasta hedemällisyyshoitoon liittyvästä laista. Toki HS jotakin kirjoitti koko kansaa mitä syvimmin koskevasta kielilaista, hämäävästi ja hyssyttelevästi tyyliin "se ei tule muuttamaan mitään". Kun kysyin muutamaa kuukautta ennen lain hyväksymistä pariltakymmeneltä maamme eturivin viestimien toimittajalta mitä he tiesivät kielilaista, niin vain kaksi tunsi hämärästi asiaa. Toinen alkoi puhua vanhasta kielilaista, toinen muisteli kyllä haparoiden jotain kuulleensa, mutta ei kyennyt tarkentamaan mitään erikoista. Esimerkiksi Kansan Uutisten myöhemmin erotettu päätoimittaja Yrjö Rautio huokaisi alistuneesti, ettei hän asiasta mitään voi/saa kirjoittaa. Sama varovaisuus henki muidenkin toimittajien puheissa. Läpi koko laajan linjan.
Itse kielilakikomitea piti kolme tiedotustilaisuutta, Helsingissä, Vaasassa ja Joensuussa, joista vain Joensuun tilaisuudesta tiedotettiin lehdessä, eikä sekään ole varmaa. Helsingin "tiedotus" pidettiin eduskunnassa, vajaan sadan hengen tilassa, niin kuin kaikki muutkin. Näiden joukossa ei ollut muita Suomen suuria kaupunkeja Tamperetta, Turkua, Jyväskylää, Oulua, Espoota... Systemaattisesti pyrittiin hyvin matalaan profiiliin, jokaisella tasolla ja jokaisena vuotena. Yllä esitetty tiivistelmä median tiedottamisesta on erittäin todenmukainen.
Täysin oma lukunsa oli Arne Vessbergin johtaman Ylen linja. Siellä ei todellakaan "tiedetty" tekeillä olevasta kielilaista käytännössä yhtään mitään. Siitäkään huolimatta, että Ylen eräänä tärkeimpänä tehtävänä on oman säännöstönsäkin mukaan "tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja..."
Toinen kirjoitus:
Oma lukunsa on kielilakikomitean tiedottaminen koko kansaa koskevassa asiassa. Komitea piti nyttemmin "seminaareiksi" muuttuneet tiedotustilaisuutensa kolmessa (3) kaupungissa tilaisuuksissa, jonne ei tavallista kansaa kutsuttu (vain Joensuussa ja sekin mahdollisesti), vaan kutsukortein pyydettiin erilaisten lehtien, järjestöjen ja muiden tahojen osallistumista. Se minkälaisten tahojen kutsumisesta oli kyse, ei minulle ole vielä selvinnyt.
25.1.2000 Helsinki, Eduskunnan auditorio, ei ilmoitusta lehdissä.
13.11.2000 Joensuu, Yliopiston auditorio. Ilmoitus paikallislehdessä.
31.1.2001 Vaasa, Vaasan teatteri, ei ilmoitusta lehdissä.
On kerrassaan outoa, että näin merkittävässä asiassa ei tiedotettu laajemmin. Miksi tilaisuuksia ei pidetty esimerkiksi Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa? Oliko tarkoitus alun alkaenkin ajaa koko taival rankasti himmennetyin lyhdyin?
Esimerkiksi eduskuntatalon auditorioon mahtuu arviolta korkeintaan satakunta kuulijaa ja sekin oli Sten Palmgrenin mukaan kumissut tyhjyyttään. Ketkä saivat kutsukortin? Se kiinnostaa.
Kun kysyin miksi Helsingin tilaisuudesta ei tiedotettu Helsingin Sanomissa ja miksi sitä ei pidetty esimerkiksi Finlandia-talossa, huudahti tiedottamisesta vastaava Paulina Tallroth: "Se olisi maksanut liikaa!". – Niinkö, entä maksaako sitten mammuttimainen uusi kielilaki ja toteuttaminen "liikaa"? Ainoa paikka, jossa mahdollisesti ilmoitettiin paikallislehdessä oli Joensuu. Tämäkään ei ole varmaa koska Paulina Tallroth sanoi minulle, että ilmoitusten ja tiedotusten vastuu oli Joensuun yliopiston rehtorilla!
Quote from: Aldaron on 09.09.2009, 20:20:28
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Perustuslaki ei edellytä kansalaisilta ruotsin osaamista.
Ei noin kukaan ole väittänytkään. Virkamiehiltä kielilainsäädäntö (joka on johdettu perustuslain 17§:stä) tosin edellyttää (tehtävästä ja paikkakunnasta riippuen eriasteista) molempien kotimaisten kielten hallintaa. Voidaanhan toinen kotimainen tehdä koulussa vapaaehtoiseksi, mutta silloin voi moni tulla myöhemmin katumapäälle, kun tiettyyn virkaan vaadittua toisen kotimaisen edes auttavaa taitoa ei sitten olekaan. Tämä on vain yksi kyseisen kielen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen liittyviä ongelmallisia kysymyksiä.
Meinaat, että valtion ennen niin pitkään mutta kapeaan (nyt lyhyeen ja kapeaan) virkaan tosissaan kovinkaan moni hakee? Tuskinpa vaan! Samanlaisia perusteluja sinulla kuin pvesidentilläkin: Tohmajärveltä saattaa joku muuttaa Turkuun, silloin voi tarvita...
Ja tämä kielilaki sitten. Mikä se sellainen laki on jonka rikkomisesta ei ole säädetty rangaistuksia?! Taisi Herr Palmgren sen verran ajatella kielilain mahdottomuutta.
Kaiken kaikkiaan, Suomen nuoriso on kahden kääpiökielen häkissä, kuten Erkki Niskanen lausui.
Quote from: kverty on 09.09.2009, 17:41:35
Miten voisin viitata sinuun? Sinähän itse asiassa edistät kielivapausasiaa kirjoituksillasi. Panepa vain sinäkin joka sivulle kerran tai pari tuo pykälä 17. Te pakkoruotsittajat olette kuin papukaijat. Simonkadun kursseilla opeteltu ulkoa 5-6 fraasia ja niitä sitten levitellään kuin suurenakin totuutena.
Pakkoruotsi ei ole kieli vaan uskonto.
Kuten jo sanoin - opettele ymmärtämään äidinkielläsi sitä, mitä Sinulle sanottiin.
(Ensimmäisen kerran minua kutsutiin pakkoruotsittajaksi - no, kerta kai se on ensimmäinenkin...)
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 08.09.2009, 01:57:10
Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna.
---
Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.
Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!
???
Quote from: kverty on 09.09.2009, 21:39:10
Kaiken kaikkiaan, Suomen nuoriso on kahden kääpiökielen häkissä, kuten Erkki Niskanen lausui.
Nuo kaksi "kääpiökieltä", kuten Niskanen suomea ja ruotsia nimittää, sattumoisin ovat erittäin keskeinen osa kansallista identiteettiämme. Tuntuu hieman erikoiselta, että Suomalaisuuden Liiton väki puhuu
suomen kielestä noin vähättelevään ja epäkunnoittavaan sävyyn. Jos mennään tuolle molempia kansalliskieliämme väheksyvälle linjalle ja halutaan luopua "hyödyttömien kääpiökielten" opiskelusta, olisi loogista vaatia englantia (tai jotain muuta laajemmalle levinnyttä kieltä) Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi ja koulujen ainoaksi opetuskieliksi.
Tiedän kokemuksesta, että tässä ketjussa kaikki täytyy aina vääntää moneen kertaan rautalangasta, koska muuten joku aina ymmärtää (tai tulkitsee) väärin. Tämän vuoksi lisään, että itse
en kannata Suomen muuttamista englanninkieliseksi valtioksi vaan olen, kuten minut tuntevat ihmiset tietävät, samalla linjalla kuin kaikki muutkin isänmaalliset suomalaiset: kaksikielisyyslinjalla (suomi ja ruotsi).
Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.
Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece
Quote from: jupeli on 10.09.2009, 11:59:16
Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.
Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.
Ruotsalaisten ja norjalaisten keskinäinen kyräily on ikivanha juttu, ei tuossa kaikessa ole mitään uutta.
Norja on huomattavasti lähempänä ruotsia kuin esim. viro suomea, ja norjaa pystyy hyvin pitkälti ymmärtämään suoraan ruotsin pohjalta, kunhan vain oppii, mitkä sanat ovat merkitykseltään erilaisia. Itse pystyn täysin vaivatta lukemaan norjankielisiä kirjoja alkukielellä. Norjan kielessä on ruotsinkielisten kannalta tietty määrä "ansoja": sanoja, jotka muistuttavat ruotsin vastaavia, mutta joilla on eri merkitys norjassa.
Quote from: jupeli on 10.09.2009, 11:59:16
Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.
Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece
Ei liioin Suomessa. Turhaan ovat yrittäneet selittää miten ruotsilla (suomenruotsin murteella) pärjää kaikkialla. Jo Tukholmassa saavat osakseen säälinsekaisia katseita. Finne mikä finne...
Quote
sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg.
Kuitenkin suomenkielinen Lönnrot toimi lääkärinä, journalistina, Helsingin yliopiston suomen kielen professorina ja nousi jo omana aikanaan arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan suomen kielen uudistajana.
Eli ei vääristellä kohtuuttomasti.
Quote from: Henkipatto on 10.09.2009, 17:08:49
Quote
sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg.
Kuitenkin suomenkielinen Lönnrot toimi lääkärinä, journalistina, Helsingin yliopiston suomen kielen professorina ja nousi jo omana aikanaan arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan suomen kielen uudistajana.
Eli ei vääristellä kohtuuttomasti.
Näin on. Suomenkielisiä oppikouluja alettiin perustaa 1850-luvun puolivälistä alkaen, ja jo 1880-luvulla suomenkielisistä oppikouluista valmistui enemmän ylioppilaita kuin ruotsinkielisistä. Ennen suomenkielisten oppikoulujen perustamista suomenkielisistä kodeista kotoisin olevat kävivät oppikoulun tietenkin ruotsiksi. Koska säätyläistön puhekielenä toimi ruotsi, ruotsiksi oppikoulun käyneet normaalisti integroituivat osaksi tätä ruotsinkielistä väestöryhmää ja tavallisesti solmivat uuden säätynsä mukaisen avioliiton. Seuraavan sukupolven lapset olivatkin sitten jo äidinkieleltään ruotsinkielisiä, tosin suomenkielisenemmistöisillä alueilla he normaalisti puhuivat myös sujuvasti suomea, sillä jokapäiväinen elämä tietenkin edellytti kommunikointia muidenkin kuin toisten säätyläisten kanssa. Vielä 1600-luvulla muuten sekä oppikoulujen että yliopiston (Turussa) periaatteessa ainoana opetuskielenä oli vielä latina eikä suinkaan ruotsi. Uudet oppikoululaiset saivat päntätä latinan pikavauhtia sille tasolle, että kykenivät seuraamaan latinankielistä opetusta ja vastaamaan opettajan kysymyksiin latinaksi.
Oppikouluun pääsy oli muuten aivan yhtä helppoa tai vaikeaa suomen- kuin ruotsinkielisenkin talonpoikaiskodin pojille. Ruotsin lain kannalta kansalaisten (tuohon aikaan tosin kaikkia kutsuttiin alamaisiksi) äidinkielellä ei ollut minkäänlaista merkitystä. Valtion ja hallinnon ainoa kieli Ruotsin kuningaskunnassa (ja aluksi myös Suomen suuriruhtinaskunnassa) oli ruotsi, mutta alamaisten oikeudet ja velvollisuudet riippuivat heidän säädystään, eivät äidinkielestään. Suomenruotsalaisten suuri enemmistö kuului maalaisrahvaaseen eikä suinkaan puhunut mitään normiruotsia, vaan aitoja maalaismurteita, jotka tuohon aikaan poikkesivat suomenruotsin yleiskielestä paljon enemmän kuin nykyisin. Etenkin Pohjanmaalla monet näistä murteista ovat säilyneet varsin hyvin, esim. närpiöläisten puhe kuulostaa monen pohjalaisenkin mielestä aika eksoottiselta, ja helsinkiläisnäkökulmasta käsin se kuulostaa suorastaan eri kieleltä kuin se suomenruotsin versio, jota täällä Helsingissä puhutaan. Oppikouluun meno edellytti siis myös suomenruotsalaisen talonpoikaiskodin pojalle uuden kielen opettelemista (vielä 1600-luvulla latinan ja myöhemmin standardiruotsin), joten mistään etulyöntiasemasta vastaavan sosiaalisen taustan omaaviin suomenkielisten talonpoikaisperheiden poikiin nähden ei voi puhua.
Suomi tuli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1863 alkaneen 20-vuotisen siirtymäkauden aikana. Kun tutustuu 1800-luvun valtiopäiväasiakirjoihin, ne on painettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa vuonna 1902.
Puhe "siirtomaa-ajasta" on propagandistinen heitto, sillä Suomen kaikilla asukkailla oli täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sen alueen asukkailla, joka
nykyisin tunnetaan nimellä Ruotsi. Ennen vuotta 1809 Suomi koostui Ruotsin itäisistä lääneistä, se oli tavallaan "Itä-Ruotsi". Alun perin Suomi olikin tunnettu nimellä "Österland" ("Finland" tarkoitti aluksi vain Varsinais-Suomea) ja oli yksi Ruotsin neljästä osasta ("landsdelar"), joista kolme on vielä jäljellä: Sveeanmaa, Göötanmaa ja Norrlanti, joista jokainen puolestaan jakautuu maakuntiin. Suomen nimittäminen "siirtomaaksi" on sama asia kuin kutsuisi niitä Ranskan osia (esim. Bretagne ja Ranskan Baskimaa) "siirtomaiksi" joissa paikallinen enemmistökieli on perinteisesti ollut jokin muu kuin ranska, joka, kuten tunnettua, on Ranskan
ainoa virallinen kieli. Ranskan lainsäädäntö ei erottele etnisiä identiteettejä, kuten ei Ruotsinkaan lainsäädäntö tehnyt silloin kuin Suomi vielä kuului siihen. Ruotsin lain näkökulmasta suomalaiset olivat tavallisia ruotsalaisia ja sillä siisti. Matti Klinge on joskus ilmaissut tämän ajatuksen suomalaisten "ruotsalaisuudesta" (historiallisessa ja kulttuurisessa mielessä) hieman kärjistäen: "Alla finnar är svenskar" ("Kaikki suomalaiset ovat ruotsalaisia"). Itse sanoisin, että siinä on ainakin toinen puoli totta. Suomalaiset ovat paljon enemmän ruotsalaisten kaltaisia, monessakin mielessä, kuin moni haluaisi tunnustaa.
Quote from: einosakari on 10.09.2009, 06:11:06
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 08.09.2009, 01:57:10
Olen henkilökohtaisesti pakkoruotsin ja -suomen vilpitön kannattaja.
Jokaisen kannattaa tarkastella asiaa siltä kannalta, että perustuslakiin kansalliskielien myötä kirjattu kaksikielisyys ja siihen liittyvät viralliset kielikokeet ovat ainoastaan hyvä asia Suomen suomalaisena kansallisvaltiona pysymisen kannalta tarkasteltuna.
---
Näin monikulttuuriin kriittisesti suhtautuvan puålihurrin sanomana.
Heja tvångsvenska! Heja tvångfinska!
???
Unohdit sitten lainauksessasi sen olennaisen ja keskityit tyylilajiin - jota et ilmeisesti ymmärtänyt myöskään.
"Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa vuonna 1902." Osaatko sanoa, miksi vasta silloin?
Onko tietoa suomenruotsalaisten jälkeläisistä? Ovatko he sen verran itsepäisiä, että opettavat heille ruotsia suomen sijasta?
Just. Suomalaisethan menivät aivan ilolla hurrien sotaorjiksi ja toimivat kuninkaan maksumiehinä. Onkohan altsu se ikinä kuullut sellaiseta kuin nuijasota?
QuoteItse sanoisin, että siinä on ainakin toinen puoli totta. Suomalaiset ovat paljon enemmän ruotsalaisten kaltaisia, monessakin mielessä, kuin moni haluaisi tunnustaa.
Sinä ja kaltaisesi ovat varmastikkin svenskejä, ja vielä mieluusti. Mieltä aina askarruttaa mikseivät kaltaisesi muuta ruotsiin.. ainiin koska siellä ei ole elitististä spesiaaliasemaa.
Quote from: pavor nocturnus on 10.09.2009, 18:34:27
Just. Suomalaisethan menivät aivan ilolla hurrien sotaorjiksi ja toimivat kuninkaan maksumiehinä. Onkohan altsu se ikinä kuullut sellaiseta kuin nuijasota?
Monilta tuntuu unohtuvan että tuohon aikaan elettiin niin vapaata markkinataloutta kuin kansallisaatettakin edeltävässä maailmassa. Kaikkialla Euroopassa oli syvä juopa yläluokan ja alaluokan välillä kieleen ja etnisyyteen katsomatta. Suomessa yläluokka sattui olemaan ruotsia puhuvaa, mutta se olisi voinut olla muutakin kieltä puhuvaa. Jopa suomea puhuvaa. Ennenkaikkea se olisi ollut olemassa koska muita hallinnon malleja ei juuri tunnettu. Myös nykyisen Ruotsin alueella kapinoitiin samoin perustein ilman mitään kansallisuuskysymystä.
Nuijasota oli kapinaa paisuvan, elätettävän yläluokan sekä sodankäynnin aiheuttamaa talonpoikaisväestön rasitusta vastaan. Tuon maailmanajan vääryyksiä ja katkeruutta on aivan turha tuoda tähän valistuneempaan aikaan, jossa veroa maksetaan ja armeijassa palvellaan yhtälailla äidinkielestä riippumatta. Ainakaan minulta ei ole koskaan kukaan ruotsinkielinen rikas vaatinut yhtään mitään siksi että olen tavallisen rahassa kylpemättömän suomenkielisen perheen jälkeläinen.
Kehottaisin edelleen keskittämään rajallisen energian kamppailuun niitä uhkia kohtaan, jotka täällä ja tänään koskettavat molempia Suomen kieliryhmiä.
Quote from: Michael on 10.09.2009, 18:30:31
Onko tietoa suomenruotsalaisten jälkeläisistä? Ovatko he sen verran itsepäisiä, että opettavat heille ruotsia suomen sijasta?
Kaikki ihmiset jotka ovat taustastaan ja kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeitä, haluavat että heidän jälkeläisensä tulevat osaksi samaa jatkumoa. Jos me odotamme sitä itseltämme, tulee meidän suoda se muillekin.
Mitä muuhun keskustelussa esitettyyn tulee, niin ennustan että tämänhetkinen kansainvaellusten aika tulee varmuudella mutta armottomasti osoittamaan miten harmiton vähemmistö suomenruotsalaiset ovat olleet.
Quotekieleen ja etnisyyteen katsomatta.
Tästä en nyt olisi samaa mieltä. Ainakaan kielen osalta. Yläkerran väki-klubin
jäsenvaatimus oli aatelinen kieli, eli ruotsi. Tähän kyllä historian saatossa
meni moni suomalainen sukunimen vaihtamista myöten.
Quote
Nuijasota oli kapinaa paisuvan, elätettävän yläluokan sekä sodankäynnin aiheuttamaa talonpoikaisväestön rasitusta vastaan. Tuon maailmanajan vääryyksiä ja katkeruutta on aivan turha tuoda tähän valistuneempaan aikaan, jossa veroa maksetaan ja armeijassa palvellaan yhtälailla äidinkielestä riippumatta. Ainakaan minulta ei ole koskaan kukaan ruotsinkielinen rikas vaatinut yhtään mitään siksi että olen tavallisen rahassa kylpemättömän suomenkielisen perheen jälkeläinen.
Kehottaisin edelleen keskittämään rajallisen energian kamppailuun niitä uhkia kohtaan, jotka täällä ja tänään koskettavat molempia Suomen kieliryhmiä.
Aivan turha tuoda. No kyllä. Minua kiinnostaa enemmän se vahinko mitä suomenruotsalaiset etujärjestöt hulluine kannattajineen nykyajassa tekevät
suomelle. Anteeksi mutta minä en pidä näitä ihmisiä samassa rintamassa seisovina suomen kanssa. He ovat tehneet kaikkensa pysyäkseen erikoisasemassa ja irrallisena
muusta väestöstä, näyttäen käsittämätöntä röyhkeyttä ja ylimielisyyttä kantaväestöä kohtaan. Viimeisempänä nyt RKPn mokulinjaus.
Ja vielä kertauksen vuoksi. Minulle on aivan sama kannataako tuota k.o elitiestien juggernauttia Pätersån vai Suomela. Kyse on nimenomaan järjestöistä
ja niiden touhuista.
Myönnetään että kielikopu on pienimpiä ongelmia nykysuomessa, mutta kuten sanoin
RKP ja sen kaltaiset järjestöt ovat valinneet puolensa ja näyttää siltä että se ei ole suomen puoli.
QuoteKaikki ihmiset jotka ovat taustastaan ja kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeitä, haluavat että heidän jälkeläisensä tulevat osaksi samaa jatkumoa. Jos me odotamme sitä itseltämme, tulee meidän suoda se muillekin.
Mutta millä hinnalla? Puhukoot ruotsia ken haluaa ja opettakoot lapsensa puhumaan
mitä haluaa. Minua kiinnostaa se hinta jolla suomessa ollaan pidetty ruotsinkielen käsittämätön erityisasema pystyssä.
QuoteMitä muuhun keskustelussa esitettyyn tulee, niin ennustan että tämänhetkinen kansainvaellusten aika tulee varmuudella mutta armottomasti osoittamaan miten harmiton vähemmistö suomenruotsalaiset ovat olleet.
Agreed. Mutta nyt puhutaan ruotsinkielen asemasta. Svedut eivät minua haittaa vaan
tiettyjen special-intrest ryhmien ajama epätasa-arvo suomessa. Nekin tulevat kyllä ajan myötä menettämään asemansa, joten hiukan derailaamalla: RKP ym tuhoutuvat ajan myötä. Suurempi huolenaihe on Islamisaatio.
Quote from: pavor nocturnus on 10.09.2009, 19:22:36
Quotekieleen ja etnisyyteen katsomatta.
Tästä en nyt olisi samaa mieltä. Ainakaan kielen osalta. Yläkerran väki-klubin
jäsenvaatimus oli aatelinen kieli, eli ruotsi. Tähän kyllä historian saatossa
meni moni suomalainen sukunimen vaihtamista myöten.
Sanoin tuossa että kaikkialla Euroopassa. Kyse ei siis ole pohjimmiltaan etniskielellisestä konfliktista, vaikka mielellään tietysti eliitti haluaa erottua rahvaasta kaikin tavoin. Kuulemma aikoinaan Ruotsissakin puhuttiin ranskaa jotta erottauduttaisiin ruotsinkielisestä rahvaasta. Ja roomalaiset puhuivat mielellään kreikkaa. Jne.
Tämä selvä. Suomessa tuo kieli vain nyt oli kolonisaatioaikana Ruotsi.
Tuo eturyhmäajattelu on vastenmielistä ja itsekin toivon sen loppuvan. Paras skenaario olisi tietenkin se, että saisimme revittyä hurrit pois sieltä RKP:n hoivista ja tiukasti mukaan Hommaan. Silloin ei kylläkään kannata pelotella Ruotsiin kyydittämisillä vaan rakentaa sovinnollista tasa-arvoa.
;D^^^
Tasa-arvo kun ei ainakaan RKPlle käy, tai edes kohtuu. Tuli kyllä mieleen siitä kun RKP ym alkoivat mokuttamaan, että mitenköhän nuivaa jengiä svenssoneissa on? Ja miten suhtautuvat uusiin linjauksiin?
Quote from: pavor nocturnus on 10.09.2009, 19:39:44
Tasa-arvo kun ei ainakaan RKPlle käy, tai edes kohtuu. Tuli kyllä mieleen siitä kun RKP ym alkoivat mokuttamaan, että mitenköhän nuivaa jengiä svenssoneissa on? Ja miten suhtautuvat uusiin linjauksiin?
Ihmettelen suuresti jos RKP ei menetä kannatusta tuon järjettömän mokuttamisen vuoksi.
Näin kaupunkilaisnäkökulmasta on erikoista, että RKP:ta äänestää myös suomenkieliset kun taas ruotsinkieliset saattavat äänestää muita puolueita. Maaseudulla tuskin tällaista ristiinkusemista niin paljoa esiintyy.
QuoteNäin kaupunkilaisnäkökulmasta on erikoista, että RKP:ta äänestää myös suomenkieliset kun taas ruotsinkieliset saattavat äänestää muita puolueita. Maaseudulla tuskin tällaista ristiinkusemista niin paljoa esiintyy.
Pitee kaivella tilastoja, palaan asiaan.
Myönnetään että kielikopu on pienimpiä ongelmia nykysuomessa--
Ei ole. Se on vain onnistuttu lakaisemaan maton alle.
Quote from: pavor nocturnus on 10.09.2009, 19:48:14
Pitee kaivella tilastoja, palaan asiaan.
Vaalisalaisuuden vuoksi tilastoja ei ole. Tuo perustuu siihen mitä yksittäiset ihmiset ovat minulle kertoneet kannattavansa eli mututuntumaan. Tarkoititko tilastovertailua ruotsinkielisten osuuden ja RKP:n kannatuksen välillä paikkakunnittain?
Quote from: pavor nocturnus on 10.09.2009, 19:39:44
Tasa-arvo kun ei ainakaan RKPlle käy, tai edes kohtuu. Tuli kyllä mieleen siitä kun RKP ym alkoivat mokuttamaan, että mitenköhän nuivaa jengiä svenssoneissa on? Ja miten suhtautuvat uusiin linjauksiin?
pääkaupunkilaiset ovat varmasti suureksi osaksi mokumielisiä, kuten myös suomenkieliset. Maalla on sitten eri jutut, tokkopa siellä kauheasti mietitään maahanmuuttoasioita.
Quotepääkaupunkilaiset ovat varmasti suureksi osaksi mokumielisiä, kuten myös suomenkieliset.
Itse ja kaikki lähipiirissäni pääkaupunkiseudulla olemme rasssisti. Syynä
lähinnä juuri mokukeskittymät. Minä kuvittelisin että maaseuduilla ei oltaisi
niin jyrkkinä, koska vähäinen mokukeskittymä jne.
Pientä yhteenvetoa lähihistoriasta. Tästä puuttuu mm "laivaseminaarin" uudemmat vastoinkäymiset mutta eiköhän tämäkin selitä vahvan ruotsalaisuuden heikkenemistä vaikka RKP sitä halusi niin kovasti ajaa.
Negatiivisia asioita "svenskhetenille" vuosituhannen alussa.
- RKP menettänyt 11.000 jäsentä 1995-2003 välisenä aikana eli noin 30% jäsenistään
- Borgåbladet irtisanoitui RKP:stä ja pakkoruotsin kannattamisesta
- Pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjotuksista
- RKP menetti 3 edustajaa eduskuntavaaleista
- RKP menetti kaikki valiokunnat kun edustajat vähenivät
- Varuboden poistui Helsingistä
- Ruotsinkielisiä kuntia kaksikielistyi. Enää mantereella on vain 3 ruotsinkielistä kuntaa.
- Ruotsinkielisten ekaluokkalaisten määrä romahti 20% Helsingissä. Vaasassa on myös oppilaskato ruotsinkielisissä kouluissa. Eri puolilla svenskfinlandia ruotsinkielisiä kouluja lopetellaan ja joitakin yhdistetään suomenkielisten koulujen kanssa.
- Huvudstadbladet meni tilaajakadon vuoksi tabloidiksi eikä muutos auttanut. Lisäksi Hbl tekee 3milj. euroa tappiota joka paikataan Forumin kauppakeskuksen vuokratuloilla (kesäaikana ei maanantaina ilmesty v 2009).
- Lilla Teatern ei pystynyt pystyssä omin voimin.Se yhdistettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Kaupunki ei suostumaksamaan Lilla Teaternin velkoja.
- Vantaa luopui kokonaan ruotsista A-kielenä. 2000 oppilaan joukosta ei saatu kasaan 12 oppilaan ryhmää. Lisäksi ruotsin kielikylvyt Vantaalla lopetetaan syksyyn mennessä.
- Kielilain lisäruotsitus herättänyt ärtymystä poliisikoulussa. Lisäksi tutkimuksissa HUS:in tai Länsi-Uudenmaan sairaanhoitopiireissä ei käytännössä osata ruotsia.
-Ateneumin Albert Edelfelt näyttelyn juhlakirjaa ei julkaistu ruotsiksi, mikä herätti svenskfinlandissa suurta tyrmistystä
-Folktingetin Mickwitz osoitti pelkäävänsä Suomalaisuuden liittoa viittaamalla tähän HS:ssä ja FST:n Obsin ohjelmassa toimittaja väitti tarkoitushakuisesti perättömiä SL:stä ja joutui perumaan väitteensä.
-Vaasassa esim. lautamiesten ruotsintaitoon ollaan hyvin pettyneitä
-Espoon valtuusto hylkäsi kielisäännön tiukentamisen rkp:n vastustuksesta huolimatta
-Ruotsin kielen kirjoittajien määrä laski ensimmäisissä pakkoruotsittomissa kirjoituksissa merkittävästi ja rkp kiljui hyvitystä lehtien palstoilla ja tv:ssä
-Vartijoiden ja poliisien kielitaitovaatimuksia lievennettiin huomattavasti, vaikka vuoden alussa poliisien asennetta ruotsin kieleen yritettiin muuttaa positiivisemmaksi
-Tuoreen selvityksen mukaan Kokkolassa on hyvin vaikea saada palvelua ruotsiksi, ja myös Porvoossa "svensk serviceen" ollaan pettyneitä.
-Suomi Puhuu-ohjelman katsojapalautteessa ei ollut yhtään pakkoruotsia puolustavaa viestiä ja rkp:n johtoa ja pakkoruotsia arvosteltiin Yle:ssä avoimesti ensimmäisen kerran.
-Tuula Haatainen ei suostunut antamaan 100 000 euron summaa rkp:n käskystä suomalaisten lisäpakkoruotsitukseen.
Negatiivista mainosta on aiheutunut :
- Pietarsaaren apartheid
- RKP:n toiminta YO-rakenneuudistuksen aikana.
- RKP:n perusteettomat 2 ministerinpaikkaa vaa'ankieliasemassa
- Kielilaki. Mediapimennossa hyväksytty ilman kustannusselvityksiä
- Wideroosin voimakas yritys saada Suomen Pankin perusvaranto juuri kielilain hyväksymisen kynnyksellä.
- Enestam yritti kieltää suomenkielisiltä kalastajilta pääsyn ruotsinkielisille vesille
- RKP runnoi pohjoismaisen investointipankin kieleksi ruotsin vaikka itse ruotsin valtio oli valmis pelkästään englantiin.
- Kiristyneet kielivaatimukset ovat vaikeuttaneet poliisien rekrytointia. Nyt ruotsinkielellä ohittaa oikean pätevyyden
-Ida Asplundin lausunnot, jotka tuomittiin useilta tahoilta vaarallisiksi ja sopimattomiksi
-Ahvenanmaan häikäilemätön rasismi
-Kokkolan kielikiista
Galluppeja
- 80% 30-vuotiaista suomenruotsalaisista elää täysin suomenkielellä siten että ruotsi on vain koti ja kaverikieli.
- 70% vastustaa pakkoruotsia
- 50% nuorista haluaa yksikielisen suomen
- 47% suomalaisista suhtautuu negatiivisesti RKP:hen
- 30% nuorista suhtautuu myönteisesti suomenruotsalaisiin
- RKP:n kannatus toistuvasti alle 4%, pian eduskunnan pienin puolue
-1.5% valitsee ruotsin A-kieleksi.
-Uusin gallup: rkp 3,8%
- RKP:n johtaja Jan Erik Enestam on gallupin mukaan putoamassa eduskunnasta.
Henkilöstömuutoksia
- Junell-Kousa, tammisaaren lähes eniten saanut RKP:läinen loikkasi SDP:hen
- Håkan Nordman, pohjanmaan RKP:n vahva ehdokas lopettaa politiikan
- Bjarne Kallis, kristillisten johtaja ja innokas pakkoruotsin kannattaja lopettaa politiikan
- Alexander Stubb ei suostunut RKP:n EU vaaliehdokkaaksi
- Rosenberg-Wolff irtisanottiin yo-lautakunnasta koska hän kannatti pakkoruotsia
- Michael Sandbacka loikkasi RKP:stä Helsingin kunnanvaltuustossa
- Feldt-Ranta siirrettiin pois opetusministerin erityisavustajan paikalta koska hän oli ruotsinkielisten demarien puheenjohtaja.
Tulevaisuuden ongelmia
- Pohjanmaalla kova kato RKP:ssä. Monet nykyiset ehdokkaat vaihtavat toisiin puolueisiin.
- Paavo Lipponen alkoi julkisesti vinoilemaan Enestamille vaikka ennen oli RKP:n takuumies.
- RKP:n kannatus laskee kovaa tahtia
- Ruotsinkielisiä kouluja suljetaan kovaa tahtia.
-Tammisaaren ruotsinkielinen synnytyssairaala aiotaan lakkauttaa
- RKP:n kielipolitiikkaa suoraan kritisoivia kirjoituksia on jatkuvasti kaikissa lehdissä
-Folktingetin puheenjohtajavaaleista muodostumassa farssi. Lisäksi tutkimusten mukaan suomenruotsalaiset, etenkin nuoret, eivät tiedä folktingetistä yhtään mitään.
- FST menee kokonaan omaksi kanavaksi. Sitä katsotaan vain 3min/päivä. Tulevaisuudessa vaikea perustella kanavan olemassa oloa.
- Aarne Wessberg siirtyy pois YLE:n johdosta. Hänen aikana on ollut lähes täysin pimento kielipolitiikasta.
-Voimakkaan suomenkielisen muuttoliikkeen vuoksi kielisuhteet ovat muuttumassa yhä useammissa ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa. Esim. Pernajassa kouluissa on tänä vuonna ensimmäisen kerran enemmän suomen- kuin ruotsinkielisiä ekaluokkalaisia.
-Folktingetin kokouksessa Helsingin yliopiston kielitieteilijä Leif Höckerstedt totesi suomenruotsalaisten olevan nyt keskellä kielenvaihtoprosessia ruotsista suomeksi, mutta media vaikenee tästä.
-Valitukset ruotsinkielisen palvelun puuttumisesta ruotsinkielisissä lehdissä ovat arkipäivää ja myös suomenkielisissä lehdissä ruotsin kielen asemaa kritisoivat kirjoitukset ovat lisääntyneet.
einosakarille puoli internettiä ja papukaijamerkki :P
Quote from: pavor nocturnus on 11.09.2009, 12:12:24
Quotepääkaupunkilaiset ovat varmasti suureksi osaksi mokumielisiä, kuten myös suomenkieliset.
Itse ja kaikki lähipiirissäni pääkaupunkiseudulla olemme rasssisti. Syynä
lähinnä juuri mokukeskittymät. Minä kuvittelisin että maaseuduilla ei oltaisi
niin jyrkkinä, koska vähäinen mokukeskittymä jne.
Silti vihreät ovat toisiksi suurin puolue mittauksissa.
Maaseudulla on varmasti terveemmät (perinteisemmät) asenteet noin yleensä, mutta en usko, että heitä kovin kiinnostaa maahanmuutto kun se ei hypi omille silmille.
Quotemutta en usko, että heitä kovin kiinnostaa maahanmuutto kun se ei hypi omille silmille.
Tätä yritin sanoa.
Quote from: pavor nocturnus on 11.09.2009, 13:43:03
Quotemutta en usko, että heitä kovin kiinnostaa maahanmuutto kun se ei hypi omille silmille.
Tätä yritin sanoa.
Vaan etpä sieltä kovasti mokujakaan löydä, siis "tavallisten" ihmisten keskuudesta.
Niinkuin sanoit, se mikä ei itseä kosketa ei yleensä myöskään kiinnosta. Puoleen eikä toiseen.
Quote from: Nationalisti on 11.09.2009, 12:06:27
pääkaupunkilaiset ovat varmasti suureksi osaksi mokumielisiä, kuten myös suomenkieliset. Maalla on sitten eri jutut, tokkopa siellä kauheasti mietitään maahanmuuttoasioita.
Jåå-å.... sellaisia
varmasti suureksi osaksi mokumielisiä, kuten myös suomenkieliset.
Tästähän kertoo omaa karua kieltään myös se, että ruotsinkielisessä koulussa aikaansa viettänyt
Tony Halme nousi perussuomalaisten kansanedustajaksi maaliskuussa 2003 saatuaan vaaleissa 16 390 ääntä, mikä on enemmän kuin samassa vaalipiirissä ehdolla olleen vaalit voittaneen keskustan silloisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen äänimäärä.
Quote from: Aldaron on 10.09.2009, 18:13:30
Itse sanoisin, että siinä on ainakin toinen puoli totta. Suomalaiset ovat paljon enemmän ruotsalaisten kaltaisia, monessakin mielessä, kuin moni haluaisi tunnustaa.
Olen täysin toista mieltä, sillä Ruotsin asutushistoria kertoo aivan jotain muuta, eli ruotsalaiset ovat paljon enemmän suomalaisten kaltaisia, kuin moni ruotsalainen haluaisi tunnustaa!
Quote from: Nanfung on 11.09.2009, 15:47:43
Quote from: Aldaron on 10.09.2009, 18:13:30
Itse sanoisin, että siinä on ainakin toinen puoli totta. Suomalaiset ovat paljon enemmän ruotsalaisten kaltaisia, monessakin mielessä, kuin moni haluaisi tunnustaa.
Olen täysin toista mieltä, sillä Ruotsin asutushistoria kertoo aivan jotain muuta, eli ruotsalaiset ovat paljon enemmän suomalaisten kaltaisia, kuin moni ruotsalainen haluaisi tunnustaa!
Oletko tullut ajatelleeksi, että lopputulos on silloinkin aivan sama? Jos A on B:n kaltainen, silloin myös B on tietenkin A:n kaltainen. Se että populaatiot ovat sekoittuneet varsin reippaasti sekä historian että esihistorian aikana lienee selviö.
Ei tuo kovin monimutkaista päättelytaitoa vielä vaadi...
Vähän niitä lupaamiani väestötilastoja, tällä kertaa tilanne 31.12.2008. Suomen väestöä äidinkielen mukaan voi tarkastella vaikka kymmenen vuoden ikäluokkaryhminä. Ryhminä tilastossa suomenkieliset, ruotsinkieliset ja vieraskieliset. Alkuperäisessä tilastossa on mukana neljäntenä vielä saamenkieliset, mutta koska heidän osuutensa joka ikäryhmässä on alle 0.0%, olen yksinkertaisuuden vuoksi jättänyt heidät pois.
Ensin maan koko väestö (kaikki ikäluokat yhdessä). Tästä saadaan se keskiarvo, johon eri ikäryhmien tietoja verrataan.
Suomenkieliset 90.9%
Ruotsinkieliset 5.4%
Vieraskieliset 3.6%
Vanhin ikäryhmä ensin, eli vähintään 70-vuotiaat:
Suomenkieliset 92.4% (+1.5% suhteessa keskiarvoon)
Ruotsinkieliset 7.0% (+1.6%)
Vieraskieliset 0.6% (-3.0%)
Sitten 60-69-vuotiaat:
Suomenkieliset 92.8% (+1.9%)
Ruotsinkieliset 6.1% (+0.7%)
Vieraskieliset 1.1% (-2.5%)
50-59-vuotiaat:
Suomenkieliset 92.7% (+1.8%)
Ruotsinkieliset 4.9% (-0.5%)
Vieraskieliset 2.4% (-1.2%)
40-49-vuotiaat:
Suomenkieliset 90.8% (-0.1%)
Ruotsinkieliset 4.8% (-0.6%)
Vieraskieliset 4.4% (+0.8%)
30-39-vuotiaat:
Suomenkieliset 88.5% (-2.4%)
Ruotsinkieliset 4.9% (-0.5%)
Vieraskieliset 6.5% (+2.9%)
20-29-vuotiaat:
Suomenkieliset 89.2% (-1.7%)
Ruotsinkieliset 4.8% (-0.6%)
Vieraskieliset 6.0% (+2.4%)
10-19-vuotiaat:
Suomenkieliset 90.8% (-0.1%)
Ruotsinkieliset 5.7% (+0.3%)
Vieraskieliset 3.5% (-0.1%)
0-9-vuotiaat:
Suomenkieliset 90.2% (-0.7%)
Ruotsinkieliset 5.7% (+0.3%)
Vieraskieliset 4.1% (+0.5%)
Vähän yhteenvetoa:
Suomenkielisten prosenttiosuus on koko väestön keskiarvoa korkeampi vain yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
Ruotsinkielisten prosenttiosuus on keskiarvoa korkeampi
a) yli 60-vuotiaiden ja
b) 0-20-vuotiaiden keskuudessa.
Vieraskielisten prosenttiosuus on keskiarvoa korkeampi
a) 20-49-vuotiaiden ja
b) 0-10-vuotiaiden keskuudessa.
QuoteOletko tullut ajatelleeksi, että lopputulos on silloinkin aivan sama? Jos A on B:n kaltainen, silloin myös B on tietenkin A:n kaltainen. Se että populaatiot ovat sekoittuneet varsin reippaasti sekä historian että esihistorian aikana lienee selviö.
Ei tuo kovin monimutkaista päättelytaitoa vielä vaadi...
Päätelmä on aivan oikea, mutta jos jonkun niin sinun Aldaron luulisi olevan
sitä mieltä että suomalaisen ja ruotsalaisen luonteenlaadussa on eroja.
Tämä on stereotypia (joka on kyllä kuolemassa): Ruotsalaiset ovat hilpeitä,
juovat snapseja ja laulavat iloisia ralleja. Suomalaiset ovat synkkiä,
kittaavat viinaa ja laulavat melankolisia lauluja kuolemasta ja menetyksestä.
QuoteAha.
Veit sanat suustani.
Ruotsinkielinen = vanhemmat ristii lahkoon, tai laitat lapun maistraattiin.
Muun kieliset = Nykyisen kehityksen valossa... elä?
Ja kirskikkana päälle. Olkoot vaikka 10% väestöstä ruotsinkielisiä "virallisesti"
se ei tee heistä kyseisen hegemonian orjia.
Jos vieraskielisiä käsitellään ei-suomalaisina, niin ruotsinkielisten osuus suomalaisista on hienoisesti suurempi kuin ylläolevat luvut antavat ymmärtää. Ikäluokassa 0-9 heidän määränsä on 5,94 % ja ikäluokassa 30-39 5,25 %. Ei niin että sillä olisi sen kummempaa merkitystä, mutta mielelläni itse käsittelisin ryhmien osuuksia ilman mm. lorvipaikanhakijoita.
Miksi helvetissä minun pitäisi opiskella jonkun pienen vähemmistön kieltä, jota en missään tarvitse? Opiskelevatko ruotsalaiset pakolla Suomea? Tuomitsen jyrkästi tällaisen herkkähipiäisen vähemmistön hyysäämiseen ja nuolennan.
Quote from: 1 on 11.09.2009, 18:23:47
Miksi helvetissä minun pitäisi opiskella jonkun pienen vähemmistön kieltä, jota en missään tarvitse? Opiskelevatko ruotsalaiset pakolla Suomea?
Eivät opiskele, jos "ruotsalaiset" tarkoittaa Ruotsin asukkaita.
Opiskelevat mitä suurimmassa määrin pakollisena ja alkaen jo ala-asteen kolmannelta, mikäli tarkoitat suomenruotsalaisia.
Quote from: Aldaron on 11.09.2009, 17:05:43
Ei tuo kovin monimutkaista päättelytaitoa vielä vaadi...
Voisin antaa selventävän vastauksen tähän, mutta valitettavasti logiikka ei ole sallittua tällä palstalla?
Missä logiikka on muka kielletty? Kirjoitin itse tämän ketjun säännöt ja olen sellainen Mimosa, että pahoitan herkästi mieleni tällaisesta ilkeämielisestä vihjailusta, joka on lisäksi 5§ nojalla kielletty. Päivä porttikieltoa. Nih!
T. M.E
Quote from: Turkulaine on 11.09.2009, 18:18:36
Jos vieraskielisiä käsitellään ei-suomalaisina, niin ruotsinkielisten osuus suomalaisista on hienoisesti suurempi kuin ylläolevat luvut antavat ymmärtää. Ikäluokassa 0-9 heidän määränsä on 5,94 % ja ikäluokassa 30-39 5,25 %. Ei niin että sillä olisi sen kummempaa merkitystä, mutta mielelläni itse käsittelisin ryhmien osuuksia ilman mm. lorvipaikanhakijoita.
Tuolla tavoin laskettuna saadaan seuraavat luvut, ensin kaikista suomalaisista (jos suomalaisiksi lasketaan vain suomen- ja ruotsinkieliset):
Suomenkieliset 94.4%
Ruotsinkieliset 5.6%
Yli 70-vuotiaat:
Suomenkieliset 92.9% (-1.5% keskiarvoon verrattuna)
Ruotsinkieliset 7.1% (+1.5%)
60-69-vuotiaat:
Suomenkieliset 93.8% (-0.6%)
Ruotsinkieliset 6.2% (+0.6%)
50-59-vuotiaat:
Suomenkieliset 94.9% (+0.5%)
Ruotsinkieliset 5.1% (-0.5%)
40-49-vuotiaat:
Suomenkieliset 95.0% (+0.6%)
Ruotsinkieliset 5.0% (-0.6%)
30-39-vuotiaat:
Suomenkieliset 94.7% (+0.3%)
Ruotsinkieliset 5.3% (-0.3%)
20-29-vuotiaat:
Suomenkieliset: 94.9% (+0.5%)
Ruotsinkieliset: 5.1% (-0.5%)
10-19-vuotiaat:
Suomenkieliset: 94.1% (-0.3%)
Ruotsinkieliset 5.9% (+0.3%)
0-9-vuotiaat:
Suomenkieliset: 94.1% (-0.3%)
Ruotsinkieliset: 5.9% (+0.3%)
Yhteenveto:
Suomenkielisten prosenttiosuus on keskiarvoa korkeampi 20-59-vuotiaiden keskuudessa.
Ruotsinkielisten prosenttiosuus on keskiarvoa korkeampi
a) yli 60-vuotiaiden
jab) 0-19-vuotiaiden keskuudessa.
Suomenruotsalaisten hätäkokous pidettiin siis laivalla 2006. Ei voitu todeta muuta kuin
-Ruotsin kielen asema kansalliskielenä on heikentynyt
-suomenkielisten ruotsinkielentaito heikentynyt
-yhä harvempi suomenkielinen näkee ruotsin osana kansallisidentiteettiä
-aggressiivinen suhtautuminen ruotsinkieleen on yleistynyt
-neutraalien suomenkielisten mielestä suomenruotsalaisten saaga on pian päättynyt
-ymmärrys ruotsinkielisiin erityisratkaisuihin valtionhallinnossa on vähentynyt.
Ole Norrback toteaa, että 1990-luvulla RKP sai kaiken tahtomansa - nyt ei enää juuri mitään.
Ahneudella on yleensä ikävä päätös.
SR Sisuradio/Valter Vilkko:
"Sairaat suomenkieliset eivät saa puhelinneuvontaa
Sairaanhoitoneuvonta on viimeisen vuosikymmenen aikana tehnyt työtä yhden valtakunnallisen numeron ja yhtenäistettyjen palveluiden eteen. Tällä hetkellä sairaanhoitoneuvontaa yhteisestä numerosta huolimatta ei kuitenkaan anneta valtakunnallisella tasolla, vaan maakäräjittäin. Tukholmassa neuvontaa voi ruotsin lisäksi saada arabiaksi, serbiaksi, kroatiaksi ja bosniaksi - muttei suomeksi.
"Det finns ett jätte behov att hitta en lösning på det här"
Vuonna 2002 Tukholman maakäräjät suunnitteli myös pilottiprojektina suomenkielisen puhelinpalvelun avaamista. Kim Nordlander ei kuitenkaan pysty sanomaan miksi suunnitelma ei toteutunut.
Kim Nordlander kertoo, että sairaanhoitoneuvonnan maankattavia toimintoja parhaillaan uudelleenarvioidaan ja myös suomenkielisistä palveluista keskustellaan. Tällä hetkellä puhelut sairaanhoitoneuvonnan valtakunnalliseen numeroon ohjautuvat automaattisesti sen maakäräjän keskukseen, jonka alueelta puhelu tulee. Tulevaisuudessa yksi vaihtoehto olisi se, että puhelu tarvittaessa voitaisiin yhdistää muualla maassa istuvalle, vähemmistökieltä puhuvalle henkilölle."
Samalla tavoin kuin suurimpien vakuutusyhtiöiden (Folksam mm) asiakaspalvelussa. Neuvontaa annettiin 14 kielellä mutta ei suomen kielellä. Ihan nyt viime aikoina kovan "pommituksen" jälkeen on suomen kielikin ilmaantunut kielivalikoimaan.
juu, helfinlandssvensk :P
Kieliasioista yleisemmin, nykyinen pakko lienee osoittanut olevansa täydellinen floppi... kun tuhansien tuntien ja 9v pakollisen opiskelun jälkeen osaa jotain tämän kaltaista "huv paevä, minä olla suomi, asutti suomi. Nimi on Pekka".
En tiedä kumpaako pitäisi lähettää häpeäpaaluun, koululaista vaiko opettajaa että moisella on päästetty eteenpäin.
Toisesi erinäiset kiellot. Saaneeni muistuttaa eräästä aikaisemmasta kieltoyrityksestä. Siinä tämä bobrikovi ammuttiin. Pitäisikö menetellä jotenkin toisin, samanlaisessa tilanteessa myöhempään?
Mitä tulee erinäisiin instituutioihin, ovat ne usein jo itserahoitteisella pohjalla. Koskee jopa kouluja, vaikka tämä onkin virallisesti kiellettyä touhua ;)
Mutta voisihan sitä huvikseen lähteä laskeskelemaan maksetut ja kulutetut verot ja katsoa mihin jäädään. Mikäli joku oikeasti uskoo verorahoilla loisimisen olevan geneettinen ominaispiirre.
Ja paljon puhutaan kustannuksissa kääntää kaikki viranomaismateriaali molemmille kielille... mutta ei se todellisuus ole ihan sitä. Oli laatija kuka tahansa, ensin se laaditaan suomeksi.. ja mikäli ehditään saattaa ilmestyä myös ruotsiksi. En usko että edes 30% virallisesta materiaalista on molemmilla, puhumattakaan siitä bulkista (99,9%+) viranomoistyöskentelyssä -sisäiset paperit.
Ja jos oikein hauskan ajatusleikin haluaa, niin mikäköhän on maan virallinen kieli? Oli ruotsi, lisättiin venäjä, lisättiin suomi, poistettiin venäjä. Näin kronologisessa järjestyksessä.
Quote from: Totuusko? on 27.07.2009, 08:06:58
Toki Suomen kulttuuriperimästä on paljon ruotsinkielisten aikaansaannosta. Mistähän luulet sen oikein johtuvan? Olisiko niin, että suomenkieli, jota toki puhuttiin paljolti "rahvaan" parissa ei ollut saavuttanut vielä virallista asemaa? "Sivistyneistö", mistä varmasti juontaa suomenruotsalaisten parissa vieläkin havaittavissa oleva ylimielisyys ja elitismi, puhui ja opiskeli toki ruotsia. Näinollen myös heidän tuotoksensa ovat olleet ruotsinkielisiä. Tuosta ei kannata kovin pitkälle kantavia johtopäätöksiä vielä tehdä. Tämä uskomus "sivistyneestä kielestä" on kantanut yllättävän pitkälle ja siihen syyllistyy valitettavasti ihan suomenkielisetkin,
Niin, jos oli opintoja takana... kuten ylioppilaslakki, tai oli kaupunkilainen. Ei taida monikaan nykyinen suomalainen kaupunkilainen voivan sanoa että heillä on kolmea tai edes kahta kaupunkisukupolvea takana.
Mitenköhän olisi pitänyt suhtautua luku ja kirjoitustaidottomiin maalaisjuntteihin? Rakkaudella, mutta tietyllä ylemmyydentunteella kuitenkin katsottu.
Taisi kuitenkin toimia ihan kivasti, kun nämä suomea mukamas vihaavat svekomaanit loivat suomalaisen kansallisaatteen.
Täällä taas, ja suoraan asiaan... ;D
Voisiko joku pakkoruotsittamisen puolustajista ihan rehellisesti ja avoimesti kertoa, että mikä siinä ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kieleksi aiheuttaa suomenruotsalaisesta näkökulmasta katsottuna eniten pelkoa? Mihinkään muuhun kuin "X":n pelkoon ei pakkoruotsin puolustaminen voi perustua. Hyötynäkökulma on aikansa elänyttä propagandaa.
Quote from: Totuusko? on 12.09.2009, 13:27:35
Täällä taas, ja suoraan asiaan... ;D
Voisiko joku pakkoruotsittamisen puolustajista ihan rehellisesti ja avoimesti kertoa, että mikä siinä ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kieleksi aiheuttaa suomenruotsalaisesta näkökulmasta katsottuna eniten pelkoa? Mihinkään muuhun kuin "X":n pelkoon ei pakkoruotsin puolustaminen voi perustua. Hyötynäkökulma on aikansa elänyttä propagandaa.
En lukeudu puolustajiin, mutta hbl:ää (joka muuten sisältää jotain ihan muuta kuin samma på svenska.. ja ah niin harvat tietävät tästä mitään..) lukeneena voi sanoa että:
* palvelu äidinkielellä katoaa, koska ei voida vaatia virkamiehiltä
* "lisäisi suvaitsemattomuutta, koska vähäinenkin kosketuspinta katoaa" (suger djupt som argument!)
* uhkaa muuttaa opettajien arkipäivää, monet ruotsisnopettajat puhuvat äidinkielenään ruotsia ja jos heidän tuntinsa katoavat, joutusivat löytämään uutta opetettavaa tms
Quote from: ikki on 12.09.2009, 13:56:50
* palvelu äidinkielellä katoaa, koska ei voida vaatia virkamiehiltä
Luulisi että aika vähän saa suomenkielisellä alueella suullista palvelua ruotsiksi. Lomakkeet ja kirjalliset hommat hoitunevat vastaisuudessakin ruotsiksi kun äidinkielenään puhuvat tai vapaaehtoisesti oppineet niitä käsittelevät.
Quote* "lisäisi suvaitsemattomuutta, koska vähäinenkin kosketuspinta katoaa" (suger djupt som argument!)
Pakkoruotsi tuntuu lisäävän suvaitsemattomuutta. Miten se lisää "kosketuspintaa" jossain Savossa täytyykin olla jotain salatiedettä.
Quote* uhkaa muuttaa opettajien arkipäivää, monet ruotsisnopettajat puhuvat äidinkielenään ruotsia ja jos heidän tuntinsa katoavat, joutusivat löytämään uutta opetettavaa tms
Tämä on aito ongelma. Maahanmuuttoakin varmasti edistetään juuri siksi että hyysärikoneisto saa paisua ja ylläpitää elinkeinoaan. Saisi laittaa pihalle koko sakin minun puolesta. Ruotsinopettaja on kuitenkin ihan rehellinen ammatti eikä siihen ole opiskeltu siksi, että saisi kusta suomalaista silmään vaan siksi, että porukka oppisi toista kansalliskieltä.
Minun mallissani tosin oikeus ruotsin kielen oppimiseen tulisi säilyttää silloinkin kun koulussa on vain pieni ryhmä halukkaita. Näin ollen suuri osa saisi pitää hommansa. Toisaalta kielen opiskelun kokonaismäärä ei saisi vähentyä ja ruotsin opettajat voisivat opettaa muuta kieltä. Useat ruotsinopettajat osaavat englantia ja harkitsemisen arvoinen idea olisi valinnainen tuplaenglanti. Eli kahden valinnaiskielen viikkotuntimäärä englantia, sitä kun ei nykymaailmassa liian hyvin voi osata.
Quote from: Totuusko? on 12.09.2009, 13:27:35
Täällä taas, ja suoraan asiaan... ;D
Voisiko joku pakkoruotsittamisen puolustajista ihan rehellisesti ja avoimesti kertoa, että mikä siinä ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kieleksi aiheuttaa suomenruotsalaisesta näkökulmasta katsottuna eniten pelkoa? Mihinkään muuhun kuin "X":n pelkoon ei pakkoruotsin puolustaminen voi perustua. Hyötynäkökulma on aikansa elänyttä propagandaa.
Lukeudun suomenruotsalaisuuden puolustajiin mutta pakkoruotsin vastustajiin. Kuten aikaisemmin tässä ketjussa olen tuonut esille, pakkoruotsi heikentää ruotsinkielen jo ennestään huonoa imagoa ja lisäksi ylläpitää harhaa ruotsinkielen muka vahvasta asemasta Suomessa.
Tosiasia on, että ruotsinkieli on lähes ainoa kansallinen vähemmistökieli Euroopassa joka heikkenee eikä vahvistu, ja mm Euroopan neuvostossa kansallisten vähemmistökielten parissa työskentelevä Johan Häggman on luonnehtinut ruotsinkielen nykyistä asemaa Suomessa surkeaksi. Suomenruotsalaiset ovat tähän osittain itse syypäitä koska on ylläpidetty käsitystä kielten (suomi/ruotsi) tasavertaisuudesta ja korostettu "kansallista kaksikielisyyttä", sen sijaan että olisi vedottu vähemmistöasemaan ja vaadittu kielen säilyttämistä ja vahvistamista niillä maantieteellisillä alueilla joilla sitä perinteisesti on puhuttu. Itsenäisyytemme alkuaikoina olisi ollut mahdollista saada aikaan maakuntakohtainen kielirajoja seuraava jako alueisiin, joilla olisi ollut itsehallinto mm kieliasioissa (vrt Sveitsi, Italian Etelä-Tiroli, Espanja). Nykypäivänä tämä juna on auttamattomasti mennyt, ja perinteisesti ruotsinkieliset alueet ovat lähes poikkeuksetta jo vahvasti suomenkielistyneet.
Pakkoruotsin puolestapuhujat pelkäävät, että pakkoruotsista luopuminen merkitsisi ruotsinkielelle kuoliniskua koska silloin myös olisi luovuttava virkamiesruotsista. Ilman virkamiesruotsia taasen nykymuotoista kielilakia ei voida toteuttaa. Totuus kuitenkin on, ettei sitä tänäkään päivänä kyetä noudattamaan ja näyttää myös vahvasti siltä, ettei sen noudattamiseen enää edes tosissaan pyritä. Eli jos ruotsinkielisten rakenteiden alasajo jatkuu, on ruotsinkieli joka tapauksessa mennyttä pakkoruotsilla tai ilman. Pakkoruotsista kiinnipitäminen lähinnä nopeuttaa tätä kehitystä, sillä niin kauan kun kielilaki on muodollisuutena voimassa, voidaan siihen vedoten sulauttaa ruotsinkielistä hallintoa suomenkieliseen "koska kielilaki (muka) takaa ruotsinkielisten palvelujen säilymisen". Jos pakko- ja virkamiesruotsi poistettaisiin, olisi Suomessa tosissaan mietittävä muita keinoja kansallisen vähemmistön säilyttämiseksi ja turvaamiseksi - ellei Suomi sitten halua kyseenalaista kunniaa kansallisen kielivähemmistön tuhoamisesta, sen jälkeen kun on ensin kansainvälisillä areenoilla loputtomiin korostettu Suomen kielilainsäädännön erinomaisuutta.
Quote from: Aldaron on 11.09.2009, 17:36:43
Vähän niitä lupaamiani väestötilastoja, tällä kertaa tilanne 31.12.2008. Suomen väestöä äidinkielen mukaan voi tarkastella vaikka kymmenen vuoden ikäluokkaryhminä. Ryhminä tilastossa suomenkieliset, ruotsinkieliset ja vieraskieliset. Alkuperäisessä tilastossa on mukana neljäntenä vielä saamenkieliset, mutta koska heidän osuutensa joka ikäryhmässä on alle 0.0%, olen yksinkertaisuuden vuoksi jättänyt heidät pois.
Tuohan on tuttua kirjoitusta ja osoittaa, että RKPläinen mamutuspolitiikka toimii: Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi. Asiaa on joskus pahkaloitu jopa hesarissa, jossa turvapaikan saanut kurdi ihmetteli, kuinka hän on kirjoissa ruotsinkielisenä, eikä osaa muuta kuin kurdia, ja ei saa opetusta suomeksi, ja näin työllisty....
Sama koskee niitä thaimaalaisia, joita raahataan närpiöön TE-keskuksen tuella: samalla heidät myös ruotsalaistetaan.
ruotsinkielisten määrä on sen verran pieni, että muuttoliike näkyy tilastoissa enemmän kuin suomenkielisten.
kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.
Tietysti myös pohjanmaalla syntyvyys on muuta maata suurempi, mutta se koskee myös suomenkielisiä.
Aldaron tuo jälleen kerran esille sen faktan, miksi pakkoruotsin vastustaminen kuuluu maahanmuuttofoorumille: Kun pakkoruotsia ei enää ole, ei ole tarvetta keinotekoiseen kielipoliittiseen maahanmuuttokikkailuun, ja RKPkin voi lopettaa mokuilun.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:42:29
Tuohan on tuttua kirjoitusta ja osoittaa, että RKPläinen mamutuspolitiikka toimii: Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:42:29kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.
En usko ilman lähdettä.
Quote from: Aldaron on 09.09.2009, 10:54:58
Quote from: EL SID on 08.09.2009, 16:31:23
Quote from: Aldaron on 07.09.2009, 22:46:21
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 18:28:10
Taidan muuten tietääkin miksi RKP eteni. Mutta miten on, osaatko sinä selittää sen, että RKP:n kannatuksen viimeaikainen trendi on ollut täysin päinvastainen kuin olet luullut?
minä tiedän. Pohjalainen oli ennen vaaleja haastatellut alueelle raahattuja maahanmuuttajia. He pitivät vaalien tärkeimpänä asiana turvata ruotsinkielisten oikeudet.
Taidat nyt puhua EU-vaaleista etkä kunnallisvaalien uusintakierroksesta joka koski vain Karkkilaa, Kauniaisia ja Vihtiä. RKP:han asetti ehdokkaita Kauniaisissa ja Vihdissä (ei siis Karkkilassa) ja eteni viime syksyn kunnallisvaaleihin verrattuna 1.7%, kun näitä kolmea kuntaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
Ei silti, kyllähän RKP eteni EU-vaaleissakin. Maahanmuuttajat tosin äänestävät aika laiskasti ja valtaosa ihan muita puolueita kuin RKP:tä (monet esim. Vihreitä tai demareita), joten EU-vaalien menestyksen tärkeimpänä taustatekijänä näkisin kyllä jotain ihan muuta kuin maahanmuuttajien äänet, nimittäin seuraavan perustotuuden:
RKP:n kannatus ruotsinkielisten (mukaan lukien tietysti kaksikieliset) keskuudessa lisääntyy aina kun eräs suomenruotsalaisiin vihamielisesti suhtautuva vähemmistöryhmä (joka haluaisi uskotella edustavansa suomenkielisten enemmistöä) pitää tavallista kovempaa meteliä, ja tästähän löytyy viime ajoilta monta esimerkkiä.
Vielä kerran, jotta sanoma menisi varmasti perille: mitä enemmän julkisuudessa (netti mukaan lukien) esiintyy vihamielistä asennetta suomenruotsalaisia kohtaan, sitä enemmän ne ruotsin- ja kaksikieliset, jotka eivät yleensä kannata RKP:tä, siirtyvät RKP:n kannattajiksi ja sitä korkeammaksi ruotsinkielisten äänestysprosentti nousee.
Varsin ymmärrettävä psykologinen reaktio, mutta eiväthän ruotsin kielen ja ruotsinkielisten kiihkeimmät vastustajat tätä tietenkään käsitä. On hienointa mahdollista ironiaa, että juuri nämä ihmiset tulevat tahtomattaan toimineeksi RKP:n parhaina vaalityöntekijöinä...
Nuo mainitsemasi maahanmuuttajathan suorastaan kuulostavat onnistuneen kotouttamisen malliesimerkeiltä. Kaipa siellä missä he asuvat on sitten osattu tehdä jotain oikeinkin. Tosin merkitystä kotoutuksen helppouden tai vaikeuden kannalta on kyllä myös sillä, mistä maasta tai maista he ovat. Onko sinulla siitä tietoa, tai peräti linkki kyseiseen juttuun?
mielenkiintoista logiikkaa: kun ei enää keskustella pakkoruotsista, niin RKPn kannatus laskee ja pakkoruotsi poistuu. meneeköhän se noin? 8)
jatkossa voidaan sitten unohtaa kaikki kriittinen keskustelu maahanmuutosta, koska näin kukaan ei äänestä maahanmuuttomyönteisesti ja maahanmuuttolait tiukkenevat, ihan itsellään!!!!! ;D ;D
Äskeisissä paikallisvaaleissa virtasi raha: KOK ei saanut enää kokoon samoja summia kuin viime vaaleissa, eikä siten kannattajiaan liikkeelle (haa, KOKkareiden kannattajat ovat siis ovat helppojen mainosten mainosten uhreja, heihinn tehoaa toisto ja yksinkertaisuus, ei asiapohja ;) ) mutta RKPn tuki Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland-nimiseltä järjestöltä ei ole pienentynyt,(tuki
tänä vuonna 875 000 euroa. Aika pieniä centtejä nuo Nova-groupin "lahjusrahat") ja kun RKPllä on edelleen monopoli ruotsinkieliseen tiedottamiseen (HSS-media, YLEn ruotsinkielinen ohjelmisto), ei voi muuta odottaakaan.
http://www.uusisuomi.fi/raha/68490-tassa-ovat-rkpn-rahoittajat
Seuraavista vaaleista tulee mielenkiintoiset: nyt ei enää kukaan uskalla tukea KOKkareita tai keskustaa, joten tilalle saattaa sitten tulla ruotsinkielisten säätiöitten raha ja se tuskin katsoo hyvällä RKPn tiputtamista hallituksesta.....
Olen aikaisemminkin väittänyt, että pakkoruotsin poistossa on kyse kansan etu vastaan suuri raha. MOT.
Siksi en uskokaan että pakkoruotsi poistuisi demokraattisin keinoin.
Quote from: Aldaron on 09.09.2009, 20:12:08
Quote from: kverty on 09.09.2009, 14:23:48
Tilanne on melko uusi, kiitos internetin. Ei olla totuttu moiseen arvosteluun kun sitä ei ennen ole voitu esittää.
Lehdistö ja muu media on aina voinut käsitellä tätäkin aihetta aina kun aihetta on toimituksen mielestä löytynyt. Tietääkseni meillä oli sensuuri lehdistössä ja muussa mediassa viimeksi sota-aikana. Vielä 30-luvulla muuten kirjoiteltiin kielikysymyksestä hyvinkin räväkästi, kun maata yritettiin ihan tosissaan (mutta huonolla menestyksellä) muuttaa yksikieliseksi. Kekkosen ajan osittainen itsesensuuri taas koski idänsuhteitä, ei kielikysymystä.
Pohjalaisessa asiasta keskustelleen jatkuvasti. viimeksi tänään pääkirjoituksessa:
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=447163
ja yleisönosastolla:
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=447113
Pohjalaisen ja alueella toimivan median on pakko pitää asiaa esillä, koska se kuohuttaa ja koskettaa sen lukijoita. Muuten lukijoilla olisi edessään jokin muu lehti.
Sitä, miksei hesari ja muu media pidä ääntä pakkoruotsista ja miksi esimerkiksi HS, SUOMI24n ja iltalehden keskustelupaikoista ollaan hanakasti sensuroida tätä keskustelua, on sitten toinen asia (money talks) joka liittyy täälläkin olleeseen "siionin viisaiden pöytäkirjaan". Olen käynyt jonkin verran ruotsinkielisillä keskustelupalstoilla, enkä hämmästy enää mistään...
1930-luvulla ruotsinkielinen pääoma oli vieläkin suurempi, joten se siitä....
Quote from: Aldaron on 10.09.2009, 09:36:22
Quote from: kverty on 09.09.2009, 21:39:10
Kaiken kaikkiaan, Suomen nuoriso on kahden kääpiökielen häkissä, kuten Erkki Niskanen lausui.
Nuo kaksi "kääpiökieltä", kuten Niskanen suomea ja ruotsia nimittää, sattumoisin ovat erittäin keskeinen osa kansallista identiteettiämme. Tuntuu hieman erikoiselta, että Suomalaisuuden Liiton väki puhuu suomen kielestä noin vähättelevään ja epäkunnoittavaan sävyyn. Jos mennään tuolle molempia kansalliskieliämme väheksyvälle linjalle ja halutaan luopua "hyödyttömien kääpiökielten" opiskelusta, olisi loogista vaatia englantia (tai jotain muuta laajemmalle levinnyttä kieltä) Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi ja koulujen ainoaksi opetuskieliksi.
Tiedän kokemuksesta, että tässä ketjussa kaikki täytyy aina vääntää moneen kertaan rautalangasta, koska muuten joku aina ymmärtää (tai tulkitsee) väärin. Tämän vuoksi lisään, että itse en kannata Suomen muuttamista englanninkieliseksi valtioksi vaan olen, kuten minut tuntevat ihmiset tietävät, samalla linjalla kuin kaikki muutkin isänmaalliset suomalaiset: kaksikielisyyslinjalla (suomi ja ruotsi).
ilmeisesti Ole Norrback ja Christoffer Taxell eivät ole mielestäsi isänmaallisia?
Kieliasioissa RKPn käyttämä Taxelin doktriini kuuluu että: kaksikieliset ratkaisut johtavat yksikielisyyteen, eli ruotsinkielisten tulee välttää kaksikielisiä ratkaisuja.
Doktriini on jälleen kerran pulpahtanut esille (Pohjalainen 10.9.) kun Vaasan yliopiston johtoon valittiin mies, joka on sen innokas kannattaja, eli Ole Norrback. Vaasassa jo lyödään vetoa siitä, koska kaksikielisetä yliopistosta tulle yksikielinen, eli ruotsinkielinen.
Quote from: Henkipatto on 10.09.2009, 17:08:49
Quote
sinä taas unohdat, ettei silloisessa, eli siirtomaa-ajan suomessa suomenkielisellä ollut mahdollisuuksia kohota siihen asemaan kuin Topelius tai Runeberg.
Kuitenkin suomenkielinen Lönnrot toimi lääkärinä, journalistina, Helsingin yliopiston suomen kielen professorina ja nousi jo omana aikanaan arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan suomen kielen uudistajana.
Eli ei vääristellä kohtuuttomasti.
Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:22:52
Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?
No on siinä murhetta kerrakseen. Miten ihmeessä Suomesta tuli koskaan mitään hyvää vaikka se ruotsin kieli kykenee pilaamaan kaiken? Ja tiedoksi sinulle että ne, joista tulee suurmiehiä, kykenevät opettelemaan yhden vieraan kielen. Minäkin olen kyennyt opiskelemaan vieraalla kielellä ja minä olen sentään pienmies.
Quote from: Aldaron on 10.09.2009, 18:13:30
Quote from: Henkipatto on 10.09.2009, 17:08:49
Quote
Oppikouluun pääsy oli muuten aivan yhtä helppoa tai vaikeaa suomen- kuin ruotsinkielisenkin talonpoikaiskodin pojille.
kieleltä kuin se suomenruotsin versio, jota täällä Helsingissä puhutaan.
Suomi tuli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1863 alkaneen 20-vuotisen siirtymäkauden aikana. Kun tutustuu 1800-luvun valtiopäiväasiakirjoihin, ne on painettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa vuonna 1902.
Suomen nimittäminen "siirtomaaksi" on sama asia kuin kutsuisi niitä Ranskan osia (esim. Bretagne ja Ranskan Baskimaa) "siirtomaiksi" joissa paikallinen enemmistökieli on perinteisesti ollut jokin muu kuin ranska, joka, kuten tunnettua, on Ranskan ainoa virallinen kieli.
suomenkielisen oli edelleenkin vaikeampi päästä kouluun, koska hän joutui ensin opettelemaan kokonaan vieraan kieleen. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä ei näitä ongelmia ollut, sillä murre-erot ovat loppujen lopuksi aika pienet. Sama kuin pohjalainen olisi opetellut turun murretta.
hyvä että otit puheeksi 1800-luvulla tapahtuneen vääryyden. Vuonna 1863 sovittiin, että suomen kieli on ruotsin kanssa samalla viivalla joka asiassa. Kuten itsekin huomasit, näin tapahtui vasta vuonna 1902, eli lähes 40-vuoden jälkeen. Svennomaanit, kuten RKPn esikuva (ainakin se jakaa mitaleja tämän miehen nimissä) Axel Olof Freudenthal, pystyivät hidastamaan suomen kielen ja siis enemmistön kielen nousua tasa-arvoiseksi 20 vuotta pidemmän ajan kuin alunperin sovittiin. Vasta sitten suomalaisuuden hyökyaalto pyyhkäisi tieltään tämän epäkohdan. Ei ihme, että RKP on ylpeä tuosta miehestä.
Minulla sopii, että ruotsinkieltä kohdeltaisiin samoin kuin ranskassa Bretagnea ja Baskia. Hyvä että sinullekin.
Quote from: Turkulaine on 10.09.2009, 19:15:14
Quote from: Michael on 10.09.2009, 18:30:31
Onko tietoa suomenruotsalaisten jälkeläisistä? Ovatko he sen verran itsepäisiä, että opettavat heille ruotsia suomen sijasta?
Kaikki ihmiset jotka ovat taustastaan ja kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeitä, haluavat että heidän jälkeläisensä tulevat osaksi samaa jatkumoa. Jos me odotamme sitä itseltämme, tulee meidän suoda se muillekin.
Mitä muuhun keskustelussa esitettyyn tulee, niin ennustan että tämänhetkinen kansainvaellusten aika tulee varmuudella mutta armottomasti osoittamaan miten harmiton vähemmistö suomenruotsalaiset ovat olleet.
tässä osassa suomea tänne vaeltanut vähemmistömme on pääasiassa ruotsinkielistä. ainakin virallisesti.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:22:52
Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?
Ja vielä tähän puheenvuoroon, jossa mielestäni katkeruus on sumentanut järjen. Tuohon maailmanaikaan asiat olivat vielä aika paljon heikommin kuin tänään. Se, että yleensä suomalaiset äidinkielestään huolimatta saivat käydä koulua oli hyvä asia ja palveli silloisia ja tulevia polvia. Koulutustraditio, materiaalit ja instituutiot olivat olemassa ruotsin kielellä ja riittävän hyvät. Kokonaisen koulujärjestelmän luominen alaluokista yliopistoon kirjallisesti vähän käytetyllä kielellä ei onnistunut noin vain.
Siihen kuitenkin siirryttiin kun aika oli kypsä ja maassa oli riittävästi koulutettua suomenkielistä väkeä. Olkoonkin ruotsin kielellä koulutettua, mutta edes koulutettua. Vertakaan ei tarvinnut vuodattaa asian puolesta ja täällä me nyt kirjoitamme suomeksi ja saamme käydä koulut omilla kielillämme. Jommalla kummalla meistä on vääristynyt kuva Suomen kielihistoriasta.
Quote from: pavor nocturnus on 11.09.2009, 13:43:03
Quotemutta en usko, että heitä kovin kiinnostaa maahanmuutto kun se ei hypi omille silmille.
Tätä yritin sanoa.
Jonkun Jalasjärven ainoa mamu on paikallisen juustotehtaan palkkaama sveitsiläinen juustomestari. Yritä siinä sitten kertoa niille maahamuuton ongelmista.
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 15:57:12
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:42:29
Tuohan on tuttua kirjoitusta ja osoittaa, että RKPläinen mamutuspolitiikka toimii: Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:42:29kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.
En usko ilman lähdettä.
Siitä vain etsimään Oravaisten käräjäpöytäkirjoja. Asian esille nostanut, silloisen Pohjalaisen, nykyisen Kalevan päätoimittaja Markku Mantila
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markku_Mantila
on keskustellut kieli ja pakolaispolitiikasta leivättömän pöydän äärellä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/mediait/2008/01/601696
tosin kolmosen uutisointi on samaa tasoa kuin tapaus halla-ahossa, eli jotain mainitaan, kaikkea ei, mutta kielipoliittisesta väittämästä ei tullut tuomiota.
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 16:27:18
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:22:52
Lönnrötin elämä oli esimerkki siitä, miten suomenkielisiä kohdeltiin sen ajan suomessa: saadakseen paremman sosiaalisen aseman, mies joutui ensin opettelemaan ruotsin ja sitten opiskelemaan ruotsinkielissä kouluissa. Kuinka monelta suomenkieliseltä järjestely vei mahdollisuuden parempaan elämään, eli kuinka monta suurmiestä me olemme menettäneet?
No on siinä murhetta kerrakseen. Miten ihmeessä Suomesta tuli koskaan mitään hyvää vaikka se ruotsin kieli kykenee pilaamaan kaiken? Ja tiedoksi sinulle että ne, joista tulee suurmiehiä, kykenevät opettelemaan yhden vieraan kielen. Minäkin olen kyennyt opiskelemaan vieraalla kielellä ja minä olen sentään pienmies.
jostain syystä naisväki piti minua nuorempana suurmiehenä, siis ennen kuin minusta tuli ukkomies ja ne seikkailut jäivät historiaan....
Aikoinaan suhteet merkitsivät enemmän kuin nyt. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä oli myös suhteita, suomenkielisellä vain mullassa olleet kädet.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:50:29
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 15:57:12
En usko ilman lähdettä.
Siitä vain etsimään Oravaisten käräjäpöytäkirjoja.
Eli minun tulee joko uskoa sinua tässä asiassa tai etsiä jotain epämääräisiä käräjäpöytäkirjoja, joiden sisällöstä ei ole mitään takeita? Vakuuttavaa.
Milloin käräjäpöytäkirjoista on tullut epämääräisiä? Silloin kun ruotsinmielinen saattaa löytää niistä epämiellyttäviä asioita.
Kyllä tuo ruotsin kauppaaminen (verovaroilla) jo eräissä lähtömaissa on sen verran ikävän kuuloinen juttu että RKP & co saa edelleen röyhkeän ja vain omaa asiaa ajavan mainetta entistä enemmän.
Tulee mieleen pressavaalit jolloin Rehn oli ehdokkaana. Silloin Pohjanmaalla hankittiin "vapaaehtoisia" vaaliavustajiksi. Kierreltiin sitten vanhainkoteja ym. "Olihan se Elisabeth Rehn, eikö vain..."
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 17:09:57
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:50:29
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 15:57:12
En usko ilman lähdettä.
Siitä vain etsimään Oravaisten käräjäpöytäkirjoja.
Eli minun tulee joko uskoa sinua tässä asiassa tai etsiä jotain epämääräisiä käräjäpöytäkirjoja, joiden sisällöstä ei ole mitään takeita? Vakuuttavaa.
täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:
Quote from: EL SID on 04.08.2009, 18:52:07
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 27.07.2009, 16:26:04
Quote from: Turkulaine on 27.07.2009, 16:20:51Quote3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.
Siteeraan Aldaronia tästä ketjusta:
Quote1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
odotan edelleenkin tilastotietoa siitä, että tampereelle pääsee helpommin lääkikseen kuin ruotsinkieliset omankieliseen ahjoonsa.....
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg171583.html#msg171583
Quote from: kverty on 12.09.2009, 17:23:39
Milloin käräjäpöytäkirjoista on tullut epämääräisiä? Silloin kun ruotsinmielinen saattaa löytää niistä epämiellyttäviä asioita.
Sanoin etten usko että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä ennen kuin saan jotain näyttöä. Sain vastaukseksi wikipedialinkin ja uutisen jostain käräjöinnistä; kumpikaan ei maininnut mitään noista käytännöistä. Lisäksi sain kehotuksen mennä Oravaisiin kaivamaan jotain käräjäpapereita, joiden aiheesta, ajankohdasta ja sisällöstä ei ollut mitään tietoa. Aika epämääräistä.
Pyydän teitä hartaasti
keskittymään siihen mitä luette ja kirjoitatte sen sijaan että roiskitte sinne sun tänne ja leimaatte muita milloin ruotsinmielisiksi ja milloin miksikin. Tästä ei tule muuten yhtään mitään.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 17:26:59
täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:
En ole saanut mitään faktaa sen väitteesi tueksi että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä. Olen saanut vain ohjeet mennä Oravaisiin, eikä se ole mielestäni faktaa.
Lisäksi en voi käsittää mitä tilastotietoa odotat minulta. Viittauksessasi olen joskus aiemmin kysynyt:
QuotePitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
Miten tämän kysyminen velvoittaa minua hakemaan sinulle jotain tilastotietoa?
Tulkitsen tällaisen alkeellisestakin johdonmukaisuusperiaatteesta piittaamattomuuden tarkoitukselliseksi kiusanteoksi.
Tästä ei tule muuten yhtään mitään.
No sitten voit harkita palstan vaihtoa.
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 18:02:27
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 17:26:59
täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:
En ole saanut mitään faktaa sen väitteesi tueksi että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä. Olen saanut vain ohjeet mennä Oravaisiin, eikä se ole mielestäni faktaa.
Lisäksi en voi käsittää mitä tilastotietoa odotat minulta. Viittauksessasi olen joskus aiemmin kysynyt:
QuotePitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
Miten tämän kysyminen velvoittaa minua hakemaan sinulle jotain tilastotietoa?
Tulkitsen tällaisen alkeellisestakin johdonmukaisuusperiaatteesta piittaamattomuuden tarkoitukselliseksi kiusanteoksi.
Pohjalaisen juttu maanmuuttajista ja kielitaidosta löytyy pohjalaisen arkistosta. Tästä eteenpäin en voi auttaa:
http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false
keskustelu, johon aikoinaan sekaannuit ja joka jäi sinulta kesken, oli se, että ruotsinkieliset pääsevät paremmin helpommin lukemaan lääkäriksi kuin suomenkieliset. Pakkoruotsittajien vastaväite on ollut se, että Helsingin yliopistoihin on muutenkin vaikea päästä opiskelemaan, mutta maakuntayliopistoihin helpompi. Siksi pyysinkin sinulta todisteita siitä, mihin maakuntayliopistoon pääsee helpommin opiskelemaan lääketiedettä kuin ruotsinkielisten ruotsinkielisen yliopiston vastaavalle linjalle.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 21:11:09
Pohjalaisen juttu maanmuuttajista ja kielitaidosta löytyy pohjalaisen arkistosta. Tästä eteenpäin en voi auttaa:
http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false
Jos sinäkään et kykene löytämään lähdettä, miten oletat että minä kykenen? Jos
sinä väität jotain niin
sinä esität todisteet etkä ohjaa yleisöäsi etsimään niitä lehtien arkistoista tai Oravaisten käräjäoikeudesta.
Quotekeskustelu, johon aikoinaan sekaannuit ja joka jäi sinulta kesken, oli se, että ruotsinkieliset pääsevät paremmin helpommin lukemaan lääkäriksi kuin suomenkieliset. Pakkoruotsittajien vastaväite on ollut se, että Helsingin yliopistoihin on muutenkin vaikea päästä opiskelemaan, mutta maakuntayliopistoihin helpompi. Siksi pyysinkin sinulta todisteita siitä, mihin maakuntayliopistoon pääsee helpommin opiskelemaan lääketiedettä kuin ruotsinkielisten ruotsinkielisen yliopiston vastaavalle linjalle.
Minä en edelleenkään ole mielestäni väittänyt yhtään mitään mikä edellyttäisi että joudun etsimään sinulle tilastotietoa. Lisäksi minä en ole vastuussa yhteisön nimeltä "pakkoruotsittajat" jutuista. Joten jos joku "pakkoruotsittaja" jossain väittää jotain niin älä minulta kysele perusteita.
Mielestäni Kverty voisi harkita palstan vaihtoa. Jos ruotsin kielen vastustaminen on tärkein teema niin tämä palsta on ehkä sopivampi:
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3565
Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi. :D
Tämä kommentti saa minut haistamaan verta: uusi eksponenttibannin uhri... Päivä kirjoituskieltoa tästä hyvästä.
T: M.E
Quote from: do.ut.des on 12.09.2009, 23:14:49
Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi. :D
Tämä liittyy vain ohuesti kielikysymykseen, mutta haluan korjata tuon poskettoman ja ilmeisen vahingoniloisen väittämän.
QuotePerinteisesti hyvän työllisyystilanteen Närpiössä talouskehitys tuli yllätyksenä. Kun viime vuonna toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli 233, tällä hetkellä kotitalouksia on 384. Kasvua on lähes 65 %.
QuoteNärpiön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 5-6 prosenttia. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Yvonne Linden toivoo, että huippu olisi jo saavutettu. Närpiössä taantuma on iskenyt teollisuuteen, kasvihuoneala on pärjännyt hyvin.
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2009/09/toimeentulotukihakemusten_maara_kasvanut_koko_alueella_995722.html
Edelleen. Vaikka kuinka kiukuttaisi se, että Suomessa on ruotsinkielisiä, niin yrittäkää keskittyä ja pysyä totuudessa.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:56:09
Aikoinaan suhteet merkitsivät enemmän kuin nyt. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä oli myös suhteita, suomenkielisellä vain mullassa olleet kädet.
Mitähän "suhteita" säätyläisväestöön on vaikka opintielle lähteneen närpiöläisen talonpoikaiskodin pojalla muka voinut olla? Täsmälleen yhtä paljon (=tuskin ollenkaan) kuin hänen kauhavalaisella vastineellaan. "Suhteet" säätyläistöön lienevät sekä Närpiössä että Kauhavalla rajoittuneet siihen, että paikallinen kirkkoherra on rippikoulussa tai kinkereillä huomannut, että pojassa voisi olla ainesta korkeampiin opintoihin ja käynyt sopimassa asiasta pojan isän kanssa.
Ruotsinkielistä (oikeammin: paikallista pohjoisgermaanista kielimuotoa, ei suinkaan mitään normiruotsia puhuvaa) maalaisrahvasta ei millään kriteereillä voi pitää etuoikeutettuna väestöryhmänä sääty-yhteiskunnan ajan Suomessa.
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46
Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi. Lisäksi ruotsin opetuksen pakollisuus pitäisi poistaa välittömästi. Tai toisin sanoen, valtion ei yleensäkään pitäisi päättää siitä, mitä kieliä ihmisten tulee opiskella.
Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.
Tuo ohjelmasi ei sattumoisin voi toteutua laillista tietä ennen kuin saat kaksi kolmasosaa eduskunnasta omalle kannallesi (viite: perustuslain 17§ ja 73§).
Selkokielellä: ei tule onnistumaan. Onneksi.
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46
Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi.
Tarkoitatko todella että peruskoulussa vieraiden kielten tunnit tulisi olla maksullisia? Eihän siinä ole mitään järkeä jos yleensä ilmaista koulutusta tarjotaan.
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.
Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 23:58:37
Quote from: do.ut.des on 12.09.2009, 23:14:49
Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi. :D
Tämä liittyy vain ohuesti kielikysymykseen, mutta haluan korjata tuon poskettoman ja ilmeisen vahingoniloisen väittämän.
QuotePerinteisesti hyvän työllisyystilanteen Närpiössä talouskehitys tuli yllätyksenä. Kun viime vuonna toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli 233, tällä hetkellä kotitalouksia on 384. Kasvua on lähes 65 %.
QuoteNärpiön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 5-6 prosenttia. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Yvonne Linden toivoo, että huippu olisi jo saavutettu. Närpiössä taantuma on iskenyt teollisuuteen, kasvihuoneala on pärjännyt hyvin.
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2009/09/toimeentulotukihakemusten_maara_kasvanut_koko_alueella_995722.html
Edelleen. Vaikka kuinka kiukuttaisi se, että Suomessa on ruotsinkielisiä, niin yrittäkää keskittyä ja pysyä totuudessa.
Anteeksi virheellinen väittämäni. En voinut vastustaa kiusausta. Ehkä luku olisi sitten oikea jos puhutaan tomaattituesta. Epäilen, että mainittu 65% ei riittäisi tähän. Noh, Närpes on Närper. Heitä täytyy ymmärtää - tai ainakin yrittää. :D
Quote from: Turkulaine on 13.09.2009, 00:25:57
Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.
Pitäisi pikemminkin olla niin päin, että ruotsinkieliset maksavat suomenkielisten massiiviset pakkoruotsituskulut ja me suomenkieliset maksamme ruotsinkielisten pakkosuometuskulut.
Katsottaisiin sitten, kuinka kauan ruotsinkieliset pitäisivät pakkoruotsia rikkautena. :D
Quote from: do.ut.des on 13.09.2009, 07:53:52
Quote from: Turkulaine on 13.09.2009, 00:25:57
Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.
Pitäisi pikemminkin olla niin päin, että ruotsinkieliset maksavat suomenkielisten massiiviset pakkoruotsituskulut ja me suomenkieliset maksamme ruotsinkielisten pakkosuometuskulut.
Katsottaisiin sitten, kuinka kauan ruotsinkieliset pitäisivät pakkoruotsia rikkautena. :D
Erittäin hyvä ja kannatettava asia! Kyllähän ärkoopeeläiset varmaan saisivat jotenkin tästä omansa pois, onhan tämän entisen siirtomaaisännän naurettavan pikkukielen vielä naurettavamman ja jopa suomettuneen murteen pakkosyöttö koko kansalle valtaisa rikastava rikkaus!
Koko posse ottaa sitten ja muistelee mitä hyvään käytökseen kuuluu ja mitä ei. Kone kiinni hetkeksi jos ei muuten onnistu.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:42:29
Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi.
Sama koskee niitä thaimaalaisia, joita raahataan närpiöön TE-keskuksen tuella: samalla heidät myös ruotsalaistetaan.
kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.
No vastataan nyt sitten tuohonkin.
a) Se että virkailija "ohjailisi" maahanmuuttajan merkitsemään esim. ruotsin
äidinkielekseen olisi varsin raskaan luokan virkavirhe. Korkeintaan voi tervettä järkeä käyttäen kuvitella, että ruotsinkielisenemmistöisissä tai virallisesti yksikielisisti ruotsinkielisissä kunnissa (esim. usein mainitsemasi Närpiö) virkailija saattaa ehdottaa ruotsia maahanmuuttajan
asiointikieleksi viranomaisten kanssa, mikä on täysin eri asia kuin kyseisen henkilön virallinen
äidinkieli, joka tieto löytyy ylempänä samasta kaavakkeesta. On huomattava, että
asiointikieli voi olla
vain suomi tai ruotsi, ei koskaan maahanmuuttajan oma äidinkieli (ellei se satu jo valmiiksi olemaan jompi kumpi näistä). Jos merkitsee äidinkielekseen suomen tai ruotsin, asiointikielikohtaa ei täytetä. On myös huomattava, että asiointikielikohtaa ei ole pakko täyttää. Käsittääkseni tällöin viranomaiset asioivat maahanmuuttajan kanssa asumiskunnan enemmistökielellä, joka toimii siis tavallaan default-kielenä.
Eräät ovat tässä ketjussa väittäneet, että ruotsin asiointikielekseen valinneet muka näkyvät tilastoissa ruotsinkielisinä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Äidinkielitilastot ovat
äidinkielitilastoja, eivät
asiointikielitilastoja.
b) Jos väittämäsi pitäisi paikkansa ja nämä ns. muhammedit, kuten heitä nimität (tai edes osa heistä), merkittäisiin tilastoihin ruotsinkielisenä, sen pitäisi näkyä ruotsinkielisten keskimääräistä suurempana prosenttiosuutena
työikäisten ikäluokista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ruotsinkielisten prosenttiosuus on keskimääräistä korkeampi
vain vähintään 60-vuotiaiden
ja 0-19-vuotiaiden ikäluokissa.
Olen jo aikaisemmin selittänyt, mistä ruotsinkielisten keskimääräistä korkeampi prosenttiosuus nuorimmista ikäluokista johtuu. Tähän on kaksi syytä, joista merkittävämpi on se, että kasvava enemmistö kaksikielistä perheistä kirjaa lastensa äidinkieleksi ruotsinkielisen vanhemman äidinkielen, enimmäkseen siksi, että tällaisen taustan omaavista lapsista nykyään suurin osa käy koulunsa ruotsiksi ja viranomaiset jakavat resursseja kouluille sen mukaan, miten paljon eri kieliryhmiin kuuluvia lapsia kuuluu mihinkin ikäluokkaan. Esim. Helsingissä ruotsinkielisten ala-asteiden oppilaista lienee nykyisin suurin piirtein kaksi kolmasosaa kaksikielisten kotien ruotsinkielisiksi rekisteröityjä ja noin 10% samanlaisten kaksikielisten kotien
suomenkielisiksi rekisteröityjä lapsia. On huomattava, että viranomaiset
eivät ota noita suomenkielisiksi rekisteröityjä, ruotsiksi koulunsa käyviä lapsia lukuun arvoidessaan ruotsinkielisten ala-asteiden tarvitsemia resursseja. Tämä tiedostetaan kaksikielisissä perheissä vähitellen yhä paremmin, mistä on seurannut se, että vanhemmat enenevässä määrin rekisteröivät lapsensa sen kielen mukaan, jolla heidän on tarkoitus käydä koulunsa.
Tästä löytyy runsaasti tutkimustietoa.
Toinen syy on se, että keskimääräinen ruotsinkielinen äiti synnyttää nykyisin hieman enemmän lapsia kuin keskimääräinen suomenkielinen. Tämäkin oli aikaisemmin toisin päin. Tosin tämän tekijän tilastollinen merkitys ei ole yhtä suuri kuin tuon ensiksi mainitun tekijän, sillä ero ei ole kovin merkittävä.
Syy, miksi Ruotsin kiet edelleen pakkosyötetään, on että Suomi ei ole demokraattinen valtio. Jos suoritettaisiin kansanäänestys asiasta, pakkoruotsi loppuisi. Ihmiset nyt eivät kertakaikkiaan syty entisen siirtomaavallan kielelle ja tilanne ei muutu. Kun poliitikkopolvi nuorenee ja entiset nuoleskelijat eläköityvät, siirrytään yhden virallisen kielen tilanteeseen kivuttomasti.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:35:58
Quote from: Aldaron on 10.09.2009, 18:13:30
Quote from: Henkipatto on 10.09.2009, 17:08:49
Quote
Oppikouluun pääsy oli muuten aivan yhtä helppoa tai vaikeaa suomen- kuin ruotsinkielisenkin talonpoikaiskodin pojille.
kieleltä kuin se suomenruotsin versio, jota täällä Helsingissä puhutaan.
Suomi tuli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1863 alkaneen 20-vuotisen siirtymäkauden aikana. Kun tutustuu 1800-luvun valtiopäiväasiakirjoihin, ne on painettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa vuonna 1902.
Suomen nimittäminen "siirtomaaksi" on sama asia kuin kutsuisi niitä Ranskan osia (esim. Bretagne ja Ranskan Baskimaa) "siirtomaiksi" joissa paikallinen enemmistökieli on perinteisesti ollut jokin muu kuin ranska, joka, kuten tunnettua, on Ranskan ainoa virallinen kieli.
Minulla sopii, että ruotsinkieltä kohdeltaisiin samoin kuin ranskassa Bretagnea ja Baskia. Hyvä että sinullekin.
Tähän pieni täsmennys niille, joilta mahdollisesti meni ohi, mitä El Sid tulee tässä sanoneeksi. Ranskassahan yhteiskuntapolitiikka on perinteisesti tähdännyt kaikkien kielellisten ja etnisten vähemmistöjen assimilointiin. Ranska on kaikkialla Ranskan alueella ainoa virallinen kieli ja kaikkien yhteiskunnan ylläpitämien koulujen ainoa opetuskieli. Bretagne ja Ranskan Baskimaa eivät tietenkään ole mitään poikkeuksia.
Vielä selvemmin sanottuna, jotta kaikki ihan varmasti ymmärtäisivät: El Sidin suosittelema "Ranskan esimerkki" kielipolitiikassa tarkoittaisi tietenkin sitä, että
ainoa virallinen kieli Suomessa ei vain valtakunnan vaan myös paikallistasolla kuntia myöten sekä kaikkien yhteiskunnan ylläpitäminen koulujen
ainoa opetuskieli olisi suomi.
El Sid on aikaisemminkin suoraan ilmaissut vastustavansa yhteiskunnan ylläpitämän ruotsinkielisen koulutuksen olemassaoloa Suomessa, ja useampi tämän foorumin kirjoittajista on ollut samaa mieltä tästä asiasta hänen kanssaan.
Sinänsä on pakko antaa rehellisyyspisteitä sellaisille vastapuolen edustajille kuin El Sid, jotka täysin avoimesti kertovat, miten pitkälle he ovat valmiita menemään taistelussaan ruotsin kieltä vastaan. Se että kaikki tietävät missä mennään on aina hyvä lähtökohta. Tosin tässä tapauksessa se toimii lähtökohtana vain sille, että todetaan olevamme eri kannoilla. Minkäänlaatuinen poliittinen yhteistyö El Sidin kannalla olevien kanssa ei luonnollisestikaan tule kyseeseen.
Vielä pari sanaa logiikasta. Se että tietyn virallisesti yksikielisen valtakunnan alueella on maakuntia, joissa suurin osa kansasta puhuu perinteisesti jotain muuta kieltä ei tee näistä alueista "siirtomaita", jos laki ei kerran tee mitään eroa oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen näiden maakuntien asukkaiden ja muiden valtakunnan kansalaisten välillä (Suomi silloin kun se kuului Ruotsiin, Bretagne ja Ranskan Baskimaa nykyisin). Siitä, että totean, että näitä alueita ei millään yleisesti hyväksytyillä kriteereillä voi kutsua siirtomaiksi, ei millään logiikalla seuraa (vaikka El Sid näin väittääkin), että väittäisin tilanteen olevan jotenkin esikuvallinen ja ideaalinen näiden vähemmistökielten säilymisen kannalta.
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 00:19:52
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46
Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi. Lisäksi ruotsin opetuksen pakollisuus pitäisi poistaa välittömästi. Tai toisin sanoen, valtion ei yleensäkään pitäisi päättää siitä, mitä kieliä ihmisten tulee opiskella.
Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.
Tuo ohjelmasi ei sattumoisin voi toteutua laillista tietä ennen kuin saat kaksi kolmasosaa eduskunnasta omalle kannallesi (viite: perustuslain 17§ ja 73§).
Selkokielellä: ei tule onnistumaan. Onneksi.
Tuo on harvinaisen typerä argumentti, jota olet käyttänyt tässä ketjussa monta kertaa ennenkin: vastustat ehdotettua lainmuutosta sillä naurettavalla perusteella, että eduskunnassa ei tällä hetkellä ole tälle lainmuutokselle riittävää kannatusta.
Tuolla logiikalla voit vastustaa ihan mitä tahansa poliittista mielipidettä, jota ei kannata riittävä enemmistö eduskunnasta.
Voit vastustaa kaikkia tällä foorumilla esitettyjä maahanmuuttopoliittisia mielipiteitä, koska niitä ei tällä hetkellä kannata eduskunnan enemmistö.
Sinun on siis aivan turha osallistua tähän keskusteluun tai ylipäätään mihinkään poliittiseen keskusteluun tällä foorumilla tai ylipäätään mihinkään poliittiseen keskusteluun.
Voit lopettaa politiikasta keskustelemisen tarpeettomana ja keskittyä juttelemaan kavereidesi kanssa Big Brotherista.
Quote from: Sami Holmström on 13.09.2009, 13:01:53
Quote from: Turkulaine on 13.09.2009, 00:25:57
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46
Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi.
Tarkoitatko todella että peruskoulussa vieraiden kielten tunnit tulisi olla maksullisia? Eihän siinä ole mitään järkeä jos yleensä ilmaista koulutusta tarjotaan.
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.
Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.
Miten ruotsinkieliset muka maksavat opintonsa itse? Tietääkseni veroja ei ole korvamerkitty siten, että vain ruotsinkieliset maksaisivat ruotsin opetuksesta.
Tarkennetaan, että korkeakouluopetuksen tulisi olla maksullista eli kenenkään ei tarvitsisi maksaa tai kuluttaa aikaansa sellaisen kielen opiskeluun josta ei ole koskaan mitään hyötyä.
Peruskoulussa ei pitäisi olla mitään pakollisia kieliä suomen lisäksi (ja mitään kotouttavia kieliä ei pitäisi todellakaan opettaa verovaroin).
En näe mitään syytä miksi ruotsia puhuvat eivät voisi opiskella omissa kouluissaan ruotsiksi jos kerran ruotsia haluavat puhua.
Siitä mitä kirjoitat seuraa tietenkin, että nämä ruotsinkieliset koulut voisivat mielestäsi olla vain yksityisiä, sillä et myöntäisi niille verovaroja.
Quote from: Sami Holmström on 13.09.2009, 13:07:45
En kannata demorkatiaa
Saat täältä barrikadin toiselta puolelta pari rehellisyyspointsia periaatteellisen kantasi avoimesta esittämisestä. Itse lukeudun kyllä demokratian kannattajiin, mutta vaihtoehtoisten hallintomallien hyvien ja huonojen puolien pohdiskelu kuuluu ilman muuta sananvapauden piiriin. Ei demokratia minustakaan mikään
absoluuttinen ideaali ole (ihmiset kun ovat epätäydellisiä), mutta se on kuitenkin, Winton Churchilliä lainatakseni, "vähiten huono kaikista mahdollisista".
Quote from: Sami Holmström on 13.09.2009, 13:01:53
Quote from: Turkulaine on 13.09.2009, 00:25:57
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46
Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi.
Tarkoitatko todella että peruskoulussa vieraiden kielten tunnit tulisi olla maksullisia? Eihän siinä ole mitään järkeä jos yleensä ilmaista koulutusta tarjotaan.
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.
Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.
Miten ruotsinkieliset muka maksavat opintonsa itse? Tietääkseni veroja ei ole korvamerkitty siten, että vain ruotsinkieliset maksaisivat ruotsin opetuksesta.
Maksamalla veroja. Ruotsinkielisten maksama prosenttiosuus veroista on useastakin syystä korkeampi kuin ruotsinkielisten prosenttiosuus Suomen väestöstä.
Tarkempaa erittelyä siitä, miksi näin on, löytyy ylempänä tästä samasta ketjusta.
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Kyseinen kaavake on ilmoitusluontoinen eikä sitova. Äidinkielensä voi vaihtaa myöhemmin maistaraatissa tai tietokoneella.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Quote from: jupeli on 13.09.2009, 19:50:58
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Tuo myytti on käsitelty ylempänä tässä ketjussa.
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 22:19:41
Quote from: jupeli on 13.09.2009, 19:50:58
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Tuo myytti on käsitelty ylempänä tässä ketjussa.
Siis sinä olet käsitellyt? :-\
Quote from: EMS on 12.09.2009, 15:17:13
Lukeudun suomenruotsalaisuuden puolustajiin mutta pakkoruotsin vastustajiin. Kuten aikaisemmin tässä ketjussa olen tuonut esille, pakkoruotsi heikentää ruotsinkielen jo ennestään huonoa imagoa ja lisäksi ylläpitää harhaa ruotsinkielen muka vahvasta asemasta Suomessa.
Olet ilmeisesti kuitenkin itse suomenkielinen, koska suhtautumisesi pakkoruotsin poistoon vaikuttaisi enemmän järkipohjaiselta. Pakkoruotsia voidaan kyllä vastustaa järkisyin, mutta puoltaa ainoastaan tunnesyin. Tämän ovat myöntäneet monet ruotsinkielisetkin.
Quote from: EMS on 12.09.2009, 15:17:13
Tosiasia on, että ruotsinkieli on lähes ainoa kansallinen vähemmistökieli Euroopassa joka heikkenee eikä vahvistu...
Olen itse täsmälleen samaa mieltä. Tätähän ei tietyt fanaatikot tule koskaan myöntämään, kuten tässäkin ketjussa on monesti saanut huomata.
Quote from: EMS on 12.09.2009, 15:17:13
Itsenäisyytemme alkuaikoina olisi ollut mahdollista saada aikaan maakuntakohtainen kielirajoja seuraava jako alueisiin, joilla olisi ollut itsehallinto mm kieliasioissa (vrt Sveitsi, Italian Etelä-Tiroli, Espanja). Nykypäivänä tämä juna on auttamattomasti mennyt, ja perinteisesti ruotsinkieliset alueet ovat lähes poikkeuksetta jo vahvasti suomenkielistyneet.
Se oli silloin se. Minulla ei ole edelleenkään mitään tuollaista käytäntöä vastaan. Mikäli ruotsinkielisten väestöpohja kuntatasolla edustaisi enemmistöä, saisi ko. kunta määritellä itsenäisesti oman yksi-/kaksikielisyytensä ja sama tietysti suomenkielisten osalta. Suomen ja ruotsin ("toisen kotimaisen") opiskelu olisi valinnaista kaikissa kouluasteissa.
Quote from: EMS on 12.09.2009, 15:17:13
Pakkoruotsin puolestapuhujat pelkäävät, että pakkoruotsista luopuminen merkitsisi ruotsinkielelle kuoliniskua koska silloin myös olisi luovuttava virkamiesruotsista. Ilman virkamiesruotsia taasen nykymuotoista kielilakia ei voida toteuttaa. Totuus kuitenkin on, ettei sitä tänäkään päivänä kyetä noudattamaan ja näyttää myös vahvasti siltä, ettei sen noudattamiseen enää edes tosissaan pyritä. Eli jos ruotsinkielisten rakenteiden alasajo jatkuu, on ruotsinkieli joka tapauksessa mennyttä pakkoruotsilla tai ilman. Pakkoruotsista kiinnipitäminen lähinnä nopeuttaa tätä kehitystä, sillä niin kauan kun kielilaki on muodollisuutena voimassa, voidaan siihen vedoten sulauttaa ruotsinkielistä hallintoa suomenkieliseen "koska kielilaki (muka) takaa ruotsinkielisten palvelujen säilymisen". Jos pakko- ja virkamiesruotsi poistettaisiin, olisi Suomessa tosissaan mietittävä muita keinoja kansallisen vähemmistön säilyttämiseksi ja turvaamiseksi - ellei Suomi sitten halua kyseenalaista kunniaa kansallisen kielivähemmistön tuhoamisesta, sen jälkeen kun on ensin kansainvälisillä areenoilla loputtomiin korostettu Suomen kielilainsäädännön erinomaisuutta.
Hyviä näkökulmia. Toivottavasti muutkin kaksikielisyyden puolustajat näkisivät nenäänsä pidemmälle. Itse toivon ruotsinkielelle terveyttä ja pitkää ikää, mutta en pakkoruotsin, virkamiesruotsin tai kielikiintiöiden kautta.
Quote from: kverty on 14.09.2009, 10:49:06
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 22:19:41
Quote from: jupeli on 13.09.2009, 19:50:58
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Tuo myytti on käsitelty ylempänä tässä ketjussa.
Siis sinä olet käsitellyt? :-\
Esim.
Vastaus #653. Siinä on sanottu asiasta kaikki oleellinen. Lue se ajatuksella.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 11:49:46
Quote from: kverty on 14.09.2009, 10:49:06
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 22:19:41
Quote from: jupeli on 13.09.2009, 19:50:58
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Tuo myytti on käsitelty ylempänä tässä ketjussa.
Siis sinä olet käsitellyt? :-\
Esim. Vastaus #653. Siinä on sanottu asiasta kaikki oleellinen. Lue se ajatuksella.
Maahanmuuttajia "värvätään" jo eräissä lähtömaissa ruotsin kieleen. Verovaroilla. Miksi? Jotta saadaan ruotsinkielisiä, -mielisiä ja äänestäjiä RKP:lle. Kun omista ei enää löydy.
Quote from: kverty on 14.09.2009, 12:44:59
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 11:49:46
Quote from: kverty on 14.09.2009, 10:49:06
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 22:19:41
Quote from: jupeli on 13.09.2009, 19:50:58
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Tuo myytti on käsitelty ylempänä tässä ketjussa.
Siis sinä olet käsitellyt? :-\
Esim. Vastaus #653. Siinä on sanottu asiasta kaikki oleellinen. Lue se ajatuksella.
Maahanmuuttajia "värvätään" jo eräissä lähtömaissa ruotsin kieleen. Verovaroilla. Miksi? Jotta saadaan ruotsinkielisiä, -mielisiä ja äänestäjiä RKP:lle. Kun omista ei enää löydy.
Kuten sanoin, kyse on myytistä.
Perustelitko ehkä väitteesi? Et, koska et voinut.
Niinpä...
Kuten sanoin, kyse on myytistä.
Perustelitko ehkä väitteesi? Et, koska et voinut.
Niinpä...
Tottahan toki ruotsinmielisten täytyy ja kannattaa aloittaa värväykset jo lähtömaassa. Perustelut esitin myös. Jos sinä sanot sitä myytiksi, ei se tarkoita että se olisi myytti. Eihän keisarilla ole vaatteita, kaikki ei sitä vielä näköjään tajua. Olet uskossasi vahva. Suomessa on uskonnonvapaus.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 12:54:26
Kuten sanoin, kyse on myytistä.
Perustelitko ehkä väitteesi? Et, koska et voinut.
Niinpä...
Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa. Vielä on Pohjalaisen uutisarkisto ja Oravaisten käräjäoikeuspöytäkirjat katsomatta. Lienee ajan kysymys milloin saamme vahvistuksen salaliittoepäilyksille.
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." :D
On näet niin , että ruotsinkieli kyllä on Suomen ongelmista pienimpiä , itse asiassa lähes nolla.
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 16:38:53
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." :D
Niinpä. Tulee mieleen se, kun Kari Suomalainen antoi eräälle teokselleen mainion itseironisen nimen: "Viha etsii kohdetta".
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 16:38:53
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." Cheesy
On näet niin , että ruotsinkieli kyllä on Suomen ongelmista pienimpiä , itse asiassa lähes nolla.
Tuo on tietysti sinun mielipiteesi ja sinulla on siihen toki oikeus. Tosin joku muu voisi sanoa kurkatessaan hommafoorumiin noin yleisesti, että maahanmuutto on Suomen ongelmista pienimpiä ja sekin voi olla ihan perusteltu väite.
Se, että tämä aihe/ketju keikkuu tuossa kommenttilistassa jatkuvasti näkyvillä, kertoo kyllä että aiheesta riittää keskusteltavaa ja pohdittavaa enemmänkin.
Taloudellisessa mielessä tarkasteltuna esim. pakkoruotsin kustannukset ovat varmasti vielä moninkertaiset maahanmuuttoon verrattuna. Pakkoruotsin kustannukset ovat toki varsin staattisia kun taas maahanmuuton kasvavia, joten jossain vaiheessa voi olla toki niin, että maahanmuuton kustannukset ovat suurempia kuin pakkoruotsin.
Käsittääkseni myös JHa vastustaa pakkoruotsia, ja hyvä niin. Itse en vihaa maahanmuuttajia enkä suomenruotsalaisia, mutta järjen käyttöä suosittelen yleisesti kaikille. Minun on vaikea keksiä mitään muita yhteiskunnallisia kysymyksiä, joissa nykypolitiikka olisi niin pahasti vastoin logiikkaa ja kansan etua, kuin nykyiset maahanmuutto ja kielipolitiikka.
Quote from: jeremies on 14.09.2009, 16:59:46
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 16:38:53
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." Cheesy
On näet niin , että ruotsinkieli kyllä on Suomen ongelmista pienimpiä , itse asiassa lähes nolla.
Se, että tämä aihe/ketju keikkuu tuossa kommenttilistassa jatkuvasti näkyvillä, kertoo kyllä että aiheesta riittää keskusteltavaa ja pohdittavaa enemmänkin.
Mieti sitä, miten moni jaksaa tähän ketjuun edes osallistua. Tätä ei todellakaan voi lukea suosituimpien ketjujen joukkoon. Muutama tyyppihän täällä vain viihtyy.
Tämä toimii samalla periaatteella kuin useimmat muutkin ns. ikuisuusaiheketjut:
1) Esitetään väitteitä (tässä tapauksessa kielteisiä väitteitä ruotsin kielestä ja ruotsinkielisistä).
2) Väitteet kumotaan yksityiskohtaisesti, lähteitä käyttäen.
3) Väitteet esittänyt taho ei tietenkään koskaan tunnusta, että hänen/heidän väitteensä on kumottu, joten
4) hän esittää väitteensä ihan muina miehinä uudestaan, ihan samassa muodossa, ikään kuin uutena asiana.
5) Väitteet kumotaan uudestaan.
6) Kohdan kolme tapahtumat toistuvat identtisinä jne.
Minulla on teoria, jonka mukaan tämä ketju on eräänlainen
ikiliikkuja.
Joku voi tietysti kysyä, että kun kuvani tämän ketjun tosiasiallisesta luonteesta on näinkin
realistinen, miksi yleensä vaivaudun kumoamaan heidän väitteitään.
Samaa olen pai kertaa kysynyt itseltänikin, sillä mihinkään konsensuksekseen tai yhteisymmärrykseen muusta kuin siitä että ollaan asioista aika radikaalisti eri mieltä ei tällä kokoonpanolla kerta kaikkiaan voi päästä.
Olen perustellut itselleni osallistumistani tähän ketjuun sillä, että jos näitä virtuaaliavaruudessa kiertäviä, tahallisesti levitettyjä epätotuuksia, myyttejä, urbaanilegendoja, "Birkan Wiisaiden Pöytäkirjoja" ja muita salaliittoteorioita ei joku vaivaudu yksityiskohtaisesti, kohta kohdalta kumoamaan (ja useimmilla ei tähän yksinkertaisesti riitä kärsivällisyyttä), tämä ketju muodostuu pelkäksi ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisiin kielteisesti asennoituvien tahojen propagandatorveksi.
Hehän toimivat sillä periaatteella, että vaikka he eivät kykenekään todistamaan väitteitään millään tavalla, aina löytyy joku, joka
haluaa uskoa niihin.
Itse en ole nähnyt ainuttakaan faktaa, jolla on kumottu se tosiasia, ettei ruotsia kannata opettaa missään koulussa pakollisena. Sen sijaan ihan mistä tahansa voi saada haltuun faktaa, jonka nojalla suomenruotsalaisten hyysääminen kannattaa lopettaa niin pian, kuin se on mahdollista. Tosiasioiksi riittää nuo kiintiöt yliopistoissa, hullu politiikka ruotsalaisilla alueilla, suomenruotsalaisten hankala käytös suomensuomalaisia kohtaan jne.
On meinaan aivan älytöntä, että laissa puhutaan muistaakseni oikeudesta puhua äidinkieltään (eli suomenruotsalainen ruotsia ja suomensuomalainen suomea), mutta nimenomaan suomenruotsalaiset ei tätä noudata, vaan voi yksiselitteisesti kieltäytyä palvelmesta suomenkielellä Suomessa. Tästä ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta isä on joskus tähän tilanteeseen joutunut (näin pelkästään sukulaisia mainitakseni). Oli kuulemma Malboroa mienannut karjaalla ostaa kieskista, mutta tämä myyjä ei mukamassa ymmärtänyt. Isä oli selvällä suomenkielellä sanonut, että jollei se Malboro saatana tule just nyt, niin kiipee tosta aukosta sisälle ja vetää turpaan. Kummasti oli oppinut suomea ja osannut myydä.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 17:33:00
Tätä ei todellakaan voi lukea suosituimpien ketjujen joukkoon. Muutama tyyppihän täällä vain viihtyy.
Tästä tuli mieleen, että onko Hommassa ollut galluppia, missä kysytään hommalaisten kantaa pakkoruotsiin? (
Siis ei/kyllä -kantaa nimenomaan vain pakkoruotsiin, ei mihinkään "ruotsin kielen asemaan Suomessa").
Laitan tähän väliin linkit muutamaan raporttiin, joihin on viitattu joskus aikaisemmin ja joihin kaikkien tätä aihetta tavalla tai toisella harrastavien on syytä tutustua.
1) Tilastoraportti suomenruotsalaisista: http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/finlanssv2005.pdf
2) Raportti siitä, miten suomenruotsalaiset näkevät oman identiteettinsä:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
3) Raportti suomenkielisten asenteista ruotsin kieltä kohtaan:
http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Quote from: jeremies on 14.09.2009, 16:59:46
Taloudellisessa mielessä tarkasteltuna esim. pakkoruotsin kustannukset ovat varmasti vielä moninkertaiset maahanmuuttoon verrattuna. Pakkoruotsin kustannukset ovat toki varsin staattisia kun taas maahanmuuton kasvavia, joten jossain vaiheessa voi olla toki niin, että maahanmuuton kustannukset ovat suurempia kuin pakkoruotsin.
Pakkoruotsista täällä on keskusteltu aika vähän. Täällä on lähinnä kaksi ryhmää. Ensimmäisen mukaan suomenruotsalaisia itsessään ei pitäisi olla tai heillä pitäisi ainakin olla muita huomattavasti vähäisemmät kansalaisoikeudet. Toinen ryhmä puolustaa ruotsinkielisten oikeuksia ja asemaa Suomen valtion legitiiminä kansanosana. Huolimatta siitä vastustaako toiseen ryhmään kuuluva pakkoruotsia (kuten minä) tai kannattaako ainakin pääpiirteittäin nykyisenoloista järjestelyä (kuten Aldaron) olemme ensimmäisen ryhmän mukaan "pakkoruotsittajia", "ruotsinmielisiä" tai jotain vielä epämiellyttävämpää.
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Ruotsin kielen asemasta voisi keskustella paljonkin ihan fiksuja. Vaikka ihan yksityiskohdista millainen malli takaisi ruotsinkielisille parhaimman mahdollisen aseman aiheuttaen minimaalisen rasitteen ja mielipahan suomenkielisille. Se ei onnistu kun edellämainittu ryhmä purkaa vihaa ja epäluuloa ketjun täyteen. Pitäisi selvästi olla erillinen ketju, vaikkapa "Keskustelua rååtsalaisten paskamaisuudesta" ja sitten sellainen ketju jossa yritetään kehittää jotakin rakentavaa.
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Quote from: jeremies on 14.09.2009, 16:59:46
Taloudellisessa mielessä tarkasteltuna esim. pakkoruotsin kustannukset ovat varmasti vielä moninkertaiset maahanmuuttoon verrattuna. Pakkoruotsin kustannukset ovat toki varsin staattisia kun taas maahanmuuton kasvavia, joten jossain vaiheessa voi olla toki niin, että maahanmuuton kustannukset ovat suurempia kuin pakkoruotsin.
Pakkoruotsista täällä on keskusteltu aika vähän. Täällä on lähinnä kaksi ryhmää. Ensimmäisen mukaan suomenruotsalaisia itsessään ei pitäisi olla tai heillä pitäisi ainakin olla muita huomattavasti vähäisemmät kansalaisoikeudet. Toinen ryhmä puolustaa ruotsinkielisten oikeuksia ja asemaa Suomen valtion legitiiminä kansanosana. Huolimatta siitä vastustaako toiseen ryhmään kuuluva pakkoruotsia (kuten minä) tai kannattaako ainakin pääpiirteittäin nykyisenoloista järjestelyä (kuten Aldaron) olemme ensimmäisen ryhmän mukaan "pakkoruotsittajia", "ruotsinmielisiä" tai jotain vielä epämiellyttävämpää.
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Ruotsin kielen asemasta voisi keskustella paljonkin ihan fiksuja. Vaikka ihan yksityiskohdista millainen malli takaisi ruotsinkielisille parhaimman mahdollisen aseman aiheuttaen minimaalisen rasitteen ja mielipahan suomenkielisille. Se ei onnistu kun edellämainittu ryhmä purkaa vihaa ja epäluuloa ketjun täyteen. Pitäisi selvästi olla erillinen ketju, vaikkapa "Keskustelua rååtsalaisten paskamaisuudesta" ja sitten sellainen ketju jossa yritetään kehittää jotakin rakentavaa.
Naulan kantaan. Toisen kotimaisen pakollisuus koulussa ei ole edes minulle mikään itseisarvo. Olen jo aikaisemmin todennut, miksi toisen kotimaisuuden pakollisuuden lakkauttamisesta seuraisi mielestäni
todennäköisesti enemmän miinusta kuin plussaa, mutta minuakin voisi periaatteessa kiinnostaa sellaisen mallin hiominen, jolla nuo aavistelemani miinukset (eräitä yksityiskohtia ylempänä ketjussa) saataisiin minimoitua. Asiaa voisi mielestäni pohtia kaikessa rauhassa, mutta se edellyttäisi sellaisia keskustelijoita, joiden asenne ruotsinkielisiin suomalaisiin ei olisi
jo lähtökohtaisesti kielteinen. Tästä kielteisestä asenteesta on äärimmäisen helppo löytää runsaasti esimerkkejä monen tähän ketjuun kirjoittavan viestihistoriasta.
Olet tietenkin aivan oikeassa siinä, että puhe "pakkoruotsista" on monelle eräänlainen koodi, jolla he tarkoittavat itse asiassa paljon pitemmälle meneviä tavoitteita, joita he ovat tässäkin ketjussa aina silloin tällöin tulleet varsin avoimesti esitelleeksi.
Teille toisille hieman pohdittavaa: Turkulaine on, kuten tiedetään, sillä kannalla, että olisi hyvä idea tehdä toisesta kotimaisesta vapaaehtoinen kouluaine, kun taas minun mielestäni pakollisuuden lakkauttamisesta saatu hyöty olisi
todennäköisesti haittaa vähäisempi.
Jos tämän ketjun
todellinen keskeinen kiistakysymys olisi kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta kouluaineena, voisi olettaa Turkulaisen ja minun riitelevan jatkuvasti keskenämme.
Ja kuitenkin: Turkulaisen ja minun välit ovat aina olleet erittäin korrektit.
Miettikääpä, miksi.
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Ruotsin kielen asemasta voisi keskustella paljonkin ihan fiksuja. Vaikka ihan yksityiskohdista millainen malli takaisi ruotsinkielisille parhaimman mahdollisen aseman aiheuttaen minimaalisen rasitteen ja mielipahan suomenkielisille. Se ei onnistu kun edellämainittu ryhmä purkaa vihaa ja epäluuloa ketjun täyteen. Pitäisi selvästi olla erillinen ketju, vaikkapa "Keskustelua rååtsalaisten paskamaisuudesta" ja sitten sellainen ketju jossa yritetään kehittää jotakin rakentavaa.
Uskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.
On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.
Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 18:49:42
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Pakkoruotsista täällä on keskusteltu aika vähän. Täällä on lähinnä kaksi ryhmää. Ensimmäisen mukaan suomenruotsalaisia itsessään ei pitäisi olla tai heillä pitäisi ainakin olla muita huomattavasti vähäisemmät kansalaisoikeudet. Toinen ryhmä puolustaa ruotsinkielisten oikeuksia ja asemaa Suomen valtion legitiiminä kansanosana. Huolimatta siitä vastustaako toiseen ryhmään kuuluva pakkoruotsia (kuten minä) tai kannattaako ainakin pääpiirteittäin nykyisenoloista järjestelyä (kuten Aldaron) olemme ensimmäisen ryhmän mukaan "pakkoruotsittajia", "ruotsinmielisiä" tai jotain vielä epämiellyttävämpää.
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Ruotsin kielen asemasta voisi keskustella paljonkin ihan fiksuja. Vaikka ihan yksityiskohdista millainen malli takaisi ruotsinkielisille parhaimman mahdollisen aseman aiheuttaen minimaalisen rasitteen ja mielipahan suomenkielisille. Se ei onnistu kun edellämainittu ryhmä purkaa vihaa ja epäluuloa ketjun täyteen. Pitäisi selvästi olla erillinen ketju, vaikkapa "Keskustelua rååtsalaisten paskamaisuudesta" ja sitten sellainen ketju jossa yritetään kehittää jotakin rakentavaa.
Naulan kantaan. Toisen kotimaisen pakollisuus koulussa ei ole edes minulle mikään itseisarvo. Olen jo aikaisemmin todennut, miksi toisen kotimaisuuden pakollisuuden lakkauttamisesta seuraisi mielestäni todennäköisesti enemmän miinusta kuin plussaa, mutta minuakin voisi periaatteessa kiinnostaa sellaisen mallin hiominen, jolla nuo aavistelemani miinukset (eräitä yksityiskohtia ylempänä ketjussa) saataisiin minimoitua. Asiaa voisi mielestäni pohtia kaikessa rauhassa, mutta se edellyttäisi sellaisia keskustelijoita, joiden asenne ruotsinkielisiin suomalaisiin ei olisi jo lähtökohtaisesti kielteinen. Tästä kielteisestä asenteesta on äärimmäisen helppo löytää runsaasti esimerkkejä monen tähän ketjuun kirjoittavan viestihistoriasta.
Olet tietenkin aivan oikeassa siinä, että puhe "pakkoruotsista" on monelle eräänlainen koodi, jolla he tarkoittavat itse asiassa paljon pitemmälle meneviä tavoitteita, joita he ovat tässäkin ketjussa aina silloin tällöin tulleet varsin avoimesti esitelleeksi.
Roskaa. Perusongelmana on nimenomaan pakkoruotsi ym. täysin ylimitoitettu, keinotekoinen, valtiovallan toimenpiteillä privilegioitu ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin asema Suomessa.
Kukaan ei puhuisi täällä suomenruotsalaisista, jos ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin asemaa ei valtiovallan toimenpitein keinotekoisesti pönkitettäisi.
Ruotsin kieli on Suomessa samanlainen marginaalinen pellekieli kuin iirin kieli Irlannissa tai bretonin kieli Ranskassa.
Kukaan ei vihaisi sitä, jos sitä ei valtiovallan toimenpitein keinotekoisesti pönkitettäisi.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 18:51:23
suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Parempaa kiteytystä vastapuolen tavasta ajatella ja argumentoida ei voisi kukaan keksiä. Nuo kaksi lausetta puhuvat puolestaan malliesimerkkinä asenteesta, joka tekee kaiken asiallisen debatin mahdottomaksi tällä kokoonpanolla.
Ruotsin kieli on Suomessa samanlainen marginaalinen pellekieli kuin iirin kieli Irlannissa tai bretonin kieli Ranskassa.
Sillä erotuksella että iirin kieli on irlantilaisten kieli, englanti valloittajien. Niinkuin ruotsi on Suomessa.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:08:28
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 18:51:23
suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Parempaa kiteytystä vastapuolen tavasta ajatella ja argumentoida ei voisi kukaan keksiä. Nuo kaksi lausetta puhuvat puolestaan malliesimerkkinä asenteesta, joka tekee kaiken asiallisen debatin mahdottomaksi tällä kokoonpanolla.
Aivan. Se keskusteluhan tähän jääkin, koska suomenruotsalainen ei kykene vastaamaan tosiasiaan mitenkään. Suomenruotsalainen vain heti toteaa, että vastapuoli (tässä tapauksesa minä) olen vain "hurri-vihainen", vaikka näin ei todellakaan ole. Totesin vain miksi mahdollisia "hurri-vihaajia" on olemassa.
Voitko todellakin sanoa, että itä-Suomessa olevat ihmiset ei kärsi nykyisestä tilanteesta, kun eivät voi edistää paikallisella "toisella-kotimaisella" omaa bisnestään, eli venäjällä, kun pakollinen ruotsinkieli vie sen pienenkin aukon opiskella paikallisesti katsottuna fiksumpaa vaihtoehtoa?
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 18:51:23
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Ruotsin kielen asemasta voisi keskustella paljonkin ihan fiksuja. Vaikka ihan yksityiskohdista millainen malli takaisi ruotsinkielisille parhaimman mahdollisen aseman aiheuttaen minimaalisen rasitteen ja mielipahan suomenkielisille. Se ei onnistu kun edellämainittu ryhmä purkaa vihaa ja epäluuloa ketjun täyteen. Pitäisi selvästi olla erillinen ketju, vaikkapa "Keskustelua rååtsalaisten paskamaisuudesta" ja sitten sellainen ketju jossa yritetään kehittää jotakin rakentavaa.
suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia
Sinulla on sikäli väärä käsitys asioista, että toisen kotimaisen pakollisuudesta päättää eduskunta, ei suinkaan suomenruotsalaiset. Eduskunnassa on tietääkseni yli 90%:n
suomenkielinen enemmistö. Sitä paitsi myös suomenruotsalaisten keskuudessa asiasta ollaan kahta mieltä, tosin suurin osa kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta. Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen pakollisuuden kannalla kouluaineena ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
Muista myös, että suomi on vastaavasti pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa ja sen lukeminen alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:19:19
Sinulla on sikäli väärä käsitys asioista, että toisen kotimaisen pakollisuudesta päättää eduskunta, ei suinkaan suomenruotsalaiset. Eduskunnassa on tietääkseni yli 90%:n suomenkielinen enemmistö. Sitä paitsi myös suomenruotsalaisten keskuudessa asiasta ollaan kahta mieltä, tosin suurin osa kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta. Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen kannalla ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
Muista myös, että suomi on vastaavasti pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa ja sen lukeminen alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Itseasiassa ruotsinkielestä päättää Suomessa ruotsinkielinen eliitti ja sen edustuksellinen ryhmä on KRP, joka on jostain kumman syystä aina saanut ainakin yhden ministerisalkun, vaikka heitä suurempiakin puolueita jää ilman ministerin paikkaa. Nytkin jopa SDP, joka on kolmanneksi suurin puolue Suomessa.
Ja kyllä minä muistan, että suomenruotsalaiset joutuvat opiskelemaan suomenkieltä väkisin, mutta eikö se ole niille aivan järkevääkin? Sehän olisi täysin idioottimaista, ettei ne osaisi sanaakaan kieltä, jota yli 90% puhuu tässä maassa?
Mutta minun puolestani voivat olla opiskelematikin, jos siltä tuntuu.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 19:25:36
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:19:19
Sinulla on sikäli väärä käsitys asioista, että toisen kotimaisen pakollisuudesta päättää eduskunta, ei suinkaan suomenruotsalaiset. Eduskunnassa on tietääkseni yli 90%:n suomenkielinen enemmistö. Sitä paitsi myös suomenruotsalaisten keskuudessa asiasta ollaan kahta mieltä, tosin suurin osa kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta. Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen kannalla ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
Muista myös, että suomi on vastaavasti pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa ja sen lukeminen alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Itseasiassa ruotsinkielestä päättää Suomessa ruotsinkielinen eliitti ja sen edustuksellinen ryhmä on KRP
a) Tuo väite kaipaisi hieman yksityiskohtaisempia perusteluita. Minkä lain, asetuksen tai tutkimuksen avulla voit todistaa väitteesi?
Siis
faktoja, kiitos. Ei pelkkiä
mielipiteitä.
b) KRP? Oletan, että tarkoitat RKP:tä etkä Keskusrikospoliisia.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 19:25:36
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:19:19
Sinulla on sikäli väärä käsitys asioista, että toisen kotimaisen pakollisuudesta päättää eduskunta, ei suinkaan suomenruotsalaiset. Eduskunnassa on tietääkseni yli 90%:n suomenkielinen enemmistö. Sitä paitsi myös suomenruotsalaisten keskuudessa asiasta ollaan kahta mieltä, tosin suurin osa kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta. Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen kannalla ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
Muista myös, että suomi on vastaavasti pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa ja sen lukeminen alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Itseasiassa ruotsinkielestä päättää Suomessa ruotsinkielinen eliitti ja sen edustuksellinen ryhmä on KRP, joka on jostain kumman syystä aina saanut ainakin yhden ministerisalkun, vaikka heitä suurempiakin puolueita jää ilman ministerin paikkaa. Nytkin jopa SDP, joka on kolmanneksi suurin puolue Suomessa.
Ruotsinkielinen eliitti (tämä eliitistä jauhaminen muuten alkaa muistuttaa Siionin viisaiden pöytäkirjat-tyylistä salaliittoteoriaa) on demografisesti niin heikoilla että se ei kykene mihinkään ilman suomenkielisten päättäjien konsensushakuisuutta. RKP on kukkona tunkiolla koska sen yksinkertaisesti annetaan olla.
Quote from: Timo Hellman on 14.09.2009, 19:34:59
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 19:25:36
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:19:19
Sinulla on sikäli väärä käsitys asioista, että toisen kotimaisen pakollisuudesta päättää eduskunta, ei suinkaan suomenruotsalaiset. Eduskunnassa on tietääkseni yli 90%:n suomenkielinen enemmistö. Sitä paitsi myös suomenruotsalaisten keskuudessa asiasta ollaan kahta mieltä, tosin suurin osa kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta. Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen kannalla ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
Muista myös, että suomi on vastaavasti pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa ja sen lukeminen alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Itseasiassa ruotsinkielestä päättää Suomessa ruotsinkielinen eliitti ja sen edustuksellinen ryhmä on KRP, joka on jostain kumman syystä aina saanut ainakin yhden ministerisalkun, vaikka heitä suurempiakin puolueita jää ilman ministerin paikkaa. Nytkin jopa SDP, joka on kolmanneksi suurin puolue Suomessa.
Ruotsinkielinen eliitti (tämä eliitistä jauhaminen muuten alkaa muistuttaa Siionin viisaiden pöytäkirjat-tyylistä salaliittoteoriaa) on demografisesti niin heikoilla että se ei kykene mihinkään ilman suomenkielisten päättäjien konsensushakuisuutta. RKP on kukkona tunkiolla koska sen yksinkertaisesti annetaan olla.
Niin juuri. Eduskunta ja hallitus ovat täynnä idiootteja. RKP:lla ei olisi mitään valtaa, jos muut puolueet eivät kannattaisi pakkoruotsia ja muita järjettömiä, keinotekoisia ruotsin kielen aseman pönkityksiä.
Syyllisiä ovat Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät.
RKP on marginaalinen pellejengi, jolla ei itsessään ole mitään valtaa.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 17:55:02On meinaan aivan älytöntä, että laissa puhutaan muistaakseni oikeudesta puhua äidinkieltään (eli suomenruotsalainen ruotsia ja suomensuomalainen suomea), mutta nimenomaan suomenruotsalaiset ei tätä noudata, vaan voi yksiselitteisesti kieltäytyä palvelmesta suomenkielellä Suomessa. Tästä ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta isä on joskus tähän tilanteeseen joutunut (näin pelkästään sukulaisia mainitakseni). Oli kuulemma Malboroa mienannut karjaalla ostaa kieskista, mutta tämä myyjä ei mukamassa ymmärtänyt. Isä oli selvällä suomenkielellä sanonut, että jollei se Malboro saatana tule just nyt, niin kiipee tosta aukosta sisälle ja vetää turpaan. Kummasti oli oppinut suomea ja osannut myydä.
Täyttä pötyä , jonka tiedän olevan täyttä pötyä , koska minä nimenomaan olen asunut Karjaalla.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:31:11
a) Tuo väite kaipaisi hieman yksityiskohtaisempia perusteluita. Minkä lain, asetuksen tai tutkimuksen avulla voit todistaa väitteesi?
Siis faktoja, kiitos. Ei pelkkiä mielipiteitä.
b) KRP? Oletan, että tarkoitat RKP:tä etkä Keskusrikospoliisia.
Joo RKP, ei KRP. :P
Mutta onhan se nyt aika selkeää, että suomnruotsalaisetn takana on selkeä eliitti. kantsii ihan oikeasti katsoa ympärille ja katsoa minkä nimisiä tyyppejä liki jok'ikisessä vähänkään isomman vaikuttavan yrityksen takana on. Tietysti voit tahallasi vain kieltää tämän ihan selkeän tosiasian.
Mutta vastaa sinä vuorostasi tuohon itä-Suomen tilanteeseen. Vai onko jotenkin vaikeaa kakistaa edes vähän pakkoruotsin vastaista tekstiä? Siitähän voisi muodostoa vaikkapa "lumipalloilmiö"!
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 16:38:53
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." :D
On näet niin , että ruotsinkieli kyllä on Suomen ongelmista pienimpiä , itse asiassa lähes nolla.
noin 3-4 miljardin euron ongelma vuodessa
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 19:18:50
Aivan. Se keskusteluhan tähän jääkin, koska suomenruotsalainen ei kykene vastaamaan tosiasiaan mitenkään. Suomenruotsalainen vain heti toteaa, että vastapuoli (tässä tapauksesa minä) olen vain "hurri-vihainen", vaikka näin ei todellakaan ole. Totesin vain miksi mahdollisia "hurri-vihaajia" on olemassa.
Kuten olen aiemminkin todennut, surut muistuttavat monessa suhteessa mokuttajia. Hurriviha vedetään esiin yhtä nopeasti kuin rasismikortti mokuttajien piirissä.
1. pakkoruotsi valinnaiseksi kaikssa kouluasteissa
2. virkamiesruotsi pois (jatkumo edelliselle)
3. kielikiintiöt pois yliopistoista tai ainakin pisterajat oikeudenmukaisiksi
4. ruotsikielisissä kunnissa sallittakoon kieliautonomia (sama pätee tietysti suomenkielisissä kunnissa)
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 19:40:00
Täyttä pötyä , jonka tiedän olevan täyttä pötyä , koska minä nimenomaan olen asunut Karjaalla.
Kumpi on vale? Se, että karjaalainen oppi suomea yllättäen pikakurssilla vaiko, että karjaalainen kieltäytyi puhumasta suomea? Vai väitätkö, ettei sielä ole ylipäätään suomenruotsalaisi?
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 19:25:36
Itseasiassa ruotsinkielestä päättää Suomessa ruotsinkielinen eliitti ja sen edustuksellinen ryhmä on KRP, joka on jostain kumman syystä aina saanut ainakin yhden ministerisalkun, vaikka heitä suurempiakin puolueita jää ilman ministerin paikkaa.
RKP saa ministerisalkun koska tekevät lehmänkaupat aina jostain suomenkielisten puolueiden suostumuksella. Pakkoruotsi on muiden puolueiden silmissä helppo ja halpa kauppatavara.
Itsehän olen pakkoruotsin vastustaja(en siis suomenruotsalaisten), mutta on ihan selvää, että pakkoruotsia opiskellaan juuri siksi, että suomenkielisten poliitikkojen enemmistön mielestä näin tulee tehdä. RKP etujärjestöineen voi toki vaatia mitä hyvänsä, mutta he ovat kaikesta huolimatta pieni vähemmistö. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Vielä kerran: on suomenkielisten poliitikkojen(pääosin suurten ikäluokkien) omaa alemmuudentunnetta tms. idiotismia tai korruptoitumista, että pakkoruotsia opiskellaan Suomessa. Turha siitä on ruotsinkielisille kitistä; hyvin ovat omaa etuaan ajaneet - samaa ei voi sanoa suomenkielisistä virkamiehistä ja poliitikoista.
Tämä(kin) järjettömyys poistuisi, jos siitä tehtäisiin kansanäänestys.
(edit: muut kerkesivät näemmä ensin, mutten nyt ala poistamaan tätä.)
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 17:33:00
Mieti sitä, miten moni jaksaa tähän ketjuun edes osallistua. Tätä ei todellakaan voi lukea suosituimpien ketjujen joukkoon. Muutama tyyppihän täällä vain viihtyy.
Tässäkin on kyse valinnan vapaudesta. Jätä suosiolla väliin, jos ei kiinnosta. Kielikysymys on tärkeä osa Suomen tulevaisuutta. Ymmärrän kyllä, mikäli aihe ei suomenruotsalaisia kiinnosta. Tuntuu siltä, että heidän mielestään paras keskustelu on vaiennut keskustelu.
Tuolla aiemmin, esitti eräs kaksikielisyyden puolustaja (pakkoruotsin vastustaja) ihan asiallisia näkemyksiä ilman, että olisi mitenkään halveksinut vastapuolta tai esittänyt niitä samoja vuodesta toiseen lausuttuja propagandistisia perusteluja, joiden alkuperä on luultavasti etujärjestö RKP.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 19:43:56Kumpi on vale? Se, että karjaalainen oppi suomea yllättäen pikakurssilla vaiko, että karjaalainen kieltäytyi puhumasta suomea? Vai väitätkö, ettei sielä ole ylipäätään suomenruotsalaisi?
Valeista puhuminen on niin suurisuista kielenkäyttöä , joten :
Oli kuulemma Malboroa meinannut karjaalla ostaa kioskista, mutta tämä myyjä ei mukamas ymmärtänyt.= Ihan silkkaa
PÖTYÄ että Karjaalla suomenruotsalaiset eivät myy suomeksi tai ole ymmärtävinään.
Quote from: Valkoinen Enkeli on 14.09.2009, 19:52:52
RKP saa ministerisalkun koska tekevät lehmänkaupat aina jostain suomenkielisten puolueiden suostumuksella. Pakkoruotsi on muiden puolueiden silmissä helppo ja halpa kauppatavara.
Itsehän olen pakkoruotsin vastustaja(en siis suomenruotsalaisten), mutta on ihan selvää, että pakkoruotsia opiskellaan juuri siksi, että suomenkielisten poliitikkojen enemmistön mielestä näin tulee tehdä. RKP etujärjestöineen voi toki vaatia mitä hyvänsä, mutta he ovat kaikesta huolimatta pieni vähemmistö. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Vielä kerran: on suomenkielisten poliitikkojen(pääosin suurten ikäluokkien) omaa alemmuudentunnetta tms. idiotismia tai korruptoitumista, että pakkoruotsia opiskellaan Suomessa. Turha siitä on ruotsinkielisille kitistä; hyvin ovat omaa etuaan ajaneet - samaa ei voi sanoa suomenkielisistä virkamiehistä ja poliitikoista.
Tämä(kin) järjettömyys poistuisi, jos siitä tehtäisiin kansanäänestys.
(edit: muut kerkesivät näemmä ensin, mutten nyt ala poistamaan tätä.)
Kyllä nykyajan (ja varmaan entisenkin ajan) politiikka on kiini hyvin paljon siitä mitä puolueen takana olevat henkilöt edustavat. Jos kerta RKP on voimaton vähemmistö, niin miksi niitä edes kuunnellaan ja tehdään lehmänkauppoja? Eihän täysin voimattoman puolueen kanssa tarvitse mistään sopia, mutta jostain nyt on vain pakottavasti sovittava, vaikka selkeästi suurinosa kansasta on eri mieltä. Kaikenlisäksi kaikin voimin media koettaa kieltää puhumasta pakkoruotsin poistosta.
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 19:58:26
Valeista puhuminen on niin suurisuista kielenkäyttöä , joten :
Oli kuulemma Malboroa meinannut karjaalla ostaa kioskista, mutta tämä myyjä ei mukamas ymmärtänyt.
= Ihan silkkaa PÖTYÄ että Karjaalla suomenruotsalaiset eivät myy suomeksi tai ole ymmärtävinään.
Pakkohan se on uskoa entistä Karjaalaista ja vissiin suomenruotsalaista ja isän puheet oli paskapuhetta. Etenkin kun näitä vastaavia juttuja valuu muiltakin suomenruotsalaisilta alueilta.
Tietysti voit olla vaan niin nuori ja nykyään tilanne on toinen mitä se oli joskus yli 30 vuotta sitten.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 20:02:03Pakkohan se on uskoa entistä Karjaalaista ja vissiin suomenruotsalaista ja isän puheet oli paskapuhetta. Etenkin kun näitä vastaavia juttuja valuu muiltakin suomenruotsalaisilta alueilta.
En ole suomenruotsalainen vaan paluumuuttaja Ruotsista. Tiedän todeksi , että Karjaalla suomenruotsalaiset ihan takuuvarmasti myyvät Suomeksi. Itse asiassa ne menevät hieman
Quote from: TeppisTietysti voit olla vaan niin nuori ja nykyään tilanne on toinen mitä se oli joskus yli 30 vuotta sitten.
Olen syntynyt 1964 ja asuin Karjaalla 2000-2001. Mutta Pietarsaari on ihan vastaava paikka ja tiedän kyllä että 80-luvun alussa , jolloin kävin Pietarsaaressa kapakoissa paikalliset svedut kyllä palvelivat suomeksi ihan vuolaasti. Faijasi on voinut sattua johonkin ummikkokylään joskus 70-luvun alussa. Mutta jos tätä päivää ajatellaan niin silloin syytä vain todeta
että sitten.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 20:02:03
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 19:58:26
Valeista puhuminen on niin suurisuista kielenkäyttöä , joten :
Oli kuulemma Malboroa meinannut karjaalla ostaa kioskista, mutta tämä myyjä ei mukamas ymmärtänyt.
= Ihan silkkaa PÖTYÄ että Karjaalla suomenruotsalaiset eivät myy suomeksi tai ole ymmärtävinään.
Pakkohan se on uskoa entistä Karjaalaista ja vissiin suomenruotsalaista ja isän puheet oli paskapuhetta. Etenkin kun näitä vastaavia juttuja valuu muiltakin suomenruotsalaisilta alueilta.
Tietysti voit olla vaan niin nuori ja nykyään tilanne on toinen mitä se oli joskus yli 30 vuotta sitten.
Ihan vain vihjeeksi: netissä ei ole tapana uskoa yhtään mitään mitä ei voi
todistaa, sillä anonyymistihän voi väittää ihan mitä hyvänsä.
Nimimerkki Teppis kertoo että hänen yhtä anonyymille isälleen sattui Karjaalla tällainen tapaus.
Kertomuksen arvo argumenttina: pyöreä nolla.
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 20:16:26
Mutta jos tätä päivää ajatellaan niin silloin syytä vain todeta että sitten.
Se ilmapiiri nyt kuitenkin varjostaa yhä edelleenkin ja kuten voit huomata, se kertaalleen tapahtunut asia varjostaa yhä minun ajatustani. Toki olen ollut nuorempana paljon Turun saaristossa. Sielä ei ollut mitään ongelmia.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 20:18:17
Ihan vain vihjeeksi: netissä ei ole tapana uskoa yhtään mitään mitä ei voi todistaa, sillä anonyymistihän voi väittää ihan mitä hyvänsä.
Nimimerkki Teppis kertoo että hänen yhtä anonyymille isälleen sattui Karjaalla tällainen tapaus.
Kertomuksen arvo argumenttina: pyöreä nolla.
Ihan vihjeeksi: Minä ylläpidän isohkoa foorumia ja otan paljonkin osaa muihinkin foorumeihin. Minä kyllä tiedän mistä puhut.
Mutta kuten jo moneen kertaan sinua olen anellut: Vastaa tuohon itä-suomalaisten tilanteeseen. Se on ihan fakta ainakin. Siitä oli uutisissakin ja ehkä jopa löydän sinulle sen jutun, tai todennäköisesti tiedät tasan mistä puhun, koska et itä-suomalaisten tilanteeseen vastannut ylimielisesti, ettei se vain ole totta. Tosin tuon nyt tajuaa hullu ottallaankin, ilman uutisointia mikä se tilanne on Venäjän rajalla, kun turistia pukkaa rajan takaa tekemään kauppaa ja päinvastoin.
EDIT: Juttu löyty hyvin helposti:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/828498
Jos se ruotsinkieli on niin tavattoman rakas ja tuikitärkeä asia suomenruotsalaisille, niin mikseivät he tee palvelusta sekä itselleen että finneille muuttamalla Suomea rikkaampaan ja iloisempaan Ruotsiin? Tai edes Affenanmaalle Ålandiin, ikiomaan apartheidmaakuntaansa.
Ruotsia/pohjoisgermaania kun puhutaan peräti neljässä itsenäisessä valtiossa, Suomea vain yhdessä tai no, puolessatoista (Viro on edelleen ryssien vahvasti miehittämä). Olisi vain oikeus ja kohtuus, että Suomessa virallinen kieli olisi yksin suomi ja hurrikieli säilyisi vähemmistön kotikielenä.
Suomenruotsalaiset ovat niitä, joiden tulee olla kaksikielisiä, ei Suomen valtion eikä todellakaan koko Suomen kansan.
Quote from: Rankkibus on 14.09.2009, 20:33:54
Jos se ruotsinkieli on niin tavattoman rakas ja tuikitärkeä asia suomenruotsalaisille, niin mikseivät he tee palvelusta sekä itselleen että finneille muuttamalla Suomea rikkaampaan ja iloisempaan Ruotsiin? Tai edes Affenanmaalle Ålandiin, ikiomaan apartheidmaakuntaansa.
Ruotsia/pohjoisgermaania kun puhutaan peräti neljässä itsenäisessä valtiossa, Suomea vain yhdessä tai no, puolessatoista (Viro on edelleen ryssien vahvasti miehittämä). Olisi vain oikeus ja kohtuus, että Suomessa virallinen kieli olisi yksin suomi ja hurrikieli säilyisi vähemmistön kotikielenä.
Suomenruotsalaiset ovat niitä, joiden tulee olla kaksikielisiä, ei Suomen valtion eikä todellakaan koko Suomen kansan.
Rankkibuksen viestin luettuaan kannattaa lukea eräs Turkulaisen aikaisempi viesti (
vastaus #679 tässä ketjussa). Rankkibuksen viestin yleissävy havainnollistaa hyvin sitä perusongelmaa, josta Turkulaine tuossa viestissään puhuu.
Vastaus Rankkibukselle: kiitos tarjouksesta, mutta taidan jättää väliin. Olen syntynyt Helsingissä ja viihdyn täällä oikein hyvin. On totta, että osa esivanhemmistani muutti Suomeen tuolta Itämeren länsipuolelta joskus kauan sitten (osa on alun perin kotoisin Suomesta, osa Saksasta, Tanskasta ja eräistä muista maista), mutta so what? Ruotsi on kieltämättä ihan hauska ja hilpeä maa (enimmäkseen), mutta en silti oikein välittäisi siellä asua, ainakaan pysyvästi.
Eihän siellä edes puhuta suomenruotsia... ;)
P.S.: Ahvenanmaalle muuttokaan ei muuten kiinnosta. Valitan. Puhuvat siellä ruotsia ihan omalla korostuksellaan ja mentaliteetti on muutenkin erilainen kuin täällä...
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 20:47:40
Rankkibuksen viestin luettuaan kannattaa lukea eräs Turkulaisen aikaisempi viesti (vastaus #679 tässä ketjussa). Rankkibuksen viestin yleissävy havainnollistaa hyvin sitä perusongelmaa, josta Turkulaine tuossa viestissään puhuu.
Vastaus Rankkibukselle: kiitos tarjouksesta, mutta taidan jättää väliin. Olen syntynyt Helsingissä ja viihdyn täällä oikein hyvin. On totta, että osa esivanhemmistani muutti Suomeen tuolta Itämeren länsipuolelta joskus kauan sitten (osa on alun perin kotoisin Suomesta, osa Saksasta, Tanskasta ja eräistä muista maista), mutta so what? Ruotsi on kieltämättä ihan hauska ja hilpeä maa (enimmäkseen), mutta en silti oikein välittäisi siellä asua, ainakaan pysyvästi.
Eihän siellä edes puhuta suomenruotsia... ;)
P.S.: Ahvenanmaalle muuttokaan ei muuten kiinnosta. Valitan. Puhuvat siellä ruotsia ihan omalla korostuksellaan ja mentaliteetti on muutenkin erilainen kuin täällä...
Jossei kerta ruotsinkieli sitten olekaan niin pyhä asia, niin miksei sitä voi puhua vain kotona ja rapujuhlissa?
Jo ihan kansallisuusaatteen nimessä kansallisvaltiossa on oltava kansankielenä yksi muoto kansan puhumasta kielestä, eli Suomen tapauksessa kirjakielisuomi. Meillä suomalaisilla on oikeus opiskella ja asioida omalla äidinkielellämme
vain tässä maassa, ja sitäkin oikeutta rikotaan törkeästi sillä, että Turusta länteen oleva saarenpahanen on ruotsinkielisten ikioma apartheid-landia vaikka ko. saari on kuuluu Suomen valtioon.
Pakkoruotsia ja puhtaasti ruotsinkielisiä alueita Suomessa kannattavat suomenruotsalaiset ovat imperialismia kannattavia rasisteja. Heille suomalaisten kyykyttäminen näkyy olevan pyhä asia, eivätkä he suostu tajuamaan sitä että Ruotsin valta suomalaisiin loppui jo aikoja sitten. Tämä maa on suomalaisten eli suomenkielisten. Sortaja-valloittajien jälkeläiset/tuotteet saavat kyllä oleskella täällä aivan rauhassa kunhan asioivat virallisissa yhteyksissä suomeksi eivätkä kannata saati pyri palauttamaan suomalaisten sortokoneistoa tai sen muinaisia jäänteitä.
Quote from: Jekku on 14.09.2009, 19:41:27
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 16:38:53
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." :D
On näet niin , että ruotsinkieli kyllä on Suomen ongelmista pienimpiä , itse asiassa lähes nolla.
noin 3-4 miljardin euron ongelma vuodessa
Ruotsinkielisyyden kustannuksista liikkuu nettikeskusteluissa aika hurjilta kuulostavia arvioita. Olen yrittänyt selvittää, mihin tuo 3-4 miljardia vuodessa perustuu, ja lähin mihin pääsin on seuraava lähde:
Kanadassa on voimassa "virkamiesranska", ja ranskankielisillä on samantapaiset oikeudet valtion viranomaisiin nähden kuin ruotsinkielisillä Suomessa. Valtaosa kanadalaisista puoltaa kaksikielistä järjestelmää, mutta jotkut myös vastustavat sitä. Eräs vastustajiin lukeutuva järjestö on arvioinut kaksikielisyyden vuotuisiksi kustannuksiksi Kanadassa 4 miljardia (Kanadan dollaria?). Eräs suomalainen ruotsinkielisyyttä vastustava henkilö mainitsi tämän summan blogissaan, ja siitä luonnollisesti virisi keskustelu kustannuksista Suomessa. Joku heitti peliin arvion, että meillä kustannukset voisi olla puolet siitä, eli 2 miljardia (rahayksikkö?). (Kirjoitin edellisen muistinvaraisesti eikä minulla nyt ole linkkejä käsillä, mutta voin yrittää kaivaa ne taas esiin jos joku niin haluaa.)
Kielilaista on myös vallalla väärinkäsityksiä. Valtionhallinnossa ei läheskään kaikkia asiakirjoja käännetä, ja lainvalmistelutyö tapahtuu suomeksi ellei muuhun ole erityisiä perusteita. Lait ja asetukset kylläkin julkaistaan ruotsiksi. Yksikielisissä kunnissa kaikki asiakirjat, tiedonannot, pöytäkirjat jne laaditaan ainoastaan yhdellä kielellä. "Toista kotimaista" kunnan viranomainen joutuu käyttämään ainoastaan jos on kyse yksilön perusoikeuksia koskevasta asiasta joka on pantu vireille viranomaisen aloitteesta (esimerkiksi lapsen huostaanottoa koskeva asia). Eli ruotsinkielinen henkilö ei voi vaatia ruotsinkielistä palvelua yksikielisesti suomenkielisessä kunnassa.
En tiedä, onko kaksikielisyyden kustannuksia Suomessa minkään instanssin toimesta luotettavalla ja kattavalla tavalla selvitetty. V 2004 voimaan astunut kielilaki perustuu v 1922 lakiin ja on periaatteessa vain vanhan lain uudenaikaisempi ja "päivitetty" versio. Mitään mullistavia uudistuksia se ei tuonut mukanaan. Uutta kielilakia koskevassa hallituksen esityksessa (HE 92/2002vp) lain kustannuksista todetaan mm seuraavaa (kohta 3.2)
http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20020092
Viranomaisten kielellisen palvelun parantamisesta johtuvat kustannukset
Ehdotuksen mukaan monessa viranomaisessa on parannettava kielellistä palvelua. Joka ministeriössä tulisi olla vähintään yksi tiedottaja, jolla on hyvä ruotsin kielen taito. Tämä saattaa aiheuttaa henkilöstön jatkokouluttamista, kirjallisen aineiston tuottamista ja esimerkiksi kotisivujen kehittämistä........
Tuomioistuinlaitoksen resurssitarpeet
Mahdollisesti tarvittavat resurssit ovat niin henkilöstöresursseja (kielitaitoista henkilöstöä) kuin aikaresurssejakin (henkilöstön työtehtävien jako niin, että esimerkiksi käännöstyölle varataan riittävästi aikaa). Tuomioistuinten tulkkaus- ja käännöskustannusten määrä vuonna 2001 oli yhteensä 788 000 euroa. Ehdotuksen vaikutuksesta näiden menojen arvioidaan lisääntyvän noin 20 prosentilla.
Kielilain säännösten käytännön toteutuminen edellyttää myös tuomioistuinten henkilöstön, niin tuomareiden kuin kansliahenkilökunnan, kielitaidon parantamista kaksikielisissä tuomioistuimissa. Henkilöstölle olisi kielitaidon ylläpitämiseksi tarjottava työaikana järjestettävää kielikoulutusta.
Tuomioistuinlaitoksen on voitava motivoida kielitaitoisia henkilöitä hakeutumaan ja jäämään sen palvelukseen. Kielitaitoisen henkilöstön myötä tarve tulkkaus- ja käännösavun hankkimiselle ulkopuolisilta vähenisi.Tuomioistuinlaitoksissa lisäkustannuksia siis aiheutuu, jos joudutaan turvautumaan tulkkeihin ja kielenkääntäjiin. Tätä tarvetta ei kuitenkaan ole, jos ruotsinkielinen kärjätuomari käsittelee asian ruotsiksi, ja ruotsinkielinen kanslisti kirjoittaa pöytäkirjan puhtaaksi. On myös sanomattakin selvää, että nykypäivänä työkielenään ruotsia käyttävissä tuomioistuimissa koko henkilökunta on käytännössä kaksikielistä, eli suomeksi toimiminen ei myöskään vaadi erityisiä resursseja.
Helsingin kokoisessa kaksikielisessä kunnassa kustannuksia arvioidaan aiheutuvan seuraavasti:
Kunnille aiheutuvat taloudelliset vaikutukset
Ehdotuksen mukaan kaksikielisen kunnan valtuuston pöytäkirjat olisi laadittava suomen ja ruotsin kielellä. Tästä aiheutuu kunnalle lisäkustannuksia — Helsingin kaupungin arvion mukaan kymmenen työtuntia kuukaudessa. Toisaalta kunta voi käyttää käännöstä hyväksi tiedottamisessa.
Quote from: mikkoellila on 14.09.2009, 18:59:48
Ruotsin kieli on Suomessa samanlainen marginaalinen pellekieli kuin iirin kieli Irlannissa tai bretonin kieli Ranskassa.
Iiri ja bretoni eivät ole pellekieliä. Iiri on arvokas alkuperäiskieli Irlannissa, ja katoavan kieliperheen (kelttiläiset) viimeisiä edustajia. Bretoni on samoin kelttiläinen, tosin vähän pellempi, koska ei edusta alueen alkuperäisiä mannerkelttiläisiä kieliä. Tällaiset eurooppalaiset etniset piirteet pitää säilyttää. Mitä järkeä muuten olisi suojella suomalaisiakaan etnisiä piirteitä? Samoilla perusteilla iiri kuuluu säilyttää kuin suomikin.
Iirin kohtalo on itse asiassa osoitus surkeasta etnisten kysymysten hoitamisesta. Ei sitä olla onnistuttu suojelemaan, vaikka aivan viime aikoina iirin rappioon onkin herätty. Jos irlantilaiset olisivat puolustaneet iiriä edes jokseenkin yhteistuumin sen sijaan, että tappelivat uskontokuntien, poliittisten liikkeiden yms. todellisten pelleyhteisöjen kesken, voisi iirin kielellä mennä nykyisin yhtä tyydyttävästi kuin suomella.
Eurooppalaisilla alkuperäiskielillä on mittaamaton itseisarvo samoin kuin muinaisilla monumenteilla, mutta monumenttien sijaan ne ovat elävä osa identiteettiä. Ne tukevat identiteettiä, ja vahva identiteetti taas puolustaa sivilisaatiota ja kulttuuripiiriä.
Quote from: Rankkibus on 14.09.2009, 21:38:14
Pakkoruotsia ja puhtaasti ruotsinkielisiä alueita Suomessa kannattavat suomenruotsalaiset ovat imperialismia kannattavia rasisteja. Heille suomalaisten kyykyttäminen näkyy olevan pyhä asia, eivätkä he suostu tajuamaan sitä että Ruotsin valta suomalaisiin loppui jo aikoja sitten. Tämä maa on suomalaisten eli suomenkielisten. Sortaja-valloittajien jälkeläiset/tuotteet saavat kyllä oleskella täällä aivan rauhassa kunhan asioivat virallisissa yhteyksissä suomeksi eivätkä kannata saati pyri palauttamaan suomalaisten sortokoneistoa tai sen muinaisia jäänteitä.
Havainnollistat taas kerran sitä pointtia, jonka Turkulaine esitti edellä mainitsemassani kommentissaan (
vastaus #679 tässä ketjussa) siitä, mitä tämän ketjun pitäisi
periaatteessa olla ja millaiseksi se
käytännössä on muodostunut.
Odotat ilmeisesti tuohon mielenilmaisuusi jonkinlaista vastausta. Yritän muotoilla sen niin korrektisti kuin mahdollista. On loppujen lopuksi melko helppoa olla korrekti sellaista poliittista vastustajaa kohtaan, jonka kanssa tajuaa poliittiset yhteistyömahdollisuudet täysin mahdottomiksi. Niin kauan kun vielä elättelee kuvitelmaa edes jonkinasteisen osittaisen yhteistyön mahdollisuudesta joissain asiakysymyksissä, saattaa suhtautua väittelykumppaniinsa hieman kärsimättömäksi. Kun lopulta tajuaa (kuten olen tähän mennessä tajunnut) olevansa tekemisissä ihmisten kanssa jotka suhtautuvat suomenruotsalaisiin samalla tavalla kuin kovan linjan serbinationalistit 90-luvun hajoavassa Jugoslaviassa suhtautuivat kroaatteihin (ja vastaavasti kroaattinationalistit serbeihin), kaikki harhaluulot karsiutuvat ja asian voi ottaa kylmän rauhallisesti. Vastaus on tosin annettava, mutta sen voi antaa samaa korrektiutta noudattaen, jolla vielä I Maailmansodan viholliset suhtautuivat toisiinsa.
Jos vastaukseni vaikuttaa kuivalta ja muodolliselta, ei pidä ihmetellä. On nimenomainen tarkoitukseni kirjoittaa tämä kommenttini niin kuivan asialliseen, muodolliseen ja täsmälliseen sävyyn, että jokainen joka tätä lukee voi melkein kuulla sulkakynän rapinan pergamentilla.
Muita varten lisään tähän vielä, että en tässä puhuttele Rankkibusta
henkilönä (hänhän ei kuulu tuttavapiiriini eikä myöskään tule kuulumaan), vaan niitä mielipiteitä joita hän esittää. Mielipiteisiin vastaaminen taas kieliopillisista syistä johtuen ei käytännössä ole mahdollista, ellei ainakin muodollisessa mielessä puhuttele niiden esittäjää (tässä tapauksessa anonyymiä nimimerkkiä). Olen radikaalisti eri mieltä Rankkibuksen mielipiteiden kanssa, sillä pidän niitä koko Suomen kannalta äärimmäisen haitallisina. Yritän esittää tämän kantani mahdollisimman selkeästi ja yksityiskohtaisesti ja niin korrektisti kuin sataprosenttisesti eriävä mielipide tärkeästä ja keskeisestä Suomea ja sen kansaa (johon suomenruotsalaiset kuuluvat erottamattomana osana) koskevasta kysymyksestä yleensä on mahdollista esittää. Koska mitään yhteisymmärrystä Rankkibuksen lähtökohtien ja omieni välillä ei ole eikä voikaan olla, minun on kuitenkin pakko yksiselitteisin sanoin todeta se kuilu joka erottaa näitä kahta ajattelutapaa toisistaan.
Here goes:
1) Jo lähtökohtasi on täysin väärä. Ajatus siitä, että ruotsinkieliset suomalaiset jollain tavalla tarvitsisivat jonkun lupaa asuakseen
omassa maassaan on ensinnäkin kaiken oikeustajun vastainen. Toiseksi: se on jo ajatuksena absurdi, sillä suomenruotsalaisten oikeus (muiden suomalaisten ohella) tähän maahan on itsestäänselvyys, jota
yksikään isänmaallinen suomalainen ei ole
koskaan kyseenalaistanut. Sinulla on tietysti
yksilönä (ei siis kansakunnan edustajana) oikeus sanoa ihan mitä hyvänsä, mutta yhdelläkään tuollaista edes rivien välistä väittävällä yksilöllä ei luonnollisestikaan ole pienintäkään moraalista oikeutta esiintyä kansakunnan, sen suomenkielisen enemmistön tai edes tämän enemmistön merkittävän osan edustajina. Tuolla äärimmäisen epäisänmaallisella kannalla (menolippu Ruotsiin suomenruotsalaisille) on vain häviävän pieni vähemmistö Suomen kansasta. Ne jotka toivoisivat Suomeen 90-luvun Jugoslavian tyyppistä tilannetta elävät kuvitelmien maailmassa.
2)Kirjoitat "Pakkoruotsia ja puhtaasti ruotsinkielisiä alueita Suomessa kannattavat suomenruotsalaiset ovat imperialismia kannattavia rasisteja".
Tämä vaatii jo hieman erittelyä.
Mitkä kaikki mainitsemistasi kriteereistä täytyy suomenruotsalaisen täyttää, jotta hän mielestäsi olisi "imperialismia kannattava rasisti"? Minä esimerkiksi kannatan ns. pakkoruotsia, en minään itseisarvona, vaan siksi että toisen kotimaisen pakollisuudesta luopumisessa olisi mielestäni
todennäköisesti enemmän miinuksia kuin plussia. Olen aikaisemmin eritellyt eräitä asiaan liittyviä seikkoja jotka on syytä ottaa huomioon ja voin eritellä niitä jatkossa lisääkin, mutta tässä viestissä en aio sitä tehdä, sillä siitä tulisi liian pitkä. Tyydyn siis vain toteamaan, että ainakin toistaiseksi kannatan ns. pakkoruotsia ja että täytän siis
toisen niistä mielipidekriteereistä, joilla suomenruotsalainen mielestäsi ansaitsee tarjoamasi "imperialismia kannattavan rasistin" arvonimen.
Toista näistä kriteereistä en tosin täytä. En nimittäin kannata "puhtaasti ruotsinkielisiä alueita Suomessa", sillä olen maksimaalisen kaksikielisyyden (niin laajan kaksikielisyyden kuin on poliittisesti mahdollista) kannalla. Voi olla että tähän kantaani vaikuttaa myös se että olen
henkilönä kaksikielinen. En ole koskaan joutunut tietoisesti opettelemaan suomea vaan olen puhunut sitä sujuvasti niin kauan kuin muistan. En tee monille "yksikielisille" (mutta suomea osaaville) suomenruotsalaisille tyypillisiä objektivirheitä ja kun puhun suomea, kuulostan tiettävästi täysin samalta kuin "yksikielisesti" suomenkieliset syntyperäiset helsinkiläiset.
"Totuusko" tuolla edellä otti sen kannan, että hänen puolestaan kaikki kunnat saisivat itsenäisesti määritellä, ovatko ne yksi-vai kaksikielisiä. Olen tästä asiasta täysin eri mieltä hänen kanssaan.
"Totuusko" joko ei ole miettinyt loppuun asti mihin tuo käytännössä voisi johtaa tai sitten hän
on miettinyt sen loppuun asti ja juuri siksi kannattaa ajatusta, joka käytännössä toteutettuna kärjistäisi molempien kieliryhmien välit vähintään 30-luvun tasolle.
Ketjureaktion käynnistymiseen tarvittaisiin vain yksi kaksikielinen kunta joka julistautuisi virallisesti yksikieliseksi, josta tietenkin olisi
tietyt seuraukset paikallisen kielivähemmistön koulutus- ym. palvelujen kannalta. Oletetaan vaikka että suomenkielisenemmistöinen Espoo päättäisi julistautua virallisesti yksikieliseksi kunnaksi. Tämä lisäisi painetta ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa tehdä samoin. Varmasti pohdittaisiin, olisiko se sittenkään viisasta (sillä ketjureaktion mahdollisuus tajuttaisiin), mutta lopulta houkutus tehdä samoin kuin Espoo voittaisi esim. Raaseporissa ja siitä tulisi yksikielisesti ruotsinkielinen kaupunki, suomenkielisestä vähemmistöstä huolimatta. Nyt ketjureaktio lähtisi tosissaan liikkeelle ja Helsingin, Vantaan, Porvoon, Loviisan, Turun, Vaasan ainoaksi viralliseksi kieleksi tulisi suomi, jonka jälkeen Länsi-Turunmaa, Maalahti, Mustasaari jne lakkauttaisivat suomen virallisen aseman alueellaan. Lopulta koko maassa tuskin olisi yhtään kaksikielistä kuntaa jäljellä (ehkä vain Kauniainen) ja kieliryhmien välit olisivat tulehtuneet äärimmilleen, kun entisten kaksikielisten kuntien alueella asuisi paljon väkeä, joilla olisi tuskin mitään peruspalveluja jäljellä omalla äidinkielellään.
Minun on hyvin vaikea eläytyä sellaiseen ajatteluun, jossa nähdään tuollainen skenario jollain tavalla toivottavana.
En siis kannata mitään erillisiä yksikielisiä "reservaatteja" suomenruotsalaisille. Se että muutama harva kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen johtuu siitä syystä että suomenkielisiä on niissä vähemmän kuin kielilaki edellyttää, jotta yksikielinen kunta (kielestä riippumatta) voisi muuttua kaksikieliseksi. Minun puolestani kaksikielisyyden rajan kunnallistasolla voisi laskea vaikka 1%:n kohdalle. Samoin voisi minun puolestani
periaatteessa ulottaa kielilain koskemaan myös Ahvenanmaan kuntia, mutta se ei ole
käytännössä mahdollista, sillä Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan kieliasiat kuuluvat maakunnan (ei valtakunnan) kompetenssiin ja itsehallintolakia taas ei voi muuttaa ilman Ahvenanmaan paikallisparlamentin suostumusta.
Ahvenanmaan erityisasemasta on muuten turha kerta toisensa jälkeen yrittää syyllistää suomenruotsalaisia. Saariryhmän autonomia ei suinkaan ole suomenruotsalaisten (tai edes RKP:n) heille junailema vaan perustuu Kansainliiton
kompromissiratkaisuun Suomen ja Ruotsin välisessä riidassa alueen hallinnasta ihan itsenäisyyden alkuvuosina. Ahvenanmaalaisten enemmistöhän halusi liittyä Ruotsiin. Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa ei tosin saanut liittyä Ruotsiin,
mutta demilitarisoitiin, sai itsehallinnon ja oikeuden säilyttää ruotsi pysyvästi ainoana virallisena kielenä. Tuon ajan suomenruotsalaiset poliitikot muuten tappelivat eturivissä Ahvenanmaan Ruotsiin liittymistä vastaan, mitä monet ahvenanmaalaiset eivät ole vieläkään antaneet anteeksi. RKP:llä ei ole tuon kiistan jälkeen ollut minkäänlaista toimintaa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaallahan on jopa oma puoluelaitoksensa (demarit, liberaalit,keskusta, "vapaamielisiksi" itseään kutsuva kokoomuksen vastine jne). Eduskunnassa Ahvenanmaan edustaja tosin perinteisesti on käytännön syistä liittynyt RKP:n ryhmään ja EU-vaaleissa RKP:n listalla oli ahvenanmaalainen ehdokas, vaikka puolue ei Ahvenanmaalla toimikaan.
Takaisin asiaan: jos tosin kannatan "pakkoruotsia",
mutta en kannata "puhtaasti ruotsinkielisiä alueita Suomessa", täytänkö silloin mielestäsi "imperialismia kannattavan rasistin" kriteerit? Todennäköisesti täytän, sillä oletan, että tuo arvonimi ansaitaan jo pelkästään sillä, että kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta kouluaineena.
Vähän sanojen merkityksestä. "Rasisti" tarkoittaa rotuoppeihin uskovaa henkilöä. Tässä tapauksessa täyttääkseen "rasistin" objektiiviset kriteerit pitäisi uskoa vähintäänkin, että on olemassa
merkittäviä geneettisiä eroja Länsi-Suomen suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön välillä ja että ruotsinkieliset ovat muka geneettisesti "parempaa" ainesta. Nämä erot ovat sattumoisin hyvin vähäisiä, selvästi vähäisempiä kuin suomenkielisen väestön
sisäiset erot Itä- ja Länsi-Suomen väestön välillä. Suomen ruotsinkielinen väestö on sitä paitsi geneettisesti lähempänä Länsi-Suomen suomenkielisiä kuin
Ruotsin väestöä. Koska suomenruotsalaiset eivät ole mikään Suomen muusta väestöstä erillinen rotu, olisi nykyisin täysin järjetöntä uskoa niihin rotuoppeihin, joihin Freudenthal aikoinaan pohjasi huomattavan osan ajatteluaan.
Ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten vastustajat yrittävät usein esittää Freudenthalin jonkinlaisena suomenruotsalaisten guruna ja epäjumalana, jonka kuvalle jokaisen aidon suomenruotsalaisen muka kuuluu uhrata suitsuketta joka ilta messutessaan valittuja otteita hänen teoksistaan. Todellisuudessa Freudenthal oli jo elinaikanaan hyvin kiistelty henkilö
myös ruotsinkielisten keskuudessa ja suurin osa suomenruotsalaisista tuntee hänet nykyisin vain nimeltä. Joskus joku niistä harvoista jotka tuntevat hänen ajatteluaan saattaa mainita, että se sisälsi rasistisia piirteitä, joista sitten samassa hengenvedossa irtisanoudutaan. Freudenthalia voisi kommentoida lisääkin, mutta en viitsi paisuttaa tätä viestiä pienoisromaaniksi, joten jääköön toiseen kertaan.
Sitten sanaan "imperialismi". Se sanahan liittyy suurvaltoihin, jotka alistavat pienempiä maita satelliiteikseen ja siirtomaikseen. Kun ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten vastustajat käyttävät tätä sanaa, he haluavat väittää Suomen olleen Ruotsin siirtomaa. Tästähän on aikaisemminkin puhuttu. Se että jonkin virallisesti yksikielisen valtion alueella on maakunta tai alue (esim. Suomi, Bretagne tai Baskimaa), jossa suurin osa väestöstä puhuu perinteisesti jotain muuta kieltä kuin valtakunnan virallista kieltä ei vielä riitä tekemään tästä alueesta
siirtomaata tai
alusmaata, sillä tähän vaadittaisiin, että tuon alueen tai maakunnan asukkaiden lailliset oikeudet olisivat vähäisemmät kuin maan muiden kansalaisten. Suomessa näin ei ollut, sillä lain silmissä suomalaiset olivat
ruotsalaisia, joilla oli samat lailliset oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin ruotsalaisilla. "Imperialismista" ei näin ollen voi Suomen tapauksessa puhua. Tietysti nykyajan näkökulmasta katsottuna voi pitää epäoikeudenmukaisena, että suomen kielellä ei ollut virallista asemaa (paitsi kirkon käyttämänä kielenä), kuten bretonilla ja baskilla ei vieläkään Ranskassa ole, mutta historiaan ei oikein voi projisoida nykyisiä käsityksiämme siitä, mitä olemme tottuneet pitämään itsestään selvänä. Jotta lait muuttuisivat, vaaditaan voimakas kansalaismielipide. 1700-luvulla tosin esiintyi joitakin yksittäisiä mielipiteitä suomen kielen laillisen aseman vahvistamiseksi, mutta mitään joukkoliikettä ei syntynyt, vaikka se olisi ollut laillisesti mahdollista jo tuohon aikaan. Olihan 1700-luvun Ruotsissa jo puoluelaitos ja puolueet taistelivat valtiopäivävaaleissa keskenään. Mitään "suomalaista puoluetta" ei kuitenkaan syntynyt, vaan suomalaiset tyytyivät kannattamaan myssypuoluetta (hattupuoluetta vastaan) valtiopäivävaaleista toiseen.
"Tämä maa on suomalaisten eli suomenkielisten". Näin kirjoitat, ja tähän olen jo enimmäkseen vastannut viestini alussa. Lisään nyt kuitenkin muutaman sanan.
Ensinnäkin: "suomalaiset" ei tarkoita samaa asiaa kuin "suomenkieliset". Suomenruotsia puhuvat ovat ihan yhtä suomalaisia kuin suomea puhuvat ja on täysin turha edes yrittää väittää mitään muuta. Se että suomi on tämän maan enemmistökieli ja
käytännössä yhteiskunnallisen elämän hallitseva kieli kaikkialla muualla paitsi siellä missä ruotsi on
selkeästi paikallisena enemmistökielenä on
tosiasia, mutta tästä tosiasiasta ei seuraa, että niillä, jotka puhuvat tätä enemmistökieltä äidinkielenään, olisi jotenkin
parempi oikeus tähän maahan kuin ruotsinkielisillä (koska tiedän, että tässä ketjussa kaikki täytyy taivuttaa rautalangasta tai joku tulkitsee väärin, lisään, että en myöskään
tietenkään väitä ruotsinkielisillä olevan
parempaa oikeutta Suomeen kuin suomenkielisillä), jotka sentään puhuvat maan toista kansalliskieltä, joka jo sydänkeskiajalla juurtui tähän maahan ja sai oman suomalaisen, riikinruotsista selvästi poikkeavan sävyn. Suomenkielisten kannattaisi suomen kielen lisäksi olla ylpeitä myös suomenruotsista (ja monet ovatkin), sillä se on aidosti kansallinen kielimuoto, jonka välityksellä suomalaisia ajatuksia on jo vuosisatojen ajan puettu sanamuotoon.
"Sortaja-valloittajien jälkeläiset/tuotteet", näin kutsut omia maanmiehiäsi. Kirjoitat vielä että "saamme" asua tällä, tietyin ehdoin. Ja tuo taas liittyy siihen, mitä kirjoitin tuolla viestini alkupäässä: lähtökohtasi on niin outo, että tuntuu hieman erikoiselta edes kommentoida sitä. Luulet siis voivasi asettaa jotain ehtoja oman kansasi jäsenille, jotta he "saisivat" asua
omassa maassaan.
Tuollaisella asenteella ei voi päätyä kuin pysyvään poliittiseen paitsioon, sillä se tekee kaiken yhteistyön mahdottomaksi paitsi ruotsinkielisten, myös suomenkielisten maltillisen enemmistön kanssa.
Loppuun tiedonanto: Jätän tämän viestin myötä tämän ketjun (ja koko foorumin) vähäksi aikaa. En aio kirjoittaa foorumille sanaakaan
ainakaan viikkoon, sillä nyt tulee muita kiireitä enkä halua foorumille osallistumisen häiritsevän keskittymistäni eräisiin muihin asioihin.
Pitäkää hauskaa, mutta älkää upotko
liian syvälle kielikysymyksen pohjattomaan suohon...
Niin juuri. Eduskunta ja hallitus ovat täynnä idiootteja. RKP:lla ei olisi mitään valtaa, jos muut puolueet eivät kannattaisi pakkoruotsia ja muita järjettömiä, keinotekoisia ruotsin kielen aseman pönkityksiä.
Syyllisiä ovat Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät.
RKP on marginaalinen pellejengi, jolla ei itsessään ole mitään valtaa.
Muista että ruotsalainen ja ruotsinkielinen raha näyttelee suurta osaa demokratiassamme.
Jos se ruotsinkieli on niin tavattoman rakas ja tuikitärkeä asia suomenruotsalaisille, niin mikseivät he tee palvelusta sekä itselleen että finneille muuttamalla Suomea rikkaampaan ja iloisempaan Ruotsiin?
Siellä joutuisi tavllisen kansalaisen asemaan, ehkä viistosti katsottaisiin kun Ruotsissa ei noteerata ruotsinkielisiä suomalaisia kuin finneksi.
RKP:läinen on sanonut että suomenkielisten pitää oppia ruotsia palvellakseen ruotsinkielisiä suomalaisia. Nämä eivät itse voi ryhtyä moiseen koska he ovat niitä jotka korkeaopiskelevat ja kannattavat kulttuuria.
Quote from: kverty on 15.09.2009, 06:02:11
Muista että ruotsalainen ja ruotsinkielinen raha näyttelee suurta osaa demokratiassamme.
Tätä nimenomaan itse meinasin.
PS. En ole edelleenkään saanut vastausta suomenruotsalaiselta siihen miten itä-suomalaisten kohtalolle pitäisi tehdä ja heidän hankaluudelle opiskella venäjää, koska on pakkoruotsi taakkana pakkoenglannin päälle.
Tietysti suomenruotsalainen sanoisi, että kannattaa heiltä poistattaa englanti. :D
PS2. Germaanisista kielistä on helpompaa ja kannattavempaa opiskella englantia ruotsin sijaan.
Quote from: Teppis on 15.09.2009, 06:44:58
Quote from: kverty on 15.09.2009, 06:02:11
Muista että ruotsalainen ja ruotsinkielinen raha näyttelee suurta osaa demokratiassamme.
Tätä nimenomaan itse meinasin.
PS. En ole edelleenkään saanut vastausta suomenruotsalaiselta siihen miten itä-suomalaisten kohtalolle pitäisi tehdä ja heidän hankaluudelle opiskella venäjää, koska on pakkoruotsi taakkana pakkoenglannin päälle.
Tietysti suomenruotsalainen sanoisi, että kannattaa heiltä poistattaa englanti. :D
PS2. Germaanisista kielistä on helpompaa ja kannattavempaa opiskella englantia ruotsin sijaan.
Itäsuomalaisten ongelman ratkaisi itse Tasavallan Presidentti suuressa viisaudessaan keskustelussa: Ei tiedä milloin tohmajärveläinen joutuu muuttamaan Turkuun. Silloin kuulemma voi ruotsia tarvita.
Germaaninen juu. Kun aloitat saksan ja/tai englannin opinnoilla, sinulla on joskus helpompi aloittaa ruotsin opettelu. Vaikka harrastuksena eläkepäivinä. Eihän siitä oikeaa hyötyä olekaan.
Tuntuu siltä että ruotsin kielen kannattajien pitkät vuodatukset ovat vain oman itsen psyykkaamista, kun jokaiselle on selvää ettei tilanne voi jatkua tällaisena maailman tappiin. Jos suomenruotsalaiset olisivat samankokoinen ryhmä kuin nyt,
mutta ilman pääomia, ei pakkoruotsin puolesta montaa sanaa sanottaisi. Yleisen kansalaissovun kannalta olisi syytä suomenruotsalaisten ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lopettaa tämä jäynääminen.
Quote from: Aldaron on 15.09.2009, 03:57:17
"Totuusko" tuolla edellä otti sen kannan, että hänen puolestaan kaikki kunnat saisivat itsenäisesti määritellä, ovatko ne yksi-vai kaksikielisiä. Olen tästä asiasta täysin eri mieltä hänen kanssaan.
"Totuusko" joko ei ole miettinyt loppuun asti mihin tuo käytännössä voisi johtaa tai sitten hän on miettinyt sen loppuun asti ja juuri siksi kannattaa ajatusta, joka käytännössä toteutettuna kärjistäisi molempien kieliryhmien välit vähintään 30-luvun tasolle.
"Kannattaa ajatusta" on ehkä hieman liian vahva ilmaisu. Se, mitä minä kannatan, on pakkoruotsi pois, ruotsinkielelle vähemmistökielen asema, virkamiesruotsi vaatimukset tulee kohdistaa vain ruotsinkielisiin kuntiin. Mutta, jos ei muuten näistä naurettavuuksista pääse eroon, niin olen myöntyväinen myös siihen kieliautonomiaan, joka saattaa kylläkin olla kivuliaampi tie (ruotsinkielisille). Nykyinen käytäntö on joka tapauksessa tullut tiensä päähän. Tällainen "maksimaalisen kaksikielisyyden" periaate on juuri sitä suomenkielisiä halventavaa "herra"-ajattelua. Ruotsi on Suomessa vähemmistökieli. Tämä tosiasia ei muutu miksikään, vaikka kuinka turvautuisi muinaisiin/nykyisiin lakikirjoituksiin.
Suomen virallista yksikielisyyttä kohden on kuljettu jo jonkin aikaa. Tapahtuuko tämä sitten pakkoruotsin poistamisella tai toista kautta lopettamalla maan kaksikielisyyden, on periaatteessa ykshailee. Toinen kestää vain kauemmin ja sitä jarrutellessa ruotsinmieliset rakentavat yhä suuremman sylkykupin itselleen.
Vielä saattaisi olla mahdollista pelastaa se vähä, mitä positiivisesta ruotsalaisuudesta Suomessa on jäljellä. Pelkään että tarpeeksi pitkittyessään ruotsinkielisten kohtelu muuttuu entistä huonommaksi. Pär Stenbäck oli oikeassa kun mietti näitä asioita muutama vuosi sitten.
"Ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten vastustajat yrittävät usein esittää Freudenthalin jonkinlaisena suomenruotsalaisten guruna ja epäjumalana, jonka kuvalle jokaisen aidon suomenruotsalaisen muka kuuluu uhrata suitsuketta joka ilta messutessaan valittuja otteita hänen teoksistaan. Todellisuudessa Freudenthal oli jo elinaikanaan hyvin kiistelty henkilö myös ruotsinkielisten keskuudessa ja suurin osa suomenruotsalaisista tuntee hänet nykyisin vain nimeltä."
Aldaronin tavoin minäkään en voi käsittää, mihin käsitykset suomenruotsalaisista rasisteina perustuu. Näitä väitteitä kuitenkin näkee, ja siinä yhteydessä mainitaan aina Freudenthal ja mitalit. Mitä Freudenthal-mitaliin tulee, on tiedostettava pari seikkaa:
Suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksytään, että kyseenalaisia mielipiteitä omana elinaikanaan edustaneen uranuurtajan ja vaikuttajan nimissä jaetaan kunnianosoituksia ja arvomerkkejä. Esimerkiksi, Suomen Latu järjestää Tahko Pihkala -hiihtoja ja jakaa Tahko Pihkala -mitaleita. Lauri "Tahko" Pihkalalla oli kuitenkin avoimen rasistisia käsityksiä ja hän oli rotuopin ja rotuhygienian vakaa ja äänekäs kannattaja. Kukaan ei kai kuitenkaan väitä, että Suomen Latu nykypäivänä olisi rasistinen järjestö tai että Suomen maastohiihdon ystävät olisivat rotuopin kannattajia. Samoin Suomen Kulttuurirahasto jakaa Yrjö Reenpää -mitalia. Reenpää istui 1930-luvulla komiteassa, jonka tarkoituksena oli valmistella rotuhygienian laitoksen perustamista Helsingin yliopistoon. Arvo ja Lea Ylppö -säätiö jakaa ansioituneille lastenlääkäreille Arvo Ylppö -mitalia. Nuoruudessaan Arvo Ylppö haki oppinsa Saksasta Kaiser Wilhelm-Institute'sta, jonka johtaja teki läheistä yhteistyötä tohtori Mengelen kanssa. Ylppö oli itse mm sitä mieltä, että mielisairaat ovat henkilöinä arvottomia eikä heitä pitäisi hoitaa.
Tätä taustaa vasten ei suomenruotsalaisia ainakaan Freudenthaliin vedoten pitäisi voida leimata rasisteiksi.
Itse olen vakuuttunut siitä, että varsinaiset hurrivihaajat edustavat häviävän pientä osaa Suomen väestöstä, mutta ikävä kyllä he pyrkivät dominoimaan nettikeskusteluja ja lietsomaan vihaa suomenruotsalaisia kohtaan levittämällä täysin perusteettomia väitteitä Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Varsinkin Suomalaisuuden Liitto on nykypäivänä eräänlainen hurrivihan päämaja, joten ainakin sieltä peräisin oleviin väitteisiin on syytä suhtautua erittäin suurella varauksella. Tässä Suomalaisuuden Liiton entisten puheenjohtajien luonnehdintoja liittonsa nykytilasta:
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2001-07-23,104:2:77193,1:0:0:0:0:0:
Suomalaisuuden liiton entiset puheenjohtajat Martti Häikiö ja Veikko Löyttyniemi paheksuvat järjestön yhä kiihkeämmiksi käyviä kielipoliittisia kannanottoja.
Kummallakaan ei ole kuitenkaan aikeita ryhtyä valtaamaan jo 1980-luvulla jyrkän linjan fennomaanien käsiin päätynyttä järjestöään takaisin.
- Täytyy vain odottaa, että nämä höyrypäiset fundamentalistit ajavat lopulta kyllin lujaa kiville. Suomalaisuusliike täytyy ilmeisesti vetää todella syvälle häpeään ennen kuin suunta taas muuttuu, sanoo poliittisen historian tutkijana tunnettu Häikiö.
- En minä halua olla mukana näin ahdasmielisen joukon toiminnassa, sanoo puolestaan Sanomalehtien liiton toimitusjohtajan paikalta hiljattain eläkkeelle jäänyt Löyttyniemi.
.....
Häikiö katsoo, että liiton nykylinjan takana on vain 10-15 kiihkoilijan ryhmä, joka nimenomaan tavoittelee toiminnallaan julkisuutta.
- Kuten muutkin messiaanisen herätyksen saaneet, he uskovat saavuttavansa julkisuuden kautta heti 100 000 seuraajaa. Eihän niin tietenkään käy.
Historiantutkijana Häikiö näkee kiihkosuomalaisuudessa yhtymäkohtia sekä 1930-luvun kansallissosialismiin että oman aikamme ääriliikkeisiin. Ruotsinkielinen vähemmistö on Suomalaisuuden liitolle nyt samanlainen syntipukki kuin juutalaiset Hitlerille.
- Nämä äärimmäisen lapselliset ihmiset uskovat, että ruotsinkielinen vähemmistö on jokin mafian kaltainen ryhmä, joka pitää otteessaan niin tiedotusvälineitä kuin muutakin yhteiskuntaa. Siis klassinen salaliittoteoria, Häikiö analysoi.
Suomen kieli ja isänmaa taas ovat saaneet puolestaan liitolle lähes uskonnollisia piirteitä, hän arvioi.
- Kaikki ääriliikkeet viittaavat johonkin niille pyhään. Toisille se on Jumala, toisille isänmaa ja kolmansille ekologinen maailman pelastuminen. Eihän se Jumalan tai isänmaan vika ole.
Kiitän Aldaronia hänen vaivannäöstään kirjoittaa noin seikkaperäinen ja kattava vastine. Näyttää todella siltä että edellytyksiä älylliselle keskustelulle ei ole, joten vetäydyn itsekin. Ylläpito tehkööt päätelmänsä siitä tarvitaanko forumilla ketjua jossa panetellaan osaa suomalaisista ja vilautellaan erinäisiä lopullisia ratkaisuja ruotsalaisongelmaan. Asiallinen keskustelu ilmeisesti on mahdotonta siten että ketjuun voi palata solvaamaan jäähyn istuttuaan.
Suomensuomalaisena nationalistina koen suurta häpeää täällä kuulemastani. Koska suhtaudun tunteella omaan äidinkieleeni ja haluan säilyttää sen, en osaa edes vaatia ruotsinkielisiltä suomalaisilta utilitaristisia perusteluita halulleen säilyttää oma kielensä. Minulle riittää se että he haluavat olla suomenruotsalaisia. Pienet erityisjärjestelyt asian turvaamiseksi ovat ihan sivistysvaltion perusteiden mukaisia, mutta niissä tarvitaan harkintaa jottei synny epätasa-arvoistavia ja siten sopua rikkovia rakenteita. En väitä että tilanne olisi nyt optimaalinen, mutta puolestani asia saa olla näinkin vaikka siihen asti, että pakkoruotsin vastustajina esiintyvät oppivat keskustelemaan rakentavasti.
On hyvä kysymys kuinka paljon hurrivihamieliset tekevät haittaa omalle asialleen esiintyen niin, ettei kukaan täydellä pakalla pelaava halua heidän kanssaan saman pöydän ääreen. RKP:n etua he ajavat ainakin. Liekö osa RKP:n provokaattoreita jotka haluavat pelotella itsenäisesti äänestävät suomenruotsalaiset takaisin puolueen hoiviin, mene ja tiedä.
Historiallisten kansainvaellusten aika on edessä ja alati kutistuvalle Euroopan alkuperäisväestölle ei tulevaisuus näytä hyvältä. Sekulaari ja kristillinen maailma saattaa joutua taipumaan islamin edessä tai saatamme jäädä kaikki vähemmistöön omassa maanosassamme. Siinä on talkoota kerrakseen ja jokaista tarvitaan. Itse toivotan ruotsinkieliset tervetulleiksi mukaan. Toiset taas haluavat pelotella heidät syvälle RKP:n poteroihin.
Turkulaine:n vuodatuksesta ei tarvii antaa banniva, vaikka nimitteleekin, kun se lupasi pysytellä loitolla itsekin. Heippa.
Täysin tarpeeton **ttuilumielessä ammuttu kommentti. Palkkio eksponentiaalibannauksen mukainen 2^(2-0)=4 päivän kirjoituskielto.
T: M.E
Aidosti ruotsinkielestä innostunut kirjoittasi täälläkin ruotsiksi, eikö? Suomihan on kaksikielinen maa...
Miksi ei järjestetä kansanäänestystä kaksikielisyydestä? Jos kansa kaataa 800 vuotisen ruotsinkielen valta-aseman niin mitä sitten? Ruotsi säilyy epäilemättä vähemmistökielenä ja palvelut pelaa kuin ennenkin. Ainoa mikä muuttuisi, olisi suomalaisten nöyryyttämisen loppuminen pakkoruotsilla ja muilla vastaavilla miehittäjä-kartanonherrain keksimillä alamaisuuden osoituksilla. Ruotsinkielisiltä ei voi odottaa muuta kuin tunteenomaista takertumista menneisyyteen ja etujensa puolustamista kaikin mahdollisin keinoin. Ajatellaan nyt vaikka ruotsinkielisten herrahissiä; yliopistoon pääsee helpommin ruotsinkielinen kun suomenkielinen, - miksi siitä kukaan luopuisi, en minä ainakaan.
Quote from: rantavahti on 15.09.2009, 12:43:21
Miksi ei järjestetä kansanäänestystä kaksikielisyydestä? Jos kansa kaataa 800 vuotisen ruotsinkielen valta-aseman niin mitä sitten? Ruotsi säilyy epäilemättä vähemmistökielenä ja palvelut pelaa kuin ennenkin. Ainoa mikä muuttuisi, olisi suomalaisten nöyryyttämisen loppuminen pakkoruotsilla ja muilla vastaavilla miehittäjä-kartanonherrain keksimillä alamaisuuden osoituksilla. Ruotsinkielisiltä ei voi odottaa muuta kuin tunteenomaista takertumista menneisyyteen ja etujensa puolustamista kaikin mahdollisin keinoin. Ajatellaan nyt vaikka ruotsinkielisten herrahissiä; yliopistoon pääsee helpommin ruotsinkielinen kun suomenkielinen, - miksi siitä kukaan luopuisi, en minä ainakaan.
Äänestystä pelätään kuin ruttoa. Jo sähköinen äänestys on vanhoillisten paha painajainen. Kotikoneelta ei uskalleta ajatellakaan äänestettävän! Syy on selvä. Äänestysprosentti nousee ja se tarkoittaa suomenkielisten ääniä. Se puolestaan tarkoittaa RKP:n tiputtamista pois vaikuttamasta suomenkielisiin päättäjiin.
Quote from: Turkulaine on 15.09.2009, 11:39:33
Kiitän Aldaronia hänen vaivannäöstään kirjoittaa noin seikkaperäinen ja kattava vastine. Näyttää todella siltä että edellytyksiä älylliselle keskustelulle ei ole, joten vetäydyn itsekin.
Miten niin älylliseen ja seikkaperäiseen?
Minäkin olen monesti älyllisesti koettanut kysellä itä-suomalaisten tilanteeseen seikkaperäistä mielipidettä suomenruotsalaisilta, vaan ei tipu.
Kiihkomielisten suomenruotsinpuolustajien katsominen rasisteiksi ja imperialialisteiksi on ihan järkiperäistä. Suomessa on ruotsinkielinen vähemmistö johtuen Ruotsin tai ruotsalaisten harjoittamasta valloitustoiminnasta keski-ajan keskivaiheista 1800-luvulle asti. Ruotsalaiset eli svealaiset ovat kotoisin eteläisestä Ruotsista, josta he levittäytyivät uutta elintilaa valtaamaan ensin pohjoiseen ja sitten Pohjanlahden yli Suomeen. Samalla he ajoivat suomensukuisia ja saamelaisia kansoja tieltään.
Ruotsalaiset käyttäytyivät avoimen rasistisesti mm. meitä suomalaisia kohtaan. Rasismi kulkee imperialismin kanssa aina käsi kädessä. Ruotsalaiset herrakansana asettuivat korkeisiin yhteiskunnallisiin asemiin ja estivät suomalaisten suomalaisina pääsyn virkamiehiksi ja oppineiksi. Heidän piti opettella ruotsi ja opiskella vieraalla kielellä. Se syö ihmistä. Lisäksi eteneminen uralla vaati ummikkoruotsinkielisten herrojen nuoleskelua ja oman identiteetin hävittämistä. Se on puhdasta sortoa ja imperialistista sellaista, kun sortajina ovat valloittamaan ja sortamaan tulleet muukalaiset.
Kielikysymys ei olisi niin vakava ongelma elleivät ruotsinkielen kiihkopuolustajat olisi niin avoimen rasistisia puheistaan ja toimistaan. Herrakansa-ajattelu elää heidän keskuudessaan suht vahvana, ikävä kyllä. Muutenhan he olisivat jo aikaa sitten hyväksyneet ruotsinkielen luonnollisen katoamisen, kun Ruotsin kuristusotteesta viimein päästiin irti vuonna 1809. Miksi heillä on niin kova tarve korostaa ruotsalaisuuttaan, jos kerran pitävät itseään suomalaisina.
Minä eikä varmasi kukaan muukaan pakkoruotsin vastustaja ole missään nimessä tunkemassa hurrien linnoihin ja taloihin kieltämään heitä puhumasta lounaspöydässä ruotsia. Sensijaan ruotsin käyttö virallisena virkamieskielenä pitää lopettaa, koska se on jäänne suomalaisten sorron ajasta ja estää vanhojen haavojen paranemista. Jos Ruotsi kohtelisi suomalaisväestöään, kuten Suomi kohtelee suomenruotsalaisia, ei tässä olisi niinkään mitään ongelmaa. Mutta tällähetkellä tilanne on se, että suomalaisa sorretaan sekä Suomessa että Ruotsissa, ja se on väärin.
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 18:02:27
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 17:26:59
täältä sentään tulee faktaa, ja mitä tilastoihin tulee, odotan sinulta edelleenkin tilastotietoja:
En ole saanut mitään faktaa sen väitteesi tueksi että maahanmuuttajista tehdään paperilla ruotsinkielisiä. Olen saanut vain ohjeet mennä Oravaisiin, eikä se ole mielestäni faktaa.
Lisäksi en voi käsittää mitä tilastotietoa odotat minulta. Viittauksessasi olen joskus aiemmin kysynyt:
QuotePitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?
Miten tämän kysyminen velvoittaa minua hakemaan sinulle jotain tilastotietoa?
Tulkitsen tällaisen alkeellisestakin johdonmukaisuusperiaatteesta piittaamattomuuden tarkoitukselliseksi kiusanteoksi.
fakta löytyi helposti: soita virastoon, jolle asia kuluu ja kysy. minä tein sen, eli fakta on, että maahanmuuttaja, joka allekirjoittaa ilmoituksen, jossa hän ryhtyy ruotsinkieliseksi, on sellainen jatkossa.
käsitinkö oikein, jos sinua vaaditaan todistamaan sanasi, kuten sinä vaadit meitä muita, se on mielestäsi kiusantekoa. eikö säännöt kiellä olkiukko-asenteen?
Quote from: kverty on 12.09.2009, 19:26:07
Tästä ei tule muuten yhtään mitään.
No sitten voit harkita palstan vaihtoa.
älä viitsi. täällä olisi aika hiljaista, jos ei olisi vastapuolta. Lisäksi on aika huvittavaa, kun nämä keksimällä keksivät mitä hurjempia perusteita, joilla pakkoruotsi olisi jotenkin hyväksyttävämpää. Niitä on suorastaan ilo ampua alas.
väitellään nyt vaan, ja annetaan vastapuolenkin väitellä. Se kuuluu sananvapauteen.
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 00:00:21
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:56:09
Aikoinaan suhteet merkitsivät enemmän kuin nyt. Jo valmiiksi ruotsinkielisellä oli myös suhteita, suomenkielisellä vain mullassa olleet kädet.
Mitähän "suhteita" säätyläisväestöön on vaikka opintielle lähteneen närpiöläisen talonpoikaiskodin pojalla muka voinut olla? Täsmälleen yhtä paljon (=tuskin ollenkaan) kuin hänen kauhavalaisella vastineellaan. "Suhteet" säätyläistöön lienevät sekä Närpiössä että Kauhavalla rajoittuneet siihen, että paikallinen kirkkoherra on rippikoulussa tai kinkereillä huomannut, että pojassa voisi olla ainesta korkeampiin opintoihin ja käynyt sopimassa asiasta pojan isän kanssa.
Ruotsinkielistä (oikeammin: paikallista pohjoisgermaanista kielimuotoa, ei suinkaan mitään normiruotsia puhuvaa) maalaisrahvasta ei millään kriteereillä voi pitää etuoikeutettuna väestöryhmänä sääty-yhteiskunnan ajan Suomessa.
ai meinaat, että aikana, jolloin torpparin piti ottaa ruotsinkielinen nimi, että pääsi kruununtorpparina raivaamaa suomen saloja, oli jotenkin tasa-arvoinen jo valmiiksi ruotsinkielisen kanssa?
niin, sellaiset pienet jutut, kuten suomenkielisten suhteellisesti suurempi osuus väenotossa ja suhteettoman pieni osuus pappisväen joukossa eivät ole asioita, jotka kumoavat sinun näkemyksesi?
Quote from: do.ut.des on 13.09.2009, 07:46:30
Quote from: Turkulaine on 12.09.2009, 23:58:37
Quote from: do.ut.des on 12.09.2009, 23:14:49
Tänään YLE-uutiset kertoi, että 65% närpiöläisistä turvautuu toimeentulotukeen. Onko tämä bättrefolk-imagon loppu vai kova kolaus sille? Tomaatit eivät taida mennä kaupaksi. :D
Tämä liittyy vain ohuesti kielikysymykseen, mutta haluan korjata tuon poskettoman ja ilmeisen vahingoniloisen väittämän.
QuotePerinteisesti hyvän työllisyystilanteen Närpiössä talouskehitys tuli yllätyksenä. Kun viime vuonna toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli 233, tällä hetkellä kotitalouksia on 384. Kasvua on lähes 65 %.
QuoteNärpiön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 5-6 prosenttia. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta Yvonne Linden toivoo, että huippu olisi jo saavutettu. Närpiössä taantuma on iskenyt teollisuuteen, kasvihuoneala on pärjännyt hyvin.
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2009/09/toimeentulotukihakemusten_maara_kasvanut_koko_alueella_995722.html
Edelleen. Vaikka kuinka kiukuttaisi se, että Suomessa on ruotsinkielisiä, niin yrittäkää keskittyä ja pysyä totuudessa.
Anteeksi virheellinen väittämäni. En voinut vastustaa kiusausta. Ehkä luku olisi sitten oikea jos puhutaan tomaattituesta. Epäilen, että mainittu 65% ei riittäisi tähän. Noh, Närpes on Närper. Heitä täytyy ymmärtää - tai ainakin yrittää. :D
siinä mielessä olet oikeassa, että Närpesin naapuriin, Malaxiin perustettavaan yritykseen saa investointitukea jopa 35%, kun taas Malaxin naapuripitäjään, suomenkieliselle Laihialle firmaansa perustavalle ei tukea juuri heru.
Lähde Pohjalainen: 15.9.2009
http://www.pohjalainen.fi/epaper.jsp?category=194&p=194
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 10:20:40
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:42:29
Kun muhammed A tulee suomeen ja hakee turvapaikkaa, hänet ohjataan ruotsinkielisellä alueella ruotsinkielen kurssille, joiden jälkeen hänelle annetaan paperi, jossa hänet todetaan ruotsinkieliseksi.
Sama koskee niitä thaimaalaisia, joita raahataan närpiöön TE-keskuksen tuella: samalla heidät myös ruotsalaistetaan.
kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen.
No vastataan nyt sitten tuohonkin.
a) Se että virkailija "ohjailisi" maahanmuuttajan merkitsemään esim. ruotsin äidinkielekseen olisi varsin raskaan luokan virkavirhe. Korkeintaan voi tervettä järkeä käyttäen kuvitella, että ruotsinkielisenemmistöisissä tai virallisesti yksikielisisti ruotsinkielisissä kunnissa (esim. usein mainitsemasi Närpiö) virkailija saattaa ehdottaa ruotsia maahanmuuttajan asiointikieleksi viranomaisten kanssa, mikä on täysin eri asia kuin kyseisen henkilön virallinen äidinkieli, joka tieto löytyy ylempänä samasta kaavakkeesta. On huomattava, että asiointikieli voi olla vain suomi tai ruotsi, ei koskaan maahanmuuttajan oma äidinkieli (ellei se satu jo valmiiksi olemaan jompi kumpi näistä). Jos merkitsee äidinkielekseen suomen tai ruotsin, asiointikielikohtaa ei täytetä. On myös huomattava, että asiointikielikohtaa ei ole pakko täyttää. Käsittääkseni tällöin viranomaiset asioivat maahanmuuttajan kanssa asumiskunnan enemmistökielellä, joka toimii siis tavallaan default-kielenä.
Eräät ovat tässä ketjussa väittäneet, että ruotsin asiointikielekseen valinneet muka näkyvät tilastoissa ruotsinkielisinä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Äidinkielitilastot ovat äidinkielitilastoja, eivät asiointikielitilastoja.
b) Jos väittämäsi pitäisi paikkansa ja nämä ns. muhammedit, kuten heitä nimität (tai edes osa heistä), merkittäisiin tilastoihin ruotsinkielisenä, sen pitäisi näkyä ruotsinkielisten keskimääräistä suurempana prosenttiosuutena työikäisten ikäluokista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ruotsinkielisten prosenttiosuus on keskimääräistä korkeampi vain vähintään 60-vuotiaiden ja 0-19-vuotiaiden ikäluokissa.
Olen jo aikaisemmin selittänyt, mistä ruotsinkielisten keskimääräistä korkeampi prosenttiosuus nuorimmista ikäluokista johtuu. Tähän on kaksi syytä, joista merkittävämpi on se, että kasvava enemmistö kaksikielistä perheistä kirjaa lastensa äidinkieleksi ruotsinkielisen vanhemman äidinkielen, enimmäkseen siksi, että tällaisen taustan omaavista lapsista nykyään suurin osa käy koulunsa ruotsiksi ja viranomaiset jakavat resursseja kouluille sen mukaan, miten paljon eri kieliryhmiin kuuluvia lapsia kuuluu mihinkin ikäluokkaan. Esim. Helsingissä ruotsinkielisten ala-asteiden oppilaista lienee nykyisin suurin piirtein kaksi kolmasosaa kaksikielisten kotien ruotsinkielisiksi rekisteröityjä ja noin 10% samanlaisten kaksikielisten kotien suomenkielisiksi rekisteröityjä lapsia. On huomattava, että viranomaiset eivät ota noita suomenkielisiksi rekisteröityjä, ruotsiksi koulunsa käyviä lapsia lukuun arvoidessaan ruotsinkielisten ala-asteiden tarvitsemia resursseja. Tämä tiedostetaan kaksikielisissä perheissä vähitellen yhä paremmin, mistä on seurannut se, että vanhemmat enenevässä määrin rekisteröivät lapsensa sen kielen mukaan, jolla heidän on tarkoitus käydä koulunsa.
Tästä löytyy runsaasti tutkimustietoa.
Toinen syy on se, että keskimääräinen ruotsinkielinen äiti synnyttää nykyisin hieman enemmän lapsia kuin keskimääräinen suomenkielinen. Tämäkin oli aikaisemmin toisin päin. Tosin tämän tekijän tilastollinen merkitys ei ole yhtä suuri kuin tuon ensiksi mainitun tekijän, sillä ero ei ole kovin merkittävä.
Noissa kielijutuissa tapahtuu aika outoja asioita: Närpes on ollut lähellä muuttua ruotsinkielisestä kaksikieliseksi, juuri sen vuoksi, että suomenkielinen väestö lisääntyy ruotsinkielistä enemmän, mutta jatkuvasti löytyy muutama mamu, joka ottaa äidinkielekseen, ei asiointikielekseen ruotsin.
Mitä tulee tuohon toiseen osaan, jatkat saman asian esille tuomista, mitä minäkin: koska ruotsinkielisissä kouluissa on pienemmän luokkakoot ja koulut ovat muutenkin pienempiä, niin lapsi kannattaa laittaa mieluummin ruotsinkieliseen kuin suomenkieliseen kouluun, ja sinne pääsee helpommin, jos lapsi merkitään ruotsinkieliseksi.
Eli suomenkieliset painikoot vaan jatkossakin suurten luokkakokojen ja muiden ongelmien parissa.
Kaksikieliset Ruotsinkieliset nauttikoot kalliimmasta opetuksesta pienemmissä kouluissa/luokissa. (Montako oppilasta olikaan nurmijärven ruotsinkielisessä koulussa? )Jälleen kerran maksumiehenä suomenkielinen.
Selityksesi Mohammed A:n kohdalla ontuu. Jos oleskeluluvan saaneella Mohammed A:lla on lapsi, ja heidät laitetaan ruotsinkieliseen kouluun, niin jatkossa heidän äidinkielensä on sitten ruotsi. Tämä siitä huolimatta, että ruotsinkielinen kunta ei saa enää rahaa Mohammedin majoittamisesta ja potkaisee hänet joko Helsinkiin tai Vaasaan: lapselle pitää järjestää ruotsinkielistä opetusta ja sillä siisti.
Pienoista marttyyriutta ilmassa, kaksikielisyyden puolustajien riveissä :D
Älyllinen keskustelu on kyllä tässä tapauksessa hieman absurdi ilmaisu, mutta myönnän, että tilanteessa, jossa toisen osapuolen argumentointi perustuu puhtaasti tunteisiin, ei ainakaan tee keskustelua helpoksi.
Kuten aiemmin jo kirjoitin, pakkoruotsin mielettömyyttä voidaan perustella ihan järkiargumentein. Pakkoruotsin ihanuutta/välttämättömyyttä ei voida perustella järkisyin mitenkään, paitsi tietysti sieltä "toisen kotimaisen" näkövinkkelistä katsottuna. Kuten ruotsinkieliset ovat itsekin todenneet, koko ajatus kaksikielisestä Suomesta perustuu enemmistön oletettuun suopeuteen vähemmistöä kohtaan (muistaakseni FST:n keskusteluohjelma). Siinä kyseisessä ohjelmassa siis epäsuorasti myönnettiin, että mitään perusteita ei ruotsinkielen nykyasemalle ole. Kyseessä on siis kollektiivinen ja yksipuolinen hyvän tahdon ele (lähinnä päättäjiemme taholta, koska kansaltahan ei ole tähänkään mielipidettä kysytty).
Oikeastaan tämkin ketju on näyttänyt kaksi selkeää analogiaa mokuttajien ja surujen välillä. Ammattiloukkaantuminen ja XXX-kortti (xxx=rasisti tai hurrivihaaja). Lieneekö ominaisuus ihan kansallinen, ellei peräti geneettinen ominaispiirre vähemmistöissä ;)
1. pakkoruotsi pois kaikista kouluasteista
2. virkamiesruotsi pois (tämä hoituu luonnollisesti 1.kohdan toteutuessa)
3. kielikiintiöt pois
4. kunnallinen päätös kaksikielisyydestä/yksikielisyydestä
Ruåtsinkieli muuten saattaisi olla paljon inhimillisempää opiskeltavaa maahanmuuttajille kuin tämä kohtuu mahdoton suåmi. Normimuunmaalainen useimiten jää kättelyssä kiinni yrittäessään puhua suåmea vaikka olisi tavannut sitä 20 vuotta päivätyökseen.
Finskin-ruåttalaislle ilmanmuuta kannattamisen arvoinen paikka.
(tuleekohan tästä taas bänniä kun erehdyin kirjoitamaan tänne?)
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 12:44:21
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 16:35:58
Quote from: Aldaron on 10.09.2009, 18:13:30
Quote from: Henkipatto on 10.09.2009, 17:08:49
Quote
Oppikouluun pääsy oli muuten aivan yhtä helppoa tai vaikeaa suomen- kuin ruotsinkielisenkin talonpoikaiskodin pojille.
kieleltä kuin se suomenruotsin versio, jota täällä Helsingissä puhutaan.
Suomi tuli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1863 alkaneen 20-vuotisen siirtymäkauden aikana. Kun tutustuu 1800-luvun valtiopäiväasiakirjoihin, ne on painettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Virastojen sisäisenä työkielenä suomi tuli lopullisesti tasaveroiseksi ruotsin kanssa vuonna 1902.
Suomen nimittäminen "siirtomaaksi" on sama asia kuin kutsuisi niitä Ranskan osia (esim. Bretagne ja Ranskan Baskimaa) "siirtomaiksi" joissa paikallinen enemmistökieli on perinteisesti ollut jokin muu kuin ranska, joka, kuten tunnettua, on Ranskan ainoa virallinen kieli.
Minulla sopii, että ruotsinkieltä kohdeltaisiin samoin kuin ranskassa Bretagnea ja Baskia. Hyvä että sinullekin.
Tähän pieni täsmennys niille, joilta mahdollisesti meni ohi, mitä El Sid tulee tässä sanoneeksi. Ranskassahan yhteiskuntapolitiikka on perinteisesti tähdännyt kaikkien kielellisten ja etnisten vähemmistöjen assimilointiin. Ranska on kaikkialla Ranskan alueella ainoa virallinen kieli ja kaikkien yhteiskunnan ylläpitämien koulujen ainoa opetuskieli. Bretagne ja Ranskan Baskimaa eivät tietenkään ole mitään poikkeuksia.
Vielä selvemmin sanottuna, jotta kaikki ihan varmasti ymmärtäisivät: El Sidin suosittelema "Ranskan esimerkki" kielipolitiikassa tarkoittaisi tietenkin sitä, että ainoa virallinen kieli Suomessa ei vain valtakunnan vaan myös paikallistasolla kuntia myöten sekä kaikkien yhteiskunnan ylläpitäminen koulujen ainoa opetuskieli olisi suomi.
El Sid on aikaisemminkin suoraan ilmaissut vastustavansa yhteiskunnan ylläpitämän ruotsinkielisen koulutuksen olemassaoloa Suomessa, ja useampi tämän foorumin kirjoittajista on ollut samaa mieltä tästä asiasta hänen kanssaan.
Sinänsä on pakko antaa rehellisyyspisteitä sellaisille vastapuolen edustajille kuin El Sid, jotka täysin avoimesti kertovat, miten pitkälle he ovat valmiita menemään taistelussaan ruotsin kieltä vastaan. Se että kaikki tietävät missä mennään on aina hyvä lähtökohta. Tosin tässä tapauksessa se toimii lähtökohtana vain sille, että todetaan olevamme eri kannoilla. Minkäänlaatuinen poliittinen yhteistyö El Sidin kannalla olevien kanssa ei luonnollisestikaan tule kyseeseen.
Vielä pari sanaa logiikasta. Se että tietyn virallisesti yksikielisen valtakunnan alueella on maakuntia, joissa suurin osa kansasta puhuu perinteisesti jotain muuta kieltä ei tee näistä alueista "siirtomaita", jos laki ei kerran tee mitään eroa oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen näiden maakuntien asukkaiden ja muiden valtakunnan kansalaisten välillä (Suomi silloin kun se kuului Ruotsiin, Bretagne ja Ranskan Baskimaa nykyisin). Siitä, että totean, että näitä alueita ei millään yleisesti hyväksytyillä kriteereillä voi kutsua siirtomaiksi, ei millään logiikalla seuraa (vaikka El Sid näin väittääkin), että väittäisin tilanteen olevan jotenkin esikuvallinen ja ideaalinen näiden vähemmistökielten säilymisen kannalta.
Ensinnäkin, suurin osa suomalaisista tuntuu olevan samaa mieltä kanssani. Tämä huolimatta viime aikoina esiin tulleista, hyvin ohjatuista, magnan tilaamista gallupeista.
Minun vastukseni perustuu tasa-arvoon: miksi ruotsinkieliset lapset saavat paremman kohtelun suomenkielisissä kunnissa kuin suomenkieliset ruotsinkielisissä?
Miksi Korsholman
kaksikielinen, mutta sellainen, jossa on RKP johtavassa asemassa, edellyttää työntekijällä, tässä tapauksessa kunnan rakennustarkastajalla, on "hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin kielen taito sekä hyvä suullinen ja
tyydyttävä kirjallinen suomen kielen taito.",
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7281146&index=2&anchor=7281146
eli missä on tasa-arvo? miksi ei edellytetä että henkilö osaa yhtä hyvin suomea kuin ruotsia? Jos Vaasassa, jossa väestönsuhteet ovat toisinpäin, olisi samanlainen työpaikkailmoitus, niin RKP nostaisi kapinan, ruotsinkielisen median saattelemana.
Vielä tähän asti ei ole tullut selvää vastausta siihen, miksi ruotsin kielinen pääsee esimerkiksi lääkäriksi helpommin kuin ruotsinkielinen.
Miksi minun pitäisi kyetä tekemään yhteistyötä sortajan kanssa, joka
EI edes myönnä koko ongelman olemassa-oloa, vaikka joka asiassa he tuovat ilmi, että pakkoruotsin poisto johtaa myös muiden ruotsinkielisten etuuksien siis niihin, joita suomenkielisille ei suoda, vaikka he ovat usein maksumiehinä, poistoon? ja että nämä ettudet ovat suurin syy, miksi pakkoruotsia ylläpidetään, ei tarve.
Sitten hieman takapakkia: en suinkaan vaadi suomea täysin yksikieliseksi. Minulle sopii, että nykyinen ruotsinkielisten asuttamat alueet, eli lähinnä länsirannikko ja turun saaristo, pysyvät ruotsin/kaksikielisinä ja että näillä alueilla toimivilta virkamiehiltä vaaditaan sekä suomen että ruotsinkielen taitoa. Huomautan, että itsekin asun tuolla alueella, joten minulla ei ole "oma lehmä ojassa"
sitä en hyväksy, että Lapualainen tai Iisalmelainen poliisi joutuu tekemisiin kaksikielivaatimusten kanssa. On paljon halvempaa ja säästää huomattavasti yhteiskunnan resursseja, jos kielikylvyt ja opetus kohdennettaisiin enemmistön sijaan vähemmistöön, varsinkin, kun esteenä on lähinnä hemmoteltuun vähemmistöön kuuluvien pelko sosiaalisten etuoikeuksiensa menettämisestä.
On väärin, että yli viisi miljoonaa joutuu maksamaan siitä, että nämä parisataatuhatta saavat jatkossakin rauhassa elvistellä sinä parempana kansanosana, enemmistön ollessa lähinnä maksumiehiä.
Quote from: EL SID on 15.09.2009, 17:50:29
Quote from: kverty on 12.09.2009, 19:26:07
Tästä ei tule muuten yhtään mitään.
No sitten voit harkita palstan vaihtoa.
älä viitsi. täällä olisi aika hiljaista, jos ei olisi vastapuolta. Lisäksi on aika huvittavaa, kun nämä keksimällä keksivät mitä hurjempia perusteita, joilla pakkoruotsi olisi jotenkin hyväksyttävämpää. Niitä on suorastaan ilo ampua alas.
väitellään nyt vaan, ja annetaan vastapuolenkin väitellä. Se kuuluu sananvapauteen.
No olet kyllä oikeassa. Mutta tuo väsytystaktiikka on kyllä rasittavaa! Käyvätköhän ne jonkin kurssin nettikeskusteluihin, luulen niin.
Toisilla palstoilla olen huomannut että pitkän ketjun jossain vaiheessa tulee ikään kuin "uusi" hurri ja aloittaa näillä fraaseilla: "Suomi on kaksikielinen" "kaksikielisyys on rikkaus" "blaa blaa"... Tollaiselle ei jaksa taas ruveta selittämään. No, tämän palstan väsytystaktiikan voittaja on vapauden voittaja. Nimittäin kielivapauden :)
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 13:37:42
Quote from: Sami Holmström on 13.09.2009, 13:01:53
Quote from: Turkulaine on 13.09.2009, 00:25:57
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46
Olen ketjun alussa esiintyvän Ellilän kirjoituksen kanssa melko samoilla linjoilla. Ruotsin tai yhtään minkään muunkaan kuin suomen kielen opetusta ei pitäisi rahoittaa verovaroin, ja yliopistot tulisi muuttaa maksullisiksi.
Tarkoitatko todella että peruskoulussa vieraiden kielten tunnit tulisi olla maksullisia? Eihän siinä ole mitään järkeä jos yleensä ilmaista koulutusta tarjotaan.
Quote from: Sami Holmström on 12.09.2009, 21:37:46Jos haluaa opiskella muilla kielellä kuin suomella, kuten esim. ruotsiksi tai jollain rikastavalla monikulttuurikielellä niin maksakoon sitten opetuksensa itse.
Ruotsinkieliset tietääkseni maksavat opiskelunsa itse.
Miten ruotsinkieliset muka maksavat opintonsa itse? Tietääkseni veroja ei ole korvamerkitty siten, että vain ruotsinkieliset maksaisivat ruotsin opetuksesta.
Maksamalla veroja. Ruotsinkielisten maksama prosenttiosuus veroista on useastakin syystä korkeampi kuin ruotsinkielisten prosenttiosuus Suomen väestöstä.
Tarkempaa erittelyä siitä, miksi näin on, löytyy ylempänä tästä samasta ketjusta.
niin, koska olen eritellyt syyt:
tässä näkee mitä hyötyä on, kun pääsee helpommin yliopistoon kuin suomenkieliset: saa paremman työpaikan ja paremmat tulot, joista sitten maksetaan enemmän veroja. Eli kun valtio satsaa suhteessa enemmän rahaa suomenruotsalaisiin, niin se saa myös suhteessa enemmän verorahoja. Sinänsä, kielivähemmistömme on kuitenkin niin pieni, että heidän maksamansa suurempi osuus hukkuu jo pakkoruotsin vuoksi palkattujen ruotsinkielen opettajien palkkaan.
Lisäksi, vaikka kielilaki antaa kunnalle mahdollisuuden olla perustamatta kielikouluja liian pienellä vähemmistölle, ovat jotkut kunnat, kuten Jyväskylä, ja Nurmijärvi, perustaneet päiväkoteja ja kouluja, joissa käy vain muutama oppilas. Samaan aikaan ruotsinkieliset kunnat, kuten Närpiö, säästävät kuskaamalla lukumääräisesti suurempaa joukkoa suomenkielisiä lapsia, kunnan ja kielirajan toiselle puolelle, jopa useita kymmeniä kilometrejä ja säästävät siten kuluja, tietysti lasten pitkäksi venähtäneiden koulupäivien hinnalla, joten tässä asiassa suomenkieliset ovat jo ruotsinkielisen sosiaalisen aseman maksajien.
vielä kun lisää TE-keskuksen suhteellinen suurempi tuki ruotsinkielisten yrityksille, eritoten närpesin tomaatti ja kurkkuviljelijöille, niin kyllä todellisuudessa kaikki ruotsinkielisten edut taidetaan kaivaa pääasiassa suomenkielisten lompakosta.
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg195042.html#msg195042
ja näitä perusteluja et ole vielä kyennyt kaatamaan...
Quote from: Aldaron on 13.09.2009, 22:19:41
Quote from: jupeli on 13.09.2009, 19:50:58
"kannattaa muistaa, että mamu, joka on täyttänyt paperin (vastaanottokeskuksessa, virkailijoiden "opastuksella"), jossa hän ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin, on jatkossa sitten ruotsinkielinen, ei somalin tai kurdinkielinen."
Tuo myytti on käsitelty ylempänä tässä ketjussa.
myytti? ???
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg204709.html#msg204709
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 13:47:11
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 12:54:26
Kuten sanoin, kyse on myytistä.
Perustelitko ehkä väitteesi? Et, koska et voinut.
Niinpä...
Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa. Vielä on Pohjalaisen uutisarkisto ja Oravaisten käräjäoikeuspöytäkirjat katsomatta. Lienee ajan kysymys milloin saamme vahvistuksen salaliittoepäilyksille.
puhelinsoitto oikeaan paikkaan riittää.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 17:33:00
Quote from: jeremies on 14.09.2009, 16:59:46
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2009, 16:38:53
Siinä mielessä että tämä forumi on nimenomaan maahanmuuttokriittinen forumi , tämä ketjun olemus näyttää kyllä vähän siltä että "kun me ei mokuttajille pärjätä niin pärjätään ainakin ruotsinkielisille." Cheesy
On näet niin , että ruotsinkieli kyllä on Suomen ongelmista pienimpiä , itse asiassa lähes nolla.
Se, että tämä aihe/ketju keikkuu tuossa kommenttilistassa jatkuvasti näkyvillä, kertoo kyllä että aiheesta riittää keskusteltavaa ja pohdittavaa enemmänkin.
Mieti sitä, miten moni jaksaa tähän ketjuun edes osallistua. Tätä ei todellakaan voi lukea suosituimpien ketjujen joukkoon. Muutama tyyppihän täällä vain viihtyy.
Tämä toimii samalla periaatteella kuin useimmat muutkin ns. ikuisuusaiheketjut:
1) Esitetään väitteitä (tässä tapauksessa kielteisiä väitteitä ruotsin kielestä ja ruotsinkielisistä).
2) Väitteet kumotaan yksityiskohtaisesti, lähteitä käyttäen.
3) Väitteet esittänyt taho ei tietenkään koskaan tunnusta, että hänen/heidän väitteensä on kumottu, joten
4) hän esittää väitteensä ihan muina miehinä uudestaan, ihan samassa muodossa, ikään kuin uutena asiana.
5) Väitteet kumotaan uudestaan.
6) Kohdan kolme tapahtumat toistuvat identtisinä jne.
Minulla on teoria, jonka mukaan tämä ketju on eräänlainen ikiliikkuja.
Joku voi tietysti kysyä, että kun kuvani tämän ketjun tosiasiallisesta luonteesta on näinkin realistinen, miksi yleensä vaivaudun kumoamaan heidän väitteitään.
Samaa olen pai kertaa kysynyt itseltänikin, sillä mihinkään konsensuksekseen tai yhteisymmärrykseen muusta kuin siitä että ollaan asioista aika radikaalisti eri mieltä ei tällä kokoonpanolla kerta kaikkiaan voi päästä.
Olen perustellut itselleni osallistumistani tähän ketjuun sillä, että jos näitä virtuaaliavaruudessa kiertäviä, tahallisesti levitettyjä epätotuuksia, myyttejä, urbaanilegendoja, "Birkan Wiisaiden Pöytäkirjoja" ja muita salaliittoteorioita ei joku vaivaudu yksityiskohtaisesti, kohta kohdalta kumoamaan (ja useimmilla ei tähän yksinkertaisesti riitä kärsivällisyyttä), tämä ketju muodostuu pelkäksi ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisiin kielteisesti asennoituvien tahojen propagandatorveksi.
Hehän toimivat sillä periaatteella, että vaikka he eivät kykenekään todistamaan väitteitään millään tavalla, aina löytyy joku, joka haluaa uskoa niihin.
Aldaa mukaillen:
En ihmettele ollenkaan tämän ketjun suosiota, tämänhän voi lukea suosituimpien ketjujen joukkoon. Tännehän on tulossa aina vain lisää väkeä keskustelemaan pakkoruotsista.
Tämä toimii samalla periaatteella kuin useimmat muutkin ns. ikuisuusaiheketjut:
1) Esitetään väitteitä (tässä tapauksessa pakkoruotsittajien propagandaa)
2) Väitteet kumotaan yksityiskohtaisesti, lähteitä käyttäen.
3) Väitteet esittänyt taho ei tietenkään koskaan tunnusta, että hänen/heidän väitteensä on kumottu, joten
4) hän esittää väitteensä ihan muina miehinä uudestaan, ihan samassa muodossa, ikään kuin uutena asiana.
5) Väitteet kumotaan uudestaan.
6) Kohdan kolme tapahtumat toistuvat identtisinä jne.
Minulla on teoria, jonka mukaan tämä ketju on eräänlainen
ikiliikkuja.
Sehän ei minua haittaa, koska tämä on keskustelupalsta, ja on vain hyvä, että tulee esiin se fakta, ettei pakkoruotsin tueksi ole esittää mitään faktoja, vaan lähinnä väitteitä, joita on helppo ampua alas.
Kuten kaikki, kysymättä näkevät, kuvani tämän ketjun tosiasiallisesta luonteesta on
realistinen, mutta saattavat ihmetellä miksi vaivautua ampumaan alas pelkäksi huuhaaksi paljastuneita väitteitä.
Asia on kuitenkin selvä: mitä enemmän pakkoruotsista puhutaan ja kirjoitetaan, sitä enemmän se on esillä: Jo pelkästään esilläolo tulee jatkossakin lisäämään paineita pakkoruotsin poistoon.
Pakkoruotsittajat, eli ne, jotka kannattavat pakkoruotsia, tekevät kaikkensa keskustelun lopettamiseksi. Aseina on yleensä vähättely, asiatekstiä ja faktojen vääristely, kuten esimerkiksi täälläkin esillä olleen asiakirjan leimaaminen virtuaaliavaruudessa kiertäväksi, myytiksi, urbaanilegendaksi, ja lopulta "Birkan Wiisaiden Pöytäkirjoiksi" unohtamatta salaliittoteoriajuttuja, mutta unohtavat, että ne meistä, jotka osaavat ruotsia, voivat käydä vapaasti monella eri ruotsinkielisten keskustelupalstalla, ja todeta itse, että kyseessä on kuitenkin lähinnä jäävuoren huippu. Huomattavasti höyrypäisemmät jutut jäävät suurelta yleisöltä piiloon, enkä edes minä viitsi tuoda niitä esille.
Hehän toimivat sillä periaatteella, että vaikka he eivät kykenekään todistamaan väitteitään millään tavalla, aina löytyy joku, joka
haluaa uskoa niihin.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:19:19
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 18:51:23
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Ruotsin kielen asemasta voisi keskustella paljonkin ihan fiksuja. Vaikka ihan yksityiskohdista millainen malli takaisi ruotsinkielisille parhaimman mahdollisen aseman aiheuttaen minimaalisen rasitteen ja mielipahan suomenkielisille. Se ei onnistu kun edellämainittu ryhmä purkaa vihaa ja epäluuloa ketjun täyteen. Pitäisi selvästi olla erillinen ketju, vaikkapa "Keskustelua rååtsalaisten paskamaisuudesta" ja sitten sellainen ketju jossa yritetään kehittää jotakin rakentavaa.
suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia
Sinulla on sikäli väärä käsitys asioista, että toisen kotimaisen pakollisuudesta päättää eduskunta, ei suinkaan suomenruotsalaiset. Eduskunnassa on tietääkseni yli 90%:n suomenkielinen enemmistö. Sitä paitsi myös suomenruotsalaisten keskuudessa asiasta ollaan kahta mieltä, tosin suurin osa kannattaa toisen kotimaisen pakollisuutta. Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen pakollisuuden kannalla kouluaineena ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
Muista myös, että suomi on vastaavasti pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa ja sen lukeminen alkaa jo ala-asteen kolmannella.
syy on ollut täällä esillä jo monesti: raha puhuu. RKP sai ruotsinkieliseltä Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandila järjestöiltä pelkästään tänä vuonna tukea 875 000 euroa.
Siffeniä rahoittaa toinen järjestö nimeltään Svenska kulturfonden, pelkästään vuonna 2008 noin 1,5 miljoonalla eurolla.
Ei ihme, että kimmo sasi vaihtoi äidinkieltään, tai Lipponen toimii Svenska.nu:n suojelijana, 8.000 euroa käy hyvin 30 hopearahasta
http://www.simplesite.com/Tala/13312251
ja valtuuskunnan puheenjohtajana, ja nykyisin järjestössä toimii mm. myös hänen suojattinsa, kansanedustaja Mia-petra Kumpula. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Quote from: Aldaron on 14.09.2009, 19:19:19
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 18:51:23
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
.
Suomenkielisestä väestöstähän noin puolet on toisen kotimaisen pakollisuuden kannalla kouluaineena ja toinen puoli vastustaa, kuten Taloustutkimuksen viime talvena tekemästä kyselystä (yksi raporteista vähän ylempänä) ilmenee.
legendaarinen magnan tutkimus. Siitä ollaan jo lyömässä vetoa, että koska tämän järjestön tutkimukset "osoittavat", että suurin osa (ei enää puolet) kannattaakin pakkoruotsia, siis luku olisi päinvastainen kuin suomalaisuuden liiton tutkimuksissa nähty 70-80 vastustus.
Quote from: EL SID on 15.09.2009, 19:14:58
Hehän toimivat sillä periaatteella, että vaikka he eivät kykenekään todistamaan väitteitään millään tavalla, aina löytyy joku, joka haluaa uskoa niihin.
Pahintahan tässä on juuri tuo, että suomensuomalaiset jossain määrin uskovat ruotsinkielen tarpeellisuutta.
Todellisuudessahan ylipäätään pakkoruotsi on vain erikoisesti tulkittu perustuslaki. Sehän ei käytännössä kerro meille muuta kuin, että olemme kaksikielinen maa. Se ei muun muossa millään muotoa kerro meille, että meillä pitäisi ihan oikeasti pakottaa valtaväestö opiskelemaan ruotsia, mutta näin suomenruotsalaiset asian haluavat käsittää ja näin asian kertovat. Harva kuitenkaan tarkistaa asiaa laista.
Quote from: EL SID on 15.09.2009, 19:34:27
legendaarinen magnan tutkimus. Siitä ollaan jo lyömässä vetoa, että koska tämän järjestön tutkimukset "osoittavat", että suurin osa (ei enää puolet) kannattaakin pakkoruotsia, siis luku olisi päinvastainen kuin suomalaisuuden liiton tutkimuksissa nähty 70-80 vastustus.
...ja aivan päinvastainen siihen nähden mitä mieltä kaikki kaverini ja ystäväni ovat olleet, kun asiasta keskustellut. Itse asiassa jopa osa tuntemistani suomenruotsalaisistakin on sitä mieltä, ettei tuossa pakkoruotsissa ole mitään järkeä.
Quote from: Turkulaine on 15.09.2009, 11:39:33
Kiitän Aldaronia hänen vaivannäöstään kirjoittaa noin seikkaperäinen ja kattava vastine. Näyttää todella siltä että edellytyksiä älylliselle keskustelulle ei ole, joten vetäydyn itsekin. Ylläpito tehkööt päätelmänsä siitä tarvitaanko forumilla ketjua jossa panetellaan osaa suomalaisista ja vilautellaan erinäisiä lopullisia ratkaisuja ruotsalaisongelmaan. Asiallinen keskustelu ilmeisesti on mahdotonta siten että ketjuun voi palata solvaamaan jäähyn istuttuaan.
Suomensuomalaisena nationalistina koen suurta häpeää täällä kuulemastani. Koska suhtaudun tunteella omaan äidinkieleeni ja haluan säilyttää sen, en osaa edes vaatia ruotsinkielisiltä suomalaisilta utilitaristisia perusteluita halulleen säilyttää oma kielensä. Minulle riittää se että he haluavat olla suomenruotsalaisia. Pienet erityisjärjestelyt asian turvaamiseksi ovat ihan sivistysvaltion perusteiden mukaisia, mutta niissä tarvitaan harkintaa jottei synny epätasa-arvoistavia ja siten sopua rikkovia rakenteita. En väitä että tilanne olisi nyt optimaalinen, mutta puolestani asia saa olla näinkin vaikka siihen asti, että pakkoruotsin vastustajina esiintyvät oppivat keskustelemaan rakentavasti.
On hyvä kysymys kuinka paljon hurrivihamieliset tekevät haittaa omalle asialleen esiintyen niin, ettei kukaan täydellä pakalla pelaava halua heidän kanssaan saman pöydän ääreen. RKP:n etua he ajavat ainakin. Liekö osa RKP:n provokaattoreita jotka haluavat pelotella itsenäisesti äänestävät suomenruotsalaiset takaisin puolueen hoiviin, mene ja tiedä.
Historiallisten kansainvaellusten aika on edessä ja alati kutistuvalle Euroopan alkuperäisväestölle ei tulevaisuus näytä hyvältä. Sekulaari ja kristillinen maailma saattaa joutua taipumaan islamin edessä tai saatamme jäädä kaikki vähemmistöön omassa maanosassamme. Siinä on talkoota kerrakseen ja jokaista tarvitaan. Itse toivotan ruotsinkieliset tervetulleiksi mukaan. Toiset taas haluavat pelotella heidät syvälle RKP:n poteroihin.
aldaron kirjoitti juuri siten, kuten hänen oletetaan kirjoittavan. Pakkoruotsittajille pelkkä keskustelu on myrkkyä, koska se pitää asiaa esillä. Niinpä keskustelu yritetään leimata epä-älylliseksi ja aina tarvittaessa haetaan lisäpuhtia (ts. häivytään vähäksi aikaa, koska keskustelu ei ole tasokasta) ja näin luodaan mielikuvaa siitä, että aihe olisi huono ja siitä väittelevät idiootteja, ja että fiksu ei ota edes osaa koko keskusteluun (kts. ns. "siionin viisaiden pöytäkirjan" kohdat
10. On luotava informaatiota joka on sisältävinään kriittisen asenteen ja
joka perustuu harhautetun älyllisen aktiviteetin varaan...
Ohjelmatoiminnan kautta on saavutettavissa yleisöjä, jotka saadaan
omaksumaan käsitystemme mukaista informatiivista ainesta... olkoon
ohjelmatarjonta luonteeltaan tiedottavaa, kasvattavaa, taiteellista,
viihteellistä, tai uskonnollista... Voimme kutsua tätä indoktrinaation
sijaan "taivuttelevaksi viestinnäksi..."
ja
13. On luotava ilmapiiri, jonka vallitessa kielipolitiikkaan
osallistumisen kynnys kasvaa kansan keskuudessa. On saatava
kansalaiset tuntemaan levottomuutta ja epävarmuutta omista
mielipiteistään, jolloin osallistumisalttius keskusteluun jää
marginaaliseksi..."
Quote from: kverty on 15.09.2009, 18:53:22
Quote from: EL SID on 15.09.2009, 17:50:29
Quote from: kverty on 12.09.2009, 19:26:07
Tästä ei tule muuten yhtään mitään.
No sitten voit harkita palstan vaihtoa.
älä viitsi. täällä olisi aika hiljaista, jos ei olisi vastapuolta. Lisäksi on aika huvittavaa, kun nämä keksimällä keksivät mitä hurjempia perusteita, joilla pakkoruotsi olisi jotenkin hyväksyttävämpää. Niitä on suorastaan ilo ampua alas.
väitellään nyt vaan, ja annetaan vastapuolenkin väitellä. Se kuuluu sananvapauteen.
No olet kyllä oikeassa. Mutta tuo väsytystaktiikka on kyllä rasittavaa! Käyvätköhän ne jonkin kurssin nettikeskusteluihin, luulen niin.
Toisilla palstoilla olen huomannut että pitkän ketjun jossain vaiheessa tulee ikään kuin "uusi" hurri ja aloittaa näillä fraaseilla: "Suomi on kaksikielinen" "kaksikielisyys on rikkaus" "blaa blaa"... Tollaiselle ei jaksa taas ruveta selittämään. No, tämän palstan väsytystaktiikan voittaja on vapauden voittaja. Nimittäin kielivapauden :)
Jos olet joskus käynyt ruotsinkielisillä keskustelupalstoilla, niin niiltä löytyy aika yksityiskohtaisia ohjeita miten mihinkin asiaan kuuluu vastata. Kannattaa muistaa, että RKP palkitsee aina ruotsalaisuuden päivinä "nettiaktivisteja", kuten he itse näitä nimittävä. Nämä ovat ammattikirjoittajia (näin ainakin olen käänsin, mutta pakkoruotsini ei ole paras mahdollinen ;) ), jotka ovat netissä puolustaneet pakkoruotsia. Eli vastus on kova, ja varsinkin jatkuva "ammattiloukkaantuminen" tuntuu olevan usein käytetty taktiikka.
Kannattaa muistaa, että pääasiassa on kyse vain tempuista, ja siitä että sinä et ole yksin ja ainoa pakkoruotsin vastustaja. mitä enemmän asia on esillä, sitä enemmän meitä löytyy.
Quote from: Teppis on 15.09.2009, 19:35:33
Quote from: EL SID on 15.09.2009, 19:14:58
Hehän toimivat sillä periaatteella, että vaikka he eivät kykenekään todistamaan väitteitään millään tavalla, aina löytyy joku, joka haluaa uskoa niihin.
Pahintahan tässä on juuri tuo, että suomensuomalaiset jossain määrin uskovat ruotsinkielen tarpeellisuutta.
Todellisuudessahan ylipäätään pakkoruotsi on vain erikoisesti tulkittu perustuslaki. Sehän ei käytännössä kerro meille muuta kuin, että olemme kaksikielinen maa. Se ei muun muossa millään muotoa kerro meille, että meillä pitäisi ihan oikeasti pakottaa valtaväestö opiskelemaan ruotsia, mutta näin suomenruotsalaiset asian haluavat käsittää ja näin asian kertovat. Harva kuitenkaan tarkistaa asiaa laista.
varsinkin kun takana on loppujen lopuksi pelko suomenkielisiä parempien palveluiden menettämisestä. Kannatan tasa-arvoa ja suoraan sanottuna ottaa nuppiin katsella, kuinka tietylle osalle kuskataan rahaa, vaikka heillä on takanaan jo valmiiksi rahakkaita yhdistyksiä.
Kannattaa muistaa, että pääasiassa on kyse vain tempuista, ja siitä että sinä et ole yksin ja ainoa pakkoruotsin vastustaja. mitä enemmän asia on esillä, sitä enmmän meitä löytyy.
Nimenomaan näin! Kannattaa selailla Suomen keskustelupalstoja ja itse olen käynyt kirjoittelemassa ja tunnustellut mitä moninaisempien palstojen ihmisten ajatuksia ja käsityksiä kaksikielisyydestä. Vaikka ensitöikseen saattaa kuulla taas jälleen kerran nuo aivopesun tulokset niin pienen keskustelun jälkeen ihmiset ikäänkuin havahtuvat jostain unesta nykypäivään. Tämä on mielestäni hyvä tapa levittää tietoa että kaksikielisyys on myytti, poliittisia termejä (toinen kotimainen) viljellään kuin totuutena. Olen liittänyt myös vapaa kielivalinta-yhdistyksen linkin, siellä on hyvää tekstiä. www.vapaakielivalinta.fi
Quote from: Turkulaine on 15.09.2009, 11:39:33
On hyvä kysymys kuinka paljon hurrivihamieliset tekevät haittaa omalle asialleen esiintyen niin, ettei kukaan täydellä pakalla pelaava halua heidän kanssaan saman pöydän ääreen. RKP:n etua he ajavat ainakin. Liekö osa RKP:n provokaattoreita jotka haluavat pelotella itsenäisesti äänestävät suomenruotsalaiset takaisin puolueen hoiviin, mene ja tiedä.
On pakko tunnustaa, etteivät hyttyset kuulu parhaimpien ystävieni joukkoon, mutta olisi enemmän kuin irvokasta väittää, että vihaisin niitä.
On hyvä kysymys kuinka paljon hurrivihamieliset tekevät haittaa omalle asialleen esiintyen niin, ettei kukaan täydellä pakalla pelaava halua heidän kanssaan saman pöydän ääreen. RKP:n etua he ajavat ainakin. Liekö osa RKP:n provokaattoreita jotka haluavat pelotella itsenäisesti äänestävät suomenruotsalaiset takaisin puolueen hoiviin, mene ja tiedä.
Historiallisten kansainvaellusten aika on edessä ja alati kutistuvalle Euroopan alkuperäisväestölle ei tulevaisuus näytä hyvältä. Sekulaari ja kristillinen maailma saattaa joutua taipumaan islamin edessä tai saatamme jäädä kaikki vähemmistöön omassa maanosassamme. Siinä on talkoota kerrakseen ja jokaista tarvitaan. Itse toivotan ruotsinkieliset tervetulleiksi mukaan. Toiset taas haluavat pelotella heidät syvälle RKP:n poteroihin.
Kiitos, Turkulaine, tuo lämmitti ainaikin minun mieltäni. Kuten edellä olen tuonut esiin, vastustan pakkoruotsia ja myönnän, että monella (varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvalla) suomenruotsalaisella on epärealistinen käsitys ruotsinkielen asemasta nyky-Suomessa. Minusta ei kuitenkaan ole kyse mistään ylimielisyydestä tms, vaan eräänlaisesta "kotisokeudesta". Ei käsitetä, ettei esimerkiksi joensuulainen levyseppähitsaaja todellakaan halua kuulla että ruotsinkieli olisi osa hänen identiteettiään, eikä suomenkielinen korkeasti koulutettu henkilö ilahdu tiedosta että hänen pitäisi osata ruotsia ollakseen "sivistynyt". Näitä samoja vanhoja mantroja on vaan toistettu niin pitkään, ettei niitä ymmärretä suomenruotsalaisten piirissä kyseenalaistaa eikä pysähdytä pohtimaan, miltä ne suomenkielisten korvissa oikeasti saattaa kuulostaa.
Olen muuten itse tasan tarkkaan samaa mieltä hommalaisten kanssa islamista, ja olen keskustellut Halla-ahon kirjoituksista parin lähipiiriini kuuluvan suomenruotsalaisen kanssa. Heidän reaktionsa on ollut, että Halla-aho on hyvin pitkälle oikeassa (ja RKP:n maahanmuuttopolitiikka arvelluttaa), mutta "eikös ne ole myös hurrivihaajia?".
EMS!
Esimerkkisi juuri kertoo siitä, missä mennään. Siis metsään. Poliittinen ääriruotsikkosiipi on pahan alku ja juuri. Tavalliset kansalaiset, r-kieliset siis, monesti kokee että nämä kiihkoruotsinmieliset eivät tee muuta kuin hallaa ruotsalaisuudelle Suomessa. Itselläni on samanlaisia kokemuksia r-kielisistä. Aina niitä löytyy yksi tai kaksi palstoille riehumaan ja vaatimaan lisää kyykkyä. Niinkuin nyt täälläkin.
Nyt se on todistettu. RKP on salaseura! :roll:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Rkp+j%C3%A4rjest%C3%A4%C3%A4+salaisen+tulevaisuuskonferenssin/1135249367930
No joo. Koitan nyt kirjoittaa, jottei tule bannia.En lukenut sääntöjä huolella, joten bannini oli aiheellinen, joskin kiusallinen, koska en edes päässyt lukemaan forumia.
Ruotsinkielen virallisesta asemasta suomessa on seuraavassa hyvä esimerkki.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;496;30278
Edelleen haluan mainita kaavakkeesta, joka on suomeksi "ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN ja joka on ruotsiksi väärin kännetty ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN.
Mielestäni kaavake antaa mahdollisuuden, ilmoitusluontoinen kun on,
mahdollisuuden "kielipoliittiseen viranomaisten erehdyttämiseen" mutta ennenkaikkea kielipoliittiseen puljailuun, koska kaavaketta ei sen kummemmin tarkisteta ja täysin suomea tai ruotsia osaamaton ummikko ( joita on kaiketi osaa mahdoton tarkistaa) voidaan merkitä esim. vaikka ruotsinkieliseksi äidinkieltään.
Toki suomenkieliseksikin tietysti.
Onko ruotsinkieliseksi äidinkieltiedoiltaan merkittyjen määrä maastossa sama kuin
paperilla olevien määrä, taitaa olla mahdoton selvittää, mutta teoreettisena (kuten sen esitin) kysymys saattaa olla jopa mielenkiintoinen.
Mielestäni kaavake on eräänlainen ja yksi monista oleva vahvan ruotsinkielen aseman jonkinasteinen indikaattori maassamme.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Ruotsinkielen virallisen aseman eli siis ruotsinkielen aseman kustannuksista Suomessa lienee paljon epäselviä asioita.
Kielilakia sorvattaessa kustannuksia ei lienee koskaan laskettu ja jos laskettiin, ei tietääkseni mainittu kansalle.
Sikäli kun kielilain mukaan käännetään kaikki virallinen teksti ruotsiksi ja käännöstyön tekee esim. svenskafinlands folktinget- niminen järjestö, taitaa
ruotsinkielen asema sitä ajatellen olla mellkoinen hyötypotti. Ehkä maailman suurin käännöstyön objekti aiheuttamiltaan työtilauksiltaan.
MM. Matti Vanhanen lisää ilmeisesti eduskunnassa tms. kysymyksiinsä ja vastauksiinsa lauseen, jotenkin näin.
Pyydän kääntämään tämän myöhemmin ruotsiksi. Ilmeisesti ruotsinkielen asemasta johtuen näin lienee pakko menetellä, vaikka toki se näin tavallisesta tallaajasta tuntuukin omituiselta.
Allaoleva antanee pientä viitettä siitä mistä on kysymys ja kuinka suuria rahasummia pyöritellään Suomen ruotsinkielen vahvan aseman nimissä ja turvaamana. Näin vain tuntuu että ruotsinkielen aseman vahvuudesta joutuvat kaiketi heikompiosaiset kärsimään kun ehkäpä kymmenien miljardien rahasampo pyörii pelkästään käännöksissä.
"Ruotsinnossopimus
SOPIMUS
Sisäasiainministeriön poliisiosasto ja Svenska Finlands Folkting (jäljempänä toimittaja) ovat tänään sopineet seuraavaa:
Yleistä
1. Tämä sopimus koskee poliisilaitosten, poliisin valtakunnallisten yksiköiden ja poliisin lääninjohtojen (jäljempänä toimeksiantaja) viestinnällisen materiaalin kääntämistä suomesta ruotsiksi 1.1.2004 - 31.12.2004 välisenä aikana.
2. Tällä sopimuksella sovitaan erikseen tilattavien käännöstoimeksiantojen tilaus- ja toimitusmenettelystä, hinnoista ja muista ehdoista.
Tilaus- ja toimitusmenettely
3. Toimeksiantajat lähettävät käännöstoimeksiannot toimittajalle pääsääntöisesti sähköpostitse MS Office 2000 version mukaisessa tiedostomuodossa.
4. Toimeksiantaja ilmoittaa sähköpostin saateviestissä tilaajan yhteystiedot ja toimitusosoitteen, toimeksiannon määräajan sekä muut tarpeelliset tiedot. Mikäli toimittaja ei viipymättä muuta ilmoita, toimittajan katsotaan hyväksyneen toimeksiannon suorittamisen tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti.
5. Käännetyt tekstit toimitetaan toimeksiantajalle sähköpostitse MS Office 2000 version mukaisessa tiedostomuodossa ellei muuta sovita.
Hinnoittelu ja maksuehdot
6. Laskutusyksikkönä on 1560-merkkinen sivu kohdekielellä sisältäen myös välilyönnit.
7. Sivun hinta on 51 €.
Jokaiseen toimitukseen tulee laskutuslisä 6 €.
Tässä ilmoitetut hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
8. Käännös toimitetaan kieliasultaan viimeisteltynä. Hintaan sisältyy oikolukuja yksi toimeksiantajan tarkastajien mahdollisesti tekemien korjausten tekeminen sekä toimitus sähköpostitse tai muulla sovitulla tavalla..
9. Jos toimeksiantajasta johtuvista syistä kääntäminen on suoritettava ilta- tai viikonlopputyönä, hintaa korotetaan 25-50 %:lla. Juhlapyhinä korotus on 100 %. Lisän käyttämisestä sovitaan yhteisesti etukäteen.
10. Maksuehto hyväksyttyä käännöstä ja laskua vastaan 14 pv netto. Mikäli maksu viivästyy toimeksiantajasta johtuvasta syystä peritään viivästymisajalta viivästyskorkona voimassa olevan korkolain mukainen korko. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan peritä maksun tapahtuessa seitsemän (7) ensimmäisen maksupäivän kuluessa maksuehdon mukaisesta maksupäivästä lukien. Maksun viivästyessä yli seitsemän (7) päivää lasketaan viivästyskorko maksuehdon mukaisesti määräytyvästä maksupäivästä lukien.
Muuta
11. Tämän sopimuksen mukaisten käännösten tekijänoikeus siirtyy toimeksiantajalle.
12. Toimittajalle lähetetään tarpeellista taustamateriaalia etukäteen siinä määrin kuin se on mahdollista.
13. Sisäasianministeriön poliisiosasto tulee antamaan poliisin yksiköille sisäisen ohjeen käännösten toimittamisesta toimittajalle.
14. Tämän sopimuksen osalta noudatetaan muutoin julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE -94). Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, joista kumpikin sopimuspuoli saa yhden. Helsingissä 3.12.2003
SISÄASIAINMINISTERIÖ
Jukka H ä m ä l ä i n e n
S V E N S K A F I N L A N D S F O L K T I N G
Majken L ö f m a n"
Erään tiedon mukaan Suomen tuomioistuinlaitoksen tulkkaus- ja käännöskulut v. 2001 olisivat olleet 788 000 € eli aika paljon.
No tokihan siinä tulee muitakin kieliä kuin maassamme suhteellisen epätavallisen vahvassa asemassa oleva ruotsin kieli.
"Nyt se on todistettu. RKP on salaseura."
Siellä varmaan tarkistetaan seuraavan mapin kohtia tarkasti ja mietitään, että onkohan oltu tarpeeksi aktiivisia koittaessamme pitää ruotsinkieli tarpeeksi vahvana.
Juu ei. Pitikö tämäkin paska laittaa vielä toiseen kertaan?
Tässä pari asiapitoista keskustelua suomenruotsista...
http://www.youtube.com/watch?v=t_CokDGoACY
http://www.youtube.com/watch?v=syWXjaW2RY8&NR=1
Kuinka moni pakkoruotsin puoltajista ajattelee samoin Olav Melinin kanssa? Nämä keskustelut kertovat kaiken oleellisen. Perustelut pakkoruotsille ovat kaikkea muuta kuin järkisyin perusteltuja.
Tärkeintä on pitää keskustelua yllä. Vaikeneminen hyödyttää vain ja ainoastaan pakkoruotsin puoltajia. Aivan sama juttu muuten maahanmuuttokriittisyyden kanssa. Tässäkin yksi analogia lisää edellisten seuraksi (kts.aiemmat keskustelut).
Mitä tulee tämän ketjun suosioon, mielestäni lukukerrat/kirjoitusten määrät ja uusien osallistujien jatkuva esiintulo, kertoo ihan jostakin muusta kuin aldaronin & kumppaneiden käsitys :"Mieti sitä, miten moni jaksaa tähän ketjuun edes osallistua. Tätä ei todellakaan voi lukea suosituimpien ketjujen joukkoon. Muutama tyyppihän täällä vain viihtyy."
Quote
Et ole vielä vastannut kysymykseeni: mitkä konkreettiset tekijät tulevat mielestäsi johtamaan siihen, että virallinen kaksikielisyys lakkautetaan?
Omasta mielestäni tämän takia:
Vaikka kansallinen identiteetti rakennettiin Suomessa 1800-luvulla suomen kielen varaan, ruotsi säilytti oikeutensa suomen rinnalla tasaveroisena kansalliskielenä, määrällisestä vähemmistöasemastaan huolimatta. Esittäydymme nykyisin mielellämme edistyksellisen vähemmistöpolitiikan mallimaana. Silti ei ole varmaa, nimittäisivätkö ruotsinkieliset itseään etniseksi vähemmistöksi tai erilliseksi vähemmistökansallisuudeksi tai kansakunnaksi.Sekä:
Etnisen ryhmän identiteetin heräämisessä ja tiedostamisessa on pitkälle kyse juuri tämän kansallisvaltioiden rakentamiseen liittyneen historian tulkinnan purkamisesta. Kansa, josta kerran tuli etninen ryhmä, haluaa jälleen kansaksi.Lähde: Kansankieli – kansallinen kieli (http://"http://www.tsv.fi/ttapaht/397/Laitinen.html")
"Johannes Virolainen opetusministerinä ollessaan 1968 – 1970 suostui pakolliseen ruotsin opetukseen kansa- ja keskikoulujen tilalle perustettaviin peruskouluihin. Rkp ilmoitti lähtevänsä hallituksesta, jollei pakkoruotsia tule peruskouluun."
http://www.pakkoruotsi.net/miksi.php
Suomen kielipolitiikka on niin eriskummallista, ettei vastaavanlaista ole tietääkseni toteutettu missään muualla kuin Etelä-Afrikassa, missä pakkoafrikaans otettiin opetusohjelmaan 1970-luvun puolivälissä.
Pakkoafrikaansin vastustus oli kuitenkin toista luokkaa Etelä-Afrikassa kuin pakkoruotsin vastustus Suomessa, joten pakkoafrikaansin opetuksesta oli luovuttava.
http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12102.html
Tämä herättääkin muutamia kysymyksiä siitä, että antoivatko Rkp ja Folktinget konsulttiapua Etelä-Afrikan silloisille päättäjille tässä pakkoafrikaansin opetusohjelman laatimisessa? Pakkoruotsin ja pakkoafrikaansin samankaltaisuus vaikuttaa siltä, että se olisi lähtöisin samasta ajatuspajasta?
Pakkoruotsi muistuttaa apartheid-Etelä-Afrikan pakkoafrikaansin lisäksi suuresti Neuvostoliiton ei-venäläisten osien ja muun itäblokin venäläistämispolitiikkaa. Venäjä oli kaikille pakollinen kieli samaan tapaan kuin ruotsi Suomessa, vaikka venäjänkielisiä asukkaita oli pieni vähemmistö. Neuvostoliiton romahdettua pakkovenäjästä tietenkin luovuttiin, ja kun apartheidkin siirtyi samoihin aikoihin historian kirjoihin, Suomi lienee ainoa valtio, jossa tällaista demokratialle vierasta politiikkaa nykyisin sovelletaan.
Quote from: Nanfung on 22.09.2009, 08:19:34"Rkp ilmoitti lähtevänsä hallituksesta, jollei pakkoruotsia tule peruskouluun."
Tämäkään väite ei ainakaan vähennä mielikuvaa siitä, että RKP on hyvin vaikutusvaltainen puolue jäsenineen sekä muiden takana olevien kanssa. Ihan mikä tahansa muu puolue olisi vastaavasta saanut erota hallituksesta ihan vapaasti.
Quote from: Teppis on 22.09.2009, 19:49:15
Quote from: Nanfung on 22.09.2009, 08:19:34"Rkp ilmoitti lähtevänsä hallituksesta, jollei pakkoruotsia tule peruskouluun."
Tämäkään väite ei ainakaan vähennä mielikuvaa siitä, että RKP on hyvin vaikutusvaltainen puolue jäsenineen sekä muiden takana olevien kanssa. Ihan mikä tahansa muu puolue olisi vastaavasta saanut erota hallituksesta ihan vapaasti.
Kukapa ei haluaisi hallituskumppania, joka myöntyy KAIKKEEN muuhun, jos vain saa kieliohjelmansa läpi? Varsinkin, kun takavuosina ruotsinkielen asemaa ei juurikaan kyseenalaistettu päättäjiemme keskuudessa. Halpa ja helppo kauppa hallitukselle, lähes mittaamaton rasite monessakin suhteessa veronmaksajille/oppivelvollisille.
Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.
Koko pakkoruotsikeskustelu on mielestäni lapsellista, koska kysymyksen merkitys ei ole suuri. Jotenkin pakkoruotsin vastustaminen perustuu joko nationalistiseen ideologiaan (yksi maa yksi kieli, ja kuvitelmaan, että Suomi olisi jotenkin uniikki verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin), tai omaan puutteelliseen kielitaitoon. Hommaforumin ideologian ydin, viesti ei-toivottua maahanmuuttoa kohtaan, menettää legimitimiteettiään tällaisen toissijaisen ja lapsellisen pohdinnan seurauksena.
Pakkoruotsin kriitikot sanovat yleensä, että saman ajan voisi käyttää suurempien kielien opiskeluun. Tosiasia on, että englanti on lyönyt itsensä niin voimakkaasti läpi suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, että koululaiset eivät juuri opi ruotsia eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä, oli sitten pakko tai ei. Tämä on kieliopetuksemme ongelmien ydin.
Så, bästa gossar, fokusera på det som är viktigt, å sätt å sidan onödiga frågor som denna!
Quote from: TH on 22.09.2009, 19:19:45
Pakkoruotsi muistuttaa apartheid-Etelä-Afrikan pakkoafrikaansin lisäksi suuresti Neuvostoliiton ei-venäläisten osien ja muun itäblokin venäläistämispolitiikkaa. Venäjä oli kaikille pakollinen kieli samaan tapaan kuin ruotsi Suomessa, vaikka venäjänkielisiä asukkaita oli pieni vähemmistö. Neuvostoliiton romahdettua pakkovenäjästä tietenkin luovuttiin, ja kun apartheidkin siirtyi samoihin aikoihin historian kirjoihin, Suomi lienee ainoa valtio, jossa tällaista demokratialle vierasta politiikkaa nykyisin sovelletaan.
Quote from: De La Rey on 23.09.2009, 02:22:01
Koko pakkoruotsikeskustelu on mielestäni lapsellista, koska kysymyksen merkitys ei ole suuri. Jotenkin pakkoruotsin vastustaminen perustuu joko nationalistiseen ideologiaan (yksi maa yksi kieli, ja kuvitelmaan, että Suomi olisi jotenkin uniikki verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin),
Kielivähemmistöt ovat tietenkin tavanomaisia Euroopassa. Ainutlaatuista Suomen tilanteessa on se, että suuren enemmistön on pakko opetella pienen vähemmistön kieltä.
Quotetai omaan puutteelliseen kielitaitoon.
Tuo on lähinnä ad hominem. Ja lisäksi projisointia?
QuoteHommaforumin ideologian ydin, viesti ei-toivottua maahanmuuttoa kohtaan, menettää legimitimiteettiään tällaisen toissijaisen ja lapsellisen pohdinnan seurauksena.
60-70 prosenttia suomalaisista kannattaa pakkoruotsin poistamista, joten legitimiteetti ei voi mitenkään asiasta kärsiä. Pakkoruotsivastaisuus ei ole kenellekään suomenkieliselle kynnyskysymys. Vain surujen keskuudessa asialla on vaikutusta, mutta sillä ei ole väliä: heitä on vähän, ja heille Homman teemat ovat kuudennen tärkeysasteen asioita, minkä näkee siitä, että he joka tapauksessa äänestävät ksenomaanista etnopuoluettaan.
QuotePakkoruotsin kriitikot sanovat yleensä, että saman ajan voisi käyttää suurempien kielien opiskeluun. Tosiasia on, että englanti on lyönyt itsensä niin voimakkaasti läpi suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, että koululaiset eivät juuri opi ruotsia eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä, oli sitten pakko tai ei. Tämä on kieliopetuksemme ongelmien ydin.
On turhaa odottaa, että suurin osa kansasta oppisi monia kieliä, mutta osalta sitä voi kyllä odottaa. Jos pakkoruotsin sijasta voisi esimerkiksi valita ranskan, saksan tai venäjän, niin väistämättä tällä olisi merkittävät sivistykselliset ja taloudelliset vaikutukset. Ruotsinkielisiä on täällä luonnostaan riittämiin, niin ettei ole mitään järkeä pakolla tuottaa niitä lisää.
QuoteSå, bästa gossar, fokusera på det som är viktigt, å sätt å sidan onödiga frågor som denna!
Pakkoruotsi ei suinkaan ole irrelevantti foorumin pääaiheen kannalta. Se on äärimmäinen esimerkki monikultturismista.
Mutta koska pakkoruotsi sinusta on vähäinen kysymys, sinulla ei olisi varmasti mitään sen lakkauttamista vastaan. Koska olemme siis asiassa samalla puolella, turha väitellä enempää.
Quote from: De La Rey on 23.09.2009, 02:22:01
Koko pakkoruotsikeskustelu on mielestäni lapsellista, koska kysymyksen merkitys ei ole suuri.
Ei ollenkaan lapsellista, vaan helvetin typerää. Mitä järkeä on kouluttaa suomalaisen veronmaksajan kustannuksella, kaikista suomenkielisistä ja osasta maahanmuuttajia, ruotsinkielistä työvoimareserviä Ruotsin työmarkkinoita varten? Vai kuvitteletko, ettei suomalaisten vero euroille ole parempaa käyttöä?
Quote from: TH on 23.09.2009, 08:31:09
Ruotsinkielisiä on täällä luonnostaan riittämiin, niin ettei ole mitään järkeä pakolla tuottaa niitä lisää.
Hyvin omituinen argumentti. Se että lukee ruotsia koulussa oppiaineena ei ole vielä tietääkseni koskaan muuttanut ketään ruotsinkieliseksi.
Vai onko sinulla ehkä toisenlaisia kokemuksia?
Quote from: TH on 23.09.2009, 08:31:09
Pakkoruotsi ei suinkaan ole irrelevantti foorumin pääaiheen kannalta. Se on äärimmäinen esimerkki monikultturismista.
Jälleen hyvin outo väite. "Monikulttuurisuudella" tarkoitetaan useiden selkeästi ja monin tavoin toisistaan eroavien kulttuurien rinnakkaiseloa, eikä tuota voi parhaimmalla (tai pahimmalla) mahdollisella tahdollakaan soveltaa suomenkielisen ja ruotsinkielisen (suomenruotsalaisen) kulttuurin väliseen suhteeseen. Nehän ovat vain kaksi eri versiota suomalaisesta kulttuurista, joka puolestaan on vain yksi versio pohjoismaisesta, tietyissä historiallisissa olosuhteissa kehittyneestä enemmän tai vähemmän luterilaissävytteisestä kulttuurista.
Suomenruotsalaisuus ei ole "monikulttuuria", sillä se on itsestäänselvä ja itse asiassa varsin oleellinen osa
suomalaista kulttuuria.
Näin on ollut jo melkein tuhannen vuoden ajan, ja tulee edelleen olemaan. Se on
pysyvä tosiseikka.
Tämän tosiasian kanssa saavat elää nekin jotka eivät siitä välttämättä pidä. He joutuvat siihen ironiseen tilanteeseen, että nuiviessaan ruotsin kieltä he tulevat itse asiassa nuivineeksi varsin oleellista osaa
omasta kansallisesta kulttuuristaan, sillä Suomi on kautta koko historiallisen ajan ollut kaksikielinen. Tästä seuraa tietty perusjännite
todellisen Suomen ja heidän kuvittelemansa yksikielisen, kaikista ruotsalaisvaikutteista (luterilaisuus, pohjoismainen oikeusjärjestys ja yleensä kaikki joka yhdistää meidät muihin Pohjoismaihin ja erottaa Venäjästä) "puhdistetun" Suomen välillä.
Heidän tilanteensa ei tosiaankaan ole kadehdittava, sillä hehän käyvät jatkuvasti taistelua
omaa historiaansa ja
omaa pohjoismaista kulttuuriaan vastaan jonkin sellaisen puolesta, jota ei koskaan edes ole ollut olemassa.
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 16:12:21
Quote from: TH on 23.09.2009, 08:31:09
Ruotsinkielisiä on täällä luonnostaan riittämiin, niin ettei ole mitään järkeä pakolla tuottaa niitä lisää.
Hyvin omituinen argumentti. Se että lukee ruotsia koulussa oppiaineena ei ole vielä tietääkseni koskaan muuttanut ketään ruotsinkieliseksi.
Vai onko sinulla ehkä toisenlaisia kokemuksia?
No muotoillaan uudestaan: Ruotsinkielisiä on täällä luonnostaan riittämiin, niin ettei ole mitään järkeä pakolla tuottaa lisää ruotsia osaavia.
Quote from: TH on 22.09.2009, 19:19:45
Pakkoruotsi muistuttaa apartheid-Etelä-Afrikan pakkoafrikaansin lisäksi suuresti Neuvostoliiton ei-venäläisten osien ja muun itäblokin venäläistämispolitiikkaa. Venäjä oli kaikille pakollinen kieli samaan tapaan kuin ruotsi Suomessa, vaikka venäjänkielisiä asukkaita oli pieni vähemmistö. Neuvostoliiton romahdettua pakkovenäjästä tietenkin luovuttiin, ja kun apartheidkin siirtyi samoihin aikoihin historian kirjoihin, Suomi lienee ainoa valtio, jossa tällaista demokratialle vierasta politiikkaa nykyisin sovelletaan.
1) Itse asiassa venäjänkieliset olivat useimmissa neuvostotasavalloissa varsin
suuri vähemmistö, esim. Virossa ja Latviassa kolmanneksen luokkaa. Lisäksi venäjän pakollisuutta oppiaineena voitiin neuvostoaikana perustella sillä, että venäjä oli koko Neuvostoliiton mittakaavassa sentään enemmistökieli.
2) Esim. Irlanti on Suomen tavoin kaksikielinen maa, ja iiri on kaikille pakollinen oppiaine myös englanninkielisissä kouluissa, vaikka sitä puhuukin äidinkielenä vain alle 2% väestöstä. Relevantteja vertailukohteita ovat muutkin maat, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli.
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 16:40:22
Quote from: TH on 23.09.2009, 08:31:09
Pakkoruotsi ei suinkaan ole irrelevantti foorumin pääaiheen kannalta. Se on äärimmäinen esimerkki monikultturismista.
Jälleen hyvin outo väite. "Monikulttuurisuudella" tarkoitetaan useiden selkeästi ja monin tavoin toisistaan eroavien kulttuurien rinnakkaiseloa, eikä tuota voi parhaimmalla (tai pahimmalla) mahdollisella tahdollakaan soveltaa suomenkielisen ja ruotsinkielisen (suomenruotsalaisen) kulttuurin väliseen suhteeseen. Nehän ovat vain kaksi eri versiota suomalaisesta kulttuurista, joka puolestaan on vain yksi versio pohjoismaisesta, tietyissä historiallisissa olosuhteissa kehittyneestä enemmän tai vähemmän luterilaissävytteisestä kulttuurista.
Suomenruotsalaisuus ei ole "monikulttuuria", sillä se on itsestäänselvä ja itse asiassa varsin oleellinen osa suomalaista kulttuuria.
Näin on ollut jo melkein tuhannen vuoden ajan, ja tulee edelleen olemaan. Se on pysyvä tosiseikka.
Tämän tosiasian kanssa saavat elää nekin jotka eivät siitä välttämättä pidä. He joutuvat siihen ironiseen tilanteeseen, että nuiviessaan ruotsin kieltä he tulevat itse asiassa nuivineeksi varsin oleellista osaa omasta kansallisesta kulttuuristaan, sillä Suomi on kautta koko historiallisen ajan ollut kaksikielinen. Tästä perusjännitteestä todellisen Suomen ja heidän kuvittelemansa yksikielisen, kaikista ruotsalaisvaikutteista (luterilaisuus, pohjoismainen oikeusjärjestys ja yleensä kaikki joka yhdistää meidät muihin Pohjoismaihin ja erottaa Venäjästä) "puhdistetun" Suomen välillä.
Heidän tilanteensa ei tosiaankaan ole kadehdittava, sillä hehän käyvät jatkuvasti taistelua omaa historiaansa ja omaa pohjoismaista kulttuuriaan vastaan jonkin sellaisen puolesta, jota ei koskaan edes ole ollut olemassa.
Ruotsissa on aina ollut suomenkielinen vähemmistö. Silti siellä ei ole pakkosuomea. Baltian maissa on aina ollut mm. saksan- ja venäjänkielisiä vähemmistöjä. Silti siellä ei ole pakko opetella näitä kieliä. Isossa-Britannissa on aina ollut esim. gaelin kielen puhujia, mutta ei pakkogaelia. Ranskassa on samoin "aina" ollut elsassin, katalaanin, bretonin ym. puhujia, mutta ei niitäkään ole pakko opetella. Sveitsistä löytyy saksan-, ranskan-, italian- ja retoromaanin puhujia. Niitä ei ole pakko opetella. Voisin jatkaa listaa loputtomiin, mutta pointtini lienee selvä: kielten pakko-opetuksella ei ole mitään tekemistä oman maan kulttuurihistorian tunnustamisen ja arvostamisen kanssa.
Suomenruotsalaiset ryhmänä eivät edusta monikulttuurisuutta siinä mielessä kuin termiä tällä foorumilla käytetään. Sen sijaan eräät suomenruotsalaisten aseman edistämiseksi säädetyt lait ovat puhdasta monikultturismia. Esimerkiksi pakkoruotsia perustellaan aivan identtisillä "rikkaus"-argumenteilla kuin varsinaista monikulttuurisuuttakin.
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 16:55:49
Quote from: TH on 22.09.2009, 19:19:45
Pakkoruotsi muistuttaa apartheid-Etelä-Afrikan pakkoafrikaansin lisäksi suuresti Neuvostoliiton ei-venäläisten osien ja muun itäblokin venäläistämispolitiikkaa. Venäjä oli kaikille pakollinen kieli samaan tapaan kuin ruotsi Suomessa, vaikka venäjänkielisiä asukkaita oli pieni vähemmistö. Neuvostoliiton romahdettua pakkovenäjästä tietenkin luovuttiin, ja kun apartheidkin siirtyi samoihin aikoihin historian kirjoihin, Suomi lienee ainoa valtio, jossa tällaista demokratialle vierasta politiikkaa nykyisin sovelletaan.
1) Itse asiassa venäjänkieliset olivat useimmissa neuvostotasavalloissa varsin suuri vähemmistö, esim. Virossa ja Latviassa kolmanneksen luokkaa. Lisäksi venäjän pakollisuutta oppiaineena voitiin neuvostoaikana perustella sillä, että venäjä oli koko Neuvostoliiton mittakaavassa sentään enemmistökieli.
Venäjänkielisiä ei Virossa ollut ennen toista maailmansotaa sen enempää kuin nykyisin ruotsinkielisiä Suomessa. Venäjänkielisten osuus nousi vähitellen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ensin virolaisten joukkokarkotusten ja maanpaon ja sitten NL:n harjoittaman kolonisaatiopolitiikan seurauksena. Latviassa oli sama juttu. Liettuaanhan ei suurta venäläisvähemmistöä muodostunut, mutta sielläkin oli pakkovenäjä. Huomattakoon, ettö tsaarin imperiumissa pakollista venäjää ei ollut, vaikka siihen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hetken pyrittiinkin heikolla menestyksellä (esim. sortokaudet Suomessa).
Lisäksi venäjä oli kylmän sodan aikana pakollinen myös NL:n ulkopuolella itäblokissa, vaikka näissä maissa venäläisvähemmistöt olivat enimmäkseen hyvin pieniä.
Quote2) Esim. Irlanti on Suomen tavoin kaksikielinen maa, ja iiri on kaikille pakollinen oppiaine myös englanninkielisissä kouluissa, vaikka sitä puhuukin äidinkielenä vain alle 2% väestöstä. Relevantteja vertailukohteita ovat muutkin maat, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli.
Irlannin tilannetta ei voi mitenkään verrata Suomeen. Iiri oli kaikkien irlantilaisten kieli ennen lähinnä 1800-luvulla tapahtunutta englantilaistumista. Irlantilaiset siis opettelevat omien esi-isiensä kieltä. Iirin pakollisuus voidaan kyseenalaistaa, mutta pakkoruotsin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Ruotsin asemaa Suomessa kannattaa verrata pikemminkin edellisessä viestissäni mainittuihin muihin Euroopan maihin vähemmistökielineen.
Quote from: TH on 23.09.2009, 17:19:57
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 16:55:49
1) Itse asiassa venäjänkieliset olivat useimmissa neuvostotasavalloissa varsin suuri vähemmistö, esim. Virossa ja Latviassa kolmanneksen luokkaa. Lisäksi venäjän pakollisuutta oppiaineena voitiin neuvostoaikana perustella sillä, että venäjä oli koko Neuvostoliiton mittakaavassa sentään enemmistökieli.
Venäjänkielisiä ei Virossa ollut ennen toista maailmansotaa sen enempää kuin nykyisin ruotsinkielisiä Suomessa. Venäjänkielisten osuus nousi vähitellen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ensin virolaisten joukkokarkotusten ja maanpaon ja sitten NL:n harjoittaman kolonisaatiopolitiikan seurauksena. Latviassa oli sama juttu. Liettuaanhan ei suurta venäläisvähemmistöä muodostunut, mutta sielläkin oli pakkovenäjä.
Tiedän tuon kaiken. Osaan venäjää ja tunnen Venäjän ja Neuvostoliiton historian varsin hyvin. Ajattelin muuten juuri Liettuaa, kun kirjoitin "
useimmissa neuvostotasavalloissa". Pointtini ei ollut 30-luvun tilanne, vaan se, joka vallitsi neuvostoajan loppupuolella.
Varsinaisena syynä siihen että kaikissa neuvostotasavalloissa venäjä oli pakollinen oppiaine ei tietenkään ollut paikallisen venäjänkielisen vähemmistön koko sinänsä, vaan se, että ne kuuluivat liittovaltioon, jonka pääkielenä ("kansallisuuksien välisen kommunikaation kielenä", kuten neukkuaikana sanottiin) oli venäjä. Kuten kirjoitat, venäjä oli pakollinen kieli myös kaikissa Itä-Euroopan valtioissa, vaikka yhdessäkään niistä ei ole merkittävää venäjänkielistä vähemmistöä. Syynä tähän oli tietenkin venäjän asema "edistyksellisenä maailmankielenä", jonka oli tarkoitus toimia "sosialistista leiriä" yhdistävänä tekijänä.
Quote from: TH on 23.09.2009, 17:19:57
Huomattakoon, ettö tsaarin imperiumissa pakollista venäjää ei ollut, vaikka siihen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hetken pyrittiinkin heikolla menestyksellä (esim. sortokaudet Suomessa).
Itse asiassa venäjä
oli pakollinen oppiaine myös Suomen Suuriruhtinaskunnan kaikissa oppikouluissa jo kauan ennen Bobrikovia. Bobrikov ainoastaan
lisäsi jo valmiiksi pakollisen venäjän oppituntien määrää. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä kerran ihan varmuuden vuoksi (koska kaikki eivät sitä tiedä), että myös toinen kotimainen (ruotsinkielisissä kouluissa suomi, suomenkielisissä ruotsi) oli pakollinen aine jo 1800-luvun lopulla Suomen kaikissa oppikouluissa.
Varsinaisen Venäjän alueella venäjä oli pääsääntöisesti kaikkien oppikoulujen
opetuskieli ja tietenkin
pakollinen oppiaine niissä harvoissa oppikouluissa, joiden opetuskieli ei ollut venäjä.
Baltia (nykyiset Viro ja Latvia) oli erityisasemassa, sillä saksa toimi siellä hallinto- ja pääasiallisena koulukielenä aina 1800-luvun lopulle asti, jolloin sen korvasi venäjä kuten muuallakin keisarikunnassa. Tällöin jopa kansakoulujen (jotka olivat olleet joko viron-, latvian-, saksan- tai venäjänkielisiä) ainoaksi sallituksi
opetuskieleksi määrättiin venäjä. Kaikki saksankieliset oppikoulut (viron- tai latviankielisiä ei ollut) muutettiin venäjänkielisiksi, samoin siihen asti saksankielisenä toiminut Tarton yliopisto.
Vuoden 1905 vallankumous (oikeammin: vallakumous
yritys) muutti tilannetta sikäli, että
yksityiset saksan- viron- ja latviankieliset koulut
sallittiin. Tosin vuoden 1917 vallankumoukseen asti kaikissa
yhteiskunnan omistamissa kouluissa oli venäjä ainoana
opetuskielenä myös Baltiassa. Suurin osa virolaisista ja latvialaisista kävi siis 1900-luvun alussa koulunsa venäjäksi.
Quote from: Totuusko? on 22.09.2009, 21:56:30
Kukapa ei haluaisi hallituskumppania, joka myöntyy KAIKKEEN muuhun, jos vain saa kieliohjelmansa läpi? Varsinkin, kun takavuosina ruotsinkielen asemaa ei juurikaan kyseenalaistettu päättäjiemme keskuudessa. Halpa ja helppo kauppa hallitukselle, lähes mittaamaton rasite monessakin suhteessa veronmaksajille/oppivelvollisille.
Niin paitsi, että mitä vähemmän hallituskumppaneita, sen vähempi ongelmia, riippumati mitä mieltä kumppani on.
Eli edelleenkin: Miksi RKP ylipäätään on halltukseen päässyt kiristämällä?
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 20:12:21
Quote from: TH on 23.09.2009, 17:19:57
Huomattakoon, ettö tsaarin imperiumissa pakollista venäjää ei ollut, vaikka siihen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hetken pyrittiinkin heikolla menestyksellä (esim. sortokaudet Suomessa).
Itse asiassa venäjä oli pakollinen oppiaine myös Suomen Suuriruhtinaskunnan kaikissa oppikouluissa jo kauan ennen Bobrikovia. Bobrikov ainoastaan lisäsi jo valmiiksi pakollisen venäjän oppituntien määrää. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä kerran ihan varmuuden vuoksi (koska kaikki eivät sitä tiedä), että myös toinen kotimainen (ruotsinkielisissä kouluissa suomi, suomenkielisissä ruotsi) oli pakollinen aine jo 1800-luvun lopulla Suomen kaikissa oppikouluissa.
Kuinkahan monta prosenttia väestöstä kävi oppikoulua tuolloin? Kansakoulutyyppiset koulut lienevät tässä relevantimpia.
Quote from: TH on 23.09.2009, 21:15:49
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 20:12:21
Quote from: TH on 23.09.2009, 17:19:57
Huomattakoon, ettö tsaarin imperiumissa pakollista venäjää ei ollut, vaikka siihen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hetken pyrittiinkin heikolla menestyksellä (esim. sortokaudet Suomessa).
Itse asiassa venäjä oli pakollinen oppiaine myös Suomen Suuriruhtinaskunnan kaikissa oppikouluissa jo kauan ennen Bobrikovia. Bobrikov ainoastaan lisäsi jo valmiiksi pakollisen venäjän oppituntien määrää. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä kerran ihan varmuuden vuoksi (koska kaikki eivät sitä tiedä), että myös toinen kotimainen (ruotsinkielisissä kouluissa suomi, suomenkielisissä ruotsi) oli pakollinen aine jo 1800-luvun lopulla Suomen kaikissa oppikouluissa.
Kuinkahan monta prosenttia väestöstä kävi oppikoulua tuolloin? Kansakoulutyyppiset koulut lienevät tässä relevantimpia.
Ja ylipäätään on aika koomista verrata 1800-1920 luvun käytäntöjä nykyaikaan. Että aika ontuvat on perustelut, jos pitää kaivaa yli 100 vuotiaita käytäntöjä nykaikaan. Pitäisikö kuppaakin hoitaa vielä jodilla, kun niin tehtiin monta vuosikymmentä sitten?
Ja kaksikielinen keskustelu jatkuu myös mediassa. tässä historioitsija Antilan mielipide:
RKP kaihtaa Vaasaa
torstai 24.09.2009
Viikon sisällä meillä vaasalaisilla ja kaksikielisillä on ollut onni nähdä Stefan Wallinin ohittavan Vaasa Kokkolaan puhumaan viisaita. Ehkä hän jälleen hiipi mökilleen puhumatta meille mitään.
Meille oli myös suuri autuus, että Carl Haglund, espoolainen meppi ja mustasaarelaisten vävypoika ainakin kuvattiin Vaasan torilla. Vakavinta on, että kumpikin ohitti Håkan Nordmanin. Carl puhuu kauniita asioita kaksikielisyydestä, mutta valehtelee. Ei pätkääkään kiinnostanut vaasalaisten suomenkielisten tuki hiipuvalle puolueelleen.
Etteikö täällä Vaasassa olla kaksikielisyyden asialla? Neljä kansanedustajaa Pohjanmaalta - ja puoluejohdon totaalinen halveksunta.
Ruotsinkieliset haikailevat takaisin Ruotsin valtaa, mutta kun eivät pitäneet puoliamme, niin kiitos Aleksanteri I:n ja Venäjän saamme puhua suomea. Ruotsinkielisten poliitikkojen puheista mieleeni muistuvat Suomen ja Neuvostoliiton liturgiat 1970-luvulta. Että on ihanaa tämä kaksikielinen yksimielisyys. "Lenin antoi meille itsenäisyyden ja suomenruotsalaiset sivistyksen". Håkan on täysin sivuraiteella, josta pääradalle pääsy tarvitsee kaksikielisten resiinaa. Ei tässä pelkästään sähkön varassa olla. Ellei RKP tajua virheitään, se ei ole enää hallituspuolue 2011.
Olen sitoutunut kaksikielisyyteen, mutta muista en juuri tiedä. Eniten häpeän ihmisiä, jotka eivät uskalla edes kirjoittaa.
Olavi A. Antila Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=450188
eli siinä pakkoruotsitus historian näkemystä mieheltä jonka oikea ammatti on historioitsija, ei asian harrastelija.
juu, sama mies on ollut aikaisemminkin esillä hommassa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,12612.0.html
Quote from: Teppis on 24.09.2009, 07:22:24
Quote from: TH on 23.09.2009, 21:15:49
Quote from: Aldaron on 23.09.2009, 20:12:21
Quote from: TH on 23.09.2009, 17:19:57
Huomattakoon, ettö tsaarin imperiumissa pakollista venäjää ei ollut, vaikka siihen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hetken pyrittiinkin heikolla menestyksellä (esim. sortokaudet Suomessa).
Itse asiassa venäjä oli pakollinen oppiaine myös Suomen Suuriruhtinaskunnan kaikissa oppikouluissa jo kauan ennen Bobrikovia. Bobrikov ainoastaan lisäsi jo valmiiksi pakollisen venäjän oppituntien määrää. Mainittakoon tässä yhteydessä vielä kerran ihan varmuuden vuoksi (koska kaikki eivät sitä tiedä), että myös toinen kotimainen (ruotsinkielisissä kouluissa suomi, suomenkielisissä ruotsi) oli pakollinen aine jo 1800-luvun lopulla Suomen kaikissa oppikouluissa.
Kuinkahan monta prosenttia väestöstä kävi oppikoulua tuolloin? Kansakoulutyyppiset koulut lienevät tässä relevantimpia.
Ja ylipäätään on aika koomista verrata 1800-1920 luvun käytäntöjä nykyaikaan. Että aika ontuvat on perustelut, jos pitää kaivaa yli 100 vuotiaita käytäntöjä nykaikaan. Pitäisikö kuppaakin hoitaa vielä jodilla, kun niin tehtiin monta vuosikymmentä sitten?
Universaali fakta: Suomen kaksikielisyys on globaalisti ainutlaatuinen kaikessa hölmöydessään. Sen puoltaminen perustuu puhtaasti tunneseikkoihin, kun taas vastustamiselle löytyy hyvinkin perustellut ja johdonmukaiset syyt. Nykymuotoinen kaksikielisyys on aikansa eläneen "kähmintäpolitiikan" lopputulosta. Kyseessä on puhtaasti poliittinen linjaus, vaikka suomenruotsalaiset yrittävätkin myös tämän tosiasian vääntää itselleen edullisempaan suuntaan.
Quote from: Nanfung on 22.09.2009, 08:19:34
Pakkoafrikaansin vastustus oli kuitenkin toista luokkaa Etelä-Afrikassa kuin pakkoruotsin vastustus Suomessa, joten pakkoafrikaansin opetuksesta oli luovuttava.
http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12102.html
Olipa asia Etelä-Afrikassa muutenkin aivan eri luokkaa kuin Suomen pakkoruotsi. Kuten linkissä mainitaan käsite 'medium of instruction', kyseessä olisi ollut mustien kouluissa opetuksen antaminen afrikaansin kielellä siinä missä sitä oli jo annettu aiemmin englannin kielellä. Eihän Suomessa sentään ole kukaan ehdottanut, että suomenkielisille lapsille opetettaisiin ruotsiksi.
Toki on hölmöä opettaa mustaa väestöä edes englanniksi, joka sekin on vieras kieli heille, mutta afrikaans koettiin alistajien kieleksi ja siitä sen kova vastustus. Paras olisi ollut ja olisi edelleenkin tuossa maassa opettaa jokaista lasta tämän omalla äidinkielellä.
Quote from: EL SID on 24.09.2009, 13:51:14
eli siinä pakkoruotsitus historian näkemystä mieheltä jonka oikea ammatti on historioitsija, ei asian harrastelija.
juu, sama mies on ollut aikaisemminkin esillä hommassa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,12612.0.html
Kuinka niin? Eihän Antila kirjoittanut sanaakaan ruotsin kielestä oppiaineena.
Quote from: Hippo on 24.09.2009, 21:07:47
Quote from: Nanfung on 22.09.2009, 08:19:34
Pakkoafrikaansin vastustus oli kuitenkin toista luokkaa Etelä-Afrikassa kuin pakkoruotsin vastustus Suomessa, joten pakkoafrikaansin opetuksesta oli luovuttava.
http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12102.html
Olipa asia Etelä-Afrikassa muutenkin aivan eri luokkaa kuin Suomen pakkoruotsi. Kuten linkissä mainitaan käsite 'medium of instruction', kyseessä olisi ollut mustien kouluissa opetuksen antaminen afrikaansin kielellä siinä missä sitä oli jo annettu aiemmin englannin kielellä. Eihän Suomessa sentään ole kukaan ehdottanut, että suomenkielisille lapsille opetettaisiin ruotsiksi.
Toki on hölmöä opettaa mustaa väestöä edes englanniksi, joka sekin on vieras kieli heille, mutta afrikaans koettiin alistajien kieleksi ja siitä sen kova vastustus. Paras olisi ollut ja olisi edelleenkin tuossa maassa opettaa jokaista lasta tämän omalla äidinkielellä.
Aivan. Siinä oli kyse siitä, että
osa oppiaineista oli tarkoitus ryhtyä opettamaan mustille koululaisille afrikaansiksi. Aikaisemmin englanti oli ollut heidän kouluissaan ainoana opetuskielenä.
Quote from: De La Rey on 23.09.2009, 02:22:01
Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.
Dis darem die waarheid. Om die Sweedse taal te kan het my baie gehelp om die Afrikaanse taal aan te leer.
QuoteTosiasia on, että englanti on lyönyt itsensä niin voimakkaasti läpi suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, että koululaiset eivät juuri opi ruotsia eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä, oli sitten pakko tai ei. Tämä on kieliopetuksemme ongelmien ydin.
Toisaalta kyllä ymmärrän senkin näkökulman, että rahaa menne hukkaan kun halutonta massaa yritetään opettaa ruotsille. Englanti on myös todellinen 'lingua universalis' tämän hetken maailmassa. Onhan kottaraispöntönkin koko komentojärjestelmä englanninkielinen.
Quote from: Hippo on 24.09.2009, 21:20:37
Quote from: De La Rey on 23.09.2009, 02:22:01
Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.
Dis darem die waarheid. Om die Sweedse taal te kan het my baie gehelp om die Afrikaanse taal aan te leer.
Voin todistaa samaa kuin De La Rey ja Hippo. Kun aikoinaan tutustuin afrikaansiin, tuntui aika vaikuttavalta, että pelkästään ruotsin, englannin ja saksan pohjalta pystyin
suoraan lukemaan sanomalehtiä ja kirjoja buurien kielellä. Suurimman osan tekstistä ymmärsi välittömästi. Vain jotkut sanat piti erikseen katsoa sanakirjasta.
Väitän, että jo pelkästään ruotsin ja englannin pohjalta afrikaansin oppisi kuka vain todella helposti.
Afrikaans kuuluu todellakin maailman helpoimpien kielten joukkoon. Kieliopilliselta rakenteeltaan se vielä englantiakin yksinkertaisempi. Ellei sillä olisi tiettyjä poliittisia mielikuvarasitteita "rasistikielenä", siinä voisi olla ainesta jopa maailmankieleksi... 8)
Quote from: Hippo on 24.09.2009, 21:20:37
Quote from: De La Rey on 23.09.2009, 02:22:01
Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.
Dis darem die waarheid. Om die Sweedse taal te kan het my baie gehelp om die Afrikaanse taal aan te leer.
QuoteTosiasia on, että englanti on lyönyt itsensä niin voimakkaasti läpi suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, että koululaiset eivät juuri opi ruotsia eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä, oli sitten pakko tai ei. Tämä on kieliopetuksemme ongelmien ydin.
Toisaalta kyllä ymmärrän senkin näkökulman, että rahaa menne hukkaan kun halutonta massaa yritetään opettaa ruotsille. Englanti on myös todellinen 'lingua universalis' tämän hetken maailmassa. Onhan kottaraispöntönkin koko komentojärjestelmä englanninkielinen.
No, tässähän on varsin oivallinen perustelu pakkoruotsin järkevyydelle/välttämättömyydelle Suomessa. Sopii hienosti niiden yhtä merkittävien ja hyvin perusteltavien turhakkeiden joukkoon, millä olemme tähänkin asti saaneet huvittaa itseämme.
Etelä-Afrikan väestöstä valkoista vähemmistöä edustaa noin 10 % asukkaista. Pakkoafrikaansin opetuksen tarkoitus apartheidin aikana oli se, että afrikaansin taitoista palvelusväkeä oli aina riittävästi saatavilla. Pakkoruotsilla Suomessa on vähän erilaiset tavoitteet kuin pakkoafrikaansilla oli Etelä-Afrikassa, eli ruotsinkielisen palvelusväen koulutus kotimaata varten ja työvoimareservin kouluttaminen Ruotsin työmarkkinoille Ruotsin taloudellisten suhdanteiden mukaan.
Ehkä asia ei olekaan niin, kuin aikaisemmin kirjoitin, että Rkp ja Folktinget olisivat konsultoineet pakkoruotsin kaltaista opetusmenetelmää Etelä-Afrikan apartheid-hallinnolle, vaan päinvastoin. Tarkemmin ajateltuna voisi olettaa, että opetusministeri Kristian Gestrin (5.1977-3.1978) olisi esikuntineen käynyt opintomatkalla Etelä-Afrikassa tutustumassa siihen, että miten turvataan vähemmistölle kaiken kattava omakielinen palvelu, jotta vähemmistö voisi keskittyä korkeakouluopintoihinsa.
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/spraklag.pdf
Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme (http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/26/ruotsin-vapaaehtoisuus-rikastaisi-kielitaitoamme/)
Quote from: kilohauli on 26.09.2009, 15:05:15
Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme (http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/26/ruotsin-vapaaehtoisuus-rikastaisi-kielitaitoamme/)
Tuo juttu on kyllä niin totta kuin voi olla. Yksi esimerkki on juuri tuo Itä-Suomen tilanne, jossa ryotsinkieli on todella paha rasite, kun pitäisi käytännössä opiskella myöskin venäjää.
Muun muossa Itä-Suomen tilanteeseen olen mielipidettä kysynyt Aldarolta, vaan ei ole vastausta vieläkään tippunut, vaikka kysymyksen olen toistanut useamminkin. Enkä kyllä usko saavanikaan, mutta silti tyyppi jaksaa meuhkata ruotsinsa kanssa, vaikkei pysty vastaamaan sangen yksinkertaiseen kysymykseen ja vielä väittää meitä "ruotsinvihaajia" huonoiksi keskustelukuppaneiksi, koska emme kykene järjelliseen keskusteluun.
Quote from: Teppis on 14.09.2009, 18:51:23
Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Tässä on luonteenomainen näyte Teppiksen tavasta keskustella. Se kertoo hänen lähtökohdastaan ja perusasenteestaan enemmän kuin riittävästi.
Kuten jo monta kertaa aikaisemminkin tässä ketjussa, joudun taas täsmentämään pointtia, joka on suurimmalle osalle ihmisiä täysin itsestäänselvä:
jos joku käyttää tuollaista tyylilajia (kuin tuossa sitaatissa), se tarkoittaa, ainakin normaalien käytössääntöjen mukaan, että hänen aikomuksenaan
ei ole käydä asiallista keskustelua. Eihän kukaan joka haluaa sanan varsinaisessa merkityksessä
keskustella ilmaise itseään tuolla tavalla.
Jos vähän pysähtyy miettimään, on helppo tajuta, että tuontyyppiset kommentit tappavat kaiken keskustelun jo kärkeen. Reaalimaailmassa esitettyinä tuollaisia "kannanottoja" seuraa normaalisti vain jäätävä hiljaisuus - ja "kannanoton" esittäjän lopullinen luokittuminen henkilöksi, jonka kanssa ei pidä olla
missään tekemisissä.
Tämän kaiken valossa Teppiksen on jokseenkin epärealistista
edellyttää minun vastaavan hänelle. Olen sitä paitsi jo muutamaan otteeseen käsitellyt sekä niitä plussia että niitä miinuksia joita toisen kotimaisen pakollisuuteen (kouluaineena) voisi liittyä, enkä näe erityistä aihetta taas toistaa samoja pointteja, etenkin kun Teppiksen valitsema tyyli ei varsinaisesti rohkaise keskustelemaan hänen kanssaan yhtään mistään. Jos jotakuta kiinnostaa, voi etsiä ylempää tästäkin ketjusta niitä plussia ja miinuksia.
Kiteytys: henkilöiden kanssa, joiden mielestä ongelman ydin on viime kädessä suomenruotsalaisten
olemassaolo (kuten sitaatista yllä käy ilmi)
ei ole normaalisti tapana vaihtaa ajatuksia. Luulen lähes kaikkien ymmärtävän tämän. En kirjoita tätäkään viestiä mielelläni, mutta Teppiksen itsepintaisen tivaamisen vuoksi haluan tehdä selväksi, minkä takia olen noudattanut hyvin pidättyväistä linjaa hänen suhteensa.
En halua enää palata tähän kysymykseen, sillä se ei ole tämän enemmän kommentoimisen arvoinen. Käytän tämän tilaisuuden mainitakseni, että pidän tämän viestin jälkeen taas ainakin viikon taukoa koko foorumille kirjoittamisen suhteen. On taas vähän muita kiireitä tulossa.
Kommentoin lisää joskus myöhemmin, jos näen siihen aihetta, mutta nyt tosiaan jo riittää minulle vähäksi aikaa.
Pitäkää hauskaa ja olkaa siivosti.
Quote from: Teppis on 26.09.2009, 19:34:35
Quote from: kilohauli on 26.09.2009, 15:05:15
Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme (http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/26/ruotsin-vapaaehtoisuus-rikastaisi-kielitaitoamme/)
Tuo juttu on kyllä niin totta kuin voi olla. Yksi esimerkki on juuri tuo Itä-Suomen tilanne, jossa ryotsinkieli on todella paha rasite, kun pitäisi käytännössä opiskella myöskin venäjää.
Muun muossa Itä-Suomen tilanteeseen olen mielipidettä kysynyt Aldarolta, vaan ei ole vastausta vieläkään tippunut, vaikka kysymyksen olen toistanut useamminkin. Enkä kyllä usko saavanikaan, mutta silti tyyppi jaksaa meuhkata ruotsinsa kanssa, vaikkei pysty vastaamaan sangen yksinkertaiseen kysymykseen ja vielä väittää meitä "ruotsinvihaajia" huonoiksi keskustelukuppaneiksi, koska emme kykene järjelliseen keskusteluun.
Kuten olen monasti todennut, pakkoruotsittajien ja mamuttajien välillä on paljon yhteisiä käytöspiirteitä. Taipumus ammattimaiseen loukkaantumiseen ja hurrivihakortin (tai rasismikortin) ravistaminen hihasta viimeistään siinä vaiheessa, kun muu järkiperäinen argumentointi on mahdotonta. Kun järki ei riitä, tunteet saavat vallan.
Montakin kysymystä on jäänyt ilman vastausta, koska pakkoruåtsittajat eivät halua ottaa osaa heille epäedullisiin kysymyksiin. Tärkeiden kysymysten väistely, huomion kiinnittäminen epäolennaisuuksiin, "loukkaantuminen" ja tarkoituksellisen ylimielinen asennoituminen keskustelukumppaniin ovat näitä tyypillisiä metodeja, millä keskustelun saa helposti "raiteiltaan". Meille järkisyin keskusteleville on erityisen tärkeää pitää asia vireillä. Vaikeneminen on hyväksi vain pakkoruotsittajille. Keskustelua tästä asiasta tulisi tuoda esille eri keskustelupalstoilla ja medioissa taukoamatta, koska valtamediat eivät sitä tule aktiivisesti tekemään.
Quote from: Totuusko? on 26.09.2009, 22:56:05
Quote from: Teppis on 26.09.2009, 19:34:35
Quote from: kilohauli on 26.09.2009, 15:05:15
Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme (http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/26/ruotsin-vapaaehtoisuus-rikastaisi-kielitaitoamme/)
Tuo juttu on kyllä niin totta kuin voi olla. Yksi esimerkki on juuri tuo Itä-Suomen tilanne, jossa ryotsinkieli on todella paha rasite, kun pitäisi käytännössä opiskella myöskin venäjää.
Muun muossa Itä-Suomen tilanteeseen olen mielipidettä kysynyt Aldarolta, vaan ei ole vastausta vieläkään tippunut, vaikka kysymyksen olen toistanut useamminkin. Enkä kyllä usko saavanikaan, mutta silti tyyppi jaksaa meuhkata ruotsinsa kanssa, vaikkei pysty vastaamaan sangen yksinkertaiseen kysymykseen ja vielä väittää meitä "ruotsinvihaajia" huonoiksi keskustelukuppaneiksi, koska emme kykene järjelliseen keskusteluun.
Kuten olen monasti todennut, pakkoruotsittajien ja mamuttajien välillä on paljon yhteisiä käytöspiirteitä. Taipumus ammattimaiseen loukkaantumiseen ja hurrivihakortin (tai rasismikortin) ravistaminen hihasta viimeistään siinä vaiheessa, kun muu järkiperäinen argumentointi on mahdotonta. Kun järki ei riitä, tunteet saavat vallan.
Montakin kysymystä on jäänyt ilman vastausta, koska pakkoruåtsittajat eivät halua ottaa osaa heille epäedullisiin kysymyksiin. Tärkeiden kysymysten väistely, huomion kiinnittäminen epäolennaisuuksiin, "loukkaantuminen" ja tarkoituksellisen ylimielinen asennoituminen keskustelukumppaniin ovat näitä tyypillisiä metodeja, millä keskustelun saa helposti "raiteiltaan". Meille järkisyin keskusteleville on erityisen tärkeää pitää asia vireillä. Vaikeneminen on hyväksi vain pakkoruotsittajille. Keskustelua tästä asiasta tulisi tuoda esille eri keskustelupalstoilla ja medioissa taukoamatta, koska valtamediat eivät sitä tule aktiivisesti tekemään.
Siis meinaakko ihan tosissaa, että Virolaisen lypsykonekauppapappåruåttsi ei ole rikkaus ? Koittaas ny uurestaa miettiä , ettei syyllistytä rasisssssmiin..
Kaksikielisyys näyttäisi olevan rikkaus ainoastaan suomenkielisissä kunnissa, siis RKP:n ja muiden kaksimielisyyden puoltajien mielestä.
Ruotsinkielisissä kunnissa/ahvenanmaalla ruotsinkieli on rikkaus ja suomenkieli lähinnä rasite.
Ruotsinkielen saattaminen valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa saattaisi paljastaa asioiden todellisen tilan. On vain ajan kysymys, milloin päästään "mittaamaan" ruotsinkielen haluttavuus opiskelun suhteen. Toivottavasti opiskelija- ja puoluejärjestöt luovat tulevaisuudessa painetta enenevässä määrin päättäjiemme suuntaan, tämän vallitsevan vääryyden poistamiseksi.
Quote from: Aldaron on 26.09.2009, 21:59:31
Tässä on luonteenomainen näyte Teppiksen tavasta keskustella. Se kertoo hänen lähtökohdastaan ja perusasenteestaan enemmän kuin riittävästi.
Ennemminkin voidaan sanoa, että tässä oli "luonteenomainen näyte" pakkoruotsin kannattajasta ja sen kommentista.
Koko kirjoitushan oli tälläinen:
QuoteUskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.
On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.
Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Sinä siis päätit pistää sanoja suuhuni? Minähän en yleistänyt kaikkiin suomenruotsalaisiin tuota lopputekstiä, vaan juuri sinunlaisiin. Harva kuitenkaan lähtee sivutolkulla kyttäämään mistä tuo kirjoitus on peräisin, jos edes mistään ja siksi onkin älykästä lainata vasta nyt pieni teksti irti kokonaisuudesta ja näin tehdä se temppu mitä Halla-ahollekkin tehtiin, jotta minusta tulisi mahdollisimman typerä kuva.
Eli koska vääristelysi nyt tulikin julki, niin vastaappa minulle siitä Itä-Suomesta. Edullisempaa minulle on toki, ettet vastaa.
Quote from: Teppis on 27.09.2009, 00:20:54
QuoteUskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.
On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.
Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Sinä siis päätit pistää sanoja suuhuni? Minähän en yleistänyt kaikkiin suomenruotsalaisiin tuota lopputekstiä, vaan juuri sinunlaisiin.
Tuntuu tosin hieman rasittavalta tehdä poikkeus säännöstä (päätinhän juuri pitää vähintään viikon tauon koko Hommaforumista), mutta tuohon vastaan vielä ennen kuin lähden sille tauolle:
Tuossa tekstissä ei
missään kohtaa puhuta "joistakin" suomenruotsalaisista, "eräistä suomenruotsalaisista" tai "Aldaronin kaltaisista suomenruotsalaisista". Siinä puhutaan koko ajan suomenruotsalaisista
kollektiivisesti, kansanryhmänä.
On pakko taas kerran käyttää sitä legendaarista rautalankaa, ja nyt oikein rautalangan rautalankaa kymmenenteen potenssiin:
Jos joku kirjoittaa "suomenruotsalaiset", se
ei tarkoita samaa kuin "
jotkut suomenruotsalaiset", vaan se tarkoittaa "suomenruotsalaiset
ryhmänä". Siinä on
hyvin oleellinen ero.
Oletetaan että pöydällä on kuusi omenaa, joista neljä on
vihreää ja kaksi
punaista.
Oletetaan että sanot: "
Pöydällä olevat omenat ovat
punaisia" ja että joku ihmettelee tuota väitettäsi.
Sanotko silloin: "Kun sanoin: "
Pöydällä olevat omenat ovat
punaisia", tarkoitin
vain niitä kahta omenaa, jotka todella ovat punaisia,
en niitä, jotka ovat vihreitä"?
Somehow I don't think so. Eihän tuollaista selitystä
kukaan ottaisi tosissaan.
Se että laajensit sitaattia ei auta sinua ollenkaan, sillä sehän sisältää vielä lisää yleisluontoisia syytöksiä suomenruotsalaisia vastaan
ryhmänä. On hyvin vaikea nähdä, miten kuvittelet tuon muka auttavan asiaasi. Jos täysin yksiselitteisesti kirjoitat vieläpä kahteen kertaan että "
suomenruotsalaiset voivat syyttää
itseään hurrivihasta", et kerta kaikkiaan voi tulla jälkikäteen selittelemään että muka tarkoitit "vain joitakin" suomenruotsalaisia, sillä tuossa selityksessäsi ei ole normaalikieliopin kannalta yhtään mitään järkeä.
Olet kirjoittanut muitakin vastaavan tyyppisiä
yleistyksiä suomenruotsalaisista. Ei tuo ole suinkaan ainoa.
Pyydän, että et enää yrittäisi jälkikäteen selitellä täysin selkeitä sanojasi olemattomiksi. Se ei oikein ole tyylikästä eikä varsinaisesti lisää uskottavuuttasi. Pyydän myös, että jatkossa et puhuttelisi minua suorasti etkä epäsuorasti, sillä valitsemasi tyylin vuoksi yritän mahdollisuuksien mukaan välttää suoraa keskustelua kanssasi. Ymmärrät varmaan että reaalimaailmassa en tietenkään olisi kanssasi missään tekemisissä, joten pyydän että kunnioittaisit tätä toivomustani.
Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä jollekin toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä...
Myöhemmin ehkä lisää tästä aiheesta ja muustakin (ellen siihen asti ehdi kyllästyä koko foorumiin; tämä ketju ainakin alkaa jo tuntua aika pitkästyttävältä, kun samat asiat on pakko käydä kerta toisensa jälkeen läpi yhä uudestaan ja uudestaan).
Okei:
Nyt lähden
vähintään viikon tauolle koko foorumilta. Tämä on lupaus joka
pitää. Minulta on sillä välin turha pyytää kommenttia yhtään mihinkään (vaikka kirjoittaisitte mitä hyvänsä), mutta etteköhän te jotain puuhaa keksi.
Pärjäilkää.
Quote from: Aldaron on 27.09.2009, 01:57:30
Tuossa tekstissä ei missään kohtaa puhuta "joistakin" suomenruotsalaisista, "eräistä suomenruotsalaisista" tai "Aldaronin kaltaisista suomenruotsalaisista". Siinä puhutaan koko ajan suomenruotsalaisista kollektiivisesti, kansanryhmänä.
"Tuossa tekstissä" nimenomaan puhutaan suomenruotsalaisista, jotka pakottavat suomensuomalaisia opiskelemaan ruotsia ja myöhemmässä tekstissä nimenomaan kirjoita, ettei kaikki suomenruotsalaiset tajua nykyistä suomensuomalaisten pakottamista ruotsinkielelle.
Eli ihan tahallani pelasin pelimerkit näin, että sait alkaa jauhamaan siitä mistä pidät, eli itse kirjoittajan arvioinnista.
Toisaalta, miksi sinä valitse kelle keskustelet? Eikö olisi fiksumpaa edustaa suomenruotsalaista ja olla puuttumati itse henkilöön ja vastata fiksusti kuitenkin ihan asialliseen kysymykseen Itä-Suomalaisista, johon et edelleenkään vastannut.
Ja tämä teksti on siis osoitettu "Aldarolle".
Hyvä kirjoitus Sampo Terholta, mukavaa huomata näin vaalienkin jälkeen, että ääni meni täysin oikealle henkilölle :)
Jotenkin epäilen että perussuomalaiset ovat onnekseen ottamassa tuon kielikysymyksen myös aktiiviselle agendalleen. Timo Soini ymmärtänee, että maahanmuuttokysymyksessä perussuomalaiset eivät ole enää se kriittisin vaihtoehto, vaan se titteli valunee seuraavissa vaaleissa Muutos2011-puolueelle. Soinin on siis otettava jokin toinen teema, jolla yrittää profiloitua ensi vaaleissa konsensuksesta. Loogisin vaihtoehto on juuri ruotsin kielen saaminen vapaaehtoiseksi aineeksi kaikilla koulutasoilla.
Tilanne on muutenkin Soinille win-win -tilanne. Asettamalla ruotsin kielen aseman hallituskysymykseksi Soinilla ei ole kuin voitettavaa ensi vaaleissa. MIkäli perussuomalaiset pääsevät hallitukseen ja ruotsin kieli tulee vapaehtoiseksi, kansa tulee ikuisesti muistamaan Soinin "miehenä joka vapautti Suomen ruotsin kielen pakollisuudesta." Jos taasen hallituspaikka ei aukea, Soini voi syyttää isoja ja miksei pieniäkin puolueita esiintyen jämeränä miehenä, joka "ei suostunut hallitukseen muitten puolueiden puudeliksi myymällä omat periaatteensa."
Tilanne on toki äänestäjälle herkullinen, muutos2011 vai perussuomalaiset?
VIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
Koululaisille on tärkeää kertoa eri kielivalintojen vaikutuksista, kirjoittaa Martti Ahtisaari.
Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.
Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.
Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.
Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.
Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu. Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.
Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.
Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.
Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.
Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.
Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.
Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.
Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.
Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.
Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.
Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.
Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
QuoteVIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
28.9.2009 3:00
Martti Ahtisaari
Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.
Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.
Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.
Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.
Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.
Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.
Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.
Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.
Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.
Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.
Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.
Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.
Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.
Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.
Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.
Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.
Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
linkki (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsin+kielen+opiskelu+palkitaan+my%C3%B6hemmin+el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4/1135249635470)
Ruotsin kieli tulee Suomessa vahvistumaan merkittävästi historiallisessa lähitulevaisuudessa, kun Ruotsista alkaa virrata Suomeen kantaruotsalaisia, jotka pakenevat monikulttuurifasismia ja islamisoituvaa Ruotsia. Tämä tapahtunee seuraavan 20-40 vuoden aikana. Vaikka Suomikin tänä aikana ottaa järkyttävia askeleita kohti monikulttuurista helvettiä, se kuitenkin tulee niin kaukana Ruotsin perässä tässä asiassa, että monet nuivat ruotsalaiset - muita ei siihen aikaan enää olekaan - lähtevät pakoon. Tanska ja Norja ovat huonoja vaihtoehtoja, mutta Suomi vielä menettelee suhteellisesti. Ja täällähän on ruotsalaisilla sukulaisiakin, jos nyt sitten kaukaisia niin kuitenkin. Myös monet suomalaistaustaiset mutta ruotsalaistuneet tulevat tänne pakolaisiksi. Tämä on Suomen kannalta etu, sillä nuivistaahan se Suomea entisestäänkin ja jälleen hidastuttaa Suomen menettämistä ei-suomalaisille valloittajille.
QuoteVIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
30+ years and counting...Tuleekohan palkinto kuolinvuoteella? On todella typerää tuhlata aikaa toisen minikielen opetteluun.
Quote from: erik138 on 28.09.2009, 10:14:05
Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.
Tyypillinen puheenvuoro Ahtisaaren asemassa olevalta henkilöltä. Silti täyttä potaskaa. Kokonaisuutena ajatellen ruotsin kielen opiskelusta on Suomessa nykyään enemmän haittaa kuin hyötyä, koska se syö oppilaiden resursseja jonkin hyödyllisemmän ja laajemmin puhutun kielen opiskelulta.
Itse osaan melko hyvin ruotsia ja vaikka pärjäisin sillä kohtalaisen hyvin, puhun ruotsalaisten kanssa keskustellessani AINA englantia. Silloin molemmat ovat kielellisesti samalla tasolla, eikä kumpikaan saa kielen takia etulyöntiasemaa. Lisäksi ruotsalaiset katsovat vähän nenänviertään pitkin suomalaista, joka yrittää solkottaa heille kouluruotsiaan. Englantia puhumalla saa osakseen parempaa kohtelua.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2009, 10:26:51
Vaikka Suomikin tänä aikana ottaa järkyttävia askeleita kohti monikulttuurista helvettiä, se kuitenkin tulee niin kaukana Ruotsin perässä tässä asiassa, että monet nuivat ruotsalaiset - muita ei siihen aikaan enää olekaan - lähtevät pakoon. Tanska ja Norja ovat huonoja vaihtoehtoja, mutta Suomi vielä menettelee suhteellisesti.
Taitaa vielä käydä niin, että vanhojen kulttuurimaiden murennuttua tuhkaksi kerran niin väheksytyt ja köyhät rajamaat (Islanti, Suomi, Viro jne.), jotka ovat historiassa tunnettu lähinnä asemastaan muiden renkeinä, tulevat tulevaisuudessa nousemaan arvoon mittaamattomaan.
Quote from: Aldaron on 27.09.2009, 01:57:30
Quote from: Teppis on 27.09.2009, 00:20:54
QuoteUskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.
On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.
Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.
Sinä siis päätit pistää sanoja suuhuni? Minähän en yleistänyt kaikkiin suomenruotsalaisiin tuota lopputekstiä, vaan juuri sinunlaisiin.
Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä jollekin toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä...
Myöhemmin ehkä lisää tästä aiheesta ja muustakin (ellen siihen asti ehdi kyllästyä koko foorumiin; tämä ketju ainakin alkaa jo tuntua aika pitkästyttävältä, kun samat asiat on pakko käydä kerta toisensa jälkeen läpi yhä uudestaan ja uudestaan).
Okei: Nyt lähden vähintään viikon tauolle koko foorumilta. Tämä on lupaus joka pitää. Minulta on sillä välin turha pyytää kommenttia yhtään mihinkään (vaikka kirjoittaisitte mitä hyvänsä), mutta etteköhän te jotain puuhaa keksi.
Pärjäilkää.
en viitsi aivan kaikkeen vastata, mutta Alda hallitsee tämän "hurri-viha"-kortin käytön paremmin kuin moni mamuttaja natsi-kortin. Lähes jokainen teksti, missä vastustetaan pakkoruotsia, on hurri-vihaa.
Se kuuluu taktiikkaan: näin halutaan estää keskustelu ja ainakin niiden, jotka ovat hieman epävarmoja, osallistuminen siihen. Pakkoruotsittajat käyttävät näin aika härskisti hyväkseeen ihmisten halua "olla hyvä ihminen" ja rasistin/hurri-vihaajan leimaa.
Yllättävää on, että se tuntuu tehoavan maahanmuuttokriittisellä palstalla: ei "hurri-viha"- kortti ole sen kummoinen kuin natsi-korttikaan, ja eiköhän meistä jokainen ole jo tottunut siihen?
jätin osan aldan tekstistä näkysälle osoittaakseni, kuinka keinotekoinen pakkoruotsin asema on tässä maassa: mikäli ei olisi pakkoruotsia, niin miksi sitä pitäisi edes vaatia ruotsinkielisen kielialueen ulkopuolella? Onko sen ainoa tarkoitus luoda ruotsinkielisille omat, suljetut, keinotekoiset työmarkkinat? Nykyinen ruotsinkielen pakkoruotsikäytäntö onkin itseasiassa juuri osa tätä enemmistölle epäreilua systeemiä: sillä on näppärä luoda osalle väestöä suojatyöpaikkoja. Hyvänä esimerkkinä täälläkin esillä ollut Korsholman kunnan ilmoitus, jossa haettiin kuntaan rakennusmestaria: koska siinä vaadittiin hakijalta parempaa ruotsin kuin suomenkielen taitoa, niin voiko paikkaa saada kuin ruotsinkielinen?
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg204733.html#msg204733
tällaiset seikat, niin alda kuin muutkin pakkoruotsittajat ohittavat nopeasti.
sama koskee myös väiteitä siitä, kuinka ketju toistaa jatkuvasti samaa: aldan väitteet on ammuttu alas monta kertaa eri argumentein. silti hän palaa niihin jatkuvasti, eli oma vika.
Huvittavinta on tehdä siitä, ettei tule hetkeen palstalle, oma sirkuksensa: minäkin olen täällä harvakseltaan, joskus vain kerran viikossa. Se johtuu siitä, että minulla on oma, netin ulkopuolinen elämä ja tämä on vain harrastus. Pitäisikö minunkin julistaa kovaäänisesti jokaiselle lukijalle, että olen seuraavaksi poissa ainakin hetken aikaa, ja että on turha
pyytää kommentteja??? :D
Quote from: skrabb on 28.09.2009, 08:53:23
VIERASKYNÄ
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
mara kyttää "rasistin kunniamerkiksi" nimettyä Axel Olof Freudenthal -mitalia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
freudenthalia ei tarvinne kommentoida:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal#Rasismi
kunnioitan enemmän tämän miehen kirjoitusta Pohjalaisessa. Ruotsinkilisellä seudulla asuvan hänellä lienee enemmän kokemusta pakkoruotsista:
ahtaako Suomi olla, ja miksi se on, kaksikielinen?
"Katsottaessa realiteetteja Suomea voidaan pitää joko yksikielisenä tai monikielisenä maana, mutta ei kaksikielisenä. Suomen kaksikielisyys on faktoidi." (Pakkoruotsi.net) Turun Sanomissa 15.03.2008 olleen määritelmän mukaan faktoidi - sanoista fakta ja oidi eli jotain muistuttava - tarkoittaa käsitystä, jota pidetään yleisesti totena mutta joka onkin virheellinen. Jotkut faktoidit ovat vanhentuneita faktoja; ne ovat olleet aiemmin totta mutteivät enää pidä paikkaansa.
Ruotsin vallan aikana maassamme oli vain yksi virallinen kieli, ruotsi, samoin Venäjän vallan aikana. Suomen kieltä poljettiin. Näin tapahtui pitkälle 1900-luvulle asti, ja tilaisuuden tullen vieläkin. Ymmärrän miksi Suomesta tuli kaksikielinen. Kun Suomi itsenäistyi, johdossa oli lähes vain ruotsinkielisiä. He tietenkin halusivat turvata ruotsin kielen aseman.
Kysyn onko tarpeellista säilyttää maa kaksikielisenä, jos kerran kaksikielisyys on faktoidi, joka ei enää pidä paikkaansa. Maa on monikielinen, ruotsinkielisiä on vain n. 5.5 %, muunkielisiä n. 3,3 % saamenkielisiä n. 0,3 % ja suomenkielisiä n. 91 %.
Nyt kun emme enää ole Ruotsin emmekä Venäjän vallan alla, olisi korkea aika nostaa suomen kieli sille kuuluvaan asemaan ja kunniaan. Maamme lainsäädäntö pitäisi, minun mielestäni, päivittää ajan tasalle ja muuttaa maa virallisestikin yksikieliseksi suomenkieliseksi valtioksi. Se helpottaisi kommunikointia virallisissa asioissa. Tulisi paljon halvemmaksikin maallemme, kun kaikkea ei tarvitsisi vetää kahdella kielellä. Siinä olisi yksi kohta, jossa kustannuksia voisi säästää.
Kotonaan kukin saakoon puhua mitä kieltä haluaa tai osaa.
Matti Dahlbacka Pietarsaari
http://www.pohjalainen.fi/arc_article.jsp?article=449954
"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."
Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.
Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.
Kieliä, joita ei kannata opiskella:
Norja
Ruotsi
Tanska
Saksa
Hollanti
Friisi
Ranska
Flaami
Lezebuurgi
Provensaali
Bretoni
Oksitaani
Korsika
Katalaani
Baski
Italia
Monegassi
Portugali
Gallego
Kreikka
Malta
Kieliä, joita kannattaa opiskella:
Venäjä
Eesti
Tshekki
Slovakki
Puola
Latvia
Liettua
Unkari
Valkovenäjä
Ukraina
Moldova
Romania
Englanti
Kun islam valtaa läntisen Euroopan vuosien 2050-2100 välisenä aikana, suuntautuu itäiseen Eurooppaan valtava pakolaisvirta valkoisia eurooppalaisia, jotka pakenevat heihin kohdistuvaa etnistä vainoa entisissä kotimaissaan. Näin ollen on tärkeää opiskella itäisiä kieliä, eikä mitään ranskaa, italiaa tai ruotsia.
Ne, jotka elävät vuoden 2050 jälkeen, ovat viisaita, jos jo hyvissä ajoin alkavat opiskella tarpeellisia kieliä. Englanti on poikkeuksellisesti tarpeellinen kieli, vaikka Britannia joutuukin muslimien valtaamaksi, koska englanti on universaalikieli.
Quote
Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
Noniin Martti onnistui sentään mainitsemaan toisen ongelman joka mättää.
Voisiko moderaattorit muuttaa otsikointia? Paitsi että våårånkårjåittåmånån on helvetin tyhmää ja antaa forumista kuvan vähälahjaisten kerhona, niin Ahtisaari ei ainakaan julkilausutusti puolustanut mitään pakkoa vaan kertoi oman näkemyksensä siitä kannattaako ruotsia opiskella vai ei.
Ahtisaaren avaus on siirtynyt Salonkiin pakkoruåtsi-ketjuun ja sen sääntöjen piiriin.
Have a nice day.
Quote from: TK on 28.09.2009, 11:21:02
"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."
Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.
Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.
minulla on toisenlaisia kokemuksia: olin 1990-luvun puolivälissä mamuna norjassa ja töissä eräällä telakalla. Norjalaiset työkaverini kieltäytyivät liikuttavan yksimielisesti puhumasta ruotsia, joten keskustelimme englanniksi. Kävin jopa pakollisen työturvallisuuskurssin englanniksi, Norjaa oli vain kylttien tekstit.
Sama koski tuon pikkukaupungin bubeja. Vain vanhempi osa väestöstä (n.40 veestä ylöspäin) puhui ruotsia, mutta koska olin itsekin vasta parikymppinen, seurustelin mieluummin englantia puhuvan nuorison kanssa.
Eli jälleen kerran tippui yksi syy, miksi meidän on opeteltava pakkoruotsia, pois.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.09.2009, 11:27:34
Kun islam valtaa läntisen Euroopan vuosien 2050-2100 välisenä aikana, suuntautuu itäiseen Eurooppaan valtava pakolaisvirta valkoisia eurooppalaisia, jotka pakenevat heihin kohdistuvaa etnistä vainoa entisissä kotimaissaan.
Massiivisten eurooppalaisten pakolaisvirtojen ennustaminen on melko typerää, koska ei muuttaminen ole vain siitä kiinni, minkälaisessa ympäristössä itse kukin mieluiten asuisi. Uudessa maassa pitää löytää jostain työtäkin - ellei kysessä ole Suomen tai Ruotsin kaltainen sosialistinen "hyvinvointivaltio", jossa luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttajakin pärjää mainiosti vaikka loppuikänsä opettelematta kieltä ja osallistumatta yhteiskuntaan millään tavalla.
Sitä patsi: miksi Itä-Eurooppa tai mikään muukaan taho suostuisi ottamaan vastaan massoittain ihmisiä, jotka pyrkivät omista maistaan pakoon lahjoitettuaan ne ensin maahan muuttaneille muslimilaumoille?
Quote from: EL SID on 28.09.2009, 11:42:29
Quote from: TK on 28.09.2009, 11:21:02
"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."
Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.
Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.
minulla on toisenlaisia kokemuksia: olin 1990-luvun puolivälissä mamuna norjassa ja töissä eräällä telakalla. Norjalaiset työkaverini kieltäytyivät liikuttavan yksimielisesti puhumasta ruotsia, joten keskustelimme englanniksi. Kävin jopa pakollisen työturvallisuuskurssin englanniksi, Norjaa oli vain kylttien tekstit.
Sama koski tuon pikkukaupungin bubeja. Vain vanhempi osa väestöstä (n.40 veestä ylöspäin) puhui ruotsia, mutta koska olin itsekin vasta parikymppinen, seurustelin mieluummin englantia puhuvan nuorison kanssa.
Eli jälleen kerran tippui yksi syy, miksi meidän on opeteltava pakkoruotsia, pois.
Miten päädyit sinne? Mitä työvoimatoimiston sivuilla tarjotuista paikoista olen huomannut, niin vaaditaan kielitaitoa ainakin alan sanastoa koskien. Jotkut ilmoitukset ovat sitten esim. norjaksi, eli se karsii jo hakijoita.
Tuttavani on terveydenhoito työssä, jossa alan sosiaalinen luonne vaatii kielitaidon. Tosin kertomansa mukaan, filippiineiltä tuoduilla hoitajilla ei kyllä mitkään vahvat taidot kielessä ole. (Määrä korvaa laadun?).
Kieliasiaan tarkennus: Norjan kurssin tuttavanikin kävi, aikaisemmin opiskeltu ruotsi saattoi auttaa, kun ottaa huomioon henkilö iän, niin täysin ilman pohjia, olisi aika tiukoille vetänyt.
Se on totta, että ruotsia on turha vääntää paikallisten (nuorien) kanssa, yhtä paljon arvostavat sitä kuin suomalaisetkin. Englannilla itsekin pärjäsin siellä käydessäni.
Enkä itsekkään kannata pakkoruotsia. Aivan hyvin voidaan valinnaiseksi aineeksi laittaa.
Quote from: erik138 on 28.09.2009, 10:14:05
QuoteVIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
28.9.2009 3:00
Martti Ahtisaari
Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.
Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.
Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.
Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.
Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.
Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.
Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.
Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.
Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.
Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.
Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.
Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.
Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.
Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.
Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.
Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.
Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
linkki (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsin+kielen+opiskelu+palkitaan+my%C3%B6hemmin+el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4/1135249635470)
Surullista että maan entinen presidentti noinkin syvää vihaa suomalaisia kohtaan tuntee. Tosin eihän tämä eroa nykyisestä presidentistä mitenkään.
Vaalit ovat tulossa ja on mobilisoitu ykkösnimet siltä varalta että jostain kansa saisikin tietää että pakkoruotsia vastustetaan. Eli että kaikki muutkin vastustavat sitä, ahtisaari arvioi väärin, tietoisesti, että olisi lisääntynyt. Aina sitä ovat kaikki vastustaneet, joten hankala olisi lisääntyä siitä enää.
Myös hommaforumin ruotsalaiset ovat taas innokkaasti asialla iipeeosoitteita jäljittämässä. Kannattaisi miettiä keitä valitaan tuohon moderaattorin hommaan. Jos oikeasti suomalaista yhteiskuntaa haluaa parantaa niin vähän kannattaisi miettiä kuinka paljon kannattaa korruptoitua.http://keskustelut.a-lehdet.fi/apu/topic_show.pl?tid=656
Vaaleissa mietittävää ylläolevassa linkissä.
oos ny
Crisis Management saa ilmeisesti rahalahjoituksen joltain säätiöltä. Tai sitten Ahtisaari todellakin on vain kansakoulunopettaja, jolla kävi läpikorruptoituneessa YK:ssa säkä.
Quote from: EL SID on 28.09.2009, 11:05:10
Huvittavinta on tehdä siitä, ettei tule hetkeen palstalle, oma sirkuksensa: minäkin olen täällä harvakseltaan, joskus vain kerran viikossa. Se johtuu siitä, että minulla on oma, netin ulkopuolinen elämä ja tämä on vain harrastus. Pitäisikö minunkin julistaa kovaäänisesti jokaiselle lukijalle, että olen seuraavaksi poissa ainakin hetken aikaa, ja että on turha pyytää kommentteja??? :D
Tuota "minä menen nyt pitkälle tauolle" tapahtuu kyllä aika monessakin keskustelussa, oli aiheena mikä hyväänsä. Se on oiva keino asettaa itsensä vastapuolen yläpuolelle, keskustelussa, kuin keskustelussa. "Enhän minä ole kuin sinä, että hukkaan elämääni täällä olemalla."
Quote from: skrabb on 28.09.2009, 08:53:23
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.
Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.
Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta.
Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
Meistä tulee suvaitsevaisempia.
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
Amen, halleluja!
QuotePohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta.
Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
Jos näin olisi niin miksi Tanskassa, Norjassa ja Islannissa Fär-saarista nyt puhumattakaan ei ole pakkoruotsia?
Quote from: TK on 28.09.2009, 12:27:59
Quote from: EL SID on 28.09.2009, 11:42:29
Quote from: TK on 28.09.2009, 11:21:02
"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."
Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.
Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.
minulla on toisenlaisia kokemuksia: olin 1990-luvun puolivälissä mamuna norjassa ja töissä eräällä telakalla. Norjalaiset työkaverini kieltäytyivät liikuttavan yksimielisesti puhumasta ruotsia, joten keskustelimme englanniksi. Kävin jopa pakollisen työturvallisuuskurssin englanniksi, Norjaa oli vain kylttien tekstit.
Sama koski tuon pikkukaupungin bubeja. Vain vanhempi osa väestöstä (n.40 veestä ylöspäin) puhui ruotsia, mutta koska olin itsekin vasta parikymppinen, seurustelin mieluummin englantia puhuvan nuorison kanssa.
Eli jälleen kerran tippui yksi syy, miksi meidän on opeteltava pakkoruotsia, pois.
Miten päädyit sinne? Mitä työvoimatoimiston sivuilla tarjotuista paikoista olen huomannut, niin vaaditaan kielitaitoa ainakin alan sanastoa koskien. Jotkut ilmoitukset ovat sitten esim. norjaksi, eli se karsii jo hakijoita.
Tuttavani on terveydenhoito työssä, jossa alan sosiaalinen luonne vaatii kielitaidon. Tosin kertomansa mukaan, filippiineiltä tuoduilla hoitajilla ei kyllä mitkään vahvat taidot kielessä ole. (Määrä korvaa laadun?).
Kieliasiaan tarkennus: Norjan kurssin tuttavanikin kävi, aikaisemmin opiskeltu ruotsi saattoi auttaa, kun ottaa huomioon henkilö iän, niin täysin ilman pohjia, olisi aika tiukoille vetänyt.
Se on totta, että ruotsia on turha vääntää paikallisten (nuorien) kanssa, yhtä paljon arvostavat sitä kuin suomalaisetkin. Englannilla itsekin pärjäsin siellä käydessäni.
Enkä itsekkään kannata pakkoruotsia. Aivan hyvin voidaan valinnaiseksi aineeksi laittaa.
Värvärin kautta. Niitä kierteli edellisen laman aiheuttaman suurtyöttömyyden riivaamalla EPllä kiitettävästi. Olin töissä suomalaisella alihankkijalla, joka maksoi värväreille joka värvätystä ammattimiehestä (vrt. suomeen tulevaan vierastyövoimaan: värvätyt maksavat värvärilleen). Edellytyksenä oli voimassa olevat hitsausluokat.
Palkka oli parempi kuin Norjalaisella työkaverilla (parhaimmillaan 128 silloista devalvaatiomarkkaa tunti. Käteen), majoitus ilmainen, mutta työpäivät pitkiä (vähintään 10 tuntisia, päivärahan vuoksi, käytännössä yli 13-tuntisia ja viikot vähintään 6-päiväisiä)ja työturva olematon, lopputili saattoi tulla jo samana päivänä.
Käytimme hyväksi norjan veroetua, sitä samaa, mitä virolaiset käyttävät kun tulevat suomeen töihin, paitsi että se on norjassa pitempi, puolitoista vuotta, siinä missä suomessa se on puoli vuotta, ilman että tarvitsee tulottaa mitään osuutta tilistään työskentelymaahan.
Ero suomeen raahattaviin vierastyöläisiin on selvä: meidän palkat oli parempia kuin Norjalaisten, joten kilpailuetu otettiin tuottavuudesta ja joustavuudesta, kun taas tänne rahdatut unkarilaiset työskentelevät nälkäpalkalla.
Norjan ammattiliitto LO oli asioissa hyvin tarkka, ja piti mustaa listaa yrittäjistä, jotka rikkoivat pelisääntöjä. Mustalle listalle joutunut ei saanut enää urakoita. Meidän onneksi LO on/oli
AMMATTILIITTO, verrattuna suomen hampaattomiin lössykkäjärjestöihin, muuten koko homma olisi voinut karata käsistä, kuten se on karannut suomessa, vrt. mainitsemasi filippiiniläiset. Kuinkahan moni suomalainen joutuu tekemään pätkätöitä filippiiniläisten vietyä heidän vakivirkansa?.
Näitä firmoja oli siihen aikaan joitakin kymmeniä, mutta ne lienevät nykyisin kaikki kaatuneet tai siirtyneet värväämään itäeurooppalaisia.
Quote from: IDA on 29.09.2009, 04:47:12
Crisis Management saa ilmeisesti rahalahjoituksen joltain säätiöltä. Tai sitten Ahtisaari todellakin on vain kansakoulunopettaja, jolla kävi läpikorruptoituneessa YK:ssa säkä.
ruotsinkielisillä rahastoilla on rahaa, se on jo nähty. Mahtivaari tuskin tekee kovin halvalla tätä liikettä. ;)
Kielen osaaminen on rikkaus ja se auttaa muiden kielten opiskelussa. Kirkkoslaavi pakolliseksi kolmannelta luokalta lähtien!
Quote from: svobo on 29.09.2009, 15:37:39
Kielen osaaminen on rikkaus ja se auttaa muiden kielten opiskelussa. Kirkkoslaavi pakolliseksi kolmannelta luokalta lähtien!
Latinan ja kirkkoslaavin kielisuihkut :D ( kielihammasharjaus on hyvää täydennystä ) pitäisi aloittaa jo leikkikouluissa. Tämä ei ole mitään pakko-opetuksen puolustelua, vaan on vain niin, että suuri osa Euroopan kulttuuriperintöä perustuu näihin kieliin. Niiden osaaminen on välttämätöntä, jotta voisimme ymmärtää omaa eurooppalaista kulttuuriamme ja niiden oppiminen avaa portin monien muiden kielten ymmärtämiselle.
Quote from: IDA on 29.09.2009, 16:12:03
Latinan ja kirkkoslaavin kielisuihkut :D
Tuota noin... Uusi Testamentti kirjoitettiin alkuperäisenä muinaiskreikaksi.
Voidaan muinaiskreikkakin lisätä pakollisten kielten joukkoon, kielten osaamisesta ei ole koskaan haittaa.
Paljon on näköjään aiheesta kirjoitettu. En kahlaa koko ketjua läpi heitän vain mielipiteeni asiasta.
Miksi ihmeessä toinen pakollinen kieli on ruotsi? Sehän antaa kotikenttäedun suomenruotsalaisille, he osaavat takuulla puhua ja kirjoittaa ruotsia. Tämä antaa heille siis paremmat mahdollisuudet menestyä koulussa, kun suomalainen tuskailee ruotsinkielen kanssa ja käyttää opiskeluaikaansa sen oppimiseen suomenruotsalainen voi käyttää tämän ajan muuhun oppimiseen.
Kaksi pakollista kieltä on ihan hyvä systeemi, jos molemmat on vapaa valintaisia. Ei se ole suomenruotsalaisiltakaan pois jos he opettelevat koulussa jotain muuta kieltä kuin äidinkieltään. Oppivatpahan taas yhden uuden kielen ja ovat kielellisesti siis rikkaampia.
Mitä itärajalla tekee ruotsinkielellä? Ei mitään, siellä parempi vaihtoehto on venäjän opiskelu.
Suomenruotsalaiset pitävät tietysti kynsin ja hampain kiinni omasta saavutetusta edustaan, mutta siihen tulee toivottavasti muutos. Itse olisin kyllä monesti tarvinnut myös ruotsin kieltä, mutta yllättävää kyllä ruotsalaiset puhuvat erittäin mielellään englantia jota hekin koulussa opettelevat.
Italiaa olisin tarvinnut useammin kuin ruotsia. Kielitaidosta on hyötyä, kaikki eivät vaan tarvitse samanlaista kielitaitoa. Valinnanvapaus kielten opetukseen.
Ottamatta kantaa suomenruotsin asemaan, niin Ahtisaari on kyllä aivan totaalinen pässi. Uuden Suomen jutun (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72726-ahtisaari-arsytti-nettikansan-%25E2%2580%259Dolen-iloinen%25E2%2580%259D) mukaan hän on iloinen, kun negatiivisia ajatuksia tulee ilmi hänen kirjoituksensa ansioista.
:D
Kyllä on jossain piireissä suuri ja kauhea viha suomalaisia, suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan.
Vai aiotaanko tosiaan suomalaiset alistaa ruotsalaisten alle , kuten esim. suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa.
Norjaan saakka on ehtinyt Ahtisaaren typeryydet.
Norjassa vaaditaan ruotsalaisia pakkonorjan kursseille kielellisten väärinkäsityksien johdosta. Norjalaiset ymmärtävät ruotsalaisia jotenkin, mutta toisinpäin onkin jo toinen juttu.
Ahtisaaren puheet jostain pohjoismaisesta identiteetista jne. on kaukaa haettua suomenruotsalaisten "aivojen" kehittämää asiatonta hokemapuppua, koska mitään asiaperusteita ei ole pakkoruotsin tai Suomen kaksikielisyyden puolesta.
http://www.abcnyheter.no/node/96640
Norjalaiset ovat suivaantuneet ruotsalaisten itseminäiseen tapaan puhua vain ruotsia Norjassa, joka maassa oleville esim. ruotsalaisille on asuinmaa ja antaa työpaikan.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece
Quote from: jupeli on 29.09.2009, 22:22:04
Kyllä on jossain piireissä suuri ja kauhea viha suomalaisia, suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan.
Vai aiotaanko tosiaan suomalaiset alistaa ruotsalaisten alle , kuten esim. suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa.
Norjaan saakka on ehtinyt Ahtisaaren typeryydet.
Norjassa vaaditaan ruotsalaisia pakkonorjan kursseille kielellisten väärinkäsityksien johdosta. Norjalaiset ymmärtävät ruotsalaisia jotenkin, mutta toisinpäin onkin jo toinen juttu.
Ahtisaaren puheet jostain pohjoismaisesta identiteetista jne. on kaukaa haettua suomenruotsalaisten "aivojen" kehittämää asiatonta hokemapuppua, koska mitään asiaperusteita ei ole pakkoruotsin tai Suomen kaksikielisyyden puolesta.
http://www.abcnyheter.no/node/96640
Norjalaiset ovat suivaantuneet ruotsalaisten itseminäiseen tapaan puhua vain ruotsia Norjassa, joka maassa oleville esim. ruotsalaisille on asuinmaa ja antaa työpaikan.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece
Suomalaiset on jo alistettu.
Norjalaiset taitaa puhua englantia ruotsalaisten kanssa, norjalaisetkaan ei pidä suomalaisista vaan ovat samaa mieltä kuin suomalaiset neekereistä vielä 70/80-luvuilla, alempia ollaan.
"Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta."
Tietääkö Martti Ahtisaari, kuinka monta suomalaista on töissä Nokian Tanskan-toimistossa ja kuinka monta opiskelee oikeustiedettä Oslossa?
Martti Ahtisaaren mielestä kaikkien suomenkielisten on opiskeltava ruotsia siltä varalta, jos joku sattuisi joskus pääsemään Nokian Tanskan-toimistoon töihin. Näin kansakoulusivistyksen omaavan metsäsuomalaisen jälkeläisen mielestä M. Ahtisaaren perustelut eivät vaikuta kovin järkeviltä.
Huvittavaa tuossa on se, että Ahtisaari vain toistaa uskollisen latteasti kaikki ne kliseet, joita pakkoruotsin puolesta on pommitettu iät ja ajat ja on sitten iloissaan, että on saanut negatiiviset tunteet esiin.
Ahtisaari ja Halonen ovat demareiden juoni sen osoittamiseksi, että Suomi ei tarvitse presidenttiä.
Kuinkahan moni päättäjämme onkaan "voideltu" kaksikielisyyden ihanuuden pariin? Kaksikielisyys on ihanaa ja välttämätöntä, aivan kuten erilaisten kulttuurien rantautuminen Suomeen. Kaksikielisyys on rikkautta parhaimmillaan, paitsi tietenkin ruotsinkielisissä kunnissa ja Ahvenanmaalla.
Ahtisaari on ennntinen presidentti ja lisäksi Nobel- palkinnon saaja. Valitettavasti moni suomalainen ajattelee, että silloin hänen täytyy olla oikeassa, etenkin kun juttu julkaistaan Suomen luetettavimmassa valtalehdessä :-\
Eihän Ahtisaari tätä ole pyyteettömästi omasta aloitteestaan kirjoittanut, vaan aloite on tullut joltain muulta taholta (maksajalta/tulevalta palkinnon antajalta).
Näin se propagandakoneisto toimii.
Ahtisaarihan se perusti jonkun säätiön ja ilmeisesti säätiön talous on retuperällä ja Mara taitaakin yrittää pohjoismaista (lue ruotsalaista) rahaa säätiöonsä.
Ei voi olla muuta syytä moiseen suomalaisvihaan.
Jos joku keksii jonkun muun syyn, olishan se mukava tietää motiivi moiseen suomalaisvihaan ja -halveksuntaan.
Mara on ehkä joutunut ruotsinmielisten koukkuun ja jos on, niin saamme odottaa kovempia iskuja hänen käyttäessään kansnainvälistä auktoriteettiään ruotsinkielen puolesta.
Lausunnoillaan ja kirjoituksillaan hänen auktoriteettinsä asiantuntemuksensa putosi minun kohdaltani pakkasen puolelle, että humahti.
QuoteRuotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
Martti Ahtisaaren mainitsemasta porttiteoriasta tulee mieleeni Ruotsin kuningasperhe, missä näkemykseni mukaan porttiteoria ei ole toiminut oikein hyvin.
Tietääkseni Ruotsin hovissa kuningasperheen lapsille opetettiin ensin ruotsin kieli, jotta lasten olisi myöhemmin helpompi oppia äidinkieltään saksaa.
Eräässä BBC:n tv-lähetyksessä näin, kun Ruotsin prinsessa, en nyt muista oliko se Madeleine vai Viktoria, piti lehdistötilaisuutta Saksassa, missä prinsessa vastasi saksalaisten toimittajien kysymyksiin englanniksi.
Tämän kaltaiset tapahtumat eivät anna oikein uskottavaa kuvaa tästä paljon mainostetusta porttiteoriasta.
Quote from: Nanfung on 04.10.2009, 07:31:18
QuoteRuotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
Martti Ahtisaaren mainitsemasta porttiteoriasta tulee mieleeni Ruotsin kuningasperhe, missä näkemykseni mukaan porttiteoria ei ole toiminut oikein hyvin.
Tietääkseni Ruotsin hovissa kuningasperheen lapsille opetettiin ensin ruotsin kieli, jotta lasten olisi myöhemmin helpompi oppia äidinkieltään saksaa.
Eräässä BBC:n tv-lähetyksessä näin, kun Ruotsin prinsessa, en nyt muista oliko se Madeleine vai Viktoria, piti lehdistötilaisuutta Saksassa, missä prinsessa vastasi saksalaisten toimittajien kysymyksiin englanniksi.
Tämän kaltaiset tapahtumat eivät anna oikein uskottavaa kuvaa tästä paljon mainostetusta porttiteoriasta.
Eihän kukaan vakavasti näihin selityksiin uskokaan, se oli 30 - 100 vuotta sitten kun suomalaisia kusetettiin paremmin tuloksin.
Martti Ahtisaari kirjoitti HS:ssa ruotsinkielen tärkeydestä pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Ahtisaari varmaankin on oikeassa mitä kielitaidon tarpeellisuuteen tulee, jopa ruotsin.
Kirjoituksessa kuitenkin väitettiin Suomen olevan osa Skandinaviaa ja suomalaisten olevan Skandinaaveja; minä en ainakaan halua olla mikään Skandinaavi. Olen suomalainen ja pysyn. Mielestäni sen lausahdus, että emme ole ruotsalaisia ja venäläisiksi emme tule, on ihan pätevää asiaa tänäänkin.
Musta tuntuu, että tästä pakkoruotsista on ehkä eniten haittaa suomenruotsalaisille itselleen. Niille kun vielä uskotellaan että Suomi olisi kaksikielinen maa (ja niinhän se onkin, mutta ne kielet on suomi ja englanti), niin tuntuu varmasti vaikealta kun kukaan suomenkielinen ei sitten ruotsia puhukaan. Ja suomenkieliset vielä vieroksuvat tota "bättre folkia", joiden takia on joutunu vuosikaudet pänttäämään ruotsia koulussa.
Suomessa on ruotsinkielisille hyvät edut. (Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja.)
Ei taida löytyä maailmasta montaa 5% vähemmistöä.
Pitäisikö alkaa harkita myös muille "kansoille" samoja etuja ?
Kaverini opiskelee matkailualaa ja heillä on koulussa pakkovenäjä.
Quote from: FadeAway on 05.10.2009, 17:05:00
Suomessa on ruotsinkielisille hyvät edut. (Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja.)
Ei taida löytyä maailmasta montaa 5% vähemmistöä.
Pitäisikö alkaa harkita myös muille "kansoille" samoja etuja ?
Kaverini opiskelee matkailualaa ja heillä on koulussa pakkovenäjä.
Ja nämä yksinäiset lapsettomat kalastajat ovat saaneet aikaan miljardisäätiöt.
Quote from: Kullervo KalervonpoikaTuota noin... Uusi Testamentti kirjoitettiin alkuperäisenä muinaiskreikaksi.
Eikö Vanhan Testamentin alkukieli ole aramea ?
Quote from: M.K.Korpela on 09.10.2009, 13:15:04
Quote from: Kullervo KalervonpoikaTuota noin... Uusi Testamentti kirjoitettiin alkuperäisenä muinaiskreikaksi.
Eikö Vanhan Testamentin alkukieli ole aramea ?
Kyllä se on kai ihan täyttä hebreaa. Uusi Testamenttikaan ei tainnut olla klassista muinaiskreikkaa, koska roomalaiset sivistyneet väittivät, että se on kirjoitettu jollain merimieskielellä.
Pidetään me nyt kuitenkin vaan näistä latinasta ja kirkkoslaavista kiinni sillä meidän tehtävämme ei ole toimia maailmanpolitiikassa tuomareina vaan roolimme siinä on pikemminkin lääkärin rooli. ;)
Quote from: IDA on 09.10.2009, 15:20:24meidän tehtävämme ei ole toimia maailmanpolitiikassa tuomareina vaan roolimme siinä on pikemminkin lääkärin rooli. ;)
Vähän OT:tä mutta hyvä että muistutat Urkin viisauksista , ei tartte nöösien meidän silmille hyppiä , oli meilläkin 70-luvulla YYA ja vaikka mitä !
Ahtisaari on huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa
Suomen entinen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Martti Ahtisaari on huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, suomalaiset ovat Ahtisaaren mukaan käytännössä jo luopuneet kaksikielisyydestä.
Oliko tämä edes mikään uutinen (siis muille kuin fanaattisille svekomaaneille)? Tällaiset muodollisuudet tulisikin lakkauttaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sekä hyväksyä se tosiasia, että Suomi on yksikielinen maa kaikkine kielivähemmistöineenkin.
Miksi Suomessa, joka on siis jo käytännön tasolla aidosti yksikielinen valtio, pitäisi vielä pakkoruotsittaa ketään? Se, että ruotsin kirjoittaminen yo-tutkinnon yhteydessä on nykyisin vapaaehtoista, oli vain pieni myönnytys pakkoruotsin vastustajia kohtaan. Myös ruotsinkielen pakolliset kurssit tulee poistaa opetussuunnitelmista ja antaa ruotsille oikeutettu asema tasavertaisena valinnaisena kielenä, muiden valinnaisten kielten joukossa.
Iltalehden nettisivuilla äänestys: "tarvitaanko Suomessa kahta virallista kieltä?"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101110405731_uu.shtml
Kysymys nykyisessä ilmapiirissä voisi olla tarvitaanko kolmatta. Venäjähän olisi kohta(n. 10 vuoden päästä) syytä lisätä virallisten kielten listaan.
Quote from: FadeAway on 11.10.2009, 18:00:22
Kysymys nykyisessä ilmapiirissä voisi olla tarvitaanko kolmatta. Venäjähän olisi kohta(n. 10 vuoden päästä) syytä lisätä virallisten kielten listaan.
Millä perusteella? Ei se ole virallinen kieli edes Latviassa, jossa venäläisiä on 40 prosenttia väestöstä.
Ruotsinkielisiä on n. 5% suomalaisista . Miksi emme anna samat oikeudet myös venäläisille, kun heitä on about sama määrä väestöstä ?
Hieman huumorilla heitin ton aikaisemman. Suvaitsevaisten mielestä olisi johdonmukaista varmaan antaa myös venäläisille samat oikeudet kuin ruotsinkielisille.
En kannata edes kaksikielisyyttä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 11.10.2009, 18:14:17
Quote from: FadeAway on 11.10.2009, 18:00:22
Kysymys nykyisessä ilmapiirissä voisi olla tarvitaanko kolmatta. Venäjähän olisi kohta(n. 10 vuoden päästä) syytä lisätä virallisten kielten listaan.
Millä perusteella? Ei se ole virallinen kieli edes Latviassa, jossa venäläisiä on 40 prosenttia väestöstä.
Niin...tuota sietääkin ajatella. Eihän vastaavanlaista järjettömyyttä muualta maailmasta edes löydy. Se, että maailman lellityin vähemmistö löytyy Suomesta ei ole mikään sattuma. En voi kuin hämmästellä päättäjiemme "munattomuutta" kielikysymyksen edessä.
Venäläisillä on rutkasti rahaa. Jos Suomeen perustettaisiin kielietujärjestö VKP (vrt.RKP) ja riittävästi rahaa avainhenkilöiden lobbaukseen, olisi venäjäkin kohta väistämätön rikkaus rokassamme. Periaatteessa yhtä hyvät (tai huonot) perustelut pakkovenäjälle kuin pakkoruotsillekin ovat jo olemassa. Pakkoruotsi on puhtaasti
poliittinen linjaus, ei muuta.
QuoteVenäläisillä on rutkasti rahaa. Jos Suomeen perustettaisiin kielietujärjestö VKP (vrt.RKP) ja riittävästi rahaa avainhenkilöiden lobbaukseen, olisi venäjäkin kohta väistämätön rikkaus rokassamme. Periaatteessa yhtä hyvät (tai huonot) perustelut pakkovenäjälle kuin pakkoruotsillekin ovat jo olemassa. Pakkoruotsi on puhtaasti poliittinen linjaus, ei muuta.
Näin tulee tapahtumaan.
Venäläiset ostavat Itä-Suomen.
Seuraava vaihe on oma puolue ja etujärjestö. (Milloin ? 2015?)
Ehkä tämä kehitys tapahtuu vasta joidenkin vuosien kuluttua.
NordStream jo lisää venäläisten vaikutusaluetta.
Venäläisillä on tapana suojella "omiaan" muiden valtioiden alueella.
Quote from: FadeAway on 11.10.2009, 22:02:32
QuoteVenäläisillä on rutkasti rahaa. Jos Suomeen perustettaisiin kielietujärjestö VKP (vrt.RKP) ja riittävästi rahaa avainhenkilöiden lobbaukseen, olisi venäjäkin kohta väistämätön rikkaus rokassamme. Periaatteessa yhtä hyvät (tai huonot) perustelut pakkovenäjälle kuin pakkoruotsillekin ovat jo olemassa. Pakkoruotsi on puhtaasti poliittinen linjaus, ei muuta.
Näin tulee tapahtumaan.
Venäläiset ostavat Itä-Suomen.
Seuraava vaihe on oma puolue ja etujärjestö. (Milloin ? 2015?)
Ehkä tämä kehitys tapahtuu vasta joidenkin vuosien kuluttua.
NordStream jo lisää venäläisten vaikutusaluetta.
Venäläisillä on tapana suojella "omiaan" muiden valtioiden alueella.
Historiallisesti katsottuna kumminkin venäläisten valta on ollut suomalaisia kohtaan suopeampi kuin ruotsalaisten valta joten suuri haitta tuo ei ole. Venäläisistä Suomeen siirtyi johtohenkilöstöä ja tavallista väkeä, ruotsalaiset siirsi tänne romanit ja rikolliset.
Demokratiaan siirtymällä haittaa ei olisi, joten kansanäänestykset käyttöön saamalla tänne siirtyisi vain demokratiaa ja vaurautta etsiviä venäläisiä.
Vertailukohteina uimataito ja ruotsin kieli ovat siinä mielessä kiintoisa pari, että uimataito Suomessa on monin verroin hyödyllisempi taito kuin ruotsin osaaminen. Koska tämä on yleisesti tiedostettu asia, niin sopii vain ihmetellä, miksei uinnin opetus ole pakollisena oppiaineena kouluissa jo alaluokilta lähtien?
Ruotsalaisuutta ihannoivien joukosta on toisinaan vaadittu perusteluja pakkoruotsin muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi. On todistettavasti näytetty toteen, että uimataidosta on enemmän hyötyä kuin ruotsin kielestä, joten tämän jo pitäisi olla riittävä peruste poistamaan ruotsin opiskelu pakollisten aineiden joukosta.
QuoteEnsimmäinen kohta on maahanmuuttajien integroiminen ruotsinkieliseen yhteisöön. Stenbäck muistuttaa, että yhä useammat kysymykset ruotsinkielen asemasta Suomessa - viitaten kasvaviin maahanmuuttajayhteisöihin ja suomenruotsalaisten yhdistämisestä liberalismiin - voi johtaa suomenruotsalaiset todella tiukkaan paikkaan.
Stenbäckin vastaus on integraatio. Mitä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, jotka opettelevat ruotsia, sitä vahvempi moraalinen este sellaisia yrityksiä vastaan, jotka asettavat maahanmuuttajien edut suomenruotsalaisten vastaisiksi.
Toiseksi hän edellyttää panostusta työskennellä ruotsin kielen paaria-asemaa vastaan suomenkielisten oppilaiden parissa. Kolmanneksi Stenbäck haluaa kohottaa suomenruotsalaisten profiilia suomalaisessa yhteiskunnassa. RKP-veteraani näkee mielestään yhä harvempia suomenruotsalaisia yhteiskuntakehityksen etulinjassa.
Stenbäck on oikeilla jäljillä, mitä tulee tarpeeseen integroida maahanmuuttajat ruotsalaiseen kieliyhteisöön ja tehdä ruotsinkielenopetus suositummaksi suomalaisissa kouluissa. Mutta kysymys ruotsinkielisten raskassarjalaisten puuttumisesta kansalliselta kentältä on paremminkin näköharha kuin todellinen ilmiö.
http://www.magma.fi/lankar/finlandssvensk-intressebevakning
Hieman koukeroisesti esitetyn (ja käännetyn) tekstin taka-ajatus on kasvavien kieliryhmien tuleva nousu vaatimaan oikeutta oman kielensä käyttöön, jolloin ruotsinkielisten etuoikeudet saattaisivat vaarantua. Pär Stenbäckin ratkaisu on "integroida" osasta maahanmuuttajia ruotsinkielisiä, jolloin heitä voisi käyttää kilpenä mahdollisia ruotsin kielen asemaa heikentäviä uudistuksia vastaan.
Venäläiset tuskin suostuvat RKP:n apureiksi, joten suunnitelmaan suostuvat maahanmuuttajat täytyy tuoda muualta. Mikä selittääkin fanaattisuuden, jolla RKP puolustaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.
Quote from: Roope on 13.10.2009, 11:47:08
QuoteEnsimmäinen kohta on maahanmuuttajien integroiminen ruotsinkieliseen yhteisöön. Stenbäck muistuttaa, että yhä useammat kysymykset ruotsinkielen asemasta Suomessa - viitaten kasvaviin maahanmuuttajayhteisöihin ja suomenruotsalaisten yhdistämisestä liberalismiin - voi johtaa suomenruotsalaiset todella tiukkaan paikkaan.
Stenbäckin vastaus on integraatio. Mitä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, jotka opettelevat ruotsia, sitä vahvempi moraalinen este sellaisia yrityksiä vastaan, jotka asettavat maahanmuuttajien edut suomenruotsalaisten vastaisiksi.
Toiseksi hän edellyttää panostusta työskennellä ruotsin kielen paaria-asemaa vastaan suomenkielisten oppilaiden parissa. Kolmanneksi Stenbäck haluaa kohottaa suomenruotsalaisten profiilia suomalaisessa yhteiskunnassa. RKP-veteraani näkee mielestään yhä harvempia suomenruotsalaisia yhteiskuntakehityksen etulinjassa.
Stenbäck on oikeilla jäljillä, mitä tulee tarpeeseen integroida maahanmuuttajat ruotsalaiseen kieliyhteisöön ja tehdä ruotsinkielenopetus suositummaksi suomalaisissa kouluissa. Mutta kysymys ruotsinkielisten raskassarjalaisten puuttumisesta kansalliselta kentältä on paremminkin näköharha kuin todellinen ilmiö.
http://www.magma.fi/lankar/finlandssvensk-intressebevakning
Hieman koukeroisesti esitetyn (ja käännetyn) tekstin taka-ajatus on kasvavien kieliryhmien tuleva nousu vaatimaan oikeutta oman kielensä käyttöön, jolloin ruotsinkielisten etuoikeudet saattaisivat vaarantua. Pär Stenbäckin ratkaisu on "integroida" osasta maahanmuuttajia ruotsinkielisiä, jolloin heitä voisi käyttää kilpenä mahdollisia ruotsin kielen asemaa heikentäviä uudistuksia vastaan.
Venäläiset tuskin suostuvat RKP:n apureiksi, joten suunnitelmaan suostuvat maahanmuuttajat täytyy tuoda muualta. Mikä selittääkin fanaattisuuden, jolla RKP puolustaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.
Eri maahanmuuttajaryhmien asenteista ruotsin kieltä kohtaan löytyy jonkin verran tutkimustietoa: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090514_invofisv.pdf
Eniten kiinnostusta ruotsin kielen oppimista kohtaan osoittivat nepalilaiset (82.5%), venäläiset (74%), intialaiset (68.9%) ja kiinalaiset (62.5%).
Täällä Helsingissä ruotsinkielisissä kouluissa on jonkin verran maahanmuuttajalapsia, mutta prosentuaalisesti selvästi vähemmän kuin suomenkielisissä kouluissa (Koska tiedän hyvin, että tässä ketjussa jokainen lausuma jossa on pienikin tulkinnanvara ymmärretään väistämättä väärin, täsmennän, että tarkoitan ulkomaalaistaustaisten oppilaiden prosenttiosuuden kaikista oppilaista olevan pienemmän ruotsin- kuin suomenkielisissä kouluissa, en siis vain sitä, että suuri enemmistö maahanmuuttajalapsista Helsingissä käy koulunsa suomeksi, mikä lienee selviö). Lisäksi näiden maahanmuuttajalasten etninen ja sosiaalinen tausta eroaa suomenkielisten koulujen maahanmuuttajalasten taustasta sikäli, että 1) muslimitaustaisten osuus kaikista maahanmuuttajataustaisista lapsista on selvästi pienempi ruotsin- kuin suomenkielisissä kouluissa (jokseenkin kaikki esim. somalinkieliset lapset käyvät koulunsa suomeksi) ja 2) maahanmuuttajalasten vanhempien keskimääräinen koulutustaso on korkeampi ruotsin- kuin suomenkielisissä kouluissa. Lisäksi huomattavan monella ruotsinkielisten koulujen maahanmuuttajataustaisista lapsista toinen vanhemmista on itse asiassa ruotsinkielinen, joten he ovat todellisuudessa vain
osittain maahanmuuttajataustaisia.
Venäjänkielisten integroimiseen suomenruotsalaisuudella on muuten pitkät perinteet. Monesta Helsingin ruotsinkielisestä suvusta löytyy jonkin verran venäläisiä sukujuuria (saksalaisia tosin vielä enemmän). Helpointa on tietysti integroida suomenruotsalaisuuteen sellaista väkeä, jotka kulttuuriltaan ja elämäntavoiltaan eivät kovin radikaalisti poikkea pohjoiseurooppalaisista. Tanskalainen integroituu helpommin suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuin venäläinen, venäläinen helpommin kuin kreikkalainen, kreikkalainen helpommin kuin kurdi ja kurdi taas helpommin kuin somali.
Stenbäck ei ole ryhtynyt vertailemaan yksittäisiä maahanmuuttajaryhmiä keskenään sen suhteen, miten lähellä tai kaukana ne ovat siitä pohjoiseurooppalaisesta kulttuurista, jota suomenruotsalaiset (ja muut suomalaiset) edustavat, mutta hänen ei tarvitsekaan ryhtyä tällaiseen vertailuun, sillä hänen kuulijakuntansa kyllä ymmärtää tällaiset asiat sanomattakin.
Itse pidän mahdollisuuksia kasvattaa suomenruotsalaisten määrää maahanmuuttajien avulla varsin rajallisina. Enimmäkseen suomenruotsalaisuuteen tulee integroitumaan niitä, joilla toinen vanhemmista on ruotsinkielinen ja toinen maahanmuuttaja. Löytyy joitain esimerkkejä lähinnä venäläisistä ja muista itäeurooppalaisista maahanmuuttajista, jotka ovat "ryhtyneet suomenruotsalaisiksi" (ovathan jotkut täysin suomenkielisetkin tehneet niin), mutta mistään massailmiöstä ei todellakaan voi puhua. Suomenruotsalaisuus tulee kasvamaan edelleenkin ensisijaisesti siten, että suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi ja käy koulunsa ruotsiksi (tämä trendihän on koko ajan vahvistunut). Tosin joillakin näistä kaksikielisistä lapsista on toisena äidinkielenä suomen sijasta esim. venäjä, viro tai puola, mutta periaate on edelleen sama.
Quote from: Aldaron on 13.10.2009, 16:10:33
Quote from: Roope on 13.10.2009, 11:47:08
QuoteEnsimmäinen kohta on maahanmuuttajien integroiminen ruotsinkieliseen yhteisöön. Stenbäck muistuttaa, että yhä useammat kysymykset ruotsinkielen asemasta Suomessa - viitaten kasvaviin maahanmuuttajayhteisöihin ja suomenruotsalaisten yhdistämisestä liberalismiin - voi johtaa suomenruotsalaiset todella tiukkaan paikkaan.
Stenbäckin vastaus on integraatio. Mitä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, jotka opettelevat ruotsia, sitä vahvempi moraalinen este sellaisia yrityksiä vastaan, jotka asettavat maahanmuuttajien edut suomenruotsalaisten vastaisiksi.
Toiseksi hän edellyttää panostusta työskennellä ruotsin kielen paaria-asemaa vastaan suomenkielisten oppilaiden parissa. Kolmanneksi Stenbäck haluaa kohottaa suomenruotsalaisten profiilia suomalaisessa yhteiskunnassa. RKP-veteraani näkee mielestään yhä harvempia suomenruotsalaisia yhteiskuntakehityksen etulinjassa.
Stenbäck on oikeilla jäljillä, mitä tulee tarpeeseen integroida maahanmuuttajat ruotsalaiseen kieliyhteisöön ja tehdä ruotsinkielenopetus suositummaksi suomalaisissa kouluissa. Mutta kysymys ruotsinkielisten raskassarjalaisten puuttumisesta kansalliselta kentältä on paremminkin näköharha kuin todellinen ilmiö.
http://www.magma.fi/lankar/finlandssvensk-intressebevakning
Hieman koukeroisesti esitetyn (ja käännetyn) tekstin taka-ajatus on kasvavien kieliryhmien tuleva nousu vaatimaan oikeutta oman kielensä käyttöön, jolloin ruotsinkielisten etuoikeudet saattaisivat vaarantua. Pär Stenbäckin ratkaisu on "integroida" osasta maahanmuuttajia ruotsinkielisiä, jolloin heitä voisi käyttää kilpenä mahdollisia ruotsin kielen asemaa heikentäviä uudistuksia vastaan.
Venäläiset tuskin suostuvat RKP:n apureiksi, joten suunnitelmaan suostuvat maahanmuuttajat täytyy tuoda muualta. Mikä selittääkin fanaattisuuden, jolla RKP puolustaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.
Eri maahanmuuttajaryhmien asenteista ruotsin kieltä kohtaan löytyy jonkin verran tutkimustietoa: http://www.magma.fi/images/stories...
Puolueetonta tutkimustietoa samasta rapusta Folktingetin kanssa ;D
QuotePuolueetonta tutkimustietoa samasta rapusta Folktingetin kanssa Grin
Ihan mielenkiinnosta. Onko olemassa mitään sååmerootsi pytinkiä, jolta saisi
muutakin kuin puolueellista haihattelua ?
Ei kun ihan oikeasti. Sellainen k.o porukkaa edustava järjestö joka ei olisi
sortunu tilastokeplotteluun, lahjontaan ym?
Quote from: Aldaron on 13.10.2009, 16:10:33
...ulkomaalaistaustaisten oppilaiden prosenttiosuuden kaikista oppilaista olevan pienemmän ruotsin- kuin suomenkielisissä kouluissa...
Olisikin aika järjetöntä, mikäli näin ei olisi.
Toisaalta, onhan meillä kielivähemmistö, joka omaa lukuisia etuisuuksia suomenkielisiin verrattuna. Ja poliittinen munaton päättäjäjoukko, joka tämän kaiken suomalaisten alistamisen on mahdollistanut. Ja tämä se vasta järjetöntä onkin.
Kaksikielisyys on poliittinen syöpä.
Quote from: Aldaron on 13.10.2009, 16:10:33
Eniten kiinnostusta ruotsin kielen oppimista kohtaan osoittivat nepalilaiset (82.5%), venäläiset (74%), intialaiset (68.9%) ja kiinalaiset (62.5%).
Ihan mielenkiintoisia numeroita, joilla kaiketi koetat nyt selittää, että yllämainitut kansalaiset ihan oikeasti haluavat vähintään ensimmäisenä vieraana kielenä opiskella ruotsia?
Luulenpa, että numerot kertovat vain, että ruotsinkieltä kohtaan on kiinnostusta, mutta ihan kokonaan toinen asia monentenako rankkaavat ruotsin muita kieliä ajatellen.
Kyllä minustakin olisi ihan kiva opiskella ruotsia, kunhan ensin opettelisin pari muuta kieltä ja jos aikaa jää, niin sitten ruotsia. Tosiasiassa minulle tuskin koskaan ikinä tulee olemaan voimavaroja opiskella ruotsia vapaaehtoisesti.
Tuon tulkinnan sanoit ihan itse, ei Aldaron. Tuota voisi melkein kutsua olkiukoksi. Koska M.E:tä laiskottaa nyt, niin Teppis ei saa bannia vaan poikkeuksellisti ehdollista bannia. Seuraavasta bannaamiseen johtavasta rangaistuksesta myös tämä tuomio istutaan ehdottomana.
Quote from: Aldaron on 13.10.2009, 16:10:33
Eri maahanmuuttajaryhmien asenteista ruotsin kieltä kohtaan löytyy jonkin verran tutkimustietoa: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090514_invofisv.pdf
Eniten kiinnostusta ruotsin kielen oppimista kohtaan osoittivat nepalilaiset (82.5%), venäläiset (74%), intialaiset (68.9%) ja kiinalaiset (62.5%).
Eipä sillä tässä asiayhteydessä niin paljon väliä ole, mutta tuo Magman "tutkimus" on silkkaa humpuukia. En suosittele lainaamaan tai edes mainitsemaan sitä missään. Aiheesta on aiempi ketju jossain.
Quote from: AldaronItse pidän mahdollisuuksia kasvattaa suomenruotsalaisten määrää maahanmuuttajien avulla varsin rajallisina. Enimmäkseen suomenruotsalaisuuteen tulee integroitumaan niitä, joilla toinen vanhemmista on ruotsinkielinen ja toinen maahanmuuttaja.
Tuon Kenneth Myntin jutun mukaan Stenbäck ei varsinaisesti kaavaillut suomenruotsalaisten määrän kasvattamisesta maahanmuuttajien avulla, vaan sopivan joukon integroimisesta suomenruotsalaisuuteen, ettei maahanmuuttajaryhmiä (esim. vähemmistökielivaatimusten kautta) käytettäisi ruotsinkielisten etuja vastaan. Tuohon tehtävään riittää pienempikin etujoukko edustamaan maahanmuuttajien tahtoa. Tosin se vaatinee vastapalvelukseksi humanitaarisen maahanmuuton pyörien pitämistä käynnissä.
Saapa nähdä millaista suhmurointia RKP somalien ja venäläisten kanssa vielä kehittelee. Somaleita tulee nykymenolla olemaan kymmenessä vuodessa enemmän kuin venäläisiä nyt. Ehkä RKP:stä muodostuukin todellinen kielipuolue, joka alkaa ajamaan kaikkien kielivähemmistöjen asiaa.
Jos joku on lukenut Stenbäckin kirjaa, niin voisi lainata tarkemmin mitä hän maahanmuuttaja-aiheesta sanoo.
Ei ruottalaisia saa arvostella:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310418235_uu.shtml
Quote from: pavor nocturnus on 13.10.2009, 16:38:55
QuotePuolueetonta tutkimustietoa samasta rapusta Folktingetin kanssa Grin
Ihan mielenkiinnosta. Onko olemassa mitään sååmerootsi pytinkiä, jolta saisi
muutakin kuin puolueellista haihattelua ?
Ei kun ihan oikeasti. Sellainen k.o porukkaa edustava järjestö joka ei olisi
sortunu tilastokeplotteluun, lahjontaan ym?
Tunnetko käsitteen nimeltä todistustaakka? Jos esittää tuontyyppisen väitteen, se on kyettävä myös todistamaan.
Quote from: Teppis on 13.10.2009, 20:06:47
Ei ruottalaisia saa arvostella:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310418235_uu.shtml
Tulkintasi on mielenkiintoinen. Svensk Presstjänstin toimittaja Maria Gestrin-Hagner (joka on, kuten ei ole kovin vaikea päätellä, itsekin suomenruotsalainen) tekee jutun jossa hän arvostelee RKP:n johtoa ja Wallin loukkaantuu siitä.
Sataprosenttisesti suomenruotsalaisten välinen juttu eikä liity kielikysymykseen millään tavalla.
En ole ihan varma mitä täsmälleen tarkoitat ilmaisullasi "ruottalaiset". Ehkä suomenruotsalaisia, riikinruotsalaisia tai kenties kumpaakin näistä ryhmistä. Sen voin kuitenkin kertoa, että nuo käsitteet eivät tietääkseni ole synonyymejä RKP:lle ja etenkään sen johdolle.
Quote from: Nanfung on 12.10.2009, 18:41:08
Vertailukohteina uimataito ja ruotsin kieli ovat siinä mielessä kiintoisa pari, että uimataito Suomessa on monin verroin hyödyllisempi taito kuin ruotsin osaaminen. Koska tämä on yleisesti tiedostettu asia, niin sopii vain ihmetellä, miksei uinnin opetus ole pakollisena oppiaineena kouluissa jo alaluokilta lähtien?
Montako uimataidotonta aikuista suomalaista tunnet? Omaan tuttavapiiriini ei sellaisia lukeudu. Ainakin siinä koulussa jota itse kävin edellytettiin oppilailta molempien kotimaisten kielten lisäksi myös mm. uimataitoa.
Quote from: pavor nocturnus on 13.10.2009, 16:38:55
QuotePuolueetonta tutkimustietoa samasta rapusta Folktingetin kanssa Grin
Ihan mielenkiinnosta. Onko olemassa mitään sååmerootsi pytinkiä, jolta saisi
muutakin kuin puolueellista haihattelua ?
Ei kun ihan oikeasti. Sellainen k.o porukkaa edustava järjestö joka ei olisi
sortunu tilastokeplotteluun, lahjontaan ym?
Vale, emävale, tilasto...
On luonnollista, että tilastot pyritään tekemään omia intressejä tukeviksi. Ruotsinkielisten järjestöjen tuottamiin tutkimuksiin, tilastoihin tai muihin näennäisen "virallisiin" koosteisiin tulee suhtautua terveen epäluuloisesti. Oletan, että hekin suhtautuvat hyvin pitkälle samoin suomalaisten yksikielisyyttä peräävien järjestöjen suhteen. Ja onhan ne asenteet tulleet esille tämänkin ketjun kirjoituksissa jo aikaa sitten, eli loppujen lopuksi ei tarvitse edes olettaa mitään.
Mutta, kuten marakin jo totesi, Suomi on käytännössä yksikielinen ja ollut sitä jo monta vuotta. Nyt pitäisi vain saada tämäkin tosiasia virallistettua niin, että kenellekään ei jäisi epäselväksi, mikä ruotsinkielen asema oikeasti on Suomessa, ja minkälainen tuon aseman tulisikin olla.
Quote from: Totuusko? on 14.10.2009, 11:31:35
Quote from: pavor nocturnus on 13.10.2009, 16:38:55
QuotePuolueetonta tutkimustietoa samasta rapusta Folktingetin kanssa Grin
Ihan mielenkiinnosta. Onko olemassa mitään sååmerootsi pytinkiä, jolta saisi
muutakin kuin puolueellista haihattelua ?
Ei kun ihan oikeasti. Sellainen k.o porukkaa edustava järjestö joka ei olisi
sortunu tilastokeplotteluun, lahjontaan ym?
Vale, emävale, tilasto...
On luonnollista, että tilastot pyritään tekemään omia intressejä tukeviksi. Ruotsinkielisten järjestöjen tuottamiin tutkimuksiin, tilastoihin tai muihin näennäisen "virallisiin" koosteisiin tulee suhtautua terveen epäluuloisesti.
Todistustaakka on edelleenkin sinulla. Se että väität jotain ei todista yhtään mitään, vaikka toistaisit väitteesi kuinka monta kertaa.
Voisitko hieman konkretisoida väitteitäsi?
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/index.htm
Löysin mielenkiintoisen sivuston koskien juuri kielikeskustelun
karusta käsittelystä ja mediamanipuloinnista.
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:59:54
Seuraavista vaaleista tulee mielenkiintoiset: nyt ei enää kukaan uskalla tukea KOKkareita tai keskustaa, joten tilalle saattaa sitten tulla ruotsinkielisten säätiöitten raha ja se tuskin katsoo hyvällä RKPn tiputtamista hallituksesta.....
Olen aikaisemminkin väittänyt, että pakkoruotsin poistossa on kyse kansan etu vastaan suuri raha. MOT.
Siksi en uskokaan että pakkoruotsi poistuisi demokraattisin keinoin.
Selasin viestiketjua vähän taaksepäin ja löysin sieltä tällaisen, varsin mielenkiintoisen kommentin.
Jos tuo pitää paikkansa, siitä seuraa loogisesti vain kaksi mahdollisuutta:
a) ruotsin kielen vastustajat
eivät pääse päämääräänsä
taib) he pääsevät päämääräänsä keinoilla, joita
ei voi kutsua demokraattisiksi.
Näitä keinoja El Sid ei sen tarkemmin erittele.
Quote from: Aldaron on 14.10.2009, 17:44:30
Quote from: EL SID on 12.09.2009, 15:59:54
Seuraavista vaaleista tulee mielenkiintoiset: nyt ei enää kukaan uskalla tukea KOKkareita tai keskustaa, joten tilalle saattaa sitten tulla ruotsinkielisten säätiöitten raha ja se tuskin katsoo hyvällä RKPn tiputtamista hallituksesta.....
Olen aikaisemminkin väittänyt, että pakkoruotsin poistossa on kyse kansan etu vastaan suuri raha. MOT.
Siksi en uskokaan että pakkoruotsi poistuisi demokraattisin keinoin.
Selasin viestiketjua vähän taaksepäin ja löysin sieltä tällaisen, varsin mielenkiintoisen kommentin.
Jos tuo pitää paikkansa, siitä seuraa loogisesti vain kaksi mahdollisuutta:
a) ruotsin kielen vastustajat eivät pääse päämääräänsä
tai
b) he pääsevät päämääräänsä keinoilla, joita ei voi kutsua demokraattisiksi.
Näitä keinoja El Sid ei sen tarkemmin erittele.
vastaus kohtaa b) Ajattelin noitua. kunnon manaus kyllä poistaa pakkoruotsin suomesta ;)
Mikäs muuten olikaan Muutos 2011 kanta pakkoruotsiin?
Quote from: pavor nocturnus on 07.09.2009, 22:56:07
QuoteTaidan muuten tietääkin miksi RKP eteni. Mutta miten on, osaatko sinä selittää sen, että RKP:n kannatuksen viimeaikainen trendi on ollut täysin päinvastainen kuin olet luullut?
Joo minäkin muuten tiedän miksi. Esim.Karanteenin rikkominen varuskunnassa, että saadaan svenskit äänestämään. Tämähän on k.o porukalle täysin moraalin rajoissa.
Tuon voisi vielä käsitellä tässä välissä.
Kyse on siis Kauniaisten uusintavaaleista 6.9.-09.
Ne menivät näin (suluissa ero edellisen lokakuun kuntavaalitulokseen):
RKP 49.3% (+2.0%)
Kok 38.8% (-0.8%)
Vihr 5.9% (+-0%)
SDP 3.2% (+0.2%)
KD 2.2% (-0.9%)
Vas 0.6% (-0.5%)
Pavor viittaa seuraavaan tapahtumaan: Seitsemän Uudenmaan Prikaatissa palvellutta kauniaislaista varusmiestä ilmaisi haluavansa äänestää uusintavaaleissa, mihin heillä tietenkin on oikeus. Jos komentaja olisi evännyt heiltä tämän mahdollisuuden, hän olisi rikkonut lakia. Koska varuskunnassa oli karanteeni, varusmiehille ei annettu lomaa vaan järjestettiin kuljetus suoraan äänestyspaikalle ja välittömästi sieltä takaisin äänestyspaikalle.
Joku lakia huonosti tunteva Kokoomuksen paikallispoliitikko paheksui tapausta ja väitti sen selittävän RKP:n voiton uusintavaaleissa.
Katsotaan lukuja vähän tarkemmin.
Ei voida tietenkään tietää varmasti, miten nuo varusmiehet äänestivät, mutta oletetaan nyt huvin vuoksi että jokainen heistä äänesti RKP:tä, kuten tuo kokoomuslainen kunnallispoliitikko (ja ilmeisesti myös pavor) olettivat.
Paljonko RKP sai ääniä Kauniaisissa? Vastaus: 1997 kappaletta (49.3% kaikista äänistä).
Vähennetään nyt RKP:n äänistä (ja tietysti kunnan kaikista äänistä) nuo seitsemän.
Saadaan 1990 ääntä (49.2% kaikista äänistä). RKP meni eteenpäin 2.0%, josta noiden seitsemän varusmiehen osuus (olettaen että he tosiaan äänestivät RKP:tä) oli 0.1%, yksi prosentin kymmenys.
Ei ole kovin monimutkaista matematiikkaa.
Oleellisempaa kuin nuo luvut on kuitenkin se, että äänikoikeuden käytön evääminen varusmiehiltä olisi ollut lainvastaista. Vaikka varusmiehiä olisi ollut sata, heille olisi silti täytynyt järjestää tilaisuus äänestää.
Varsinainen "kausti"...
Quote from: Luotsi on 14.10.2009, 18:13:07
Mikäs muuten olikaan Muutos 2011 kanta pakkoruotsiin?
Pidän epätodennäköisenä että Muutos 2011 ottaisi puolueena mitään yhtenäistä kantaa tuohon asiaan. Ohjelmahan on tarkoitus pitää mahdollisimman lyhyenä ja keskittyä pariin ydinasiaan, joiden ulkopuolella puolueen jäsenillä ja ehdokkailla voi olla hyvinkin erilaisia kantoja eri asioihin.
Jäänee jokaisen puolueen jäsenen ja ehdokkaan yksityisasiaksi, mitä mieltä on tuosta kysymyksestä. Niinhän jää moni muukin asia.
QuoteTuon voisi vielä käsitellä tässä välissä.
Kyse on siis Kauniaisten uusintavaaleista 6.9.-09.
Ne menivät näin (suluissa ero edellisen lokakuun kuntavaalitulokseen):
RKP 49.3% (+2.0%)
Kok 38.8% (-0.8%)
Vihr 5.9% (+-0%)
SDP 3.2% (+0.2%)
KD 2.2% (-0.9%)
Vas 0.6% (-0.5%)
Pavor viittaa seuraavaan tapahtumaan: Seitsemän Uudenmaan Prikaatissa palvellutta kauniaislaista varusmiestä ilmaisi haluavansa äänestää uusintavaaleissa, mihin heillä tietenkin on oikeus. Jos komentaja olisi evännyt heiltä tämän mahdollisuuden, hän olisi rikkonut lakia. Koska varuskunnassa oli karanteeni, varusmiehille ei annettu lomaa vaan järjestettiin kuljetus suoraan äänestyspaikalle ja välittömästi sieltä takaisin äänestyspaikalle.
Joku lakia huonosti tunteva Kokoomuksen paikallispoliitikko paheksui tapausta ja väitti sen selittävän RKP:n voiton uusintavaaleissa.
Katsotaan lukuja vähän tarkemmin.
Ei voida tietenkään tietää varmasti, miten nuo varusmiehet äänestivät, mutta oletetaan nyt huvin vuoksi että jokainen heistä äänesti RKP:tä, kuten tuo kokoomuslainen kunnallispoliitikko (ja ilmeisesti myös pavor) olettivat.
Paljonko RKP sai ääniä Kauniaisissa? Vastaus: 1997 kappaletta (49.3% kaikista äänistä).
Vähennetään nyt RKP:n äänistä (ja tietysti kunnan kaikista äänistä) nuo seitsemän.
Saadaan 1990 ääntä (49.2% kaikista äänistä). RKP meni eteenpäin 2.0%, josta noiden seitsemän varusmiehen osuus (olettaen että he tosiaan äänestivät RKP:tä) oli 0.1%, yksi prosentin kymmenys.
Ei ole kovin monimutkaista matematiikkaa.
Oleellisempaa kuin nuo luvut on kuitenkin se, että äänikoikeuden käytön evääminen varusmiehiltä olisi ollut lainvastaista. Vaikka varusmiehiä olisi ollut sata, heille olisi silti täytynyt järjestää tilaisuus äänestää.
Varsinainen "kausti"...
Kiva kun taas kirjoitit oletuksia ja triviaali oheispätemistä pienen novellin verran. Minä puhuin itse keinoista enkä mistään muusta.
Sinulle tällaisen ymmärtäminen parin muun asian ohella, on osoittaunut mahdottomaksi.
Quote from: pavor nocturnus on 14.10.2009, 21:36:47
QuoteTuon voisi vielä käsitellä tässä välissä.
Kyse on siis Kauniaisten uusintavaaleista 6.9.-09.
Ne menivät näin (suluissa ero edellisen lokakuun kuntavaalitulokseen):
RKP 49.3% (+2.0%)
Kok 38.8% (-0.8%)
Vihr 5.9% (+-0%)
SDP 3.2% (+0.2%)
KD 2.2% (-0.9%)
Vas 0.6% (-0.5%)
Pavor viittaa seuraavaan tapahtumaan: Seitsemän Uudenmaan Prikaatissa palvellutta kauniaislaista varusmiestä ilmaisi haluavansa äänestää uusintavaaleissa, mihin heillä tietenkin on oikeus. Jos komentaja olisi evännyt heiltä tämän mahdollisuuden, hän olisi rikkonut lakia. Koska varuskunnassa oli karanteeni, varusmiehille ei annettu lomaa vaan järjestettiin kuljetus suoraan äänestyspaikalle ja välittömästi sieltä takaisin äänestyspaikalle.
Joku lakia huonosti tunteva Kokoomuksen paikallispoliitikko paheksui tapausta ja väitti sen selittävän RKP:n voiton uusintavaaleissa.
Katsotaan lukuja vähän tarkemmin.
Ei voida tietenkään tietää varmasti, miten nuo varusmiehet äänestivät, mutta oletetaan nyt huvin vuoksi että jokainen heistä äänesti RKP:tä, kuten tuo kokoomuslainen kunnallispoliitikko (ja ilmeisesti myös pavor) olettivat.
Paljonko RKP sai ääniä Kauniaisissa? Vastaus: 1997 kappaletta (49.3% kaikista äänistä).
Vähennetään nyt RKP:n äänistä (ja tietysti kunnan kaikista äänistä) nuo seitsemän.
Saadaan 1990 ääntä (49.2% kaikista äänistä). RKP meni eteenpäin 2.0%, josta noiden seitsemän varusmiehen osuus (olettaen että he tosiaan äänestivät RKP:tä) oli 0.1%, yksi prosentin kymmenys.
Ei ole kovin monimutkaista matematiikkaa.
Oleellisempaa kuin nuo luvut on kuitenkin se, että äänikoikeuden käytön evääminen varusmiehiltä olisi ollut lainvastaista. Vaikka varusmiehiä olisi ollut sata, heille olisi silti täytynyt järjestää tilaisuus äänestää.
Varsinainen "kausti"...
Kiva kun taas kirjoitit oletuksia ja triviaali oheispätemistä pienen novellin verran. Minä puhuin itse keinoista enkä mistään muusta.
Sinulle tällaisen ymmärtäminen parin muun asian ohella, on osoittaunut mahdottomaksi.
Oli puhe nimenomaan siitä, miksi RKP meni eteenpäin sekä EU-vaaleissa että kuntavaalien uusintakierroksella (Tärkein syy: aggressiivisesti suomenruotsalaisiin suhtautuvan väen aktivoituminen viime aikoina, mikä on
tietenkin lisännyt ruotsinkielisten taipumusta äänestää RKP:tä) ja sinä tarjosit selitykseksi sitä, että seitsemälle kauniaislaiselle varusmiehelle tarjottiin mahdollisuus äänestää oman kuntansa vaaleissa (kuten laki sivumennen sanoen
edellyttää). Nyt lainaan sinua sanasta sanaan:
"Joo, minäkin muuten tiedän miksi. Esim. karanteenin rikkominen varuskunnassa, että saadaan svenskit äänestämään. Tämähän on k.o. porukalle täysin moraalin rajoissa."
Syytit toisin sanoen Uudenmaan Prikaatin komentajaa lain rikkomisesta, kun todellisuudessa hän olisi rikkonut lakia, jos
ei olisi tarjonnut varusmiehille mahdollisuutta äänestää. Käänsit siis koko jutun täysin päälaelleen, selitit valkoisen mustaksi.
M.O.T.
Kuinkakohan Aldaron kommentoi tätä? http://hommaforum.org/index.php/topic,15702.0.html
QuoteSyytit toisin sanoen Uudenmaan Prikaatin komentajaa lain rikkomisesta, kun todellisuudessa hän olisi rikkonut lakia, jos ei olisi tarjonnut varusmiehille mahdollisuutta äänestää. Käänsit siis koko jutun täysin päälaelleen, selitit valkoisen mustaksi.
M.O.T.
Vielä minun aikanani armeijassa ei karanteenista ollut asiaa ulos,kuin äärisyissä esim. tarve päästä parempaan hoitoon. Toiseksi olisiko jotenkin mahdollista, lue aldaron hitaasti
mahdollista, että suomenruotsalaisen inttipuljun suomenruotsalainen prikaatinkomentajan olisi tehnyt temppunsa lainvastaisesti?
Lisäksi ihmisten kuskaaminen äänestyspaikoille ei ole puolustusvoimien tehtävä.
Jos vastaavaa olisi tapahtunut esim. vekarajärvellä, olisi kuljetusta tuskin järjestetty.
Normaaliälyinen ihminen näkee kyllä mikä tässä oli takana. Suomenruotsalainen "haistatetaan muumit muille" veto, joka on vähintään ns.luikuri temppu ellei peräti laiton. Olkootkin että kyse on "vain parista" äänestä.
Quote from: Aldaron on 13.10.2009, 21:12:07
Tulkintasi on mielenkiintoinen. Svensk Presstjänstin toimittaja Maria Gestrin-Hagner (joka on, kuten ei ole kovin vaikea päätellä, itsekin suomenruotsalainen) tekee jutun jossa hän arvostelee RKP:n johtoa ja Wallin loukkaantuu siitä.
Sataprosenttisesti suomenruotsalaisten välinen juttu eikä liity kielikysymykseen millään tavalla.
En ole ihan varma mitä täsmälleen tarkoitat ilmaisullasi "ruottalaiset". Ehkä suomenruotsalaisia, riikinruotsalaisia tai kenties kumpaakin näistä ryhmistä. Sen voin kuitenkin kertoa, että nuo käsitteet eivät tietääkseni ole synonyymejä RKP:lle ja etenkään sen johdolle.
Varmaankin tiedät tasan mitä "tulkitsin". Haluat "tulkita" asian epäolennaiseen.
Olennaista on kuitenkin se, että sinä olet ihan itse tuonut asiaan mukaan paljon muutakin sisältöä, kuin RKP tai pakkoruotsi. Silti jaksat nyt huomautella muille siitä, että asiayhteydet lipsuu muuhun keskusteluun ja samalla jätät vastaamati kokonaan ihan olennaisiin kysymyksiin, jotka koskettavat pakkoruotsia sekä RKP:tä. Vielä jaksat vetoa, että vastakeskustelija on niin dorka, ettei sille voi vastata, mutta samalla jaksat sille samalle dorkalle vastata asioihin ihan sillä syyllä, että se onkin juuri sinun teemaasi hyödyntävää.
Quote from: Jaakko Sivonen on 14.10.2009, 21:59:17
Kuinkakohan Aldaron kommentoi tätä? http://hommaforum.org/index.php/topic,15702.0.html
Olisit voinut laittaa saman tien suoran linkin tuohon tutkimukseen. Tässä:
http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_091014_invfragor.pdf
Ihan lyhyenä kommenttina: minusta noissa tutkimustuloksissa ei ollut mitään yllättävää. Suurin piirtein sitä mitä odotinkin. Kommentoin lisää kunhan ehdin. Väki voi sillä välin vaikka tutustua tutkimustuloksiin yksityiskohtaisemmin.
Quote from: pavor nocturnus on 14.10.2009, 22:08:44
QuoteSyytit toisin sanoen Uudenmaan Prikaatin komentajaa lain rikkomisesta, kun todellisuudessa hän olisi rikkonut lakia, jos ei olisi tarjonnut varusmiehille mahdollisuutta äänestää. Käänsit siis koko jutun täysin päälaelleen, selitit valkoisen mustaksi.
M.O.T.
Vielä minun aikanani armeijassa ei karanteenista ollut asiaa ulos,kuin äärisyissä esim. tarve päästä parempaan hoitoon. Toiseksi olisiko jotenkin mahdollista, lue aldaron hitaasti mahdollista, että suomenruotsalaisen inttipuljun suomenruotsalainen prikaatinkomentajan olisi tehnyt temppunsa lainvastaisesti?
Lisäksi ihmisten kuskaaminen äänestyspaikoille ei ole puolustusvoimien tehtävä.
Jos vastaavaa olisi tapahtunut esim. vekarajärvellä, olisi kuljetusta tuskin järjestetty.
Normaaliälyinen ihminen näkee kyllä mikä tässä oli takana. Suomenruotsalainen "haistatetaan muumit muille" veto, joka on vähintään ns.luikuri temppu ellei peräti laiton. Olkootkin että kyse on "vain parista" äänestä.
Nyt et ymmärrä sitä, että lain mukaan noiden seitsemän varusmiehen ilmaistua halunsa äänestää kuntavaaleissa heille oli
pakko järjestää tavalla tai toisella mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Lomille heitä ei karanteenin vuoksi voitu tietenkään päästää, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kuljettaa heidät suoraan äänestyspaikalle ja takaisin.
Jos komentaja ei olisi tarjonnut heille tätä mahdollisuutta, hän olisi rikkonut lakia.
QuoteJos komentaja ei olisi tarjonnut heille tätä mahdollisuutta, hän olisi rikkonut lakia.
Hän käsittääkseni rikkoi lakia päästäessään ihmisiä ulos karanteenista. Armeijalla on kyllä velvollisuus taata äänestysmahdollisuus. Itse kun olin varuskuntani karanteenissa ei sieltä päästetty esim. omaisten juhliin ym. mikä myös on käsittääkseni ainakin armeijan virallista säädäntöä vastaan.
En ole lakimies ja tämä meinaa mennä derailaamisen puolelle.
Päätöksenä tämän aiheen tiimoilta; minusta tällainen on pienimpiä epäkohtia
suomenruotsalaisten etujärjestöjen toiminnssa, eikä sellaisenaan kovin kiinnostava.
Quote from: Aldaron on 14.10.2009, 22:35:18
Nyt et ymmärrä sitä, että lain mukaan noiden seitsemän varusmiehen ilmaistua halunsa äänestää kuntavaaleissa heille oli pakko järjestää tavalla tai toisella mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Lomille heitä ei karanteenin vuoksi voitu tietenkään päästää, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kuljettaa heidät suoraan äänestyspaikalle ja takaisin.
Jos komentaja ei olisi tarjonnut heille tätä mahdollisuutta, hän olisi rikkonut lakia.
Nyt et itse tiedä tai tajua todellisuutta. Äänestypaikalle ei ole pakko mennä äänestääkseen. Äänestyksen voi hoitaa kotonakin, tai vaihtoehtoisesti varuskunnassa.
Quote from: Teppis on 14.10.2009, 22:59:05
Quote from: Aldaron on 14.10.2009, 22:35:18
Nyt et ymmärrä sitä, että lain mukaan noiden seitsemän varusmiehen ilmaistua halunsa äänestää kuntavaaleissa heille oli pakko järjestää tavalla tai toisella mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan. Lomille heitä ei karanteenin vuoksi voitu tietenkään päästää, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kuljettaa heidät suoraan äänestyspaikalle ja takaisin.
Jos komentaja ei olisi tarjonnut heille tätä mahdollisuutta, hän olisi rikkonut lakia.
Nyt et itse tiedä tai tajua todellisuutta. Äänestypaikalle ei ole pakko mennä äänestääkseen. Äänestyksen voi hoitaa kotonakin, tai vaihtoehtoisesti varuskunnassa.
Tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin ei voinut. Jutun pointtihan oli siinä, että heille oli pakko tavalla tai toisella järjestää mahdollisuus äänestää, ei siinä että heille järjestettiin autoretki. Ainoaksi keinoksi nähtiin kuljettaa heidät äänestyspaikalle ja takaisin, sillä muuten he eivät olisi voineet äänestää kuntansa uusintavaaleissa.
Quote from: pavor nocturnus on 14.10.2009, 22:42:59
QuoteJos komentaja ei olisi tarjonnut heille tätä mahdollisuutta, hän olisi rikkonut lakia.
Hän käsittääkseni rikkoi lakia päästäessään ihmisiä ulos karanteenista. Armeijalla on kyllä velvollisuus taata äänestysmahdollisuus. Itse kun olin varuskuntani karanteenissa ei sieltä päästetty esim. omaisten juhliin ym. mikä myös on käsittääkseni ainakin armeijan virallista säädäntöä vastaan.
Jos hänen olisi katsottu rikkoneen lakia, juttu olisi mennyt ainakin syyteharkintaan. Mutta jos hän olisi evännyt varusmiehiltä mahdollisuuden äänestää, hän olisi täysin yksiselitteisesti rikkonut lakia, sillä oikeutta käyttää äänioikeutta ei voi millään perusteella evätä äänioikeutetulta. Se on perusoikeutena sitä luokkaa että se ajaa jokseenkin kaiken muun edelle. Mihinkään sukujuhliin tai edes lähiomaisten hautajaisiin pääsyyn sitä ei voi edes verrata, sillä se oikeutena jokseenkin ehdoton.
Kielipuolueena tunnetun Rkp:n ylitsevuotavasta suvaitsevaisuudesta osattomaksi jääneet ruotsinkieliset suomalaiset, vaativat takaisin takavarikoitua äidinkieltään.
http://henry2.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/14/rkp-oikeassa-valossa-sensuurin-tekopyhyys/
Katso video (http://www.katsomo.fi/?progId=23187)
Nuoret perussuomalaiset vaativat Suomea yksikieliseksi (http://hommaforum.org/index.php/topic,15190)
PerusS Nuoret: Suomesta tehtävä virallisesti yksikielinen (http://www.ps-nuoret.net//content/view/240/41/)
Mihin valuvat Ylen rahat? (http://hommaforum.org/index.php/topic,14794.0.html)
Ruotsinkielisten etuoikeudet (http://www.saunalahti.fi/eiry/)
Politiikka ja järjestötoiminta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi#Politiikka_ja_j.C3.A4rjest.C3.B6toiminta)
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Nyt, ja tulevaisuudessa, tämän varjolla tullaan aina lyömään Persuihin sivistymättömyyden ja moukkamaisuuden leima, joka ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta niin se vaan menee.
Aiheettako?
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Samaa mieltä. Inhottavaa haukkua alituiseen persuja, jotka ovat tai joiden pitäisi olla maahanmuuttoasioissa puolellamme, mutta he vain tekevät aivan liikaa virheitä, joukossa hyvin vakaviakin. Tämä saattaa kuulua niihin vakaviin. Ehkäpä Soini vielä selittelee ja sanoutuu irti tästä imelin kielin, ja antaa persuista entistäkin pyrkyrimmän kuvan.
Persut eivät nähtävästi uskalla, viitsi tai halua puuttua todellisiin (olemassaoloa ja turvallisuutta uhkaaviin) ongelmiin, mutta keskittyvät näyttämään kansanomaisilta ja jotenkin rankoilta. Persut kerjäävät leimat itselleen, ja ohittavat siinä samalla mahdollisuudet päästä vaikuttamaan.
Quote from: Pöllämystynyt on 15.10.2009, 11:59:46
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Samaa mieltä. Inhottavaa haukkua alituiseen persuja, jotka ovat tai joiden pitäisi olla maahanmuuttoasioissa puolellamme, mutta he vain tekevät aivan liikaa virheitä, joukossa hyvin vakaviakin. Tämä saattaa kuulua niihin vakaviin. Ehkäpä Soini vielä selittelee ja sanoutuu irti tästä imelin kielin, ja antaa persuista entistäkin pyrkyrimmän kuvan.
Persut eivät nähtävästi uskalla, viitsi tai halua puuttua todellisiin (olemassaoloa ja turvallisuutta uhkaaviin) ongelmiin, mutta keskittyvät näyttämään kansanomaisilta ja jotenkin rankoilta. Persut kerjäävät leimat itselleen, ja ohittavat siinä samalla mahdollisuudet päästä vaikuttamaan.
Sinulla on toki oikeus mielipiteisiisi. Pakkoruotsi lieveilmiöineen on Suomelle/suomalaisille ihan
todellinen ja arkipäiväinen ongelma, vaikka ei uhkaisikaan suoranaisesti turvallisuutta tai olemassaoloa. Perussuomalaiset ei ole mikään yhden asian puolue, joten mielestäni on luonnollista, että vuosikausia suomenkielisiin kohdistunutta kyykyttämistä pyritään jatkossa rajoittamaan juuri Perussuomalaisten toimesta.
Kerrotko, mikä muu nykyisistä eduskuntapuolueista uskaltaa, viitsii tai haluaa puuttua ns. "todellisiin" ongelmiin? Niin arvelinkin, lista on äärettömän lyhyt :D
Quote from: Totuusko? on 15.10.2009, 16:22:41
Quote from: Pöllämystynyt on 15.10.2009, 11:59:46
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Samaa mieltä. Inhottavaa haukkua alituiseen persuja, jotka ovat tai joiden pitäisi olla maahanmuuttoasioissa puolellamme, mutta he vain tekevät aivan liikaa virheitä, joukossa hyvin vakaviakin. Tämä saattaa kuulua niihin vakaviin. Ehkäpä Soini vielä selittelee ja sanoutuu irti tästä imelin kielin, ja antaa persuista entistäkin pyrkyrimmän kuvan.
Persut eivät nähtävästi uskalla, viitsi tai halua puuttua todellisiin (olemassaoloa ja turvallisuutta uhkaaviin) ongelmiin, mutta keskittyvät näyttämään kansanomaisilta ja jotenkin rankoilta. Persut kerjäävät leimat itselleen, ja ohittavat siinä samalla mahdollisuudet päästä vaikuttamaan.
Sinulla on toki oikeus mielipiteisiisi. Pakkoruotsi lieveilmiöineen on Suomelle/suomalaisille ihan todellinen ja arkipäiväinen ongelma, vaikka ei uhkaisikaan suoranaisesti turvallisuutta tai olemassaoloa.
Osa ihmisistä kokee sen ongelmaksi ja toiset taas
eivät koe. "Suomesta" tai "suomalaisista" yleisesti ottaen ei kannata puhua tässä yhteydessä.
Quote from: Aldaron on 15.10.2009, 17:39:46
Quote from: Totuusko? on 15.10.2009, 16:22:41
Quote from: Pöllämystynyt on 15.10.2009, 11:59:46
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Samaa mieltä. Inhottavaa haukkua alituiseen persuja, jotka ovat tai joiden pitäisi olla maahanmuuttoasioissa puolellamme, mutta he vain tekevät aivan liikaa virheitä, joukossa hyvin vakaviakin. Tämä saattaa kuulua niihin vakaviin. Ehkäpä Soini vielä selittelee ja sanoutuu irti tästä imelin kielin, ja antaa persuista entistäkin pyrkyrimmän kuvan.
Persut eivät nähtävästi uskalla, viitsi tai halua puuttua todellisiin (olemassaoloa ja turvallisuutta uhkaaviin) ongelmiin, mutta keskittyvät näyttämään kansanomaisilta ja jotenkin rankoilta. Persut kerjäävät leimat itselleen, ja ohittavat siinä samalla mahdollisuudet päästä vaikuttamaan.
Sinulla on toki oikeus mielipiteisiisi. Pakkoruotsi lieveilmiöineen on Suomelle/suomalaisille ihan todellinen ja arkipäiväinen ongelma, vaikka ei uhkaisikaan suoranaisesti turvallisuutta tai olemassaoloa.
Osa ihmisistä kokee sen ongelmaksi ja toiset taas eivät koe. "Suomesta" tai "suomalaisista" yleisesti ottaen ei kannata puhua tässä yhteydessä.
EDIT:
Pakkoruotsi lieveilmiöineen on Suomelle / suurimmalle osalle suomalaisia ihan
todellinen ja arkipäiväinen ongelma, vaikka ei uhkaisikaan suoranaisesti turvallisuutta tai olemassaoloa.
:D
Quote from: Aldaron on 14.10.2009, 23:12:49
Tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin ei voinut. Jutun pointtihan oli siinä, että heille oli pakko tavalla tai toisella järjestää mahdollisuus äänestää, ei siinä että heille järjestettiin autoretki. Ainoaksi keinoksi nähtiin kuljettaa heidät äänestyspaikalle ja takaisin, sillä muuten he eivät olisi voineet äänestää kuntansa uusintavaaleissa.
Eli teet taas rankkoja olettamuksia. Kyllä aivan tasan äänestyksen olisi voinut hoitaa paikanpäällä, kun kerta sen voi ihan hajanaisesti yksityisillekkin toteuttaa.
En tosin ota kantaa siihen, kenen idea tämä retki äänestämään on ollut, mutta ihan turha reissu se on ollut. Äänestyksen pystyy tarvittaessa hoitamaan paikanpäällä ja tämä fakta tuskin muuttuu tässä tapauksessa.
Quote from: Teppis on 15.10.2009, 18:29:45
Quote from: Aldaron on 14.10.2009, 23:12:49
Tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin ei voinut. Jutun pointtihan oli siinä, että heille oli pakko tavalla tai toisella järjestää mahdollisuus äänestää, ei siinä että heille järjestettiin autoretki. Ainoaksi keinoksi nähtiin kuljettaa heidät äänestyspaikalle ja takaisin, sillä muuten he eivät olisi voineet äänestää kuntansa uusintavaaleissa.
Eli teet taas rankkoja olettamuksia. Kyllä aivan tasan äänestyksen olisi voinut hoitaa paikanpäällä, kun kerta sen voi ihan hajanaisesti yksityisillekkin toteuttaa.
En tosin ota kantaa siihen, kenen idea tämä retki äänestämään on ollut, mutta ihan turha reissu se on ollut. Äänestyksen pystyy tarvittaessa hoitamaan paikanpäällä ja tämä fakta tuskin muuttuu tässä tapauksessa.
Ota huomioon että kyseessä eivät olleet tavalliset vaalit vaan kuntavaalien uusinta kolmessa kunnassa. Jos heidän olisi ollut teknisesti mahdollista äänestää varuskunnassa, asia olisi tietenkin järjestetty juuri siten. Ei ole mitään järkeä olettaa että tuo kuljetus järjestettiin ilman syytä. Pointtihan, kuten sanoin, ei ollut autoretki vaan se että he saivat äänestää.
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Nyt, ja tulevaisuudessa, tämän varjolla tullaan aina lyömään Persuihin sivistymättömyyden ja moukkamaisuuden leima, joka ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta niin se vaan menee.
Tarkoitatko, että yksikielisyyden vaatiminen kertoisi sivistymättömyydestä ja moukkamaisuudesta? Ruotsi on mielestäsi sitten varmaan moukkamaisuuden keskus, kun siellä on vain yksi virallinen kieli?
Juuri tuollainen ylimielinen asenne on yksi niistä syistä, joiden takia haluan poistaa ruotsin kieleltä virallisen aseman ja muut edut. Tärkein syy on tietenkin se, että on yksinkertaisesti järjenvastaista pitää virallisesti kaksikielisenä maata, joka on tosiasiassa yksikielinen.
Suomessa puhutaan suomea, Ruotsissa ruotsia, Saksassa saksaa, Ranskassa ranskaa.
Belgia on kaksikielinen maa, jossa noin puolet väestöstä puhuu hollantia ja puolet ranskaa. Ei ole olemassa kieltä nimeltä belgia.
Sen sijaan Suomi ei ole kaksikielinen maa. Suomi on kansallisvaltio, jonka kansallinen yhtenäiskulttuuri on identifioitavissa ensisijaisesti kansallisen kielen eli suomen perusteella.
"Sinulla on toki oikeus mielipiteisiisi. Pakkoruotsi lieveilmiöineen on Suomelle/suomalaisille ihan todellinen ja arkipäiväinen ongelma, vaikka ei uhkaisikaan suoranaisesti turvallisuutta tai olemassaoloa"
Pakkoruotsi saattaa olla korkean tason uhka Suomen turvallisuudelle.
Puolustsuslaitoksen käännöstehtäväthän ovat svenska finland folkting- nimisen mahdollisimman epäisänmaallisen järjestön yksinoikeutena.Lisäksi heidän henkinen kotimaansa tutntuu olevan Ruotsi kuningashuoneineen ja "sivistyneine" kielineen.
Kuinka paljon lienee puolustuspoliittisesti salaista tietoa kulkee heidän toimestaan Ruotsiin on korkean tason turvallisuuskysymys?
Minkälaisen valan he ovat tehneet eli ovatko kääntäjät valan tehneitä koko sakki, koska maamme turvallisuutta koskeva materiaalihan ei saa joutua valantekemättömän kääntäjän silmien eteen.
Paljonkohan puolustuslaitoksemme käännöskulut muuten lieneekään, jos oikeuslaitoksen käännöskulut olivat n. 8 miljoonaa euroa vuodessa.
Quote
Sen sijaan Suomi ei ole kaksikielinen maa. Suomi on kansallisvaltio, jonka kansallinen yhtenäiskulttuuri on identifioitavissa ensisijaisesti kansallisen kielen eli suomen perusteella.
Ja tästä syystä RKP ym. pelkäävät asiasta järjestettävää kansanäänestystä kuin ruttoa.
Quote from: Aldaron on 15.10.2009, 18:36:46
Ota huomioon että kyseessä eivät olleet tavalliset vaalit vaan kuntavaalien uusinta kolmessa kunnassa. Jos heidän olisi ollut teknisesti mahdollista äänestää varuskunnassa, asia olisi tietenkin järjestetty juuri siten. Ei ole mitään järkeä olettaa että tuo kuljetus järjestettiin ilman syytä. Pointtihan, kuten sanoin, ei ollut autoretki vaan se että he saivat äänestää.
Tietääkseni vaalilaki on yhtenäinen tässä tapauksessa. Eli taas rakennat rankkoja olettamuksia. Minä puhun ihan laista ja siitä miten sitä Suomessa toteutetaan. Sinä puhut jostain omasta olettamuksesta, miten Suomessa ei yleensä toimita.
Tietysti jos voit kertoa jonkin konkreettisen syyn, joka perustuu tietoon, eikä sinun olettamukseen, niin olen valmis myöntymään, koska sehän olisi ainoa keino toteuttaa lakia.
Quote from: Jaakko Sivonen on 15.10.2009, 18:58:42
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Nyt, ja tulevaisuudessa, tämän varjolla tullaan aina lyömään Persuihin sivistymättömyyden ja moukkamaisuuden leima, joka ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta niin se vaan menee.
Tarkoitatko, että yksikielisyyden vaatiminen kertoisi sivistymättömyydestä ja moukkamaisuudesta? Ruotsi on mielestäsi sitten varmaan moukkamaisuuden keskus, kun siellä on vain yksi virallinen kieli?
Juuri tuollainen ylimielinen asenne on yksi niistä syistä, joiden takia haluan poistaa ruotsin kieleltä virallisen aseman ja muut edut. Tärkein syy on tietenkin se, että on yksinkertaisesti järjenvastaista pitää virallisesti kaksikielisenä maata, joka on tosiasiassa yksikielinen.
Kannattaisi lukea niin kuin kirjoitetaan.
Rivien väliinkään ei ollut piilotettuna yhtään mitään.
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 20:25:55
Quote from: Jaakko Sivonen on 15.10.2009, 18:58:42
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Nyt, ja tulevaisuudessa, tämän varjolla tullaan aina lyömään Persuihin sivistymättömyyden ja moukkamaisuuden leima, joka ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta niin se vaan menee.
Tarkoitatko, että yksikielisyyden vaatiminen kertoisi sivistymättömyydestä ja moukkamaisuudesta? Ruotsi on mielestäsi sitten varmaan moukkamaisuuden keskus, kun siellä on vain yksi virallinen kieli?
Juuri tuollainen ylimielinen asenne on yksi niistä syistä, joiden takia haluan poistaa ruotsin kieleltä virallisen aseman ja muut edut. Tärkein syy on tietenkin se, että on yksinkertaisesti järjenvastaista pitää virallisesti kaksikielisenä maata, joka on tosiasiassa yksikielinen.
Kannattaisi lukea niin kuin kirjoitetaan.
Rivien väliinkään ei ollut piilotettuna yhtään mitään.
Kirjoitit kyllä, että tuo oli mielestäsi huono vaatimus PS:n nuorilta. Loppuun kirjoitit sitä paitsi:
QuoteAiheettako?
Käytit siis kysymysmerkkiä.
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Nyt, ja tulevaisuudessa, tämän varjolla tullaan aina lyömään Persuihin sivistymättömyyden ja moukkamaisuuden leima, joka ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta niin se vaan menee.
Aiheettako?
Olen mieluusti sivistymätön ja moukka
yksikielisessä Suomessa. Luulen, että ruotsalaisetkin ovat ihan tyytyväisiä kaikessa sivistymättömyydessään ja moukkamaisuudessaan, siellä
yksikielisessä Ruotsissa.
En ymmärrä käsitettä "huonoa pelisilmää" tässä yhteydessä. Tämän asian nostaminen esille jonkin puolueen toimesta on ennennäkemättömän rohkeaa toimintaa ja saa varmasti monen ei-persunkin hyväksynnän osakseen.
Maahanmuuttokrittisyys ja pakkoruotsin/kaksikielisyyden vastustaminen ovat olleetkin tabuja liian pitkään, varsinkin median ja puolueiden toimesta. Nyt näyttäisi olevan todellinen mahdollisuus vaikuttaa kumpaiseenkin vinoutumaan. Hienoa persut :D
Quote from: Totuusko? on 16.10.2009, 10:23:27
Quote from: Porilainen munalla on 15.10.2009, 11:34:52
Kuten jo aiemmin totesin, koko vaatimus osoittaa Persunuorilta todella huonoa poliittista pelisilmää.
Nyt, ja tulevaisuudessa, tämän varjolla tullaan aina lyömään Persuihin sivistymättömyyden ja moukkamaisuuden leima, joka ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta niin se vaan menee.
Aiheettako?
Olen mieluusti sivistymätön ja moukka yksikielisessä Suomessa. Luulen, että ruotsalaisetkin ovat ihan tyytyväisiä kaikessa sivistymättömyydessään ja moukkamaisuudessaan, siellä yksikielisessä Ruotsissa.
En ymmärrä käsitettä "huonoa pelisilmää" tässä yhteydessä. Tämän asian nostaminen esille jonkin puolueen toimesta on ennennäkemättömän rohkeaa toimintaa ja saa varmasti monen ei-persunkin hyväksynnän osakseen.
Maahanmuuttokrittisyys ja pakkoruotsin/kaksikielisyyden vastustaminen ovat olleetkin tabuja liian pitkään, varsinkin median ja puolueiden toimesta. Nyt näyttäisi olevan todellinen mahdollisuus vaikuttaa kumpaiseenkin vinoutumaan. Hienoa persut :D
Jo nyt yksittäiset poliitikot ovat samoilla linjoilla kielipolitiikan suhteen kuin PerusSuomalaiset. Vielä ei poliittinen korrektius tai puoluekuri valitettavasti anna tilaa henkilökohtaiselle mielipiteelle vaan on hymisteltävä ruotsinkielisen ja ruotsalaisen rahan edessä. Olen huomannut kuitenkin että kansalaiskeskustelu (
netti fenno spämmi pa svenska) on antanut rohkeutta myös julkisesti median kautta kyseenalaistaa RKP:n toimintoja.
Harva suomalainen ymmärtää, mitä vaaditaan, että ruotsin kielen tärkeys poistuisi lainsäädännöstä. RKP irtisanoo itsensä eduskunnasta samantien, ja johan on piru irti. Yhtäkkiä ollaankin kansainvälisen ihmisoikeuksia puolustavan tuomioistuimen edessä, polvillaan! Miksi? Koska, rahalla saa ja hevosella pääsee! Teillä ei ole harmaintakaan aavistusta kuinka paljon rahaa saavat ruotsin kieltä yllpäitävät tahot, RUOTSISTA!!! Nimenomaan Ruotsista. Ja myös ruotsinkielisiltä "suomalaisilta"! Te ette koskaan pääse tästä kielestä eroon. Deal with it!
Quote from: Aldaron on 15.10.2009, 18:36:46
Ota huomioon että kyseessä eivät olleet tavalliset vaalit vaan kuntavaalien uusinta kolmessa kunnassa. Jos heidän olisi ollut teknisesti mahdollista äänestää varuskunnassa, asia olisi tietenkin järjestetty juuri siten.
Tämän vaaliteknisen keskustelun lomassa muistuttaisin , että saattaa olla niin että suurin uhka Svenskfinlandia kohtaan tulee - Ruotsista.
2010 Ruotsidemokraatit 75 % todennäköisyydellä pääsevät valtiopäiville
sjusystrarnas* ankarasta vastarinnasta huolimatta. Siirtolaisasiat nousevat esiin , eivätkä suinkaan positiivisessa valossa. On vaikeampaa tukkia kansanedustajajien suut kuin pelkkään kunnallispolitiikkaan ja blogosfääriin ankkuroitunut puolue.
Samassa yhteydessä on mahdollista ja jopa jossain määrin todennäköistä että PK-media sittenkin joutuu perääntymään ja Ruotsin siirtolaispolitiikan kupla puhkeaa ... ja se on todella matopurkki. Tällaisessa tilanteessa syntyy sellainen assosiaatio , että Svenskfinland ja Ruotsin matopurkki jotenkin liittyvät yhteen. Eikö Svenskfinlandin kannattaisi jo etukäteen solmia suhteita Ruotsidemokraatteeihin ja Tanskan Kansanpuolueeseen jolloin Svenskfinlandilla olisi jo oma nuiva siipensä ? Olen varmaan ennenkin suositellut Svenskfinlandille nuivistumista.
* = sju systrar , 7 valtiopäivillä nyt istuvaa etabloitunutta lähes identtistä siirtolaispolitiikkaa ajavaa puoluetta
Asiat vaikuttavat tosiaan olevan liikkumassa Korpelan mainitsemaan suuntaan. On todennäköistä että Sverigedemokraatit pääsevät ensi vuoden vaaleissa Ruotsin valtiopäiville, ja sillä tulee taas luultavasti olemaan kuvatun kaltainen dominovaikutus Ruotsin mielipideilmastoon, julkiseen keskusteluun ja julkisesti ilmaistuihin asenteisiin.
Ruotsalaiset kun ovat niin peruskilttiä ja kohteliasta väkeä että he eivät ole ihan ensimmäisten joukossa sanomassa suoraan mitä mieltä todella ovat asioista, mutta aletaan lähestyä jo sitä pistettä että ruotsalaisillakin tulee raja vastaan...
Quote from: Aldaron on 16.10.2009, 22:33:07
Ruotsalaiset kun ovat niin peruskilttiä ja kohteliasta väkeä että he eivät ole ihan ensimmäisten joukossa sanomassa suoraan mitä mieltä todella ovat asioista, mutta aletaan lähestyä jo sitä pistettä että ruotsalaisillakin tulee raja vastaan...
Puhutko nyt siitä, kun suomalaiset alkavat todella haluamaan pois "kaksikielisyydestään" ja ruotsalaisille se on liikaa?
Quote from: Teppis on 17.10.2009, 01:53:28
Quote from: Aldaron on 16.10.2009, 22:33:07
Ruotsalaiset kun ovat niin peruskilttiä ja kohteliasta väkeä että he eivät ole ihan ensimmäisten joukossa sanomassa suoraan mitä mieltä todella ovat asioista, mutta aletaan lähestyä jo sitä pistettä että ruotsalaisillakin tulee raja vastaan...
Puhutko nyt siitä, kun suomalaiset alkavat todella haluamaan pois "kaksikielisyydestään" ja ruotsalaisille se on liikaa?
Ei A.tietenkään sitä tarkoita, koska mitäpä tämä edes ruotsalaisille kuuluisi.
Quote from: Totuusko? on 17.10.2009, 11:25:20
Ei A.tietenkään sitä tarkoita, koska mitäpä tämä edes ruotsalaisille kuuluisi.
Ei tietenkään. Ajattelin vain kysyä pois mahdollisen väärinkäsityksen. Onhan kuitenkin kaverilla ihmeellisiä ajatuksia vaalilaista ja sen toteuttamisesta Suomessa, jotka ei perustu todellisuuteen.
Tässähän saattaisi taas muuten tapahtua henkilöön kohdistuvaa hyökkäystä, josta herra niin pahasti kuitenkin suuttuisia ja pakenisi taas viikoiksi pois palstalta, samalla tietysti suurella värikkyydellä dorkaksi haukkeun muut ja sitä ei kestä kukaan.
Quote from: pelle12 on 15.10.2009, 20:49:36
MTV3:n aamulähetyksessä Anjushka (Anja Snellman) ja Karhuvaara kilpaa haukkuivat Persujen Nuorten kantaa Suomen yksikielisyyteen ja puolustivat Suomen kaksikielisyyttä ja kehuivat ruotsinkielistä väestöä.
Oli sen verran paksua juttua, että sormet hyppäsivät taas näppäimistölle.
QuoteKirjailija Anja Snellman (Huomenta Suomi 15.10.2009) kritisoi voimakkaasti Perussuomalaisten Nuorten kielipoliittista kannanottoa.
"Persunuorten mielestä Suomesta pitäisi tehdä virallisesti yksikielinen," Snellman kertoo ja kysyy toimittaja Lauri Karhuvaaralta naureskellen, että "mitäs tästä sanot?"
Karhuvaara on kuulemma sanaton ja miettii lähtisikö muutos liikkeelle siitä, että muun muassa Helsingin katukylteistä poistettaisiin ruotsin kieliset nimet. Tähän asiaan kannanottomme ei ota kantaa, mutta mitäpä sitä tarttumaan todellisiin kysymyksiin.
Seuraavaksi Snellman nostaa kannanoton "pelotteluna" esille sen, että venäjänkielisten määrän noustessa venäjänkieliset saattaisivat vaatia myös venäjälle virallista asemaa. Hän ei lainkaan perustele sitä miksi venäjänkielisillä ei olisi oikeutta vaatia virallisen kielen asemaa samoin perustein kuin ruotsinkieliset tällä hetkellä - väestömäärä, yhteinen historia ja kulttuuriset oikeudet.
Karhuvaara ihmettelee että onko tämä perussuomalaisen puolueen virallinen kanta. Sen Karhuvaara haluaisi kuulla "maisteri Timo Soinilta." Keskustelun vire onkin koko ajan pilkallinen, mutta kantamme ei ole puolueen virallinen, vaan PS Nuorten kannanotto ja keskustelunavaus.
Koska Snellmanilla ei ole mitään järkiperusteita ruotsin kielen nykyiselle kohtuuttomalle asemalle, hän alentuu pilkkaamaan "persujen nettikeskusteluja" ja puolueeseen liittymättömän Homma-forumin äidinkielen tasoa. Nettikeskustelujen äidinkielellinen tasohan on tunnetusti parasta mahdollista. Olisin odottanut Snellmanilta jotain älykkäämpää.
Keskustelijat nostavat yhdessä esille ruotsinkielisten vaikutuksen suomalaisuuden syntymiseen. On totta että suomalaisuuden syntyyn vaikuttivat myös ruotsinkieliset, mutta yksi fennomaanisen liikkeen vaatimus oli nimenomaan yksi yhteinen kieli, suomi.
Historia toistaa tänä päivänä itseään - ruotsinkieliset pitivät fennomaanien vaatimusta yrityksenä tuhota heidän kielensä ja kulttuurinsa. J.V. Snellman piti aikanaan itsestään selvänä, että ruotsinkielinen sivistyneistö suomenkielistyisi, mutta lopulta nimenomaan he pitkittivät suomen kielen nousua viralliseksi kieleksi.
Vuonna 1863 oli annettu 20 vuoden siirtymäaika, mutta suomi nousi viralliseksi kieleksi vasta vuonna 1902. Fennomaanien pyrkimykset saattaa ruotsi vähemmistökielen asemaan tulivat torjutuiksi vuonna 1919 osittain ruotsin kielen asemaa puolustaneiden svekomaanisten kansanliikkeiden vuoksi. Lopulta syntyi kompromissi eli kansallinen kaksikielisyys.
Anja Snellman on siis ennen kaikkea svekomaani, ei fennomaani, mistä kertoo myös hänen erikoisin ajatuksensa. "Kaksikielisyys on Suomen brändi," Snellman täräyttää. "Ruotsin kieli on rikkaus eikä pakko. Ruotsin kielen kauttahan pystyy oppimaan hirveän helposti muitakin kieliä." Kas kun ei voimavara, mutta rikkaus on mainittu.
Snellmannin mielestä "maahanmuuttajille voisikin opettaa suoraan ruotsin kielen." Hän ehdottaa tällaista ja sitten vielä kehtaa ihmetellä, että mihin Suomi tarvitsee suomen kielen puolustajia? Suomeen tuleville on ehdottomasti opetettava suomea, ei ruotsia.
Huomenta Suomen keskustelun taso on vain yksi esimerkki siitä kuinka suuri tabu ruotsin kielen aseman kritisoiminen on Suomessa. Aiemmin RKP:n nuorten puheenjohtaja Oscar Ohlis kutsui kannanottoa rasistiseksi ja populistiseksi.
http://simonelo.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/17/huomenta-suomi-ja-ps-nuorten-kannanotto/
Quote from: Totuusko? on 17.10.2009, 11:25:20
Quote from: Teppis on 17.10.2009, 01:53:28
Quote from: Aldaron on 16.10.2009, 22:33:07
Ruotsalaiset kun ovat niin peruskilttiä ja kohteliasta väkeä että he eivät ole ihan ensimmäisten joukossa sanomassa suoraan mitä mieltä todella ovat asioista, mutta aletaan lähestyä jo sitä pistettä että ruotsalaisillakin tulee raja vastaan...
Puhutko nyt siitä, kun suomalaiset alkavat todella haluamaan pois "kaksikielisyydestään" ja ruotsalaisille se on liikaa?
Ei A.tietenkään sitä tarkoita, koska mitäpä tämä edes ruotsalaisille kuuluisi.
Kas kummaa, kerrankin olemme samaa mieltä. Ihmeiden aika ei ole ohi...
Sitä paitsi: hyvin harva Ruotsissa välittää koko kysymyksestä suuntaan taikka toiseen. Yleisesti ottaen siellä tiedetään Suomesta ja sen oloista hämmästyttävän vähän, paitsi joidenkin asianharrastajien keskuudessa.
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 17:04:21
Kas kummaa, kerrankin olemme samaa mieltä. Ihmeiden aika ei ole ohi...
Sitä paitsi: hyvin harva Ruotsissa välittää koko kysymyksestä suuntaan taikka toiseen. Yleisesti ottaen siellä tiedetään Suomesta ja sen oloista hämmästyttävän vähän, paitsi joidenkin asianharrastajien keskuudessa.
Mites sitten muut suomalaiset asiat niille ruotsalaisille kuuluu?
Quote from: Teppis on 17.10.2009, 17:44:06
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 17:04:21
Kas kummaa, kerrankin olemme samaa mieltä. Ihmeiden aika ei ole ohi...
Sitä paitsi: hyvin harva Ruotsissa välittää koko kysymyksestä suuntaan taikka toiseen. Yleisesti ottaen siellä tiedetään Suomesta ja sen oloista hämmästyttävän vähän, paitsi joidenkin asianharrastajien keskuudessa.
Mites sitten muut suomalaiset asiat niille ruotsalaisille kuuluu?
Et taaskaan ymmärtänyt. Korpelahan viittasi
Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan ja minä taas kommentoin hänen viestiään. Lue Korpelan viesti uudestaan, oikein hitaasti ja ajatuksella. Kyllä se siitä valkenee.
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 18:15:53
Et taaskaan ymmärtänyt. Korpelahan viittasi Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan ja minä taas kommentoin hänen viestiään. Lue Korpelan viesti uudestaan, oikein hitaasti ja ajatuksella. Kyllä se siitä valkenee.
Mielenkiintoista, että taas kerran lähdet sille ajatukselle, että olen dorka. Jos tässä joku on typerä, niin sinä. Et vastaa suoriin kysymyksiin ja lähdet ihan suoriin vedätyksiin mukaan joka kerta.
En ottanut meinaan suoranaisesti kantaa ruotsalaisten asioihin. Kysyin ihan sinulta suoraa kysymystä, joka oli kyllä erehdyhtävästi sekoitettu vallitsevaan aiheeseen, muttei liittynyt asiaan mitenkään.
Viittasin näet enempikin sinun aiempiin kirjoituksiin, joista saa hieman sellaisen kuvan, että ruotsalaisille kuuluu meidän kielipolitiikka ja ehkä vähän muukin. Onhan kielipolitiikan yhtenä perustelu naapurisuus jne, joilla ei kuitenkaan pitäisi olla näin kattavaa merkitystä meille suomalaisille.
Hesarin äänestyksessä (http://www.hs.fi/paivankysymys/) enemmistö (53 %) vastaajista on sitä mieltä, että venäjän kielen taito on suomalaisille ruotsin taitoa tärkeämpi. Olen samaa mieltä. Pakkoruotsin tilalle pitäisi saada vaihtoehdoksi venäjä ja muita kieliä ruotsin rinnalle.
Quote from: Teppis on 17.10.2009, 19:31:57
Jos tässä joku on typerä, niin sinä.
Viittasin näet enempikin sinun aiempiin kirjoituksiin, joista saa hieman sellaisen kuvan, että ruotsalaisille kuuluu meidän kielipolitiikka ja ehkä vähän muukin.
Ei pidä paikkaansa. Noin en ole ikinä väittänyt.
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 21:36:06
Ei pidä paikkaansa. Noin en ole ikinä väittänyt.
Niin, en minäkään mitään väittänyt. Mielestäni kuitenkin kirjoituksistasi saa sellaisen kuvan, mistä aiemmin kirjoitin.
Asiaa ei millään muotoa helpota "lieveilmiöt" mitä tuotat, eli kokonaan vastaamati jättäminen ihan suoriin kysymyksiin (Itä-Suomen tilanne), sekä vastakeskustelijan alentamisen typeräksi tai rasistiksi välittömästi, kun aihe menee sinun kannaltasi hankalaksi.
Quote from: Teppis on 17.10.2009, 22:23:06
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 21:36:06
Ei pidä paikkaansa. Noin en ole ikinä väittänyt.
Asiaa ei millään muotoa helpota "lieveilmiöt" mitä tuotat, eli kokonaan vastaamati jättäminen ihan suoriin kysymyksiin (Itä-Suomen tilanne), sekä vastakeskustelijan alentamisen typeräksi tai rasistiksi välittömästi, kun aihe menee sinun kannaltasi hankalaksi.
Mikään tuosta ei pidä paikkaansa. Itä-Suomen tilannetta olen kommentoinut (katso ylempää tästä ketjusta) enkä sitä paitsi ole väittänyt ketään typeräksi tai rasistiksi. Ehdotan että lopettaisit jo.
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 22:31:51
Mikään tuosta ei pidä paikkaansa. Itä-Suomen tilannetta olen kommentoinut (katso ylempää tästä ketjusta) enkä sitä paitsi ole väittänyt ketään typeräksi tai rasistiksi. Ehdotan että lopettaisit jo.
Nyt ei voi kuin nauraa tuolle kommentille.
Pidetään pientä rajaa. Tästä eteenpäin viestit, jotka ainoastaan kommentoivat toista keskustelijaa ilman muuta sisältöä lentävät roskikseen ja rupean myös heittämään banneja kehiin, miltä luoja minua varjelkoot.
Quote from: Teppis on 17.10.2009, 22:36:12
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 22:31:51
Mikään tuosta ei pidä paikkaansa. Itä-Suomen tilannetta olen kommentoinut (katso ylempää tästä ketjusta) enkä sitä paitsi ole väittänyt ketään typeräksi tai rasistiksi. Ehdotan että lopettaisit jo.
Nyt ei voi kuin nauraa tuolle kommentille.
Ensinnäkin: se että kerrot "nauravasi" jollekin väitteelle ei ole asialliseksi tarkoitetussa keskustelussa mikään argumentti. Jos väität jotain, sinun on nimittäin myös kyettävä todistamaan väitteesi.
Itä-Suomen tilanteesta kirjoitin aiemmin tässä ketjussa mm. seuraavaa:
"Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): Asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä..."
Jo pelkästään tämä sitaatti todistaa, että väitteesi siitä etten muka olisi käsitellyt Itä-Suomen tilannetta
ei pidä paikkaansa.
M.O.T.
Lisäksi esität väitteen, jonka mukaan olisin muka väittänyt toisia keskustelijoita "typeriksi" ja "rasisteiksi". En ryhdy nyt (tietenkään) lainaamaan tähän koko viestihistoriaani sen todistamiseksi että tämäkään väite ei pidä paikkaansa, mutta kuka tahansa voi halutessaan lukea viestini tästä ketjusta eivätkä ne sisällä tuollaisia väitteitä.
Ehdotan vakavasti että keskustelu tästä aiheesta loppuisi tähän. En ole kirjoittanut tätäkään viestiä mielelläni, mutta yleisenä sääntönä pätee, että epätodet väitteet on kumottava mahdollisimman asiallisesti ja yksiselitteisesti, ja sen olen juuri tehnyt.
EDIT: Lähetettyäni tämän viestin huomasin IDA:n kommentoineen Teppiksen edellistä viestiä. Minulle tosiaan, kuten sanoin, sopii paremmin kuin hyvin että keskustelu tuosta aiheesta loppuu tähän.
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 23:38:51
Ensinnäkin: se että kerrot "nauravasi" jollekin väitteelle ei ole asialliseksi tarkoitetussa keskustelussa mikään argumentti. Jos väität jotain, sinun on nimittäin myös kyettävä todistamaan väitteesi.
Itä-Suomen tilanteesta kirjoitin aiemmin tässä ketjussa mm. seuraavaa:
"Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): Asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä..."
Jo pelkästään tämä sitaatti todistaa, että väitteesi siitä etten muka olisi käsitellyt Itä-Suomen tilannetta ei pidä paikkaansa.
M.O.T.
Lisäksi esität väitteen, jonka mukaan olisin muka väittänyt toisia keskustelijoita "typeriksi" ja "rasisteiksi". En ryhdy nyt (tietenkään) lainaamaan tähän koko viestihistoriaani sen todistamiseksi että tämäkään väite ei pidä paikkaansa, mutta kuka tahansa voi halutessaan lukea viestini tästä ketjusta eivätkä ne sisällä tuollaisia väitteitä.
Ehdotan vakavasti että keskustelu tästä aiheesta loppuisi tähän. En ole kirjoittanut tätäkään viestiä mielelläni, mutta yleisenä sääntönä pätee, että epätodet väitteet on kumottava mahdollisimman asiallisesti ja yksiselitteisesti, ja sen olen juuri tehnyt.
EDIT: Lähetettyäni tämän viestin huomasin IDA:n kommentoineen Teppiksen edellistä viestiä. Minulle tosiaan, kuten sanoin, sopii paremmin kuin hyvin että keskustelu tuosta aiheesta loppuu tähän.
Naurahdukseni liittyi juuri tuohon sinun "vastaukseen" Itä-Suomalaisista. Se ei ollut mikään vastaus, vaan ihan kierto. Typeräksi olet kyllä viitannut minua, vittaamaalla, etten ole sen arvoinen, että kannattaa vastata.
Joten kannattaa pistää se lusikka siihen käteen ja vastata rehellisesti esim. Itä-Suomalaisten tilanteesta. Olisiko heille fiksumpaa opiskella ensimmäisenä toisena kielenä venäjää, eikä ruotsia? Kuitenkin on hyvin iso mahdollisuus, että kotiseudulleen jäävät töihin.
Idalle voin vain todeta, että kannattaa sitten tasapuolisesti puuttua kirjoituksiin. Aldaron on kohtuu ison kirjoituksen näpytellyt aiemmin herjatakseen muun muossa minua. Ei sillä, ei se nostatat kuin minun itsetuntoani, mutta silti...
...ja Aldarolle vain tiedoksi, ettei Ida tarkoittanut aiheen lopettamista, vaan, ettei viesti saa ainoastaan sisältää toisen keskustelijan panettelua.
Täällä hieman asiaa venäjänkielestä...
http://hommaforum.org/index.php/topic,15950.0.html
Itseasiassa tuo voisi olla hyvä vaihtoehto pakkoruotsin rinnalle. Mikäli pakkoruotsittamiselle (ja viralliselle kaksikielisyydelle) ei saada stoppia, pitäisikö valinnaisuutta lisätä toista kautta? Lisätään myös venäjä Suomen yhdeksi viralliseksi kieleksi. Virkamies tutkintoon vaadittaisiin jatkossa suomen lisäksi joko venäjän tai ruotsin kielitutkinto. Tämä antaisi mahdollisuuden valita, vaikkakin pakolla, itselleen vähemmän vastenmielinen vaihtoehto.
Muutaman vuoden kuluttua meillä olisi venäjänkielisiä yliopistoja ja kolmekielisissä yliopistoissa/korkeakouluissa myös venäjänkielisiä linjoja, joihin vallitsevan käytännön mukaisesti pääsee tietysti selkeästi alemmilla hakupisteillä kuin suomenkielisiin vastaaviin. Tämähän ei olisi meille suomenkielisille mikään ongelma, koska me elämme juuri vastaavanlaisessa tilanteessa tälläkin hetkellä.
Saattaisi alkaa melkoinen itku ja poru, ainakin tällä hetkellä käsittämätöntä erityiskohtelua nauttivien parissa?
Quote from: Totuusko? on 18.10.2009, 13:31:29
Saattaisi alkaa melkoinen itku ja poru, ainakin tällä hetkellä käsittämätöntä erityiskohtelua nauttivien parissa?
Niinpä. haluisin nyt kuulla Aldaron perustelut, miksei näin saa tapahtua.
En jaksa kahlata koko keskustelua lävitse, joten valitan mahdollista toistoa. Bongasin Jouko Vahtolan "Suomi suureksi - Viena vapaaksi" -teoksesta mielenkiintoisen tiedon. Vuonna 1918 aktivistit koettivat taivutella ruotsinkielisiä Itä-Karjalan valtauksen taakse kieliperusteella. Kun hankitaan laajat asutusalueet idästä, voidaan suomalainen asutuspaine ohjata sinne. Ruotsinkielisten asuma-alueita olisi näin ollen ehkä jopa mahdollista kasvattaa!
Kyseinen tieto löytyy teoksesta sivulta 209, jos joku haluaa zoomailla tarkemmin.
Koska aldaronia noin kovin huolestuttaa karjalaisten työllistyminen Helsingissä ilman sortoruotsia, niin poistettakoon Helsingistä kaikki ne tekijät miksi pakkoruotsiton ei työllistyisi. Ne tekijät ovat nimittäin samalla tavoin korruptoituneita tekijöitä.
Helsingissä on vain keinotekoinen tarve virkamiesruotsille.
Pois vain koko ruotsinkielen taitovaatimus...
Jyrki Lehtola kirjoittelee Aamulehden kolumnissaan ankkalammikon joviaaleista ja elämäniloisista asukkaista:
QuoteHuonoa huumoria
Hejsan RKP!
Ei teistä kukaan välitä lukuun ottamatta niitä säätiöitä, joiden tehtävä on välittää suomenruotsalaisuudesta ja sitä kautta jopa teistä.
Nuoremman polven suomenruotsalaisetkin alkavat katsoa äänestyskopeissa muualle. Ei niin, että teissä sinänsä olisi mitään vikaa, mutta kun det finns inte riktigt någonting i er, teissä ei ole oikein mitään.
Mukavan yleisliberaalejahan te olette, etenkin jos yleisliberaalisuus tarkoittaa samaa kuin mukavuudenhaluinen saamattomuus. Astrid Thors nukahti taannoin istuntosaliin; se varmaan ajatteli, millaista on olla rkp:ssä.
Hejsan Stefan Wallin! Kivat hiukset sulla! Se on melkein yhtä paljon kuin edeltäjälläsi, taisi olla Enestam, joka ei myöskään jättänyt jälkiä tai ajatuksia kehenkään, mutta sillä oli parta, kiva parta oli.
Sinähän Steffe olet suuri suomalaisen huumorin ystävä, mikä kertoo enemmän suomalaisesta huumorista kuin sinusta. Luit nuorena opiskelijana Pahkasikaa. Kokosit pyynnöstä oikein kirjan Pahkasian parhaasta huumorista.
He he. En humorist med roligt hår. Sellainen sinä haluaisit olla Steffe, mutta jos tarkkoja ollaan, niistä hiuksista tulee mieleen vaselinolycka, vaseliinionnettomuus, jonka alkua ei uskalla ajatella ja se "humoristi" on väärä tapa kuvata yliherkkää tosikkoa.
Hejsan sananvapaussotilaat! Kuluneella viikolla tapahtui jotain, mitä ei pitäisi tapahtua: suomenruotsalainen pilkkasi suomenruotsalaista suomenruotsalaisella kentällä.
Uutistoimisto Svensk Presstjänstin toimittaja Maria Gestrin-Hagner oli tehnyt jutun, jossa oli etukäteen irvaillut rkp:n Kemiönsaaren tulevaisuuskokoukselle.
Herregud! Ihan hirveää, ja huonoa huumoria, koska se kohdistui RKP:hen, eikä esimerkiksi Paavo Väyryseen, mikä on aina hyvää huumoria.
Stefan Wallin suuttui loukkauksesta ja asetti Gestrin-Hagnerin boikottiin. Hän ei saisi osallistua rkp:n tiedotustilaisuuksiin, ja on rkp:lle ominaista arroganssia luulla, että tuollainen kielto olisi rangaistus. Samalla Wallin kirjoitti tuohtuneena blogiinsa, että ei saa edustaa journalismia, jossa pilkataan suomenruotsalaisia.
Seuraavaksi reagoi Politiikan toimittajat ry. Ne olivat tietysti tohkeissaan ja mesosivat sananvapaudesta, vaikka Wallinille olisi voinut vain nauraakin, sehän on sentään humoristi.
Epävarman itsekorostuksen logiikan mukaan Wallin kirjoitti tietysti heti uuden blogimerkinnän, josta löytyi tällainen helmi: "Rkp:lläkin on oikeus siihen, että sitä kunnioitetaan. Sietämiselläkin on tietty raja, ja nyt se on ylitetty." Blogissa Wallin yritti myös pilkata ja moralisoida suomalaista mediaa, mutta oli taas niin taitamaton, ettei sitä jaksanut lukea.
Mutta ihan oikeasti, hassuhiuksinen Pahkasika-fani.
"Rkp:lläkin on oikeus siihen, että sitä kunnioitetaan. Sietämiselläkin on tietty raja, ja nyt se on ylitetty"?
Steffe hej. Oletko katsonut, mitä ympärilläsi tapahtuu politiikassa ja mediassa? Olisikohan vika omissa rajoissasi; siinä, että olet tottunut siihen, ettei teitä pilkata, koska kukaan ei jaksa välittää teistä niin paljoa?
Lähimmät ystäväni ovat suomenruotsalaisia, ja jos heidän kauttaan asiaa ajattelee, niin johtamasi rkp antaa suomenruotsalaisuudelle rumat ja vääristävät tosikon kasvot.
Vill du svara skribenten? Gör det på nätet: aamulehti.fi/sunnuntai/kolumnit
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_kolumnit/jyrkilehtola/9366488.shtml
Quote from: elukka on 18.10.2009, 17:38:40
Koska aldaronia noin kovin huolestuttaa karjalaisten työllistyminen Helsingissä ilman sortoruotsia, niin poistettakoon Helsingistä kaikki ne tekijät miksi pakkoruotsiton ei työllistyisi. Ne tekijät ovat nimittäin samalla tavoin korruptoituneita tekijöitä.
Helsingissä on vain keinotekoinen tarve virkamiesruotsille.
Pois vain koko ruotsinkielen taitovaatimus...
Joo, onhan tuo Aldaronin ajatus vähän sama, kuin pajukorin tekeminen: Koskaan ei tiedä millon tarvii moista taitoa.
Sivulla www.pakkoruotsi.net selitetään hyvin seikkaperäisesti, faktojen avulla, miksi pakkoruotsi on niin tärkeässä asemassa tässä maassa. Siellä myös selitetään miksi todellisuus on niin pirun kaukana termistä jota me niin kovasti tykkäämme kutsua demokratiaksi. Pakottaminen ei ole koskaan ollut demokraattinen teko. Suomalaisia pakotetaan hyväksymään tilanne joka on saatu aikaiseksi suurilla avustuksilla, älyttömällä rahavirralla joka edelleenkin virtaa vuolaasi tuolta lahden toiselta puolen :)
Hyvä asia koko hommassa on se, ettemme ihan kokonaan tätä lystiä siis itse maksa. Punainen lankani on kuitenkin siinä, että yksi pennikin jota tuhlaamme tuon kielen säilyttämiseksi on aivan liian tyyristä.
Suomenruotsalaiset riittävät määränsä puolesta takaamaan itselleen ruotsinkielisten palveluiden olemassaolon. Ei siis niitäkään tarvitsisi lakkauttaa, eikä kukaan tervejärkinen tule koskaan sanomaan heille, etteivätkö he edelleen saisi pratata på svenska missä haluavat ja milloin haluavat. Se on hassua, miten jotkut mielipuolet, kierot vajaaälyiset ovat kääntäneet tänkin asian täysin omaksi eduikseen väittämällä seuraavaa: muka ihmisiltä kiellettäis heidän identiteettinsä, äidinkielensä yms yms. Koko hiton pointti on siinä, ettei 93 % suomalaisista, joiden äidinkieli on suomi, pakoteta väkisin johonkin, josta heille taitona on hyötyä yhtä paljon kuin mattonypläyksestä! WTF?!
Quote
Itä-Suomen tilanteesta kirjoitin aiemmin tässä ketjussa mm. seuraavaa:
"Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): Asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä..."
Tämä argumentti saattaa sinänsä olla ihan pätevä, mutta suomenruotsalaisten esittämänä se väistämättä koetaan ylimielisyydeksi ja "kyykyttämiseksi". Jos enemmistö suomenkielisistä suomalaisista pitävät ruotsia turhana, suomenruotsalaiset eivät pitkän päälle voi asialle yhtään mitään, ja kaikki yritykset väkisin muuttaa ihmisten mielipiteitä kääntyvät itseään vastaan.
Quote from: EMS on 20.10.2009, 18:45:42
Tämä argumentti saattaa sinänsä olla ihan pätevä, mutta suomenruotsalaisten esittämänä se väistämättä koetaan ylimielisyydeksi ja "kyykyttämiseksi". Jos enemmistö suomenkielisistä suomalaisista pitävät ruotsia turhana, suomenruotsalaiset eivät pitkän päälle voi asialle yhtään mitään, ja kaikki yritykset väkisin muuttaa ihmisten mielipiteitä kääntyvät itseään vastaan.
Kuten aiemmin jo mainitsin, niin argumentti on samaa tasoa pajukorinteon kanssa: Koskaan ei tiedä koska taitoa tarvitsee. Tässä maailmassa pitäisi jos vaikka mitä opiskella, jos mietittäisiin tuolta kantilta: Jos joskus tulee tarvetta.
Itä-Suomalaiset kuitenkin todennäköisemmin tarvitsee venäjää, ei ruotsia kielenä. Tässä tapauksessa suomenruotsalaiset ovat hyvä esimerkki siitä, että heille suomenkielen opiskelu on hyvin tärkeää, koska ensisijainen toimeentulon edellytys on osata kieltä, jota koko muu ympäristö osaa. Meille suomensuomalaisille taas ruotsin osaamiselle ei löydy paljoakaan perusteluja, noin yleensä. Vähän sama jos alkaisin pajukorien tekoa opiskelemaan ja perustelisin sitä sillä, ettei koskaan tiedä koska taitoa tarvitsee.
Quote from: Aldaron on 17.10.2009, 23:38:51Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): Asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä...
Entä jos hän päätyy työskentelemään Suomen Rooman suurlähetystössä? Silloin hän hyötyisi varmasti siitä, että olisi opiskellut italiaa koulusta lähtien. Ei kuitenkaan ole järkeä pakko-opettaa kaikille koululaisille italiaa sen takia, että heistä muutama tarvitsee sitä myöhemmin elämässään. Kaikista kielistä voi olla jotain hyötyä, mutta kaikkia kieliä ei voi mitenkään opiskella. Päättäkööt koululaiset itse, mitä kieliä opiskelevat.
Quote from: Jaakko Sivonen on 20.10.2009, 20:07:41
Entä jos hän päätyy työskentelemään Suomen Rooman suurlähetystössä? Silloin hän hyötyisi varmasti siitä, että olisi opiskellut italiaa koulusta lähtien. Ei kuitenkaan ole järkeä pakko-opettaa kaikille koululaisille italiaa sen takia, että heistä muutama tarvitsee sitä myöhemmin elämässään. Kaikista kielistä voi olla jotain hyötyä, mutta kaikkia kieliä ei voi mitenkään opiskella. Päättäkööt koululaiset itse, mitä kieliä opiskelevat.
Joo ja Aldaron sivuuttaa melko perusteellisesti sen tosiasian, ettei esim. Helsingissä putkimiehen tarvitse osata ruotsia. Olen itsekkin työskennellyt Helsingissä töissä, eikä miinun kertaakaan tarvinnut ruotsia osata. Sama tilanne veljelläni.
Voi olla, ettei lakimiehenkään.
Tämän päivän Höblässä päivitellään Espoossa esitettyjä ajatuksia suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen yhdistämissä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi, opetus kuitenkin jatkuisi kieliryhmien mukaisesti jaotelluissa luokissa.
Lainauksia:
QuoteTjänstemännen i Esbo vill att svenska och finska elever undervisas i gemensamma skolor. - Förslaget chockade oss, säger Mia Grundström (SFP).
Hyvin shokeeraavaa todellakin.
QuoteI vartannat klassrum kanske det sitter en svenskspråkig klass, i varannan en finskspråkig. Sedan skulle eleverna förstås kunna umgås fritt under lunchpausen och raster.
Siis oppilaat saisivat vapaasti keskustella, ellei peräti veljeillä keskenään? Tämähän on RKP:lle myrkkyä, nyt puoluetoimistossa historiankirjat esiin! Etelä-Afrikassa oli ennen käytössä malli, jonka voisi kopioida nyky-Suomeen.
Quote- Vi gjorde klart att vi aldrig kommer att tolerera det där. Tanken är att man ska effektivisera och spara. Men de svenska skolorna och daghemmen utnyttjas redan väldigt effektivt, så vi förstår inte hur man kunde spara något på det här.
Ottaen huomioon, että ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut saavat enemmän panostusta oppilasta kohti, niin jos olisin RKP:n edustaja en myöskään ymmärtäisi, että mitä parannettavaa tässä on. Hommahan toimii nykyisellään vallan mainiosti :D
Suomenkieliset voivat tietysti löytää nykykäytännöstä jotain parannettavaa.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/10/20/d33669.php
Olisiko Teemulla tietoa, että mitä siellä Espoossa juteltiin?
QuoteI vartannat klassrum kanske det sitter en svenskspråkig klass, i varannan en finskspråkig.
Tuossahan lähestytään jo
Separate but equal (http://en.wikipedia.org/wiki/Separate_but_equal)-ajattelua. Ilmestyyköhän koulujen seiniin ja pihoille kylttejä "
Vain suomenkielisille! ;D
QuoteRKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.
Ehdotuksen mukaan opetus luokkatiloissa järjestettäisiin omalla äidinkielellä, mutta oppilaat olisivat yhdessä lounastauoilla ja välitunneilla. Tilasiirroksella syntyisi säästöjä.
- Ehdotus järkytti meitä, kertoo Mia Grundström (r.) Huvudstadsbladetissa.
Huh, tuohan on vain ehdotus, järkyttävää!!
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun
Jospa sinne siirrettäisiinkin Espoon mamut. Olisivat kaikki toiskieliset saman katon alla!
Mikäli espoolaiset hurrit kannattavat taannoista affenanmaalla tehtyä kyselyä, ne riemusta kiljuen ottavat mieluummin mamut kuin suomenkieliset!
Tämä reaktio on vain suora jatkumo sille, etteivät ruotsinkieliset ole monikulttuurisia kuin puheissaan. Täsmälleen sitä, mitä viime viikolla julkaistussa tutkimuksessa todettiin.
Voi kauheaa!!! Den andra bättre folket och mamu! Pelastautukoon ken voi! :o
Mielestäni suomenkieliset voisivat ottaa oppia ruotsinkielisten hysteriasta. Teatraalisia julkisia pökertymisiä ovien suupieliin, aitoa uhkaamista kaikilla laillisilla painostuskeinoilla, viivytystä, kapuloita rattaisiin, hysteriaa ja lisää hysteriaa monikulttuurisen yhteiskunnan edessä.
Vaadimme rotuerottelua! Herraskansan jäsenhän ei saastaisen suomalaisen kanssa samassa talossa koulua käy eikä lounastaan syö.
Quote from: Risto A. on 21.10.2009, 15:29:27
Mielestäni suomenkieliset voisivat ottaa oppia ruotsinkielisten hysteriasta. Teatraalisia julkisia pökertymisiä ovien suupieliin, aitoa uhkaamista kaikilla laillisilla painostuskeinoilla, viivytystä, kapuloita rattaisiin, hysteriaa ja lisää hysteriaa monikulttuurisen yhteiskunnan edessä.
Joo mutta toisaalta voisi raamatullisesti todeta: He ovat menettäneet rehellisyytensä ja sen myötä kaikki. Oppi, joka tulee Ruotsista, on väärää.
Asiat liikkuvat hitaasti, mutta liikkuvat kuitenkin: Varmaan kukaan muu kuin tunnetusti pässi suomalainen poliitikko ei enää haluaisi lapsiaan ruotsalaiseen peruskouluun vaikka se vielä kymmeniä vuosia sitten oli ihanteellinen malli.
Jos taustalla on se, että ruotsinkielisissä kouluissa on tilojen vajaakäyttöä, niin jonkun Espoon kaupunginvaltuutetun tai muun sopivassa asemassa olevan kannattaisi oikeasti ehdottaa, että entäs jos ottaisitte suomenkielisten sijaan maahanmuuttajaopetusta tiloihinne? Olisi hauska seurata, miten rkp:läiset kehtaisivat mamuja nuivia. Ja jos vastoin ennakkoluuloani mamut kelpaisivatkin heille seuraksi, niin aina parempi, varsinkin Espoon suomenkielisten kannalta.
Eikös Espoossa ole ihan hyviäkin valtuutettuja? Ei muuta kuin hihoja käärimään! ;D
RKP:n mielestä monikulttuuri on ihanaa kunhan se ei kosketa ankkalammikkoa. ;D
Vaikka tässä nyt on kysymys suomalaisista. Vai onko den bättre folk jotain muuta?
"Ehdotus järkytti meitä, kertoo Mia Grundström (r.) Huvudstadsbladetissa"
Hei vaan Mia ja tervetuloa realimaailmaan! ;D
Quote from: IDA on 21.10.2009, 15:44:34
Quote from: Risto A. on 21.10.2009, 15:29:27
Mielestäni suomenkieliset voisivat ottaa oppia ruotsinkielisten hysteriasta. Teatraalisia julkisia pökertymisiä ovien suupieliin, aitoa uhkaamista kaikilla laillisilla painostuskeinoilla, viivytystä, kapuloita rattaisiin, hysteriaa ja lisää hysteriaa monikulttuurisen yhteiskunnan edessä.
Joo mutta toisaalta voisi raamatullisesti todeta: He ovat menettäneet rehellisyytensä ja sen myötä kaikki. Oppi, joka tulee Ruotsista, on väärää.
Asiat liikkuvat hitaasti, mutta liikkuvat kuitenkin: Varmaan kukaan muu kuin tunnetusti pässi suomalainen poliitikko ei enää haluaisi lapsiaan ruotsalaiseen peruskouluun vaikka se vielä kymmeniä vuosia sitten oli ihanteellinen malli.
No monikulttuurisuuden oppi tulee suomeen ruotsista, sitä ajaa suomenruotsalainen poliitikko ja RKP, mutta sitä on vastustanut menestyksekkäästi lähes ainoastaan suomenruotsalainen Evitskogin pieni pitäjä. Tässä on jokin kuvio, ja se on erittäin äänekäs vastustaminen, valmius käyttää kaikkia laillisia painostuskeinoja ja päälle lisätään kunnon tujaus rehellistä hysteriaa. Ei tuo vastustus epärehellistä ole. Tehokasta suorastaan.
Onneksi kuitenkin Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä on nyt Yle Uutisten mukaan luvannut, ettei ruotsin- ja suomenkielisiä koululuokkia siirretä saman katon alle.
Ei voi muuta sanoa kuin kyllä on RKP suvaitsevainen puolue. ;D
Pitäisikö jonkin selittää RKP:lle termit monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. He kannattavat selvästi tätä jälkimmäistä, eli ei sekoiteta eri kulttuureja vaan tehdään yhteistyötä.
Julkisesti maahanmuuttokriittisiä on haukuttu rasisteiksi, koska eivät halua tänne tiettyjen kulttuurien edustajia kuin rajoitetust. Miten tämä RKP:n järkytys eroaa siitä? Nyt varmaan YLE laulaa: "rasismia". Tai muuten heillä ei ole mitään logiikkaa.
Quote from: Jaska L on 21.10.2009, 16:18:06
Nyt varmaan YLE laulaa: "rasismia". Tai muuten heillä ei ole mitään logiikkaa.
Joo varmasti laulaa. Nyt en kuitenkaan pidätä hengitystä sitä odotellessa.
Olisi mukava tietää miten tuo järkytys käytännössä näkyi. Oliko se pelkkää puhetta, vai pitikö RKP:n valtuutettuja etsiä kaupungintalon kellarista, jonka pimeissä nurkissa he kyhjöttivät järkytyksestä täristen ja rukoilivat Taivaan armoa.
Quote from: Morsum on 21.10.2009, 16:28:20
Olisi mukava tietää miten tuo järkytys käytännössä näkyi. Oliko se pelkkää puhetta, vai pitikö RKP:n valtuutettuja etsiä kaupungintalon kellarista, jonka pimeissä nurkissa he kyhjöttivät järkytyksestä täristen ja rukoilivat Taivaan armoa.
Videoklippi palaverista:
http://www.youtube.com/watch?v=Y_GJkKMPHxw
:)
Kehittäisivät vaan vähemmistökielten kouluja, joissa olisi ruotsin, somalin ja muiden vähemmistökielisten opiskelijoita. RKP tuskin kritisoisi tätä millään tavalla?
Quote from: Invictus on 21.10.2009, 16:35:15
Kehittäisivät vaan vähemmistökielten kouluja, joissa olisi ruotsin, somalin ja muiden vähemmistökielisten opiskelijoita. RKP tuskin kritisoisi tätä millään tavalla?
RKP tuskin on koskaan pitänyt itseään ns. vähemmistönä. Hallituspaikkakin on betonoitu. Eliittihän ei koskaan ole omasta mielestään vähemmistöä. Vähemmistöt löytyvät aina rahvaan seasta. tosin RKP on oivaltanut dilemman ja alkanut houkutella mamuja riveihinsä. Pelkästään suomea äidinkielenään puhuva perussuomalainen mieluummin jätetään kartanolle.
Quote from: CaptainNuiva on 21.10.2009, 15:58:04
"Ehdotus järkytti meitä, kertoo Mia Grundström (r.) Huvudstadsbladetissa"
Hei vaan Mia ja tervetuloa realimaailmaan! ;D
Fantastista, väistämätöntä jne.. :D
Rauhoittukaa. Syy siihen miksi suomen- ja ruotsinkielisiä ei haluta samaan kouluun on se, että suomen kieli alkaisi dominoida välituntisin. Se tuppaa toisinaan tekemään sitä pelkästään ruotsinkielisissäkin kouluissa, mutta yhteiskoulussa varmasti voimakkaammin. Vanhemmat haluavat että heidän lapsensa äidinkieli kehittyy mahdollisimman hyvin suomenkielisen ympäristön paineessa. Minäkin suomalaisena haluaisin lapseni käyvän täysin suomenkielistä koulua, jos olisimme vaikka vähemmistönä venäläistyneessä Suomessa.
Sen sijaan rikkaus tulisi levittää yhtä lailla kaikkiin kouluihin ja on kohtuutonta, jos ruotsinkieliset koulut välttyvät siltä. Hurrinvihaajaosasto tietysti nostaisi aiheesta kauhean älämölön, ja silloin täällä jauhettaisi siitä kuinka RKP tekee maahanmuuttajista lisää inhottavia suomenruotsalaisia.
QuoteRauhoittukaa.
Ja hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää... :D
Ratkaisu on helppo: kaikki rikastuttajasomput ym. laitetaan ruotsinkielisiin kouluihin. Heitähän RKP haluaa.
Suomenkieliset kärvistelkööt keskenään RKP- ja somppuvapaiden koulujen ei-monikulttuurisessa fiiliksessä.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 17:45:52
Rauhoittukaa. Syy siihen miksi suomen- ja ruotsinkielisiä ei haluta samaan kouluun on se, että suomen kieli alkaisi dominoida välituntisin. Se tuppaa toisinaan tekemään sitä pelkästään ruotsinkielisissäkin kouluissa, mutta yhteiskoulussa varmasti voimakkaammin. Vanhemmat haluavat että heidän lapsensa äidinkieli kehittyy mahdollisimman hyvin suomenkielisen ympäristön paineessa. Minäkin suomalaisena haluaisin lapseni käyvän täysin suomenkielistä koulua, jos olisimme vaikka vähemmistönä venäläistyneessä Suomessa.
Sen sijaan rikkaus tulisi levittää yhtä lailla kaikkiin kouluihin ja on kohtuutonta, jos ruotsinkieliset koulut välttyvät siltä. Hurrinvihaajaosasto tietysti nostaisi aiheesta kauhean älämölön, ja silloin täällä jauhettaisi siitä kuinka RKP tekee maahanmuuttajista lisää inhottavia suomenruotsalaisia.
Miksi tuo ei sitten toimi myös muiden vähemmistöjen suhteen?
Miksi somalit ja irakilaiset, venäläiset jne. laitetaan samaan kouluun suomalaisten kanssa? silloinhan HEIDÄN äidinkielen oppimisensa vähenee, kun joutuvat raukat olemaan suomalaisessa ympäristössä.
Miksi heillä ei ole oikeutta omankielisiin kouluihin joissa äidinkieli ja oma kulttuuri säilyvät ja luovat pohjan hyvälle elämälle? 8) 8) 8)
QuoteGrundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä.
Kyllä ruotsalaiset osaavat. "Totaallisen järkyttyneitä", mikäköhän tämä asteikko on ? Miksi he roudaavat mamuja Suomeen , jos eivät edes suomalaisia kestä ?
QuoteEspoo kuitenkin suunnittelee edelleen perustavansa uudelle Suurpellon asuinalueelle kaksikielisen koulukeskuksen.
Jos ei suomenkieliset kelpaa. Onneksi Espoossa on suuret voimavara reservit. Perustetaan mamu/ruotsinkielinen koulu ja suomenkielisille oma koulu muutaman kilometrin päähän.
Quote from: Koskela Suomesta on 21.10.2009, 17:58:47Miksi heillä ei ole oikeutta omankielisiin kouluihin joissa äidinkieli ja oma kulttuuri säilyvät ja luovat pohjan hyvälle elämälle? 8) 8) 8)
Kysytkö tosissasi? Ei Suomen tehtävä ole tarjota kulttuurinsa mukaista elämää ja koulutusta koko maailmalle. Omille tietysti. Valitettavasti tilanne saattaa muuttua mikäli jokin uussuomalaisista vähemmistöistä kasvaa suureksi.
Quote from: FadeAway on 21.10.2009, 18:02:07
Kyllä ruotsalaiset osaavat. "Totaallisen järkyttyneitä", mikäköhän tämä asteikko on ? Miksi he roudaavat mamuja Suomeen , jos eivät edes suomalaisia kestä ?
Koska asiaa tuntevana vaivauduin tuossa ylempänä tyhjentävästi kertomaan miksi kouluja ei haluta yhdistää, niin toivoisin että vaivautuisit lukemaan. Kyse ei ole siitä, ettei suomenkielisiä kestettäisi. Suomen kielisiä kestetään oikein hyvin, ja monikulttuurin edetessä varmasti vieläkin paremmin.
Lisäksi, ruotsalaiset eivät "roudaa mamuja Suomeen". Mamuja Suomeen roudaa Kokoomus, SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP, Suomen Punainen Risti ja monet muut tahot.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 18:08:50
Kysytkö tosissasi? Ei Suomen tehtävä ole tarjota kulttuurinsa mukaista elämää ja koulutusta koko maailmalle. Omille tietysti. Valitettavasti tilanne saattaa muuttua mikäli jokin uussuomalaisista vähemmistöistä kasvaa suureksi.
Kaikilla on oikeus omaan kieleensä, myös näillä uussuomalaisilla. Joten tältä perusteelta voi katsoa, että olisi hyvinkin mahdollista järjestää oman koulu eri vähemmistöille. Ja kun nykyään meidän globaalinen vastuu on suvaita erilaisuutta ja kehittää monikulttuuria...
Quote from: Nuivinator on 21.10.2009, 18:29:39
Se, että myös nämä suomen kaksikieliset puolueet roudaavat mamuja suomeen, ei poista sitä tosiasiaa että Suomen ainut yksikielinen puolue roudaa.
Onko joku puolueista erityisesti yksi- tai kaksikielinen, sikäli kun se nyt asiaan edes liittyy? Tietääkseni kaikilla puolueilla on ainakin äänestäjäkunnassa niin suomen- kuin ruotsinkielisiä.
QuoteGrundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä.
Entä sitten? Mitä pahaa siinä muka olisi?
Quote from: Jaakko Sivonen on 21.10.2009, 19:14:37
QuoteGrundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä.
Entä sitten? Mitä pahaa siinä muka olisi?
Mihin se ruotsi katoaisi? Voisihan siinä käydä niin, että olisi cool snakata svenskaa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 21.10.2009, 19:14:37Entä sitten? Mitä pahaa siinä muka olisi?
Kansallismieliset usein ajattelevat, että oma kieli on säilyttämisen arvoinen. Mikäli sellainen lähtökohta hylätään, niin eihän siinä mitään pahaa olekaan.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 18:40:23
Tietääkseni kaikilla puolueilla on ainakin äänestäjäkunnassa niin suomen- kuin ruotsinkielisiä.
Näin on asia. Sinänsä huvittavaa, että kaksikielisyyden puolesta liputtava SFP ei vaivaudu edes suomentamaan nimeään esim. Kokoomus - Samlingspartiet, Keskusta - Centern, Perussuomalaiset - Sannfinländerna jne.
En tunne antipatiaa suomenruotsalaisia kohtaan mutta sitä enemmänkin SFP:tä kohtaan. Olihan tässä tutkimus, jossa SFP:n kannattajista ainoastaan 1/3 halusi lisää maahanmuuttajia. Se nyt on vain sillä tavoin, että harva organisaatio toteaa: työmme on tehty, nyt hanskat naulaan. Voihan olla, että hommalaiset saavat tavoitteensa läpi mutta organisaatio on alkanut elää omaa elämää ja homman oikeutukseksi etsitään neulaa heinäsuovasta.
SFP:n elinehto on antagonismi ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä. Aito kaksikielisyys on heille myrkkyä ja veikkaanpa, että hymypoika Alexander Stubb on kirottu SFP:n puoluetoimistossa useamman kerran alimpaan helvettiin, koska hän on näyttänyt nuorille suomenruotsalaisille vaarallisen esimerkin, kuinka voi saavuttaa menestystä ja vaikutusvaltaa ilman ripustautumista SFP:hen
Itse asiassa on SFP saanut jotain hyvää aikaan: kielikylvyt lapsille. Tosin tässäkin asiassa tuli kynsille, koska suomenkieliset lapset usein laitetaan englanninkieliseen kielikylpyyn - ei ruotsinkieliseen.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 18:13:48
Lisäksi, ruotsalaiset eivät "roudaa mamuja Suomeen". Mamuja Suomeen roudaa Kokoomus, SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP, Suomen Punainen Risti ja monet muut tahot.
RKP ja vihreät ovat erityisen kunnostautuneet roudaajapuolueet, SDP:n ja Vasurien tukiessa melkein yhtä hyvin. Ja sitten tietysti on käytännön maahanmuuttoa johtava ministeri Astrid.
QuoteKaikilla on oikeus omaan kieleensä, myös näillä uussuomalaisilla. Joten tältä perusteelta voi katsoa, että olisi hyvinkin mahdollista järjestää oman koulu eri vähemmistöille. Ja kun nykyään meidän globaalinen vastuu on suvaita erilaisuutta ja kehittää monikulttuuria...
Mikä on globaalinen vastuu? Kuka sen vastuun minun harteilleni nosti? Mikä on monikulttuurisuuden tulevaisuus iSlamin kanssa? ISlam on suvaitsevaisuutta? Jos iSlam on suvaitsevaisuutta niin nimeni on Aku Ankka ja asun Disneylandissa!
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 19:21:47
Quote from: Jaakko Sivonen on 21.10.2009, 19:14:37Entä sitten? Mitä pahaa siinä muka olisi?
Kansallismieliset usein ajattelevat, että oma kieli on säilyttämisen arvoinen. Mikäli sellainen lähtökohta hylätään, niin eihän siinä mitään pahaa olekaan.
Suomessa tuo kieli on suomi. Ruotsi on se maa, jossa kansan kieli on ruotsi. Suomessa todelliset kansallismieliset puhuvat suomea. Svekomania eli ruotsinmielisyys ei ole suomalaista kansallismielisyyttä, vaan sen vastakohta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 21.10.2009, 19:46:44Suomessa tuo kieli on suomi. Ruotsi on se maa, jossa kansan kieli on ruotsi. Suomessa todelliset kansallismieliset puhuvat suomea. Svekomania eli ruotsinmielisyys ei ole suomalaista kansallismielisyyttä, vaan sen vastakohta.
Näkemys tuokin. Minä en kiistä ruotsinkielisten suomalaisten olemassaoloa faktuaalisesti, eikä oma kansallismielisyyteni ole sitä lajia joka antaa minulle oikeuden päättää muiden puolesta mitä he saavat olla ja mitä eivät. Suomessa todelliset skotlantil... eikun kansallismieliset eivät kylvä eripuraa kieliryhmien välille.
Kaksikielisyys on menneisyyden juttuja. Jatkossa lapsiemme on syytä hallita n. 5+ kieltä jo ala-asteella pärjätäkseen monikulttuurisessa, globaalisti verkoittuneessa, huippuosaaja oppilaitoksessa. Ei siellä suomenkieli enää mikään suuri tekijä ole , vaan eräs kieli muiden joukossa.
Pakkosuomea pidetään ongelmana ja sitä, että jokainen ei saa opetusta omalla äidinkielellään.
Quote from: FadeAway on 21.10.2009, 18:02:07
Kyllä ruotsalaiset osaavat. "Totaallisen järkyttyneitä", mikäköhän tämä asteikko on ? Miksi he roudaavat mamuja Suomeen , jos eivät edes suomalaisia kestä ?
Ärkkopee ja Astrid ei takuulla ymmärrä kuinka typeriä he ovat, mikä on ankkalammikon käsitys monikulttuurista, tämän "totaalisen järkytyksen" perusteella?
Quote from: JT on 21.10.2009, 15:50:48
Eikös Espoossa ole ihan hyviäkin valtuutettuja? Ei muuta kuin hihoja käärimään! ;D
Onhan siellä Timo Soini.
Soittakaa Espoon 112
http://www.youtube.com/watch?v=BWqEIE75uRg
Ruotsin kielihän katoaa kokonaan maailmasta jos ne muutamasataatuhatta suomenruotsalaista eivät enää puhukkaan suomenruotsia. En sinänsä ymmärrä miksi suomenruotsalaisten on edes pakko sitä ruotsia sitten opetella jos se ei mukuloita kiinnosta. Mikseivät suomenruotsalaiset lapset saa kasvaa suomalaisiksi?
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 18:40:23
Quote from: Nuivinator on 21.10.2009, 18:29:39
Se, että myös nämä suomen kaksikieliset puolueet roudaavat mamuja suomeen, ei poista sitä tosiasiaa että Suomen ainut yksikielinen puolue roudaa.
Onko joku puolueista erityisesti yksi- tai kaksikielinen, sikäli kun se nyt asiaan edes liittyy? Tietääkseni kaikilla puolueilla on ainakin äänestäjäkunnassa niin suomen- kuin ruotsinkielisiä.
Sirpa Taskinen
Uutispäivä Demari: (http://"http://www.demari.fi/content/view/2250/56/")
QuoteSDP voi ylpeillä sillä, että se on Suomen ainoa kaksikielinen puolue. Finlands Svenska Socialdemokrater on yksi demareiden viidestätoista vaalipiiristä. Se täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Jäsenyhdistyksiä on 63 ja niissä on parituhatta henkilöjäsentä.
QuoteGrundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä.
Hetkinen, mihinkäs unohtui se perinteinen mantra siitä kuinka kaksikielisyys on suomelle rikkaus ja voimavara?
Otin vapauden kirjoittaa lyhyesti aiheesta
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomea-ja-arabiaa-samassa
Rikastuttajia ei tahdota laittaa ruotsinkielisiin kouluihin, sillä silloin he oppisivat ruotsia, ja houkutus muuttaa ruotsiin kasvaisi liikaa, ja silloin Suomi menettäisi tämän rikkauden.
Suomenkielinen ottaa lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta jossa hänen niin kielellinen kuin muukin kehityksensä saattaa kärsiä -> rasisti, juntti, takapajuinen
Ruotsinkielinen ei halua lapsensa kuulevan edes välitunnilla tai ruokalassa suomea -> ???
Quote from: BeerBelly on 22.10.2009, 06:07:01
Suomenkielinen ottaa lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta jossa hänen niin kielellinen kuin muukin kehityksensä saattaa kärsiä -> rasisti, juntti, takapajuinen
Ruotsinkielinen ei halua lapsensa kuulevan edes välitunnilla tai ruokalassa suomea -> ???
Ruotsinkielinen ei halua lapsensa kuulevan edes välitunnilla tai ruokalassa suomea -> Uljas ja ylevä oman kulttuurinsa ja identiteettinsä puolustaja.
Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka moni ankka siirtäisi poikansensa ankkalammelta, jos kouluun siirrettäisiinkin rikastuttajia. Minkälainen olisi RKP:n selitys?
1. Rasistiset ja ahdasmieliset vanhemmat (joiden kielisyys olisi kätevästi vaiettu) siirtävät lapsiaan taas ennakkoluulojensa takia?
2. Erinäisiä yksittäistapauksia ja normaalia muuttoliikettä?
Quote from: N on 22.10.2009, 06:50:25
Quote from: BeerBelly on 22.10.2009, 06:07:01
Suomenkielinen ottaa lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta jossa hänen niin kielellinen kuin muukin kehityksensä saattaa kärsiä -> rasisti, juntti, takapajuinen
Ruotsinkielinen ei halua lapsensa kuulevan edes välitunnilla tai ruokalassa suomea -> ???
Ruotsinkielinen ei halua lapsensa kuulevan edes välitunnilla tai ruokalassa suomea -> Uljas ja ylevä oman kulttuurinsa ja identiteettinsä puolustaja.
Tapasin kerran kaverin kautta suomenruotsalaisen hihhulin joka oli vajaa 30vuotta asunut turussa, eikä se perkele osannut kun ihan muutaman sanan Suomea.
Miten on edes mahdollista ettei Suomessa syntyneenä opi kieltä tuossa ajassa?
Meillä on töissä suomenruotsalainen kaveri ja tästä uutisesta keskusteltiin hänen kanssaan. Kertoi mm tarinan, jossa heille oli koulussa sanottu suoraan, jotta välitunneilla ei sitten saa puhua muuta kuin ruotsia. En kysynyt oliko kyseessä yläaste vaiko lukio, mutta kyse on 2000-luvulla tapahtuneesta asiasta.
Käsittämätöntä.
No eipä tässä mitään uutta, olen käynyt aikoinani kansakoulua, jossa oli molempia kieliä. Espoossa sekin. Lapseni kävivät kyläkoulua, jossa oli myös suomenkielisiä lapsia, kaikki toimi oikein hyvin. Turhaa hälyä taas.
Siellä US:n kommenteissa, Sipoon kouluista:
"Nyt kuitenkin voidaan todeta että 2000-luvun alussa tehty koulukeskuskompleksin uudistaminen ja lisärakentaminen toteutettiin juuri siten että suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden käytössä olevat piha-alueet käytännössä muurattiin eroon toisistaan. Heja!
Lisäksi on mukava huomata että Sipoossa on pieniä idyllisiä kyläkouluja ruotsinkielisille ala-asteikäisille, mutta suomenkielisiä raahataankin sitten keskitettyihin oppilaitoksiin busseilla pitkienkin matkojen päästä. Aika ajoin näiden resurssien yhdistämisestä on ollut puhetta, mutta asia on kategorisesti torpattu samoilla argumenteilla kuin uutisessakin esitettiin."
Vaaleista: (Linkkejä pakkoruotsin vastustamiseen)
http://keskustelut.a-lehdet.fi/apu/topic_show.pl?tid=656
Quote from: Jaakko Sivonen on 21.10.2009, 19:14:37
QuoteGrundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä.
Entä sitten? Mitä pahaa siinä muka olisi?
Opetelkaa uimaan. Eikös tuo juurikin ole positiivinen asia? Jos ruotsin kieli luonollisesti katoaa täältä, niin pitääkö sitä väkisin yrittää pitää hengissä? Jos ruotsin puhuminen on sivistynyttä, auttaa ymmärtämään Suomen historiaa, on yhteispohjoismaista keskustelua, helpottaa muiden kielien opiskelua yms.
pask.. parhautta, niin tokihan suomenkielisten olisi hyvä elellä ruotsinkielisten kanssa saman katon alla, että oppisivat kielen kunnolla.
Quote from: kukkanen on 22.10.2009, 10:29:09
Lisäksi on mukava huomata että Sipoossa on pieniä idyllisiä kyläkouluja ruotsinkielisille ala-asteikäisille, mutta suomenkielisiä raahataankin sitten keskitettyihin oppilaitoksiin busseilla pitkienkin matkojen päästä.
Siuntiossa 80- ja 90-luvulla kouluja käyneenä voin vaihvistaa, että tämä erottelu ja fakta että ruotsinkielisillä oli omat ja paremmat koulut oli täysin totta ja faktaa. Apartheidiä parhaimmillaan mutta koska se kohdistuu han-suomalaisten lapsiin, on se siis positiivista syrjintää ja täysin sallittua jopa suotavaa.
Quote from: pja on 22.10.2009, 08:39:44
Meillä on töissä suomenruotsalainen kaveri ja tästä uutisesta keskusteltiin hänen kanssaan. Kertoi mm tarinan, jossa heille oli koulussa sanottu suoraan, jotta välitunneilla ei sitten saa puhua muuta kuin ruotsia. En kysynyt oliko kyseessä yläaste vaiko lukio, mutta kyse on 2000-luvulla tapahtuneesta asiasta.
Käsittämätöntä.
En tiedä muusta ... -80 luvulla ainakin Porvoon ruotsinkielisellä ala-asteella oli kielletty puhumasta Suomea välitunneilla. Silloinen paras ystäväni joka kävi sitä koulua kertoi siitä useampaakin otteeseen kun olin siinä sen kaa juttelemassa.
Ongelmahan oli tietysti se etten osannut (vieläkään) ruotsia, joten härmää siinä jauhettiin.
Quote from: pja on 22.10.2009, 08:39:44
Meillä on töissä suomenruotsalainen kaveri ja tästä uutisesta keskusteltiin hänen kanssaan. Kertoi mm tarinan, jossa heille oli koulussa sanottu suoraan, jotta välitunneilla ei sitten saa puhua muuta kuin ruotsia. En kysynyt oliko kyseessä yläaste vaiko lukio, mutta kyse on 2000-luvulla tapahtuneesta asiasta.
Käsittämätöntä.
Tiedän tällaisen menettelyn faktaksi ensikäden tietona. Kokemuksia ainakin kahdesta koulusta Helsingissä parin viime vuoden aikana. Suomen puhuminen oli kiellettyä ruokalassa ja välkällä. Jälki-istunnon uhalla toisessa koulussa!
Toisessa koulussa kielto tosin lievennettiin "suositukseksi" vanhempien painostuksesta, mutta käytännössä asiaan silti puututtiin välitunnilla/ruokalassa kehoituksin ja moittein, jos joku erehtyi toista kotikieltään käyttämään.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 17:45:52
Rauhoittukaa. Syy siihen miksi suomen- ja ruotsinkielisiä ei haluta samaan kouluun on se, että suomen kieli alkaisi dominoida välituntisin. Se tuppaa toisinaan tekemään sitä pelkästään ruotsinkielisissäkin kouluissa, mutta yhteiskoulussa varmasti voimakkaammin. Vanhemmat haluavat että heidän lapsensa äidinkieli kehittyy mahdollisimman hyvin suomenkielisen ympäristön paineessa. Minäkin suomalaisena haluaisin lapseni käyvän täysin suomenkielistä koulua, jos olisimme vaikka vähemmistönä venäläistyneessä Suomessa.
Miten olisi sitten jokin rajoitus, että korkeintaan tietty määrä oppilaista olisi äidinkieleltään suomalaisia? 10%, 20%? Ihan vain että mikäli nuo ruotsinkieliset koulut ovat oppilasmääriltään väljempiä, niin sitä säästöä saataisiin ottamalla ne tehokkaampaan käyttöön ja määrärajoitukset sitten hillitsemään tuota suomenkielen dominointia.
En tiedä onko tuo järkyttyminen vain edustajien taholla tapahtunutta, vaiko laajemmin suomenruotsalaisten keskuudessa. Ongelmana kuitenkin on tuossa eristäytymisessä se, että se herättää pahaa verta joissakin ihmisissä, ihan sama miten sitä perustelee.
Edit.
Viestiä siistitty alueen takia :)
Ja ettei menisi keneltäkään ohi, huomautan, että ketju on siirtynyt Salonkiin ja erityisvahvistettuun ja -varusteltuun, pehmustettuun Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa -ketjuun.
Uusimmat viestit mitä tänne on tullut, kumoaa kivasti muun muossa Aldoranin puolustuksia ja myöskin sen jonkun Karjaalta kotoisin olleen tyypin puolustuksia.
Kuten jo aiemmin kerroin isäni kokemuksista Karjaasta, niin sehän nyt on aika pientä tähän Espoon tapaukseen ja suomenruotsalaisten reaktioon nähden.
Turkulaiselle voi tosiaan todeta, että Suomessa puhutaan suomea ja Ruotsissa ruotsia. Suomi ei ole edes lain puitteessa varsinaisesti kaksikielinen maa. Laki ei muun muossa millään lailla sanele kielikysymystä opetuksessa, mutta siitä on rakennettu kohtuu mielenkiintoinen näkemys ja näin Suomesta on tehty kaksikielinen maa, jossa lain mukaan mukamas pitää opettaa ruotsia, koska se on yksi äidinkieleistämme mukamas ja lisäksi kielivalmius pitää olla tietyssä ammateissa pakosti ruotsiinkiin.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 17:45:52
Rauhoittukaa. Syy siihen miksi suomen- ja ruotsinkielisiä ei haluta samaan kouluun on se, että suomen kieli alkaisi dominoida välituntisin. Se tuppaa toisinaan tekemään sitä pelkästään ruotsinkielisissäkin kouluissa, mutta yhteiskoulussa varmasti voimakkaammin. Vanhemmat haluavat että heidän lapsensa äidinkieli kehittyy mahdollisimman hyvin suomenkielisen ympäristön paineessa. Minäkin suomalaisena haluaisin lapseni käyvän täysin suomenkielistä koulua, jos olisimme vaikka vähemmistönä venäläistyneessä Suomessa.
Sen sijaan rikkaus tulisi levittää yhtä lailla kaikkiin kouluihin ja on kohtuutonta, jos ruotsinkieliset koulut välttyvät siltä. Hurrinvihaajaosasto tietysti nostaisi aiheesta kauhean älämölön, ja silloin täällä jauhettaisi siitä kuinka RKP tekee maahanmuuttajista lisää inhottavia suomenruotsalaisia.
Turkulaine on jälleen kerran osunut asian ytimeen. Monet tätä asiaa kommentoineet eivät ilmeisesti tiedä että Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä kouluissa kaksikieliset (toinen vanhemmista suomenkielinen) lapset ovat nykyisin suurena enemmistönä (esim. Helsingin ruotsinkielisillä ala-asteille noin 70%:n luokkaa muistaakseni), joten välitunneilla puhutaan jo nyt paljon suomea. Tyypillistä on hyvin luonteva "surffaus" molempien kielten välillä sillä periaatteella että lause sanotaan sillä kielellä joka kontekstista riippuen tuntuu luontevammalta. Esimerkki: suomeksi käytyjä keskusteluita lainataan tavallisesti alkukielellä. tyyliin: "..och då sa hon att [lause jatkuu suomenkielisenä suorana sitaattina].
Kaksikielisissä kodeissa vanhemmat puhuvat yleensä suomea keskenään, joten suomi on yleensä dominantti kieli perheen sisällä. Lapset käyvät koulua ruotsiksi ennen kaikkea siksi, että heidän ruotsinsa ei taantuisi huonommaksi kuin heidän suomensa. Käytyään koulunsa ruotsiksi kaksikieliset lapset puhuvat suomea ja ruotsia suurin piirtein yhtä hyvin, mutta niillä kaksikielisillä jotka käyvät koulunsa suomeksi suomi on yleensä
selvästi vahvempi heidän kahdesta kielestään.
Koulunkäynti ruotsiksi toimii siis kaksikielisillä lapsilla tasapainottavana tekijänä joka mahdollistaa mahdollisimman hyvän kaksikielisyyden yksilötasolla. Ongelmana on juuri se että jos ruotsinkielinen koulu esim. Espoossa tai muualla missä suomi on paikallinen enemmistökieli yhdistetään kuvatulla tavalla suomenkielisen koulun kanssa, suomesta tulee välitunneilla käytännössä
täysin hallitseva kieli, koska yksikielistenkin kotien ruotsinkieliset lapset osaavat suomea normaalisti paljon paremmin kuin yksikielisesti suomenkieliset osaavat ruotsia. Siinä toteutuu se sosiaalinen sääntö että jos paikalla on yksikin täysin suomenkielinen, keskustelu käydään suomeksi.
Joku kysyy tietysti, mitä pahaa siinä on jos lähes kaikki keskustelut välitunnilla käydään suomeksi. Vastaus: pahin ongelma on siinä että se vähentää oleellisesti kaksikielisten lasten mahdollisuuksia harjoittaa sitä kieltä (ruotsia), joka heidän kodissaan, kuten kirjoitin, yleensä
ei ole dominanttina kielenä ja jonka vahvistamiseksi heidät on pantu juuri ruotsinkieliseen kouluun. Heidän suomenkielensähän on normaalisti jo valmiiksi vahva. Lisäksi ruotsinkielisissä kouluissa suomen opetus alkaa jo ala-asteen kolmannella luokalla ja se on eriytetty siten, että kaksikieliset ovat omassa "modersmålsinriktad finska"-ryhmässä (Pääkaupunkiseudulla suurin osa luokasta), jonka pedagogiikka seuraa suomenkielisten koulujen äidinkielenopetuksen mallia).
Heidän kykynsä puhua suomea ei siis tuossa tilanteesta tarvitse ylimääräistä vahvistusta siitä että välitunneilla olisi noin 50% oppilaista
yksikielisesti suomenkielisiä. Ponttinahan on juuri, kuten kirjoitin, sen takaaminen että heidän ruotsinsa ja heidän suomensa kehittyisivät suurin piirtein samalle tasolle, ja tuontyyppisessä kuviossa ruotsin puhuminen epämuodollisissa tilanteissa (välitunti) jäisi käytännössä täysin retuperälle.
Kommenteista ilmenee että osa keskustelijoista ei ymmärrä tätä. Jotkut taas ymmärtävät sen erittäin hyvin ja juuri siksi pitäisivät sitä toivottavana, koska se johtaisi siihen että kaksikielisten lasten kyky puhua sujuvaa ruotsia taantuisi. Koska kieliryhmän säilymisen kannalta on elintärkeää että kaksikielisten lasten ruotsi säilyy tarpeeksi vahvana ympäristössä jossa suomi toimii käytännössä täysin dominanttina kielenä, on hyvin ymmärrettävää, että ne jotka haluaisivat ruotsin kielen vähitellen hiipuvan sukupuuttoon tästä maasta elävänä kielenä pitävät tärkeänä ruotsinkielisten kouluympäristöjen minimoimista.
Jos kieliryhmät olisivat suurin piirtein saman kokoisia ja kielitaito kummassakin ryhmässä suunnilleen samaa luokkaa, se olisi jo eri asia. Mutta siinä kielisosiologisessa tilanteessa jonka edellä olen kuvaillut: en suosittele, mainitsemistani syistä.
Maahanmuuttajalapsista: pääsääntöisesti lapset joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi käyvät koulunsa kunnan enemmistökielellä. Periaatteessa voisi tosiaan ajatella kuviota jossa maahanmuuttajalapset jaettaisiin suhteellisuusperiaatteen mukaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä, mutta sitten tulisi ongelmaksi se, millä perusteella yksittäiset lapset jaettaisiin näiden kahden kiintiön välillä. Arpomalla? Ongelmaksi voisi nousta se että joidenkin lasten vanhemmat voivat protestoida sitä vastaan että heidän lapsensa onkin määrätty käymään koulunsa kunnan vähemmistökielellä. Lisäksi ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden periaatteelliset vastustajat saisivat taas uuden syyn valittaa, kun merkittävä osa maahanmuuttajalapsista määrättäisiin käymään koulunsa ruotsiksi. Heidän sanavarastonsa ja ajattelutapansa tuntien tätä epäilemättä kutsuttaisiin "pakkoruotsittamiseksi".
Tuossa pätee siis eräänlainen "Catch 22"-logiikka: jos esim. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä kouluissa on, kuten nyt, suhteessa vähemmän maahanmuuttajalapsia kuin suomenkielisissä (johtuen enemmistökieliperiaatteen soveltamisesta), se tulkitaan suomenruotsalaisten apartheid-henkisenä pyrkimyksenä pitää omat koulunsa "puhtaina" ulkoeurooppalaisesta aineksesta. Näin siitä huolimatta että tuo "enemmistökieliperiaate" ei suinkaan ole suomenruotsalaisten keksimä. Jos taas maahanmuuttajalapset sijoitellaan tasaisesti suomen- ja ruotsinkielisiin kouluihin, se tulkitaan suomenruotsalaisten pyrkimykseksi kasvattaa kieliryhmää "pakkoruotsittamalla" maahanmuuttajalapsia. Näin siitä huolimatta että osa niistä jotka esim. tässä ketjussa suosittelevat tätä ratkaisua suhtautuu suomenruotsalaisiin kielteisesti.
Olivatpa päätökset millaisia hyvänsä, ne joille ruotsin kielen vähittäinen hävittäminen Suomesta on sydämen asia keksivät
aina jotain valittamisen aihetta. Tämäkin keskustelu havainnollistaa tätä periaatetta erittäin selvästi.
Tähän Aldaronin purkaukseen voidaan vain todeta: Entäs sitten? Suomi on suomalaisten kieli ja ruotsi on ruotsalaisten kieli. Jos ruotsinkieli häviää kokonaan Suomesta, niin entäs sitten? Eiköhän se ole loppupeleissä kaikkien etu, että maa on luonnollisella tavalla yksikielinen, kuin silkalla rahalla tehty kaksikieliseksi?
Quote from: Teppis on 22.10.2009, 15:24:05
Entäs sitten? Suomi on suomalaisten kieli ja ruotsi on ruotsalaisten kieli. Jos ruotsinkieli häviää kokonaan Suomesta, niin entäs sitten?
Tuossa on käsitteet kansa ja äidinkieli sekoitettu keskenään, sillä ruotsinkielinen väestö on itsestäänselvä osa Suomen kansaa. Viimeisimpien tilastojen mukaan 5.4% koko maan väestöstä (ja 5.7% nuorimmista ikäluokista, joten emme todellakaan osoita mitään katoamisen merkkejä) koostuu ruotsinkielisistä
suomalaisista. Perustuslain sisältämä luonnehdinta suomesta ja ruotsista kansalliskielinä sisältää nimenomaan ajatuksen kansakunnan kaksikielisyydestä. Se että
yksilötasolla suurin osa ei ole kaksikielisiä on eri asia. Käsitys suomenruotsalaisista jonkinlaisista muukalaisina perustuu tietämättömyyteen.
Tämän tosiseikan kanssa on syytä oppia elämään. Maan ja kansan voi tietysti omassa mielikuvituksessaan kuvitella täysin yksikieliseksi, mutta on turha luulla että todellisuus mukautuisi tuohon yksikielisyysfantasiaan.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 15:48:34
Tuossa on käsitteet kansa ja äidinkieli sekoitettu keskenään, sillä ruotsinkielinen väestö on itsestäänselvä osa Suomen kansaa. Viimeisimpien tilastojen mukaan 5.4% koko maan väestöstä (ja 5.7% nuorimmista ikäluokista, joten emme todellakaan osoita mitään katoamisen merkkejä) koostuu ruotsinkielisistä suomalaisista. Perustuslain sisältämä luonnehdinta suomesta ja ruotsista kansalliskielinä sisältää nimenomaan ajatuksen kansakunnan kaksikielisyydestä. Se että yksilötasolla suurin osa ei ole kaksikielisiä on eri asia. Käsitys suomenruotsalaisista jonkinlaisista muukalaisina perustuu tietämättömyyteen.
Tämän tosiseikan kanssa on syytä oppia elämään. Maan ja kansan voi tietysti omassa mielikuvituksessaan kuvitella täysin yksikieliseksi, mutta on turha luulla että todellisuus mukautuisi tuohon yksikielisyysfantasiaan.
Olet oikeasa. Meidän on otettava se huomioon, että meillä on suomenruotsalaisia. Mutta suomenruotsalsaisten pitää ottaa se tosiasia huomieen, että he eivät ole edes suurin vähemmistö. Näin ollen suomenruotsalaistenkin pitää ottaa huomioon suomenvenäläiset sun muut vähemmistöt ja etenkin suomensuomalaiset, joiden oikeus on lain mukaan olla vain suomalaisia, ei suomensuomalaisia, joiden pitää opiskella yhden pienimmän vähemmistömme kieltä pakosti kouluissa, vaikka sitten sillä uhalla, että heidän oma elintaso siitä horjuu, kuten Itä-Suomessa.
EDIT: Korjasin asiavirheen, koskien suomenruotsalaisten kokoa suhteessa muuhun väestöön.
Quote from: Turkulaine on 21.10.2009, 17:45:52
Sen sijaan rikkaus tulisi levittää yhtä lailla kaikkiin kouluihin ja on kohtuutonta, jos ruotsinkieliset koulut välttyvät siltä.
Olen samaa mieltä. Päättäjien olisi harkittava myös sitä vaihtoehtoa, että kaikki ruotsinkieliset koulut muutetaan ns. maahanmuuttajakouluiksi, joissa maahanmuuttajat ja ruotsinkieliset rikastuttaisivat toisiaan.
Kaikilla maahanmuuttajilla pitää olla oikeus saada opiskelupaikka ruotsinkielisestä koulusta.
Kyllä rannikkoa ja ruotsinkielisiä kouluja pitää rikastuttaa tuhansilla ja tuhansilla mamuilla, se on selvä. Muuten olisimme epätasa-arvoisia.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 15:18:24
Olivatpa päätökset millaisia hyvänsä, ne joille ruotsin kielen vähittäinen hävittäminen Suomesta on sydämen asia keksivät aina jotain valittamisen aihetta. Tämäkin keskustelu havainnollistaa tätä periaatetta erittäin selvästi.
Olet melko suurpiirteinen kun kutsut tätä keskusteluksi. Jos itse yrittää seikkaperäisesti selvittää asioita ja saa vastikkeeksi kiukuttelua ja asiasisällötöntä vihan purkamista, niin kyse ei ole keskustelusta.
Suomenruotsalaiset ovat ilmiselvästi muutenkin vapaata riistaa forumilla, mikä on sääli. Enää puuttuu kilpahuuto juutalaisista vapaan yksikansallisen Suomen auvosta.
QuoteOlivatpa päätökset millaisia hyvänsä, ne joille ruotsin kielen vähittäinen hävittäminen Suomesta on sydämen asia keksivät aina jotain valittamisen aihetta. Tämäkin keskustelu havainnollistaa tätä periaatetta erittäin selvästi.
Keksivät ? Justiinsa. Sinun kaltaisillesi ihmiselle suomenruotsalaisen röyhkeyden
aiheuttamat menot ja ongelmat ovat keksittyjä?
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 17:31:00
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 15:18:24
Olivatpa päätökset millaisia hyvänsä, ne joille ruotsin kielen vähittäinen hävittäminen Suomesta on sydämen asia keksivät aina jotain valittamisen aihetta. Tämäkin keskustelu havainnollistaa tätä periaatetta erittäin selvästi.
Olet melko suurpiirteinen kun kutsut tätä keskusteluksi. Jos itse yrittää seikkaperäisesti selvittää asioita ja saa vastikkeeksi kiukuttelua ja asiasisällötöntä vihan purkamista, niin kyse ei ole keskustelusta.
Suomenruotsalaiset ovat ilmiselvästi muutenkin vapaata riistaa forumilla, mikä on sääli. Enää puuttuu kilpahuuto juutalaisista vapaan yksikansallisen Suomen auvosta.
Allekirjoitan luonnollisestikin joka sanan tuosta mitä kirjoitat. Tämä ketju toimii tavallaan foorumin ikkunana mm. suomenruotsalaisten suuntaan ja hyvin pitkälti juuri tämän ketjun kautta muotoutuu julkinen kuva siitä miten suomenruotsalaisiin tällä foorumilla käytännössä suhtaudutaan.
"Vapaata riistaa", kirjoitat. Totta joka sana.
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 18:00:08
QuoteOlivatpa päätökset millaisia hyvänsä, ne joille ruotsin kielen vähittäinen hävittäminen Suomesta on sydämen asia keksivät aina jotain valittamisen aihetta. Tämäkin keskustelu havainnollistaa tätä periaatetta erittäin selvästi.
Keksivät ? Justiinsa. Sinun kaltaisillesi ihmiselle suomenruotsalaisen röyhkeyden
aiheuttamat menot ja ongelmat ovat keksittyjä?
Jos jo lähtökohta on tuollainen, kyse ei enää ole, kuten Turkulaine kirjoittaa, varsinaisesti
keskustelusta vaan pelkästään systemaattisesta kiukun purkamisesta ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan.
Keskustelulta (joka ansaitsisi keskustelun nimen) on lupa edellyttää vähän toisenlaisia lähtökohtia.
QuoteJos jo lähtökohta on tuollainen, kyse ei enää ole, kuten Turkulaine kirjoittaa, varsinaisesti keskustelusta vaan pelkästään systemaattisesta kiukun purkamisesta ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan.
Kuin myös. Oli muuten taas todella tyhjentävä vastaus, niinkuin kaikki tähänastiset
sieltä päin valuneet. Ei sinänsä että olisi jäänyt epäselväksi. Sinusta suomenruotsalaiset ovat pykälän jumalasta ylöspäin, ja kaikki mitä kaksikielisyyshörhöilyn mukana suuhun valunut on sen arvoista.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 18:04:08
Allekirjoitan luonnollisestikin joka sanan tuosta mitä kirjoitat. Tämä ketju toimii tavallaan foorumin ikkunana mm. suomenruotsalaisten suuntaan ja hyvin pitkälti juuri tämän ketjun kautta muotoutuu julkinen kuva siitä miten suomenruotsalaisiin tällä foorumilla käytännössä suhtaudutaan.
"Vapaata riistaa", kirjoitat. Totta joka sana.
Foorumilla nyt ei ole mitään esittelyikkunaa suomenruotsalaisten suuntaan kuitenkaan. Suomenruotsalaiset ovat täysin tervetulleita esittämään omia näkemyksiään.
RKP:n edustajien avautuminen tässä asiassa on provosoivan ristiriitainen RKP:n muun politiikan kanssa. Siitä nyt ei pääse yli eikä ympäri.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 18:04:08
Tämä ketju toimii tavallaan foorumin ikkunana mm. suomenruotsalaisten suuntaan ja hyvin pitkälti juuri tämän ketjun kautta muotoutuu julkinen kuva siitä miten suomenruotsalaisiin tällä foorumilla käytännössä suhtaudutaan.
"Vapaata riistaa", kirjoitat. Totta joka sana.
Enpä sanoisi noinkaan. Eivät nettiforumeiden pakkoruotsikot mitenkään edustavasti kata tavallisia suomenruotsalaisia ja heidän mielipiteitään, pikemminkin päinvastoin.
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 18:12:22kaikki mitä kaksikielisyyshörhöilyn mukana suuhun valunut on sen arvoista.
Kyllä on taas vaikeaa seurata ajatuksenkulkua.
Aldaronin ja Turkulaisen kommentit on sitä samaa mitä voi odottaa. Edelleenkin suomalaisten vallanpitäjien pitäisi tulkita lakia, ei sitä mitä joku RKP sanelee.
Aldaronille ja Turkulaiselle voi vain todeta, että tämä on reaalimaailmaa; Aina ei vastaukset ole kannustavia. Selkeästi enemistö täälläkin on ruotsinkieltä vastaan.
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset (ja esim työtehtävissä tapaamani joilta olen vain älynnyt asiaa kysyä) ovat poikkeuksetta olleet nk. pakkoruotsia vastaan. Kaikki. Määrä ei ole vähäinen..
Quote from: slange on 22.10.2009, 18:39:54
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset (ja esim työtehtävissä tapaamani joilta olen vain älynnyt asiaa kysyä) ovat poikkeuksetta olleet nk. pakkoruotsia vastaan. Kaikki. Määrä ei ole vähäinen..
Minun määrä on vähäinen, mutta kaikki nekin vähät ovat pakkoruotsia vastaan.
Quote from: slange on 22.10.2009, 18:39:54
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset (ja esim työtehtävissä tapaamani joilta olen vain älynnyt asiaa kysyä) ovat poikkeuksetta olleet nk. pakkoruotsia vastaan. Kaikki. Määrä ei ole vähäinen..
On muistettava että RKP:llä on kiintiöity hallituspaikka, joka ei perustu mihinkään. Se on jopa lainvastainen tilanne. Ainakin maallikon silmissä. Tästä johtuu monet oikeustajun vastaiset päätökset.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 18:08:05
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 18:00:08
QuoteOlivatpa päätökset millaisia hyvänsä, ne joille ruotsin kielen vähittäinen hävittäminen Suomesta on sydämen asia keksivät aina jotain valittamisen aihetta. Tämäkin keskustelu havainnollistaa tätä periaatetta erittäin selvästi.
Keksivät ? Justiinsa. Sinun kaltaisillesi ihmiselle suomenruotsalaisen röyhkeyden
aiheuttamat menot ja ongelmat ovat keksittyjä?
Jos jo lähtökohta on tuollainen, kyse ei enää ole, kuten Turkulaine kirjoittaa, varsinaisesti keskustelusta vaan pelkästään systemaattisesta kiukun purkamisesta ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan.
Keskustelulta (joka ansaitsisi keskustelun nimen) on lupa edellyttää vähän toisenlaisia lähtökohtia.
Ongelmana kielikeskustelussa on se, että "fennomaaneilla" on kaikki argumentit puolellaan, kun taas "svekomaanien" perustelut ovat monikultturistien horinoiden tasoa, itse asiassa usein täsmälleen samoja argumentteja ("ruotsin kieli on valtava rikkaus", "pakkoruotsin vastustaminen on suvaitsemattomuutta" jne.).
Minä ja muutkin yritimme tämän ketjun alkupäässä keskustella asiallisesti, mutta Aldaronista ja yhdestä tai kahdesta muusta suruttajasta ei ollut siihen. Aldaronin argumentit olivat joko loogisesti kestämättömiä kehäpäätelmiä ("korkeakoulutuksen epäsuhtainen ruotsinkielisyys on säilytettävä, koska ruotsinkieliset menestyvät suomenkielisiä keskimäärin paremmin elämässä"), faktisesti virheellisiä väittämiä ("Helsingin yliopistoon on vaikeampi päästä kuin suomenkielisiin maakuntayliopistoihin") tai sitten vain täysin järjettömiä näkemyksiä ("kuka tahansa voi helposti opetella ruotsin, joten ruotsalaiskiintiöt, ÅA ja Hanken eivät aseta suomenruotsalaisia valtaväestöä parempaan asemaan").
Myöhemminkin ketjussa olen muutamaan kertaan yrittänyt herättää järkevää keskustelua, mutta Aldaron, joka on postannut varmaankin 200 viestiä tähän ketjuun, näyttää mieluummin harrastavan loanheittoa muutaman muun kanssa. Kun tietää, miten fanaattisesti hän on osallistunut tähän lähinnä tyhjänpäiväiseen ketjuun, nuo yllä lainatut marttyyrinelkeet asettuvat naurettavaan valoon. Hän ei selvästikään edes halua keskustella vakavasti tästä aiheesta, koska suomenkielisten perusargumentit ovat yhdenvertaisuusperiaatteen, taloudellisen tehokkuuden ja terveen maalaisjärjen näkökulmasta kumoamattomia.
Olen jo moneen kertaan sanonut, että Homman ei kannata ottaa suomenruotsalaisia mitenkään huomioon. Heitä on olemattoman vähän ja he ovat pääasiassa monikultturismin puolella, toisin kuin suomenkielinen enemmistö. Rkp ja yleensä järjestäytynyt suomenruotsalaisuus muodostaa monikultturismin kovan ytimen Suomessa, joten sieltä suunnalta on turha odottaa mitään tukea.
Quote from: IDA on 22.10.2009, 18:16:52
RKP:n edustajien avautuminen tässä asiassa on provosoivan ristiriitainen RKP:n muun politiikan kanssa. Siitä nyt ei pääse yli eikä ympäri.
Olen ylempänä selittänyt hyvinkin yksityiskohtaisesti ne syyt jotka tuossa ovat taustalla. Pannaan vielä sitten kerraten:
1) Suuri enemmistö Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten koulujen oppilaista on kotoisin kaksikielisistä kodeista.
2) Suurimmassa osassa kaksikielisiä perheitä vanhemmat puhuvat keskenään suomea, koska ruotsinkieliset yleensä puhuvat paremmin suomea kuin suomenkieliset ruotsia. Toisin sanoen suomi on näissä perheissä dominantin kielen asemassa.
3) Valtaosa kaksikielisistä perheistä asuu kunnissa, joissa enemmistökielenä on suomi. Tämä vahvistaa suomen dominanssia kaksikielisten perheiden sisällä.
4) Suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista käy koulunsa ruotsiksi, koska sillä tavoin luodaan
vastapaino kohdissa 2 ja 3 mainituille faktoille. Käytännössä tämä ilmenee siten, että jos kaksikielinen lapsi käy koulunsa ruotsiksi, lopputuloksena on normaalisti se että hänen molemmat kielensä kehittyvät suunnilleen yhtä vahvoiksi. Tähän myötävaikuttaa omalta osaltaan se että ruotsinkielisissä kouluissa suomen opetus (joka alkaa ala-asteen kolmannelta) on eriytetty sen mukaan osaako oppilas suomea äidinkielenomaisesti (jossa tapauksessa opetuksen taso noudattaa suomenkielisen koulun äidinkielenopetuksen tasoa). Tuntimäärä on sama kummallakin ryhmällä. Niillä kaksikielisillä lapsilla jotka käyvät koulunsa suomeksi ruotsi jää käytännössä lähes aina selvästi heikommaksi kuin suomi, ja jos tarkoitus kerran on että kaksikielisten perheiden lapset olisivat myös funktionaalisesti niin kaksikielisiä kuin mahdollista, heidän on yleensä syytä käydä koulunsa ruotsiksi.
5) Oletetaan että tyypillinen Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen koulu (jossa ehkä keskimäärin noin 70% oppilaista on täysin kaksikielisiä ja loputkin osaavat suomea keskimäärin huomattavasti sujuvammin kuin keskimääräinen suomenkielisen koulun oppilas osaa ruotsia) yhdistetään saman kokoisen suomenkielisen koulun kanssa. Mikä on lähes varma seuraus? Vastaus: käytännössä kaikki keskustelut johon osallistuu kummankin koulun oppilaita käydään suomeksi. Huonoimmat seuraukset tällä olisi juuri kaksikielisille oppilaille, koska se vähentäisi oleellisesti heidän päivittäin puhumansa ruotsin määrää ja näin ollen sitä harjoitusta jota saadakseen heidät on sijoitettu ruotsinkieliseen kouluun.
Suurin osa keskusteluun osaa ottaneista ei ole tietoinen näistä konkreettisista taustatekijöistä, jotka ovat Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle tietenkin paljon tutumpia. Tämän takia osa kommenteista perustuu siihen että näitä asioita ei kerta kaikkiaan tiedetä.
Asia erikseen ovat ne jotka kyllä ovat tietoisia tuontyyppisten ratkaisujen todennäköisistä seurauksista ja jotka juuri siksi kannattavat niitä hyvinä välitavoitteina siinä kielellisessä assimilaatiopolitiikassa jonka he haluaisivat ruotsinkieliseen väestöön kohdistaa. Tämä kanta on tullut tässäkin ketjussa hyvin selvästi esille, useamman keskustelijan toimesta.
Tiivistän: syyt noihin RKP:n edustajien kannanottoihin ovat hyvinkin
konkreettisia. Taustalla mainitsemani tekijät. Itse, ottaen huomioon sen että olen tietoinen tuosta kaikesta, en ihmettele heidän kantaansa ollenkaan.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 19:05:01
Suurin osa keskusteluun osaa ottaneista ei ole tietoinen näistä konkreettisista taustatekijöistä, jotka ovat Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle tietenkin paljon tutumpia. Tämän takia osa kommenteista perustuu siihen että näitä asioita ei kerta kaikkiaan tiedetä.
Asian ydin onkin siinä, ettei tiedolla ole merkitystä. Me olemme suomalaisia ja pidämme toivonmukaan tulevaisuudessa laista kiini, emme RKP:n jutuista kiini.
Kuinka muuten ylipäätään kehtaat moista potaskaa jauhaa? Olemme suomalaisia, joillle suomenkieli on pääasia, ei ruotsinkielen ylläpitäminen.
Toisinsanoen Suomenruotsalaisten erityiskohtelu spesiaalikoulujen muodossa on uhattuna, ja nyt edustusjärjestöt itkevät verta.
QuoteMikä on lähes varma seuraus? Vastaus: käytännössä kaikki keskustelut johon osallistuu kummankin koulun oppilaita käydään suomeksi. Huonoimmat seuraukset tällä olisi juuri kaksikielisille oppilaille, koska se vähentäisi oleellisesti heidän päivittäin puhumansa ruotsin määrää ja näin ollen sitä harjoitusta jota saadakseen heidät on sijoitettu ruotsinkieliseen kouluun.
Se on voi voi. Jos suomenruotsalaiset haluavat erkaannuttaa itsensä ja lapsensa omiin piireihinsä, minä soisin että he itse maksavat koulunsa 100% rakennuksesta opettajien palkkaan. Minä en voi käsittää kuinka tämä järkeily oikeuttaa soomiroottalaisten erityiskohtelun omilla kouluillaan.
Ja onko täysin asiatonta ihmetellä, mikä tekee suomenruotsalaisista ryhmänä niin pirun tärkeän ettei heidän voi antaa vain kadota kunnialla?
Suloista. Jätkät meuhkaavat ensin ihan tosissaan siitä kuinka ruotsin kieltä ei saisi Suomessa olla ja kuinka kurjaa valloittajakansaa ja muutenkin ylimielisiä paskoja suomenruotsalaiset ovat. Suomi on yksikielinen maa, ja hurrit voivat painua Ruotsiin jos haluavat ruotsia puhua. Sen jälkeen todistellaankin kuorossa kuinka ruotsinkielisetkin ovat pakkoruotsia vastaan ja ihan selkeästi siis meidän puolellamme tässäkin kysymyksessä.
Yrittäkää nyt edes pitää se pakkoruotsi ja hurriviha erossa toisistaan, vaikka se vaikeaa onkin. Minä vastustan pakkoruotsia ja olen erittäin kielteinen RKP:tä kohtaan, mutta koska en ole ajamassa svedupettereitä mereen on minua toistuvasti nimitelty pakkoruotsittajaksi. Älkää puolustelko sinänsä kelvollisin pakkoruotsiargumentein hurrivihaanne. Jos nimittäin haluatte hävittää suomenruotsalaiset kansanosana maastamme, ette ole silloin pakkoruotsia vastaan vaan suomenruotsalaisten olemassaoloa vastaan.
Ja Teppis, en usko että forumilla suurin osa on "ruotsinkieltä vastaan", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Quote from: Teppis on 22.10.2009, 19:09:44
Asian ydin onkin siinä, ettei tiedolla ole merkitystä. Me olemme suomalaisia ja pidämme toivonmukaan tulevaisuudessa laista kiini, emme RKP:n jutuista kiini.
Kuinka muuten ylipäätään kehtaat moista potaskaa jauhaa? Olemme suomalaisia, joillle suomenkieli on pääasia, ei ruotsinkielen ylläpitäminen.
Älä viitsi. Sinulle ruotsinkielisten kyykyttäminen on pääasia. Ellei olisi, et raivoaisi tässä ketjussa suomenruotsalaisten omista asioista. Jos ruotsinkieliset haluavat omissa kouluissaan ylläpitää omaa kieltään, ei siihen ole meillä suomenkielisillä mitään tarvetta puuttua. Minä ainakin kykenen ylläpitämään omaa äidinkieltäni siitä huolimatta, että he ylläpitävät omaansa.
En ymmärrä mikä Aldaronin viestissä oli muka potaskaa. Noin se asia on.
Quote from: TH on 22.10.2009, 19:03:47
Ongelmana kielikeskustelussa on se, että "fennomaaneilla" on kaikki argumentit puolellaan, kun taas "svekomaanien" perustelut ovat monikultturistien horinoiden tasoa, itse asiassa usein täsmälleen samoja argumentteja ("ruotsin kieli on valtava rikkaus", "pakkoruotsin vastustaminen on suvaitsemattomuutta" jne.).
Olen täysin samaa mieltä. Olen itsekin huomannut tiettyä yhtäläisyyttä pakkoruotsittajien ja mokuttajien välillä.
Keskustelu on kovin köyhää, kun vastapuolet ovat niin kovin kaukana näkemyksien suhteen toisistaan. Ei kauniit sanat mitään auta. Ruotsinkieli valinnaiseksi kieleksi muiden kielien rinnalle. Suomi on yksikielinen valtio.
QuoteSuloista. Jätkät meuhkaavat ensin ihan tosissaan siitä kuinka ruotsin kieltä ei saisi Suomessa olla ja kuinka kurjaa valloittajakansaa ja muutenkin ylimielisiä paskoja suomenruotsalaiset ovat. Suomi on yksikielinen maa, ja hurrit voivat painua Ruotsiin jos haluavat ruotsia puhua. Sen jälkeen todistellaankin kuorossa kuinka ruotsinkielisetkin ovat pakkoruotsia vastaan ja ihan selkeästi siis meidän puolellamme tässäkin kysymyksessä.
En tiedä tuosta "olla suomessa" osasta, valloittajakansasta jne. Suomenruotsalaiset eivät varmasti ole kaikki Aldaroneja, mutta suomenruotsalaisten erityiskohtelua ajavat järjestöt ovat suurin osa ylimielisiä. Eikö?
Suomi on käytännössä yksikielinen maa, sanovat tietyt tahot itku kurkussa mitä haluavat. Ruotsiin voi toki mennä jos se ruotsin kieli on niin tärkeää. Mikään pakko ei tietenkään ole. Kuorossa todisteluksi en sanoisi paria kommenttia. Kaikki suomenruotsalaiset eivät vain välitä koko asiasta, ja on niitäkin jotka ovat k.o järjestöjen häröilyä vastaan. Onko täysin mahdotonta että tälläkin foorumilla ihmiset tuntevat pari tapausta?
QuoteYrittäkää nyt edes pitää se pakkoruotsi ja hurriviha erossa toisistaan, vaikka se vaikeaa onkin. Minä vastustan pakkoruotsia ja olen erittäin kielteinen RKP:tä kohtaan, mutta koska en ole ajamassa svedupettereitä mereen on minua toistuvasti nimitelty pakkoruotsittajaksi. Älkää puolustelko sinänsä kelvollisin pakkoruotsiargumentein hurrivihaanne. Jos nimittäin haluatte hävittää suomenruotsalaiset kansanosana maastamme, ette ole silloin pakkoruotsia vastaan vaan suomenruotsalaisten olemassaoloa vastaan.
Pakkoruotsia, edustusjärjestöjä ja ns.hurrivihaa ollaan yritetty pitää erillään, mutta eräillä täällä on orantappurakruunu puristanut niin kovaa marttyyrikalloa ettei se ole onnistunut. Kiva muuten että vastustat. Sitten sanotkin seuraavaksi että:
QuoteÄlkää puolustelko sinänsä kelvollisin pakkoruotsiargumentein hurrivihaanne
.. kuulostaa vähän RASISTIRASISTIRASISTI puheelta. Pahoittelut jos ymmärsin väärin. Itse olen yrittänyt täysin turhaan sanoa, että minulle on aivan sama onko henkilö suomenruotsalainen vai ei. Minua kiinostaa onko k.o henkilö samoilla linjoilla suomenruotsalaisten edustusklaanien kanssa vai tervejärkinen ihminen.
Quote
Ja Teppis, en usko että forumilla suurin osa on "ruotsinkieltä vastaan", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Asiastahan voisi yrittää pistää pollin pystyyn, mutta on sellainen kutina että modet ampuvat pollin alas.
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 19:15:37Se on voi voi. Jos suomenruotsalaiset haluavat erkaannuttaa itsensä ja lapsensa omiin piireihinsä, minä soisin että he itse maksavat koulunsa 100% rakennuksesta opettajien palkkaan. Minä en voi käsittää kuinka tämä järkeily oikeuttaa soomiroottalaisten erityiskohtelun omilla kouluillaan.
Etkö todella ymmärrä, vaikka asiasta on muistutettu jo aiemminkin, että suomenruotsalaiset maksavat veroa? He maksavat omista kouluistaan siinä missä muutkin. Pitäisikö heidän maksaa osuutensa suomenkielisistä kouluista ja sen lisäksi vielä omansa, vai mitä oikein yrität sanoa?
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 19:15:37Ja onko täysin asiatonta ihmetellä, mikä tekee suomenruotsalaisista ryhmänä niin pirun tärkeän ettei heidän voi antaa vain kadota kunnialla?
Jos et halua oman kielesi ja identiteettisi häviävän, niin luulisin sinun ymmärtävän muidenkin halua säilyttää omansa. Vaihtoehtoisesti voit olla sitä mieltä että vahvempi saa tuhota heikomman, mutta silloin ei kannattaisi itse vedota oikeudenmukaisuuteen lainkaan.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:15:46
Ja Teppis, en usko että forumilla suurin osa on "ruotsinkieltä vastaan", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Jos ei niin, miksi alkaa edes suojeluvimman voimin puolustamaan? Kyllähän se on ihan selvää, että suurin osa vastustaa kaksikileisyyttä Suomessa. Vai oletko niin tampio, ettet huomaa?
Quote from: Jouko on 22.10.2009, 18:56:22
Quote from: slange on 22.10.2009, 18:39:54
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset (ja esim työtehtävissä tapaamani joilta olen vain älynnyt asiaa kysyä) ovat poikkeuksetta olleet nk. pakkoruotsia vastaan. Kaikki. Määrä ei ole vähäinen..
On muistettava että RKP:llä on kiintiöity hallituspaikka, joka ei perustu mihinkään. Se on jopa lainvastainen tilanne. Ainakin maallikon silmissä. Tästä johtuu monet oikeustajun vastaiset päätökset.
Nimenomaan, vahva mutu-tuntumani onkin, perustuen lukuisiin viime vaalien alla käytyihin keskusteluihin, ettei RKP nauti suomenruotsalaisten enemmistön luottamusta, nuorempi polvi kielestä riippumatta on punaviherkaihin vaivaamaa.. ja vanhempi polvi pitää heitä liian taantumuksellisina..
Tämä muistaakseni oli RKP:ssäkin havaittu jokin aika sitten, lehtiartikkelita linkkeineen en nyt löytänyt..
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:30:47Jos et halua oman kielesi ja identiteettisi häviävän, niin luulisin sinun ymmärtävän muidenkin halua säilyttää omansa. Vaihtoehtoisesti voit olla sitä mieltä että vahvempi saa tuhota heikomman, mutta silloin ei kannattaisi itse vedota oikeudenmukaisuuteen lainkaan.
Oletko sitten samaa mieltä islamin suhteen - että senkin säilymistä pitäisi tukea? Tai arabian kielen suhteen?
Suomi on Suomen kansan alkuperäinen kieli. En ymmärrä, miksi mitään muita kieliä tulisi tukea. Mielestäni on historiallinen tragedia, että ruotsin kieli tuli aikanaan Suomeen.
Jos on todella niin, että valtava enemmistö pk-seudun "suomenruotsalaisista" on kaksikielisistä perheistä, joissa suomea puhutaan enemmän, tämä meuhkaaminen koulujen yhdistämisestä asettuu entistä kummallisempaan valoon. Se, että kaksikieliset perheet panevat lapsensa ruotsinkieliseen kouluputkeen, johtuu siitä, että lapsille on tästä järjestelystä etua suhteessa suomenkielisiä kouluja käyviin. Toisin sanoen kaksikieliset valitsevat lapsilleen suomenruotsalaisen identiteetin siksi, että julkisvalta satsaa suhteessa enemmän resursseja ruotsinkielisiin kuin suomenkielisiin. Suomenruotsalainen identiteetti ei aina ole ollut näin houkutteleva, koska käsittääkseni ainakin 1900-luvun alkupuolella tapahtui pk-seudulla laajaa siirtymistä ruotsista suomeen (ehkäpä siksi, että työelämässä suomi oli välttämätön).
En näe mitään järkevää syytä siihen, miksi tulisi ylläpitää hintavaa rinnakkaisyhteiskuntaa näitä pääosin suomenkielisiä wannabe-suru-perheitä varten. Tällaisten perheiden tulisi yleisesti ottaen sulautua suomenkieliseen enemmistöön, minkä ne tekisivätkin ilman veronmaksajavetoista ruotsalaistamista.
Quote from: Teppis on 22.10.2009, 19:31:00
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:15:46
Ja Teppis, en usko että forumilla suurin osa on "ruotsinkieltä vastaan", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Jos ei niin, miksi alkaa edes suojeluvimman voimin puolustamaan? Kyllähän se on ihan selvää, että suurin osa vastustaa kaksikileisyyttä Suomessa. Vai oletko niin tampio, ettet huomaa?
Oletko niin tampio, ettet huomaa ensin puhuneesi ruotsinkielestä (sic) ja nyt kaksikielisyydestä? Ihmettelin mitä se "ruotsinkielen vastustaminen" oikein on, mutta nythän sain vastauksen. Nyt pitää enää selvittää mitä on tällä kertaa kaksikielisyys ja sen vastustaminen. Jos pakkoruotsi ja "virkamiesruotsi" on poistettu mutta ruotsinkielinen väestö on vielä kuoppaamatta, niin onko silloin kaksikielisyyttä vastustettu riittävän tarmokkaasti?
Quote
Etkö todella ymmärrä, vaikka asiasta on muistutettu jo aiemminkin, että suomenruotsalaiset maksavat veroa? He maksavat omista kouluistaan siinä missä muutkin. Pitäisikö heidän maksaa osuutensa suomenkielisistä kouluista ja sen lisäksi vielä omansa, vai mitä oikein yrität sanoa?
Kaikki suomessa maksavat veroa. Tämä ei ole mikään perustelu antaa kenellekkään omaa spessukoulua. Oletan että olet samaa mieltä. Miksi sinusta on oikein, että pienen vähemmistön veronmaksajat saavat erityiskohtelua josta maksavat kaikki veronmaksajat?
Kyllä minusta he saavat luvan maksaa omista spesiaalikouluistaa itse, ja olla rasittamatta koko yhteiskuntaa.
Pyydän älä sorru "Suomenruotsalaiset maksavat enemmän" horinaan.
QuoteJos et halua oman kielesi ja identiteettisi häviävän, niin luulisin sinun ymmärtävän muidenkin halua säilyttää omansa. Vaihtoehtoisesti voit olla sitä mieltä että vahvempi saa tuhota heikomman, mutta silloin ei kannattaisi itse vedota oikeudenmukaisuuteen lainkaan.
Jos suomenruotsalaisten identiteetti ja kieli on kiinni suomalaisessa yhteiskunnassa jatkuvasta epätasa-arvosta, panettelusta ja järjettömistä kielikiintiöistä, niin minun puolestani koko identiteetti ja kieli saa tuhoutua.
Sanotaan näin että minusta suomenruotsalaiset saavat hieroa omia muniansa niin paljon kuin lystää. Jos se ei riitä kulttuurin ylläpitoon niin tuhoutukoon. Jos sinusta on ok pitää hengityskoneessa katoavaa osaa kansaa koko maan piikkiin, niin minkäs minä sille mahdan. Itse olen sanonut tässä ketjussa aiemmin etteivät suomenruotsalaiset todennäköisesti mihinkään katoa, vaikka he kielillisen erikoisasemansa menettävätkin.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:37:58
Oletko niin tampio, ettet huomaa ensin puhuneesi ruotsinkielestä (sic) ja nyt kaksikielisyydestä? Ihmettelin mitä se "ruotsinkielen vastustaminen" oikein on, mutta nythän sain vastauksen. Nyt pitää enää selvittää mitä on tällä kertaa kaksikielisyys ja sen vastustaminen. Jos pakkoruotsi ja "virkamiesruotsi" on poistettu mutta ruotsinkielinen väestö on vielä kuoppaamatta, niin onko silloin kaksikielisyyttä vastustettu riittävän tarmokkaasti?
Ruotsinkielisyys Suomessa on sama, kuin kaksikielisyys. Ainakin eräiden mielestä. Saman voisi heittää suomenvenäläisistäkin, muttei meillä silti (vaikka suomen venäläisyys on suurempi asia, kuin suomenruotsalaisuus) ole pakollista venäjää.
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.10.2009, 19:36:45Oletko sitten samaa mieltä islamin suhteen - että senkin säilymistä pitäisi tukea? Tai arabian kielen suhteen?
Nuo eivät mielestäni liity tähän. Henkilökohtaisesti minulle on yhdentekevää mitä arabian kielelle kuuluu. Soisin, ettei sen kielen puhujia tulisi tänne paljoa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.10.2009, 19:36:45Suomi on Suomen kansan alkuperäinen kieli. En ymmärrä, miksi mitään muita kieliä tulisi tukea. Mielestäni on historiallinen tragedia, että ruotsin kieli tuli aikanaan Suomeen.
Kiitos rehellisyydestäsi. Ymmärrän pointtisi. Minusta tapahtunut ei ole tragedia. Koska kuitenkin tavalla tai toisella itsensä suomalaisiksi kokevia ruotsinkielisiä on ollut jo kauan, niin mielestäni se on jo riittävä syy olla ajamatta yksikielisyyttä itsetarkoituksellisesti.
Noin muuten, germaanista väestöä on täällä ollut todella pitkään, jo kauan ennen Ruotsin kuninkaan valtaa. Olemme itsekin balttien, germaanien ja suomensukuisten jälkeläisiä ja näistä elementeistä sekoittunutta kansaa.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:30:47
Jos et halua oman kielesi ja identiteettisi häviävän, niin luulisin sinun ymmärtävän muidenkin halua säilyttää omansa. Vaihtoehtoisesti voit olla sitä mieltä että vahvempi saa tuhota heikomman, mutta silloin ei kannattaisi itse vedota oikeudenmukaisuuteen lainkaan.
No mihin se suomenruotsalainen identiteetti oikein häviäisi, mikäli pakkoruotsi poistettaisiin ja Suomesta tehtäisiin virallisesti yksikielinen valtio?
Miten suomenruotsalainen identiteetti muuten eroaa suomalaisesta tai ruotsalaisesta?
Koetko, että pakottamalla
kaikki suomalaiset opiskelemaan ruotsia, he edesauttavat teidän suomenruotsalaisten identiteetin säilymistä?
Pitääkö mielestäsi kaikkien Suomen viranhaltioiden osata ruotsia, jotta se ummikko-ruotsinkielisten joukkio, jota ei suomenkieli kiinnosta pätkän vertaa (n.1%), voisi tuntea oman identiteettinsä turvatuksi?
Tuli noista identiteetti ja kieliasioista itsellekkin nyt mieleen, miten paljon tämä suomenruotsalaisuuden pyhitys muistuttaa mokuilua. :P
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 19:41:32
Kaikki suomessa maksavat veroa. Tämä ei ole mikään perustelu antaa kenellekkään omaa spessukoulua. Oletan että olet samaa mieltä. Miksi sinusta on oikein, että pienen vähemmistön veronmaksajat saavat erityiskohtelua josta maksavat kaikki veronmaksajat?
Minäkin olen saanut käydä "spessukoulua". Spesiaalia siinä koulussa oli että opetus annettiin kokonaan suomen kielellä.
En tiedä miten sinulle selvittäisin sen, että ruotsinkieliset maksavat koulustaan veroina ja käyvät kouluaan. Suomenkieliset maksavat koulustaan veroina ja käyvät kouluaan. Jos epäilet ruotsinkielisten olevan vapaamatkustajia, sinun pitää selittää yksityiskohtaisesti miten suomenkieliset päätyvät ruotsinkielisen koulutuksen matksajiksi.
Quote from: Totuusko? on 22.10.2009, 19:49:00
Koetko, että pakottamalla kaikki suomalaiset opiskelemaan ruotsia, he edesauttavat teidän suomenruotsalaisten identiteetin säilymistä?
En, enkä ole niin väittänytkään. Pysy asiassa äläkä yritä sumuttaa vaihtamalla aihetta.
Quote from: Totuusko? on 22.10.2009, 19:49:00Pitääkö mielestäsi kaikkien Suomen viranhaltioiden osata ruotsia, jotta se ummikko-ruotsinkielisten joukkio, jota ei suomenkieli kiinnosta pätkän vertaa (n.1%), voisi tuntea oman identiteettinsä turvatuksi?
Ei, enkä ole niin väittänytkään. Pysy asiassa äläkä yritä sumuttaa vaihtamalla aihetta.
QuoteMinäkin olen saanut käydä "spessukoulua". Spesiaalia siinä koulussa oli että opetus annettiin kokonaan suomen kielellä.
Aha. Sinusta siis suomessa, jossa valtaosa väestöstä on suomenkielisiä, koulu jossa käytetään suomenkieltä on jotenkin spesiaalia? Anteeksi mutta WTF?
QuoteEn tiedä miten sinulle selvittäisin sen, että ruotsinkieliset maksavat koulustaan veroina ja käyvät kouluaan. Suomenkieliset maksavat koulustaan veroina ja käyvät kouluaan. Jos epäilet ruotsinkielisten olevan vapaamatkustajia, sinun pitää selittää yksityiskohtaisesti miten suomenkieliset päätyvät ruotsinkielisen koulutuksen matksajiksi.
Eivät maksa. Suomenruotsalaiset ovat piene osa väestö, jolle on kuitenkin perustettu pitkin suomea omia koulujaan puhtaasti kielisyistä. He eivät maksa mitään lisämaksua näiden koulujen ylläpidosta omille "tärkeämmille" lapsilleen ja pitävät täysin luonnollisena sitä että koko suomi kaataa verovaroistaan tämän tietyn eritysryhmän koulujen ylläpitoon. Tietenkin voidaan perustaa samanlaisia kouluja verovaroin saamelaisille, venäläisille, somaleille jne. Hekin maksavat veroja. Onko tällainen sinusta siis ok?
Suomi on täynnä muutamien prosenttien ryhmiä, joille pitäisi olla sitä ja tätä. Se että k.o ryhmän jäsenet maksavat veroja ei ole mikään peruste sille, että heidän on saatava haluamansa yhteiskunnan kustannuksella.
EDIT: Quote palkit unohtuivat, lisäys
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:59:17
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 19:41:32
Kaikki suomessa maksavat veroa. Tämä ei ole mikään perustelu antaa kenellekkään omaa spessukoulua. Oletan että olet samaa mieltä. Miksi sinusta on oikein, että pienen vähemmistön veronmaksajat saavat erityiskohtelua josta maksavat kaikki veronmaksajat?
Minäkin olen saanut käydä "spessukoulua". Spesiaalia siinä koulussa oli että opetus annettiin kokonaan suomen kielellä.
En tiedä miten sinulle selvittäisin sen, että ruotsinkieliset maksavat koulustaan veroina ja käyvät kouluaan. Suomenkieliset maksavat koulustaan veroina ja käyvät kouluaan. Jos epäilet ruotsinkielisten olevan vapaamatkustajia, sinun pitää selittää yksityiskohtaisesti miten suomenkieliset päätyvät ruotsinkielisen koulutuksen matksajiksi.
Kahden rinnakkaisen koulujärjestelmän ylläpitäminen maksaa maltaita kunnalle. Siksi Espoo haluaisi yhdistää kouluja. Tämä rinnakkaisyhteiskunta, jota pidetään yllä suomea yhtä hyvin ellei paremmin kuin ruotsia puhuville, tulee Suomelle kalliiksi.
Quote from: TH on 22.10.2009, 19:03:47
Ongelmana kielikeskustelussa on se, että "fennomaaneilla" on kaikki argumentit puolellaan, kun taas "svekomaanien" perustelut ovat monikultturistien horinoiden tasoa, itse asiassa usein täsmälleen samoja argumentteja ("ruotsin kieli on valtava rikkaus", "pakkoruotsin vastustaminen on suvaitsemattomuutta" jne.).
Juuri näin on asia. Ja
surullista kyllä tämä argumenttien puute sitten on johtanut ad hominemiin yms. epäasiallisuuksiin. Ymmärrän kyllä turhautumisen, mutta silti...
Kyllä kaikkien pitäisi osata suomea, se kun on Suomen oma kieli. Ruotsinkieliset ovat tosin saavuttaneet semmoisen aseman, että vaikea muuttaa Suomea todella yksikieliseksi virallisella puolella. Vähemmistökieliä ei toki pidä kieltää millään tapaa(selvä asia). Ruotsinkieliset koulut pitäisi yksityistää tai rahoittaa kunnan/kaupungin varoista vaikkapa suhteessa kielivähemmistön veronmaksajiin. Virastoista jne voi ruotsinkielen tiputtaa ihan suosiolla pois, tulkkipalveluja niitä tarvitseville.
Yrityksethän voivat edelleen palkata työntekijänsä ilmeisen mielivaltaisesti, siinä suhteessa kysyntä ohjaa kielimarkkinoita.
Pakkoruotsi pois peruskouluista. Pakkosuomi myös pois kouluista. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin asiassa.
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 20:08:01
Aha. Sinusta siis suomessa, jossa valtaosa väestöstä on suomenkielisiä, koulu jossa käytetään suomenkieltä on jotenkin spesiaalia? Anteeksi mutta WTF?
Yritin hienovaraisesti sanoa, etteivät ruotsinkieliset koulut ole sen erikoisempia kuin suomenkielisetkään. Jos sillä riita poikki saadaan, niin voitaisiinhan koulutusvarat ohjata erikseen siten, että suomenruotsalaiset maksavat koulutusveronsa omaan kassaan ja käyttävät rahansa miten parhaaksi näkevät. Silloin ei ainakaan voi väittää että he kuppaavat suomenkielistä väestöä. Käytännössä tämä olisi vaikeaa järjestää mutta periaatteessa uskon että he voisivat ylläpitää koulujärjestelmää omin varoin.
Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 20:29:35
Yritin hienovaraisesti sanoa, etteivät ruotsinkieliset koulut ole sen erikoisempia kuin suomenkielisetkään. Jos sillä riita poikki saadaan, niin voitaisiinhan koulutusvarat ohjata erikseen siten, että suomenruotsalaiset maksavat koulutusveronsa omaan kassaan ja käyttävät rahansa miten parhaaksi näkevät. Silloin ei ainakaan voi väittää että he kuppaavat suomenkielistä väestöä. Käytännössä tämä olisi vaikeaa järjestää mutta periaatteessa uskon että he voisivat ylläpitää koulujärjestelmää omin varoin.
Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Suomi on suolalaisten kieli PISTE. Onko muita perusteluja?
QuoteYritin hienovaraisesti sanoa, etteivät ruotsinkieliset koulut ole sen erikoisempia kuin suomenkielisetkään.
Eivät varmaan sisällöltään olekkaan (tällä tarkoitan opetusta, niiden sisältöä)
kieltä lukuunottamatta. Mutta kuten sanoin k.o koulut nauttivat tällä hetkellä asiatonta erityiskohtelua, joka tekee niistä minusta "spesiaaleja".
Quote
Silloin ei ainakaan voi väittää että he kuppaavat suomenkielistä väestöä. Käytännössä tämä olisi vaikeaa järjestää mutta periaatteessa uskon että he voisivat ylläpitää koulujärjestelmää omin varoin.
Jos suomenruotsalaiset väkisin haluavat jatkossakin olla se ihqu erityisryhmä, niin minun puolestani koko roskan voisi yksityistää eli artisti maksaa. Tosin en näe miksi ihmeessä suomenruotsalaiset haluavat erottua muusta väestöstä..
Hehän ovat iiihan niinkuin muutkin suomalaisetQuoteMitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Nyt ollaan derailaamassa, mutta olen periaatteessa samaa mieltä. Jos raportteihin mamukouluista ja menosta tunneilla on totta... voisi olla pikkurikastajien tulevaisuus melko huteralla pohjalla. Jälkimmäiseen; en lakkaa ihmettelemästä juuri tuota miksi suomenruotsalaiset edustusjärjestöineen tuntevat niin kovaa hinkua olla tärkeitä ja erinomaisia. Eivätkö he nimenomaan halua olla suomalaisia?
Anteeksi mutta se mitä täältäkin on pariin otteeseen lukenut niin eivät, sillä suomalaiset ovat juoppoa, huonosti koulutettua ja kielitaidotonta roskaväkeä, jotka eivät ymmärrä hyvän (ruotsinkielen) päälle.
EDIT: Muutin tekstiä vastaamaan sitä mitä ajattelin.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 20:29:35
Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Siinä vaiheessa, kun Ahmudista kavereineen tulee Suomen täysiverisiä kansalaisia, on heillä ihan samanmoinen oikeus omiin äidinkielisiin kouluihinsa(periaatteen tasolla), kuin ruotsinkielisilläkin. Tämä pätee siis myös venäjän-, saamen- kuin myös esim vironkielisiin Suomessa asuviin kansalaisuuden saaneisiin ihmisiin. Missä kulkee raja monikielisyyden suhteen? Kuinka laajasti monikielisyys vaikuttaa vaatimuksiin muiden, kuin esim venäjänkielen taitajiin?
QuoteSiinä vaiheessa, kun Ahmudista kavereineen tulee Suomen täysiverisiä kansalaisia, on heillä ihan samanmoinen oikeus omiin äidinkielisiin kouluihinsa(periaatteen tasolla), kuin ruotsinkielisilläkin. Tämä pätee siis myös venäjän-, saamen- kuin myös esim vironkielisiin Suomessa asuviin kansalaisuuden saaneisiin ihmisiin. Missä kulkee raja monikielisyyden suhteen? Kuinka laajasti monikielisyys vaikuttaa vaatimuksiin muiden, kuin esim venäjänkielen taitajiin?
Suomenruotsalaisten edustushörhöt eivät nakkaa p skaakaan suomalaisesta yhteiskunnasta, vaikka he sitten itse uppoaisivat kielisekoiluidensa seurauksena
muun suomen mukana. Katsotaan miten pitkään kestää, ennenkuin rahat jotka ennen jaettiin ruotsinkieliseen hassutteluun, jaetaankin kahden tai kolmen kielivähemmistön edunvalvontaan. Voi olla että loppuvat hillot kesken.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:48:23
Noin muuten, germaanista väestöä on täällä ollut todella pitkään, jo kauan ennen Ruotsin kuninkaan valtaa. Olemme itsekin balttien, germaanien ja suomensukuisten jälkeläisiä ja näistä elementeistä sekoittunutta kansaa.
Samoin nykyisessä Ruotsissa on ollut suomenkielistä väestöä, jopa kauan ennen ruotsalaisia. Svealaiset ovat tosin osanneet etnisen puhdistuksen "jalon" taidon, ja siksipä Ruotissa ei paapota ikiaikaista kielivähemmistöä samalla tavalla kuin lätäkön itäpuolella.
Quote from: Teppis on 22.10.2009, 20:37:41
Suomi on suolalaisten kieli PISTE. Onko muita perusteluja?
Se että kirjoitetaan suomen olevan "suolalaisten" kieli ja sitten pannaan capslockit päälle ja kirjoitetaan oikein isoilla kirjaimilla "piste" ei luonnollisestikaan ole
perustelu yhtään millekään.
Se ei olisi sitä, vaikka olisi kirjoitettu "suomalaisten", sillä suomalaisissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä.
Vihje: Lue Perustuslain 17§. Suomella on
kaksi, täsmälleen kaksi kansalliskieltä.
Perustuslain voi kirjoittaa uusiksi se joka luulee siihen kykenevänsä, ja mikä tärkeintä saavansa vaadittavat
kaksi kolmasosaa eduskunnasta kannalleen.
Kaksikielisyyden kannattajilla on perustuslaki puolellaan, ja se ei ole mikään vähäinen suoja.
QuoteSe että kirjoitetaan suomen olevan "suolalaisten" kieli ja sitten pannaan capslockit päälle ja kirjoitetaan oikein isoilla kirjaimilla "piste" ei luonnollisestikaan ole perustelu yhtään millekään.
En tiedä oliko suolaisissa jokin inside heitto, tai onko isot kirjaimet itkun aihe. Tiedän kuitenkin että hommassa kielipoliisina (ei sellaisena kielipoliisina) toimiminen on sääntöjen vastaista, joten anna olla.
QuoteSe ei olisi sitä, vaikka olisi kirjoitettu "suomalaisten", sillä suomalaisissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä.
Ja lisää tuubaa. Niin on muuten englanninkielisiä, saksankielisiä, venäjänkielisiä tiibataaba.
QuoteVihje: Lue Perustuslain 17§. Suomella on kaksi, täsmälleen kaksi kansalliskieltä.
Perustuslain voi kirjoittaa uusiksi se joka luulee siihen kykenevänsä, ja mikä tärkeintä saavansa vaadittavat kaksi kolmasosaa eduskunnasta kannalleen.
Kaksikielisyyden kannattajilla on perustuslaki puolellaan, ja se ei ole mikään vähäinen suoja.
On selviö, että sinulle epäoikeudenmukaisuudet voidaan kuitata sanomalla tuo sama mantra joka paikkaan. Olet vissiin altsu väärällä foorumilla, sillä esim. Muutos2011 ajaa nimenomaan kansan tahtoa. Tahtoa joka ajaa ruotsinkielen aseman kaatamista. Perustuslaki ei muuten ole olemassa suomenruotsalaisten etujen vuoksi. Siellä sanotaan pari asiaa myös tasa-arvoon liittyen, jota suomenruotsalaisten erityisedut räikeästi rikkovat. Olisikoha aihetta tosiaan selata perustuslakia uudestaan läpi? Tällä kertaa niin etteivät suomenruotsalaiset osta sinne moisia roskaehtoja.
Annoit muuten aivan oikean kuvan sanomalla suoja. Suoja on monella muullakin tässä maassa. Mieleen tulee eräät rikastavat osat väestöä, jotka nauttivat paremmasta asemasta.
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:15:46
Suloista. Jätkät meuhkaavat ensin ihan tosissaan siitä kuinka ruotsin kieltä ei saisi Suomessa olla ja kuinka kurjaa valloittajakansaa ja muutenkin ylimielisiä paskoja suomenruotsalaiset ovat. Suomi on yksikielinen maa, ja hurrit voivat painua Ruotsiin jos haluavat ruotsia puhua. Sen jälkeen todistellaankin kuorossa kuinka ruotsinkielisetkin ovat pakkoruotsia vastaan ja ihan selkeästi siis meidän puolellamme tässäkin kysymyksessä.
Yrittäkää nyt edes pitää se pakkoruotsi ja hurriviha erossa toisistaan, vaikka se vaikeaa onkin. Minä vastustan pakkoruotsia ja olen erittäin kielteinen RKP:tä kohtaan, mutta koska en ole ajamassa svedupettereitä mereen on minua toistuvasti nimitelty pakkoruotsittajaksi. Älkää puolustelko sinänsä kelvollisin pakkoruotsiargumentein hurrivihaanne. Jos nimittäin haluatte hävittää suomenruotsalaiset kansanosana maastamme, ette ole silloin pakkoruotsia vastaan vaan suomenruotsalaisten olemassaoloa vastaan.
Ja Teppis, en usko että forumilla suurin osa on "ruotsinkieltä vastaan", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Täytyy myöntää, että keskustelua ruotsinsuomalaisten oikeuksista ja yleensäottaen tilanteesta olisi helpompi käydä, mikäli nykyistä pakkoruotsia ei olisi (sisältäen kielivaatimukset virkoihin). Mikäli tuota tilannetta saataisiin parannettua, järkevöityisi keskustelukin pääosin aiheesta (pahimpia möyhöjä lukuunottamatta).
Quote from: TH on 22.10.2009, 19:37:51
Jos on todella niin, että valtava enemmistö pk-seudun "suomenruotsalaisista" on kaksikielisistä perheistä, joissa suomea puhutaan enemmän, tämä meuhkaaminen koulujen yhdistämisestä asettuu entistä kummallisempaan valoon. Se, että kaksikieliset perheet panevat lapsensa ruotsinkieliseen kouluputkeen, johtuu siitä, että lapsille on tästä järjestelystä etua suhteessa suomenkielisiä kouluja käyviin. Toisin sanoen kaksikieliset valitsevat lapsilleen suomenruotsalaisen identiteetin siksi, että julkisvalta satsaa suhteessa enemmän resursseja ruotsinkielisiin kuin suomenkielisiin.
Terävä huomio. Tämänsuuntaista olen itsekin havainnut. Suomenruotsalaisena on myös jonkin verran helpompi hakea tiettyihin opinahjoihin. Joskus jopa naurettavan helppo, kiintiöt nääs.
Quote from: N on 22.10.2009, 21:05:00
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 19:15:46
Suloista. Jätkät meuhkaavat ensin ihan tosissaan siitä kuinka ruotsin kieltä ei saisi Suomessa olla ja kuinka kurjaa valloittajakansaa ja muutenkin ylimielisiä paskoja suomenruotsalaiset ovat. Suomi on yksikielinen maa, ja hurrit voivat painua Ruotsiin jos haluavat ruotsia puhua. Sen jälkeen todistellaankin kuorossa kuinka ruotsinkielisetkin ovat pakkoruotsia vastaan ja ihan selkeästi siis meidän puolellamme tässäkin kysymyksessä.
Yrittäkää nyt edes pitää se pakkoruotsi ja hurriviha erossa toisistaan, vaikka se vaikeaa onkin. Minä vastustan pakkoruotsia ja olen erittäin kielteinen RKP:tä kohtaan, mutta koska en ole ajamassa svedupettereitä mereen on minua toistuvasti nimitelty pakkoruotsittajaksi. Älkää puolustelko sinänsä kelvollisin pakkoruotsiargumentein hurrivihaanne. Jos nimittäin haluatte hävittää suomenruotsalaiset kansanosana maastamme, ette ole silloin pakkoruotsia vastaan vaan suomenruotsalaisten olemassaoloa vastaan.
Ja Teppis, en usko että forumilla suurin osa on "ruotsinkieltä vastaan", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Täytyy myöntää, että keskustelua ruotsinsuomalaisten oikeuksista ja yleensäottaen tilanteesta olisi helpompi käydä, mikäli nykyistä pakkoruotsia ei olisi (sisältäen kielivaatimukset virkoihin). Mikäli tuota tilannetta saataisiin parannettua, järkevöityisi keskustelukin pääosin aiheesta (pahimpia möyhöjä lukuunottamatta).
Ihan noin optimistinen en jaksa olla, sillä aika moni tuosta porukasta vastustaa myös yhteiskunnan ylläpitämien ruotsinkielisten koulujen olemassaoloa.
Sinänsä ihan hyvä että tulevat avoimesti esille. On aina hyvä lähtökohta kun tietää millaisen väen kanssa on tekemisissä.
QuoteIhan noin optimistinen en jaksa olla, sillä aika moni tuosta porukasta vastustaa myös yhteiskunnan ylläpitämien ruotsinkielisten koulujen olemassaoloa.
Ööö..niin muuten vastustaa. Mikähän tässä on väärin? Jos Aldaron kykenisi johonkin muunlaisen maailmankuvan hahmottamiseen, kuin se jossa suomenruotsalaiset ovat universumin herrarotu, hän saattaisi nähdä mikä yhteiskunnan maksamissa pienelle vähemmistölle suunnatuissa erityiskouluissa on vikana.
Quote from: Petteri Seppänen on 22.10.2009, 20:44:18
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 20:29:35
Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Siinä vaiheessa, kun Ahmudista kavereineen tulee Suomen täysiverisiä kansalaisia, on heillä ihan samanmoinen oikeus omiin äidinkielisiin kouluihinsa(periaatteen tasolla), kuin ruotsinkielisilläkin. Tämä pätee siis myös venäjän-, saamen- kuin myös esim vironkielisiin Suomessa asuviin kansalaisuuden saaneisiin ihmisiin. Missä kulkee raja monikielisyyden suhteen? Kuinka laajasti monikielisyys vaikuttaa vaatimuksiin muiden, kuin esim venäjänkielen taitajiin?
Ei se ainakaan perustuslain mukaan noin mene, sillä vain suomella ja ruotsilla on asema kansalliskielinä. Mainitsemistasi muista kielistä vain saame mainitaan perustuslaissa, mutta senkään virallista asemaa ei voi verrata suomeen tai ruotsiin. On epärealistista olettaa että yhteiskunnan toimesta ryhdyttäisiin perustamaan erillisiä kouluja esim. somalinkielisille tai muille uusille kielivähemmistöille, joilta puuttuu pitempi historia Suomessa.
QuoteEi se ainakaan perustuslain mukaan noin mene, sillä vain suomella ja ruotsilla on asema kansalliskielinä. Mainitsemistasi muista kielistä vain saame mainitaan perustuslaissa, mutta senkään virallista asemaa ei voi verrata suomeen tai ruotsiin. On epärealistista olettaa että yhteiskunnan toimesta ryhdyttäisiin perustamaan erillisiä kouluja esim. somalinkielisille tai muille uusille kielivähemmistöille, joilta puuttuu pitempi historia Suomessa.
Olet tosiaan erkaantunut todellisuudesta, jos sinusta ei ole mahdollista että ajan myötä (k.o vähemmistöjen kasvettua tarpeeksi suureksi) tullaan vaatimaan näiden ihmisryhmien edustajille omia palveluitaan. Meininki on jo menossa vaarallisest tähän, holtiton toiminta suome osaamattomien pakolaislasten osalta kouluissa, tulkit suomea osaaville mamuille oikeudessa and the list goes on.
Vaatijat eivät välttämättä ole edes k.o ihmisiä vaan puumalaisia, joiden mielestä on rasismia kun venakoilla ei ole omankielisiä koulujaan. Britanniassa ollaan jo vakavasti annettu jalansijaa Sharia-laille ja meno senkun yltyy. Mitenköhän meidän täällä suomessa käy kun esim. muslimit ovat saavuttaneet sen kamelin selän katkaisevan osan väestöstä?
Ja vielä kerran laista: Etkö tosiaan ole huomannut mihin suomen ns.laki on menossa? Mies sai sakot mielipiteensä kirjoittamisesta.
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 21:33:57
QuoteEi se ainakaan perustuslain mukaan noin mene, sillä vain suomella ja ruotsilla on asema kansalliskielinä. Mainitsemistasi muista kielistä vain saame mainitaan perustuslaissa, mutta senkään virallista asemaa ei voi verrata suomeen tai ruotsiin. On epärealistista olettaa että yhteiskunnan toimesta ryhdyttäisiin perustamaan erillisiä kouluja esim. somalinkielisille tai muille uusille kielivähemmistöille, joilta puuttuu pitempi historia Suomessa.
Olet tosiaan erkaantunut todellisuudesta, jos sinusta ei ole mahdollista että ajan myötä (k.o vähemmistöjen kasvettua tarpeeksi suureksi) tullaan vaatimaan näiden ihmisryhmien edustajille omia palveluitaan. Meininki on jo menossa vaarallisest tähän, holtiton toiminta suome osaamattomien pakolaislasten osalta kouluissa, tulkit suomea osaaville mamuille oikeudessa and the list goes on.
Vaatijat eivät välttämättä ole edes k.o ihmisiä vaan puumalaisia, joiden mielestä on rasismia kun venakoilla ei ole omankielisiä koulujaan. Britanniassa ollaan jo vakavasti annettu jalansijaa Sharia-laille ja meno senkun yltyy. Mitenköhän meidän täällä suomessa käy kun esim. muslimit ovat saavuttaneet sen kamelin selän katkaisevan osan väestöstä?
Tuontyyppiset nopeat muutokset väestörakenteessa käynnistävät yleensä voimakkaan vastareaktion, joka on sitä voimakkaampi mitä enemmän tulokkaiden kulttuuri poikkeaa valtakulttuurista ja mitä aggressiivisemmin he esiintyvät.
Suomessa on loppujen lopuksi (vielä) aika vähän maahanmuuttajia ja niistäkin suuri osa eurooppalaisia (lasken venäläiset eurooppalaisiksi), ja siitä huolimatta mainitsemani
vastareaktio on jo selvästi käynnistymässä/käynnistynyt.
Mitään islamilaista tasavaltaa ei Suomesta ikinä tule.
Ainahan voi
vaatia. Eri asia on se mihin
suostutaan.
QuoteTuontyyppiset nopeat muutokset väestörakenteessa käynnistävät yleensä voimakkaan vastareaktion, joka on sitä voimakkaampi mitä enemmän tulokkaiden kulttuuri poikkeaa valtakulttuurista ja mitä aggressiivisemmin he esiintyvät.
Toivossa on hyvä elää. Kuitenkin aikojemme tyyliin näyttää kuuluvan ettei mitään
tehdä äänestämisen ja napinan lisäksi, ennenkuin on liian myöhäistä.
Quote
Suomessa on loppujen lopuksi (vielä) aika vähän maahanmuuttajia ja niistäkin suuri osa eurooppalaisia (lasken venäläiset eurooppalaisiksi), ja siitä huolimatta mainitsemani vastareaktio on jo selvästi käynnistymässä/käynnistynyt.
Totta. Suomessa ollaan vielä suht kuivilla. Puhuinkin tulevasta ja siitä mihin pahassa/pahimmassa episodissa mennään. Vastareaktion inkarnaatiossahan tässä postaillaan.
QuoteMitään islamilaista tasavaltaa ei Suomesta ikinä tule.
Kuten sanoin, toivossa on hyvä elää.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 21:13:33
Quote from: N on 22.10.2009, 21:05:00
Täytyy myöntää, että keskustelua ruotsinsuomalaisten oikeuksista ja yleensäottaen tilanteesta olisi helpompi käydä, mikäli nykyistä pakkoruotsia ei olisi (sisältäen kielivaatimukset virkoihin). Mikäli tuota tilannetta saataisiin parannettua, järkevöityisi keskustelukin pääosin aiheesta (pahimpia möyhöjä lukuunottamatta).
Ihan noin optimistinen en jaksa olla, sillä aika moni tuosta porukasta vastustaa myös yhteiskunnan ylläpitämien ruotsinkielisten koulujen olemassaoloa.
Sinänsä ihan hyvä että tulevat avoimesti esille. On aina hyvä lähtökohta kun tietää millaisen väen kanssa on tekemisissä.
Muista en tiedä, mutta itse siirtyisin puolustamaan suomenruotsalaisia enemmän tuossa tilanteessa, nykytilanne saa aikaiseksi minunkin osalta vastustusta tuon osalta. Virallista kaksikielisyyttä en ymmärrä, vaikka se onkin perustuslakiin kirjattu, mutta ei se lopulta mikään kuolemanvakava asia ole jos siihen suhtauduttaisiin järkevästi. Eli että kielivaatimus ruotsin osalta olisi vain osalle virkamiehistä mikäli sille oikeasti olisi tarvetta.
Kiinnostaisikin tietää, miten Sveitsissä on toteutettu tuo kielipolitiikka, siellä kun virallisten kielten lukumäärä on isompi, joten sitä on varmaan jouduttu hieman säätämään, joten olisi kiinnostavaa tietää miten on toteutettu ja voisiko sieltä ottaa mallia.
Pohjoisesta lähtöisin olevana en voi kyllä toisaalta ymmärtää ruotsinkielen erityisasemaa saameen verrattuna, vaikka sekin perustuslaissa mainitaan. Molemmilla on oma pienimuotoinen tarpeensa, saamella ehkä astetta suurempi oikeutus alkuperäiskansan ansiosta, mutta silti pakkosyötetään ja vaaditaan (ainakin nimellistä) ruotsin osaamista kaikilta.
Se, että ruotsinkieli mainitaan perustuslaissa, ei vaikuta monikielisyyden periaatteelliseen käsittelyyn. Miksi ruotsinkielellä olisi oikeus erityisasemaan verrattuna maahanmuuttajien(ja sitä kautta kansalaisuuden saaneiden) kieliin? Vähemmistöjä molemmat. Historiahan on mennyttä asiaa, se ei liity tähän(kään) kysymykseen. Minkä takia Suomi sitten on kaksikielinen? Ovatko perustelut vielä ajankohtaisia ja siten elinvoimaisia?
Emme elä enään pienissä kyläyhteisöissä vaan internetin ja päivän lööppien aikakautta, Suomessa on vaikea elää oppimatta suomenkieltä jos ei todella yritä olla oppimatta(lisäys).
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 20:29:35
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 20:08:01
Aha. Sinusta siis suomessa, jossa valtaosa väestöstä on suomenkielisiä, koulu jossa käytetään suomenkieltä on jotenkin spesiaalia? Anteeksi mutta WTF?
Yritin hienovaraisesti sanoa, etteivät ruotsinkieliset koulut ole sen erikoisempia kuin suomenkielisetkään. Jos sillä riita poikki saadaan, niin voitaisiinhan koulutusvarat ohjata erikseen siten, että suomenruotsalaiset maksavat koulutusveronsa omaan kassaan ja käyttävät rahansa miten parhaaksi näkevät. Silloin ei ainakaan voi väittää että he kuppaavat suomenkielistä väestöä. Käytännössä tämä olisi vaikeaa järjestää mutta periaatteessa uskon että he voisivat ylläpitää koulujärjestelmää omin varoin.
Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Lueskelin Espoon talousarviota: http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1098%3B1198%3B85334%3B93354%3B94034
Vuonna 2008 suomenkielisen päivähoito- ja opetustoiminnan menot olivat noin
393 100 000 euroa. Ruotsinkielisiä on Espoossa
8,3 prosenttia väestöstä. Jos ruotsinkielisten päivähoitoon ja opetukseen käytettäisiin suhteessa yhtä paljon kuin suomenkielisten, ruotsinkielisten toimintamenojen tulisi olla 393 100 000 / 0,917 x 0,083 euroa eli noin
35 600 000 euroa. Ruotsinkielisen päivähoito- ja opetustoiminnan kustannukset olivat vuonna 2008 kuitenkin todellisuudessa
47 423 000 euroa, eli lähes
12 miljoonaa euroa enemmän kuin väkiluvun perusteella oli odotettavissa. Ruotsinkieliset saivat siis väestömääriin suhteutettuna noin
kolmanneksen enemmän määrärahoja kuin suomenkieliset. Ei siis ole ihme, että kaksikieliset laittavat lapsensa mielellään ruotsinkieliseen kouluun ja että surut vastustavat kaksikielisiä kouluja.
Tässä pitää lisäksi ottaa huomioon se, että ylivoimainen enemmistö maahanmuuttajista, joita Espoossa on
8 prosenttia, pistää lapsensa suomenkieliseen päiväkotiin ja kouluun. Näille pitää järjestää omakielistä opetusta jopa kymmenillä kielillä, erityisopetusta, islaminopetusta jne.
Quote from: TH on 22.10.2009, 22:38:01
Quote from: Turkulaine on 22.10.2009, 20:29:35
Quote from: pavor nocturnus on 22.10.2009, 20:08:01
Aha. Sinusta siis suomessa, jossa valtaosa väestöstä on suomenkielisiä, koulu jossa käytetään suomenkieltä on jotenkin spesiaalia? Anteeksi mutta WTF?
Yritin hienovaraisesti sanoa, etteivät ruotsinkieliset koulut ole sen erikoisempia kuin suomenkielisetkään. Jos sillä riita poikki saadaan, niin voitaisiinhan koulutusvarat ohjata erikseen siten, että suomenruotsalaiset maksavat koulutusveronsa omaan kassaan ja käyttävät rahansa miten parhaaksi näkevät. Silloin ei ainakaan voi väittää että he kuppaavat suomenkielistä väestöä. Käytännössä tämä olisi vaikeaa järjestää mutta periaatteessa uskon että he voisivat ylläpitää koulujärjestelmää omin varoin.
Mitä tulee turvapaikanhakijoihin ja muihin niin se on täysin eri asia. He eivät tietenkään edes kykenisi ylläpitämään kouluja sen lisäksi, etteivät he ole suomalaisia ensinkään.
Lueskelin Espoon talousarviota: http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1098%3B1198%3B85334%3B93354%3B94034
Tuossa on otettava huomioon pari juttua.
1) Ruotsinkielisten osuus kouluikäisistä on jonkin verran suurempi kuin ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä.
2) Suuri enemmistö kaksikielisten perheiden lapsista käy nykyisin koulunsa ruotsiksi, mutta vain vähän yli puolet näistä on rekisteröity ruotsinkielisiksi. Ruotsinkielistä koulua käy tämän vuoksi huomattava määrä kaksikielisiä lapsia joiden virallinen äidinkieli on suomi ja jotka siis näkyvät tilastoissa suomenkielisinä.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 19:05:01
Tiivistän: syyt noihin RKP:n edustajien kannanottoihin ovat hyvinkin konkreettisia. Taustalla mainitsemani tekijät. Itse, ottaen huomioon sen että olen tietoinen tuosta kaikesta, en ihmettele heidän kantaansa ollenkaan.
No tuo sinun selvityksesi on luettavissa täältä. Keskustelupalstana emme kuitenkaan voi odottaa, että toista mieltä olevat olisivat hiljaa. Ainakaan, jos RKP kannanotoillaan provosoi keskustelun.
Itse olen sitä mieltä, että ruotsinkielinen koulutus on turvattava, mutta RKP:n esiintulo oli typerä, koska he samaan aikaan ajavat ihan yleisesti kielikylpyjä suomalaisille esikoululaisille ja toisaalta kannattavat innolla monikielisiä ja monikulttuurisia kouluja.
RKP:n täysin läpinäkyvä valheellisuus ja kaksinaamaisuus tässä on naurettavaa, ei se, että he haluavat turvata suomenruotsin säilymisen, joka tietysti on vakava asia.
Quote from: N on 22.10.2009, 22:03:14
Kiinnostaisikin tietää, miten Sveitsissä on toteutettu tuo kielipolitiikka, siellä kun virallisten kielten lukumäärä on isompi, joten sitä on varmaan jouduttu hieman säätämään, joten olisi kiinnostavaa tietää miten on toteutettu ja voisiko sieltä ottaa mallia.
Sveitsi jakaantuu kantoneihin eli osavaltioihin jotka päättävät kieli- ja koulutuspolitiikastaan itse. Monikielisissä kantoneissa oppilaat jaetaan kieliryhmiin ja jonkin toisen vieraan kielen opetus on pakollista. Parlamentin istunnoissa on tarjolla simultaanitulkkaus saksaksi, ranskaksi ja italiaksi.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 22:53:21
Quote from: TH on 22.10.2009, 22:38:01
Lueskelin Espoon talousarviota: http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1098%3B1198%3B85334%3B93354%3B94034
Tuossa on otettava huomioon pari juttua.
1) Ruotsinkielisten osuus kouluikäisistä on jonkin verran suurempi kuin ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä.
2) Suuri enemmistö kaksikielisten perheiden lapsista käy nykyisin koulunsa ruotsiksi, mutta vain vähän yli puolet näistä on rekisteröity ruotsinkielisiksi. Ruotsinkielistä koulua käy tämän vuoksi huomattava määrä kaksikielisiä lapsia joiden virallinen äidinkieli on suomi ja jotka siis näkyvät tilastoissa suomenkielisinä.
Sinä väität mielelläsi kaikenlaista mutu-pohjalta, ilman lähteitä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa olet varmasti jossain määrin oikeassa: päiväkotilasta/koululaista tms. kohden laskettuna ruotsinkielisten määrärahat lienevät todellisuudessa vähemmän kuin kolmanneksen suurempia ruotsinkielisten palveluiden suuremman suosion takia. Tässä pitää kuitenkin kysyä, mitkä ovat ne kannustimet, jotka saavat kaksikieliset laittamaan lapsen ruotsinkieliseen kouluun. Kannustimia muuttamalla ruotsinkielisiä palveluita haluavien määrä laskee, ja palvelut voidaan järjestää tehokkaammin suuremmalle joukolle suomeksi. Ei ole mitään syytä, miksi suurimman osan kaksikielisistä pitäisi valita suru-identiteetti, ellei tavoitteena sitten ole kuihtuvan vähemmistön keinotekoinen ylläpito enemmistön subventoimana.
Ruotsinkielisten palveluiden kalleuden väitetään usein johtuvan suomenkielisten palveluiden mittakaavaeduista. Mutta mitä luulet, ovatko Sipoon ruotsinkielisen enemmistön opetuspalvelut tms. halvempia tuottaa kuin suomenkielisen vähemmistön?
Quote from: N on 22.10.2009, 22:03:14
Virallista kaksikielisyyttä en ymmärrä, vaikka se onkin perustuslakiin kirjattu,
Kyllä minä ymmärrän virallisen kaksikiellisyydeen siinä määrässä, jonka perustuslaki kertoo. Mutta suomenruotsalaisten sanelemaa kaksikiellisyyttä en ymmärrä.
Aldaron joka kerta tunnustaa samaa politiikkaa, kuin suomenruotsalasten politiikka on tähän asti tunnustanut. Ruotsi pitää olla riippakivenä vaikkei sille mitään perusteluja olekkaan. Paitsi tietysti se, että ruotsia pitää suojella maassamme. Mutta minä kysyn edelleenkin: Miksi sitä pitää suojella?
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 20:51:31
Se että kirjoitetaan suomen olevan "suolalaisten" kieli ja sitten pannaan capslockit päälle ja kirjoitetaan oikein isoilla kirjaimilla "piste" ei luonnollisestikaan ole perustelu yhtään millekään.
Se ei olisi sitä, vaikka olisi kirjoitettu "suomalaisten", sillä suomalaisissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä.
Vihje: Lue Perustuslain 17§. Suomella on kaksi, täsmälleen kaksi kansalliskieltä.
Perustuslain voi kirjoittaa uusiksi se joka luulee siihen kykenevänsä, ja mikä tärkeintä saavansa vaadittavat kaksi kolmasosaa eduskunnasta kannalleen.
Kaksikielisyyden kannattajilla on perustuslaki puolellaan, ja se ei ole mikään vähäinen suoja.
Tälle sai kyllä nauraa. Etenkin kielipoliisiosuudelle. Lopusta uupui vielä toteaminen, että menet vähintään viikoksi "lomalle" foorumeilta.
On se jännä miten tahaton virhe kännipäissään voi tuottaa näin hyvän lopputuloksen ja saattaa vastapuolen naurettavaan valoon.
Tuosta perustuslaista sen verta, ettei se edelleenkään sanele meille pakollista ruotsia kouluun.
Quote from: IDA on 22.10.2009, 23:10:04
RKP:n täysin läpinäkyvä valheellisuus ja kaksinaamaisuus tässä on naurettavaa, ei se, että he haluavat turvata suomenruotsin säilymisen, joka tietysti on vakava asia.
RKP:tä voidaan verrata tietokoneeseen solutettuun haittaohjelmaan, joka estää järjestelmän täysipainoisen käytön.
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3979752
Kirjoitus on juuri siitä mistä olen puhunut itsekkin. Pakkoruotsi on ehdottomasti vaihdettava edes mahdollisuuteen vaihtaa toiseen pakolliseen kieleen, josta on ihan oikeasti suomalaisille hyötyä.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 22:53:21
1) Ruotsinkielisten osuus kouluikäisistä on jonkin verran suurempi kuin ruotsinkielisten osuus kokonaisväestöstä.
Ruotsinkielisiksi merkittyjä nuoria espoolaisia on kieltämättä aika paljon.
Espoo - Esbo
2008
Ikäluokka - 3 4 - 6 7 - 12 13 - 15
Suomenkieliset 11 378 7 859 14 779 7 990
Ruotsinkieliset 1 296 908 1 661 866
Muut kielet 1 249 832 1 413 628
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 22:53:21
2) Suuri enemmistö kaksikielisten perheiden lapsista käy nykyisin koulunsa ruotsiksi, mutta vain vähän yli puolet näistä on rekisteröity ruotsinkielisiksi. Ruotsinkielistä koulua käy tämän vuoksi huomattava määrä kaksikielisiä lapsia joiden virallinen äidinkieli on suomi ja jotka siis näkyvät tilastoissa suomenkielisinä.
Nyt kun mainitset niin minäkin tiedän tapauksia joissa virallisesti suomenkielinen on käynyt koulunsa ruotsiksi. Tilastojen löytäminen aiheesta on vaan vähän vaikeaa.
Viime vuonna suomenkielistä ylioppilastutkintoa oli suorittamassa 105 545 opiskelijaa ja ruotsinkielistä 6 806. Tällöin ruotsinkielisten osuus on 6,45 %, missä on tosiaan yliedustusta. Yritän löytää tietoa peruskouluista koska lukion käymiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin kielipreferenssi.
Quote from: Aldaron on 22.10.2009, 20:51:31
Quote from: Teppis on 22.10.2009, 20:37:41
Suomi on suolalaisten kieli PISTE. Onko muita perusteluja?
Se ei olisi sitä, vaikka olisi kirjoitettu "suomalaisten", sillä suomalaisissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä.
Vihje: Lue Perustuslain 17§. Suomella on kaksi, täsmälleen kaksi kansalliskieltä.
Perustuslain voi kirjoittaa uusiksi se joka luulee siihen kykenevänsä, ja mikä tärkeintä saavansa vaadittavat kaksi kolmasosaa eduskunnasta kannalleen.
Kaksikielisyyden kannattajilla on perustuslaki puolellaan, ja se ei ole mikään vähäinen suoja.
Härregyyd sentää, perustuslakia voidaan aina muuttaa
ja muutetaankin, kunhan maahan saadaan oikea kansanvalta, joka ei tanssi svealaisten ja svekomaanien pillin (eli rahan) tahtiin.
Kun ruotsinkieliset, joilla sitä rahaa on perinteisesti aina piisannut, voitelevat kansanedustajia erilaisin tavoin mm. maksamalla näille vaalitukia, he samalla pitävät (pakolla) sen kaksikielisyyden perustuslain lehdillä. Se on törkeää, koska ruotsinkielisten osuus koko väestöstä on erittäin pieni ja kun kansa itsekin vastustaa pakkoruotsia eli virallista kaksikielisyyttä. Ruotsinvallan aika on mennyt jo, se pitää muistaa myös perustuslain kohdalla ja päivittää mokoma ajantasalle.
en viitsi keskeyttää mukavaa keskustelua, vaan laitan, "vähän niinku" höysteeksi lisää pakkoruotsinvastaisuutta, tällä kertaa mielipide Pohjalaisessa:
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=456738
Kaksikielisyyden arvostelu on tabu
perjantai 23.10.2009
Olen aina koulussa menestynyt ruotsin kielen opiskelussa paremmin kuin englannissa. Olen tullut myös paremmin toimeen ruotsin kuin englannin opettajien kanssa. Silti en kannata ajatusta kaksikielisestä Suomesta, jossa pakkoruotsin ja kaksikielisyyden arvostelu on tabu.
Eri tahojen tulisi voida keskustella asiasta avoimesti ja rakentavasti. Puolueista Rkp ei tällaiseen keskusteluun pysty eikä sitä halua, vaan on tyrmännyt oitis Perussuomalaisten nuorten lausunnon yksikielisestä Suomesta, jossa pakkoruotsi olisi vain muisto maamme historiassa.
Rkp:n ajama maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomattavasti maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa, koska heille opetetaan vain ruotsia suomenkielen sijaan. Valtaosa työpaikoista on kuitenkin sellaisia, joissa suomenkielen taito on välttämätön. Rkp:lla on tässä oma lehmä ojassa. Kun heidän kannatuksensa ei koskaan nouse, he ajavat maahanmuuttajista ruotsinkielisiä saadakseen heistä puolueensa kannattajia. Melko järjetöntä! Ruotsinkielisiä alueita on Suomessa lähinnä länsirannikoilla. Kun katsoo karttaa kokonaisuudessaan, herää kysymys, miksi muutaman kärpäsen jätöksen kokoisen alueen takia koko Suomi pitäisi säilyttää kaksikielisenä?
Mielestäni Suomessa voidaan puhua useita kieliä, mutta virallisen kielen pitäisi olla suomi niin kuin naapurimaassamme Ruotsissa on ruotsi, vaikka sielläkin asuu suomalaisia vähemmistönä.
En halua vaikeuttaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Päinvastoin, kaksikielisen Suomen muuttaminen yksikieliseksi parantaisi valtaväestön suhtautumista ruotsinkieliseen vähemmistöön. Pakkoruotsin poistaminen kouluista toisi nuorille aivan uusia mahdollisuuksia opiskella kieliä, joista on heille oikeasti hyötyä. Ruotsin kieli voisi olla yksi valinnainen esimerkiksi venäjän, saksan, ranskan tai espanjan kielen sijaan. Esimerkiksi ruotsinkieliselle alueelle töihin tähtäävä voisi opiskella ruotsia tai itärajalla asuva ottaa valinnaiseksi venäjän.
Rkp ei puolueena tällaista luonnollisesti ymmärrä. Tunnen paljon suomenruotsalaisia, joille on ihan sama onko Suomi virallisesti yksi- vai kaksikielinen.
Risto Mattila (ps.) Kauhava
Quote from: Rankkibus on 23.10.2009, 17:42:00
Härregyyd sentää, perustuslakia voidaan aina muuttaa ja muutetaankin, kunhan maahan saadaan oikea kansanvalta, joka ei tanssi svealaisten ja svekomaanien pillin (eli rahan) tahtiin.
Perustuslakia ei tarvitse muuttaa. Suomi voi olla perustuslain mukaan kaksikielinen. Pakkoruotsit sun muut ovat vain tulkintoja perustuslaista.
Perustuslakihan puhuu oikeudesta äidinkieleen. Sitä oikeutta ei tarvitse poistaa. Kaikki voivat puhua omaa äidinkieltään aivan rauhassa. Myöskin virallisellakin tasolla voimme olla suomenkielisiä, kuin myöskin ruotsinkielisiä. Se ei kuitenkaan suoranaisesti pakota ketään opiskelemaan itselleen vierasta kieltä. Sen tekee vain tulkinnat.
HS pääkirjoitus tänään:
Ruotsinkielisten kasvava huoli oikeuksistaan on aiheellinen
Suomenruotsalaisten keskuudessa leviää hämmennys, epäusko ja katkeruus. Monet kielivähemmistöön kuuluvat katsovat, että heidän perustuslaillisia oikeuksiaan loukataan Suomessa yhä julkeammin. Luettelo kielivähemmistön näkökantojen sivuuttamisesta on pitkä ja koostuu niin isoista hallinnollisista ratkaisuista kuin yksittäisistäkin päätöksistä...
Johtavien poliitikkojen ja virkamiesten pitää ottaa kansallisen kielivähemmistömme huoli kulttuuri- ja kansalaisoikeuksistaan vakavasti. Ruotsinkieliset ovat yhtä suomalaisia kuin suomenkieliset. Heidän kulttuuriset juurensa ulottuvat Suomessa historian alkuhämärään. Heidän panoksensa suomalaisessa kulttuurissa, tieteessä, talouselämässä ja maamme kansainvälisissä yhteyksissä – ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa – on kansakunnalle suuri rikkaus ja voimavara.
Hesari (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135250267515)
Ihan hauskaa luettavaa, kuten tarina synnytyssairaalasta. Onhan minun kotipaikkakunnaltani leikattu sairaanhoidosta. Ihan kokonainen sairaala on käytännössä lakkautettu ja siihen ei varmasti liity kielikysymyket.
Kai sitä yhdenvertaisena kansaryhmänä voidaan Tammisaarestakin poistattaa synnytyssairaala, jos ihan suomalaiseltakin seudulta voidaan poistaa kokonainen sairaala, johon on kuulunut synnytysosasto muinoin.
Yhdenvertaisena kansaryhmänä kuitenkin suomenruotsalaisten pitää ymmärtää, ettei heidän oikeuksien takia voida vaarantaa koko maata. Emme voi loputtomasti pitää itseämme kaksikielisenä maana virallisesti, kun kuitenkaan samaan aikaan emme käytännössä kykene ylläpitämään itseämme sellaisena.
Quote from: rähmis on 25.10.2009, 10:34:24
Heidän panoksensa suomalaisessa kulttuurissa, tieteessä, talouselämässä ja maamme kansainvälisissä yhteyksissä – ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa – on kansakunnalle suuri rikkaus ja voimavara.
Hämmentävää. Kun suomenruotsalaisista käytetään luonnehdintaa "rikkaus ja voimavara", tulee heti mieleeni jokin sopeutumiskyvytön, lorviva ja rikokseen taipuvainen ryhmä. Mistäköhän se johtuu?
Hesarissa kirjoitetaan:
QuoteMuutos asenteissa on tapahtunut muutaman vuoden kuluessa. Asenneilmaston kovenemiseen on monta syytä. Yksi syy on politiikassa vallalle noussut usko suuruuden tuomaan tehokkuuteen. Kun hallintoa kootaan aiempaa suuremmiksi yksiköiksi, vähemmistön oikeuksia on vaikeampi ottaa samalla tavalla huomioon kuin tähän saakka.
Toinen syy on uuden sukupolven nousu politiikkaan ja virkakuntaan. Monet johtavista poliitikoista eivät enää edes osaa kunnolla ruotsia, ja vaikka he osaisivat, EU-maailmassa ruotsin kielen asema on heille marginaalinen kysymys. Kolmas syy on verkkokeskusteluissa lietsottu hurriviha, joka hitaasti kasvattaa tilaa kielivähemmistön vähättelemiselle myös muussa yhteiskunnassa.
Vaikka keskustelun käyminen onkin hyvä ja välttämätön ensiaskel mm. pakkoruotsikysymyksen demokraattiselle käsittelemiselle, on tuo varsinainen hurriviha, jota Hommaforumillakin saa seuraamuksetta lietsoa, todella kielteinen asia kokonaisuudelle. Kaikkien kannalta olisi parempi että nykyinen RKP heikkenisi ja että myös suomenruotsalaisia saataisiin lisää hommaan mukaan. Epäsovusta hyötyy juurikin RKP; se saa sementoitua otettaan ruotsinkielisistä puolustaessaan vähemmistöä uhkaavaksi koetulta enemmistöltä.
Pelko vainojen alkamisesta saattaa saada myös suomenkielisiä epäilemään pakkoruotsia vastustavan liikkeen tarkoitusperiä. Tietysti myös Venäjällä saattaa olla halunsa horjuuttaa suomenruotsalaisten asemaa. He kun mielellään luovat omistaan koostuvia ryhmiä naapureidensa rajojen sisään poliittisiksi pelinappuloiksi mm. väestönsiirtojen ja maakauppojen avulla. Onko kukaan havainnut täällä heikosti suomea osaavia ja yllättävän myönteisesti venäläisvähemmistöön ja venäjän kouluopetukseen suhtautuvia kirjoittajia?
Quote
Hämmentävää. Kun suomenruotsalaisista käytetään luonnehdintaa "rikkaus ja voimavara", tulee heti mieleeni jokin sopeutumiskyvytön, lorviva ja rikokseen taipuvainen ryhmä. Mistäköhän se johtuu?
Olisikoha se tervettä järkeä. Suomenruotsalaisuuden ylistys on samaa luokkaa kuin mokuttajien mamu häröily. Mitähän tässä on ajettu takaa. Haluavatko suomenruotsalaiset tulla tunnistetuksi tällaisesta "rikkaus ja voimavara" puheesta?
Epäilen.
Quote
on tuo varsinainen hurriviha, jota Hommaforumillakin saa seuraamuksetta lietsoa, todella kielteinen asia kokonaisuudelle.
Elä hyvä mies/nainen sorru moiseen hölynpölyyn. Tuo "hurriviha" on samassa kategoriassa islamofobian kanssa. Kukaan täällä ei vihaa Pätersånia koska hän osaa ruotsia ja omaa ruotsalaiset sukujuuret. Joku voi vihata Pätersånia, koska
hän kannattaa suomenruotsalaisten etujärjestöjen ajamaa epätasa-arvoista suomalaisia lokaan polkevaa politiikkaa.
QuoteEpäsovusta hyötyy juurikin RKP; se saa sementoitua otettaan ruotsinkielisistä puolustaessaan vähemmistöä uhkaavaksi koetulta enemmistöltä.
Anteeksi, mutta jos "sopu" tarkoittaa jatkuvaa luikertelua tiettyjen ideologioiden ja etu-oikeuksien jaloissa ei sopua voikaan syntyä.
Quote from: Turkulaine on 25.10.2009, 11:26:29
Hämmentävää. Kun suomenruotsalaisista käytetään luonnehdintaa "rikkaus ja voimavara", tulee heti mieleeni jokin sopeutumiskyvytön, lorviva ja rikokseen taipuvainen ryhmä. Mistäköhän se johtuu?
Kyseessä on positiivisesta syrjinnästä nauttivat ryhmät. Valtaväestön asenteita muokataan myönteisemmäksi jatkuvalla "rikkaus ja voimavara" -mantroilla kumpaisenkin vähemmistön osalta.
Quote from: Turkulaine on 25.10.2009, 11:26:29
Vaikka keskustelun käyminen onkin hyvä ja välttämätön ensiaskel mm. pakkoruotsikysymyksen demokraattiselle käsittelemiselle, on tuo varsinainen hurriviha, jota Hommaforumillakin saa seuraamuksetta lietsoa, todella kielteinen asia kokonaisuudelle. Kaikkien kannalta olisi parempi että nykyinen RKP heikkenisi ja että myös suomenruotsalaisia saataisiin lisää hommaan mukaan. Epäsovusta hyötyy juurikin RKP; se saa sementoitua otettaan ruotsinkielisistä puolustaessaan vähemmistöä uhkaavaksi koetulta enemmistöltä.
Tämä on se toinen yhtäläisyys. Mokuttajat valittavat hommafoorumin rasistisuudesta ja suruttajat hurrivihasta. Kaikkien kannalta olisi parempi, mikäli holtiton maahanmuuttopolitiikka sekä
holtiton kaksikielisyys saataisiin kuriin. Hienoa olisi, mikäli suomenruotsalaiset osallistuisivat hommaan, mutta minkäänlainen
kytkykauppa ei tule kuuloonkaan. Siitä on jo riittävät kokemukset hallitustasolla. Yksikielinen Suomi ei ole kaupan.
Quote from: Totuusko? on 25.10.2009, 11:50:39
Quote from: Turkulaine on 25.10.2009, 11:26:29
Hämmentävää. Kun suomenruotsalaisista käytetään luonnehdintaa "rikkaus ja voimavara", tulee heti mieleeni jokin sopeutumiskyvytön, lorviva ja rikokseen taipuvainen ryhmä. Mistäköhän se johtuu?
Kyseessä on positiivisesta syrjinnästä nauttivat ryhmät. Valtaväestön asenteita muokataan myönteisemmäksi jatkuvalla "rikkaus ja voimavara" -mantroilla kumpaisenkin vähemmistön osalta.
Quote from: Turkulaine on 25.10.2009, 11:26:29
Vaikka keskustelun käyminen onkin hyvä ja välttämätön ensiaskel mm. pakkoruotsikysymyksen demokraattiselle käsittelemiselle, on tuo varsinainen hurriviha, jota Hommaforumillakin saa seuraamuksetta lietsoa, todella kielteinen asia kokonaisuudelle. Kaikkien kannalta olisi parempi että nykyinen RKP heikkenisi ja että myös suomenruotsalaisia saataisiin lisää hommaan mukaan. Epäsovusta hyötyy juurikin RKP; se saa sementoitua otettaan ruotsinkielisistä puolustaessaan vähemmistöä uhkaavaksi koetulta enemmistöltä.
Tämä on se toinen yhtäläisyys. Mokuttajat valittavat hommafoorumin rasistisuudesta ja suruttajat hurrivihasta. Kaikkien kannalta olisi parempi, mikäli holtiton maahanmuuttopolitiikka sekä holtiton kaksikielisyys saataisiin kuriin. Hienoa olisi, mikäli suomenruotsalaiset osallistuisivat hommaan, mutta minkäänlainen kytkykauppa ei tule kuuloonkaan. Siitä on jo riittävät kokemukset hallitustasolla. Yksikielinen Suomi ei ole kaupan.
Printtailin tukun Ketterän kannattajakortteja. Ryhtyessäni täyttämään omaa kappalettani huomasin "förändrin - 2011".
Korttien jakelu ja täyttö jäi siihen.
Miksi ketterä nuolet hurreja?
QuotePrinttailin tukun Ketterän kannattajakortteja. Ryhtyessäni täyttämään omaa kappalettani huomasin "förändrin - 2011".
Korttien jakelu ja täyttö jäi siihen.
Miksi ketterä nuolet hurreja?
Suosittelen lukemaan .pdf tiedostot tuota koskien
löytyvät tästä
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=16150.0;attach=4165)
Selaa kohtaan 14. Ei ole ruskeaa kieltä siellä.
Quote from: Totuusko? on 25.10.2009, 11:50:39Kyseessä on positiivisesta syrjinnästä nauttivat ryhmät. Valtaväestön asenteita muokataan myönteisemmäksi jatkuvalla "rikkaus ja voimavara" -mantroilla kumpaisenkin vähemmistön osalta.
Taidat olla oikeassa. Jotenkin vain tuntuu yllättävältä, että suomenruotsalaisten tilanne muka vaatisi samanlaista epätoivoista paskat housussa -puolustusta kuin eräiden halu tuoda maahan ongelmakansanryhmiä. Minä en ainakaan haluaisi itseäni puolustettavan rikkausvoimavarahöpinöin, sillä sellaiset asettavat puolustettavan entistä huonompaan asemaan. Ehkä ei vaadikaan, harvoimpa mokuttajatkaan kysyvät suojateiltaan kuinka pöljin argumentein heidän asiaansa sopii ajaa.
Nyt olisi hyvä jos ne lukuisat pakkoruotsia vastustavat ruotsinkieliset tulisivat jollain lailla kaapista ja edesauttaisivat ratkaisun tekemisessä. Kun pakkoruotsi, tarpeettomat virkaruotsirakenteet ja ylisuuret kiintiöt olisi purettu, niin voisimme jatkaa keskustelua ilman pakkoruotsin painolastia. Silloin nähtäisiin ketkä ovat hurrinvihaajia, joille ei riitä kaikkien tasa-arvoinen asema vaan ainoastaan Svanten totaalinen kyykyttäminen.
Quote from: Totuusko? on 25.10.2009, 11:50:39
Yksikielinen Suomi ei ole kaupan.
Ei se voikaan olla "kaupan", siitä hyvin yksinkertaisesta syystä että sellaista ei ole. Suurin osa Suomen kunnista ja maakunnista on yksikielisesti suomenkielisiä, mutta Suomi valtiona ei sitä ole. Mustaa valkoisella tästä on perustuslain 17§:ssä (muutettavissa vain vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä), kuten olen jo muutaman kerran aikaisemminkin todennut tilanteessa, jossa joku on
luullut Suomea yksikieliseksi valtioksi. Esimerkiksi täällä Helsingissä kaksikielisyys näkyy ja kuuluu hyvinkin selvästi, eikä vähiten siinä kaupunginosassa jossa itse asun. Suomea yksikieliseksi luuleville suosittelen opintomatkaa vaikka Helsinkiin.
Jos haluaa vielä vahvemman annoksen suomenruotsalaisuutta, voi käydä vaikka Tammisaaressa (nykyisin Raasepori), jossa ruotsi on enemmistökielenä.
Quote from: Pate on 25.10.2009, 12:06:47
Printtailin tukun Ketterän kannattajakortteja. Ryhtyessäni täyttämään omaa kappalettani huomasin "förändrin - 2011".
Korttien jakelu ja täyttö jäi siihen.
Miksi ketterä nuolet hurreja?
Käsittääkseni muutospuolue ei ole ottanut edes kantaa koko kielikysymykseen, mikä on sinänsä ymmärrettävää, kun on kyse uudesta kansanliikkeestä, jolle jokainen ääni on elintärkeä. Painopiste näyttäisi pyörivän lähinnä maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Toki ns. suora demokratia antaisi vihdoinkin mahdollisuuden korjata myös kielipoliittiset epäkohdat, mutta jotenkin en jaksa uskoa Suomen poliittisen toiminnan radikaaleihin uudistuksiin.
Perussuomalaiset ovat ainoa virallisestikin pakkoruotsia vastustava taho. Tietyt asiat eivät saa olla kaupan, siinä olisi opittaa monellakin poliittisella pyrkyrillä. Soini & kumppanit eivät ole ainakaan rähmällään rahan edessä.
Ps.
Förändrin - 2011 ei ole yhtään sen ihmeellisempi ilmaisu kuin Sannfinländarna. Ei nimi miestä pahenna...
Quote from: Pate on 25.10.2009, 12:06:47
Printtailin tukun Ketterän kannattajakortteja. Ryhtyessäni täyttämään omaa kappalettani huomasin "förändrin - 2011".
Korttien jakelu ja täyttö jäi siihen.
Miksi? Kyllähän molemmille kieliryhmille suunnatun puolueen nimi on tyypillisesti molemmilla kielillä. Ei Muutos 2011 ole tietääkseni vain suomenkielisille suunnattu puolue.
QuoteEi se voikaan olla "kaupan", siitä hyvin yksinkertaisesta syystä että sellaista ei ole. Suurin osa Suomen kunnista ja maakunnista on yksikielisesti suomenkielisiä, mutta Suomi valtiona ei sitä ole. Mustaa valkoisella tästä on perustuslain 17§:ssä (muutettavissa vain vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä), kuten olen jo muutaman kerran aikaisemminkin todennut tilanteessa, jossa joku on
luullut Suomea yksikieliseksi valtioksi.
Itseasiassa, suomen kaksikielisyys on vain olemassa paperilla, ja parin prosentin väestön suuruudenhulluudessa. Käytäntöä löytyy muutamista kielipistoksista sieltä täältä suomea. Ja tuosta lakisitätätä osiosta ollaan jo puhuttu. Se mitä suomen laki sanoo tasa-arvosta ei ole toteutunut käytännössä, varsinkaan suomenruotsalaisen kielipolitiikan osalta.
Quote
Esimerkiksi täällä Helsingissä kaksikielisyys näkyy ja kuuluu hyvinkin selvästi, eikä vähiten siinä kaupunginosassa jossa itse asun. Suomea yksikieliseksi luuleville suosittelen opintomatkaa vaikka Helsinkiin.
Jos haluaa vielä vahvemman annoksen suomenruotsalaisuutta, voi käydä vaikka Tammisaaressa (nykyisin Raasepori), jossa ruotsi on enemmistökielenä.
Minäkin asun hesassa, ja luulen että suomenruotsia puhuvat ovat juuri k.o eliitin kielipistoksista ja haluavat loistaa "kulttuurillaan", eli saada ihmiset jotenkin kuvittelemaan kaksikielisyyden valheiden vastaavan todellisuutta. Henkilökohtaisista kokemuksista; Kuulen ihmisten puhuvan "puhdasta" ruotsia aika harvoin keskustan alueella, ja kun esim. puhuvat konnarille vaihtavat kielen suomeen. Puhtaalla ruotsilla tarkoitin ruotsia jossa ei ole vähän väliä suomenkielisiä sanoja/lauseita seassa.
Ja nämähän ovat
VAIN yksittäisen henkilön kokemuksia.
Quote from: Aldaron on 25.10.2009, 12:26:42
Quote from: Totuusko? on 25.10.2009, 11:50:39
Yksikielinen Suomi ei ole kaupan.
Ei se voikaan olla "kaupan", siitä hyvin yksinkertaisesta syystä että sellaista ei ole. Suurin osa Suomen kunnista ja maakunnista on yksikielisesti suomenkielisiä, mutta Suomi valtiona ei sitä ole.
Muistuttaisin vielä itsensä Ahtisaaren kirjoituksesta, jossa marakin totesi Suomen olevan
käytännössä yksikielinen. Muu on pelkkää retoriikkaa. Pakkoruotsittaminen on suomenkielisten kyykyttämistä. Pidän syyllisinä enemmän suomenkielisiä- kuin ruotsinkielisiä tahoja. Suomenkieliset päättäjät ovat olleet mahdollistajia, joiden sietäisi hävetä.
Quote from: Aldaron on 25.10.2009, 12:26:42
Esimerkiksi täällä Helsingissä kaksikielisyys näkyy ja kuuluu hyvinkin selvästi, eikä vähiten siinä kaupunginosassa jossa itse asun. Suomea yksikieliseksi luuleville suosittelen opintomatkaa vaikka Helsinkiin.
Jos haluaa vielä vahvemman annoksen suomenruotsalaisuutta, voi käydä vaikka Tammisaaressa (nykyisin Raasepori), jossa ruotsi on enemmistökielenä.
Tältä pohjalta voimme siis puhua Suomesta kolmikielisenä maana. Tee vaikka reissu sinne Itä-Suomeen. Silti meillä ei ole mainintaa perustuslain 17§ venäjänkielestä mitään.
Toisaalta, voisimme olla virallisesti vaikka nelikielinen maa. Tee reissu vaikka Suomen lappiin.
Loppujen lopuksi kyse on kestämättömästä väitteestä, jossa väitetään Suomen olevan myöskin ruotsinkielinen. Perustuslaki näin väittää, mutta käytännössä emme ole sitä ja selkeästi tämä on ongelmana esimerkiksi Turun saaristossa eläville, jotka ovat ummikkoina sinne saarrettuina ja näin jääneet pitkälti paitsi kielestä, jota muu väestöstä puhuu.
Quote from: Turkulaine
Hämmentävää. Kun suomenruotsalaisista käytetään luonnehdintaa "rikkaus ja voimavara", tulee heti mieleeni jokin sopeutumiskyvytön, lorviva ja rikokseen taipuvainen ryhmä. Mistäköhän se johtuu?
Kuten täällä on aiemminkin sanottu, mokutuksen ja kaksikielisyyden kannattajat käyttävät täsmälleen samoja argumentteja. Niillä on monet samoista kannattajistakin: Helsingin Sanomat ja konsensuspuolueet.
Quote from: AldaronEsimerkiksi täällä Helsingissä kaksikielisyys näkyy ja kuuluu hyvinkin selvästi, eikä vähiten siinä kaupunginosassa jossa itse asun. Suomea yksikieliseksi luuleville suosittelen opintomatkaa vaikka Helsinkiin.
Mitä suosittelet minulle, kun asun Helsingissä ja pidän Suomea
de facto erittäin yksikielisenä maana? Ei Helsinkikään mikään kaksikielinen kaupunki ole. Silloin kun täällä kuulee ruotsia, puhe on usein täynnä suomenkielisiä sanoja ja ilmaisuja, varsinkin nuorison puhuessa.
Mitä mieltä olisit, Aldaron, muuten sitovan kansanäänestyksen järjestämisestä aiheesta kaksikielisyys/pakkoruotsi, sitten kun perustuslakiin on sitova kansanäänestys saatu? Tai edes neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä?
Quote from: Totuusko?Förändrin - 2011 ei ole yhtään sen ihmeellisempi ilmaisu kuin Sannfinländarna.
Nimen ei kuitenkaan olisi pakko olla kahdella kielellä. Ei ole puoluerekisterissä nytkään kaikilla:
http://www.vaalit.fi/15366.htm
Quote from: pavor nocturnus on 25.10.2009, 12:35:12
Puhtaalla ruotsilla tarkoitin ruotsia jossa ei ole vähän väliä suomenkielisiä sanoja/lauseita seassa.
Tämä on muuten hauska yksityiskohta. Moni ruotsia hieman osanneena saattaa ampasta vaikka myymälään ja koettaa mongertaa ruotsiaan ja heittää sekaan suomenkieltä, kun ei se ruotsi oikeasti olekkaan niin tuttu. Hassuita tässä on se, että he katsovat jopa hienoksi heittää suomea joukkoon. Kuulemma hieno asia miten kieli "taipuu". Noh, tästä voi olla montaa mieltä. Miksi ylipäätään puhua kieltä, jota ei sittenkään osaa ja vielä pakottaa muukin väestö moiseen mukaan?
Onhan toki niitäkin jotka ihan oikeasti osaa ruotsia paremmin, kuin suomea ja jopa tunnen tälläisiä ihmisiä henkilökohtaisesti. Asuuhan kuitenkin tätini Turun saaristossa.
Quote from: pavor nocturnus on 25.10.2009, 12:21:25
QuotePrinttailin tukun Ketterän kannattajakortteja. Ryhtyessäni täyttämään omaa kappalettani huomasin "förändrin - 2011".
Korttien jakelu ja täyttö jäi siihen.
Miksi ketterä nuolet hurreja?
Suosittelen lukemaan .pdf tiedostot tuota koskien
löytyvät tästä
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=16150.0;attach=4165)
Selaa kohtaan 14. Ei ole ruskeaa kieltä siellä.
Sieppasin tuon 14§:
14. Miksi puolueella on kaksikielinen nimi? Kannatatteko pakkoruotsia?
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Emme kannata sen paremmin
pakkoruotsia kuin pakkosuomeakaan. Mielestämme kotimaisen kielen valinnan ja sen
opiskelun tulisi perustua yksilön vapaaseen valintaan. Mikäli joku on sitä mieltä, että
pakkoruotsi tai –suomi on tarpeeton oppiaine, hän voi koota taakseen riittävän
määrän äänioikeutettuja Suomen kansalaisia ja vaatia sen lakkauttamista.
Maahanmuuttajilta edellytämme toisen kotimaisen kielen hallintaa, mikäli he
haluavat saada Suomen kansalaisuuden tai päästä suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.
Nyt tilttaa lisää:
-- Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi..., MUTTA Suomi on muutettava virallisesti yksikieliseksi suomenkieliseksi maaksi ja vähemmistökieliä ovat...
(Ruotsin uuden kielilain mukaan).
-- Mamuille edellytän AINOASTAAN pääkieltä(yli 90% populasta). En halua kouluttaa Suomeen hyväksyttyjä mamuja esim. Ruotsin tarpeeseen!.
Quote from: Aldaron on 25.10.2009, 12:26:42
Quote from: Totuusko? on 25.10.2009, 11:50:39
Yksikielinen Suomi ei ole kaupan.
Ei se voikaan olla "kaupan", siitä hyvin yksinkertaisesta syystä että sellaista ei ole. Suurin osa Suomen kunnista ja maakunnista on yksikielisesti suomenkielisiä, mutta Suomi valtiona ei sitä ole. Mustaa valkoisella tästä on perustuslain 17§:ssä (muutettavissa vain vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä), kuten olen jo muutaman kerran aikaisemminkin todennut tilanteessa, jossa joku on luullut Suomea yksikieliseksi valtioksi. Esimerkiksi täällä Helsingissä kaksikielisyys näkyy ja kuuluu hyvinkin selvästi, eikä vähiten siinä kaupunginosassa jossa itse asun. Suomea yksikieliseksi luuleville suosittelen opintomatkaa vaikka Helsinkiin.
Jos haluaa vielä vahvemman annoksen suomenruotsalaisuutta, voi käydä vaikka Tammisaaressa (nykyisin Raasepori), jossa ruotsi on enemmistökielenä.
Suomi on lähes yksikielisesti suomenkielinen, luki perustuslaissa mitä tahansa. Jos enemmistö suomenkielisistä kokee suomenruotsalaiset rasitteeksi, heitä ei minkään maan kampanjoilla saada pitämään ruotsinkielisyyttä "tärkeänä osana identiteettiään", saati hyväksymään ajatusta että ruotsin taito muka olisi sivistyksen merkki. Suomenruotsalaiset eivät siten myöskään pitkän päälle voi vaatia, että jokaisen suomenkielisen olisi opiskeltava ruotsia - siitäkään huolimatta, että jokaisen manner-Suomessa asuvan ruotsinkielisen tietysti on jo omien etujensakin nimissä opeteltava suomea mahdollisimman hyvin.
Sen sijaan voimme (olen siis suomenruotsalainen) Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten perusteella vaatia, että ruotsinkieli turvataan ja säilytetään kansallisena vähemmistökielenä - aivan kuten italia Sveitsissä, saksa Italiassa, baskinkieli Espanjassa tai vaikkapa suomi Ruotsissa ja myös saame Suomessa. Kansallisella vähemmistökielellä tarkoitetaan tässä yhteydessä maassa ammoisista ajoista asunutta ryhmää, joka puhuu eri kieltä kuin enemmistö.
Jatkuva kaksikielisyyden korostaminen, johon mm RKP:n kielipolitiikka perustuu, johtaa väistämättä tilanteisiin joissa on käytännössä myös hyväksyttävä kaksikieliset ratkaisut - kuten ruotsinkielisten terveydenhoitopalvelujen tai jopa koulujen sulauttaminen suomenkielisiin. Tämä siitä huolimatta, että tähän mennessä sekä meillä että muualla kaksi- tai monikieliset ratkaisut ovat aina johtaneet siihen, että vähemmistökieltä puhuvat ryhtyvät käyttämään enemmistön kieltä, jolloin vähemmistökieli lopulta kutistuu pelkäksi kotikieleksi (eli sitä ei enää käytetä hallinnossa eikä työelämässä). Näin on jo käynyt ruotsille pääkaupunkiseudulla, ja sama kehitys tulee väistämättä tapahtumaan myös rannikkoseudun perinteisesti ruotsinkielisillä alueilla ellei ruotsinkielisiä rakenteita saada säilytettyä. Niiden säilyttämistä taasen ei voida ruotsinkielisten taholta perustella valtaväestölle, jos samalla halutaan vedota viralliseen kaksikielisyyteen ja sen perusteena olevaan pakko- ja virkamiesruotsiin.
Eli mitä pikemmin pakkoruotsista ja virallisesta mukamas-kaksikielisyydestä päästään eroon, sitä nopeammin olisi myös ryhdyttävä pohtimaan muita keinoja jos (siis jos) ruotsia puhuvan kansallisen vähemmistön säilyminen edes jollain tasolla halutaan turvata.
En tiedä rustattiinko näitä pykäliä ja puolueen nimeä tällä palstalla. Josko niin oli niin olisi pitänyt tuolloin olla kehissä.
Mä oon aika hyvä jälkiviisaana ;)
Josko puolue on kaksikielinen niin senhän tulee osallistua mm. FST:n vaalitenttiin.
En tiedä mäkiketterän r-taidosta mutta pelkään, että "det äär truu, jag hoppar" toistuu. Ja vielä: "sivistys avautui saatuani r-vaimon "(ehdokas Lahti).
Tätä häpeätä en halua kokea uudelleen, tosiasiassa täysin suomenkielisessä maassani!
Stefan Wallin tietää kertoa, että netissä ruotsin kielen asemasta keskustelevat avohoitopotilaat:
QuoteLiksom alltid då det gäller webbforumdiskussionerna, som alltför ofta blir desperata uttyck för den psykiatriska öppenvården...
Wallin oli Turussa ruokkimassa soppajonoja ja jakamassa vaatteita. Hän kertoo meille, mikä kunnia hänellä pitää vähäosaisimmista huolta:
QuoteSoppköerna ringlade sig långa på Åbo torg idag vid middagstid.
[...]
...hade jag äran att både hålla tal och dela ut hundratals portioner maletköttsoppa till de många hjälpbehövande som var på plats. De gick hem med både soppa i magen och en kasse med matvaror eller kläder.
Koska vaatimus säästöistä ja tehokkuudesta ei koske suomenruotsalaisia kouluja, niin en ota kantaa seuraavaan kappaleeseen, antaa Stefan Wallinin puhua omasta puolestaan:
QuoteI mitt tal sade jag att de i den ekonomiska recession Finland befinner sig i är särskilt viktigt att ta hand om de svagaste i samhället och förhindra ytterligare utslagning. Samhällets moraliska bärkraft mäts långt utgående från hur vi lyckas i detta uppdrag. Jag påminde om att man under 1990-talskrisen gjorde flera ödesdigra misstag, vilkas effekter syns än idag. Beslutsfattarna måste ha tagit lärdom av misstagen så att vi inte upprepar dem nu.
http://stefanwallin.blogsome.com/
Quote from: RR on 25.10.2009, 19:16:15
Stefan Wallin tietää kertoa, että netissä ruotsin kielen asemasta keskustelevat avohoitopotilaat:
QuoteLiksom alltid då det gäller webbforumdiskussionerna, som alltför ofta blir desperata uttyck för den psykiatriska öppenvården...
Tuon perusteella ruotsinkielisiä avohoitopotilaita olisi suhteutettuna väkilukuun paljon enemmän kuin suomenkielisiä. Onneksi steffe taitaa olla tässäkin asiassa väärässä.
Ennenkuin suomea opetetaan pakolla ruotsalaisissa kouluissa, en näe mitään syytä sille miksi täällä kenellekkään pitäisi pakolla opettaa ruotsia.
Ja ruotsinkieliset suomalaiset, opetelkaa suomea jos suomessa kerran olette.
Quote from: Taavitsainen on 26.10.2009, 01:28:16
Ennenkuin suomea opetetaan pakolla ruotsalaisissa kouluissa, en näe mitään syytä sille miksi täällä kenellekkään pitäisi pakolla opettaa ruotsia.
Ja ruotsinkieliset suomalaiset, opetelkaa suomea jos suomessa kerran olette.
Taas tuo netissä kiertävä harhaluulo. Okei, oikaistaan sitten...
Tiedoksi: suomen kielen opetus
on pakollista ruotsinkielisissä kouluissa. Se alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Kuvitelma siitä että suomi ei muka olisi pakollinen kieli ruotsinkielisissä kouluissa on yllättävän sitkeä ja on jouduttu oikaisemaan jo muutaman kerran aikaisemminkin tällä foorumilla.
Ne suomenruotsalaiset jotka eivät osaa suomea ovat muuten aika harvinaisia tapauksia. Kyse on lähinnä siitä osasta vanhemman polven väkeä jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun (jossa toista kotimaista ei opetettu) ja ovat lisäksi eläneet koko elämänsä täysin tai lähes täysin ruotsinkielisellä paikkakunnalla eivätkä lisäksi ole tarvinneet suomea edes työssään. On helposti tajuttavissa että tällaisia ei ole kovin paljon.
Quote from: Taavitsainen on 26.10.2009, 01:28:16
Ennenkuin suomea opetetaan pakolla ruotsalaisissa kouluissa, en näe mitään syytä sille miksi täällä kenellekkään pitäisi pakolla opettaa ruotsia.
Ja ruotsinkieliset suomalaiset, opetelkaa suomea jos suomessa kerran olette.
Ymmmärrän, että tällä tarkoitetaan suomen opetusta Ruotsin kouluissa. On ihan totta, että Suomi-tietämys on tähän asti ollut Ruotsissa täysin retuperällä. 1809-2009 juhlavuoden vuoksi Suomi on ollut tavallista enemmän esillä ruotsalaisissa medoissa, ja tässä yhteydessä joku ehdotti (taisi olla Göteborgs Posten) että kaikkien ruotsalaisten koululaisten tulisi opiskella ainakin hiukan suomea.
Kaikki Manner-Suomen suomenruotsalaiset osaavat nykyään suomea ainakin jotenkuten, poikkeuksena rannikkokuntien vanhempi väestö jolla ei nuoruudessaan ollut mahdollisuutta opiskella suomea koulussa (se tuli oppiaineeksi kaikissa kouluissa vasta 60-luvulla).
Quote from: Aldaron on 26.10.2009, 10:28:21
Quote from: Taavitsainen on 26.10.2009, 01:28:16
Ennenkuin suomea opetetaan pakolla ruotsalaisissa kouluissa, en näe mitään syytä sille miksi täällä kenellekkään pitäisi pakolla opettaa ruotsia.
Ja ruotsinkieliset suomalaiset, opetelkaa suomea jos suomessa kerran olette.
Taas tuo netissä kiertävä harhaluulo. Okei, oikaistaan sitten...
Tiedoksi: suomen kielen opetus on pakollista ruotsinkielisissä kouluissa. Se alkaa jo ala-asteen kolmannella.
Kuvitelma siitä että suomi ei muka olisi pakollinen kieli ruotsinkielisissä kouluissa on yllättävän sitkeä ja on jouduttu oikaisemaan jo muutaman kerran aikaisemminkin tällä foorumilla.
Taavitsainen kirjoitti kylläkin ruotsalaisista kouluista, ei Suomen ruotsinkielisistä kouluista.
Quote from: Aldaron on 26.10.2009, 10:28:21
Ne suomenruotsalaiset jotka eivät osaa suomea ovat muuten aika harvinaisia tapauksia. Kyse on lähinnä siitä osasta vanhemman polven väkeä jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun (jossa toista kotimaista ei opetettu) ja ovat lisäksi eläneet koko elämänsä täysin tai lähes täysin ruotsinkielisellä paikkakunnalla eivätkä lisäksi ole tarvinneet suomea edes työssään. On helposti tajuttavissa että tällaisia ei ole kovin paljon.
Tietyllä tapaa ihan hyvä perustelu. Mutta kaiken kaikkiaanhan tulisi helpommaksi opettaa nämä ummikot ymmärtämään suomea hyvin, kuin opettaa yli 90% väestöstä ymmärtämään ruotsia. Nykyinenkään (riittävän kallis) metodi ei anna edes tyydyttävää kielivalmiutta ruotsiin. Suomella ei ole sitä paitsi edes varaa ikinä luoda ihan oikeasti tasavertaista asemaa ruotsinkielisille, enkä näe mitään syytä miksi edes pitäisi. Maa on kuitenkin Suomi, jossa on omakin kieli ja ei ole kielenä tiettävästi pitkään aikaan häviämässä mihinkään ja kattaa käytännössä koko maan ainoana kielenä. Kertokoot perustuslaki mitä vain.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009102610493467_uu.shtml
Quote- Ei kannata kantaa huolta hallituksesta vaan enemmän siitä, miten hallinto toimii. Selvästikin näkyy, että hallinnossa on puutteita, millä tavalla ruotsinkielisiä palveluita tarjotaan. Pitää toimia kielilainsäädännön mukaisella tavalla, ja tähän pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota.
Niinhän siinä on puutteita ja siitä nimenomaan edellisessä viestissä kirjoitinkin. Niitä on ja sille ei ylipäätään käytännön asteella voi yhtään mitään. Rahaa eikä tahtoa ole.
QuoteVanhanen tyrmäsi myös Jakob Södermanin Hufvudstadsbladetissa esittämät väitteet keskustapuolueen salaisesta agendasta ruotsin kieltä vastaan hölynpölyksi.
Kerrankin ihan toivon, että suomalainen poliitikko valehtelisi.
Quote from: Taavitsainen on 26.10.2009, 01:28:16
Ennenkuin suomea opetetaan pakolla ruotsalaisissa kouluissa, en näe mitään syytä sille miksi täällä kenellekkään pitäisi pakolla opettaa ruotsia.
Ja ruotsinkieliset suomalaiset, opetelkaa suomea jos suomessa kerran olette.
Äskettäin kuulin eräästä itäsuomalaisesta koulusta, että siellä ei käytännössä ruotsi ole ollut pakollista pariin vuoteen. Opetukseen ei tarvitse osallistua, ja tenteissä ei tarvitse osata mitään. Silti kaikki oppilaat saavat välttävän arvosanan. Kyse ei nyt ole siitä koulusta, joka turhaan vaati Helsingin herroilta mahdollisuutta tarjota ruotsin tilalla venäjän opetusta.
Se alkoi siitä, kun venäjänkieliset saivat vaihtaa ruotsin kurssit venäjään. Ilmeisesti niillä, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, ei ole velvollisuutta opiskella toista näistä, ainakin jos muunkieliseen opetukseen saadaan riittävän suuri ryhmä.
Muut oppilaat ja jotkut vanhemmat pitivät tätä epäreiluna, ja monet jäivät protestiksi pois ruotsintunneilta. Koulu ja ruotsinopettaja pelkäsivät maineensa puolesta, jos niin monet olisivat reputtaneet, ja ehkä pelättiin myös mahdollista syytettä tai kohua syrjinnästä. Siksi ruotsinopettaja koulun hiljaisella hyväksynnällä taipui siihen, että oppilaiden ei tarvitse ottaa opetukseen osaa, jos he vakaasti ilmoittavat että eivät halua. Tenteissä piti käydä aluksi, ja niistä pääsi rimaa hipoen läpi vaikka laittoi paperiin vain nimensä. Sitten siitäkin kai luovuttiin, kun jotkut eivät käyneet tenteissäkään, ja heidän piti silti saada todistukseen numero kuten muidenkin. Sitä en tiedä, järjestettiinkö korvaavaa opetusta. Osa ainakin siirtyi venäjän ryhmään.
Virallisesti koulussa opetetaan edelleen kaikille suomenkielisille ruotsia.
En sitten tiedä, onko vastaava miten yleistä. En tunne kunnolla Itä-Suomen tilannetta, mutta voisin arvata, ettei tämä aivan ainutkertaista ole.
Yleisempää lienee se mitä olen kuullut eräästä Jyväskylän lukiosta, että siellä opettaja päästää ruotsista läpi erittäin huonoilla, lähes olemattomilla taidoilla. Syy on varmaan tässäkin opettajan tai koulun maine ja ehkä se, ettei merkittävää osaa oppilaista vain voida reputtaa. Ruotsinkielen nykyistä asemaa kannattavat opettajat voivat myös ajatella, ettei liian huonoja oppimistuloksia voida julkistaa, ja siksi kaunistelevat niitä antamalla parempia numeroita. Ja kun YO-kirjoituksissakaan ei ruotsi enää ole pakollisena, ei opetuksen näennäisyys pääse paljastumaan.
Joillekin tämä näköjään kelpaa. Joillekin riittää, että asiat toimivat vain paperilla. Jos päättäjille merkitsisi enemmän ihmisten todellinen ruotsintaito, niin uskoisin, että ruotsi olisi vapaaehtoista kaikkialla, koska vapaaehtoisuus parantaa motivaatiota, ja että maahanmuuttoa rajoitettaisiin siten, ettei se söisi vääjäämättä ruotsin asemaa.
Quote from: Pöllämystynyt on 27.10.2009, 13:37:01
En sitten tiedä, onko vastaava miten yleistä. En tunne kunnolla Itä-Suomen tilannetta, mutta voisin arvata, ettei tämä aivan ainutkertaista ole.
Yleisyydestä en tiedä, mutta ihan Hämeessa olen opiskellut ammattikoulussa, jossa ruotsia ei käytännössä opetettu.
Yliopistoista tai lukioista en tiedä, mutta ammattikouluissahan ruotsi on ihan virallisellakin tasolla aivan mitätön aine ja käytännössä siitä ei ole kenelekkään apua. Sen voisi ihan suoraan muuttaa ammatilliseksi aineeksi. Onhan ammatillinen koulutus mennyt jo mutenkin ihan metsään. Siitä on aivan liian iso määrä hukattu "yleissivistäviin" aineisiin ja se on pitkälti peruskoulun kertaamista.
Eilisillan Ajankohtainen Kakkonen-ohjelmassa käsiteltiin mm. Espoon ehdotusta ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhdistämisestä.
Ajatushan on haudattu, mutta nyt Espooseen suunnitellaan uutta suomen-, ruotsin, ja englanninkielistä yhteistä koulua.
Sekin on Espoon ruotsinkielisille kauhistus:
"Haluan alleviivata, että me emme voi hyväksyä sitä että ollaan samassa tilassa".
(Espoon RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Stig Kankkonen)
http://areena.yle.fi/video/513552 (alkaen 09.30)
Ohjelma tulee uusintana TV2:lta tänään klo 14.20
PS. yllättävän monella ohjelmassa haastatellulla oppilaalla on ihan suomalaiset nimet ja puhekielikin on tyypillistä pääkaupunkiseudun sekamuumikieltä, jossa melkein joka toinen sana on suomea.
Eipä ole ruotsia onnistuttu säilyttämään, vaikka ihan eri tiloissa on oltukin...
Quote from: skrabb on 28.10.2009, 08:11:39
"Haluan alleviivata, että me emme voi hyväksyä sitä että ollaan samassa tilassa".
(Espoon RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Stig Kankkonen)
Onhan tuota apartheid-lausetta kiva siteerata väsymykseen saakka, etenkin tarkoituksella sivuuttaen sen miksi samaan tilaan ei haluta. Kuten ohjelmassa selvästi sanottiin, nuorison keskinäisen seurustelun kieleksi muodostuisi suomi, joka taas rajoittaisi heidän ruotsin kielen käyttöalaa.
Mikäli kykenee minkäänlaiseen empatiaan vähemmistöjä kohtaan voisi ajatella vaikka tilannetta, jossa edellinen sotamme olisi päättynyt toisin. Joko koko maassa tai ainakin kaupungeissa enemmistö olisi venäjänkielisiä, jotka eivät osaa suomea. Kaikki suomenkieliset osaisivat venäjää. Mitä arvelisitte suomen kielen tulevaisuudesta, jos lapsemme kävisivät venäläisten kanssa samaa koulua ja kasvaisivat puhuen koulussa kavereiden kanssa vain venäjää? Tämä on monille kielisukulaisillemme Venäjällä polttava ongelma.
Itse sanoisin että Espoon toteutumattomat säästöt ovat aika pieni riesa kun taas ruotsinkielisille asia on erittäin vakava.
QuotePS. yllättävän monella ohjelmassa haastatellulla oppilaalla on ihan suomalaiset nimet ja puhekielikin on tyypillistä pääkaupunkiseudun sekamuumikieltä, jossa melkein joka toinen sana on suomea.
Eipä ole ruotsia onnistuttu säilyttämään, vaikka ihan eri tiloissa on oltukin...
Minulle ei tule yllätyksenä, että suomenruotsalaisilla on suomenkieliset nimet. Yleinen selitys on se, että isä on suomenkielinen tai ainakin osin suomenkielisestä perheestä.
Mitä kieleen tulee niin oppilaat käyttivät suomea kuvaillessaan suomenkielisten asenteita, reaktioita ja sanomisia. Muut lauseet olivat ihan kunnollista ruotsia. Tämä on luonnollista (googlaa "code switching") ja esiintyy ympäri maailman siellä, missä käytetään useita kieliä. Minäkin siteeraan usein englanniksi englantia puhuvien sanomisia mikäli odotan kuulijan ymmärtävän, eikä se ole merkki huonosta suomen kielen taidosta.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 12:54:25Mikäli kykenee minkäänlaiseen empatiaan vähemmistöjä kohtaan voisi ajatella vaikka tilannetta, jossa edellinen sotamme olisi päättynyt toisin. Joko koko maassa tai ainakin kaupungeissa enemmistö olisi venäjänkielisiä, jotka eivät osaa suomea. Kaikki suomenkieliset osaisivat venäjää. Mitä arvelisitte suomen kielen tulevaisuudesta, jos lapsemme kävisivät venäläisten kanssa samaa koulua ja kasvaisivat puhuen koulussa kavereiden kanssa vain venäjää?
Kyse on siitä, että suomi on kansallinen kieli, kun taas ruotsi ja venäjä ovat vieraita kieliä (valloituksen ja/tai maahanmuuton kautta maahan tulleita). Suomen säilymistä tulee tukea kaikissa olosuhteissa. Vieraiden kielten säilymisestä ei ole kansakunnalle hyötyä. Parasta kansakunnan yhtenäisyyden kannalta olisi, että kielivähemmistö omaksuisi tämän kansallisen kielen.
Quote from: Jaakko Sivonen on 28.10.2009, 16:40:04
Kyse on siitä, että suomi on kansallinen kieli, kun taas ruotsi ja venäjä ovat vieraita kieliä (valloituksen ja/tai maahanmuuton kautta maahan tulleita).
En sanoisi, että ruotsi ei ole kansallinen kieli. Toisaalta suomikaan ei ole aikojen alusta ollut olemassa. Ja suomi on enimmäkseen uralilaisen, germaanisen ja balttilaisen aineksen sekoitus. Tietääkseni ylläolevassa ainakin "suomi", "kansa" ja "vieras" ovat lainasanoja.
Korjaus: "vieras" on omaperäinen, sen sijaan mm. "ja" on germaaneilta omaksuttu. Kuten tietenkin sana "valta" johdoksineen.
QuoteSuomen säilymistä tulee tukea kaikissa olosuhteissa.
Suomenruotsalaiset kokevat kielensä samalla lailla säilyttämisen arvoiseksi. Minulle suomen kieli on toki enemmän säilyttämisen arvoinen, koska se on minun äidinkieleni. Yritän vain ajatella asiaa heidänkin kannaltaan.
Ja kyllä, mielestäni nykyinen paletti riittää aivan hyvin. Muita kieliä ei enää tarvitse tänne ehdoin tahdoin tuoda säilytettäväksi. Ruotsin kohdalla "vahinko" on jo tapahtunut, vaikkakaan en itse koe suomenruotsalaisten olemassaoloa kielineen erityisesti vahinkona.
QuoteVieraiden kielten säilymisestä ei ole kansakunnalle hyötyä. Parasta kansakunnan yhtenäisyyden kannalta olisi, että kielivähemmistö omaksuisi tämän kansallisen kielen.
Jos on vain yksi porukka jäljellä tulisi kai puhua kansasta. Kansakunta viittaa juuri tilanteeseen jossa kahta tai useampaa kansaa edustavat kokevat yhtenäisyydentunnetta tai ainakin kohtalonyhteyttä.
Lähtökohtasi on utilitaristinen, ja se onkin ihan validi lähtökohta. Oma lähtökohtani on että näillä mennään mitä ollaan saatu. Jos kaksi kieltä onkin jonkinlainen rasite, niin se sitten on yksi monista rasitteistamme joiden kanssa opetellaan tulemaan toimeen. Myös sairaat ja vanhukset voidaan kokea rasitteena. Minusta niidenkin kanssa on parempi oppia elämään kuin yrittää hävittää niitä.
Ja tällä en tarkoita että pakkoruotsia tai etuoikeusasemia tulee säilyttää. Mutta tarkoitan sitä, etten koe oikeudekseni vaatia suomenruotsalaisia luopumaan kielestään ja kulttuuristaan kun mielelläni omanikin säilytän.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 17:20:30
Ja suomi on enimmäkseen uralilaisen, germaanisen ja balttilaisen aineksen sekoitus. Tietääkseni ylläolevassa ainakin "suomi", "kansa" ja "vieras" ovat lainasanoja.
Korjaus: "vieras" on omaperäinen, sen sijaan mm. "ja" on germaaneilta omaksuttu. Kuten tietenkin sana "valta" johdoksineen.
Entä sitten? Kaikissa kielissä on lainasanoja, ruotsissa luultavasti enemmän kuin suomessa.
Quote from: TurkulaineJos on vain yksi porukka jäljellä tulisi kai puhua kansasta. Kansakunta viittaa juuri tilanteeseen jossa kahta tai useampaa kansaa edustavat kokevat yhtenäisyydentunnetta tai ainakin kohtalonyhteyttä.
Käytän kansakuntaa ihan kansan synonyymina. Tietosanakirja Facta määrittelee sanan kansakunta seuraavasti:
"yhdessä elävä ihmisryhmä, joka yhteiskunnallisesti ja valtiollisesti ainakin osaksi itsenäinen ja erillinen kokonaisuus ja joka muodostanut oman valtion tai elää liittovaltion osana." Eli kansakunta on tuon mukaan enemmän tai vähemmän valtiollisesti itsenäinen kansa. Käytännössä termiä käytetään yleensä samalla merkityksellä kuin sanaa kansa. Englannissakin taidetaan käyttää sanoja
people ja
nation aika synonyymisesti.
Quote from: Jaakko Sivonen on 28.10.2009, 17:58:50
Quote from: TurkulaineJos on vain yksi porukka jäljellä tulisi kai puhua kansasta. Kansakunta viittaa juuri tilanteeseen jossa kahta tai useampaa kansaa edustavat kokevat yhtenäisyydentunnetta tai ainakin kohtalonyhteyttä.
Käytän kansakuntaa ihan kansan synonyymina. Tietosanakirja Facta määrittelee sanan kansakunta seuraavasti: "yhdessä elävä ihmisryhmä, joka yhteiskunnallisesti ja valtiollisesti ainakin osaksi itsenäinen ja erillinen kokonaisuus ja joka muodostanut oman valtion tai elää liittovaltion osana."
Eli kansakunta on tuon mukaan enemmän tai vähemmän valtiollisesti itsenäinen kansa. Käytännössä termiä käytetään yleensä samalla merkityksellä kuin sanaa kansa. Englannissakin taidetaan käyttää sanoja people ja nation aika synonyymisesti.
Tuohon kansakuntaan (Suomi) ja kansaan (Suomen kansa) ruotsinkieliset suomalaiset juuri kuuluvatkin, sen elimellisenä osana. Vai luuletko ehkä että kyse on osasta
Ruotsin kansaa?
Irlantilaisiakin on kahdenlaisia, iirin- ja englanninkielisiä. Vielä 1800-luvun alkupuolella iirinkieliset olivat enemmistö, mutta tuon vuosisadan kuluessa suurin osa väestöstä omaksui englannin puhekielekseen. Kuitenkaan kukaan ei väitä heitä englantilaisiksi, vaikka englantia puhuvatkin, eikä yritä määrittää heitä Irlannin kansaan kuulumattomaksi väestönosaksi äidinkielensä perusteella.
Quote from: Aldaron on 28.10.2009, 18:32:26
Quote from: Jaakko Sivonen on 28.10.2009, 17:58:50
Quote from: TurkulaineJos on vain yksi porukka jäljellä tulisi kai puhua kansasta. Kansakunta viittaa juuri tilanteeseen jossa kahta tai useampaa kansaa edustavat kokevat yhtenäisyydentunnetta tai ainakin kohtalonyhteyttä.
Käytän kansakuntaa ihan kansan synonyymina. Tietosanakirja Facta määrittelee sanan kansakunta seuraavasti: "yhdessä elävä ihmisryhmä, joka yhteiskunnallisesti ja valtiollisesti ainakin osaksi itsenäinen ja erillinen kokonaisuus ja joka muodostanut oman valtion tai elää liittovaltion osana."
Eli kansakunta on tuon mukaan enemmän tai vähemmän valtiollisesti itsenäinen kansa. Käytännössä termiä käytetään yleensä samalla merkityksellä kuin sanaa kansa. Englannissakin taidetaan käyttää sanoja people ja nation aika synonyymisesti.
Tuohon kansakuntaan (Suomi) ja kansaan (Suomen kansa) ruotsinkieliset suomalaiset juuri kuuluvatkin, sen elimellisenä osana. Vai luuletko ehkä että kyse on osasta Ruotsin kansaa?
En luule. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olisi suomalaisen kansan etu, että kaikki sen jäsenet puhuisivat samaa kieltä äidinkielenään. J. V. Snellman toivoi hänkin, että ruotsinkielinen sivistyneistö muuttaisi kielensä suomeen. Niin ei ikävä kyllä suurelta osalta käynyt.
Kun nyt olet siinä, kysyn uudelleen aiemman kysymykseni: miten suhtautuisit kansanäänestyksen järjestämiseen kaksikielisyydestä ja/tai pakkoruotsista?
Quote from: Jaakko Sivonen on 28.10.2009, 18:35:26
Quote from: Aldaron on 28.10.2009, 18:32:26
Quote from: Jaakko Sivonen on 28.10.2009, 17:58:50
Quote from: TurkulaineJos on vain yksi porukka jäljellä tulisi kai puhua kansasta. Kansakunta viittaa juuri tilanteeseen jossa kahta tai useampaa kansaa edustavat kokevat yhtenäisyydentunnetta tai ainakin kohtalonyhteyttä.
Käytän kansakuntaa ihan kansan synonyymina. Tietosanakirja Facta määrittelee sanan kansakunta seuraavasti: "yhdessä elävä ihmisryhmä, joka yhteiskunnallisesti ja valtiollisesti ainakin osaksi itsenäinen ja erillinen kokonaisuus ja joka muodostanut oman valtion tai elää liittovaltion osana."
Eli kansakunta on tuon mukaan enemmän tai vähemmän valtiollisesti itsenäinen kansa. Käytännössä termiä käytetään yleensä samalla merkityksellä kuin sanaa kansa. Englannissakin taidetaan käyttää sanoja people ja nation aika synonyymisesti.
Tuohon kansakuntaan (Suomi) ja kansaan (Suomen kansa) ruotsinkieliset suomalaiset juuri kuuluvatkin, sen elimellisenä osana. Vai luuletko ehkä että kyse on osasta Ruotsin kansaa?
En luule. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olisi suomalaisen kansan etu, että kaikki sen jäsenet puhuisivat samaa kieltä äidinkielenään. J. V. Snellman toivoi hänkin, että ruotsinkielinen sivistyneistö muuttaisi kielensä suomeen. Niin ei ikävä kyllä suurelta osalta käynyt.
Kun nyt olet siinä, kysyn uudelleen aiemman kysymykseni: miten suhtautuisit kansanäänestyksen järjestämiseen kaksikielisyydestä ja/tai pakkoruotsista?
Minun puolestani noista voisi äänestääkin. Tosin kummassakin tapauksessa (etenkin jälkimmäisessä, koska siinä on kyse perustuslaista) edellyttäisin ehdotonta enemmistöä kaikista äänioikeutetuista ehdoksi nykytilanteen muuttamiselle.
Toisen kotimaisen pakollisuuden lakkauttamista kouluaineena epäilemättä kannattaisi suurempi määrä ihmisiä kuin ruotsin aseman lakkauttamista toisena kansalliskielenä. Pidän varsin todennäköisenä että enemmistö vastustaisi ruotsin kansalliskieliaseman lakkauttamista. Mitä ruotsiin pakollisena oppiaineena taas tulee, tulosta on vaikeampi ennustaa, sillä Taloustutkimuksen tekemät kaksi mielipidemittausta tuosta kysymyksestä antavat erilaisen tuloksen
sen mukaan miten kysymys on asetettu. Tutkimuksen tilaajahan (toisessa Suomalaisuuden Liitto ja toisessa Magma) muotoilee kysymyksen ja tutkimuslaitos (Taloustutkimus) tutkii sitten omia standardimenetelmiään käyttäen, miten
juuri tuolla tavalla muotoiltuun kysymykseen vastataan. Jos tuntee hieman sosiaalipsykologiaa ja mainonnassa ja propagandassa käytettyjä kikkoja, tässä ei ole mitään yllättävää.
Tulokset tässä. Muistakaa, että tutkimuksen
tekijä on sama, nimittäin Taloustutkimus, ja tutkimuksilla on vain vuoden aikaero toisiinsa. Tilaaja on toisessa Suomalaisuuden Liitto ja toisessa Magma, ja tilaajahan juuri muotoilee kysymyksen johon tutkimuslaitos lähtee etsimään vastausta.
Ensin vastaus Suomalaisuuden Liiton v. 2007 asettamaan kysymykseen, joka kuului:
"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla
vapaaehtoista kaikille
suomenkielisille koululaisille?" [lihavoinnit minun]
Samaa mieltä 63%
Eri mieltä 34%
Sitten vastaus Magman v. 2008 asettamaan kysymykseen:
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa."
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Ja kerrataan vielä: kummallakin kerralla
tutkimuksen suorittaja on sama (Taloustutkimus).
Erittäin havainnollinen esimerkki siitä miten paljon tulokseen vaikuttaa se miten kysymys on muotoiltu.
Magma tekemässä tutkimusta kieliasioista, on kuin viherfemakot tekemässä tutkimusta suomalaisesta rasismista ja naisvihasta.
Quote from: pavor nocturnus on 28.10.2009, 20:12:43
Magma tekemässä tutkimusta kieliasioista, on kuin viherfemakot tekemässä tutkimusta suomalaisesta rasismista ja naisvihasta.
Lue uudestaan, hitaasti ja ajatuksella. Mainitsin pariinkin otteeseen, että tutkimuksen
tekijä on kummassakin tapauksessa sama, nimittäin Taloustutkimus.
Tilaaja (ja tutkittavan kysymyksen asettaja) on toisessa tapauksessa Magma ja toisessa tapauksessa Suomalaisuuden Liitto.
Tuo kaikki käy mahdollisimman yksiselitteisesti ilmi tuosta viestistäni. Tästä huolimatta onnistut vielä jollain tavoin luulemaan että Magma on
itse tehnyt toisen noista tutkimuksista.
Se miten onnistut luulemaan noin, huolimatta täysin yksiselitteisestä teksistä, jää minulle arvoitukseksi.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 12:54:25
Mikäli kykenee minkäänlaiseen empatiaan vähemmistöjä kohtaan voisi ajatella vaikka tilannetta, jossa edellinen sotamme olisi päättynyt toisin.
Keskeisintähän tässä onkin se, että sotamme päättyyi miten nyt päättyi ja olemme itsenäinen valtio nimeltä Suomi ja jolla on oma kansallinen kieli suomi. Jos kuuluisimme maahan, kuin Venäjä, niin silloin Venäjä päättäisi meidän asemamme kansalaisina.
Quote from: Teppis on 28.10.2009, 20:39:19
Keskeisintähän tässä onkin se, että sotamme päättyyi miten nyt päättyi ja olemme itsenäinen valtio nimeltä Suomi ja jolla on oma kansallinen kieli suomi. Jos kuuluisimme maahan, kuin Venäjä, niin silloin Venäjä päättäisi meidän asemamme kansalaisina.
Niin päättyi. Ja jos se olisi päättynyt toisin, toivoisin että asioista päättämässä olisi sellainen ryhmä, jolle toisten polkeminen ei ole täyttymys eikä ykkösprioriteetti. Arvokysymyksiähän nämä ovat. Minä olen valmis kuulumaan sellaiseen valistuneeseen enemmistöön, jolle sopii että kielivähemmistö saa elää tavallaan. Ja monet muutkin vähemmistöt. Jopa mielipidevähemmistöt, jos suojelurahasta sovitaan.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 21:00:35
Niin päättyi. Ja jos se olisi päättynyt toisin, toivoisin että asioista päättämässä olisi sellainen ryhmä, jolle toisten polkeminen ei ole täyttymys eikä ykkösprioriteetti. Arvokysymyksiähän nämä ovat. Minä olen valmis kuulumaan sellaiseen valistuneeseen enemmistöön, jolle sopii että kielivähemmistö saa elää tavallaan. Ja monet muutkin vähemmistöt. Jopa mielipidevähemmistöt, jos suojelurahasta sovitaan.
Hyvä, että otit puheeksi suojelurahat, niistähän tässä on kyse.
Mutta noin muuten... sinusta on siis ihan ok, jos venäjänkieli liitetään osaksi peruslakiamme? Onhan se kielivähemmistö ja olemmehan joskus kuuluneet Venäjälle, kuten Ruotsillekkin.
Koska otit kantaa kielivähemmistöihin noin muuten, niin silloin kaikki muutkin kielet pitää lisätä perustuslakiimme ja pakottaa kaikki suomensuomalaiset opettelemaan kenties kymmeniä eriä kieliä. Ihan siis vähemmistöjen tasa-arvon mukaisesti. Kaikille kielille pitäisi myöskin olla ihan ikiomat koulut ja palvelut, kuten suomenruotsalaisillekin ruotsiksi.
Quote from: Teppis on 28.10.2009, 21:18:30
Hyvä, että otit puheeksi suojelurahat, niistähän tässä on kyse.
Ei ole. Suomenruotsalaiset eivät vaadi meiltä suojelurahoja, eivätkä he niitä kykenisi meiltä voimakeinoin noutamaankaan. Jos ja kun valtion rahankäytöstä on kyse, niin asiasta voidaan neuvotella ja sopia. Myöskään suomenruotsalaisilta ei ole oikein vaatia mitään muuta suojelurahaa kuin mitä he jo maksavat. Siis veroa.
QuoteMutta noin muuten... sinusta on siis ihan ok, jos venäjänkieli liitetään osaksi peruslakiamme? Onhan se kielivähemmistö ja olemmehan joskus kuuluneet Venäjälle, kuten Ruotsillekkin.
Ei siihen ole mitään tarvetta. Miksi itse haluaisit venäjästäkin sellaisen riippakiven, joksi ruotsin kieltä väität?
QuoteKoska otit kantaa kielivähemmistöihin noin muuten, niin silloin kaikki muutkin kielet pitää lisätä perustuslakiimme ja pakottaa kaikki suomensuomalaiset opettelemaan kenties kymmeniä eriä kieliä. Ihan siis vähemmistöjen tasa-arvon mukaisesti. Kaikille kielille pitäisi myöskin olla ihan ikiomat koulut ja palvelut, kuten suomenruotsalaisillekin ruotsiksi.
Älä nyt viitsi. Ja lopeta vetoaminen tuohon kielten opettelemiseen. Olen jo kyllästynyt toistelemaan sitä että vastustan pakkoruotsia. Minun puolestani saisit opiskella venäjää joka jumalan päivä ja olla osaamatta sanaakaan ruotsia.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:06:46
Ei ole. Suomenruotsalaiset eivät vaadi meiltä suojelurahoja, eivätkä he niitä kykenisi meiltä voimakeinoin noutamaankaan. Jos ja kun valtion rahankäytöstä on kyse, niin asiasta voidaan neuvotella ja sopia. Myöskään suomenruotsalaisilta ei ole oikein vaatia mitään muuta suojelurahaa kuin mitä he jo maksavat. Siis veroa.
Tämähän jo käsiteltiin. Pelkkä vero ei voi olla syynä kaksikielisyydelle eikä etenkään pakkoruotsille. Eikä se kyllä itseasiassa olekkaan, vaan se RKP:lle tuleva rahoitus.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:06:46
Ei siihen ole mitään tarvetta. Miksi itse haluaisit venäjästäkin sellaisen riippakiven, joksi ruotsin kieltä väität?
En minä olekkaan haluamassa. Sinä tässä puhuit olevasi valmis porukkaan, joka suojelee vähemmistökieliä ja olet pauhaamassa suomenruotsalaisten puolesta. Oletko nyt ylipäätään eri mieltä ja olet valmis repimään perustuslaistamme ruotsin kokonaan pois ja pakkoruotsin kouluista?
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:06:46
Älä nyt viitsi. Ja lopeta vetoaminen tuohon kielten opettelemiseen. Olen jo kyllästynyt toistelemaan sitä että vastustan pakkoruotsia. Minun puolestani saisit opiskella venäjää joka jumalan päivä ja olla osaamatta sanaakaan ruotsia.
Tämähän tarkoittaa suoraan sitä, ettei ruotsinkieli olisi enää sinustakaan millään muotoa toinen kielemme.
Quote from: Teppis on 28.10.2009, 22:21:42
Tämähän jo käsiteltiin. Pelkkä vero ei voi olla syynä kaksikielisyydelle eikä etenkään pakkoruotsille. Eikä se kyllä itseasiassa olekkaan, vaan se RKP:lle tuleva rahoitus.
Häh?
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:06:46
En minä olekkaan haluamassa. Sinä tässä puhuit olevasi valmis porukkaan, joka suojelee vähemmistökieliä ja olet pauhaamassa suomenruotsalaisten puolesta. Oletko nyt ylipäätään eri mieltä ja olet valmis repimään perustuslaistamme ruotsin kokonaan pois ja pakkoruotsin kouluista?
Pakkoruotsi voi puolestani mennä, montako kertaa pitää toistaa? Perustuslakiin en osaa ottaa kantaa muuten, kuin että perustuslaissa toki on hyvä taata oikeudet ruotsinkielisille. He eivät ole ulkomaalaisia.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:06:46
Tämähän tarkoittaa suoraan sitä, ettei ruotsinkieli olisi enää sinustakaan millään muotoa toinen kielemme.
Ruotsi on ruotsinkielisten suomalaisten kieli. Ei se minun kieleni olekaan.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:27:48
Häh?
Niin, että vero ei voi olla anoa maksutapa, jolla taataan ruotsalaiset palvelut Suomessa. muulloin kaikkien muidenkin vähemistöjen pitää saada samat oikeudet. Maksaahan hekin veroa.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:27:48
Pakkoruotsi voi puolestani mennä, montako kertaa pitää toistaa? Perustuslakiin en osaa ottaa kantaa muuten, kuin että perustuslaissa toki on hyvä taata oikeudet ruotsinkielisille. He eivät ole ulkomaalaisia.
Alamme melkein jo puhumaan sinunkin osalta terveestä järjestä. Nyt vielä kun tajuat, ettei varmasti kellään ole sitä vastaan, että ruotsinkielisillä suomalaisilla on yhtälailla oikeutensa saada suomalaiset palvelut, kuin suomenkielisilläkin tai muun kielisillä. Sen takaa jo moni muu laki. Se taas ei voi olla itsestään selvää, että ruotsinkielisillä on oikeus vaatia palvelut omalla kielellään, kun sitä oikeutta ei ole muillakaan, kuin suomenkielisillä.
Quote from: Turkulaine on 28.10.2009, 22:06:46
Ruotsi on ruotsinkielisten suomalaisten kieli. Ei se minun kieleni olekaan.
Niin on ja sitä vastaan tuskin kellään on mitään vastaan. Mölisköön ruotsia keskenään ihan niin paljon kuin huvittaa, kunhan ei minun silmien alle ala esittämään pakottamista omille kielilleen.
Mitä jos perustettaisiin arabiankielinen koulu? Voisivat sitten puhua siellä välitunneillakin omalla kielellään ja vaalia kulttuuriaan.
Edit: Niin. Ei liity aiheeseen, mutta noin vertailun vuoksi. Voisiko sitä perustella samoilla argumenteilla kuin ruotsinkielistä koulua.
Quote from: svobo on 28.10.2009, 22:56:44
Mitä jos perustettaisiin arabiankielinen koulu? Voisivat sitten puhua siellä välitunneillakin omalla kielellään ja vaalia kulttuuriaan.
Edit: Niin. Ei liity aiheeseen, mutta noin vertailun vuoksi. Voisiko sitä perustella samoilla argumenteilla kuin ruotsinkielistä koulua.
Ei voi, koska:
1) arabiankieliset ovat Suomessa hyvin uusi väestöryhmä, jolla ei ole minkäänlaisia historiallisia juuria Suomessa
ja
2) perustuslaissa ei lue sanaakaan arabiankielestä ja sen puhujista.
Quote from: Aldaron on 28.10.2009, 23:57:55
Ei voi, koska:
1) arabiankieliset ovat Suomessa hyvin uusi väestöryhmä, jolla ei ole minkäänlaisia historiallisia juuria Suomessa
ja
2) perustuslaissa ei lue sanaakaan arabiankielestä ja sen puhujista.
Taas kerran kestämätöntä argumentointia. Tällä perusteella venäjänkielisiä kouluja pitää perustaa, koska meillä on yhteistä historiaa. Perustuslakiin vain muutos.
Aldaronin lausahde ( Lainaus lopussa)on varmaankin totta ja siitä onkin helppo tehdä kysymys.
Mihin Suomen ruotsinkielinen vähemmistö tarvitsee ruotsinkielisiä palveluita, kun kerran lähes kaikki Suomen ruotsinkielisen vähemmistön edustajat puhuvat suomea?
Ne muutama kymmemen umpisuomenruotsinkielistä saisivat tarvittaessa tulkkipalvelut.
Siis poistaen kaksikielinen järjestelmämme, säästettäisiin kaksikielisyytemme aiheuttamat raskaat kymmenien miljardien eurojen vuotuiset mielettömät kustannukset (jotka muuten maksatetaan yli 90% suomenkielisillä veronmaksajilla)ja ne saataisiin putoamaan muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin vuositasolla. Harppaus säästöissä olisi superjättiläistäkin suurempi.
Kaikki tulkkauskulut eivät voisi siten olla edes iso menoerä, koska heidän ummikkoutensa syyhän oli siinä, etteivät he muutenkaan ole kommunikoineet tai edes yrittäneet kommunikoida suomeksi.
Lainaus Aldaronilta:"Ne suomenruotsalaiset jotka eivät osaa suomea ovat muuten aika harvinaisia tapauksia. Kyse on lähinnä siitä osasta vanhemman polven väkeä jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun (jossa toista kotimaista ei opetettu) ja ovat lisäksi eläneet koko elämänsä täysin tai lähes täysin ruotsinkielisellä paikkakunnalla eivätkä lisäksi ole tarvinneet suomea edes työssään. On helposti tajuttavissa että tällaisia ei ole kovin paljon."
Quote from: Teppis on 29.10.2009, 08:13:39
Taas kerran kestämätöntä argumentointia. Tällä perusteella venäjänkielisiä kouluja pitää perustaa, koska meillä on yhteistä historiaa. Perustuslakiin vain muutos.
Väärin. Venäläiset ovat vieraita. Venäläisvähemmistö on suorastaan uhka, eikä heihin voi luottaa suomalaisina vaikkapa kriisin tullen. Mitä enemmän venäläisille annetaan periksi, sitä tiukemmassa lieassa olla Kremlin kanssa. Suomenruotsalaiset ovat oikeita suomalaisia. Jos heillä on jokin kuva seinällä, se on Mannerheimin eikä Ruotsin kuninkaan kuva. He ovat rakentaneet tätä maata satoja vuosia ja taistelleet sodassakin muiden suomalaisten kanssa. Millekään keskustelulle ei ole edellytyksiä, jos kieltäydytte itsepäisesti ymmärtämästä tätä.
Arabit ovat yhtä lailla vieraita. Ainakin vielä. Jos katsotaan satojen vuosien päähän voi ollakin, että me joudumme vuorostamme perustelemaan heille miksi haluamme käydä veroin rahoittamamme koulut omalla kielellämme. Jos heillä ei silloin ole rahtuakaan enempää sympatiaa "maanmiehiään" kohtaan kuin teillä riidankylväjillä nyt, niin huonosti käy suomalaisuuden.
Peruskoulutuksen järjestämisessä ruotsin kieli on rinnasteinen suomen kielen, ei turvapaikkashoppailijoiden kymmenten ellei satojen kielten kanssa. Myös ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla on suomenkielisille suomenkielisiä kouluja saman oikeuskäsityksen mukaan.
No niin, kuka sanoo seuraavaksi että millä oikeudella sitten pakkoruotsi? Onhan "keskustelun" pakko pyöriä ympyrää.
Lainaus pöllämystynyt:"Äskettäin kuulin eräästä itäsuomalaisesta koulusta, että siellä ei käytännössä ruotsi ole ollut pakollista pariin vuoteen. Opetukseen ei tarvitse osallistua, ja tenteissä ei tarvitse osata mitään. Silti kaikki oppilaat saavat välttävän arvosanan. Kyse ei nyt ole siitä koulusta, joka turhaan vaati Helsingin herroilta mahdollisuutta tarjota ruotsin tilalla venäjän opetusta.
Se alkoi siitä, kun venäjänkieliset saivat vaihtaa ruotsin kurssit venäjään. Ilmeisesti niillä, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, ei ole velvollisuutta opiskella toista näistä, ainakin jos muunkieliseen opetukseen saadaan riittävän suuri ryhmä."
Seuraavasta linkistä voi tilata kaavakkeen:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Kaavakkeen nimi on suomeksi: ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN ja ruotsiksi
ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN.
JOS SIIS MERKKAAT KAAVAKKEESEEN ÄIDINKIELKSESI ESIM. ENGLANNIN, NIIN VELVOLLISUUTESI PAKKORUOTSIN LUKEMISEEN LOPPUVAT SIIHEN.
Kaavakkeeseen voi valita rasti ruuruun periaatteella, haluaako asioimiskielkseen suomen vai ruotsin.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 09:34:19
Myös ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla on suomenkielisille suomenkielisiä kouluja saman oikeuskäsityksen mukaan.
Montako suomenkielistä koulua on esimerkiksi Närpiössä ja Ahvenanmaalla?
Quote from: Nanfung on 29.10.2009, 10:30:06
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 09:34:19
Myös ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla on suomenkielisille suomenkielisiä kouluja saman oikeuskäsityksen mukaan.
Montako suomenkielistä koulua on esimerkiksi Närpiössä ja Ahvenanmaalla?
Närpiön alle 30 suomenkieliseksi merkittyä kouluikäistä lasta (esim. yksi 10-vuotias ja yksi 14-vuotias) varmasti käyvät naapurikunnassa koulua, mikäli Närpiössä ei ole muuta eivätkä he halua käydä ruotsinkielistä koulua. Kokonaisuuden kannalta irrelevanttia kiukuttelua, mutta enpä teiltä muuta odottanutkaan. Esim. Espoossa, jonka ruotsinkieliset koulut hiertävät hurrinvihaajia, on kolmisen tuhatta ruotsinkielistä peruskouluikäistä.
Kuten on jo todettu,
Ahvenanmaalaiset eivät ole suomenruotsalaisia. Ahvenanmaa on täysin oma poikkeuksellinen tilanteensa. Itse he kokevat yhteyttä riikinruotsalaisiin, ja heidän kieltämättä täysin älyttömistä etuoikeuksistaan on turha syyttää suomenruotsalaisia. Edes RKP ei toimi Ahvenanmaalla.
Edit: En edes tiedä miksi haaskaan aikaani tähän, mutta selvitin hieman asiaa. Ensimmäinen tilastoissa vastaantullut kunta, jossa on vastaava määrä ruotsinkielisiä nuoria kuin Närpiössä suomenkielisiä, oli Kerava (noin 40 oppilasta). He käyvät kouluaan Sipoossa, sillä Keravalla ei ole ruotsinkielistä koulua. En tiedä mitä te oikein kuvittelette, mutta ei ruotsinkielisillekään järjestellä omia kouluja joka niemeen ja notkoon.
Olisiko jossain tietoa, mitä tämä turha kaksikielisyys kaikkiaan maksaa?
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 10:48:03
Quote from: Nanfung on 29.10.2009, 10:30:06
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 09:34:19
Myös ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla on suomenkielisille suomenkielisiä kouluja saman oikeuskäsityksen mukaan.
Montako suomenkielistä koulua on esimerkiksi Närpiössä ja Ahvenanmaalla?
Närpiön alle 30 suomenkieliseksi merkittyä kouluikäistä lasta (esim. yksi 10-vuotias ja yksi 14-vuotias) varmasti käyvät naapurikunnassa koulua, mikäli Närpiössä ei ole muuta eivätkä he halua käydä ruotsinkielistä koulua. Kokonaisuuden kannalta irrelevanttia kiukuttelua, mutta enpä teiltä muuta odottanutkaan. Esim. Espoossa, jonka ruotsinkieliset koulut hiertävät hurrinvihaajia, on kolmisen tuhatta ruotsinkielistä peruskouluikäistä.
Kuten on jo todettu, Ahvenanmaalaiset eivät ole suomenruotsalaisia. Ahvenanmaa on täysin oma poikkeuksellinen tilanteensa. Itse he kokevat yhteyttä riikinruotsalaisiin, ja heidän kieltämättä täysin älyttömistä etuoikeuksistaan on turha syyttää suomenruotsalaisia. Edes RKP ei toimi Ahvenanmaalla.
Edit: En edes tiedä miksi haaskaan aikaani tähän, mutta selvitin hieman asiaa. Ensimmäinen tilastoissa vastaantullut kunta, jossa on vastaava määrä ruotsinkielisiä nuoria kuin Närpiössä suomenkielisiä, oli Kerava (noin 40 oppilasta). He käyvät kouluaan Sipoossa, sillä Keravalla ei ole ruotsinkielistä koulua. En tiedä mitä te oikein kuvittelette, mutta ei ruotsinkielisillekään järjestellä omia kouluja joka niemeen ja notkoon.
Lisäys tuohon:
Kuntia on neljänlaisia (Saamelaisaluetta en tässä käsittele):
1) Yksikielisesti suomenkielisiä (suurin osa Suomen kunnista)
2) Suomenkielisenemmistöisiä kaksikielisiä
3) Ruotsinkielisenemmistöisiä kaksikielisiä
4) Yksikielisesti ruotsinkielisiä kuntia, joita Manner-Suomessa on vain muutama.
Närpiö kuuluu luokkaan
yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat.
Kerava kuuluu luokkaan
yksikielisesti suomenkieliset kunnat.
Sipoo kuuluu luokkaan
suomenkielisenemmistöiset kaksikieliset kunnat.
Oikeastaan kaiken tämän tietäminen kuuluu yleissivistykseen, mutta nähtävästi näistä asioista tiedetään suuren yleisön parissa vain hyvin vähän, joten jopa tällaisia perusasioita täytyy kai sitten vielä erikseen mainita. Esim. Turkulaine tietää hyvin tämän kaiken, mutta ei välttämättä kovin moni muu.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 09:34:19
Väärin. Venäläiset ovat vieraita.
Tämä jos mikä on väärin. Ne ei ole meille sen vieraampia, kuin ruotsalaisetkaan. Millä meinaan ON yhteistä historiaa. Osa suomalaisista jopa on venäläistä sukua, kuten osa on sukua ruotsalaisille.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 10:48:03
En tiedä mitä te oikein kuvittelette, mutta ei ruotsinkielisillekään järjestellä omia kouluja joka niemeen ja notkoon.
Tämä on hyvin tiedossa ja hyvä niin. Olemme kuitenkin suomalaisia. Jokainen ruotsinkielinen koulu on liikaa Suomessa. Onhan suomenruotsalaistenkin mielestä jokainen suomalainen koulu liikaa ainakin heidän omassa kunnassaan, vaikkei heillä pitäisi tähän olla oikeutta.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 09:34:19
Quote from: Teppis on 29.10.2009, 08:13:39
Taas kerran kestämätöntä argumentointia. Tällä perusteella venäjänkielisiä kouluja pitää perustaa, koska meillä on yhteistä historiaa. Perustuslakiin vain muutos.
Väärin. Venäläiset ovat vieraita. Venäläisvähemmistö on suorastaan uhka, eikä heihin voi luottaa suomalaisina vaikkapa kriisin tullen. Mitä enemmän venäläisille annetaan periksi, sitä tiukemmassa lieassa olla Kremlin kanssa. Suomenruotsalaiset ovat oikeita suomalaisia. Jos heillä on jokin kuva seinällä, se on Mannerheimin eikä Ruotsin kuninkaan kuva. He ovat rakentaneet tätä maata satoja vuosia ja taistelleet sodassakin muiden suomalaisten kanssa. Millekään keskustelulle ei ole edellytyksiä, jos kieltäydytte itsepäisesti ymmärtämästä tätä.
Arabit ovat yhtä lailla vieraita. Ainakin vielä. Jos katsotaan satojen vuosien päähän voi ollakin, että me joudumme vuorostamme perustelemaan heille miksi haluamme käydä veroin rahoittamamme koulut omalla kielellämme. Jos heillä ei silloin ole rahtuakaan enempää sympatiaa "maanmiehiään" kohtaan kuin teillä riidankylväjillä nyt, niin huonosti käy suomalaisuuden.
Venäläiset eivät edelleenkään ole sen vieraampia kuin ruotsalaisetkaan.
Ruotsalaiset tai oikeastaan ruotsinkieliset ovat sortaneet suomenkielisiä eli oikeita suomalaisia jo aivan tarpeeksi kauan, lähes 800 vuotta. Olisi vain oikeus ja kohtuus, että kansaamme sorrosta ja riistosta meitä alati muistuttava kaksikielisyys pyyhittäisiin perustuslaista, ja ruostin kielelle lätkäistäisiin se asema mikä sille kuuluu, eli vähemmistökielen asema.
Kotikieleen kajoaminen ei ole suomalainen tapa toimia. Sitä tykkäävät enemmän harjoittaa etnisyydeltään indoeurooppalaiset kansat, kuten svealaiset Länsimeren tuolla puolen ja ryssät (jotka ryssiksi ihan itse itseään kutsuvat) itärajan tuollapuolen. Heillä kun muutenkin on ollut muiden sortaminen ihan tapana, kuten historiaa hieman tutkiessa heti huomaamme.
Quote from: Teppis on 29.10.2009, 17:56:15
Quote from: Turkulaine on 29.10.2009, 09:34:19
Väärin. Venäläiset ovat vieraita.
Tämä jos mikä on väärin. Ne ei ole meille sen vieraampia, kuin ruotsalaisetkaan. Millä meinaan ON yhteistä historiaa. Osa suomalaisista jopa on venäläistä sukua, kuten osa on sukua ruotsalaisille.
Venäläiset muodostavat etniseksi luokitellun vähemmistön. "Suomenruotsalaisten" etnisyys on jokseenkin kyseenalaista vaikka meillä ei olekaan Svenskspråkiga Folkpartia, Svenskspråkiga handelshögskolania jne. (Niin, miksei?)
Etnisiksi heitä ei edes tee ties mistä kaikkialta alkujaan olevien aatelissukujen edustus - jos minun esiäitini olisi raiskannut isovihan aikana kasakka ja Hellmanien sukukunta olisi saanut siitä alkunsa, voisiko meitä muka kutsua nykyään kasakoiksi?
Quote from: Timo Hellman on 29.10.2009, 18:31:03
jos minun esiäitini olisi raiskannut isovihan aikana kasakka ja Hellmanien sukukunta olisi saanut siitä alkunsa, voisiko meitä muka kutsua nykyään kasakoiksi?
Olenko väittänyt, että voisi? Suomenruotsalaisten mielestä taasen meitä voidaan kutsua ihan surutta kaksikielisiksi, koska meistä jokainen voi olla ylpeä ruotsalaisten saavutuksista, kun olimme Ruotsin lipun alla. Mutta minne jäi ne venäläiset ja heidän oikeudet Suomessa?
Quote from: Teppis on 29.10.2009, 18:39:54
Mutta minne jäi ne venäläiset ja heidän oikeudet Suomessa?
En tiedä, mutta minusta teille ei pidä antaa mitään erityisasemaa. Venäjä ei ole koskaan ollut erityisesti Suomelle ystävä, ja kuka tahansa ymmärtää että venäläisvähemmistö on uhkatekijä. Ei välttämättä itse vähemmistön edustajien vuoksi, vaan sen vuoksi miten Venäjän valtio käyttää ulkopolitiikassaan vähemmistöjä hyväkseen. Mitä tulee etnisyyteen, niin Ruotsin valtiolla vastaavasti en usko olevan kovin suurta intressiä ruotsinkielisten suomalaisten suhteen. Kumpikaan ei koe toisiaan omakseen. Aldaron asiaa parhaiten tuntevana korjatkoon jos on tarvetta.
Quote from: Turkulaine on 30.10.2009, 14:14:31
Quote from: Teppis on 29.10.2009, 18:39:54
Mutta minne jäi ne venäläiset ja heidän oikeudet Suomessa?
En tiedä, mutta minusta teille ei pidä antaa mitään erityisasemaa. Venäjä ei ole koskaan ollut erityisesti Suomelle ystävä, ja kuka tahansa ymmärtää että venäläisvähemmistö on uhkatekijä. Ei välttämättä itse vähemmistön edustajien vuoksi, vaan sen vuoksi miten Venäjän valtio käyttää ulkopolitiikassaan vähemmistöjä hyväkseen. Mitä tulee etnisyyteen, niin Ruotsin valtiolla vastaavasti en usko olevan kovin suurta intressiä ruotsinkielisten suomalaisten suhteen. Kumpikaan ei koe toisiaan omakseen. Aldaron asiaa parhaiten tuntevana korjatkoon jos on tarvetta.
Tuo kaikki pitää paikkansa. Venäläiset
yksilöinä ja venäläiset
kansanryhmänä ovat kaksi täysin eri asiaa. Virallisen vähemmistöaseman antaminen venäläisille ei olisi ollenkaan riskitöntä ja voisi myöhemmin osoittautua kohtalokkaaksi virheeksi.
On tajuttava pari asiaa: kyse on hiljattain Suomeen tulleesta väestöstä, joka on suurelta osin säilyttänyt ainakin osittaisen lojaliteetin omaa (tai vanhempiensa) kotimaata kohtaan. Kyseinen kotimaa omaa hyvin voimakkaan nationalistisen perinteen joka osoittaa jatkuvia vahvistumisen merkkejä ja johon on aina kuulunut pyrkimys
laajentaa valtakunnan aluetta, ennen kaikkea alueille, joilla asuu paljon etnisiä venäläisiä. Osaan itse venäjää ja tunnen sikäläistä kulttuuria, historiaa ja politiikkaa melko hyvin, joten tiedän mistä puhun. Venäjä on monessa suhteessa kiehtova ja mielenkiintoinen maa ja venäläiset yksilöinä usein erittäin miellyttäviä, mutta
valtiona Venäjään ei edelleenkään ole luottamista. Joka muuta luulee, on joko äärimmäisen naiivi tai palvelee Venäjän etua tietoisesti.
Maahanmuutto Venäjältä Suomeen tulee jatkumaan. En vastusta sitä, koska venäläiset ovat loppujen lopuksi siitä parhaasta päästä mitä maahanmuuttajiin tulee, kun ajatellaan mahdollisuuksia assimiloida heidät vähitellen osaksi Suomen kansaa ja verrataan näitä mahdollisuuksia mahdollisuuksiin assimiloida eräitä muita väestöryhmiä joiden kulttuuri poikkeaa suomalaisesta huomattavasti enemmän kuin venäläinen kulttuuri.
Maahanmuuton Venäjältä on kuitenkin useista kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä johtuen pakko tapahtua tiukasti "maassa maan tavalla"-periaatetta seuraten. He
eivät ole
kantaväestöä, vaan
tulokkaita, joten tässäkin ketjussa esiintyneitä itsepintaisia vaatimuksia virallisesta vähemmistöasemasta venäjän kielelle ja jopa venäjän julistamista kansalliskieleksi (kuten suomi ja ruotsi) on pakko ihmetellä.
Joko tuollaisten vaatimusten esittäjät eivät todella osaa ajatella tuonsuuntaisten päätösten todennäköisiä seurauksia, tai sitten he tajuavat erittäin hyvin mihin tuollainen politiikka lopulta johtaisi.
Jälkimmäinen vaihtoehto on huomattavasti huolestuttavampi.
Quote from: Turkulaine on 30.10.2009, 14:14:31
En tiedä, mutta minusta teille ei pidä antaa mitään erityisasemaa. Venäjä ei ole koskaan ollut erityisesti Suomelle ystävä, ja kuka tahansa ymmärtää että venäläisvähemmistö on uhkatekijä. Ei välttämättä itse vähemmistön edustajien vuoksi, vaan sen vuoksi miten Venäjän valtio käyttää ulkopolitiikassaan vähemmistöjä hyväkseen. Mitä tulee etnisyyteen, niin Ruotsin valtiolla vastaavasti en usko olevan kovin suurta intressiä ruotsinkielisten suomalaisten suhteen. Kumpikaan ei koe toisiaan omakseen. Aldaron asiaa parhaiten tuntevana korjatkoon jos on tarvetta.
Miten niin meille? Minä en ole tietääkseni venäläinen. Eli kompastuit heti kättelyssä.
Sillä nyt ei ole muutenkaan merkitystä miten venäjä toimii, vaan miten me toimimme suomenvenäläisiä kohtaan.
Quote from: Turkulaine on 30.10.2009, 14:14:31
Venäjä ei ole koskaan ollut erityisesti Suomelle ystävä, ja kuka tahansa ymmärtää että venäläisvähemmistö on uhkatekijä. Ei välttämättä itse vähemmistön edustajien vuoksi, vaan sen vuoksi miten Venäjän valtio käyttää ulkopolitiikassaan vähemmistöjä hyväkseen. Mitä tulee etnisyyteen, niin Ruotsin valtiolla vastaavasti en usko olevan kovin suurta intressiä ruotsinkielisten suomalaisten suhteen. Kumpikaan ei koe toisiaan omakseen. Aldaron asiaa parhaiten tuntevana korjatkoon jos on tarvetta.
Eipä ole Ruotsikaan ollut mikään ystävä, vaan pääasiassa sortaja ja alistaja.
Ovatko muuten suomenruotsalaiset lojaaleja Suomen kansalle vai "emämaa" Ruotsille? Ryssät tunnetusti vievät Venäjän mukanaan aina sinne minne menevät, ja imperialistinen Venäjän hallitus on kiinnostunut heidän vähemmistöasemastaan muissa joko itseis- tai välinearvona.
Miten Ruotsi suhtautuu suomalaisiin "fennomaaneihin"? Kenties samalla tavalla kuin Suomi Ruotsin paikallisiin svekomaaneihin, jotka polkevat suomalaisvähemmistön oikeuksia. Vai onko Suomen svenkstalande folk heillekin Venäjän hallituksen tapaan sydäntä lähellä jopa niin, että pyritään vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan?
Quote from: Rankkibus on 30.10.2009, 18:42:15
Quote from: Turkulaine on 30.10.2009, 14:14:31
Venäjä ei ole koskaan ollut erityisesti Suomelle ystävä, ja kuka tahansa ymmärtää että venäläisvähemmistö on uhkatekijä. Ei välttämättä itse vähemmistön edustajien vuoksi, vaan sen vuoksi miten Venäjän valtio käyttää ulkopolitiikassaan vähemmistöjä hyväkseen. Mitä tulee etnisyyteen, niin Ruotsin valtiolla vastaavasti en usko olevan kovin suurta intressiä ruotsinkielisten suomalaisten suhteen. Kumpikaan ei koe toisiaan omakseen. Aldaron asiaa parhaiten tuntevana korjatkoon jos on tarvetta.
Eipä ole Ruotsikaan ollut mikään ystävä, vaan pääasiassa sortaja ja alistaja.
Ovatko muuten suomenruotsalaiset lojaaleja Suomen kansalle vai "emämaa" Ruotsille? Ryssät tunnetusti vievät Venäjän mukanaan aina sinne minne menevät, ja imperialistinen Venäjän hallitus on kiinnostunut heidän vähemmistöasemastaan muissa joko itseis- tai välinearvona.
Miten Ruotsi suhtautuu suomalaisiin "fennomaaneihin"? Kenties samalla tavalla kuin Suomi Ruotsin paikallisiin svekomaaneihin, jotka polkevat suomalaisvähemmistön oikeuksia. Vai onko Suomen svenkstalande folk heillekin Venäjän hallituksen tapaan sydäntä lähellä jopa niin, että pyritään vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan?
Täytyy näköjään taas toimia osa-aikaisena kansanvalistajana ja muistuttaa parista perustotuudesta, joista kansan kaikkein syvimmät rivit ovat, kuten olemme tulleet huomaamaan, vain osittain tietoisia.
Ensinnäkin: käsite "Ruotsi" tarkoittaa kahta eri asiaa siitä riippuen, puhutaanko Ruotsista ennen vuotta 1809 (jolloin Suomi sisältyy käsitteeseen Ruotsin itäisenä osana) vai sen jälkeen (jolloin Suomi ei enää sisälly käsitteeseen).
Ottaen huomioon sen että Ruotsi, silloin kuin Suomi oli
sen itäinen osa, oli yhtenäisvaltio, jonka kansalaisten oikeudet eivät olleet riippuvaisia äidinkielestä eivätkä siitä asuiko maan länsi- vai itäosassa vaan siitä säädystä johon kuului, on täsmälleen yhtä älytöntä puhua Ruotsista Suomen "sortajana" kuin Suomesta esim Savon "sortajana". Jos kuuluu itse osana käsitteeseen "Ruotsi", voiko silloin toimia
itsensä sortajana? I don't think so.
Valtiopäivillä ja hallituksessa istui suomalaisia. Suomalaisia oli valtion ja kirkon korkeissa viroissa. Kolme 1700-luvun kansliapresidenteistä (vastaa nykyistä pääministeriä) oli suomalaisia. Samat lait pätivät niin valtakunnan länsi-kuin itäosassakin. Tuon ajan Suomi oli sama asia kuin Ruotsin itäiset läänit. Lain silmissä
kaikki suomalaiset olivat ruotsalaisia. Kun kaiken tämän tietää, tuntuu oudolta lukea jatkuvia kertomuksia historiaan projisoidusta kuvitteellisesta sorrosta, maaorjuudesta jne. Puhe "maaorjuudesta" (johon
tässä ketjussa kukaan ei ole vielä syyllistynyt, mutta johon eräs nimimerkki viittasi muka "tosiasiana" eräässä toisessa ketjussa), joutuu sitäkin oudompaan valoon, kun tiedetään, että a) Ruotsissa (Suomi tietysti mukaanlukien) ei ole koskaan ollut maaorjuutta ja että b) valtakunnan itäosassa (Suomessa) talonpoikien omistama osuus viljelysmaasta oli prosentuaalisesti selvästi suurempi kuin valtakunnan länsiosassa (nykyisessä Ruotsissa), jossa oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän aatelisia ja jossa aatelin omistaman viljelysmaan prosentuaalinen osuus oli selvästi suurempi kuin Suomessa.
Tuon ajan Ruotsi ei ollut nykymallin mukainen demokratia (sillä sellaisia ei Euroopassa ollut), mutta se oli tietääkseni ainoa Euroopan maa, jonka valtiopäivillä talonpoikaissäädyllä oli edustusoikeus (sama päti muistaakseni
osaan Sveitsin kantoneista. Maaorjuus puuttui, jos oikein muistan, vain (nykyisinä maina lueteltuina) Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Sveitsistä. Kaikkein pahin talonpoikien asema oli 1700-luvun aikana juuri Venäjällä, josta epäilyttävän monet hurrivihaajien lahkoon kuuluvista puhuvat jokseenkin ihannoivaan sävyyn verratessaan sitä Ruotsiin. Venäjällä suurin osa talonpojista eli, kuten tiedetään, maaorjuudessa, joka 1700-luvun aikana syveni aivan klassiseksi orjuudeksi, jonka puitteissa aatelinen maanomistaja saattoi myydä yksittäisen maaorjansa toiselle maanomistajalle, jonka jälkeen maaorjan tuli muuttaa uuden isännän tiluksille tätä palvelemaan. Keski-Euroopassakin (ja Tanskassa) päti maaorjuus, mutta ihan niin pitkälle kuin Venäjällä sitä ei siellä koskaan viety.
Tuon ajan Suur-Ruotsissa oli Suomen kannalta eräs perusongelma, joka ei ikävä kyllä ollut vältettävissä, ja se liittyi Venäjän kanssa käytyihin sotiin. Nimittäin: Venäjän ja Tanskan välillä vallitsi ikivanha strateginen ystävyys, joka hyvin usein aktualisoitui sotilasliittona ja näiden maiden samanaikaisesti käymänä sotana Ruotsia vastaan. Ja nyt on muistettava, että puhe ei ole nykyisestä Mini-Tanskasta, josta ei olisi sotilaalliseksi uhkaksi kovinkaan monelle Luxemburgia suuremmalle valtiolla, vaan tuon ajan Tanskaan kuului lisäksi Schleswig-Holstein, Norja ja Islanti. Sotilaallisesti se oli jonkin verran Ruotsia heikompi, minkä johdosta jatkuvaa taipumusta liittoutua juuri Venäjän kanssa ei pidä ihmetellä.
Seuraus: ikävän usein Ruotsi kävi sotaa samanaikaisesti etelä-, länsi-, pohjois- ja itärintamalla sekä Tanskaa että Venäjää vastaan. Suomen kannalta tällä oli se ikävä vaikutus, että valtakunnan itäosaa saatiin usein puolustaa enimmäkseen Suomesta kootuilla joukoilla juuttien ahdistellessa valtakunnan länsiosaa ja sitoessa joukkoja sinne. Tässä vaiheessa kuvaan tuli yleensä mukaan se raadollinen tosiasia, että kriisitilanteissa ja muutenkin poliitikkoja kiinnostaa ennen kaikkea oman kotiseutunsa ja kotimaakuntansa etujen valvonta, etenkin jos heillä on siellä tiluksia, joita rajan suunnasta lähestyvä vihollisarmeija uhkaa.
Entisen Suur-Ruotsin hajottua kahtia vuonna 1809 väkiluvun kasvu on ollut voimakkaampaa Suomessa kuin Ruotsissa. Lisäksi Kymenlaakso ja Etelä-Karjala kuuluivat Viipurin lääniin, joka puolestaan kuului Venäjälle. Jos oikein muistan, Suomen osuus koko valtakunnan väkiluvusta oli 1800-luvun alussa vain noin neljäsosan luokkaa. Sitten on otettava huomioon aatelisten suurempi prosentuaalinen osuus valtakunnan länsiosassa. En tiedä tarkkaan, miten suuri prosenttiosuus koko valtakunnan aatelisista asui Suomessa vuoden 1800 paikkeilla, mutta sen tiedän, että tuo prosenttiosuus oli vielä selvästi alhaisempi kuin Suomen osuus valtakunnan kokonaisväestöstä. Kysymys on oleellinen, koska aatelin poliittinen painoarvo oli etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyneissä kysymyksissä suhteessa suurempi kuin muiden säätyjen.
Tämä kaikki liittyy kysymykseen siitä, miten paljon vaikutusvaltaa suomalaisilla poliitikoilla ja suomalaisella korkeammalla upseeristolla oli ratkaistaessa kysymystä siitä, miten paljon katsottiin olevan "varaa" lähettää joukkoja maan itäosaa suojaamaan samaan aikaan kun aivan liian monen vaikutusvaltaisen henkilön ja heidän sukulaistensa tilukset sijaitsivat uhkaavan lähellä sitä rajaa, jonka takana juuttien ja "norjalaispässien" (norrbaggar: ruotsalaisten perinteinen, varsin epäkohteliaaksi tarkoitettu nimitys norjalaisista) laumat väijyivät tilaisuuttaan tulla keräämään hieman sotasaalista tai peräti valtaamaan Tanska-Norjalta aikoinaan viedyt maakunnat takaisin.
Ilman Tanska-Norjan selustauhkaa vuosien 1808-09 sodan tulos olisi voinut olla toinen, etenkin kun Suomen valloittaminen ei ollut kovin korkealla Aleksanterin prioriteettien joukossa.
Ei ihme että Suomen säätyläistö alkoi vähitellen kyllästyä siihen ettei sen poliittinen painoarvo ollut riittävän suuri ratkaistaessa kysymystä siitä, mitä maakuntia tuli puolustaa kaikkein tehokkaimmin. 1700-luvun lopulla Suomen säätyläistön (etenkin aatelin) keskuudessa kytenyt tyytymättömyys alkoi vähitellen kanavoitua joidenkin keskuudessa suoranaiseksi separatismiksi. Isoviha oli ollut Suomen historian pahin katastrofi. Pikkuviha (1742-43) vaati huomattavasti vähemmän uhreja, mutta Ruotsin hallitus ja sodanjohto sössivät koko sodan niin pahasti että siitä muodostui (sotilaallisessa mielessä) kaikkein häpeällisin tappio minkä Ruotsi on koskaan kärsinyt, siitä huolimatta että Venäjä veti lopulta joukkonsa suurimmasta osasta Suomea ja liitti rauhassa itseensä "vain" Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan.
Pikkuviha on siitä mielenkiintoinen vaihe Suomen historiassa, että sen aikana esitetään tiettävästi ensimmäisen kerran ajatus itsenäisestä Suomesta. Tosin esittäjänä toimi Venäjän keisarinna ja Suomen "itsenäisyys" olisi käytännössä ollut Venäjän vasallivaltion varsin rajallista "itsenäisyyttä", mutta oleellista onkin se, että Venäjällä osattiin tarttua siihen tyytymättömyyteen, jota idioottimaisesti alettu ja vielä idioottimaisemmin käyty sota oli herättänyt Suomessa, eikä vähiten Suomen säätyläistön keskuudessa, joka oli parhaiten perillä siitä, mitä virheitä hallitus ja sodanjohto olivat tehneet.
Pikkuviha, lyhyt kurssi:
Ruotsissa oli kaksipuoluejärjestelmä, Hatut ja Myssyt. Hatut halusivat sotaa Venäjää vastaan vallatakseen ainakin Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen takaisin, hyvässä lykyssä myös Pietarin. Myssyjen mielestä suunnitelma oli järjetön, koska Venäjä oli voittanut edellisenkin sodan ja tällä välin vahvistunut vielä lisää, joten sen lyöminen sotilaallisesti olisi hyvin vaikeaa. Ei ole mitenkään yllättävää, että suuri enemmistö Suomen edustajista valtiopäivillä (kaikissa neljässä säädyssä) lukeutui Myssyihin, sillä Isoviha oli tuoreessa muistissa.
Hatut voittivat vaalit, muodostivat hallituksen ja alkoivat valmistella sotaa Venäjää vastaan. Kun tilanne arvoitiin kypsäksi, itärajalle koottiin ruotsalais-suomalainen armeija ja Venäjälle lähetettiin sodanjulistus.
Heti sodan alussa käyty Lappeenrannan taistelu hävitään. Armeija vetäytyy vähitellen Helsinkiin, johon se antaa
itseään pienemmän venäläisarmeijan (kovin suurena uhkana ei Venäjä Ruotsia enää pitänyt) saartaa itsensä ja lopulta
antautuu sille.
Koko Suomi miehitetään. Venäläisjoukot käyttäytyvät paljon paremmin kuin Isonvihan aikana ja miehitetyssä Suomessa levitetään suomen- ja ruotsinkielisiä propagandalehtisiä, joissa Suomelle luvataan itsenäisyyttä.
Rauhanteossa Venäjä tyytyy vain Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan.
On helppo tajuta, että tämä kaikki alkoi herättää Suomen säätyläistössä
tiettyjä ajatuksia. Puolue, jota vain harvat Suomessa kannattivat, oli aloittanut Venäjää vastaan sodan, joka hävittiin niin häpeällisesti kuin sota on mahdollista hävitä, sillä seurauksella että
taas osa Suomea liitettiin Venäjään. Jos kerran alkoi näyttää siltä että Ruotsiin kuuluminen ei enää suojellut Suomea Venäjältä, Venäjän vasallivaltioksi ryhtyminen alkoi tietyissä säätyläispiireissä näyttää yhä varteenotettavammalta vaihtoehdolta. Vuosikymmeniä myöhemmin, Kustaa III:n Venäjää vastaan aloittaman sodan aikana suomalainen aatelioppositio järjestäytyi Anjalan liiton puitteissa.
Tukholman näkökulmasta katsottuna kysymys oli tietenkin maanpetoksesta. Anjalan miesten näkökulma oli kuitenkin toinen. Valtakunta pysyy koossa vain jos se kykenee suojelemaan kaikkia osiaan. Jos Tukholmasta käsin noin kerran sukupolvessa aloitettiin sota Venäjää vastaan, joka parhaassakin tapauksessa (kuten Kustaa III:n sota) saattoi päättyä vain tasapeliin ja jos Venäjä tarjosi Suomelle asemaa erillisenä puskurivaltiona (tosin Venäjän "suojeluksessa") Ruotsin ja Venäjän välissä, oli tullut aika miettiä niitä plussia ja miinuksia joita Ruotsiin edelleen kuulumisesta itse asiassa koitui Suomelle.
Suomen talonpoikaisto suhtautui Venäjään huomattavasti säätyläistöä epäluuloisemmin. Venäjän talonpoikaiston orjuutettu asema oli suomalaisten talonpoikien yleisessä tiedossa ja pahimpana pelkona oli mahdollisesta Venäjään liittämisestä seuraava maaorjuus. Oleellista oli, että Ruotsin lain mukaan talonpjat olivat vapaita ja Venäjän lain mukaan eivät. Talonpoiken näkökulmasta tämä ratkaisi koko kysymyksen. Ei ole ihme, että Suomen sodan (1808-09) aikana kaikkein suurinta lojaliteettia Ruotsia kohtaan osoitti Suomessa juuri talonpoikaisto. Miehitetyssä Etelä-Suomessa säätyläistön valtaosa ryhtyi välittömästi yhteistyöhön miehittäjän kanssa ja alkoi valmistella mahdollisimman laajaa itsehallintoa Suomelle Venäjän "suojeluksessa" (ja myös onnistui näissä pyrkimyksissään, jotka sopivat siihen mitä Pietarissa suunniteltiin), mutta samaan aikaan talonpojat niin suomen- kuin ruotsinkieliselläkin maaseudulla muodostivat sissiosastoja ja alkoivat hyökkäillä miehittäjän kimppuun.
Omalta osaltaan talonpoikien sissisota venäläisiä vastaan lienee myötävaikuttanut siihen, että Pietarissa päätettiin, ettei Suomea liitetä Venäjän varsinaiseksi osaksi (koska silloin sissisota olisi luultavasti jatkunut) vaan muodostetaan erilliseksi, Venäjän kanssa pysyvässä unionissa olevaksi valtioksi. Toinen tekijä joka myötävaikutti tuohon tulokseen oli tietysti se, että ajatus autonomisesta, Venäjän kanssa unionissa olevasta unionista oli niin helppo myydä Suomen säätyläistölle.
Ajatus Suomesta erillisenä valtiona ja kansakuntana esitetään siis ensimmäisen kerran 1700-luvulla venäläisten miehittäjien Pikkuvihan aikana levittämissä suomen- ja ruotsinkielisissä propagandalehtisissä.
Talonpoikaisto suhtautui epäluuloisesti kaikkeen mikä tuli Venäjältä, mutta Suomen säätyläistön keskuudessa ajatus Suomesta erillisenä valtiona alkoi vähitellen levitä.
Nyt tullaan seuraavaan kysymykseen, joka liittyy erääseen lauseeseen tuossa Rankkibuksen viestissä. Ymmärtääkseni tuo lause on tarkoitettu jonkinlaiseksi kömpelöksi loukkaukseksi. Rankkibus nimittäin kysyy, muka ihan tosissaan:
"Ovatko muuten suomenruotsalaiset lojaaleja Suomen kansalle vai "emämaa" Ruotsille?"
Siitä mitä edellä olen kirjoittanut käy ilmi mm. seuraavaa:
Se mitä nykyisin kutsutaan Ruotsiksi ei ole Suomen eikä edes suomenruotsalaisten "emämaa". Suomi liitettiin
osaksi Ruotsia suurin piirtein samoihin aikoihin kuin Ruotsi alkoi muodostua valtioksi, sillä viikinkiajan Ruotsi oli vielä liian alkukantainen ja anarkkinen paikka ansaitakseen valtion tai kansakunnan nimen. Kun Suomi vuonna 1809 erotettiin erilliseksi Venäjän "suojeluksessa" olevaksi valtioksi, se oli ollut Ruotsin elimellinen osa, itse asiassa "Itä-Ruotsi" eli "Itämaa" ("Österland"), yksi Ruotsin neljästä perinteisestä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Se mitä nykyisin kutsutaan Ruotsiksi on vain vanhan Ruotsin
länsiosa. Itse asiassa Pohjanmaan ja Lapin (nykyisen maakuntajaon mukaan Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) katsottiin kuuluvan
Norrlantiin eikä Itämaahan/Suomeen, jonka katsottiin koostuvan vain nykyisen Suomen etelä- ja keskiosista.
Parhaiten tuolloisen Suomen asemaa Ruotsin elimellisenä osana voi havainnollistaa seuraavalla ajatusleikillä:
Oletetaan että Venäjä
ei olisi aloittanut sotaa Ruotsia vastaan vuonna 1808. Oletetaan edelleen, että Tanska olisi saanut Napoleonilta lainaksi niin paljon ranskalaisjoukkoja, että se olisi niiden avulla valloittanut koko valtakunnan läntisen osan eli koko sen alueen mitä
nykyisin kutsutaan Ruotsiksi. Kuningas, hallitus, ylin sodanjohto ja keskusvirastot olisivat paenneet Turkuun, josta olisi ensin tullut väliaikainen pääkaupunki ja kun Ruotsi sitten, Napoleonin pistooli ohimolla, olisi v. 1809 pakotettu luovuttamaan Tanskalle kaikki alueensa Tornionjoesta
länteen, Turusta olisi tullut Ruotsin
vakinainen pääkaupunki. Luitte aivan oikein:
Ruotsin vakinainen pääkaupunki, vaikka tarkkaavainen lukija on jo huomannut, että tuossa skenaariossa Ruotsista jäljelle jäänyt osa on täysin identtinen sen alueen kanssa, josta vuonna 1809 itse asiassa muodostettiin
Suomen suuriruhtinaskunta.
Tuon ajan näkökulmasta tarkasteltuna Ruotsista olisi siis jäänyt jäljelle vain Suomi ja Norrlannin itäosa (eli Pohjanmaa ja nykyinen Suomen Lappi). Valtakunnan Tanskaan liitetyssä länsiosassa (Malmösta Haaparantaan) ruotsin kieli olisi menettänyt virallisen asemansa ja korvattu tanskalla ainoana virallisena kielenä ja koulujen ainoana opetuskielenä. Näinhän oli todellisuudessakin tuon ajan Norjassa, jossa norja oli jo keskiajan lopulla lakannut olemasta kirjakieli ja korvattu tanskalla hallinnon, koulujen ja jopa kirkon kielenä (Suomessa kirkko sentään käytti suomea ja Raamattu, katekismukset ja vastaavat käännettiin suomeksi, mutta Norjassa jopa kaikki uskonnollinen kirjallisuus julkaistiin pelkästään tanskaksi). Siinä mitä Ruotsista olisi jäänyt jäljelle (eli itse asiassa
Suomessa) tilanne olisi ollut sikäli mielenkiintoinen, että valtakunnan
ainoa virallinen kieli olisi yhtäkkiä muuttunut tosiasialliseksi vähemmistökieleksi. Tilannetta tosin olisi tasoittanut se, että suomi olisi noissakin oloissa ollut enemmistökielenä vain yhdessä säädyssä neljästä, nimittäin talonpoikaistossa.
Itse asiassa se mitä vuonna 1809
todellisuudessa tapahtui muistuttaa enemmän tuota kuvitteellista skenaariota kuin moni luuleekaan, sillä on muistettava, että Suomen suuriruhtinaskunta muodostettiin siltä pohjalta että Ruotsin koko lainsäädäntö
perustuslakeineen jäi täydellisenä voimaan Suomen alueella, vain sillä erotuksella että Venäjän keisari julistettiin Suomen suuriruhtinaaksi niiden perustuslakien puitteissa, joiden avulla
Ruotsia oli Kustaa III:n ajasta saakka hallittu.
Juuri tästä syystä Suomen suuriruhtinaskunnan
ainoana virallisena kielenä oli pitkään ruotsi. Kun ottaa huomioon, että maata hallittiin
Ruotsin perustuslakien mukaan, toisin ei olisi voinut ollakaan. Eri asia on se, että vähitellen alkoi kasautua poliittisia paineita maan tosiasiallisen enemmistökielen virallistamiselle, mikä sitten toteutuikin Aleksanteri II:n päätöksellä lähinnä Snellmanin tehokkaan lobbauksen tuloksena.
Palataan tuohon Rankkibuksen provokatoriseksi tarkoitettuun kysymykseen.
Ajatusta Suomesta erillisenä valtiona ja kansakuntana alettiin siis pohtia suomalaisissa säätyläispiireissä 1700-luvulla ja vuonna 1809 tämä ajatus toteutui.
Millä kielellä arvelette tätä ajatusta tuolloin Suomessa kehitetyn? Arvasitte oikein: juuri tällä kotoisella "muumiruotsilla".
Millä kielellä Suomen kansallislaulu on kirjoitettu? Ruotsiksi.
Mitä kieltä Sibelius ja Mannerheim puhuivat vanhempiensa kanssa? Ruotsia.
Voisi jatkaa vielä pitkään mm. ruotsinkielisen väestönosan vahvasta yliedustuksesta Bobrikovin aikaisen venäläistämispolitiikan vastustamisessa ja jääkäriliikkeessä, mutta jääköön toiseen kertaan.
Kun kaiken tämän tietää, tuntuu jokseenkin surkuhupaisalta että jostain ilmestyy joku nimimerkki Antabus (tai mikä se nyt oli) joka esittää tuollaisen "kysymyksen", johon jo lapsenkin luulisi tietävän vastauksen.
En ole ihan varma mitä maata "Antabus" ja hänen hengenheimolaisensa (jotka onneksi ovat vain pieni vähemmistö) pitävät kotimaanaan tai "emämaanaan". Ehkä Suomea, tai ehkä erästä meitä monta kertaa suurempaa maata. Sen tiedän kuitenkin, että Suomi - ja
vain Suomi - on
meidän maamme, ja on ollut sitä niin kauan kuin Suomi on ollut olemassa.
Voiko se olla myös "Antabuksen" ja kumppaneiden maa? Ehkä, mutta vain sillä edellytyksellä, että he osoittautuvat sen arvoisiksi ja oppivat ajattelemaan ja asennoitumaan isänmaallisten suomalaisten tavoin.
En kyllä tajua mitä merkitystä sillä on, mitä kieltä joskus on jossain päin Suomea puhuttu. Puhutaanhan nytkin Nokian tehtaalla Suomessa ihan vain englantia, koska se on päätetty olevan sisäinen puhekieli. Joten Jorma Ollilat ym. on tehnyt Nokian suurimmat teot ihan vain englanniksi. Ei englanti silti ole meidän yksi virallinen kieli.
Quote from: Teppis on 30.10.2009, 16:09:11
Miten niin meille? Minä en ole tietääkseni venäläinen. Eli kompastuit heti kättelyssä.
En nyt ihan sentään kättelyssä kompastunut. Suomalaista kansallismielistä sielunelämää katson tuntevani jonkin verran, ja siihen ei yleensä liity kovin suurta huolta venäläisten oikeuksista Suomessa. Siellä missä mennään jo niin ahtaasti rajattuun kansallismielisyyteen, että suomenruotsalaiset nähdään haitallisena, ovat ryssät jo seuraava pirusta. Suomalaisen kansallismielisen empatiahierarkiassa nimittäin suomenruotsalainen on kaikesta huolimatta aina pienempi paha kuin ryssä.
Tähän kun lisää eräät tekemäsi suomenkieliselle epätavalliset kielivirheet ja yleisen tiedon siitä, että venäläisten intresseissä on aiheuttaa (kieli)riitaa ja kyräilyä naapurimaissa, ei ole ihme ettet herätä suuren suurta luottamusta.
Tai ehkä sitten vaan on olemassa suomalaiskansallisia yksikielisyysmiehiä, jotka periksiantamattomasti ja pakkomielteenomaisesti haluavat ajaa vankempaa asemaa ystävillemme venäläisille. Ehkäpä palkkioksi siitä että venäläiset pyyteettömästi pitävät hyvää huolta Karjalan alueista puolestamme.
Quote from: Teppis on 30.10.2009, 16:09:11Sillä nyt ei ole muutenkaan merkitystä miten venäjä toimii, vaan miten me toimimme suomenvenäläisiä kohtaan.
Taas väärin. Suomalaiselle on hyvin paljon merkitystä sillä miten Venäjä toimii. Jos se toimii kuten se toimi Suomessa 1939-1944, Virossa viimeksi patsaskiistan aikana tai aivan hiljattain Georgiassa, niin huonosti menee.
Sen sijaan keskivertosuomalaista ei kiinnosta suomenvenäläisten asema ja oikeudet pätkääkään. Kaikki eivät varmasti ole yhtä myötämielisiä edes heidän olemiseensa täällä, kuin Aldaron.
Quote from: OTU on 29.10.2009, 10:54:31
Olisiko jossain tietoa, mitä tämä turha kaksikielisyys kaikkiaan maksaa?
Miljardeista puhutaan joka tapauksessa vuositasolla.
"Jostain" syystä sitä ei ole laskettu eikä kukaan ole väitellyt yliopistoissa asiasta.
Sensijaan eräs pohjanmaalainen kaksikielinen kunta ilmoitti kustannusvaikutuksen olevan 0,5 veroäyriä. Valtionverossa on vähintäänkin sama juttu joten jokainen voi laskea paljonko 1% tuloista(hukkaanheitettynä) merkitsee.
Quote from: Aldaron on 31.10.2009, 02:16:13
En ole ihan varma mitä maata "Antabus" ja hänen hengenheimolaisensa (jotka onneksi ovat vain pieni vähemmistö) pitävät kotimaanaan tai "emämaanaan". Ehkä Suomea, tai ehkä erästä meitä monta kertaa suurempaa maata. Sen tiedän kuitenkin, että Suomi - ja vain Suomi - on meidän maamme, ja on ollut sitä niin kauan kuin Suomi on ollut olemassa.
Voiko se olla myös "Antabuksen" ja kumppaneiden maa? Ehkä, mutta vain sillä edellytyksellä, että he osoittautuvat sen arvoisiksi ja oppivat ajattelemaan ja asennoitumaan isänmaallisten suomalaisten tavoin.
Vuodatuksesi ei sisältänyt ainakaan minulle mitään uutta tietoa. Olen melko hyvin perillä Suomen ja Ruotsin menneisyydestä.
Silti on aika törkeää ruveta Suomea ja sen historiaa änkemään ruotsalaiseen muottiin kuten esittämällä, että Suomen kansa oli muka tasa-arvoinen ruotsalaisten kanssa.
Suomen aateliset kyllä osasivat lipoa ja nuolla Länsimeren takaisia säätyläisveljiään, ja Ruotsinvallan aikana aateli vs. rahvas -vastakkainasettelu oli hyvin todellisena olemassa,
vaikkakin on taivaan tosi, että Ruotsissa taloponjat olivat vapaita ainoina koko Euroopassa.
1200-luvun puolivälissä alkanut Suomen todellinen "ruotsittaminen" mädätti suomalaisen yläluokan, ja siitä tuli ruotsalaisia leikkivä pellejengi. Suomettuminen on suomalaisten isokenkäisten kansantauti.
Vasta valistuksen ajatusten saapuessa Pohjolaankin Suomen yläluokka alkoi heräämään todellisuuteen ja ymmärtämään omat suomalaiset juurensa. Eikä ole mikään ihme, että yläluokka oli niin sanotusti Suomen ruotsalaisia, kun kerran "siirtomaaherratkin" edellyttivät ruotsinkieltä, ja kaiken opetuksen kielijärjestys oli 1. latina/saksa/ranska 2. ruotsi ja vasta 3. suomi.
Ruotsin epäluonnollisen ylivaltainen ote Suomesta ja suomalaisista loi käsityksen, että suomen kieli on vain tyhmän rahvaan, suoranaisen ali-ihmisen puhetta. Se käsitys elää tänäkin päivänä svekomaanien mielissä. He vaativat saada jatkaa ruotsalaisia yliherrraleikkejään, vaikka osa Suomen ruotsinkielisistä olisi valmis menemään luonnolisen virran mukana, joka on siis se, että sortoajan jäänne haihtuu pois kun ruotsinkieliset sulautuvat suomalaisiin.
Edelleenkin, meillä suomenkielisillä on vain yksi valtio, jossa saamme virallisesti elää vapaina. Ruotsinkielisillä on ainakin kaksi, Suomi ja Ruotsi. Ja kun Ruotsi ei kerran tunnusta maansa ikiaikaisen suomalaisvähemmistön oikeuksia, miksi helvetissä Suomenkaan pitäisi!? No niin no, suomalaisilla ei ole halua tai rahaa puuttua toisten sisäpolitiikkaan.
Quote from: Turkulaine on 31.10.2009, 10:53:36
En nyt ihan sentään kättelyssä kompastunut. Suomalaista kansallismielistä sielunelämää katson tuntevani jonkin verran, ja siihen ei yleensä liity kovin suurta huolta venäläisten oikeuksista Suomessa. Siellä missä mennään jo niin ahtaasti rajattuun kansallismielisyyteen, että suomenruotsalaiset nähdään haitallisena, ovat ryssät jo seuraava pirusta. Suomalaisen kansallismielisen empatiahierarkiassa nimittäin suomenruotsalainen on kaikesta huolimatta aina pienempi paha kuin ryssä.
Tähän kun lisää eräät tekemäsi suomenkieliselle epätavalliset kielivirheet ja yleisen tiedon siitä, että venäläisten intresseissä on aiheuttaa (kieli)riitaa ja kyräilyä naapurimaissa, ei ole ihme ettet herätä suuren suurta luottamusta.
Tai ehkä sitten vaan on olemassa suomalaiskansallisia yksikielisyysmiehiä, jotka periksiantamattomasti ja pakkomielteenomaisesti haluavat ajaa vankempaa asemaa ystävillemme venäläisille. Ehkäpä palkkioksi siitä että venäläiset pyyteettömästi pitävät hyvää huolta Karjalan alueista puolestamme.
Venäläisyys nyt oli vain yksi esimerkki. Voinhan heittää vaikka juutalaisetkin. Yhtälailla he ovat veronmaksajia suomalaisina Suomessa?
Kielivirheet nyt voi antaa olla. Nehän voi olla vaikka tahallisia tai laiskuutta tai vaikka jokin lukihäiriö. Mutta sinähän olet kuten tyypillinen suomenruotsalainen: Kaikki hyväksytään, kunhan on suomenruotsalainen tai ainakin puolustaa ruotsinkieltä Suomessa.
Quote from: Turkulaine on 31.10.2009, 10:53:36
Taas väärin. Suomalaiselle on hyvin paljon merkitystä sillä miten Venäjä toimii. Jos se toimii kuten se toimi Suomessa 1939-1944, Virossa viimeksi patsaskiistan aikana tai aivan hiljattain Georgiassa, niin huonosti menee.
Sen sijaan keskivertosuomalaista ei kiinnosta suomenvenäläisten asema ja oikeudet pätkääkään. Kaikki eivät varmasti ole yhtä myötämielisiä edes heidän olemiseensa täällä, kuin Aldaron.
Ei ole mitän merkitystä miten venäläiset toimivat. Ellet nyt ajattele kostona. Ideana on toimia itse oikein vaikka vastapuoli toimisi väärin.
Aldaronia on ihan turha tehdä kokonaisuudeksi. Sehän on vain yksi erittäin epäedullinen esimerkki suomenruotsalaisuudelle. Te kaksihan olette ehkä ainoat jotka ylipäätään kannattavat suomenruotsalaisesten oikeuksista niin pitkälle, että pitää olla palvelutkin ruotsiksi.
Quote from: Turkulaine on 31.10.2009, 10:53:36Suomalaista kansallismielistä sielunelämää katson tuntevani jonkin verran, ja siihen ei yleensä liity kovin suurta huolta venäläisten oikeuksista Suomessa.
Ei niin. Sen sijaan suomenruotsalaisessa ajatushautomo Magmassa halutaan peräti liittoutua venäjänkielisten kanssa ja "ajaa heidän asiaansa":
QuotePå Magmas seminarium om sagda undersökning kom minister Pär Stenbäck med ett - till synes - något kontroversiellt förslag: "Vi finlandssvenskar borde alliera oss med den ryskspråkiga minoriteten och driva deras sak."
http://www.magma.fi/olav-s-melin/ryskan-utmanar-svenskan-som-skolsprak
Tuo Stenbäckin suunnitelma kuulostaa hyvin epäsuomalaiselta. Hiljattain ehdotettiin myös, että 25 prosentille maahanmuuttajista opetettaisiin ruotsia ensisijaisena kielenä. Miksi suomenruotsalaisten pitäisi "liittoutua" ylipäänsä kenenkään kanssa, voitko selittää?
Jos minä saisin päättää, suomi olisi Suomen ainoa virallinen kieli. Mitään muuta kieltä kuin suomea ei pidä tukea, sillä kaikki muut kielet ovat kansalle vieraita.
Quote from: Jaakko Sivonen on 31.10.2009, 15:34:52Tuo Stenbäckin suunnitelma kuulostaa hyvin epäsuomalaiselta. Hiljattain ehdotettiin myös, että 25 prosentille maahanmuuttajista opetettaisiin ruotsia ensisijaisena kielenä. Miksi suomenruotsalaisten pitäisi "liittoutua" ylipäänsä kenenkään kanssa, voitko selittää?
En voi, koska en osaa. Mahtaako mokoma "ajatushautomo" edustaa kovin hyvin tavallista kadunmiestä? Ehkä Aldaron osaa valaista asiaa. Jotta tuollainen hullulta kuulostava suunnitelma saataisiin käytännössä toteutettua, pitäisi 25 % maahanmuuttajista asuttaa vahvoille ruotsinkielisille alueille. Lycka till vaan siihen puuhaan.
Quote from: Turkulaine on 31.10.2009, 15:44:07
En voi, koska en osaa. Mahtaako mokoma "ajatushautomo" edustaa kovin hyvin tavallista kadunmiestä? Ehkä Aldaron osaa valaista asiaa. Jotta tuollainen hullulta kuulostava suunnitelma saataisiin käytännössä toteutettua, pitäisi 25 % maahanmuuttajista asuttaa vahvoille ruotsinkielisille alueille. Lycka till vaan siihen puuhaan.
Kyllä sinun pitää voida, koska kuitenkin kannatat näkemystä ja tuot näkemyksen esille.
Quote from: Aldaron on 31.10.2009, 02:16:13
Millä kielellä Suomen kansallislaulu on kirjoitettu? Ruotsiksi.
Niin, mikä se Suomen kansallislaulu olikaan?
"Muuten mielenkiintoista on, että Maamme-laulua ei ole laissa säädetty Suomen kansallislauluksi. Muut kansalliset symbolit, kuten em. Suomen lippu ja ohjeet sen käytöstä ovat tarkasti laissa määriteltyjä! (Tätä pieni toimittajamme ihmettelee!)"
http://www.urhoklubi.net/Historiaa31itsenaisyyspaiva.htm
Quote from: Teppis on 31.10.2009, 16:25:13
Quote from: Turkulaine on 31.10.2009, 15:44:07
En voi, koska en osaa. Mahtaako mokoma "ajatushautomo" edustaa kovin hyvin tavallista kadunmiestä? Ehkä Aldaron osaa valaista asiaa. Jotta tuollainen hullulta kuulostava suunnitelma saataisiin käytännössä toteutettua, pitäisi 25 % maahanmuuttajista asuttaa vahvoille ruotsinkielisille alueille. Lycka till vaan siihen puuhaan.
Kyllä sinun pitää voida, koska kuitenkin kannatat näkemystä ja tuot näkemyksen esille.
Taas on vaikea seurata ajatuksenkulkua.
Minkä näkemyksen tuon esille ja
mitä näkemystä kannatan? Minulla ei ole mitään tekemistä yhtään minkään Magman tai muunkaan ruotsinkielisten elimen kanssa.
Quote from: kmruuska on 31.10.2009, 17:25:37
Quote from: Jaakko Sivonen on 31.10.2009, 15:34:52
Jos minä saisin päättää, suomi olisi Suomen ainoa virallinen kieli. Mitään muuta kieltä kuin suomea ei pidä tukea, sillä kaikki muut kielet ovat kansalle vieraita.
Paitsi tietysti niille suomalaisille joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi.
Englanti on vieras kieli irlantilaisille, vaikka se onkin useimpien irlantilaisten äidinkieli. Englanti tuotiin Irlantiin nimittäin vieraan valloittajan vaikutuksesta ja lopulta se syrjäytti iirin kielen puhutuimpana kielenä. Suomessa sentään suurin osa kansasta säilytti kielensä, mutta pieni osa omaksui ruotsin kielen. Kyllä ruotsi on heillekin tosiasiassa vieras kieli, sillä se ei ole lähtöisin tästä maasta.
Quote from: Aldaron on 31.10.2009, 02:16:13
Mitä kieltä Sibelius ja Mannerheim puhuivat vanhempiensa kanssa? Ruotsia.
Mitä kieltä Ruotsin kuningasperheen lapset puhuvat äidilleen Silvialle, saksaako?
Quote from: Turkulaine on 31.10.2009, 17:22:47
Taas on vaikea seurata ajatuksenkulkua. Minkä näkemyksen tuon esille ja mitä näkemystä kannatan? Minulla ei ole mitään tekemistä yhtään minkään Magman tai muunkaan ruotsinkielisten elimen kanssa.
Niin, ainahan voi lopuksi todeta, ettei kannatakkaan näkemystä mitä kuitenkin on tähän asti suu vaahdossa jauhanut.
Olisiko sinun sitten fiksumpaa olla vain kirjoittelemati, kun kirjoituksesi ei näemmä edustakkaan mielipidettäsi? Sinusta kun saa sellaisen kuvan, että olet kovakin ruotsinkielen kannattaja, vaikket sitä sitten kuitenkaan kannata.
Taidetaan täällä jauhaa jatkuvasti aiheen vierestä. Kysymys minun mielestäni on, että minkä ihmeen takia yksi vähemmistö voi ajaa muiden vähemmistöjen edelle pelkästään kauan sitten eläneiden ihmisten muiston vuoksi? Jos ihan tarkkoja ollaan, niin meidänhän pitäisi kaikkien puhua saamea eikä ruotsia tai suomea.
Quote from: Petteri Seppänen on 01.11.2009, 11:53:09
Taidetaan täällä jauhaa jatkuvasti aiheen vierestä. Kysymys minun mielestäni on, että minkä ihmeen takia yksi vähemmistö voi ajaa muiden vähemmistöjen edelle pelkästään kauan sitten eläneiden ihmisten muiston vuoksi? Jos ihan tarkkoja ollaan, niin meidänhän pitäisi kaikkien puhua saamea eikä ruotsia tai suomea.
Aivan niin. On aivan käsittämätön veto heittää ilmoille Mannerheimin ym. puhekielet.
Ydinkysymyshän on juuri se, että olemme itsenäinen valtio ja jolla on oma kieli omastakin takaa ja jota käytännössä jokainen suomalainen osaa. Kuitenkin meillä on mukamas toinenkin kieli, jota taas ei käytännössä kukaan osaa...ainakaan ihan täydellisesti ja selkeä enemistö ei osaa tätä toista kotimaista, kuin pari sanaa, jos sitäkään ja nekin sanat on opittu pakollisessa ruotsinkielen opetuksessa. Silti meillä on "virkamies ruotsi" olemassa.
Agenda on hyvin yksinkertainen. Ruotsinkieli vähemmistökieleksi (siis virallisesti, käytännössähän se sitä on viimeiset vuosikymmenet jo ollutkin).
Sen myötä päästään eroon muustakin kyykyttämisestä (pakkoruotsi, virkamiesruotsi, kielikiintiöt). Tämän jälkeen ei minulla ole ainakaan mitään valittamista. Puhukoon ja opiskelkoon itsekukin juuri sitä kieltä mitä haluaa.
Täällä on osuva ja hauska kirjoitus aiheesta:
http://simonelo.blogit.uusisuomi.fi/author/simonelo/
Heh. Siellä oli hyvä ilmaisu: voimavoro. Sopisi myös hyvin esimerkiksi... hm..
Quote from: Teppis on 01.11.2009, 09:30:47
Niin, ainahan voi lopuksi todeta, ettei kannatakkaan näkemystä mitä kuitenkin on tähän asti suu vaahdossa jauhanut.
Olisiko sinun sitten fiksumpaa olla vain kirjoittelemati, kun kirjoituksesi ei näemmä edustakkaan mielipidettäsi? Sinusta kun saa sellaisen kuvan, että olet kovakin ruotsinkielen kannattaja, vaikket sitä sitten kuitenkaan kannata.
Sanoin etten osaa sanoa miksi suomenruotsalaisten pitäisi liittoutua minkään muun väestöryhmän kanssa. Ilmeisesti jonkun Magman (jonka kanssa minulla ei ole mitään tekemistä) edustaja oli sellaista sanonut.
Sinä sanoit että minun pitäisi osata sanoa koska olen sellaista näkemystä tuonut esille ja kannattanut. Ihmettelin mitä näkemystä.
Nyt yhtäkkiä se näkemys onkin jokin "ruotsin kielen kannattaminen". Oletko vähäjärkinen vai yritätkö tahallasi trollata? Yritä kuitenkin nyt tajuta, että vaikka kannattaa ruotsinkielisten oikeutta mm. omakieliseen kouluopetukseen,
EI ole vastuussa kaikkien ruotsinkielisten sanomisista. Lue uudestaan jos ei auennut.
Quote from: Turkulaine on 01.11.2009, 12:40:32
Nyt yhtäkkiä se näkemys onkin jokin "ruotsin kielen kannattaminen". Oletko vähäjärkinen vai yritätkö tahallasi trollata? Yritä kuitenkin nyt tajuta, että vaikka kannattaa ruotsinkielisten oikeutta mm. omakieliseen kouluopetukseen, EI ole vastuussa kaikkien ruotsinkielisten sanomisista. Lue uudestaan jos ei auennut.
En ole väittänytkään, että olisit kaikkien suomenruotsalaisten puheista vastuussa. Omistasi kuitenkin olet. Sinun pitää samalla osata perustella juttusi, kuten senkin, että miksei suomenvenäläisillä saisi olla oman kielensä mukaista opetusta yhtälailla, kuin suomenruotsalaisillakin. Tässä kohtaa liittoutuminen olisi automaattisesti perusteltua. Ajaa yhteistä asiaa, kuten omat koulut jne.
Et voi kuitenkaan sortaa jotain sillä periaatteella, että heidän alkuperämaansa hallinto on hieman ynseä muille. Eihän yksittäinen ihminen voi olla vastuussa kotimaansa politiikasta, tekemisestä tai puhumisesta kokonaisuutena. Ihan kuten et sinäkään voi olla vastuussa muiden tekemisistä.
Saman voi ajatella käänteisestikkin: Eihän tällä hetkellä yksikään suomenruotsalainen ole vastuussa niistä edesottamuksista mitä jo edesmenneet suomenruotsalaiset tai ruotsalaiset ovat Suomen hyväksi tehneet. Emme voi hyvänen aika ikuisesti yksittäistä kansanryhmää paapoa sillä edellytyksellä, että joskus heidän isoisoisoisät on tehneet hyvän työn. Onhan kuitenkin joskus Venäjän hallinto meillekkin antanut itsenäisyyden. Toisaalta se on koettanut sitä riistää takaisinkin.
Seuraava uutinen tuli vastaan asiaan liittyen...
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Rkpn+Wideroos+moittii+puoluejohtajia+kieliasenteista/1135250489845
Rkp:n Wideroos moittii puoluejohtajia kieliasenteista
Turku. Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ulla-Maj Wideroosin mukaan ilmapiiri hallituksen sisällä on kääntynyt kahden viime vaalikauden aikana ruotsinkielisille epäsuotuisemmaksi.
Turun Sanomien haastattelema Wideroos on tyytymätön erityisesti pääministeri Matti Vanhasen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) sekä oppositiojohtaja Jutta Urpilaisen (sd) toimintaan.
"Tässä on tapahtunut sukupolven vaihdos, eivätkä nykyiset poliitikot enää suhtaudu ruotsin kieleen kuten aiemmat", Wideroos sanoo.
Wideroos näkee, että asenteet ovat jonkinlaisessa yhteydessä omaan kielitaitoon. Toisaalta myös huonosti ruotsia osaava voi hyvin sympatisoida kielivähemmistöä. Esimerkkejä hän ei suostu silti nimeämään.
"En minä edes tiedä kaikkien ruotsin kielen taitoa", Wideroos sanoo.
Tuollaisten uutisten vastaantullessa, minä aina ihmettelen että kuka tuolle RKPlle äänensä heittää?
Kuten olen jo todennut, niin näissä mm. Teppiksen esiintuomissa Venäjä-argumenteissa on jotain perää ainakin uhkakuvina niille, jotka haluavat säilyttää maan virallisen kaksikielisyyden tai ruotsinkielisten nykyisen aseman. Voidaan nimittäin argumentoida, että Venäjän kieltä on puhuttu nykyisen Suomen alueella jotakuinkin yhtä kauan kuin ruotsia. Runsaasti yhteistä valtiollista historiaa löytyy myös, sillä eräät itäiset osat maasta ovat kuuluneet pitempään Venäjään kuin Ruotsiin, ja moderni Suomi ja Suomen valtio syntyivät varsinaisesti Venäjän vallan aikana.
Venäläisten määrän kasvaessa on varmaa, että näitä argumentteja tullaan käyttämään, ja venäjänkielisille tullaan ankarasti ja Venäjän tuella vaatimaan samaa asemaa kuin ruotsinkielisille. Venäjän vaikutusvallan ja venäjänkielisen väestönosan kasvaessa nykyisenlaisen kaksikielisyyden kannattajilla ovat kortit todella vähissä. Suomelle tulee erittäin kovat paineet yksikielistyä, jotta ei jouduttaisi kolmikielistymään, taikka kuulemaan syytöksiä syrjinnästä ja muista kauheuksista naapurin ydinasevallan taholta. Suomi on jo nyt polvillaan, tosin lännen suuntaan, päättäjät saamattomia ja selkärangattomia, eikä nykymenolla näytä selkärankaa löytyvän myöhemminkään. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä asia edes yksikielisen Suomen kannattajille.
Nykyisen kehityksen jatkuminen uhkaa kuitenkin myös suomenkielisyyttä ja suomalaista kulttuuria, eivätkä syynä tähän ole venäläiset, joiden osuus maahanmuuttajista pienenee. Ongelma on siis nykyinen kehitys, mm. monikultturismi ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka. Jotta voitaisiin säilyttää tilanne, jossa kielipolitiikkaa olisi ylipäätään relevanttia pitemmällä tähtäimellä pohtia, täytyisi monikultturismi pysäyttää.
Quote from: Pöllämystynyt on 04.11.2009, 11:19:51
Kuten olen jo todennut, niin näissä mm. Teppiksen esiintuomissa Venäjä-argumenteissa on jotain perää ainakin uhkakuvina niille, jotka haluavat säilyttää maan virallisen kaksikielisyyden tai ruotsinkielisten nykyisen aseman. Voidaan nimittäin argumentoida, että Venäjän kieltä on puhuttu nykyisen Suomen alueella jotakuinkin yhtä kauan kuin ruotsia. Runsaasti yhteistä valtiollista historiaa löytyy myös, sillä eräät itäiset osat maasta ovat kuuluneet pitempään Venäjään kuin Ruotsiin, ja moderni Suomi ja Suomen valtio syntyivät varsinaisesti Venäjän vallan aikana.
Venäläisten määrän kasvaessa on varmaa, että näitä argumentteja tullaan käyttämään, ja venäjänkielisille tullaan ankarasti ja Venäjän tuella vaatimaan samaa asemaa kuin ruotsinkielisille. Venäjän vaikutusvallan ja venäjänkielisen väestönosan kasvaessa nykyisenlaisen kaksikielisyyden kannattajilla ovat kortit todella vähissä. Suomelle tulee erittäin kovat paineet yksikielistyä, jotta ei jouduttaisi kolmikielistymään, taikka kuulemaan syytöksiä syrjinnästä ja muista kauheuksista naapurin ydinasevallan taholta. Suomi on jo nyt polvillaan, tosin lännen suuntaan, päättäjät saamattomia ja selkärangattomia, eikä nykymenolla näytä selkärankaa löytyvän myöhemminkään. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä asia edes yksikielisen Suomen kannattajille.
Nykyisen kehityksen jatkuminen uhkaa kuitenkin myös suomenkielisyyttä ja suomalaista kulttuuria, eivätkä syynä tähän ole venäläiset, joiden osuus maahanmuuttajista pienenee. Ongelma on siis nykyinen kehitys, mm. monikultturismi ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka. Jotta voitaisiin säilyttää tilanne, jossa kielipolitiikkaa olisi ylipäätään relevanttia pitemmällä tähtäimellä pohtia, täytyisi monikultturismi pysäyttää.
Puhut paljon mutta ASIAA!
On varmasti selvää, että "Kremlin kellot" soivat jossain vaiheessa Suomen venäläistyessä. Silloin Suomen "veri punnitaan".
Miepä olen sitä mieltä, että Ruotsin kaltainen, virallinen yksikielisyys lainsäädännössä pitää tehdä heti! Vähemmistökieliksi säädettäisi sami, ruotsi ja venäjä. Romanosta ei niin väliä mielestäni mutta ehkäpä sekin.
Näin säästyisi, sanoisinko vulgääristi, RUTOSTI rahaa joka sitten voitaisi käyttää ... jne(en tarkoita Nokia rakennusten mamu käyttöä).
Quote from: Pöllämystynyt on 04.11.2009, 11:19:51
Runsaasti yhteistä valtiollista historiaa löytyy myös, sillä eräät itäiset osat maasta ovat kuuluneet pitempään Venäjään kuin Ruotsiin, ja moderni Suomi ja Suomen valtio syntyivät varsinaisesti Venäjän vallan aikana.
Tätä ajoin nimen omaan takaa ja sitä, että Venäjä meidät antoi julistautua itsenäiseksi, ei Ruotsi. Kuitenkin se on tärkein lähtökohta koko maalle.
Onhan toki Ruotsillakin tekonsa meidän historiassa, mutta ylipätään Suomen kehitys tähän missä nyt olemme, on suurelta osin Venäjästä lähtöisin. Nykyisi vielä suurempana (ylipäätään suurimpana) kauppakumppaninakin, kuin Ruotsi.
Siinä on Turkulaisten sun muiden ihan turha piipittää. Lukee vain historiaa.
Ei meillä ole mitään syytä suhtautua Venäjään mitenkään positiivisesti eikä tsaarinaikaista historiaa voida mitenkään käyttää argumenttina pakkoruotsikeskustelussa nykyään.
Olen aina vastustanut pakkoruotsia enkä ole koskaan ihaillut Venäjää. Tuollainen tsaarinajan ihannointi on mielestäni perverssiä eikä kuulu tähän viestiketjuun millään tavalla.
Quote from: mikkoellila on 04.11.2009, 21:47:20
Ei meillä ole mitään syytä suhtautua Venäjään mitenkään positiivisesti eikä tsaarinaikaista historiaa voida mitenkään käyttää argumenttina pakkoruotsikeskustelussa nykyään.
Olen aina vastustanut pakkoruotsia enkä ole koskaan ihaillut Venäjää. Tuollainen tsaarinajan ihannointi on mielestäni perverssiä eikä kuulu tähän viestiketjuun millään tavalla.
Perustele.
Sitä paitsi kukaan ei ole ihannoinnut, kunhan vain on mainittu miten asiat ovat.
Quote from: mikkoellila on 04.11.2009, 21:47:20
Ei meillä ole mitään syytä suhtautua Venäjään mitenkään positiivisesti eikä tsaarinaikaista historiaa voida mitenkään käyttää argumenttina pakkoruotsikeskustelussa nykyään.
Olen aina vastustanut pakkoruotsia enkä ole koskaan ihaillut Venäjää. Tuollainen tsaarinajan ihannointi on mielestäni perverssiä eikä kuulu tähän viestiketjuun millään tavalla.
En ole ihaillut tsaarinaikaa tai ylipäätään esittänyt mielipidettä siitä, miten suomalaisten kannattaisi suhtautua Venäjään tai venäläisiin. Sanoin vain, että tällaisia argumentteja tullaan kuulemaan jatkossa, jos maahanmuuttopolitiikkaa ei muuteta, ja että niillä on Venäjän intressit ja vaikutusvalta takanaan. Minä en niitä esitä, enkä tule esittämään, koska kielipolitiikka on nykytilanteessa aika irrelevanttia suurempien ongelmien rinnalla.
Meillä ei ole mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään venäläisvähemmistön vuoksi siksi, että meillä ei ole mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään venäläisvähemmistön vuoksi. Siinä sinulle Teppis perusteluita. Pysykööt Venäjällä, ei kaivata tänne jos ei kelpaa.
Lisäksi, suomeruotsalaisten asemalla ei ole mitään merkitystä Venäjän vaatimuksille. Me voimme aivan hyvin elää kuten tähänkin asti, kunhan Suomeen ei muodostu suurta venäläisvähemmistöä. Jos se muodostuu, niin suomenruotsalaisilla Venäjän ei tarvitse meitä lyödä. Reaalipolitiikassa voima on se mikä puhuu, eikä edellisessäkään sodassa suomen kotoperäisellä yksi-, kaksi- tai kolmikielisyydellä ollut mitään vaikutusta sodan aloittamiseen tai aloittamatta jättämiseen.
Minusta on päivänselvää että jo pitkään eräiden muiden maiden keskustelupalstoilla vänkäävät venäläiset tai venäläismieliset provokaattorit ovat nyt rantautuneet tännekin. Mikään muu ei selitä sitä, että suomalaiset kansallismieliset olisivat venäläisten puolesta kateellisia suomenruotsalaisten asemalle. Aivan posketon ajatuskin.
On ollut jo pitkään meneillään koko Suomen alasajo Svenska Finland nimisen itsehallintoalueen saamiseksi Suomen ruotsalaisten omaksi paratiisivaltioksi?
Kun tarkastelemme tapahtuneita ja tapahtuvia tosiasioita vaikuttaa tilanne Suomen ja suomalaisuuden kannalta erittäin pahalta.
SUOMALAISET NUKKUVAT RUUSUSEN UNTA, TAJUAMATTA ALKUUNKAAN MITÄ ON MENOSSA.
Kyseisen asian tajuamiseen ei tarvita korkeampaa matematiikkaa.Tavallinen logiikka riittää.
V.1917 saivat suomenruotsalaiset oman lippunsa, jota kutsutaan epäviralliseksi suomenruotsalaisten lipuksi.
Miksi nykyisin lippua kutsutaan epäviralliseksi , johtunee ehkä siitä, että juuri samanlaisen lipun kopio oli Norjan natsien (Quisling) tunnuksena.
Lippu on edelleen Finlands svenska samlingenin (FSS) tunnuksena.
Historiallinen totuus on että sisällisodan vuosina suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten toimesta murhattiin, kidutettiin, massamurhattiin kymmeniä tuhansia suomalaisia.
Jos joku teloitettavista osasi sanankin ruotsia, niin lähes poikkeuksetta hänet otettiin teloitettavien rivistä pois.
Suunnattomien massaeloitusten tarkoituksena oli osin kosto, mutta suurempana syynä oli varoitus nousemasta enään koskaan ruotsalaisuutta ja heidän omaisuuttaan vastaan, etniset syyt ja mahd. Suomen liittäminen Ruotsiin.
Yksistään n.14 000 vankia kuoli janoon, nälkään, teloituksiin ja kidutuksiin keskitysleireillä.Naisia raiskattiin ja myös lapsia kuoli tauteihin, näqlkään ja janoon ko.leireillä.
Vartijoina olivat pääosin suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset.
Tarkastelua Suomen ruotsalaisten kiihkojen tekemisistä kysmysten valossa.
-Miksi mieletttömän veriset suomalaisten teurastukset v.1918?
-Miksi kiivas yhteistyö kommunistien kanssa loppusodan aikana ja sotien jälkeen?
-Miksi aloitettiin voimakkaat sotasyyllisyyskampanjat ja suomalaiset sotasankarit (Mm. Lauri Törni ja monet muut) joutuivat pakenemaan maasta?
-Miksi ns. Ryssänvihan täysin aiheeton viljeleminen?
-Miksi suomalaisten kielitaistelijoiden järjestelmällinen natseiksi nimittäminen?
-Miksi suomalaisia ja suomalaisuutta halventavat puheet mm. Brysselissä?
-Miksi Suomessa ruotsalaisuutta ajavien palkitseminen rahapalkinnolla ja /tai Freudenthal- mitalilla ruotsalaisuutta suomessa vahvistavasta toiminnasta?
-Miksi valheellinen Suomen ruotsalaisalueita mammuttimaisesti suurenteleva kartta on EU:ssa ikäänkuin oikeana ja todellisena tilastokarttana?
(vrt. RKP:n myymään kirjeensulkijamerkkiin josa lukee Svensk-Finland)
-Miksi poliitikkomme eivät ole ko. kartta-asiaan puuttuneet?
-Miksi järjettömät ja vain kielellisten alueiden keskittämisiin perustuvat kuntaliitokset, vastoin kuntalaisten ja valtion etuja?
-Miksi on keskitetyt maanostot tietyille kielipoliittisille alueille?
-Miksi ruotsalaisille myydään eurolla miljoonakiinteistöjä?
-Miksi em. asiaa ei tutkita?
-Miksi maailmalle valehdellaan Suomen olevan kaksikielinen maa?
-Miksi haluttiin tietylle Suomen ruotsalaisille kielialueille omat poliisivoimat?
-Miksi ajettiin SONERA ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten piikkiin valtaviin taloudellisiin tappioihin, vastoin kaikkia edes lähes järkeviä liiketoimintaperiaatteita.
-Miksi Suomen RKP:n kielipuolue on ollut 30 v. halliruksessa?
-Miksi valtion virkakoneistoje tärkeät virat on miehitetty valtavasti ylimitoitetuilla suomenruotsalaisella kapasiteeteilla?
-Miksi valmistetaan valheellista historiaa kertovia suomenruotsalaisia ylistäviä elokuvia eli ko. suomenruotsalaisten sota-avuttomuus ja sotilaskarkuruus tuodaankin esiin rohkeutena muunnetussa ja siis valhellisessa valossa?
-Miksi suomenruotsalaisten toimesta kirjoitetaan historiankirjoja uusiksi, valehdellen positiiviseksi heidän ansioitaan?
-Miksi suomalaiset eivät saa sanoa vuonna 2009, että juhlimme Ruotsista eroon pääsyä? (Ruotsalaisten varoitus suomalaisille)
-Miksi pakkoruotsin tunnit yleensä ovat, vaikka kaikki tietävät niiden hyödyttömyyden , mitä tulee ruotsinkielen oppimiseen ja portti yms. teorioihin?
- Miksi pakkoruotsille, pakkoruotsistukselle ja keinotekoisen kaksikielisyyden keinotekoiselle ja miljardeja maksavalle pönkittämiselle keksitään valheellisia, järjenvastaisia ja ympäripyöreitä perusteluja, vaikka on todistamalla todistettu sen olevan raskas taloudellinen ja henkinen taakka Suomelle, suomalaisille ja suomalaisuudelle?
-Miksi äidinkielen suomesta ruotsiin voi vaihtaa ilman mitään kielikoetta ja vain laittamalla henkilötietonsa ilmoitusluontoiseen kaavakkeeseen?
-Miksi Svenska nu agitaatio?
-Miksi ruotsinkielisten agitaatiokirjanen n. miljoonaan suomalaiskotiin.
-Miksi täysin kansaamme vastaan toimiva pakolaispolitiikka?
VASTAUS KYSYMYKSIIN:
Tarkoituksena on mitä todenäköisimmin ajaa Suomi kaaokseen ja sen kaaoksen myötä perustaa
oma ruotsinkielinen unelmavaltio eli svenska Finland maahamme.
Suomalaiset maksavat ja jäävät yksin ongelmakaaoksen kouriin. Taas kerran.
Asia voi merkitä jopa Suomen loppua.
Koko svenska Finland nimistä itsehallintoaluetta/valtiota varten on jo tehty lakisääteinen hallinto-organisaatio nimeltään SVENSKA FINLAND FOLKTING - niminen järjestö.
SEURAAVA KYSYMYS:
- Miksi jankutat tällaista paskaa täällä?
- Miksi et mene Suomi24:lle?
- Miksi?
- Miksi?
- Miksi?
- Miksi?
Quote from: Turkulaine on 05.11.2009, 10:45:33
Meillä ei ole mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään venäläisvähemmistön vuoksi siksi, että meillä ei ole mitään velvollisuutta tehdä yhtään mitään venäläisvähemmistön vuoksi. Siinä sinulle Teppis perusteluita. Pysykööt Venäjällä, ei kaivata tänne jos ei kelpaa.
Kelpaahan tuo ja yhtähyvin meillä ei ole yhtään mitään velvoitteita suomenruotsalaisia kohtaan. Kelpaako?
Quote from: Teppis on 28.10.2009, 20:39:19
Keskeisintähän tässä onkin se, että sotamme päättyyi miten nyt päättyi ja olemme itsenäinen valtio nimeltä Suomi ja jolla on oma kansallinen kieli suomi.
Väärin. Perustuslaki §17:
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla
Suomen kansalliskielet ovat siis suomi ja ruotsi. Perustuslaillisesti.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 05.11.2009, 18:41:20
Quote from: Teppis on 28.10.2009, 20:39:19
Keskeisintähän tässä onkin se, että sotamme päättyyi miten nyt päättyi ja olemme itsenäinen valtio nimeltä Suomi ja jolla on oma kansallinen kieli suomi.
Väärin. Perustuslaki §17:
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla
Suomen kansalliskielet ovat siis suomi ja ruotsi. Perustuslaillisesti.
Kuten on moneen kertaan jo todettu: Perustuslaki voi kertoa meille mitä hyväänsä, mutta käytännössä olemme yksikielinen maa, jolla ei ole yhtään perustetta olla kaksikielinen maa. Meillä on oma kieli ja oma kulttuuri.
Yhtä hyvin yhdeksi kansalliskieleksi voisi nostaa venäjänkin.
Quote from: Turkulaine on 05.11.2009, 10:45:33
Me voimme aivan hyvin elää kuten tähänkin asti, kunhan Suomeen ei muodostu suurta venäläisvähemmistöä. Jos se muodostuu, niin suomenruotsalaisilla Venäjän ei tarvitse meitä lyödä. Reaalipolitiikassa voima on se mikä puhuu, eikä edellisessäkään sodassa suomen kotoperäisellä yksi-, kaksi- tai kolmikielisyydellä ollut mitään vaikutusta sodan aloittamiseen tai aloittamatta jättämiseen.
Tähän uhkakuvaan ei löydy esimerkkiä historiasta, vaan meidän päiviltämme. Venäjä katsoo, että sillä on oikeus "puolustaa" Baltian ja muiden ympäröivien alueiden venäläisväestöä, ja tämä tarkoittaa mm. erilaisten oikeuksien vaatimista näille, ja yrityksiä puuttua maiden sisäisiin asioihin. Jotkin venäläiset tiedotusvälineet lietsovat vihamielisyyttä ja valhepropagandaa näitä maita ja kansoja kohtaan, koska ne eivät ole suostuneet kaikkiin vaatimuksiin. Venäjän lainsäädäntöä myös muutettiin siten, että hyökkäys naapurimaiden venäläisväestön "puolustamiseksi" on virallisestikin mahdollista. Tämä oli ennen kaikkea symbolinen ele, jolla haluttiin kertoa, että lähialueet ovat etupiiriä (käytännössähän Venäjän sotavoimat eivät mitään lakia tarvitse).
Täytyy myös ennakoida tulevaa sen verran, että jos kaikki merkit pitävät paikkansa ja kehitys jatkuu kuten tähänkin asti, niin Länsi-Eurooppa vajoaa, ja Venäjän vaikutusvalta kasvaa. Suomen geopoliittinen tilanne ja (jos maahanmuutto jatkuu) niin myös väestörakenne muuttuvat kaksikielisyydelle huomattavasti epäedullisemmiksi.
En siis juhli tätä, tämä ei ole toivoajattelua, vaan tämä on uhkakuva. Myös ei-toivottavia kehityskulkuja pitää kyetä ennakoimaan, jotta niihin voitaisiin varautua.
Yksi erittäin keskeinen tapa varautua on vastuullinen maahanmuuttopolitiikka.Kuvatun kehityksen ennakointi ei kuitenkaan ole pelkkää uhkakuvien maalailua. Toki siitä koituu mahdollisuuksia tai jopa länsimaisen kulttuurin ja ihmisen pelastus, että monikultturismin runtelema Länsi ei enää kelpaa esikuvaksi, eikä voi käyttää valtaa Itä-Euroopassa.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 05.11.2009, 18:41:20
Väärin. Perustuslaki §17:
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla
Suomen kansalliskielet ovat siis suomi ja ruotsi. Perustuslaillisesti.
Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei laissa noin lukisi. Tosiasioita ei kuitenkaan muuteta lainsäädännöllä. Itä-Saksa oli viralliselta nimeltään Saksan demokraattinen tasavalta, mutta todellisuudessa se oli mitä epädemokraattisin. Suomi on virallisesti kaksikielinen, todellisuudessa yksikielinen.
Huonot lait pitää muuttaa. Sitä on politiikka.
Hyvää ruotsalaisuuden päivää vaan kaikille tasapuolisesti.
Glada svenska dagen sula hipsula hopsula hopsansaa!
Tack! Jag vet det är säkert att Admin inte glömma oss :)
Juhlitaanko tänään Kustaa II Aadolfin kuolemaa, vai surraanko sitä?
Quote from: Nanfung on 06.11.2009, 11:14:00
Juhlitaanko tänään Kustaa II Aadolfin kuolemaa, vai surraanko sitä?
Eikös hautajaiset ole monttubileet?
Nyt kun olemme hieman toipuneet Kustaa II Aadolfin järkyttävästä kuolemasta ja surreet asianmukaiset 7 päivää musta suruharso kasvoillamme, niin paluu arkeen on helpompaa.
Suomen kielipolitiikassa näyttää olevan yksi ylittämätön kipupiste, pakkoruotsi, jonka osaamattomuus evää suomenkieliseltä maan alkuperäisväestöön kuuluvalta kansalaiselta oikeuden suomenkieliseen koulutukseen kaikilla opetuksen tasoilla, alakoulusta yliopiston kautta korkeakouluun.
Mitkä ovat ne pakottavat syyt, kun suomalaisen opiskelijan koulutielle on asetettu näitä tarpeettomia esteitä, kuten pakkoruotsi, joka vapaavalintaisena aineena olisi huomattavasti oikeudenmukaisempi ja takaisi myös paremmat ruotsinkielisen vähemmistön palvelut. Onko tosiaan niin, että pakkoruotsi on vain väline, millä vaikeutetaan suomenkielisen opiskelijan etenemistä kohti paremmin palkattuja ammatteja?
Onko tämä myös väline siihen, että näin varmistetaan alemman koulutustason omaavia siirtymään pienipalkkaisiin palvelualan ammatteihin?
Liittyykö tämä jaottelu rodulliseen, vai kielelliseen eriarvoisuuteen, koska ulkomaalaiselta opiskelijalta ei vaadita ruotsin osaamista?
Quote from: jupeli on 05.11.2009, 12:46:26
<SNiP>
SEURAAVA KYSYMYS:
- Miksi jankutat tällaista paskaa täällä?
- Miksi et mene Suomi24:lle?
- Miksi?
- Miksi?
- Miksi?
- Miksi?
Vastustan tätä moden SINISTÄ vastinetta!
Totuus ei pala tulessakaan!
Mutta sinä palat. Etkö osaa lukea vai onko ymmärryksessäsi vikaa? Tämän ketjun moderointipäätöksistä EI SAA VALITTAA! Saat muutaman päivän bannin kunhan kerkeän sen antamaan.
T: M.E
Quote from: Pate on 13.11.2009, 12:45:23
Vastustan tätä moden SINISTÄ vastinetta!
Totuus ei pala tulessakaan!
Mutta sinä palat. Etkö osaa lukea vai onko ymmärryksessäsi vikaa? Tämän ketjun moderointipäätöksistä EI SAA VALITTAA! Saat muutaman päivän bannin kunhan kerkeän sen antamaan.
T: M.E
Täysin samaa mieltä.
Myös sinä pääset kokeilemaan jäähyä, kunhan kerkiän sellaisen antamaan. Vaviskaa Moderaation edessä!
T:
M.E
Ruotsinkielisten etuoikeuksista case SIKAROKOTUS.
Lainattu HeSa:sta:
Ilmoittautumiseen johti kaksi jonoa, toinen pitkä ja toinen lyhyt. Lyhyen jonon päässä luki "ruotsinkielistä palvelua" – ruotsiksi.
Pitkän päässä ei lukenut mitään. Asetuin siihen.
Eipä aikaa, kun takaani kuului nurinaa: "Minkä takia ruotsinkielisten palvelut on aina järjestetty paremmin kuin suomenkielisten", miesääni puhisi?
"Ne on rikkaita ja me ollaan köyhiä", toinen vastasi.
"Näin on."
Näin on.
Kun kahdesta ruotsinkielisestä jälkimmäinenkin sai asiansa toimitettua, luukku jäi autioksi. Sitten vastaanottovirkailija huusi: "Kuka olikaan seuraava?" – suomeksi.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rokotusta+jonottamassa+terveysasemalla+8211+perkele/1135250599288
Quote from: Pate on 13.11.2009, 13:18:21
...Eipä aikaa, kun takaani kuului nurinaa: "Minkä takia ruotsinkielisten palvelut on aina järjestetty paremmin kuin suomenkielisten", miesääni puhisi?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rokotusta+jonottamassa+terveysasemalla+8211+perkele/1135250599288
Pitää muistaa, että positiivinen syrjintä vähemmistöjen eduksi on jopa toivottavaa, koski ne sitten kieltä tai etnisyyttä. Ja sitäpaitsi, olisi kannattanut pitkässä jonossa olevienkin lukea ruotsin läksyt silloin ajallaan, kun kerrankin siitä olisi ollut selkeästi hyötyä. Kuka voi enää väittää ruotsin opiskelua hyödyttömäksi?
Kaikesta huolimatta, pakkoruotsi pois kaikista kouluasteista. Tämä pieni myönnytys enemmistön tahdolle saattaisi poikia yllättävän paljon positiivisuutta ruotsinkielisille.
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 12:50:27
Myös sinä pääset kokeilemaan jäähyä, kunhan kerkiän sellaisen antamaan. Vaviskaa Moderaation edessä!
T:
M.E
Kiitos vain tulevista banneista. Ei tarvitse tännekkään enää sitten kirjoitella. Luulinma, että täällä palstalla on kuitenkin sana vapaa? Siis jos sen asiallisesti esittää.
Quote from: Pate on 13.11.2009, 13:18:21
Kun kahdesta ruotsinkielisestä jälkimmäinenkin sai asiansa toimitettua, luukku jäi autioksi. Sitten vastaanottovirkailija huusi: "Kuka olikaan seuraava?" – suomeksi.
Hidasjärkiselle kaksikielisessä maassa eläminen voi kieltämättä olla vaikeaa. Ei voi olettaa kaikkien tajuavan, että ilmoitus ruotsinkielisestä palvelusta oli siksi, että ruotsinkieliset eivät jonottaisi luukulle jossa on ruotsia osaamaton työntekijä. Vaan siihen jossa istuu se ruotsia osaava. Mikään ei tietenkään viittaa siihen, että tuosta jonosta saisi palvelua vain ruotsinkieliset.
Haluan helpottaa yksikielisyysväen raskasta vaellusta monien kielten maailmassa. Jos näette vaikka liikkeen ovessa tekstin "Här betjänas också på svenska", niin menkää rohkeasti sisään vaan. Teksti ei tarkoita että "Täällä ei palvella suomeksi".
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 16:22:59
Hidasjärkiselle kaksikielisessä maassa eläminen voi kieltämättä olla vaikeaa. Ei voi olettaa kaikkien tajuavan, että ilmoitus ruotsinkielisestä palvelusta oli siksi, että ruotsinkieliset eivät jonottaisi luukulle jossa on ruotsia osaamaton työntekijä. Vaan siihen jossa istuu se ruotsia osaava. Mikään ei tietenkään viittaa siihen, että tuosta jonosta saisi palvelua vain ruotsinkieliset.
Haluan helpottaa yksikielisyysväen raskasta vaellusta monien kielten maailmassa. Jos näette vaikka liikkeen ovessa tekstin "Här betjänas också på svenska", niin menkää rohkeasti sisään vaan. Teksti ei tarkoita että "Täällä ei palvella suomeksi".
Pointti varmaankin oli siinä, että miksi ruotsia puhuville on kokonaan oma jononsa? Miksei ole yksi jono, jonka päässä on ihminen, joka osaa palvella kaikilla virallisilla kielillä? Nyt sielä oli typerästi kaksi jonoa, joista toisessa palvelu oli ilmeisesti vain suomeksi ja toinen, jossa palvelu oli molemmilla Suomen virallisilla kielillä.
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 16:36:48
Pointti varmaankin oli siinä, että miksi ruotsia puhuville on kokonaan oma jononsa? Miksei ole yksi jono, jonka päässä on ihminen, joka osaa palvella kaikilla virallisilla kielillä? Nyt sielä oli typerästi kaksi jonoa, joista toisessa palvelu oli ilmeisesti vain suomeksi ja toinen, jossa palvelu oli molemmilla Suomen virallisilla kielillä.
Kahdella jonolla homma sujuu kahta joutuisammin.
Minusta on valitettavaa, että ensimmäinen ajatus mikä tällaisista tulee mieleen on ruotsinkielisten suosiminen. Kyllä siellä terveyskeskuksessa ruotsinkielinen hoitaja istuu samassa kahvihuoneessa suomenkielisten kanssa. On vaikea kuvitella että koko muu suomenkielinen terveyskeskuksen väki lähtisi mukaan mihinkään potkitaanpas finskiä -projektiin. Tai että kukaan ruotsinkielinen terveyssisar haluaisi tai kehtaisi sellaista ehdottaa. Pipoa vähän löysemmälle :)
Huomatkaa kuitenkin että vaikka ruotsinkieliset ovat niin rikkaita ja etuoikeutettuja, niin ainakin yksi onneton joutuu raatamaan sairaanhoitajana.
Toki kylttipuoli olisi voinut olla vähän paremmin hoidettu, esim. SUOMI-SVENSKA ja toiseen SUOMI-BARA FINSKA.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 16:58:40
Kahdella jonolla homma sujuu kahta joutuisammin.
Minusta on valitettavaa, että ensimmäinen ajatus mikä tällaisista tulee mieleen on ruotsinkielisten suosiminen. Kyllä siellä terveyskeskuksessa ruotsinkielinen hoitaja istuu samassa kahvihuoneessa suomenkielisten kanssa. On vaikea kuvitella että koko muu suomenkielinen terveyskeskuksen väki lähtisi mukaan mihinkään potkitaanpas finskiä -projektiin. Tai että kukaan ruotsinkielinen terveyssisar haluaisi tai kehtaisi sellaista ehdottaa. Pipoa vähän löysemmälle :)
Huomatkaa kuitenkin että vaikka ruotsinkieliset ovat niin rikkaita ja etuoikeutettuja, niin ainakin yksi onneton joutuu raatamaan sairaanhoitajana.
Toki kylttipuoli olisi voinut olla vähän paremmin hoidettu, esim. SUOMI-SVENSKA ja toiseen SUOMI-BARA FINSKA.
Edelleenkin, miksi oli kahdenlaisia jonoja? Eikö asia mene perille?
Jonotushan olisi mennyt vieläkin nopeammin kolmella jonolla, mutta miksi ne jonot ovat keskenään erilaisia?
Miten kuvittelet ihmisen suhtaantuvat tuossa tilanteessa, jossa on kaksi vaihtoehtoa? Itse ainakin epäröisin ja miettisin syytä kahdenlaiseen jonoon ja ensimmäinen maalaisjärjellinen kuvitelma olisi, että se toinen on toisille ja toinen toisille.
Eli selkeintä olisi, ettei olisi erikseen jonoa, josta saa myöskin ruotsiksi palvelun.
.. ja eihän se mene joutusammin ruotsinkielisiä ajatellen, jos vaikka suomenkieliset keksisikin täyttämään jonot tasavertaisesti tai kiusallisesti vain ruotsinkielisen jonot täyttäen.
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 17:11:29
Edelleenkin, miksi oli kahdenlaisia jonoja? Eikö asia mene perille?
Jonotushan olisi mennyt vieläkin nopeammin kolmella jonolla, mutta miksi ne jonot ovat keskenään erilaisia?
Etkö todellakaan käsitä? Jos kaikista jonoista pitäisi saada palvelua ruotsiksi, ei olisi pelkkää suomea osaavalla hoitajalla käyttöä lainkaan. Se nyt sotisi kaikkea sitä vastaan mitä tasa-arvosta ja kielellisen suosimisen vastustamisesta on puhuttu. Taas yksi jono kahteen eri luukkuun on melko lailla luonnoton vain siksi, että jotakuta saattaa hämmentää peräti kahden erilaisen jonon olemassaolo.
Tapausta tuntematta veikkaisin, että työvuorossa ollut ruotsinkielinen hoitaja oli laittanut lapun jotta ruotsiksi palveltavat olisivat tulleet hänelle eikä ensin jonottanut suomenkieliselle kollegalle.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 17:30:49
Etkö todellakaan käsitä? Jos kaikista jonoista pitäisi saada palvelua ruotsiksi, ei olisi pelkkää suomea osaavalla hoitajalla käyttöä lainkaan. Se nyt sotisi kaikkea sitä vastaan mitä tasa-arvosta ja kielellisen suosimisen vastustamisesta on puhuttu. Taas yksi jono kahteen eri luukkuun on melko lailla luonnoton vain siksi, että jotakuta saattaa hämmentää peräti kahden erilaisen jonon olemassaolo.
VÄÄRIN. Ruotsinkielinen henkilö voisi palvella tiskillä rinnalla, mutta jono olisi yhteinen. Eihän muun muossa kelaankaan ole kahta eri kielivalmiuksilla olevaa jonoa. Kieltä osavaa henkilö kutsutaan paikalle tarvittaessa.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 17:30:49Tapausta tuntematta veikkaisin, että työvuorossa ollut ruotsinkielinen hoitaja oli laittanut lapun jotta ruotsiksi palveltavat olisivat tulleet hänelle eikä ensin jonottanut suomenkieliselle kollegalle.
Eli siis puhumme juuri siitä mistä alunperin oli kyse: Epätasa-arvosta enemmistön kustannuksella. Tietysti asiassa voi olla tahaton tapauskin, jossa ruotsia osaamattomat henkilöt ei edes ymmärrä mitä taulussa lukee ja olettavat, että teksti viittaa VAIN ruotsia osaaviin. Vai koetatko oikeasti selittää, että jokainen suomalainen osaa ruotsiakin? Tai edes enemmistö?
Todellisuudessahan se taulu olisi pitänyt olla KAKSIKIELINEN, ihan jo lain mukaan.
Nuorena minullakin oli hieman kielteisemmät tunteet ruotsinkieltä kohtaan. Se tuppasi olemaan huonoin aineeni säännönmukaisesti todistuksissani. Vanhempana olen kuitenkin huomannut ettei kyseisestäkään kielitaidosta ole ollut haittaa. Ruotsinkieliset liittyvät hyvin monella tavalla Suomen historiaan ja nykyaikaan. Kaikki ruotsinkieliset eivät suinkaan ole mitään Astridin tapaisia muumimaailman olentoja tai joitakin rantahurrien rintamakarkureita viime sodissa. Vastakkaisia esimerkkejä ei liene kovinkaan vaikea osoittaa. Vaikkapa C.G.E.M:ää ilman liian moni ikäpolveni ihmisistä osaisi itänaapurin kieltää riittävän sujuvasti. Kyseisen kielen perustaitoihin kuuluu lähinnä nyky Suomessakin "ruki vverh - ititi suda"
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 18:01:17
VÄÄRIN. Ruotsinkielinen henkilö voisi palvella tiskillä rinnalla, mutta jono olisi yhteinen. Eihän muun muossa kelaankaan ole kahta eri kielivalmiuksilla olevaa jonoa. Kieltä osavaa henkilö kutsutaan paikalle tarvittaessa.
Eli rokotukset yhdestä luukusta, jossa kaksi ihmistä sitten polottaa päällekkäin ja yrittää vielä selvittää millä kielellä kukin haluaa palvelluksi. Ja kaikki tämä sen takia että kahden palvelutiskin tai jonon olemassaolo on osalle ahdistavaa. Kätsää.
QuoteEli siis puhumme juuri siitä mistä alunperin oli kyse: Epätasa-arvosta enemmistön kustannuksella. Tietysti asiassa voi olla tahaton tapauskin, jossa ruotsia osaamattomat henkilöt ei edes ymmärrä mitä taulussa lukee ja olettavat, että teksti viittaa VAIN ruotsia osaaviin. Vai koetatko oikeasti selittää, että jokainen suomalainen osaa ruotsiakin? Tai edes enemmistö?
Kyllä käy sääliksi ihmiset, joille arkiset puuhat ovat noin vaikeita. Se, että jossain saattaa törmätä ruotsinkieliseen kylttiin tai peräti kahteen eri jonoon, voi pilata koko päivän.
Minä en tietenkään väitä mitään kenenkään kielitaidosta, mutta siellä ihan varmasti oli ylimpänä ohjenuorana kaikkien rokotetta tarvitsevien rokottaminen äidinkieleen katsomatta. Itse rokottamisen suunnitteluun käytettiin varmasti enemmän aikaa ja vaivaa kuin sen varmistamiseksi, että kielellinen tasa-arvo toteutuu mikrokosmisella tasolla siten, että hölmömmänkin suomenkielisen jonotusaika on täsmälleen sama kuin kaikilla muilla. Nyt täytyy todella löysätä sitä pipoa ja ymmärtää, että ihmiset pelkäävät mahdollisesti tappavaa tautia enemmän kuin hurria.
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 15:10:16
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 12:50:27
Myös sinä pääset kokeilemaan jäähyä, kunhan kerkiän sellaisen antamaan. Vaviskaa Moderaation edessä!
T:
M.E
Kiitos vain tulevista banneista. Ei tarvitse tännekkään enää sitten kirjoitella. Luulinma, että täällä palstalla on kuitenkin sana vapaa? Siis jos sen asiallisesti esittää.
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa vai oletko muuten vain auktoriteetihaastellinen? Tätä ketjua koskee erityissäännöstö, joka on selkeästi esillä (http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg163160.html#msg163160) ensimmäisellä sivulla.
Katso erityisesti 4§ ja 8§. Jos säännöt eivät miellytä, niin voit aina poistua vapaammille ja laadukkaimmille foorumeille. Lämpimästi suosittelen täysin moderoimatonta Suoli24
TM-foorumia.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 18:19:23
Eli rokotukset yhdestä luukusta, jossa kaksi ihmistä sitten polottaa päällekkäin ja yrittää vielä selvittää millä kielellä kukin haluaa palvelluksi. Ja kaikki tämä sen takia että kahden palvelutiskin tai jonon olemassaolo on osalle ahdistavaa. Kätsää.
Niin se vaan demokratiassa menee. Oli kätevää tai ei. Silloin se menee palvelua tarvitsevien keskuudessa tasapuolisesti.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 18:19:23
Kyllä käy sääliksi ihmiset, joille arkiset puuhat ovat noin vaikeita. Se, että jossain saattaa törmätä ruotsinkieliseen kylttiin tai peräti kahteen eri jonoon, voi pilata koko päivän.
Suomen laissa oli muistaakseni mainintaa oikeudesta omaan kieleen ja siitä, että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Kannattaa tutustua. Samaan ne suomenruotsalaisetkin nojautuvat.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 18:19:23Minä en tietenkään väitä mitään kenenkään kielitaidosta, mutta siellä ihan varmasti oli ylimpänä ohjenuorana kaikkien rokotetta tarvitsevien rokottaminen äidinkieleen katsomatta. Itse rokottamisen suunnitteluun käytettiin varmasti enemmän aikaa ja vaivaa kuin sen varmistamiseksi, että kielellinen tasa-arvo toteutuu mikrokosmisella tasolla siten, että hölmömmänkin suomenkielisen jonotusaika on täsmälleen sama kuin kaikilla muilla. Nyt täytyy todella löysätä sitä pipoa ja ymmärtää, että ihmiset pelkäävät mahdollisesti tappavaa tautia enemmän kuin hurria.
Kielikysymys on yhtälailla lain mukaan tasa-arvossa muiden lakiin perustuvien asioiden kanssa. Minulla on suomalaisena samat oikeudet muiden suomalaisten kanssa ja vielä erikseen oikeus osata vain suomenkieli, eikä ruotsia laisinkaan.
Kyse on siis periaatteellisuudesta ja laista. Kukaan ei siis pelkää "hurria", mutta kaikki ei osaa "hurria".
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 17:30:49
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 17:11:29
Edelleenkin, miksi oli kahdenlaisia jonoja? Eikö asia mene perille?
Jonotushan olisi mennyt vieläkin nopeammin kolmella jonolla, mutta miksi ne jonot ovat keskenään erilaisia?
Etkö todellakaan käsitä? Jos kaikista jonoista pitäisi saada palvelua ruotsiksi, ei olisi pelkkää suomea osaavalla hoitajalla käyttöä lainkaan. Se nyt sotisi kaikkea sitä vastaan mitä tasa-arvosta ja kielellisen suosimisen vastustamisesta on puhuttu. Taas yksi jono kahteen eri luukkuun on melko lailla luonnoton vain siksi, että jotakuta saattaa hämmentää peräti kahden erilaisen jonon olemassaolo.
Tapausta tuntematta veikkaisin, että työvuorossa ollut ruotsinkielinen hoitaja oli laittanut lapun jotta ruotsiksi palveltavat olisivat tulleet hänelle eikä ensin jonottanut suomenkieliselle kollegalle.
Kaikki Suomessa koulutetut terveydenhoitajat osaavat kyllä palvella ruotsiksi, ainakin teoriassa. Sitä vartenhan on virkamiesruotsi, joka on osa pakkoruotsia. Myös äidinkieleltään ruotsinkielisen sairaanhoitajan pitää pystyä palvelemaan myös ummikko-suomenkielisiä potilaita. Onhan maa virallisesti kaksikielinen, sitähän arvon Turkulainekin on moneen otteeseen korostanut.
Kaksi eri jonoa muistuttaa apartheid-meininkiä.
Maassa voi olla yksikielisiä tolloja, mutta kaikkien vähänkään kouluja käyneiden pitäisi suoriutua molemmilla kielillä palvelusta. Siihen ei tosin välttämättä löydy halua myöskään ruotsinkielisillä, joilla saattaa elää yhä, ainakin pinnan alla, förstä klass medborgare-asenne.
Quote from: M.E on 13.11.2009, 18:20:34
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa vai oletko muuten vain auktoriteetihaastellinen? Tätä ketjua koskee erityissäännöstö, joka on selkeästi esillä (http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg163160.html#msg163160) ensimmäisellä sivulla.
Katso erityisesti 4§ ja 8§. Jos säännöt eivät miellytä, niin voit aina poistua vapaammille ja laadukkaimmille foorumeille. Lämpimästi suosittelen täysin moderoimatonta Suoli24TM-foorumia.
Suoraan sanoen en voi käsittää jonkun moderaattorin luomia "erityissäänöksiä". Onhan noita omiakin foorumeita ylläpidetty ja ylläpidetään, joten jokin käsitys asiasta on, jo vuosien kokemuksella.
Eniten minua hirvittää säännöissäsi se, että luot vastuita muille, mutta itse voit sääntöjen mukaan pyyhkiä vaikka hanuriisi säännökset ja samalla sääntöjen vastaisesti solvaat kirjoittajia.
Noh, foorumeita on monenlaisia.
Teppis, puhutaan tasa-arvosta sitten kun suomenkielinen jätetään rokottamatta vain siksi, ettei tämä osaa bamlata svenskaa. Ja sitten puhutaankin rystyset valkoisina. Mutta nyt toivotan mukavaa ja sikainfluenssatonta viikonloppua kaikille svedupelleille ja ugripässeille. :D
Quote from: Rankkibus on 13.11.2009, 18:33:50
Kaikki Suomessa koulutetut terveydenhoitajat osaavat kyllä palvella ruotsiksi, ainakin teoriassa. Sitä vartenhan on virkamiesruotsi, joka on osa pakkoruotsia.
Kyllä varmaan hädän tullen onnistuu se rokottaminen puutteellisellakin kielitaidolla. Mutta mukavaahan se on, että yritetään järjestää homma molemmmilla kielillä. Etenkin kun terveyteen liittyvät asiat ovat usein vähän jännittäviä ja vaikeampia hoitaa vieraalla kielellä.
Tuosta pakkoruotsista voisin todella luopua. Pitäisi aika hyvin perustella miksi suomenkielisen olisi muka pakko osata ruotsia toimiakseen tietyssä ammatissa. Ja mitä tulee "parempaan väkeen", niin kyllähän sitäkin valitettavasti on. Minun puolestani voivat suksia kuuseen. Ai mistäkö tiedän? Ruotsinkieliset ystäväni ovat toisinaan mananneet sitä sakkia alimpaan helvettiin. Ilmeisesti hävettää olla hurri itsekin, jos osa jengistä käyttäytyy huonosti.
Minusta paras tapa hoitaa asiaa on tukea sovinnollisuutta ja yhteistyön henkeä. Riidan kylväminen vain syventää juopaa kieliryhmien välille ja ruokkii stereotypioita puolin ja toisin.
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 18:34:06
Quote from: M.E on 13.11.2009, 18:20:34
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa vai oletko muuten vain auktoriteetihaastellinen? Tätä ketjua koskee erityissäännöstö, joka on selkeästi esillä (http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg163160.html#msg163160) ensimmäisellä sivulla.
Katso erityisesti 4§ ja 8§. Jos säännöt eivät miellytä, niin voit aina poistua vapaammille ja laadukkaimmille foorumeille. Lämpimästi suosittelen täysin moderoimatonta Suoli24TM-foorumia.
Suoraan sanoen en voi käsittää jonkun moderaattorin luomia "erityissäänöksiä". Onhan noita omiakin foorumeita ylläpidetty ja ylläpidetään, joten jokin käsitys asiasta on, jo vuosien kokemuksella.
Eniten minua hirvittää säännöissäsi se, että luot vastuita muille, mutta itse voit sääntöjen mukaan pyyhkiä vaikka hanuriisi säännökset ja samalla sääntöjen vastaisesti solvaat kirjoittajia.
Noh, foorumeita on monenlaisia.
Ahaa, meillä on käsissämme näköjään sinnikäs tapaus.
Niin, vaikka minä olen nuo säännöt luonutkin, niin niillä on takanaan ylläpidon tuki. Itseasiassa pakkoruotsi olisi kielletty keskustelun aihe, jos muilta moderaattoreilta sitä kysyttäisiin. Aiheuttaa kuulemma turhaa suukopua ja tunkee kuin paska jokaiseen mahdolliseen ketjuun. Kompromissina päädyimme sitten tarkasti säänneltyyn ketjuun, jota moderoidaan mielivaltaisesti.
Jos ratkaisu ei miellytä, niin olet tervetullut poistumaan parhaaksi katsomallesi "vapaalle" foorumille.
Palkkioksi ahkerasta nillityksestäsi saat 3 päivää bannia. Jos vielä jatkat tästä aiheesta missään ketjussa, saat samantien 31 päivän bannin foorumille. Ja jos vielä sittenkin kaivaa hampaankoloa, niin se on sitten 365 päivän banni.
Have a nice day.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 18:46:09
Kyllä varmaan hädän tullen onnistuu se rokottaminen puutteellisellakin kielitaidolla. Mutta mukavaahan se on, että yritetään järjestää homma molemmmilla kielillä. Etenkin kun terveyteen liittyvät asiat ovat usein vähän jännittäviä ja vaikeampia hoitaa vieraalla kielellä.
Suomen- ja ruotsinkielisille ei edelleenkään ole tarvetta perustaa omia rokotuspisteitä tai -jonoja. Virkamiesruotsilla, jonka sairaanhoitajatkin käsittääkseni pakollisesti suorittavat, kyllä pystyy kysymään tarpeelliset kysymykset ja tuikkaamaan neulalla lihakseen.
Jos järjestetään eri jonot kummalekkin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuville, se haiskahtaa syrjinnältä, väen jakamiselta huonompiin ja parempiin. Tässä kyseessä olleessa rokotustapahtumassa käsittääkseni ruotsinkielisiä suosittiin antamalla heille rokote nopeammin ja jonotuttamalla heitä vähemmän aikaa kuin suomenkielisiä. Siihen ei ollut eikä edelleenkään ole mitään tarvetta.
Quote from: Rankkibus on 13.11.2009, 19:44:57
Jos järjestetään eri jonot kummalekkin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuville, se haiskahtaa syrjinnältä, väen jakamiselta huonompiin ja parempiin. Tässä kyseessä olleessa rokotustapahtumassa käsittääkseni ruotsinkielisiä suosittiin antamalla heille rokote nopeammin ja jonotuttamalla heitä vähemmän aikaa kuin suomenkielisiä. Siihen ei ollut eikä edelleenkään ole mitään tarvetta.
En oikein ymmärrä miksi kahdella kielellä palveleminen olisi automaattisesti juuri suomalaisten syrjintää. Tässähän tapauksessa ei ollut kysymys mistään suomenkielisten jonotuttamisesta, vaan siitä, että mahdollisesti hieman harkitsemattoman kyltityksen vuoksi suomenkieliset eivät älynneet mennä samaan jonoon.
Yritin tuossa ylempänä selittää miksi käytännössä syrjintään ei ole mahdollisuutta. Paitsi että siihen ei varmasti ole halua, niin se ei oletettavasti suomenkielisenemmistöisessä työyhteisössä kerta kaikkiaan onnistu. Jos minua pyydettäisiin työssäni syrjimään suomenkielisiä, niin kertoisin aika seikkaperäisesti mihin sellaiset ehdotukset voi tunkea.
Minusta tässä on nyt pienestä kömmähdyksestä tehty härkänen ja täysin perusteetta oletettu kyseessä olevan tarkoituksellista suomenkielisten kyykyttämistä. Minä en yksikielisen kodin kakarana ja ehkä keskimääräistä kansallismielisempänäkään suomenkielisenä näe tuossa syrjintää. En tarkoita muumeilla sinulle, mutta, ihan rehellisesti, tuollaisesta tulee mieleen eräät kaivamalla kaivetuilla rasismikokemuksilla ratsastavat vähemmistöt.
Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 12:50:27
Mutta sinä palat.T: M.E
Tarkoittaako tämä sitä, että olemme palaamassa siihen ihanaan ruotsalaisuuden aikaan, kun ruotsalaisten suosituin kansanhuvi oli polttaa suomalaisia elävänä roviolla?
Quote from: Nanfung on 14.11.2009, 15:38:50
Quote from: Teppis on 13.11.2009, 12:50:27
Mutta sinä palat.T: M.E
Tarkoittaako tämä sitä, että olemme palaamassa siihen ihanaan ruotsalaisuuden aikaan, kun ruotsalaisten suosituin kansanhuvi oli polttaa suomalaisia elävänä roviolla?
Ei. Se tarkoittaa sitä, että vallastajuopunut ruåtsalais-moderaattori käyttää tämän ketjun suomia rajattomia valtuuksiaan kohtaloaan uhmaavia jankuttajia vastaan. Täten lähetän sinut helvetin esikartanoon (siis Göteborgiin) 3 päiväksi. Syy: astuit tahallasi varpailleni.
Onko vielä muita banneja haluavia?
Ruotsin kielen asema tuntuu taas vaihteeksi kuumentavan tunteita. Vaikka Lalli on minusta hyvä mies, niin pitäisikö kuitenkin hieman miettiä jotain uudempaa ratkaisua kuin lahdata piispa Henrikin jälkeläisiä jäällä ja internetissä. Mitenkä olisi jos Suomi päätyisi yksikielijärjestelmään. Saamelaisethan lienevät täällä alkuperäisasukkaita, joten ainoaksi virastokieleksi Hangosta Petsamoon Utsjoelle heidän kielensä. Voidaan sitten tapella taas verissä päin mikä olisi oikea murre.
Quote from: Jjuhani on 14.11.2009, 00:09:24
Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?
Paikkakunnilla, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistö tai yhtä suuri väestöryhmä, on varmasti itsestään selvää, että jonotuskylttiin laitetaan molemmilla virallisilla kielillä "Rokotusjono tässä" ja sama ruotsiksi samaan kylttiin tai vähintään viittaamaan samaan jonoon.
Ei-niin-kaukana menneisyydessä ruotsin- ja suomenkielisten pitäminen omissa jonoissaan oli taatusti arkipäivää ja ruotsinkielisten jonot olivat taastusti aina lyhyempiä heidän historiallisesti korkeammassa asemassa olemisen takia. Siihen ei tänäpäivänä ole mitään syytä, ja se pitäisi olla todellinen syrjintärikos.
Quote from: Jjuhani on 14.11.2009, 00:09:24
Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?
Se on muuten
svensk service. Kukaan ruotsia äidinkielenään puhuva ei kirjoittaisi "betjänas på svenska".
Jos tiskillä lukee vain
svensk service, kyllä sinne on tarkoitus ottaa vastaan vain ruotsinkielisiä asiakkaita. Jos sille tiskille menisi suomenkielinen asiakas, hänelle sanottaisiin:
Tämä tiski on ruotsinkielistä palvelua varten, menkää viereiselle luukulle, siellä teitä palvellaan suomeksi.
Quote from: Marjapussi on 14.11.2009, 16:03:43
Ruotsin kielen asema tuntuu taas vaihteeksi kuumentavan tunteita. Vaikka Lalli on minusta hyvä mies, niin pitäisikö kuitenkin hieman miettiä jotain uudempaa ratkaisua kuin lahdata piispa Henrikin jälkeläisiä jäällä ja internetissä. Mitenkä olisi jos Suomi päätyisi yksikielijärjestelmään. Saamelaisethan lienevät täällä alkuperäisasukkaita, joten ainoaksi virastokieleksi Hangosta Petsamoon Utsjoelle heidän kielensä. Voidaan sitten tapella taas verissä päin mikä olisi oikea murre.
Piispa Henrik, mikäli oli edes olemassa, lienee ollut englantilainen. Ammattinsa huomioon ottaen hän tuskin sai jälkeläisiä. Saamelaisia on Suomessa muutama tuhatta, joista monet puhuvat parempaa suomea kuin saamea, joten heistä ei tarvitse välittää. Suomen kielilainsäädäntöä ei pidä järkevöittää sen vuoksi, mitä tapahtui joskus ammoisina aikoina, vaan jotta nykyisin elävät ja tulevat suomalaiset sukupolvet saisivat nauttia järkevistä ja oideudenmukaisista kielioloista.
Quote from: mikkoellila on 14.11.2009, 18:05:33
Se on muuten svensk service. Kukaan ruotsia äidinkielenään puhuva ei kirjoittaisi "betjänas på svenska".
Jos tiskillä lukee vain svensk service, kyllä sinne on tarkoitus ottaa vastaan vain ruotsinkielisiä asiakkaita. Jos sille tiskille menisi suomenkielinen asiakas, hänelle sanottaisiin: Tämä tiski on ruotsinkielistä palvelua varten, menkää viereiselle luukulle, siellä teitä palvellaan suomeksi.
Voisiko tällainen syrjintä todella olla mahdollista nykyaikaisessa Suomessa? Jos näin todella on, miksi me suomenkieliset sitten hyväksymme tällaisen kohtelun? Ja mikäli edellä esitetty tapahtuma on totta, voiko kukaan soimata tällä tavoin syrjittyjen suomenkielisten antipatioita maailman lellityintä vähemmistöä kohtaan?
Quote from: Homma Admin on 06.11.2009, 09:59:34
Hyvää ruotsalaisuuden päivää vaan kaikille tasapuolisesti.
Glada svenska dagen sula hipsula hopsula hopsansaa!
päivän kunniaksi ja isännöitsijän arvovallalla komensinkin tuona päivänä Suomen lipun puolitankoon. ;D
ilmeisesti tämä on tämän palstan kirjoittajille uutta:
http://areena.yle.fi/video/547794
hauskuus alkaa kohdasta 19.15.
eli Kauniaisissa ruotsalaisen koulun oppilaat rokotettiin ohitse todellisten riskiryhmien ja Espoostakin rokotetta aiotaan lähettää Kauniaisten ruotsalaiseen kouluun, vaikka Espoossa ei rokotepulan takia ole vielä todellisia riskiryhmäläisiä saatu rokotettua. Suomenkielisiä koululaisia ei tietenkään rokoteta kuin vasta omalla vuorollaan.
Ilmeisesti, siis Pohjalaisen mukaan, näin on käynyt myös Kristiinankaupungissa ja mahdollisesti myös eräässä pikkukunnassa Vaasan pohjoispuolella, nimeä en viitsi mainita, koska se tieto ei ole kovin varma.
Quote from: Turkulaine on 13.11.2009, 16:22:59
Hidasjärkiselle kaksikielisessä maassa eläminen voi kieltämättä olla vaikeaa. Ei voi olettaa kaikkien tajuavan, että ilmoitus ruotsinkielisestä palvelusta oli siksi, että ruotsinkieliset eivät jonottaisi luukulle jossa on ruotsia osaamaton työntekijä. Vaan siihen jossa istuu se ruotsia osaava. Mikään ei tietenkään viittaa siihen, että tuosta jonosta saisi palvelua vain ruotsinkieliset.
Haluan helpottaa yksikielisyysväen raskasta vaellusta monien kielten maailmassa. Jos näette vaikka liikkeen ovessa tekstin "Här betjänas också på svenska", niin menkää rohkeasti sisään vaan. Teksti ei tarkoita että "Täällä ei palvella suomeksi".
Todellakin, hidasjärkiselle ihmiselle elämä ei ole auvoa täynnä, tosin toisille se on siltikin helpompaa kuin toisille. Ruotsinkielisille hidasjärkisille tarjotaan erillistä palvelua, suomenkieliset kärsikööt hidasjärkisyydestään.
Ei sillä, nuo kaksi jonoa ja kielilaput sinällään OK, mutta tosiaan tuo "Ruotsinkielistä palvelua" kyltti itsessään antaa sellaisen kuvan, että katsotaan kieroon jos siihen ummikkosuomalainen menee suomea tönköttämään, oli sen kyltin tarkoitus sellaista kuvaa antaa. Parempi olisi jotain "Palvleua molemmilla kotimaisilla kielillä" (ruotsiksi ja suomeksi kirjoitettuna).
Uutisessa mainittu erillinen jono ei oltu eroteltu mitenkään "MYÖS ruotsinkielistä palvelua" vaan pelkästään "ruotsinkielistä palvelua", tuossa on aika selkeä ero mitä ihmisille kerrotaan, varsinkin heille jotka eivät ruotsia juurikaan sujuvasti puhu. Ollakko tuossa jotain tarkoitushakuista "ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset" ajattelua, tiedä häntä, mutta lopputulos kuitenkin jotain mitä sen ei pitäisi olla.
Quote from: Rankkibus on 13.11.2009, 19:44:57
Suomen- ja ruotsinkielisille ei edelleenkään ole tarvetta perustaa omia rokotuspisteitä tai -jonoja. Virkamiesruotsilla, jonka sairaanhoitajatkin käsittääkseni pakollisesti suorittavat, kyllä pystyy kysymään tarpeelliset kysymykset ja tuikkaamaan neulalla lihakseen.
Teoriassa onnistuu, käytännössä epäilen aika vahvasti kaikkien virkamiesruotsin osaamista, myös omaani :) Kieli kun äkkiseltään unohtuu jos sitä ei ole ikinä joutunut käyttämään
Quote
Jos järjestetään eri jonot kummalekkin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuville, se haiskahtaa syrjinnältä, väen jakamiselta huonompiin ja parempiin. Tässä kyseessä olleessa rokotustapahtumassa käsittääkseni ruotsinkielisiä suosittiin antamalla heille rokote nopeammin ja jonotuttamalla heitä vähemmän aikaa kuin suomenkielisiä. Siihen ei ollut eikä edelleenkään ole mitään tarvetta.
Kuten edelliseen viestiini vastasin, jokin "Palvelua molemmilla kielillä" kyltti voisi olla parempi kuin tuollainen "ruotsinkielistä palvelua", joka antaa kuvan että olisi jaoteltu jotenkin kielen perusteella.
Quote from: Jjuhani on 14.11.2009, 00:09:24
Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?
Kyllä, tuo också sana olisi pitänyt olla mukana. Yleisesti suomalaiseen ihanaiseen jonotuskulttuuriin a'la kela & co tuntuu kuuluvan se, että eri asioille on eri jonot ja ne eritellään eri kyltein. Ajan kanssa siihen tottuu niin vahvasti että tuollainen kyltti luo kuvan, että se on ruotsinkielistä palvelua ja suomea solkottavia ihmisiä katsotaan kieroon, kun eivät osanneet lukea sitä kylttiä.
Sinällään taustalla on varmaankin ollut ihan positiivinen idea ilmoittaa jotenkin ruotsinkieliselle väestölle, mistä saa palvelua omalla kielellään, toteutus vain meni mönkään.
Quote from: N on 16.11.2009, 08:04:17
Quote from: Jjuhani on 14.11.2009, 00:09:24
Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?
Kyllä, tuo också sana olisi pitänyt olla mukana. Yleisesti suomalaiseen ihanaiseen jonotuskulttuuriin a'la kela & co tuntuu kuuluvan se, että eri asioille on eri jonot ja ne eritellään eri kyltein. Ajan kanssa siihen tottuu niin vahvasti että tuollainen kyltti luo kuvan, että se on ruotsinkielistä palvelua ja suomea solkottavia ihmisiä katsotaan kieroon, kun eivät osanneet lukea sitä kylttiä.
Sinällään taustalla on varmaankin ollut ihan positiivinen idea ilmoittaa jotenkin ruotsinkieliselle väestölle, mistä saa palvelua omalla kielellään, toteutus vain meni mönkään.
Media toitottaa ympäri Suomen pitkistä rokotusjonoista jolloin r-kielinen ei ole voinut välttyä infolta.
Se on kait Helsingin erikoisuus, että r on parempi ihmisenä ja hänellä on oikeus..
turaaneista välittämättäohituskaistaan. Eloonjäävien ei pidä olla suomenkielisiä.
No itse rokotus;(siis kysymykset ilmoittautuessa)
- Kela kortti?
- Käytävästä vasemmalle ja nimellä pyydetään.
- Vasen käsivarsi.
- Odottele aulassa kymmenisen minuuttia mahdollisen ongelman takia.
Vittu tohon r-jonoa tarvita 95% suomenkieliseen maahan!
(terkut sille yhdelle modelle, mulle tuli ihan Halla-ahomainen olo disposta. Repi pihvin irti eräästä vastauksestani)
Jaa, jos viittaat minun ja saamaasi banniin, niin terveisiä vaan takaisin. Sääntörikkomuksista rangaistaan tässä ketjussa aina, kun sellainen havaitaan. Voit syyttää vain itseäsi, jos et osaa lukea sääntöjä.
T: M.E
PS: Sinun ei varmaan kannata vastata tähän, koska se melko varmasti olisi uusi sääntörikkomus ja sitä seuraisi eksponentti banni. Ketjun säännöistä noin yleisellä tasolla saa keskustella Opettaja, opettaja -ketjussa.
Tuli näistä jonotuskeskusteluista mieleeni, että lähes aina kännykkäoperaattoreiden kanssa asioidessani valitsen ruotsinkielisen palvelun, jos automaatti kysyy sitä puhelun alussa. Puhun sitten kuitenkin suomea, koska osaan sitä paremmin, eivätkä ne ole siitä koskaan huomauttaneet.
Tämä tapa alkoi ihan sattumalta, kun kerran olin jo yli vartin odotellut, ja kokeilin saisiko edes ruotsiksi palvelua. Ja se yhdisti heti.
En tiedä oliko tämä sattumaa, ja saako sillä tavalla yleensä palvelua nopeammin, mutta harvemmin on tämän keksimisen jälkeen tarvinnut odottaa niin pitkään. Voi myös olla, että puhelu menee samoille työntekijöille, jotka vain saavat valintani perusteella etukäteen tietää millä kielellä tervehtivät.
Minusta ruotsinkielen ja saamenkielen tukeminen verovaroista on ok. Paljon muutakin tuetaan kuten oopperaa. Suomenruotsalaisuus lisäksi generoi elämäntapana koko ajan suuria taloudellisia arvoja Suomelle. Joka muuta väittää, voisi vastata kysymykseen onko kansalliskielelläkään muuta merkitystä kuin välineellinen merkitys.
Vastaan itse: varmasti on - kieli määrittelee identiteetin.
Pakkoruotsi on kuitenkin liian kallis instituutti ylläpidettäväksi noin pienen ryhmän takia. Kielellä ei ole juuri mitään käyttöä suomenkieliselle. Itse käytän ruotsia jatkuvasti työssäni ruotsalaisten kanssa, mutta joudun jatkuvasti vastaamaan kysymykseen "puhummeko englantia".
Pakkouotsin sijasta lapset voisivat opetella vaikkapa hindiä jos haluavat.
Ruotsinkielen virallinen asema jollain tasolla on minusta syytä säilyttää.
Quote from: M.E on 14.11.2009, 15:54:34
[ Täten lähetän sinut helvetin esikartanoon (siis Göteborgiin) 3 päiväksi.
Valitettavasti tämä tarjous meni ohi, mutta ei syytä huoleen. Siitä on jo muutama vuosi, kun sain viettää pari riemukasta viikkoa "helvetin esikartanon" vuodeosastolla, eli Göteborgin Karoliinisessa sairaalassa. Aika ankea paikkahan se oli, mutta seurustelu yksinkertaisten ruotsalaisten kanssa piti mielen virkeänä.
Ruotsinkieliset koulut ovat ok koska siitä ei ole suomalaisille mitään haittaa.
Toisaalta ruotsinielen kielikokeet virkamiehiltä pitäisi poistaa pakkoruotsin opetuksen myötä. Poikkeuksena kaksikieliset alueet joissa virkamiehistä kaksikielisyyttä vaadittaisiin vaikkapa 15%:lta. Eikö tuo nyt kuullostaisi riittävältä.
Sellaiseen fasistiseen vähemmistöpolitiikkaan mitä Ruotsissa on suomalaisia kohtaan harjoitettu ei pidä mennä. Ruotsalainen terrori tornionjekilaaksolaisia kohtaan pitää kostaa Ruotsille ei suomenruotsalaisille. Suhteet Ruotsiin pitäisi olla mahdollisimman alhaisella - konsulaattitasolla - ennen kuin asia on loppuun käsitelty.
Quote from: Jukka on 25.11.2009, 13:30:51
Sellaiseen fasistiseen vähemmistöpolitiikkaan mitä Ruotsissa on suomalaisia kohtaan harjoitettu ei pidä mennä. Ruotsalainen terrori tornionjekilaaksolaisia kohtaan pitää kostaa Ruotsille ei suomenruotsalaisille. Suhteet Ruotsiin pitäisi olla mahdollisimman alhaisella - konsulaattitasolla - ennen kuin asia on loppuun käsitelty.
Ihan noin muuhun torniojokilaakson menoon puuttumatta, Haaparanta on oikeastaan 80-luvulta asti ollut aikalailla Suomimyönteinen kaupunki kaikin puolin, siellä pärjäsi täysin ummikkosuomalainenkin mennen tullen ja palatessa. Viimekäynnillä tuo suomenkieli oli harvinaisempaa (paitsi asiakkaiden suusta kuultuna), mutta edelleen aikalailla suomalaisen näkökulmasta asiallista menoa, paljon helpompaa kuin tulla ruotsinkielisenä Tornioon. Pohjoisemmasta en sitten tiedä, en ole kovin tutustunut.
Quote from: Pöllämystynyt on 23.11.2009, 17:44:25
Tuli näistä jonotuskeskusteluista mieleeni, että lähes aina kännykkäoperaattoreiden kanssa asioidessani valitsen ruotsinkielisen palvelun, jos automaatti kysyy sitä puhelun alussa. Puhun sitten kuitenkin suomea, koska osaan sitä paremmin, eivätkä ne ole siitä koskaan huomauttaneet.
Tämä tapa alkoi ihan sattumalta, kun kerran olin jo yli vartin odotellut, ja kokeilin saisiko edes ruotsiksi palvelua. Ja se yhdisti heti.
En tiedä oliko tämä sattumaa, ja saako sillä tavalla yleensä palvelua nopeammin, mutta harvemmin on tämän keksimisen jälkeen tarvinnut odottaa niin pitkään. Voi myös olla, että puhelu menee samoille työntekijöille, jotka vain saavat valintani perusteella etukäteen tietää millä kielellä tervehtivät.
pitää paikkansa. itse käytän palvelua aina hyödyksi. Ja jos ei sitten ymmärräkään mitä toinen änkyttää, voi aina pyytää vaihtamaan suomenkieliseen palveluun. Silloin pääsee, ainakin Elisalla, muun jonon ohi.
QuoteMiten ruotsia osataan peruskoulussa?
Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.
Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 toisen kerran ruotsin kielen oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Edellinen perusopetuksen ruotsin kielen B-oppimäärän kansallinen arviointi tehtiin vuonna 2001. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin perusopetuksen B-ruotsin opetukselle asetetut tavoitteet on saavutettu.
Arvioinnin otokseen kuului 107 koulua, joissa kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä kieliopin ja kirjoittamisen kokeeseen osallistui noin 5 500 oppilasta. Lisäksi järjestettiin puhumisen koe 52 koulussa ja siihen osallistui noin 800 oppilasta.
Arviointiraportissa kuvataan oppimistuloksia ja oppilaiden asenteita ruotsin kielen opiskelua kohtaan sekä vertaillaan koulussa annettuja todistusarvosanoja oppilaiden arvioinnissa saavuttamiin tuloksiin. Oppimistulokset ilmaistaan ensimmäistä kertaa sekä taitotasoina että ratkaisuprosentteina.
Tulokset
Ruotsin kielen osaaminen peruskoulun päättövaiheessa jää kokonaisuutena tyydyttävälle eli enintään kouluarvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % sijoittuu osaamisessaan arvosanojen 6-8 välille. Suorituksiensa perusteella arvosanan 8 tasolla on 21 % oppilaista, 52 % on tätä heikompia ja 27 % parempia.
Puheen ymmärtämisessä 27 % oppilaista on arvosanan 8 tasoa. Tällä hyväksi määritellyn osaamisen tasolla oppilas ymmärtää yksinkertaista keskustelua tutuista aiheista ja pystyy lukemaan tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Tämän tason alapuolella on 41 % ja yläpuolella 32 % oppilaista.
Kokeen enimmäispistemäärästä oppilaat saavuttivat keskimäärin 53 %; tytöt 59 % ja pojat 48 %. Tulos vastaa tyydyttävää tasoa. Erinomaisiin tuloksiin pääsi 7 % tytöistä ja 2 % pojista. Heikon tuloksen sai 25 % tytöistä ja 48 % pojista.
Asenteet
Asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisimmät lukioon aikovilla tytöillä. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä oppiaineena ja luottavat eniten osaamiseensa. Ammatilliseen koulutukseen aikovat tytöt pitävät myös ruotsia jossain määrin hyödyllisenä, mutta eivät katso osaavansa kieltä.
Lukioon aikovien poikien käsitys kielen hyödyllisyydestä, omista taidoista ja oppimishaluista on lievästi kielteinen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien poikien luottamus omaan osaamiseen on heikko, he eivät pidä ruotsista eivätkä näe sen opiskelusta olevan juurikaan hyötyä.
Asenteet heijastuvat myös koetuloksissa: lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja ammatillisiin opintoihin aikovien 41 %.
Vertailu vuoteen 2001
Raportissa vertaillaan vuoden 2008 arvioinnin tuloksia vuoden 2001 vastaaviin. Osaamisen taso on laskenut kuuden vuoden kuluessa. Kuullun ymmärtämisessä tulokset ovat heikentyneet pari prosenttiyksikköä, luetun ymmärtämisessä kuusi ja rakenteiden hallinnassa lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
Oppilaat kokevat ruotsin opiskelun hieman vaikeammaksi ja opiskelevat sitä vähemmän mielellään kuin aikaisemmin. Oppikirjat eivät tosin enää ole oppilaiden mielestä yhtä ikäviä kuin ennen.
Alueelliset erot
Alueelliset erot oppimistuloksissa olivat vähäisiä. Lapin ja Oulun läänin sekä taajamien tytöt hallitsevat ruotsin kielen rakenteita hieman muita paremmin.
Opetushallitus (http://www.oph.fi/etusivu/101/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa)
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008 (http://www.oph.fi/download/116603_miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa.pdf) (121 sivua, pdf)
Alueellisten erojen kohta kuulostaa kummalliselta. Eikö Itä-Suomessa muka oikeasti osata ruotsia muuta Suomea huonommin? Siellä ruotsia ei käytetä missään, ja ainakin omalla kohdalla tämä on varmasti vaikuttanut kielitaitoon.
Jaa, tarkistin itse tuosta pdf:stä. Ei tosiaan esim. Etelä-Suomeen verrattuna mitään merkittävää eroa ole. Hyvin omituinen tulos.
Quote from: Uljanov on 28.11.2009, 11:52:35
Alueellisten erojen kohta kuulostaa kummalliselta. Eikö Itä-Suomessa muka oikeasti osata ruotsia muuta Suomea huonommin? Siellä ruotsia ei käytetä missään, ja ainakin omalla kohdalla tämä on varmasti vaikuttanut kielitaitoon.
Jaa, tarkistin itse tuosta pdf:stä. Ei tosiaan esim. Etelä-Suomeen verrattuna mitään merkittävää eroa ole. Hyvin omituinen tulos.
Ei välttämättä, kun huomio, että ei ruotsia täällä etelässäkään juuri tarvitse. Itse en ole puhunut ruotsia sitten lukion viimeisen pakollisen kurssin.
Quote from: M.E on 28.11.2009, 12:38:13
Quote from: Uljanov on 28.11.2009, 11:52:35
Alueellisten erojen kohta kuulostaa kummalliselta. Eikö Itä-Suomessa muka oikeasti osata ruotsia muuta Suomea huonommin? Siellä ruotsia ei käytetä missään, ja ainakin omalla kohdalla tämä on varmasti vaikuttanut kielitaitoon.
Jaa, tarkistin itse tuosta pdf:stä. Ei tosiaan esim. Etelä-Suomeen verrattuna mitään merkittävää eroa ole. Hyvin omituinen tulos.
Ei välttämättä, kun huomio, että ei ruotsia täällä etelässäkään juuri tarvitse. Itse en ole puhunut ruotsia sitten lukion viimeisen pakollisen kurssin.
Mutta täällä (asun itsekin nykyään pk-seudulla) ruotsia kyllä näkee ja kuulee päivittäin. Siis kaiken maailman kuulutuksissa, mainoksissa ym., ja kyllä sitä jopa kaduilla ja busseissakin puhutaan. Mutta tottahan tuo varmasti on ettei sitä itse tarvitse käyttää. Säännönmukaisesti pitkälti kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea paremmin kuin suomalaiset ruotsia.
Quote from: Uljanov on 28.11.2009, 16:20:27
Säännönmukaisesti pitkälti kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea paremmin kuin suomalaiset ruotsia.
Mikä onkin aivan normaali ja järkevä tilanne. Vieläkin järkevämmäksi tämän nykyisen tilanteen saisi sillä, että suomalaisten (=suomenkielisten)
ei olisi jatkossa
pakko osata ruotsia mitenkään. Ei hyvin, eikä edes huonosti.
Minun mielestäni ruotsi voisi kyllä poistaa suomesta. Suomessa kun ollaan niin suomea kiitos. Vaikka kuinka historia toisi ruotsia mukaan. Miksi muuten täällä oli tuo vastauskohtakin englanniksi..?
Quote from: aslakki on 29.11.2009, 05:04:13
Minun mielestäni ruotsi voisi kyllä poistaa suomesta. Suomessa kun ollaan niin suomea kiitos. Vaikka kuinka historia toisi ruotsia mukaan. Miksi muuten täällä oli tuo vastauskohtakin englanniksi..?
Mikä Suomessa tekee sinut haluamaan suomen kielen ainoaksi kieleksi? Vaikka pakkoruotsi onkin mielestäni väärin, on koko kielen pyyhkiminen pois myös väärin.
QuoteMikä Suomessa tekee sinut haluamaan suomen kielen ainoaksi kieleksi? Vaikka pakkoruotsi onkin mielestäni väärin, on koko kielen pyyhkiminen pois myös väärin.
Suomen kieli on jo käytännössä ainut kieli. Eikä pakkoruotsin poistaminen kouluista lakkauta koko ruotsinkieltä ja sen opiskelua. Sitä tullaan opiskelemaan
vapaaehtoisenakin siinä missä opiskellaan venäjää, saksaa ym.
Quote from: SFIF on 29.11.2009, 21:59:28
Quote from: aslakki on 29.11.2009, 05:04:13
Minun mielestäni ruotsi voisi kyllä poistaa suomesta. Suomessa kun ollaan niin suomea kiitos. Vaikka kuinka historia toisi ruotsia mukaan. Miksi muuten täällä oli tuo vastauskohtakin englanniksi..?
Mikä Suomessa tekee sinut haluamaan suomen kielen ainoaksi kieleksi? Vaikka pakkoruotsi onkin mielestäni väärin, on koko kielen pyyhkiminen pois myös väärin.
Suomessa puhutaan lähes kahtasataa eri kieltä.
Ei v2 kukaan ole ketään KIELTÄNYT puhumasta omaa kieltään! Tuliko selväksi!
Sensijaan kellään ei saa olla etuoikeuksia kielensä/ihonvärinsä avulla.
Kaikki siis "samalle viivalle"!
Ansiokas kielitaistelija Heikki Tala on jättänyt työnsä nuoremmille.
Tosiasia on, että Suomessa käydään edelleen taistelua Suomen kielen aseman puolesta.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/index.php?group=00000019&mag_nr=7
Räikeimpiä epäkohtia ovat edelleen pakkoruotsi ja kiintiöt, joilla moniin yliopistojen tiedekuntiin ruotsinkieliset pääset paljon helpommin kuin suomenkieliset.
YLE areena:
Ajankohtainen Kakkonen
Onko jo aika poistaa pakkoruotsi? Tohmajärvellä halutaan pakkovenäjää.
(http://areena.yle.fi/video/589658)
Tiivistelmä: Ei mitään uutta auringon alla
Quote from: aivovuoto on 02.12.2009, 02:42:10
YLE areena:
Ajankohtainen Kakkonen
Onko jo aika poistaa pakkoruotsi? Tohmajärvellä halutaan pakkovenäjää.
(http://areena.yle.fi/video/589658)
Tiivistelmä: Ei mitään uutta auringon alla
Tuo oli hyvä ohjelma: suurimmat epäkohdat tulivat esiin, eikä jäänyt epäselvyyttä siitä, kumpi osapuoli edustaa oikeutta ja kohtuutta, kumpi räikeää omaneduntavoittelua. Toimittajatkin olivat varsin selkeästi yhdenvertaisuuden puolella ja etuoikeuksia ja pakottamista vastaan. Hauskasti ne toistivat koko ajan pakkoruotsi-termiä kuin vittuillakseen suruille.
Quote from: Uljanov on 28.11.2009, 16:20:27
Mutta täällä (asun itsekin nykyään pk-seudulla) ruotsia kyllä näkee ja kuulee päivittäin. Siis kaiken maailman kuulutuksissa, mainoksissa ym., ja kyllä sitä jopa kaduilla ja busseissakin puhutaan.
Minulle, joka en ole juuri ruotsinkielistä maaseutua samonnut jo pelkästään ruotsin puhumisen kuuleminen tuo mieleeni juuri PK-seudun.
Quote from: Pöllämystynyt on 03.12.2009, 15:53:52
Quote from: Uljanov on 28.11.2009, 16:20:27
Mutta täällä (asun itsekin nykyään pk-seudulla) ruotsia kyllä näkee ja kuulee päivittäin. Siis kaiken maailman kuulutuksissa, mainoksissa ym., ja kyllä sitä jopa kaduilla ja busseissakin puhutaan.
Minulle, joka en ole juuri ruotsinkielistä maaseutua samonnut jo pelkästään ruotsin puhumisen kuuleminen tuo mieleeni juuri PK-seudun.
Mitä sitten? Miten tämä liittyy asiaan eli ruotsin kielen nykyiseen täysin kohtuuttomaan viralliseen asemaan Suomessa?
Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?
Quote from: Jekku on 04.12.2009, 12:46:07
Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?
Mitä tällä on merkitystä? Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa itse. Ruotsinkielisiä on vain n. 5 % väestöstä, joten on täysin järjetöntä ylläpitää ruotsin asemaa valtakunnallisena virallisena kielenä.
Ruotsin kielen pitäisi olla virallinen kieli vain niissä kunnissa, joissa sitä puhuu yli 10 % väestöstä.
Quote from: Iloveallpeople on 27.11.2009, 22:58:42
Miten ruotsia osataan peruskoulussa?
Muistelisin että kun me peruskoulussa teimme sen Ruotsin valtakunnallisen kokeen niin se oli puolet helpompi kuin muuten kokeet. Enkä usko että meidän opettajamme olisi mitenkään erityisen vaikeita kokeita tehnyt. Miltei kaikki saivat kasin vaikka itsellänikin numero oli yleensä vitosen ja seiskan välillä.
Vähän tuli mieleen että ovatkohan tehneet tahallaan helpon kokeen, jotta voivat näyttää miten hyviä koululaiset ovat ruotsissa...
Quote from: Jekku on 04.12.2009, 12:46:07
Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?
Miltei kaikissa Euroopan maissa on useampi kuin yksi virallisesti tunnustettu kieli, mutta yleensä kielten "virallinen" käyttö on rajattu sinne missä sitä puhutaan. Meikäläinen järjestelmä on aika lailla ainutlaatuinen sikäli, että jopa täysin yksikielisillä alueilla pakotetaan koululaiset ja opiskelijat opiskelemaan toista kotimaista. Lähialueista:
Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi. Lisäksi etelän ja pohjoisen ruotsin puhekielillä on jossain määrin itsenäiset asemansa. Etelän kieli on monessa suhteessa lähempänä tanskaa kuin vaikkapa Tukholman ruotsia.
Norjassa on ollut jo pitkään kova kielitaistelu kahden erilaisen norjaksi kutsuttavan kielen välillä. Lisäksi Saame on virallinen monissa kunnissa.
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 16:06:10
Quote from: Jekku on 04.12.2009, 12:46:07
Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?
Mitä tällä on merkitystä? Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa itse. Ruotsinkielisiä on vain n. 5 % väestöstä, joten on täysin järjetöntä ylläpitää ruotsin asemaa valtakunnallisena virallisena kielenä.
Ruotsin kielen pitäisi olla virallinen kieli vain niissä kunnissa, joissa sitä puhuu yli 10 % väestöstä.
Tässä on kyse siitä, että onko Euroopassa yhtä hölmöjä maita kuin Suomi, joka pitää kiinni ikivanhasta systeemistä.
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Quote from: Jekku on 04.12.2009, 12:46:07
Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?
Miltei kaikissa Euroopan maissa on useampi kuin yksi virallisesti tunnustettu kieli, mutta yleensä kielten "virallinen" käyttö on rajattu sinne missä sitä puhutaan. Meikäläinen järjestelmä on aika lailla ainutlaatuinen sikäli, että jopa täysin yksikielisillä alueilla pakotetaan koululaiset ja opiskelijat opiskelemaan toista kotimaista. Lähialueista:
Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi. Lisäksi etelän ja pohjoisen ruotsin puhekielillä on jossain määrin itsenäiset asemansa. Etelän kieli on monessa suhteessa lähempänä tanskaa kuin vaikkapa Tukholman ruotsia.
Norjassa on ollut jo pitkään kova kielitaistelu kahden erilaisen norjaksi kutsuttavan kielen välillä. Lisäksi Saame on virallinen monissa kunnissa.
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Tätä juuri ajoin takaa. Vähemmistökieliä saa olla, mutta systeemi, jossa viralliseksi kieleksi täräytetään kieli, jota käyttää 5% kansasta, on kyllä aika hassua.
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi.
Näistä "virallisista vähemmistökielistä" yksi on "meänkieli" eli tornionjokilaakson suomi. On suomalaisvihamielistä propagandaa väittää, että kyseessä ei olisi suomen kielen murre.
Kaikenlaisia keinotekoisia vähemmistökieliä keksivät kukkahattutädit vastustavat normaaleja kansallisvaltioita ja niiden kansallisia kieliä. Valitettavasti monet tornionjokilaaksolaiset on saatu aivopestyä uskomaan, että heidän puhumansa kieli ei muka ole suomea.
Jokaisen murteen määritteleminen erilliseksi kieleksi on kansallisuusaatteen vastaista vihapropagandaa. Erityisesti suomen kielen murteiden määritteleminen erillisiksi kieliksi on suomalaisvastaisuutta.
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Lisäksi etelän ja pohjoisen ruotsin puhekielillä on jossain määrin itsenäiset asemansa. Etelän kieli on monessa suhteessa lähempänä tanskaa kuin vaikkapa Tukholman ruotsia.
Pikemminkin pohjoisen eli Norrlannin ruotsi on lähempänä suomenruotsia kuin Etelä- ja Keski-Ruotsissa puhuttuja murteita. Etelä-Ruotsissa (Skånessa) puhuttu kieli on minun käsittääkseni vain puhevikaisella aksentilla puhuttua normaalia riikinruotsia. Minä ymmärrän ihan hyvin skånelaisten puhetta, vaikka en ymmärrä tanskaa. Niinpä en usko, että skånen murre olisi kovin lähellä tanskaa.
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Norjassa on ollut jo pitkään kova kielitaistelu kahden erilaisen norjaksi kutsuttavan kielen välillä.
Tämä on vanhaa tietoa. Nynorsk on passé. Se on hävinnyt tämän "kielitaistelun".
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Lisäksi Saame on virallinen monissa kunnissa.
Saamelaiskieliä on 5 tai 6. En tiedä, mitkä niistä ovat virallisia kieliä Norjassa. Suomessa saamen kieleksi kutsuttu kieli on inarinsaame, jota puhutaan lähinnä Inarissa ja Utsjoella. Mielestäni saamelaisten kaltaisen marginaaliryhmän statuksen ylikorostaminen on yhtä perverssiä kuin ruotsin kielen suhteettoman suuren virallisen roolin ylläpitäminen. Mielestäni esim. saamelaiskäräjät pitäisi lakkauttaa tarpeettomana.
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.
P.S. Ehdotan vuorokauden pituista bannia jokaisesta kielen tai kansallisuuden nimen kirjoittamisesta isolla alkukirjaimella. Suomalaiseen identiteettiin kuuluu suomen kieli ja sen häpäiseminen degeneroituneella kirjoitustyylillä on mielestäni kansallisten arvojen häpäisyä.
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 17:46:07
P.S. Ehdotan vuorokauden pituista bannia jokaisesta kielen tai kansallisuuden nimen kirjoittamisesta isolla alkukirjaimella. Suomalaiseen identiteettiin kuuluu suomen kieli ja sen häpäiseminen degeneroituneella kirjoitustyylillä on mielestäni kansallisten arvojen häpäisyä.
En ole aivan samaa mieltä kaikesta kirjoittamastasi, mutta kielten nimien kirjoittaminen isolla alkukirjaimella on kyllä hölmöä. Olen itsekin erittäin yllättynyt tekemistäni virheistä (Saame, Tanska), koska olen täysin tietoinen konventiosta. Hyvä, että huomautit.
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 17:46:07
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.
Kyse on
vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.
Quote from: Timo Hellman on 04.12.2009, 18:26:30
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 17:46:07
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.
Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.
Grönlannille ja Färsaarille pitäisi antaa kenkää Tanskasta. Ne eivät varsinaisesti kuulu Tanskaan.
Quote from: Timo Hellman on 04.12.2009, 18:26:30
Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.
Tästä asiasta ei kannata ruveta ketjussa vääntämään, koska näkemykset ovat keskenään yhteen sovittamattomissa. Joidenkin mielestä vain sellaisia kieliä tulee olla olemassa, joista itse tykkää. Toisten mielestä sellaiset kielet tulee olla olemassa, joiden puhujat niistä itse tykkäävät. On varmasti niitäkin, joiden mielestä suomi on paikallinen pellekieli, josta tulisi luopua jonkun paremman kielen hyväksi.
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 18:34:49
Joidenkin mielestä vain sellaisia kieliä tulee olla olemassa, joista itse tykkää. Toisten mielestä sellaiset kielet tulee olla olemassa, joiden puhujat niistä itse tykkäävät. On varmasti niitäkin, joiden mielestä suomi on paikallinen pellekieli, josta tulisi luopua jonkun paremman kielen hyväksi.
On eri asia vastustaa 5-prosenttisen vähemmistön paikalliskielen ylläpitämistä valtakunnallisena virallisena kielenä kuin vähätellä 95-prosenttisen enemmistön puhumaa kansalliskieltä.
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 18:54:56
On eri asia vastustaa 5-prosenttisen vähemmistön paikalliskielen ylläpitämistä valtakunnallisena virallisena kielenä kuin vähätellä 95-prosenttisen enemmistön puhumaa kansalliskieltä.
Tästä olemme samaa mieltä.
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 18:34:25
Quote from: Timo Hellman on 04.12.2009, 18:26:30
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 17:46:07
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.
Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.
Grönlannille ja Färsaarille pitäisi antaa kenkää Tanskasta. Ne eivät varsinaisesti kuulu Tanskaan.
Tanska itse suuruutensa aikoina omi ne itselleen. Niiden pitäisi antaa kenkää
Tanskalle. Henkilökohtaisesti mä en näe mitä käytännön etua siitä niille olisi.
Suomessa perustuslain 17 § mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Kieltä tarvitaan yksilöiden väliseen kommunikointiin. Jos ihmiset käyttäisivät kieltä vain omien ajatustensa jäsentämiseen ja yksityisiin muistiinpanoihinsa, ei olisi paljon väliä, mitä kieltä kukin käyttää. Kielen hyödyllisyys tulee nimenomaan siitä, että yhteiskunnassa ihmiset puhuvat samaa kieltä ja voivat sen avulla keskustella kaikista asioista. Mitä useampia eri kieliä samassa yhteiskunnassa käytetään, sitä enemmän voimavaroja eri kielten opettelu kuluttaa, jotta keskustelu voisi olla mahdollista. Voimavarojen haaskaus ei ole järkevää.
Yhteiskunta toimii tehokkaimmin, jos kaikki sen jäsenet puhuvat yhtä yhteistä kieltä.
Sveitsissä puhutaan useita kieliä. Sveitsissä useiden kielten aiheuttama pulma on ratkaistu siten, että valtio on jaettu kantoneihin, jotka ovat poliittisesti ja myös kielellisesti eriytyneitä. Tämä tuo mieleen Ahvenanmaan aseman Suomessa, koska Ahvenanmaa on osittain autonominen alue erivapauksineen ja ennen kaikkea se on kielellisesti erillinen. Mutta Sveitsin ratkaisusta poiketen Suomessa on myös perustuslaissa määritelty kaksi kansalliskieltä, jotka ovat siis suomi ja ruotsi.
Niin kauan kuin Suomen perustuslaissa on määriteltyinä kaksi kansalliskieltä yhden sijasta, Suomi väistämättä kärsii kahden kielen vaatimuksen aiheuttamista rasitteista.
Ainoa johdonmukainen ongelman ratkaisu olisi perustuslain muutos, jotta jatkossa Suomen ainoa kansalliskieli olisi suomen kieli, muiden kielten ollessa vähemmistökieliä. Tällä tavoin Suomen ratkaisu muistuttaisi entistä enemmän Sveitsin ratkaisua, kun maa olisi jaettu selkeästi kielialueisiin.
Erilaiset kaksikielisyyteen liittyvät pulmat, kuten virallisten asiakirjojen kirjoittaminen kahdella kielellä, julkisten palvelujen tarjoaminen kahdella kielellä, peruskoulun ja lukion pakkoruotsi, ynnä muut, nämä kaikki perustuvat Suomen perustuslakiin, jossa on määritelty Suomen kansalliskieliksi kaksi kieltä yhden sijasta.
Ainoa kunnollinen ratkaisu on perustuslain muuttaminen siten, että jatkossa perustuslaissa lukee: "Suomen kansalliskieli on suomi."
Uusi tutkimus vahvistaa sen, minkä järkevät ihmiset jo tiesivät:
QuoteSuomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta.
http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080
Kansa purkaisi pakkoruotsin
Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.
"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.
Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.
"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."
Nuorten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on esimerkiksi Kuusamossa pikkuhiljaa lisääntynyt itärajan avautumisen jälkeen. Tällä hetkellä toki vain pieni ryhmä opiskelee venäjää lukiossa. Venäjää opiskellaan myös verkon kautta yhteistyössä Kuhmon lukio kanssa.
http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080
http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080
QuoteKansa purkaisi pakkoruotsin
Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.
"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.
Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.
"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."
Nuorten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on esimerkiksi Kuusamossa pikkuhiljaa lisääntynyt itärajan avautumisen jälkeen. Tällä hetkellä toki vain pieni ryhmä opiskelee venäjää lukiossa. Venäjää opiskellaan myös verkon kautta yhteistyössä Kuhmon lukio kanssa.
Lihavoinnit minun.
"Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi."
Ruotsin ainoa virallinen kieli 1.7.2009 alkaen ON ruotsi. Se on heidän kieliaissa ja sen voi etsiä vaikkapa googelilla.
Quote from: do.ut.des on 02.01.2010, 06:29:48
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat
Mun on vaikea ymmärtää, miksi 0-10 000 euroa vuodessa tienaavat olisivat 10 000-20 000 euroa tienaavia voimakkaammin pakkoruotsin puolella.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 03.01.2010, 23:47:43
Quote from: do.ut.des on 02.01.2010, 06:29:48
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat
Mun on vaikea ymmärtää, miksi 0-10 000 euroa vuodessa tienaavat olisivat 10 000-20 000 euroa tienaavia voimakkaammin pakkoruotsin puolella.
Vaihtoehtoa 0-10.000 euroa ei varmaan ollut, vaan alin tuloluokka oli 10.000-20.000 euroa.
Sinänsä on törkeän tarkoitushakuista uutisointia, että tuloluokkien välisiä mielipide-eroja tuodaan esille tässä asiassa. Tässä pyritään luomaan sellainen kuva, että vain tyhmät köyhät juntit vastustavat pakkoruotsia.
Quote from: mikkoellila on 04.01.2010, 00:40:17
Vaihtoehtoa 0-10.000 euroa ei varmaan ollut, vaan alin tuloluokka oli 10.000-20.000 euroa.
Mikäli sellainen luokka on, niin se sisältää ainakin lähes kaikki täyspäiväiset opiskelijat.
Quote from: do.ut.des on 02.01.2010, 06:29:48
Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.
"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.
Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.
"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."
On väärin asettaa ruotsia vastakkain venäjän kanssa ja puhua jostain Itä-Suomen "alueellisista tarpeista".
Minä en ole koskaan asunut Itä-Suomessa, mutta silti olen aina vastustanut pakkoruotsia.
En ole koskaan halunnut opiskella venäjää, mutta silti olen aina vastustanut pakkoruotsia.
On väärin antaa sellainen kuva, että pakkoruotsin vastustajat olisivat venäjää opiskelevia itäsuomalaisia koululaisia.
Quote from: Timo Hellman on 04.12.2009, 19:57:56
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 18:34:25
Quote from: Timo Hellman on 04.12.2009, 18:26:30
Quote from: mikkoellila on 04.12.2009, 17:46:07
Quote from: Turkulaine on 04.12.2009, 16:34:26
Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.
Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.
Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.
Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.
Grönlannille ja Färsaarille pitäisi antaa kenkää Tanskasta. Ne eivät varsinaisesti kuulu Tanskaan.
Tanska itse suuruutensa aikoina omi ne itselleen. Niiden pitäisi antaa kenkää Tanskalle. Henkilökohtaisesti mä en näe mitä käytännön etua siitä niille olisi.
Ainakin Grönlannin Tanska on tavallaan "ostanut" itsehallintoalueekseen, Grönlannin budjetin tulopuolesta puolet yksinkertaisesti maksetaan Tanskasta.
Quote from: mikkoellila on 04.01.2010, 00:43:10
On väärin antaa sellainen kuva, että pakkoruotsin vastustajat olisivat venäjää opiskelevia itäsuomalaisia koululaisia.
Ei minusta siinä annettu tuollaista kuvaa. Toki sellainen kuva olisi aivan väärä.
"Alueelliset tarpeet" on silti ihan käyttökelpoinen argumentti torjumaan koko maata koskevia yleistyksia, joilla nykypolitiikkaa usein perustellaan. Samoin venäjän kielen aseman parantaminen on hyvä argumenttina, koska monet "junttien" suomenkielisten vastaiset ennakkoluulot viljelevät myyttiä näiden ryssävihasta. Venäjän kielen aseman hehkuttaminen voi tehokkaasti purkaa näitä ennakkoluuloja ja siten raivata tietä politiikan muuttamiselle.
Varmasti venäläisväestön lisääntyminen on yksi syy ruotsin vapaaehtoisuuden kasvaneelle kannatukselle. Se on myös sellainen tekijä, jossa ruotsinkielisten edut ovat hyvinkin lyhyellä tähtäimellä selvästi ristiriidassa monikultturismin kanssa. Huonosti hallittu maahanmuutto syö lopulta ruotsinkielisten mahdollisuudet erityisasemaansa, ja tämän tosiasian käsittäminen voi vähentää monikultturismin suosiota ruotsinkielisten keskuudessa. Tämä muuten voi olla yksi syistä ns. inkeriläisten maahanmuuton rajoittamisen taustalla, inkeriläisinä tulevista valtaosa kun on venäjänkielisiä. Voisiko joku ruotsinkielisten aseman säilyttämisestä huolestunut päättäjä olla tajunnut ns. inkeriläisten vaikutuksen Suomen kielipolitiikkaan?
Quote from: Turkulaine on 04.01.2010, 00:42:28Mikäli sellainen luokka on, niin se sisältää ainakin lähes kaikki täyspäiväiset opiskelijat.
Toki näinkin, mutta käsittääkseni aika harvalla opiskelijalla on niin varakkaat vanhemmat, että tulee toimeen alle 10 000 euron vuosituloilla. Opiskelijalta kuitenkin edellytetään vertaisryhmässään paljon korkeampaa elintasoa kuin sossun tuilla elijältä tai pieneläkeläiseltä.
Quote from: mikkoellila on 04.01.2010, 00:40:17Sinänsä on törkeän tarkoitushakuista uutisointia, että tuloluokkien välisiä mielipide-eroja tuodaan esille tässä asiassa. Tässä pyritään luomaan sellainen kuva, että vain tyhmät köyhät juntit vastustavat pakkoruotsia.
Mielestäni tilaston tekijällä on ihan täysi oikeus julkaista myös tuloluokkien välisiä vertailuja. Toki tuo pakkoruotsin vastustamisen yleisyys köyhien porukoissa on sellainen itsestäänselvyys, ettei siihen mitään tutkimuksia tarvita. Suomenruotsalaisilla keskimäärin kuitenkin on pätäkkää aika kivasti, mikä herättää persaukisissa kateutta.
Onko sinun mielestäsi muuten törkeän tarkoitushakuista tutkia vaikkapa puolueiden kannattajien tulotasoa? Olisiko ko. datan tarkoitus luoda kuva, että vain tyhmät köyhät juntit äänestävät vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia?
Tuloluokissa olevat eroavaisuudet saattavat johtua seuraavista syistä:
1) Suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa ja saattavat siten omalla ruotsimyönteisyydellään vaikuttaa tulokseen.
2) Kuten sanottu, opiskelijat ovat yliedustettuina alemmissa tuloluokissa ja pakkoruotsi ei tunnetusti nauti erityistä suosioita opiskelijoiden keskuudessa. Toisaalta suomenruotsalaiset ovat aliedustettuina alemmissa tuloluokissa.
Ja lopultakaan uutisessa ei sanottu, kuinka suuria luokkien väliset erot ovat. Jos ero on 0.2%-yksikköä, niin se tuskin on tilastollisesti merkittävä.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 04.01.2010, 02:08:05
Toki näinkin, mutta käsittääkseni aika harvalla opiskelijalla on niin varakkaat vanhemmat, että tulee toimeen alle 10 000 euron vuosituloilla. Opiskelijalta kuitenkin edellytetään vertaisryhmässään paljon korkeampaa elintasoa kuin sossun tuilla elijältä tai pieneläkeläiseltä.
Oma opintotuki on 160 euroa, kaverin reilu 40 euroa kuussa. Jos asut vuokralla omillasi, niin pakollinen raha käteen on reilu 400 euroa kuussa. Eli kyllä, opiskelijoilla voi oikeasti olla 0 - 10 000 euron tulot vuodessa.
Quote from: Teppis on 04.01.2010, 11:54:03
Oma opintotuki on 160 euroa, kaverin reilu 40 euroa kuussa. Jos asut vuokralla omillasi, niin pakollinen raha käteen on reilu 400 euroa kuussa. Eli kyllä, opiskelijoilla voi oikeasti olla 0 - 10 000 euron tulot vuodessa.
Toki voi olla, mutta silloin pitää vanhempien tai muiden sukulaisten maksaa ko. opiskelijan eläminen, ja harvan opiskelijan porukoilla on niin paljon rahaa, että voi elää noin pienillä omilla tuloilla.
Quote from: M.E on 04.01.2010, 08:50:211) Suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa ja saattavat siten omalla ruotsimyönteisyydellään vaikuttaa tulokseen.
No shit, Sherlock :D
Quote2) Kuten sanottu, opiskelijat ovat yliedustettuina alemmissa tuloluokissa ja pakkoruotsi ei tunnetusti nauti erityistä suosioita opiskelijoiden keskuudessa.
Jos oletetaan, että tässä on kysytty vain täysi-ikäisiltä, niin minä luulen, että 18-25-vuotiaat opiskelijat suhtautuvat pakkoruotsiin myönteisemmin kuin samanikäiset amiston käyneet ihmiset, jotka painavat jo duunia asuntolainaa lyhentääkseen.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 04.01.2010, 13:20:38
Quote from: Teppis on 04.01.2010, 11:54:03
Oma opintotuki on 160 euroa, kaverin reilu 40 euroa kuussa. Jos asut vuokralla omillasi, niin pakollinen raha käteen on reilu 400 euroa kuussa. Eli kyllä, opiskelijoilla voi oikeasti olla 0 - 10 000 euron tulot vuodessa.
Toki voi olla, mutta silloin pitää vanhempien tai muiden sukulaisten maksaa ko. opiskelijan eläminen, ja harvan opiskelijan porukoilla on niin paljon rahaa, että voi elää noin pienillä omilla tuloilla.
Mehän puhuimme tuloista? Jo alle tonnin vanhempien tulot vaikuttaa tukiin siten, ettei minulla ole tuon enempään mahdollisuutta. Esim. äitini eläke on noin 700 euroa kuussa. Ettei näillä "palkoilla" kovin korkeaa sosiaalista elämää ylläpidetä.
Ei ketään tosiaan ole puhunut kokonaisvaltaisesta toimeentulosta, vaan tuloista, joka on rahaa mitä saa korvauksina ym.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 04.01.2010, 13:20:38
No shit, Sherlock :D
Thank you, Watson.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 04.01.2010, 13:20:38
Quote2) Kuten sanottu, opiskelijat ovat yliedustettuina alemmissa tuloluokissa ja pakkoruotsi ei tunnetusti nauti erityistä suosioita opiskelijoiden keskuudessa.
Jos oletetaan, että tässä on kysytty vain täysi-ikäisiltä, niin minä luulen, että 18-25-vuotiaat opiskelijat suhtautuvat pakkoruotsiin myönteisemmin kuin samanikäiset amiston käyneet ihmiset, jotka painavat jo duunia asuntolainaa lyhentääkseen.
Tuo ei ole oleellista niin kauan kuin nämä opiskelijat suhtautuvat keskiverto suomalaista nuivemmin pakkoruotsiin.
Quote from: M.E on 04.01.2010, 19:45:59Tuo ei ole oleellista niin kauan kuin nämä opiskelijat suhtautuvat keskiverto suomalaista nuivemmin pakkoruotsiin.
Itse tosin luulen, että opiskelijat suhtautuvat keskivertokansalaista myönteisemmin pakkoruotsiin, sillä opiskelijat ovat keskivertoa elitistisempiä ihmisiä.
QuoteItse tosin luulen, että opiskelijat suhtautuvat keskivertokansalaista myönteisemmin pakkoruotsiin, sillä opiskelijat ovat keskivertoa elitistisempiä ihmisiä.
Omien havaintojeni mukaan asia on päinvastoin ja pakkoruotsia vastustavat kiivaasti nimenomaan korkeakouluopiskelijat. Asiaa on muistaakseni myös tutkittu, joskaan en osaa antaa tähän hätään mitään lähdeviitteitä.
Pakkoruotsia voi puolustaa elitismillä, mutta toisaalta myös vastustaa loogisella päättelykyvyllä. Looginen päättelykyky on taas korkeakouluopiskelijoilla keskimäärin todennäköisesti isompi kuin muilla ikäluokkansa edustajilla.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 04.01.2010, 20:31:01
Quote from: M.E on 04.01.2010, 19:45:59Tuo ei ole oleellista niin kauan kuin nämä opiskelijat suhtautuvat keskiverto suomalaista nuivemmin pakkoruotsiin.
Itse tosin luulen, että opiskelijat suhtautuvat keskivertokansalaista myönteisemmin pakkoruotsiin, sillä opiskelijat ovat keskivertoa elitistisempiä ihmisiä.
No ei ole kyllä kovin kovassa huudossa pakkoruotsi ainakaan Kauppa korkeakoulussa tai TKK:lla. Väitteesi haiskahtaa vahvasti perstuntumalta heitetyltä.
Quote from: do.ut.des on 02.01.2010, 06:29:48
Kansa purkaisi pakkoruotsin
Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
Tuon tutkimuksen tarkemmat tulokset:
(http://imageshare.web.id/images/hq364gvv0ck74drmm0es.jpg) http://imageshare.web.id/images/hq364gvv0ck74drmm0es.jpg
Ainoa tutkimuksessa löydetty ryhmä, jonka enemmistö kannattaa pakkoruotsia, oli siis Rkp:n äänestäjät.
71 prosenttia suomenruotsalaisista haluaisi ruotsin olevan koulussa edelleen pakollinen kieli. Luku on minusta yllättävän pieni, sillä melkein kolmannes joko vastustaa pakkoruotsia (15%) tai on välinpitämätön (14%) asian suhteen. Tekstin mukaan pakollisen ruotsin kielen kannatus on vielä pienempi kaksikielisissä suomalaisenemmistöisissä kunnissa, joten paikoitellen pakollisuuden kannattajia saattaa olla ruotsinkielisistä alle puolet.
Svenska Yle: Finlandssvenskarna vill bevara svenskans ställning (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=176349) 7.1.2010
QuoteFinlandssvenskarna vill att svenskan ska bibehållas som nationalspråk i Finland. Finlandssvenskarna vill också att svenskan fortsättningsvis ska vara obligatorisk i skolan.
Av finlandssvenskarna vill 95 procent att svenskan förblir nationalspråk. Sammanlagt 3 procent tycker att svenskan kunde bli minoritetsspråk medan 2 procent inte vet vad de tycker. Det här framgår ur den opinionsmätning som Åbo Akademi i Vasa har gjort för Svenska Yles räkning.
Minoritetsstatus kunde ge sådana garantier som inte uppfylls i dag, men enligt ordföranden för riksdagens grundlagsutskott Kimmo Sasi (Saml.) skulle det ändå försämra svenskans ställning betydligt.
Inte heller Pär Stenbäck (SFP), som tidigare har ansett att man borde undersöka möjligheterna med minoritetsspråksstatus, tror att det skulle lyckas i dag. Enligt honom har språkklimatet ändrats för mycket och han menar också att det inte finns någon partiledare eller statsminister med tillräckligt stor förståelse för svenskan för att minoritetsstatus ska vara ett alternativ.
Stöd för obligatorisk skolsvenska
Finlandssvenskarna tycker också att svenskan ska vara obligatoriskt läroämne i de finska skolorna.
Av finlandssvenskarna tycker 71 procent att svenskan ska vara obligatorisk i finska skolor. Sammanlagt 15 procent tycker att svenskan ska vara frivillig, medan 14 procent svarade att de inte vet.
I tvåspråkiga finskdominerade miljöer har man en större tendens att acceptera att svenskan är ett frivilligt ämne än i svenskdominerade regioner.
Över hälften av finlandssvenskarna upplever att språkklimatet är sämre än på länge, visar Svenska Yles opinionsmätning.
Många anser att då svenskan inte längre är obligatorisk kan vi glömma landets tvåspråkighet. Andra tycker däremot att den obligatoriska svenskan påverkar inställningen till svenskan negativt. Man efterlyser också bättre undervisningsmetoder i skolorna.
I undersökningen deltog 500 finlandssvenskar. Urvalet i opinionsundersökningen är representativt för hela svenska Finland gällande kön och region. Felmarginalen är + - 3 procent.
Quote from: Roope on 09.01.2010, 21:07:58
71 prosenttia suomenruotsalaisista haluaisi ruotsin olevan koulussa edelleen pakollinen kieli. Luku on minusta yllättävän pieni, sillä melkein kolmannes joko vastustaa pakkoruotsia (15%) tai on välinpitämätön (14%) asian suhteen. Tekstin mukaan pakollisen ruotsin kielen kannatus on vielä pienempi kaksikielisissä suomalaisenemmistöisissä kunnissa, joten paikoitellen pakollisuuden kannattajia saattaa olla ruotsinkielisistä alle puolet.
tunnen aika monta ääriruotsittajaa ja moni on myöntänyt kahden kesken, että heille on yksi ja sama, lukeeko Iisalmessa asuva pakkoruotsia vai ei, kunhan ruotsinkieliset palvelut turvataan.
Samalla moni korostaa sitä, ettei ei heidän ja asiansa ajaa pakkoruotsia pois vaan suomenkielisten ja että RKPn ynnä ruotsinkielisten rahastojen kuuluukin puolustaa suomenruotsalaista kulttuuria ja on meidän omaa häpeä, että olemme näin saamattomia.
Olen samaa mieltä: ei ole ruotsinkielisten vika, että suomessa vaikuttaa paljon kielipettureita, ja muita ruskeakielisiä, jotka ovat valmiit myymään enemmistön edun siitä hyvästä, että he pääsevät paremmaksi väeksi kokemansa väestöryhmän kanssa samaan pöytään.
Koenkin pakkoruotsin poiston eräänlaisen aikustumisriittinä, merkkinä siitä, että tämäkin kansa on aikuistumassa ja valmiina ottamaan vastuun omasta maastaan, omalla kielellään, aivan samoin kuin murrosiän ohittanut nuori aikuistuessaan tunkee syrjään vanhempansa ja ryhtyen itse oman huonekuntansa isännäksi.
Valitettavasti me emme taida olla siihen vieläkään valmiita.
Tässä on muuten lista svenska.nu, eli erään pahimman pakkoruotsittaja-järjestön suomenkielisistä tukijoista.
http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_3
onko tuttuja nimiä?
Suurin osa tulee esiin, kun jaetaan apu ynnä muita rahoja. He ovat tämän ruskeakielisen kaartin pahimmat nuolijat
Niin, 90% niin suomen kuin ruotsinkielisistä ei varmasti omaa mitään pakkomiellettä pakolliseen kielenopetukseen, eikä pidä ihmisoikeutenaan pakottaa muita opettelemaan oman kielensä tai velvollsiuutenaan toista kohtaan opettelemaan sen, kun tarpeen vaatiessa yhteisen kielen puuttuessa voidaan keskustella englanniksikin. Ja silti voidaan kannattaa samaa joukkuetta jääkiekon mm-kisoissa...
Luulen myös, että varsin huomattava osa ihmisistä opettelisi sen toisen kotimaisen mielellään vapaaehtoisestikin.
Mutta suurin osa on hiljaa, koska eihän ole kivaa tulla leimatuksi sillä natsileimasimella. Kyse on leimautumisen pelosta. Onhan suurin osa suomalaisia myös maahanmuuttokriittisiä sanan laajassa mielessä.
Itse kyllä ehkä säilyttäisin pakkoruotsin (ja suomen) aidosti kaksikielisillä paikkakunnilla, siellä sillä olisi jokin tarkoitus.
Quote from: EL SID on 10.01.2010, 17:42:27
kielipettureita, ja muita ruskeakielisiä,
Yksikielisyysväki on antanut itsestään niin vastenmielisen kuvan, että harva haluaa käydä yhteistyöhön näiden tahojen kanssa. He ovat samanlaista käyttövoimaa kielelliselle tasa-arvolle kuin neekerinkuohitsijat kansallismieliselle liikkeelle. Sitä paitsi se suuri enemmistö vastustaa pakkoruotsia, kun taas se eniten älämölöä pitävä porukka vastustaa suomenruotsalaisuutta. Siinä on merkittävä ero.
Jos me haluamme pakkoruotsin pois (minä haluan) on lakattava puhumasta "ruåttalaisista" ja "kielipettureista" ja sensellaisesta. Ihan oikeasti.
Quote from: Turkulaine on 11.01.2010, 13:28:40
Quote from: EL SID on 10.01.2010, 17:42:27
kielipettureita, ja muita ruskeakielisiä,
Yksikielisyysväki on antanut itsestään niin vastenmielisen kuvan, että harva haluaa käydä yhteistyöhön näiden tahojen kanssa. He ovat samanlaista käyttövoimaa kielelliselle tasa-arvolle kuin neekerinkuohitsijat kansallismieliselle liikkeelle. Sitä paitsi se suuri enemmistö vastustaa pakkoruotsia, kun taas se eniten älämölöä pitävä porukka vastustaa suomenruotsalaisuutta. Siinä on merkittävä ero.
Jos me haluamme pakkoruotsin pois (minä haluan) on lakattava puhumasta "ruåttalaisista" ja "kielipettureista" ja sensellaisesta. Ihan oikeasti.
ja pakkoruotsi loppuisi, kuin ihmeen kaupalla, jos lopetamme kaiken keskustelun pakkoruotsista. :roll:
aivan sama mitä me täällä keskustellaan. Ruotsinkielisillä säätiöillä on rahaa sellaiset 1,5 miljardia käytettäväksi pakkoruotsin ylläpitämiseen. Kyllä sillä summalla saa ihan minkä värin omaavia kieliä ja kuinka paljon haluaa.
pettureista/ruskeakielisistä puheen ollen, millä nimellä sinä nimittäisit ihmistä, joka toimii äänestäjiensä/oman kieliryhmänsä etua vastaan, ja saa palkkioksi rahakkaan paikan jonkun säätiön hallituksessa tai neuvostossa, ja tarvittaessa jopa apurahaa?
Quote from: EL SID on 11.01.2010, 15:57:00
ja pakkoruotsi loppuisi, kuin ihmeen kaupalla, jos lopetamme kaiken keskustelun pakkoruotsista. :roll:
Älä viitsi. Ymmärsit kyllä mitä kirjoitin. Pakkoruotsista, samoin kuin maahanmuutosta, voi keskustella myös sivistyneemmin, jolloin yleisö ei mene heti kauhusta lukkoon.
Quote from: EL SID on 11.01.2010, 15:57:00pettureista/ruskeakielisistä puheen ollen, millä nimellä sinä nimittäisit ihmistä, joka toimii äänestäjiensä/oman kieliryhmänsä etua vastaan,
Minulle on pitkään ollut hämmästyksen aiheena miksi ihmiset äänestävät sellaisia jotka toimivat heidän etujensa vastaisesti. Mitä tulee kielikysymykseen, niin minä en koe omalta kohdaltani sellaista ajankohtaista kieliryhmäetua jota olisi loukattu niin pahasti, että lähtisin lietsomaan kovin suurta vastakkainasettelua. Minusta pitää ajaa molempien Suomen kieliryhmien etua tasapuolisesti.
Jos haluat korvata ruotsinkielisten rahavallan suomenkielisten väkivallalla, ei sinulla ole ainakaan korkeampaa moraalista asemaa kuin nimeämilläsi pettureilla. Paitsi jos todella näet ruotsinkieliset vieraana valloittajaryhmänä jota vastaan kuuluukin käydä raivolla.
Quote from: tapaepäkorrekti on 11.01.2010, 02:07:16
Itse kyllä ehkä säilyttäisin pakkoruotsin (ja suomen) aidosti kaksikielisillä paikkakunnilla, siellä sillä olisi jokin tarkoitus.
Ja tämä varmasti kelpaisi myös suurimmalle osalle pakkoruotsin vastustajia. Mutta kun on se tietty kansanryhmä jolle mikään ei riitä silloin, kun on kyse suomalaisten nöyryyttämisestä. Ja mikäpä sen hauskempaa kuin tuon kaiken järjettömyyden ylläpitäminen ihan suomenkielisten voimin...vaikkakin lahjottujen sellaisten >:(
Quote from: EL SID on 11.01.2010, 15:57:00
Quote from: Turkulaine on 11.01.2010, 13:28:40
Quote from: EL SID on 10.01.2010, 17:42:27
kielipettureita, ja muita ruskeakielisiä,
Yksikielisyysväki on antanut itsestään niin vastenmielisen kuvan, että harva haluaa käydä yhteistyöhön näiden tahojen kanssa. He ovat samanlaista käyttövoimaa kielelliselle tasa-arvolle kuin neekerinkuohitsijat kansallismieliselle liikkeelle. Sitä paitsi se suuri enemmistö vastustaa pakkoruotsia, kun taas se eniten älämölöä pitävä porukka vastustaa suomenruotsalaisuutta. Siinä on merkittävä ero.
Jos me haluamme pakkoruotsin pois (minä haluan) on lakattava puhumasta "ruåttalaisista" ja "kielipettureista" ja sensellaisesta. Ihan oikeasti.
ja pakkoruotsi loppuisi, kuin ihmeen kaupalla, jos lopetamme kaiken keskustelun pakkoruotsista. :roll:
Samaa mieltä. Myös suomenruotsalaisissa on pakkokielenopetuksen vastustajia.
http://www.youtube.com/watch?v=687K-91Blrw
Quote from: Turkulaine on 11.01.2010, 16:13:59
Quote from: EL SID on 11.01.2010, 15:57:00
ja pakkoruotsi loppuisi, kuin ihmeen kaupalla, jos lopetamme kaiken keskustelun pakkoruotsista. :roll:
Älä viitsi. Ymmärsit kyllä mitä kirjoitin. Pakkoruotsista, samoin kuin maahanmuutosta, voi keskustella myös sivistyneemmin, jolloin yleisö ei mene heti kauhusta lukkoon.
Quote from: EL SID on 11.01.2010, 15:57:00pettureista/ruskeakielisistä puheen ollen, millä nimellä sinä nimittäisit ihmistä, joka toimii äänestäjiensä/oman kieliryhmänsä etua vastaan,
Minulle on pitkään ollut hämmästyksen aiheena miksi ihmiset äänestävät sellaisia jotka toimivat heidän etujensa vastaisesti. Mitä tulee kielikysymykseen, niin minä en koe omalta kohdaltani sellaista ajankohtaista kieliryhmäetua jota olisi loukattu niin pahasti, että lähtisin lietsomaan kovin suurta vastakkainasettelua. Minusta pitää ajaa molempien Suomen kieliryhmien etua tasapuolisesti.
Jos haluat korvata ruotsinkielisten rahavallan suomenkielisten väkivallalla, ei sinulla ole ainakaan korkeampaa moraalista asemaa kuin nimeämilläsi pettureilla. Paitsi jos todella näet ruotsinkieliset vieraana valloittajaryhmänä jota vastaan kuuluukin käydä raivolla.
eiköhän täällä keskustelu ole tarpeeksi sivistynyttä? Ylilyöntejä ei juuri ole.
Suomenkielisten väkivallalla?
Quote from: EL SID on 14.01.2010, 15:11:16
Suomenkielisten väkivallalla?
Väkivalta merkityksessä että vahvemman/suurilukuisamman oikeudella. En tarkoittanut arkikielen merkitystä notta vetämällä turpiin kadulla. Täällä on väläytetty sellaista että oikeudet pois vähemmistöltä enemmistön turvin, ja se on väkivaltaa. Kaikki laithan nojaavat viime kädessä väkivaltaan, mikäli niiden toteuttamista valvotaan.
Quote from: Turkulaine on 14.01.2010, 15:19:57
Quote from: EL SID on 14.01.2010, 15:11:16
Suomenkielisten väkivallalla?
Väkivalta merkityksessä että vahvemman/suurilukuisamman oikeudella. En tarkoittanut arkikielen merkitystä notta vetämällä turpiin kadulla. Täällä on väläytetty sellaista että oikeudet pois vähemmistöltä enemmistön turvin, ja se on väkivaltaa. Kaikki laithan nojaavat viime kädessä väkivaltaan, mikäli niiden toteuttamista valvotaan.
tuo on ihan uusi tulkinta. Tähän asti olen kuvitellut, että kun enemmistö päättää ja asioita tehdään enemmistön voimin, että kyse on demokratiasta.
Quote from: EL SID on 14.01.2010, 15:30:08
tuo on ihan uusi tulkinta. Tähän asti olen kuvitellut, että kun enemmistö päättää ja asioita tehdään enemmistön voimin, että kyse on demokratiasta.
Olet ymmärtänyt väärin demokratian ja oikeusvaltion luonteen. Tuo on vahvemman oikeuden periaate, joka on usein muttei aina ristiriidassa oikeusperiaatteiden kanssa. Enemmistön tai vahvemman kannatuksesta ei voi suoraan johtaa että kyseessä olisi eettisesti kestävä päätös.
Konkreettisena esimerkkinä vaikkapa kulttuuri, jossa rajoitetaan naisten oikeuksia ja hyväksytään väkivalta tottelematonta tytärtä tai vaimoa kohtaan. Vaikka enemmistö hyväksyisi menettelyn, se
on* voi olla silti väärin ja luonteeltaan väkivaltainen voimakeinojen kohteen näkökulmasta.
Eikä tulkinta ole mitenkään uusi. Yhteiskuntafilosofiassa on jo pitkään käsitelty demokratian toimivallan rajoja, vaikka mitään absoluuttista ja yleismaailmallista rajanvetoa onkin vaikea tehdä.
*pieni korjaus
Selvennyksenä siis, että jos halutaan saada toimiva ja rauhallinen oikeusyhteiskunta, on pakko ottaa mukaan myös eettinen harkinta pelkän mielipidetiedustelun lisäksi. Käytännössä tämä on johtanut perustuslakiajatteluun. Esim. Yhdysvaltoja perustamassa olleet olivat saaneet tutustua niin monenkirjaviin syrjintäkäytäntöihin, että määriteltiin erikseen mitä valtio saa tehdä suhteessa kansalaisiin ja mitä ei.
Suomenruotsalaisiin tämä liittyy siten, ettei pelkällä huutoäänestyksellä ratkaista mitä tehdään kyseiselle kansanosalle. Että viedäänkö vain oikeus omankieliseen kouluun vai tehdäänkö koko sakista saippuaa. Ja jos ratkaistaan, liikutaan sellaisella alueella jossa äänestäminen voidaan oikeastaan sivuuttaa ja antaa aseiden päättää. Afrikassa on tällaisia demokratioita, ja verenvuodatusta on aina luvassa vaalien tiimoilta.
*SNIP*
Arrr!!! Tämä kommentti rikkoo niin useaa pykälkää, että niitä ei tässä kehtaa edes toistaa. Nanfungin epäonneksi Suuri Tezcatlipoca on nälkäinen ja vaatii uhrin...
T:
M.E
Quote from: Turkulaine on 14.01.2010, 15:43:19
Quote from: EL SID on 14.01.2010, 15:30:08
tuo on ihan uusi tulkinta. Tähän asti olen kuvitellut, että kun enemmistö päättää ja asioita tehdään enemmistön voimin, että kyse on demokratiasta.
Olet ymmärtänyt väärin demokratian ja oikeusvaltion luonteen. Tuo on vahvemman oikeuden periaate, joka on usein muttei aina ristiriidassa oikeusperiaatteiden kanssa. Enemmistön tai vahvemman kannatuksesta ei voi suoraan johtaa että kyseessä olisi eettisesti kestävä päätös.
Konkreettisena esimerkkinä vaikkapa kulttuuri, jossa rajoitetaan naisten oikeuksia ja hyväksytään väkivalta tottelematonta tytärtä tai vaimoa kohtaan. Vaikka enemmistö hyväksyisi menettelyn, se on* voi olla silti väärin ja luonteeltaan väkivaltainen voimakeinojen kohteen näkökulmasta.
Eikä tulkinta ole mitenkään uusi. Yhteiskuntafilosofiassa on jo pitkään käsitelty demokratian toimivallan rajoja, vaikka mitään absoluuttista ja yleismaailmallista rajanvetoa onkin vaikea tehdä.
*pieni korjaus
Quote from: Turkulaine on 14.01.2010, 15:54:47
Selvennyksenä siis, että jos halutaan saada toimiva ja rauhallinen oikeusyhteiskunta, on pakko ottaa mukaan myös eettinen harkinta pelkän mielipidetiedustelun lisäksi. Käytännössä tämä on johtanut perustuslakiajatteluun. Esim. Yhdysvaltoja perustamassa olleet olivat saaneet tutustua niin monenkirjaviin syrjintäkäytäntöihin, että määriteltiin erikseen mitä valtio saa tehdä suhteessa kansalaisiin ja mitä ei.
Suomenruotsalaisiin tämä liittyy siten, ettei pelkällä huutoäänestyksellä ratkaista mitä tehdään kyseiselle kansanosalle. Että viedäänkö vain oikeus omankieliseen kouluun vai tehdäänkö koko sakista saippuaa. Ja jos ratkaistaan, liikutaan sellaisella alueella jossa äänestäminen voidaan oikeastaan sivuuttaa ja antaa aseiden päättää. Afrikassa on tällaisia demokratioita, ja verenvuodatusta on aina luvassa vaalien tiimoilta.
Eli ns. "positiivinen syrjintä" on ihan OK, jos kohdistuu pääväestöön?
Mitä yrität sanoa: sitäkö, että on eettisesti oikein, että 95% kansasta joutuu lukemaan kielen josta puhuu 4% kansasta, sillä muuten enemmistö olisi, kuten kirjoitit, olisi valmis vaikkapa operaatioon, jossa
Quotetehdäänkö koko sakista saippuaa
Ymmärrän kyllä, että RKP harrastaa pelottelemista, jonka ydin on, että jos pakkoruotsista luovutaan, niin menetätte pian myös muutkin etunne, mutta suhteellisuudentajua nyt asiaan.
Ja ei, minun mielestäni se, että pieni vähemmistö, oli se sitten ruotsinkieliset tai mamut, pompottaa meitä enemmistöä, ei ole eettisestikään hyväksyttävää. Se rikkoo enemmistön oikeuksia ja asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.
Eri asia olisi, jos saisimme itse päättää, hyväksyisimmekö kohtalomme B-luokan kansalaisina omassa maassamme. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta.
Quote from: EL SID on 15.01.2010, 10:28:18
Eli ns. "positiivinen syrjintä" on ihan OK, jos kohdistuu pääväestöön?
Mitä yrität sanoa: sitäkö, että on eettisesti oikein, että 95% kansasta joutuu lukemaan kielen josta puhuu 4% kansasta, sillä muuten enemmistö olisi, kuten kirjoitit, olisi valmis vaikkapa operaatioon, jossa
Quotetehdäänkö koko sakista saippuaa
Minusta tuntuu että ymmärrät tahallasi väärin. Tulee sellainen olo että yritän keskustella trollin kanssa. Olen monesti todennut etten kannata pakkoruotsia. Pakko-opetus ja epäreilut kiintiöt voidaan toki demokratiassa purkaa, ja kaikesta päätellen hyvä olisi että purettaisi. Sen sijaan ruotsin- tai suomenkielisten omien asioiden päättäminen toisten toimesta on pöljää. Pakko-opetus ja valtakunnalliset koulutuskiintiöt ovat yhteisiä asioita. Omakielinen opetus ja omakieliset seurakunnat jne. ovat molemmille omia asioita.
Tokkopa se pakkoruotsi mitään etuja pitää yllä muutenkaan. Kasvattaa ilmiselvästi katkeruutta kylläkin. Kummallakaan ryhmällä ei tarvitse olla suhteessa toisiinsa mitään erityisiä etuja, ja näistä asioista voidaan yhdessä päättää terveessä demokratiassa.
Quote from: Totuusko? on 11.01.2010, 19:48:20
Quote from: tapaepäkorrekti on 11.01.2010, 02:07:16
Itse kyllä ehkä säilyttäisin pakkoruotsin (ja suomen) aidosti kaksikielisillä paikkakunnilla, siellä sillä olisi jokin tarkoitus.
Ja tämä varmasti kelpaisi myös suurimmalle osalle pakkoruotsin vastustajia. Mutta kun on se tietty kansanryhmä jolle mikään ei riitä silloin, kun on kyse suomalaisten nöyryyttämisestä. Ja mikäpä sen hauskempaa kuin tuon kaiken järjettömyyden ylläpitäminen ihan suomenkielisten voimin...vaikkakin lahjottujen sellaisten >:(
Ennustan, että mielipideilmasto on muuttumassa...se vain vie aikaa, suuresta tabusta kun on kyse.
Eniten takapakkia tulee, näin luulen, kaikkien hurrivihaajien typerästä mölinästä.
Quote from: Turkulaine on 15.01.2010, 11:15:55
tehdäänkö koko sakista saippuaa
QuoteMinusta tuntuu että ymmärrät tahallasi väärin.
Sinä aloit provosoimaan saippuatehtailulla. Oli kahden vaiheilla, etten painanut "ilmoita valvojalle"-painiketta, mutta päätin jättää kirjoituksesi korniksi esimerkiksi siitä, kuinka pitkälle pakkoruotsin kannattajat ovat valmiita menemään pelotellessaan ihmisiä irti pakkoruotsikeskustelusta.
QuotePakko-opetus ja epäreilut kiintiöt voidaan toki demokratiassa purkaa, ja kaikesta päätellen hyvä olisi että purettaisi. Sen sijaan ruotsin- tai suomenkielisten omien asioiden päättäminen toisten toimesta on pöljää. Pakko-opetus ja valtakunnalliset koulutuskiintiöt ovat yhteisiä asioita.
aika ristiriitaista: ilmoitat kannattavasi pakkoruotsin poistamista, mutta samaan hengenvetoon toteat ettei suomenkieliset saa päättää asiasta yksin, koska asia kuuluu myös ruotsinkielisille.
Kuuluu tai ei, edustamasi näkemys on "Lenin antoi meille itsenäisyyden, suomenruotsalaiset sivistyksen"-ajattelua parhaimmillaan: maassa asuva 95% enemmistö ei saisi päättää siitä, opetteleeko se väkisin 4% vähemmistön kielen, kysymättä vähemmistöltä että hyväksyykö se päätöksen.
Quote
asioista voidaan yhdessä päättää terveessä demokratiassa.
Olen aikaisemminkin pitänyt pakkoruotsia, jota kansa vastustaa, mutta pieni piiri kannattaa, osoituksena siitä, ettei suomalainen demokratia ole terve. Pakkoruotsi on hyvä esimerkki suomalaisesta korruptiosta: se ei ole näkyvää, vaan hiljaista, eliitin hyväksymää toimintaa, jossa on mukana arvovaltaisia media omistajia (kuten svenka.nu valtuuskunna listalta voi lukea)
http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_3
jakamassa "salaisuutta" jossa jaetaan vaurautta ja valtaa, mutta siten ettei se näy missään ja varmistamassa, ettei kukaan kyseenalaista sitä. Kun korruptio on näköjään tarpeeksi suurta ja julkista, sitä eikyseenalaisteta.
Quote from: Turkulaine on 14.01.2010, 15:54:47
Suomenruotsalaisiin tämä liittyy siten, ettei pelkällä huutoäänestyksellä ratkaista mitä tehdään kyseiselle kansanosalle. Että viedäänkö vain oikeus omankieliseen kouluun vai tehdäänkö koko sakista saippuaa. Ja jos ratkaistaan, liikutaan sellaisella alueella jossa äänestäminen voidaan oikeastaan sivuuttaa ja antaa aseiden päättää. Afrikassa on tällaisia demokratioita, ja verenvuodatusta on aina luvassa vaalien tiimoilta.
Aina on kuitenkin mahdollisuus yrittää ymmärtää, mistä on kysymys?
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_50_2000_ke_p_1.shtml
Quote from: EL SID on 20.01.2010, 13:54:41
Sinä aloit provosoimaan saippuatehtailulla. Oli kahden vaiheilla, etten painanut "ilmoita valvojalle"-painiketta, mutta päätin jättää kirjoituksesi korniksi esimerkiksi siitä, kuinka pitkälle pakkoruotsin kannattajat ovat valmiita menemään pelotellessaan ihmisiä irti pakkoruotsikeskustelusta.
Puhuimme demokratian rajoista, emme suomeruotsalaisista. Suomenruotsalaiset olivat esimerkkinä. Tilalla olisi voinut olla mikä tahansa muukin vähemmistö, kuten aina suositut homot ja juutalaiset. Voisitko tehdä palveluksen ja yrittää keskittyä vähän?
Quoteaika ristiriitaista: ilmoitat kannattavasi pakkoruotsin poistamista, mutta samaan hengenvetoon toteat ettei suomenkieliset saa päättää asiasta yksin, koska asia kuuluu myös ruotsinkielisille.
Lue uudestaan. Hitaasti. Ja yritä keskittyä siihen, mitä teet. Laki kielestä ja pakko-opetuksesta koskee molempia ryhmiä. Juuri totesin, että mielestäni enemmistöpäätöksellä se voidaan purkaa. On turhauttavaa, ettet viitsi lukea ajatuksella mitä muut kirjoittavat.
RKP varastaa sinulta rahaa (http://fi-lib.blogspot.com/2010/01/rkp-varastaa-sinulta-rahaa.html)
RKP haluaa varastaa sinulta rahaa kustantaakseen ruotsinkielisiä tv- ja radio-ohjelmia.
Quote from: Turkulaine on 21.01.2010, 19:02:48
Quote from: EL SID on 20.01.2010, 13:54:41
Sinä aloit provosoimaan saippuatehtailulla. Oli kahden vaiheilla, etten painanut "ilmoita valvojalle"-painiketta, mutta päätin jättää kirjoituksesi korniksi esimerkiksi siitä, kuinka pitkälle pakkoruotsin kannattajat ovat valmiita menemään pelotellessaan ihmisiä irti pakkoruotsikeskustelusta.
Puhuimme demokratian rajoista, emme suomeruotsalaisista. Suomenruotsalaiset olivat esimerkkinä. Tilalla olisi voinut olla mikä tahansa muukin vähemmistö, kuten aina suositut homot ja juutalaiset. Voisitko tehdä palveluksen ja yrittää keskittyä vähän?
.
Asiayhteys ei voi olla selvempi: Tämä on pakkoruotsikeskustelua, joten luonnollisesti käsittelit suomenruotsalaisia. Homoista voi keskustella toisessa ketjussa.
Periaatteessa asia lienee kuitenkin sama: natsikortin ja holokaustin tuominen keskusteluun on aikamoinen provo.
Tosin ei ole ensimmäinen kerta, kun kielikeskustelussa joku vertaa suomenruotsalaisia Saksassa olleisiin juutalaisiin ja alkaa muistella menneitä. Näppärä, mutta mielestäni moraalisesti hyvin arveluttava keino saada vastustaja vaikenemaan.
Taitaa olla parempi, että jätät aiheen käsittelyn tähän.
QuoteLue uudestaan. Hitaasti. Ja yritä keskittyä siihen, mitä teet. Laki kielestä ja pakko-opetuksesta koskee molempia ryhmiä. Juuri totesin, että mielestäni enemmistöpäätöksellä se voidaan purkaa. On turhauttavaa, ettet viitsi lukea ajatuksella mitä muut kirjoittavat.
sinähän kirjoitit:
QuotePakko-opetus ja epäreilut kiintiöt voidaan toki demokratiassa purkaa, ja kaikesta päätellen hyvä olisi että purettaisi. Sen sijaan ruotsin- tai suomenkielisten omien asioiden päättäminen toisten toimesta on pöljää. Pakko-opetus ja valtakunnalliset koulutuskiintiöt ovat yhteisiä asioita.
joten tekstin voi ymmärtää kahdella eri tavalla:
A) oma ja yhteinen asia ovat samoja asioita
B) oma ja yhteinen asia ovat kaksi eri asiaa.
Hyvä että täsmennit tarkoittavasi kohtaa B. Etkö? Tähän ikään olen ehtinyt jo oppimaan, että jossain tapauksissa kannattaa tekstiä lukea kuin
lakia piru raamattua: kirjaimellisesti.
On hyvä että kannatat pakkoruotsin poistoa, joten meillä tuskin on tämän enempää väännettävää. Oman kantani pakkoruotsiin ja sen palveluihin olen jo tuonutkin esille, eli mielestäni pakkoruotsi ja virkamiesten pakkoruotsivaatimukset voidaan säilyttää kaksikielisillä alueilla, kuten pohjanmaan rannikolla (jossa asun itse ;) ), Turun saaristossa ja osassa itäuusimaata.
Hieman ivallisesti suomenruotsalaisten heikentynyt usko tulevaisuuteen uutisoitiin Aftonbladetissa. (http://www.aftonbladet.se/senastenytt/ttnyheter/utrikes/article6471769.ab)
Tosin tutkimushan ei mittaa sitä missä muodossa ruotsinkielellä on tulevaisuus - saattaa olla että perääntymällä hieman tulevaisuus voisi olla kirkaskin.
Lanseeraan uudemman kerran sitä ideaa (vai olenkohan sitä täällä tehnyt ?) , että viranomaisasiointia voisi avustaa kuvapuhelimella. Maassa olisi Svensk Central , johon virastossa asioiva voisi ottaa yhteyttä tarvittaessa.
Quote from: EL SID on 22.01.2010, 12:01:56
Asiayhteys ei voi olla selvempi: Tämä on pakkoruotsikeskustelua, joten luonnollisesti käsittelit suomenruotsalaisia. Homoista voi keskustella toisessa ketjussa.
Keskustelimme siitä minkä tulisi kuulua demokratian toimivaltaan.
QuotePeriaatteessa asia lienee kuitenkin sama: natsikortin ja holokaustin tuominen keskusteluun on aikamoinen provo.
Tosin ei ole ensimmäinen kerta, kun kielikeskustelussa joku vertaa suomenruotsalaisia Saksassa olleisiin juutalaisiin ja alkaa muistella menneitä. Näppärä, mutta mielestäni moraalisesti hyvin arveluttava keino saada vastustaja vaikenemaan.
Taitaa olla parempi, että jätät aiheen käsittelyn tähän.
Toin asian esiin vasta yrittäessäni ilmeisen turhaan saada sinua ymmärtämään, että keskustelimme demokratian luonteesta ja siitä, mihin demokraattisen päätöksenteon rajat tulisi vetää.
Lisäksi, se mitä homoille ja juutalaisille on historiassa tehty on perustunut usein juurikin "demokraattiseen" kehitykseen, ts. enemmistön yksipuoliseen vallankäyttöön. Kyseessä ei ole provo missään tapauksessa. Kun käytämme enemmistövaltaa tulee meidän tarkkailla itseämme ja tiedostaa valtaan liittyvä vastuu.
En yrittänyt rinnastaa sinua natseihin sen enempää kuin muihinkaan saippuatehtailijoihin. Vasta nyt ymmärrän itse, että saatoit saada sellaisen kuvan. Pyydän sitä anteeksi, sellainen ei ole sinun tapauksessasi kohtuullista eikä muutenkaan hyvien tapojen mukaista.
Quote from: EL SID on 22.01.2010, 12:01:56sinähän kirjoitit:
QuotePakko-opetus ja epäreilut kiintiöt voidaan toki demokratiassa purkaa, ja kaikesta päätellen hyvä olisi että purettaisi. Sen sijaan ruotsin- tai suomenkielisten omien asioiden päättäminen toisten toimesta on pöljää. Pakko-opetus ja valtakunnalliset koulutuskiintiöt ovat yhteisiä asioita.
joten tekstin voi ymmärtää kahdella eri tavalla:
A) oma ja yhteinen asia ovat samoja asioita
B) oma ja yhteinen asia ovat kaksi eri asiaa.
Hyvä että täsmennit tarkoittavasi kohtaa B. Etkö? Tähän ikään olen ehtinyt jo oppimaan, että jossain tapauksissa kannattaa tekstiä lukea kuin lakia piru raamattua: kirjaimellisesti.
Niin, minusta tuossa edelleen selkeästi oma asia erotellaan yhteisestä asiasta. Yritin jopa selventää tarjoamalla konkreettisia esimerkkejä:
QuotePakko-opetus ja valtakunnalliset koulutuskiintiöt ovat yhteisiä asioita. Omakielinen opetus ja omakieliset seurakunnat jne. ovat molemmille omia asioita.
Voi tosin olla että olisi pitänyt paremmin vielä erotella nuo. Mutta siis mielestäni yhteisten asioiden hoitamisessa äänestäminen riittää. Sen sijaan ei ole reilua äänestää vaikka siitä, että kielletäänkö ruotsin kielen puhuminen yleensä (ei enää saippuavertauksia!).
QuoteOn hyvä että kannatat pakkoruotsin poistoa, joten meillä tuskin on tämän enempää väännettävää. Oman kantani pakkoruotsiin ja sen palveluihin olen jo tuonutkin esille, eli mielestäni pakkoruotsi ja virkamiesten pakkoruotsivaatimukset voidaan säilyttää kaksikielisillä alueilla, kuten pohjanmaan rannikolla (jossa asun itse ;) ), Turun saaristossa ja osassa itäuusimaata.
Juuri näin. Valtiollisella kaksikielisyydellä oli alkujaan kaunis tavoite tuoda kieliryhmiä lähemmäs toisiaan ja varmistaa epäluulojen vähentämiseksi, että molemmat osaisivat ymmärtää mitä toisen kielellä sanotaan ja kirjoitetaan. Nyt siitä on tullut liian suuri rasite isolle osaa suomenkielisiä. Liian suuri rasite on liian suuri rasite, joten siitä tulee luopua.
Sfp:n ja Folktingetin ote näyttää lipsuvan, vai ovatko säätiörahat loppumassa?
http://www.kaleva.fi/uutiset/Kolumni/174
Yle Areena http://areena.yle.fi/ohjelma/2b7c59c3988f23b022a3eeb8eaf42f78
Kerrankin ohjelma-aikaa pakkoruotsista. Kestää 45min joten kuunnelkaa vaikka osissa.
Virkamies- ja yliopistopakkoruotsi jäivät kuitenkin käsittelemättä mutta kuitenkin, hyvä YLE!
Sain tuossa aikoinani melkoisen ryöpytyksen niin palstalla kuin henk. koht.sähköpostiini ja minua kiellettiin jankuttamasta p-aa salaliittoteoriasta.
Koska kuitenkin lisäkseni on muitakin asiaa pohdiskelleita, niin ehdotankin kauniisti että voisiko homma ottaa teemaksi myös salaliitoteorian eli mahdollisen Suomen ruotsinkielisen vähemmistön mahd. joidenkin piirien ajaman esim. itsehallintoalueen Suomen rajojen sisäpuolelle jotenkin ja jossain.
Täytyyhän sentään joku syy olla täysin hyödyttömän pakkoruotsin tuputtamiseksi maamme tappioksi ja vahingoksi kaikin puolin.
Kirsi Virtanen niputti hienosti juuri ne tärkeimmät epäkohdat mistä täällä on aiemminkin "väännetty kättä". Ja varsinkin se huomio siitä "maailman lellityimmän vähemmistön" suvaitsemattomuudesta ja rasismi -kortin jatkuvasta viljelystä osui kohdalleen. Käyttäytymiseltään ruotsinkieliset muistuttavatkin vahvasti muita maahanmuuttajavähemmistöjä.
Voisiko turkulaine perustella, kuinka hänen mainitsema yhtälö toimii?
"Jos haluat korvata ruotsinkielisten rahavallan suomenkielisten väkivallalla, ei sinulla ole ainakaan korkeampaa moraalista asemaa kuin nimeämilläsi pettureilla."
Kuinka kyseinen rahavallan vaihto suomalaiseen väkivaltaan tapahtuisi?
Quote from: Turkulaine on 14.01.2010, 15:54:47
Selvennyksenä siis, että jos halutaan saada toimiva ja rauhallinen oikeusyhteiskunta, on pakko ottaa mukaan myös eettinen harkinta pelkän mielipidetiedustelun lisäksi. Käytännössä tämä on johtanut perustuslakiajatteluun. Esim. Yhdysvaltoja perustamassa olleet olivat saaneet tutustua niin monenkirjaviin syrjintäkäytäntöihin, että määriteltiin erikseen mitä valtio saa tehdä suhteessa kansalaisiin ja mitä ei.
Suomenruotsalaisiin tämä liittyy siten, ettei pelkällä huutoäänestyksellä ratkaista mitä tehdään kyseiselle kansanosalle. Että viedäänkö vain oikeus omankieliseen kouluun vai tehdäänkö koko sakista saippuaa. Ja jos ratkaistaan, liikutaan sellaisella alueella jossa äänestäminen voidaan oikeastaan sivuuttaa ja antaa aseiden päättää. Afrikassa on tällaisia demokratioita, ja verenvuodatusta on aina luvassa vaalien tiimoilta.
Onko joku oikeasti vaatimassa ruotsinkielisten oikeuksien vähentämistä??
Siis joitain satunnaisia hörhöjä lukuunottamatta??
Ja heihin ei kannata ruutiaan tuhlata: möliskööt rauhassa, mitä mölisevät...
Minun nähdäkseni lähinnä vaaditaan pakollisen kielenopetuksen lakkauttamista, eikä se vaikuttaisi ruotsinkielisten oikeuksiin mitenkään.
Toisaalta voidaan myös perustellusti vaatia eräiden ruotsinkielisten etuoikeuksien lakkauttamista, esim siten, että ruotsinkielisten korkeakoulujen paikkojen suhteuttamista.
Quote from: tapaepäkorrekti on 28.01.2010, 12:38:04
Onko joku oikeasti vaatimassa ruotsinkielisten oikeuksien vähentämistä??
Ei välttämättä. Samaan lopputulokseen päästäisiin myös
lisäämällä suomenkielisten oikeuksia samalle tasolle MLV:n kanssa.
Quote from: jupeli on 28.01.2010, 11:48:29
Kuinka kyseinen rahavallan vaihto suomalaiseen väkivaltaan tapahtuisi?
Asia on käsitelty jo ketjussa.
Quote from: tapaepäkorrekti on 28.01.2010, 12:38:04
Onko joku oikeasti vaatimassa ruotsinkielisten oikeuksien vähentämistä??
Siis joitain satunnaisia hörhöjä lukuunottamatta??
Ja heihin ei kannata ruutiaan tuhlata: möliskööt rauhassa, mitä mölisevät...
Hörhötpä hyvinkin. Äänekäs kärkijoukko valitettavasti sabotoi pakkoruotsin purkamistavoitteita levittämällä hurrivihaansa. Heille suomeruotsalaiset eivät ole ruotsinkielisiä suomalaisia, vaan muukalaisia ja sortajia ja mitä kulloinkin.
Kun fanittamani Sampo Terho kirjoitti taas tiukan järkimiehen kannanoton pakkoruotsikysymykseen, niin eikös tämä lauma tullut sinnekin blogiin meuhkaamaan. Turaanit, alamaiset, freudenthalit ja spekulaatiot suomenruotsalaisten alemmasta älykkyydestä lentelevät välittömästi, kun joku yrittää rakentavasti keskustella pakkoruotsin purkamisesta.
Maahanmuuttopuolella tämänkin forumin moderaatio ja linjanvedot estävät täydellisen uskottavuuden menettämisen rajaamalla jutkusalaliittokeskustelun ja kaasutusjutut muille forumeille. Oli salaliittoja tai ei, niin menettely mahdollistaa tavallisen, ääriryhmistä riippumattoman kansalaiskeskustelun. Pakkoruotsipuolella ei valitettavasti tällaista turvaverkkoa ole, ja kaikki asiaan tarttuvat joutuvat asemoiduksi näiden kuumakallejen kanssa samaan ruotuun.
Sampon kirjoitus, ei mitään uutta mutta lukemisen arvoinen.
http://sampoterho.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/29/tuntijakotyoryhmalla-suuri-vastuu/
Quote from: Turkulaine on 29.01.2010, 14:07:27
Hörhötpä hyvinkin. Äänekäs kärkijoukko valitettavasti sabotoi pakkoruotsin purkamistavoitteita levittämällä hurrivihaansa. Heille suomeruotsalaiset eivät ole ruotsinkielisiä suomalaisia, vaan muukalaisia ja sortajia ja mitä kulloinkin.
Kun fanittamani Sampo Terho kirjoitti taas tiukan järkimiehen kannanoton pakkoruotsikysymykseen, niin eikös tämä lauma tullut sinnekin blogiin meuhkaamaan. Turaanit, alamaiset, freudenthalit ja spekulaatiot suomenruotsalaisten alemmasta älykkyydestä lentelevät välittömästi, kun joku yrittää rakentavasti keskustella pakkoruotsin purkamisesta.
oletko mahdollisesti huomannut, että jotkut
kokevat suomenruotsalaiset sortajina sen vuoksi mitä ovat nähneet, kuulleet ja ja myös
kokeneet?
kyllä asioista pitää puhua, eikä vaieta. esimerkkinä vaikka tämä tapaus, jota on palloteltu jatkuvasti eri instanssien välillä, ilman että kukaan ottaisi kantaa asiaan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg179896/topicseen.html#msg179896
Quote"Maalahden varavaltuutettu Anna-Liisa Ruutiainen (kesk.) kanteli huhtikuussa kunnan suomenkielisten kohtelusta vähemmistövaltuutetulle. tämä siirsi asian oikeusasiamiehelle"
"kunnan tiedotuslehden jätettiin tärkeitä asioita kertomatta suomeksi"
"esimerkiksi vanhushuollon tulevaisuudesta kerrottiin vain ruotsiksi"
"kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip piti Maalahden yhdistymistä Vaasaan huonona vaihtoehtona. "miten luulette ruotsinkielelle käyvän, jos liitymme Vaasaan?" Knip kysyi.
Ruutiainen on sitä mieltä, että Vaasassa kohdellaan ruotsinkielisiä kymmenen kertaa paremmin kuin Maalahdessa suomenkielisiä."
"terveyskeskus informoi vain ruotsiksi" "asuntoilmoitusta ei käännetty suomeksi" "kansalaisopisto tarjosi palvelujaan vain ruotsinkielisille."
"hänestä on myös nurjaa ja valitettavaa, että kunnan päiväkotiohjaaja ei osaa suomea ja että lääkäreitä on aika ajoin palkattu ruotsista ja norjasta."
"Kunnanjohtaja Mats Brandt on myös tiedostuslehden julkaisija." "Brant myöntää kunnanhallitukselle valmistelemassaan lausunnossa, että toimitus on monesti jättänyt suomenkielisiä käännöksiä lehdestä pois."
"nykyisen kielenkääntäjän työaika on 80 prosenttia normaalista, edellisen oli 60 prosenttia."
"lääkäreiden palkkaamista Ruotsista ja Norjasta ei lausuntoesitys kommentoi."
lainaukset Pohjalainen-lehti 27.6.2009, sivu 5.
http://www.pohjalainen.fi...cl/index.jsp?access=false
Aina pakkaa unohtumaan että ruotsinkielisillä alueilla asuu suomenkielistä vähemmistöä, eikä sen osa ole aina kehuttava.
Asioiden julkituominen on, tiettävästi, tuonut parannusta ainakin Pietarsaaren suomenkielisten asemaan. Jos mediaa kiinnostaisi myös maalahden suomenkielisten tilanne, niin ehkä näihinkin oloihin saataisiin parannus.
Ihmettelen edelleen vähemmistövaltuutetun tapaa ottaa vastaan vain se työ, jota häntä huvittaa. Maalahdessa ja pohjanmaan länsirannikolla, Vaasaa luukunottamatta, suomenkieliset ovat vähemmistönä. Eikö asia siis kuulu vähemmistövaltuutetulle?
Kyllä sinä nyt Turkulaine kummia kirjoittelet.
"Hörhötpä hyvinkin. Äänekäs kärkijoukko valitettavasti sabotoi pakkoruotsin purkamistavoitteita levittämällä hurrivihaansa. Heille suomeruotsalaiset eivät ole ruotsinkielisiä suomalaisia, vaan muukalaisia ja sortajia ja mitä kulloinkin."
Olen useita kertoja tavannut kielivähemmistömme edustajia ulkomailla. Kaikki kolme naista ja kolme miestä.
Kysyessäni heiltä ovatko he suomalaisia, niin jokainen on vastannut olevansa SUOMEN RUOTSALAINEN. Jospa pakkoruotsitusleirit reippaasti myöntäisivätkin olevansa suomalaisia niin homma helpottuisi kummasti.
Jos et usko, kysy Idalta. Siltä Asplundin.
Onko tavoitteesi poistaa pakkoruotsi?
Jos on, niin nimitteleppä hörhöiksi sitten niitäkin ruotsinkielen perskärpäsiä, joiden tavoitteena on kaikki mahdollinen nimittely suomalaisista ja ns. nettifennoista.Sekä sekoittaa asialliset palstat törkyyn, että ne usein on lopetettava.
Onneksi täällä on asiallinen kuri, joka estää tehokkaasti loanheiton.
Luulisi 5% vähemmistön edes kunnioittavan valtaväestöä, mutta ei sitten sinne päinkään.
5% ei ole siis 50%.
Quote from: jupeli on 31.01.2010, 15:35:10
Olen useita kertoja tavannut kielivähemmistömme edustajia ulkomailla. Kaikki kolme naista ja kolme miestä.
Kysyessäni heiltä ovatko he suomalaisia, niin jokainen on vastannut olevansa SUOMEN RUOTSALAINEN. Jospa pakkoruotsitusleirit reippaasti myöntäisivätkin olevansa suomalaisia niin homma helpottuisi kummasti.
Jos et usko, kysy Idalta. Siltä Asplundin.
Idaa en tunne mutta suomenruotsalaisia tunnen useita. Joukossa on niitäkin jotka haluavat erottautua enemmän suomenkielisistä. Samoin kuin on suomenkielisiä, jotka haluavat erottautua ruotsinkielisistä. Tosin tavalliset suomenkieliset ja ruotsinkieliset ihmiset Suomessa eivät kuulu mihinkään "leireihin", vaan he elävät elämäänsä omine kiinnostuksenaiheineen eivätkä obsessoi Suomen kieliryhmien suhteista.
QuoteOnko tavoitteesi poistaa pakkoruotsi?
Onko tavoitteesi trollata, etkö ymmärrä lukemaasi vai etkö vaivaudu lukemaan muiden kirjoituksia ennen kuin alat mesoamaan? Olen joutunut toistamaan vastustavani pakkoruotsia noin joka kolmannessa viestissäni.
Tavoitteeni se ei ole siinä mielessä, että se olisi elämäntehtäväni. Mielelläni äänestäisin kielilain uudistamisesta kuitenkin, ja suunta olisi selvä. Pakko pois.
Quote from: jupeli on 31.01.2010, 15:35:10Jos on, niin nimitteleppä hörhöiksi sitten niitäkin ruotsinkielen perskärpäsiä, joiden tavoitteena on kaikki mahdollinen nimittely suomalaisista ja ns. nettifennoista.Sekä sekoittaa asialliset palstat törkyyn, että ne usein on lopetettava.
Onneksi täällä on asiallinen kuri, joka estää tehokkaasti loanheiton.
Kyse oli
pakkoruotsia vastustavista, jotka toimivat omaa tavoitettaan vastaan käyttäytymällä huonosti. Ilmeisesti tunnistit itsesi kuvauksesta, kun suutuit. Mutta puheena ei ollut vastapuoli, vaikka sielläkin voi olla huonoa käytöstä.
Quote from: jupeli on 31.01.2010, 15:35:10Luulisi 5% vähemmistön edes kunnioittavan valtaväestöä, mutta ei sitten sinne päinkään.
5% ei ole siis 50%.
Tässä näkemyksemme osoittavat perustavanlaatuisen arvomaailmojen eron. Minusta minkään ryhmän koolla ei ole merkitystä niiden ansaitseman kunnioituksen kannalta. Minun ihanneyhteiskunnassani vähemmistön ei tarvitse kumarrella enemmistöä.
Jos tuntee itsensä muita paremmaksi ja etuoikeuksien arvoiseksi vain siksi, että sattuu jossakin kuulumaan kielienemmistöön, kannattaa harkita vakavaa itsetutkiskelua.
RKP:n teesejä: (http://sfp.fi/start/kasnas/kasnas_suomeksi/)
Quote
6. RKP on monien kulttuurien puolue, joka arvostaa erilaisuutta - ei
sen vuoksi että se olisi helppoa vaan sen vuoksi että tahdomme niin.
7. RKP on koulutuspuolue, joka haluaa uudistaa kieltenopetusta ja
aikaistaa sitä mm. Kielikylpyjen avulla, niin että ensimmäinen
kontakti toiseen kotimaiseen kieleen tapahtuisi ennen kouluikää.
8. RKP on uussuomalaisten puolue, joka haluaa houkutella mukaan
maahanmuuttajia puoluetyöhön, myös johtaviin elimiin. Tavoitteemme on,
että joka neljäs maahanmuuttaja valitsee ruotsin kielen ensimmäiseksi
vieraaksi kielekseen.
9. Yrittäjäpuolue RKP työskentelee yrittäjyyden, monipuolisen
työllisyyden, uusien työpaikkojen ja pienyrittäjien puolesta. Haluamme
korostaa tarvetta hyödyntää maahanmuuttajien potentiaalia ja
osaamista. Yrittäjät rakentavat Suomea.
Quote from: EL SID on 31.01.2010, 15:11:58oletko mahdollisesti huomannut, että jotkut kokevat suomenruotsalaiset sortajina sen vuoksi mitä ovat nähneet, kuulleet ja ja myös kokeneet?
Ainoastaan tällaisten keskustelujen kautta olen huomannut, IRL en juuri lainkaan lukuunottamatta harvoja omakohtaisia tapauksia (=kohdeltu huonosti koska en ole ruotsinkielinen), joista en ole kuitenkaan kovasti traumatisoitunut. En minäkään kaikista ryhmistä tykkää.
Mutta selvää on, että kunnioituksen tulee olla molemminpuoleista. Jos se ei ole, asialle on hyvä tehdä jotain. Minusta oikea ratkaisu ei ole lietsoa kielivihaa kokonaisten ryhmien välille vaan hiillostaa väärin toimivia tahoja.
Kuvauksesta päätellet olet yrittänyt juurikin vaikuttaa itse vastuullisiin tahoihin. Olen sinun, ja suomenkielisenä itseni, puolesta kyllä pahoillani ettei kuulevaa korvaa löydy. Siellä Pohjanmaan suunnalla taitaa olla kieliryhmien suhteet tulehtuneemmat kuin täällä Saaristomerellä.
No joopa se joo? Pakkoruotsittajilla on keinonsa enkä sinänsä lähde juupas-eipäs provoon mukaan.
Turkulaine kommentoi moneen kohtaan, mutta vastaan vain yhteen.
"Kyse oli pakkoruotsia vastustavista, jotka toimivat omaa tavoitettaan vastaan käyttäytymällä huonosti. Ilmeisesti tunnistit itsesi kuvauksesta, kun suutuit. Mutta puheena ei ollut vastapuoli, vaikka sielläkin voi olla huonoa käytöstä. "
Miksi leimaat pakkoruotsin vastustajat hörhöiksi?
Perustele kuinka he ovat hörhöjä?
Aitko jatkaa henkilökohtaisuuksiin menemistä?
Todistatko sen , että suutuin?
Quote from: jupeli on 31.01.2010, 17:56:51
Miksi leimaat pakkoruotsin vastustajat hörhöiksi?
Perustele kuinka he ovat hörhöjä?
Aitko jatkaa henkilökohtaisuuksiin menemistä?
Todistatko sen , että suutuin?
Sä todistat meille koko ajan jotain ja se "jotain" ei ole positiivista.
Minun kaltaiselleni puoli-imbesillille on jo ainakin ajat sitten selvinnyt mitä Turkulainen ajaa takaa mutta kai se on muillekin rautalangasta väännettävä:
Turkulainen suomii mm. niitä öyhöttäjiä joilla on pakkomielle käsitellä vihaamaansa pakkoruotsia ja (mitä ilmeisimmin) vihaamaansa ruotsinkielistä kansanosaa yhdessä klimpissä.
Minä olen vapaaehtoisen ruotsin kannattajana aina valmis liittymään Turkulaisen kaveriksi tähän suomimiseen.
Quote from: jupeli on 31.01.2010, 15:35:10
Kyllä sinä nyt Turkulaine kummia kirjoittelet.
"Hörhötpä hyvinkin. Äänekäs kärkijoukko valitettavasti sabotoi pakkoruotsin purkamistavoitteita levittämällä hurrivihaansa. Heille suomeruotsalaiset eivät ole ruotsinkielisiä suomalaisia, vaan muukalaisia ja sortajia ja mitä kulloinkin."
Olen useita kertoja tavannut kielivähemmistömme edustajia ulkomailla. Kaikki kolme naista ja kolme miestä.
Kysyessäni heiltä ovatko he suomalaisia, niin jokainen on vastannut olevansa SUOMEN RUOTSALAINEN. Jospa pakkoruotsitusleirit reippaasti myöntäisivätkin olevansa suomalaisia niin homma helpottuisi kummasti.
Jos et usko, kysy Idalta. Siltä Asplundin.
Onko tavoitteesi poistaa pakkoruotsi?
Jos on, niin nimitteleppä hörhöiksi sitten niitäkin ruotsinkielen perskärpäsiä, joiden tavoitteena on kaikki mahdollinen nimittely suomalaisista ja ns. nettifennoista.Sekä sekoittaa asialliset palstat törkyyn, että ne usein on lopetettava.
Onneksi täällä on asiallinen kuri, joka estää tehokkaasti loanheiton.
Luulisi 5% vähemmistön edes kunnioittavan valtaväestöä, mutta ei sitten sinne päinkään.
5% ei ole siis 50%.
Tuossa on pari juttua jotka olet ymmärtänyt hieman väärin.
Ensinnäkin: on hyvä tietää, että ruotsin kielen sana "finne" tarkoittaa
yleensä suomenkielistä suomalaista. Sana "suomalainen" merkityksessä "Suomen kansan jäsen" (joka määritelmällisesti sisältää myös suomenruotsalaiset) kuuluu ruotsiksi yleensä "finländare".
Ruotsinkielisten keskuudessa on huomattavia eroja sen suhteen miten hyvin suomen kielen sanojen ja ilmaisujen
vivahteet tajutaan. Taustaltaan yksikieliset puhuvat yleensä varsin sujuvaa suomea (mitä nyt joskus partitiivi ja akkusatiivi tahtovat sekoittua), mutta suomen kielen tiettyjen vivahteiden suhteen heillä ei aina ole samaa kielitajua kuin meillä taustaltamme kaksikielisillä. Sanojen "finne" ja "finländare" kääntäminen suomeksi kuuluu juuri näihin vivahteisiin. Olen joitakin kertoja ollut tilanteessa, jossa olen joutunut hienovaraisesti täsmentämään yksikieliselle, että sana "finne" kääntyy lähes aina täsmällisimmin sanaksi "suomenkielinen" ja että ilmaisua "suomalainen" merkityksessä "suomenkielinen" viljellään enimmäkseen suomenkielisen yksikielisyysväen radikaalisiivessä, kun he haluavat määrittää suomalaisen kansakunnan uudelleen siten että sen ruotsinkielinen osa ei vahingossakaan kuuluisi siihen.
Mainitsemissasi keskusteluissa on ollut kyse juuri siitä että he ovat mielessään kääntäneet sanan "suomalainen" sanaksi "finne" eikä "finländare". Kun tämän tajuaa, ei ole mitenkään yllättävää että he ovat täsmentäneet olevansa suomenruotsalaisia. Hehän ovat luulleet sinun haluavan tietää, ovatko he
suomenkielisiä.
Lisäksi: jos keskustelut on, kuten on syytä olettaa, käyty tilanteessa, jossa olet jo valmiiksi tiennyt kyseisten henkilöiden olevan suomalaisia (ja
he ovat tietysti tienneet että
sinä tiedät), ei heillä oikeastaan ole ollut muuta järjellistä tulkintamahdollisuutta kuin se, että haluat tietää ovatko he
suomenkielisiä vai ei, sillä se että he ovat suomalaisia (= finländare) on niin itsestään selvää etteivät he odota sinun asettavan sitä kyseenalaiseksi.
Muuten: "suomenruotsalainen" on yhdyssana. Kirjoitit sen erikseen, ilmeisesti korostaaksesi sitä että ruotsinkielinen väestö ei mielestäsi kuulu Suomen kansaan. Erikseen kirjoittaminen on kuitenkin kielivirhe.
Ida Asplundista vielä. Pliiz... Et kai tosissasi kuvittele häntä jollain tavalla edustavaksi tai tyypilliseksi esimerkiksi suomenruotsalaisesta? Toinen hänen vanhemmistaan on Maalahdesta ja toinen
Ruotsista. Siitä päätellen, että hän ei edes puhu suomenruotsia vaan täysin yksiselitteistä riikinruotsia, hän on kasvanut enimmäkseen Ruotsissa, missä hän ymmärtääkseni nykyisinkin asuu ja opiskelee oikeustiedettä (ellei ole jo valmistunut). Siitä miten paljon hän mahdollisesti osaa suomea en ole täysin varma, mutta päätellen siitä että hän on mitä ilmeisimmin käynyt koulunsa joko kokonaan tai enimmäkseen Ruotsissa (koska ääntää riikinruotsalaisttain), hän hyvin todennäköisesti osaa suomea vain hyvin vähän. Suomenkielistä kulttuuria hän ei ilmeisesti tunne juuri ollenkaan, vaan luulee sen jollain radikaalilla tavalla eroavan ruotsalaisesta (tosiassahan merkittävin kulttuuriraja Suomessa erottaa Itä- ja Länsi-Suomen toisistaan eikä niinkään kieliryhmiä). Ida A. tuntee ruotsinkielisen Pohjanmaan oloja varsin hyvin, mutta esim Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön mentaliteetin hän mitä ilmeisimmin kokee itselleen aika vieraaksi.
Kun Ida A. tuli mielipiteineen julkisuuteen viitisen vuotta sitten, hän sai
hyvin tylyn vastaanoton suomenruotsalaisessa mediassa ja eräs RKP:n johtavista poliitikoista julisti hänet suomenruotsalaisuuden pahimmaksi viholliseksi.
Miksi? Elementary, my dear Watson.
Lähtökohta: Riikinruotsia puhuva, Suomen oloja (paitsi ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Ahvenanmaan) ja suomalaista kulttuuria huonosti tunteva henkilö esiintyy jonkinlaisena "suomenruotsalaisuuden esitaistelijana" ja provosoi laskelmoidun jyrkillä väitteillä (jotka kaiken lisäksi sisälsivät perustavaa laatua olevia asiavirheitä) sekä suomenkielistä enemmistöä että suomenruotsalaisten maltillista mainstreamia (jota Idan kaltaiset ihmiset rutiininomaisesti syyttävät myöntyväisyyspolitiikasta ja suomenkielisten edessä nöyristelystä).
Tuollainen esiintyminen johtaa pariin kysymykseen:
a) Mitä Ida A. oikein luuli saavuttavansa (paitsi julkisuutta itselleen)?
b) Ketä tuollainen,
näennäisesti suomenruotsalaisuutta "puolustava" esiintyminen
itse asiassa palveli?
Vastaus: ei ainakaan suomenruotsalaisia eikä ruotsin kielen asiaa Suomessa.
Oli jo silloin täysin selvää, että Ida oli tosiasiassa tehnyt itsestään elävän aseen suomenkielisen yksikielisyysväen radikaalisiiven palvelukseen, ihan riippumatta siitä mitä hän itse oli tarkoittavinaan.
Tuosta näkökulmasta katsottuna ei ole mitenkään yllättävää että häntä kutsuttiin "suomenruotsalaisuuden pahimmaksi viholliseksi". Oleellistahan on aina sen tajuaminen, mitä omasta toiminnasta
käytännössä seuraa, ei se, mitä
toivoisi siitä seuraavan.
Lyhyesti: Ida A:lla on tietenkin
yksityishenkilönä oikeus mielipiteisiinsä, mutta se, että olettaa hänet jonkinlaiseksi suomenruotsalaisuuden tyypilliseksi edustajaksi on aivan yhtä järjetöntä kuin kuvitella että esim. Akuliina Saarikosken mielipiteillä on Suomen kansan vankan enemmistön tuki.
Noista Suomi24:n (jne) kielipoliittisista nettihörhöistä:
On syytä tajuta että ne ruotsinkielisinä esiintyvät nettihörhöt, jotka käyttävät suomenkielisistä
väestöryhmänä (ei siis vain joistain marginaalisista ääriaineksista) suurin piirtein samanlaista kieltä kuin
varsin moni tämänkin ketjun "yksikielisyystaistelijoista" pitää tapanaan käyttää ruotsinkielisestä väestöryhmästä, koostuvat kolmesta eri ryhmästä.
a) Osa on
oikeasti ruotsinkielisiä. So what, joku voi sanoa, idiootteja löytyy joka kansasta ja kieliryhmästä. Ongelma on kuitenkin se, että aina löytyy, kuten olemme huomanneet, tyyppejä, jotka yksikielisyyden asiaa edistääkseen ovat valmiita esittämään nämä yksittäiset mätäpaiseet jonkinlaisina "tyypillisinä suomenruotsalaisina".
Itse suosittelisin tällaisille tapauksille menolippua jollekin hyvin kaukaiselle saarelle, mahdollisimman kauas Suomesta. Suomenkieliselle väestölle näistä hörhöistä ei ole mitään haittaa, mutta ruotsin kielen asialle Suomessa nämä ihmiset ovat pahinta mitä voi ajatella. Se että he ovat ilmeisesti liian tyhmiä käsittääkseen itse asiassa palvelevansa suomenkielisen yksikielisyysväen äärisiipeä ei ole mikään puolustus.
Tällaiset yksilöt ovat ainoita suomenruotsalaisia, joiden muutto Suomesta jonnekin muualle olisi muille suomenruotsalaisille pelkkää plussaa.
b) Osa on todellisuudessa suomenkielisiä provoja, jotka esiintyvät "pikkufreudenthaleina" tehdäkseen ruotsinkieliset mahdollisimman epäsuosituiksi kielienemmistön silmissä.
c) Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka tosin asuvat Suomessa, mutta joiden todellinen äidinkieli ei ole ruotsi (vaikka he suomenruotsalaisina esiintyvätkin) eikä myöskään suomi, vaan... sanottakoon sen verran, että se
ei ole esim. somali, turkki tai arabia.
Tunnen asiaa sen verran että olen itse osallistunut erääseen nettioperaatioon, jossa eräs tällainen tapaus paljastettiin.
Nämä ihmiset ovat, eivät mitenkään tahattomasti vaan täysin tarkoituksella ja enemmän tai vähemmän organisoidusti, erään naapurivaltion asialla jonka virallisena kielenä
ei ole mikään skandinaavinen kieli.
Avainsanoja: False flag. Nettiprikaatit. Hajota ja hallitse.
Taustalla erään tietyn maan eräiden nuorisojärjestöjen yhteistyö kyseisen maan tiedustelupalvelun kanssa. Vielä toistaiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan (toisin kuin esim. Viroon) kohdistuva toiminta on suhteellisen vaatimatonta, koska sitä tehdään varsin pitkälti amatöörivoimin, mutta oleellistahan on, että valmiudet syntyvät vain harjoittelemalla.
Agenda: suomalaisen yhteiskunnan desorganisoiminen, tässä tapauksessa lietsomalla epäsopua kieliryhmien välille.
Yksikielisyysväen äärisiipi (nämä suomenruotsalaisten nimittelijät) ovat itse asiassa samassa rintamassa "nashistien" ja vastaavien kanssa. Kun tämän tajuaa, heidän esittämänsä vaatimukset venäjän kielen aseman vahvistamiseksi Suomessa ruotsin kustannuksella on paljon helpompi ymmärtää.
Ehkä surullisinta tuossa kuviossa on se, että he (siis ne, jotka eivät
tietoisesti palvele kyseistä ulkovaltaa) ovat yleensä olevinaan hyvinkin isänmaallisia, vaikka eivät edes ole ymmärtäneet käsitteiden "Suomen kansa" ja "suomalainen kansakunta" todellista merkitystä.
Epäsovun lietsominen Suomen molempien kieliryhmien välillä on objektiivisesti ottaen maanpetoksellista toimintaa täysin riippumatta tällaista toimintaa harjoittavan yksilön äidinkielestä.
Kaikkein pateettisimpia maanpettureita ovat ne (kuten nämä suomenruotsalaisten nimittelijät) jotka eivät itse tajua sitä olevansa.
Miksi ruotsinkielisten suomalaisten pitää erikseen luokitella itsensä suomeruotsalaisksi, vaikka maassamme on lain mukaan kaksi virallista kieltä? Se siis tarkoittaa sitä, että suomalainen on joko suomen- tai ruotsinkielinen. Suomalainen yhtä kaikki.
Koska ruotsia Suomessa murtaen puhuvat haluavat erikeen korostaa olevansa ruotsalaisia Suomessa, ei tarvitse ihmetellä heihin kohdistuvaa epäluuloa. Ja koska suomenruotsalaisuuden historia käsittää valtavasti suomenkielisten sortoa ja alistamista, ei senkään vuoksi tarvitse ihmetellä miksi suomeruotsalaisista ja heidän lahjonnalla ylläpitämästään pakkoruotsista ei oikein digata.
Quote from: Rankkibus on 31.01.2010, 20:44:15
Miksi ruotsinkielisten suomalaisten pitää erikseen luokitella itsensä suomeruotsalaisksi, vaikka maassamme on lain mukaan kaksi virallista kieltä? Se siis tarkoittaa sitä, että suomalainen on joko suomen- tai ruotsinkielinen. Suomalainen yhtä kaikki.
"Suomenruotsalainen" on terminä vain noin sata vuotta vanha ja sen syntyhistoria liittyy 1900-luvun alun kielipoliittiseen tilanteeseen. On syytä tajuta että se on
pelkkä sana, jonka perusteella ei voi päätellä sitä eikä tätä siitä, millä tavalla ruotsinkielinen väestönosa Suomessa
todellisuudessa kokee oman identiteettinsä.
Terminä "suomenruotsalainen" ei välttämättä ole paras mahdollinen, sillä jotkut suomenkieliset luulevat sen tarkoittavan sitä, että ruotsinkieliset muka pitävät itseään
Ruotsin kansan jäseninä.
Käytännössä termi "suomenruotsalainen" on lyhyempi tapa sanoa "virallisesti ruotsinkieliseksi luokiteltu Suomen kansalainen". Kyseessä on siis
kielellinen ruotsalaisuus eikä esim. lojaliteetti Ruotsin valtiota kohtaan, kuten jotkut ilmeisesti kuvittelevat.
Jos itse kuuluu kyseiseen väestöryhmään, nämä jutut ovat itsestäänselvyyksiä. Mutta ilmeisesti eivät sitten kaikille.
"
Suomalainen on joko suomen- tai ruotsinkielinen."
Aivan. Olenko joskus ehkä väittänyt jotain muuta?
QuoteEnsinnäkin: on hyvä tietää, että ruotsin kielen sana "finne" tarkoittaa yleensä suomenkielistä suomalaista. Sana "suomalainen" merkityksessä "Suomen kansan jäsen" (joka määritelmällisesti sisältää myös suomenruotsalaiset) kuuluu ruotsiksi yleensä "finländare".
Käsittääkseni tuo erottelu termien
finne ja
finländare välillä on suunnilleen sata vuotta vanha suomenruotsalainen-termin tapaan ja siis svekomanian perintöä. Ruotsin-ajan lähteissä käytetään nimeä
finnar ja adjektiivia
finsk kaikista suomalaisista.
Eikö olisi siis ruotsinkielisille korkea aika lopettaa tuollainen erottelu ja alkaa käyttämään itsestään
finne-nimeä?
QuoteEpäsovun lietsominen Suomen molempien kieliryhmien välillä on objektiivisesti ottaen maanpetoksellista toimintaa täysin riippumatta tällaista toimintaa harjoittavan yksilön äidinkielestä.
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/spraklag.pdf
QuoteKaikkein pateettisimpia maanpettureita ovat ne (kuten nämä suomenruotsalaisten nimittelijät) jotka eivät itse tajua sitä olevansa.
http://areena.yle.fi/ohjelma/2b7c59c3988f23b022a3eeb8eaf42f78
"Terminä "suomenruotsalainen" ei välttämättä ole paras mahdollinen, sillä jotkut suomenkieliset luulevat sen tarkoittavan sitä, että ruotsinkieliset muka pitävät itseään Ruotsin kansan jäseninä."
Niin luulevat jotkut ruotsinkieliset suomalaiset itsekin.
Quote
Käsittääkseni tuo erottelu termien finne ja finländare välillä on suunnilleen sata vuotta vanha suomenruotsalainen-termin tapaan ja siis svekomanian perintöä. Ruotsin-ajan lähteissä käytetään nimeä finnar ja adjektiivia finsk kaikista suomalaisista.
Eikö olisi siis ruotsinkielisille korkea aika lopettaa tuollainen erottelu ja alkaa käyttämään itsestään finne-nimeä?
Ennen oli tapana käyttää alueelisia nimityksiä monesta eri kansasta koska kansallisuusaatetta ei ollut vielä olemassa. Ja miksi ruotsinkielisten pitäisi väittää olevansa suomalaisia kun monet heistä ovat kuitenkin ruotsalaisia (edeltäjät tulleet aikoinaan ruotsista)?
Quote
Koska ruotsia Suomessa murtaen puhuvat haluavat erikeen korostaa olevansa ruotsalaisia Suomessa, ei tarvitse ihmetellä heihin kohdistuvaa epäluuloa. Ja koska suomenruotsalaisuuden historia käsittää valtavasti suomenkielisten sortoa ja alistamista, ei senkään vuoksi tarvitse ihmetellä miksi suomeruotsalaisista ja heidän lahjonnalla ylläpitämästään pakkoruotsista ei oikein digata.
Tämä "alistaminen" oli vain oikeutettu kosto Sigtunan polttamisesta. Ja pidät siis nykyisiä suomenruotsalaisia vastuussa tästä alistamisesta?
Quote
Miksi ruotsinkielisten suomalaisten pitää erikseen luokitella itsensä suomeruotsalaisksi, vaikka maassamme on lain mukaan kaksi virallista kieltä? Se siis tarkoittaa sitä, että suomalainen on joko suomen- tai ruotsinkielinen. Suomalainen yhtä kaikki.
Höpöhöpö. Ei suomalaiseksi vain tulla. Kansalaisuus ei vielä tee henkilöstä suomalaista.
Quote from: Turkulaine on 31.01.2010, 17:50:47
Quote from: EL SID on 31.01.2010, 15:11:58oletko mahdollisesti huomannut, että jotkut kokevat suomenruotsalaiset sortajina sen vuoksi mitä ovat nähneet, kuulleet ja ja myös kokeneet?
Ainoastaan tällaisten keskustelujen kautta olen huomannut, IRL en juuri lainkaan lukuunottamatta harvoja omakohtaisia tapauksia (=kohdeltu huonosti koska en ole ruotsinkielinen), joista en ole kuitenkaan kovasti traumatisoitunut. En minäkään kaikista ryhmistä tykkää.
Mutta selvää on, että kunnioituksen tulee olla molemminpuoleista. Jos se ei ole, asialle on hyvä tehdä jotain. Minusta oikea ratkaisu ei ole lietsoa kielivihaa kokonaisten ryhmien välille vaan hiillostaa väärin toimivia tahoja.
Kuvauksesta päätellet olet yrittänyt juurikin vaikuttaa itse vastuullisiin tahoihin. Olen sinun, ja suomenkielisenä itseni, puolesta kyllä pahoillani ettei kuulevaa korvaa löydy. Siellä Pohjanmaan suunnalla taitaa olla kieliryhmien suhteet tulehtuneemmat kuin täällä Saaristomerellä.
Kun valitin eräästä asiasta vähemmistövaltuutetulle, niin vastaus oli paljon puhuva. Ohessa pätkä vastauksesta:
QuoteKiitos yhteydenotostanne vähemmistövaltuutetun toimistoon.
Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslaissa (21/2004)
säädetyn etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, ehkäistä etnistä syrjintää,
edistää hyviä etnisiä suhteita ja turvata etnisten vähemmistöjen sekä
ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksien toteutumista Suomessa.
Vähemmistövaltuutetun toimivalta ei siten ulotu kieli- ja
kulttuurivähemmistöjen mahdollisesti kokemaan syrjintään.
eli jos et ole mamu, niin voit suksia veehen...
en tiedä mitään Turun saariston tilanteesta, mutta työn vuoksi olen nähnyt tilanteen kirkkonummella ja länsiuudellamaalla. Olisi vaikea uskoa, että sikäläinen ruotsinkielisen päiväkodin hoitaja vertaisi suomenkieltä kiroiluun, kuten Vaasassa on käynyt.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904069367930_uu.shtml
Olen käsittänyt asian siten, että tampereen etelä-puolella toimitaan monen median, mm YLEn "kotikentällä" eli valvovan silmän alla. Kaikki ylilyönnit päätyvät helposti julkisuuteen.
Täällä susirajan toisella puolella ollaan eräänlaisessa media-pimennossa, eli täällä on helppo tehdä lehmänkappoja ja toimia RKPläisen röyhkeästi ilman, että tempaukset tulevat suuren yleisön tietoon.
Onneksi on internet ja sen myötä vapaa tiedonvälitys: vielä 2000-luvun alussa kiersivät ruotsittaja-aktivistit, eli tämä ns. Freudenthall-porukka Vaasalaisia kauppoja laskemassa onko ALE-ilmoituksia ruotsiksi (REA) vähemmän kuin suomeksi. Jos oli, niin myöhemmin saattoi paikallinen HSS-median, eli Vasabladetin, edustaja soittaa yrittäjälle ja tentata tämän käsityksiä ruotsinkielisestä väestöstä.
Nyt se ei enää onnistu: vastaavat haastattelut käännetään aika äkkiä suomeksi ja levitetään pitkin internettiä, ja öykkäröinti saa laajaa huomiota.
Ilman internettiä tuskin olisi Vaasan päivähoitotapauskaan päätynyt ruuhka-suomen medioihin. sehän oli alkuun vain uutinen paikallisessa hesarissa, eli Pohjalaisessa, kunnes joku/jotkut (mm.öhöm) linkitti sen iltalehden keskustelufoorumille, parin tunnin kuluttua IL:n nettilehdessä oli juttu, joka lainasi uutista ja siitä se päättyi paperilehteen.
Olen käsittänyt asian niin, että RKP on tottunut olemaan lähes joka paikassa vähemmistön asialla. Se on tottunut siilipuolustukseen ja öykkäröintiin, ja asennevamma säilyy alueilla, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Ei, ikäänkuin, osata asennoitua ajatukseen, että nyt me olemme enemmistöä ja meidän pitäisi kohdella suomenkielistä vähemmistöä kuten me toivoisimme suomenkielisten kohtelevan meitä.
RKP tapa tehdä lehmänkauppoja ja ajaa mistään piittaamatta kielivähemmistön asiaa on johtanut tilanteeseen jossa suomenkielisiä uhrataan ruotsinkielisten edun vuoksi: kun aikoinaan päätettiin maakuntarajoista, niin todettiin, ettei ruotsinkielinen alue ynnä Vaasa ole tarpeeksi elinvoimainen toimimaan yksin. Niinpä Etelä-pohjanmaasta lohkaistiin ummikkosuomalaisia kuntia osaksi enemmistöltään ruotsinkielistä pohjanmaata, vastoin asukkaiden tahtoa. Tämä sattui 1990-luvulla, mutta sama tyyli jatkuu edelleen: Nykyisessä alueuudistuksessa Kokkola siirrettiin yhteen Vaasan kanssa vaikka suomenkielinen enemmistö olisi halunnut samaan jengiin Oulun kanssa. Oululla oli valmius palvella myös ruotsinkielisiä asukkaita.
Kaikki nämä lehmänkaupat ovat jääneet "unohduksiin" alueellisen median ulkopuolella.
RKP ja RKP:n freudenthalilaiset eivät kuitenkaan tee näitä päätöksiä yksin, vaan heitä myötäilevän suomenkielisen poliittisen eliitin tuella. Siksi eräässä puheenvuorossa käyttämäni sanat
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg288073.html#msg288073
Quotekielipettureita
ja
Quotemuita ruskeakielisiä
eivät ole mielestäni liioittelua.
Quote from: Aldaron on 31.01.2010, 18:54:32
c) Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka tosin asuvat Suomessa, mutta joiden todellinen äidinkieli ei ole ruotsi (vaikka he suomenruotsalaisina esiintyvätkin) eikä myöskään suomi, vaan... sanottakoon sen verran, että se ei ole esim. somali, turkki tai arabia.
Tunnen asiaa sen verran että olen itse osallistunut erääseen nettioperaatioon, jossa eräs tällainen tapaus paljastettiin.
Nämä ihmiset ovat, eivät mitenkään tahattomasti vaan täysin tarkoituksella ja enemmän tai vähemmän organisoidusti, erään naapurivaltion asialla jonka virallisena kielenä ei ole mikään skandinaavinen kieli.
Avainsanoja: False flag. Nettiprikaatit. Hajota ja hallitse.
Taustalla erään tietyn maan eräiden nuorisojärjestöjen yhteistyö kyseisen maan tiedustelupalvelun kanssa. Vielä toistaiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan (toisin kuin esim. Viroon) kohdistuva toiminta on suhteellisen vaatimatonta, koska sitä tehdään varsin pitkälti amatöörivoimin, mutta oleellistahan on, että valmiudet syntyvät vain harjoittelemalla.
Agenda: suomalaisen yhteiskunnan desorganisoiminen, tässä tapauksessa lietsomalla epäsopua kieliryhmien välille.
Yksikielisyysväen äärisiipi (nämä suomenruotsalaisten nimittelijät) ovat itse asiassa samassa rintamassa "nashistien" ja vastaavien kanssa. Kun tämän tajuaa, heidän esittämänsä vaatimukset venäjän kielen aseman vahvistamiseksi Suomessa ruotsin kustannuksella on paljon helpompi ymmärtää.
Ehkä surullisinta tuossa kuviossa on se, että he (siis ne, jotka eivät tietoisesti palvele kyseistä ulkovaltaa) ovat yleensä olevinaan hyvinkin isänmaallisia, vaikka eivät edes ole ymmärtäneet käsitteiden "Suomen kansa" ja "suomalainen kansakunta" todellista merkitystä.
Epäsovun lietsominen Suomen molempien kieliryhmien välillä on objektiivisesti ottaen maanpetoksellista toimintaa täysin riippumatta tällaista toimintaa harjoittavan yksilön äidinkielestä.
Kaikkein pateettisimpia maanpettureita ovat ne (kuten nämä suomenruotsalaisten nimittelijät) jotka eivät itse tajua sitä olevansa.
Höpölöpö: Tuo idea oli esillä eräässä suljetussa, ruotsinkielisessä keskustelupalstalla jo vajaa vuosi sitten. Olen jopa varoitellut asiasta täkäläisiä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg171600.html#msg171600
QuoteEiköhän venäjä tule jatkossa tarvitsemaan jokaisen kansalaisensa. Maan väkiluku on syöksykierteessä.
En tiedä mistä sait tuon idean, että ruotsinkieliset olisivat tasapaino venäläisille, mutta kävin jokin aika sitten ruotsinkielisellä keskustelupalstalla ja siellä toiset neuvoivat jotakuta väittämään kaikkia ruotsinkielen vastustajia kommunisteiksi ja että pakkoruotsin vastustajien ainoa tarkoitus on vain iskeä kiilaa suomen ja ruotsinkielisen väestön välille, ja palvella siten venäjän etuja. Näin siis nämä nettikeskustelijat neuvoivat toisiaan. Oletko törmännyt tälläisiin väitöksiin joissakin keskusteluissa?
ja vetoankin nyt ylläpitoon: te olette kieltäneet täällä mm. "siionin viisaiden"-tyyliset salaliitoteoriat.
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg195070.html#msg195070
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg195624.html#msg195624
Väite venäjän tiedustelupalvelun osallistumisesta suomalaiseen pakkoruotsikeskusteluun on aivan samanlaista huuhaata, ja tasapuolisuuden nimissä toivon aiheen käsittelyn kieltämistä.
Quote from: Ohni on 01.02.2010, 09:22:26
Tämä "alistaminen" oli vain oikeutettu kosto Sigtunan polttamisesta. Ja pidät siis nykyisiä suomenruotsalaisia vastuussa tästä alistamisesta?
Sigtunaa tuskin polttivat suomalaiset, suomen rannikkohan oli ollut viikinkien ajoista lähtien asumaton, eikä sitä, välttämättä, edes tuhottu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigtunan_tuho
Kun ruotsi valtasi suomen 1200-luvulla ja ruotsinkielinen asutus sai alkunsa, niin eiköhän hyökkäyksen motiiviksi riitä ne vanhat syyt, eli Birget-jaardin ahneus ja vallanhimo, ruotsinkielisellä asutuksella taattiin uskollinen väestönosa.
Se on totta, että nykyiset ruotsinkieliset ovat tapahtumiin yhtä syyllisiä kuin valkoisten jälkeläiset venäläisväestön puhdistuksiin vuonna 1918.
Quote from: EL SID on 01.02.2010, 11:03:18
Väite venäjän tiedustelupalvelun osallistumisesta suomalaiseen pakkoruotsikeskusteluun
Kiinnitäpä huomiota siihen mitä täsmälleen kirjoitin. En missään vaiheessa väittänyt Venäjän tiedustelupalvelun
organisaationa osallistuvan kielipoliittiseen keskusteluun (joka on muuten paljon laajempi kuin ns. pakkoruotsikysymys, joka koskee vain kysymystä siitä tulisiko ruotsin olla kouluissa pakollinen oppiaine vai ei). Tunnetko käsitteen "nettiprikaatit"? Kyseessä on enemmän tai vähemmän vapaamuotoinen verkosto venäläisen nationalismin hengessä toimivia nettiaktivisteja, joiden taustalla, organisoivana keskuksena, toimii ryhmä jyrkän kansallismielisiä puolivirallisia nuorisojärjestöjä ("Nashi" jne). Kyseiset järjestöt ovat
puolivirallisia ja toimivat tietyssä yhteistyössä tiedustelupalvelun kanssa, kuten Venäjällä aika moni muukin intanssi. "Maan tapa"...
Nettiprikaatit osoittivat voimansa Viron pronssisoturikiistassa kolme vuotta sitten. Ne ovat aktiivisia erilaisilla keskustelupalstoilla ja mm. Wikipediassa, etenkin sen venäjänkielisessä versiossa, jossa ne ovat yrittäneet saada vaikutusvaltaa mutta tulleet suhteellisen tehokkaasti torjutuiksi. Osaan venäjää ja tunnen venäjänkielistä wikipediaa ja sen sisällä käytyä keskustelua (ja valtataistelua) varsin hyvin, joten tiedän mistä puhun.
Nettiprikaatien toiminta kohdistuu myös Suomea vastaan. Ne ovat pyrkineet syöttämään mm. venäjänkieliseen wikipediaan ja venäjänkieliseen nettikeskusteluun yleensäkin väitteitä mm. suomalaisten suorittamista kansanmurhista Itä-Karjalassa (1941-1944), Käkisalmen läänin alueella ja Inkerissä 1600-luvulla, Suomessa vuonna 1918 (on totta että valkoiset tappoivat jonkin verran venäläisiä siviilejä ja antautuneita sotilaita, mutta nuo aktivistit lisäävät lukuihin vielä muutaman nollan) jne. Kuvioon kuuluu myös väitteet Suomen syyllisyydestä Talvisotaan ja yleisesti ottaen suomalaisten pahantahtoisuudesta ja kavaluudesta venäläisiä ja itäkarjalaisia kohtaan kautta historian. Eräskin noista aktivisteista on esiintynyt muka itäkarjalaisena, mutta ei ole pyydettäessä kyennyt tuottamaan yhtään karjalankielistä lausetta, vain pari (kaiken lisäksi väärin taivutettua) sanaa, jotka on selvästi katsottu jostain sanakirjasta ilman että edes kieliopin alkeet olisivat hallussa.
Nyt siihen tapaukseen johon viittasin. Kyseessä on (kuten sanonta kuuluu) "entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin oleva henkilö", joka asuu Suomessa ja osaa sekä suomea (melko hyvin, mutta ei virheettömästi) että ruotsia (tekee paljon kielivirheitä). Hän on osallistunut nettikeskusteluun (ja Wikipedian toimittamiseen) enimmäkseen englanniksi ja suomeksi, sillä hänen jokseenkin epätäydellinen ruotsinsa vaikeuttaa huomattavasti hänen nettipersoonansa uskottavuutta (hänhän esiintyy suomenruotsalaisena).
Kyseinen tapaus esiintyy nettikeskusteluissa kuin itsensä Freudenthalin inkarnaatio rotujuttuineen kaikkineen. Hän tietää täsmälleen mistä naruista tulee vetää provosoidakseen suomenkielisiä. On täysin selvä mikä hänen agendansa todellisuudessa on (hän on muuten vieraillut myös Hommaforumilla). Hänen paljastamiseensa osallistui useita henkilöitä ja hän on seurannassa. En viitsi jatkaa aiheesta tämän pitempään, mutta jos vielä ihmettelet, voin laittaa lisää yksityiskohtia privana. Tässä ketjussa, kuten totesin, en mielelläni mainitse tämän enempää yksityiskohtia.
Eiköhän tuo riitä toistaiseksi tästä aiheesta. Tähän ketjuunhan se liittyy vain epäsuorasti, kun pohditaan sitä, ketä kieliriidan lietsominen Suomessa
varsinaisesti hyödyttää.
Mutta nyt, kuten totesin, olen kirjoittanut aiheesta jo ihan riittävästi.
QuoteRkp työskentelee vahvan ruotsalaisuuden, toimivan kaksikielisyyden ja elävän pohjoismaalaisuuden hyväksi.
http://www.fsd.uta.fi/vaalimaatti/vaalit2004/ohjelma?tunniste=sfpohjelma1997
Miksi RKP puhuu "vahvasta ruotsalaisuudesta"? Se ei voi tarkoittaa pelkkää ruotsin kieltäkään, sillä kai se voitaisiin sanoa suoraan.
Kukaan kunnon suomalainen ei kannata "vahvaa ruotsalaisuutta" sen enempää kuin vahvaa venäläisyyttä tai vahvaa espanjalaisuuttakaan. Jos on suomalainen on suomalainen, piste, ei tarvita erillisiä identiteettejä.
On epäisänmaallista kannattaa RKP:n kaltaista maanpetoksellista puoluetta. RKP on separatistinen liike. Se pyrkii pitämään yllä ruotsinkielisten erillisidentiteettiä. Itsenäisyyden alkuaikoina sen riveissä jopa vaadittiin itsehallintoa ruotsinkielisille alueille. Nykyäänkin ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa tehdään kaikki mahdollinen, jottei suomi pääsisi enemmistön kieleksi.
Mikseivät ruotsinkieliset voi yksinkertaisesti luopua kaikista ruotsille suoduista etuoikeuksista ja puhua suomea, kasvattaa lapsensa suomenkielisiksi? Sitten he eivät erottuisi kansan enemmistöstä. Lähes jokainen heistä osaa hyvää suomea.
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi RKP puhuu "vahvasta ruotsalaisuudesta"? Se ei voi tarkoittaa pelkkää ruotsin kieltäkään, sillä kai se voitaisiin sanoa suoraan.
RKP ei ole yhtä kuin suomenruotsalaisuus, eikä RKP edusta suomeruotsalaisten mielipidettä sen enempää kuin valtapuolueetkaan kansan mielipidettä.
Lisäksi Aldaron yritti tuossa juuri selittää, että kyse on vain sanoista. Substanssi on haettava syvemmältä kuin nimitykset.
Hauskaa että todistelet jotain suomenruotsalaisuudesta
tamperelaisen ruotsinkielisen naiskuoron sivuilta* löytämästäsi poliittisen puolueen ohjelman käännöksestä vuodelta 1997. Heikot on eväät.
QuoteKukaan kunnon suomalainen ei kannata "vahvaa ruotsalaisuutta" sen enempää kuin vahvaa venäläisyyttä tai vahvaa espanjalaisuuttakaan. Jos on suomalainen on suomalainen, piste, ei tarvita erillisiä identiteettejä.
Erillisistä identiteeteistä vastaa se ryhmä joka identiteettiä edustaa. Muiden identiteeteistä on aivan turha ruveta vääntämään. Oma suomenkielinen identiteettini voi hyvin ja paksusti vaikka muilla olisikin suomenruotsalainen identiteetti.
QuoteOn epäisänmaallista kannattaa RKP:n kaltaista maanpetoksellista puoluetta. RKP on separatistinen liike. Se pyrkii pitämään yllä ruotsinkielisten erillisidentiteettiä. Itsenäisyyden alkuaikoina sen riveissä jopa vaadittiin itsehallintoa ruotsinkielisille alueille. Nykyäänkin ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa tehdään kaikki mahdollinen, jottei suomi pääsisi enemmistön kieleksi.
Joo joo, ja itsenäisyyden alkuaikoina euro oli markka ja suomalaiset lahtasivat toisiaan identiteettierojen vuoksi, joihin ei kielieroa tarvittu lainkaan. Yritetään nyt päästä yli satojen vuosien takaisten ihmisten silloisista riidoista.
QuoteMikseivät ruotsinkieliset voi yksinkertaisesti luopua kaikista ruotsille suoduista etuoikeuksista ja puhua suomea, kasvattaa lapsensa suomenkielisiksi? Sitten he eivät erottuisi kansan enemmistöstä. Lähes jokainen heistä osaa hyvää suomea.
Kun ei halua. Miksei me luovuta omasta identiteetistämme? Olisihan kätevää jos rupeaisimme kaikki puhumaan englantia. Useimmat jo osaavatkin. Tai vaikka ruotsia, äkkiäkös se opitaan kun lisätään pakko-opetusta. Olet olevinasi kansallismielinen etkä ymmärrä että omaleimaisuuden säilyttäminen on tärkeää muillekin. Se vaan on eikä sitä tarvitse perustella edes itselleen saati ulkopuolisille.
QuoteMiksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Samasta syystä kuin meidän edeltäjämme halusivat pitää yllä identiteettiämme. Venäjällä ihmeteltiin aivan samaa asiaa kuin sinä nyt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sortovuodet
*korj. Jostain syystä fsd.uta.fi ohjasi minut tuollaiselle sivulle, vaikka kyseessä onkin yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. :o
jaha, vika oli jossain päässä ;D http://www.fsd.fi
QuoteRKP ei ole yhtä kuin suomenruotsalaisuus
Tutkimusten mukaan kuitenkin yli 70 prosenttia ruotsinkielisistä äänestää RKP:tä.
QuoteMiksei me luovuta omasta identiteetistämme? Olisihan kätevää jos rupeaisimme kaikki puhumaan englantia.
Koska me elämme suomalaisten kansallisvaltiossa, jonka alkuperäinen ja ainoa oma kieli on suomen kieli.
QuoteOlet olevinasi kansallismielinen etkä ymmärrä että omaleimaisuuden säilyttäminen on tärkeää muillekin.
Kyllä minä sen ymmärrän: suomalaisuus Suomessa, englantilaisuus Englannissa, tanskalaisuus Tanskassa. Ruotsin kieli ei ole lähtöisin Suomesta; se on vieras ja epäkansallinen kieli. On kansallismielistä politiikkaa pyrkiä tilaan, jossa koko kansa puhuu vain yhtä, kansan alkuperäistä, kieltä. Ja juuri siihen meidän tulee pyrkiä.
QuoteSamasta syystä kuin meidän edeltäjämme halusivat pitää yllä identiteettiämme. Venäjällä ihmeteltiin aivan samaa asiaa kuin sinä nyt.
Venäjä ei ollut kansallisvaltio, vaan epäluonnollinen rakennelma, jota pidettiin pystyssä hirmuvallalla. Samanlainen oli sen seuraajavaltio. Suomi taas on kansallisvaltio ja Suomen oma kieli on suomi.
Suomalaiset eivät taipuneet venäläistämispolitiikkaan, koska suomalaiset olivat oma kansansa, jolla ei ollut mitään tekemistä venäläisten kanssa. Mutta eihän tuo vertaudu Suomen ruotsinkielisiin, sillä he eivät ole oma kansansa.
Minä katson asioita aina Suomen ja suomalaisten näkökulmasta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 16:35:21
Tutkimusten mukaan kuitenkin yli 70 prosenttia ruotsinkielisistä äänestää RKP:tä.
Mitä minä juuri sanoin valtapuolueista? Yksiselitteisten vaalitulosten perusteella yli 90 % suomalaisista äänestää monikulttuuria kannattavia ja aktiivisesti ajavia puolueita. Näinollen voidaan logiikallasi päätellä, että murskaava valtosa suomalaisista haluaa tänne satoja tuhansia kehitysmaiden asukkaita pysyvästi.
Quoteloput
En usko että meillä on enempää keskusteltavaa aiheesta.
Jos historiaa lähdetään oikeasti kaivelamaan, Suomi on saamenkielinen valtio.
Keinotekoinen pyrkimys kaksikielisyyteen on mielestäni aikansa elänyt instituutio ja pelkästään haitallinen, mutta ei se muuta mihinkään sitä lähtökohtaa, että myös suomenruotsalaiset kokevat olevansa nimenomaan suomalaisia. Ruotsinkielisistä käy suomenkielisiä useampi armeijankin, mikä saattaa kertoa siitä, että heille isänmaallisuuden todistaminen on tärkeämpää, kuin meille (tai sitten se on avin yksi todiste lisää niiden kiistattomien tilastojen joukossa, jotka osoittavat heidän olevan pikkuisen meitä kantahärmäläisiä sivistyneempiä...)
Edelleen, jos oikeasti haluaa, että pakkoruotsi jatkuu tulevaisuudessakin, niin parhaiten se onnistuu noilla fennonationalistisilla orjakansa-argumenteilla.
En usko, että ruotsinkielisillä on keskimäärin juuri sen suurempaa pakkomiellettä pakkokielenopetukseen, kuin muillakaan...miksi edes olisi?
Quote from: tapaepäkorrekti on 01.02.2010, 18:00:05
Edelleen, jos oikeasti haluaa, että pakkoruotsi jatkuu tulevaisuudessakin, niin parhaiten se onnistuu noilla fennonationalistisilla orjakansa-argumenteilla.
En usko, että ruotsinkielisillä on keskimäärin juuri sen suurempaa pakkomiellettä pakkokielenopetukseen, kuin muillakaan...miksi edes olisi?
Ongelma ei niinkään ole suomenruotsalaiset tavikset ja rahvaat (onko niitä edes?). Ongelma on suomenruotsalaisten eliitti-porukka, jolla elää yhä muinainen käsitys itsestään "jalona herrakansana", ovathan he enempi tai vähempi entisten "siirtomaaherrojen" perillisiä. Varallisuuserot verrattuna suomenkieliisiin (jonka taustalla on vahvasti yläluokkatausta) aiheuttaa myös ylimielisiä asenteita ja käytöstä.
He, eli ruotsinkielinen eliitti, (luonnollisesti) symppaavat suomeruotsalaisia taviksia, joita he pitävät herrankansa/yläluokka-veljinään. Ja koska tällä eliitillä on rahaa, sillä on myös runsaasti valtaa, jolla ylläpitää typerää virallista kaksikielisyyttä. Myönnettäköön, että erittäin iso osa tätä ongelmaa ovat selkärangattomat finne-Mopet, jotka hoitavat kaksikielisyyden käytönnön toteutuksen.
Tätä tilannetta ei kuitenkaan mitä todennäköisemmin olisi olemassa, ellei olisi ruotsinkielistä ylimielistä, sisäänpäinlämpiävää rahakasta eliittiä.
Quote from: Rankkibus on 01.02.2010, 19:24:13
Tätä tilannetta ei kuitenkaan mitä todennäköisemmin olisi olemassa, ellei olisi ruotsinkielistä ylimielistä, sisäänpäinlämpiävää rahakasta eliittiä.
Jos puhutaan niistä ihmisistä Suomessa joita voi
varsinaisesti sanoa rikkaiksi, niin suurin osa heistä on kylläkin suomenkielisiä. Se että kyseisissä piireissä on melko vahva ruotsinkielisten yliedustus ei historiallisista syistä johtuen ole mitenkään yllättävää, mutta selvä enemmistö rikkaista on, kuten totesin, suomenkielisiä. Ja kyseiseen ryhmään kuuluvista ruotsinkielisistäkin aika monella on kaksikielinen tausta ja/tai suomenkielinen puoliso.
Yleisesti ottaenhan pätee se sääntö että mitä paremmin koulutettu ja mitä varakkaampi suomenruotsalainen on, sitä parempaa suomea hän puhuu. Elementary, my dear Watson...
Rahalla ei muuten ole äidinkieltä. Varakkaan väestönosan jäsenet seurustelevat mielellään keskenään ja menevät keskenään naimisiin täysin äidinkielestä riippumatta. Monesta kyseisen ryhmän jäsenestä on hyvin vaikea sanoa kumpaa kieltä he puhuvat paremmin.
Ja mitä "sisäänpäinlämpiävyyteen" tulee: "rahakkaat eliitit" (tuota ilmaisuahan käytit) ovat kaikissa maissa useimmiten melko "sisäänpäinlämpiäviä". Sillä mitä kieltä tällaiseen "eliittiin" (jos sitä sanaa haluaa käyttää) kuuluvat yksilöt puhuvat parhaiten ei ole mitään relevanssia, sillä oleellistahan on yhteiskunnallinen asema eikä äidinkieli. Eliittien jäsenet ovat yleensä varsin kosmopoliittisesti asennoituneita ja omaavat useimmiten hyvän kielitaidon useassa kielessä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 16:35:21
Ruotsin kieli ei ole lähtöisin Suomesta; se on vieras ja epäkansallinen kieli. On kansallismielistä politiikkaa pyrkiä tilaan, jossa koko kansa puhuu vain yhtä, kansan alkuperäistä, kieltä. Ja juuri siihen meidän tulee pyrkiä.
Tuolla logiikalla pitäisi esim. Irlannissa lakkauttaa englannin status toisena virallisena kielenä ja iiriläistää kaikki englanninkieliset koulut ja yliopistot. Irlannin alkuperäinen kielihän ei ole englanti vaan iiri, jota tosin puhuu äidinkielenään enää vain muutama prosentti väestöstä.
Olisitko valmis suosittelemaan irlantilaisillekin tuollaista yksikielisyyspolitiikkaa? Oman logiikkasi mukaan sinun täytyisi niin tehdä.
Muuten: Irlanti on samalla tavalla virallisesti kaksikielinen maa kuin
Suomi. Sekä iiri että englanti ovat virallisia kieliä ja maassa on sekä iirin- että englanninkielisiä kouluja. Englanninkielisissä kouluissa iiri on
pakollinen oppiaine, kuten myös englanti iirinkielisissä kouluissa.
Quote from: Rankkibus on 01.02.2010, 19:24:13
Ongelma ei niinkään ole suomenruotsalaiset tavikset ja rahvaat (onko niitä edes?).
Se, että sinun pitää kysyä jotain näin tyhmää ja järjenvastaista, todistaa että sinun ei olisi pitänyt lähteä keskusteluun mukaan ollenkaan.
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
Ei ole. Savon murre on suomen kielen murre, kun taas ruotsin kieli on erillinen kieli.
Sivumennen sanottuna vastustan myös savolaisten erillistä etnistä identitettiä. Kannatan yhtenäisvaltiota ja vastustan separatismia ja periferisiä, provinsiaalisia identiteettejä.
Quote from: mikkoellila on 01.02.2010, 22:52:11
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
Ei ole. Savon murre on suomen kielen murre, kun taas ruotsin kieli on erillinen kieli.
Sivumennen sanottuna vastustan myös savolaisten erillistä etnistä identitettiä. Kannatan yhtenäisvaltiota ja vastustan separatismia ja periferisiä, provinsiaalisia identiteettejä.
Huomaa, että tuossa ei ollutkaan kyse
kielestä, vaan "erillisidentiteetistä". Koska suomenruotsalaiset mieltävät olevansa osa Suomen kansaa, tuo suomenruotsalainen "erillisidentiteetti" on täysin verrattavissa esim karjalaisuuteen.
Olet käsittääkseni helsinkiläinen samoin kuin minäkin. Voi olla että juuri pääkaupunkilaisen on muita helpompi omaksua tuollainen asenne, jonka mukaan esim. karjalaisten tai satakuntalaisten "provinsiaalinen" identiteetti on jotenkin huono juttu, mutta itse olen vähän eri linjoilla. Minua eivät savolaisten ja muiden heimoidentiteetit häiritse, sillä eihän meillä kukaan yritä irroittautua Suomesta itsenäiseksi valtioksi, eivät edes saamelaiset. Ahvenanmaalla on tosin pieni itsenäisyyspuolue, mutta sen kannatus on jäänyt hyvin vähäiseksi.
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
Hieman eri volyymistä on kyse. Onko eduskunnassa savolaista kansanpuoluetta?
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 23:40:02
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
Hieman eri volyymistä on kyse. Onko eduskunnassa savolaista kansanpuoluetta?
Suomenruotsalainen "erillisidentiteetti" (kuten sitä nimität) ja RKP ovat kaksi eri asiaa. Esim. Vasemmistoliiton, SDP:n ja Kristillisdemokraattien ruotsinkieliset poliitikot ovat ihan yhtä paljon osallisia tuosta "erillisidentiteetistä" kuin RKP:läisetkin.
1800-luvun lopulla syntyi kolme puoluetta, jotka kaikki erosivat toisistaan kielipolitiikassa:
1) Suomalainen puolue, joka pyrki toteuttamaan Snellmanin ohjelman yksikielisestä Suomesta.
2) Ruotsalainen puolue, joka pyrki jarruttamaan Suomalaisen puolueen linjan toteutumista.
3) Liberaalinen puolue, joka oli korostetun kaksikielinen, jopa siinä määrin että puolue vaati kaikkien oppikoulujen ja yliopiston (yksikössä; niitähän oli silloin vain yksi) opetuskielikysymyksen järjestämistä periaatteella 50% oppitunneista/luennoista suomeksi ja 50% ruotsiksi. Tavoitteena
täydellisen kaksikielinen sivistyneistö. Tämä on muuten se puolue jota itse olisin kannattanut, jos olisin elänyt tuohon aikaan...
Myöhemmin valtaosa liberaaleista sulautui Ruotsalaisen puolueen kanssa yhteen (jotkut liberaalit siirtyivät nuorsuomalaisiin). RKP on tulos tästä kahden puolueen yhteensulautumisesta.
Suomalainen puolue jakautui vähitellen yhä useammaksi puolueeksi. Nykyisistä eduskuntapuolueista Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset (SMP:n, SPP:n ja Maalaisliiton kautta) ovat 1800-luvun lopun Suomalaisen puolueen suoria jatkeita.
Toisin sanoen: jos Suomalainen puolue ei olisi jakautunut, se koostuisi tällä hetkellä suurin piirtein niistä poliitikoista, jotka nyt ovat Kokoomuksessa, Keskustassa ja Perussuomalaisissa.
Ehkä tärkein syy siihen että RKP ei Suomalaisen puolueen tavoin ole jakautunut (tosin "Ruotsalainen vasemmisto"-niminen pieni vasemmistoliberaali puolue toimi 1900-luvun alkupuolella pari vuosikymmentä ennen kuin sulautui takaisin RKP:hen) on ollut se että ruotsin kielen asema oli useita kertoja vaakalaudalla 1900-luvun alkupuolella, mikä luonnollisesti tiivisti ruotsinkielisen porvarillisen kentän rivejä. Suomen kieli taas ei ollut millään tavalla uhattuna, joten suomenkielinen porvarillinen kenttä pystyi jakautumaan ilman että siitä oli haittaa suomen kielen asemalle.
Tiivistän: RKP ei ole mitään muuta kuin Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten ruotsinkielinen vastine.
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 15:17:08
Quote from: EL SID on 01.02.2010, 11:03:18
Väite venäjän tiedustelupalvelun osallistumisesta suomalaiseen pakkoruotsikeskusteluun
Kiinnitäpä huomiota siihen mitä täsmälleen kirjoitin. En missään vaiheessa väittänyt Venäjän tiedustelupalvelun organisaationa osallistuvan kielipoliittiseen keskusteluun (joka on muuten paljon laajempi kuin ns. pakkoruotsikysymys, joka koskee vain kysymystä siitä tulisiko ruotsin olla kouluissa pakollinen oppiaine vai ei). Tunnetko käsitteen "nettiprikaatit"? Kyseessä on enemmän tai vähemmän vapaamuotoinen verkosto venäläisen nationalismin hengessä toimivia nettiaktivisteja, joiden taustalla, organisoivana keskuksena, toimii ryhmä jyrkän kansallismielisiä puolivirallisia nuorisojärjestöjä ("Nashi" jne). Kyseiset järjestöt ovat puolivirallisia ja toimivat tietyssä yhteistyössä tiedustelupalvelun kanssa, kuten Venäjällä aika moni muukin intanssi. "Maan tapa"...
BLAP BLAP BLAA.....
aika ovelaa: ensin vihjataan, että pakkoruotsikeskustelun taustalla on vieraita voimia, ja sitten asialla onkin yksi ihminen, joka puhuu äidinkielenään venäjää. Mitä jos pakkoruotsia vastustaisi somali. olisko hän somalien nettiprikaatin jäsen?
saat toki pistää minulle privaa asiasta. Pimeän talvipäivän piristeeksi tarvitaan huumorijuttuja.
Eihän venäläisten nuiva suhtautuminen suomeen, enempää kuin mihinkään muuhunkaan naapurimaahan, ole mikään yllätys. Kysessä on isovenäläinen ajattelutapa, joka alkoi saada jalansijaa Putinin aikakaudella ja jota Putin tukee. Romahtamispisteestä toiseen ajelehtiva köyhä maa on lähes aina turvautunut kiihko-nationalismiin pitääkseen kansan rauhallisena.
Mikäli Venäjä olisi Islamilainen maa, sen eliitti lietsoisi kiihko-islamia.
Jos puhutaan suomen historiasta ja sen "erilaisista tulkinnoista", niin löytyyhän meiltä asiasta suomenruotsalaista aineistoa, kuten tämä teoria suomen asuttamisesta, jolle on naureskeltu eri netti-palstoilla, mm. Tiede-lehden vastaavalla:
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/historia.htm#varifran
joten mitä me venäjän "prikaatista", kun meillä on eräänlainen viides kolonna omastakin takaa?
Quote from: mikkoellila on 01.02.2010, 22:52:11
Sivumennen sanottuna vastustan myös savolaisten erillistä etnistä identitettiä. Kannatan yhtenäisvaltiota ja vastustan separatismia ja periferisiä, provinsiaalisia identiteettejä.
Miksi?
Mitä erinomaista on vahvassa yhtenäisvaltiossa ja mitä huonoa on erillisidentiteeteissä?
Quote
Huomaa, että tuossa ei ollutkaan kyse kielestä, vaan "erillisidentiteetistä". Koska suomenruotsalaiset mieltävät olevansa osa Suomen kansaa, tuo suomenruotsalainen "erillisidentiteetti" on täysin verrattavissa esim karjalaisuuteen.
Eivät ole sillä kaikki suomenruotsalaiset eivät koe olevansa suomalalaisia (kansana) vaan ruotsalaisia. Karjalaiset ovat aina olleet suomalaisia kun taas suomenruotsalaiset ovat ainakin alunperin oööeet ruotsalaisia, jotka ovat tulleet Ruotsista.
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
vertauksesasi olisi järkeä, jos joutuisimme opiskelemaan sekä savoa että karjalaa kouluissa ja niiden taitoa vaadittaisiin virkamiehiltä, kuten pakkoruotsia.
Quote from: Aldaron on 02.02.2010, 01:03:23
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 23:40:02
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
Hieman eri volyymistä on kyse. Onko eduskunnassa savolaista kansanpuoluetta?
Suomenruotsalainen "erillisidentiteetti" (kuten sitä nimität) ja RKP ovat kaksi eri asiaa. Esim. Vasemmistoliiton, SDP:n ja Kristillisdemokraattien ruotsinkieliset poliitikot ovat ihan yhtä paljon osallisia tuosta "erillisidentiteetistä" kuin RKP:läisetkin.
1800-luvun lopulla syntyi kolme puoluetta, jotka kaikki erosivat toisistaan kielipolitiikassa:
1) Suomalainen puolue, joka pyrki toteuttamaan Snellmanin ohjelman yksikielisestä Suomesta.
2) Ruotsalainen puolue, joka pyrki jarruttamaan Suomalaisen puolueen linjan toteutumista.
3) Liberaalinen puolue, joka oli korostetun kaksikielinen, jopa siinä määrin että puolue vaati kaikkien oppikoulujen ja yliopiston (yksikössä; niitähän oli silloin vain yksi) opetuskielikysymyksen järjestämistä periaatteella 50% oppitunneista/luennoista suomeksi ja 50% ruotsiksi. Tavoitteena täydellisen kaksikielinen sivistyneistö. Tämä on muuten se puolue jota itse olisin kannattanut, jos olisin elänyt tuohon aikaan...
Myöhemmin valtaosa liberaaleista sulautui Ruotsalaisen puolueen kanssa yhteen (jotkut liberaalit siirtyivät nuorsuomalaisiin). RKP on tulos tästä kahden puolueen yhteensulautumisesta.
Suomalainen puolue jakautui vähitellen yhä useammaksi puolueeksi. Nykyisistä eduskuntapuolueista Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset (SMP:n, SPP:n ja Maalaisliiton kautta) ovat 1800-luvun lopun Suomalaisen puolueen suoria jatkeita.
Toisin sanoen: jos Suomalainen puolue ei olisi jakautunut, se koostuisi tällä hetkellä suurin piirtein niistä poliitikoista, jotka nyt ovat Kokoomuksessa, Keskustassa ja Perussuomalaisissa.
Ehkä tärkein syy siihen että RKP ei Suomalaisen puolueen tavoin ole jakautunut (tosin "Ruotsalainen vasemmisto"-niminen pieni vasemmistoliberaali puolue toimi 1900-luvun alkupuolella pari vuosikymmentä ennen kuin sulautui takaisin RKP:hen) on ollut se että ruotsin kielen asema oli useita kertoja vaakalaudalla 1900-luvun alkupuolella, mikä luonnollisesti tiivisti ruotsinkielisen porvarillisen kentän rivejä. Suomen kieli taas ei ollut millään tavalla uhattuna, joten suomenkielinen porvarillinen kenttä pystyi jakautumaan ilman että siitä oli haittaa suomen kielen asemalle.
Tiivistän: RKP ei ole mitään muuta kuin Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten ruotsinkielinen vastine.
historiikistäsi "unohtui" eräs yksityiskohta, josta pakkoruotsittajat nykyisin vaikenevat mielellään. Sinä et pääse tästä yli etkä ympäri:
Varsinainen ruotsalainen puolue perustettiin 1880-luvun alussa pohjalle, jonka Freudenthal oli kirjoituksissaan luonut, vaikka Freudenthalin aatteet eivät sellaisinaan määritelleet ruotsalaisen puolueen ideologiaa.
koska Freundenthalin ajatukset suomenkielisistä ovat tiedossa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
niin voi todeta ruotsalaisen puolueen alkuideologin olevan rasistisella pohjalla. Totuus on, että Axel Olof Freudenthal oli puolueen keskeinen henkilö.
tässä on huomattava ero niin Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten ideologiaan: näiden puolueen pohjana ei ole koskaan ollut rasismi, eikä niiden perustajien tai johtajien jäljiltä ole koskaan löytynyt rasistisia kirjoituksia.
RKP ei edes piittaa asiasta: vaikka puolue on kuinka olevinaan irtisanoutunut rasismista, jakaa se silti Freundenthalin mukaan nimettyä mitallia. RKPläinen öykkäröintipolitikka ja suomenkielisten kohtelu pohjanmaan rannikolla, sekä nykyinen mokutus-politiikka osoittavat ettei linja ole vajaassa 140 vuodessa muuttunut mihinkään.
Mielestäni paras käännös RKPstä onkin Rasistinen KieliPuolue.
"aika ovelaa: ensin vihjataan, että pakkoruotsikeskustelun taustalla on vieraita voimia, ja sitten asialla onkin yksi ihminen, joka puhuu äidinkielenään venäjää. Mitä jos pakkoruotsia vastustaisi somali. olisko hän somalien nettiprikaatin jäsen?"
Taitaa kuulua noihin kuuluisiin salaliittoteorioihin enemmän kuin kielipolitiikkaan. Onko Hommalla sellaista? Aldaron voisi siirtyä sinne.
Quote from: EL SID on 02.02.2010, 08:59:46
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
vertauksesasi olisi järkeä, jos joutuisimme opiskelemaan sekä savoa että karjalaa kouluissa ja niiden taitoa vaadittaisiin virkamiehiltä, kuten pakkoruotsia.
Kiinnitä huomiota siihen mistä tuossa täsmälleen keskusteltiin. Ei siinä ollut kyse ruotsista koulukielenä ja virkamiehiltä vaadittuna kielenä vaan nimenomaan suomenruotsalaisten ns. "erillisidentiteetistä" (kuten JS sitä nimitti), joka jollain tavoin tuntui rasittavan häntä.
Vaikka ruotsi pakollisena oppiaineena poistuisikin, tuo suomenruotsalainen "erillisidentiteetti" jäisi edelleen jäljelle.
Kaksi
eri asiaa jotka
eivät ole syy-seuraussuhteessa keskenään.
Keskustelu sujuisi paremmin jos et sotkisi käsitteitä keskenään.
Mitä identiteettiin tulee, niin täällä oletetaan luonnonvastaisesti ihmisellä olevan (tai että pitäisi olla) jotenkin yksiulotteinen identiteetti. Ihmiselle on kuitenkin luontaista ylläpitää lukuisia erilaisia ja eriasteisia identiteettejä riippuen hänen alkuperästään, ominaisuuksistaan ja valinnoistaan. Keskenään nämä muodostavat erilaisia empatiahierarkioita. Toiset identiteetit ovat merkittävämpiä kuin toiset riippuen ympäristöstä ja olosuhteista.
Tällaisia identiteettejä voi suomalaisella olla vaikkapa eurooppalaisuus, valkoihoisuus, suomalaisuus, hämäläisyys, tamperelaisuus, jääkiekkofanius tai Ilveksen kannattajuus. Ammatit ja harrasteet yleensä saavat osansa identiteetissä, samoin kuin poliittinen tai ideologinen kanta.
Kun ilvesfani on öyhöttävän tepsiläisporukan ympäröimänä, on toinen Ilveksen kannattaja hänen luontainen liittolaisensa ja häneen koetaan yhtenäisyyden tunnetta. Tamperelainen syvällä Savossa saattaa ilahtua toisen tamperelaisen kohtaamisesta, vaikka kotona toinen tamperelainen on kuin kuka hyvänsä tuntematon. Jos ryssä rupeaa taas kerran putsaamaan aseitaan varastorasvasta, ovat kaikki yllämainitut toistensa liittolaisia jaetun suomalaisidentiteetin vuoksi.
Kun suomalainen ja riikinruotsalainen kohtaavat ruotsinlaivalla tai maaottelussa, he eivät koe jaettua identiteettiä. Kun samat jampat kohtaavat syvällä Afrikassa oltuaan kauan ilman mitään itselle läheistä viiteryhmää, he todennäköisesti kokevat suurta yhteyttä jaetun eurooppalaisen ja pohjoismaisen identiteetin kautta. Voihan vitsi, täällä Bantustanissa on joku joka saunoo ja juo jouluisin glögiä! Skål vaan ja huur moor duu saatana.
Tästä päästään varsinaiseen aiheeseen. Ihmisellä voi olla identiteetti suomenkielisenä tai suomenruotsalaisena aivan erikseen. Me ja ne. Sen lisäksi voi olla identiteetti tämän kansakunnan (sisältäen molemmat ryhmät) jäsenenä, jota myös kutsutaan suomalaisuudeksi. Tämä on tavallisinta.
Suomessa vain harvoilla kieliryhmäidentiteetit ovat niin korkealla empatiahierarkiassa, että muut yhteiset intressit eivät ajaisi niiden yli. Esim. suomenkieliselle liberaalille ruotsinkielinen liberaali on yleensä lähempänä sydäntä kuin suomenkielinen kommunisti. Ja jos se ryssä oikeasti tulee, niin pitää olla päästään vialla ellei kelpuuta toiseen kieliryhmään kuuluvaa aseveljekseen.
Joka tapauksessa identiteettien vastustaminen on vähän sama kuin että vastustaisi kalojen uimista, ruohon kasvamista tai yön pimeyttä; ihminen luokittelee luonnostaan itsensä erilaisiin kategorioihin kontekstista riippuen. Se on apinaparan tapaa järjestää aivoihinsa havaintoja itseään ja ympäröivää maailmaa koskien.
QuoteSuomessa vain harvoilla kieliryhmäidentiteetit ovat niin korkealla empatiahierarkiassa, että muut yhteiset intressit eivät ajaisi niiden yli. Esim. suomenkieliselle liberaalille ruotsinkielinen liberaali on yleensä lähempänä sydäntä kuin suomenkielinen kommunisti.
RKP:lle kieli menee kaiken edelle; RKP on ollut samassa hallituksessa niin liberaalien kuin kommunistienkin kanssa. Hallitusneuvotteluissa RKP:lle kelpaa kaikki, kunhan ruotsin asemaan ei kosketa.
Ja Aldaronille: ruotsin kieli lienee tärkein osa "suomenruotsalaista identiteettiä", joten on turha väittää, ettei kieli liittyisi asiaan. Sen takia tuo ei ole verrattavissa savolaisuuteen tai karjalalaisuuteen. Suomenruotsalaisuus kun ei riipu siitä, mistä päin Suomea on kotoisin, vaan tuollainen "suomenruotsalainen identiteetti" löytyy niin Pohjanmaan kuin Uudenmaankin ruotsinkielisiltä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 02.02.2010, 15:03:18
RKP:lle kieli menee kaiken edelle; RKP on ollut samassa hallituksessa niin liberaalien kuin kommunistienkin kanssa. Hallitusneuvotteluissa RKP:lle kelpaa kaikki, kunhan ruotsin asemaan ei kosketa.
RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP.
Kyse oli ihmisistä ja heidän identiteeteistään. Totta kai puolueilla on omat teemansa ja pakkomielteensä. Älä äänestä puolueita jotka tekevät RKP:n kanssa lehmänkauppoja, ellei miellytä.
QuoteKyse oli ihmisistä ja heidän identiteeteistään. Totta kai puolueilla on omat teemansa ja pakkomielteensä.
Mistä puolueet koostuvat elleivät ihmisistä?
Quote from: Turkulaine on 02.02.2010, 14:45:57
Mitä identiteettiin tulee, niin täällä oletetaan luonnonvastaisesti ihmisellä olevan (tai että pitäisi olla) jotenkin yksiulotteinen identiteetti. Ihmiselle on kuitenkin luontaista ylläpitää lukuisia erilaisia ja eriasteisia identiteettejä riippuen hänen alkuperästään, ominaisuuksistaan ja valinnoistaan. Keskenään nämä muodostavat erilaisia empatiahierarkioita. Toiset identiteetit ovat merkittävämpiä kuin toiset riippuen ympäristöstä ja olosuhteista.
Tällaisia identiteettejä voi suomalaisella olla vaikkapa eurooppalaisuus, valkoihoisuus, suomalaisuus, hämäläisyys, tamperelaisuus, jääkiekkofanius tai Ilveksen kannattajuus. Ammatit ja harrasteet yleensä saavat osansa identiteetissä, samoin kuin poliittinen tai ideologinen kanta.
Kun ilvesfani on öyhöttävän tepsiläisporukan ympäröimänä, on toinen Ilveksen kannattaja hänen luontainen liittolaisensa ja häneen koetaan yhtenäisyyden tunnetta. Tamperelainen syvällä Savossa saattaa ilahtua toisen tamperelaisen kohtaamisesta, vaikka kotona toinen tamperelainen on kuin kuka hyvänsä tuntematon. Jos ryssä rupeaa taas kerran putsaamaan aseitaan varastorasvasta, ovat kaikki yllämainitut toistensa liittolaisia jaetun suomalaisidentiteetin vuoksi.
Kun suomalainen ja riikinruotsalainen kohtaavat ruotsinlaivalla tai maaottelussa, he eivät koe jaettua identiteettiä. Kun samat jampat kohtaavat syvällä Afrikassa oltuaan kauan ilman mitään itselle läheistä viiteryhmää, he todennäköisesti kokevat suurta yhteyttä jaetun eurooppalaisen ja pohjoismaisen identiteetin kautta. Voihan vitsi, täällä Bantustanissa on joku joka saunoo ja juo jouluisin glögiä! Skål vaan ja huur moor duu saatana.
Tämä kaikki on totta. Tämä on itse asiassa blogimateriaalia.
Quote from: Turkulaine on 02.02.2010, 14:45:57
Tästä päästään varsinaiseen aiheeseen. Ihmisellä voi olla identiteetti suomenkielisenä tai suomenruotsalaisena aivan erikseen. Me ja ne. Sen lisäksi voi olla identiteetti tämän kansakunnan (sisältäen molemmat ryhmät) jäsenenä, jota myös kutsutaan suomalaisuudeksi. Tämä on tavallisinta.
Suomalainen ei yleensä ajattele olevansa erityisesti suomenkielinen. Vain suomenruotsalaisilla on ruotsinkielinen erillisidentiteetti. Suomenkielinen suomalainen ei hahmota identiteettiään kielen kautta. Suomenkielinen suomalainen on vain suomalainen. Piste.
Quote from: Turkulaine on 02.02.2010, 14:45:57
Suomessa vain harvoilla kieliryhmäidentiteetit ovat niin korkealla empatiahierarkiassa, että muut yhteiset intressit eivät ajaisi niiden yli. Esim. suomenkieliselle liberaalille ruotsinkielinen liberaali on yleensä lähempänä sydäntä kuin suomenkielinen kommunisti.
Toki. Päinvastoin tämä logiikka ei sitten toimikaan. Ruotsinkielinen porvari (esim. Stefan Wallin, Calle Haglund, Jan-Didrik Åkerblom) kokee, että ruotsinkielinen kommunisti (Nils Torvalds, Leif Salmén, Claes Andersson) on häntä lähempänä kuin suomenkielinen porvari (Sauli Niinistö, Jyrki Katainen, Kari Häkämies).
Quote from: Turkulaine on 02.02.2010, 14:45:57
Ja jos se ryssä oikeasti tulee, niin pitää olla päästään vialla ellei kelpuuta toiseen kieliryhmään kuuluvaa aseveljekseen.
Niin. Tämä ei kuitenkaan ole relevantti asia rauhan aikana. Identiteettimme ei perustu siihen, että kenen kanssa olemme sodassa rintamatovereita.
Quote from: Turkulaine on 02.02.2010, 14:45:57
Joka tapauksessa identiteettien vastustaminen on vähän sama kuin että vastustaisi kalojen uimista, ruohon kasvamista tai yön pimeyttä; ihminen luokittelee luonnostaan itsensä erilaisiin kategorioihin kontekstista riippuen. Se on apinaparan tapaa järjestää aivoihinsa havaintoja itseään ja ympäröivää maailmaa koskien.
Totta. Jotkin identiteetit ovat kuitenkin vähemmän mielekkäitä kuin toiset. Esimerkiksi suomalaisen homon ei kannata kokea enemmän yhteenkuuluvuudentunnetta mosambikilaisen homon kanssa kuin suomalaisen heteron kanssa.
Quote from: Turkulaine on 02.02.2010, 15:14:08
Quote from: Jaakko Sivonen on 02.02.2010, 15:03:18
RKP:lle kieli menee kaiken edelle; RKP on ollut samassa hallituksessa niin liberaalien kuin kommunistienkin kanssa. Hallitusneuvotteluissa RKP:lle kelpaa kaikki, kunhan ruotsin asemaan ei kosketa.
RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP.
Kyse oli ihmisistä ja heidän identiteeteistään. Totta kai puolueilla on omat teemansa ja pakkomielteensä. Älä äänestä puolueita jotka tekevät RKP:n kanssa lehmänkauppoja, ellei miellytä.
Pistänpä nyt sitten lusikkani tähän soppaan kun kerran rekisteröidyin tänne Hommaan.
Ruotsalaisella kansanpuolueella on ollut tapana nähdä suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli olennaisena osana suomalaista identiteettiä. Tätä näkökantaa voidaan käyttää näennäisperusteluna kaikille pakolliselle ruotsinopetukselle koska
ruotsin kieli on olennainen osa suomalaisuutta ja kuuluu suomalaiseen identiteettiin. Minä ja havaintojeni mukaan varsin moni muukin suomalainen ei koe ruotsin kielen, ruotsalaisuuden tai suomenruotsalaisuuden olevan osa omaa identiteettiään eikä hyväksy yhtä vähemmistökieliryhmää edustavaa puoluetta määrittelemään ylhäältäpäin mitä on suomalaisuus ja yhteisen suomalaisen identiteetin rakennuspalikat.
Toisin sanoen, millä kompetenssilla Rkp ja ruotsinkieliset meidän identiteettejä määrittelevät?
Quote from: Timo Hellman on 01.02.2010, 21:51:04
Quote from: Rankkibus on 01.02.2010, 19:24:13
Ongelma ei niinkään ole suomenruotsalaiset tavikset ja rahvaat (onko niitä edes?).
Se, että sinun pitää kysyä jotain näin tyhmää ja järjenvastaista, todistaa että sinun ei olisi pitänyt lähteä keskusteluun mukaan ollenkaan.
Ruotsinkielisä "rahvaita" ei taida löytyä mistään muualta kuin länsi- ja etelärannikolta tai niiden välittömästä läheisyydestä. Sisämaassa ruotsinkieliset ovat olleet kautta aikojen "herroja" ja yläluokkaa. Rannikon kalastajista ja kurkkufarmareista ei ole mitään ongelmaa kielikysymyksen kannalta, he pratatkoon ja lärätkoon svenskaa omissa kunnissaan aivan rauhassa minun puolestani. Siihen se "pakkoruotsi" saisi sitten rajoittuakin.
Quote from: Rankkibus on 02.02.2010, 18:17:38
Quote from: Timo Hellman on 01.02.2010, 21:51:04
Quote from: Rankkibus on 01.02.2010, 19:24:13
Ongelma ei niinkään ole suomenruotsalaiset tavikset ja rahvaat (onko niitä edes?).
Se, että sinun pitää kysyä jotain näin tyhmää ja järjenvastaista, todistaa että sinun ei olisi pitänyt lähteä keskusteluun mukaan ollenkaan.
Ruotsinkielisä "rahvaita" ei taida löytyä mistään muualta kuin länsi- ja etelärannikolta tai niiden välittömästä läheisyydestä. Sisämaassa ruotsinkieliset ovat olleet kautta aikojen "herroja" ja yläluokkaa.
Sisämaassa eli yli 100 km rannikolta asunee alle 1 % ruotsinkielisistä.
Nämä kielikeskustelut voi yksinkertaisesti jakaa vaikkapa seuraavasti.
Mitkä ja ketkä hyötyvättaloudellisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta ja maamme kaksikielisyydestä ?
Mitkä ja ketkä häviävät taloudellisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta ja maamme kaksikielisyydestä ?
Mitkä ja ketkä hyötyvät taloudellisesti pakollisen ruotsin opiskelun ja maamme kaksikielisyyden poistumisesta ??
Mitkä ja ketkä häviävät taloudellisesti pakollisen ruotsin opiskelun ja maamme kaksikielisyyden poistumisesta ?
Tuskinpa kaksikielisyyden puolustajatahot siitä pitäisivät kiinni kynsin hampain, jos se olisi heille tappiollinen sijoitus.
Mielestäni kaikki muu keskustelu kielikysymyksen ympärillä hajoittaa ja peittää
sen valtarakennelmakoneiston rattaiston, joka rikastuu kaksikielisyytemme ansiosta.
"RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP, RKP.
Kyse oli ihmisistä ja heidän identiteeteistään."
Ihmiset perustavat puolueita.
Spotlight: Ruotsinkieli romukoppaan
FST5 Klo: 21.00 Pvm: 03.02.2010
Ruotsinkielen tulevaisuus Suomessa on kuuma keskustelun aihe juuri nyt. Tuleeko Suomesta yksikielinen? Spotlight tutki kielipoliittiset päätökset - ja huomasi että oikeus ruotsin kieleen on jo romutettu.
Quote from: skrabb on 03.02.2010, 08:01:02
Spotlight: Ruotsinkieli romukoppaan
FST5 Klo: 21.00 Pvm: 03.02.2010
Ruotsinkielen tulevaisuus Suomessa on kuuma keskustelun aihe juuri nyt. Tuleeko Suomesta yksikielinen? Spotlight tutki kielipoliittiset päätökset - ja huomasi että oikeus ruotsin kieleen on jo romutettu.
Suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli pysyy näemmä vain pakolla ja rahalla pystyssä. Kulissit kuitenkin ovat horjuneet kauan. Miten pitkään suomalaisten on jätettävä terveydenhuolto tai vanhukset tai koulutus huomiotta kaksikielisyyspelleilyn vuoksi?
Identiteetillä ei ole rahan ja vallan taistelussa muuta käyttöä kuin ko. valtaa edustavien edun ajaminen.
Jos identiteetti ei palvele valtaa, koitetaan sitä kaikin mahdollisin keinoin ja usein rikollisuuden rajoja rikkoen
muokata muuttaa (kuten mielipiteitäkin) palvelemaan tiettyjä raha/valtaryhmiä.
Suomalaisilla on vahva oma identiteetti, joskin sitä on liki 800 vuotisen aivopesun, alistamisen ja raskaan väkivallan avulla koitettu muuttaa milloin ruotsalaisten
palvelijaidentiteetiksi tai venäläistenpalvelijaidentiteetiksi.
Nykyisin painostus ruotsalaisten palvelijaidentiteeksi jatkuu raskaana identiteetinmuokkauspropagandana.
Propagandaan ovat suostuneet mukaan lukemattomat suomalaiset vaikuttajahamot niin politiikassa kuin muuten julkisuudessa.
Meille syötetään ajatuksesta kuulua pohjoismaiseen identiteettiin ta sakndinaaviseen identiteettiin.
Miten voi kuulua skandinaaviseen identtiin, kun on kysymyksessä kolme eri maata kolmella eri kielellä.Siis tulisi olla ruotsalais-, ruotsalais-,tanskalaisidentiteettiä ja suomalaista ei laisinkaan, koska Suomi kun ei kuulu Skandinaviaan? Mahdotonta käytännössä ja teoriassa..
No mites sitten pohjoismainen identiteetti? Pitäisi siis olla suomalais-, ruotsalais, norjalais-, tanskalais-, islantilais, -grönlantilais- ja färsaarelais identiteettiä ja viidellä eri kielellä. Mahdotonta käytännössä ja teoriassa.
On täysin selviö, että vain rahan ja tuottoisan liiketoiminnan loppumisen pelko
on kaksikielisyyden ja pakollisen ruotsinopetuksen promoottorien peruste maatamme ja kansaamme vahingoittavaan lähes paniikinomaisesti ajettuun toimintaan ( siis pakollinen ruotsinopiskelu ja maamme raskaasti kansallemme maksava kaksikielisyys ja niiden edistämistä ja turvaamista varten perustetut erilaiset instituutiot).
Quote from: Aldaron on 02.02.2010, 13:53:15
Quote from: EL SID on 02.02.2010, 08:59:46
Quote from: Aldaron on 01.02.2010, 22:47:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2010, 15:37:08
Miksi he siis haluavat pitää yllä jotain "suomenruotsalaisuuden" erillisidentiteettiä?
Yhtä hyvin voisit kysyä vaikka savolaisilta ja karjalaisilta, miksi he haluavat ylläpitää omaa "erillisidentiteettiään". Ihan yhtä "järkevä" kysymys.
vertauksesasi olisi järkeä, jos joutuisimme opiskelemaan sekä savoa että karjalaa kouluissa ja niiden taitoa vaadittaisiin virkamiehiltä, kuten pakkoruotsia.
Kiinnitä huomiota siihen mistä tuossa täsmälleen keskusteltiin. Ei siinä ollut kyse ruotsista koulukielenä ja virkamiehiltä vaadittuna kielenä vaan nimenomaan suomenruotsalaisten ns. "erillisidentiteetistä" (kuten JS sitä nimitti), joka jollain tavoin tuntui rasittavan häntä.
Vaikka ruotsi pakollisena oppiaineena poistuisikin, tuo suomenruotsalainen "erillisidentiteetti" jäisi edelleen jäljelle.
Kaksi eri asiaa jotka eivät ole syy-seuraussuhteessa keskenään.
Keskustelu sujuisi paremmin jos et sotkisi käsitteitä keskenään.
Anteeksi nyt kauhiasti, kun menin sotkemaan huippuälykästä, statosfääreihin menevää keskustelua identiteeteistä ja palauttelin sitä maanpinnalle.
Taas yksi osoitus pakkoruotsin turhuudesta: Jos kerran suomenruotsalainen identiteetti ei ole kiinni pakkoruotsista, niin eikö ole sitten hyvä, että se poistetaan?
Se helpottaisi 95% tällä niemimaalla asuvien eli enemmistön elämää.
PS, odottelen niitä priva-juttuja, mitä lupasit lähetellä.....
"Se helpottaisi 95% tällä niemimaalla asuvien eli enemmistön elämää. "
Kyllä! Ja se helpottaisi myös tuon kuihtuvan vähemmistön loppuaikaa, saattohoidossa.
Se voi olla niinkin JiiPee, että linkissä olevalla lomakkeella saattaa olla vaikuttava merkitys 5%:n nousulle.
Kaavake on muuten väärin käännetty ruotsista suomeksi tai päin vastoin.
Ruotsiksi kaavake on "äidinkielen muuttamisilmoitus" ja suomeksi
kaavake on "äidinkielitiedon muuttamis ilmoitus".
Kaavake kannattaa lukea ja ihmetellä sitä outoa oveluutta jolla kaavake on tehty.
Se on ilmoitusluontoinen ja äidinkielensä voi sillä käsitykseni mukaan muuttaa miksi tahansa ja milloin tahansa.
Meille saattaa tulla yllättävän reippaita määriä tummahipiäisiä suomenruotsalaisia tasapainottamaan ruotsinkielen asemaa maassamme.
Quote from: jupeli on 03.02.2010, 21:46:16
Se voi olla niinkin JiiPee, että linkissä olevalla lomakkeella saattaa olla vaikuttava merkitys 5%:n nousulle.
Kaavake on muuten väärin käännetty ruotsista suomeksi tai päin vastoin.
Ruotsiksi kaavake on "äidinkielen muuttamisilmoitus" ja suomeksi
kaavake on "äidinkielitiedon muuttamis ilmoitus".
Kaavake kannattaa lukea ja ihmetellä sitä outoa oveluutta jolla kaavake on tehty.
Se on ilmoitusluontoinen ja äidinkielensä voi sillä käsitykseni mukaan muuttaa miksi tahansa ja milloin tahansa.
Meille saattaa tulla yllättävän reippaita määriä tummahipiäisiä suomenruotsalaisia tasapainottamaan ruotsinkielen asemaa maassamme.
Mitä ihmeellisimpiä keinoja pyritään käyttämään jotta maa saataisiin näyttämään kaksikieliseltä. Oliskos ollut ennen 70-lukua kun kielisyyttä kysyttiin hieman eri tavalla. "Mihin kieliryhmään katsotte kuuluvanne?" tjs
Sen jälkeen tuli rasti-ruutuun menetelmä ja senkin avulla ruotsinkielisten määrä nousi noin kymmenellä tuhannella.
Elävää kaksikielisyyttä ei maassamme koskaan ole ollut. Alueellisesti ehkä, jotkut kaupungit mm Helsinki oli vahvasti kaksikielinen mutta nyt tilanne on toinen ja sekin on suomenkielisten vika.
Quote from: jupeli on 03.02.2010, 21:46:16
Se voi olla niinkin JiiPee, että linkissä olevalla lomakkeella saattaa olla vaikuttava merkitys 5%:n nousulle.
Kaavake on muuten väärin käännetty ruotsista suomeksi tai päin vastoin.
Ruotsiksi kaavake on "äidinkielen muuttamisilmoitus" ja suomeksi
kaavake on "äidinkielitiedon muuttamis ilmoitus".
Kaavake kannattaa lukea ja ihmetellä sitä outoa oveluutta jolla kaavake on tehty.
Se on ilmoitusluontoinen ja äidinkielensä voi sillä käsitykseni mukaan muuttaa miksi tahansa ja milloin tahansa.
Meille saattaa tulla yllättävän reippaita määriä tummahipiäisiä suomenruotsalaisia tasapainottamaan ruotsinkielen asemaa maassamme.
Tässä muuten unohtamani linkki:
/www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
SFP:n todelliset kasvot
Vasabladetin Kenneth Myntti pohtii pääkirjoituksessa SFP:n tulevaisuuden näkymiä. Vaikka hän nimellisesti pohtii ideaa vaihtaa SFP:n nimi muotoon Folkpartie/Kansanpuolue, niin myöhemmässä vaiheessa tulee esiin, mistä todellisuudessa kenkä puristaa:
QuoteEnda chansen till reell tillväxt är att SFP genom sin egen aktivitet får till stånd en tillväxt för det svenska språket i Finland. Ju fler finskspråkiga som lär sig svenska, ju fler invandrare som integreras in i svenskan och ju starkare, samhällsbärande roll svenskan har i statlig och kommunal förvaltning , desto större är sannolikt chansen för att SFP överlever.
Just därför är det värt att stångas mot allmänpartiförespråkarna ännu ett år. Det måste vara möjligt att förnya partiet i en liberal riktning utan att tumma på det som trots allt har varit kärnan ända sedan begynnelsen.
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=102249
Eli, liberaalipuolue SFP:n kannattaa Mynttin mukaan tavoitella kasvua lisäämällä ruotsia puhuvien määrää suomenkielisten ja maahanmuuttajien parissa. Tavoitteena tulisi olla, että puoluetta voisi uudistaa "liberaaliin" suuntaan luopumatta puolueen perustamisesta lähtien olemassa olleesta "ytimestä" (lue: ruotsista).
Että näin "liberaaliuden" lippulaivassa.
Quote from: EL SID on 02.02.2010, 08:33:11
Mikäli Venäjä olisi Islamilainen maa, sen eliitti lietsoisi kiihko-islamia.
Evidenssi Keski-Aasian ja Irakin islamilaisista valtioista osoittaisi että kiihkoilu johtaa gestapon kidutuskammioon.
Nämä kielikeskustelut voi yksinkertaisesti jakaa vaikkapa seuraavasti.
Mitkä ja ketkä hyötyvät taloudellisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta ja maamme kaksikielisyydestä ?
Mitkä ja ketkä häviävät taloudellisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta ja maamme kaksikielisyydestä ?
Mitkä ja ketkä hyötyvät taloudellisesti pakollisen ruotsin opiskelun ja maamme kaksikielisyyden poistumisesta ??
Mitkä ja ketkä häviävät taloudellisesti pakollisen ruotsin opiskelun ja maamme kaksikielisyyden poistumisesta ?
Tuskinpa kaksikielisyyden puolustajatahot siitä pitäisivät kiinni kynsin hampain, jos se olisi heille tappiollinen sijoitus.
Mielestäni kaikki muu keskustelu kielikysymyksen ympärillä hajoittaa ja peittää
sen valtarakennelmakoneiston rattaiston, joka rikastuu kaksikielisyytemme ansiosta.
Quote from: jupeli on 06.02.2010, 12:20:19
Nämä kielikeskustelut voi yksinkertaisesti jakaa vaikkapa seuraavasti.
Mitkä ja ketkä hyötyvät taloudellisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta ja maamme kaksikielisyydestä ?
Mitkä ja ketkä häviävät taloudellisesti pakollisesta ruotsin opiskelusta ja maamme kaksikielisyydestä ?
Mitkä ja ketkä hyötyvät taloudellisesti pakollisen ruotsin opiskelun ja maamme kaksikielisyyden poistumisesta ??
Mitkä ja ketkä häviävät taloudellisesti pakollisen ruotsin opiskelun ja maamme kaksikielisyyden poistumisesta ?
Tuskinpa kaksikielisyyden puolustajatahot siitä pitäisivät kiinni kynsin hampain, jos se olisi heille tappiollinen sijoitus.
Mielestäni kaikki muu keskustelu kielikysymyksen ympärillä hajoittaa ja peittää
sen valtarakennelmakoneiston rattaiston, joka rikastuu kaksikielisyytemme ansiosta.
Mitä luulit tapahtuneen meillä vuodesta -69 lähtien? .. Yhtään toukkaa ei suvun miespuolisista saa edes kirveen hamarallakaan ylioppilaaksi, syy, ei vaan nappaa pakkohurri, muitakin syitä voi löytyä kosolti, mutta tuo on kyllä kaiken kattava selitys ja pätevä, ei ole ollut ihan ykkösenä koskaan antaa periksi vallan himoisille perkeleille, olkoon niitten rautanyrkki vaikka silkkihanskassa, mutta miksi tosiaan??? pakkohurri on vieläkin ykkösaine koulussa?Voiko sen pätevämpää tekosyytä jättää koulu retuperälle keksiä? No ei, ja laiska toukka keksii niitä muutenkin laajalti, eli R..SFP on tosiaan ovela, miespuoliset eivät tule enää virkakoneistoon ja viiva-ankkureita voi manipuloida ihan miten haluaa, jopa jotkut tulevat miespuoliset puolueen johtajat kehuskelevat virkamies ruotsin tutkinnoillaan, eivätkä ymmärrä, missä kohtaa Lohjan hautausmaalla pitää käydä kusella..(Virolainen, jos kaikki täytyy vääntää rautalangasta)
Kaiken kaikkiaan;alennustila oli jo valmis lukioruotsin ja vanhan keskikoulun aikaan, eihän työmiehen pennuista saanut kuitenkaan uskollista orjaa, mutta tuo peruskoulu .. ns. uudistus , vahvisti Kungenin hegemonian Itävaltiossa, Itiömeren rannalla.. Viittiikö joku kattoo karttaan, mihin nähden Balttianmeri on Suomeen, ITÄMERI??
Quote from: moniosaaja on 07.02.2010, 20:59:48
No ei, ja laiska toukka keksii niitä muutenkin laajalti, eli R..SFP on tosiaan ovela, miespuoliset eivät tule enää virkakoneistoon
Perussuomalaisten Nuorten kielipoliittisessa seminaarissa (missä olin itsekin puhujana) eräs puhujista otti esille mielenkiintoisen pointin: RKP ei ikinä ole huolissaan esim. toisen asteen ammatillisen koulutuksen eli ns. teräsmieslinjojen kielikiintiöistä.
Quote from: Timo Hellman on 07.02.2010, 21:04:27
Quote from: moniosaaja on 07.02.2010, 20:59:48
No ei, ja laiska toukka keksii niitä muutenkin laajalti, eli R..SFP on tosiaan ovela, miespuoliset eivät tule enää virkakoneistoon
Perussuomalaisten Nuorten kielipoliittisessa seminaarissa (missä olin itsekin puhujana) eräs puhujista otti esille mielenkiintoisen pointin: RKP ei ikinä ole huolissaan esim. toisen asteen ammatillisen koulutuksen eli ns. teräsmieslinjojen kielikiintiöistä.
Joup, ei ole, mutta mitä pelkoa "niistä" on vallan käytävillä? Noo, onhan se muuten pakolista sielläkin, jos et ole 18v. ja vastaa neij, tai muuten joku "vajakki". Tiesitkö? Siis sen 18v.? Mitähän etua siitä saa, kun on "tuomittu" käsityöläisarmeijaan ja osaa toista kansalliskieltä? Palvella?
Quote from: Timo Hellman on 07.02.2010, 21:04:27
Quote from: moniosaaja on 07.02.2010, 20:59:48
No ei, ja laiska toukka keksii niitä muutenkin laajalti, eli R..SFP on tosiaan ovela, miespuoliset eivät tule enää virkakoneistoon
Perussuomalaisten Nuorten kielipoliittisessa seminaarissa (missä olin itsekin puhujana) eräs puhujista otti esille mielenkiintoisen pointin: RKP ei ikinä ole huolissaan esim. toisen asteen ammatillisen koulutuksen eli ns. teräsmieslinjojen kielikiintiöistä.
ammattikouluista päätetään paikallistasolla. Ruotsinkieliset kunnat tekevät tässä yhteistyötä ja opiskelu-paikkoja jää jopa yli. Suomenkielisille niitä ei jaeta. Hyvä esimerkki tästä löytyy Pietarsaaresta, jossa on ruotsinkielinen ammattikoulu, ja jossa on enemmän paikkoja, mitä lähikunnista löytyy oppilaita. Vastaavasti Pietarsaaren suomenkieliset amikset raahataan kouluun 40 kilometrin päähän Kokkolaan, linja-autoilla.
Kokemuksesta tiedän, että ruotsinkielisten kuntien duunarit osaavat, yleensä, joko heikosti tai ei ollenkaan suomea ja ovat siten erittäin otollista "RKP-karjaa".
Samaan aikaan Pietarsaaressa "ollaan huolissaan suomenkielisten vähenemisestä paikkakunnalta"
Savolaiset ja karjalalaiset identifiovat itsensä sekä suomalaisiksi, että aliryhmäkseen. Vähän niinkuin tamperelaiset sekä oululaiset. Suomenruotsalaisille taas vastaava ryhmä on suomenruotsalaiset ja aliryhminä esim vaasansuomenruotsalaiset ja sipoonsuomenruotsalaiset. Ahvenanmaalaiset taas ovat kaikista eriytynein suomenruotsalaisten identifiointiryhmä Suomessa.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 07.02.2010, 17:33:20
Tämä saattaa nyt kuulostaa vähän hölmöltä mutta: mitkä ovat ruotsinkielisten etuoikeudet?
Alkaen siitä, että 95% kansasta pakotetaan opiskelemaan
ruotsia, jotta 5% kansasta saisi palvelua äidinkielellään.
Jatkuen yliopistopaikkojen kiintiöistä YLEn massiiviseen
ruotsinkielisen kulttuurin tukemiseen.
En ole koskaan enkä missään nähnyt yhtäkään
järkeen perustuvaa argumenttia pakkoruotsin puolesta. Sen sijaan
kaikki kommentit ovat enemmän ja vähemmän tunnepitoisia.
Tässä hyviä ajatuksia pakkoruotsista:
http://www.city.fi/artikkeli/Pakk%E5ru%E5tsi/2109/
Quote from: jp060210 on 08.02.2010, 19:44:38
En ole koskaan enkä missään nähnyt yhtäkään järkeen
perustuvaa argumenttia pakkoruotsin puolesta.
Panu Höglund on nähnyt paljon vaivaa asian tähden:
http://www.panunet.net/pakkovapausko.html
http://www.panunet.net/eiperusteluja.html
nöf nöf
Quote from: possu on 09.02.2010, 07:45:32
Panu Höglund on nähnyt paljon vaivaa asian tähden.
Panun puolustukseksi on sanottava että Panu kiinnittää aivan oikein paljon huomiota sille, että lingvistiikkaa ei arvosteta kylliksi. Niinikään Panu on retorinen lahjakkuus ja sanavalmis kaveri, tässä Panu kuittaa ruotsinkielen aseman muuttamisen tarpeettomuuden:
Quote from: Panu(Suomi toimii)Niin hämmästyttävän hyvin, että se pistää epäilemään, että mitään ei ole rikki eikä tarvitse korjata.
Mutta tämä vuorostaan on kyllä todella messevää...
Quote from: PanuMatematiikan universaalius elää ainoastaan niiden nörttien houreissa, joille tämä skeida on suunnattu. Suurta osaa korkeammasta matematiikasta ei koulun jälkeen tarvita kertaakaan.
Panu yksinkertaisesti puhuu mistä ei tiedä mitään : Panu ei tiedä kuinka moderni teknologia toimii ja kuinka paljon differentiaalilaskennan sovelluksia on olemassa. Panu nähtävästi luulee, että derivaatta ja integraali jotenkin ovat olemassa vain yliopistoissa kun todellisuudessa ne ovat yhteiskunnan arkipäivä.
Quote(Suomi toimii)Niin hämmästyttävän hyvin, että se pistää epäilemään, että mitään ei ole rikki eikä tarvitse korjata.
Samalla argumentillahan voisi koko tämän foorumin olemassaolon oikeutuksen kumota...
:roll:
QuoteSpotlight: Yksi kieli - yksi kansa?
FST5 Klo: 21.00 Pvm: 10.02.2010
Keskustelu. Paperilla ruotsin ja suomen kielet ovat tasavertaisia Suomessa - käytännössä näin ei ole ollut pitkään. Käykö kaksikielisyys liian kalliiksi? Juontaja Minna Knus-Galán.
Edellisessä Spotlight-ohjelmassa 'Ruotsinkieli romukoppaan' 03.02. oli hankolaisfru valittamassa, kun hätäkeskuksessa ei ymmäretty hänen ruotsinkielistä selitystä vaivastaan (sappikivet), johon fru tarvitsi ambulanssia.
Olivat kuulemma tulkinneet vaivan kaatumisen aiheuttamaksi lonkkajutuksi ja sitten pii-paa-autosedät olivat paikalle tullessaan olleet kummissaan, kun fru ei maannutkaan lattialla raporankana.
Fru Hangö kyllä kuulemma osaa suomea, muttei tullut sitä käyttäneeksi, kun oli niin kipiä!
Hän pääsi kotiin sairaalasta 4 tunnin kuluttua.
Sama fru on keskustelijana huomisessa Spotlight'ssa.
Kirjoitinpa minäkin jälleen tekstin aiheesta:
http://olliheikkila.net
Suomalainen vihajärjestö
En voi väittää kykeneväni lisäämään enää mitään niihin ansiokkaisiin verkkojulkaisuihin, jotka analysoivat pakkoruotsin asemaa Suomessa, mutta voin ehkä pohtia Suomen kielipoliittista tilannetta.
Käytännössä tilanne on se, että kaikki suomenkieliset pakotetaan opettelemaan Ruotsin kieltä. Mikäli kykyä tai tahtoa Ruotsin kielen oppimiseen ei löydy, ei nuori voi saada edes peruskoulun päästötodistusta, eikä voi saada taipumustaan vastaavaa ammattikoulutusta. Sama koskee huippulahjakkuuksia, joista ehkä tulisi alallaan tulevia nobelisteja tai huippututkijoita. Yksityistä pakkoruotsitonta vaihtoehtoa ei heille Suomessa ole. Lahjakkuudet sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle pakkoruotsijärjestelmän johdosta.
Samaan aikaan ruotsinkieliset voivat vapaasti valita haluavatko opiskella "pakollista" Suomen kieltä vai ei. Mikäli Suomen kielen opiskeluun ei riitä kiinnostusta, voivat ruotsinkieliset suomalaiset vapaasti siirtyä Ruotsiin tai Ahvenanmaalle, jossa pakollista suomenkielenopetusta ei ole. Suomenkielisille vastaavaa mahdollisuutta suomenkieliseen opiskeluun ei ole.
Kielisortojärjestelmää ylläpitää Ruotsalainen Kansanpuolue, joka vaaleissa nauttii suomenruotsalaisten n. 99,9 % kannatusta politiikastaan riippumatta. Tämän seurauksena RKP on vuodesta ja vuosikymmenistä toiseen aina hallituksessa, samalla kun muut puolueet hallituksissa vaihtuvat, sillä RKP voi liittoutua minkä tahansa muun puolueen kanssa ilman että se vaikuttaisi RKP:n kannatukseen. Ainoa ehto RKP:lle hallituksessa on ruotsinkielisten "kielioikeuksien" eli suomenkielisten kielisorron ylläpitäminen.
Miksi sitten RKP:n tärkein tavoite on suomalaisten kielisorron ylläpitäminen? Äkkiseltään voisi kuvitella, että vapaaehtoinen ruotsinkielenopetus tehostaisi Ruotsin kielen oppimista, kun resursseja ei tarvitsisi tuhlata kyseisestä kielestä kiinnostumattomien pakko-opetukseen. Muuta selitystä ei liene kuin sokea rasistinen suomalaisviha. RKP tahtoo sysätä suomenkielisiä nuoria yhteiskunnan ulkopuolelle, ja ylläpitää ruotsinkielisten kiintiöitä ja erioikeuksia.
Vapaassa yhteiskunnassa puolueella toki on oikeus harjoittaa rasistista politiikkaa, mutta RKP:n on syytä valmistautua siihen, että heidän vihapolitiikkaansa vastataan jossain vaiheessa samalla mitalla. Pakkoruotsilla opetetaan yhä uudet suomalaissukupolvet vihaamaan kaikkea ruotsalaista.
Mikäli RKP kykenee 5% kannatuksellaan harjoittamaan vihapolitiikkaansa, ei tarvita kuin 5% kannatus puolueelle, joka ehdottomasti ajaa suomalaisten etua, niin puntit ovat tasan. Perinteiset suuret omaa etuaan ajavat korruptiopuolueet jotuvat valinnan eteen. Ryhtyvätkö yhteistyöhön 95% etua ajavan suomalaisen puolueen kanssa, vai 5% vähemmistön etuoikeuksia ajavan ruotsinkielisen vihajärjestön kanssa. Valinta voi olla vaikea, mutta suomalaisten etua ajavan puolueen kannatuksen noustessa vaikkapa 10%:iin pitäisi valinna olla selvä.
Kun suomalaiset heräävät eduskuntavaaleissa äänestämään suomalaisten oikeuksia ja hyvinvointia ajavaa puoluetta saattaa käydä niinkin, että suomenruotsalaiset vuorostaan joutuvat opettelemaan Suomen kieltä, ja suomenkieliset itse saavat päättää mitä kieltä opiskelevat. Tämäkin tilanne tietenkin tarjoaisi ruotsinkielisille valinnanvapauden, jonka he nykyään suomenkielisiltä eväävät, sillä Ruotsissa ei tässäkään tilanteessa olisi pakkosuomea.
Kannattaa myös huomioida, että Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut estämään demokratian ja ihmisoikeuksien vastaisten järjestöjen toiminnan. Helsingin Yliopisto on hyväksynyt Mika Illman -nimisen suomenruotsalaisen stalinistin väitöskirjan, jossa hän kumoaa suomalaisten sananvapauden alkeellistakaan kritiikkiä kestämättömin verbaalisin argumentein. Tämä osoittaa, että Helsingin Yliopisto on ihmisoikeuksien vastainen vihajärjestö, jonka toiminta on lakkautettava Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin perustuen.
Joka tapauksessa Ruotsin kielen opetus Suomessa tuli lakkauttaa kannattamattomana.
http://areena.yle.fi/video/744614
Juontajana Minna Knus-Galán
Keskustelijoina Regina Aarnio, fru från Hangö
Hanna-Leena Hemming, espoolainen Kokoomuksen kansanedustaja
Antti Rantakokko, Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret ry:n
puheenjohtaja (vaatii pakkoruotsin poistamista)
Hankolaisrouva osaa suomea, mutta vaatii palveluita ruotsiksi.
Hemming kieltenopettajana kannattaa pakkoruotsia, koska kyllä ihmisen päähän mahtuu usempiakin kieliä ja on hänkin pitänyt ruotsinkieltä turhana koulua Lahdessa käydessään, mutta muutettuaan Espooseen onkin ko. kieltä tarvinnut!
Suomenruotsalaisten päähän ei kuitenkaan mahdu suomenkieli - niinkö?
Hankolaisrouva ei kannata rikssvenskan opetusta muumikielen sijasta.
Rantakokko oli altavastaajana 3 pakkoruotsia kannattavan tantan kanssa.
Lievästi huvittava pointti oli, kun Hemming praattasi svenskaa koko ohjelman ajan, mutta Rantakokko aloitti suomen kielellä ja vaihtoi jossain vaiheessa ruotsiin, jota puhui paremmin, kuin kieltenope Hemming.
Quote from: OlliH on 11.02.2010, 02:57:48
Samaan aikaan ruotsinkieliset voivat vapaasti valita haluavatko opiskella "pakollista" Suomen kieltä vai ei. Mikäli Suomen kielen opiskeluun ei riitä kiinnostusta, voivat ruotsinkieliset suomalaiset vapaasti siirtyä Ruotsiin tai Ahvenanmaalle, jossa pakollista suomenkielenopetusta ei ole. Suomenkielisille vastaavaa mahdollisuutta suomenkieliseen opiskeluun ei ole.
Erittäin kaukaa haettu väite, useastakin syystä.
1) Suomi alkaa pakollisena oppiaineena ruotsinkielisissä kouluissa jo kolmannella luokalla. Kuvitelkaa tilanne:
yhdeksänvuotias lapsi tulee kotiin kolmannen luokan ensimmäisen koulupäivän jälkeen ja sanoo vanhemmilleen:
- Hei isä ja äiti, en halua opetella suomea, joten muutan Ahvenanmaalle. Hankkikaa minulle asunto Maarianhaminasta ja lähettäkää säännöllisesti karkkirahaa.
Rautalangasta taivuttaen: suomi alkaa ruotsinkielisissä kouluissa
pakollisena oppiaineena niin varhaisessa vaiheessa että oppilaiden on
jopa teoriassa mahdotonta "välttyä" siltä muuttamalla Ruotsiin tai Ahvenanmaalle, koska he eivät voi muuttaa ilman vanhempiaan. Siihen mennessä kun ruotsinkielisen koulun oppilas on sen ikäinen että voisi periaatteessa muuttaa esim. Ahvenanmaalle ilman vanhempiaan, hän on lukenut suomea pakollisena oppiaineena jo aika monta vuotta.
2) Oletetaan että lukioikäinen ruotsinkielisen koulun oppilas muuttaa yksin esim. Ahvenanmaalle (jossa suomi on nykyisin kouluissa
vapaaehtoisena aineena; aiemmin se oli sielläkin pakollinen) ja jättää suomen pois oppiaineena. Käytännön seuraukset hänen suomen kielen taidolleen eivät välttämättä ole kovin dramaattiset siitä yksinkertaisesta syystä että, kuten edellä totesimme, hän on
joka tapauksessa lukenut suomea pakollisena jo kolmannelta luokalta lähtien. Käytännössä tuollaisen tapauksen pitäisi olla
sekä kasvanut jossain täysin ruotsinkielisessa kylässä jossa suomea ei kuule juuri koskaan
että olla
erittäin huono oppimaan kieliä, jotta voitaisiin olettaa ettei hän olisi oppinut suomea edes jollain tavalla.
3) Oletetaan tapaus, jossa suomenruotsalainen perhe jossa molemmat vanhemmat puhuvat lapsilleen vain ruotsia (sellaisia taitaa nykyisin olla vain alle puolet kaikista suomenruotsalaisista perheistä) muuttaa työn perässä Ruotsiin tai Ahvenanmaalle
ennen kuin lapset menevät kolmannelle luokalle, jolloin suomen kielen
pakollinen opetus alkaa. Oletetaan edelleen, että jos he muuttavat Ahvenanmaalle (jossa suomi on
vapaaehtoinen kouluaine), he jostain syystä
eivät valitse lapsilleen suomea kouluaineeksi. Seuraus on tietenkin se, että tällaisessa tapauksessa lapset eivät opi suomea.
Nyt kannattaa pysähtyä miettimään, mitä seurauksia tällä on heidän opintomahdollisuuksiensa ja myöhemmän työuransa kannalta.
Avainkäsitteitä:
a) Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen kielitaitovaatimukset toisen kotimaisen kielen (tässä tapauksessa suomen) hallinnasta. Suomea osaamattoman suomenruotsalaisen jatko-opintomahdollisuudet tyssäisivät tähän.
b) Valtion ja kuntien virkamiehiltä vaadittava minimikielitaito toisen kotimaisen kielen (tässä tapauksessa suomen) suhteen. On koko ajan pidettävä mielessä että nyt puhumme hypoteettisesta tapauksesta joka ei ole
koskaan lukenut suomea eikä osaa sitä ollenkaan.
c) Suomea osaamattoman henkilön mahdollisuudet pärjätä yksityissektorilla Suomessa ovat
äärimmäisen rajalliset. Ehkä minkkejä voi tarhata jossain ruotsinkielisen Pohjanmaan maaseudulla (jos saa alkupääoman kokoon) tai jotain vastaavaa, mutta siihen ne uramahdollisuudet taitavat jäädäkin. Ainakin täältä Helsingin horisontista katsoen tuollainen vaikuttaa suurin piirtein samalta kuin ryhtyisi elämäntapaintiaaniksi ja muuttaisi reservaattiin asumaan... 8)
Lyhyesti: suomen kielen osaamattomuus rajoittaa opinto- ja työnsaantimahdollisuuksia Suomessa niin radikaalisti, että kukaan täysissä järjissään oleva henkilö ei halua itselleen eikä lapsilleen sellaista kohtaloa.
Quote from: OlliH on 11.02.2010, 02:57:48
Helsingin Yliopisto on ihmisoikeuksien vastainen vihajärjestö, jonka toiminta on lakkautettava Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin perustuen.
Joka tapauksessa Ruotsin kielen opetus Suomessa tuli lakkauttaa kannattamattomana.
Aika "mielenkiintoisia" vaatimuksia.
Jos termi "facepalm" on teille tuttu, kuvitelkaa Snellman ja muut kulttuurifennomanian isät istumassa jossain pilven päällä lukemassa tekstiä jossa Helsingin Yliopistoa vaaditaan lakkautettavaksi "suomalaisuuden" nimissä. Minkä eleen he tekevät?.
Aivan. :facepalm:
Toinen vaatimus on myös varsin radikaali. OlliH:lle ei siis riitä että ruotsin kieli tehtäisiiin vapaaehtoiseksi oppiaineeksi, vaan kyseisen kielen opetus tulee lakkauttaa Suomessa kokonaan, koska se on hänen mielestään "kannattamatonta".
No niin, Helsingin Yliopistonhan OlliH on jo ehtinyt lakkauttaa, joten ei siitä sen enempää, mutta ruotsin kieltä opiskellaan (ja ruotsinopettajia koulutetaan) monessa muussakin yliopistossa. OlliH:n ohjelma edellyttää tietenkin pohjoismaisen filologian lakkauttamista oppiaineena Suomen kaikissa korkeakouluissa (teoreettisesti olisi korkeintaan mahdollinen sellainen malli jossa "pohjoismaisen filologian" puitteissa voisi opiskella kaikkia muita skandinaavikieliä paitsi ruotsia), Åbo Akademi tietenkin mukaanlukien, sillä sijaitseehan sekin Suomessa.
Koska ruotsin kielen opetus (ei "Ruotsin kielen", kuten OlliH kirjoittaa, sillä kielten nimet kirjoitetaan
pienellä alkukirjaimella) tulisi OlliH:n mielestä lakkauttaa
Suomessa, tämä koskee tietenkin myös ruotsinkielisiä kouluja. Ruotsinkielisistä kouluista hän ei maininnut
erikseen mitään, mutta koska hän edellyttää ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista Suomen kaikissa kouluissa ja korkeakouluissa, on loogista lähteä siitä, että hän edellyttää myös ruotsinkielisten koulujen lakkauttamista, Åbo Akademista, Hankenista ja muusta ruotsinkielisistä korkeakouluopetuksesta nyt puhumattakaan.
Jos ruotsin kielen opiskelu kerran on tarkoitus lakkauttaa kokonaan Suomessa (paitsi itseopiskeluna, jota on vaikea käytännössä kieltää), siitä seuraa loogisesti se että myöskään ruotsi
ksi ei enää voi opiskella. Ei edes ala-asteella.
Tosin luulen jo tietäväni OlliH:n vastauksen. Hänen tähänastisesta argumentaatiostaan päätellen veikkaisin hänen kehottavan kaikkia jotka haluavat lastensa käyvän koulua ruotsiksi (tai edes oppivan ruotsia koulussa) muuttamaan Ahvenanmaalle tai Ruotsiin. Ottaen huomioon sen että hän haluaa lakkauttaa ruotsin opetuksen Suomesta kokonaan, hän tuskin voi vastata mitään muuta.
Quote from: Aldaron on 11.02.2010, 15:54:41
OlliH:lle ei siis riitä että ruotsin kieli tehtäisiiin vapaaehtoiseksi oppiaineeksi, vaan kyseisen kielen opetus tulee lakkauttaa Suomessa kokonaan, koska se on hänen mielestään "kannattamatonta".
Kannatatko siis ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi eli pakkoruotsin poistamista? Silloinhan olet samaa mieltä kansalaisten ylivoimaisen enemmistön kanssa ja kaikki tuo vuodatus on tarpeetonta!
Quote from: Luotsi on 11.02.2010, 16:06:42
Quote from: Aldaron on 11.02.2010, 15:54:41
OlliH:lle ei siis riitä että ruotsin kieli tehtäisiiin vapaaehtoiseksi oppiaineeksi, vaan kyseisen kielen opetus tulee lakkauttaa Suomessa kokonaan, koska se on hänen mielestään "kannattamatonta".
Kannatatko siis ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi eli pakkoruotsin poistamista? Silloinhan olet samaa mieltä kansalaisten ylivoimaisen enemmistön kanssa ja kaikki tuo vuodatus on tarpeetonta!
Nyt vähän logiikkaa kehiin. Jos totean että OlliH ei omaa A-mielipidettä vaan B-mielipiteen, siitä
ei seuraa millään tavalla että itse omaisin kummankaan noista mielipiteistä, sillä on olemassa myös C-mielipide, joka edellyttää pakollisuuden säilymistä. Itse olen edelleen pakollisuuden kannalla lähinnä siksi, että olen aika skeptinen sen suhteen, johtaisiko toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen
käytännössä parempaan lopputulokseen kuin nykyinen tilanne. Kysymys kielen pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta oppiaineena ei ole minulle kuitenkaan se
pääkysymys enkä kuvittele ruotsin kielen tulevaisuuden Suomessa olevan
sinänsä riippuvainen siitä onko toinen kotimainen pakollinen kouluaine vai ei. Se että minulla on asiasta mielipide (kuten on monesta muustakin asiasta) ei tarkoita sitä että kokisin tuon kysymyksen
sinänsä (siis sen, tuleeko toisen kotimaisen olla pakollinen oppiaine kouluissa) olevan sellaisen jonka vuoksi kannattaisi ruveta mitään barrikadeja rakentelemaan, edes kuvaannollisessa mielessä. Olen kiinnittänyt päähuomioni siihen, että ruotsin kielen vastustajien pyrkimykset eivät suinkaan rajoitu tuohon yksittäiskysymykseen. Kun he puhuvat "pakkoruotsin" poistamisesta, he itse asiassa tarkoittavat huomattavasti radikaalimman ohjelman toteuttamista, jossa kysymys siitä tulisiko ruotsin olla pakollinen oppiaine vai ei näyttäytyy eräänlaisena jäävuoren huippuna.
On syytä tajuta sekin, että ne joiden vaatimukset menevät vielä pitemmälle kuin vain ruotsin kielen opetuksen tekemiseen vapaaehtoiseksi eivät muodosta mitään täysin yhtenäistä ryhmää. Radikaalisuuskaala tämän ryhmän sisällä kulkee suurin piirtein niistä jotka haluaisivat "vain" lakkauttaa ruotsin aseman toisena virallisena kielenä niihin, joille varsinaisena ongelmana on kyseisen kieliryhmän olemassaolo sinänsä ja jotka haluaisivat lakkauttaa kaikki ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit, jotta ruotsinkieliset lakkaisivat olemasta erillisenä ryhmänä. Jotkut lunatic fringe-tyypit saattavat puhua jopa maastakarkoituksista tämän kysymyksen "lopullisena ratkaisuna".
Kuten nähdään, skaala on hyvin laaja. Jos kyse olisi
yksinomaan toisen kotimaisen asemasta pakollisena aineena koulussa, keskustelu aiheesta olisi
huomattavasti rauhallisempaa. Ongelma on kuitenkin siinä, että liikkeellä on väkeä, joiden viesteistä on selvästi luettavissa, että heidän "ongelmansa" on viime kädessä ruotsinkielisen väestön olemassaolo
sinänsä. Kysymys ruotsin kielen pakollisuudesta oppiaineena on tällaisille vain lippu jota he käyttävän oman,
paljon pitemmälle menevän agendansa ajamiseen.
Quote from: PanuLogiikka kulkee seuraavasti:
1)- Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tästä seuraa, että:
>2)- Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti.
Tästä seuraa, että:
3)- Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Tästä seuraa, että:
4)- Tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä.
Tästä (sekä suoraan yhdenmukaisuusperiaatteesta) seuraa, että:
5)- Molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä.
Tästä (sekä suoraan kohdasta 3) seuraa, että:
6)- Maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä).
Mutta koska 1) kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja 2) suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin:
7)- Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä.
Kohdan 7) toteuttamiseksi tarvitaan ns. pakkoruotsia.
Suomalaisen iskemällä kansalaisuuden saanut somali on kansalainen siinä missä suomenruotsalainenkin.
1)- Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tästä seuraa, että:
>2)- Suomen- ja somaliankielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. (Syntyperällä ei ole väliä, jos on kansalaisuuden saanut. Kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja on kansalainen.)
Tästä seuraa, että:
3)- Suomen- ja somaliankielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Tästä seuraa, että:
4)- Tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella somaliankielellä.
Tästä (sekä suoraan yhdenmukaisuusperiaatteesta) seuraa, että:
5)- Somaliaa tulee käyttää opetuskielenä.
Tästä (sekä suoraan kohdasta 3) seuraa, että:
6)- Maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään somaliaa opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä). Mutta koska 1) kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja 2) suomen- ja somaliankielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin:
7)- Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään somaliaa opetuskielenä.
Kohdan 7) toteuttamiseksi tarvitaan ns. pakkosomaliaa.
Logiikkafail. Siis todellisuudessahan pakkoruotsin takana ei ole logiikkaa, vaan laki, joka on ainoastaan status quo, ja asiasta käytävässä keskustelussa lähinnä "is-ought"-tyyppinen looginen virhepäätelmä (fallacy).
Quote from: skrabb on 11.02.2010, 12:20:23
http://areena.yle.fi/video/744614
Juontajana Minna Knus-Galán
Keskustelijoina Regina Aarnio, fru från Hangö
Hanna-Leena Hemming, espoolainen Kokoomuksen kansanedustaja
Antti Rantakokko, Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret ry:n
puheenjohtaja (vaatii pakkoruotsin poistamista)
Hankolaisrouva osaa suomea, mutta vaatii palveluita ruotsiksi.
Hemming kieltenopettajana kannattaa pakkoruotsia, koska kyllä ihmisen päähän mahtuu usempiakin kieliä ja on hänkin pitänyt ruotsinkieltä turhana koulua Lahdessa käydessään, mutta muutettuaan Espooseen onkin ko. kieltä tarvinnut!
Suomenruotsalaisten päähän ei kuitenkaan mahdu suomenkieli - niinkö?
Hankolaisrouva ei kannata rikssvenskan opetusta muumikielen sijasta.
Rantakokko oli altavastaajana 3 pakkoruotsia kannattavan tantan kanssa.
Lievästi huvittava pointti oli, kun Hemming praattasi svenskaa koko ohjelman ajan, mutta Rantakokko aloitti suomen kielellä ja vaihtoi jossain vaiheessa ruotsiin, jota puhui paremmin, kuin kieltenope Hemming.
Huomioni ohjelmasta;
- Hangötant vaatii, että pakkoruotsin LISÄKSI suomalaisten tulee hallita lääketieteellinen ruotsi
-Hangötant on sitä mieltä, että ruotsin osaaminen kuuluu vain suomenkielisille eikä suomen osaaminen heille itselleen
- Hemmingistä tuli mieleen Vanhanen vaalitentistä; det äär truu ja hoppar. Miljardeja on hukattu koulutusketjussa kun tällainen on tulos!
- Rantakokko petti alkaessaan puhumaan ruotsia. No, Hemminki oli vietävissä mutta Rantakokko ei ollut.
Ruotsi ON vieras kieli suomalaiselle eikä sitä pidä tuputtaa! Pakkoruotsin tunnit on saatava esim. euroopplaisten kielten opetukseen, vapaavalintaisesti.
Quote- Hemmingistä tuli mieleen Vanhanen vaalitentistä; det äär truu ja hoppar. Miljardeja on hukattu koulutusketjussa kun tällainen on tulos!
Joo, ja Hemminki on sentään kieltenopettaja ja on jopa lapsukaisensa pannut ruotsinkieliseen kouluun Espoossa, missä on itsekin kuulemma joutunut(!?) käyttämään muumikieltä.
Tätsy on ilmiselvä wannabe bätrefolk från Lahtis l. aika yksinertaiseltahan tuo vaikuttaa.
Minusta Rantakokon veto alkaa puhua ihan hyvää ruotsia oli hyvä, kun eräänä pakkoruotsikeskustelun argumenttina käytetään sitä, että sitä eniten vastustavat ne jotka eivät osaa vieraita kieliä.
QuoteKansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tasa-arvoa ei ole se, että 95 prosentin enemmistöä sorretaan viiden prosentin vähemmistön kielellä. Viisi prosenttia ei ole yhtä kuin 50 prosenttia, siispä viiden prosentin kieltä ei pidä kohdella ikään kuin se olisi.
Mihin pakkoruotsittajat vetävät rajan? Kun ruotsinkielisiä on joskus tulevaisuudessa 0,5 prosenttia väestöstä, vaativatko he yhä pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä?
Whiic on täysin oikeassa yllä olevassa viestissään. Ruotsi on Suomessa yhtä vieras kieli kuin mikä tahansa muu vieras kieli. Ruotsi, somali, arabia, englanti, venäjä - kaikki nuo kielet ovat tuontitavaraa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 12.02.2010, 19:58:29
Tasa-arvoa ei ole se, että 95 prosentin enemmistöä sorretaan viiden prosentin vähemmistön kielellä.
Todella tuore ja originelli näkökulma keskusteluun ruotsin kielen asemasta!
Quote from: Jaakko Sivonen on 12.02.2010, 19:58:29
Ruotsi on Suomessa yhtä vieras kieli kuin mikä tahansa muu vieras kieli. Ruotsi, somali, arabia, englanti, venäjä - kaikki nuo kielet ovat tuontitavaraa.
Just. Eihän siitä ole "kuin" 800 vuotta kun ruotsin kieli saapui Suomeen.
Ihan äskenhän se oli... 8)
Ja kun kerran tuolle tielle olet lähtenyt, voisit saman tien vaatia suomen kielen entistämistä siihen tilaan, missä se oli ennen indoeurooppalaisen (luultavasti esibalttilaisia kieliä puhuneen) vasarakirveskansan saapumista maahan tuollaiset nelisen tuhatta vuotta sitten. Tuolloin puhuttu kantasuomi nimittäin muuttui varsin oleellisella tavalla näiden "ei-suomalaisten" tulokkaiden vaikutuksesta heidän vähitellen sulautuessaan samaksi kansaksi kantasuomalaisen väestön kanssa. Varhaiskantasuomi jäi vain Itä- ja pohjois-Suomen metsäsaamelaisten kieleksi.
Joten: missä viipyy kansanliike varhaiskantasuomen palauttamiseksi Suomen
ainoaksi kieleksi?
Kampakeraaminen kulttuuri takaisin! "Kansa" vaatii! 8)
Quote from: AldaronJust. Eihän siitä ole "kuin" 800 vuotta kun ruotsin kieli saapui Suomeen.
Samaten ryssää puhuvia on saapunut iät ja ajat. Saamenkieli on täällä ollut ties kuinka kauan, en edes muista mistä on tullut. Ei siitä huolimattakaan ole PAKKOsaamea tai PAKKOvenäjää jokaiselle kansalaiselle. Miksi ei? Erityisesti saamella on virallistettua asemaa, mutta miksi sitä ei ole pakko opetella Helsingissä asuvien?
Quote from: Aldaron on 12.02.2010, 21:28:16
Joten: missä viipyy kansanliike varhaiskantasuomen palauttamiseksi Suomen ainoaksi kieleksi?
Miten perustelet varhaiskanasuomella sen, että 5 % vähemmistö pitää orjinaan suurta Suomalaista kansaa? Kysyn vaan onko oikein. Ruotsissa puhutaan Ruotsia, suomessa on ihan oma kili jolla ei ole mitään tekemistä Ruotsin kanssa.
No niin, vastapuolelta on säästetty vähän vaivaa. Mainitsemasi indoeurooppalainen väestö on myöskin tuonut mukanaan omakielisen nimityksemme sen lisäksi, että kielemme on tosiaan sanastoltaan indoeurooppalaistunut voimakkaasti. Mitä tulee germaanisiin kieliin, niin ymmärtäisin ettei ruotsin kielen vaikutusta voi ajoittaa esim. 800 vuoden päähän. Kontakti germaanisiin kieliin on jatkunut kantagermaanin ja pohjoisgermaanisen kantakielen kautta nykyruotsiin portaatta. Korjatkaa jos olen väärässä.
Quote from: Turkulaine on 12.02.2010, 21:59:05
No niin, vastapuolelta on säästetty vähän vaivaa. Mainitsemasi indoeurooppalainen väestö on myöskin tuonut mukanaan omakielisen nimityksemme sen lisäksi, että kielemme on tosiaan sanastoltaan indoeurooppalaistunut voimakkaasti. Mitä tulee germaanisiin kieliin, niin ymmärtäisin ettei ruotsin kielen vaikutusta voi ajoittaa esim. 800 vuoden päähän. Kontakti germaanisiin kieliin on jatkunut kantagermaanin ja pohjoisgermaanisen kantakielen kautta nykyruotsiin portaatta. Korjatkaa jos olen väärässä.
Ei tarvitse korjata kun olet ihan oikeassa. Länsi-Suomessahan on ollut germaanista asutusta jo ainakin rautakaudella. Kyseiset germaanit ovat sulautuneet Länsi-Suomen muuhun väestöön ja tuoneet sille geeniensä lisäksi runsaasti muinaisgermaanisia lainasanoja, jotka ovat niin yleisiä etteivät useimmat niitä edes germaanisanoiksi tiedä. Esimerkkejä: pelto, miekka, äiti, airut, paita.
Quote from: Aldaron on 12.02.2010, 22:17:29
Kyseiset germaanit ovat sulautuneet Länsi-Suomen muuhun väestöön ja tuoneet sille geeniensä lisäksi runsaasti muinaisgermaanisia lainasanoja, jotka ovat niin yleisiä etteivät useimmat niitä edes germaanisanoiksi tiedä. Esimerkkejä: pelto, miekka, äiti, airut, paita.
Netistä löytyi tuollainen lista svanteperäisistä sanoista, joita tosisuomalaisen tulisi välttää. En osaa sanoa kuinka varmoja nuo etymologiat ovat, mutta pistotarkastin muutaman epäilyttävän. Kukapa arvaisi että sana "pöytä" on samaa alkuperää kuin ruotsin "bjuda" (tarjota). Mikä tuo "qiaha" sitten on jäänee arvoitukseksi.
Quoteaalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,
hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,
häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,
kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,
laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,
mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,
niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,
saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm
Quote from: possu on 09.02.2010, 07:45:32
Quote from: jp060210 on 08.02.2010, 19:44:38
En ole koskaan enkä missään nähnyt yhtäkään järkeen
perustuvaa argumenttia pakkoruotsin puolesta.
Panu Höglund on nähnyt paljon vaivaa asian tähden:
http://www.panunet.net/pakkovapausko.html
http://www.panunet.net/eiperusteluja.html
nöf nöf
Tuo eiperusteluja.html tarjoaa kehäpäätelmän puhtaimmillaan. :facepalm:
Quote from: Turkulaine on 12.02.2010, 23:51:02
Quote from: Aldaron on 12.02.2010, 22:17:29
Kyseiset germaanit ovat sulautuneet Länsi-Suomen muuhun väestöön ja tuoneet sille geeniensä lisäksi runsaasti muinaisgermaanisia lainasanoja, jotka ovat niin yleisiä etteivät useimmat niitä edes germaanisanoiksi tiedä. Esimerkkejä: pelto, miekka, äiti, airut, paita.
Netistä löytyi tuollainen lista svanteperäisistä sanoista, joita tosisuomalaisen tulisi välttää. En osaa sanoa kuinka varmoja nuo etymologiat ovat, mutta pistotarkastin muutaman epäilyttävän. Kukapa arvaisi että sana "pöytä" on samaa alkuperää kuin ruotsin "bjuda" (tarjota). Mikä tuo "qiaha" sitten on jäänee arvoitukseksi.
Quoteaalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,
hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,
häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,
kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,
laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,
mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,
niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,
saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm
Jaahas. Nyt ker-maanit pääsivät asiaan, eli todistelemaan kuinka oikeastaan kaikki suomenkielen sanat ovat joko uudempaa tai vanhempaaa arjalais- tai germaaniperua. Arjalaiset kun eivät ole ikinä lainnanneet keneltäkään edes tavun puolikasta, vaan ovat kaikessa aitoja ja alkuperäisiä, varsinaisia puhumisen pioneereja.
Puhdastaustaisuus tuntuu olevan olennainen osa arjalaista ajattelutapaa.
Muuten, esim. sana "äiti" on ikivanha, jota on käytetty eri muotoon väännettynä tarkoittamaan vanhempaa aina Länsi-Euroopasta Keski-Aasiaan. Esimerkiksi muodossa äiti, äijä, isä, ata, ädä taata jne.
Arjalaisten euroopanvalloitus ei välttämättä ollut niin totaalinen puhdistus kaikesta kivikautisesta "mongoloidiperäisestä" kulttuurista kuin koulussa annettiin ymmärtää.
Tämän päivän Satakunnan Kansassa on syyllistävän sävyinen juttu siitä, kun affenanmaalta kotoisin oleva yrittää saada palvelua rotsiksi Porissa, mutta tarjotaankin English onlya. Härreguud!
Quote from: Turkulaine on 12.02.2010, 23:51:02
Quote from: Aldaron on 12.02.2010, 22:17:29
Quoteaalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,
hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,
häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,
kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,
laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,
mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,
niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,
saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm
eikö valtaosa noista sanoista, kuten äiti, ole peräisin muinaisgermaaniasta? siis siitä kielestä, josta myöhemmin kehittyi ruotsi, ei itse ruotsinkielestä?
Entäpä ne sanat, jotka tarttuivat toisinpäin, eli silloisesta itämeren suomesta muinaisgermaniaan?
Quote from: EL SID on 15.02.2010, 17:17:33
Quote from: Turkulaine on 12.02.2010, 23:51:02
Quote from: Aldaron on 12.02.2010, 22:17:29
Quoteaalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,
hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,
häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,
kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,
laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,
mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,
niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,
saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm
eikö valtaosa noista sanoista, kuten äiti, ole peräisin muinaisgermaaniasta? siis siitä kielestä, josta myöhemmin kehittyi ruotsi, ei itse ruotsinkielestä?
Entäpä ne sanat, jotka tarttuivat toisinpäin, eli silloisesta itämeren suomesta muinaisgermaniaan?
Täysin irrelevanttia. Muinaisilla lainasanoilla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, pitäisikö pakkoruotsi poistaa.
Pakkoruotsi pitää lakkauttaa täysin riippumatta siitä, kuinka paljon suomen kielessä on lainasanoja germaanisista kielistä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Miksi tuhlaatte palstatilaa copypastaamalla tänne jotain lainasanaluetteloita?
Quote from: mikkoellila on 15.02.2010, 17:42:48
Täysin irrelevanttia. Muinaisilla lainasanoilla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, pitäisikö pakkoruotsi poistaa.
Pakkoruotsi pitää lakkauttaa täysin riippumatta siitä, kuinka paljon suomen kielessä on lainasanoja germaanisista kielistä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Miksi tuhlaatte palstatilaa copypastaamalla tänne jotain lainasanaluetteloita?
Keskustelu ei tässä kohtaa liittynyt pakkoruotsin poistamiseen, vaan suomalaisten identiteettiin ja alkuperään. Suomalaiset kansana ja suomen kieli ovat syntyneet germaanisen ja balttilaisen kulttuurin voimakkaassa vaikutuksessa, ja tällöin voidaan argumentoida ettei ruotsalainen vaikutus ole niin vierasta ja uutta kuin kuvitellaan.
Mikäli ketjussa saa esittää omia teorioita ruotsalaisten vieraudesta ja yhteensovittamattomuudesta suomalaisten kanssa, muttei vastata näihin teorioihin kieli- ja asutushistoriallisilla huomioilla, jätän mielelläni leikin sikseen.
Quote from: Turkulaine on 15.02.2010, 17:59:53
Quote from: mikkoellila on 15.02.2010, 17:42:48
Täysin irrelevanttia. Muinaisilla lainasanoilla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, pitäisikö pakkoruotsi poistaa.
Pakkoruotsi pitää lakkauttaa täysin riippumatta siitä, kuinka paljon suomen kielessä on lainasanoja germaanisista kielistä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Miksi tuhlaatte palstatilaa copypastaamalla tänne jotain lainasanaluetteloita?
Keskustelu ei tässä kohtaa liittynyt pakkoruotsin poistamiseen, vaan suomalaisten identiteettiin ja alkuperään. Suomalaiset kansana ja suomen kieli ovat syntyneet germaanisen ja balttilaisen kulttuurin voimakkaassa vaikutuksessa, ja tällöin voidaan argumentoida ettei ruotsalainen vaikutus ole niin vierasta ja uutta kuin kuvitellaan.
Mikäli ketjussa saa esittää omia teorioita ruotsalaisten vieraudesta ja yhteensovittamattomuudesta suomalaisten kanssa, muttei vastata näihin teorioihin kieli- ja asutushistoriallisilla huomioilla, jätän mielelläni leikin sikseen.
turkulaisen vastaus riittää meikäläiselle.
Quote from: EL SID on 15.02.2010, 18:01:48
Quote from: Turkulaine on 15.02.2010, 17:59:53
Keskustelu ei tässä kohtaa liittynyt pakkoruotsin poistamiseen, vaan suomalaisten identiteettiin ja alkuperään. Suomalaiset kansana ja suomen kieli ovat syntyneet germaanisen ja balttilaisen kulttuurin voimakkaassa vaikutuksessa, ja tällöin voidaan argumentoida ettei ruotsalainen vaikutus ole niin vierasta ja uutta kuin kuvitellaan.
Mikäli ketjussa saa esittää omia teorioita ruotsalaisten vieraudesta ja yhteensovittamattomuudesta suomalaisten kanssa, muttei vastata näihin teorioihin kieli- ja asutushistoriallisilla huomioilla, jätän mielelläni leikin sikseen.
turkulaisen vastaus riittää meikäläiselle.
Mielestäni keskustelu suomalaisten kulttuuri-identiteettistä ja etnisestä/geneettisestä alkuperästä ei ole relevanttia pakkoruotsin kannalta.
Täällä ei pitäisi turhaan esittää kumpiakaan mainitsemiasi teorioita. Keskustelun pitäisi koskea ensisijaisesti sitä, pitäisikö ruotsin olla pakollinen oppiaine peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, opistotasolla, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Toissijaisesti voidaan keskustella siitäkin, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli. Tämä viestiketjuhan koskee yleisesti ruotsin kielen
asemaa Suomessa.
Keskustelun ei pitäisi rönsyillä näiden aiheiden ulkopuolelle, koska tämä muutenkin aivan liian pitkä ketju. Tätä köyttä on jo liian paljon, kuten Timo "Räkäklimppi" Soini sanoisi.
Quote from: mikkoellila on 15.02.2010, 18:12:35
Toissijaisesti voidaan keskustella siitäkin, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli. Tämä viestiketjuhan koskee yleisesti ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä, ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta eli siitä, mistä väestöryhmistä suomalaiset polveutuvat. Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia. Sitä paitsi vähän väliähän tässä ketjussa saa lukea viittauksia Freudenthalin rasistisiin mielipiteisiin ja aikoja sitten haudattuihin mongoliteorioihin, joten ei ole pahitteeksi vähän esitellä kielitieteen, arkeologian ja genetiikan uusimpia tutkimustuloksia, joista voidaan päätellä jo varsin paljon niin Suomen kuin naapurimaidenkin asutushistoriasta.
Turkulaine siteerasi osan suomen kielen germaanisista lainasanoista, mutta genetiikan hyvin nopea kehitys viime vuosina on tuonut esille tuloksia, jotka ovat oikeastaan vielä mielenkiintoisempia, sillä ns. isälinjan (Y-haploryhmä) on havaittu korreloivan usein yllättävän vahvasti eräiden muinaiskulttuureiden kanssa. Esimerkiksi y-haploryhmä I1 korreloi vahvasti sen alueen kanssa, jolla germaanisen kantakielen on päätelty syntyneen. Tästä syystä I1:n esiintymistä jonkin alueen väestössä pidetään hyvin vahvana indikaationa germaanisesta alkuperästä.
Eräs tässä mielessä mielenkiintoinen tutkimus on "Regional differences among the Finns: A Y-chromosomal perspective" (T: Lappalainen, S. Koivumäki jne), julkaistu v. 2006. Siinä on tutkittu väestön isälinjat yhdeksästä maakunnasta siten, että kaikkien muiden maakuntien edustajat ovat suomenkielisiä paitsi ruotsinkielisen Pohjanmaan, jonka kaikki edustajat ovat ruotsinkielisiä. Taustaltaan kaksikieliset on tutkimuksessa karsittu pois, jotta voidaan paremmin mitata paitsi maakunnallisia myös kieliryhmien välisiä geneettisiä eroja.
Melkein kaikki suomalaiset voi jakaa vain neljään haploryhmään, joilla kaikilla on selvä linkki johonkin tiettyyn esihistorialliseen kulttuuripiiriin/etniaan.
Kaikkein suurin haploryhmä on N3, joka liitetään suomalais-ugrilaisiin kansoihin. N3-väestön frekvenssi koko Suomen osalta on 58.2% (Itä-Suomi 70.9% ja Länsi-Suomi 41.3%), tietysti sillä varauksella että tutkimuksessa ei ole käsitelty
kaikkia Suomen maakuntia vaan vain yhdeksää niistä.
N3 maakunnittain:
Pohjois-Savo 78.5%
Etelä-Karjala 70.8%
Pohjois-Karjala 68.2%
Pohjois-Pohjanmaa 65.1%
Varsinais-Suomi 60.0%
Häme 55.1%
Ruotsink. Pohjanmaa 40.0%
Satakunta 27.1%
Etelä-Pohjanmaa 25.9%
Haploryhmään I1 ("germaani-indikaattori") kuuluu 28.0% Suomen väestöstä (40.0% Länsi-Suomi, 19.0% Itä-Suomi).
I1 maakunnittain:
Satakunta 52.1%
Etelä-Pohjanmaa 46.6%
Ruotsink. Pohjanmaa 36.0%
Häme 34.7%
Varsinais-Suomi 28.0%
Pohjois-Pohjanmaa 23.3%
Pohjois-Karjala 18.2%
Etelä-Karjala 16.7%
Pohjois-Savo 15.0%
Haploryhmä R1a liitetään ns. Kurgaanikulttuuriin ja muinaisindoeurooppalaiseen ekspansioon Venäjän ja Ukrainan aroilta Keski-, Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Se korreloi nykyisin hyvin vahvasti slaavilaisten ja balttilaisten etnioiden kanssa ja on dominanttina haploryhmänä myös Intian bramiinikastilla (syy: muinaisindoeurooppalaisten asettuminen Pohjois-Intiaan paikalliseksi yläluokaksi). Tätä "kurgaanihaploryhmää" on Suomessa 7.1% väestöstä (Länsi-Suomi 8.7%, Itä-Suomi 5.9%)
R1a maakunnittain:
Etelä-Pohjanmaa 19.0%
Ruotsink. Pohjanmaa 12.0%
Satakunta 8.3%
Etelä-Karjala 8.3%
Pohjois-Pohjanmaa 6.2%
Pohjois-Savo 4.7%
Pohjois-Karjala 4.5%
Häme 2.0%
Varsinais-Suomi 2.0%
Neljäs tilastollisesti merkittävä haploryhmä Suomessa on "ibeeris-kelttiläinen" R1b, joka on dominanttina haploryhmänä useimmissa Länsi-Euroopan maissa ja jonka frekvenssi on kaikkein voimakkainta baskeilla (88%) ja kelttiläisillä kansoilla. Tähän haploryhmään kuuluu vain 3.7% suomalaisista (Länsi-Suomi 5.2%, Itä-Suomi 2.6%).
R1b maakunnittain:
Ruotsink. Pohjanmaa 8.0%
Satakunta 6.2%
Häme 6.1%
Pohjois-Pohjanmaa 4.7%
Pohjois-Karjala 4.5%
Varsinais-Suomi 4.0%
Etelä-Pohjanmaa 3.4%
Pohjois-Savo 0.9%
Etelä-Karjala 0.0%
Kielikysymyksen kannalta on mielenkiintoista havaita, että Ruotsinkielinen Pohjanmaa ei ole suinkaan genetiikaltaan kaikkein "germaanisperäisin" (Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ohittavat sen) eikä myöskään vähiten "suomalais-ugrilainen" (N3:n frekvenssi on Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla alhaisempi).
Tiivistän, mm. näiden tulosten pohjalta:
1) Merkittävä osa ruotsinkielisestä väestöstä polveutuu suomenkielisistä.
2) Merkittävä osa suomenkielisestä väestöstä polveutuu Länsi-Suomeen jo esihistoriallisella ajalla asettuneista germaaneista. Valtaosa germaanisperäisestä geenistöstä Suomen kansassa on ilmeisesti tullut jo kauan ennen Suomen liittämistä osaksi Ruotsia 1200-luvulla, siis aikana, jolloin ruotsin kieli ei vielä ollut eriytynyt omaksi kielekseen.
Tämä kaikki on relevanttia juuri Turkulaisen mainitsemista syistä: useinhan saa tässäkin ketjussa lukea väittämiä siitä, miten kaikki ruotsalaisuus ja yleisesti ottaen germaanisuus on muka jotain täysin vierasta Suomen kansalle. Kun tajutaan, että huomattava osa suomenkielisen väestön esi-isistä on itse asiassa puhunut äidinkielenään jotain muinaisgermaanista kielimuotoa, on helppo ymmärtää, miten vähän väitteissä germaanisuuden väitetystä "vieraudesta" itse asiassa on todellisuuspohjaa.
Jos kerran on ok
väittää, että kaikki germaanisuus muka on vierasta Suomen kansalle, on myös ok
osoittaa, että tuo väite ei pidä paikkaansa.
Wikiartikkeli haploryhmä I1:stä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup_I1_(Y-DNA)
Ja sitten,
ihan vain siltä varalta että joku taas aloittaa ne mongolipuheet, on syytä esitellä myös "mongolimarkööri" eli haploryhmä C3: http://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup_C3_(Y-DNA)
Mainittakoon, että sen edustajia ei löytynyt tässä tutkimuksessa Suomesta
ollenkaan, joten se siitä. 8)
Quote from: Aldaron on 15.02.2010, 20:26:33
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä, ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta eli siitä, mistä väestöryhmistä suomalaiset polveutuvat. Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia.
Genetiikalla on kuitenkin hyvi vähän tekemistä kansallisen identiteetin kanssa. Onko sinulla muuten noita vastaavia tietoja tyypillisen ruotsalaisen haploryhmistä?
Quote
Kielikysymyksen kannalta on mielenkiintoista havaita, että Ruotsinkielinen Pohjanmaa ei ole suinkaan genetiikaltaan kaikkein "germaanisperäisin" (Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ohittavat sen) eikä myöskään vähiten "suomalais-ugrilainen" (N3:n frekvenssi on Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla alhaisempi).
Noissa tuloksissa on kuitenkin nähtävissä minne ruotsalaiset ovat Suomessa edenneet ensin ja minne iimeiseksi.
Quote
2) Merkittävä osa suomenkielisestä väestöstä polveutuu Länsi-Suomeen jo esihistoriallisella ajalla asettuneista germaaneista. Valtaosa germaanisperäisestä geenistöstä Suomen kansassa on ilmeisesti tullut jo kauan ennen Suomen liittämistä osaksi Ruotsia 1200-luvulla, siis aikana, jolloin ruotsin kieli ei vielä ollut eriytynyt omaksi kielekseen.
Tuolle et antanut mitään lähdettä?
QuoteVirkkunen: Pakkoruotsia jo viidenneltä luokalta
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) kannattaa ruotsin opetuksen aikaistamista peruskoulussa. Hän suhtautuu myönteisesti Suomen ruotsinopettajat ry:n esitykseen, että ruotsin opinnot aloitettaisiin jo peruskoulun viidennellä luokalla, kun nykyisin suurin osa koululaisista aloittaa kielen vasta seitsemännellä luokalla.
-Mitä nuorempana uuden kielen opiskelun aloittaa, sitä helpompaa se on. Nykyinen kolmentoista vuoden ikä ei ehkä ole kaikkein otollisin aika aloittaa ruotsin pänttäämistä, Virkkunen toteaa.
Peruskoulun tuntijakoa pohtiva työryhmä antaa mietintönsä vappuun mennessä ja Virkkunen odottaa siltä esitystä muun muassa kielten opiskelusta. Ryhmälle on esitetty myös uusia oppiaineita. Opetusministeri ei kuitenkaan niitä kannata.
Keskisuomalainen (http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/virkkunen-pakkoruotsia-jo-viidennelt%C3%A4-luokalta/533628) 16.2.2010
Huvittavaa kuinka juuri 13 vuoden ikä on erityisen huono kielen opiskelun aloittamiseen. Vapaaehtoinen C-kieli aloitetaan kahdeksannella luokalla 14-vuotiaana ja hyvin tuntuu lapsille kelpaavan.
Virkkunen kertoo lehdessä, ettei ole itsekään juuri kieltä tarvinnut, mutta tilanne muuttui, kun hän
37-vuotiaana ministerinä on joutunut pitämään puheita ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Eli lukemaan ääneen avustajan kirjoittamia tekstejä. Virkkunen sanoo hieman katuvansa, ettei opiskellut ruotsia innokkaammin
peruskoulussa. Niin, kukapa tietää vielä yläkoulussa, mitä taitoa toivoisi yhtäkkiä
yli 20 vuoden päästä ministerinä.
Quote from: Aldaron on 15.02.2010, 20:26:33
Quote from: mikkoellila on 15.02.2010, 18:12:35
Toissijaisesti voidaan keskustella siitäkin, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli. Tämä viestiketjuhan koskee yleisesti ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä, ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta eli siitä, mistä väestöryhmistä suomalaiset polveutuvat. Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia. Sitä paitsi vähän väliähän tässä ketjussa saa lukea viittauksia Freudenthalin rasistisiin mielipiteisiin ja aikoja sitten haudattuihin mongoliteorioihin, joten ei ole pahitteeksi vähän esitellä kielitieteen, arkeologian ja genetiikan uusimpia tutkimustuloksia, joista voidaan päätellä jo varsin paljon niin Suomen kuin naapurimaidenkin asutushistoriasta.
Suomea on asutettu alkujaan idästäpäin ja suomalaisuuden juuret ovat hyvin vahvasti nykyisen Venäjän luoteisseudulla. Tanskan seudulta pohjoiseen levinneet germaanit varmasti ovat sekoittuneet Fennoskandiaa heitä ennen asuttaneisiin "suomalaisiin" ja siten suomalaisten "germaanisuuskin" saattaisi selittyä sillä. Suomalaisten germaanisuus/indoeurooppalaisuus on kuitenkin puhdasta ruotsinkielisten propagandaa.
Historiallinen tosiasia on se, että germaanit ja muut indoeurooppalaiset ovat Euroopan asuttajina suhteellisen nuoria tapauksia, ja levitessään he toivat sotaisan kulttuurin mukanaan. Ihan mielenkiintoista olisi kyllä tietää, mistä indoeurooppalaiset oikein polveutuvat? Varmaankin seemiläisistä ja turkkilaisista.
Quote from: Aldaron on 15.02.2010, 20:26:33
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä,
Ei.
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy siihen, kuinka paljon Suomessa on ruotsinkielistä väestöä.
Koska ruotsinkielisiä on vain 5 % väestöstä, on täysin järjetöntä pitää moista marginaalikieltä valtakunnan toisena virallisena kielenä ja jopa pakollisena oppiaineena kouluissa väestön 95-prosenttiselle enemmistölle.
Quote from: Aldaron on 15.02.2010, 20:26:33
ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta
Ei.
Tuhansien vuosien takainen asutushistoria ei ole relevantti kysymys sen kannalta, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli ja jopa pakollinen oppiaine kouluissa.
Quote from: Aldaron on 15.02.2010, 20:26:33
Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia.
Geeniperimämme kannalta on olennaista se, että olemme eurooppalaisia ja erityisesti pohjoiseurooppalaisia.
Sen sijaan sillä ei ole nykyajan kannalta mitään merkitystä, kuinka paljon väestöä on Suomeen tuhansien vuosien aikana muuttanut Skandinaviasta, Keski-Euroopasta ja Baltiasta.
Quote from: Turkulaine on 25.07.2009, 18:41:20
Minä vastustan pakkoruotsia koska pakko, ei koska ruotsi. Ja johdonmukaisesti vastustan myös pakkosuomea.
Juuri näin. Olisi myös syytä vakavasti pohtia, riittäisikö Suomeen yksi virallinen kieli.
Minun puolestani koko ruotsin voisi lopettaa täysin turhana oppiaineena kokonaan. Valinnaiseksi vaan, ne lukekoot, ketkä tuntevat jotain hinkua asiaan.
"Kykypuolue" taas vauhdissa. Luulis yrittäjien puoluetta senverran kiinnostavan kansainvälinen kilpailukyky, ettei heidänkään mielestä työvoiman monipuolista kielitaitoa tarttis uhrata jonkun marginaalisen historiallisen painolastin takia.
Quote from: Brett on 16.02.2010, 14:11:47
"Kykypuolue" taas vauhdissa. Luulis yrittäjien puoluetta senverran kiinnostavan kansainvälinen kilpailukyky, ettei heidänkään mielestä työvoiman monipuolista kielitaitoa tarttis uhrata jonkun marginaalisen historiallisen painolastin takia.
Kyykkypuolue ;D
Kokoomus ampuu itseään jalkaan. Nostakaa asiaa esille Kokoomukseen kuuluvien tuttujenne kanssa. Kirjoittakaa Kokoomuksen kansanedustajille ja puoluetoimistolle.
Quote from: JM-K on 16.02.2010, 14:01:31
Minun puolestani koko ruotsin voisi lopettaa täysin turhana oppiaineena kokonaan. Valinnaiseksi vaan, ne lukekoot, ketkä tuntevat jotain hinkua asiaan.
Kyllä. Pakollisuus pois heti. On hyvä jos yläasteella (tai jo ala-asteellakin, kuten joissakin kunnissa ja kouluissa) tarjotaan toistakin vierasta kieltä (koska se ensimmäinen on lähes sataprosenttisesti englanti). Suomi tarvitsee kielitaitoisia kansalaisia. Myös ruotsia on syytä opettaa niille jotka (joiden vanhemmat) niin haluavat. Kielenä muiden joukossa.
Henna-poloisen kannanotto kielenopiskelun aloittamisen puolesta on sinänsä hyvä. Siis opetettavan kielen kannalta. Jos halutaan oppia kieltä, kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain ja opiskella riittävällä intensiteetillä.
Ongelma on vain se että nykyisien lainsäädännön puitteissa kieli olisi siis ruotsi, kaikille, pakollisesti. Lisää resurssia kaadettaisiin siis kieleen jonka hyödyllisyys on sangen kiistanalaista. Tämä lisäresurssi olisi pois muiden kielten (tai oppiaineiden) opetuksesta tai, jos lisäresurssi saadaan koulumomentin ulkopuolelta, jostain muusta julkisesta toiminnosta.
Lisää rahaa kieltenopetukseen = hyvä. Lisää rahaa vain ruotsinopetukseen = ei hyvä.
Suomen suurin julkinen salaisuus on että ruotsia opetetaan kaikille eikä sitä opi juuri kukaan. Kokonaiset ikäluokat (sekä Suomessa koulunsa käyvät maahanmuuttajat!) istuvat yhden vuosiviikkotunnin, kolmen vuoden ajan, opiskelemassa kieltä jota aikuisena puhuu ja ymmärtää pikkuruinen murto-osa heistä.
Wanha juttuni kieltenopetuksen kummallisuudesta:
http://nikopol2008.blogspot.com/2009/03/opettaja-sina-et-osaa-laskea.html
Quote
Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mielestä pakollisen ruotsin opiskelu voitaisiin aloittaa jo viidennellä luokalla. Virkkunen puoltaa Suomen ruotsinopettajat ry:n esitystä samasta aiheesta. Ministeri kertoo asiasta sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.
Virkkunen perustelee mielipidettään sillä, että kieliä oppii helpommin nuorempana.
- Nykyinen kolmentoista vuoden ikä ei ehkä ole kaikkein otollisin aika aloittaa ruotsin pänttäämistä, Virkkunen sanoo Keskisuomalaisessa.
Tällä hetkellä ruotsin opiskelu aloitetaan seitsemännellä luokalla, eli noin 13 vuoden ikäisenä. Vapaaehtoisesti kieltä voi opiskella jo aikaisemmin.
Virkkunen vastustaa suomalaisten kielitaidon lisäämistä. Virkkunen haluaa, että suomenkieliset opiskelisivat jotain nurkkakuntaista kalastajamurretta, jotta suomenkieliset voisivat palvella ruotsinkielisiä, jotka osaavat muutenkin suomea.
Virkkunen haluaa suomenkieliset palvelijoiksi. Virkkusen mielestä ruotsinkielisten palveleminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi ulkomaankauppa, jossa olisi hyötyä ranskan, saksan ja monien muiden suurten kielten taidosta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.02.2010, 16:59:43
Virkkunen vastustaa suomalaisten kielitaidon lisäämistä. Virkkunen haluaa, että suomenkieliset opiskelisivat jotain nurkkakuntaista kalastajamurretta, jotta suomenkieliset voisivat palvella ruotsinkielisiä, jotka osaavat muutenkin suomea. Virkkunen haluaa suomenkieliset palvelijoiksi. Virkkusen mielestä ruotsinkielisten palveleminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi ulkomaankauppa, jossa olisi hyötyä ranskan, saksan ja monien muiden suurten kielten taidosta.
Ei. Virkkunen on vain niin helvetin tyhmä, että ei tajua yhtään mistään yhtään mitään. Virkkunen ei halua tietoisesti tuhota Suomen ulkomaankauppaa estämällä saksan, ranskan ja venäjän kaltaisten hyödyllisten kielten opiskelua. Hän on vain niin saatanan tyhmä, että ei tajua ehdotustensa seurauksia. Hän on esittänyt mielisairaan ideansa miettimättä lainkaan sitä, että kahden ylimääräisen vuoden käyttäminen turhaan pakkoruotsiin vähentää koululaisten aikaa ja mahdollisuuksia opiskella hyödyllisiä kieliä. Virkkunen on tyhmä kuin saapas. Hän ei lainkaan mieti päätöstensä ja ehdotustensa seurauksia.
Jos PS tajuaisi jostain jotain, PS tekisi välikysymyksen tästä aiheesta:
- Onko hallitus aikeissa toteuttaa opetusministeri Henna Virkkusen esityksen, että pakollinen ruotsinopetus alkaisi jo 5. luokalla nykyisen 7. luokan sijasta?
PS on kuitenkin niin vajaaälyinen puolue, että yksikään PS:n kansanedustaja ei ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Quote from: mikkoellila on 16.02.2010, 17:36:45
Ei. Virkkunen on vain niin helvetin tyhmä, että ei tajua yhtään mistään yhtään mitään. Virkkunen ei halua tietoisesti tuhota Suomen ulkomaankauppaa estämällä saksan, ranskan ja venäjän kaltaisten hyödyllisten kielten opiskelua. Hän on vain niin saatanan tyhmä, että ei tajua ehdotustensa seurauksia. Hän on esittänyt mielisairaan ideansa miettimättä lainkaan sitä, että kahden ylimääräisen vuoden käyttäminen turhaan pakkoruotsiin vähentää koululaisten aikaa ja mahdollisuuksia opiskella hyödyllisiä kieliä. Virkkunen on tyhmä kuin saapas. Hän ei lainkaan mieti päätöstensä ja ehdotustensa seurauksia.
Jos PS tajuaisi jostain jotain, PS tekisi välikysymyksen tästä aiheesta:
- Onko hallitus aikeissa toteuttaa opetusministeri Henna Virkkusen esityksen, että pakollinen ruotsinopetus alkaisi jo 5. luokalla nykyisen 7. luokan sijasta?
PS on kuitenkin niin vajaaälyinen puolue, että yksikään PS:n kansanedustaja ei ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen.
:D
Tuli Ellilän vuodatuksesta yksi leffa mieleen:
Animal house:
Bluto:
QuoteWhat the fuck happened to the Delta I used to know? Where's the spirit? Where's the guts, huh? This could be the greatest night of our lives, but you're gonna let it be the worst. "Ooh, we're afraid to go with you Bluto, we might get in trouble." Well just kiss my ass from now on! Not me! I'm not gonna take this. Wormer, he's a dead man! Marmalard, dead! Niedermeyer...
Otter:
QuoteDead! Bluto's right. Psychotic, but absolutely right. We gotta take these bastards. Now we could do it with conventional weapons that could take years and cost millions of lives. No, I think we have to go all out. I think that this situation absolutely requires a really futile and stupid gesture be done on somebody's part.
http://www.youtube.com/watch?v=Q47bpOCTcaY
Mutta komppaan Ellilää. Jos ei kyse ole jostain omituisesta poliittisesta pelistä, niin Virkkunen ei ole tehtäviensä tasalla.
edit. typot
Quote from: mikkoellila on 16.02.2010, 17:36:45
Jos PS tajuaisi jostain jotain, PS tekisi välikysymyksen tästä aiheesta:
- Onko hallitus aikeissa toteuttaa opetusministeri Henna Virkkusen esityksen, että pakollinen ruotsinopetus alkaisi jo 5. luokalla nykyisen 7. luokan sijasta?
PS on kuitenkin niin vajaaälyinen puolue, että yksikään PS:n kansanedustaja ei ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Niin, ja kuitenkin PS on ainut puolue Suomessa, jonka yksi tavoitteista on nimenomaan pakkoruotsin poistaminen. Jatkossahan niitä PS:n kansanedustajia on todennäköisesti enemmän, joten toivottavasti sieltä joukosta löytyisi sinunkin vaatimuksesi tyydyttävä edustaja.
On se ihmeellistä miten kaikkivoipana puolueena Perussuomalaisia pidetään? Kyllä ne haalituksessa istuneet/istuvat puolueet ovat niin pakkoruotsin kuin maahanmuuttolinjaustenkin takana. Mikäli PS istuisi tai olisi joskus edes istunut hallituksessa, voisin jotenkin ymmärtää tämänlaisen
järjettömän kritiikin.
Hupsista, tarkoitin kaksi vuosiviikkotuntia, eli koko yläasteen ajan kaksi tuntia joka viikko. Englantia/muuta pitkää kieltä opiskellaan 8-9-luokilla yksi vvt enemmän.
Tämä pyrkyrikokkari "maahanmuuttajat ovat voimavara ja rikkaus Suomelle"-Virkkunen on ehtinyt jo ylittää itsensä pönttöargumentein lyhyen ministeriuransa aikana.
Kaikkein hauskinta oli, kun Virkkunen ehätti lausumaan olleensa itsekin ulkomailla töissä ja sanoi toivovansa, ettei häntä olisi vieroksuttu.
Tässä se ulkomainen työura on kaikessa mahtavuudessaan:
QuoteNuorempana Virkkunen on työskennellyt hevostenhoitajana Huittisissa Jukka Tuorin omistamalla tallilla sekä Tanskassa maajoukkueratsujen parissa[2].
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henna_Virkkunen
Toinen ihan yhtä pihalla oleva samanmoinen kokkari on umpisuomalainen lahtelaislähtöinen Hemming (o.s.Hietanen), joka on jopa kakaransa tunkenut ruotsinkieliseen kouluun Espoossa.
Hemmingin lapsukaiset eivät kuitenkaan joudu voimavaraistumaan ja rikastumaan, kun ovat suojasijoitetut mamuttomaan hurrikouluun - eikä liioin Virkkusen piltti, koska tuskinpä siinä Jyväskylän perähikiäläisessä koulussa, jossa poitsu koulunsa tulee käymään kovinkaan montaa mamuoppilasta on.
Etovia ovat nämä kaksinaismoralistiset ämmänsalvokset!
VAROITUS KETJUN KÄYTTÄJILLE:
Modeneuvosto on manannut M.E:n esiin suorittamaan "Puhdistuksen" tässä ketjussa. Koska satun olemaan hyvällä tuullella ja hieman kiireinen, tyydyin vain poistamaan asiattomia kommentteja. Tosin kaikkia asianvierestä meneviä kommentteja en ole poistettu vielä.
ÄLKÄÄ TULKO SIIS ITKEMÄÄN, jos kommenttinne on poistettu.
(Siitä seuraa ketjun erityissäädösten nojalla automaaginen banni.)
Ketjun aiheena on ruotsin asema Suomessa, ei esimerkiksi germaaniset lainasanat, suomalaisten geneettiset erityispiirteet tai alkuperä. Ketju ei myöskään ole chattityökalu tai oikea paikka ilmaista turhautumistaan poliittista puoluetta X kohtaan. Täällä ei myöskään olla kiinnostuneita juuri sinun PERUSTELEMATTOMISTA mielipiteistäsi, joten jos et ole niitä valmis perustelemaan, jätä kertomatta ne.
Seuraavista rikkomuksista toimitetaan sitten involuntaarinen sovitusuhri käyttäjien avustuksella internetin azteekki-jumalille.
Ajattelin lähettää Simon Elolle etukäteiskiitokset tänne ketjuun koskien ylex-mielipidevankiohjelmaa, jossa hän vastustaa pakkoruotsia. On hienoa että Suomessa on ainakin yksi puolue, joka ei ole lähtenyt nöyristelemään ruotsinkielisyyden edessä. Tämä kielikysymys on itselleni ollut ehkä tärkein syy siihen, miksi pysyn perussuomalaisten äänestäjänä. Tietysti jämerä asenne maahanmuuttoon on myös erittäin tärkeä.
Ja miksikö inhoan niin paljon pakkoruotsia? No siksi että sain kärsiä huonosta kielipäästäni koko opiskelu-urani (joka ei ole ihan lyhyt yliopistotason opintopisteitä on kertynyt yli 350 ja risat). Kait mulla on sitten joku häiriö aivoissa, kun en millään muista sanalistoja ja epäsäännöllisiä tapauksia. Matemaattiset aineet sen sijaan on sujunut hyvin. Englanti oli mulle ihan yhtä vaikeeta, mutta naula arkkuun meinasi mennä, kun jouduin vielä opettelemaan täydellistä ruotsia.
Maailmassa on muuten aika vähän maita, joissa vaikkapa kaikkien opiskelijoiden on pakko opetella kahta vierasta kieltä noinkin vaativalla tasolla. On myös maita, kuten USA, Britannia, Ranska tai Italia, joissa ei monilla aloilla vaadita yhdenkään vieraan kielen osaamista ainakaan kovin vaativalla tasolla.
Ruotsinkielisiä en inhoa lainkaan.
20.00 radiouutisista bongattua.
Lehdistötiedote Åbo Akademi
Kaksikielisyydestä on kognitiivisia hyötyjä
Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitoksen tutkijat ovat verranneet yksi- ja kaksikielisten suomalaisten aikuisten kykyä suunnata tarkkaavaisuutta jättää huomiotta (inhiboida) epäolennaista tietoa. Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaksikieliset onnistuvat tässä yksikielisiä paremmin.
Tutkimukseen osallistui yksi- ja kaksikielisiä suomalaisia kahdesta ikäryhmästä (30-50-vuotiaat ja 60-74-vuotiaat). Yksikielisten äidinkieli oli suomi ja kaksikieliset olivat oppineet sekä suomen- että ruotsinkielen ennen kouluikää ja kokivat omaavansa suunnilleen yhtä hyvän taidon molemmissa kielissä. Kieliryhmien välillä ei ollut eroja ikäjakaumassa, sukupuolijakaumassa tai sosioekonomisessa taustassa. Kokeessa koehenkilöllä oli kuulokkeet päässään ja hänen tehtävänään oli raportoida kuulemiaan tavuja. Vasempaan ja oikeaan kuulokkeeseen esitettiin samanaikaisesti eri tavuja ja koehenkilön tuli suunnata tarkkaavaisuus vain toiseen korvaan ja yrittää sulkea pois toiseen kuulokkeeseen esitetty tavu. Tästä tehtävästä kaksikieliset suoriutuivat yksikielisiä paremmin.
Tulokset vastaavat aiempia kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on osoitettu kaksikielisten pärjäävän yksikielisiä paremmin tietyissä kognitiivisissa tehtävissä. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että kaksikielisten on inhiboitava sitä kieltä, joka kulloisessakin tilanteessa on pois käytöstä. Täten kaksikielisyys tuo tullessaan elinikäistä kognitiivista harjoittelua epäolennaisen tiedon inhiboinnissa.
Tutkimus on tehty suomalaisten ja norjalaisten tutkijoiden yhteistyönä pohjoismaisessa kognitiivisen kontrollin huippututkimusverkostossa. Se tullaan julkaisemaan kansainvälisessä tiedelehdessä Bilingualism: Language and Cognition.
http://www.abo.fi/public/News/Item/item/2613/?setlanguage=fi
Eivät sitten viitsineet tutkia nuorempia ikäryhmiä.
Koska toinen kieli oli opittuna jo ennen kouluikää, pakkoruotsi ei siis ilmeisesti auta ignoroimaan merkityksettömiä tavuja kuulokkeesta.
Mm. pääministerin ja monen muunkin ministerin ja kansanedustajan puheiden lopussa on pyyntö, että se myöhemmin käännetään ruotsiksi.
Svenska Finlands Folktinget- niminen järjestöhän omaa monopolin sekä käännöksiin ja käännösten tarkistamisiin suomesta- ruotsiksi ja päin vastoin.
Mietin vain, että montakohan kymmentä tuhatta miestyötuntia kasautuu vuosittain käännösrästipinoon, joka vain kasvaa eikä lainkaan vajene.
Miljardiluokan bisnes pakkoruotsittajille tämä maamme kaksikielisyys ja pakkoruotsi.
Ei sellaisesta kukaan vapaaehtoisesti luovu vaan taistelee sen puolesta kynsin, hampain ja kaikin keinoin kautta rintaman ja sen takaa.
Quote from: Miniluv on 18.02.2010, 20:24:36
Koska toinen kieli oli opittuna jo ennen kouluikää, pakkoruotsi ei siis ilmeisesti auta ignoroimaan merkityksettömiä tavuja kuulokkeesta.
Niin. Olennaista onkin,
miten varhaisessa vaiheessa toisen kielen perusteet on opittu. Ei ihme että kielikylpypäiväkodit ovat suosittuja etenkin akateemisesti koulutettujen vanhempien keskuudessa täällä pääkaupunkiseudulla, sillä kielikylpydagiksessa aloittaneesta ja kielikylpykoulun käyneestä myös todella käytännössä tulee suurin piirtein samalla tavalla kaksikielinen kuin kaksikielisissä kodeissa kasvaneista. Tuolla tavallahan oli
sivat kaksikielistyneet myös ne ruotsin kielen vasta yläasteella aloittaneet, joilla ei ole kovin paljon kielipäätä ja jotka saavat hikoilla saavuttaakseen edes suurin piirtein tyydyttävän ruotsintaidon...
Usein (mutta ei läheskään aina) kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen valinneet vanhemmat kuuluvat sukuun, jossa on aikaisemmin puhuttu ruotsia, mutta jotka ovat ideologisista syistä vaihtaneet kieltä 1900-luvun alkupuolella. Sijoittamalla lapsensa kielikylpypäiväkotiin ja -kouluun tällaisiin sukuihin kuuluvat takaavat sen, että heidän jälkeläisensä saavat täysin kaksikielisen kompetenssin kumpaankin kieliryhmään kuuluneiden esivanhempiensa kielessä.
Kaksikielisten määrä kasvaa koko ajan,
myös tällä tavalla...
Quote
Kaksikielisten määrä kasvaa koko ajan, myös tällä tavalla...
Joten pakkoruotsista voidaan luopua.
QuoteSijoittamalla lapsensa kielikylpypäiväkotiin ja -kouluun tällaisiin sukuihin kuuluvat takaavat sen, että heidän jälkeläisensä saavat täysin kaksikielisen kompetenssin kumpaankin kieliryhmään kuuluneiden esivanhempiensa kielessä.
Mikseivät ruotsinkieliset koskaan laita lapsiaan suomenkieliseen kielikylpyyn? Miksi suomenkieliset lapset ovat aina niitä, jotka pakotetaan tuollaiseen?
Aikovatko lapset keskustella esivanhempiensa kanssa ruotsiksi joissain spiritistisissä istunnoissa, vai kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?
QuoteKaksikielisten määrä kasvaa koko ajan, myös tällä tavalla...
Justiinsa.. ja Xenu tekee comebackia..
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.02.2010, 23:07:59
kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?
Yhdellä sanalla: identiteetti.
Vähän pitempi selitys: aika monet niistä joiden suvussa on aikaisemmin puhuttu ruotsia kokevat ruotsin kielen edelleen kuuluvan oman sukunsa identiteettiin, vaikka
itse osaisivatkin ruotsia vain kohtalaisesti (koska edellinen sukupolvi on puhunut heille ainoastaan suomea). Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.
Quote from: Aldaron on 18.02.2010, 23:24:24
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.02.2010, 23:07:59
kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?
Yhdellä sanalla: identiteetti.
Vähän pitempi selitys: aika monet niistä joiden suvussa on aikaisemmin puhuttu ruotsia kokevat ruotsin kielen edelleen kuuluvan oman sukunsa identiteettiin, vaikka itse osaisivatkin ruotsia vain kohtalaisesti (koska edellinen sukupolvi on puhunut heille ainoastaan suomea). Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.
Entä suomalainen yhtenäisidentiteetti - miksei se kelpaa? Miksi on keinotekoisestikin pyrittävä johonkin erillisidentiteettiin? Miksi tuollaiset ihmiset haluavat keinotekoisesti ruotsittaa lapsiaan, vastoin heidän tahtoaankin?
Et vieläkään kertonut, miksei ruotsinkielisiä lapsia laiteta suomenkielisiin kielikylpyihin.
Quote from: Jaakko Sivonen
Mikseivät ruotsinkieliset koskaan laita lapsiaan suomenkieliseen kielikylpyyn?
Hyvä kysymys. Meikäläinen on sotalapsen poika ja kielikylpy siltä suunnalta oli kyllä tasan nolla. Faijan kasvattivanhempia, upeita ihmisiä keskellä ei mitään, käytiin Växjössä moikkaamassa harvase kesä. Silti en puhu ruåtsia muuta kuin ja, nej, ein bier bitte. Ett, två, tre, fyra, fem.... Jaa osaanhan mä nääkin vielä :)
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.02.2010, 23:36:03
Quote from: Aldaron on 18.02.2010, 23:24:24
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.02.2010, 23:07:59
kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?
Yhdellä sanalla: identiteetti.
Vähän pitempi selitys: aika monet niistä joiden suvussa on aikaisemmin puhuttu ruotsia kokevat ruotsin kielen edelleen kuuluvan oman sukunsa identiteettiin, vaikka itse osaisivatkin ruotsia vain kohtalaisesti (koska edellinen sukupolvi on puhunut heille ainoastaan suomea). Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.
Entä suomalainen yhtenäisidentiteetti - miksei se kelpaa? Miksi on keinotekoisestikin pyrittävä johonkin erillisidentiteettiin? Miksi tuollaiset ihmiset haluavat keinotekoisesti ruotsittaa lapsiaan, vastoin heidän tahtoaankin?
Et vieläkään kertonut, miksei ruotsinkielisiä lapsia laiteta suomenkielisiin kielikylpyihin.
Jos olisit itse kaksikielinen, tajuaisit tuon paremmin. Kaksikielisten kansallinen identiteetti on itse asiassa
hyvinkin yleissuomalainen, mutta minulla on se vaikutelma että sinä ymmärrät käsitteellä "suomalainen" jotain vähän muuta kuin minä.
Kaksikielisissä perheissä nimittäin ajatus kuulumisesta
olemukseltaan kaksikieliseen kansakuntaan nimittäin otetaan
tosissaan. Tällaisessa perheessä kasvava lapsi tyypillisesti oppii suhtautumaan muihin ihmisiin (kuuluivat nämä sitten kumpaan kieliryhmään hyvänsä) aika pitkälti sen mukaan miten nämä suhtautuvat siihen kieliryhmään johon eivät
itse kuulu. Ajatus siitä, että suomalainen kansallinen identiteetti rakentuu näiden kahden kielen varaan iskostuu jo varhaisessa vaiheessa useimpien kaksikielisten tietoisuuteen, minkä vuoksi yksikielisyysideologia vaikuttaa kaksikielisistä (pitäisi oikeastaan käyttää monikon ensimmäistä persoonaa, mutta jatketaan nyt kolmannella) oudolta, epäkansalliselta ja epä
suomalaiselta. Ajatus yksikielisestä kansakunnasta vaikuttaa
juurettomalta ja
keinotekoiselta, siltä että yritetään luoda jotain tyhjästä, täysin Suomen historiasta välittämättä. Kaksikielinen nimittäin kasvaa siinä vakaumuksessa, että Suomi on kansakuntana korkeamman tason käsite kuin sen molemmat kieliryhmät. Tästä näkökulmasta käsin ne jotka haluavat korvata käsitteen "kansakunta" käsitteellä "suomenkieliset" ovat, sanoakseni sen yhdellä ainoalla sanalla,
epäisänmaallisia. Se että jokin tietty ryhmä on enemmistönä jossain tietyssä kansakunnassa ei nimittäin tarkoita sitä että kyseinen enemmistö olisi
identtinen kansakunnan kanssa, vaikka jotkut käsitteiden sotkijat niin voivatkin väittää.
"Vastoin heidän tahtoaan"? Ei oikein tunnu uskottavalta että päiväkoti-ikäinen vastustaisi päiväkotiin menoa sillä perusteella että se on kielikylpypäiväkoti, enkä ole tällaisista tapauksista kuullut. En ole muuten myöskään kuullut kielikylvyn läpikäyneiden sitä myöhemmin valittavan. Siitä että on kaksikielinen kun on on sentään
aika paljon hyötyä, monellakin tavalla...
Kielikylpypedagogiikka on kehitetty alun perin Kanadassa kun on haluttu tehdä täysin englanninkielisten perheiden lapsista kaksikielisiä. Kielikylvyllä on eräitä hyvin tärkeitä pedagogisia reunaehtoja:
1) Kielikylpyyn osallistuvat lapset tulevat perheistä joissa molemmat vanhemmat puhuvat heille kyseisen seudun
enemmistökieltä.
2) Kielikylvyn päämäärä on, että lapset saavuttavat suurin piirtein saman kielellisen kompetenssin oman kotiseutunsa
vähemmistökielessä kuin siinä
enemmistökielessä, jota he puhuvat vanhempiensa kanssa.
Avainasemassa on se, mikä kieli on hallitsevassa asemassa (yleisenä kommunikaatiokielenä) sillä paikkakunnalla jolla perhe asuu. Juuri tästä syystä esim Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten lasten kielikylvettäminen suomeksi
ei olisi välttämättä mikään kovin hyvä idea, sillä he elävät
jo valmiiksi ympäristössä, jossa suomen kieli on täysin hallitsevassa asemassa. He esimerkiksi oppivat jo varhain, että tuntemattomille ihmisille, kuten ratikan tai bussin kuljettajille ja kaupan myyjälle (paitsi Stockalla niille joilla on rintapielessä minikokoinen Ruotsin lippu ruotsintaidon merkkinä) puhutaan
aina suomea. He siis uivat jo valmiiksi suomen kielen meressä, jossa on vain muutamia ruotsin kielen saarekkeita kuten heidän kotinsa ja koulunsa. Myös koulussa he muuten kuulevat kohtalaisen paljon suomea, sillä Helsingin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden puhekieleenhän sisältyy paljon suomenkielisiä sanoja ja hyvin usein myös kokonaisia lauseita. Keskustelu saattaa muuttua vähäksi aikaa suomenkieliseksi ja vasta vähän ajan päästä siirrytään takaisin ruotsiin. Näissä oloissa on ensisijaisesti huolehdittava siitä, että näiden lasten ruotsi (ennen kaikkea ruotsin aktiivinen sanavarasto, ettei tarvitse koko ajan lainata sanoja suomesta kun ei heti muista jonkin käsitteen tai asian nimeä ruotsiksi) kehittyy tarpeeksi vahvaksi. Suomea (jota he alkavat lukea yhdeksänvuotiaina) he tässä ympäristössä oppivat joka tapauksessa hyvin.
Kielikylvystä suomen kielessä voisi sen sijaan olla hyötyä sellaisten ruotsinkielisten kotien lapsille, jotka asuvat voimakkaan ruotsinkielisvoittoisilla paikkakunnilla tai niissä muutamassa yksikielisesti ruotsinkielisissä kunnissa (kuten esim. Närpiö), sillä he eivät kuule suomea arkielämässä kovinkaan usein, joten suomen oppiminen koulussa (vaikka suomi alkaakin jo ala-asteen kolmannella) on usein kohtalaisen vaivan takana ja lopputulos jää usein vähän keskinkertaiseksi (tosin keskimäärin paremmaksi kuin suomenkielisten kuntien oppilaiden ruotsi, jonka opiskelu alkaa yleensä vasta peruskoulun seitsemännellä). Pohjanmaalla on tiettävästi ollut jonkin verran kiinnostusta suomenkielisiä kielikylpyjä kohtaan, mutta tunnen sikäläisiä oloja melko vähän, joten en osaa sanoa, miten pitkälle ovat päässeet.
Quote from: Aldaron
Kaksikielisissä perheissä nimittäin ajatus kuulumisesta olemuksellisesti kaksikieliseen kansakuntaan nimittäin otetaan tosissaan.
Eri mieltä. Yksi parhaista kavereista oli svedu, joka ei puhunut ruåtsia sen enempää kuin minäkään. Tyyppi halusi irtautua kaksikielisyydestä jo esiteininä. Ja onnistuikin. Tottakai.
QuoteKaksikielisissä perheissä nimittäin ajatus kuulumisesta olemukseltaan kaksikieliseen kansakuntaan nimittäin otetaan tosissaan.
Ajatus kaksikielisestä kansakunnasta on väärä. Suomi on aina ollut suomalaisten selvän enemmistön kieli. Ruotsinkielisiä on enimmillään (400 vuotta sitten) ollut noin 18 prosenttia väestöstä. Silloinkin siis yli 80 prosenttia väestöstä oli suomenkielistä. Ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on muuten ollut jatkuvassa laskussa ainakin 1600-luvulta asti, aiemmilta ajoilta ei tietääkseni ole tilastoitua tietoa maan kielisuhteesta.
Se, että maassa on pieni kielivähemmistö ei tee mistään maasta kaksikielistä.
QuoteAjatus siitä, että suomalainen kansallinen identiteetti rakentuu näiden kahden kielen varaan
Käytännössä kukaan suomenkielinen ei ole sitä mieltä, että hänen suomalainen identiteettinsä rakentuisi kaksikielisyyden varaan.
Ne suomenkieliset, jotka tuollaista hokevat ovat niitä samoja ministereitä, joiden mielestä maahanmuutto on voimavara ja monikulttuurisuus rikkaus. Eliitti ei voi ylhäältä käsin määrätä, että suomalaisten identiteettiin kuuluisi kaksikielisyys.
QuoteSe että jokin tietty ryhmä on enemmistönä jossain tietyssä kansakunnassa ei nimittäin tarkoita sitä että kyseinen enemmistö olisi identtinen kansakunnan kanssa
En ole väittänyt, etteivät Suomen ruotsinkieliset olisi suomalaisia; kyllä he ovat. Mutta ruotsin kieli ei kuitenkaan ole suomalainen kieli. Se, että ruotsin kieli aikoinaan tuotiin Suomeen ja että jotkut suomalaiset omaksuivat sen, on historiallinen tragedia. Sitä voi verrata englannin kielen viemiseen Irlantiin. Nykyään useimmat irlantilaiset osaavat vain englantia, vaikka se ei ole Irlannin alkuperäinen kieli.
Snellman toivoi, että sivistyneistö muuttuisi ruotsinkielisestä suomenkieliseksi vielä hänen elinaikanaan. Miksi pitää kiinni ruotsista, kun voi puhua maan alkuperäistä ja enemmistön kieltä ilman vaikeuksia?
Kansakunnan yhtenäisyys on mielestäni tärkeää. Sen vuoksi tulee pyrkiä myös mahdollisimman suureen kielelliseen yhtenäisyyteen.
Quote from: Jaakko Sivonen on 19.02.2010, 01:33:14
Miksi pitää kiinni ruotsista, kun voi puhua maan alkuperäistä ja enemmistön kieltä ilman vaikeuksia?
Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä
suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.
Kolmannella kotimaisella: No deal.
Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:
Suomesta virallisesti yksikielinen maa (http://areena.yle.fi/ohjelma/Mielipidevanki)
Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20). :)
Quote from: Aldaron on 19.02.2010, 02:12:03
Kolmannella kotimaisella: No deal.
Pidän kuitenkin aika törkeänä hyökkäyksenä suomalaista kulttuuri-identiteettiäni vastaan sitä, ettei Yleisradiosta kuule saamenkielistä selostusta Vancouverin kisoista. Yleisradio näyttää suosivan maahanmuuttajavähemmistöjä maan alkuperäisväestön kustannuksella, unohtaen tasa-arvoon perustuvan lainsäädännön.
Quote from: Simon Elo on 19.02.2010, 09:47:52
Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:
Suomesta virallisesti yksikielinen maa (http://areena.yle.fi/ohjelma/Mielipidevanki)
Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20). :)
Kuuntelin tuon lyhyen pätkän.
Esitit varsin selkeästi kansaa jurppivia asioita. Eihän siinä tietenkään ollut vielä kaikki mutta niiden aika tulee myöhemmin vaalien lähestyessä.
Kiitos!
Quote from: Pate on 19.02.2010, 10:43:14Eihän siinä tietenkään ollut vielä kaikki mutta niiden aika tulee myöhemmin vaalien lähestyessä.
Kiitoksia, tulen pitämään kielikysymyksen agendallani myös jatkossa. Käykää muuten antamassa äänenne Yle X:n sivuilla (http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-tanaan/mielipidevanki/pitaisiko-virallisesta-kaksikielisyydesta-luopua). Pitäisikö Suomi muuttaa virallisesti yksikieliseksi maaksi?
Quote from: Aldaron on 19.02.2010, 02:12:03
Quote from: Jaakko Sivonen on 19.02.2010, 01:33:14
Miksi pitää kiinni ruotsista, kun voi puhua maan alkuperäistä ja enemmistön kieltä ilman vaikeuksia?
Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.
Kolmannella kotimaisella: No deal.
Kysymys onkin enemmän siitä, että mikä on enemmistön kannalta järkevää. Pakkoruotsin poistolla enemmistö saavuttaisi paremman kyvyn puhua jotain oikeasti tarpeellista kieltä. Valitettavasti kouluruotsilla ei pärjää missään muualla kuin satunnaislla alueilla Suomessa, jossa voitaisiin yhtä hyvin puhua Suomea, eikä näin ollen heitettäisi jatkuvasti rahaa roskiin pakkopullakielenopiskelun muodossa.
Quote from: Simon Elo on 19.02.2010, 09:47:52
Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:
Suomesta virallisesti yksikielinen maa (http://areena.yle.fi/ohjelma/Mielipidevanki)
Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20). :)
Hyvin puhuttu.
QuoteKieliryhmille yhteisessä koulussa on sekä etuja että haittoja
Koulurakennuksesta, jossa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, on sekä hyviä että huonoja puolia. Sipoolaiskoulun kokemusten mukaan plussaa ovat luonteva kulttuurivaihto ja paremmat tilat, parempi tietoisuus omasta äidinkielestä sekä isomman työyhteisön edut. Miinusta puolestaan ovat suurempi oppilasmäärä ja kieliongelmat.
Sipoolaiskoulun rehtori Jan-Erik Holmkvist ja vt. opetusjohtaja Hannu Ollikainen toivat loviisalaisten päättäjien käyttöön omat kokemuksensa eilisiltana valtuutetuille pidetyssä keskustelutilaisuudessa.
Sipoossa suomen- ja ruotsinkielinen koulu, eli Söderkulla skola ja Sipoonlahden koulu, ovat toimineet saman katon alla vuodesta 1973. Nykyisin suurin osa lapsista tulee kaksikielisistä perheistä.
Molemmissa kouluissa on oma henkilökunta, omat pihat, omat sisäänkäynnit. Yhteistä ovat ruokalatilat, teknisen työn opetusluokat sekä liikuntasali, josta saatiin peräti 600 neliön kokoinen vain sijoittamalla koulut samaan koulukeskukseen.
Holmkvist näki etuna, että yleensä vapaa-aikana syntyvät kieliongelmat pystytään ratkaisemaan kätevämmin, kun kiinteistö on yhteinen. Kulttuurivaihto Lucia- ja Kalevala-juhlineen käy luontevammin ja kouluissa toimii myös kieliklubeja, eli opettajat vetävät ruotsin kerhotoimintaa suomenkielisille ja suomenkieliset ruotsinkielisille oppilaille.
Holmkvistin mukaan ruotsinkielisten oppilaiden "kielitietoisuus" on parempi yhteisessä koulussa. Äidinkielestä pidetään kiinni tietoisemmin kuin puhtaasti ruotsinkielisissä kouluissa.
Koko artikkeli: Loviisan Sanomat (http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=4058)
Suomi ja ruotsi saman katon alla= kieliongelmia.
Suomi ja 77-100 eri kieltä saman katon alla= ihanavärinää.
Quote from: Pliers on 19.02.2010, 13:04:12
Quote from: Simon Elo on 19.02.2010, 09:47:52
Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:
Suomesta virallisesti yksikielinen maa (http://areena.yle.fi/ohjelma/Mielipidevanki)
Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20). :)
Hyvin puhuttu.
No, sitä minäkin. Kunnon kotikutoista keinoa ei voita mikään.
Hävitetään toinen kansalliskieli. Siitähän se suttaantuu; simsalabim!
Veikkaan ettei ruotsin osaaminen kouluissa muuttuisi mitenkään, vaikka ruotsia alkaisivat lukea vain ne jotka sitä haluavat lukea, ja kaikki muut saisivat todistukseen alimman arvosanan ruotsin "osaamisesta".
Tietysti käytäntö olisi järjetön, mutta eipä pakkoruotsittamisessakaan paljoa järkeä ole.
Kun itse kävin yläastetta, tilastojen mukaan, joka kolmas poika sai ruotsista arvosanan 4-5. Ruotsinopettajat oli totaalisen hajonneita omaan ammattiinsa. He käytännössä vain odottivat lukio-opettajan paikkaa. Meillä vaihtui erilaiset harjottelijasijaiset jatkuvasti. Miksi tätä näytöstä on jatkettava vuosikymmenestä toiseen? Opettaja ei pystynyt motivoimaan, eikä oppilaita kiinnostanut vähääkään. Kaikki tiesivät että opiskelimme puhtaasti poliittisista syistä Ruotsia. Samasta syystä kun miksi nyt on kasvisruokapäivä helsingin kouluissa. Tietyt piirit halusivat käyttää valtaansa lapsiin ja nuoriin.
Ihan oikeasti Suomi ei muutu enää ruotsinkieliseksi. Ruotsinkieli ei yleisty, vaikka sitä pakko-opetettaisiin kouluissa. Eikö olisi aika hyväksyä tosiasiat?
Meillä oli lukiossa opettaja, joka sanoi, että "tämä ei tule teitä kiinnostamaan ja ymmärrän sen, mutta yrittäkää edes jotain minun vuokseni." ;D
Quote from: Aldaron on 18.02.2010, 23:24:24
Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.
Eli viittaat, että muut paitsi suomenruotsalaiset ovat jotain ummikkoja? Eli koetat väheksyä enemmistöä maassasi, jossa asut?
Sinusta on myöskin ihan ok, että suomenruotsalaiset ovat sen verta ummikkoja, etteivät pistä lapsiaan suomenkielen kielikylpyyn, mutta päinvastoin se on erityisen vakava paha? Perustelet kantasi sekavasti "Ette juntit vain ymmärrä." Oikeastihan kyse on siitä, että suomenruotsalaisilla on pelko, että rahvaanomaiset härmäläiset saattavat ihan oikeasti tartuttaa heidän kielensä pikkuisiin mussukoihin.
Quote from: Aldaron on 19.02.2010, 02:12:03
Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.
Suomenruotsalaisille saa olla minun puolestani miten vähän tai paljon identiteettiä ruotsin osaamisesta. Valtaosallehan suomenruotsalaisuus on nimenomaan kielellinen asia, kuten sinullekkin.
On kuitenkin häpeällistä sanoa, että se on kykynne. Ei se ole kuin opittu kieli. Koetat tälläkin nyt sanoa, että me muut rahvaat olemme kykemättömiä puhumaan ruotsianne. Meillä rahvailla on yhtä lailla kyky puhua ruotsia, muttemme halua puhua. Me rahvaat enemmistönä koemme, ettei ruotsi pakollisena kielenä kuulu kulttuuriimme. Siitä todistaa lukuisat kyselyt. Enkä koe, että pakollinen ruotsin opetus edistää meitä kansakuntana, ainakaan enempää, kuin vapaaehtoinen ruotsin opetus.
Aivan absurdi ajatus olisikin, että ruotsin opetus edistäisi suomen osaamista. :D
PS. Koska otat kantaa itä-suomalaisten kysymykseen? Kysymyshän on keskeinen, koska pakollinen ruotsin opetus nimenomaan haittaa muiden kielten opetusta, jotka ovat alueellisesti tärkeitä kieliä. Venäjän osaaminen olisi monelle itä-suomalaiselle keskeisin osa-alue mikä pitäisi hallita. Nyt sen osaaminen jää pakollisen ruotsin jalkoihin.
Quote from: jpk on 20.02.2010, 16:19:06
No, sitä minäkin. Kunnon kotikutoista keinoa ei voita mikään.
Hävitetään toinen kansalliskieli. Siitähän se suttaantuu; simsalabim!
En tajua mitä yrität sanoa. Minä en puhu ruotsia. Olen koulut käynyt, enkä silti osaa ruotsia edes välttävästi. Näin on erittäin monen ihmisen kohdalla. Tällä ei ole mitään vaikutusta rakkaaseen toiseen kansalliskieleen. Se, että minä en osaa ruotsia, ei heikennä sinun kielitaitoasi. Toisaalta minä voisin osata jonkun muun kielen, josta minulle olisi jopa jotain hyötyä. Sen sijaan yhteiskunta on käyttänyt suuren summan rahaa yrittämällä pakottaa minua oppimaan hyödyttömän kielen, jota en ole missään vaiheessa aikonut oppia. Näin tapahtuu edelleen joka päivä ympäri Suomea. MIelestäni tuo on pahimmanlaatuista resurssien haaskausta.
Taisi olla nimimerkki Aldaron, joka viittasi identiteettiin. Ymmärrän pointin. Oma identiteettini on erittäin voimakkaasti Karjalainen, vaikka paljasjalkainen Helsinkiläinen olenkin. Sukuni, molemmilta puolilta, on Karjalaista. Mummoni puhui erittäin voimakasta Karjalan-murretta, joka etäisesti muistutti Suomea. Ajoittain radiosta tulee vanhoja Karjalassa tehtyjä haastatteluja, joita ystäväni eivät kykene ymmärtämään, mutta minä olen oppinut sen kesäpäivinä mummolassa. En kuitenkaan pysty tuottamaan kieltä(vaikka haluaisin), mutta ymmärrän sitä hyvin. Tämä siis alustukseksi, sille mitä aion sanoa. Ymmärrän pointtisi identiteetistä ja arvostan näkemystäsi. En kuitenkaan pitäisi järkevänä länsirannikon opintosuunnitelman muuttamista siten, että Karjalankieltä ryhdyttäisiin pakkosyöttämään paikallisille, ja sen osaamista ryhdyttäisiin vaatimaan työhönotossa.
Quote from: Pliers on 22.02.2010, 14:39:48
Quote from: jpk on 20.02.2010, 16:19:06
No, sitä minäkin. Kunnon kotikutoista keinoa ei voita mikään.
Hävitetään toinen kansalliskieli. Siitähän se suttaantuu; simsalabim!
En tajua mitä yrität sanoa.
Tätä:
Suomalaisen identiteetin puolustaminen (esim. vierasta uskonnollista kiihkoa vastaan) sopii harvinaisen huonosti Suomen kulttuuriperinnön nakertamisen kanssa. Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.
Quote from: jpk on 23.02.2010, 11:48:22
Tätä:
Suomalaisen identiteetin puolustaminen (esim. vierasta uskonnollista kiihkoa vastaan) sopii harvinaisen huonosti Suomen kulttuuriperinnön nakertamisen kanssa. Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.
Tämä sitten selittääkin miksi saamelaiset ajetaan nurkkaan ja tällä jatkomolla meillä ennenpitkää ruotsikieliset ajaa meidät suomenkieliset saamelaisten kanssa nurkkaan. Asenne on ainakin sama.
Tarkoitat varmaan, että suomenruotsalaisuus on suomenruotsalaista kulttuuriperintöä eikä suomalaista kulttuuriperintöä. Aika outo sellainen kulttuuriperintö jota kukaan muu kuin kulttuuriperintöä koskettava taho halua vaalia.
Kannattaa edelleen muistaa, että pakkoruotsin säilyminen on elinehto maamme kaksikielisyyden säilymiselle.
Kaksikielisyytemme pakkoruotseineen on taasen eräiden suomen ruotsinkielisen vähemmistön edustajien ja järjestöjen valtaisa liiketoimi.
Maamme yksikielistyttyä suomenkieliseksi, jotuvat monet sadat valtionhallinnossa aidinkielenänsä ruotsinmurteen (suomenruotsin murre) omaavat pois viroistaan lusmuilemasta ja sadat tuhannet turhat käännöstehtävät (Esim. Vanhasen puheiden kääntäminen ruotsiksi jälkikäteen) tulevat tarpeettomiksi.
Kun esimerkiksi mallisuojaa voi hakea PRH:sta se voi olla suomen- tai ruotsinkielinen.
Suomenkielisen hakiessa hyödyllisyysmallisuojaa tai patenttia, joutuu hän suojausvaatimuksen ja patentin osalta lyhennelmän tekemään myös ruotsiksi. Miksi?
Jos patentinhakija ei osaa ruotsia, tarjoaa PRH tarvittaessa kallista käännösapua, jonka patentin hakija maksaa. Huono ( "epäsopiva")käännös ei mene läpi seulan.
Quote from: jpk on 23.02.2010, 11:48:22Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.
Ei kuulu.
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.02.2010, 15:07:30
Quote from: jpk on 23.02.2010, 11:48:22Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.
Ei kuulu.
Traditiota voi arvostaa tai olla arvostamatta.
Sen kiistäminen on lapsellista.
Eikö tämän keskustelun otsikko jo puhu selvää kieltään?
(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)
Quote from: jpk on 23.02.2010, 17:07:02
Traditiota voi arvostaa tai olla arvostamatta.
Sen kiistäminen on lapsellista.
Eikö tämän keskustelun otsikko jo puhu selvää kieltään?
(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)
Harva traditio on sellainen, jota kaikkien suomalaisten on noudatettava. Etenkään, jos se maksaa miljoonia veronmaksajille. Eikä sitä paitsi edelleenkään ketään kiistä suomenruotsalaisia (traditiona tai ilman), mutta pakollinen kielikysymyshän on melko uusi ilmiö, jota ei voi ajatella traditiona, eikä edes muuna perintönä.
Quote(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)
Josta saadaan kiittää hurrien etujärjestöjen mokuilua (ei tietenkään yksin hurrien mokuilua). Tuota samaa valuu välillä
kristittyjen vaahtosuusta. "Te ateistit aiheutatte suomen islamisaation" just ja
kirkkohan on ollut etunenässä nuvistelemassa ja puolustamassa omaa reviiriään
vierailta voimilta.
Quote from: jpk on 23.02.2010, 17:07:02Traditiota voi arvostaa tai olla arvostamatta.
Sen kiistäminen on lapsellista.
Eikö tämän keskustelun otsikko jo puhu selvää kieltään?
(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)
Iloitsen ainoastaan suomen kielen perinnöstä. Sekä ruotsi että somali ovat maahan tuotuja vieraita kieliä.
RKP:han on esittänyt, että maahan pitäisi tuoda runsaasti maahanmuuttajia, jotta neljäsosa heistä voitaisiin kouluttaa ruotsinkielisiksi. Sellaistako "perintöä" sinäkin haluat?
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.02.2010, 18:20:14
Sekä ruotsi että somali ovat maahan tuotuja vieraita kieliä.
Jäsentely puutteellista.
Quote from: jpk on 23.02.2010, 22:53:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.02.2010, 18:20:14
Sekä ruotsi että somali ovat maahan tuotuja vieraita kieliä.
Jäsentely puutteellista.
Et pysty siis kieltämään sitä, että ruotsi on Suomessa vieras kieli.
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.02.2010, 22:55:13
Et pysty siis kieltämään sitä, että ruotsi on Suomessa vieras kieli.
Onhan suomikin?
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.02.2010, 22:55:13
Et pysty siis kieltämään sitä, että ruotsi on Suomessa vieras kieli.
Kyllä se minulle on ihan tuttu kieli täällä Suomessa. Itse asiassa tunnen suomalaisia jotka puhuvat sitä äidinkielenään.
Quote from: Turkulaine on 23.02.2010, 23:07:25
Kyllä se minulle on ihan tuttu kieli täällä Suomessa. Itse asiassa tunnen suomalaisia jotka puhuvat sitä äidinkielenään.
Tunnen minäkin suomalaisiksi itseään kutsuvia ihmisiä, jotka ovat turkulaisia ja vielä puhuvatkin turkua. On se jännää.
Quote from: jpk on 23.02.2010, 17:07:02
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.02.2010, 15:07:30
Quote from: jpk on 23.02.2010, 11:48:22Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.
Ei kuulu.
Traditiota voi arvostaa tai olla arvostamatta.
Sen kiistäminen on lapsellista.
Aivan, mutta minusta tämä vaikuttaa vähän moniselitteisemmältä jutulta. Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin, mutta Sivosen tapauksessa ei voi, sillä ymmärtääkseni hän kuuluu siihen vähemmistöön tämän ketjun "yksikielisyyssotureista", jotka ovat käyneet lukion ja edenneet yliopisto-opintoihin saakka. Kyse siis ei hänen tapauksessaan ole tiedon puutteesta (kuten monella muulla) vaan siitä, että hän kokee kielikysymyksen niin voimakkaan ideologisesti, että hänellä on taipumus ilmaista kantansa siihen tuontyyppisillä lyhyillä kategorisilla väittämillä, jotka ensi näkemältä vaikuttavat absurdilta huumorilta, ellei niiden takana olevia ideologisia lähtökohtia ota huomioon.
Sivonen saa tietenkin korjata jos tulkitsen hänen aatteellista lähtökohtaansa väärin, mutta olen saanut sen vaikutelman, että hän edustaa sotienvälisen ajan ns. aitosuomalaisuusideologiaa (fennomanian radikalisoitunutta versiota) jokseenkin sen klassisessa muodossa.
"Aitosuomalaisuus" oli aika pitkälti sukupolvi-ilmiö. Huomattava osa "aitosuomalaisen" liikkeen johtajista kuului AKS:ään ja opiskeli Helsingin Yliopistossa 20- tai 30-luvulla. Heidän mielestään vanhemman polven fennomaanit olivat tehneet liikaa kompromisseja ruotsinkielisten kanssa, joten heitä ei enää voinut pitää aatteellisina esikuvina. Ennen kaikkea "aitosuomalaiset" olivat tyytymättömiä kahteen asiaan:
1) Vuoden 1919 perustuslaki määritteli Suomen kaksikieliseksi valtioksi. Tämä oli "aitosuomalaisten" mielestä jo lähtökohtaisesti väärin.
2) Helsingin Yliopistossa osa opetuksesta annettiin edelleen ruotsiksi. Koska vanhemmassa akateemisessa sukupolvessa ruotsinkielisten suhteellinen osuus oli edelleen selvästi suurempi kuin väestössä keskimäärin (ja suurempi kuin
nuoremmassa akateemisessa sukupolvessa), melko suuri osuus (ei kuitenkaan enemmistö) yliopiston opettajakunnasta oli ruotsinkielisiä ja useimmiten myös luennoi ruotsiksi. Tässä oli tiettyjä eroja eri tiedekuntien välillä; esim. Oikeustieteellisessä ruotsinkielisiä opettajia oli paljon ja jotkut luennot joutui kuuntelemaan ruotsiksi. Tosin myös ruotsinkieliset opiskelijat joutuivat kuuntelemaan osan luennoista vastaavasti suomeksi, mutta tätä "aitosuomalaiset" pitivät vain luonnollisena, koska ruotsinkieliset olivat vähemmistö.
Edellä esitetystä on helppo ymmärtää, että "aitosuomalaisilla" oli kaksi päätavoitetta:
1) Suomen muuttaminen virallisesti yksikieliseksi valtioksi perustuslakia muuttamalla.
2) Suomi Helsingin Yliopiston (tuolloin ainoa valtionyliopisto)
ainoaksi opetuskieleksi.
30-luvulla "aitosuomalaisuuden" kannatus saavutti huippunsa. Tästä huolimatta "aitosuomalaiset" eivät onnistuneet kummassakaan tavoitteistaan.
Lakialoitteet Helsingin Yliopiston opetuskielen muuttamisesta yksinomaan suomeksi ja ruotsin kielen poistamiseksi perustuslaista eivät olleet edes lähellä läpimenoa, mutta niiden puolesta äänesti suhteellisen merkittävä vähemmistö eduskunnasta. Niin suuresta kannatuksesta yksikielisyysaatteelle voivat tämän päivän "yksikielisyyssoturit" vain unelmoida.
On tärkeää tajuta, mitkä poliittiset voimat olivat 30-luvulla yksikielisyyden puolella ja mitkä taas kannattivat kaksikielisyyttä. Kun tarkastellaan, miten eri eduskuntaryhmät äänestivät näissä kysymyksissä, hahmottuu kaksi hyvin selväpiirteistä rintamaa. On mielenkiintoista, että vain yksi eduskuntapuolue (Kokoomus) jakautui kahtia kielikysymyksestä äänestettäessä. Kaikki muut eduskuntapuolueet olivat selkeästi jommalla kummalla puolella.
Ensin "kaksikielisyysrintama", jolla oli enemmistö Eduskunnasta takanaan.
SDP (siitä vasemmalla olevia puolueita ei 30-luvun Eduskunnassa ollut)
RKP
Ruotsalainen Vasemmisto (vasemmistoliberaali RKP:stä eronnut pienpuolue)
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
Osa Kokoomuksesta
Sitten "yksikielisyysrintama":
Maalaisliitto
IKL
Pienviljelijäin puolue (irronnut Maalaisliitosta)
Kansanpuolue (samoin irronnut Maalaisliitosta)
Osa Kokoomuksesta
Kun tarkastelee tuota jakoa kahteen 30-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa, on hyvin helppo tajuta se aatteellinen (ja osittain sosiologian keinoilla selvitettävissä oleva) logiikka, jonka perusteella tuo jako on tapahtunut.
Koko poliittisen vasemmiston tuki viralliselle kaksikielisyydelle on ollut luja ja yksiselitteinen koko Suomen historian ajan. Suomenkielisessä porvarillisessa kentässä kaksikielisyyttä ovat tukeneet ennen kaikkea liberaalit (Edistyspuolue jne), mutta myös osa Kokoomuksesta (esim. Svinhufvud, Paasikivi ja E. N. Setälä).
Yksikielisyysaatetta taas kannattivat (ei mitenkään yllättävästi) talonpoikaispuolueet, joiden kannattajakunnasta suuri enemmistö ei osannut ruotsia, kuten Maalaisliitto, Pienviljelijäpuolue ja Kansanpuolue.
Se että myös IKL, jonka kannattajista ja etenkin johtajista löytyi enemmän akateemista väkeä kuin esim. Maalaisliitosta, oli yksikielisyyden kannalla, ei ollut siinä vaiheessa kun IKL:ää perustettiin mikään itsestään selvä asia. IKL:hän perustettiin jatkamaan Mäntsälän kapinan johdosta lakkautetun Lapuan liikkeen toimintaa, ja Lapuan liike oli ollut profiililtaan vahvasti kaksikielinen. Suomenruotsalaiset oikeistopiirit olivat olleet hyvin keskeisesti mukana sen toiminnassa. IKL kuitenkin omaksui (ilmeisesti osittain AKS:n vaikutuksesta) jo alkuvaiheessa selkeän yksikielisyyskannan, minkä vuoksi ruotsinkieliset ja kaksikielisyyskannalla olleet suomenkieliset vetäytyivät pois sen toiminnasta. Eräät (Gummerus, Räikkönen jne) perustivat Isänmaallisen Kansanpuolueen IKL:n kaksikieliseksi kilpailijaksi, mutta puolue ei menestynyt.
AKS:n ja IKL:n yksikielisyysideologia kumpuaa siitä aatteellisesta traditiosta, jota aatehistoriassa on usein kutsuttu
integraaliseksi nationalismiksi. Se lähtee siitä, että kansakunnan tulisi olla sisäisesti mahdollisimman yhdenmukainen, monellakin tavalla. Usein painotetaan juuri
kielellistä yhdenmukaisuutta, kuten esim. Sivonen tekee. Monet integraalisen nationalismin edustajat ovat myös painottaneet
uskonnollista yhdenmukaisuutta, tosin eivät läheskään kaikki. Usein taustalla on myös se ulottuvuus, jota voi nimittää biologiseksi tai geneettiseksi. Tätä ei aina lausuta julki kovin selkeästi, mutta se tulee usein esille eräänlaisena taustaolettamuksena tämän aatesuunnan edustajien teksteissä. Se miten tärkeänä geneettisiä kysymyksiä pidetään voi vaihdella aika paljonkin sekä yksilöiden että maiden välillä eikä "geneettinen ulottuvuus" ole
välttämättä läsnä integraalisessa nationalismissa (tästä on esimerkkejä, joita en mainitse tässä), mutta
useimmiten se on kuvassa mukana, tavalla tai toisella.
Se että Sivonen kiteyttää ajatuksensa tuollaiseen kieltämättä hieman erikoiselta vaikuttavaan lausumaan
ei siis johdu siitä ettei hän tuntisi Suomen historiaa eikä myöskään siitä että hän yrittäisi jollain tavalla "maagisesti" muuttaa Suomen historiaa toisenlaiseksi kuin se todellisuudessa on ollut. Kysymys on siitä, että Sivosen edustamassa aatteellisessa traditiossa ajatellaan kansakuntien olevan jo lähtökohtaisesti
todellisuudessa yksikielisiä. Näin täysin riippumatta siitä, mitä perustuslaki ja kilpailevat ideologiset traditiot (kuten esim. se jota itse edustan) väittävät. Koska lähtökohta on tämä, he eivät tietenkään voi hyväksyä ajatusta kaksikielisestä kansakunnasta. Itse olen tietysti tästä toista mieltä, mutta siitä tarkemmin joskus myöhemmin.
Se mikä tekee Sivosen huomattavasti keskimääräistä mielenkiintoisemmaksi keskustelukumppaniksi on se, että hänen kieltämättä varsin fundamentalistinen kantansa kielikysymykseen nojaa niin selkeästi juuri niihin aatteellisiin lähtökohtiin, joita olen tuossa edellä hahmottanut. Olen tietenkin jyrkästi eri mieltä hänen kanssaan, mutta positiivisena seikkana mainittakoon, että hän poikkeaa edukseen "yksikielisyysrintaman" kilju- ja öyhötyssiivestä, joilla ainoana "aatteellisena" lähtökohtana (oikeammin: sen korvikkeena) toimii pelkkä "viha joka etsii kohdetta", Kari Suomalaista lainatakseni. Tämä tuleekin heidän teksteistään suorastaan kiusallisen selvästi ilmi. Niitä on vaikea lukea tuntematta eräänlaista myötähäpeää, sillä vaikka he eivät kovin hyviä suomalaisia olekaan, he kuuluvat kuitenkin kaikesta huolimatta samaan kansaan kuin minä. On aina kiusallista katsella kun toinen suomalainen mokaa itsensä niin täydellisesti kuin tällä "kiljusiiven" väellä on tapana tehdä.
Mutta, kuten sanottu, Sivonen on veistetty paremmasta puusta kuin nuo. Samaa voi sanoa mm. Ellilästä, jonka kannat ovat yhtä jyrkkiä ja jonka kanssa olen samalla tavalla eri mieltä kuin Sivosenkin. Molemmat heistä ovat
tavallaan ihan hyviä tyyppejä, vaikka en kyllä kumpaakaan heistä äänestäisi, sen verran ollaan eri linjoilla ainakin kielikysymyksessä...
@ Aldaron
Väitätkö sinä, että yksikielisyyttä haluavat ovat joko radikaalifennomaaneja tai ruotsalaisten kansanmurhaa hautovia öyhöjä? Kumpaan näistä laskisit kaksikielisyyttä taloudellisista syistä vastustavat? Taloudellisin syin yksikielisyyttä perustelevat vaikuttavat kyllä minusta olevan selkeä enemmistö yksikielisyysväestä.
Tämä harrastamasi vastapuolen demonisointi kuulostaa hyvin tutulta, missähän moista keksustelutaktiikkaa on käytetty aiemmin..
Itse voisin pitää Suomen kaksikielisenä, mutta siitä aiheutuva taakka väestölle on tällä hetkellä liian suuri. Ruotsin opettaminen koko väestölle on absurdia ottaen huomioon miten vähäpätöinen rooli ruotsilla on kommunikoinnissa kenenkään kanssa. Suomenruotsalaiset osaavat suomea ja ruotsalaisten kanssa voi kommunikoida hyvin myös englanniksi.
Ruotsinkieliset palvelut kunnissa joissa on ruotsinkielistä väestöä voidaan kyllä turvata ilman pakkoruotsiakin, yksinkertaisesti vaaditaan että paikalla on aina yksi ruotsinkieltä taitava. Jos tämä ei ilman pakkoruotsia (johon tottakai lasken myös virkamiesruotsin) onnistu, niin sitten niistä joudutaan luopumaan. Pakkoruotsi on aivan liian suuri hinta maksettavaksi siitä hyvin pienestä edusta, että suomenruotsalaiset saavat palvelua äidinkielellään, varsinkin kun suurin osa heistä tulee hyvin toimeen myös suomella. Palkattakoon vaikka lopuille verovaroista tulkit silloin kun niitä oikeasti tarvitaan.
Ymmärrän toki suomenruotsalaisia siinä, että on heidän etunsa mukaista pyrkiä turvaamaan ruotsinkieliset palvelut. Mutta valitut keinot ovat ylimitoitettuja ja täysin kohtuuttomia. Suomenkielisille aiheutuva haitta on merkittävästi suurempi kuin ruotsinkielisille aiheutuva hyöty. Sama tavoite pitää pystyä hoitamaan kevyemmin keinoin. Nyt kun siihen ei näy olevan edes tahtoa, koko kaksikielisyyden vastustus lisääntyy.
Minäkin joudun opiskelemaan kolmen aidosti tarvitsemani vieraan kielen lisäksi keinotekoisesti tarpeellista ruotsia. Tuossa alkaa olla yksi liikaa.
Aldaron tekstit alkavat yhä enempi ja enempi olemaan yleistä hölinää, sekä samalla yhä enempi kirjoittajien arviointia. Eikös viestiketjun sääntöen mukaan pitänyt kirjoittaa ruotsin asemasta, eikä kirjoittajien asemasta?
Quote from: Uljanov on 24.02.2010, 08:41:04
@ Aldaron
Väitätkö sinä, että yksikielisyyttä haluavat ovat joko radikaalifennomaaneja tai ruotsalaisten kansanmurhaa hautovia öyhöjä? Kumpaan näistä laskisit kaksikielisyyttä taloudellisista syistä vastustavat? Taloudellisin syin yksikielisyyttä perustelevat vaikuttavat kyllä minusta olevan selkeä enemmistö yksikielisyysväestä.
Aldaron ymmärtääkseni tarkoitti yksikielisyysväellä juuri niitä, jotka eivät suvaitse suomenruotsalaisia eivätkä suomenruotsalaisuutta. Osa heistä hautoo kansanmurhaa, jolleivat tappamismielessä niin ainakin siinä mielessä, että suomenruotsalaisilta tulee ottaa heidän itsekin kustantamansa edellytykset oman kielensä vaalimiseen pois. Aldaron ei ymmärtääkseni viitannut siihen enemmistöön suomalaisista, jotka eivät halua pakko-opetusta. Täällä on avoimesti ilakoitu ajatuksilla, jotka olisivat johtaneet banniin mikäli suomenruotsalaisten sijaan puhe olisi ollut juutalaisista.
@ Teppis
On melko karua syyttää Aldaronia epäasiallisuuksista. Hän kirjoittaa pitkästi ja perustellusti ja tuo ketjuun uutta tietoa ja historiallisia näkökulmia. Jos oma anti on sen toistamista ad nauseam, kuinka paljon suomenruotsalaisuus ottaa päähän, ei kannattaisi hirveästi keulia Aldaronille. Eri mieltä hän on kuin me muut tässä ketjussa mutta hän kontribuoi eikä julista yhtä asiaa. Joka on muuten myös kiellettyä kaikissa muissa ketjuissa paitsi tässä.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 09:49:05
yleistä hölinää
Kunnolla perustellut puheenvuorot
(Aldaron) ovat ainakin minusta tämän keskustelun varsinaista antia.
"Yleistä hölinää" on riittämiin.
Keskustelu "ruotsin kielen asemasta Suomessa" on ristiriitainen, kun kirjoittajat eivät osaa edes päättää puhuvatko
1. "Suomen
yksikielisyydestä" eli konstitutionaalisesta keikauksesta (jonka toteutus olisi aikaisintaan v. 2016 alkaen)
2. ruotsin kielen
opetuksesta ja siihen usein liittyvistä yksilöllisistä turhautumisistaan ("kyllä minä oppisin mitä vain, kunhan ruotsi ei olisi tiellä")
3. kaksikielisyyden
kustannuksista, jotka ovat mihin tahansa muuhun verrattuina (EU, virkamiesten päivärahat, asianajajat jne. jne.) vähäpätöiset
4. tahi, kuten monessa tapauksessa, RKP:stä - poliittisesta oikeistopuolueesta, jonka historia ei ole edes 100 vuotta.
Rönsyilevä keskustelu, jonka ryhdistämistä Aldaron yritti...
"Aldaron ymmärtääkseni tarkoitti yksikielisyysväellä juuri niitä, jotka eivät suvaitse suomenruotsalaisia eivätkä suomenruotsalaisuutta"
Antaa toki hänen itse kertoa mitä hän tarkoitti, mutta kyllä minä ymmärsin tarkoittaneen kaikkia niitä jotka haluavat tehdä Suomesta virallisesti yksikielisen. Joihin itse siis en lukeudu, kunhan kaksikielisyyden voi toteuttaa ilman suhteettoman suurta panostusta.
@ jpk
Jotenkin olen asitivinani tuossa avautumisessa viittauksen omaan viestiini. Jos näin on, niin kertoisitko minulle missä kohtaa viestiäni nämä asiat sekoitettiin keskenään?
"1: Suomen yksikielisyydestä" eli konstitutionaalisesta keikauksesta (jonka toteutus olisi aikaisintaan v. 2016 alkaen)
2. ruotsin kielen opetuksesta ja siihen usein liittyvistä yksilöllisistä turhautumisistaan ("kyllä minä oppisin mitä vain, kunhan ruotsi ei olisi tiellä")"
edit:
lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla miten on perusteltavissa näkemys että ruotsin opiskeluun käytetty aika ei ole pois muuhun opiskeluun käytetystä ajasta? Jos tämä näkemys ei ole perusteltavissa niin ei kai sen esittämisessä ole järkeä? Kyse ei ole vain yksilöllisestä turhautumisesta vaan siitä että koko kansa joutuu käyttämään aikaa ja resursseja epätarkoituksenmukaisesti.
Totean ihan välihuomautuksena. Isäni oli suomenruotsalainen, kirjoitin ruotsista YO-kirjoituksissa 2 pistettä vaille L:n, numero oli 9. Minulla oli jopa harrastuneisuutta ko. kieleen, mm. luin kirjoituskeväänä pari kirjaa kyseisellä kielellä. Eli voisi sanoa, että pidin kielestä.
Tästä huolimatta olen täysin sitä mieltä ns. pakkoruotsi ja suomenruotsalaisten kohtuuttomat etuoikeudet mm. Åhvenanmaalla on syytä poistaa(mm. tuet 4000 € per asukas per vuosi). Ne maksavat suomenkielisten veronmaksajien rahaa, joille löytyisi paljon järkevämpiä, tähdellisempiä ja oikeudenmukaisempia kohteita.
Lisäksi en ole tarvinnut ruotsia oikeastaan lainkaan. On tietysti mukava, että pystyy seuraamaan uutisia ruotsiksi, mutta niin pystyy suomeksikin. Ja on mukava osata korvaa hiveleviä sanoja kuten: riksdagsgrupp ja växtextraktdryck. Ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla, ja sillä sitten pärjääkin puolen maapallon kanssa. Olisi ollut moninverroin parempi käyttää ruotsin (9 milj. puhujaa) kieleen hukatut vuodet esimerkiksi epsanjan (400 milj. ), ranskan (265 milj.) tai venäjän (275 milj.) opiskeluun. Tai kaukonäköisesti kiinan (1 miljardi) opiskeluun.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/kallis-ahven.htm
Quote from: OTU on 24.02.2010, 12:34:58
Tästä huolimatta olen täysin sitä mieltä ns. pakkoruotsi ja suomenruotsalaisten kohtuuttomat etuoikeudet mm. Åhvenanmaalla on syytä poistaa
Ahvenanmaan tilanne on vastaan minunkin oikeustajuani, mutta ahvenanmaalaisia ei tule sotkea suomenruotsalaisiin. Ahvenanmaalaiset eivät tietääkseni koe itseään suomalaisiksi toisin kuin suomenruotsalaiset, vaan ovat kallellaan Svea-mamman puoleen. Omat suomenruotsalaiset kaverini puhuvat ahvenanmaalaisista myös kuin toisesta kansasta, eivät omastaan. Toisinaan kyllä ahvenanmaalaisiakin tulee Suomen armeijaan vapaaehtoisina, mikä on tuota taustaa vasten kummallista. Aldaron ehtana hurrina korjannee jos puhun omiani tässä.
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 11:05:14
@ Teppis
On melko karua syyttää Aldaronia epäasiallisuuksista. Hän kirjoittaa pitkästi ja perustellusti ja tuo ketjuun uutta tietoa ja historiallisia näkökulmia. Jos oma anti on sen toistamista ad nauseam, kuinka paljon suomenruotsalaisuus ottaa päähän, ei kannattaisi hirveästi keulia Aldaronille. Eri mieltä hän on kuin me muut tässä ketjussa mutta hän kontribuoi eikä julista yhtä asiaa. Joka on muuten myös kiellettyä kaikissa muissa ketjuissa paitsi tässä.
Kunnolla tai ei, mutta se on silti samaa jankkaamista ruotsinkielen historiallisesta mrkityksestä. Ne väitteet on jo kaadettu monen monta kertaa, tai ainakin keskusteltu. Näin ollen Aldaronin puhevuorot on yleistä hölinää.
Lisäki sen viimeinen puheenvuoro pureutu likimain kokonaan yksittäisen kirjoittajan arviointiin.
Aldaroni ei ole kertaakaan kyennyt minun itä-suomalaisten kysymykseen vastaamaan yhtä laajasti, kuten hän tuota historiallista merkitystä jaksaa jauhaa. Toisaalta, me kaikki tiedämme, ettei Aldaron siihen pystykkään vastaamaan siten, ettei se vahingoittaisi ruotsinkielen tarpeellisuutta pakollisena aineena.
...ja eiköhän nuo sinunkin puheet ole jo kuultu?
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 13:07:50
Quote from: OTU on 24.02.2010, 12:34:58
Tästä huolimatta olen täysin sitä mieltä ns. pakkoruotsi ja suomenruotsalaisten kohtuuttomat etuoikeudet mm. Åhvenanmaalla on syytä poistaa
...mutta ahvenanmaalaisia ei tule sotkea suomenruotsalaisiin.
Jaa. Nuokin sitten sotkevat (Sosiaali- ja terveysministeriö).
"Ahvenenmaa ja Pohjanmaa muodostavat suurimmat suomenruotsalaisten suhteelliset keskittymät"
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/suomenr.htm
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 13:15:43
...ja eiköhän nuo sinunkin puheet ole jo kuultu?
Luulen että meidän kaikkien puheet on jo tästä aiheesta kuultu!
Quote from: OTU on 24.02.2010, 13:28:38
Jaa. Nuokin sitten sotkevat (Sosiaali- ja terveysministeriö).
"Ahvenenmaa ja Pohjanmaa muodostavat suurimmat suomenruotsalaisten suhteelliset keskittymät"
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/suomenr.htm
Näköjään. Siellä on joku ajatellut yhdistää molemmat poppoot äidinkielen mukaan, vaikka olisikin erilaiset identiteetit. Ministeriöihin ei aina kannata liikaa luottaa; Työ- ja elinkeinoministeriönkin mukaan Suomea uhkaa Vietnamin nuorisotyöttömyys, ei suomalaisten työttömyys. :facepalm:
Odotetaan mitä, jos mitään, Aldaron sanoo. Luulen että hän tuntee asiaa paremmin kuin me suomensuomalaiset.
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 13:33:46
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 13:15:43
...ja eiköhän nuo sinunkin puheet ole jo kuultu?
Luulen että meidän kaikkien puheet on jo tästä aiheesta kuultu!
Näin on. Ja Teppiksen säännöllisin väliajoin toistuvaan kysymykseen Itä-Suomen tilanteesta on sitä paitsi vastattu jo pariin otteeseen jo kuukausia sitten, mutta se näkyy taas kadonneen hänen muististaan.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 13:38:52
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 13:33:46
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 13:15:43
...ja eiköhän nuo sinunkin puheet ole jo kuultu?
Luulen että meidän kaikkien puheet on jo tästä aiheesta kuultu!
Näin on. Ja Teppiksen säännöllisin väliajoin toistuvaan kysymykseen Itä-Suomen tilanteesta on sitä paitsi vastattu jo pariin otteeseen jo kuukausia sitten, mutta se näkyy taas kadonneen hänen muististaan.
Juuri näin. Kaikille on siis selvää että asiallisia perusteita pakkoruotsille ei ole eikä tule.
Quote from: Luotsi on 24.02.2010, 13:49:17
Juuri näin. Kaikille on siis selvää että asiallisia perusteita pakkoruotsille ei ole eikä tule.
Pakkoruotsilla ja hurrivihalla on jotain yhteistä!!1!
Quote from: Luotsi on 24.02.2010, 13:49:17
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 13:38:52
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 13:33:46
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 13:15:43
...ja eiköhän nuo sinunkin puheet ole jo kuultu?
Luulen että meidän kaikkien puheet on jo tästä aiheesta kuultu!
Näin on. Ja Teppiksen säännöllisin väliajoin toistuvaan kysymykseen Itä-Suomen tilanteesta on sitä paitsi vastattu jo pariin otteeseen jo kuukausia sitten, mutta se näkyy taas kadonneen hänen muististaan.
Juuri näin. Kaikille on siis selvää että asiallisia perusteita pakkoruotsille ei ole eikä tule.
Koko kuvio on niin moniulotteinen, että sitä ei voi kuitata tuontyyppisillä onelinereilla. Se ei sitä paitsi ole millään tavalla mustavalkoinen vaan koostuu harmaan sävyistä. Olen jo muutaman kerran hahmotellut sekä niitä plussia että niitä miinuksia joita toisen kotimaisen vapaaehtoisuudesta
todennäköisesti tulisi. Ne löytyvät, kuinkas muuten, ylempää tästä viestiketjusta. Sinänsä ymmärrän, että kaikilla ei riitä kärsivällisyyttä kahlata pitkää ketjua läpi löytääkseen nuo tekstit, mutta en minäkään jaksa vähän väliä postata sisällöltään samanlaista esseetä niistä plussista ja miinuksista.
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 11:05:14
Aldaron ymmärtääkseni tarkoitti yksikielisyysväellä juuri niitä, jotka eivät suvaitse suomenruotsalaisia eivätkä suomenruotsalaisuutta. Osa heistä hautoo kansanmurhaa, jolleivat tappamismielessä niin ainakin siinä mielessä, että suomenruotsalaisilta tulee ottaa heidän itsekin kustantamansa edellytykset oman kielensä vaalimiseen pois. Aldaron ei ymmärtääkseni viitannut siihen enemmistöön suomalaisista, jotka eivät halua pakko-opetusta. Täällä on avoimesti ilakoitu ajatuksilla, jotka olisivat johtaneet banniin mikäli suomenruotsalaisten sijaan puhe olisi ollut juutalaisista.
Näin on.
Kyllä ainakin minun kohdallani olisi paljon enemmän elämäni aikana ollut hyötyä esim siitä, että osaisin venäjää tai saksaa yhtä hyvin(eli huonosti) kuin nyt osaan ruotsia. Oma oppimishaluttomuuteni ruotsinkieleen johtui ihan tasan siitä etten nähnyt mitään tilannetta jossa siitä olisi ikinä minulle hyötyä. Nykyisin näen sen myös taloudellisesti järjettömänä samoin kuin nykyisenkaltaisen maahanmuuton sekä byrokratiakoneiston.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 13:59:26
Koko kuvio on niin moniulotteinen, että sitä ei voi kuitata tuontyyppisillä onelinereilla.
Mielenkiintoista, että perustelet vastaamattajättämistäsi sillä, että se on niin moniulotteinen kysymys, mutta samana hengenvetoon kykenet muissa yhteyksissä (historia) sepittämänään romaanimaisia kirjoitelmia ruotsinkielen tarpeellisuudesta.
Mielestäni itä-suomalaisten tilanne ei ole millään muotoa moniulotteinen. Jos ruotsin opetus muuttuisi kokonaan vapaaehtoiseksi, niin ongelma olisi ratkaistu. Mitkään vastaväitteet historiaan ei ole kestäviä perusteluja. Niistä on tullut kirjoituksia jo monta kertaa. Lisäksi "mahdollisesta tarpeesta" on yhtä kestävä perustelu, kuin kaikille pakollisesti alettaisiin opettamaan vaikka espanjaa, joka itse asiassa olisi todennäköisesti kielenä parempi vaihtoehto, kuin ruotsi.
Jos taa perustellaan, että ruotsi on hyvä pohja muille germaanisille kielille, niin siihen tarkoitukseen sopisi vaikkapa saksa. Olisi todennäköisesti kaikille tarpeellisempi kieli osata, kuin ruotsi. Toisaalta meillä suurimmalla osalla englanti on se ensimmäinen germaaninen kieli, joka on pohjana sille ruotsillekkin.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 14:56:00
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 13:59:26
Koko kuvio on niin moniulotteinen, että sitä ei voi kuitata tuontyyppisillä onelinereilla.
Mielenkiintoista, että perustelet vastaamattajättämistäsi
"Mielenkiintoista" on lähinnä se itsepintaisuus, jolla Teppis pyytää säännöllisin väliajoin minua vastaamaan
jälleen kerran kysymykseen, johon olen jo pariinkin otteeseen vastannut.
Kuvioon kuuluu myös se, että Teppis, jostain syystä jota en edes yritä ymmärtää, väittää etten muka ole vastannut kysymykseen. Hänen mahdollista motiiviaan tähän on hyvin vaikea käsittää, sillä kuka tahansa voi halutessaan lukea nuo vastaukset ylempää tästä viestiketjusta ja todeta että hänen väitteensä "vastaamatta jättämisestä" ei pidä paikkaansa.
Suosittelen Teppikselle että hän keskittyisi hieman vähemmän minun henkilöni kommentoimiseen ja enemmän itse asiaan.
Toivon että minun ei tarvitse enää palata tähän asiaan.
On kyllä aika typereää, suorastaan lapsellista pitää pakkoruotsin poistomista suoranaisena suomenruotsalaisten kansanmurhana. Eipä saamelaisetkaan ole sukupuuttoon kuolleet, vaikka heidän kielensä on maassamme (ja muissakin maissa) vain vähemmistökielenä, eikä sitä ole koskaan ollut pakko kirjoittaa yo-kirjoituksissa.
Pakkoruotsittajien ylimielisyys kielikeskustelussa, ellei jopa suoranainen k*sipäisyys, on suorastaan silmiinpistävää. He jos ketkä elävät menneisyydessä, kun kuvittelevat pakkoruotsista olevan kansakunnallemme jotain hyötyä tai että se olisi jotenkin välttämätöntä suomenruotsalaisen identiteetin säilyttämiseksi.
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 15:32:44
On kyllä aika typereää, suorastaan lapsellista pitää pakkoruotsin poistomista suoranaisena suomenruotsalaisten kansanmurhana.
On täysin yksiselitteisesti ja
todistettavasti totuudenvastaista väittää, että esim. Turkulaine ja minä olisimme käyttäneet tuollaista argumenttia. Päin vastoin kumpikin meistä on hyvin yksityiskohtaisesti (ja useaan otteeseen) täsmentänyt, että kyseessä on kaksi eri asiaa. Kannattaisi lukea huolella ja ajatuksella läpi se mitä Turkulaine ja minä olemme tuosta asiasta kirjoittaneet.
Et auta omaa asiaa millään tavalla siten että keksit fiktiivisiä argumentteja ja laitat ne vastapuolen suuhun. Päinvastoin.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 15:27:48
"Mielenkiintoista" on lähinnä se itsepintaisuus, jolla Teppis pyytää säännöllisin väliajoin minua vastaamaan jälleen kerran kysymykseen, johon olen jo pariinkin otteeseen vastannut.
Kuvioon kuuluu myös se, että Teppis, jostain syystä jota en edes yritä ymmärtää, väittää etten muka ole vastannut kysymykseen. Hänen mahdollista motiiviaan tähän on hyvin vaikea käsittää, sillä kuka tahansa voi halutessaan lukea nuo vastaukset ylempää tästä viestiketjusta ja todeta että hänen väitteensä "vastaamatta jättämisestä" ei pidä paikkaansa.
Suosittelen Teppikselle että hän keskittyisi hieman vähemmän minun henkilöni kommentoimiseen ja enemmän itse asiaan.
Toivon että minun ei tarvitse enää palata tähän asiaan.
Kuka tahansa voi lukea aiempia viestejä ja todeta, ettet ole varsinaisesti vastannut millään muotoa itä-suomalaisten tilanteeseen ja silloinkin, kun koetin vastausta lypsää, niin ensin et ottanut huomioon kysymystä mitenkään, kunnes ylimalkain totesit, ettei koskaan voi tietää minne tulevaisuus vie. Noh, jos se on käsityksesi vastauksesta, niin ok. Silti olisin mielenkiinnosta halukas kuulemaan todellisen vastauksen. Tämä sinun "vastaushan" on sikäli läpinäkyvä, että siitä kuultaa läpi oma todellinen mielipiteesi, joka ei ole mairitteleva pakollista ruotsia kohtaan. Eli todellisuudessa olisi tietysti fiksumpaa itä-suomessa opiskella venäjää ruotsin sijaan, mutta koska sinun on pakko pysyä mielipiteessäsi, niin toki vaikka ilmasta keksit perusteluja sille, että silti kaiken kaikkiaan on fiksumpaa opiskella ruotsia, kuin kieltä, jolla tulevaisuudessa olisi suurempi todennäköisyys ansaita elantonsa.
PS. Miksi muuten puhut meistä vastustajista kolmannessa persoonassa? Olemmeko sen verta saastaisi ummikkoja, ettei meille voi suoraan kirjoittaa, vaan pitää ikäänkuin keskustella "jonkun kanssa" ilman toisen läsnäoloa, vaikka lainauksesi antaa ymmärtää, että vastaat suoraan?
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 15:32:44
On kyllä aika typereää, suorastaan lapsellista pitää pakkoruotsin poistomista suoranaisena suomenruotsalaisten kansanmurhana.
Ei ollut kysymys pakkoruotsista vaan suomenruotsalaisten oikeuksista. On epärehellistä vaatia paljon pakkoruotsin poistamista radikaalimpia toimenpiteitä, ja kritiikkiä kohdattuaan vetäytyä takaisin pakkoruotsikuoreen esittämään viatonta. Kuten tuossa juuri yllä selväsanaisesti todettiin, niin pakkoruotsia vastustavasta suomalaisten enemmistöstä ei ollut kyse vaan niistä, joiden mielestä Suomessa ei ole sijaa suomenruotsalaisille.
Mikäli pakkoruotsilla tarkoitetaan suomenkielisiin kohdistettua pakkoa osata tai opiskella ruotsia, niin silloin se ei voi tarkoittaa milloin mitäkin tarpeen mukaan. Tämän asian täydellinen ymmärtäminen tulee onnistua keneltä hyvänsä normaalilahjaiselta yksilöltä.
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 15:53:29
Mikäli pakkoruotsilla tarkoitetaan suomenkielisiin kohdistettua pakkoa osata tai opiskella ruotsia, niin silloin se ei voi tarkoittaa milloin mitäkin tarpeen mukaan. Tämän asian täydellinen ymmärtäminen tulee onnistua keneltä hyvänsä normaalilahjaiselta yksilöltä.
Itse pakkoruotsikeskustelu on lähes kokonaan koulutusasioihin liittyvää, eli maanlaajuisesta ruotsinkielen pakollisesta opiskelusta ja ruotsinkielisestä korkeakouluopetuksesta keskustelua. Kummallekaan kyseisistä asioista ei varsinaisesti ole tarvetta olla olemassa nykypäivänä, ei edes itse suomenruotsalaisten kannalta.
Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti Ruotsin puolella. Se kun on aivan tuossa naapurimaassa ja lähellä äidinkieleltään ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka asuvat suurimmaksi osaksi länsirannikolla. Suomenkielisiä yliopistoja ei ole (ainakaan minun tietääkseni) missään muualla kuin Suomessa.
Jotain suhteellisuudentajua toivoisi pakkoruotsittajien suunnalta, sillä Suomi on ainoa maa, missä suomenkieli on virallinen kieli. Meillä (suomenkielisillä) ei ole mitään muuta maata. Ruotsinkielisillä sellaisia on, laskutavasta riippuen, 2 - 5 kappaletta.
Olen jo aikaisemmin todennut, että ruotsin vapaaehtoistamisella kouluaineena olisi mielestäni sekä plussia että miinuksia.
Eräänä plussana mainitsin sen, että oppilaiden keskimääräisen opiskelumotivaation ruotsinryhmissä voisi olettaa paranevan selvästi, mikä taas vaikuttaisi positiivisesti oppimistuloksiin, kun joukosta karsiutuisivat pois ne joilla motivaatiota oppia ruotsia ei löydy.
Tämä sanottuna sillä varauksella että viime kädessähän kielivalinnat ovat yleensä oppilaiden vanhempien valintoja ja heijastavat näiden omia arvostuksia ja mielipiteitä.
Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa, sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.
Olen tosin varma, että monilla niistä ykkössosiaaliryhmään kuuluvista vanhemmista, jotka valitsisivat ruotsin lapsilleen, ei olisi pohjimmiltaan mitään tuollaista sosiaaliryhmien perusteella tapahtuvaa valikoitumista vastaan. Ruotsin kielen julkisuuskuvan kannalta taas pitäisin vähän ongelmallisena sitä, että se tällä tavalla saisi entistä enemmän "eliittikielen" leiman.
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 16:29:21
Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti Ruotsin puolella.
Ei se noin toimi. Ruotsin yliopistot ovat Ruotsin veronmaksajien rahoittamia. Sinun logiikallasi ruotsinkielisten pitäisi ilmeisesti maksaa veroistaan Ruotsiin ainakin se osa joka tarvittaisiin heidän opiskelupaikkojensa rahoittamiseen.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 00:51:42
Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin, mutta Sivosen tapauksessa ei voi, sillä ymmärtääkseni hän kuuluu siihen vähemmistöön tämän ketjun "yksikielisyyssotureista", jotka ovat käyneet lukion ja edenneet yliopisto-opintoihin saakka.
Kansakoulusivistyksen omaavana ja teologiaa opiskelleena (rippikoulu) olen nyt joutunut kysymään itseltäni, että onko minulla edes oikeutta ottaa osaa näin korkeatasoiseen keskusteluun sivistyskieli ruotsin opetuksen tarpeellisuudesta suomenkielisissä kouluissa?
Suomenkielisten vapaaehtoista ruotsin opiskelua vastustavista pakollisen ruotsin kannattajista saa usein sellaisen kuvan, ettei trigonometrinen logiikka ole ollut opiskelun rasitteena.
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 16:29:21
Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti Ruotsin puolella.
Näppituntumani mukaan suuri osa ahvenanmaalaisista opiskelijoista tekeekin näin, eikä Ruotsissa opiskelu varmaankaan ole outoa "varsinaisille suomenruotsalaisillekaan". Ilmeisesti itse opiskelu menee Ruotsin veronmaksajien piikkiin, kuten Aldaron totesi. Suomalaista opintotukea maksetaan myös ulkomailla opiskeleville suomalaisille.
QuoteSuomenkielisiä yliopistoja ei ole (ainakaan minun tietääkseni) missään muualla kuin Suomessa.
Petroskoin valtionyliopisto, http://petrsu.karelia.ru/general_s.html, on osittain suomenkielinen. Suomihan on Karjalan "tasavallassa" virallinen vähemmistökieli tai jotakin sinne päin.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 16:48:57
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 16:29:21
Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti Ruotsin puolella.
Ei se noin toimi. Ruotsin yliopistot ovat Ruotsin veronmaksajien rahoittamia. Sinun logiikallasi ruotsinkielisten pitäisi ilmeisesti maksaa veroistaan Ruotsiin ainakin se osa joka tarvittaisiin heidän opiskelupaikkojensa rahoittamiseen.
Onhan Suomessakin kaikenmaailman hottentotteja opiskelemassa meidän verorahoillamme. Kyse olisi tavallisesta ulkomailla opiskelusta. Jos Ruotsi haluaa tarjota ilmaista korkeakoulutusta, niin tehköön niin. Toisaalta koska Ruotsissa on runsaasti suomenkielisiä, voisi jonkinlainen opsikelijavaihto tulla kyseeseen.
Modernisti kotimaisissa korkeakouluissa tarjotaan koulutusta myös maailmanlaajuisella yleiskielellä eli englannilla. Minun mielestäni se riittää. Ruotsinkielen aika on mennyt, aivan kuten latinankin aika meni aikoinaan.
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 16:29:21
Jotain suhteellisuudentajua toivoisi pakkoruotsittajien suunnalta, sillä Suomi on ainoa maa, missä suomenkieli on virallinen kieli. Meillä (suomenkielisillä) ei ole mitään muuta maata. Ruotsinkielisillä sellaisia on, laskutavasta riippuen, 2 - 5 kappaletta.
Ei ole muuten meilläkään toista maata, ei ainakaan sellaista missä puhuttaisiin
suomenruotsia. Taidat vähän aliarvioida riikinruotsin eksoottisuutta suomenruotsalaiselle kielikorvalle. Täältä Helsingin horisontista käsin esim. Ahvenanmaan puhekieli kuulostaa jo aika vieraalta ja riikinruotsi on jo selkeästi (ainakin psykologisella tasolla) selvästi toisen maan kieltä, vaikka sitä suomenruotsin pohjalta ymmärtääkin varsin hyvin (tosin esim. Skånen murretta vähän huonommin).
Myös sanavarastossa on riikinruotsin ja suomenruotsin välillä paljon enemmän eroja kuin useimmat suomenkieliset käsittävätkään. Ja nyt en edes puhu niistä suomenkielisistä sanoista, jotka ovat yleisiä esim. Helsingin puhekielessä.
Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat kaksi eri kielimuotoa ihan samalla tavalla kuin brittienglanti ja amerikanenglanti.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 17:13:16
Quote from: Rankkibus on 24.02.2010, 16:29:21
Jotain suhteellisuudentajua toivoisi pakkoruotsittajien suunnalta, sillä Suomi on ainoa maa, missä suomenkieli on virallinen kieli. Meillä (suomenkielisillä) ei ole mitään muuta maata. Ruotsinkielisillä sellaisia on, laskutavasta riippuen, 2 - 5 kappaletta.
Ei ole muuten meilläkään toista maata, ei ainakaan sellaista missä puhuttaisiin suomenruotsia. Taidat vähän aliarvioida riikinruotsin eksoottisuutta suomenruotsalaiselle kielikorvalle. Täältä Helsingin horisontista käsin esim. Ahvenanmaan puhekieli kuulostaa jo aika vieraalta ja riikinruotsi on jo selkeästi (ainakin psykologisella tasolla) selvästi toisen maan kieltä, vaikka sitä suomenruotsin pohjalta ymmärtääkin varsin hyvin (tosin esim. Skånen murretta vähän huonommin).
Myös sanavarastossa on riikinruotsin ja suomenruotsin välillä paljon enemmän eroja kuin useimmat suomenkieliset käsittävätkään. Ja nyt en edes puhu niistä suomenkielisistä sanoista, jotka ovat yleisiä esim. Helsingin puhekielessä.
Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat kaksi eri kielimuotoa ihan samalla tavalla kuin brittienglanti ja amerikanenglanti.
So what?
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 16:43:07
Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa, sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.
Olen tosin varma, että monilla niistä ykkössosiaaliryhmään kuuluvista vanhemmista, jotka valitsisivat ruotsin lapsilleen, ei olisi pohjimmiltaan mitään tuollaista sosiaaliryhmien perusteella tapahtuvaa valikoitumista vastaan. Ruotsin kielen julkisuuskuvan kannalta taas pitäisin vähän ongelmallisena sitä, että se tällä tavalla saisi entistä enemmän "eliittikielen" leiman.
Onhan sosiaaliset ryhmät tietysti perustelu sinänsä. Mutta onko se sitten kestävä? Onko oikeasti sillä mitään merkitystä miten ruotsinkieli mielletään sosiaalisissa ryhmissä? Johan se muutenkin luokitellaan "eliittien" kieleksi, koska se sitä myöskin on ja ennen vanhaan se oli sitä enempikin.
Jotenska, palataan todellisiin ongelmiin, mitä pakollinen ruotsi tuottaa. Yksi olisi se Itä-Suomi.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 17:22:46
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 16:43:07
Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa, sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.
Olen tosin varma, että monilla niistä ykkössosiaaliryhmään kuuluvista vanhemmista, jotka valitsisivat ruotsin lapsilleen, ei olisi pohjimmiltaan mitään tuollaista sosiaaliryhmien perusteella tapahtuvaa valikoitumista vastaan. Ruotsin kielen julkisuuskuvan kannalta taas pitäisin vähän ongelmallisena sitä, että se tällä tavalla saisi entistä enemmän "eliittikielen" leiman.
Onhan sosiaaliset ryhmät tietysti perustelu sinänsä. Mutta onko se sitten kestävä? Onko oikeasti sillä mitään merkitystä miten ruotsinkieli mielletään sosiaalisissa ryhmissä? Johan se muutenkin luokitellaan "eliittien" kieleksi, koska se sitä myöskin on ja ennen vanhaan se oli sitä enempikin.
Jotenska, palataan todellisiin ongelmiin, mitä pakollinen ruotsi tuottaa. Yksi olisi se Itä-Suomi.
Tuon lisäksi onko vastausta kysymykseen kielikylvystä?
Siis onko s-kielisille sivistävää r-kielikylpy ja onko r-kieliselle sivistävää s-kielikylpy? Onko jomminkummin sivistävämpää?
Quote from: Pate on 24.02.2010, 17:44:37
Tuon lisäksi onko vastausta kysymykseen kielikylvystä?
Siis onko s-kielisille sivistävää r-kielikylpy ja onko r-kieliselle sivistävää s-kielikylpy? Onko jomminkummin sivistävämpää?
Tuskin sitä päivää näemme, että Aldaron vastaisi suoraan itä-suomalaisten tilanteeseen tai tuohon kielikylpyä koskettavaan kysymykseen. Huomaahan sen jo noista kolmannen persoonaan vastauksista, että sitä suorastaan oksettaa vastata ylipäätään meille ummikoille.
Ahvenanmaan tilanne on vastaan minunkin oikeustajuani, mutta ahvenanmaalaisia ei tule sotkea suomenruotsalaisiin. Ahvenanmaalaiset eivät tietääkseni koe itseään suomalaisiksi toisin kuin suomenruotsalaiset, vaan ovat kallellaan Svea-mamman puoleen. Omat suomenruotsalaiset kaverini puhuvat ahvenanmaalaisista myös kuin toisesta kansasta, eivät omastaan. Toisinaan kyllä ahvenanmaalaisiakin tulee Suomen armeijaan vapaaehtoisina, mikä on tuota taustaa vasten kummallista. Aldaron ehtana hurrina korjannee jos puhun omiani tässä.
[/quote]
Kuitenkin affenat lasketaan aina r-kieliväestöön jolloin saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
Kuitenkin affenat lasketaan aina r-kieliväestöön jolloin saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Sitähän se on, kun puhutaan ruotsinkielestä. Voidaan jaaritella ummet ja lammet asioista, mutta kun vastaan tulee perusteltu epäkohta pakollisessa ruotsissa, niin keskustelu lakkaa siihen tai asiaa vähätellään. Aivan sama Ahvenanmaan kanssa. Silloin kuin keskustelu ja perustelut pyörivät ruotsinkielen eduksi, niin Ahvenanmaa on meille suuri voimavara olevinaan, mutta kun vastaan tulee perusteltu ongelma, niin se ei itse asiassa kuulunutkaan Suomeen.
Aivan sama ongelma ahvenenmaalaisissa itsessään. Kun heidän edun mukaista on toiminta tai keskustelu, niin kaikki menee läpi, mut ans kattoo, jos vaikka Ahvenanmaahan tehdään sotaharjoitus isäntämaan eduksi, niin se on aivan perseestä ja vedotaan vaikka mihin sopimukseen.
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Anteeksi; kuinka?
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 00:51:42
Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin,
Tätä lausuntoa en hyväksy!
Pakkoruotsi ilmiöineen koskee kaikkia, syntymättömästä lapsesta vanhainkotiin(hautausmaista en tiedä).
Omat neuvolat, päivähoito, koulu, korkeakoulu, valtion/kunnan virat, vanhainkodit.
Äänioikeutettuna vaaleissa sekä veronmaksajana katson, että minulla on oikeus ottaa kantaa pakotusruotsiin ja sen ilmiöihin!
Tavoitteeni on, että suomalaiset ovat samalla viivalla äidinkielestään huolimatta.
Tavoitteeni on myöskin, että suomalaisen EI tarvitse uhrata aikaansa "nollakieleen" jota hän ei katso tarvitsevansa (esim. + 1 vuosi TTY:ssa).
Suomessa mamuun ja pakkoruotsiin hukatut miljardit tulee nyt ensisijaiseti käyttää valtionvelan lyhennyksiin. Sitten voidaan alkaa puhua hyvinvointivaltiosta.
Sorry, Aldaron, vaaleissa tavataan.
Quote from: jpk on 24.02.2010, 18:26:42
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Anteeksi; kuinka?
Kuulit oikein.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 18:21:15
Aivan sama ongelma ahvenenmaalaisissa itsessään. Kun heidän edun mukaista on toiminta tai keskustelu, niin kaikki menee läpi, mut ans kattoo, jos vaikka Ahvenanmaahan tehdään sotaharjoitus isäntämaan eduksi, niin se on aivan perseestä ja vedotaan vaikka mihin sopimukseen.
Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:39:09
Tavoitteeni on myöskin, että suomalaisen EI tarvitse uhrata aikaansa "nollakieleen" jota hän ei katso tarvitsevansa (esim. + 1 vuosi TTY:ssa).
Siis mitä? Nyt en ymmärrä. TTY tarkoittaa ilmeisesti Tampereen teknillistä yliopistoa. Ei siellä mitenkään voi olla yhden vuoden (eli 60 opintopisteen tai vanhanaikaisesti 40 opintoviikon) laajuisia pakollisia ruotsinopintoja.
Silloin, kun itse suoritin ns. virkamiesruotsin Helsingin yliopistossa, sen laajuus oli (muistaakseni) 2 opintoviikkoa, ja siitä selviytyi hyvän lukioruotsin ja yleissivistyksen pohjalta.
Quote from: Timo Hellman on 24.02.2010, 18:50:56
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 18:21:15
Aivan sama ongelma ahvenenmaalaisissa itsessään. Kun heidän edun mukaista on toiminta tai keskustelu, niin kaikki menee läpi, mut ans kattoo, jos vaikka Ahvenanmaahan tehdään sotaharjoitus isäntämaan eduksi, niin se on aivan perseestä ja vedotaan vaikka mihin sopimukseen.
Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.
Affenan erityisaseman status perustuu Kansainliiton päätökseen.
Kansainliittoa ei enää ole(niinkuin erästä toistakaan liittoa ei ole).
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 13:51:18
Quote from: Luotsi on 24.02.2010, 13:49:17
Juuri näin. Kaikille on siis selvää että asiallisia perusteita pakkoruotsille ei ole eikä tule.
Pakkoruotsilla ja hurrivihalla on jotain yhteistä!!1!
Jep. Samalla logiikalla etusivun otsikko: "Maahanmuuttokeskustelu helppo tulkita rasismiksi" on helppo hyväksyä ja ennenkaikkea ymmärtää.
Quote from: Timo Hellman on 24.02.2010, 18:50:56
Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.
Se koira älähtää, johon luu kolahtaa... vai miten se menikään? Tätähän juuri meinasin. Ahvenanmaa kyllä suopeasti ottaa vastaan rahaa ym. isäntämaaltaan, mutta kun isäntämaa olisi ottamassa jotain takaisin, niin se ei passaa. Silloin ollaa NIIIIIIN demilitarisoitua, NIIIIIN demilitarisoitua maata. Oikeasti, onko tuolla pykälällä mitään merkitystä, kun kuitenkin se on myöskin Ahvenanmaan ongelma jos Suomeen hyökätään? Ahvenanmaa on sitä paitsi oiva läntti, josta Suomea voi uhmata. Tuskin hyökkääjä paljoltikaan miettii pelisäännöistä sodan aikana. Vai onko yksikään maa niin tehnyt sotiessaan?
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 00:51:42
Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin,
Esimerkkejä puutteellisesta yleissivistyksestä by Aldaron: ahvenanmaalaiset, ruotsalaiset & loppu maailma pl Suomi ;D
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 16:43:07
Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa,
Only in your dreams ;D
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 16:43:07
sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.
Only in your dreams ;D
Tuo luokittelusi kertonee eniten juuri sinun omasta asennoitumisestasi suomenkielisiin. Ykkössosiaaliryhmä (omituisia luokituksia) valitsisi todennäköisesti tärkeitä isoja kieliä ( saksa, venäjä, ranska, jne.) ruotsin sijaan.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 18:59:21
Quote from: Timo Hellman on 24.02.2010, 18:50:56
Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.
Se koira älähtää, johon luu kolahtaa... vai miten se menikään?
Meinaat että olen ahvenanmaalainen? Juu, ei ole kunnia. Joku sukuni koiranputkea kasvattavista jäsenistä kuulemma muinoin asui Kumlingessa mutta taisi olla ännntinen manterelainen hänkin.
Mainittakoon esimerkkinä ruotsin kielen asemasta Suomessa ja ruotsinkielisen väestön suhtautumisesta suomen kieleen, että viime viikolla tapaamani suomenruotsalainen pappi ei muistanut suomenkielistä sanaa rangaistus (ruotsiksi straff) puhuessaan Aatamin ja Eevan karkoituksesta paratiisista rangaistuksena kielletyn hedelmän syömisestä.
Tämä pappi ei työskennellyt missään Ahvenanmaalla tai Närpiössä, vaan Turun ruotsinkielisessä seurakunnassa. Tämä seurakunta ei siis sijaitse Turun saaristossa, vaan Turun kaupungissa.
Miten 95-prosenttisesti suomenkielisen Turun keskustassa asuva ja työskentelevä n. 30-vuotias yliopistossa koulutettu mies voi osata suomea noin huonosti?
Jälleen näemme, että kaksikielisyysideologia johtaa suomenruotsalaisten segregoitumiseen.
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:50:56
Quote from: jpk on 24.02.2010, 18:26:42
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Anteeksi; kuinka?
Kuulit oikein.
Joo, mutta mitkä ne ovat?
Etteivät vaan toisen
oikeudet olisi toisen
etuoikeuksia...
Quote1) Vuoden 1919 perustuslaki määritteli Suomen kaksikieliseksi valtioksi. Tämä oli "aitosuomalaisten" mielestä jo lähtökohtaisesti väärin.
Vuonna 1919 ruotsinkielisten osuus oli aika paljon enemmän kuin tänään. Enemmän kuin joka kymmenes suomalainen puhui tuolloin ruotsia äidinkielenään. Lisäksi kuten mainitsitkin sivistyneistön joukossa edustus oli tuolloin paljon suurempi.
Suomenruotsalaiset toki ovat kielivähemmistö eikä aivan vähäpätöinen sellainen, mutta samoilla argumenteilla pitäisi pian venäjästä tehdä kolmas virallinen kieli ja järjestää palvelut, koulutus, katukyltit yms. myös venäjäksi.
Minusta tosi ns "pakkoruotsi" ei edes ole kielikysymyksen polttavin ongelma. Kysymys on julkisten palvelujen tuottamisesta kahdella kielellä, mikä maksaa maltaita. Myös palvelujen ja erityisesti koulutuksen saatavuus/laatu on usein parempi kuin suomenkielisillä. Kauankohan on ollut yleisesti tiedossa, että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee alhaisemmilla pistemäärillä eikä asialle silti tehdä mitään?
Tärkeintä olisi ensi vaiheessa supistaa kaksikielisyyteen liittyvää byrokratiaa ja karsia turhia palveluja. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi suuremmalla väestönosuus prosentilla, mikä vaadittaisiin ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseksi. Yleisradiossa voidaan pääpiirteittäin lopettaa ruotsinkielinen toimitus. Ohjelmat voi tekstittää. Koulutuspaikat pitää laskea vastaamaan väestönosuutta eikä yhdessäkään palvelussa saa käyttää enemmän rahaa per asiakas kuin suomenkielisten puolella.
Quote from: Timo Hellman on 24.02.2010, 19:23:26
Meinaat että olen ahvenanmaalainen? Juu, ei ole kunnia. Joku sukuni koiranputkea kasvattavista jäsenistä kuulemma muinoin asui Kumlingessa mutta taisi olla ännntinen manterelainen hänkin.
En meinaa. Meinaan, että olet ylipäätään ruotsinkielen kannattaja.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 20:47:32
Quote from: Timo Hellman on 24.02.2010, 19:23:26
Meinaat että olen ahvenanmaalainen? Juu, ei ole kunnia. Joku sukuni koiranputkea kasvattavista jäsenistä kuulemma muinoin asui Kumlingessa mutta taisi olla ännntinen manterelainen hänkin.
En meinaa. Meinaan, että olet ylipäätään ruotsinkielen kannattaja.
Jos vaikka lukisit tätä viestiketjua taaksepäin niin voisit löytää kannanottojani Suomen kielioloista.
Kannatan kyllä ruotsin kielen säilymistä maailmassa.
Quote from: Timo Hellman on 24.02.2010, 20:52:04
Jos vaikka lukisit tätä viestiketjua taaksepäin niin voisit löytää kannanottojani Suomen kielioloista.
Kannatan kyllä ruotsin kielen säilymistä maailmassa.
Olen kyllä tietoinen kirjoituksistasi, älä siitä huolehdi.
Kansalaiset; opiskelkaamme ruotsinkieltä, jotta voisimme paremmin ymmärtää välttää tekemästä samoja virheitä mitä länsinaapurimme, jos sellaista on, mutta varmastikaan sitä ei ole olemassa.
Quote from: Pate on 24.02.2010, 17:44:37
Tuon lisäksi onko vastausta kysymykseen kielikylvystä?
Siis onko s-kielisille sivistävää r-kielikylpy ja onko r-kieliselle sivistävää s-kielikylpy? Onko jomminkummin sivistävämpää?
On. Nimittäin vastaus kysymykseen kielikylvystä.
En viitsi toistaa itseäni, mutta sieltä se löytyy, ylempää tästä samasta ketjusta.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 22:14:01
On. Nimittäin vastaus kysymykseen kielikylvystä.
En viitsi toistaa itseäni, mutta sieltä se löytyy, ylempää tästä samasta ketjusta.
Ei muuten löydy. Minä esitin sinulle kysymyksen. Et ole siihen vastannut. Pate vain toisti kysymykseni.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 22:59:51
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 22:14:01
On. Nimittäin vastaus kysymykseen kielikylvystä.
En viitsi toistaa itseäni, mutta sieltä se löytyy, ylempää tästä samasta ketjusta.
Ei muuten löydy. Minä esitin sinulle kysymyksen. Et ole siihen vastannut. Pate vain toisti kysymykseni.
Etsi. Sieltä se löytyy... 8)
Ei löydy, mutta esitän koko tekstini uudestaan:
Quote from: Teppis on 22.02.2010, 09:59:24
Quote from: Aldaron on 18.02.2010, 23:24:24
Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.
Eli viittaat, että muut paitsi suomenruotsalaiset ovat jotain ummikkoja? Eli koetat väheksyä enemmistöä maassasi, jossa asut?
Sinusta on myöskin ihan ok, että suomenruotsalaiset ovat sen verta ummikkoja, etteivät pistä lapsiaan suomenkielen kielikylpyyn, mutta päinvastoin se on erityisen vakava paha? Perustelet kantasi sekavasti "Ette juntit vain ymmärrä." Oikeastihan kyse on siitä, että suomenruotsalaisilla on pelko, että rahvaanomaiset härmäläiset saattavat ihan oikeasti tartuttaa heidän kielensä pikkuisiin mussukoihin.
Quote from: Aldaron on 19.02.2010, 02:12:03
Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.
Suomenruotsalaisille saa olla minun puolestani miten vähän tai paljon identiteettiä ruotsin osaamisesta. Valtaosallehan suomenruotsalaisuus on nimenomaan kielellinen asia, kuten sinullekkin.
On kuitenkin häpeällistä sanoa, että se on kykynne. Ei se ole kuin opittu kieli. Koetat tälläkin nyt sanoa, että me muut rahvaat olemme kykemättömiä puhumaan ruotsianne. Meillä rahvailla on yhtä lailla kyky puhua ruotsia, muttemme halua puhua. Me rahvaat enemmistönä koemme, ettei ruotsi pakollisena kielenä kuulu kulttuuriimme. Siitä todistaa lukuisat kyselyt. Enkä koe, että pakollinen ruotsin opetus edistää meitä kansakuntana, ainakaan enempää, kuin vapaaehtoinen ruotsin opetus.
Aivan absurdi ajatus olisikin, että ruotsin opetus edistäisi suomen osaamista. :D
PS. Koska otat kantaa itä-suomalaisten kysymykseen? Kysymyshän on keskeinen, koska pakollinen ruotsin opetus nimenomaan haittaa muiden kielten opetusta, jotka ovat alueellisesti tärkeitä kieliä. Venäjän osaaminen olisi monelle itä-suomalaiselle keskeisin osa-alue mikä pitäisi hallita. Nyt sen osaaminen jää pakollisen ruotsin jalkoihin.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 23:03:21
Ei löydy
Et ole vain
vielä löytänyt sitä. Jatka etsimistä.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 23:07:10
Et ole vain vielä löytänyt sitä. Jatka etsimistä.
Ei minun sitä tarvitse erikseen "etsiä". Olen seurannut jok'ikisen vastauksesi ja lukenut ne parin päivän sisällä, jotka viittaa tuohon kielikylpyyn. Voi tietysti olla, ettet hahmota kysymystäni, mutta todennäköisempää on, ettet vain halua vastata. Eli et pysty vastaamaan.
Onhan tuossa paljon muitakin kysymyksiä mihin et halua tai kykene vastaamaan.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 23:10:23
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 23:07:10
Et ole vain vielä löytänyt sitä. Jatka etsimistä.
Ei minun sitä tarvitse erikseen "etsiä". Olen seurannut jok'ikisen vastauksesi ja lukenut ne parin päivän sisällä, jotka viittaa tuohon kielikylpyyn. Voi tietysti olla, ettet hahmota kysymystäni, mutta todennäköisempää on, ettet vain halua vastata. Eli et pysty vastaamaan.
Onhan tuossa paljon muitakin kysymyksiä mihin et halua tai kykene vastaamaan.
Niin kai, sinun mielikuvituksessasi nimittäin. Kaikkeen tuohonhan olen jo vastannut muutamaankin otteeseen ja pidän tiettyä rajaa sen suhteen miten monta kertaa viitsin toistaa itseäni.
Kun et kerran itse näy löytävän:
Vastaus #1413.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 23:22:30
Niin kai, sinun mielikuvituksessasi nimittäin. Kaikkeen tuohonhan olen jo vastannut muutamaankin otteeseen ja pidän tiettyä rajaa sen suhteen miten monta kertaa viitsin toistaa itseäni.
Kun et kerran itse näy löytävän: Vastaus #1413.
Arvasin, että viittaat tuohon. Mutta sehän ei ole vastaus mihinkään. Sehän on nimenomaan se viesti, johon viittasin kirjoittamalla "Ette juntit vain ymmärrä."
Sen jälkeen, kun mainitsit, ettemme voi ymmärtää, aloit jotain liirumlaarua kirjoittamaan ties mistä. Mutta jos nyt ihan suoraan sanot, kun kysytään:
Miksi ruotsinkieliset suomenruotsalaiset koettaa kiertää suomalaisia kielikylpyjä, kuin ruttoa? Esimerkiksi yhteiset koulut on myrkkyä jne. Miksi viittaat, että kaksikielisenä (suomi ja ruotsi) on hienompaa, kuin vain toista kotimaista puhuvana ja jopa viittaat, että vain toista kotimaista osaavat ovat jopa ummikkoja?
Myöskin viittaat, että ruotsin osaaminen on erityinen asia, jopa kyky?
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 23:33:14
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 23:22:30
Niin kai, sinun mielikuvituksessasi nimittäin. Kaikkeen tuohonhan olen jo vastannut muutamaankin otteeseen ja pidän tiettyä rajaa sen suhteen miten monta kertaa viitsin toistaa itseäni.
Kun et kerran itse näy löytävän: Vastaus #1413.
Arvasin, että viittaat tuohon.
Lue se uudestaan. Oikein hitaasti, keskittyen ja huolella.
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 23:36:05
Lue se uudestaan. Oikein hitaasti, keskittyen ja huolella.
Eli minaat, että tekstisi on lukijan vastuulla? Ei se kuitenkaan miksikään siitä muutu, jos luen sen yhä uudestaan ja uudestaan.
Olihan sielä vaikka mitä sisältöä, mutta et käsitä kysymykseni asettelua (tai et halua). Kysymyksessäni on tarkoitus kysyä, että mihin perustuu se kyltymätön halua olla hankala enemistöä vastaan? Huomaahan sen jo sinunkin vastauksistasi täällä, että koet vastustajasi ihan oikeasti pohjasakaksi, joiden kanssa on lähtökohtaisesti turha edes keskustella. Näin ollen suomenruotsalaisuuteen kuuluu isoimpana kysymyksenä oma kieli. Loppujen lopuksi sillä nyt ei ole merkitysä mikä kieli se on, kunhan se pohjasakka ei sitä osaa ja sillä kielellä voidaan tehdä olo enemistölle hankalaksi. Siitä on osituksena se, että huonoa suomenkieltä ei vahingossakaan haluta parantaa kielikylvyillä. Sitä perustellaan ruotsinkielen häviämisellä ym. Samalla tietysti sorretaan lain mukaan toista tasavertaista kieltä. Suomalaiset palvelut pitää olla ruotsiksikin, mutta toiste päin palvelut onkin hiljaisempia. Noh, okey. Tuskin oikeasti palveluita saa kaikkialla ruotsiksi, mutta suomenruotsalasilla ei ole joka tilanteessa edes halua palvella suomeksi, vaikka kieltä osaisikin.
Quote from: jpk on 24.02.2010, 19:35:51
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:50:56
Quote from: jpk on 24.02.2010, 18:26:42
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Anteeksi; kuinka?
Kuulit oikein.
Joo, mutta mitkä ne ovat?
Etteivät vaan toisen oikeudet olisi toisen etuoikeuksia...
Mitkä etuoikeudet?
Ei vastausta.
Päättelen "etuoikeuksien" olevan aksiooma, jota ei voi eikä tarvitse perustella.
Quote from: Teppis on 24.02.2010, 23:45:54
Quote from: Aldaron on 24.02.2010, 23:36:05
Lue se uudestaan. Oikein hitaasti, keskittyen ja huolella.
Eli minaat, että tekstisi on lukijan vastuulla? Ei se kuitenkaan miksikään siitä muutu, jos luen sen yhä uudestaan ja uudestaan.
Kyllä forumikeskusteluun osallistumiselle, ainakin laadukkaalla forumilla, on edellytyksenä kyky ja halu ymmärtää mitä muut kirjoittavat. Ja pääpiirteittäin myös muistaa mitä toinen osapuoli on jo sanonut. Jatkuva kyvyttömyys ymmärtää tulkitaan yleensä tahalliseksi eli trollaamiseksi.
Toinen edellytys on kyky jäsentää käsitteitä. Täällä ongelmaksi on muodostunut minkä hyvänsä suomenruotsalaisiin liittyvän mielipahaa aiheuttavan asian (kuten ko. väestön olemassaolo yleensä) nimittäminen tarpeen tullen "pakkoruotsiksi". Jos keskustelija ottaa oikeudekseen viitata termeillä mihin itseä huvittaa, tuhoutuvat keskustelun edellytykset.
Kolmas on yleinen ajatuksenkulun johdonmukaisuus. Kirjoitat:
QuoteHuomaahan sen jo sinunkin vastauksistasi täällä, että koet vastustajasi ihan oikeasti pohjasakaksi, joiden kanssa on lähtökohtaisesti turha edes keskustella. Näin ollen suomenruotsalaisuuteen kuuluu isoimpana kysymyksenä oma kieli.
Näin ollen? Koska Aldaron kokee mielestäsi "vastustajansa" (po. keskustelukumppani) pohjasakaksi, kuuluu suomenruotsalaisuuteen isoimpana kysymyksenä kieli? Luulen ettei suurin osa suomenruotsalaisista tiedä Aldaronin olemassaolosta, eikä muodosta identiteettinsä ydinkysymyksiä hänen kokemistensa pohjalta.
QuoteLoppujen lopuksi sillä nyt ei ole merkitysä mikä kieli se on, kunhan se pohjasakka ei sitä osaa ja sillä kielellä voidaan tehdä olo enemistölle hankalaksi.
Viime aikoina olette valittaneet enimmäkseen siitä, että meille yritetään opettaa tuota kieltä. Nyt ylimpänä ohjenuorana onkin muka estää suomenkielisiä osaamasta ruotsia. En tiedä mitä tuo olon hankalaksi tekeminen on, ellei sekin viittaa ruotsin opiskelemiseen.
QuoteSiitä on osituksena se, että huonoa suomenkieltä ei vahingossakaan haluta parantaa kielikylvyillä. Sitä perustellaan ruotsinkielen häviämisellä ym.
Tähän mennessä on argumentoitu, että lähes kaikki ruotsinkieliset osaavat niin hyvin suomea, ettei yleiselle ruotsin osaamiselle ole tarvetta. Nyt asia onkin taas näin päin, etteivät ruotsinkieliset kiusaksemmekaan opi suomea.
QuoteSamalla tietysti sorretaan lain mukaan toista tasavertaista kieltä.
Näin omituiset ja vahvat syytökset kaipaavat hieman täsmennystä. Kieltä sorretaan? Mitä kieltä? Minun äidinkieltäni suomea en ole huomannut sorrettavan. Ja kukapa sitä sortaisi ja millä muskeleilla? Se pieni vähäpätöinen ruotsin kieli jota teidän mukaanne juuri kukaan ei puhu Suomessa?
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
Kyllä forumikeskusteluun osallistumiselle, ainakin laadukkaalla forumilla, on edellytyksenä kyky ja halu ymmärtää mitä muut kirjoittavat. Ja pääpiirteittäin myös muistaa mitä toinen osapuoli on jo sanonut. Jatkuva kyvyttömyys ymmärtää tulkitaan yleensä tahalliseksi eli trollaamiseksi.
Sinulla on näemmä hyvin paha ongelma ymmärtää kirjoitusta, jos vertaa tätä viimeisintä kommenttiasi.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
Toinen edellytys on kyky jäsentää käsitteitä. Täällä ongelmaksi on muodostunut minkä hyvänsä suomenruotsalaisiin liittyvän mielipahaa aiheuttavan asian (kuten ko. väestön olemassaolo yleensä) nimittäminen tarpeen tullen "pakkoruotsiksi". Jos keskustelija ottaa oikeudekseen viitata termeillä mihin itseä huvittaa, tuhoutuvat keskustelun edellytykset.
Aijaa? Melko reipas heitto.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43Näin ollen? Koska Aldaron kokee mielestäsi "vastustajansa" (po. keskustelukumppani) pohjasakaksi, kuuluu suomenruotsalaisuuteen isoimpana kysymyksenä kieli? Luulen ettei suurin osa suomenruotsalaisista tiedä Aldaronin olemassaolosta, eikä muodosta identiteettinsä ydinkysymyksiä hänen kokemistensa pohjalta.
Joo, eikä suurin osa suomensuomalaisista tiedä minun olemassaoloani? Kieli kuitenkin on suomenruotsalaisille keskeisintä. Vai mitkä muut keskeiset asiat erottavat tämän päivän suomenruotsalaiset suomensuomalaisista?
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
Viime aikoina olette valittaneet enimmäkseen siitä, että meille yritetään opettaa tuota kieltä. Nyt ylimpänä ohjenuorana onkin muka estää suomenkielisiä osaamasta ruotsia. En tiedä mitä tuo olon hankalaksi tekeminen on, ellei sekin viittaa ruotsin opiskelemiseen.
Opettaa? Siis pakottaa, joka on itsessään suomensuomalaisten hankalointia. Mitä tulee ohjenuoraan, niin kyse oli suomenruotsalaisten osaamisesta. Viittaus muun väestön osaamattomuuteen oli lähinnä se, että sen osaamaattomuus hankaloittaa elämää. Eli syntyy paradoksi. Ruotsi ei kuulu tämän päivän Suomeen ja siksi valtaväestö ei sitä halua opiskella turhana kielenä, mutta se helpottaisi kotimaassa oloa, vaikka kielenä onkin vieras ja sitä muualla ei puhuta (paitsi ruotsissa, jossa pärjää englannillakin). Yliopistoissa ym. kouluttautumisessa siitä on kiistatonta hyötyä, sekä joihinkin työpaikkoihin pääsyyn.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
Tähän mennessä on argumentoitu, että lähes kaikki ruotsinkieliset osaavat niin hyvin suomea, ettei yleiselle ruotsin osaamiselle ole tarvetta. Nyt asia onkin taas näin päin, etteivät ruotsinkieliset kiusaksemmekaan opi suomea.
Siitä ei ole kysymys, onko suomenruotsalaisilla osaamista entuudestaan ja miten paljon. Siitä oli kysymys, että sitä osaamista ei tahdota kehittää.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
Näin omituiset ja vahvat syytökset kaipaavat hieman täsmennystä. Kieltä sorretaan? Mitä kieltä? Minun äidinkieltäni suomea en ole huomannut sorrettavan. Ja kukapa sitä sortaisi ja millä muskeleilla? Se pieni vähäpätöinen ruotsin kieli jota teidän mukaanne juuri kukaan ei puhu Suomessa?
Tähän taas on argumentteja ollut tässä viestiketjussa riittämiin.
Kai johonkin kohtaan pistät kliseesi, jolla tuot esille miten vahvasti vastustat pakollista ruotsin opetusta?
Olemme ylläolevasta päätellen sen verran eri aaltopituudella, että jätän kommentoimatta. Muuten tulee taas molemminpuoleisia väärinkäsityksiä. Seuraavaan haluan kuitenkin vielä tarttua:
Quote from: Teppis on 25.02.2010, 08:20:51
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
Näin omituiset ja vahvat syytökset kaipaavat hieman täsmennystä. Kieltä sorretaan? Mitä kieltä? Minun äidinkieltäni suomea en ole huomannut sorrettavan. Ja kukapa sitä sortaisi ja millä muskeleilla? Se pieni vähäpätöinen ruotsin kieli jota teidän mukaanne juuri kukaan ei puhu Suomessa?
Tähän taas on argumentteja ollut tässä viestiketjussa riittämiin.
En muista nähneeni sellaisia. En edes oikein ymmärrä mitä kielen sortaminen voisi olla Suomen kontekstissa.
Itsenäisyyden aikana suomen kieli on elänyt mahtavaa nousukautta, ja tällä hetkellä se on voimakkaampi kuin koskaan. Harvan kansallisen, kansainvälistä käyttöä nauttimattoman kielen puhujat voivat käyttää kieltään niin useissa asioissa kuin suomalaiset. Kummelivitseistä korkeimpaan korkeakulttuuriin ja massaviestimistä yliopistoihin käytetään suomen kieltä. Suomi jopa jossain määrin uhkaa muita täällä puhuttuja kieliä, ei päinvastoin. On olemassa kansoja jotka kadehtivat tilannettamme.
QuoteKai johonkin kohtaan pistät kliseesi, jolla tuot esille miten vahvasti vastustat pakollista ruotsin opetusta?
Minkä kliseen? Minähän vastustan pakkoruotsia. Äänestäisin vastaan jo tänään. Älä nyt hyvä mies kuvittele että kaikki, jotka eivät jaa näkemyksiäsi ruotsin kielestä ja sen puhujista, kannattaisivat ruotsin opettamista pakolla.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 10:23:52
Olemme ylläolevasta päätellen sen verran eri aaltopituudella, että jätän kommentoimatta. Muuten tulee taas molemminpuoleisia väärinkäsityksiä. Seuraavaan haluan kuitenkin vielä tarttua:
Olemmeko eri aallonpituudella, vai onko ongelmasi se, ettet löydä tai halua löytää perusteluja pakollisen ruotsin opetuksen vastaisuudelle?
Mielestäni se on jo aika törkeä yleistys, että väittämäsi mukaan kaikki pakollista ruotsia vastustavat ovat automaattisesti suomenruotsalaisten olemassaoloa vastaan. Voin kertoa oman mielipiteeni ja se on yhdentekevä noin yleisellä tasolla. Toki en pidä suomenruotsalaisista, jotka ajavat omana etuna pakollista ruotsin opetusta. Onneksi näitä on kuitenkin oman kokemukseni mukaan vähemmän, kuin niitä, joille kielipolitiikka on yhdentekevä tai jopa hullu.
On myöskin muistettava, että kielipoliitikassa on kyse muustakin, kuin pakollisesta ruotsin opetuksesta. Siinä on kyse ylipäätään keinotekoisesta keinosta pitää ruotsi toisena kielenä Suomessa. Tämä keinotekoinen tapa on kielilaki kaiken kaikkiaan. Ruotsi pitäisi kielenä pudottaa vähemmistöasemaan Suomessa. On syytä muistaa, ettei laki sinänsä edes tue ajatusta, jossa ruotsinkieli pitäisi olla yksi pakollinen aine kouluissa. Sama on tietysti toisinpäinkin. Kuitenkin suomen opetus ruotsinkielisille on ennenkaikkea suomenruotsalaisten etu maassa, jossa on suurimmaksi osaksi aivan turha koettaa mongertaa ruotsia. Mutta kaiken kaikkiaan minulle henkilökohtaisesti on aivan sama mitä kieliä suomenruotsalaisille opetetaan.
Quote from: Teppis on 25.02.2010, 10:49:12
Olemmeko eri aallonpituudella, vai onko ongelmasi se, ettet löydä tai halua löytää perusteluja pakollisen ruotsin opetuksen vastaisuudelle?
Olen löytänyt ihan riittävästi perusteluja sille jo nyt, ja siksi, kuten juuri edellisessä viestissä jälleen kerroin, vastustan ruotsin pakollista opetusta. Nyt ihan oikeasti Teppis, keskity.
QuoteMielestäni se on jo aika törkeä yleistys, että väittämäsi mukaan kaikki pakollista ruotsia vastustavat ovat automaattisesti suomenruotsalaisten olemassaoloa vastaan.
Enhän minä ole noin väittänyt suoraan enkä epäsuoraan. Silloinhan itsekin olisin automaattisesti heidän olemassaoloaan vastaan, koska vastustan pakkoruotsia. Juuri jopa puhuttiin siitä suomalaisten enemmistöstä joka vastustaa pakkoruotsia, muttei suomenruotsalaisuutta. Mikä sinua vaivaa?
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 11:06:36
Olen löytänyt ihan riittävästi perusteluja sille jo nyt, ja siksi, kuten juuri edellisessä viestissä jälleen kerroin, vastustan ruotsin pakollista opetusta. Nyt ihan oikeasti Teppis, keskity.
Eli menet taas tuon kliseen taakse, että itsekkin itse asiassa vastustat. Kovin ristiriitaisen käsityksen sinusta saa.
Noh, kuitenkin sen verta vähän löytynyt tekstiä, että et ole löytänyt sitä mistä kirjoittelin.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 11:06:36
Enhän minä ole noin väittänyt suoraan enkä epäsuoraan. Silloinhan itsekin olisin automaattisesti heidän olemassaoloaan vastaan, koska vastustan pakkoruotsia. Juuri jopa puhuttiin siitä suomalaisten enemmistöstä joka vastustaa pakkoruotsia, muttei suomenruotsalaisuutta. Mikä sinua vaivaa?
Suoraan tai epäsuoraan, mutta sellaisen kuvan sain aiemmasta kirjoituksestasi. Viittasit tähän viestiketjuun ja sen yleiseen mielipiteeseen. Noh, kenties täällä edustaa VAIN se joukko suomalaisista, jotka vastustavat ylipäätään suomenruotsalaisia, paitsi sinä.
Onhan täällä sellaisiakin vainoharhoista kärsiviä kirjoittajia, jotka kuvittelevat pakkoruotsin vaihtoehtona olevan suomenkielisten väkivallan ruotsinkielisiä kohtaan ;)
Ihan oikeasti.
Aika omituista on ruotsinkielisten osalta myös se jatkuva "identiteetin" esilletuonti lähes joka tilanteessa. He tavallaan itse ylläpitävät luokittelua suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, mutta osaavat ammattiloukkaantujien tavoin paheksua mikäli tämän luokittelun tekee jokin muu taho. Suomenruotsalaisuus on ihan yhtä keinotekoinen ilmiö kuin pakkoruotsin perustelut.
Naapurissani asuva Englannissa syntynyt henkilö, mutta Suomessa nuoruutensa viettänyt mies kokee olevansa suomalainen. Hän ei kuvaa itseään suomenenglantilaisena vaikka omaa vahvan sidoksen ja kulttuuriperimän sinne. Kuinka moni ns. suomenruotsalaiseksi itseään kutsuva on edes asunut Ruotsissa, koskaan? Tai edes heidän vanhemmistaan / isovanhemmistaan? Samalla logiikallahan vähintään puolet suomalaisista ovat suomenvenäläisiä.
Kannattaisiko lopettaa tuollaisen turhuuden viljely (suomenruotsalainen) ja ryhtyä vaikkapa ihan suomalaiseksi? Äidinkielihän ei ole mikään kansallisuuden kuvaaja, joten suomalaisia voivat olla niin ruotsin- kuin suomenkielisetkin. Suomenruotsalaiset ovat minun mielestäni Suomessa asuvia ruotsalaisia.
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 12:48:09
Onhan täällä sellaisiakin vainoharhoista kärsiviä kirjoittajia, jotka kuvittelevat pakkoruotsin vaihtoehtona olevan suomenkielisten väkivallan ruotsinkielisiä kohtaan.
Aika "mielenkiintoinen" väite. Et nimittäin tule löytämään tästä ketjusta yhtään viestiä jossa väitetään noin.
Olet vetänyt hatusta fiktiivisen argumentin ja yrität laittaa sitä vastapuolen suuhun. Tuo väittelytekninen "taikatemppu" saattaa tehota lyhyen aikaa niihin, jotka eivät ole seuranneet väittelyä alusta asti, mutta sen käytössä on se riski, että jos käytät sitä, sinut on hyvin helppo paljastaa ja osoittaa, että rikot erästä perussääntöä: älä väitä vastustajasi sanoneen jotain mitä tämä todellisuudessa
ei ole sanonut.
Tuolla tavalla tuhoat vain oman uskottavuutesi.
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 15:26:30
Aika "mielenkiintoinen" väite. Et nimittäin tule löytämään tästä ketjusta yhtään viestiä jossa väitetään noin.
Etsi, sieltä se löytyy... 8)
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 16:52:07
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 15:26:30
Aika "mielenkiintoinen" väite. Et nimittäin tule löytämään tästä ketjusta yhtään viestiä jossa väitetään noin.
Etsi, sieltä se löytyy...
Ei muuten löydy, koska sellaista ei ole, minkä tiedät erittäin hyvin.
Todistustaakka on sinulla. Olet esittänyt väitteen, joten sinun on oltava myös valmis todistamaan se. Siihen et tietenkään kykene, koska sellaista sitaattia, joka osoittaisi väitteesi olevan tosi, ei ole.
Kuten totesin: esittämällä totuudenvastaisia väitteitä tuhoat rippeetkin uskottavuudestasi.
Täällä mainitut "etuoikeudet" ovat jääneet määrittelemättä.
Minäpä kerron suomenruotsalaisen etuoikeuksista:
Ihan pienestä pitäen hän tottuu siihen, ettei hänen kieltään ymmärretä (eikä juuri suvaita) kodin seinien ulkopuolella.
Valtio (hänen oma isänmaansa!) kohtelee häntä sitten aikuisena kuin vierasta sikaa, oli kyseessä pieni tai suuri asia. Puhelimessa asioidessaan hän joutuu käyttämään monin verroin enemmän aikaa, ja rahaa, kuin suomenkielinen.
Tuomioistuimessa hänen todistuksensa saatetaan ohittaa, kun se torjutaan tai sitä ei ymmärretä. Ja niin edelleen.
Häneltä evätään vielä ambulanssikuljetuskin, mikäli hän tuskissaan ei muista vaivojensa suomenkielisiä nimiä.
Silti... miten ollakaan, Suomen ruotsalainen elää porskuttaa – toisinaan pitempään ja terveempänä kuin suomenkielinen...
Selitys?
Se menee koko lailla kielellisesti naiivin, hemmotellun enemmistöläisen ymmärryksen yli.
Nimittäin:
Ihmiselämä, johon eivät kuulu haasteet ja kamppailu, on arvoton. Sitä eivät kaikki opi. Haasteet ja kamppailu ovat aidosti suomenruotsalaisen etuoikeuksia. Sanon sen ilman ironiaa.
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 17:01:04
Ei muuten löydy, koska sellaista ei ole, minkä tiedät erittäin hyvin.
Todistustaakka on sinulla. Olet esittänyt väitteen, joten sinun on oltava myös valmis todistamaan se. Siihen et tietenkään kykene, koska sellaista sitaattia, joka osoittaisi väitteesi olevan tosi, ei ole.
Kuten totesin: esittämällä totuudenvastaisia väitteitä tuhoat rippeetkin uskottavuudestasi.
Kyllä muuten löytyy. Hassua, että lähdet esittämään jotain tarinoita "todistustaakasta". Siis ihan tässä samaisessa viestiketjussa sivulla 51 Turunen vihjaa, että pakkoruotsin vastustajat ovat ainakin täällä sellaisia, jotka vastustavat suomenruotsalaisten olemassaoloa ylipäätään. Tästä saa hivenen selaisen kuvan, että vastustamiseen on olemassa konkreettisia tekoja.
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 17:01:04
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 16:52:07
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 15:26:30
Aika "mielenkiintoinen" väite. Et nimittäin tule löytämään tästä ketjusta yhtään viestiä jossa väitetään noin.
Etsi, sieltä se löytyy...
Ei muuten löydy, koska sellaista ei ole, minkä tiedät erittäin hyvin.
Todistustaakka on sinulla. Olet esittänyt väitteen, joten sinun on oltava myös valmis todistamaan se. Siihen et tietenkään kykene, koska sellaista sitaattia, joka osoittaisi väitteesi olevan tosi, ei ole.
Kuten totesin: esittämällä totuudenvastaisia väitteitä tuhoat rippeetkin uskottavuudestasi.
Et vain ole
vielä löytänyt sitä. Jatka etsimistä.
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 19:10:34
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 17:01:04
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 16:52:07
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 15:26:30
Aika "mielenkiintoinen" väite. Et nimittäin tule löytämään tästä ketjusta yhtään viestiä jossa väitetään noin.
Etsi, sieltä se löytyy...
Ei muuten löydy, koska sellaista ei ole, minkä tiedät erittäin hyvin.
Todistustaakka on sinulla. Olet esittänyt väitteen, joten sinun on oltava myös valmis todistamaan se. Siihen et tietenkään kykene, koska sellaista sitaattia, joka osoittaisi väitteesi olevan tosi, ei ole.
Kuten totesin: esittämällä totuudenvastaisia väitteitä tuhoat rippeetkin uskottavuudestasi.
Et vain ole vielä löytänyt sitä. Jatka etsimistä.
Jatkat siis edelleen. Toistan: jos esität väitteitä (tässä tapauksessa totuudenvastaisesti)
toisten keskustelijoiden viestien asiasisällöstä, todistustaakka on
sinulla.
Pahennat asemaasi vain koko ajan. Jos osaisit pysyä totuudessa koskien väitteitä siitä, mitä muut keskustelijat ovat sanoneet, et olisi nyt näin nolossa tilanteessa...
Quote from: jpk on 25.02.2010, 17:12:04
Täällä mainitut "etuoikeudet" ovat jääneet määrittelemättä.
Minäpä kerron suomenruotsalaisen etuoikeuksista:
Ihan pienestä pitäen hän tottuu siihen, ettei hänen kieltään ymmärretä (eikä juuri suvaita) kodin seinien ulkopuolella.
Valtio (hänen oma isänmaansa!) kohtelee häntä sitten aikuisena kuin vierasta sikaa, oli kyseessä pieni tai suuri asia. Puhelimessa asioidessaan hän joutuu käyttämään monin verroin enemmän aikaa, ja rahaa, kuin suomenkielinen.
Tuomioistuimessa hänen todistuksensa saatetaan ohittaa, kun se torjutaan tai sitä ei ymmärretä. Ja niin edelleen.
Häneltä evätään vielä ambulanssikuljetuskin, mikäli hän tuskissaan ei muista vaivojensa suomenkielisiä nimiä.
Silti... miten ollakaan, Suomen ruotsalainen elää porskuttaa – toisinaan pitempään ja terveempänä kuin suomenkielinen...
Selitys?
Se menee koko lailla kielellisesti naiivin, hemmotellun enemmistöläisen ymmärryksen yli.
Nimittäin:
Ihmiselämä, johon eivät kuulu haasteet ja kamppailu, on arvoton. Sitä eivät kaikki opi. Haasteet ja kamppailu ovat aidosti suomenruotsalaisen etuoikeuksia. Sanon sen ilman ironiaa.
HOHOHOH! Vai onko kirjoitelma onnettoman huonoa sarkasmia.
Eli siis suomenruåtsalaisen elämän haaasteet ja kamppailu -etuoikeudet- ovat, että puhuu hölmönsitkeästi suomenruåtsia, vaikka jokainen järkevä ihminen opettelisi suomen, jota puhuu noin 95 % maan asukkaista.
Etuoikeuksista mm. suomenruåtsinkielisten opiskelukiintiöt, Åhvenanmaan tuet (4000 €/vuosi/hurri). Googleta itse lisää. Yllätyt.
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 11:05:14
...Osa heistä hautoo kansanmurhaa, jolleivat tappamismielessä niin ainakin siinä mielessä, että suomenruotsalaisilta tulee ottaa heidän itsekin kustantamansa edellytykset oman kielensä vaalimiseen pois...
Quote from: Turkulaine on 11.01.2010, 16:13:59
...Jos haluat korvata ruotsinkielisten rahavallan suomenkielisten väkivallalla, ei sinulla ole ainakaan korkeampaa moraalista asemaa kuin nimeämilläsi pettureilla...
Tässä muutama...
Ihan näin asian virkistämiseksi tuon esille omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen:
1. Ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2. Suomen virallinen kieli on vain suomi, muiden kielten kohdalla toimitaan paikallisten tarpeiden mukaisesti
3. Kielikiintiöt lakkautettava kaikissa oppilaitoksissa (=pisterajat yhtenevät suomen- jaruotsinkielisillä)
4. Ylioppilastutkinnot yhdenvertaisiksi
Ilmentääkö nämä tavoitteet "hurrivihaa"? Ovatko vaatimukseni epäoikeudenmukaisia?
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 20:06:02
Quote from: Turkulaine on 24.02.2010, 11:05:14
...Osa heistä hautoo kansanmurhaa, jolleivat tappamismielessä niin ainakin siinä mielessä, että suomenruotsalaisilta tulee ottaa heidän itsekin kustantamansa edellytykset oman kielensä vaalimiseen pois...
Quote from: Turkulaine on 11.01.2010, 16:13:59
...Jos haluat korvata ruotsinkielisten rahavallan suomenkielisten väkivallalla, ei sinulla ole ainakaan korkeampaa moraalista asemaa kuin nimeämilläsi pettureilla...
Tässä muutama...
Tässä kohtaa muistutan siitä, mitä täsmälleen väitit tuossa viestissäsi.
Esitit nimittäin
tällaisen väittämän:
"Onhan täällä sellaisiakin vainoharhoista kärsiviä kirjoittajia, jotka kuvittelevat pakkoruotsin vaihtoehtona olevan suomenkielisten väkivallan ruotsinkielisiä kohtaan."
Muutamia huomioita:
1) Noissa Turkulaisen teksteissä joihin väität tuon väitteesi sopivan ei ole kyse siitä, pitäisikö ruotsin olla kouluissa pakollinen oppiaine tai ei (eli ns. "pakkoruotsista"), ja tiedät sen erittäin hyvin, etenkin kun tiedät, että Turkulaine kannattaa ruotsin kielen opetuksen suhteen vapaaehtoisuusperiaatetta.
2) Sekä Turkulaine että minä olemme jo useita kertoja korostaneet sitä, että kielikysymyksen suhteen pätee hyvin laaja skaala. Kerrataan vielä, kun kerran siihen näkyy olevan tarvetta:
Osa haluaa vain lakkauttaa ruotsin pakollisuuden kouluista.
Osa haluaa lisäksi lakkauttaa yliopistojen ja muiden korkeakoulujen vaatimuksen ruotsintaidosta.
Osa haluaa lisäksi lakkauttaa virallisen kaksikielisyyden valtiollisella tasolla ja jättää sen vain paikallistasolle ja antaa ruotsinkielisille aseman virallisena kielivähemmistönä.
Osa menee vielä pitemmälle ja haluaisi lakkauttaa ruotsin kielen virallisuuden kokonaan, samoin kaiken ruotsinkielisen opetuksen ja päiväkodit, ainakin yhteiskunnan ylläpitämät sellaiset. Perusteluna saatetaan käyttää sitä että omat koulut ja päiväkodit ovat muka "apartheidiä", joten ruotsinkielisten pitäisi joko tyytyä suomenkielisiin kouluihin ja päiväkoteihin, perustaa omia yksityisiä (joista saisivat maksaa sen lisäksi että rahoittaisivat myös suomenkielisiä päiväkoteja ja kouluja), tai sitten muuttaa Ruotsiin, jos kerran haluavat kasvattaa jälkeläisensä ruotsiksi.
Sitten löytyy se varsinainen "lunatic fringe", joka saattaa ottaa esille esim. maastakarkoitukset hurrikysymyksen "lopullisena ratkaisuna". Tämä ryhmä pitää ymmärrettävistä syistä johtuen matalaa profiilia moderoidulla foorumilla ja joutuu harjoittamaan tiettyä itsesensuuria.
Aika laaja skaala siis. On aika omituista panna esim. Turkulaisen (tai jonkun muun) suuhun väitteitä, joiden mukaan ruotsin kielen vapaaehtoistamisesta kouluissa muka seuraisi väkivaltaa ruotsinkielisiä kohtaan, etenkin kun kumpikin meistä on, kuten jo kirjoitin,
useaan otteeseen täsmentänyt, että se
ei ole kummankaan meistä mielipide.
3) Se että väittämällä oman kommenttisi sopivan noihin Turkulaiselta lainattuihin lauseisiin annat ymmärtää Turkulaisen "kärsivän vainoharhoista" ei ole oikein asiallista kielenkäyttöä,
to say the least. En nyt ryhdy spekuloimaan sillä, sovellatko tuota psykiatrista diagnoosia myös minuun tai joihinkin muihin sinun kanssasi eri mieltä oleviin kirjoittajiin, sillä et ole (ainakaan vielä) antanut siitä mitään todisteita. Se että sovellat kyseistä loukkaavaa ilmaisua
ainakin Turkulaiseen tulee ihan yksiselitteisesti ilmi siitä, että väität tuon lausumasi sopivan noihin Turkulais-sitaatteihin.
Sinun olisi pitänyt jo heti alussa tajuta että jäät kiinni. Se että olet esittänyt epätosia väitteitä vastapuolesta on ollut niin helppo osoittaa, että on hyvin vaikea tajuta mihin pyrit ja mitä luulet saavuttavasi toimimalla sillä tavalla kuin toimit.
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 19:20:11
Jatkat siis edelleen. Toistan: jos esität väitteitä (tässä tapauksessa totuudenvastaisesti) toisten keskustelijoiden viestien asiasisällöstä, todistustaakka on sinulla.
Pahennat asemaasi vain koko ajan. Jos osaisit pysyä totuudessa koskien väitteitä siitä, mitä muut keskustelijat ovat sanoneet, et olisi nyt näin nolossa tilanteessa...
Jännä juttu, että juuri sinä hoet sitä samaa useissa kohdissa, että pitäisi etsiä kirjoituksiasi aiemmista kirjoituksista. Sinä et kuitenkaan vastaavaa voi tehdä vaikka ensimmäiset viitteet tähänkin kinaan löyty aivan uusimmista kirjoituksista.
Eli meillä ummikoilla on aina "todistustaakka", mutta sinulla ei?
Quote from: Teppis on 25.02.2010, 21:01:19
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 19:20:11
Jatkat siis edelleen. Toistan: jos esität väitteitä (tässä tapauksessa totuudenvastaisesti) toisten keskustelijoiden viestien asiasisällöstä, todistustaakka on sinulla.
Pahennat asemaasi vain koko ajan. Jos osaisit pysyä totuudessa koskien väitteitä siitä, mitä muut keskustelijat ovat sanoneet, et olisi nyt näin nolossa tilanteessa...
Jännä juttu, että juuri sinä hoet sitä samaa useissa kohdissa, että pitäisi etsiä kirjoituksiasi aiemmista kirjoituksista. Sinä et kuitenkaan vastaavaa voi tehdä vaikka ensimmäiset viitteet tähänkin kinaan löyty aivan uusimmista kirjoituksista.
Eli meillä ummikoilla on aina "todistustaakka", mutta sinulla ei?
Haluat siis verrata noita kahta asiaa toisiinsa. No verrataan sitten.
1)
Sinä esitit väittämän, jonka mukaan en muka ollut ottanut kantaa tiettyyn kysymykseen. Totesin että olin kyllä jo ottanut siihen kantaa ja että se löytyy selaamalla viestiketjuani taaksepäin. Et löytänyt ja palasit asiaan useita kertoja. Lopulta, kun et muuten löytänyt, kerroin suoraan sen viestin numeron, josta tuo kannanottoni löytyy.
2)
Totuusko esittää epätoden väittämän joidenkin hänen mielestään "vainoharhoista kärsivien" vastapuolen edustajien (joita hän ei tässä vaiheessa nimeä) viestien asiasisällöstä. Koska tunnen tämän ketjun varsin hyvin, tiedän, ettei hänen väittämänsä pidä paikkaansa. Pyydän häntä todistamaan väitteensä (ja tiedän jo etukäteen, että hän ei tule siihen pystymään). Hän kuitenkin vain väittää useaan otteeseen todisteiden löytyvän jostain tämän viestiketjun uumenista. Lopulta hän väittää, jokseenkin omaperäisellä logiikalla, tuon lausumansa muka sopivan pariin sitaattiin Turkulaisen viesteistä.
Selvä tapaus.
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 20:58:36
Aika laaja skaala siis. On aika omituista panna esim. Turkulaisen (tai jonkun muun) suuhun väitteitä, joiden mukaan ruotsin kielen vapaaehtoistamisesta kouluissa muka seuraisi väkivaltaa ruotsinkielisiä kohtaan, etenkin kun kumpikin meistä on, kuten jo kirjoitin, useaan otteeseen täsmentänyt, että se ei ole kummankaan meistä mielipide.
Lue ne lainaukset uudestaan. Oikein hitaasti, keskittyen ja huolella.
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 21:21:20
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 20:58:36
Aika laaja skaala siis. On aika omituista panna esim. Turkulaisen (tai jonkun muun) suuhun väitteitä, joiden mukaan ruotsin kielen vapaaehtoistamisesta kouluissa muka seuraisi väkivaltaa ruotsinkielisiä kohtaan, etenkin kun kumpikin meistä on, kuten jo kirjoitin, useaan otteeseen täsmentänyt, että se ei ole kummankaan meistä mielipide.
Lue ne lainaukset uudestaan. Oikein hitaasti, keskittyen ja huolella.
Et sinä tuolla selviä. Lainauksesi Turkulaisen kommenteista
eivät sovi tuohon sinun väittämääsi, jonka todistamisesta nyt on kysymys.
Et voi loputtomiin selittää mustaa valkoiseksi, etenkään kun kaikki todisteet ovat sinua vastaan.
Quote from: Turkulaine on 25.02.2010, 06:49:43
... Täällä ongelmaksi on muodostunut minkä hyvänsä suomenruotsalaisiin liittyvän mielipahaa aiheuttavan asian (kuten ko. väestön olemassaolo yleensä) nimittäminen tarpeen tullen "pakkoruotsiksi".
Joskus ne ongelmat ovat ihan aidosti lukijan sisäsyntyisiä perversioita. En ymmärrä miten "pakkoruotsista" saadaan väännettyä "minkä hyvänsä suomenruotsalaisiin liittyvän mielipahan"? Varsinkin tuo "olemassaolo" vertaus on korni. Mutta tämänkin omituisuuden ystäväsi A varmasti selittelee puolestasi nurin omalla erityisellä logiikallaan :D
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 21:17:51
Haluat siis verrata noita kahta asiaa toisiinsa. No verrataan sitten.
1) Sinä esitit väittämän, jonka mukaan en muka ollut ottanut kantaa tiettyyn kysymykseen. Totesin että olin kyllä jo ottanut siihen kantaa ja että se löytyy selaamalla viestiketjuani taaksepäin. Et löytänyt ja palasit asiaan useita kertoja. Lopulta, kun et muuten löytänyt, kerroin suoraan sen viestin numeron, josta tuo kannanottoni löytyy.
2) Totuusko esittää epätoden väittämän joidenkin hänen mielestään "vainoharhoista kärsivien" vastapuolen edustajien (joita hän ei tässä vaiheessa nimeä) viestien asiasisällöstä. Koska tunnen tämän ketjun varsin hyvin, tiedän, ettei hänen väittämänsä pidä paikkaansa. Pyydän häntä todistamaan väitteensä (ja tiedän jo etukäteen, että hän ei tule siihen pystymään). Hän kuitenkin vain väittää useaan otteeseen todisteiden löytyvän jostain tämän viestiketjun uumenista. Lopulta hän väittää, jokseenkin omaperäisellä logiikalla, tuon lausumansa muka sopivan pariin sitaattiin Turkulaisen viesteistä.
Selvä tapaus.
Puhuin "todistetaakasta" noin yleisesti. :D
Mitä tulee kohtaan yksi, et edelleenkäään ole vastannut kysymykseeni. Etkä toki moneen muuhunkaan kysymykseeni.
Quote from: Teppis on 25.02.2010, 22:58:25
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 21:17:51
Haluat siis verrata noita kahta asiaa toisiinsa. No verrataan sitten.
1) Sinä esitit väittämän, jonka mukaan en muka ollut ottanut kantaa tiettyyn kysymykseen. Totesin että olin kyllä jo ottanut siihen kantaa ja että se löytyy selaamalla viestiketjuani taaksepäin. Et löytänyt ja palasit asiaan useita kertoja. Lopulta, kun et muuten löytänyt, kerroin suoraan sen viestin numeron, josta tuo kannanottoni löytyy.
2) Totuusko esittää epätoden väittämän joidenkin hänen mielestään "vainoharhoista kärsivien" vastapuolen edustajien (joita hän ei tässä vaiheessa nimeä) viestien asiasisällöstä. Koska tunnen tämän ketjun varsin hyvin, tiedän, ettei hänen väittämänsä pidä paikkaansa. Pyydän häntä todistamaan väitteensä (ja tiedän jo etukäteen, että hän ei tule siihen pystymään). Hän kuitenkin vain väittää useaan otteeseen todisteiden löytyvän jostain tämän viestiketjun uumenista. Lopulta hän väittää, jokseenkin omaperäisellä logiikalla, tuon lausumansa muka sopivan pariin sitaattiin Turkulaisen viesteistä.
Selvä tapaus.
Puhuin "todistetaakasta" noin yleisesti. :D
Mitä tulee kohtaan yksi, et edelleenkäään ole vastannut kysymykseeni. Etkä toki moneen muuhunkaan kysymykseeni.
Kuten viimeksi, vastaukseni on:
Viesti #1413.
Tiedän luonnollisesti jo ennakolta, että tulet taas soveltamaan sitä hengenheimolaisillesi ominaista keinoa että väität, taas kerran, valkoista mustaksi ja päinvastoin. Ei mitään uutta auringon alla. Jatka vain samalla linjalla jos tosiaan huvittaa...
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 23:31:41
Kuten viimeksi, vastaukseni on: Viesti #1413.
Tiedän luonnollisesti jo ennakolta, että tulet taas soveltamaan sitä hengenheimolaisillesi ominaista keinoa että väität, taas kerran, valkoista mustaksi ja päinvastoin. Ei mitään uutta auringon alla. Jatka vain samalla linjalla jos tosiaan huvittaa...
Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa, kuin jatkaa "hengenheimolaista" tapaani ja todeta, ettei se kirjoitus vastaa kysymyksiini mitä olen esittänyt.
Sinänsä minulle on yhdentekevää vastaatko vaiko et. Vastaamatta jättämisesi on minulle yhtälailla hyväksi, kuin vastaisit väen väkisin todellisen luonteesi mukaisen vastauksen.
Quote from: Teppis on 25.02.2010, 23:43:31
Quote from: Aldaron on 25.02.2010, 23:31:41
Kuten viimeksi, vastaukseni on: Viesti #1413.
Tiedän luonnollisesti jo ennakolta, että tulet taas soveltamaan sitä hengenheimolaisillesi ominaista keinoa että väität, taas kerran, valkoista mustaksi ja päinvastoin. Ei mitään uutta auringon alla. Jatka vain samalla linjalla jos tosiaan huvittaa...
Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa, kuin jatkaa "hengenheimolaista" tapaani ja todeta, ettei se kirjoitus vastaa kysymyksiini mitä olen esittänyt.
Niin, edellähän totesin, että tiedän jo ennakolta suurin piirtein mitä vastaat.
Ja niinhän siinä kävi. M.O.T.
Muuten, olen jo kauan sitten ymmärtänyt, että on käytännössä ihan sama mitä vastaan sinulle. Tiedän hyvin, että erääseen tiettyyn kategoriaan kuuluvia nettikirjoittajia ei periaatteessa pitäisi "ruokkia", mutta olen silloin tällöin kokenut kuitenkin tarpeelliseksi vastata sinulle, koska jatkuvasti toistuvia paikkaansa pitämättömiä väitteitä on vaikea jättää kumoamatta.
Keskustelu sanan varsinaisessa mielessä on kuitenkin mahdollista vain niiden kanssa jotka noudattavat tiettyjä perussääntöjä.
En halua enää palata tähän asiaan.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 00:09:13
Tiedän hyvin, että erääseen tiettyyn kategoriaan kuuluvia nettikirjoittajia ei periaatteessa pitäisi "ruokkia", mutta olen silloin tällöin kokenut kuitenkin tarpeelliseksi vastata sinulle, koska jatkuvasti toistuvia paikkaansa pitämättömiä väitteitä on vaikea jättää kumoamatta. Keskustelu sanan varsinaisessa mielessä on kuitenkin mahdollista vain niiden kanssa jotka noudattavat tiettyjä perussääntöjä.
Tähän on pakosta vastattava sinun tapaasi. Eli tämä on vale ja sinun on se todistettava. Sinulla on todistetaakka ym.
Eli missä kohtaa olen valehdellut?
Mitkä ovat ne perussäännöt?
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 22:48:14
Savon Sanomat 27.7.2008 0:02
Ruotsinkieliset nuoret hyötyvät ns. kielikiintiöstä
Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitattiin suomalaistenkin nuorten (15 v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.
Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vertailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut. Vaikka Pisa ei olekaan mikään aukoton mittari, luulisin vastuullisten pedagogien kiinnostuvan tästä erikielisten opiskelijoiden suorituserosta. Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset saavat parempia arvosanoja kuin suomenkieliset. Yo-lautakuntia on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Arvostelusta päättävät eri tahot, eivätkä kokeetkaan ole täysin samoja. Pisa-tutkimus oli kuitenkin tasapuolinen, ja arvostelu oli molemmille kieliryhmille sama. Ei ole kaukana ajatus, että ruotsinkielinen puoli suosii omiaan arvosteluissa, ja tasoittaa siten opiskelijoidensa tietä korkeakouluihin.
Tie korkeakouluihin on ruotsinkielisille valmiiksi tasaisempi kuin suomenkielisillä, koska useimpiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin ovat voimassa ns. kielikiintiöt, jotka eivät ole oikeassa suhteessa maamme prosentuaalisiin kielisuhteisiin,vaan päästävät ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Saavatko ruotsinkieliset nuoret kaksinkertaisen edun: myönteisemmän arvostelun ylioppilastutkinnossa ja sisäänpääsyn korkeakouluihin alemmilla pisteillä?
Jos näin on, tämä on huutava vääryys ahkeraa ja osaavaa suomenkielistä nuorta kohtaan.
Richard Järnefelt Espoo
Tässä olisi taas hieman "purtavaa". Vanha juttu, mutta aina ajankohtainen. Ymmärrän kyllä, mikäli kielivähemmistömme ei halua keskittyä tämänkaltaisiin tosiasioihin, vaan pyrkivät ohjaamaan keskustelua lähinnä henkilökohtaisuuksiin menevään piikittelyyn. Kielipolitiikassamme (kaksikielisyys on poliittinen linjaus, ei mitään muuta) on jotakin pahasti vialla.
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 20:19:09
Ihan näin asian virkistämiseksi tuon esille omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen:
1. Ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2. Suomen virallinen kieli on vain suomi, muiden kielten kohdalla toimitaan paikallisten tarpeiden mukaisesti
3. Kielikiintiöt lakkautettava kaikissa oppilaitoksissa (=pisterajat yhtenevät suomen- jaruotsinkielisillä)
4. Ylioppilastutkinnot yhdenvertaisiksi
Ilmentääkö nämä tavoitteet "hurrivihaa"? Ovatko vaatimukseni epäoikeudenmukaisia?
Eipä näihinkään yksikertaisiin kysymyksiin ole tullut vastauksia tai edes kannanottoja. Onhan se helpompaa ohjata keskustelu "ojasta allikkoon" kuin joutua perustelemaan: "miksi kielivähemmistömme tulee nauttia positiivisesta syrjinnästä suomenkielisten kustannuksella"?
Quote from: Aldaron on 30.07.2009, 14:14:24
...Oletan että heidän mielestään on myös epäreilua, että keskimääräisen hurrivihaajan kyky ilmaista itseään suomeksi on useimmiten heikompi kuin keskimääräisen ruotsin kielen puolustajan...
Olen samaa mieltä. Siksi ruotsinkielestä pitää tehdä valinnainen kieli ja käyttää tästä
"voimavorosta" vapautuvat resurssit suomenkielen hyväksi.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 10:57:03
Eipä näihinkään yksikertaisiin kysymyksiin ole tullut vastauksia tai edes kannanottoja. Onhan se helpompaa ohjata keskustelu "ojasta allikkoon" kuin joutua perustelemaan: "miksi kielivähemmistömme tulee nauttia positiivisesta syrjinnästä suomenkielisten kustannuksella"?
Oota vain, kohta iso A tulee ja pistää ison litanjan, jossa se joko perustelee miksei meille ummikoille voi tai pysty vastaamaan, tai väittää vastanneensa tai heittää jonkun historiallisen molotomian.
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Pakkoruotsista täällä on keskusteltu aika vähän. Täällä on lähinnä kaksi ryhmää. Ensimmäisen mukaan suomenruotsalaisia itsessään ei pitäisi olla tai heillä pitäisi ainakin olla muita huomattavasti vähäisemmät kansalaisoikeudet. Toinen ryhmä puolustaa ruotsinkielisten oikeuksia ja asemaa Suomen valtion legitiiminä kansanosana. Huolimatta siitä vastustaako toiseen ryhmään kuuluva pakkoruotsia (kuten minä) tai kannattaako ainakin pääpiirteittäin nykyisenoloista järjestelyä (kuten Aldaron) olemme ensimmäisen ryhmän mukaan "pakkoruotsittajia", "ruotsinmielisiä" tai jotain vielä epämiellyttävämpää.
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Samaa pettämätöntä logiikkaa löytyy suvaitsevistosta.
"Maahanmuuttopolitiikan vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on rasisteja. Ylempi kappale selittää taas osaltaan sen, kuinka voi näennäisesti esiintyä pakkoruotsin vastustajana samalla pakkoruotsittajien riveissä seisten.
Tässä Vihreiden edustaja tuo esiin omaa näkemystään pakkoruotsista:
http://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/
:)
Pakollisen ruotsin opetuksen suomenkieliset puolustajat ovat ajautuneet paniikin omaiseen tilaan, koska pelkäävät vapaavalintaiseen kielten opiskeluun siirtymisen mitätöivän pakkoruotsin alttarille uhratun elämäntyön.
Lapsensa ruotsinkieliseen kouluun laittaneet suomenkieliset, suomenruotsalaisuuden jo sisäistäneet vanhemmat, katsovat tulleensa petetyiksi ja turhaan opetelleeksi ruotsin englannin sijaan, kun virkamiesruotsin todistus poistetaan tarpeettomana.
Katkeruus kielten opiskelun valinnan vapautta kohtaan on käsin kosketeltavaa näissä ruotsin kielen ikiaikaiseen autuuteen ja vahvaan ruotsalaisuuteen uskovissa yhteisöissä.
Suomessa kielipolitiikan järkeistäminen näyttää olevan työn ja tuskan takana, koska vähemmistön kuvitellut tarpeet ajavat kansallisen edun edelle. Toisaalla yritetään epätoivoisesti rakentaa kuvaa kaksikielisestä Suomesta ja toisaalla ylistetään yksikielistä Ahvenenmaata, missä kaikki on paremmin kuin Manner-Suomessa?
Quote from: Nanfung on 26.02.2010, 14:33:30
toisaalla ylistetään yksikielistä Ahvenenmaata, missä kaikki on paremmin kuin Manner-Suomessa?
Tuota voisit vähän konkretisoida. Nimittäin:
a)
Kuka on "ylistänyt",
b)
koska,
c)
missäc) ja
miten?
Kunhan kerrot vähän taustoja tuolle väittämällesi, keskustelu asiasta voi edetä. Onko taustalla ehkä jokin lehtiartikkeli, jossa esim. Hesarin suomenkielinen toimittaja on käynyt Ahvenanmaalla ja kirjoittanut siitä
jotain positiivista, esim. maininnut Ahvenanmaan alhaisen työttömyysprosentin, vai mihin oikein täsmälleen viittaat?
Quote from: jpk on 24.02.2010, 23:51:52
Quote from: jpk on 24.02.2010, 19:35:51
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:50:56
Quote from: jpk on 24.02.2010, 18:26:42
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Anteeksi; kuinka?
Kuulit oikein.
Joo, mutta mitkä ne ovat?
Etteivät vaan toisen oikeudet olisi toisen etuoikeuksia...
Mitkä etuoikeudet?
Ei vastausta.
Päättelen "etuoikeuksien" olevan aksiooma, jota ei voi eikä tarvitse perustella.
Totean nyt Sinulle "aksioomaa";
Ruotsin ent.PM Göran Persson Suomen vierailullaan loihe lausumahan: "Ruotsilla EI ole varaa kaksikielisyyteen".
Siis rikkaalla Ruotsilla ei ole varaa mutta meilläpäs onkin, niinkös?
Tuo tarkoittaa sitä, että rutosti rahaa menee 5% kansanosan hyysäämiseen!
Siinä Sinulle ripaus etuoikeuksia.
Annanpa lopuksi helmen. Hesan ratikoissa ja pysäkeillä voi bongata kaupunginosia kuten Eira-Eira, Arabia-Arabia jne.
Kenelle tuo toinen on tarkoitettu? Kuka sen plootun maksaa?
Tuon esille vielä Soininvaaran blogikirjoituksesta erään olennaisen seikan.
QuoteKoska ruotsinkielisten ammattijakauma ei vastaa suomenkielisten ammattijakaumaa, ei riitä, että ruotsinkieliset osaavat ruotsia ja palvellevat sairaaloissa toisiaan.
Miten on mahdollista, että suomalaisten ammattijakaumat ovat erilaisia pelkästään sen perusteella, puhuvatko he äidinkielenään suomea vai ruotsia? Voisiko se klisee "bättre folke" kuitenkin olla ihan empiiristä tietoa eikä vain "rahvaan" kateutta ja panettelua?
Syitä:
1.Kielikiintiöt (suosii ruotsinkielisiä opiskelijoita suomenkielisten kustannuksella)
2.Ylioppilastutkinnot (suosii todennäköisesti ruotsinkielisiä suomenkielisten kustannuksella)
3.Ruotsinkielisten säätiöiden ja yhteisöjen rahan vaikutusvalta poliittisten "kähmintöjen" kautta suosii ruotsinkielisiä suomenkielisten kustannuksella
4.Pakkoruotsi
Ammattijakaumat tulevat vuosien kuluessa yhdenmukaistumaan, se on varmaa. Kysymys kuuluukin, että kuinka pian? Ensiaskel tasa-arvoiseen urakehitykseen opintojen suhteen on pakkoruotsin ja kielikiintiöiden lakkauttaminen. Seuraava askel olisi ylioppilastutkintojen yhdenvertaistaminen. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelu on ruotsinkielisten osalta selkeästi yliedustettua ja tämäkin suomenkielisten kustannuksella.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 12:07:45
Samaa pettämätöntä logiikkaa löytyy suvaitsevistosta. "Maahanmuuttopolitiikan vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on rasisteja. Ylempi kappale selittää taas osaltaan sen, kuinka voi näennäisesti esiintyä pakkoruotsin vastustajana samalla pakkoruotsittajien riveissä seisten.
Tässä tulee historiallinen
totuus (ei siis mikään
"Totuusko?" tahi
totuususko):
Sekä ruotsin että suomen kieltä puhuvat saapuivat alun perin maahanmuuttajina tänne.
Kuitenkin näen (toisin kuin "tosiuskovainen") vissin eron siinä, onko maassa monisatavuotiset perinteet. Viime vuosina oleskeluluvan saaneet tai sitä jonottavat tuskin ovat verrannollisia ruotsin- ja suomenkieliseen kantaväestöön.
Kirjoitin tämän äsken Kokoomuksen facebook-ryhmään vastauksena idiootille, joka puolusteli pakkoruotsia "kansainvälistymisen tärkeydellä" ja "ruotsalaisten kulttuurillisella läheisyydellä":
Ruotsin kielen opiskeluun hukattu aika on pois saksan, ranskan, espanjan, venäjän jne. opiskelusta.
Suomen ja Ruotsin yhteinen historia tai ruotsalaisten kulttuurillinen samankaltaisuus suomalaisten kanssa ei ole mikään perustelu ruotsin opiskelulle. Eiväthän ruotsalaisetkaan opiskele tanskaa tai saksalaiset hollantia.
Kansainvälistymisen edellyttämä kielitaito tarkoittaa tärkeiden kielten, kuten saksan, ranskan, espanjan, venäjän jne. opiskelua. Ruotsin opiskelu ei ole mitään kansainvälistymistä, koska ruotsia ei puhuta missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Quote from: Pate on 26.02.2010, 14:49:12
Quote from: jpk on 24.02.2010, 23:51:52
Quote from: jpk on 24.02.2010, 19:35:51
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:50:56
Quote from: jpk on 24.02.2010, 18:26:42
Quote from: Pate on 24.02.2010, 18:01:03
saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!
Anteeksi; kuinka?
Kuulit oikein.
Joo, mutta mitkä ne ovat?
Etteivät vaan toisen oikeudet olisi toisen etuoikeuksia...
Mitkä etuoikeudet?
Ei vastausta.
Päättelen "etuoikeuksien" olevan aksiooma, jota ei voi eikä tarvitse perustella.
Totean nyt Sinulle "aksioomaa";
Ruotsin ent.PM Göran Persson Suomen vierailullaan loihe lausumahan: "Ruotsilla EI ole varaa kaksikielisyyteen".
Siis rikkaalla Ruotsilla ei ole varaa mutta meilläpäs onkin, niinkös?
Tuo tarkoittaa sitä, että rutosti rahaa menee 5% kansanosan hyysäämiseen!
Siinä Sinulle ripaus etuoikeuksia.
Annanpa lopuksi helmen. Hesan ratikoissa ja pysäkeillä voi bongata kaupunginosia kuten Eira-Eira, Arabia-Arabia jne.
Kenelle tuo toinen on tarkoitettu? Kuka sen plootun maksaa?
No niin, tulihan se sieltä.
Prosenttiluku siis ratkaisee mikä on
oikeus ja mikä
etuoikeus.
Onhan sekin näkemys. Sivistyneessä maailmassa semmoista ei onneksi kuule.
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:05:21
Sekä ruotsin että suomen kieltä puhuvat saapuivat alun perin maahanmuuttajina tänne.
Asumattomalle seudulle tuleva uudisraivaaja ei ole maahanmuuttaja, koska mitään maata ei ole ilman väestöä. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Suomea ei ole ilman suomalaisia. Suomi oli käytännössä asumaton ennen nykyisten suomalaisten esi-isien tuloa tänne, joten Suomea ei ollut olemassa ennen suomalaisen väestön muodostumista.
Suomalaiset eivät myöskään ole koskaan asuneet yhtenäisenä kansana missään muualla kuin Suomessa. Suomen kansa on syntynyt Suomessa. Me emme ole tulleet mistään Volgan mutkasta. Ensinnäkään suurin osa suomalaisten geeniperimästä ei ole Volgan mutkasta tai muualta idästä, koska idästä ei ole koskaan tullut suurta muuttoliikettä Suomeen. Toisekseen siellä Volgan mutkassa tai ylipäätään missään Suomen ulkopuolella ei ole koskaan asunut kansaa nimeltä suomalaiset, vaan tämä kansa on muodostunut täällä Suomessa.
Quote from: mikkoellila on 26.02.2010, 16:15:09
Suomen kansa on syntynyt Suomessa.
Ja siihen porukkaanhan kuuluvat Suomen ruotsalaiset. Vai eivätkö?
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:27:15
Quote from: mikkoellila on 26.02.2010, 16:15:09
Suomen kansa on syntynyt Suomessa.
Ja siihen porukkaanhan kuuluvat Suomen ruotsalaiset. Vai eivätkö?
Tämä on sinänsä epäolennaista, koska halusin vain kumota tuon myytin suomalaisten saapumisesta maahanmuuttajina Suomeen.
Suomen ruotsinkielisen väestön esivanhemmista valtaenemmistö on ollut suomenkielisiä suomalaisia ja vähemmistö Ruotsista keskiajalla tai sen jälkeen tulleita ruotsalaisia. Toki nämä ruotsalaisetkin ovat olleet uudisraivaajia siltä osin kuin ovat saapuneet asumattomille tai harvaanasutuille seuduille, mutta osa heistä on kyllä ollut maahanmuuttajia tai valloittajia. Tämä on kuitenkin epäolennaista sen kannalta, millainen asema ruotsin kielellä pitäisi Suomessa nykyään olla.
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:27:15
Ja siihen porukkaanhan kuuluvat Suomen ruotsalaiset. Vai eivätkö?
Kuuluu ja ei kuulu. Jos puhutaan väestöstä, joka on oikeasti sukua ruotsalaisille valloittajille, niin ei kuulu. Nehän on Ruotsin peruja. Ruotsalaisten valloituksen "perintönähän" meillä on ruotsinkieli. Ei suomalaiset ole alunperin keksineet alkaa puhumaan toisena kielenään ruotsia. Tokihan riikinsuomalaiset ja riikinruotsalaiset suvut on yhtenäistyneet. Mutta pääpointti on kuitenkin se, että suomenruotsalaisuus on ennenkaikkea nykyisin vain kielellinen asia. Ruotsalainen sukujuuri ei enää paljoa paina. Kuka tahansa voi olla suomenruotsalainen ihan vain sillä, että alkaa puhumaan ruotsia. Vaikkakin Aldaron viittasikin, että suomenruotsalaisilla on
kyky puhua ruotsia. Oikeastihan kyse on puhtaasta opista.
Quote from: mikkoellila on 26.02.2010, 16:10:06
Ruotsin kielen opiskeluun hukattu aika on pois saksan, ranskan, espanjan, venäjän jne. opiskelusta.
Sinä esiinnyt nyt taivaanrannan maalarina asiassa, josta maailman lingvistien joukossa on eriseuraisuutta: nimittäin kielten omaksuminen
"nollasummapelinä".Minkään kielen opiskelu ei ole lähtökohtaisesti "pois" mistään muusta, vaan nehän tukevat toisiaan.
Itse luin koulussa latinaa. Se ei ole ollut "pois" italian, ranskan, espanjan, portugalin - tai edes englannin, ruotsin, norjan ja tanskan - opiskelusta. Päinvastoin!
Vuoden 1800 paikkeilla vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Rasmus
Rask (jota pidetään nykyaikaisen lingvistiikan isänä) kirjoitti muistaakseni:
"Ei kielten oppiminen ole vaikeaa kuin ensimmäisten viiden kielen osalta."
Täällä usein verukkeena kuultu "nollasumma" on yhtä hyvä tai huono argumentti kuin sanoisit (tonaalisen) musiikin opiskelusta, että "duuri on pois mollin oppimisesta".
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:46:46
Vuoden 1800 paikkeilla vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask (jota pidetään nykyaikaisen lingvistiikan isänä) kirjoitti muistaakseni:
"Ei kielten oppiminen ole vaikeaa kuin ensimmäisten viiden kielen osalta."
Sinähän vahvistat itse sitä käsitystä miksi ruotsin opiskelu on pois muista kielistä. Meinaan vaan, että moniko opiskelee viittä tai sitä useampaa kieltä? Moni ei olisi valmis opiskelemaan kuin tasan yhtä vierasta kieltä, jos sitäkään. Jotkut voi tarvita 2-3 kielen opiskelua äidinkielen lisäksi. Näin ollen yksikin tarpeeton kieli on painolasti, jos kerta ensimmäiset viisi kieltä ovat vaikeita opiskeltavia.
Saanen kuitenkin olla eri mieltä tuosta kirjoituksesta. Monelle sanavaraston ylläpitäminen on erittäin vaikeaa jo yhdelläkin kielellä. Olemme kuitenkin yksilöitä ihmisinä.
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:46:46
Quote from: mikkoellila on 26.02.2010, 16:10:06
Ruotsin kielen opiskeluun hukattu aika on pois saksan, ranskan, espanjan, venäjän jne. opiskelusta.
Sinä esiinnyt nyt taivaanrannan maalarina asiassa, josta maailman lingvistien joukossa on eriseuraisuutta: nimittäin kielten omaksuminen "nollasummapelinä".
Minkään kielen opiskelu ei ole lähtökohtaisesti "pois" mistään muusta, vaan nehän tukevat toisiaan.
Itse luin koulussa latinaa. Se ei ole ollut "pois" italian, ranskan, espanjan, portugalin - tai edes englannin, ruotsin, norjan ja tanskan - opiskelusta. Päinvastoin!
Vuoden 1800 paikkeilla vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask (jota pidetään nykyaikaisen lingvistiikan isänä) kirjoitti muistaakseni:
"Ei kielten oppiminen ole vaikeaa kuin ensimmäisten viiden kielen osalta."
Täällä usein verukkeena kuultu "nollasumma" on yhtä hyvä tai huono argumentti kuin sanoisit (tonaalisen) musiikin opiskelusta, että "duuri on pois mollin oppimisesta".
Ihmisellä on käytettävissään rajallinen määrä aikaa. Jos koululainen joutuu opiskelemaan yhtä turhaa kieltä, siihen käytetty
AIKA on pois muiden kielten opiskeluun käytettävissä olevasta ajasta.
AIKA on nollasummapeli. Peruskoulua käydään 9 vuotta, lukiota 3 vuotta. Tässä ajassa ei ehdi oppia loputtomasti kieliä. On myös joku raja sille, kuinka paljon aikaa kannattaa käyttää kaikkien kielten opiskeluun yhteensä. Koulussa on muitakin aineita kuin kieliä. Parempi matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, historian ja yhteiskuntaopin osaaminen olisi paljon tärkeämpää kuin 3., 4. tai 5. vieraan kielen osaaminen.
Ensimmäisen vieraan kielen on tietysti oltava englanti. Normaaliälyisen ihmisen pitäisi kyetä helposti oppimaan myös toinen vieras kieli, jonka tulisi mielestäni olla saksa, ranska, espanja tai venäjä.
Keskimääräistä hieman lahjakkaampien ihmisten kannattaa opiskella kolmas vieras kieli, joka voisi olla joko jokin em. kielistä tai esim. italia, kiina, portugali tai ruotsi.
Hyvin harvan kannattaa opiskella neljättä vierasta kieltä. Liian moni opettelee nykyään alkeet neljästä, viidestä tai kuudesta kielestä osaamatta niistä yhtään kunnolla. Siinä ei ole mitään järkeä. On parempi osata 2-3 vierasta kieltä hyvin kuin 4-6 vierasta kieltä huonosti.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 10:57:03
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 20:19:09
Ihan näin asian virkistämiseksi tuon esille omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen:
1. Ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2. Suomen virallinen kieli on vain suomi, muiden kielten kohdalla toimitaan paikallisten tarpeiden mukaisesti
3. Kielikiintiöt lakkautettava kaikissa oppilaitoksissa (=pisterajat yhtenevät suomen- jaruotsinkielisillä)
4. Ylioppilastutkinnot yhdenvertaisiksi
Ilmentääkö nämä tavoitteet "hurrivihaa"? Ovatko vaatimukseni epäoikeudenmukaisia?
Menee taas sivuraiteille hyvät keskustelut. On aivan turhaa väitellä kuuluvatko surut tai mamut suomalaisiin. Tuossa on mielestäni kiteytettynä suurimmat epäkohdat, jotka ovat Suomen mielipuolisen kielipolitiikan seurausta . Ei noiden epäkohtien oikaiseminen vaikuta millään tavoin suomenruotsalaisten olemassaoloon, identiteettiin tai heidän äidinkielensä hiipumiseen/säilymiseen.
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:46:46
Sinä esiinnyt nyt taivaanrannan maalarina asiassa, josta maailman lingvistien joukossa on eriseuraisuutta: nimittäin kielten omaksuminen "nollasummapelinä".
Minkään kielen opiskelu ei ole lähtökohtaisesti "pois" mistään muusta, vaan nehän tukevat toisiaan. Itse luin koulussa latinaa. Se ei ole ollut "pois" italian, ranskan, espanjan, portugalin - tai edes englannin, ruotsin, norjan ja tanskan - opiskelusta. Päinvastoin!
Vuoden 1800 paikkeilla vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask (jota pidetään nykyaikaisen lingvistiikan isänä) kirjoitti muistaakseni:
"Ei kielten oppiminen ole vaikeaa kuin ensimmäisten viiden kielen osalta."
Täällä usein verukkeena kuultu "nollasumma" on yhtä hyvä tai huono argumentti kuin sanoisit (tonaalisen) musiikin opiskelusta, että "duuri on pois mollin oppimisesta".
Koulussa viikkotunteja on käytettävissä rajoitettu määrä. Kieliin on allokoitu jokin määrä viikkotunteja. Jos nyt sitten koulussa haluaa äidinkielen lisäksi opiskella italiaa, ranskaa, espanjaa, portugalia, englantia, norjaa ja tanskaa, on ihan takuulla varma, että jos näiden lisäksi on
pakko opiskella vielä ruotsiakin, ovat ne pakkoruotsin tunnit ja kapasiteetti pois joidenkin muitten kielten tunneista.
Jos taas kansalainen hyvin yllättävästi haluaisikin oppia äidinkielensä lisäksi vaikkapa vain neljä maailmankieltä, saattaisi siihen kapasiteettia piisatakin, jos tätä kapasiteettia ei olisi pakko-ohjattu esoteerisen ja merkityksettömän ruotsinkielen opiskeluun. Sen ruotsin sitten Raskin mukaan voisikin opetella kuudentena, eli sinä helppona kielenä sitten vaikka jo koulusta päästyä.
Tuo musiikkivertauksesi kääntyy asiaasi vastaan. Musiikki on kokonaisuus, johon kuuluu sekä duuri että molli. Maailmankielet eivät ehkä ole kokonaisuus, mutta niihin ei missään tapauksessa kuulu ruotsi. Noin huono argumentointi antaa aiheen epäillä, ettei pakkoruotsin puolesta yksinkertaisesti sitten ole kunnollisia argumentteja, koska joudutaan turvautumaan noin huonoihin.
Toistaiseksi pakkoruotsia on puolusteltu yhtä heikoilla ja valheellisilla, tunnepohjaisilla ihquiluargumenteillä kuin maahanmuuttoakin. Kummankin puolesta kun kova evidenssi, laskelmat, tilastot ja budjetit kokonaan tuntuu puuttuvan. Ja jos niitä ei esitetä, ei niitä sitten ole olemassakaan.
Quote from: Teppis on 26.02.2010, 16:52:51
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:46:46
Vuoden 1800 paikkeilla vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask (jota pidetään nykyaikaisen lingvistiikan isänä) kirjoitti muistaakseni:
"Ei kielten oppiminen ole vaikeaa kuin ensimmäisten viiden kielen osalta."
Meinaan vaan, että moniko opiskelee viittä tai sitä useampaa kieltä?
Esimerkiksi minä. Luin koulussa molempien kotimaisten
lisäksi neljää vierasta kieltä (joista kaksi aloitin vasta lukion ensimmäisellä). Ja muutama kieli on tullut opittua koulun jälkeenkin.
Tunnen myös useita vastaavia tapauksia. Ei pitäisi aina lähteä siitä että kaikki ihmiset tässä maassa ovat samanlaisia kuin oma tuttavapiiri. Suomalainen yhteiskunta on todellisuudessa paljon monimuotoisempi paikka kuin monet luulevat. Ja tällä en tarkoita "monikulttuurisuutta", ainakaan sanan
etnisessä merkityksessä...
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 17:10:36
Esimerkiksi minä. Luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää vierasta kieltä (joista kaksi aloitin vasta lukion ensimmäisellä). Ja muutama kieli on tullut opittua koulun jälkeenkin.
Mutta eihän meillä edes ole kuin yksi kotimainen kieli. Ja se on suomi. Ruotsi on ulkomainen kieli, jota tosin puhutaan myös Suomessa. Hyvin minimaalisella vähemmistöllä se saattaa olla jopa ns. äidinkieli.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 17:18:45
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 17:10:36
Esimerkiksi minä. Luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää vierasta kieltä (joista kaksi aloitin vasta lukion ensimmäisellä). Ja muutama kieli on tullut opittua koulun jälkeenkin.
Mutta eihän meillä edes ole kuin yksi kotimainen kieli. Ja se on suomi. Ruotsi on ulkomainen kieli, jota tosin puhutaan myös Suomessa.
Laki sanoo vähän muuta.
Ja sitä paitsi: miten pitkään ruotsia olisi sinun mielestäsi pitänyt puhua Suomessa ennen kuin laskisit sen omassa
yksityisessä luokituksessasi kotimaiseksi kieleksi?
800 vuotta ei näköjään riitä sinulle.
Eikä siinä kaikki. Esihistoriallisella kaudella Länsi-Suomessa on puhuttu sekä kantagermaania (josta mm. ruotsi polveutuu) että kantasuomea (josta mm. suomi polveutuu). Näitä puhuneet väestöt sekoittuivat toisiinsa jo esihistoriallisella ajalla ja varsin huomattava osa etenkin Länsi-Suomen
suomenkielisestä väestöstä polveutuu näistä esihistoriallisena aikana maahan tulleista germaaneista (kuten myös ruotsinkielisestä väestöstä huomattava osa polveutuu suomenkielisistä).
Ja silti sinulla on pokkaa väittää ruotsia "vieraaksi" kieleksi Suomessa.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 17:10:36
Esimerkiksi minä. Luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää vierasta kieltä (joista kaksi aloitin vasta lukion ensimmäisellä). Ja muutama kieli on tullut opittua koulun jälkeenkin.
Tunnen myös useita vastaavia tapauksia.
Noniiin! Iso A iski taas logiikallaan. Eli kun iso A lukee neljää kieltä kahden kotimaisen lisäksi ja tuntee pari tyyppiä samoilta koulupohjilta, niin se on sitten paljon se. Minä taas en tunne ketään, joka olisi kolmea kieltä enempää opiskellut äidinkielen (suomen) lisäksi. Ja niitäkin, jotka lukivat espanjaa englannin ja ruotsin lisäksi, tunnen vain yhden. Tokihan näin muitakin, jotka luki muita kieliä ruotsin ja englannin lisäksi, mutta tuntemiseksi en sitä kutsuisi.
Jotkuthan näistä on voinut lukea vaikka kymmentä kieltä, mutta ihan oikeasti tuntemistani ihmisistä ei ketään ole kolmea itselleen viearasta kieltä enempää lukenut.
Lisäksi sellainen ihminen joka lukee enempikin kieliä, tulee olemaan ehkä sen alan töissä, jossa kielten osaaminen on hyvästä. Minä taas oman alani kanssa tulen toimeen pelkällä englannilla. Mahdollisesti ranska voisi olla yksi kieli jota kaipaisin, mutta ehdottomasti ruotsilla en tee mitään. En kyllä sitä osaakkaan, kuin pari hullua sanaa, vaikka minuunkin on upotettu monia opintoviikkoja ensin peruskoulussa ja sitten myöhemmin ammatillisessa koulussa.
Onneksi ammatilississa kouluissa saa ruotsinkin hyväksiluettua aiemmista opinnoista. Siinä onkin seuraavaksi työsarkaa pakkoruotsittajille, että sitä ei saisi hyväksiluettua.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 17:10:36
Quote from: Teppis on 26.02.2010, 16:52:51
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:46:46
Vuoden 1800 paikkeilla vaikuttanut tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask (jota pidetään nykyaikaisen lingvistiikan isänä) kirjoitti muistaakseni:
"Ei kielten oppiminen ole vaikeaa kuin ensimmäisten viiden kielen osalta."
Meinaan vaan, että moniko opiskelee viittä tai sitä useampaa kieltä?
Esimerkiksi minä. Luin koulussa molempien kotimaisten lisäksi neljää vierasta kieltä (joista kaksi aloitin vasta lukion ensimmäisellä). Ja muutama kieli on tullut opittua koulun jälkeenkin.
Tunnen myös useita vastaavia tapauksia.
Sinä
tunnet. Kiva juttu. Niin minäkin. Olen lukenut molempien kotimaisten lisäksi englantia, saksaa, ranskaa, italiaa ja latinaa eli viittä vierasta kieltä molempien kotimaisten lisäksi, siis kuutta vierasta kieltä äidinkielen lisäksi.
Tämä ei ole mikään perustelu sille, että kaikkien pitäisi lukea näin monta kieltä.
Kuten itsekin tiedät, useimmilla oppilailla on peruskoulussa ja lukiossa vaikeuksia oppia edes paria kolmea kieltä kunnolla.
Niinpä on aivan turha kertoa, että jotkut 9,5 keskiarvon omaavat ihmiset kykenevät oppimaan 4-6 vierasta kieltä. Ei se yhtään lämmitä niitä 6,5 keskiarvon omaavia ihmisiä, joilla on vaikeuksia jo 2-3 kielen kanssa.
Merkittäköön pöytäkirjaan että Aldaron on poikkeuksellinen kyky. Merkittäköön myös alaviitteenä että hyvin harvaa kiinnostaa ja että tästä ei voida vetää pedagogisia johtopäätöksiä.
Quote from: mikkoellila on 26.02.2010, 17:32:25
Kuten itsekin tiedät, useimmilla oppilailla on peruskoulussa ja lukiossa vaikeuksia oppia edes paria kolmea kieltä kunnolla.
Niinpä on aivan turha kertoa, että jotkut 9,5 keskiarvon omaavat ihmiset kykenevät oppimaan 4-6 vierasta kieltä. Ei se yhtään lämmitä niitä 6,5 keskiarvon omaavia ihmisiä, joilla on vaikeuksia jo 2-3 kielen kanssa.
Tiedän. Mutta pointti olikin siinä että Teppis näkyi ihmettelevän sitä, miten paljon noin monta kieltä lukeneita
todellisuudessa löytyy.
Joten oli
ihan pakko ilmoittautua eläväksi esimerkiksi. En voinut vastustaa kiusausta...
Ja seurasithan
sinäkin perässä. Nyt meillä on jo
kaksi esimerkkiä, pelkästään tältä foorumilta.
Kuka vielä ilmoittautuu? 8)
Quote from: Timo Hellman on 26.02.2010, 17:36:12
Merkittäköön pöytäkirjaan että Aldaron on poikkeuksellinen kyky.
No mutta. Mihin unohdit Ellilän? Onhan hänelläkin varsin laaja kielitaito. Katso vähän ylempää...
Quote from: Totuusko? on 25.02.2010, 20:19:09
Ihan näin asian virkistämiseksi tuon esille omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen:
1. Ruotsinkieli valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa
2. Suomen virallinen kieli on vain suomi, muiden kielten kohdalla toimitaan paikallisten tarpeiden mukaisesti
3. Kielikiintiöt lakkautettava kaikissa oppilaitoksissa (=pisterajat yhtenevät suomen- ja ruotsinkielisillä)
4. Ylioppilastutkinnot yhdenvertaisiksi
Ilmentääkö nämä tavoitteet "hurrivihaa"? Ovatko vaatimukseni epäoikeudenmukaisia?
Kannatan ylläolevia tavoitteita. Tosin en tiedä, mitä tarkoitat yo-tutkintojen yhdenvertaisuudella. Tarkoitatko sitä, että yo-arvosanat vaikuttaisivat korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ruotsinkielisillä samalla tavalla kuin suomenkielisillä?
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 10:51:28
Quote from: Totuusko? on 25.07.2009, 22:48:14
Savon Sanomat 27.7.2008 0:02
Ruotsinkieliset nuoret hyötyvät ns. kielikiintiöstä
Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitattiin suomalaistenkin nuorten (15 v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.
Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vertailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut. Vaikka Pisa ei olekaan mikään aukoton mittari, luulisin vastuullisten pedagogien kiinnostuvan tästä erikielisten opiskelijoiden suorituserosta. Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset saavat parempia arvosanoja kuin suomenkieliset. Yo-lautakuntia on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Arvostelusta päättävät eri tahot, eivätkä kokeetkaan ole täysin samoja. Pisa-tutkimus oli kuitenkin tasapuolinen, ja arvostelu oli molemmille kieliryhmille sama. Ei ole kaukana ajatus, että ruotsinkielinen puoli suosii omiaan arvosteluissa, ja tasoittaa siten opiskelijoidensa tietä korkeakouluihin.
Tie korkeakouluihin on ruotsinkielisille valmiiksi tasaisempi kuin suomenkielisillä, koska useimpiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin ovat voimassa ns. kielikiintiöt, jotka eivät ole oikeassa suhteessa maamme prosentuaalisiin kielisuhteisiin,vaan päästävät ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Saavatko ruotsinkieliset nuoret kaksinkertaisen edun: myönteisemmän arvostelun ylioppilastutkinnossa ja sisäänpääsyn korkeakouluihin alemmilla pisteillä?
Jos näin on, tämä on huutava vääryys ahkeraa ja osaavaa suomenkielistä nuorta kohtaan.
Richard Järnefelt Espoo
Tässä olisi taas hieman "purtavaa". Vanha juttu, mutta aina ajankohtainen. Ymmärrän kyllä, mikäli kielivähemmistömme ei halua keskittyä tämänkaltaisiin tosiasioihin, vaan pyrkivät ohjaamaan keskustelua lähinnä henkilökohtaisuuksiin menevään piikittelyyn. Kielipolitiikassamme (kaksikielisyys on poliittinen linjaus, ei mitään muuta) on jotakin pahasti vialla.
Oikeastaan tarkoitin tätä...
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 17:43:13
Tiedän. Mutta pointti olikin siinä että Teppis näkyi ihmettelevän sitä, miten paljon noin monta kieltä lukeneita todellisuudessa löytyy.
Joten oli ihan pakko ilmoittautua eläväksi esimerkiksi. En voinut vastustaa kiusausta...
Ja seurasithan sinäkin perässä. Nyt meillä on jo kaksi esimerkkiä, pelkästään tältä foorumilta.
Kuka vielä ilmoittautuu? 8)
Mitä pyrit tällä nyt todistamaan? Koetatko nyt luoda minut idiootiksi vaikka juuri itse kirjoittelet mitä sattuu?
Ei sinun osaamisesi kielissä muuta tosiasiaa: Pakollinen ruotsin opetus on pois muista kielistä. Tietysti voisi sanoa laajemmin, että se on pois muista aineista. Uskon kuitenkin, että ainakin ensin alkuun pakollinen ruotsi muuttuisi pakolliseksi kieleksi. Eli englannin lisäksi pitäisi ottaa jokin muu kieli, mutta kieltä ei olisi ennalta määrätty.
Quote from: Teppis on 26.02.2010, 18:25:38
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 17:43:13
Tiedän. Mutta pointti olikin siinä että Teppis näkyi ihmettelevän sitä, miten paljon noin monta kieltä lukeneita todellisuudessa löytyy.
Joten oli ihan pakko ilmoittautua eläväksi esimerkiksi. En voinut vastustaa kiusausta...
Ja seurasithan sinäkin perässä. Nyt meillä on jo kaksi esimerkkiä, pelkästään tältä foorumilta.
Kuka vielä ilmoittautuu? 8)
Mitä pyrit tällä nyt todistamaan? Koetatko nyt luoda minut idiootiksi vaikka juuri itse kirjoittelet mitä sattuu?
Ei sinun osaamisesi kielissä muuta tosiasiaa: Pakollinen ruotsin opetus on pois muista kielistä. Tietysti voisi sanoa laajemmin, että se on pois muista aineista. Uskon kuitenkin, että ainakin ensin alkuun pakollinen ruotsi muuttuisi pakolliseksi kieleksi. Eli englannin lisäksi pitäisi ottaa jokin muu kieli, mutta kieltä ei olisi ennalta määrätty.
Mihin V2:uun Suomi tarvitsisi veijareita kuusine kielineen?
Vierasta kieltä opetellaan jotta kommunikaatio sujuu. Multikielinen ei voi hallita kaikkien kielten nyansseja.
Suomessa on panostettava tiettyjen kauppakielien hyvään osaamiseen ja ruotti on siinä jarruna vastenmielisyyden ja ajankäytön takia.
Jag hoppar!
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:05:21
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 12:07:45
Samaa pettämätöntä logiikkaa löytyy suvaitsevistosta. "Maahanmuuttopolitiikan vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on rasisteja. Ylempi kappale selittää taas osaltaan sen, kuinka voi näennäisesti esiintyä pakkoruotsin vastustajana samalla pakkoruotsittajien riveissä seisten.
Tässä tulee historiallinen totuus (ei siis mikään "Totuusko?" tahi totuususko):
Sekä ruotsin että suomen kieltä puhuvat saapuivat alun perin maahanmuuttajina tänne.
Kuitenkin näen (toisin kuin "tosiuskovainen") vissin eron siinä, onko maassa monisatavuotiset perinteet. Viime vuosina oleskeluluvan saaneet tai sitä jonottavat tuskin ovat verrannollisia ruotsin- ja suomenkieliseen kantaväestöön.
Ei tainnut oikein aueta? Vertasin Turkulaisen käyttämää solvaavaa ja vähättelevää lausetta suvaitseviston viljelemiin "rasistikortti" -heittoihin. Eli, kerran vielä:
QuoteHaluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia.
Samaa mantraa hokeva suvaitsevisto "väheksyy" esim. täällä kirjoittavien mielipiteitä, tyyliin: ""Maahanmuuttopolitiikan vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on rasisteja"
Ymmärsitkö?
Quote from: jpk on 26.02.2010, 16:05:21
Kuitenkin näen (toisin kuin "tosiuskovainen") vissin eron siinä, onko maassa monisatavuotiset perinteet. Viime vuosina oleskeluluvan saaneet tai sitä jonottavat tuskin ovat verrannollisia ruotsin- ja suomenkieliseen kantaväestöön.
Kyllä maahanmuuttajat voisivat hyvinkin tuoda omaa identiteettiään esille muiden vähemmistöjen tavoin. Suomenruotsalaiset tai suomensomalialaiset. Mitäpä se oikeastaan meille suomalaisille edes kuuluu, jos he haluavat itse tehdä pesäeroa suomalaisiin keinotekoisilla luokituksillaan.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 20:43:43
Samaa mantraa hokeva suvaitsevisto "väheksyy" esim. täällä kirjoittavien mielipiteitä, tyyliin: ""Maahanmuuttopolitiikan vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on rasisteja"
Ymmärsitkö?
Alunperin tässä viestiketjussa oli tarkoitus puhua ruotsinkielen asemasta Suomessa. Tämä tietysti johdonmukaisesti menee kysymykseen "Miksi ruotsi on pakollinen kieli Suomessa?". Ruotsihan on kielenä pakollinen Suomessa suomenruotsalaisten aseman ja ennen kaikkea asenteen takia. Se sama asenne nyt heijastuu ironisesti kaiken aikaa suomenruotsalaisista ja heidän tukijoista ihan tässä viestiketjussa. Siis samaan aikaan puhumme heidän asenteesta, kun he itse todistavat sitä röyhkeillä ja solvaavilla teksteillään. Yhdentekeväähän on miten me "ummikot" käyttäydymme. Pitäisihän heidän fiksuina ihmisinä (kuten he itse väittävät) hillitä itsensä kaikesta huolimatta?
Se taitaa näilläkin palstoilla olla sellainen kirjoittajien armaada, tarkoituksenaan sotkea ja sekoittaa kaikki asialliset kirjoitukset, jotka vastustavat pakkoruotsia ja ruotsinkielen hegemonista asemaa Suomessa.
Olen itse tutanut ja monet muutkin seriffin erinomaisen tehokkuuden.
Niinpä siis näillä kirjoitussaiteilla onneksi on valvonta tehokasta, joka estää mm. "räkähäiriköinnin".
Jep. Aika määrätietoisesti tietyt kirjoittajat ohjaavat keskustelua kaikenlaisten joutavuuksien pariin. Sinällään koko kielipoliittinen keskustelu tulisi käydä lähinnä niiden aiemmin listaamieni epäkohtien parissa. Suomen kaksikielisyys kun on vain ja ainoastaan poliittinen linjaus. Pakkoruotsi, kielikiintiöt ja virkamiesruotsi eivät voi mitenkään olla ruotsinkielisten olemassaolon turva. Aivan turhaa uhkakuvien luontia ja paniikin lietsomista heidän puoleltaan. Miten tasavertaisuus voisi olla epäoikeudenmukaisuutta vähemmistöä kohtaan? Saavutetuista eduista luopuminen voi tehdä ensialkuun kipeää, mutta pitkässä juoksussa tuska varmasti helpottuu ja saattaa muuttua jopa iloksi. Ruotsinkielisten opiskelijamäärät korkea-asteissa tulevat tietysti vähenemään ilman totuttuja "kepulikonsteja", mutta vastaavasti ammattijakauma kaikissa kouluasteissa muuttuisi enemmän yhdenvertaiseksi suomenkielisten kanssa. Näin voidaan samalla turvata riittävä ruotsinkielentaito muissakin ammateissa kuin lakimiehissä ja lääkäreissä.
Kielikiintiöt ovat taanneet (+bonuksena yo-tutkintojen eriarvoisuus) ruotsinkielisille poikkeuksetta lähes esteettömän tien yliopisto- ja korkeakoulutukseen suomenkielisiin verrattuna. Ja usein vieläpä suomenkielisten kustannuksella. Ruotsinkieliset ovat siis olleet selkeästi yliedustettuina maamme korkea-asteisissa oppilaitoksissa.
Pakkoruotsi ja sen järjetön jatkumo virkamiesruotsi, ovat kaikessa hölmöydessään universumin suurin "voimanäyte". On häpeällistä, että sen ovat mahdollistaneet ennenkaikkea suomenkieliset päättäjämme. Alle 5%:n vähemmistö on luonut illuusion ruotsinkielen välttämättömyydesta maassamme. Ehkä me olemme jopa ansainneet tämän kaiken "kyykytyksen".
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 12:07:45
Quote from: Turkulaine on 14.09.2009, 18:16:29
Pakkoruotsista täällä on keskusteltu aika vähän. Täällä on lähinnä kaksi ryhmää. Ensimmäisen mukaan suomenruotsalaisia itsessään ei pitäisi olla tai heillä pitäisi ainakin olla muita huomattavasti vähäisemmät kansalaisoikeudet. Toinen ryhmä puolustaa ruotsinkielisten oikeuksia ja asemaa Suomen valtion legitiiminä kansanosana. Huolimatta siitä vastustaako toiseen ryhmään kuuluva pakkoruotsia (kuten minä) tai kannattaako ainakin pääpiirteittäin nykyisenoloista järjestelyä (kuten Aldaron) olemme ensimmäisen ryhmän mukaan "pakkoruotsittajia", "ruotsinmielisiä" tai jotain vielä epämiellyttävämpää.
Haluamatta pilkata tai provosoida sanoisin, että "pakkoruotsin vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on hurrinvihaajia. Kun hurrinviha ja Ruotsiin kyydittäminen eivät ajatuksina ota tuulta, paetaan takaisin korrektimpaan kuoreen ja ihmetellään sadannen kerran että miksi pitäisi olla pakkoruotsi. Kun se on niin kallistakin.
Samaa pettämätöntä logiikkaa löytyy suvaitsevistosta. "Maahanmuuttopolitiikan vastustajina" esiintyvistä täällä suuri osa on rasisteja. Ylempi kappale selittää taas osaltaan sen, kuinka voi näennäisesti esiintyä pakkoruotsin vastustajana samalla pakkoruotsittajien riveissä seisten.
On hyvin mielenkiintoista että puhut
logiikasta. Tarkastellaan nyt hieman
sinun logiikkaasi sellaisena kuin se tulee tuosta viestistä esille.
Lähtökohtahan on se, että tiedät hyvin Turkulaisen kannattavan ruotsin tekemistä kouluaineena vapaaehtoiseksi. Hän on jo monta kertaa aikaisemminkin todennut sen ja toteaa sen
taas kerran tuossa viestissä jota lainaat.
Huomio kiinnittyy nyt siihen että täysin pokkana kirjoitat Turkulaisen "esiintyvän näennäisesti pakkoruotsin vastustajana" ja "seisovan pakkoruotsittajien riveissä". Kiinnostavaa tuossa on (paitsi se että käytät eräälle tietylle ryhmäkunnalle ominaista paljon puhuvaa sisäpiiri-ilmaisua "pakkoruotsittajat", joka aina kertoo hyvin paljon käyttäjästään), käytät myös selvästi sanaa "pakkoruotsi"
huomattavasti laajemmassa merkityksessä kuin sitä arkikielessä käytetään.
Sekä Turkulaine että minä olemme jo aikaisemmin viitanneet siihen, että niille joiden tavoitteet menevät
huomattavasti pitemmälle kuin vain ruotsin pakollisuuden poistamiseen oppiaineena on ominaista juuri se, että puhutaan "pakkoruotsista" (joka tavallisessa arkikielessä tarkoittaa juuri kysymystä ruotsin pakollisuudesta oppiaineena), mutta itse asiassa tarkoitetaan
paljon pitemmälle menevää ohjelmaa.
Ainoastaan tällä tavalla on selitettävissä, miksi et laske Turkulaista "pakkoruotsin" vastustajaksi. Hänhän tarkoittaa sillä termillä sitä mitä sillä
yleensä tarkoitetaan, ja sinä taas tarkoitat sillä sitä mitä se tarkoittaa siinä aatteellisessa alakulttuurissa, johon kuulut.
Joku ulkopuolinen voisi ajatella, että rintamalinja kulkee aika erikoisessa kohdassa. Koska omassa aatteellisessa viiteryhmässäsi ruotsin pakollisuuden poistuminen kouluista toimii vain pienenä alkusoittona sille mitä sen jälkeen on tarkoitus tulla, ei ole ihme että Turkulaisen kaltainen maltillinen kansallismielinen on teikäläisistä päin katsoen "väärällä" puolella barrikadia.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 22:10:42
Lähtökohtahan on se, että tiedät hyvin Turkulaisen kannattavan ruotsin tekemistä kouluaineena vapaaehtoiseksi. Hän on jo monta kertaa aikaisemminkin todennut sen ja toteaa sen taas kerran tuossa viestissä jota lainaat.
No, tuosta voidaan kyllä olla montaakin mieltä. Kannatan ruotsinkielen muuttamista valinnaiseksi kieleksi,
mutta...Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 22:10:42
Huomio kiinnittyy nyt siihen että täysin pokkana kirjoitat Turkulaisen "esiintyvän näennäisesti pakkoruotsin vastustajana" ja "seisovan pakkoruotsittajien riveissä". Kiinnostavaa tuossa on (paitsi se että käytät eräälle tietylle ryhmäkunnalle ominaista paljon puhuvaa sisäpiiri-ilmaisua "pakkoruotsittajat", joka aina kertoo hyvin paljon käyttäjästään), käytät myös selvästi ilmaisua "pakkoruotsi" huomattavasti laajemmassa merkityksessä kuin sitä arkikielessä käytetään.
Sinulla on oikeus mielipiteisiisi. EVVK.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 22:10:42
Sekä Turkulaine että minä olemme jo aikaisemmin viitanneet siihen, että niille joiden tavoitteet menevät huomattavasti pitemmälle kuin vain ruotsin pakollisuuden poistamiseen oppiaineena on ominaista juuri se, että puhutaan "pakkoruotsista" (joka tavallisessa arkikielessä tarkoittaa juuri kysymystä ruotsin pakollisuudesta oppiaineena), mutta itse asiassa tarkoitetaan paljon pitemmälle menevää ohjelmaa.
Olen tuonut selkeästi useaan otteeseen omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen. Mitä kohtaa niistä et ymmärtänyt? Pakkoruotsi on vain yksi epäkohta niiden muiden joukossa. Ruotsinkielisten asemaa en halua lähteä spekuloimaan tarkemmin. Minusta heillä on oikeus puhua haluamaansa kieltä, missä ja milloin vain tai olla vaikka osaamatta suomea. Kuuntelijalla on yhtäläinen oikeus ymmärtää tai olla ymmärtämättä muuta kuin omaa äidinkieltään oli sitten kyse virkamiehestä tai tavantallaajasta.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 22:10:42
Ainoastaan tällä tavalla on selitettävissä, miksi et laske Turkulaista "pakkoruotsin" vastustajaksi. Hänhän tarkoittaa sillä termillä sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan, ja sinä taas tarkoitat sillä sitä mitä se tarkoittaa siinä aatteellisessa alakulttuurissa, johon kuulut.
En kuulu tietääkseni mihinkään alakulttuuriin, mitä sitten lienevätkin. Viittaan edelliseen vastaukseeni. Selaa ketjua hieman taaksepäin, niin sieltä se lista löytyy. Ei minulla ole mitään tarvetta salata tavoitteitani. Vain vainoharhainen voi nähdä niissä vaateissani jotakin ruotsinkielisten "olemassaolon" uhkaavia tekijöitä. Hieman jäitä hattuun, pyydän.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 22:10:42
Joku ulkopuolinen voisi ajatella, että rintamalinja kulkee aika erikoisessa kohdassa. Koska omassa aatteellisessa viiteryhmässäsi ruotsin pakollisuuden poistuminen kouluista toimii vain pienenä alkusoittona sille mitä sen jälkeen on tarkoitus tulla, ei ole ihme että Turkulaisen kaltainen maltillinen kansallismielinen on teikäläisistä päin katsoen "väärällä" puolella barrikadia.
Eihän tässä mitään joko/tai -mielipiteitä tarvitse kenelläkään olla. Turkulaisen näkemys asiasta on hänen oma asiansa, minun näkemykseni asiasta on ihan omani. Ei kai ole mitenkään mahdotonta olla svekomaani ja samalla pakkoruotsia vastaan? En tiedä mitä luulet "grande finalen" sitten olevan, mutta nuo aiemmin listaamani epäkohdat eivät voi mitenkään olla mikään "maailmanlopun" asia, ei edes ruotsinkielisille.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 14:47:38
Kunhan kerrot vähän taustoja tuolle väittämällesi, keskustelu asiasta voi edetä. Onko taustalla ehkä jokin lehtiartikkeli, jossa esim. Hesarin suomenkielinen toimittaja on käynyt Ahvenanmaalla ja kirjoittanut siitä jotain positiivista, esim. maininnut Ahvenanmaan alhaisen työttömyysprosentin, vai mihin oikein täsmälleen viittaat?
Omituista höpinää lehtiartikkeleistä, Hesarin suomenkielisistä toimittajista ja Ahvenanmaan työttömistä. Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen, koska Maarianhaminassa asuessani en kertaakaan onnistunut tapaamaan ainuttakaan Hesarin suomenkielistä toimittajaa. Puhumattakaan siitä, että mieleeni olisi juolahtanut laskea Maarianhaminan työttömät.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 22:54:13
Ei kai ole mitenkään mahdotonta olla svekomaani ja samalla pakkoruotsia vastaan?
Ei tietenkään. Ainoa poliittinen taho jota tässä maassa voi enää luonnehtia "svekomaaniseksi" sanan klassisessa ja aidossa merkityksessä, nimittäin Finlandssvensk Samling, joiden näkökulmasta katsoen esim Folktinget ja RKP ovat kielikysymyksessä
aivan liian maltillisia, haluaisi tehdä toisen kotimaisen pakolliseksi oppiaineeksi, ainakin jos heidän puheenjohtajaansa on uskominen (Simon Elo muuten viittasi radioesiintymisessään kyseiseen järjestöön ja sen puheenjohtajaan positiivisena esimerkkinä). He haluavat sitä paitsi lakkauttaa virallisen kaksikielisyyden
valtion tasolla, mutta haluaisivat vastineeksi suomenruotsalaisille jonkinlaisen autonomian. Jotkut heistä puhuvat jopa alueellisesta automomiasta, mikä on Suomen politiikkaa vähänkin tuntevalle täysin epärealistinen ajatus, sillä se ei menisi ikinä läpi Eduskunnassa. Sitä paitsi toteutuessaankin sellainen voisi koskea vain ruotsinkielisenemmistöisiä kuntia, joita ei ole kovin paljon jäljellä, ja johtaisi hyvin todennäköisesti siihen, että ruotsin kielen asema heikkenisi niillä alueilla, joilla ruotsinkieliset ovat vähemmistönä, minkä johdosta esim. Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset eivät oikein lämpiä tällaisille hankkeille.
Eri asia olisi se jos valtion ja kuntien hallinnon puitteissa toimivat ruotsinkieliset yksiköt (koulutoimi jne) saisivat enemmän valtaa päättää omista asioistaan, mutta se on täysin eri asia kuin
alueellinen autonomia, joka on kuolleena syntynyt ajatus.
Jos en ihan väärin muista, niin Suomalaisuuden Liiton uusi puheenjohtajakin on tainnut sanoa jotain positiivista Finlandssvensk Samlingin viimeaikaisista linjauksista. Toisaalta hieman ironista, koska ainoa taho jonka sisällä juuri se freudenthalilainen ideologia jonka monet väittävät olevan muka ominaista suurimmalle osalle suomenruotsalaisista elää ja voi hyvin on juuri Finlandssvensk Samling. Toisaalta on tavallaan ihan loogista että nämä klassisen kielinationalismin viimeiset edustajat Suomessa (Suomalaisuuden Liitto ja Finlandssvensk Samling) ovat alkaneet kosiskella toisiaan, sillä kummankin järjestön puitteissa vierastetaan ajatusta kaksikielisestä kansasta, joka taas etenkin sille väestönosalle, joka on
myös henkilötasolla kaksikielinen (kuten esim. allekirjoittanut) on
hyvinkin luonnollinen ajatus.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 22:54:13
Olen tuonut selkeästi useaan otteeseen omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen.
Niin olet. Kirjoitit 18.6.2009 tällä foorumilla seuraavasti, ja nyt lainaan sanasta sanaan, säilyttäen myös oikeinkirjoituksesi:
"Ruotsinkielen asema toisena kotimaisena kielenä hyväksyttävä ainoastaan sellaisissa kunnissa/kaupungeissa, missä he edustavat 2/3 enemmistöä."
Siinä menisi kokonaan mm. Pääkaupunkiseudun, Turun, Vaasan, Kokkolan, Porvoon ja Loviisan virallinen kaksikielisyys. Ja sen mukana ruotsinkieliset palvelut.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 23:28:52
Ainoa poliittinen taho jota tässä maassa voi enää luonnehtia "svekomaaniseksi" sanan klassisessa ja aidossa merkityksessä, nimittäin Finlandssvensk Samling, joiden näkökulmasta katsoen esim Folktinget ja RKP ovat kielikysymyksessä aivan liian maltillisia.
On yhden tekevää mitä Finlandssvensk Samling ajattelee "omistaan". Ruotsinkielen virallisella asemalla Suomessa on vain yksi suunta ko. järjestöjen maltillisuudesta tai maltittomuudesta huolimatta. Viiden prosentin vähemmistöllä ei kannata vielä kovin paljoa uhota. Minusta Folktinget ja RKP ovat se suurempi paha.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 23:28:52
Toisaalta on tavallaan ihan loogista että nämä klassisen kielinationalismin viimeiset edustajat Suomessa (Suomalaisuuden Liitto ja Finlandssvensk Samling) ovat alkaneet kosiskella toisiaan, sillä kummankin järjestön puitteissa vierastetaan ajatusta kaksikielisestä kansasta, joka taas etenkin sille väestönosalle, joka on myös henkilötasolla kaksikielinen (kuten esim. allekirjoittanut) on hyvinkin luonnollinen ajatus.
Jos se "kaksikielinen kansakunta" tarkoittaa nykyisenkaltaista suomenkielisiä syrjivää politiikkaa, seison ilman muuta näiden järjestöjen ajamien muutosten takana. Nykyisenlaiselle kaksikielisyydelle kun ei ole nähtävissä kovinkaan ruusuista tulevaisuutta.
Sanonta : "jos ei hyvällä, niin sitten pahalla" kuvannee osuvasti tulevaa. Eikä kannata pillastua. Se "paha" ei ole mitään väkivaltaa, vaan tarkoittaa lähinnä sitä, että neuvottelupöydän ääressä ei ole välttämättä ruotsinkielisten edustajia ensinkään. Jos RKP kykenisi näkemään nykyajan realiteetit, se ymmärtäisi tehdä myönnytyksiä kielipolitiikan suhteen vielä tässä vaiheessa, kun heillä on jonkinlaista neuvotteluvaraa.
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 22:54:13
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 22:10:42
Lähtökohtahan on se, että tiedät hyvin Turkulaisen kannattavan ruotsin tekemistä kouluaineena vapaaehtoiseksi. Hän on jo monta kertaa aikaisemminkin todennut sen ja toteaa sen taas kerran tuossa viestissä jota lainaat.
No, tuosta voidaan kyllä olla montaakin mieltä. Kannatan ruotsinkielen muuttamista valinnaiseksi kieleksi, mutta...
Ei voi. Turkulaine on täysin yksiselitteisesti sanonut kannattavansa ruotsin muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi, ja vielä useampaan kertaan. Hän ei ole lisännyt siihen mitään varauksia.
Se mitä tuossa kirjoitat ei pidä yhtä totuuden kanssa.
Quote from: Aldaron on 26.02.2010, 23:40:21
Quote from: Totuusko? on 26.02.2010, 22:54:13
Olen tuonut selkeästi useaan otteeseen omat tavoitteeni kielikysymyksen suhteen.
Niin olet. Kirjoitit 18.6.2009 tällä foorumilla seuraavasti, ja nyt lainaan sanasta sanaan, säilyttäen myös oikeinkirjoituksesi:
"Ruotsinkielen asema toisena kotimaisena kielenä hyväksyttävä ainoastaan sellaisissa kunnissa/kaupungeissa, missä he edustavat 2/3 enemmistöä."
Siinä menisi kokonaan mm. Pääkaupunkiseudun, Turun, Vaasan, Kokkolan, Porvoon ja Loviisan virallinen kaksikielisyys. Ja sen mukana ruotsinkieliset palvelut.
Tuo oli vain yksi esimerkki. Entäpä jos olenkin muuttanut kantaani noista ajoista? Ei kai keskustelujen myötä muuttuneet mielipiteet ja asenteet voi olla vieras käsite edes ruotsinkieliselle?
Olen tuonut tuon saman asian esille myös käyttämällä muuttujaa X. Ja muistaakseni myös muitakin variaatioita. Mikä olisi sinusta oikea väestösuhde kaksikielisyydelle ja miksi?
Jos kaksikielisyyden hintana on ehdoton pakkoruotsi/virkamiesruotsi nykyisessä muodossaan, olen kaksikielisyyttä vastaan ja pysyn myös tuon kirjoitukseni takana (tosin sen 2/3 voisi lukea x/y).
Luotan yhteen Kurrin kaveriin henkeni. Aivan samanlainen ulkonäköä myöten.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 00:23:03
Ei voi. Turkulaine on täysin yksiselitteisesti sanonut kannattavansa ruotsin muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi, ja vielä useampaan kertaan. Hän ei ole lisännyt siihen mitään varauksia.
Se mitä tuossa kirjoitat ei pidä yhtä totuuden kanssa.
Ja myöskin melko yksiselitteisesti kaikki muut pakkoruotsia vastustavat haukkunut väkivaltaisiksi suomenruotsalaisia kohtaan. Ainakin hänestä keskusteluun osallistuvat pakkoruotsin vastustajat ovat sellaisia, jotka eivät hyväksy suomenruotsalaisten olemassaoloa ylipäätään. Eli hän toisaalta vastustaa pakkoruotsia, muttei hyväksy pakkoruotsin vastustajia. Näin ainakin voisin olettaa käydyn keskustelun puitteissa. Hän kovin krimitiivisesti suhtaantuu ainakin minuun ja muutamaan muuhun pakkoruotsin vastustajaan. Hänestä pakkoruotsin vastustaminen on synonyymi suomenruotsalaisten vastustamiselle.
Quote from: Teppis on 27.02.2010, 01:04:30
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 00:23:03
Ei voi. Turkulaine on täysin yksiselitteisesti sanonut kannattavansa ruotsin muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi, ja vielä useampaan kertaan. Hän ei ole lisännyt siihen mitään varauksia.
Se mitä tuossa kirjoitat ei pidä yhtä totuuden kanssa.
Ja myöskin melko yksiselitteisesti kaikki muut pakkoruotsia vastustavat haukkunut väkivaltaisiksi suomenruotsalaisia kohtaan.
Ei pidä muuten tuo
kaan paikkaansa.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 01:19:03
Ei pidä muuten tuokaan paikkaansa.
En ole milläänlailla yllättynyt vastauksestasi. Oikeastaan alan jo uskomaan, että Turkulaine on sinun "alteri".
Mutta voisitko hivenen tarkentaa? Eli mikä ei pidä paikkaansa? Sekö, että Turkulaine mielestäni "melko yksiselitteisesti" väittää, vai sekö, että Turkulainen mielestäni ylipäätän pitää pakkoruotsin vastustajia samalla väkivaltaisina suomenruotsalaisia kohtaan?
Quote from: Teppis on 27.02.2010, 01:37:06
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 01:19:03
Ei pidä muuten tuokaan paikkaansa.
En ole milläänlailla yllättynyt vastauksestasi. Oikeastaan alan jo uskomaan, että Turkulaine on sinun "alteri".
Lainaan soveltuvin osin
vastausta #1537.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 02:02:38
Lainaan soveltuvin osin vastausta #1537.
Oliko siihen viestin loppuosaan mitään vastausta? Täsmennän, että sinulla on todistetaakka.
Quote from: Totuusko? on 07.08.2009, 22:42:20
Pakkovenäjäkin olisi historian valossa oikeutetumpi/parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi.
Venäjän kielen virallinen asema Suomessa on muuten eräs mielenkiintoisen usein toistuva teema "yksikielisyysrintaman" argumentoinnissa. Vielä mielenkiintoisempaa olisi kuitenkin saada lukea yksityiskohtaisempaa perustelua tälle kannalle.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 02:20:38
Venäjän kielen virallinen asema Suomessa on muuten eräs mielenkiintoisen usein toistuva teema "yksikielisyysrintaman" argumentoinnissa. Vielä mielenkiintoisempaa olisi kuitenkin saada lukea yksityiskohtaisempaa perustelua tälle kannalle.
Onhan siitä tässäkin viestiketjussa paljonkin "yksityiskohtaisempia perusteluja". Mutta tiivistettynä voidaan sanoa, että ne on pitkälti samat, kuin ruotsinkielelläkin.
Voin jo etukäteen vastata kumoavaan vastaukseesi, että väitteeni pitää paikkaansa ja voit itse hakea viestit halutessasi.
Jollet löydä niitä perusteluja ihan heti tästä viestiketjusta, niin KVG.
Quote from: Totuusko? on 04.08.2009, 10:26:41
"Kyy povellamme" kuvastaa hienosti "maailman lellityimmän vähemmistön" nykyistä olemusta Suomessa.
Tyypillistä suomenruotsalaista lokerointia. Normaalistihan tuo lokerointi on kuvastanut kielellistä suuntautuneisuutta tyyliin; suomenkieliset=alempiarvoiset - ruotsinkieliset=bättrefolke.
Tyypillistä suomenruotsalaista bättrefolke-kehäpäättelyä
Kyllä se nyt vain on niin, että meillä suomalaisillakin voi olla ihan omat mielipiteet Suomen kielipolitiikan mielipuolisuudesta, vaikka totuus saattaisikin kirpaista "herrakansaa".
Turkulaisen eräitä luonnehdintoja vastapuolen radikaalimman siiven todellisista tavoitteista on vähän epäilty. Esimerkiksi nämä sitaatit kuvastavat kuitenkin varsin hyvin sitä perusasennetta, jolla monet "yksikielisyystaistelijat" suhtautuvat ruotsinkielisiin
maanmiehiinsä.
Jos kerran jo perusasenne on tuollainen, olisi hyvin naiivia odottaa heiltä mitään positiivista tai edes neutraalia ruotsinkielisten suomalaisten suhteen. Jo heidän kirjoitustyylinsä ja sanavalintansa puhuu puolestaan. Se mitä he
julkisesti vaativat saattaa vaihdella kohtalaisesti viestistä toiseen, mutta se katkera, pahantahtoinen ja pilkallinen sävy, jolla he jatkuvasti puhuvat ruotsinkielisestä väestönosasta
kokonaisuudessaan ei kerro mitään hyvää siitä mihin he pyrkivät, eikä myöskään millään tavalla osoita mielenlaatua jota voisi pitää
isänmaallisena. Päinvastoin.
Vieläkö joku on sitä mieltä että Turkulaine liioittelee omissa luonnehdinnoissaan?
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 00:04:03
Sanonta : "jos ei hyvällä, niin sitten pahalla" kuvannee osuvasti tulevaa. Eikä kannata pillastua. Se "paha" ei ole mitään väkivaltaa, vaan tarkoittaa lähinnä sitä, että neuvottelupöydän ääressä ei ole välttämättä ruotsinkielisten edustajia ensinkään. Jos RKP kykenisi näkemään nykyajan realiteetit, se ymmärtäisi tehdä myönnytyksiä kielipolitiikan suhteen vielä tässä vaiheessa, kun heillä on jonkinlaista neuvotteluvaraa.
Tuo sama ajatus, "jos ei hyvällä, niin sitten pahalla", on tullut muuten useankin kirjoittajan toimesta esille Suomi24:n RKP-ketjussa nyt kun Thorsin henkeä on uhattu. Perusajatus on sama jonka tuossa esität, mutta olet muotoillut sanomasi hyvin huolellisesti siten että onnistut
sekä esittämään peitellyn uhkauksen ruotsinkielistä väestöä kohtaan
että täsmentämään, että et tarkoita
fyysisen väkivallan uhkaa.
Suomi24:ssä tuo sama perusajatus kuitenkin esitetään huomattavasti radikaalimmassa muodossa, kuten tuossa ketjussa tunnetusti on tapana.
Lainaan
sanatarkasti muutamia otteita eräistä viesteistä:
"Kyllä nyt kannattaisi se pakkoruotsi poistaa, jotta tilanne ei eskaloituisi. Olivatko Rkp:n johtajat valmiit kuolemaan ruotsin puolesta? Eikös sellainen kysymys esitetty jossain strategiakokouksessa?"
Nimimerkki
pakkoruotsinet kirjoittaa seuraavasti (lainaan hänen pitkästä viestistään vain otteita):
"Eiköhän vielä tule sekin aika Suomeen, jolloin saamme netissä lukea:
"Olemme valmiita istumaan muutaman vuoden pakkoruotsin kannattajien taposta.""
...
"Opetelkaa svekot pitämään se turpanne kiinni."
...
"Svekot eivät ilmeisesti ole koskaan kuulleet sanontaa "Sitä saa, mitä kerjää", ettekö?"
Tämä sama ajatus on viime päivinä löytynyt Suomi24:sta useana eri versiona. Keskeinen sanoma on: "Pakkoruotsi pois tai tulee ruumiita."
Eivätkä ne selvästikään tarkoita "pakkoruotsilla"
vain ruotsin pakollisuutta koulujen oppiaineena...
Nyt takaisin
sinun viestisi sisältöön. Sanot siis että RKP:n (jonka ilmeisesti oletat omaavan jonkinlaisen veto-oikeuden kielipolitiikassa) pitäisi nyt tehdä "myönnytyksiä" kielipolitiikassa joidenkin vielä paljon pahempien seurausten välttämiseksi. Käytät kielikuvaa, jonka mukaan lähitulevaisuuden kielipolitiikasta päätettäessä ruotsinkielisten edustajat suljetaan
täysin kaiken päätöksenteon ulkopuolelle. Näin siis mielestäsi käy ellei
RKP tee, kuten asian ilmaiset, "myönnytyksiä".
Syyllistyt mm. siihen yksikielisyyspiireissä varsin yleiseen perusvirheeseen, että samaistat virallisen kaksikielisyyden asian ajamisen RKP:hen. Sinun olettaisi kuitenkin tietävän, että
kaikissa muissa eduskuntapuolueissa paitsi Perussuomalaisissa on myös ruotsinkielinen siipi. Tästä tulee paremmin tietoiseksi jos käy Folktingetin nettisivuilla ja katsoo läpi Folktingetin edustajaluettelon. RKP:n ja Ahvenanmaan edustajien lisäksi siellä on demareita, vasemmistoliittolaisia, kokoomuslaisia, vihreitä, kristillisdemokraatteja ja keskustalaisia. Ruotsinkielisen siiven suuruus ja vaikutusvalta vaihtelee hieman puolueesta toiseen, mutta on oleellista tajuta, että virallisen kaksikielisyyden kannatus on kaikissa mainituissa puolueissa hyvin laajaa eikä suinkaan rajoitu vain ruotsin- tai kaksikielisiin poliitikkoihin kuten Stubb, Sasi, Annika Lapintie, Bjarne Kallis jne. Enhän
minäkään sitä paitsi ole RKP:läinen (vaikka olenkin kyseistä puoluetta joskus takavuosina tullut äänestäneeksi), vaikka tiedät hyvin että olen henkeen ja vereen kaksikielisyysmies.
RKP ja Perussuomalaiset ovat loppujen lopuksi vain kaksi pienpuoluetta eikä Suomen kielipolitiikka riipu ratkaisevasti kummastakaan niistä. Esim. RKP:n johto tajuaa erittäin hyvin, että puolueella
ei ole harjoitettavaan kielipolitiikkaan läheskään sellaista vaikutusvaltaa kuin sinä ja monet muut luulevat sillä olevan. Viime kädessä siitäkin päättävät
suuret puolueet.
Kaikkein vahvinta on kaksikielisyyden kannatus muuten on historiallisesti ollut poliittisessa vasemmistossa, demarit mukaanlukien. Jo 20- ja 30- luvuilla, kun "aitosuomalainen" liike oli vahvimmillaan ja vallalla mm. Maalaisliitossa ja IKL:ssä, koko poliittinen vasemmisto oli yksimielisesti yhtenä blokkina kaksikielisyyden kannalla, ihan
periaatteesta. Samoin olivat suomenkieliset liberaalit (Edistyspuolue). Kokoomus oli kielikysymyksen suhteen ainoana puolueena jakautunut.
Mainitsin IKL:n. Nyt näyttää vähän siltä että "yksikielisyyssoturit" alkavat väläytellä eräänlaisen "Lapuan lain" käyttöönottoa kielikysymyksen "lopullisessa ratkaisussa", kun he eivät saa vaatimuksiaan Eduskunnassa läpi.
Elämme mielenkiintoisia aikoja...
Uskoisin että lähitulevaisuudessa esim. tulevan talousromahduksen jälkeen Suomen tilanne muistuttaa Etelä-Afrikan vastaavaa. RKP sairaisiin rotuoppeihin perustuvat sortorakenteet otetaan alas kansan enemmistön tuella mutta väkivallan uhka leijuu enemmänkin tämän sortorakenteen hyödyllisten idioottien ja selkeiden ostomiesten eli valtapuolueiden poliitikkojen ja muiden toimijoiden yllä. Niin pitääkin koska nimenomaan kokoomus, sdp ja keskusta ovat nykytilanteen takana.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 27.02.2010, 07:29:08
Uskoisin että lähitulevaisuudessa esim. tulevan talousromahduksen jälkeen Suomen tilanne muistuttaa Etelä-Afrikan vastaavaa. RKP sairaisiin rotuoppeihin perustuvat sortorakenteet otetaan alas kansan enemmistön tuella mutta väkivallan uhka leijuu enemmänkin tämän sortorakenteen hyödyllisten idioottien ja selkeiden ostomiesten eli valtapuolueiden poliitikkojen ja muiden toimijoiden yllä. Niin pitääkin koska nimenomaan kokoomus, sdp ja keskusta ovat nykytilanteen takana.
Mainitsit Etelä-Afrikan. Minulle taas tulee siitä mitä sanot mieleen entinen Rhodesia (jonka pääministerinä toimi Ian Smith), nykyinen Zimbabwe (jota, kuten tiedetään, hallitsee Mugabe). Ja Zimbabwen tilannehan tunnetaan.
Rhodesian valkoisen vähemmistön kunniaksi on kuitenkin sanottava, että se sentään tappeli monta vuotta Mugabea ja kumppaneita vastaan. Mieleeni tulee eräs rhodesialainen laulu 70-luvulla käydyn sodan ajalta:
http://www.youtube.com/watch?v=GQMrD53Jofc&feature=related
Laulun sanoissa on sellaista asennetta, joka voi soveltuvin osin sopia myös erääseen toiseen maahan ja erääseen toiseen tilanteeseen.
"They can send their men to murder
they can shout their words of hate
But the cost of keeping this land free
can never be too great.
For our men and boys are fighting
for the things that they hold dear
And this land and all its people
will never disappear.
...
We'll preserve this little nation
for our children's children too
once you're a Rhodesian
no other land will do
We will stand tall in the sunshine
with the truth upon our side
And if we have to go alone
we'll go alone with pride."
Joten: "mugabet" saavat kaikessa rauhassa mellastaa Suomi24:n RKP-ketjussa ja uhata murhakampanjoillaan, jos he luulevat että se jotenkin edistää heidän asiaansa.
Ja siitä huolimatta:
"Our men and boys are fighting
for the things that they hold dear
And this land and all its people
will never disappear"... 8)
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 08:45:04
Joten: "mugabet" saavat kaikessa rauhassa mellastaa Suomi24:n RKP-ketjussa ja uhata murhakampanjoillaan, jos he luulevat että se jotenkin edistää heidän asiaansa.
Eli kun et muuta osaa enää vastailla, niin kiskot tämän keskustelun ulkopuolelta sisältöä, väittäen sen olevan yleinen kanta pakkoruotsin vastustajien keskuudessa?
Muutenkin hassua, että toisinaan et kykene edes tässä viestiketjussa olevia tekstejä löytämään, mutta tosipaikan tullen käyt jopa Suomi24 keskustelut läpi ja haet sieltä evästä tähän keskusteluun, jos se vain edistää pakkoruotsin vastustajien mollaamista.
Samalla se tietysti edistää sitä samaa mikä on aiemminkn huomioitu. Suomenruotsalaiset sekä heidän kannattajansa haluavat viedä kielikysymyskeskutelun sivuraiteille.
Eräällä toisellakin vähemmistöllä on tyypillistä koettaa viedä keskustelu vastapuolen syyttelyksi.
Pitää ottaa sekin huomioon, että ruotsinkieli ylipäätään on Suomessa pakosta peräisin.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 06:54:04
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 00:04:03
Sanonta : "jos ei hyvällä, niin sitten pahalla" kuvannee osuvasti tulevaa. Eikä kannata pillastua. Se "paha" ei ole mitään väkivaltaa, vaan tarkoittaa lähinnä sitä, että neuvottelupöydän ääressä ei ole välttämättä ruotsinkielisten edustajia ensinkään. Jos RKP kykenisi näkemään nykyajan realiteetit, se ymmärtäisi tehdä myönnytyksiä kielipolitiikan suhteen vielä tässä vaiheessa, kun heillä on jonkinlaista neuvotteluvaraa.
Tuo sama ajatus, "jos ei hyvällä, niin sitten pahalla", on tullut muuten useankin kirjoittajan toimesta esille Suomi24:n RKP-ketjussa nyt kun Thorsin henkeä on uhattu. Perusajatus on sama jonka tuossa esität, mutta olet muotoillut sanomasi hyvin huolellisesti siten että onnistut sekä esittämään peitellyn uhkauksen ruotsinkielistä väestöä kohtaan että täsmentämään, että et tarkoita fyysisen väkivallan uhkaa.
Sinulla on toki oikeus omalaatuisiin ja vainoharhaisiin tulkintoihin. Luotan siihen, että suurin osa lukijoista kyllä ymmärtää tuon tekstin oikein. Minä tarkoitan juuri sitä mitä kirjoitinkin. Asioista voidaan joko neuvotella tai sitten ei. Demokratiassa tämä tarkoittaa joko kompromissia osapuolten kesken tai sitten enemmistön käyttämää päätäntävaltaa.
En ota kantaa muiden kirjoituksiin. Minä vastaan vain omistani. Oli hieman halpamaista jopa sinulta tuoda tässä yhteydessä esille näitä muiden foorumien tuotoksia. Saattaa aika suuri osa olla niistäkin svekomaanien propagandaa. Tulee väistämättä mieleen eräskin "äänestys", jonka äänistä yli 80% oli tullut yhdestä ja samasta "kaksikielisyys" -taistelijan ip-osoitteesta. Saatat jopa tuntea tuon kyseisen aktivistin?
Olen tuonut omat tavoitteeni esille täysin avoimesti. Turkulainen on jo todennut avoimesti suuren osan täällä kirjoittavista pakkoruotsin vastustajista olevan hurrivihaajia. Mikä on sinun kantasi tähän väitökseen?
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 00:04:03
nykyisenkaltaista suomenkielisiä syrjivää politiikkaa
Mikä se on?
Painostetaanko nyt suomenkielistäkin olemaan käyttämättä omaa kieltään?
(Ruotsinkieliselle näin käy joka päivä.)
Kumpaa "syrjitään" kielellisesti?
Quote from: jpk on 27.02.2010, 11:52:08
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 00:04:03
nykyisenkaltaista suomenkielisiä syrjivää politiikkaa
Mikä se on?
Painostetaanko nyt suomenkielistäkin olemaan käyttämättä omaa kieltään?
(Ruotsinkieliselle näin käy joka päivä.)
Kumpaa "syrjitään" kielellisesti?
1.Pakkoruotsi
2.Virkamiesruotsi
3.Kielikiintiöt
4.Yo-tutkinnot
5.Ahvenanmaa (hups...lisäsin tämänkin kummajaisen mukaan 8))
Quote from: jpk on 27.02.2010, 11:52:08
Painostetaanko nyt suomenkielistäkin olemaan käyttämättä omaa kieltään?
(Ruotsinkieliselle näin käy joka päivä.)
En tiedä mitä tarkoitat painostamisella? Eikös tuolla pohjanmaalla painosteta leikki-ikäisiä lapsiakin olemaan käyttämättä suomenkieltä?
Jos tarkoitit sitä, ettet tule ymmärretyksi omalla äidinkielelläsi, niin vaihda suomeen. Mitä muuta voit odottaa maassa, jonka väestöstä 95% on suomenkielisiä? En minäkään odota Ruotsissa käydessäni, että voisin käyttää suomenkieltä kaikkialla.
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 12:18:30
Quote from: jpk on 27.02.2010, 11:52:08
Painostetaanko nyt suomenkielistäkin olemaan käyttämättä omaa kieltään?
(Ruotsinkieliselle näin käy joka päivä.)
En tiedä mitä tarkoitat painostamisella? Eikös tuolla pohjanmaalla painosteta leikki-ikäisiä lapsiakin olemaan käyttämättä suomenkieltä?
Jos tarkoitit sitä, ettet tule ymmärretyksi omalla äidinkielelläsi, niin vaihda suomeen. Mitä muuta voit odottaa maassa, jonka väestöstä 95% on suomenkielisiä? En minäkään odota Ruotsissa käydessäni, että voisin käyttää suomenkieltä kaikkialla.
Terve! En nyt jaksa etsiä tästä ketjusta vastausta mutta tietääkö joku mihin perustuu se että Suomessa lääkäriltä ei vaadita suomenkielentaitoa ruotsinkieliseltä lääkäriltä mutta virkaruotsi kuitenkin käsittääkseni vaaditaan suomenkieliseltä? Eilen viimeksi törmäsin ruotsia tarpeeksi hyvin osaamattomana
tähän ilmiöön. Pohjanmaalla lääkärissä käydessäni lääkäri ei siis osannut lainkaan suomea.Ainoastaan ruotsia. Asiointi oli kielimuurin takia hyvin hankalaa ja jäi hiukan epävarma olo ymmärsinkö kaiken oikein. Sanoin heti aluksi lääkärille että en osaa ruotsia. Eniveis, mielestäni on käsittämätöntä jos sen tason koulutuksen saanutta ihmistä ei missään koulutuksen vaiheessa ole velvoitettu opettelemaan edes välttävästi suomea. Vrt. toisinpäin. Tämä ei ollut mikään yksittäistapaus vaan on askarruttanut minua jo pidemmän aikaa. Osaisikohan joku asiaan perehtyneempi valaista minua tässä?
Quote from: Reinhardt42 on 27.02.2010, 13:08:35
Terve! En nyt jaksa etsiä tästä ketjusta vastausta mutta tietääkö joku mihin perustuu se että Suomessa lääkäriltä ei vaadita suomenkielentaitoa ruotsinkieliseltä lääkäriltä mutta virkaruotsi kuitenkin käsittääkseni vaaditaan suomenkieliseltä?
....
Eniveis, mielestäni on käsittämätöntä jos sen tason koulutuksen saanutta ihmistä ei missään koulutuksen vaiheessa ole velvoitettu opettelemaan edes välttävästi suomea. Vrt. toisinpäin. Tämä ei ollut mikään yksittäistapaus vaan on askarruttanut minua jo pidemmän aikaa. Osaisikohan joku asiaan perehtyneempi valaista minua tässä?
Tämä on juuri niitä sortorakenteita kuten myös lääkärien, ekonomien, lakimiesten ja niin monien muidenkin ns. parempien hommien verovaroin kustannettujen koulutuspaikkojen suhteettoman suuri osuus tälle bättretalande porukalle. Tämäkään fakta nyt ei vaan muutu miksikään, ei vaikka kuinka joku svekomaani leikkaa tänne toisen svekomaanin provoa suoli24:ltä.
Tämä on juuri niitä sortorakenteita kuten myös lääkärien, ekonomien, lakimiesten ja niin monien muidenkin ns. parempien hommien verovaroin kustannettujen koulutuspaikkojen suhteettoman suuri osuus tälle bättretalande porukalle.
[/quote]Onko siis jotenkin yleisesti hyväksyttyä tai taas joku vitun "maan tapa" että ruotsin kielellä voi kouluttautua Suomessa korkeaan Suomen valtion virkaan illman että täytyy osata/opetella lainkaan suomea? Kuitenkaan toisinpäin tämä ei ole mahdollista. Ymmärsinkö nyt oikein että järjestelmä sallii ja mahdollistaa tämän?
Quote from: mikkoellila on 26.02.2010, 16:10:06
Kirjoitin tämän äsken Kokoomuksen facebook-ryhmään vastauksena idiootille, joka puolusteli pakkoruotsia "kansainvälistymisen tärkeydellä" ja "ruotsalaisten kulttuurillisella läheisyydellä":
Olisihan siitä ruotsin oppimisesta suomalaiselle hyötyä jos se oikeasti olisi käyttökieli Suomessa muuta kuin pienellä vähemmistöllä. Nyt tilanne on se, että esimerkiksi itse luin pitkän ruotsin ja jatko-opinnoissakin otin kaikki mahdolliset kielen kurssit. Nyt 10-15 vuotta myöhemmin tilanne on se, että en osaa enään kieltä kuin auttavasti, koska en ole ikinä sitä tarvinnut missään.
Jotta pakollisessa ruotsissa olisi mieltä pitäisi siis olla jokin kohde, jonka kanssa suurimman osan suomalaisista täytyisi sitä usein puhua. Olen elämässäni tavannut alle 15 sellaista suomenruotsalaista, jotka osaavat suomea huonosti. Useamman, josta kuulee, ettei suomi ole ensimmäinen kieli, mutta kommunikoinnissa ei ongelmia. Kielellä ei ole siis arkipäivän käytössä juurikaan mitään arvoa suurimmalle osalle suomalaisista. Suomenruotsalaisillekin suurimmalle osalle tuntuu olevan kyse lähinnä identiteetin pönkittämisestä.
Mutta kuten aikaisemmin kirjoitin pakkoruotsia paljon suurempia epäoikeudenmukaisuuksia kielipolitiikkaan liittyy palveluiden ja koulutuksen järjestämisessä. "Hankenille pääsee kun osaa lukea" ei ole oikein suomenkielisiä kohtaan.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 08:45:04
Quote from: Jaska Pankkaaja on 27.02.2010, 07:29:08
Uskoisin että lähitulevaisuudessa esim. tulevan talousromahduksen jälkeen Suomen tilanne muistuttaa Etelä-Afrikan vastaavaa. RKP sairaisiin rotuoppeihin perustuvat sortorakenteet otetaan alas kansan enemmistön tuella mutta väkivallan uhka leijuu enemmänkin tämän sortorakenteen hyödyllisten idioottien ja selkeiden ostomiesten eli valtapuolueiden poliitikkojen ja muiden toimijoiden yllä. Niin pitääkin koska nimenomaan kokoomus, sdp ja keskusta ovat nykytilanteen takana.
Mainitsit Etelä-Afrikan. Minulle taas tulee siitä mitä sanot mieleen entinen Rhodesia (jonka pääministerinä toimi Ian Smith), nykyinen Zimbabwe (jota, kuten tiedetään, hallitsee Mugabe). Ja Zimbabwen tilannehan tunnetaan.
Rhodesian valkoisen vähemmistön kunniaksi on kuitenkin sanottava, että se sentään tappeli monta vuotta Mugabea ja kumppaneita vastaan. Mieleeni tulee eräs rhodesialainen laulu 70-luvulla käydyn sodan ajalta:
http://www.youtube.com/watch?v=GQMrD53Jofc&feature=related
Laulun sanoissa on sellaista asennetta, joka voi soveltuvin osin sopia myös erääseen toiseen maahan ja erääseen toiseen tilanteeseen.
"They can send their men to murder
they can shout their words of hate
But the cost of keeping this land free
...
Joten: "mugabet" saavat kaikessa rauhassa mellastaa Suomi24:n RKP-ketjussa ja uhata murhakampanjoillaan, jos he luulevat että se jotenkin edistää heidän asiaansa.
Ja siitä huolimatta:
"Our men and boys are fighting
for the things that they hold dear
And this land and all its people
will never disappear"... 8)
Tässäpä tämä normi RKPläionen ajattelu taasen puhkesikin kauneimpaan kukkaansa: RKPläiset ovat siis sitä parempaa joukkoa, ihan kuin se C. Rhodes, ja ne suomalaiset sitten niitä neekereitä. Alempiarvoisia ja tyhmempiä. Ihan kuulkaa sellainen mugabe nousisi valtaan jos RKPeeläinen älymystö ei asettaisi meille valtaan näitä RKPeen lakeijoita kuten tavjaa, putkipaavoa, jyrkiä, mattia jne ja sitten ei olisi kennelläkään kivaa, ei sillä neekerilläkään.
Kunhan talouden pohja pettää kunnolla niin sitten, mutta ei yhtään aiemmin, niin sitten pojat ja tytöt poistuu pakkoruotsi ja ehkä vielä jotain muutakin.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 27.02.2010, 14:14:38
Tässäpä tämä normi RKPläionen ajattelu taasen puhkesikin kauneimpaan kukkaansa: RKPläiset ovat siis sitä parempaa joukkoa, ihan kuin se C. Rhodes, ja ne suomalaiset sitten niitä neekereitä. Alempiarvoisia ja tyhmempiä.
Väärin. Ensinnäkään, kuten jo totesin, en ole RKP:läinen. Eivät kaikki jotka kannattavat Suomen kaksikielisyyttä ja/tai puhu ruotsia vähintään toisena kielenään ole RKP:läisiä, sillä kaikki eduskuntapuolueet paitsi Perussuomalaiset ovat täynnä väkeä, joiden kanta kielikysymykseen on sama kuin itselläni. Tämänkin totesin muuten jo edellä.
Toiseksi. Eivät "suomalaiset" ole "neekereitä". Sanalla "suomalaiset" tarkoitit kai suomen
kielisiä (sillä myös ruotsinkieliset ovat suomalaisia, älä unohda sitä). Täsmennän vielä: myöskaan suomen
kieliset eivät ole "neekereitä" (sillä sittenhän olisin itsekin maitokahvinvärinen). En puhunut "neekereistä" vaan "mugabeista", mutta ymmärsit sen omalla tavallasi, joten lienee tarpeellista hieman täsmentää.
Zimbabwehan on täydessä kaaoksessa. Se on kaaoksessa, koska Mugaben johdolla on toteutettu eräänlaista nollasummapolitiikkaa, jonka voi kiteyttää periaatteeseen: lopputuloksella ei ole väliä, kunhan saadaan vietyä maan valkoisen vähemmistön edustajilta ensin farmit ja sitten muutkin näiden omistamat yritykset.
Ne farmit kasvavat nykyisin rikkaruohoa. Mutta Mugaben ja "mugabejen" mielestä tällä ei ole mitään väliä sen rinnalla, että eivätpä valkoiset ainakaan enää omista niitä. Zimbabwe oli aikoinaan omavarainen maataloustuotannon suhteen. Eipä ole enää.
Läheskään kaikki zimbabwelaiset
eivät ole Mugaben kannattajia, itse asiassa
enemmistö ei ole. Mugabe on kuitenkin pysynyt vallassa vaalivilpin ja väkivallan avulla. Häntä tukee kuitenkin suhteellisen merkittävä osa väestöstä, se kaikkein takapajuisin aines, ne jotka vihaavat valkoisia niin paljon että millään muulla ei ole käytännössä mitään väliä, kunhan valkoisilta saadaan vietyä omaisuus ja mieluiten myös ajettua nämä maasta lopullisesti.
Tässä muistutan, että juuri sinä käytit Etelä-Afrikka-vertausta, joka usein tulee esille netissä käydyssä kielipoliittisessa polemiikissa. Sehän toimii yksikielisyysväen propagandistisena temppuna esittää ruotsinkieliset jonkinlaisena suomalaisena vastineena eteläisen Afrikan valkoiselle koloniaaliväestölle.
Tuossa yksikielisyysväen usein viljelemässä vertauksessa on se hieman huvittava piirre, että tuolla tavallahan
he itse tulevat väittäneeksi suomenkielisen enemmistön olevan ikään kuin lauma kroonisesti ja olemuksellisesti sorrettuja bantuja, jotka yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta huolimatta ovat täysin pahan postkoloniaalivähemmistön armoilla. Olen aina ihmetellyt tuota vertausta, sillä itse en sitä heidän asemassaan käyttäisi. Se ei nimittäin osoita kovinkaan suurta ylpeyttä omasta alkuperästä. Kun
itse en ole oppinut suhtautumaan suomenkieliseen enemmistöön laumana primitiivisiä alkuasukkaita, olen aina ihmetellyt sitä, minkä takia niin monet "yksikielisyyssoturit" haluavat väen väkisin tunkea suomenkielisiä jonkinlaiseen "Pohjolan bantujen" rooliin.
Hieman enemmän ylpeyttä olisi sentään odottanut, jopa heiltä.
Nyt käyttämääni termiin "mugabet". Kuten edellä totesin, Mugabe toteuttaa nollasummapolitiikkaa. Itse asiassa niin tehokkaasti, että pelkästään taloudellisin arvoin mitaten sitä kuuluisi nimittää miinussummapolitiikaksi. Mutta ilmeisesti se että että valkoisilta otetaan jotain pois on Mugabelle ja hänen hengenheimolaisilleen, "mugabeille", niin hieno juttu että se korvaa enemmän kuin täysimääräisesti sen että
myös mustan enemmistön talous romahtaa.
Termi "mugabet" viittaa siis sellaiseen väkeen, joita ajaa ennen kaikkea kauna, katkeruus ja viha jotain ihmisryhmää kohtaan, jolla menee näiden "mugabejen" mielestä kohtuuttoman hyvin ja jota he syyttävät siitä ettei heillä itsellään mene hyvin. Tuollainen asenne vetää
joka maassa puoleensa sitä ainesta jota ei yleisesti ottaen pidetä kaikkein yhteiskuntakelpoisimpana, juuri niitä joilla on tarve löytää syyllinen sille, että he itse eivät ole onnistuneet elämässään niin hyvin kuin olisivat halunneet. Tällainen kohde löytyy helposti sellaisista ihmisryhmistä, jotka koetaan tavalla tai toisella parempiosaisiksi. Voi hyvin kuvitella, miten vaikuttaa tähän "mugabe-ainekseen" (jota löytyy jokaisesta yhteiskunnasta), kun vielä ilmestyy raportteja siitä, miten tämän heidän inhoamansa ihmisryhmän jäsenet vieläpä kehtaavat elää pitempään kuin väestö keskimäärin, omata positiivisemman elämänasenteen ja terveemmät elämäntavat, olla harvemmin työttöminä ja nostaa vähemmän toimeentulotukea kuin väestö keskimäärin. Tällä ihmisryhmällä ei siis "mugabejen" mielestä mene tarpeeksi huonosti. "Mugabejen" on siis tavalla tai toisella pyrittävä
kostamaan heille se että heillä menee "mugabejen" mielestä kohtuuttoman hyvin. Juuri tästä mentaliteetista nousee "mugabejen" myrkyllinen kielenkäyttö, tuo heidän puheensa "maailman lellityimmästä vähemmistöstä", "herrakansasta", "herrantertuista", "bättrefolkista" ja muista vastaavista ilmaisuista, joiden käyttö kertoo käyttäjien niin alhaisesta omanarvontunnosta, että he selvästi näkevät itsensä jonkinlaisena "orjakansana" ja "ali-ihmisinä." Tuolla tavalla itsensä näkeviä ihmisiä ei totisesti käy kateeksi.
Useinhan suomenkielisessä mediassa toistuu itsepintaisesti väite siitä, että suomalaisilla on muka kollektiivisesti huono itsetunto. Tämä on kuitenkin väärä yleistys, sillä ainoa osa kansasta johon tämä pätee on juuri tämä hurrivihan myrkyttämä "mugabelauma", joka jatkuvasti käytöksellään pyrkii todistamaan oikeiksi kaikkia niitä negatiivisia stereotypiota joita Suomen kansaan koskaan on liitetty. Ei ihme, sillä nämä "hurreja" vihaavat "mugabet" valikoituvat tietenkin juuri kansan kaikkein huonoimmasta aineksesta niin älyllisessä kuin moraalisessakin mielessä ja tämän he osoittavat käytöksellään joka päivä. Aika ikävä juttu kansan kunnollisen enemmistön kannalta, että sillä on tämä jatkuvasti häiriköivä ja öyhöttävä "mugabelauma" riesanaan.
Olen aikaisemminkin todennut, että virallista yksikielisyyttä on hyvinkin mahdollista kannattaa kärsimättä ns. hurrivihasta. Hurrivihasta kärsivän (joita tässä kutsun "mugabeiksi") oppii kuitenkin hyvin pian tunnistamaan. Heillä on nimittäin jatkuva sisäinen tarve haukkua ruotsinkielisiä
ryhmänä. Tyypillisiä termejä ovat mm. "herrakansa" ja muut vastaavat, joihin edellä viittasin. Näillä "mugabeilla" on myös ikioma kielensä, joista lahkon jäsenet tunnistaa. Se että joku puhuu esim. "pakkoruotsista" ei osoita vielä mitään, sillä termi on levinnyt laajalle yleiskieleen, mutta se että joku puhuu ihan tosissaan "pakkoruotsittajista" on jo yleensä melko varma merkki siitä että kyseessä on ns. "mugabe".
Nämä "mugabet" eivät ole etninen ryhmä, mutta usein he käyttäytyvät niin kuin olisivat. Kaikkein eniten myötähäpeää aiheuttaa se, kun tämä pieni, pahantahtoinen ja yleishaitallinen lahkokunta yrittää esiintyä jonkinlaisena suomenkielisen enemmistön tai peräti koko Suomen kansan edustajina. Nettikeskustelua seuraamalla saa melko pian oikean käsityksen siitä, millaista väkeä he ovat. Kun eivät muuten pääse päämääräänsä, uhkaavat väkivallalla, kuten nyt on mm. Facebookissa ja Suomi24:ssä nähty. Lyhyesti sanottuna: kyse on siitä aineksesta joka on yliedustettuna maamme vankiloissa ja mielisairaaloissa.
Ne viralliseen yksikielisyyteen pyrkijät jotka
eivät kärsi hurrivihasta (olen maininnut edellä ketjussa eräitä esimerkkejä nimeltä) ovatkin sitten eri juttu ja heihin voi suhtautua ihan eri tavalla. Heidät voi ottaa todesta keskustelijoina joilla saattaa olla hyvinkin paljon omista mielipiteistä poikkeavia käsityksiä, mutta joita kuitenkin voi arvostaa ihmisinä sillä tavalla kuin mielellään haluai
si arvostaa kaikkia muitakin. Hurrivihasta kärsiviin ja sitä levittäviin "mugabeihin" taas
ei kerta kaikkiaan
voi suhtautua samalla tavalla.
Maailmat eivät tässä tapauksessa vain kohtaa...
Quote from: Jaska Pankkaaja on 27.02.2010, 14:14:38
Kunhan talouden pohja pettää kunnolla niin sitten, mutta ei yhtään aiemmin, niin sitten pojat ja tytöt poistuu pakkoruotsi ja ehkä vielä jotain muutakin.
Vai niin.
En ole tuon lausuman kanssa (tietenkään) samaa mieltä,
mutta on pakko antaa vastapuolelle pari pistettä hyvästä omien päämääriensä kiteytyksestä ja kyvystä sanoa
aika paljon rivien välistä, ja vieläpä yhdessä ainoassa lauseessa... 8)
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 15:56:01
Väärin...
Loppu olikin taas melkoisen psykoottista monologiaa. Siis lukeeko kukaan loppuun asti A:n höpinöitä? Tämäkin teksti käsitteli riveittäin "mugabeja" yms. asioita, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisessa kielipolitiikassa. Harkitkaa oikeasti kannattaako tällaisiin kirjoituksiin edes vastailla.
Onko se niin ylivoimaista pitäytyä hieman arkisimmissa aiheissa, vaikkapa pakkoruotsissa?
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 16:20:49
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 15:56:01
Väärin...
Loppu olikin taas melkoisen psykoottista monologiaa. Siis lukeeko kukaan loppuun asti A:n höpinöitä? Tämäkin teksti käsitteli riveittäin "mugabeja" yms. asioita, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisessa kielipolitiikassa. Harkitkaa oikeasti kannattaako tällaisiin kirjoituksiin edes vastailla.
Onko se niin ylivoimaista pitäytyä hieman arkisimmissa aiheissa, vaikkapa pakkoruotsissa?
Samaa voit kysyä itseltäsi. Etenkin: onko sinulle todella ylivoimaista keskustella aiheesta ilman tavanomaisia suomenruotsalaisiin kohdistuvia letkautuksiasi?
Otapa huomioon se että se joka ryhtyi vertaamaan suomenruotsalaisia eteläisen Afrikan valkoiseen vähemmistöön
en ollut minä. Aika moni muukin
vastapuolen (yksikielisyysväki) edustaja on käyttänyt samaa vertausta useammankin kerran, myös tässä ketjussa.
Näytin vain sen, mitä siitä loogisesti seuraa, kun tuollaisia vertauksia ryhtyy käyttämään... 8)
Quote from: Jaska Pankkaaja on 27.02.2010, 14:14:38
Kunhan talouden pohja pettää kunnolla niin sitten, mutta ei yhtään aiemmin, niin sitten pojat ja tytöt poistuu pakkoruotsi ja ehkä vielä jotain muutakin.
Ja minä taas odotan sitä talouden pettämistä siinä toivossa, että hemmotellut enemmistön kieltä puhuvat pullamössöläiset saisivat uuden nurinan aiheen.
JUST NÄIN. Eletään toivossa ja juodeen sitä odotettaessa.
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 16:20:49
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 15:56:01
Väärin...
Loppu olikin taas melkoisen psykoottista monologiaa. Siis lukeeko kukaan loppuun asti A:n höpinöitä? Tämäkin teksti käsitteli riveittäin "mugabeja" yms. asioita, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisessa kielipolitiikassa. Harkitkaa oikeasti kannattaako tällaisiin kirjoituksiin edes vastailla.
Onko se niin ylivoimaista pitäytyä hieman arkisimmissa aiheissa, vaikkapa pakkoruotsissa?
Turhan pitkiä sepustuksia A:lla. Ei niitä jaksa lukea. Tarkoitus lienee vain sekoittaa keskustelua. Kun puhutaan Etelä-Afrikasta, hän ottaa puheeksi jonkun muun afrikkalaisen maan...
Quote from: JiiPee on 27.02.2010, 18:37:53
Kun puhutaan Etelä-Afrikasta, hän ottaa puheeksi jonkun muun afrikkalaisen maan...
Niin, Rhodesian, joka oli sikäli täysin samanlainen maa kuin Etelä-Afrikka, että sitäkin hallitsi paikallinen valkoinen vähemmistö. Etelä-Afrikan "pikkuveli" siis...
Kylläpä A:lta tuli monisanainen mutta mitään asiaa sisältämätön postaus aiheesta suomalainen, neekeri ja ei-RKPeeläinen kaksikielisyyden kannattaja. Suomalaisen kielipolitiikan vertaaminen E-Afrikkaan on tietenkin vain wanha vitsi, vaikka A ottaa senkin ilmeisesti aivan tosissaan koska se sisältää mahdollisuuden korottaa itseään freunthalilaisessa hengessä Arjalais-Germaaniseen herrarotuun tms. paskaa, koska Suomessahan tilanne on periaatteessa juuri päinvastoin ns. suomalaisten ollessa vanhempaa perua. E-Afrikan bantuthan tulivat sinne vasta sitten kun buurit olivat saaneet "mäkkärit" auki kuten kaikki täällä epäilemättä jo tietävät.
Naurettavaa selitystä 'yksikielisyyden vaatijoista' ym. Minun puolestani ainakin jokainen saa höpöttää mitä lystää ja opettaa kakaransakin siihen. Ainoastaan täysin hullu vaatisi jotain muuta ja olempa varsin varma että siellä suoli24 piireissä näitä älyttömyyksiä "vaatii" ainoastaan svekomaanitrollit.
Minun vaatimukseni on lyhyesti sanottu: suomenkielisissä kunnissa vaatimuksena vain suomenkielen taito ja ruotsinkielissä kunnissa sen "ruotsin" mitä täällä mokelletaan. Kaksikielisissä kunnissa pyrittäisiin järjestämään palveluja myös vähemmistökielellä ja huomioimaan tämä rekrytoinneissa.
Onko tämä kohtuuton vaatimus? Tarkoittaako tämä kaasukammioita?
Toinen asia on väestöosuuksien huomioiminen koulutuspaikoissa. Sekin on enemmän kuin reilua koska ruotsia oikesti osaavat mutta hölmömmät pääsevät helposti Ruotsiin opiskelemaan! Eli tästäkin huolimatta meillä olisi saFA, seFE jne..
Onko tämän vaatiminen kiihoittamista kansanmurhaan? Onko tämä peiteltyä uhkailua?
Kyllähän se sitä on, tässä sairaassa maassamme :(
Kyllä, puhumme toistemme ohi enkä jatka enää tätä.
Quote from: Totuusko? on 27.02.2010, 11:50:02
Turkulainen on jo todennut avoimesti suuren osan täällä kirjoittavista pakkoruotsin vastustajista olevan hurrivihaajia. Mikä on sinun kantasi tähän väitökseen?
En muista Turkulaisen ottaneen mitenkään täsmällisesti kantaa siihen, miten paljon hän arvioi täällä olevan ns. hurrivihaajia, mutta kyllähän niitä täällä on, siitä olen toki samaa mieltä hänen kanssaan. Sen huomaa selvästi jo eräiden kielenkäytöstä ruotsinkielisten suhteen.
Toisaalta onhan täällä paljon sellaisiakin joita
ei voi mitenkään luonnehtia tuolla sanalla. Edellä mainitsin jo Ellilän ja Sivosen tällaisina positiivisina esimerkkeinä ja listaan voi lisätä vaikka Timo Hellmanin, Julmurin ja useita muita. Negatiivisia esimerkkejä taas, eli niitä muutamaa jotka mm. kielenkäyttönsä perusteella
on pakko luokittaa selkeiksi hurrivihaajiksi en tietenkään mainitse nimeltä, en nyt enkä myöhemmin. Ihan omaa luokkaansa on tietysti Teppis, jota joku saattaisi eräiden hänen lausuntojensa perusteella luulla ihka aidoksi hurrivihaajaksi, mutta jonka
oikea luokitus on... sanotaan nyt vaikka että "eräs netissä varsin yleinen ilmiö ihan aiheesta riippumatta"...
Eräs perusongelma tällaisissa pitkissä ketjuissa on niiden syklisyys. Ketjun kannalta relevantit asiat on ehditty jo käsitellä useampaan kertaan ja koko ajan tulee mukaan porukkaa joka ei tunne (trollien tapauksessa
feikkaa ettei tunne) aikaisempaa keskustelua, mistä seuraa turhan paljon samojen asioiden toistoa.
Teen sen rakentavan ehdotuksen, että keskustelijat harkitsisivat jonkin uuden näkökulman tai osa-alueen tuomista mukaan tähän keskusteluun. Muuten tämän ketjun yllä alkaa leijua yhä rasittavampi deja vu-tunne: melkein kaikki tämä on luettu jo ennenkin, ja suurimmalta osalta vieläpä tästä samasta ketjusta...
Sitä paitsi: oikeinkirjoitusmuotojen "ruåtsi" ja "affenanmaa/åffenanmaa" jatkuva lukeminen vaikuttaa jokseenkin puuduttavalta kehen hyvänsä. Ne kävivät vitsistä viimeksi kai joskus 30-luvulla.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 20:15:50
En muista Turkulaisen ottaneen mitenkään täsmällisesti kantaa siihen, miten paljon hän arvioi täällä olevan ns. hurrivihaajia, mutta kyllähän niitä täällä on, siitä olen toki samaa mieltä hänen kanssaan. Sen huomaa selvästi jo eräiden kielenkäytöstä ruotsinkielisten suhteen.
Et muista? No, lue ne viestit uudestaan!
... ja kuten jo aiemmin vihjasin: Hyvin todennäköisesti Turkulaine on sinun "alteri". Tästä syystä sinun jos kenen pitäisi "hänen" viestit muistaa.
Quote from: Teppis on 27.02.2010, 21:40:50
... ja kuten jo aiemmin vihjasin: Hyvin todennäköisesti Turkulaine on sinun "alteri". Tästä syystä sinun jos kenen pitäisi "hänen" viestit muistaa.
Erilaiset alter egot ja muut sivupersoonat paljastuvat hyvin nopeasti tällä foorumilla. Niiden paljastaminenhan on varsin yksinkertainen juttu. Se että Turkulaine olisi "sivupersoonani" olisi kohtalainen saavutus, etenkin kun ottaa huomioon senkin että hän asuu käsittääkseni tosiaan Turussa ja minä Helsingissä. Mutta usko vain Turkulaiseen "sivupersoonanani", jos se kerran tekee elämästäsi jännittävämpää. 8)
Mitä viestiisi muuten tulee, viittaan soveltuvin osin
vastaukseen #1537.
Quote from: Aldaron on 27.02.2010, 21:58:42
Erilaiset alter egot ja muut sivupersoonat paljastuvat hyvin nopeasti tällä foorumilla. Niiden paljastaminenhan on varsin yksinkertainen juttu. Se että Turkulaine olisi "sivupersoonani" olisi kohtalainen saavutus, etenkin kun ottaa huomioon senkin että hän asuu käsittääkseni tosiaan Turussa ja minä Helsingissä. Mutta usko vain Turkulaiseen "sivupersoonanani", jos se kerran tekee elämästäsi jännittävämpää. 8)
Mitä viestiisi muuten tulee, viittaan soveltuvin osin vastaukseen #1537.
Kerro toki tarkemmin miten "alterin" pystyy erottamaan, jos vaikka kirjoitat kotoasi tai työpaikaltasi? Miten selityksesi Helsingistä ja Turusta asiaa muuttaa? Nehän on vain sanoja?
Jännä juttu muuten, että koetat toistuvasti minua leimata "ummikoksi", jolle ei kannata vastata, mutta toistuvasti suurin osa muista kirjoittajista ilmaisee juuri sinusta, ettei sinun viestejäsi kannata ylipäätään edes lukea. Jotenska, olet melko yksin mielipiteinesi kanssa. Enkä nyt tarkoita mielipidettä minusta, vaan ajaamaasi asiaa.
Mutta jatka toki kirjoitteluasi. Se piristää todennäköisesti meitä kaikkia muita. Kannustan myöskin Turkulaista kirjoittelemaan. Oli se sitten oikea henkilö tai "alterisi".
Quote from: Teppis on 27.02.2010, 22:52:18
Kerro toki tarkemmin
...
Viittaan soveltuvin osin
vastaukseen #1537.
Tässä hyvä esimerkki "karhunpalveluksesta" maahanmuuttajillemme. Heidän kielitaitonsa kohentaminen on todella tärkeää, mutta herrajumala sentään, miksi heidän pitäisi opiskella jotakin marginaalista ruotsinkieltä? Suomessa on vain yksi elintärkeä kieli niin suomenruotsalaisille kuin suomensomalialaisillekin ja se ei todellakaan ole ruotsi. Tässä nähdään taas erinomainen esimerkki siitä, mitä "kyyt povellamme" saavatkaan aikaiseksi.
http://www4.hs.fi/digilehti/hs/2010/02/28/
Quote from: Totuusko? on 28.02.2010, 17:14:29
Tässä hyvä esimerkki "karhunpalveluksesta" maahanmuuttajillemme. Heidän kielitaitonsa kohentaminen on todella tärkeää, mutta herrajumala sentään, miksi heidän pitäisi opiskella jotakin marginaalista ruotsinkieltä?
Niinpä. RKP pyrkii aktiivisesti saamaan Suomeen mahdollisimman paljon maahanmuuttajia, ja RKP myös haluaa, että tietty osa maahanmuuttajista "koulutetaan" ruotsinkielisiksi. Kyse on puhtaasti siitä, että luonnollisesti pienenevä ruotsinkielinen vähemmistömme pyrkii säilyttämään tai jopa lisäämään omaa teoreettista osuuttaan väestötilastoissa.
KETJU SULJETTU TOISTAISEKSI HUOLTOTÖIDEN TAKIA
- Keskustelun taso noin yleisesti taas mennyt luokattomaksi. Odotettavissa kurinpitotoimenpiteitä ensi viikolla.
QuoteTyöryhmä: Kouluihin draamaopetusta, ruotsi pakolliseksi jo ala-asteella
Peruskoulun tuntijakoa pohtinut työryhmä ehdottaa draamaa ja etiikkaa uusiksi oppiaineiksi. Työryhmä säilyttäisi ruotsin kielen pakollisena ja sen opetus tulisi aloittaa viimeistään kuudennella luokalla.
Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti aamulla ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle.
Virkkunen kiittää työryhmää erityisesti laajasta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri yhteistyötahojen kanssa.
Työn pohjaksi toteutettiin muun muassa verkkohaastattelu, johon vastasi 60 000 yli 13-vuotiasta nuorta.
MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/06/1135685)
Tarkoittaako tämä sitä, että vihdoin lapset voivat opiskella käyttäen apunaan draamaa ja tarinateatteria!?
Milläköhän tuota pakkoruotsia tällä kertaa koitetaan pakkosyöttää?
Sanotaanko, että ujot ei hakeudu itse koulujen näytelmäkerhoihin, ja vaikkei vuorosanojen pänttääminen nyt ehkä ole jokaisen juttu, niin esiintymistaito ja -varmuus eivät ole mikään huono taito. Suomalaisiahan haukutaan aina esiintymistaidottomiksi ja muutenkin töksähteleviksi. Että ei se nyt ihan siknafuulaa ole.
EK taas luopuisi pakkoruotsista kokonaan:
QuoteElinkeinoelämän keskusliitto haluaa, että toisen kotimaisen - suomen tai ruotsin - pakollisuudesta luovutaan, jotta valinnanmahdollisuudet kasvavat. EK:n mukaan kielten tarjonta ja opiskelu uhkaavat nyt yksipuolistua sekä perusopetuksessa että lukiossa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/ek_luopuisi_ruotsin_pakollisuudesta_1725349.html
Quote from: Lemmy on 01.06.2010, 13:59:01
Suomalaisiahan haukutaan aina [...]
Huono argumentti. Suomalaisia haukutaan milloin mistäkin ja usein varsin kepein perustein.
Esiintymistaidon tärkeydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sitä pystytä opettamaan muiden aineiden ohessa? Jos perustetaan kokonaan uusia oppiaineita, niin jostakin olemassa olevasta pitää luopua.
Quote from: MX on 01.06.2010, 14:12:14
Esiintymistaidon tärkeydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sitä pystytä opettamaan muiden aineiden ohessa? Jos perustetaan kokonaan uusia oppiaineita, niin jostakin olemassa olevasta pitää luopua.
Samaa mieltä. Olen huoannut, että ryhmätyöt ja niiden esittely sekä esitelmät ja itsenäinen työ huomattavasti parantavat esiintymistaitoja. Lisäksi ne ainakin minun kohdallani helpottavat oppimista. Minusta normiaineissa voisi olla näitä enemmän ja näiden yhteydessä voisi sitten opettaa esiintymistäkin.
Viranomaiset ovat havainneet, etta monikulttuuriset osaavat dramatisoida asioita alkuperäisväestöä huomattavsti paremmin.
Kuulostaa vähän siltä, että ruotsinopetus halutaan aloittaa nuorempana, jotta lapsilla ei olisi vielä pokkaa vastustaa auktoriteettia. Vaikka itse oon kirjoittanut ruotsista laudaturin eikä minulla ole mitään itse kieltä ja sen opiskelua vastaan, niin ei sen pakko-opiskelu kyllä nykyaikaan kuulu. Toisin oli 1800-luvulla, kun ruotsi vielä oli hallinnon ja yliopisto-opetuksen kieli.
Venäjä on yhä tärkeämpi kieli työelämässä, ja englantikin pitää pintansa. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutusselvityksestä. EK lisäisi oppilaiden valinnanmahdollisuuksia luopumalla toisen kotimaisen pakollisuudesta.
Englannin vahva asema säilyy ja korostuu, mutta ruotsin kieli on menettänyt asemiaan. Silti se on yhä yritysten toiseksi tärkein kielivaatimus. Vastaajista 88 prosenttia painotti englannin taitoa rekrytointikriteerinä, ruotsin merkitystä korosti joka toinen vastaajayritys. Kuitenkin vielä viisi vuotta sitten 65 prosenttia yrityksistä edellytti uusilta työntekijöiltä ruotsin osaamista.
Kaikkein voimakkaimmin yrityksissä kasvaa venäjän osaajien tarve, etenkin rakennusalalla. Kyselyn mukaan venäjän kieli on yrityksissä ohittanut saksan, ja lähes joka kolmas vastaajista painotti venäjän taitoa rekrytointikriteerinä.
Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa, että toisen kotimaisen - suomen tai ruotsin - pakollisuudesta luovutaan, jotta valinnanmahdollisuudet kasvavat. EK:n mukaan kielten tarjonta ja opiskelu uhkaavat nyt yksipuolistua sekä perusopetuksessa että lukiossa.
EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen pitää kehitystä huolestuttavaa.
- Samaan aikaan kun elinkeinoelämässä kansainvälistymisen myötä kielitaitotarpeet monipuolistuvat, kuntien kielikoulutustarjonta yksipuolistuu ja oppilaat valitsevat ruotsin lisäksi pitkänä kielenä opiskeltavakseen nykyisin yleensä vain englantia.
EK haluaa useita kieliä jo alaluokille
Koposen mukaan kielitarjontaa ja opetusta pitäisi monipuolistaa peruskoulun alaluokilta lähtien.
- Opetuksen järjestäjän tulisi tarjota alaluokilla toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään kahden vieraan kielen opetusta. Oppilaitosten pitää tehdä enemmän yhteistyötä tarjotessaan näitä kielimahdollisuuksia.
Yli kolmannes vastaajista arvioi portugalin, vajaa kolmannes kiinan ja liki neljännes espanjan osaamisen korostuvan tulevaisuudessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiedusteluun vastanneet yritykset työllistävät yhteensä noin 370 000 ihmistä.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/ek_luopuisi_ruotsin_pakollisuudesta_1725349.html
Eli eiköhän se ole sitten siinä.
EK edustaa sellaista voimaa, jota myös kuunnellaan ja uskotaan.
Kiinnostaako iso raha? Et pärjää ilman ruotsia
Rahoitusala painottaa rekrytointipäätöksissään voimakkaimmin ruotsin taitoa. Muilla toimialoilla ruotsin merkitys on sitä vastoin menettänyt merkitystään uusien työntekijöiden rekrytointipäätöksissä.
Keskimäärin ruotsia painottaa rekrytoinnissaan puolet yrityksistä. Toimialoittain prosenttiluvut jakautuvat: 55 prosenttia palvelualojen, 46 prosenttia teollisuuden ja 29 prosenttia rakennusalan yrityksistä.
Tieto perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreeseen henkilöstö- ja koulutustiedusteluun, jonka tulokset julkistettiin tänään. Tiedostelu lähetettiin viime syksynä noin 2000 EK:n jäsenyritykselle. Yritykset työllistävät noin 370 000 henkeä Suomessa.
Edellisessä tiedustelussa vuodelta 2005 noin 65 prosenttia painotti ruotsia uusien työntekijöiden rekrytointikriteerinä.
Englannin merkitys painottuu rekrytointipäätöksissä aivan omassa luokassaan. Tiedusteluun vastanneista 88 prosenttia katsoi englannin tärkeäksi kriteeriksi. Edellisessä tiedustelussa vuodelta 2005 noin 80 prosenttia koki samoin.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/06/33983
Ei mennyt monta tuntia aamu-uutisen vastaiskuun.
Itse en ymmärrä pakkoruotsin puolustamista niiden ihmisten kannalta, jotka eivät tarvitse sitä.
Sama asia kuin muslimi puolustaisi, miksi islamin usko on tarpeellista infideelille. Tämä tarpeellisuus kohtaa vain asiaa puoltavien ihmisten omassa mielikuvituksessa.
Kouluihin pitäisi saada ennenminkin viitosluokalla valinnaiseksi aineeksi yksi kieli. Näitä kieliä voisivat olla ranska, venäjä, saksa, ruotsi ja espanja. Opetuksen järjestäminen toisi toki alussa hankaluuksia, mutta suomalaisten kielitaito kaipaa kohennusta. Englanti ei riitä.
Kyseessä taitaa olla poliittinen kumileimaisin työryhmä:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/04/tuntijako.html?lang=fi&extra_locale=fi
QuoteHallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa. Työryhmän on huomioitava ehdotusten laatimisessa hallitusohjelman lisäksi käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto, valtionosuus- ja toimintalainsäädäntö sekä kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö ja sen kehityssuunnat.
Tuli vissiin myös "hallitusohjelma" mukaiset tulokset työryhmän työstä.
Quote from: Iloveallpeople
Peruskoulun tuntijakoa pohtinut työryhmä ehdottaa draamaa ja etiikkaa uusiksi oppiaineiksi.
Oikeesti?! Mitä poistetaan? Matematiikka ja äidinkieli?
Lisätäänkö tunteja? Ai ei. No silloin jotain pitää poistaa!
Draamaa tuskin tarvitsee enää 2010-luvun Suomen kouluissa erikseen opiskella; eiköhän sitä draamaa, sekoilua ja muuta konfliktia saada jo pelkästään monikulttuurisuuden avulla.
Etiikan opetusta voisi jopa kannattaa. Kun lapsoset heräävät eettiseen ajatteluun, he huomaavat oitis, että multikulttifasismi on moraalitonta kansojen ja aidon, globaalin monikulttuurin tuhoamista sekä väärin jo sikäli, että kansoilta viedään itsemääräämisoikeus ja että ahkerat ja vastuuntuntoiset kansat pannaan maksumiehiksi vastuuttomien, piittaamattomien ja väkivaltaisten kansojen ongelmille.
Kun ois sitten jossain mielessä objektiivista etiikan opetusta. Eli mietittäis yleisten periaatteiden johtamista yksittäistapauksista ja eri eettisten teorioiden suhteita. Pahimmassa tapauksessa opetus menee 'kansalaiskasvatukseksi', jossa lapsille tuputetaan punavihreitä aatteita ja elämäntapoja.
"Työn pohjaksi toteutettiin muun muassa verkkohaastattelu, johon vastasi 60 000 yli 13-vuotiasta nuorta."
Heh. Seuraava työryhmä sitten varmaankin selvittää sopivan viikkorahan määrää, kysymällä peruskoulun aloittavilta että paljonks sä tarviit... ja siitä sitten vaan velvoittavaa lainsäädäntöä kehiin.
Arvelen tuon EK:n suosituksen liikkuvan enemmän realismin puolella. He näkevät ne todelliset tarpeet, joita tulevaisuuden suomalaisilla on. Eikä niihin sisälly pakkoruotsi.
Quote from: Shadow on 01.06.2010, 16:34:25
Kouluihin pitäisi saada ennenminkin viitosluokalla valinnaiseksi aineeksi yksi kieli. Näitä kieliä voisivat olla ranska, venäjä, saksa, ruotsi ja espanja. Opetuksen järjestäminen toisi toki alussa hankaluuksia, mutta suomalaisten kielitaito kaipaa kohennusta. Englanti ei riitä.
Miksei Englanti ei riitä? Sillä pärjää kaikkialla, ranska, saksa ja ruotsi ovat kuolevia kieliä...
Oliko saman työryhmän ehdotus, että, jos kymmenen oppilasta haluaa oppia jotain kieltä, niin sitä on opetettava.
Kouluja on kevään aikana kiertänyt mittava hanke, joka tuo ruotsin suomenkielisten nuorten arkipäivään. Samalla pyritään romuttamaan negatiiviset asenteet kieltä kohtaan. Helsinkiläisessä kuvataidelukiossa sana pakkoruotsi on jo hylätty.
- Mun mielestä ruotsi on ihan kiva kieli, niin mua ei haittaa, et se on pakollista. Se on kuitenkin ihan hyödyllinen, sanoo lukiolainen Tanja Helsingin kuvataidelukiosta. Kurssikaveri Rauha on samaa mieltä.
- Musta on ihan kiva opiskella ruotsia. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin toinen Suomen kansalliskieli.
Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin lukiolaiset ovat kokoontuneet laittamaan välipalaa tv-sarja Strömsöstä tutun huippukokin Mikael Björklundin opastuksella. Kielioppikirjat on pantu sivuun ja nyt opitaan käytännön ruotsia osana Svenska nu -hanketta.
- Minun tehtäväni on herättää oppilaissa se ajatus, että ruotsin kieli on jotain kivaa ja hauskaa. Ja että kielten kanssa ei aina tarvitse huolehtia tekevänsä virheitä, kannustaa Björklund.
Hankkeen suojissa on noin kolmen vuoden ajan toteutettu vaihtoehtoisia ruotsintunteja eri puolilla Suomea. Lisäksi länsinaapurista on tuotu kulttuuria näytille ja ruotsinopettajille on järjestetty jatkokoulutusta. Rahoittajina ovat Suomen ja Ruotsin valtiot, elinkeinoelämä ja useat säätiöt satojen tuhansien eurojen arvosta.
Nuoret jo osin heltyneet ruotsille
Viimeksi tammikuussa julkaistiin mielipidemittaus, josta jälleen kerran ilmeni, että moni suomalainen haluaisi poistaa niin kutsutun pakkoruotsin koulujen ainevalikoimasta. Projektijohtaja Kai Jaskari Hanasaaren kulttuurikeskuksesta sanoo, että kielteinen suhtautuminen ruotsin opetukseen ei juuri näy Svenska nu -tunneilla.
- Meillä on semmonen kokemus, että ne negatiiviset asenteet on lähinnä tuolla aikuisten puolella. Nuoret jotka ovat olleet mukana tässä projektissa, he suhtautuvat kyllä tähän hyvin myönteisesti.
Ei yksin kysymys vähemmistön oikeuksista
Svenska nu -hanke ei ole suoraan suomenruotsalaisten asialla, vaikka rahoittajana on esimerkiksi Svenska kulturfonden, selventää Jaskari. Ruotsin kielen taitajista on pulaa ja esimerkiksi omakielistä viranomaispalvelua on osassa maata vaikea saada, vaikka laki palvelut takaakin. Näkökulmaa on tästä huolimatta laajennettu pois vähemmistöstä.
- Me haluamme kannustaa nuoria opiskelemaan niin montaa kieltä ja niin aikaisin kuin mahdollista. Se on olennaista Suomen tulevaisuudelle. Sit me halutaan myös, että ruotsin kielen opiskelu koettaisiin motivoivaksi. Päästäisiin pois tästä kielioppikeskeisestä oppimismenetelmästä ja vielä lisäksi se, että kielen kautta oppii tuntemaan toisia kulttuureja, listaa Kai Jaskari hankkeen päätavoitteet.
Pian tuetaan myös suomen opetusta
Svenska nu -hankkeen innoittamana tehtiin pari vuotta sitten selvitystyötä vastaavan mallin siirtämisestä Ruotsiin. Siellä Finska nu -verkosto olisi ryhtynyt elvyttämään erityisesti ruotsinsuomalaisten nuorten suomen kielen taitoa. Finska nu ei kuitenkaan heti saanut riittävää tukea, mutta suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston mukaan hanketta ollaan parhaillaan käynnistämässä.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/huumorilla_vauhditetaan_ruotsin_opintoja_1664565.html
Muistakaa nyt, että ruotsi on kiva kieli. Siksi sitä opiskellaan. ;D
Uskonnon voisi korvata täysin etiikalla ja sisällyttää siihen uskontojen perusoppien läpikäynnin ilman, että painotettaisiin jotakin näkökantaa ainoana oikeana.
Esiintymistaitoa voisi sisällyttää hieman enemmän muiden aineiden sekaan.
Ruotsin voisi siirtää kokonaan valinnaiseksi.
Muistanko aivan väärin, että joissakin länsimaissa koulu aloitetaan vuotta aiemmin, kuin Suomessa ja voisiko sellainen toimia meilläkin? (kunhan opetus ei ole minkään ideologian aivopesua, kuten nyt suunitteilla)
Quote from: do.ut.des on 03.06.2010, 13:59:38
- Mun mielestä ruotsi on ihan kiva kieli, niin mua ei haittaa, et se on pakollista. Se on kuitenkin ihan hyödyllinen, sanoo lukiolainen Tanja Helsingin kuvataidelukiosta.
Mun mielestä saksa on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.
Mun mielestä ranska on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.
Mun mielestä italia on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.
Mun mielestä espanja on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.
Mun mielestä venäjä on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.
Quote from: do.ut.des on 03.06.2010, 13:59:38
Kurssikaveri Rauha on samaa mieltä.
- Musta on ihan kiva opiskella ruotsia. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin toinen Suomen kansalliskieli.[/i]
Musta on ihan kiva opiskella saksaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Saksan kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella ranskaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Ranskan kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella italiaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Italian kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella espanjaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Espanjan kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella venäjää. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Venäjän kansalliskieli.
Quote from: mikkoellila on 03.06.2010, 17:48:14
- Musta on ihan kiva opiskella ruotsia. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin toinen Suomen kansalliskieli.[/i]
Musta on ihan kiva opiskella saksaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Saksan kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella ranskaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Ranskan kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella italiaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Italian kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella espanjaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Espanjan kansalliskieli.
Musta on ihan kiva opiskella venäjää. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Venäjän kansalliskieli.
[/quote]
Mä tykkäsin opiskella latinaa, ku se on kuitenkin Latinan kansalliskieli. (Vähän mä ihmettelin Roomas ku ne ei ymmärtäny. Ehkä siellon vähän huonoo toi kotikielen opetus? Äkkiä lisää resurssei tai jotain?)
Vaikuttaa siltä, että kaikkiin keskusteluihin kaikilla palstoilla, mitkä koskevat ruotsinkielen asemaa Suomessa, liimaantuu häiriköiä, joiden päätarkoituksena on inttäminen ja keskustelujen tason pudottaminen tarkoitushakuisella häiriköinnillä.
Jokainen voi itse mielessään päätellä, mitkä tahot hyötyvät jos asiapitoiset ja kriittiset keskustelut Ruotsinkielen asemasta Suomessa kielletään.
Ylilyönneistä ja inttämisistä eli keskustelujen tukottamisista vain raakaa bannia.
Kasnäsin tai mikä se nyt olikaan , kokouksessa päätettiin kaiketi "muuttaa" joka neljäs maahanmuuttaja äidinkieleltään ruotsinkieliseksi.
KUinka se sitten käytännössä idean isille onnistuu, sitä en tiedä.
Mutta jos heistä tehdään kaavakeruotsinkielisiä olisi kyseinen kaavake laitettava uusiksi, sillä nykyisessä lukee suomeksi: ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN ja ruotsiksi:
ÄNDRING AV MODERSMÅLET eli ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN. Käännösvirhe on ilmeinen. Vai?
Ruotsinkielen asema Suomessa on vahva, koska käännöksillä päästään temppuilemaan
kaiklla valtion- ja kunnallishallintojen alueilla ja siinä pelissä suomenkieliset poliitikkomme ovat selvästi altavastaajia.
Mahtaakohan esim. ko. käännösvirhe tehdä kaavakkeesta laittoman?
Quote from: Lemmy on 12.06.2010, 09:35:22
Quote from: Aldaron on 12.06.2010, 08:55:28
Myös aikuisten kesken vallitsee hyvin voimakas sosiaalinen normi, jonka mukaan keskustelukieli vaihtuu yleensä välittömästi suomeksi, jos ruotsinkieliseen keskusteluun liittyy mukaan täysin suomenkielinen henkilö.
Tai jos keskusteluun liittyy riikinruotsalainen henkilö - englanniksi. Ruotsinkielellä ei yksinkertaisesti tee yhtään mitään, vaikka ruotsinopettaja valehteli monta vuotta toisin.
Hetkinen, pitääkö tämä paikkaansa?
Olin opiskeluaikoinani poikkeus tavallisesta fennougrista opetellen kiltisti kohtuullisen ruotsin kielen kirjoitus- ja puhetaidon. Hakeuduin julkisella puolella ammattiin, jossa taitoni piti todistaa hakemalla yliopistosta märkä leima proffalta, joka tenttasi minua puolisen tuntia.
Ammatissani olen tarvinnut;
a) englantia päivittäin
b) venäjää monta kertaa viikossa
c) ranskaa, italiaa, saksaa ja espanjaa muutaman kerran kuukaudessa. (Näitä en osaa.)
d) ruotsia 2 kertaa 20 vuoden aikana. Molemmissa tapauksissa rantaruotsalainen vaati ja sai ruotsinkielistä palvelua, vaikka todennäköisesti hallitsi suomenkielen paremmin kuin meikäläinen ruotsinkielen.
Kuka hyötyy ruotsinkielen opetuksesta ? Ruotsinkielen opettajat.
Ketä kutsutaan keskustelemaan aiheesta mediaan ? Ruotsinkielen opettajat.
Quote from: Uljanov on 12.06.2010, 10:38:58
Hetkinen, pitääkö tämä paikkaansa?
No meillä on esmerkiks suomalais-ruotsalainen yhtiö ja kaikki on på engelska.
Quote from: Lemmy on 12.06.2010, 21:09:12
Quote from: Uljanov on 12.06.2010, 10:38:58
Hetkinen, pitääkö tämä paikkaansa?
No meillä on esmerkiks suomalais-ruotsalainen yhtiö ja kaikki on på engelska.
Kyllä minä sen tietysti tiedän että suomenkielisille englanti taipuu parhaiten, mutta ymmärsin tuon kommentin jotenkin siten että suomenruotsalainen ja ruotsalainen ymmärtäisivät toisiaan paremmin englanniksi, ilmeisesti murre-eroista johtuen. Tämä olisi jo liian omituista, mutta ilmeisesti ymmärsin väärin.
Quote from: Lemmy on 12.06.2010, 21:09:12
Quote from: Uljanov on 12.06.2010, 10:38:58
Hetkinen, pitääkö tämä paikkaansa?
No meillä on esmerkiks suomalais-ruotsalainen yhtiö ja kaikki on på engelska.
On myös Suomalainen tietoliikennefirma, jossa suomalaiset puhuu tankeroenglantia kaikissa palaveerauksissa jos paikalle sattuu joku firman "työperäinen" ulkomaaneläjä, - säälittävää. Muualla siirtolaiset opettelee man kieltä.
Quote from: rantavahti on 12.06.2010, 21:40:32
Quote from: Lemmy on 12.06.2010, 21:09:12
Quote from: Uljanov on 12.06.2010, 10:38:58
Hetkinen, pitääkö tämä paikkaansa?
No meillä on esmerkiks suomalais-ruotsalainen yhtiö ja kaikki on på engelska.
On myös Suomalainen tietoliikennefirma, jossa suomalaiset puhuu tankeroenglantia kaikissa palaveerauksissa jos paikalle sattuu joku firman "työperäinen" ulkomaaneläjä, - säälittävää. Muualla siirtolaiset opettelee maan kieltä.
Jos tarkoitat Nokiaa, niin sen lafkan virallinen kieli on englanti, ja kansallisuuksien sillisalaatista johtuen se tarkoittaa murteellisesti ja huonostikin puhuttua englantia.
Maailman yleisin puhuttu englanti on huonosti puhuttua englantia, se ei liene mikään salaisuus.
Ruotsi on aivan hyvä kieli Ruotsissa, kansainvälisissä ympyröissä englanti on se kieli jota nykyään käytetään.
Kansainvälisesti ajatellen suomenkielellä tekee vielä vähemmän kuin ruotsinkielellä, ja ne molemmat ovat käyttökelvottomia vähemmistökieliä.
Periaatteessa vieraana kielenä voisi olla ainoastaan englanti, loput ovat enemmän tai vähemmän alueellisia harrasteita.
Quote from: Uljanovmutta ymmärsin tuon kommentin jotenkin siten että suomenruotsalainen ja ruotsalainen ymmärtäisivät toisiaan paremmin englanniksi, ilmeisesti murre-eroista johtuen. Tämä olisi jo liian omituista
Just männäviikolla kollega joka on suomenruotsalainen puhu maratonpuhelun ruotsiin ja englantia ne puhuivat. Ruotsalaiset vaihtaa aina englanniksi, niillä on joku muumiallergia. Puhumattakaan siitä että molempien mielestä kaikki ammattislangin sanatkin on kuulemma ihan väärät. Kokouksissa ym. englanti on kuulemma siitä hyvä että se on kaikille opeteltu niin kukaan ei pääse uunottamaan toista.
Kokoomus: Pakkoruotsi pois kouluista
Kokoomuksen puoluekokous on hyväksynyt aloitteen ns. pakkoruotsin poistamisesta.
Kokoomuksen puoluekokous Jyväskylässä äänesti Riihimäen Kansallisten Kokoomusnuorten aloitteesta "Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli".
Aloiiteessa velvoitettiin kokoomusta toimimaan niin, että "peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan".
Puoluehallitus oli esittänyt aloitteen hylkäämistä.
Äänestyksessä puoluehallitus sai 281 ääntä ja aloitteen puolella ollut vastaesitys 284 ääntä. Yllättävä tulos sai aikaan suuria suosionosoituksia.
http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32678:kokoomus-pakkoruotsi-pois-kouluista&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Kanta on hyvä, mutta en usko,että puolue tulee ajamaan mitään, minkä kanssa puolueen johto on eri mieltä. Mikäli seuraavassa hallitusohjelmassa on maininta pakkoruotsin poistamisesta, syön purkillisen hapansilakoita.
edit:
@ Lemmy
Jos asia todella on näin, niin muumiruotsi on vielä tarpeettomampaa kuin olin kuvitellut. Kielen ainoa käyttötarkoitus on siis kommunikoida suomenruotsalaisten kanssa, joista pitkälti kaikki puhuvat suomea joka tapauksessa paremmin kuin suomenkieliset muumiruotsia.
Äänestämällä voit vaikuttaa. ;D Wallinilta menee baakelsit väärään kurkkuun kun kokoomuskin on palannut juurilleen.
Mielenkiintoinen pikku-uutinen. Ottaen huomioon että Kok näyttäisi olevan seuraavien vaalien suurin puolue ja pääministeripuolue ja persujen kannatus nousussa, niin toteutuisiko seuraavissa vaaleissa vihdoinkin rkpeen tippuminen oppositioon. Samaan hallitukseen eivät varmasti Persujen kanssa mahdu.
Äänestän kuitenkin Muutosta. Tekisi mieli jokaiseen kirjoitukseen heittää Marcus Porcius Catoa mukaillen: "Ceterum censeo - muuten olen sitä mieltä että kokoomusta ei tule äänestää."
;D
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ceterum_censeo
Taas juhlittiin liian aikaisin ja unohdettiin kuka johtaa Kokoomusta.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Katainen+ei+suostu+poistamaan+pakkoruotsia/1135257534027
Quote
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei aio viedä eteenpäin puoluekokouksen tekemää päätöstä pakkoruotsin poistamisesta.
Katainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 13:11:30
Kanta on hyvä, mutta en usko,että puolue tulee ajamaan mitään, minkä kanssa puolueen johto on eri mieltä. Mikäli seuraavassa hallitusohjelmassa on maininta pakkoruotsin poistamisesta, syön purkillisen hapansilakoita.
Joskus on rasittavaa olla oikeassa.
Puolueet eivät muodosta linjaansa puolueen jäsenten tai sen äänestäjien näkemysten perusteella, vaan puolueen johdon. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Tästä syystä parhaiten järjestelmäämme kuvaava termi on puoluejohtokratia.
Tämän takia vaaleissa pitäisi ensisjaisesti äänestää mieluisimman puoluejohdon puolesta, ja vasta toissijaisesti mieluisinta ehdokasta. Kuvitelma, että mieluisen ehdokkaan kannatus vaikuttaisi merkittävästi puoluejohdon kantaan on harhakuvitelma. Puoluejohdon kanta muuttuu puoluejohdon vaihtuessa, ja tämä tapahtuu vain kannatuksen merkittävän laskun myötä, kun puolueen johtoa on pakko muuttaa.
QuoteKokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei aio viedä eteenpäin puoluekokouksen tekemää päätöstä pakkoruotsin poistamisesta.
Katainen halveksii Kokoomuksen kenttää ja Kokoomuksen kannattajia, eikä häpeä myöntää sitä. Katainen siis sanoo, että puoluekokous voi olla mitä mieltä tahansa, mutta päätökset tehdään yhä muutaman hengen kabineteissa.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2197134
Quote
Kokoomus haluaa pakkoruotsin tilalle vapaasti valittavan toisen kielen peruskoulussa ja lukiossa.
Puoluekokous hyväksyi yllättäen asiasta tehdyn aloitteen äänin 284-281 vastoin puoluehallituksen kantaa.
Puoluehallitus katsoi omassa vastauksessaan, ettei kotimaisten kielten ja muiden kielten opiskelun vastakkainasettelu ole perusteltua, eikä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kannalta järkevää.
Katainen eri linjoilla
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei aio viedä eteenpäin puoluekokouksen tekemää päätöstä pakkoruotsin poistamisesta.
Katainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.
Puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen, jonka mukaan toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskouluissa poistetaan. Samalla kokous kuitenkin päätti turvata ruotsin kielen perustuslaillisen aseman.
STT
Raziztizia nuo kokkarit.
QuoteKatainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.
Tottahan tuo on. Puoluekokous päätti yhtä ja Jyrki-boy toista ;D
QuoteKatainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.
Puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen, jonka mukaan toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskouluissa poistetaan. Samalla kokous kuitenkin päätti turvata ruotsin kielen perustuslaillisen aseman.
Tulkitsen Käteisen olevan idiootti koska hän ei ymmärrä pakkoruotsin ja ruotsin kielen perustuslaillisen aseman eroa.
Quote
Wallin valittelee ja Tynkkynen kiittelee kokoomuksen linjauksia
Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin pitää valitettavana kokoomuksen päätöstä ajaa pakollisen ruotsin poistamista koulujen opetusohjelmasta.
Wallin oli tuoreeltaan hämmentynyt kokoomuksen linjauksesta. Hänen mielestään kokoomus on profiloitunut puolueena, joka tukee kaksikielisyyttä.
Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen vastoin puoluehallituksen kantaa. Rkp:n puoluekokous buuasi, kun Wallin kertoi kokoomuksen päätöksestä.
Wallin ei osaa vielä sanoa, mitä kokoomuksen päätös tarkoittaa käytännössä. Hän kertoi olleensa yhteydessä kokoomuksen puheenjohtajaan Jyrki Kataiseen. Wallin sanoi luottavansa Kataisen sanaan siitä, että mikään ei tule muuttumaan.
Katainen totesi välittömästi puoluekokouksen päätöksen jälkeen, ettei aio viedä aloitetta eteenpäin.
Vihreiden varapuheenjohtaja ja puolueen yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkysen on puolestaan kiitellyt kokoomuksen ottamaa kantaa sukupuolineutraaliin avioliittoon.
Tynkkynen kirjoittaa blogissaan, että tasa-arvoista avioliittolakia kannattaa nyt viidestä suurimmasta puolueesta neljä.
"Seuraavaan hallitusohjelmaan on siis hyvin realistista saada läpi vaatimus avioliittolain uudistamisesta. Kysymysmerkkejäkin on. Onko keskusta valmis tukemaan ihmisten yhdenvertaisuutta? Ja voiko perussuomalaisten mahdollinen nousu hallitukseen torpata yhtäläisten oikeuksien vahvistamisen", Tynkkynen pohtii.
Lähde: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Wallin+valittelee+ja+Tynkkynen+kiittelee+kokoomuksen+linjauksia/1135257535310
Katainen on tehnyt nyt ison virheen kertomalla suoraan, että puoluekokouksen päätöksestä huolimatta mikään ei tule muuttumaan. Kataisen käytös on ylimielistä ja diktaattorimaista. Mitä järkeä ylipäätään pitää puoluekokouksia, jos niiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä?
Perustuslaissa ei sanota yhtään mitään pakollisesta ruotsin opetuksesta. Pakkoruotsi tuotiin kaikkiin kouluihin vasta 1970-luvun vaihteessa peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Kansakoulussa sitä ei ollut. Katainen on siis joko tietämätön perustuslain sisällöstä tai valehtelija. Kumpikaan vaihtoehto ei ole mairitteleva valtiovarainministerille.
Ei kannata saada sellaista kuvaa, että äänestämällä voisit vaikuttaa.
Kokouksen äänestäjille unohdettiin kertoa, että suomenruotsalaisilta säätiöiltä tulee massiivisesti rahoitusta Kokoomukselle sekä yksittäisille ehdokkaille.
Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa:
1 Suomenruotsalaisten säätiöiden lahjomat poliitikot ylläpitävät pakkoruotsia.
2 Hyväuskoiset kristityt ylläpitävät järjetöntä maahanmuuttopolitiikkaa. Jeesus sanoi: käännä toinenkin poskesi, jos sinua lyödään. Somalimyönteisten kristittyjen mielestä raiskatun pitäisi varmaan tarjota vielä persereikääkin raiskaajalle.
Ilmiö 2 on näistä kansantaloudellisesti haitallisempi pidemmän päälle, koska muslimit lisääntyvät nopeasti ja harkinnanvaraiset sosiaaliavustukset ovat karanneet täysin käsistä.
Suomenruotsalaiset sentään tuovat jotain rahaakin kansantalouteen.
Quote from: Jiri Keronen on 13.06.2010, 16:39:44
Quote
Wallin valittelee ja Tynkkynen kiittelee kokoomuksen linjauksia
Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin pitää valitettavana kokoomuksen päätöstä ajaa pakollisen ruotsin poistamista koulujen opetusohjelmasta.
Wallin oli tuoreeltaan hämmentynyt kokoomuksen linjauksesta. Hänen mielestään kokoomus on profiloitunut puolueena, joka tukee kaksikielisyyttä.
Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen vastoin puoluehallituksen kantaa. Rkp:n puoluekokous buuasi, kun Wallin kertoi kokoomuksen päätöksestä.
Wallin ei osaa vielä sanoa, mitä kokoomuksen päätös tarkoittaa käytännössä. Hän kertoi olleensa yhteydessä kokoomuksen puheenjohtajaan Jyrki Kataiseen. Wallin sanoi luottavansa Kataisen sanaan siitä, että mikään ei tule muuttumaan.
Katainen totesi välittömästi puoluekokouksen päätöksen jälkeen, ettei aio viedä aloitetta eteenpäin.
Vihreiden varapuheenjohtaja ja puolueen yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkysen on puolestaan kiitellyt kokoomuksen ottamaa kantaa sukupuolineutraaliin avioliittoon.
Tynkkynen kirjoittaa blogissaan, että tasa-arvoista avioliittolakia kannattaa nyt viidestä suurimmasta puolueesta neljä.
"Seuraavaan hallitusohjelmaan on siis hyvin realistista saada läpi vaatimus avioliittolain uudistamisesta. Kysymysmerkkejäkin on. Onko keskusta valmis tukemaan ihmisten yhdenvertaisuutta? Ja voiko perussuomalaisten mahdollinen nousu hallitukseen torpata yhtäläisten oikeuksien vahvistamisen", Tynkkynen pohtii.
Lähde: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Wallin+valittelee+ja+Tynkkynen+kiittelee+kokoomuksen+linjauksia/1135257535310
Katainen on tehnyt nyt ison virheen kertomalla suoraan, että puoluekokouksen päätöksestä huolimatta mikään ei tule muuttumaan. Kataisen käytös on ylimielistä ja diktaattorimaista. Mitä järkeä ylipäätään pitää puoluekokouksia, jos niiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä?
Kaiken kukkuraksi Katainen valehtelee siitä, mitä puoluekokous on päättänyt.
Puoluekokous käski puolueen toimia siten, että
toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistetaan. Katainen valehtelee, että tämä EI tarkoita pakkoruotsin poistamista: (http://ww.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32692:katainen-ei-suostu-poistamaan-pakkoruotsia&catid=26:politiikka&Itemid=3)
QuoteHyväksytyksi tullut Riihimäen Kansallisten Kokoomusnuorten aloite velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen, ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän toimimaan niin, että kaksi pakollista kieltä voisi itse valita, ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.
Katainen aiheutti tiedotustilaisuudessa hämmennystä tulkitsemalla niin, että kyse on vain valinnaisuuden lisäämisestä, ei pakkoruotsin poistamisesta.
Lahjottu mies se Katainen... Eihän Siilinjärveltä, Savosta kotoisin oleva mies muuten noin älyvapaan oloisesti voi käyttäytyä.
Suomenruotsalaiset säätiöt osaavat lahjomisen.
Pakkoruotsin opetus tuli Suomeen vasta 1970-luvulla, kummasti ennen pärjättiin ilman:
http://www.pakkoruotsi.net/miksi.php
Keskustelua kokoomustaustaisen lehden keskustelupalstalla... jonne muuten saa ihan vapaasti kirjoittaa rekisteröitymisen jälkeen ilman ennakkosensuuria, kiitos siitä hienolle miehelle, Niklas Herlinille:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/94975-kohu-pakkoruotsista-leimahti-%E2%80%93-tassako-ratkaisu?cmp=suosituimmat
Quote from: apexi on 13.06.2010, 17:21:46
Ei kannata saada sellaista kuvaa, että äänestämällä voisit vaikuttaa.
Jep. Siinä annettiin selvästi kuva, että jos äänestyksen tulos on väärä, ei tulosta tarvitse noudattaa. Suoraselkäistä toimintaa...
Quote from: Bored. on 13.06.2010, 18:18:03
Quote from: apexi on 13.06.2010, 17:21:46
Ei kannata saada sellaista kuvaa, että äänestämällä voisit vaikuttaa.
Jep. Siinä annettiin selvästi kuva, että jos äänestyksen tulos on väärä, ei tulosta tarvitse noudattaa. Suoraselkäistä toimintaa...
Tuolla päätöksellä Käteinen hankki itselleen koko joukon vastustajia. Kataisen heikkenevä kansansuosio siihen lisäksi, niin jossain vaiheessa tämäkin politiikan tangoprinssi huomaa olevansa takaisin Siilinjärven ykköstenorina kaukana SM-liigasta.
Kas siinäpä todellista demokratiaa: äänestetään asiasta. "Väärin" äänestäneet voittavat. Pomo päättää että äänestystulos on mitätön, ja perustelee kantansa keksityin syin.
Näillä mennään. :facepalm:
Quote from: Jaakko Sivonen on 13.06.2010, 16:53:53
Pakkoruotsi tuotiin kaikkiin kouluihin vasta 1970-luvun vaihteessa peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Kansakoulussa sitä ei ollut.
Ei niin, mutta
oppikoulussa se oli pakollinen. Kukaan ei siis ennenkään voinut päästä ylioppilaaksi lukematta ruotsia (ja ruotsinkielisissä kouluissa vastaavasti suomea). Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä oppikoulua jo valmiiksi koskenut sääntö toisen kotimaisen pakollisuudesta siis sovellettiin uuteen yhtenäiskoulujärjestelmään.
Quote from: BeerBelly on 13.06.2010, 16:39:21
QuoteKatainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.
Puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen, jonka mukaan toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskouluissa poistetaan. Samalla kokous kuitenkin päätti turvata ruotsin kielen perustuslaillisen aseman.
Tulkitsen Käteisen olevan idiootti koska hän ei ymmärrä pakkoruotsin ja ruotsin kielen perustuslaillisen aseman eroa.
Entisenä(!) Kokoomuslaisena komppaan BeerBellyä!
Osaakos joku foorumin lainoppinut sanoa, mitä lainkirja on tästä tilanteesta mieltä? Onko puoluehallituksella oikeus jättää toteuttamatta puoluekokouksen päätöstä?
edit:
puoluelaista löytyy seuraavaa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1969/19690010)
"Puolueena rekisteröidään kirjallisesta hakemuksesta yhdistys, ... jonka säännöt turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa "
Kyse lienee siis siitä, miten Kokoomuksen säännöissä yhdistyksen päätöksenteosta ja toiminnasta sanotaan. Mikähän on seuraus, jos puolue rikkoo omia sääntöjään?
edit:
yhdistyslaista, joka ilmeisesti pätee puolueisiin (?)
QuoteYhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallitus edustaa yhdistystä.
Muistakaa kuitenkin että jos puhutaan parista nuivasta melkein eduskuntaan päässeestä kokkelista ja läpimenneestä pöntisestä niin silloin, silloin veljet kätäisen - stubbenin - mamutus akseli murtuu jotta rusahtaa vaan ja politiikka muuttuu järkeväksi, suomalaisten verorahoja säästäväksi.. :roll:
Jokohan ensi vuonna kätäinen palkitaan motherfucker of the year eikun siis freudenthal mitallilla verrattomasta suomalaisvastaisesta toiminnastaan.
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 18:47:33
Osaakos joku foorumin lainoppinut sanoa, mitä lainkirja on tästä tilanteesta mieltä? Onko puoluehallituksella oikeus jättää toteuttamatta puoluekokouksen päätöstä?
Äkkiseltään kyllä hämmästelisin, jos puolueen säännöissä ei ole määritelty puoluekokouksen päätöksiä sitoviksi. Vaan mistä näitä tietää... Toivottavasti asia pysyy pinnalla.
Kokoomuksen sääntöjen 7 §:
"Ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous."
http://extra.kokoomus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/16439/file/koksaannot.rtf
Mutta nyt Jyrki Katainen onkin kaapannut vallan. Kilpailevan puolueen Wallin soittelee vaan Jyrki-boylle ja toruu. Katainen toki vakuuttaa olevansa kunnioittamatta puoluekokouksen päätöstä. Suomalaista demokratiaa.
Jyrki Kataiselle voisi joku aiheen tiimoilta sähköpostiakin laitella, josko hän aikoo lopettaa puoluekokoukset kokonaan.
Tähän voisi sanoa, että monet nuivikset tälläkin palstalla ovat perustelleet kokoomuksen äänestämistä sisältäpäin vaikuttamisella.
Tässä on nyt jokaiselle sitä sisältäpäin vaikuttamista.
Kentän mielipiteellä ei ole puolueen johdolle mitään merkitystä, koska se on hirttänyt itsensä kiinni monikulttuuri-ideologiaan, joka on tärkeämpi kuin kansa jota ollaan olevinaan edustamassa.
Se on sitä monikulttuuria.
Sen vain sanon, että joka noita äänestää ensi vaaleissa, niin turha ruikuttaa monikulttuurin haitoista- itsehän sen äänestämällä mokuttajia saatte aikaiseksi.
Kokoomuksen johtoa ei teidän mielipiteenne kiinnosta- sen paremmin pakkoruotsista kuin mistään muustakaan.
Ketä sitten äänestää onkin ikävämpi kysymys. Siihen minulla ei ole vastausta. Ja äänestämättä jättäminenkin sataa vain mokuttajien laariin.
Quote from: wekkuli on 13.06.2010, 19:16:16
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 18:47:33
Osaakos joku foorumin lainoppinut sanoa, mitä lainkirja on tästä tilanteesta mieltä? Onko puoluehallituksella oikeus jättää toteuttamatta puoluekokouksen päätöstä?
Äkkiseltään kyllä hämmästelisin, jos puolueen säännöissä ei ole määritelty puoluekokouksen päätöksiä sitoviksi. Vaan mistä näitä tietää... Toivottavasti asia pysyy pinnalla.
Vitsi onkin siinä että puoluekokouksen hyväksymät ponnet ovat vain suositusluonteisia. Käytännössä puoluejohto tekee kaikki todelliset päätökset ja puoluekokouksen valta huipentuu siihen että se valitsee tuon puoluejohdon.
XBB kertoi YLE:n haastattelussa näin:
Quote from: Alexander StubbKyllä se linja, jota meidän puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen vetää, on yksiselitteisen liberaali. Se panostaa monikulttuurisuuteen, suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon ja ylipäätään kansainvälisyyteen.
YLE TV1. Puolueet koolla: Kokoomus. 12.6.2010.
YLE Areena (nähtävissä kuukauden ajan)
Eli vaikka Kokoomuksen kentän keskuudessa olisi paljonkin konservatiiveja ja maahanmuuttokriitikkoja, puolueen linja pysyy Stubbin ja Kataisen mukaan joka tapauksessa liberaalina ja monikulttuurimyönteisenä. Puolue-eliitti ei välitä edes puoluekokouksen päätöksistä.
Hyvää läppää Elisalta ja Villeltä.
Mutta, mutta, vaikka Jyrkiin hurahtanut kaverini on yrittänyt saada minua palaamaan kokkariksi, niin ei tuota Kokoomuksen nykytouhua voi muuta kuin ihmetellä - ja paluu jää kyllä haaveeksi.
Monikulttuuria, vaikka missään moinen ei toimi, ja yltiöliberaalia mamuilua, niin ihmettelen ihan oikeasti, että miksi kukaan kokkari enää äänestää tuota porukkaa - tai on missään tekemisissä poppoon kanssa.
Mikä saa ihmiset äänestämään miestä, jota ei demokratia kiinnosta (pakkoruotsi)?
Ei voi tajuta :facepalm:
Kataiselle pari kysymystä
Arvoisa puheenjohtaja Katainen,
Mikäli ymmärsin oikein, puoluekokous päätti että Kokoomus
a) ei lähde tavoittelemaan perustuslain muuttamista ruotsin kielen aseman osalta
b) lähtee tavoittelemaan pakollisen ruotsinopiskelun (ns. pakkoruotsi) poistamista peruskoulusta ja toisen asteen opinnoista.
Nämä päätökset eivät ole millään tavalla ristiriidassa keskenään.
Kysymykseni kuuluvat:
1. Ymmärsinkö päätökset oikein?
2. Jos ymmärsin oikein, mitä aiotte tehdä puoluejohtajana, jotta päästään linjauksen b mukaiseen tavoitteeseen, vai aiotteko vähät välittää demokraattisesta päätöksestä?
vaikuttaa siltä että kätäisen kaivo ei oikein ymmärrä asiaa, hänellä ei ole harmaintakaan aavistusta millä tasolla keskiustelu käy, vaan kuvittelee että äänestivät ruotsinkielen kieltämisestä tms.
Siksi se "puolustan perustuslaillista asemaa".
Eli jos kataisen apulaiset sattuisivat lukemaan:
Ainoastaan pakollisuus opiskella muuttuisi.
Sitä voisi edelleenkin vaatia tiettyihin töihin, jolloin on oppimäärä opiskeltava vapaaehtoisesti. Aivan vastaavasti voivat svenskatalande bättrefolk käydä kouluja ja puhua niin paljon kuin huvittaa.
Avoimeksi jäi, mutta tasaarvoisuusperiaatetta muistaen, voisi olettaa myös suomekielen opiskelu syväpohjanmaalla (tai miksei stadissakin) olisi aivan yhtä vapaaehtoinen.
Virkamiehiltä ja vastaavilta vaadittaisiin alueen kielitaito. Siellä missä pugtaan vain ruotsia, ei tarvitsisi osata suomea, ja siellä missä ei puhuta kuin suomea, ei tarvitsisi osata ruotsia. Kakskielisissä kunnissa tarttis edelleen osata molemmat. Aivan kuten kansallisissa järjestöissä ja organisaatioissa.
Itse asiassa, olisi varaa kohentaa kielitaitovaatimuksia, ei enää kelpaisi että kykenee vain sanomaan nimeään ja halloota, vaan että kykenisi aitoon keskusteluun sekä yleisellä tasolla että alallaan.
Quote from: Alexander StubbKyllä se linja, jota meidän puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen vetää, on yksiselitteisen liberaali. Se panostaa monikulttuurisuuteen, suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon ja ylipäätään kansainvälisyyteen.
Jassåå. Niin siinä sitten tosiaan kävi, että vaikka muinainen liberaalinen kansanpuolue on jo kuollut ja kuopattu, niin nyt he onnistuivat valtaamaan Suomen tärkeimmän arvokonservatiivipuolueen. Saa nähdä saavatko konservatiivit koskaan enää omaa puoluettaan takaisin vai jäivätkö nyt kodittomiksi?
Ja XBB vielä täysin avoimesti tunnustaa tämän kaappauksen.
Kokoomusta vaivaa krooninen 'ääni Jaakobin, kädet Eesaun'-syndrooma. Olisikohan Keskustassa voinut käydä samoin? Puoluejohto kumoaa kentän päätöksen.
Tämä antaa hyvän pohjan kokoomuksen "nyt me hei todellakin puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa" -linjalle. Jos puoluejohto kävelee puoluekokouksen päätöksen yli, niin kuka oikeasti kuvittelee, että kokkareiden mamu-moku-politiikkaan (joka Stubbin sanoin on kiveen hakattu) voitaisiin puhumalla vaikuttaa??
:facepalm:
Quote from: wekkuli on 13.06.2010, 21:01:24
Tämä antaa hyvän pohjan kokoomuksen "nyt me hei todellakin puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa" -linjalle. Jos puoluejohto kävelee puoluekokouksen päätöksen yli, niin kuka oikeasti kuvittelee, että kokkareiden mamu-moku-politiikkaan (joka Stubbin sanoin on kiveen hakattu) voitaisiin puhumalla vaikuttaa??
:facepalm:
Se ei muutu yhtään mihinkään ennen kuin Kokoomus kärsii tuntuvan vaalitappion, joka aiheuttaa paineen vaihtaa puoluejohto. Puoluekokouksen ainoa
todellinen valta piilee tosiaankin siinä että se valitsee puoluejohdon. Kaikki puoluekokouksen hyväksymät ponnet ovat vain suosituksia, joita puoluejohto voi halutessaan olla noudattamatta.
QuoteKokoomus on äänestänyt pakollisen ruotsinopetuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sanoo, että mitään sellaista ei viedä eteenpäin, koska päätös on vastoin perustuslakia.
Kokoomuksen päätökselle buuattiin RKP:n puoluekokouksessa Tampereella.
- Olen huolissani siitä, että Kokoomuksen puoluekokouksen enemmistö on antanut pitkään jatkuneen yleisen kiihkoilun huiputtaa itseään. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, se jää nähtäväksi, sanoo RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.
Wallin lisäsi, että hän on ollut yhteydessä Kokoomuksen puheenjohtajakollega Jyrki Kataiseen.
- Hän on ilmoittanut, että mikään ei muutu. Minä tietysti luotan hänen sanaansa, sanoo Wallin.
Katainen vakuuttaa, että Kokoomuksen linja ei muutu päätöslauselmasta huolimatta. Hän tulkitsee päätöslauselman siten, että valinnanvapautta lisätään, mutta ruotsi on edelleen pakollinen aine.
- Mielestäni pakkoruotsi on tärkeää, koska ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen kulttuuria, sanoo Katainen YLEn ruotsinkielisille uutisille. (käännös)
Svenska YLE: Saml vill avskaffa obligatorisk skolsvenska -Wallin förvånad (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=188820)
Etten itkisi, niin nauran. Suomessa taitaa olla ns. demokratiavaje.
edit: Korjattu käännöstä Aldaronin neuvon mukaan.
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 19:38:01
Vitsi onkin siinä että puoluekokouksen hyväksymät ponnet ovat vain suositusluonteisia. Käytännössä puoluejohto tekee kaikki todelliset päätökset ja puoluekokouksen valta huipentuu siihen että se valitsee tuon puoluejohdon.
Ja puoluejohto valitaan ennen ponsia...
Quote from: Roope
Quote- Olen huolissani siitä, että Kokoomuksen puoluekokouksen enemmistö on antanut pitkään jatkuneen yleisen mielipiteen painostuksen huiputtaa itseään.
Etten itkisi, niin nauran. Suomessa taitaa olla ns. demokratiavaje.
Eikö Wallin tiedä, että "yleinen mielipide" on myös se mitä äänestäjät kopissaan tekevät?
Omat ajatukseni viimeisimmästä käänteestä:
QuoteKokoomuksen puoluekokous äänesti viisaasti pakkoruotsin poistamisen puolesta, mutta puheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan "mikään ei tule muuttumaan". Hän ei aio ottaa kokousedustajien kantaa huomioon. Niiden, jotka varmistivat hänen uudelleenvalintansa.
Jos kerta puoluekokouksen päätöksellä ei ole merkitystä, niin onko Kataisen uudelleenvalintakaan kirkossa kuulutettu? Ei kannata ilmeisesti saada sellaista kuvaa, että äänestämällä voisi vaikuttaa. Katainen on niin röyhkeä, että ei aio ottaa huomioon sitä, että Kokoomuksen sääntöjen 7 §:n mukaan "ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous."
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomesta tulisi tehdä virallisesti yksikielinen, kuten Perussuomalaisten Nuorten kannanotossa todetaan. Virallinen kaksikielisyys ei ole perusteltua taloudellisesti, demografisesti tai maahanmuuttajien integraation kannalta. Ruotsin kieli tulisi muuttaa viralliseksi vähemmistökieleksi, jonka oikeudet taattaisiin alueellisesti.
Pakollinen ruotsin opetus tulisi poistaa kaikilta opintoasteilta, jotta resursseja vapautuisi valtakielien opiskeluun. Nämä toimet takaisivat ruotsin kielelle todellisia tarpeita vastaavan aseman suomen kielen rinnalla. Taannoin Yle X haastatteli minua asiasta, jolloin sain tilaisuuden kertoa perustelut suuremmalle kuulijakunnalle.
Kataisen mukaan kokous hyväksyi toisessa käsittelemässään aloitteessa ruotsin kielen aseman Suomen perustuslaissa, joten "siltä osin kun on ristiriitaa, ei ole pakkoa muuttaa olotilaa".
Hän on siis täysin samaa mieltä kuin RKP:n aiempi puheenjohtaja Jan-Erik Enestam, joka sanoi, että "Suomen kaksikielisyys on olemassa vain, jos suomenkieliset pakotetaan opettelemaan ruotsia. Koko Suomea koskeva kaksikielisyys on keinotekoinen ja perustuu suomenkielisille asetettuihin ruotsin taidon vaatimuksiin" (HS 28.12.2005).
Suomen virallinen kaksikielisyys on keinotekoinen järjestely, johon vaaditaan pakkoruotsia. Sitä aiotaan lisätä tuntuvasti. Tuntijakotyöryhmän esityksessä pakkoruotsia aitoaan lisätä siten, että ruotsin kielen opiskelu alkaisi jo 5. luokalla. Pakkoruotsin lisääminen tapahtuisi englannin ja muiden kielten kustannuksella.
Useat kyselyt ovat osoittaneet, että valtaosa kansasta vastustaa pakkoruotsia. Kokoomuksen puoluekokouksen tapahtumat ovat vain yksi esimerkki siitä, kuinka kansan ääni vaiennetaan. Eliitti sanelee ehdot. Suomen kielellä on Ruotsissa vähemmistökielen asema ja sen suomat oikeudet. Onko Ruotsi siis pelottavan populistinen rasistimaa, kuten RKP antaa meidän kannanotoistamme ymmärtää?
Suomenkielisten tulisi ymmärtää, että RKP ei ole enää suurin este järkevän kielipolitiikan tiellä. Suurimmat esteet ovat vanhojen puolueiden kuten Kokoomuksen johtajat, jotka haluavat myötäillä ankkalammen ajatuksia. Keskusta jo ilmoitti pysyvänsä pakkoruotsin takana ja Kataisen linja on, että puolueen täytyy nauttia RKP:n eikä äänestäjiensä luottamusta.
Muutosta haluavalla äänestäjällä ei ole ensi eduskuntavaaleissa kuin yksi vaihtoehto.
http://simonelo.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/13/aika-ajaa-vaajaamatta-pakkoruotsin-ohi/
Kataiselta tulisi kysyä mitä hän sanoisi kenttäväelle ja piireille, jotka haluavat vaikuttaa ja olla mukana kokoomuksen politiikassa. Heidän teoillaan ja mielipiteillään ei ole väliä, sillä puolue-eliitti tekee mitä haluaa?
Quote from: Roope on 13.06.2010, 21:25:12
QuoteKokoomus on äänestänyt pakollisen ruotsinopetuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sanoo, että mitään sellaista ei viedä eteenpäin, koska päätös on vastoin perustuslakia.
Kokoomuksen päätökselle buuattiin RKP:n puoluekokouksessa Tampereella.
- Olen huolissani siitä, että Kokoomuksen puoluekokouksen enemmistö on antanut pitkään jatkuneen yleisen mielipiteen painostuksen huiputtaa itseään. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, se jää nähtäväksi, sanoo RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.
Wallin lisäsi, että hän on ollut yhteydessä Kokoomuksen puheenjohtajakollega Jyrki Kataiseen.
- Hän on ilmoittanut, että mikään ei muutu. Minä tietysti luotan hänen sanaansa, sanoo Wallin.
Katainen vakuuttaa, että Kokoomuksen linja ei muutu päätöslauselmasta huolimatta. Hän tulkitsee päätöslauselman siten, että valinnanvapautta lisätään, mutta ruotsi on edelleen pakollinen aine.
- Mielestäni pakkoruotsi on tärkeää, koska ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen kulttuuria, sanoo Katainen YLEn ruotsinkielisille uutisille. (käännös)
Svenska YLE: Saml vill avskaffa obligatorisk skolsvenska -Wallin förvånad (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=188820)
Etten itkisi, niin nauran. Suomessa taitaa olla ns. demokratiavaje.
Tuossa on muuten käännösvirhe, ja vielä aika oleellinen sellainen. Tarkoitan kohtaa, jossa Wallin sanoo alkukielellä: "Jag är förvånad över att man i Samlingspartiets kongress låtit sig duperas av den allmänna flåsopinionen som pågått en länge tid." Mitä käännökseen tulee, on ensinnäkin huomattava että alkutekstissä ei esinny sanaa painostus. "Den allmänna flåsopinionen"
ei tarkoita samaa kuin
yleinen mielipide. Kyseessä on hyvä esimerkki sellaisesta idiomaattisesta ilmaisusta, jota on täysin mahdoton kääntää kirjaimellisesti. "Yleinen läähätysmielipide" ei nimittäin tarkoita yhtään mitään (flås tarkoittaa kirjaimellisesti läähätystä).
Asia tulee ymmärrettävämmäksi, jos avaamme ruotsi-suomi-suursanakirjan ja tarkastelemme eräitä flås-johtoisia sanoja:
flåsig 1 läähättävä, huohottava, puhiseva
2 liian innokas; ylitsepursuava; tekoreipas; (
kuv) vaahtoava :
var inte så flåsig! älä vaahtoa!
flåspatos -et (
puhek) vouhotus, intoilu
Toisin sanoen: "Den allmänna flåsopinionen"
ei suinkaan tarkoita
yleistä mielipidettä, vaan suurin piirtein "yleistä kiihkoilua", "yleistä intoilua" tai "yleistä vouhotusta". Ja, kuten sanottu, sana
painostus ei sisälly alkutekstiin.
Hyvä esimerkki haasteellisesta käännöstehtävästä.
Quote from: Simon Elo on 13.06.2010, 22:29:24
Suomen virallinen kaksikielisyys on keinotekoinen järjestely, johon vaaditaan pakkoruotsia. Sitä aiotaan lisätä tuntuvasti. Tuntijakotyöryhmän esityksessä pakkoruotsia aitoaan lisätä siten, että ruotsin kielen opiskelu alkaisi jo 5. luokalla. Pakkoruotsin lisääminen tapahtuisi englannin ja muiden kielten kustannuksella.
Ei käsittääkseni aiota lisätä. Se vain alkaisi jo aiemmin eli nykyiset viikkotunnit järjesteltäisiin toisin. Kielen oppimisen kannalta tuntien harventamista on vaikea perustella.
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 22:44:38
Tuossa on muuten käännösvirhe, ja vielä aika oleellinen sellainen.
Kiitos. Googlen käännösohjelma ehdotti englanniksi tuota "yleistä mielipidettä". Eipä tuo kuitenkaan minusta Wallinin ylimielisen lausunnon sisältöä paljonkaan muuttanut.
Quote from: Roope on 13.06.2010, 22:56:53
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 22:44:38
Tuossa on muuten käännösvirhe, ja vielä aika oleellinen sellainen.
Kiitos. Googlen käännösohjelma ehdotti englanniksi tuota "yleistä mielipidettä". Eipä tuo kuitenkaan minusta Wallinin ylimielisen lausunnon sisältöä paljonkaan muuttanut.
Juuri tuollaistahan se on käännösohjelmien kanssa, ei niihin voi ikinä luottaa. Mitä Wallinin lausuntoon taas tulee, ilmaisu "den allmänna flåsopinionen" (suurin piirtein "yleinen kiihkoilu")
ei implikoi että kyseessä olisi
enemmistön mielipide. Ilmaisu "yleinen mielipide" taas implikoi että näin on.
Siinä mielessä ero on oleellinen. Wallinhan ei väitä että se mitä hän kutsuu kiihkoiluksi/intoiluksi/vouhotukseksi olisi enemmistön mielipide vaan että se on yleistä.
Quote from: Roope on 13.06.2010, 22:56:53
Quote from: Simon Elo on 13.06.2010, 22:29:24
Suomen virallinen kaksikielisyys on keinotekoinen järjestely, johon vaaditaan pakkoruotsia. Sitä aiotaan lisätä tuntuvasti. Tuntijakotyöryhmän esityksessä pakkoruotsia aitoaan lisätä siten, että ruotsin kielen opiskelu alkaisi jo 5. luokalla. Pakkoruotsin lisääminen tapahtuisi englannin ja muiden kielten kustannuksella.
Ei käsittääkseni aiota lisätä. Se vain alkaisi jo aiemmin eli nykyiset viikkotunnit järjesteltäisiin toisin. Kielen oppimisen kannalta tuntien harventamista on vaikea perustella.
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 22:44:38
Tuossa on muuten käännösvirhe, ja vielä aika oleellinen sellainen.
Kiitos. Googlen käännösohjelma ehdotti englanniksi tuota "yleistä mielipidettä". Eipä tuo kuitenkaan minusta Wallinin ylimielisen lausunnon sisältöä paljonkaan muuttanut.
Sinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on
erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.
Se on totta, että suomalaisten ruotsi on hyvin heikolla tasolla, mutta ei sitä pysty parantamaan ilman, että se on jostain muusta pois. Ja se muu on huomattavasti tärkeämpää. Mielestäni päinvastainen olisi järkevämpää, niille joilla resurssit riittävät useampaan vieraaseen kieleen tulisi antaa mahdollisuus opiskella ruotsin sijaan jotain käytännöllisempää kieltä.
Yllä oleva korostuu toiseen potenssiin, mikäli tosiaan muumiruotsi ei kelpaa edes kommunikointiin ruotsalaisten kanssa. Haluaisin Aldaronilta kuulla, onko asia todella näin? Sujuuko kommunikointi ns. keskivertotapauksissa todella paremmin englanniksi?
Kansa kertoo asiasta mielipiteen:
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 23:06:53
Mitä Wallinin lausuntoon taas tulee, ilmaisu "den allmänna flåsopinionen" (suurin piirtein "yleinen kiihkoilu") ei implikoi että kyseessä olisi enemmistön mielipide. Ilmaisu "yleinen mielipide" taas implikoi että näin on. Siinä mielessä ero on oleellinen. Wallinhan ei väitä että se mitä hän kutsuu kiihkoiluksi/intoiluksi/vouhotukseksi olisi enemmistön mielipide vaan että se on yleistä.
Aivan. Wallin ei suoraan lausu julki "yleisen mielipiteen" tai "enemmistön" halveksuntaansa, vaikka se on taas kerran käsinkosketeltavaa. Siitä kertoo myös Wallinin kokoomuslaisista käyttämä sana "duperas" eli narrata, vetää nenästä.
QuoteSinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.
Olisiko sinulla tästä jotain vinkkiä lisälukemisesta tarjottavana? Herkkyyskaudet tms. ymmärrän ajatuksena, mutta yleisesti ei kai ole tiedossa, että yhden kielen oppiminen suoraan söisi muita kieliä.
Quote from: Miniluv on 13.06.2010, 23:19:03
QuoteSinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.
Olisiko sinulla tästä jotain vinkkiä lisälukemisesta tarjottavana? Herkkyyskaudet tms. ymmärrän ajatuksena, mutta yleisesti ei kai ole tiedossa, että yhden kielen oppiminen suoraan söisi muita kieliä.
Tutkimustietoa aiheesta en ole lukenut, väitteeni perustuu pikemminkin omiin kokemuksiin kielten opiskelusta sekä havaintoihin muiden opiskelusta. Eli mutuun. Sama mutu kanssani on kuitenkin esim. finlandssvensk samlingin puheenjohtajalla Juha Janhusella. Olen ehkä pitänyt tätä sellaisena itsestään selvyytenä, ettei ole edes käynyt mielessä etsiä aiheesta varsinaista tutkittua tilastotietoa.
Sinänsä ajan rajallisuus resurssina puhuu kyllä väkevästi väitteeni puolesta.
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 23:12:27
Yllä oleva korostuu toiseen potenssiin, mikäli tosiaan muumiruotsi ei kelpaa edes kommunikointiin ruotsalaisten kanssa. Haluaisin Aldaronilta kuulla, onko asia todella näin? Sujuuko kommunikointi ns. keskivertotapauksissa todella paremmin englanniksi?
Korkeintaan tapauksissa joissa riikinruotsalainen osapuoli puhuu poikkeuksellisen leveää skånen murretta. Skånelaiset tosin yleensä älyävät hieman lieventää murrettaan puhuessaan muiden kuin skånelaisten kanssa.
Itse olen kyllä aina puhunut svedujen kanssa ruotsia. Luulen että tapaukset joissa suomenruotsalainen ja riikinruotsalainen puhuvat englantia keskenään ovat sellaisia, joissa riikinruotsalainen osapuoli ei tajua keskustelukumppaninsa olevan ruotsinkielinen ja vaihtaa "kohteliaisuudesta" englantiin. On nimittäin
erittäin yleistä että riikinruotsalaiset luulevat suomenruotsalaista keskustelukumpaaniaan suomenkieliseksi. Suomenruotsihan kuulostaa svedujen korvissa
vahvalla suomalaisella korostuksella puhutulta ruotsilta. On hyvin tavallista että svedut kehuvat suomenruotsalaisten puhumaa ruotsia, tyyliin "oletpas oppinut hyvää ruotsia". Ymmärtänet että tuntuu hieman turhauttavalta vastaanottaa sellaisia kehuja.
Quote from: Miniluv on 13.06.2010, 23:19:03
QuoteSinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.
Olisiko sinulla tästä jotain vinkkiä lisälukemisesta tarjottavana? Herkkyyskaudet tms. ymmärrän ajatuksena, mutta yleisesti ei kai ole tiedossa, että yhden kielen oppiminen suoraan söisi muita kieliä.
Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 23:26:04
Quote from: Miniluv on 13.06.2010, 23:19:03
QuoteSinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.
Olisiko sinulla tästä jotain vinkkiä lisälukemisesta tarjottavana? Herkkyyskaudet tms. ymmärrän ajatuksena, mutta yleisesti ei kai ole tiedossa, että yhden kielen oppiminen suoraan söisi muita kieliä.
Tutkimustietoa aiheesta en ole lukenut, väitteeni perustuu pikemminkin omiin kokemuksiin kielten opiskelusta sekä havaintoihin muiden opiskelusta. Eli mutuun. Sama mutu kanssani on kuitenkin esim. finlandssvensk samlingin puheenjohtajalla Juha Janhusella. Olen ehkä pitänyt tätä sellaisena itsestään selvyytenä, ettei ole edes käynyt mielessä etsiä aiheesta varsinaista tutkittua tilastotietoa.
Sinänsä ajan rajallisuus resurssina puhuu kyllä väkevästi väitteeni puolesta.
Toi toiminee rajallisesti niin että jos osaa ruotsia hyvin voi auttaa englannin opiskelussa. Ongelma vain on siinä ettei monen vuoden opiskelujen jälkeen enemmistö osaa vielä mitään.
Osataan korkeintaan
"päivällä, minä jukka, asutta suomissa. Opiskeletta ruotseja 3 vusi. Minnä tykätä ruotseja.".. eli ihan helvetin surkeaa mongerrusta. Tässä tilanteessa ollaan koska eliittiainetta ollaan tungettu jokaiselle tupauunolle, ja koska 95% luokasta ei voi jättää luokalle ikuisesti... niin ei vaadita oppimista tai tuloksia, josta syystä ei myöskään viittitä oppia.
Vapaaehoisena voi surutta vaatia oppimista, sekä lukemaan runebergit ja diktooniukset. Ellei kiinnosta, ei saa kurssiat arvosanaa, ja voi unohtaa julkiset virat kakskielisissä kunnissa tai valtakunnallisissa virastoissa. Vapaaehtoistaminen parantaisi osaamista valovuosien edestä!
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 23:29:52
Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.
Kokemuksesi tukee chomskylaista kielenoppimisteoriaa - ja myös minun kokemustani ja kehitystäni rääpäleestä kieliammattilaiseksi. Jatkan mielelläni tätä keskustelua, kunhan pääsen mobiililaitteelta oikean tietokoneen ääreen.
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 23:29:52
Quote from: Miniluv on 13.06.2010, 23:19:03
QuoteSinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.
Olisiko sinulla tästä jotain vinkkiä lisälukemisesta tarjottavana? Herkkyyskaudet tms. ymmärrän ajatuksena, mutta yleisesti ei kai ole tiedossa, että yhden kielen oppiminen suoraan söisi muita kieliä.
Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.
Ihan tuttavapiiriini kielitaitoon pohjaavan satunnaisotannan perusteella väittäisin, että sinä kuulut sitten siihen kielellisesti lahjakkaampaan osaan. Ja pitää myös tehdä ero koulukielen ja ympäristöstä, esim. kaksikielisestä kodista opittavan kielen välille. Ensimmäistähän ei käytetä tai kuulla lähimainkaan yhtä paljon, joten sen osaaminen jää väkisinkin huonommaksi.
Toki uskon, että kun pari vierasta kieltä jo osaa, seuraava on hieman nopeampi oppia, mutta keskiverto-oppilas ei sitä kunnollista kielitaitoa koulusta pysty useaan kieleen saavuttamaan. Hän ei käytä niin paljoa aikaa opiskeluun, että se olisi mahdollista. Kun se aika on rajallista, niin pitäisi ensisijaisesti varmistaa että ainakin sen englannin oppii kunnolla. Kyllä minä vakaasti uskon, että englannin oppiminen sujuu paremmin kun se ei ainakaan ensimmäisten vuosien aikana joudu kilpailemaan ajankäytöstä muiden kielten kanssa.
Pitää mainita tuosta muumiruotsista, itsekin Helsinkiin muutettuani yllätyin, miten paljon se foneettisesti muistuttaa suomea. Oikeastaan omaan korvaan kuulostaa täysin samalta kuin suomenkielisen puhuma ruotsi. Tämä yllätys ei tietenkään olisi ollut mahdollista, ellei ruotsin oppikirjat olisi johtaneet kuusi vuotta harhaan. Suomenruotsalaisten puheessa ei nähdäkseni ole lainkaan havaittavissa sitä voimakasta nousevaa ja laskevaa toonia, joka oppikirjojen nauhoituksissa oli aina läsnä.
edit:
pitää vielä kysyä, puhuvatko Helsingissä jotenkin erilaisella murteella kuin muualla maassa?
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 23:49:54
Pitää mainita tuosta muumiruotsista, itsekin Helsinkiin muutettuani yllätyin, miten paljon se foneettisesti muistuttaa suomea. Oikeastaan omaan korvaan kuulostaa täysin samalta kuin suomenkielisen puhuma ruotsi. Tämä yllätys ei tietenkään olisi ollut mahdollista, ellei ruotsin oppikirjat olisi johtaneet kuusi vuotta harhaan. Suomenruotsalaisten puheessa ei nähdäkseni ole lainkaan havaittavissa sitä voimakasta nousevaa ja laskevaa toonia, joka oppikirjojen nauhoituksissa oli aina läsnä.
Vertaat nyt riikinruotsiin, ja mahdollisesti vielä sen idioottimaisimpaan versioon... djurgården-svenskaan, joka on juuri sitä nousu-lasku ääntämistä pahimmillaan.
Pohjoismainen kieli on taas jotain muuta, se on kieli joka ei ole ruotsia sen enempää kuin norjaa, muumia taikka tanskaa, mutta jokainen ymmärtää. Paitsi riikinruotsalaiset jotka ovat kulkeneet hyvin kauas pohjoismaisesta ruotsista sekä elävät niin lintukotoa etteivät oikein tahdo ymmärtää pohjoismaista kieltä.
Parhaiten puhuvat muumit ja norjalaiset, tanskalaiset ymmärtävät, ja niitä ymmärtää muutaman minuutin jälkeen jos eivät yritä jättää lausumistapaansa.. mutta ruotsalaisten kanssa kirjoitettava, koaks heidän lausumiset on muuttunu lyhyessä ajassa melkoisesti, eliitin djurgårdensvenskan otettua vallan.
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 23:49:54
pitää vielä kysyä, puhuvatko Helsingissä jotenkin erilaisella murteella kuin muualla maassa?
:facepalm:
Sieltä vaan kuullun ymmärtämistä kehiin.
http://swedia.ling.gu.se/snabbmeny.html
Kokeile borgååta aluks et pääset vauhtiin...
http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Finland/Nyland/Borga/bor_om_1i.wav
Sitten kokeile saada herpes närpeksestä...
http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Finland/Osterbotten/Narpes/nap_om_1s.wav
;D
Siellä on aina per alue 4 näytettä, nuoret ja vanhat mies ja nainen kertomassa jonkin jutun. Porvoon "nuori mies" on ehkä lähinnä sitä "Helsinkiläistä", eli noissa on sukupolvikuiluakin jossain määrin - Porvoon nuorimies yrittää välttää viljelemästä suomenkielisiä (slangi)sanoja. Kirkkonummen vanha mies puhuu "yleiskieltä"... sitten alkaa mennä enempi vähempi murteisiin. Tuolla sitten on kielinäytteitä riikinruotsistakin että... http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Gotaland/Skane/N_Rorum/nro_om_pbN.wav ;D
Toi on kait sitä dingelidongelia lähinnä mitä kielinauhoilla on http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Svealand/Narke/S_Mellosa/sta_ym_1i.wav
fyi faarao ;D
Quote from: Uljanov on 13.06.2010, 23:49:54
pitää vielä kysyä, puhuvatko Helsingissä jotenkin erilaisella murteella kuin muualla maassa?
Osittain, mutta se on vähän monimutkaisempi juttu. Helsingissä, Turussa ja Tampereella sekä muilla täysin suomenkielisellä alueella sijaitsevilla "kielisaarekkeilla" (
språköar) ruotsia nimittäin äännetään jokseenkin identtisellä tavalla. Tämä on se kielimuoto joka polveutuu suoraan
Suomen vanhan säätyläistön yleiskielestä ja on itse asiassa sen moderni muoto. On kuvaavaa että sitä ei edes koeta murteeksi (
dialekt) vaan eräänlaiseksi puoliviralliseksi normiksi. Se on tavallaan suomenruotsin prestiisimuoto. Ei ole sattumaa että sitä puhutaan vielä korostetumman suomalaisella nuotilla kuin useimpia maalaismurteita. Historiallisena syynä tähän on se, että monet vanhan säätyläistön suvuista ovat alun perin suomenkielistä alkuperää. Säätyläistöhän toimi eräänlaisena kielellis-kulttuurisena ruotsalaistumisautomaattina, joka jatkuvasti sosiaalisen nousun kautta assimiloi itseensä uusia alun perin suomenkielisiä jäseniä, ja tämä on jättänyt puheen nuottiin ja ääntämiseen vahvat jälkensä.
Murteet ovat säilyneet jokseenkin alkuperäisessä muodossa ennen kaikkea Pohjanmaalla, eikä sielläkään ihan kaikkialla. Suuri osa ruotsinkielistä maaseutua puhuu eräänlaista välimuotokieltä, joka on jossain alkuperäisen murteen ja suomenruotsin yleiskielen välimaastossa.
Tässä on muuten vielä yksityiskohtaisempi puhekieliarkisto kuin Lemmyllä. Tämä keskittyy kokonaan suomenruotsin eri versioihin (SLS): http://www.sls.fi/doc.php?docid=323
Quote from: Topi Junkkari on 13.06.2010, 23:49:15
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 23:29:52
Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.
Kokemuksesi tukee chomskylaista kielenoppimisteoriaa - ja myös minun kokemustani ja kehitystäni rääpäleestä kieliammattilaiseksi. Jatkan mielelläni tätä keskustelua, kunhan pääsen mobiililaitteelta oikean tietokoneen ääreen.
Jep, mutta minkä takia sen pitää olla juuri ruotsi? Kuin ruotsi olisi jokin avain sivistykseen ja muihin kieliin. Miksi ei voi vaan opiskella suoraan kieltä, jota on motivoitunut opiskelemaan?
Tiedätte varsin hyvin, että ruotsin opetus vie yhden ainepaikan ja todella monta tuntia nuoren kouluajasta. Sitä on turha pakottaa, jos muuta kieltä haluaa sen sijaan opiskella.
Tottahan toki ruotsia osattaisiin paremmin, jos sitä syötettäisiin pakolla jo lastentarhassa. Mutta miksi näin 5,5 prosentin vähemmistön takia? Herrakansanosaa pitää palvella? Miksi ei kylvettäisi jo lapsena englantiin, sillä ne maailman valtatiet avautuvat. Tai vaikkapa saksan- tai venäjänkielinen päiväkoti. Mitä vähemmän pakkoruotsia, sitä enemmän muita vaihtoehtoja ja monipuolista kielitaitoa.
Osaavatko sitten ruotsalaiset kaikkia kieliä tosi pienellä vaivalla, kun käyttävät tätä maagista avainta joka kieleen oikein äidinkielenään?
Mutta laukokaa te mokuttajat vaan niitä "ruotsin kielen taito avartaa, kaksikielisyys on rikkaus koska _, ruotsi on ainoa tie rikkauteen" sloganeitanne. ;)
^Olipas hupaisaa kirjoittaa tuo ylläoleva virke.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 00:30:51
Historiallisena syynä tähän on se, että monet vanhan säätyläistön suvuista ovat alun perin suomenkielistä alkuperää.
Se olikin sitä
bättrefolkkia, muualla maailmassa hienosteluun piti opetella ranskaa.
Quote from: Lemmy on 14.06.2010, 00:49:10
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 00:30:51
Historiallisena syynä tähän on se, että monet vanhan säätyläistön suvuista ovat alun perin suomenkielistä alkuperää.
Se olikin sitä bättrefolkkia, muualla maailmassa hienosteluun piti opetella ranskaa.
Se
varsinainen bättre folk puhui tietysti
lisäksi sujuvaa ranskaa, kuinkas muuten. Ja jonkinlaista saksaa osasivat yleensä jo pikkuporvaritkin.
Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 14.06.2010, 00:42:37
Quote from: Topi Junkkari on 13.06.2010, 23:49:15
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 23:29:52
Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.
Kokemuksesi tukee chomskylaista kielenoppimisteoriaa - ja myös minun kokemustani ja kehitystäni rääpäleestä kieliammattilaiseksi. Jatkan mielelläni tätä keskustelua, kunhan pääsen mobiililaitteelta oikean tietokoneen ääreen.
Jep, mutta minkä takia sen pitää olla juuri ruotsi? Kuin ruotsi olisi jokin avain sivistykseen ja muihin kieliin. Miksi ei voi vaan opiskella suoraan kieltä, jota on motivoitunut opiskelemaan?
Olenko minä lausunut jotakin suoraan ruotsin kieleen liittyvää tai ruotsimyönteistä? Tietääkseni en. Googlaapa vaikka "Noam Chomsky" ja "language acquisition". (Pahoittelen englannin kielen käyttöä, mutta ikävä kyllä näistä asioista on kirjoitettu eniten englanniksi. Nimellä Chomsky löytyy varmasti kiinnostavaa luettavaa myös suomeksi.)
Aldaron ja minä puhuimme kielten oppimisesta "varhaisessa vaiheessa" eli nuorella iällä, ottamatta kantaa mihinkään yksittäisiin kieliin.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 00:30:51
Tässä on muuten vielä yksityiskohtaisempi puhekieliarkisto kuin Lemmyllä.
Siinä onkin Uljanovilla kuulokkeet kovilla
http://www.sls.fi/doc.php?docid=389 pissix ;D
Quote
Myöhemmin iltapäivällä Wallin oli ollut yhteydessä Kataiseen ja ilmoitti, ettei Kokoomuksen päätös tarkoita mitään, eikä muuta mitään.
Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville selittääkseen, jos ei sitä mitä päätös merkitsi, niin ainakin kuinka tulokseen päädyttiin. Puoluejohto oli esittänyt, että ehdotusta ei hyväksyttäisi, mutta näin ei siis käynyt.
- Tämän hallituskauden aikana emme tule käsittelemään mitään ruotsin kieltä koskevia ehdotuksia.
- Kyseessä oli työtapaturma, sanoi Sasi ja sai puoluepäivillä raikuvat aplodit. (käännös)
HBL: "Samlingspartiet går i flåsopinionens fotspår (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/6/13/w48215.php)
edit: Vasabladetista tarkemmin Sasin anteeksipyytelystä:
QuotePerustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi tuli suoraan Kokoomuksen puoluekokouksesta Jyväskylästä selittämään puolueensa ilmoitusta lopettaa kouluruotsi.
- Tapahtui työtapaturma. Me emme päässeet argumentoimaan ennen äänestystä ja siksi ihmiset toimivat tunteella.
Ehdotus hyväksyttiin pienellä marginaalilla. Kokoomus hylkäsi samanaikaisesti toisen ehdotuksen, jonka mukaan ruotsi ei enää olisi Suomen kansalliskieli. Päätökset ovat keskenään ristiriitaisia, sanoo Sasi
- Jos ruotsi on kansalliskieli, niin ei ole mitään mahdollisuutta lopettaa kouluruotsia. Ennemminkin pitäisi tutkia mahdollisuutta lisätä ruotsinopetusta, koska nykyinen tasomme ei ehkä enää voi taata kielellisiä oikeuksia. (käännös)
Vasabladet (http://www.vasabladet.fi//Story/?linkid=116796)
Quote from: Lemmy on 14.06.2010, 00:59:36
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 00:30:51
Tässä on muuten vielä yksityiskohtaisempi puhekieliarkisto kuin Lemmyllä.
Siinä onkin Uljanovilla kuulokkeet kovilla
http://www.sls.fi/doc.php?docid=389 pissix ;D
Jep, tuo on aika herkullinen näyte. Huomaa ennen kaikkea tiettyjen tavujen ja sanojen
voimakas
painottaminen. Eräät äänteet vähän tavallista pehmeämpiä ja eräät vähän tavallista terävämpiä. Tulee mieleen Kantakaupunki, todennäköisesti Eira, Ullanlinna tai Kaivopuisto. Käynyt todennäköisesti Norsenia.
Voin minä tietysti olla väärässäkin, mutta tuo on se spontaani mielikuva joka tuosta välittyy.
Koko tuo suomenruotsin eri muotojen puhearkisto on varsinainen aarreaitta... 8)
Quote from: Roope on 14.06.2010, 01:27:46
Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville
He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 01:29:14
Koko tuo suomenruotsin eri muotojen puhearkisto on varsinainen aarreaitta... 8)
BoRRRgåå http://www.sls.fi/doc.php?docid=582 ;D ;D ;D
Quote from: Lemmy on 14.06.2010, 02:17:12
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 01:29:14
Koko tuo suomenruotsin eri muotojen puhearkisto on varsinainen aarreaitta... 8)
BoRRRgåå http://www.sls.fi/doc.php?docid=582 ;D ;D ;D
Itsehän olen tietysti parantumaton helsinkiläinen (ja tiedän myös kuulostavani siltä), mutta maalaismurteista ylivoimaisia suosikkejani ovat Itä-Uudenmaan murteet. Muutenkin jostain syystä tykkään sikäläisestä mentaliteetista. Germanisti T.E. Karsten esitti 1900-luvun alussa, että Itä-Uudenmaan murteissa oli hänen mielestään hyvin vahvoja merkkejä gootin kielen tai jonkin muun itägermaanisen kielen vaikutuksesta. Itägermaanit olisivat asuneet alueellla jo ennen ruotsalaisten tuloa 1200-luvulla. Nämä kaksi germaaniheimoa olisivat sulautuneet yhteen, tuloksena itäuusmaalaiset. Oli miten oli, Etelä-Suomessa puhutuista ruotsin murteista Itä-Uudenmaan murteet ovat kaikkein vanhoillisimpia.
Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 14.06.2010, 00:42:37
Osaavatko sitten ruotsalaiset kaikkia kieliä tosi pienellä vaivalla, kun käyttävät tätä maagista avainta joka kieleen oikein äidinkielenään?
Fakta: jos olet ruotsin- tai kaksikielinen, opit todellakin muita indoeurooppalaisia kieliä
keskimäärin helpommin kuin ne jotka ovat kasvaneet täysin suomenkielisessä perheessä. Erityisesti tämä pätee germaanisiin kieliin kuten englanti ja saksa, mutta myös mm. ranskaan.
Syytä tähän tuskin tarvitsee erikseen täsmentää, luulen että se on selvä kaikille.
Sasin rkp-vierailusta ei våi muuta sanoa kuin että pärkkele, miten ällöttävää. Jos olisin kokoomuslainen niin kyllä veetuttaisi tämä nuoleskelu ja rkpeen luottamuksen hakeminen.
Ja sitten vähän rakentavampiin ajatuksiin: Pakkoruotsia vastustettaessa on aivan selvästi nähtävissä rkpeen riveissä paniikkireaktio, jossa pelätään pakkoruotsin lopettamisen olevan hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan. Näinhän ei tietenkään ole, puhehan on vain suomenkielisten kieliopinnoista. Tästä olkiukkovirheestä olisi syytä päästä.
Mielestäni on -kröhöm- kulttuurinen rikkaus, että meillä on ruotsinkielinen vähemmistö, ja seuduilla joissa ruotsinkieli on uhanalainen tai on ennakoitavissa että siitä tulee uhanalainen (kuten juurikin Itä-Uusimaa) voisin hyvinkin hyväksyä tehostettuja toimenpiteitä seudun ruotsinkielisten aseman säilyttämiseksi. Mitä tällaiset toimenpiteet voisivat olla? Tiukennetut kielivaatimuksen paikallisille viranomaisille ehkä? Jonkinlainen poliittinen tuki ja vahvistus sille, että ruotsinkielen ei haluta katoavan seudulla? En tiedä, mutta kun politiikka on täynnä lehmänkauppoja, niin voisiko "löysätä köyttä", ja antaa jotain konkretiaa rkpeelle samalla kun pakkoruotsi poistettaisiin, jotta homma onnistuisi rakentavammin ja asia olisi sulatettavissa?
Luulen kuitenkin että on vain ajan kysymys koska pakkoruotsi poistetaan, se on väistämätöntä. Toisaalta pelkään myös että on vain ajan kysymys kun Itä-Uudeltamaalta saat vanhan murteen osaajia etsiä kissojen ja koirien kanssa jostain hiekkatien päästä tai saaresta. Käy kuten vatjalaisille, liiviläisille ja lukuisille itämerensuomalaisille kielille. Sitä en halua. Täytyy muistaa että ruotsinkielen murteet meillä eivät ole sama asia kuin riikinruotsi, ne ovat ainutlaatuisia kieliä/murteita.
Quote from: wekkuli on 14.06.2010, 07:01:34
Pakkoruotsia vastustettaessa on aivan selvästi nähtävissä rkpeen riveissä paniikkireaktio, jossa pelätään pakkoruotsin lopettamisen olevan hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.
Paniikki johtuu siitä, että jos pakollinen muuttuisi vapaaehtoiseksi huomattavan moni suomalainen jättäisi ruotsin lukematta ja perusteet rahastaa pakkoruotsilla muuttuisivat totaalisesti. Minun mielestäni kysymys on enemmän rahasta ja päätäntävallasta kuin siitä mitä kieliä suomalainen osaa.
Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 13.06.2010, 19:21:51
Kokoomuksen sääntöjen 7 §:
"Ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous."
http://extra.kokoomus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/16439/file/koksaannot.rtf
Mutta nyt Jyrki Katainen onkin kaapannut vallan. Kilpailevan puolueen Wallin soittelee vaan Jyrki-boylle ja toruu. Katainen toki vakuuttaa olevansa kunnioittamatta puoluekokouksen päätöstä. Suomalaista demokratiaa.
Jyrki Kataiselle voisi joku aiheen tiimoilta sähköpostiakin laitella, josko hän aikoo lopettaa puoluekokoukset kokonaan.
Katainen on asennoitunut siihen, notta hänestä tulee seuraava pääministeri ja hän haluaa olla "suuri valtiopäämies" joka ajaa "maan etua", malliin Lipponen ja Vanhanen, jossa jyllätään rahakkaan ja tässä tapauksessa lisäksi ruotsinkielisen rahaeliitin ehdoilla, kansan ollessa vain maksumiehenä. Ei perkeles, eiköhän tavalliset tallaajat ole kärsineet jo liikaa näistä muista piittaamattomista "suurmiehistä" ja pikkuhiljaa olisi aika valita pääministeri, joka ajaa tavallisen kansan etua.
Quote from: Meuhkaaja on 13.06.2010, 19:30:58
Tähän voisi sanoa, että monet nuivikset tälläkin palstalla ovat perustelleet kokoomuksen äänestämistä sisältäpäin vaikuttamisella.
Tässä on nyt jokaiselle sitä sisältäpäin vaikuttamista.
Kentän mielipiteellä ei ole puolueen johdolle mitään merkitystä, koska se on hirttänyt itsensä kiinni monikulttuuri-ideologiaan, joka on tärkeämpi kuin kansa jota ollaan olevinaan edustamassa.
Se on sitä monikulttuuria.
Sen vain sanon, että joka noita äänestää ensi vaaleissa, niin turha ruikuttaa monikulttuurin haitoista- itsehän sen äänestämällä mokuttajia saatte aikaiseksi.
Kokoomuksen johtoa ei teidän mielipiteenne kiinnosta- sen paremmin pakkoruotsista kuin mistään muustakaan.
Ketä sitten äänestää onkin ikävämpi kysymys. Siihen minulla ei ole vastausta. Ja äänestämättä jättäminenkin sataa vain mokuttajien laariin.
olen tässä aivan samaa mieltä. KOKareiden puoluejohto lähinnä nauraa selän takana teille KOKareita äänestäville nuiville. Muistanette videon, jossa tämä naureskeli Ruohonen-Lernerin puheille kehitysavun vähentämisestä ja rahan siirtämisestä suomalaisille köyhille.
http://hommaforum.org/index.php?action=printpage;topic=26919.0
Älkää olko hyväksi käytettäviä hölmöjä, vaan yrittäkää vaikuttaa, kun kerran väitätte, että se on mahdollista.
Quote from: juge on 13.06.2010, 20:15:26
Kataiselle pari kysymystä
Arvoisa puheenjohtaja Katainen,
Mikäli ymmärsin oikein, puoluekokous päätti että Kokoomus
a) ei lähde tavoittelemaan perustuslain muuttamista ruotsin kielen aseman osalta
b) lähtee tavoittelemaan pakollisen ruotsinopiskelun (ns. pakkoruotsi) poistamista peruskoulusta ja toisen asteen opinnoista.
Nämä päätökset eivät ole millään tavalla ristiriidassa keskenään.
Kysymykseni kuuluvat:
1. Ymmärsinkö päätökset oikein?
2. Jos ymmärsin oikein, mitä aiotte tehdä puoluejohtajana, jotta päästään linjauksen b mukaiseen tavoitteeseen, vai aiotteko vähät välittää demokraattisesta päätöksestä?
ymmärsit täysin oikein: pakkoruotsin poistaminen ja ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen niillä alueilla, joilla elää ruotsinkielistä väkeä, eivät ole ristiriidassa keskenään. Kyseessä on eräänlainen mediatemppu.
Quote from: Aldaron on 13.06.2010, 19:38:01
Vitsi onkin siinä että puoluekokouksen hyväksymät ponnet ovat vain suositusluonteisia. Käytännössä puoluejohto tekee kaikki todelliset päätökset ja puoluekokouksen valta huipentuu siihen että se valitsee tuon puoluejohdon.
eli KOKoomuksessa ei demokratia toimi
Quote from: Lemmy on 14.06.2010, 02:09:14
Quote from: Roope on 14.06.2010, 01:27:46
Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville
He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.
Sasi on sekoomuksen oma koti-(muumituskone päälle:)suomenruotsalainen (muumituskone pois päältä). Hän on vaihtanut jopa äidinkielensä suomesta ruotsiin saatuaan rahakkaan viran suomenruotsalaisessa säätiössä. Kuka enää väittää, ettei pakkoruotsiin liity korruptiota?
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 08:11:46
Quote from: wekkuli on 14.06.2010, 07:01:34
Pakkoruotsia vastustettaessa on aivan selvästi nähtävissä rkpeen riveissä paniikkireaktio, jossa pelätään pakkoruotsin lopettamisen olevan hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.
Paniikki johtuu siitä, että jos pakollinen muuttuisi vapaaehtoiseksi huomattavan moni suomalainen jättäisi ruotsin lukematta ja perusteet rahastaa pakkoruotsilla muuttuisivat totaalisesti. Minun mielestäni kysymys on enemmän rahasta ja päätäntävallasta kuin siitä mitä kieliä suomalainen osaa.
nimenomaan. Kiitos netin, vapauden henki on päässyt pois pullosta, ja on vain ajan kysymys, eli riippuen siitä, kuinka kauan RKPläinen korruptio pystyy estämään, Suomi siirtyy pois pakkoruotsista. RKP on rikas vähemmistö, jolla ei ole kokemusta "ne jyrää meitin"-meiningistä, joten se ei osaa sopeutua ja se tulee aika kalliiksi kielivähemmistöllemme, joka turvautuu RKPhen viimeisenä siirtomaa-ajan etuja puolustavana linnoituksena. Nuiva-veli Aldaron ei pidä tästä lauseesta: pakkoruotsi poistuu joko hyvällä tai pahalla, mutta näin siinä käy. Ja ettei Aldaron alkaisi kirjoitella mitään omia kuvitelmia tuhkauksista, niin luetaan tuohon "pahaan" myös mahdollinen tulikiven tippuminen taivaasta korruptiota ja pahuutta edustavien pakkoruotsittajien niskaan. :)
Murteista puheen ollen, voisiko joku antaa näytteen siitä paljon puhutusta muinaisruotsista. Jos uskottavaa näytettä ei ole saatavilla, niin luotan edelleenkin omaan päättelykykyyni, eli uskon muinaisruotsin muistuttaneen enemmän suomen kieltä kuin tämän päivän ruotsia.
Quote from: Nanfung on 14.06.2010, 08:50:33
Murteista puheen ollen, voisiko joku antaa näytteen siitä paljon puhutusta muinaisruotsista. Jos uskottavaa näytettä ei ole saatavilla, niin luotan edelleenkin omaan päättelykykyyni, eli uskon muinaisruotsin muistuttaneen enemmän suomen kieltä kuin tämän päivän ruotsia.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Klassisk_fornsvenska
Sieltä löytyy ainakin jotain.
Quote from: Nanfung on 14.06.2010, 08:50:33
Murteista puheen ollen, voisiko joku antaa näytteen siitä paljon puhutusta muinaisruotsista. Jos uskottavaa näytettä ei ole saatavilla, niin luotan edelleenkin omaan päättelykykyyni, eli uskon muinaisruotsin muistuttaneen enemmän suomen kieltä kuin tämän päivän ruotsia.
ruotsinkieli on kehittynyt alkugermaanista. Ennen ruotsinkielen kehittymistä muinais-suomea ja alkugermaniaa puhuvat asuivat lähekkäin, jolloin kielet lainasivat toisiltaan sanoja. Mutta mitä tekemistä tällä on nykyisyyden, eli pakkoruotsin kanssa?
Quote from: wekkuliToisaalta pelkään myös että on vain ajan kysymys kun Itä-Uudeltamaalta saat vanhan murteen osaajia etsiä kissojen ja koirien kanssa jostain hiekkatien päästä tai saaresta.
No sehän *on* niin. Jos kuuntelee tuolta SKS:n linkistä, tuo antamani linkki on "Porvoon MLK:n vanha mies" joka puhuu erittäin leveää "sipoonrantaa", tunnusomaista sille on R:n lausuminen hieman "amerikanenglanniksi" eli takaalta ja jotenkin "norjalaisittain" lausutut hyvinkin lyhyeksi katkotut sanat. Kokemuksesta voin sanoa se aiheuttaa hieman närkästystä paremmissa piireissä, kait tässä sitten on jokin "landestigma" koska jos kuuntelee näytettä "nuori nainen Sipoosta" hän juuri kertoo kuinka ei puhu läheskään niin "levveesti" kuin mummonsa ja kuinka koulussa murteesta kiusattiin. Eli vähän sama juttu kuin Suomenkin murteiden kanssa se "yleiskieli on parempaa" mentaliteetti on hyvinkin voimakas. Noissa on nuorten/vanhojen välillä selkeitä eroja, mutta siitä Porvoon eteläpuolelta hiekkarteiden päistä löytyy kyllä vieläkin arkaaisempaa dialektia.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 08:11:46
Minun mielestäni kysymys on enemmän rahasta ja päätäntävallasta kuin siitä mitä kieliä suomalainen osaa.
Tottakai, ajattele nyt sitä työttömien ruotsinkielenopettajien määrää, sehän olisi kansantaloudellinen katastrofi.
Quote from: EL SID on 14.06.2010, 09:12:59
Mutta mitä tekemistä tällä on nykyisyyden, eli pakkoruotsin kanssa?
No, tuli tässä mieleeni Carl Bildt: "Suomen kieli ei ole koskaan kuulunut Ruotsin alkuperäiskieliin."
Joten kysynkin Carl Bildtiltä, miten tämä kuuluu ruotsinsuomalaisten vaatimuksiin suomen kielen aseman parantamisesta Ruotsissa?
Quote from: Nanfung on 14.06.2010, 10:40:16
No, tuli tässä mieleeni Carl Bildt: "Suomen kieli ei ole koskaan kuulunut Ruotsin alkuperäiskieliin."
Åjjåj. Onko se tosiaan sanonut noin? Käytännössä huomattava osa suomalaisista oli osa Ruotsin valtakuntaa jo lähtöruudusta alkaen. Ja mites meänkieli ?? Entäs Värmlannin suomalaisseudut?
Samalla logiikalla voidaan väittää ettei ruotsin kieli ole koskaan kuulunut Suomen alkuperäiskieliin, kielihän levisi tänne keskiajalla muuttoliikkeen seurauksena. Uskoisin että suomenkieliset olivat osa Ruotsia aiemmin kuin ruotsinkieliset osa (nyky-)Suomea.
Quote from: Nanfung on 14.06.2010, 10:40:16
Quote from: EL SID on 14.06.2010, 09:12:59
Mutta mitä tekemistä tällä on nykyisyyden, eli pakkoruotsin kanssa?
No, tuli tässä mieleeni Carl Bildt: "Suomen kieli ei ole koskaan kuulunut Ruotsin alkuperäiskieliin."
Joten kysynkin Carl Bildtiltä, miten tämä kuuluu ruotsinsuomalaisten vaatimuksiin suomen kielen aseman parantamisesta Ruotsissa?
enpä tiennyt, että ruotsalainen poliitikko on päästänyt tuollaisen ankan suustaan. Ruotsissa on siirtomaavallalle tyypillinen kouluopetus: alkuperäiskansat, kuten meänkieltä puhuvat suomalaiset unohdetaan.
Lainaus Roopelta:"
- Kyseessä oli työtapaturma, sanoi Sasi ja sai puoluepäivillä raikuvat aplodit. (käännös)".
Mikä on se hinta, jonka Sasi on joutunut maksamaan tahi saanut, viljellessää kyseisiä lausuntojaan.
Hän vaarantaa puolueensa ja itsensä.
Toisen kautta hän (onneksi) räikeästi paljastaa törkeän oligarkisuuden, jolla politiikkaamme ja siten maatamme ohjaillaan ja on ohjattu.
Kokoomuksen puoluekokouspäätös on nostanut monet takajaloilleen.
SDP:n Jacob Söderman kehottaa RKP:ta vaatimaan Kiviniemen hallitukselta takeet siitä, ettei se tule toimimaan ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoistamisen puolesta.
Svenska YLE: Söderman: SFP måste kräva garantier för svenskan (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=188857)
Arbetarbladet/Jacob Söderman: Kan SFP gå med i Kiviniemis regering? (http://arbetarbladet.fi/asikter-och-insikter/kolumnen/799-kan-sfp-ga-med-i-kiviniemis-regering)
Kiviniemi torjuu ruotsin pakollisuudesta luopumisen. Kiviniemen mukaan Keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen.
YLE: Keskusta ja kokoomus eri linjoilla pakkoruotsista (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/keskusta_ja_kokoomus_eri_linjoilla_pakkoruotsista_1758024.html)
Ruotsalaiset sanovat että eräs p-ruotsalainen paikallismurre olisi varsin lähellä viikinkiajan kieltä, nimittäin "Överkalix-bundska". Sitä ei ymmärrä muunpaikkakuntalaiset, ja sitä kuullessaan medelsvensson olettaa puhujat ulkomaalaisiksi (mutta ei finneiksi).
Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut. :roll:
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=10427.0;attach=6682;image)
Quote from: Tunkki on 14.06.2010, 14:04:03
Ruotsalaiset sanovat että eräs p-ruotsalainen paikallismurre olisi varsin lähellä viikinkiajan kieltä, nimittäin "Överkalix-bundska". Sitä ei ymmärrä muunpaikkakuntalaiset, ja sitä kuullessaan medelsvensson olettaa puhujat ulkomaalaisiksi (mutta ei finneiksi).
Se murre on siitä kuuluisa että se on ainakin Ruotsissa puhutuista ruotsin murteista kaikkein käsittämättömin. Suomessa vastaavassa asemassa on Närpiön murre, kuten monet tietävät.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 14:25:44
Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.
Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 14:31:15
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 14:25:44
Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.
Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.
Millainen? Entä onko itse pakkoruotsin kannatuksesta heittää jotain suht nykyaikaisia lukuja? Omassa ikäluokassani on varsin harvinaista löytää suomenkielisiä, jotka eivät vastusta pakkoruotsia, mutta kokonaiskannatuksesta minulla ei ole tietoa.
Sinänsä tuossa kyselyssä näkyy
varmasti sama ilmiö kuin maahanmuuttoa koskevissa nettikysymyksissä tai pitkälti kaikissa muissakin nettikysymyksissä. Ei vastata suoraan itse kysymykseen, vaan siihen ajatukseen, jonka ajatellaan olevan sen taustalla. Moni tuohon vastannut ajattelee, että jos nyt vastaan kyllä, niin tätä käytetään uutisoimaan tyyliin "suomalaiset kannattavat pakkoruotsia." Nimenomaan pakkoruotsi on keskustelun aiheena, ei se, onko ruotsinkieli osa suomalaisuutta. Siksi vastauksetkin koskevat pikemminkin pakkoruotsia. Varmasti lähes kaikki ihan jotain marginaalisia kiljuskinejä lukuunottamatta laskevat suomenruotsalaiset kielineen osaksi suomalaisuutta, mutta tällaisessa kyselyssä tarve protestoida pakkoruotsia vastaan nousee suuremmaksi.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 14:31:15
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 14:25:44
Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.
Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.
Minusta etenkin asianomaisten teettämät kyselytutkimukset vasta ovatkin surkuhupaisia, mutta niin on myös iltsin kallupit. Kertoo aika pitkälle sen, kummalla puolen jokea läpyskän arvomaailma on. Itse en usko tuollaiseen sattumaan.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 14:44:27
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 14:31:15
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 14:25:44
Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.
Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.
Minusta etenkin asianomaisten teettämät kyselytutkimukset vasta ovatkin surkuhupaisia, mutta niin on myös iltsin kallupit. Kertoo aika pitkälle sen, kummalla puolen jokea läpyskän arvomaailma on. Itse en usko tuollaiseen sattumaan.
Esim.
Taloustutkimusta en luonnehtisi "asianomaiseksi". Foorumilla on aikaisemminkin ollut keskustelua erilaisista mielipidetutkimuksista. On nimittäin osattava erottaa toisistaan tutkimuksen
tilaaja ja sen
suorittaja.
Tilaajan vaikutusmahdollisuus on tasan siinä että se muotoilee esitettävät kysymykset. Jos kysymys muotoillaan johdattelevaksi, se vaikuttaa tietenkin tulokseen.
Suorittajana toimii alan ammattilaisfirma, esim. Taloustutkimus. Ne soveltavat alan standardimenetelmiä ja esittävät ihmisille täsmälleen ne kysymykset jotka tilaaja haluaa heiltä kysyttävän. Asialla ovat ammattilaiset, jotka eivät ryhdy vaarantamaan omaa mainettaan väärentämällä tuloksia. Jos firma kerrankin jäisi kiinni tulosten vääristelystä, se ajautuisi hyvin nopeasti konkurssiin asiakkaiden kadotessa.
Netissä tehtävät gallupit eivät ole valideja useastakaan syystä. Tässä muutamia:
a) Niitä on erittäin helppo manipuloida.
b) Otos ei edusta tasapainoisesti väestön eri osia.
c) Niihin vastaavat yleensä lähinnä ne joissa kyseinen asia herättää enemmän intohimoja kuin väestössä keskimäärin.
Niihin ihmisiin jotka eivät tunne yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmiä nettigallupit usein tosin menevät ihan täydestä.
Quote from: Roope on 14.06.2010, 13:14:38
Kiviniemi torjuu ruotsin pakollisuudesta luopumisen. Kiviniemen mukaan Keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen.
Varmaan keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen tämän hallituskauden loppuun, mutta sen jälkeen, kun Kiviniemen paikka pääministerinä on varmistunut voivat asiat olla toisin?
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 15:04:53
Tilaajan vaikutusmahdollisuus on tasan siinä että se muotoilee esitettävät kysymykset. Jos kysymys muotoillaan johdattelevaksi, se vaikuttaa tietenkin tulokseen.
Tilaajalla on enemmänkin valtaa. Tilaaja myös hoitaa yleensä tuloksista tiedottamisen, eivätkä suomalaiset toimittajat yleensä vaivaudu analysoimaan itse kysymyksiä, vaan toistavat tiedotteen/alkuperäisen uutisen esittämiä johtopäätöksiä faktana. Muistellaanpa esimerkiksi Hesarin ja Yleisradion taannoisten maahanmuuttokyselyiden muotoiluja ja tulosten käsittelyä mediassa.
Quote from: Nanfung on 14.06.2010, 15:25:18
Varmaan keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen tämän hallituskauden loppuun, mutta sen jälkeen, kun Kiviniemen paikka pääministerinä on varmistunut voivat asiat olla toisin?
Kiviniemi jatkaisi pääministerinä? Varsin epätodennäköistä.
Quote from: Roope on 14.06.2010, 15:30:04
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 15:04:53
Tilaajan vaikutusmahdollisuus on tasan siinä että se muotoilee esitettävät kysymykset. Jos kysymys muotoillaan johdattelevaksi, se vaikuttaa tietenkin tulokseen.
Tilaajalla on enemmänkin valtaa. Tilaaja myös hoitaa yleensä tuloksista tiedottamisen, eivätkä suomalaiset toimittajat yleensä vaivaudu analysoimaan itse kysymyksiä, vaan toistavat tiedotteen/alkuperäisen uutisen esittämiä johtopäätöksiä faktana. Muistellaanpa esimerkiksi Hesarin ja Yleisradion taannoisten maahanmuuttokyselyiden muotoiluja ja tulosten käsittelyä mediassa.
Joo, noinhan se menee, jos ei vaivaudu lukemaan kyselyn tuloksia vaan tyytyy pelkkään mediareferaattiin. Ja mediareferaateistahan meillä on kokemusta. Ne saatetaan muotoilla hyvinkin toisenlaisiksi kuin mitä tutkimuksessa saadut luvut itse asiassa osoittavat. Suurimmalla osalla ihmisistä ei kiinnostus eikä motivaatio ikävä kyllä yleensä riitä pitemmälle kuin mediareferaatin lukemiseen.
Tutkimukset itse, jos ne tekee alan hyvämaineinen firma standardimenetelmiä käyttäen, ovat luotettavia ja niiden kyseenalaistaminen on merkki joko puutteellisesta yleissivistyksestä, älyllisestä epärehellisyydestä tai tavallista pahemmasta foliohattuilusta. Ainoa tutkimukseen
itseensä (ei siis sen mediareferaattiin) sisältyvä manipulaation mahdollisuus, joka
tilaajalla on, on juuri se johon ylempänä viittasin:
kysymyksen muotoilu. Juuri tästä syystä, kun lukee mielipidetutkimusten tuloksia, on kiinnittävä
erittäin tarkkaa huomiota siihen tapaan millä kysymys on muotoiltu. On aina mietittävä sitä, miten kysymyksen tarkka sanamuoto on vaikuttanut siihen miten ihmiset ovat vastanneet.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 15:04:53
Esim. Taloustutkimusta en luonnehtisi "asianomaiseksi".
En minäkään. Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että esimerkiksi SFP teettää (tilaa) mielipidetiedustelun joltakin osapuolelta aiheesta 'onko kaksikielisyys rikkautta?' - niin kyllä tällaisella lafkalla on tapana kertoa tilaajalle, että "täältä kannattaa tilata mielipideselvitys".
Quote from: Uljanov on 14.06.2010, 14:43:32
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 14:31:15
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 14:25:44
Vähän kummallista, että suhdeluku on pysynyt samana vaikka äänestäjien määrä on kasvanut.
Nettigallupit nyt ovat mitä ovat. Ei niillä ole kuin viihdearvoa. Samantyyppinen kysymys on sisältynyt erääseen oikeaankin mielipidetutkimukseen ja silloin saatiin hyvin toisenlainen tulos.
Millainen? Entä onko itse pakkoruotsin kannatuksesta heittää jotain suht nykyaikaisia lukuja? Omassa ikäluokassani on varsin harvinaista löytää suomenkielisiä, jotka eivät vastusta pakkoruotsia, mutta kokonaiskannatuksesta minulla ei ole tietoa.
Varsin tuoretta tietoa löytyy siitä tutkimuksesta, jonka Magma tilasi Taloustutkimukselta vuoden 2008 lopulla: http://www.magma.fi/images/stories/rapport_090121_svenskan.pdf
Ja ennen kuin joku luulee (tai on luule
vinaan), että Magma on se instanssi joka
teki tämän tutkimuksen, kerrataan vielä: Tämän tutkimuksen
tekijä on Taloustutkimus Oy, joka on alan johtava edustaja Suomessa ja jolta
myös Hommaforum tilasi oman mielipidetutkimuksensa. Tiedän hyvin että sinä, Uljanov, et tarvinnut tätä täsmennystä, mutta kokemus on useita kertoja osoittanut, että löytyy useita, joille ihan perusasiatkin täytyy aina vääntää useita kertoja rautalangasta, eikä sekään aina takaa että tieto menisi perille.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 14:29:07
Se murre on siitä kuuluisa että se on ainakin Ruotsissa puhutuista ruotsin murteista kaikkein käsittämättömin. Suomessa vastaavassa asemassa on Närpiön murre, kuten monet tietävät.
Asia selvä. Oululaisena ei juuri ruotsinkieleen törmää muulloin kuin turisteja kohdatessa.
Isävainaa oli Luleån rautatehtaalla töissä, ja kertoi että hänen vuorossaan oli pari Ö-kalixista kotoisin olevaa. Nämä tyypit joskus innostuivat pukuhuoneessa kotikylän murretta vääntämään, ja kryptaus oli kuulemma varsin täydellinen. Jollain kerralla oli sattunut ei-saman-porukan jäsen (mutta originaalisvensson Luulajasta) pukuhuoneeseen yhtäaikaa ja oli kysynyt isältä jotta "mitähän kieltä nuo kaksi puhuu, ovatkohan he jugoslaaveja?"
Isä oli sitten suomentanut (pun intended) että överkalix-bundskaa vääntävät :)
Quote from: Tunkki on 14.06.2010, 16:10:00
Asia selvä. Oululaisena ei juuri ruotsinkieleen törmää muulloin kuin turisteja kohdatessa.
Äläpä nyt puijjaa. Kyllä ruotsin kieli on varsin elävää stockmannin alelaarikuulutuksissa. ;D
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 16:06:31
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 15:04:53
Esim. Taloustutkimusta en luonnehtisi "asianomaiseksi".
En minäkään. Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että esimerkiksi SFP teettää (tilaa) mielipidetiedustelun joltakin osapuolelta aiheesta 'onko kaksikielisyys rikkautta?' - niin kyllä tällaisella lafkalla on tapana kertoa tilaajalle, että "täältä kannattaa tilata mielipideselvitys".
Kyseenalaistat siis Taloustutkimus Oy:n rehellisyyden. Kuten ylempänä totesin, firma on alan johtava edustaja Suomessa. Totesin myös että
Hommaforum tilasi mielipidetutkimuksensa
samalta firmalta. Totesin myös ylempänä, että hyvämaineisen tutkimuslaitoksen standardimenetelmillä tekemän tutkimuksen tulosten kyseenalaistamisessa ei ole mitään järkeä. Kertaan vielä:
tilaajan vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat
kysymyksenasetteluun. Lisäksi, kuten ylempänä on todettu, mediareferaatin muotoilulla voi vaikuttaa siihen miten suuri yleisö (jos se ei tutustu varsinaisiin tutkimustuloksiin) tulkitsee tuon tutkimuksen. Ja, kuten ylempänä totesin, tutkimusta tekevän laitoksen ja sen käyttämien standardimenetelmien kyseenalaistaminen on merkki joko puutteellisesta yleissivistyksestä, älyllisestä epärehellisyydestä tai tavallista pahemmasta foliohattuilusta.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 16:19:35
Kyseenalaistat siis Taloustutkimus Oy:n rehellisyyden.
Kyllä. Sokea reettakin huomaa millaista vilunkipeliä "tutkimuksilla" harrastetaan. Kummasti suomalaisuuden liiton tilaamat tiedustelut samasta aiheesta samalta voittoa tavoittelevalta yritykseltä poikkeavat magman tilaamaan tiedusteluun.
Rahan ympärillä kun riittää ruskea kielisiä.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 16:17:40
Äläpä nyt puijjaa. Kyllä ruotsin kieli on varsin elävää stockmannin alelaarikuulutuksissa. ;D
Kirottua! Vietän liian vähän aikaa Stokkalla ihan selvästi :D
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 16:25:46
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 16:19:35
Kyseenalaistat siis Taloustutkimus Oy:n rehellisyyden.
Kyllä. Sokea reettakin huomaa millaista vilunkipeliä "tutkimuksilla" harrastetaan. Kummasti suomalaisuuden liiton tilaamat tiedustelut samasta aiheesta samalta voittoa tavoittelevalta yritykseltä poikkeavat magman tilaamaan tiedusteluun.
Rahan ympärillä kun riittää ruskea kielisiä.
Se on, kuten jo edellä totesin, alan johtava firma Suomessa. Magman lisäksi siltä tilasivat tutkimuksensa myös mm.
Hommaforum ja, kuten itsekin myönsit,
Suomalaisuuden Liitto.
Edellä olen maininnut sen yleisesti tunnetun tosiseikan, että ainoa tapa jolla
tilaaja voi vaikuttaa kyselyn tuloksiin on
kysymyksenasettelu. Jos siirrymme vertailemaan toisaalta
Magman ja toisaalta
Suomalaisuuden Liiton muotoilemia kysymyksiä, huomaamme hyvin oleellisen eron (kysymysten boldaukset minun).
Tässä
Magman kysymyksenasettelu (vuonna 2008):
"Mielestäni ruotsin opiskelun tulisi olla jatkossakin olla
pakollista Suomen peruskouluissa."
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Tässä
Suomalaisuuden Liiton kysymyksenasettelu (vuonna 2007):
"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla
vapaaehtoista kaikille
suomenkielisille koululaisille?"
Kyllä 63%
Ei 34%
Tulosten välinen erotus ei yllätä sitä, joka tuntee markkinoinnissa, mainonnassa, propagandassa ja yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytettyjä psykologisia kikkoja: Heti jos sisällytät kysymyksenasetteluun
vapaaehtoisuuden käsitteen, saat jonkin verran enemmän kannatusta tuolle vaihtoehdolle kuin jos olisit muotoillut kysymyksen toisella tavalla. Lisäksi tuohon kysymyksenasetteluun sisältyy toinenkin psykologinen kikka, jonka merkitys tosin on vähäisempi kuin tuo
vapaaehtoisuus-sana. Tarkoitan sanaa "suomenkieliset", joka tuolla tavalla lauseeseen sijoitettuna mobilisoi osassa vastaajista tiettyä "osapuolimentaliteettia". Sehän on sinänsä tarpeeton sana tuossa yhteydessä, sillä kaikki kysymykseen vastaavat tajuavat kyllä, että kyse ei ole
ruotsinkielisten koulujen ruotsinopetuksesta vaan nimenomaan suomenkielisten, joten sanan "suomenkielinen" pointti ei ole informatiivinen vaan nimenomaan psykologinen. Tosin, kuten jo totesin, "taikasanan"
vapaaehtoinen merkitys on toki paljon suurempi.
Todellakin: malliesimerkki siitä miten kysymyksenasettelulla voi vaikuttaa tulokseen.
Mitä
Taloustutkimus Oy:hyn kohdistamaasi väärennyssyytökseen taas tulee, se on, kaikella kohteliaisuudella sanottuna, aivan sataprosenttista foliohattuilua. Tämän lievemmin asiaa ei ikävä kyllä voi ilmaista.
Muista aina, että jos syytät yksityishenkilöä tai, kuten tässä tapauksessa, oikeushenkilöä, lain rikkomisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, todistustaakka on aina sinulla.
Vielä yksi pikku yksityiskohta: suosimasi ilmaisu "ruskeakielinen", toisin kuin luulet, kirjoitetaan yhteen. Ei silti, yhteenkään kirjoitettuna se ei kuulu
asiatyyliin.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 17:03:51
Muista aina, että jos syytät yksityishenkilöä tai, kuten tässä tapauksessa, oikeushenkilöä, lain rikkomisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, todistustaakka on aina sinulla.
Tässäpä sinulle luettavaa:
Quote"Huolestuttavaa on se, että virhe on systemaattinen. Olemme ilmoittaneet Taloustutkimukselle, että haluamme keskustella, voidaanko tilauksia tämän vuoksi enää jatkaa", Jääskeläinen sanoo sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa.
Ylen Jääskeläinen kiistää tilastosalaliiton (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ylen+J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen+kiist%C3%A4%C3%A4+tilastosalaliiton/1135225965704)
QuoteKansanedustajaksi valittu kokoomuksen Sauli Niinistö arvosteli sitä blogissaan maanantaina ja huomautti, että vastaavia "johdonmukaisia virheitä" on ollut aiempienkin vaalien alla. Tulosten peukaloinnista Niinistö ei Yleä syyttänyt mutta irvaili, että virhe "näyttää sopivan hyvin Ylelle".
Yle pidättäytyy julkaisemasta kannatusmittauksia (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yle+pid%C3%A4tt%C3%A4ytyy+julkaisemasta+kannatusmittauksia/1135225977666)
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 17:03:51
Vielä yksi pikku yksityiskohta: suosimasi ilmaisu "ruskeakielinen", toisin kuin luulet, kirjoitetaan yhteen. Ei silti, yhteenkään kirjoitettuna se ei kuulu asiatyyliin.
Kato ku se on silviisiin et ku mä oon vähä puol kieline immeinen ku toi ruotti aikoinaa söi mun äikän tunteja poies nii mä skriivaa vähä tollee noi.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 17:39:09
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 17:03:51
Vielä yksi pikku yksityiskohta: suosimasi ilmaisu "ruskeakielinen", toisin kuin luulet, kirjoitetaan yhteen. Ei silti, yhteenkään kirjoitettuna se ei kuulu asiatyyliin.
Kato ku se on silviisiin et ku mä oon vähä puol kieline immeinen ku toi ruotti aikoinaa söi mun äikän tunteja poies nii mä skriivaa vähä tollee noi.
Makes a lot of sense. Jotain tuollaista arvelinkin...
Suomalaisuuden liitto on teettänyt tutkimuksia pakkoruotsista useana vuonna ja tulokset ovat vaihdelleet noin 65 - 70 % välillä. Tämä on melko vahva viesti, jonka kääntäminen pelkäksi tai edes osittaiseksi psykologiseksi silmänkääntötempuksi tuntuu melkoiselta selittelyltä. Myös muutamat muut tahot (nimiä en muista) ovat teettäneet tutkimuksia ja lopputulokset ovat olleet samankaltaisia kuin edellä. Itse muistan ainoastaan kaksi poikkeavaa tutkimusta, joista toisen teetätti MTV3 ja toisen Magma. Näissäkin mielipidekyselyissä pakkoruotsin vastustus oli kuitenkin noin 50 %.
Ja tarkennettakoon vielä, että kaikki ylläoleva on tarkkuusluokkaa "muistaakseni". Lähdeviitteitä en valitettavasti löytänyt pikaisella etsimisellä.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 17:39:09
Tässäpä sinulle luettavaa:
Jätit kuitenkin
jostain syystä pois tiedon siitä, mihin tulokseen päädyttiin:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yle+jatkaa+yhteistyötä+Taloustutkimuksen+kanssa/1135227021115
Lisäksi: tulos mahtui alun perinkin 2%:n virhemarginaalin sisälle. Tuon kokoinen virhemarginaali on tällaisissa tutkimuksissa täysin normaali.
Aivan turhanpäiväistä kinastelua tuo pakkoruotsin vastustuksen prosenteista, kun aivan selvä fakta on se että ylivoimainen enemmistö kansasta sitä vastustaa. MOT.
Se on hyvä kuulla, että yle jatkaa yya-sopimusta taloustutkimuksen kanssa. ;D
Itselleni se ei ole mikään uutinen.
Tässä tuoreimmassa ruotsinkielikeskustelussa, erityisesti Kokoomuksen johtavien tai näkyvien poliitikkojen osalta, tunnutaan jälleen kerran sekoitettavan kaksi eri asiaa toisiinsa.
Se, että meillä Suomessa on muutaman prosentin ruotsinkielinen vähemmistö, on väistämätön fakta.
Laki ennen mua syntynyt määrää, että suomen ja ruotsin kielet ovat Suomessa juridisesti tasa-arvoisessa asemassa - mm. eduskunnan ja lukuisien viranomaisten asiakirjat on pakko kääntää ruotsiksi, vaikkei niitä kukaan koskaan ruotsiksi lukisikaan.
Ruotsin kielen perustuslaillinen asema Suomen toisena "kansalliskielenä", juridisesti täysin tasa-arvoisena suomen rinnalla, voi aivan hyvin jatkua ilman, että ketään pakotetaan opiskelemaan mitään kieltä.
Pitkällä aikavälillä on kuitenkin väistämätöntä, että piskuisen vähemmistön puhuma kieli ei voi enää olla "kansalliskieli", vaan se on määriteltävä "kansalliseksi vähemmistökieleksi", jonka puhujilla on täysi oikeus jopa valtion tuella ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan - pakottamatta enemmistöä mihinkään!
Ruotsin kielen osaaminen on minulle ollut rikkaus - minulla on mm. virallisen kääntäjän pätevyys (http://db3.oph.fi/kaantajat/hakutulos.asp?MISTA=&MIHIN=&SNIMI=Junkkari) kielipareissa ruotsi-suomi ja ruotsi-englanti - mutta tunnen lukemattomia ihmisiä, joille olisi ollut hyödyllisempää voida kouluaikoinaan valita pakkoruotsin tilalle jokin muu kieli tai ihan muu oppiaine.
On tämä jotenkin surullista, kun tällaiselle keskustelulle ei pitäisi edes olla tarvetta. Pakkoruotsi on järjettömyyden huippu ja on ollut sitä jo syntymästään lähtien. Onneksi tilanne tulee muuttumaan siedettävämmäksi, vaikka kataiset ja muut RKP:n rahojen ympärillä pörräävät oman navan nuolijat yrittävätkin muutosta jarruttaa.
Quote from: Peksi on 14.06.2010, 17:50:02
Suomalaisuuden liitto on teettänyt tutkimuksia pakkoruotsista useana vuonna ja tulokset ovat vaihdelleet noin 65 - 70 % välillä. Tämä on melko vahva viesti, jonka kääntäminen pelkäksi tai edes osittaiseksi psykologiseksi silmänkääntötempuksi tuntuu melkoiselta selittelyltä. Myös muutamat muut tahot (nimiä en muista) ovat teettäneet tutkimuksia ja lopputulokset ovat olleet samankaltaisia kuin edellä. Itse muistan ainoastaan kaksi poikkeavaa tutkimusta, joista toisen teetätti MTV3 ja toisen Magma. Näissäkin mielipidekyselyissä pakkoruotsin vastustus oli kuitenkin noin 50 %.
Ja tarkennettakoon vielä, että kaikki ylläoleva on tarkkuusluokkaa "muistaakseni". Lähdeviitteitä en valitettavasti löytänyt pikaisella etsimisellä.
Tietoa asiaa koskevista mielipidetutkimuksista löytyy esim wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi
Mainitsemiasi ala- ja ylärajoja 65% ja 75% ei löydy sieltä. Jos luet ylempänä olevan kirjoitukseni jossa vertaan toisiinsa Magman ja Suomalaisuuden Liiton
samalta firmalta tilaamia tutkimuksia, huomaat, että Suomalaisuuden Liiton muotoilemaan kysymykseen vastasi myönteisesti 63%, mikä on 2% alempana kuin väittämäsi alaraja. Korkeimmillaan Suomalaisuuden liiton kysymykseen myönteisesti vastanneiden määrä oli vuonna 1997, jolloin luku oli 72%, mikä taas on 3% alempana kuin väittämäsi yläraja.
Se että mainitsit ulkomuistista luvut 65% ja 75%, jotka molemmat muistit korkeammiksi kuin ne todellisuudessa ovat, kertoo aika yleispätevällä tavalla siitä, että muistiin jääneihin lukuihin ei ole luottamista, sillä
mielikuvamme vääristävät niitä usein.
Täsmennän vielä kerran, koska et ilmeisesti lukenut tuota kohtaa aikaisemmassa postauksessa kovin tarkasti:
sekä Suomalaisuuden Liiton
että Magman tilaaman mielipidetutkimuksen
tekijä on sama firma,
Taloustutkimus Oy, joka käytti tutkimuksessa alan standardimenetelmiä. Tähdensin myös sitä, että mielipidemittauksissa on aina kiinnitettävä erityistä huomiota kysymyksen sanamuotoon, sillä se on
ainoa tapa jolla kyselyn tilaaja voi vaikuttaa tulokseen. Ja kuten yllä totesin, kysymys oli noissa kahdessa kyselyssä muotoiltu kahdella täysin erilaisella tavalla. Viittasin myös siihen, että mainonnassa, propagandassa sekä yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytetään hyväksi ns.
plus-sanoja, joihin
vapaaehtoisuus ja sen johdannaiset kuuluvat.
Molemmat tutkimukset (vielä kerran:
saman firman) suorittamat) ovat täysin valideja. Ne mittaavat sitä miten ihmiset vastaavat kahteen eri tavalla muotoiltuun, samaa aihetta koskevaan kysymykseen.
Tätä asiaa ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. Kuvaa en ryhdy piirtämään, mutta uskon silti että sen käsittäminen ei tuota keskivertoihmiselle ylivoimaisia vaikeuksia.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 18:21:51
Viittasin myös siihen, että mainonnassa, propagandassa sekä yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytetään hyväksi ns. plus-sanoja
Ai plus-sanoja, kuten "kaksikielisyys on
rikkautta" tai "kaksikielisyys on
voimavara" vai että "ruotsin kieli on
hyödyllistä"? ;D
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 18:28:02
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 18:21:51
Viittasin myös siihen, että mainonnassa, propagandassa sekä yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytetään hyväksi ns. plus-sanoja
Ai plus-sanoja, kuten "kaksikielisyys on rikkautta" tai "kaksikielisyys on voimavara" vai että "ruotsin kieli on hyödyllistä"?
Totta kai, kuinkas muuten. Termit "rikkaus" ja "voimavara" ovat tietenkin kuluneet lähes täysin puhki, koska naiivit monikultturistit ovat soveltaneet niitä jokseenkin kouluttamattoman, kielitaidottoman ja useimmissa tapauksissa pitkäaikaistyöttömyyteen ja moniongelmaisuuteen tuomitun väestön rahtaamiseen Suomeen. Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne
todella sopivat.
En voi kirjoitustyylisi perusteella välttyä siltä vaikutelmalta, että kannanottojasi sävyttää tietty "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista"-efekti. Tiedät hyvin että toisen kotimaisen taito on suoranainen edellytys moniin virkoihin. Myös yksityissektorilla ruotsin taito on , kuten tiedät, hyvin arvostettua. Tajuat hyvin että tässä maassa on paljon ihmisiä joilta meni hyvä työpaikka sivu suun, koska muuten samantasoinen hakija osasi ruotsia paremmin kuin se jota ei valittu. On toki psykologisesti ymmärrettävää, että tämä herättää kateutta ja kaunaa monissa niistä, jotka eivät osaa ruotsia joko ollenkaan ja vain hyvin vähän ja ovat kokeneet sen haittaavan urakehitystään. Kateus ja kauna eivät kuitenkaan ole
asia-argumentteja. Tosin ne selittävät hyvin sen voimakkaan affektiivisen latauksen, joka yleensä leimaa ruotsin kielen vastustajien hengentuotteita. Vaikuttaa siltä kuin he usein turvautuisivat eräänlaiseen sanamagiaan: he tietävät hyvin että ruotsin taito on meriitti työmarkkinoilla, mutta he haluaisivat että tuo "kauhea" tosiasia lakkaisi olemasta, joten he viittaavat usein siihen seikkaan, että löytyy lukemattomia työpaikkoja joissa ruotsin taitoa ei
käytännössä tarvita, ikään kuin tämä tosiseikka muka todistaisi heidän väitteensä ruotsin
yleisestä hyödyttömyydestä.
Kaksikielisenä suomalaisena olen
erittäin tietoinen siitä seikasta, että meille kaksikielisille tuo kaikki on hyvin konkreettisesti totta. Meidän elämässämme kaksikielisyys on todellakin ollut sekä
rikkautta että
voimavara täsmälleen samalla tavalla kuin koulutus ja ammattitaito, ja itse asiassa vielä enemmänkin. Se että hallitsee molemmat kansalliskielet äidinkielenomaisesti antaa totisesti koko elämää varten tietyn etulyöntiaseman. Se on, käyttääkseni vielä kolmatta noista sanoista, erittäin
hyödyllistä. Mutta, kuten totesin, aina löytyy kettuja joiden mielestä pihlajanmarjat ovat happamia.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:08:29
Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.
Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?
Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 19:19:44
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:08:29
Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.
Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?
Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.
Tuossa kohtaa syyllistyt päättelyvirheeseen. Sama juttu kuin jos väittäisit että se tosiseikka, että lause "Jänis on petoeläin" on epätosi todistaisi myös sen, että lause "Susi on petoeläin" on muka epätosi.
Mietipä asiaa silta kannalta mitä edellisessä viestissäni kirjoitin. Onko susi
ehkä sittenkin petoeläin? Ja onko meillä kaksikielisillä
ehkä sittenkin ollut elämässämme hyvinkin konkreettista ja monenlaista hyötyä siitä että kykenemme käyttämään molempia kansalliskieliä äidinkielenomaisesti?
Ne vanhemmat jotka sijoittavat lapsensa kielikylpypäiväkoteihin ja -kouluihin ovat tajunneet tämän tosiseikan.
Vielä pieni kielellinen huomautus. Sana "rahvas" on kollektiivinen termi. Voit toki sanoa
kuuluvasi rahvaaseen (mitä ikinä tuolla sääty-yhteiskuntaan kuuluvalla termillä sitten nykyoloissa tarkoitatkin), mutta et voi kutsua itseäsi "rahvaaksi". Tuohon "rahvas"-sanan väärään käyttöön yksilöä kuvaavana terminä olen kyllä törmännyt joskus ennenkin.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:08:29
Se että hallitsee molemmat kansalliskielet äidinkielenomaisesti antaa totisesti koko elämää varten tietyn etulyöntiaseman.
Tämä etulyöntiasema tulee kuitenkin teennäisesti ja epäreilusti. Ei viiden prosentin vähemmistön kielestä voi oikeasti olla universaalia hyötyä ilman että sitä on lobattu ja annettu ylimitoitettu erityisasema. Ruotsinkieliset osaavat myös suomea, jolloin ruotsin kielen tarve on sitä, että joku kärttyinen täti kieltäytyy puhumasta suomea ja asiakaspalvelija tarvitsee ruotsia.
Mietitään asiaa näin: miten 5 020 000 suomenkielistä joutuisi oikeasti tarvitsemaan 290 000 ruotsinkielisen äidinkieltä, kun näistä ruotsinkielisistäkin suurin osa osaa suomea? Kyse on vaan teennäisestä kielilainsäätövaatimuksesta ja virkamiesruotsipakosta.
Ehkä tämä minulle pohjoissuomalaisena on vielä selvempää kuin teille, jotka asutte kaksikielisissä kunnissa.
Kunnista päästään mielenkiintoiseen kysymykseen kaksikielisten kuntien tulevaisuudesta. 2010 alusta ruotsienemmistöiset Pernaja ja Liljendal liittyivät Loviisan kaupunkiin, ja Itä-Uusimalla ei ole enää yhtään ruotsia pääkielenään käyttävää kuntaa. Ruotsinkieliset kunnat kokivat suuria muutoksia jo vuonna 2009 kun muodostettiin Länsi-Turumaa, Raasepori ja Kemiönsaari. Kaksikielisten kuntien määrä väheni paljon. Tämä on hyvä asia säästöjen ja palveluiden kannalta. Miksi järjestää kaksikielisiä palveluita samalla alueella monen kunnan toimesta? Mutta jos ajatellaan ruotsinkielisyyden tulevaisuutta, luultavasti kuntaliitokset auttavat ruotsin kielen haihtumista: kun ruotsinkielesten osuus kunnan väestöstä vähenee, ei se tule nousemaan tulevaisuudessakaan luultavasti. Mitä suuremmiksi alueiksi ja kaupungeiksi kunnat liittyvät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne suomenkielistyvät ainakin Etelä-Suomessa. Mutta tämä on sinällänsä luonnollinen kehitys joka on jatkunut jo 1600-luvulta.
Uudellamaalla Inkoo on konkurssikunnossa myös, joten senkin on joko liityttävä suomenkieliseen kuntaan tai sitten Raaseporiin.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:30:10
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 19:19:44
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:08:29
Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.
Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?
Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.
Tuossa kohtaa syyllistyt päättelyvirheeseen. Sama juttu kuin jos väittäisit että se tosiseikka, että lause "Jänis on petoeläin" on epätosi todistaisi myös sen, että lause "Susi on petoeläin" on muka epätosi.
Mietipä asiaa silta kannalta mitä edellisessä viestissäni kirjoitin. Onko susi ehkä sittenkin petoeläin? Ja onko meillä kaksikielisillä ehkä sittenkin ollut elämässämme hyvinkin konkreettista ja monenlaista hyötyä siitä että kykenemme käyttämään molempia kansalliskieliä äidinkielenomaisesti?
Ne vanhemmat jotka sijoittavat lapsensa kielikylpypäiväkoteihin ja -kouluihin ovat tajunneet tämän tosiseikan.
Ei. Ei ajatuksessani ole päättelyvirhettä. Kysyin, että millä perusteella väität että ainoastaan toinen väittämä on tosi? Muistetaan nyt, että molemmat hokemat ovat useaan kertaan kuultu samasta lähteestä eli kansanedustajien suusta, samasta puolueesta.
Miksi siis ainoastaan toinen olisi paikkaansa pitävä tai pitämätön?
QuoteKokoomus on äänestänyt pakollisen ruotsinopetuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sanoo, että mitään sellaista ei viedä eteenpäin, koska päätös on vastoin perustuslakia.
Quote- Jos ruotsi on kansalliskieli, niin ei ole mitään mahdollisuutta lopettaa kouluruotsia.
Kimmo Sasi yksinkertaisesti valehtelee. Perustuslaissa ei sanota mitään ruotsin kielen pakollisesta opettamisesta. Kielten aseman osalta perustuslaki on ollut sama vuodesta 1919 lähtien, mutta pakkoruotsi tuotiin kaikkiin kouluihin vasta 1970-luvun vaihteessa.
Sitä paitsi, vaikka ehdotus olisikin vastoin nykyistä perustuslakia (mitä se ei ole), entä sitten? Siinä tapauksessa Kokoomuksen johdon pitäisi toimia puoluekokouksensa viitoittamalla tiellä perustuslain muuttamisen puolesta.
QuoteJa yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville
Välillä on epäselvää, onko Sasi Kokoomuksen vai RKP:n edustaja. RKP tuntuu hänelle rakkaammalta kuin oman puolueen puoluekokous.
Taas nähdään, ettei perustuslakivaliokunta ole puolueeton perustuslain tulkitsija. Se toteuttaa hallituspuolueiden politiikkaa, tai tässä tapauksessa hallituspuolue Kokoomuksen vähemmistösiiven politiikkaa.
Kaikkien pakkoruotsia vastustavien kokoomuslaisten kannattaa äänestää Perussuomalaisia ensi vaaleissa. Ainoastaan tuntuva vaalitappio voi muuttaa Kokoomuksen johdon linjauksia; puoluekokouksen enemmistöhän ei siihen näköjään pysty.
Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 14.06.2010, 19:33:32
Tämä etulyöntiasema ... viiden prosentin vähemmistön kielestä
Ota huomioon että viittasin tuossa vain kaksikieliseen väestönosaan, en läheskään kaikkiin ruotsinkielisiin. Kaksikielisten osuus ruotsinkielisestä väestöstä on noin kolmasosa. Näin suuri osa suomenruotsalaisista nimittäin ilmoitti kyselyssä suhtautuvansa suomeen toisena äidinkielenään. Nuorimmissa ikäluokissa kaksikielisten osuus on tietenkin selvästi suurempi kuin ruotsinkielisessä väestössä keskimäärin. Lisäksi on otettava huomioon, että tietty osa kaksikielisistä on rekisteröity suomenkielisiksi. Suomenkielisiksi rekisteröityjen kaksikielisten osuus kaikista kaksikielisistä on suurempi vanhemmissa ikäluokissa kuin nuoremmissa.
Niillä jotka osaavat suomea huonosti tai vain keskinkertaisesti ei totisesti ole mitään "etulyöntiasemaa".
Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on. Jos se ei ole hyödyllistä, valitaan joku muu. Kuten Lappeenrannassa tai Haminassa.
Pitäisi olla perustelu sille miksi juuri ruotsinkielen opiskelu on pakollinen koko maassa. Sellaista perustelua ei ole ja pakollisuus tekee ruotsinkielestä monille vastenmielisen ja antipatioittaa monia suomalaisia ehkä myös ruotsinkielisiä kohtaan.
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 19:40:33
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:30:10
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 19:19:44
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:08:29
Se että nuo sanat on viime vuosina kulutettu puhki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että termit "rikkaus", "voimavara" ja "hyödyllisyys" olisivat menettäneet merkityksensä. Ne ovat tietenkin edelleen totta silloin kun niitä käytetään asioista joihin ne todella sopivat.
Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?
Jättää kovin ristiriitaisen kuvan, jos "monikulttuurisuus on rikkautta"TM ja "kaksikielisyys on rikkautta"TM - ainoastaan toinen "virallinen totuus" olisi totta.
Tuossa kohtaa syyllistyt päättelyvirheeseen. Sama juttu kuin jos väittäisit että se tosiseikka, että lause "Jänis on petoeläin" on epätosi todistaisi myös sen, että lause "Susi on petoeläin" on muka epätosi.
Mietipä asiaa silta kannalta mitä edellisessä viestissäni kirjoitin. Onko susi ehkä sittenkin petoeläin? Ja onko meillä kaksikielisillä ehkä sittenkin ollut elämässämme hyvinkin konkreettista ja monenlaista hyötyä siitä että kykenemme käyttämään molempia kansalliskieliä äidinkielenomaisesti?
Ne vanhemmat jotka sijoittavat lapsensa kielikylpypäiväkoteihin ja -kouluihin ovat tajunneet tämän tosiseikan.
Ei. Ei ajatuksessani ole päättelyvirhettä. Kysyin, että millä perusteella väität että ainoastaan toinen väittämä on tosi? Muistetaan nyt, että molemmat hokemat ovat useaan kertaan kuultu samasta lähteestä eli kansanedustajien suusta, samasta puolueesta.
Miksi siis ainoastaan toinen olisi paikkaansa pitävä tai pitämätön?
Perustelin sen melko yksityiskohtaisesti tuossa yllä. Lyhyesti: se että hallitsee molemmat kansalliskielet täydellisesti antaa tietyn etulyöntiaseman työmarkkinoilla. Niille, joiden kielitaito molemmissa kansalliskielissä on erinomainen tai täydellinen, nuo kolme substantiivia ovat elettyä elämää.
Väittäisin jopa, että tiedän mistä puhun. 8)
Mutta, kuten sanottu, ymmärrän hyvin jos pihlajanmarjat ovat happamia.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:50:44
Niille, joiden kielitaito molemmissa kansalliskielissä on erinomainen tai täydellinen, nuo kolme adjektiivia ovat elettyä elämää.
Mitkä kolme adjektiivia? Suomen osaamisesi ei taida olla "äidinkielenomaista", jos väität sanoja
rikkaus, voimavara ja
hyödyllisyys adjektiiveiksi.
Quote from: wekkuli on 14.06.2010, 19:46:01
Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on. Jos se ei ole hyödyllistä, valitaan joku muu. Kuten Lappeenrannassa tai Haminassa.
Pitäisi olla perustelu sille miksi juuri ruotsinkielen opiskelu on pakollinen koko maassa. Sellaista perustelua ei ole ja pakollisuus tekee ruotsinkielestä monille vastenmielisen ja antipatioittaa monia suomalaisia ehkä myös ruotsinkielisiä kohtaan.
Tuo mitä viimeksi kirjoitat onkin ehkä paras argumentti ruotsin kielen vapaaehtoistamisen puolesta. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että näkisin vapaaehtoistamisessa sekä todennäköisiä plussia että todennäköisiä miinuksia. En tämän vuoksi suhtaudu tuohon kysymykseen kovinkaan jyrkästi, jos se rajataan tiukasti siihen, tulisiko ruotsin olla pakollinen kouluaine vai ei.
Asia ei nimittäin ole ihan niin yksinkertainen. Ongelmana on se, että jos lähtee edes alustavasti kehittelemään mahdollisia tai todennäköisiä skenaarioita siitä, mitä tuollaisen päätöksen jälkeen
käytännössä luultavasti seuraisi, siitä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Olen joskus aikaisemminkin spekuloinut erilaisilla skenaarioilla, jotka voisivat olla vapaaehtoistamisen seurauksina, mutta täytynee taas lähiaikoina palata asiaan ja paneutua yksityiskohtiin vielä vähän tarkemmin.
Quote from: Topi Junkkari on 14.06.2010, 19:59:19
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:50:44
Niille, joiden kielitaito molemmissa kansalliskielissä on erinomainen tai täydellinen, nuo kolme adjektiivia ovat elettyä elämää.
Mitkä kolme adjektiivia? Suomen osaamisesi ei taida olla "äidinkielenomaista", jos väität sanoja rikkaus, voimavara ja hyödyllisyys adjektiiveiksi.
Niin, substantiivejahan ne ovat. Tiedät kuitenkin ihan hyvin, että tuollaisia mokia tulee hyvin helposti tehneeksi kun kirjoittaa nopeasti. Jos
ihan oikeasti en tuntisi substantiivin ja adjektiivin välistä eroa, se ei kertoisi mitään varsinaisesta kielitaidosta, vaan siitä etten tietäisi minkään kielen kieliopista edes niitä perustermejä jotka opitaan ihan ensimmäiseksi. Sanat
substantiivi ja
adjektiivi kun ovat varsin kansainvälisiä.
Kolmannella kotimaisella: I thank you for your contribution, but this time it was
totally beside the point.
Yritäpä seuraavaksi vaikka löytää suomenkielisestä proosastani sijamuotovirheitä. Kai silläkin tavalla saa ajan kulumaan.
EDIT: No niin, nyt korjasin sen muotoon "
substantiiveja". Är du nöjd nu?
Quote from: Jaakko Sivonen on 14.06.2010, 19:41:49
Kimmo Sasi yksinkertaisesti valehtelee. Perustuslaissa ei sanota mitään ruotsin kielen pakollisesta opettamisesta. Kielten aseman osalta perustuslaki on ollut sama vuodesta 1919 lähtien, mutta pakkoruotsi tuotiin kaikkiin kouluihin vasta 1970-luvun vaihteessa.
Muista kuitenkin että ruotsi oli
oppikoulussa jo valmiiksi pakollinen kieli, samoin kuin suomi ruotsinkielisissä oppikouluissa. Ylioppilaaksi ei siis myöskään vuosien 1919 ja 1972 voinut päästä, ellei lukenut toista kotimaista.
Kansakoulut olivat toki eri asia.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:30:10
Quote from: do.ut.des on 14.06.2010, 19:19:44
Kerro paljasjalkaiselle rahvaalle, kellä on valta ja voima määritellä mikä on totta ja mikä on tarua tässä maassa?
Vielä pieni kielellinen huomautus. Sana "rahvas" on kollektiivinen termi. Voit toki sanoa kuuluvasi rahvaaseen (mitä ikinä tuolla sääty-yhteiskuntaan kuuluvalla termillä sitten nykyoloissa tarkoitatkin), mutta et voi kutsua itseäsi "rahvaaksi". Tuohon "rahvas"-sanan väärään käyttöön yksilöä kuvaavana terminä olen kyllä törmännyt joskus ennenkin.
Ymmärsit taas kerran väärin. Koska olemme julkisella ja suurta kansansuosiota nauttivalla foorumilla, on luonnollista, että nimimerkki
do.ut.des pyysi sinua ilmaisemaan näkemyksesi kaikelle kansalle, ei pelkästään yhdelle ihmiselle. Me olemme paljasjalkainen rahvas.
Kielitoimiston sanakirjan ensisijainen määritelmä sanalle
rahvas on
tavallinen kansa, maalaisväestö, maalaiset (sivistyneistön, säätyläisten vastakohtana).Lähisukukielessämme virossa sana
rahvas tarkoittaa yksinkertaisesti kansaa.
Eesti rahvas = Viron kansa. Virossa se on yleiskielen sana, johon ei liity mitään arvolatausta. (Toinen hyvä esimerkki: viron kielen sana
kusi tarkoittaa ihan samaa kuin meilläkin, mutta viron kielessä se on korrekti yleiskielen ja jopa lääkäreiden ammattikielen termi.)
Quote from: Topi Junkkari on 14.06.2010, 20:24:26
Lähisukukielessämme virossa sana rahvas tarkoittaa yksinkertaisesti kansaa. Eesti rahvas = Viron kansa. Virossa se on yleiskielen sana, johon ei liity mitään arvolatausta. (Toinen hyvä esimerkki: viron kielen sana kusi tarkoittaa ihan samaa kuin meilläkin, mutta viron kielessä se on korrekti yleiskielen ja jopa lääkäreiden ammattikielen termi.)
Ma tean seda, sest ma saan väga hästi aru eesti keelest.
Hyvin vapaa käännös suomeksi: tuo ei varsinaisesti ollut minulle mikään uutinen.
Kylläpä melkoisia sammakoita uusi kepupomo suustaan muljautteli YLEn iltauutisissa: "Pakkoruotsista keskusteleminen on pään pistämistä pensaaseen". WTF :o
Kylläpä melkoisia sammakoita uusi kepupomo suustaan muljautteli YLEn iltauutisissa: "Pakkoruotsista keskusteleminen on pään pistämistä pensaaseen".
Mitähän ja ketiähän se tuo viimeinen lause voisi oikeasti tarkoittaa?
Pakkoruotsi ja maahanmuutofanaatikot ovat kehittäneet sarjan järjettömiä kliseitä asialleen, ikään kuin ne oikeasti merkitsisvätkin jotain.
Quote from: wekkuli on 14.06.2010, 19:46:01
Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on.
Useimmille turkulaisille ruotsi ei todellakaan ole hyödyllinen tai tarpeellinen kieli. Turun väestöstä vain n. 5 % on ruotsinkielisiä.
Quote from: mikkoellila on 15.06.2010, 12:18:02
Useimmille turkulaisille ruotsi ei todellakaan ole hyödyllinen tai tarpeellinen kieli. Turun väestöstä vain n. 5 % on ruotsinkielisiä.
Useimmat kielet ovat tarpeettomia niille, jotka eivät niitä osaa tai halua käyttää. Kieltä pitää osata, jotta sitä voi hyödyntää. Meidän kulttuuripiirissämme ehkä englanti on ainoa kieli, jota käytännön syistä harvalla on varaa jättää opiskelematta. Toisaalta yhtään englantia osaamatonkaan ei kuole nälkään yhteiskunnassamme.
Minulle kaikista opiskelemistani kielistä vähiten hyötyä on ollut ehkä ranskasta. Sinulle kaiketi ranska on hyödyllinen kieli, sillä seuraat ranskalaista lehdistöä. Molemmat asumme Turussa.
Tämä ei tietenkään ole argumentti minkään kielen pakkosyöttämisen puolesta tai vastaan. Kielten hyödyllisyys yksilölle on kuitenkin niin moniulotteinen kokonaisuus, ettei nettiforumeilla kuullut julistukset yleensä tavoita sitä edes välttävästi.
Avaan vielä sen verran, että monet vetoavat puhujamäärään kielten hyödyllisyydessä, vaikka todellisuudessa maantieteellinen ja sosio-kulttuurinen etäisyys on paljon tärkeämpi. On totta, että joitakin kieliä puhuu sadat miljoonat maailman asukkaat. Kuitenkin suomalaisilla on usein vain vähän yhteyksiä Etelä-Amerikan miljoonien espanjankielisten mestitsien kanssa tai mahdollisuuksia käydä viikonloppuristeilyllä Kiinassa.
Toinen on jatkuva takertuminen puhumiseen. On totta, että ruotsalaisen kanssa voi puhua englantia tai vaikka ranskaa. Kuitenkaan kun menee Ruotsiin, eivät kaikki tekstit, tiedonannot ja kyltit muutu englanninkielisiksi. On älyttömän vaikeaa tulla toimeen lukutaitoisten yhteiskunnassa, jos ei ikinä käsitä mitä ympärillä lukee ja mitä neuvotaan.
Vaikka kuinka jankutetaan englannista, on edelleen hyödyllistä opetella muitakin meitä lähellä olevia kieliä. Auttavan kirjallisen osaamisen saavuttaa hyvin vähällä vaivalla. Lisäksi Euroopassakaan ei pärjää likipitäenkään kaikkialla puhutulla englannin kielellä.
Muoks: kannatan lisää valinnaisuutta kieliopetukseen pakkosyötön sijaan sekä lisää valinnanvaraa kieliopintoihin. Kuitenkin kouluissa oppilaille tulee antaa realistista tietoa kielen käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä.
Quote
Tämä ei tietenkään ole argumentti minkään kielen pakkosyöttämisen puolesta tai vastaan. Kielten hyödyllisyys yksilölle on kuitenkin niin moniulotteinen kokonaisuus, ettei nettiforumeilla kuullut julistukset yleensä tavoita sitä edes välttävästi.
Ei. Kielten tarpeellisuuden yksilöllisyyshän on nimenomaan argumentti laajan valinnanvapauden puolesta.
edit:
Aldaronille ja muille kiitokset noiden tutkimustulosten etsimisestä.
Sinänsä kertoo aika ikäviä asioita kanssaihmisistämme, että täysin samaa asiaa kysyttäessä saadaan täysin erilainen tulos kysymyksen muotoa säätämällä. Tämä osoittaa, että merkittävällä osalla vastaajista ei ollut asiaan ennalta pohdittua kantaa, eikä kantaa myöskään huolella pohdittu vastattaessa, vaan vastaus heitettiin ensimmäisen impulssin mukaan. Muutenhan itse asia ratkaisisi, eikä kysymyksen rakenne.
Quote from: Uljanov on 15.06.2010, 13:18:56
Ei. Kielten tarpeellisuuden yksilöllisyyshän on nimenomaan argumentti laajan valinnanvapauden puolesta.
Myöhästyit 56 sekuntia :D Jeps, samoilla linjoilla ollaan.
Perskuta, ensi kerralla nopeammin
Quote from: BeerBelly on 13.06.2010, 16:39:21
QuoteKatainen tulkitsi puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä ruotsin kielen asemasta, joten asiaa ei viedä eteenpäin.
Puoluekokous hyväksyi täpärästi aloitteen, jonka mukaan toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskouluissa poistetaan. Samalla kokous kuitenkin päätti turvata ruotsin kielen perustuslaillisen aseman.
Tulkitsen Käteisen olevan idiootti koska hän ei ymmärrä pakkoruotsin ja ruotsin kielen perustuslaillisen aseman eroa.
Jos voin välillä palata tähän.
Kataisen kommentin kaltaiset rinnastukset uhkaavat ruotsin kielen asemaa. Valtion virallisen kaksikielisyyden rinnastaminen ruotsin pakollisuuteen koulussa on kuin naula kaksikielisyyden arkkuun. Pakollinen ruotsin opiskelu on se, joka varsinaisesti kohtaa vastarintaa ja provosoi, ei virallinen kaksikielisyys sinänsä. Ruotsin vapaaehtoistamisen kannattajia on paljon enemmän, kuin valtion yksikielisyyden kannattajia.
Aina, kun joku rinnastaa kaksikielisyyden ja pakkoruotsin, kehitetään ihmisten keskuudessa asenteita siihen suuntaan, että kaksikielisyys olisi pohjimmainen ongelma. Muistan omalta koulu- ja lukioajaltani tällaisia tapauksia. Ruotsin opettajilla oli tapana perustella joskus, varsinkin opiskelun alussa, miksi ruotsin opiskelu on hyödyllistä ja pakollista. Valitettavasti he perustelivat ruotsin pakollisuutta myös sillä, että Suomi on kaksikielinen maa. Tämän takia jotkut pakkoruotsiin tuskastuneista oppilaista alkoivat vastustaa Suomen kaksikielisyyttä.
Lisäksi monikulttuuristuminen ja pseudokansainvälisyys joka tapauksessa syövät nopeasti pohjaa pakkoruotsin alta. Itse asiassa ne syövät lopulta pohjaa myös kaksikielisyyden alta, mutta näitä asioita ei silti tulisi sitoa toisiinsa. Pakkoruotsi on melko varmasti mennyttä jo nykyisen mokutusasteen säilyessä, mutta ruotsin kieli voi silti säilyttää asemansa Suomessa ja olennaisena osana Suomea, mikäli muutos saadaan kohtuullisessa ajassa.
Onko mahdollista, että perustuslailliseen asemaan takertuvat pakkoruotsin puolustajat upottavat loppujen lopuksi sen perustuslaillisen asemankin?
Quote from: wekkuli on 15.06.2010, 13:54:51
Onko mahdollista, että perustuslailliseen asemaan takertuvat pakkoruotsin puolustajat upottavat loppujen lopuksi sen perustuslaillisen asemankin?
Vaara on ilmiselvä, ja ihmetyttää, mikseivät edes RKP:n poliitikot tätä käsitä. Ilmeisesti "oikeaoppisuus" estää heiltä pragmaattisen ajattelun. Pakkoruotsi on poliittinen "saavutus", josta pidetään kiinni kynsin hampain, vaikka se on muodostunut raskaaksi taakaksi.
Kun valittua politiikkaa joutuu usein puolustelemaan ja mainostamaan muille, haittapuolia kiistäen, oppii tekemään näin myös itselleen. Silloin ei itsekään ymmärrä politiikkansa haittoja.
^Niin, mitä pitempään pakkoruotsi on voimassa, sen pidempään pakkoruotsista keskustellaan ja sen pidempään keskustellaan myös ruotsinkielen perustuslaillisesta asemasta ja mitä pidempään siitä keskustellaan sen useammin sen tarpeellisuutta myös kyseenalaistetaan.
RKP:n intresseissä pitäisi olla pakkoruotsin lopettaminen asap.
Ilmeisesti useimmille kirjoittajille ei aukene se politiikan raadollinen arki, jossa Kokoomus arvelee vievänsä nuivien äänet epärelevantin kysymyksen varjolla. Ruotsinkieli ei ole se kohta, josta Suomi on rikki, mutta nähtävästi se joihinkin uppoaa. Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.
Kokkareille aika helppo äänisaalis, ja perheenyhdistäminen ja muu vastaava voi jatkua.
EDIT: Kyllä teille se puhumisen meinkinki riittää.
Quote from: M.K.Korpela on 16.06.2010, 00:31:32
Ilmeisesti useimmille kirjoittajille ei aukene se politiikan raadollinen arki, jossa Kokoomus arvelee vievänsä nuivien äänet epärelevantin kysymyksen varjolla. Ruotsinkieli ei ole se kohta, josta Suomi on rikki, mutta nähtävästi se joihinkin uppoaa. Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.
Kokkareille aika helppo äänisaalis, ja perheenyhdistäminen ja muu vastaava voi jatkua.
EDIT: Kyllä teille se puhumisen meinkinki riittää.
Aivan samaa mieltä. Ruotsin kielen nykyinen asema Suomessa ei ole koskaan ollut minulle minkäänlainen issue, vaikka kersana Porvoossa pohjanmaalaista joskus vähän vatuttikin. Demlan mokuttajien soluttama iki-virkamiehistö vie näitä vaaleilla valittavia kuin litran mittaa.
Quote from: M.K.Korpela on 16.06.2010, 00:31:32
Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.
Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?
Quote from: Nanfung on 16.06.2010, 06:41:15
Quote from: M.K.Korpela on 16.06.2010, 00:31:32
Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.
Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?
Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.
Quote from: Aldaron on 16.06.2010, 08:23:37
Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.
Voisitko osoittaa esimerkin, missä asiassa Halonen on ollut eri mieltä kuin Rkp?
Quote from: Aldaron on 16.06.2010, 08:23:37
Quote from: Nanfung on 16.06.2010, 06:41:15
Quote from: M.K.Korpela on 16.06.2010, 00:31:32
Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.
Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?
Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.
Millä perusteella RKP on oikeistoa?
Wallin vill
hellre höja skatterna än skära ner välfärden (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/6/12/w48185.php??#43623)
Publicerad: 12/06 10:37 ›uppdaterad: 12/06 13:17
I sitt tal till partidagen sa ordförande Stefan Wallin att han tror att vi måste räkna med
en höjd totalskattegrad under nästa valperiod hellre än nedskärningar i välfärdsservicen.
Quote from: Nanfung on 16.06.2010, 09:00:10
Quote from: Aldaron on 16.06.2010, 08:23:37
Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.
Voisitko osoittaa esimerkin, missä asiassa Halonen on ollut eri mieltä kuin Rkp?
Muutama esimerkki:
1) Nato.
2) Talouspolitiikan yleislinja.
Ymmärtääkseni oikeisto-vasemmisto -jaottelulla on RKP:n kohdalla hyvin vähän merkitystä, koska puolueen ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa on mieluinen kielipolitiikka. Jos tähän päästään, voi RKP muodostaa hallituksen kenen kanssa tahansa ja millaisella hallitusohjelmalla hyvänsä.
Sinänsä Korpelan pelko siitä, että Kokoomus kielipolitiikalla veisi nuivien ääniä on turha, koska Kokoomus ei ole muuttanut kielipolitiikkaansa. Jos mitään, niin tämä farssi jossa Kokoomuksen puheenjohtaja jyrää puoluekokouksen yli laskee kannatusta.
Quote from: Uljanov on 16.06.2010, 10:04:07
Ymmärtääkseni oikeisto-vasemmisto -jaottelulla on RKP:n kohdalla hyvin vähän merkitystä, koska puolueen ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa on mieluinen kielipolitiikka. Jos tähän päästään, voi RKP muodostaa hallituksen kenen kanssa tahansa ja millaisella hallitusohjelmalla hyvänsä.
Sinänsä Korpelan pelko siitä, että Kokoomus kielipolitiikalla veisi nuivien ääniä on turha, koska Kokoomus ei ole muuttanut kielipolitiikkaansa. Jos mitään, niin tämä farssi jossa Kokoomuksen puheenjohtaja jyrää puoluekokouksen yli laskee kannatusta.
Olen samaa mieltä. Se, että Katainen kävelee edustajakokouksen tekemän ponnen yli mennen tullen, laskee Kokoomuksen suositusta ja tuo puolueen nykyinen lempinimi "Sekoomus" saa taas lisää sisältöä.
Quote from: mikkoellila on 16.06.2010, 09:47:31
Quote from: Aldaron on 16.06.2010, 08:23:37
Quote from: Nanfung on 16.06.2010, 06:41:15
Quote from: M.K.Korpela on 16.06.2010, 00:31:32
Tavallaan: kun ei pärjätä Haloselle ja Demlalle niin ainakin pärjätään RKP:lle.
Olen aina kuvitellut, että Halonen, Demla ja RKP ovat ajatusmaailmaltaan yhtä ja samaa seurakuntaa?
Sinulta menee nyt oikeisto (Rkp) ja vasemmisto (Halonen, Demla) sekaisin.
Millä perusteella RKP on oikeistoa?
Wallin vill hellre höja skatterna än skära ner välfärden (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/6/12/w48185.php??#43623)
Publicerad: 12/06 10:37 ›uppdaterad: 12/06 13:17
I sitt tal till partidagen sa ordförande Stefan Wallin att han tror att vi måste räkna med en höjd totalskattegrad under nästa valperiod hellre än nedskärningar i välfärdsservicen.
Lue vaikka Rkp:n eduskuntavaaliohjelma vuodelta 2007: http://sfp.fi/files/program/Valplattform_svensk.pdf
Tuo viittauksesi Walliniin liittyy siihen että Rkp:n johto on saanut palautetta ruotsinkielisen väestön keskuudesta ihmisiltä jotka ovat huolissaan siitä, tullaanko julkiset palvelut turvaamaan. Rkp:n johdon talouspoliittinen linja edustaa eräänlaista vesitettyä uusliberalismia.
Vesitettyä siksi että jos Rkp:n
johdon linja olisi vielä selkeämmin uusliberaali, se olisi liikaa Rkp:n
kentälle. Rkp joutuu nimittäin kilpailemaan vasemmalla laidallaan äänistä Sdp:n ruotsinkielisen siiven kanssa ja vaalit lähestyvät. Siksi Rkp:n johdon täytyy lähettää signaali siitä että julkiset palvelut turvataan.
Eikä esim.
tämä kaveri oikein vastaa käsitystäni vasemmistoradikaalista: http://www.callehaglund.fi/start/
Samanlainen oikeistoliberaali kuin Kokoomuksen johtohenkilöt. Jos Rkp:tä ei olisi, hän vaikuttaisi täysin varmasti Kokoomuksessa.
Itse asiassa Rkp:n talouspoliittisen linjan liiallinen oikeistolaisuus (jonka taustalla tietenkin vaikuttaa viime ajoille tyypillinen uusliberaali paradigma) on toinen niistä kahdesta tärkeimmästä syystä miksi en kannata Rkp:tä. Toinen on, kuten joku ehkä arvaa, Rkp:n varsin naiivi maahanmuuttopoliittinen linja. On tosin tajuttava että kummassakaan asiassa Rkp ei eroa yhtään Kokoomuksesta.
Quote from: mikkoellila on 15.06.2010, 12:18:02
Quote from: wekkuli on 14.06.2010, 19:46:01
Ruotsinkielen hyödyllisyys on oikeastaan täysin sivuseikka koko pakkoruotsikeskustelussa. Jos se on hyödyllistä, se valitaan. Torniossa, Turussa, Raaseporissa ja monilla muilla paikkakunnilla näin varmasti on.
Useimmille turkulaisille ruotsi ei todellakaan ole hyödyllinen tai tarpeellinen kieli. Turun väestöstä vain n. 5 % on ruotsinkielisiä.
Vaasassa ruotsinkielisten osuus on n.25%, eikä sitä ole tarvittu täälläkään, kuin yhden kerran: ummikko närpesin ihme ei ymmärtänyt ettei muiden pyykkivuodolla voi pestä omia pyykkejään. Asia tuli selväksi ja täti muutti vikkelästi muualle... ;D
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 17:03:51
Edellä olen maininnut sen yleisesti tunnetun tosiseikan, että ainoa tapa jolla tilaaja voi vaikuttaa kyselyn tuloksiin on kysymyksenasettelu. Jos siirrymme vertailemaan toisaalta Magman ja toisaalta Suomalaisuuden Liiton muotoilemia kysymyksiä, huomaamme hyvin oleellisen eron (kysymysten boldaukset minun).
Tässä Magman kysymyksenasettelu (vuonna 2008):
"Mielestäni ruotsin opiskelun tulisi olla jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa."
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Tässä Suomalaisuuden Liiton kysymyksenasettelu (vuonna 2007):
"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?"
Kyllä 63%
Ei 34%
Tulosten välinen erotus ei yllätä sitä, joka tuntee markkinoinnissa, mainonnassa, propagandassa ja yleisesti ottaen ihmisten suostuttelussa ja manipuloinnissa käytettyjä psykologisia kikkoja: Heti jos sisällytät kysymyksenasetteluun vapaaehtoisuuden käsitteen, saat jonkin verran enemmän kannatusta tuolle vaihtoehdolle kuin jos olisit muotoillut kysymyksen toisella tavalla. Lisäksi tuohon kysymyksenasetteluun sisältyy toinenkin psykologinen kikka, jonka merkitys tosin on vähäisempi kuin tuo vapaaehtoisuus-sana. Tarkoitan sanaa "suomenkieliset", joka tuolla tavalla lauseeseen sijoitettuna mobilisoi osassa vastaajista tiettyä "osapuolimentaliteettia". Sehän on sinänsä tarpeeton sana tuossa yhteydessä, sillä kaikki kysymykseen vastaavat tajuavat kyllä, että kyse ei ole ruotsinkielisten koulujen ruotsinopetuksesta vaan nimenomaan suomenkielisten, joten sanan "suomenkielinen" pointti ei ole informatiivinen vaan nimenomaan psykologinen. Tosin, kuten jo totesin, "taikasanan" vapaaehtoinen merkitys on toki paljon suurempi.
käsittääkseni suomalaisuuden liiton tutkimuksessa tarkoitus olikin nimenomaan udella, että pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille, aivan kuten kysyttiin.
Koko pakkoruotsi-keskustelun tarkoitus on saada ruotsin opiskelu vapaaehtoiseksi, eli kysymys on aivan oikein laadittu.on totta, että tietyillä "taikasanoilla" pyritään vaikuttamaan ihmisten vastauksiin, mutta eikö tuo sinun saivartelusi ole aikamoista hömppää?
Magnan tulokset ovat kuitenkin erilaiset kuin muidenkin galluppien:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/11/747496
QuoteMTV:n kyselyssä 80 % haluaisi poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kouluissa. MTV:n netissä olleeseen kyselyyn vastasi 4 223 henkilöä.
Vastauksia perustellaan mm siten, että ruotsin opiskelu on jäänne historiasta ja että englannin kielellä pärjää myös Ruotsissa. Moni suomenkielinen on myös huomannut, että ei ole tarvinnut ruotsia missään tilanteessa.
- En ymmärrä tälläistä jäännettä , miksi tämä on jätetty tällevuosituhannelle. Englannin kielen kokeeseen voisi keskittyä paremmin ja sitä kieltä todella tarvitaan tämän päivän maailmassa. Pois pakkoruotsi kokonaan! Abin äiti
- KYLLÄ! Mielestäni on turhaa pakottaa lukemaan ruotsia, kun esim englanti on se kieli millä pärjää niin töissä kuin maailmallakin. Ja siis monet ruotsia puhuvat puhuvat kyllä englantia! Ja uskon myös, että "viha" ruotsin opiskelua kohtaan loppuisi jos sitä voisi itse vapaaehtoisesti lukea, jos itse kokee sen tarpeelliseksi, esim. asuinpaikan tai toive ammatin suhteen!
- Opiskelin ruotsia vuosikausia ja sain laudaturin yo-kokeissa - mutta kielitaidolle ei ollut mitään käyttöä, Suomessa ei suostuttu puhumaan ruotsia, ja kieli unohtui eikä kehittynyt työkielenäkään. Nykyisin kokoukset ovat niin kansainvälisiä, ettei muu kuin englanti tule kyseeseen. Maapallo on kutistunut sitten 80-luvun - vain englannilla pärjää.
Monien mielestä olisi parempi käyttää ruotsinkielen opiskeluun nyt kuluva aika yleismaailmallisten kielten opiskeluun.
- Se on yksinkertaisesti turha, hyödytön. Englanninkielellä pärjää paremmin mailmalla, ruotsia puhutaan vain yhdessä maassa + muissa pohjoismaissa sen sukuista. Hyötysuhde on niin pieni, että ei vaan kannata pistää siihen rahaa ja aikaa.
- Pakkoruotsi kaventaa epäterveesti suomalaisten kielitaitoa ja estää suomalaisia opiskelemasta maailmankieliä kuten ranskaa, saksaa, venäjää tai espanjaa. Suomenruotsalaiset osaavat suomea, joka on suomalaisten yhteinen kieli.
- Ruotsi pois pakollisuudesta ja rinnalle useita eri vaihtoehtoja, joista valita se pakollinen. Tänä päivänä ruotsi ei ole enää SE kieli jota tulisi opiskella. Suomen ja englannin lisäksi tulisi olla yksi pakollinen, esim. saksa, espanja, kiina tai ruotsi.
Pakkoruotsia puolustavat taas ovat sitä mieltä, että koska Suomi on edelleen kaksikielinen maa., niin myös ruotsia kannattaa opiskella.
- Ruotsinkieltä osaavat saavat yleensä helpommin duunia jatai ottavat parhaat duunit päältä, samaan aikaan kun kieltä osaamattomat kuikuilevat työkkärissä.
syytätkö myös maikkaria vedättämisestä?
voihan se tietysti olla niinkin, että magnan tulos on oikein tehty ja virheetön. Pistää vain ihmetyttämään, miksi monen muun teettämät kyselyt antavat eri tuloksen....
Quote from: Uljanov on 16.06.2010, 10:04:07
Ymmärtääkseni oikeisto-vasemmisto -jaottelulla on RKP:n kohdalla hyvin vähän merkitystä, koska puolueen ainoa vaatimus hallitusneuvotteluissa on mieluinen kielipolitiikka. Jos tähän päästään, voi RKP muodostaa hallituksen kenen kanssa tahansa ja millaisella hallitusohjelmalla hyvänsä.
Sinänsä Korpelan pelko siitä, että Kokoomus kielipolitiikalla veisi nuivien ääniä on turha, koska Kokoomus ei ole muuttanut kielipolitiikkaansa. Jos mitään, niin tämä farssi jossa Kokoomuksen puheenjohtaja jyrää puoluekokouksen yli laskee kannatusta.
olen tuossa samaa mieltä: on turha miettiä, onko RKP oikeistoa vain vasemmistoa, koska puolueen ainoa tavoite on säilyttää ruotsinkielisten etuoikeudet.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 19:08:29
Tiedät hyvin että toisen kotimaisen taito on suoranainen edellytys moniin virkoihin. Myös yksityissektorilla ruotsin taito on , kuten tiedät, hyvin arvostettua. Tajuat hyvin että tässä maassa on paljon ihmisiä joilta meni hyvä työpaikka sivu suun, koska muuten samantasoinen hakija osasi ruotsia paremmin kuin se jota ei valittu. On toki psykologisesti ymmärrettävää, että tämä herättää kateutta ja kaunaa monissa niistä, jotka eivät osaa ruotsia joko ollenkaan ja vain hyvin vähän ja ovat kokeneet sen haittaavan urakehitystään.
ruotsin taito on meriitti työmarkkinoilla, mutta he haluaisivat että tuo "kauhea" tosiasia lakkaisi olemasta, joten he viittaavat usein siihen seikkaan, että löytyy lukemattomia työpaikkoja joissa ruotsin taitoa ei käytännössä tarvita, ikään kuin tämä tosiseikka muka todistaisi heidän väitteensä ruotsin yleisestä hyödyttömyydestä.
Kaksikielisenä suomalaisena olen erittäin tietoinen siitä seikasta, että meille kaksikielisille tuo kaikki on hyvin konkreettisesti totta. Meidän elämässämme kaksikielisyys on todellakin ollut sekä rikkautta että voimavara täsmälleen samalla tavalla kuin koulutus ja ammattitaito, ja itse asiassa vielä enemmänkin. Se että hallitsee molemmat kansalliskielet äidinkielenomaisesti antaa totisesti koko elämää varten tietyn etulyöntiaseman. Se on, käyttääkseni vielä kolmatta noista sanoista, erittäin hyödyllistä. Mutta, kuten totesin, aina löytyy kettuja joiden mielestä pihlajanmarjat ovat happamia.
tästä juuri on kyse: miksi 95% tämän maan asukkaista ovat jo syntyessään toisella sijalla niin työmarkkinoilla kuin eri virkoihin haettaessa. Jos halua samalla viivalle, on kumarrettava pientä, raharikasta eliittiä ja opeteltava puhumaan näiden äidinkieli.
Etelä-afrikassa oli samanlainen järjestelmä, sitä sanottiin apartheidiksi. Suomessa vallitseva kieli-apartheid loukkaa suomenkielisten ihmisoikeuksia ja on siksi muutettava.
Vastaavasti ruotsinkielisillä alueilla joustetaan helposti suomen kielen taidosta: kun Korsholman kunta etsi palomestaria oli suomenkielen taitovaatimus vain hyvä, mutta ruotsinkieltä piti osata täydellisesti. Tuohon virkaan ei siis pysty ottamaan muita kuin ruotsinkielisiä. Asia oli esillä pohjalaisessa pari vuotta sitten.
"Suomenruotsalaisten lippu on suomenruotsalaisten epävirallinen lippu punaisella pohjalla ja keltaisella ristillä. Lippua käytetään joskus suomenlipun sijaan Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen suomenruotsalaisten keskuudessa"
Edellinen on kopioitu Wikistä kohdasta suomenruotslaisten lippu.
Mitenkähän tuo lipun käyttäminen Suomen lipun sijaan istuu ajatukseen omasta ruotsinkielisestä itsehallintoalueesta.
Lippuhan ei millään tavalla korvaa Suomen lippua.
Asia liittyy voimakkaasti ruotsinkielen asemaan Suomessa ja valtiovallan tulisikin puuttua kyseisen lipun käyttöön, kuin myös siihen, että suomenkielisillä on oikeus saada suomenkielisiä palveluita vaikkapa Närpiön sydänmailla.
Onkohan se lippu Suomen ruotsalaisten lippu, koska suomenruotsalaisia ei ole edes olemassa samoin kuin Suomen ruotsalaisten puhuma kieli on murrettua ruotsia.
Siis ei mitään suomenruotsia.
QuoteSuomen kaksikielisyydessä on kysymys kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta
"Selän kääntäminen pohjoismaisuudelle jättäisi Suomen vaille luonnollisimpia kumppaneita maailman voimasuhteiden uudelleenmuotoutumisvaiheessa."
Paavo Lipponen
Hallituspuolueiden selkeä sitoutuminen Suomen kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen nykyisellään koulujen opetuksessa on tärkeä viesti suomalaisille. Ruotsin kieltä tarvitaan elinkeinoelämässä, hallinnossa ja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vain pitämällä ruotsin kielen asema ennallaan voidaan taata oppilaiden välinen sekä sosiaalinen että alueellinen tasa-arvo.
Suomen kaksikielisyydessä on kysymys suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta. Liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisuus on saanut valtavan paljon ruotsalaisuudesta, alkaen länsimaisen kulttuurin saapumisesta Suomeen ja mukaan lukien ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten osuuden kansakunnan synnyssä. Suomalaista identiteettiä on mahdotonta kuvitella ilman ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä.
Suomi kiinnittyy globalisoituvaan maailmaan yhtenä pohjoismaista. Mikään muu viiteryhmä ei voi korvata tätä yhteyttä. Onhan kysymys maailman sekä taloudellisesti että sosiaalisesti pisimmälle kehittyneestä yhteisöstä. Selän kääntäminen pohjoismaisuudelle jättäisi Suomen vaille luonnollisimpia kumppaneita maailman voimasuhteiden uudelleenmuotoutumisvaiheessa. Anglosakseja emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis pohjoismaalaisia.
Elinkeinoelämän keskusliitto on myös tullut painokkaasti mukaan keskusteluun ruotsin kielen asemasta. EK on vastoin teettämänsä selvityksen tuloksia päätynyt esittämään ruotsin kielen aseman heikentämistä tekemällä siitä vapaaehtoisen aineen. Selvityksen tulokset ovat kuitenkin ruotsin kannalta kiistattomasti myönteiset: puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää ruotsin kieltä tärkeänä rekrytointikriteerinä. Palvelualoilla ja erityisesti rahoitusalalla ruotsin merkitys on vielä tätäkin suurempi.
Suomen elinkeinoelämä pitää ruotsin kieltä selvästi englannin jälkeen tärkeimpänä kielenä. Ongelmana ei ole ruotsin kieli, vaan kielten opiskelun jyrkkä väheneminen Suomen kouluissa. Siihen maallamme ei ole varaa.
Svenska nu -valtuuskunta iloitsee siitä, että tuntijakotyöryhmän esitys antaa edellytykset monipuoliseen kieltenopiskeluun. Jos oppilaiden vanhemmat ymmärtävät kielitaidon merkityksen, Suomessa koulutetaan tulevaisuudessa ehkä muidenkin kielten taitureita kuin sinänsä tärkeän englannin osaajia.
Puutteena tuntijakotyöryhmän esityksessä on kieltenopintojen kokonaisresurssien vähentyminen. A1-kielen oppimäärän laajuus pienenee ja B1-kieltä, usein juuri ruotsia, aikaistetaan, mutta sille ei jaeta lisäresursseja. Kieltenopettajat ovat syystäkin huolestuneita tästä kehityksestä.
Yksi mahdollinen keino kieliopintojen laajentamiseen on kokonaistuntimäärän lisääminen. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset peruskoululaiset eivät kuluta koulunpenkkiä erityisen pitkään. Hollantilaislasten ja -nuorten vähimmäisopetusaika on yli 40 prosenttia pitempi kuin suomalaisten ikätoverien.
Kansalliskieltemme ja Suomen kaksikielisyyden aseman vahvistamiseksi toimitaan laajalla rintamalla myös kansalaisyhteiskunnan parissa. Uusimpana tulokkaana tähän joukkoon on tullut Kansalliskielten tukiyhdistys, jossa suomenkieliset vaikuttajat järjestävät aktiviteetteja kahden kansalliskielemme aseman edistämiseksi.
Svenska nu -valtuuskunta toivottaa yhdistyksen tervetulleeksi tekemään tätä tärkeää työtä.
puheenjohtaja
Svenska nu -valtuuskunta
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Suomen+kaksikielisyydess%C3%A4+on+kysymys+kulttuurin+ja+identiteetin+puolustamisesta/1135257639096
"Suomen kaksikielisyydessä on kysymys suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta." Kirjoitti siis Paavo Lipponen.
Tarkoittaako Lipponen, että taistelu vieraan ja suomalaisia maailman eniten riistäneen valtion kielen pakkosyöttämisen puolesta Suomi nimisessä valtiossa (jonka kansalaisista n.92% on suomenkielisiä ja n. 4,5% ruotsia suomettuneesti puhuvia) on suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustamista?
Quote from: EL SID on 16.06.2010, 14:49:58
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/11/747496
QuoteMTV:n kyselyssä 80 % haluaisi poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kouluissa.
Se että vertaat Taloustutkimus Oy:n toisaalta Suomalaisuuden Liiton ja toisaalta Magman toimeksiannosta alan standardimenetelmiä käyttäen tekemiä mielipidetutkimuksia
nettikyselyyn osoittaa että et ole ymmärtänyt noiden välistä
erittäin oleellista metodologista eroa.
Lyhyesti: nettikyselyt eivät
koskaan ole luotettavia. Tähän on useita syitä.
Ensinnäkin: otos
ei edusta tasapainoisesti koko maan väestöä maantieteellisesti eikä sosiaalisen taustan ja ikäryhmän suhteen. Niissä mielipidetutkimuksissa taas jotka tehdään yhteiskuntatieteellisesti valideja menetelmiä noudattaen (kuten esim Taloustutkimus Oy:n kyselyt), otoksen tasapainoisuus on aina
välttämätön lähtökohta.
Nettikyselyihin vastaajat valikoituvat kahden kriteerin mukaan: niihin vastaavat ne, jotka
sekäa) ovat tietoisia kyseisestä kyselystä
ettäb) ovat riittävän motivoituneita vastaamaan siihen (toisin sanoen: tuo kysymys on heille tärkeämpi kuin ihmisille keskimäärin).
Noiden
molempien edellytysten on siis täytyttävä. Suurin osa ihmisistähän ei viitsi vastata nettikyselyihin, vaikka tietäisikin, että sellainen on käynnissä. Niihin vastaavat ennen kaikkea ne jotka kokevat tuon kysymyksen tärkeämmäksi kuin ihmiset keskimäärin.
Lisäksi: kuten tiedetään, sana kulkee netin verkostoissa nopeasti ja nettikyselyjä on
hyvin helppo manipuloida. Lahjakkailla hakkereilla on vielä ihan ikiomat mahdollisuutensa tässä suhteessa.
Nettikyselyjen arvo on toisin sanoen ennen kaikkea viihteellinen. Mitään yhteiskuntatieteellistä validiteettia niillä ei (toisin kuin esim. Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemillä tutkimuksilla) kerta kaikkiaan ole.
Jos joku ei tätä jo sanonut, niin pitäisi pikemminkin alkaa keskustella suomen kielen asemasta Suomessa. Se jos mikä on uhattuna nykyään kaikilla tahoilla.
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 13:08:44
Quote from: EL SID on 16.06.2010, 14:49:58
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/11/747496
QuoteMTV:n kyselyssä 80 % haluaisi poistaa ruotsin pakollisen opiskelun kouluissa.
Se että vertaat Taloustutkimus Oy:n toisaalta Suomalaisuuden Liiton ja toisaalta Magman toimeksiannosta alan standardimenetelmiä käyttäen tekemiä mielipidetutkimuksia nettikyselyyn osoittaa että et ole ymmärtänyt noiden välistä erittäin oleellista metodologista eroa.
Lyhyesti: nettikyselyt eivät koskaan ole luotettavia. Tähän on useita syitä.
Ensinnäkin: otos ei edusta tasapainoisesti koko maan väestöä maantieteellisesti eikä sosiaalisen taustan ja ikäryhmän suhteen. Niissä mielipidetutkimuksissa taas jotka tehdään yhteiskuntatieteellisesti valideja menetelmiä noudattaen (kuten esim Taloustutkimus Oy:n kyselyt), otoksen tasapainoisuus on aina välttämätön lähtökohta.
Nettikyselyihin vastaajat valikoituvat kahden kriteerin mukaan: niihin vastaavat ne, jotka sekä
a) ovat tietoisia kyseisestä kyselystä että
b) ovat riittävän motivoituneita vastaamaan siihen (toisin sanoen: tuo kysymys on heille tärkeämpi kuin ihmisille keskimäärin).
Noiden molempien edellytysten on siis täytyttävä. Suurin osa ihmisistähän ei viitsi vastata nettikyselyihin, vaikka tietäisikin, että sellainen on käynnissä. Niihin vastaavat ennen kaikkea ne jotka kokevat tuon kysymyksen tärkeämmäksi kuin ihmiset keskimäärin.
Lisäksi: kuten tiedetään, sana kulkee netin verkostoissa nopeasti ja nettikyselyjä on hyvin helppo manipuloida. Lahjakkailla hakkereilla on vielä ihan ikiomat mahdollisuutensa tässä suhteessa.
Nettikyselyjen arvo on toisin sanoen ennen kaikkea viihteellinen. Mitään yhteiskuntatieteellistä validiteettia niillä ei (toisin kuin esim. Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemillä tutkimuksilla) kerta kaikkiaan ole.
käsittääkseni kysely tehtiin rekisteröityjen käyttäjien keskuudessa, eli kyselyyn ei ole päässyt vastaaman kuka vaan. Kyselystä ei käy ilmi, onko maikkari mahdollisesti muokannut tuloksia, mutta lienee selvää ettei pakkoruotsia kannattava Luotolainen kalastaja ole ottanut osaa siihen, kuten ei, todennäköisesti, ole ottanut osaa myöskään taloustutkimuksen tutkimuksiin.
Mitä tulee kohtiin A ja B, niin lienee selvää, että myös normaaliin gallupiin vastaaja (olen muutamaan vastannut, joten tiedän mistä kirjoitan) on tietoinen siitä kyselystä mihin vastaa ja on myös riittävän motivoitunut uhraamaan muutaman minuutin ja vastaamaan kyselyyn, eli nämä argumentit ovat vain turhaa palvelimen muistitilan tuhlausta.
Kun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti. Sinäkään et ole vielä onnistunut siinä, vaikka olet uhrannut asialle sivukaupalla tekstiä.
Jostain kumman syystä pakkoruotsittajilla on kamala hinku pyrkiä osoittamaan pakkoruotsin suorastaan kylpevän kansansuosiossa. Jos kerran näin on, niin miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?
Quote from: EL SID on 17.06.2010, 14:29:26
Jos kerran näin on, niin miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?
Koska suomenkielisistä äänestäjistä yli 90 % on tähän asti äänestänyt monikulttuuria ja pakkoruotsia ajavia puolueita. Mikäli suomenkieliset äänestäjät tuntisivat vastuunsa, olisi sekä ulkomaalais- että kielilainsäädäntö tolkullisempi. Parempia aikoja odotellen.
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 14:45:01
Quote from: EL SID on 17.06.2010, 14:29:26
Jos kerran näin on, niin miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?
Koska suomenkielisistä äänestäjistä yli 90 % on tähän asti äänestänyt monikulttuuria ja pakkoruotsia ajavia puolueita. Mikäli suomenkieliset äänestäjät tuntisivat vastuunsa, olisi sekä ulkomaalais- että kielilainsäädäntö tolkullisempi. Parempia aikoja odotellen.
tähän asti ei, ainakaan pakkoruotsi-asiassa, ole ollut vaihtoehtoja. Media on lakaissut pakkoruotsikeskustelun aina maton alle, eikä sitä ole otettu milloinkaan edes vaaliteemaksi. Vuoden 2011 vaalit tulevat olemaan ensimmäiset, jossa asista edes keskustellaan.Netin aika ei asioista enää voi vaieta.
Ennemmin tai myöhemmin vaalit voi ratkaista juuri pakkoruotsi, kunhan mamuiluun saadaan jonkinlainen tolkku.
Quote from: EL SID on 17.06.2010, 14:29:26
Kun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti.
Osoitat taas ettet ole ymmärtänyt mistä on kyse. Toistan
n:nnen kerran: tuossa tutkimuksessa
Taloustutkimus Oy on käyttänyt niitä samoja standardimenetelmiä joita vakavasti otettavissa mielipidemittauksissa aina käytetään. Kerropa minulle ihan yksityiskohtaisesti, miten ja kenen toimesta niitä muka olisi voitu manipuloida.
Annat siis ymmärtää että Taloustutkimus Oy on väärentänyt oman tutkimuksensa, mikä on aika vakavan luokan syytös kyseistä oikeushenkilöä kohtaan. Muista aina, että jos syytät luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä rikollisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, sinulla on oltava todisteet, muuten esittämilläsi syytöksillä saattaa olla
sinulle oikeudellisia seurauksia.
Muista myös, että Taloustutkimus Oy, joka on alan johtava firma Suomessa, on suorittanut myös
Suomalaisuuden Liiton ja
Hommaforumin tutkimukset. Ovatko nämäkin tutkimukset ehkä mielestäsi väärennettyjä?
Olet kovaa vauhtia maalaamassa itseäsi nurkkaan
Taloustutkimus Oy:hyn kohdistamillasi väärennössyytöksillä. Toivon että ymmärrät, että kyseisellä firmalla olisi jo nyt periaatteessa aihe haastaa sinut oikeuteen. Oikeudessa sinulla ei olisi kirjaimellisesti mitään mahdollisuuksia. Pidän tosin hyvin epätodennäköisenä että he tähän vaivautuisivat, mutta sinänsä olet jo väitteilläsi antanut heille siihen tilaisuuden.
Vähän jäitä hattuun, jooko?
Quote from: EL SID on 17.06.2010, 15:13:17Ennemmin tai myöhemmin vaalit voi ratkaista juuri pakkoruotsi, kunhan mamuiluun saadaan jonkinlainen tolkku.
Olen tämän suhteen hieman skeptinen. Vaikka enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsia kysyttäessä, niin kovin harvalle se on erityisen tärkeä kysymys. Kansanäänestys ratkaisisi asian varmasti, mutta parlamentaarinen tie on vaikea. Kokoomuksen, SDP:n ja kumppaneiden äänestäjät tuskin protestiksi äänestävät Persuja vain pakkoruotsin vuoksi. Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.
Useimmilta äänestäjiltä kun pakkoruotsi on kerran lakkautettu jo vuosikymmeniä sitten koulun loppumisen yhteydessä.
Quote from: EL SID on 17.06.2010, 14:29:26
miksei asiasta voida järjestää vaikkapa kansanäänestystä?
Järjestettäköön
minun puolestani.
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 15:20:12
Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.
Jonkinlaisesta puolueitten sanattomasta sopimuksesta ruotsin asema on ollut tähän saakka tabu vaalien alla, pakkoruotsista ei ole ollut sopivaa lausua yhtään mitään. Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
Quote from: Luotsi on 17.06.2010, 15:29:15
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 15:20:12
Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.
Jonkinlaisesta puolueitten sanattomasta sopimuksesta ruotsin asema on ollut tähän saakka tabu vaalien alla, pakkoruotsista ei ole ollut sopivaa lausua yhtään mitään. Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
On hyvin vaikea kuvitella käytännössä tilannetta, jossa kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta kouluaineena nousisi yhdeksi eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Syykin tähän on ilmeinen ja se on juuri se johon Turkulaine yllä viittasi: valtaosalle äänestäjistä se on
n:nnen luokan kysymys, joka ei pysty kilpailemaan talouspolitiikan, verotuksen, julkisten palvelujen turvaamisen, työttömyyden torjumisen, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen estämisen, EU:n, Venäjän, Naton,
maahanmuuttopolitiikan ja muiden tärkeämmäksi koettujen teemojen kanssa.
On tosiaan pyrittävä eläytymään siihen, mitä kysymyksiä äänestäjien valtaenemmistö priorisoi. Kysymys ruotsista kouluaineena on tässä prioriteettihierarkiassa varsin matalalla.
Quote from: Luotsi on 17.06.2010, 15:29:15
Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
Näin on. Uskon, että ilmapiiri on muuttumassa suotuisaksi lähivuosina, kun puoluekentässä on tapahtumassa jotain uutta.
Pakkoruotsiasia on kärsinyt ja kärsii samoista asioista kuin maahanmuuttokriittisyys taannoin. Kun liikkeellä on räyhävoimat, jotka haluavat heittää hurrit mereen ja kuohita neekerit, haluaa keskivertokansalainen ottaa etäisyyttä. Uskottavuuttaan varjeleva puoluevaikuttaja haluaa pitää etäisyyttä niin paljon, ettei koske koko asiaan edes naapurin tikulla.
Yksi syy miksi asiasta ei keskustella poliitikkojen keskuudessa paljon lienee sukua mamu-keskustelun hyssyttämiselle: Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua. Ts kansalaisia pidetään tyhminä ja intohimojensa vietävinä. Kyse on siis elitismistä, poliitikko ei usko että keskustelemalla saavutettaisiin yhtään mitään kun suurin viisaus kerran on jo siellä poliitikon päässä.
Ja pelätään että yksi asia johtaa toiseen => pakkoruotsin kieltäminen ruotsinkielen perustuslaillisen aseman murenemiseen ja pohjoismaisten/länsiyhteyksien heikkenemiseen.
Quote from: wekkuli on 17.06.2010, 15:48:23
Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.
En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään aiheesta keskustelua, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 15:52:24
Quote from: wekkuli on 17.06.2010, 15:48:23
Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.
En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään keskustelua aiheesta, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.
Komppaan. Kokemus on ikävä kyllä osoittanut tuon todeksi.
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 15:54:13
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 15:52:24
Quote from: wekkuli on 17.06.2010, 15:48:23
Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.
En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään keskustelua aiheesta, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.
Komppaan. Kokemus on ikävä kyllä osoittanut tuon todeksi.
Ja aiotte siis lopettaa keskustelun tähän ettette kiihotu enempää?
:roll:
(vai tarkoittiko tuo sitä että ne on ne
muut kun kiihottuvat, kukaan ei itse kiihkoile?)
Quote from: wekkuli on 17.06.2010, 16:00:34
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 15:54:13
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 15:52:24
Quote from: wekkuli on 17.06.2010, 15:48:23
Ei uskota että asiasta voidaan käydä asiallista dialogia ilman kiihkoilua.
En minäkään usko. En ole koskaan nähnyt missään keskustelua aiheesta, joka ei olisi johtanut kiihkoiluun.
Komppaan. Kokemus on ikävä kyllä osoittanut tuon todeksi.
Ja aiotte siis lopettaa keskustelun tähän ettette kiihotu enempää?
:roll:
(vai tarkoittiko tuo sitä että ne on ne muut kun kiihottuvat, kukaan ei itse kiihkoile?)
Kysymys on ennen kaikkea siitä, että aina kun asiasta keskustellaan, ilma on sakeana erilaisista ruotsinkieliseen väestöön koostuvista kollektiivisluonteisista herjasanoista ja syytöksistä (
erittäin pitkän esimerkkilistan näistä voi koota tältäkin foorumilta, ja esim. suomi24:sta löytyy lisää sitä samaa jokseenkin loputtomasti). On melko haasteellista yrittää käydä asiallista keskustelua päälle tunkevan mutavyöryn kanssa.
Asiallinen keskustelu on mahdollista ainoastaan jos pitäydytään tiukasti asia-argumenteissa. Käytäntö on osoittanut, että tarvitaan vain yksi ruotsinkielisiin kohdistuva etnisväritteinen herja tai syytös, ja siitä se lähtee. Lauman muut jäsenet huomaavat, että nyt on tilaisuus laulaa julki kaikki "hurreja" kohtaan tunnettu kauna, ja pian nettiviidakko jo kaikuu lauman aggressiivisesta ääntelystä jokseenkin tähän tyyliin: http://youtube.com/watch?v=pgb1AC5gu_g&feature=related
Keskustelun kanssa tuolla ilmiöllä ei oikeastaan ole mitään tekemistä. Kyseessä lienee eräänlainen rituaali.
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 16:16:47
Keskustelun kanssa tuolla ilmiöllä ei oikeastaan ole mitään tekemistä. Kyseessä lienee eräänlainen rituaali.
Hurrinpeijaiset.
Halla-ahon uusimmassa on paljon asiaa, jota juuri olemme käsitelleet.
QuoteSuurin osa suomalaisista jurnuttaa yksin tai kavereiden kanssa siitä, että kieliasialle pitäisi tehdä jotakin. Tilanteesta syytetään RKP:tä, suomenruotsalaisia, ahvenanmaalaisia, jopa Ruotsia. Todellinen syypää tilanteeseen on juuri se tavallinen kansalainen, joka vaaleista toiseen äänestää status quon säilyttäjiä. Vallitsevaan asiaintilaan sitoutuneiden puolueiden, siis kokoomuksen, kepun, demareiden, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisten, äänestäminen on vallitsevan asiaintilan puolesta äänestämistä, ei tämä sen monimutkaisempi asia ole.
QuoteRuotsin kielen asemaan kohdistuva arvostelu on usein tasoltaan hyvin matalaa. Esim. sellaista, että "pois pakkoruotsi!" ja "hurrit soutakoot Ruotsiin!".
Korostus minun.
Halla-ahon ohjelmassa minua ihmetyttää, mitä ovat ne suomenkielisten "perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut" Ahvenanmaalla? Palveluja ja viranomaistulkkausta se ei tarkoittane, sillä ruotsiksikaan ei Halla-ahon mallissa ole niihin pääsyä vaikka kunnassa olisi 19 % ruotsinkielisiä.
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 16:30:00
Halla-ahon ohjelmassa minua ihmetyttää, mitä ovat ne suomenkielisten "perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut" Ahvenanmaalla? Palveluja ja viranomaistulkkausta se ei tarkoittane, sillä ruotsiksikaan ei Halla-ahon mallissa ole niihin pääsyä vaikka kunnassa olisi 19 % ruotsinkielisiä.
Itsekin näen juuri tuossa tietyn loogisen ristiriidan.
Positiivisena seikkana tuossa ohjelmassa (vaikka olenkin sen asiasisällöstä eri mieltä) näkisin sen, että se on sentään kirjoitettu asialliseen tyyliin ja että siitä puuttuvat ne ruotsinkieliseen väestöön kohdistuvat etnisväritteiset herjat ja syytökset, jotka muuten ovat arkipäivää jokseenkin aina kun näistä kysymyksistä keskustellaan.
Ohjelman asiasisältöä en tosin, kuten totesin, allekirjoita. Mutta asiallisesta tyylistä kuitenkin pisteet.
Mielenkiintoiset ja aikasen samankantaiset kaksinpuhelut aldaronilla ja turkulaisella.
On hyvä kaikkiaan, että Hommassa on moderaattoreita, jotka estävät spämmäyksen ja liiallisen inttämisen ja ylilyönnit.
Mitä tulee seuraavaan aldaronin juttuun.
"Positiivisena seikkana tuossa ohjelmassa (vaikka olenkin sen asiasisällöstä eri mieltä) näkisin sen, että se on sentään kirjoitettu asialliseen tyyliin ja että siitä puuttuvat ne ruotsinkieliseen väestöön kohdistuvat etnisväritteiset herjat ja syytökset, jotka muuten ovat arkipäivää jokseenkin aina kun näistä kysymyksistä keskustellaan."
Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?
Pakkoruotsittajille on tullut lisäpiikkejä jo hytisevään lihaan.
Mielestäni Halla-ahon kirjoitus oli perusteltu, sekä ohjelma tavoitteellisuudessaan oikeudenmukainen ja selkeä niin Suomen ruotsalaisvähemmistöa, suomenkielisiä kuin myös saamenkielisiä kohtaan.Ahvenanmaata ajatellen se on suorastaan reilu.
Quote from: jupeli on 17.06.2010, 21:14:40
Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?
Luepa uudestaan mitä kirjoitin. En viitannut tuossa Halla-ahoon vaan eräisiin toisiin henkilöihin.
""Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?""
"Luepa uudestaan mitä kirjoitin. En viitannut tuossa Halla-ahoon vaan eräisiin toisiin henkilöihin."
Luinpa uudestaan ja eipä tuo antanna aihetta muuttaa käsitystäni erinomaisesta tulkinnastasi huolimatta.
Quote from: jupeli on 17.06.2010, 21:53:22
""Mikähän muu Halla-ahon kirjoitus ei olisi kirjoitettu asialliseen tyyliin?""
"Luepa uudestaan mitä kirjoitin. En viitannut tuossa Halla-ahoon vaan eräisiin toisiin henkilöihin."
Luinpa uudestaan ja eipä tuo antanna aihetta muuttaa käsitystäni erinomaisesta tulkinnastasi huolimatta.
Sitten onkin ihmeteltävä sitä, minkä logiikan (ja minkä kieliopin) mukaan sitä noin tulkitset.
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 15:41:06
Quote from: Luotsi on 17.06.2010, 15:29:15
Quote from: Turkulaine on 17.06.2010, 15:20:12
Mitään vakavasti otettavaa liikehdintää ei ole milloinkaan ollut tilanteen muuttamiseksi muutenkaan.
Jonkinlaisesta puolueitten sanattomasta sopimuksesta ruotsin asema on ollut tähän saakka tabu vaalien alla, pakkoruotsista ei ole ollut sopivaa lausua yhtään mitään. Mutta josko nyt tabu murtuisi ja asiasta oikeasti keskusteltaisiin? Silloin sillä olisi myös merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
On hyvin vaikea kuvitella käytännössä tilannetta, jossa kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta kouluaineena nousisi yhdeksi eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Syykin tähän on ilmeinen ja se on juuri se johon Turkulaine yllä viittasi: valtaosalle äänestäjistä se on n:nnen luokan kysymys, joka ei pysty kilpailemaan talouspolitiikan, verotuksen, julkisten palvelujen turvaamisen, työttömyyden torjumisen, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen estämisen, EU:n, Venäjän, Naton, maahanmuuttopolitiikan ja muiden tärkeämmäksi koettujen teemojen kanssa.
On tosiaan pyrittävä eläytymään siihen, mitä kysymyksiä äänestäjien valtaenemmistö priorisoi. Kysymys ruotsista kouluaineena on tässä prioriteettihierarkiassa varsin matalalla.
Tähän mennessä pakkoruotsista on vaaliväittelyissä vaiettu
täydellisesti, jos olet sattunut huomaamaan. Kun siitä sitten keskustellaan, niin esiin nousee kysymyksiä kuten pakollinen virkamiesruotsi jnejne jotka elimillisesti linkittyvät pakkoruotsiin. Kyllä tuossa jutun juurta riittää, vaikkei se sitten kaikkein tärkein ykkösaihe olisikaan - suurin osa aiheista ei ole.
Oliko muuten edellisten vaalien tärkein asia hoitajien palkankorotukset? Puhuttiinko siitä? Olisiko pakkoruotsi vähintäänkin saman luokan asia?
Halla-aho pistää jälleen parastaan. En olisi uskonut, että hän kannattaa noin dramaattista irtiottoa mutta tottahan se on. Ruotsi on tehnyt paljon vääryyttä suomenkielisiä kohtaan ja eipä ahvenanmaakaan yhtään sen paremmalta näytä. Sisäkulisseissa näyttävät todellisensa karvansa kuinka vihataan suomenkielisyyttä ja julkisuudessa puhutaan ihanasta kaksikielisyydestä, kun toisaalla sfp:n pyhällä maalla ei ole sijaa kaksikielisyydelle.
SFP tulisi ahdistaa kulmaan jossa se joutuisi julkisesti näyttämään todelliset kasvonsa naamion takaa.
On aika katkaista riippakivi kaulan ympäriltä ja olla vapaa.
Quote from: do.ut.des on 17.06.2010, 23:22:23
Halla-aho pistää jälleen parastaan. En olisi uskonut, että hän kannattaa noin dramaattista irtiottoa mutta tottahan se on. Ruotsi on tehnyt paljon vääryyttä suomenkielisiä kohtaan ja eipä ahvenanmaakaan yhtään sen paremmalta näytä. Sisäkulisseissa näyttävät todellisensa karvansa kuinka vihataan suomenkielisyyttä ja julkisuudessa puhutaan ihanasta kaksikielisyydestä, kun toisaalla sfp:n pyhällä maalla ei ole sijaa kaksikielisyydelle.
SFP tulisi ahdistaa kulmaan jossa se joutuisi julkisesti näyttämään todelliset kasvonsa naamion takaa.
On aika katkaista riippakivi kaulan ympäriltä ja olla vapaa.
Samaa mieltä.
H-a ehdotus on -jo ehdotelmanakin- parasta ja järkevintä tekstiä, mitä aiheesta muistan kirjoitetun.
Quote from: do.ut.des on 17.06.2010, 23:22:23
Sisäkulisseissa näyttävät todellisensa karvansa kuinka vihataan suomenkielisyyttä ja julkisuudessa puhutaan ihanasta kaksikielisyydestä, kun toisaalla sfp:n pyhällä maalla ei ole sijaa kaksikielisyydelle.
Mitä tarkoitat ilmaisulla "Sfp:n pyhä maa", Ahvenanmaatako?
On tullut sentään
aika monta kertaa todetuksi (myös tässä ketjussa) että Rkp:llä/Sfp:llä
ei ole minkäänlaista toimintaa Ahvenanmaalla. Kyseisessä maakunnassa kun on ihan oma puoluelaitos. Yksikään Manner-Suomen puolueista ei toimi siellä.
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 23:43:22
Mitä tarkoitat ilmaisulla "Sfp:n pyhä maa", Ahvenanmaatako?
SFP:n yleistä apartheid-politiikkaa. Mm. sitä että suomenkielisiä kouluja voi surutta lakkauttaa, mutta jos yhtäkään ruotsinkielistä koulua ollaan yhdistämässä saman katon alle suomenkielisten kanssa niin voi sitä parkua tai että ruotsinkielisessä koulussa oppilas puhuu suomenkieltä kouluaikana koulun alueella - tästä seuraa nuhtelut. Lisäksi eri terveyskeskukset, nuorisotilat ja ties mitä jonne suomenkielisillä ei ole virallisesti asiaa, mutta vuorostaan ruotsinkielisellä on oikeus vaatia palvelua vaikka Kuhmon kunnallistalossa.
Vai, että SFP:lle ei ole mitään toimintaa affenien kanssa? Eikös Thors ole kotoisin ahvenanmaalta ja moni muukin sfpläinen. Entäs Enestam ja oliko vielä Laxikin? Itse en jaksa tarkistaa, mutta tokia aldaroni tekee sen minun puolestani. :)
Quote from: do.ut.des on 17.06.2010, 23:57:12
Vai, että SFP:lle ei ole mitään toimintaa affenien kanssa? Eikös Thors ole kotoisin ahvenanmaalta ja moni muukin sfpläinen. Entäs Enestam ja oliko vielä Laxikin? Itse en jaksa tarkistaa, mutta tokia aldaroni tekee sen minun puolestani. :)
Tämä on jo aika väsynyttä läppää.
On tietysti ilmiselvää, että SFP:llä on läheiset yhteydet "affeniin" - mm. sitä kautta, että Ahvenanmaan kansanedustaja kuuluu SFP:n eduskuntaryhmään - siitä huolimatta, että Aldaron on aivan oikein kertonut, että Ahvenanmaalla on oma puoluelaitos.
Sen sijaan "perus-SFP-läisten" poliitikkojen syyttäminen ahvenanmaalaisiksi on minunkin näkökulmastani ihan liian paksua. Ahvenanmaalta perus-Suomeen on muuttanut aika vähän ihmisiä. Käsitykseni mukaan ahvenanmaalaiset eivät edes halua orientoitua "suomenruotsalaisiksi", vaan omasta mielestään he muodostavat ihan ikioman hieman yli 20 000 ihmisen kansansa, joka olisi mieluiten itsenäinen ja toiseksi mieluiten osa Ruotsia.
Quote from: Topi Junkkari on 18.06.2010, 00:09:29
Quote from: do.ut.des on 17.06.2010, 23:57:12
Vai, että SFP:lle ei ole mitään toimintaa affenien kanssa? Eikös Thors ole kotoisin ahvenanmaalta ja moni muukin sfpläinen. Entäs Enestam ja oliko vielä Laxikin? Itse en jaksa tarkistaa, mutta tokia aldaroni tekee sen minun puolestani. :)
Tämä on jo aika väsynyttä läppää.
On tietysti ilmiselvää, että SFP:llä on läheiset yhteydet "affeniin" - mm. sitä kautta, että Ahvenanmaan kansanedustaja kuuluu SFP:n eduskuntaryhmään - siitä huolimatta, että Aldaron on aivan oikein kertonut, että Ahvenanmaalla on oma puoluelaitos.
Sen sijaan "perus-SFP-läisten" poliitikkojen syyttäminen ahvenanmaalaisiksi on minunkin näkökulmastani ihan liian paksua. Ahvenanmaalta perus-Suomeen on muuttanut aika vähän ihmisiä. Käsitykseni mukaan ahvenanmaalaiset eivät edes halua orientoitua "suomenruotsalaisiksi", vaan omasta mielestään he muodostavat ihan ikioman hieman yli 20 000 ihmisen kansansa, joka olisi mieluiten itsenäinen ja toiseksi mieluiten osa Ruotsia.
En usko, että ahvenanmaalaiset haluaisivat olla osa Ruotsia missään tilanteessa.
Nyt heillä on taloudellisesti turvattu asema omana lintukotonaan, mutta Ruotsin alaisuudessa koko saarirykelmä olisi ainoastaan yksi pieni takapajula valtiossa ilman erityisoikeuksia ja taloudellista tukea.
Quote from: Topi Junkkari on 18.06.2010, 00:09:29
Käsitykseni mukaan ahvenanmaalaiset eivät edes halua orientoitua "suomenruotsalaisiksi", vaan omasta mielestään he muodostavat ihan ikioman hieman yli 20 000 ihmisen kansansa, joka olisi mieluiten itsenäinen ja toiseksi mieluiten osa Ruotsia.
Onkohan sinulla yhtään mitään viitettä käsityksesi tueksi? Käsitykseni mukaan kun se on huuhaata ;)
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 00:18:45
Quote from: Topi Junkkari on 18.06.2010, 00:09:29
Käsitykseni mukaan ahvenanmaalaiset eivät edes halua orientoitua "suomenruotsalaisiksi", vaan omasta mielestään he muodostavat ihan ikioman hieman yli 20 000 ihmisen kansansa, joka olisi mieluiten itsenäinen ja toiseksi mieluiten osa Ruotsia.
Onkohan sinulla yhtään mitään viitettä käsityksesi tueksi? Käsitykseni mukaan kun se on huuhaata ;)
Ahvenanmaa toimii kuin sisilisko paniikissa. Häntä katkeaa, jos henki on uhattuna.
Quote from: do.ut.des on 17.06.2010, 23:57:12
Vai, että SFP:lle ei ole mitään toimintaa affenien kanssa? Eikös Thors ole kotoisin ahvenanmaalta ja moni muukin sfpläinen. Entäs Enestam ja oliko vielä Laxikin? Itse en jaksa tarkistaa, mutta tokia aldaroni tekee sen minun puolestani. :)
Aikamoinen asenne sinulla. Syötät tähän ketjuun jatkuvaa disinformaatiota täysin puhtaasti trollausmielessä, ajatuksena se että toiset saavat sitten oikaista totuudenvastaiset väitteesi. Jonka jälkeen aloitat trollauksesi aina uudestaan. Tiedät ihan hyvin että mikään tuosta ei pidä paikkaansa. Mutta tiedät kokemuksesta myös että saat trollata täysin vapaasti ilman seuraamuksia, joten jatkat.
Ristiriita syntyy siitä, että toisaalta trollia ei saisi ruokkia. Mutta toisaalta valheelliset väitteet on normaalisti pyrittävä oikaisemaan.
Niille
muille jotka ehkä eivät tiedä:
Thors ja Lax ovat syntyneet Helsingissä. Enestam on syntynyt Västanfjärdissä, joka nykyisin on osa Kemiönsaaren kuntaa.
Ja lisäksi: Rkp:llä
ei todellakaan ole toimintaa Ahvenanmaalla. Joka muuta väittää, valehtelee täysin tietoisesti.
Olen aina ihmetellyt miksi suomalaisia ruotsia äidinkielenään puhuvia kutsutaan suomenruotsalaisiksi. Oikea nimitys olisi esim. ruotsinkielinen (suomalainen), jota myös harvakseltaan käytetään. Kyllähän tämä porukka on pääsääntöisesti asunut Suomessa satoja vuosia, eivät he ole "ruotsalaisia".
Tämä ei tietenkään koske Ruotsista Suomeen muuttaneita ruotsalaisia, he ovat oikeita suomenruotsalaisia. Aivan kuten Ruotsiin töihin menneet suomalaiset ovat ruotsinsuomalaisia.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 00:52:58
Quote from: do.ut.des on 17.06.2010, 23:57:12
Vai, että SFP:lle ei ole mitään toimintaa affenien kanssa? Eikös Thors ole kotoisin ahvenanmaalta ja moni muukin sfpläinen. Entäs Enestam ja oliko vielä Laxikin? Itse en jaksa tarkistaa, mutta tokia aldaroni tekee sen minun puolestani. :)
Aikamoinen asenne sinulla. Syötät tähän ketjuun jatkuvaa disinformaatiota täysin puhtaasti trollausmielessä, ajatuksena se että toiset saavat sitten oikaista totuudenvastaiset väitteesi. Jonka jälkeen aloitat trollauksesi aina uudestaan. Tiedät ihan hyvin että mikään tuosta ei pidä paikkaansa. Mutta tiedät kokemuksesta myös että saat trollata täysin vapaasti ilman seuraamuksia, joten jatkat.
Ristiriita syntyy siitä, että toisaalta trollia ei saisi ruokkia. Mutta toisaalta valheelliset väitteet on normaalisti pyrittävä oikaisemaan.
Niille muille jotka ehkä eivät tiedä:
Thors ja Lax ovat syntyneet Helsingissä. Enestam on syntynyt Västanfjärdissä, joka nykyisin on osa Kemiönsaaren kuntaa.
Ja lisäksi: Rkp:llä ei todellakaan ole toimintaa Ahvenanmaalla. Joka muuta väittää, valehtelee täysin tietoisesti.
Nuo asiat ovat nyt sellaista turhanpäiväistä näpertelyä: faktat voi jokainen halutessaan tarkastaa Netistä.
Mutta mitäs sanot tästä.
"EU:n komissio nosti heinäkuussa 2004 kanteen Suomea vastaan EY:n tuomioistuimessa. Komissio oli tyytymätön siihen, kuinka yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevaa direktiiviä noudatettiin Ahvenanmaalla. EU:n tuomioistuimen mukaan Suomi oli Ahvenanmaalla lyönyt laimin velvoitteensa kohdella tasavertaisesti kaikkia ihmisiä heidän rodullisesta tai etnisestä taustastaan huolimatta.[10] Komissio on 18. lokakuuta 2005 huomauttanut Suomea siitä, ettei yhdenvertaisuusdirektiiviä ole edelleenkään pantu täytäntöön Ahvenanmaalla. Suomi on kiistänyt väitteen. Väite kuitenkin kiistatta pitää paikkansa, koska Ahvenanmaalla suomenkielisten asema on erittäin heikko esimerkiksi asunnon, tontin ja työn hankkimisen suhteen." (Wiki)
Eikös ole suorastaan järkyttävää, että ilmeisen korkealta Ahvenanmaalaiselta -seka myös suomalaiselta(ministeriö?)- taholta pyyhitään pyllyä ilmiselvällä ihmisoikeusrikkomuksella Ahvenanmaalla?
Quote from: Dada on 18.06.2010, 01:07:26
Olen aina ihmetellyt miksi suomalaisia ruotsia äidinkielenään puhuvia kutsutaan suomenruotsalaisiksi. Oikea nimitys olisi esim. ruotsinkielinen (suomalainen), jota myös harvakseltaan käytetään. Kyllähän tämä porukka on pääsääntöisesti asunut Suomessa satoja vuosia, eivät he ole "ruotsalaisia".
Tämä ei tietenkään koske Ruotsista Suomeen muuttaneita ruotsalaisia, he ovat oikeita suomenruotsalaisia. Aivan kuten Ruotsiin töihin menneet suomalaiset ovat ruotsinsuomalaisia.
Sinänsä olet ihan oikeassa. Nimitys "suomenruotsalainen" on muuten vain noin sadan vuoden ikäinen. Se on suhteellisen vakiintunut, mutta se kuvaa aika epätarkasti ja hieman harhaanjohtavastikin kyseistä ihmisryhmää. En henkilökohtaisesti tosin pidä tuota nimikysymystä mitenkään kovin oleellisena. Kutsuttakoon minun puolestani vaikka koillisgooteiksi. Oleellistahan on itse asia eikä sen nimi.
Hyvä, että aldaroni oikaisi asian. Itselleni on jäänyt kuva päähän, jostakin thorssin haastattelusta että hän olisi asunut ahvenanmaalla mutta en osaa sanoa varmaksi.
Kuitenkin thors vastaan ahvenanmaan asioistakin: "Astrid Thors vastaa hallituksessa maahanmuuton lisäksi EU- ja Ahvenanmaan asioista."
Missä päin Suomea Henrik Lax itki kaapelikyltistä, ettei siinä lukenut ruotsiksi että kabel?
Quote from: Dada on 18.06.2010, 01:07:26
Olen aina ihmetellyt miksi suomalaisia ruotsia äidinkielenään puhuvia kutsutaan suomenruotsalaisiksi. Oikea nimitys olisi esim. ruotsinkielinen (suomalainen), jota myös harvakseltaan käytetään. Kyllähän tämä porukka on pääsääntöisesti asunut Suomessa satoja vuosia, eivät he ole "ruotsalaisia".
Tämä ei tietenkään koske Ruotsista Suomeen muuttaneita ruotsalaisia, he ovat oikeita suomenruotsalaisia. Aivan kuten Ruotsiin töihin menneet suomalaiset ovat ruotsinsuomalaisia.
Mikä ero on finländarella ja finnarilla? Eivätkö rannikkoseudun ruotsinkieliset olleet aikoinaan itäruotsalaisia? Kaipa se tuolta tulee.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 01:17:35
Quote from: Dada on 18.06.2010, 01:07:26
Olen aina ihmetellyt miksi suomalaisia ruotsia äidinkielenään puhuvia kutsutaan suomenruotsalaisiksi. Oikea nimitys olisi esim. ruotsinkielinen (suomalainen), jota myös harvakseltaan käytetään. Kyllähän tämä porukka on pääsääntöisesti asunut Suomessa satoja vuosia, eivät he ole "ruotsalaisia".
Tämä ei tietenkään koske Ruotsista Suomeen muuttaneita ruotsalaisia, he ovat oikeita suomenruotsalaisia. Aivan kuten Ruotsiin töihin menneet suomalaiset ovat ruotsinsuomalaisia.
Sinänsä olet ihan oikeassa. Nimitys "suomenruotsalainen" on muuten vain noin sadan vuoden ikäinen. Se on suhteellisen vakiintunut, mutta se kuvaa aika epätarkasti ja hieman harhaanjohtavastikin kyseistä ihmisryhmää. En henkilökohtaisesti tosin pidä tuota nimikysymystä mitenkään kovin oleellisena. Kutsuttakoon minun puolestani vaikka koillisgooteiksi. Oleellistahan on itse asia eikä sen nimi.
Näinhän se on. Tuntuu siltä, että ruotsinkieliset itse ylläpitävät ja hellivät tuota nimitystä itsestään. Todennäköisesti haluavat erottua mahdollisimman selvästi meistä "juntti-suomalaisista".
JOs minä täytän kaavakkeen ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN eli ruotsiksi
ÄNDRING AV MODERSMÅLET ja ilmoitan äidinkiekseni saksan. Kaavakehan on ilmoitusluontoinen ja sen tietoja ei tarkisteta.
Sitten laitan rastin kohtaan, jossa haluan asiointikielekseni ruotsin (valintana on joko ruotsi tai suomi), niin:
Olenko Suomen saksalainen vai suomensaksalainen vai Suomen saksankielinen ja merkitäänkö minut asiointikieleni valinnan mukaan myös ruotsinkieliseksi?
Halla-ahon ja muidenkin älykköjen olisi syytä asettaa koko käännösvalheellinen "teko"kaavake kyseenalaiseksi. OLisi kai vähimmäisvaatimus että jokainen kaavakkeen täyttäjä joutuisi kielikokeella todistamaan äidinkielensä. ON selvää, että äidinkieli ei voi olla se, mitä ei jonkun tason mukaan edes osaa. Mikä se taso on, tutkikoon kielitieteilijät, mutta esim. pelkät mamma, mmormor ja una birra eivät mielestäni riitä perusteeksi äidinkielelle, joka on identiteettimme vahvin tekijä.
https://lomake.fi/b/ec/index.cgi/download?s=91XmJAkGDftaIMf&id=2486%2FC2F90B20010EDE8800C0F34AFF01B3BC&type=statics
Quote from: Aldaron on 17.06.2010, 15:16:30
Quote from: EL SID on 17.06.2010, 14:29:26
Kun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti.
Osoitat taas ettet ole ymmärtänyt mistä on kyse. Toistan n:nnen kerran: tuossa tutkimuksessa Taloustutkimus Oy on käyttänyt niitä samoja standardimenetelmiä joita vakavasti otettavissa mielipidemittauksissa aina käytetään. Kerropa minulle ihan yksityiskohtaisesti, miten ja kenen toimesta niitä muka olisi voitu manipuloida.
Annat siis ymmärtää että Taloustutkimus Oy on väärentänyt oman tutkimuksensa, mikä on aika vakavan luokan syytös kyseistä oikeushenkilöä kohtaan. Muista aina, että jos syytät luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä rikollisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, sinulla on oltava todisteet, muuten esittämilläsi syytöksillä saattaa olla sinulle oikeudellisia seurauksia.
Muista myös, että Taloustutkimus Oy, joka on alan johtava firma Suomessa, on suorittanut myös Suomalaisuuden Liiton ja Hommaforumin tutkimukset. Ovatko nämäkin tutkimukset ehkä mielestäsi väärennettyjä?
Olet kovaa vauhtia maalaamassa itseäsi nurkkaan Taloustutkimus Oy:hyn kohdistamillasi väärennössyytöksillä. Toivon että ymmärrät, että kyseisellä firmalla olisi jo nyt periaatteessa aihe haastaa sinut oikeuteen. Oikeudessa sinulla ei olisi kirjaimellisesti mitään mahdollisuuksia. Pidän tosin hyvin epätodennäköisenä että he tähän vaivautuisivat, mutta sinänsä olet jo väitteilläsi antanut heille siihen tilaisuuden.
Vähän jäitä hattuun, jooko?
lue nyt nämä pätkät, jotka olen kopioinut edellisistä vastauksistani, hyvin tarkasti:
Quotevoihan se tietysti olla niinkin, että magnan tulos on oikein tehty ja virheetön. Pistää vain ihmetyttämään, miksi monen muun teettämät kyselyt antavat eri tuloksen....
QuoteKun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti. Sinäkään et ole vielä onnistunut siinä, vaikka olet uhrannut asialle sivukaupalla tekstiä.
eli en syytä taloustutkimusta gallupin vääristelystä, vaan ihmettelen, miksi gallupin tulos vaihtelee noin paljon, kun on eri tilaaja ja kuinka sinäkään et ole kyennyt selittämään asiaa uskottavasti.
Tapasi maalata piruja seinille:
QuoteOlet kovaa vauhtia maalaamassa itseäsi nurkkaan Taloustutkimus Oy:hyn kohdistamillasi väärennössyytöksillä. Toivon että ymmärrät, että kyseisellä firmalla olisi jo nyt periaatteessa aihe haastaa sinut oikeuteen. Oikeudessa sinulla ei olisi kirjaimellisesti mitään mahdollisuuksia.
on hyvä esimerkki siitä, kuinka uhkaamalla yritetään estää pakkoruotsikeskustelu. Tulee jotenkin mieleen tämä "siionin viisaitten" tekstiä kohta 4
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg194848.html#msg194848
vaikka alunperin epäilin, niin ehkä kyseinen teksti on sittenkin vahingossa julkisuuteen päässyt Ruotsalaisen kansanpuolueen kirjoitusohjeisto...
Ilmeisesti tuhkauskortti on jo tehoton?
magnan tutkimus tuntuu olevan aika tärkeä asia pakkoruotsittajille. Siksi on varmaan tilattukin: sen avulla on helppo väittää että pakkoruotsi on monen suomalaisen intohimo. Uskottavuutta vain haittaa muut asiasta tehdyt gallupit ja kyselyt, jotka ovat tasan päinvastaisia. Siksi sinäkin yrität selittää muut tulokset vääräksi väittämällä suomalaisuuden liiton sortuvan psykologisiin kikkoihin, kuten vastauksessasi #1755.
toisin sanoen, sinua lainatakseni, sinä
QuoteAnnat siis ymmärtää että
Suomalaisuuden liitto
Quoteon väärentänyt
tilaamansa
Quotetutkimuksensa, mikä on aika vakavan luokan syytös kyseistä oikeushenkilöä kohtaan. Muista aina, että jos syytät luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä rikollisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, sinulla on oltava todisteet, muuten esittämilläsi syytöksillä saattaa olla sinulle oikeudellisia seurauksia.
jätit muuten kommentoimatta,
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg402056.html#msg402056
esittämäni jutun, kuinka kaksikielivaatimuksilla taataan ruotsinkieliselle työpaikat, eli siis tämän:
QuoteVastaavasti ruotsinkielisillä alueilla joustetaan helposti suomen kielen taidosta: kun Korsholman kunta etsi palomestaria oli suomenkielen taitovaatimus vain hyvä mutta ruotsinkieltä piti osata täydellisesti. Tuohon virkaan ei siis pysty ottamaan muita kuin ruotsinkielisiä. Asia oli esillä pohjalaisessa pari vuotta sitten
myönnän, kirjoitin lööperiä: Korsholman kaksikielinen, mutta sellainen, jossa on RKP johtavassa asemassa, edellyttää työntekijältä, tässä tapauksessa kunnan rakennustarkastajalla, on "hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin kielen taito sekä hyvä suullinen ja
tyydyttävä kirjallinen suomen kielen taito.",
http://www.mol.fi/paikat/...ndex=2&anchor=7281146
jos Vaasassa, jossa väestön kielisuhteet ovat päinvastaiset, asetettaisiin päinvastaiset, suomenkielisisiä suosivat vaatimukset, niin johan ruotsinkielinen media huutaisi rasismia, ja asiasta älähtäisi niin Lipponen, Sasi kuin muukin svenka.nu-faniporukka...
Quote from: jupeli on 18.06.2010, 09:23:45
JOs minä täytän kaavakkeen ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN eli ruotsiksi
ÄNDRING AV MODERSMÅLET ja ilmoitan äidinkiekseni saksan. Kaavakehan on ilmoitusluontoinen ja sen tietoja ei tarkisteta.
Sitten laitan rastin kohtaan, jossa haluan asiointikielekseni ruotsin (valintana on joko ruotsi tai suomi), niin:
Olenko Suomen saksalainen vai suomensaksalainen vai Suomen saksankielinen ja merkitäänkö minut asiointikieleni valinnan mukaan myös ruotsinkieliseksi?
Halla-ahon ja muidenkin älykköjen olisi syytä asettaa koko käännösvalheellinen "teko"kaavake kyseenalaiseksi. OLisi kai vähimmäisvaatimus että jokainen kaavakkeen täyttäjä joutuisi kielikokeella todistamaan äidinkielensä. ON selvää, että äidinkieli ei voi olla se, mitä ei jonkun tason mukaan edes osaa. Mikä se taso on, tutkikoon kielitieteilijät, mutta esim. pelkät mamma, mmormor ja una birra eivät mielestäni riitä perusteeksi äidinkielelle, joka on identiteettimme vahvin tekijä.
https://lomake.fi/b/ec/index.cgi/download?s=91XmJAkGDftaIMf&id=2486%2FC2F90B20010EDE8800C0F34AFF01B3BC&type=statics
tämä on se syy, miksi RKP halajaa lisää mamuja, vain rasti ruutuun ja suomessa asuu jälleen kerran yksi nimellisesti ruotsinkielinen....
Tuli muuten nyt mieleeni, että kaikki ruotsinkielen taitoisten erioikeudet ja erivapaudet saa käyttöönsä lukemalla peruskoulussa ja lukiossa pakkoruotsia.
Quote from: prestionat on 18.06.2010, 10:03:31
Tuli muuten nyt mieleeni, että kaikki ruotsinkielen taitoisten erioikeudet ja erivapaudet saa käyttöönsä lukemalla peruskoulussa ja lukiossa pakkoruotsia.
Eli 95% tämän maan asukkaista ovat jo syntyessään toisella sijalla niin työmarkkinoilla kuin eri virkoihin haettaessa. Jos halua samalla viivalle, on kumarrettava pientä, raharikasta eliittiä ja opeteltava puhumaan näiden äidinkieli.
Etelä-afrikassa oli samanlainen järjestelmä, sitä sanottiin apartheidiksi. Suomessa vallitseva kieli-apartheid loukkaa suomenkielisten ihmisoikeuksia ja on siksi muutettava.
Lisäksi olet väärässä, jos luet edellisen kirjoitukseni, niin huomaat, kuinka aina on olemassa vähemmistönmentävä porsaanreikä....
Muistan lukeneeni joskus liki kymmenen vuotta sitten lehdestä (olikohan Suomen Kuvalehti...) eräästä nuoresta perheestä, joka teki virallisen päätöksen muuttua suomenruotsalaiseksi. He aivan avoimesti perustelivat sitä sillä, että lapsille aukeaa paremmat koulutusmahdollisuudet tulevaisuudessa.
Tämä perhe tosin - ainakin väitti - alkaneensa puhua kotona pelkästään ruotsinkieltä.
Minulla on edessäni mielenkiintoinen ILTALEHEDEN kyselytulos.
Se on ajalta, jolloin Perussuomalaiset nuoret vaativat Suomesta yksikielistä
valtiota.
Vastaajia oli tämän mukaan 16975 eli osanotto oli runsas ja vastaajakunta oli valikoimaton.
Kysymys kuului.
TARVITAANKO SUOMESSA KAHTA VIRALLISTA KIELTÄ?
85% vastasi EI
15% vastasi KYLLÄ
Tulikohan iltalehdelle työtapaturma?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101110405731_uu.shtml
Eroaa joltisenkin paljon pakkoruotsin ja maamme kaksikielisyyttä puolustavien
näkemyksistä ja tilaamista tutkimustuloksista.
Ei tarvitse edes ihmetellä, miksi ruotsalaisuusmieliset tahot eivät suin surmin halua kansanäänestystä yli 90% suomenkielisessä maassa, jossa on n. 4,5% ruotsinkielenmurteinen vähemmistö.
Heidän etuutensa paisuvat kohtuuttomiin lukuihin, kun ajattelemme ko. prosentteja.
Kuinka yleensä on mahdollista, että erilaisilla poliittisilla ja muilla toimillaan pieni vähemmistö maksattaa miljardien eurojen etuutensa valtaväestöllä?
No siksi että kaikki etuudet perustuvat vain ja ainoastaan ovelin keinoin maahamme ajetun ruotsinkielen asemaan , jonka aseman vartijaksi ja suojelijaksi on oma valtionhallintomme lupautunut vastoin kaikkein alkeellisimpiakin demokratian tunnusmerkkejä.
Quote from: Lodi on 18.06.2010, 10:21:57
Muistan lukeneen joskus liki kymmenen vuotta sitten lehdestä (olikohan Suomen Kuvalehti...) eräästä nuoresta perheestä, joka teko virallisen päätöksen muuttua suomenruotsalaiseksi. He aivan avoimesti perustelivat sitä sillä, että lapsille aukeaa paremmat koulutusmahdollisuudet tulevaisuudessa.
Tämä perhe tosin - ainakin väitti - alkaneensa puhua kotona pelkästään ruotsinkieltä.
luin saman jutun Hesarista. Kysessä oli laajempi kokonaisjuttu suomenruotsalaisista, ja ainoa, mistä saattoi edes vähän lukea kritiikkiä, sitäkin rivien välistä.
Quote from: EL SID on 18.06.2010, 09:36:39
sinua lainatakseni, sinä
QuoteAnnat siis ymmärtää että
Suomalaisuuden liitto Quoteon väärentänyt
tilaamansa Quotetutkimuksensa, mikä on aika vakavan luokan syytös kyseistä oikeushenkilöä kohtaan. Muista aina, että jos syytät luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä rikollisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, sinulla on oltava todisteet, muuten esittämilläsi syytöksillä saattaa olla sinulle oikeudellisia seurauksia.
On
erittäin vaikea ymmärtää, miksi menettelet tuolla tavalla. Pahennat nimittäin asemaasi koko ajan esittämällä jatkuvasti totuudenvastaisia väitteitä, vieläpä sellaisia, jotka on
äärimmäisen helppo osoittaa totuudenvastaisiksi, kuten tuo yllä oleva väitteesi. Tuo ei totisesti ole ainoa kohta jossa kirjoitat "muunneltua totuutta", mutta jos käsittelisin tässä ne kaikki, tästä viestistä tulisi liian pitkä.
Havainnollistetaan:
Kuka hyvänsä joka lukee tuota asiaa koskevat viestini tulee tietoiseksi siitä, että totesin, että sekä Magman, Suomalaisuuden liiton että Hommaforumin tilaamat mielipidetutkimukset on tilattu samalta firmalta,
Taloustutkimus Oy:ltä.
Totesin myös, että
Taloustutkimus Oy on alan johtavia firmoja Suomessa ja että sen tutkimukset tehdään alan standardimenetelmiä noudattaen. Ei ole mitään syytä epäillä (kuten
sinä epäilet) että he itse väärentäisivät omia tutkimuksiaan. Sen että olet antanut ymmärtää, että Taloustutkimus Oy on syyllistynyt epärehellisyyteen, näkee kuka hyvänsä sinun viestihistoriastasi.
Mitä prosenttilukujen eroon toisaalta Magman (ei
Magnan, kuten jatkuvasti kirjoitat) ja toisaalta Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä tilaamiin tutkimuksiin tulee, se on, kuten olen kirjoittanut,
erittäin helppo ymmärtää, sillä ruotsin kieltä koskeva kysymys on muotoiltu
hyvinkin erilaisella tavalla noissa kahdessa. Olen myös viitannut mm. siihen, että sanaa
vapaaehtoisuus ja sen johdannaisia käytetään usein, kun halutaan suostutella ihmisiä johonkin. Jos tuntisit esim. mainonnassa käytettyjä menetelmiä sekä tiettyjä sosiaalipsykologian lainalaisuuksia, ymmärtäisit tämän.
Se että mielipidetutkimuksen tilaajat joskus muotoilevat kysymyksen tavalla tai toisella johdattelevaksi tai sisällyttävät siihen tarkoituksellisesti "plus-sanan" (kuten esim.
vapaaehtoisuus) on yleisesti tunnettu seikka. Myös Hommaforumilla on monta kertaa viitattu monen maahanmuuttoa koskevan kyselyn tai tutkimuksen johdattelevaan sanamuotoon.
Kyselyn
tilaajalla on täysi oikeus muotoilla asetettavat kysymykset täsmälleen haluamallaan tavalla. Jos ne ovat tavalla tai toisella johdattelevia, se on helppo huomata. Tajuat erittäin hyvin, että johdatteleva kysymyksenasettelu ja
tutkimustuloksen väärentäminen ovat kaksi täysin eri asiaa, mutta sekoitat ne tarkoituksella toisiinsa minua kohtaan esittämässäsi syytöksessä.
Tutkimuksen
tilaaja ei edes kykene väärentämään tuloksia. Syy on täysin ilmeinen, mutta väännetään vielä varmuuden vuoksi oikein paksusta rautalangasta: tutkimuksen
suorittaja (Tässä tapauksessa Taloustutkimus Oy) vastaa tuloksista, jotka se luovuttaa
tilaajalle. Jos
tilaaja yrittäisi tulosten julkistusvaiheessa rukata niitä uuteen uskoon, se jäisi välittömästi kiinni mm. siksi, että
suorittaja luonnollisesti tietää jo tulokset.
Toisin sanoen: väite siitä että tutkimuksen
tilaaja (tässä tapauksessa toisaalta Suomalaisuuden liitto, toisaalta Magma) edes kykenisi väärentämään tutkimuksen tulokset on täysin absurdi. Ainoa joka edes teoriassa kykenisi väärennökseen, on tutkimuksen
suorittaja. Olen useita kertoja todennut, että ei ole mitään aihetta olettaa, että Taloustutkimus Oy olisi syyllistynyt väärennykseen, kuten
sinä väität.
Olen nyt osoittanut, että - kohteliaasti sanottuna - syyllistyit totuudenvastaiseen väitteeseen. Netissä on ihan oma nimitys niille, jotka (kuten sinä) spämmäävät keskustelupalstoja väitteillä jotka erittäin hyvin tietävät valheellisiksi. Tätä ihmisryhmää ei suinkaan haittaa se, että näiden väitteiden valheellisuus on erittäin helppo osoittaa, sillä hehän toimivat ennen kaikkea provokaatiotarkoituksessa. Vastapuoli joutuu aina näkemään sen vaivan että yksityiskohtaisesti osoittaa trollin väitteiden paikkansapitämättömyyden, minkä jälkeen trolli aloittaa vähän ajan päästä aina uudestaan, ikään kuin hänen väitteidensä totuudenvastaisuutta muka ei jo olisi toteennäytetty. Trolli spämmää usein täsmälleen saman valheellisen väittämän yhä uudestaan, ja uudestaan, ja uudestaan siinä toivossa, että vastapuoli joko provosoituu tai väsyy kerta toisensa jälkeen oikaisemaan samat valheelliset väitteet. Ja aina löytyy joku joka lukee palstaa huolimattomasti läpi ja uskoo trollin syöttämään disinformaatioon, koska ei vaivaudu ottamaan selvää, puhuuko hän totta.
Olen ymmärtänyt että toimit Perussuomalaisissa. Sinun kannattaisi ehkä ajatella asiaa siltä kannalta, että toimintatapasi eivät ole puolueellesi parasta mahdollista mainosta.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 12:18:57
Quote from: EL SID on 18.06.2010, 09:36:39
sinäkin yrität selittää muut tulokset vääräksi väittämällä suomalaisuuden liiton sortuvan psykologisiin kikkoihin, kuten vastauksessasi #1755.
toisin sanoen, sinua lainatakseni, sinä
QuoteAnnat siis ymmärtää että
Suomalaisuuden liitto Quoteon väärentänyt
tilaamansa Quotetutkimuksensa, mikä on aika vakavan luokan syytös kyseistä oikeushenkilöä kohtaan. Muista aina, että jos syytät luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä rikollisesta tai muuten epäeettisestä toiminnasta, sinulla on oltava todisteet, muuten esittämilläsi syytöksillä saattaa olla sinulle oikeudellisia seurauksia.
On erittäin vaikea ymmärtää, miksi menettelet tuolla tavalla. Pahennat nimittäin asemaasi koko ajan esittämällä jatkuvasti totuudenvastaisia väitteitä, vieläpä sellaisia, jotka on äärimmäisen helppo osoittaa totuudenvastaisiksi, kuten tuo yllä oleva väitteesi. Tuo ei totisesti ole ainoa kohta jossa kirjoitat "muunneltua totuutta", mutta jos käsittelisin tässä ne kaikki, tästä viestistä tulisi liian pitkä.
yllä olevassa tekstissä käytin mallina sinun omaa kommenttiasi, osoittaakseni, että joko kirjoitat puutaheinää tai sitten tahallasi vääristät toisten kirjoituksia, samalla jatkaen muiden syyttelyä, aivan kuten kommentistasi voi lukea.
QuoteTotesin myös, että Taloustutkimus Oy on alan johtavia firmoja Suomessa ja että sen tutkimukset tehdään alan standardimenetelmiä noudattaen. Ei ole mitään syytä epäillä (kuten sinä epäilet) että he itse väärentäisivät omia tutkimuksiaan. Ainoa joka on antanut ymmärtää, että Taloustutkimus Oy syyllistyisi epärehellisyyteen olet sinä itse, ja kuka hyvänsä näkee sen viestihistoriastasi.
kommenttini voi lukea, paitsi alkuperäisistä teksteistä myös tästä, jonka liimaan tuohon uudelleen:
Quotelue nyt nämä pätkät, jotka olen kopioinut edellisistä vastauksistani, hyvin tarkasti:
Quotevoihan se tietysti olla niinkin, että magnan tulos on oikein tehty ja virheetön. Pistää vain ihmetyttämään, miksi monen muun teettämät kyselyt antavat eri tuloksen...
.
QuoteKun vertaa magnan tuloksia muihin gallupeihin, niin on helppo käsittää, että myös niitä on helppo manipuloida, muuten tuloksia on aika vaikea selittää uskottavasti. Sinäkään et ole vielä onnistunut siinä, vaikka olet uhrannut asialle sivukaupalla tekstiä.
eli en syytä taloustutkimusta gallupin vääristelystä, vaan ihmettelen, miksi gallupin tulos vaihtelee noin paljon, kun on eri tilaaja ja kuinka sinäkään et ole kyennyt selittämään asiaa uskottavasti.
kerro, missä kohtaan väitän, että taloustutkimus väärentää tuloksia? toistan tähän vielä viimeisen kohdan.
Quoteeli en syytä taloustutkimusta gallupin vääristelystä, vaan ihmettelen, miksi gallupin tulos vaihtelee noin paljon, kun on eri tilaaja ja kuinka sinäkään et ole kyennyt selittämään asiaa uskottavasti.
mikä asiassa jäi epäselväksi? samalla tavalla voin ihmetellä mitä tapahtui peruskouluuudistuksen yhteydessä, kun alunperin pakkoruotsia vastustanut Virolainen muutti kantaansa yhdessä yössä?
toistan jälleen kerran itseäni, mutta alkaa olla toteen näytetty, että koska magnan tulos on pakkoruotsittajille noin kauhean tärkeä todistuskappale, yrität pelottelemalla vaientaa ihmettelyn siitä.
Sama koskee väitettäsi trollauksesta. En katso syytöksen olevan sen arvoinen, jotta vaivaantuisin vastaamaan siihen.
QuoteOlen ymmärtänyt että toimit Perussuomalaisissa. Sinun kannattaisi ehkä ajatella asiaa siltä kannalta, että toimintatapasi eivät ole puolueellesi parasta mahdollista mainosta.
oletetaan, että toimisin nimelläni ja kasvoillani Persujen ehdokkaana? mitä menettäisin? eikö ruotsinkieliset järjestöt antaisi minulle vaalirahaa? enkö saisi, kansanedustajana, helsinkiläisittäin halpaa vuokrakämppää ruotsinkielisen järjestön omistamasta talosta?
haukkuisiko ruotsinkielinen lehdistö minut lyttyyn ja tekisikö joku Närpesin älykkö minusta halventavan jutun Vasabladetiin?
Voi kuinka pelottaa :D
Se on sitten eri huttu, jos Pohjalainen ja Hesari leimaisivat minusta pakkoruotsin vastustajaksi. Sellaisen ilmaisen mainoksen otan ilolla vastaan.
Quote from: jupeli on 18.06.2010, 10:33:29
Minulla on edessäni mielenkiintoinen ILTALEHEDEN kyselytulos.
Se on ajalta, jolloin Perussuomalaiset nuoret vaativat Suomesta yksikielistä
valtiota.
Vastaajia oli tämän mukaan 16975 eli osanotto oli runsas ja vastaajakunta oli valikoimaton.
Kysymys kuului.
TARVITAANKO SUOMESSA KAHTA VIRALLISTA KIELTÄ?
85% vastasi EI
15% vastasi KYLLÄ
Tulikohan iltalehdelle työtapaturma?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101110405731_uu.shtml
Eroaa joltisenkin paljon pakkoruotsin ja maamme kaksikielisyyttä puolustavien
näkemyksistä ja tilaamista tutkimustuloksista.
Olen jo muutaman kerran todennut, että
nettikyselyillä ei ole käytännöllisesti katsoen mitään validiteettia. Tämä on yleisesti tunnettu tosiseikka, ja syyt siihen olen selittänyt ylempänä tässä samassa ketjussa. En nyt rupea taas kerran yksityiskohtaisesti toistamaan sitä mitä olen aiemmin asiasta kerrottiin, mutta tässä kuitenkin tiivistetty versio:
Taloustutkimus Oy, Suomen Gallup ja muut vastaavat alan tutkimuslaitokset käyttävät alan standardien mukaisia tutkimusmenetelmiä, jotka ovat yhteiskuntatieteellisessä mielessä valideja.
Nettikyselyssä taas ei käytetä
mitään tutkimusmenetelmää, vaan siihen voi vastata kuka tahansa joka on siitä tietoinen ja jolla on käytössään nettiyhteys. Lisäksi voimakkaasti valikoivana tekijänä toimii se, miten paljon netissä surffaava ihminen välittää kyseisestä asiasta. Jokaiseen nettitutkimukseenhan vastaa vain vähemmistö niistä ihmisistä, jotka
sekä omaavat nettiyhteyden
että ovat tietoisia kyseisestä tutkimuksesta. Siis
kolme rajoittavaa tekijää.
Yhteiskuntatieteellisesti validin tutkimusmenetelmän (jossa vastaajat valitaan tasapainoisesti maan eri osien, koulutustason, sukupuolen, sosiaaliluokan, iän ja äidinkielen mukaan) nettikyselyillä ei todellakaan ole
mitään tekemistä. Tämän vuoksi nettikyselyillä on käytännössä vain pelkkä viihdearvo.
Tuossa lopussa jupelille on sattunut huvittava lipsahdus. Hän viittaa Magman Taloustutkimus Oy:ltä tilaamaan tutkimukseen, mutta hänen sanamuotonsa edellyttää, että ei ole tilattu
tutkimusta vaan muka
tutkimustuloksia. Joko tuo tosiaan on lipsahdus (niin kuin luulen), tai sitten jupelikin haluaa vihjata jotain samansuuntaista kuin EL SID...
Onko sitten uskallettu tehdä "oikeata"- myös Aldaronin hyväksymää- tutkimusta tai kyselyä aiheesta? Aihehan on Suomessa tabu. Tuo IL:n Nettikysely on edes jotain.
Quote from: OTU on 18.06.2010, 13:03:22
Onko sitten uskallettu tehdä "oikeata"- myös Aldaronin hyväksymää- tutkimusta tai kyselyä aiheesta? Aihehan on Suomessa tabu. Tuo IL:n Nettikysely on edes jotain.
Aldaron hyväksynee gallupin kuin gallupin tuloksen, jos se miellyttää häntä. Muissa on johdattelevat kysymyksen jne....
Quote from: EL SID on 18.06.2010, 12:34:00
QuoteOlen ymmärtänyt että toimit Perussuomalaisissa. Sinun kannattaisi ehkä ajatella asiaa siltä kannalta, että toimintatapasi eivät ole puolueellesi parasta mahdollista mainosta.
oletetaan, että toimisin nimelläni ja kasvoillani Persujen ehdokkaana? mitä menettäisin? eikö ruotsinkieliset järjestöt antaisi minulle vaalirahaa? enkö saisi, kansanedustajana, helsinkiläisittäin halpaa vuokrakämppää ruotsinkielisen järjestön omistamasta talosta?
haukkuisiko ruotsinkielinen lehdistö minut lyttyyn ja tekisikö joku Närpesin älykkö minusta halventavan jutun Vasabladetiin?
Voi kuinka pelottaa :D
Se on sitten eri huttu, jos Pohjalainen ja Hesari leimaisivat minusta pakkoruotsin vastustajaksi. Sellaisen ilmaisen mainoksen otan ilolla vastaan.
Noudatat taas sitä vakiotaktiikkaasi, että et ole ymmärtävinäsi mihin viittaan. Kyse on, kuten hyvin tiedät, tavastasi spämmätä tänne jatkuvalla syötöllä väitteitä, joiden totuudenvastaisuudesta sinun on inhimillisesti katsoen pakko olla tietoinen. Kun ne yksityiskohtaisesti oikaistaan, reagoit aina samalla tavalla: käyttäydyt niin kuin et ymmärtäisi. Tai sitten väität, että et muka ole väittänyt sitä mitä
todistettavasti olet väittänyt. Ja vähän ajan päästä aloitat taas samojen juttujen spämmäyksen, usein identtisin sanamuodoin, niin kuin väitteitäsi ei muka olisikaan osoitettu totuudenvastaisiksi. Tuo
ei ole rehellisen ja suoraselkäisen ihmisen käytöstä, vaan jotain ihan muuta. Sitä on pakko nimittää oikealla nimellään: trollaukseksi.
Lista kaikista totuudenvastaisista väitteistäsi olisi varsin pitkä, etenkin jos mukaan otetaan jokainen kerta kun olet ne toistanut. Ja kuten sanoin, siitä huolimatta että ne on kerta toisensa jälkeen osoitettu vääriksi.
Tätä tarkoitin sillä, että et totisesti ole parasta mahdollista mainosta puolueellesi.
Aldaron se jaksaa hauskuuttaa:"Nettikyselyssä taas ei käytetä mitään tutkimusmenetelmää, vaan siihen voi vastata kuka tahansa joka on siitä tietoinen ja jolla on käytössään nettiyhteys."
Minkälaista tutkimusmenetelmää käytetään suorassa kansan näänestyksessä?
Ai sellaista tutkimusmentelmää, että vain RKP:n kirjautuneet kannattajat saavat käydä äänestämässä?
Kansanäänestys siis olisi epäluotettava, koska sillä on äänestyslapun jättöoikeus ja se on siitä tietoinen ja jolla on kaÿtössään äänienkeräyslaatikko.
Ontuu aldaron, ontuu ja pahasti.
Yleinen kysymys:
Voisiko olla niin (kuten olen kuullut), että esim. taloustutkimus kustantaa tietokoneen haluaville, sillä velvoitteella, että ko. ilmaisen koneen saajat ovat siten velvoitetut vastaamaan gallupeihin?
Voiko taloustutkimus valita kyselykohteensa?
Quote from: EL SID on 18.06.2010, 13:15:20
Quote from: OTU on 18.06.2010, 13:03:22
Onko sitten uskallettu tehdä "oikeata"- myös Aldaronin hyväksymää- tutkimusta tai kyselyä aiheesta? Aihehan on Suomessa tabu. Tuo IL:n Nettikysely on edes jotain.
Aldaron hyväksynee gallupin kuin gallupin tuloksen, jos se miellyttää häntä. Muissa on johdattelevat kysymyksen jne....
Trollia ei tosin periaatteessa pitäisi ruokkia, mutta käydään nyt sitten vielä tämäkin läpi.
Olen moneen kertaan yksityiskohtaisesti selittänyt, mitkä ovat ne
yleisesti hyväksytyt standardimenetelmät, joita mielipidemittaukselta edellytetään ollakseen validi. Nämä eivät ole mitään
minun keksintöjäni, vaan niistä ovat tietoisia kaikki jotka tietävät aiheesta edes vähän.
Sekä Suomalaisuuden liiton
että Magman Taloututkimus Oy:ltä tilaamat mielipidetutkimukset on tehty validia metodologiaa noudattaen. Olen todennut tämän monta kertaa.
Se että
tilaaja voi aina vaikuttaa tulokseen
epäsuorasti kysymyksenasettelulla on yleisesti todettu tosiseikka, joka on todettu monta kertaa mm. hommaforumilla, kun on ollut puhe maahanmuuttoon liittyvistä gallupeista. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Lisäksi se on täysin läpinäkyvää, sillä kuka tahansahan voi itse arvioida, onko kysymyksenasettelu johdatteleva vai ei.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 13:30:39
Quote from: OTU on 18.06.2010, 13:03:22
Onko sitten uskallettu tehdä "oikeata"- myös Aldaronin hyväksymää- tutkimusta tai kyselyä aiheesta? Aihehan on Suomessa tabu. Tuo IL:n Nettikysely on edes jotain.
Sekä Suomalaisuuden liiton että Magman Taloututkimus Oy:ltä tilaamat mielipidetutkimukset on tehty validia metodologiaa noudattaen. Olen todennut tämän monta kertaa.
Ok. No mikä mahtoi olla tulos? Linkkiä, jos viitsisit laittaa. Kiitos. Vai eikö ko. tabu-aiheesta todella ole "validia" (kelvollista, på finska) tutkimusta tai kyselyä?
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 13:19:54
Noudatat taas sitä vakiotaktiikkaasi, että et ole ymmärtävinäsi mihin viittaan. Kyse on, kuten hyvin tiedät, tavastasi spämmätä tänne jatkuvalla syötöllä väitteitä, joiden totuudenvastaisuudesta sinun on inhimillisesti katsoen pakko olla tietoinen. Kun ne yksityiskohtaisesti oikaistaan, reagoit aina samalla tavalla: käyttäydyt niin kuin et ymmärtäisi. Tai sitten väität, että et muka ole väittänyt sitä mitä todistettavasti olet väittänyt.
:facepalm:
QuoteJa vähän ajan päästä aloitat taas samojen juttujen spämmäyksen, usein identtisin sanamuodoin, niin kuin väitteitäsi ei muka olisikaan osoitettu totuudenvastaBLABLABBBALB BAA....
siinä osassa minkä poistin, väitit todistaneesi juttujani vääriksi. Et ole kuitenkaan ole läheskään aina tehnyt niin, vaan yleensä jätät asiat huomioimatta. otetaan varhainen esimerkki vaikka ketju alkuajoilta:
QuoteLainaus käyttäjältä: Leikkimielinen pihapeli - 27.07.2009, 16:11:19
Lainaus käyttäjältä: Totuusko? - 27.07.2009, 16:04:45
3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e
Pitäisikö sitten vaikkapa ruotsinkielisiä lääkäreitä kouluttaa samassa suhteessa suomenkielisten kanssa esim. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jotta systeemi olisi tasapuolinen? Luuletko, että tällainen järjestelmä olisi kovin kustannustehokas?
jos sinulla olisi tilastotietoja siitä, että suomenkieliset pääsevät tampereella helpommin lääkikseen kuin ruotsinkieliset omalla linjalleen, niin olisit uskottavampi.
vastaus #322
eihän tuosta ole kuin vuosi, joten odotellaan edelleenkin niitä tilastoja. Voit tarvittaessa käyttää esimerkkinä kaikkia muitakin lääkiksiä, myös Kuopion lääkistä.
Quote from: jupeli on 18.06.2010, 13:27:13
Yleinen kysymys:
Voisiko olla niin (kuten olen kuullut), että esim. taloustutkimus kustantaa tietokoneen haluaville, sillä velvoitteella, että ko. ilmaisen koneen saajat ovat siten velvoitetut vastaamaan gallupeihin?
Voiko taloustutkimus valita kyselykohteensa?
olen vastannut joihinkin taloustutkimuksen kyselyihin, eikä ainakaan minulle ole konetta tarjottu.
Quote from: jupeli on 18.06.2010, 13:27:13
Aldaron se jaksaa hauskuuttaa:"Nettikyselyssä taas ei käytetä mitään tutkimusmenetelmää, vaan siihen voi vastata kuka tahansa joka on siitä tietoinen ja jolla on käytössään nettiyhteys."
Minkälaista tutkimusmenetelmää käytetään suorassa kansan näänestyksessä?
Et
voi olla tosissasi. Olen yksityiskohtaisesti selittänyt moneen kertaan ne periaatteet joilla nettikysely toimivat. Otetaan
vielä kerran:
a) Nettikyselyssä ensimmäisenä rajoittavana tekijänä on nettiyhteys. Kaikilla kansalaisilla sitä ei ole.
Oleellinen ero kansanäänestykseen nähden.
b) Osallistuakseen nettikyselyyn on oltava
tietoinen siitä. Jokseenkin kaikki kansalaiset ovat kyllä tietoisia siitä, jos järjestetään kansanäänestys, kuten vuonna 1994 EU.hun liittymisestä. Yksittäisestä nettikyselystä on tietoinen vain vähemmistö kansalaisista. Tämäkin on
oleellinen ero kansanäänestykseen nähden.
c) Kolmantena rajoittavana tekijänä toimii se, että suurin osa niistä ihmisistä joilla
sekä on nettiyhteys
että ovat tietoisia kyselystä ei viitsi vastata siihen. Eihän nettikyselyn tulos koskaan ratkaise mitään. Nettikyselyihin vastaavat yleensä lähinnä ne ihmiset joille kyseinen kysymys on tavallista tärkeämpi, edellyttäen että
myös edellä mainitut kohdat täyttyvät.
Oleellinen ero kansanäänestykseen nähden.
d) Lahjakkaille hakkereille tarjoutuu tilaisuus muuttaa tulosta. Jälleen kerran
oleellinen ero kansanäänestykseen nähden.
Se siitä.
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Kyllähän arkijärkikin sanoo että suurten nettilehtien kyselyistä, joihin vastaa viisinumeroinen määrä lukijoita saa suuntaa-antavan kuvan kansan mielipiteistä. Jos vastaukset jakautuvat 85/15%, on puhdasta typeryyttä lähteä vänkäämään: "mutta ei se kerro mitään!". Jos tulos olisi vaikkapa 45/55% voisi vedota virhelähteisiin ja epätarkkuuteen, mutta jokin tolkku vänkäämisessäkin.
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Olen linkittänyt tämän ennenkin, mutta linkitetään sitten vielä kerran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi
Tuo wikiartikkeli sisältää tietoa erilaisista kielikysymystä sivuavista mielipidetutkimuksista. Todetaan nyt vielä kerran, että esimerkiksi ne tutkimukset, jotka
sekä Suomalaisuuden liitto
että Magma ovat tilaanneet Taloustutkimus Oy:ltä ovat metodologisesti täysin valideja.
Kerrataan vielä sekin, että tutkimuksen
tilaajan mahdollisuudet vaikuttaa tutkimuksen tulokseen rajoittuvat kysymyksenasetteluun, sillä tilaaja on tietenkin se joka päättää, mitä täsmälleen kysytään ja mitä sanamuotoa käytetään. Se että kysymyksen sanamuoto vaikuttaa tulokseen on todettu monta kertaa mm silloin kun on ollut puhe maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevistä mielipidetutkimuksista.
Linkitän tähän vielä Magman Taloustutkimus Oy:ltä tilaaman mielipidetutkimuksen. Se on siitä mielenkiintoinen, että se sisältää paljon muitakin kysymyksiä kuin vain kysymyksen ruotsin pakollisuudesta kouluaineena:
http://www.magma.fi/images/stories/magma_rapport_090121.pdf
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 14:52:12
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Kyllähän arkijärkikin sanoo että suurten nettilehtien kyselyistä, joihin vastaa viisinumeroinen määrä lukijoita saa suuntaa-antavan kuvan kansan mielipiteistä. Jos vastaukset jakautuvat 85/15%, on puhdasta typeryyttä lähteä vänkäämään: "mutta ei se kerro mitään!". Jos tulos olisi vaikkapa 45/55% voisi vedota virhelähteisiin ja epätarkkuuteen, mutta jokin tolkku vänkäämisessäkin.
Nimenomaan ei saa, sillä ylempänä mainitsemani tekijät vääristävät tulosta. Nettikyselyihin ei
koskaan voi luottaa. Kukaan yhteiskuntatieteilijä ei ota niitä vakavasti.
"Et voi olla tosissasi. Olen yksityiskohtaisesti selittänyt moneen kertaan ne periaatteet joilla nettikysely toimivat." sanoi Aldaron.
No joo. Kyllä minä olen tosissani ja selittäähän sinä osaatkin.
Olette aldaron ja my¨s turkulaine hyviä selittäjiä ja teillä onkin hyvät selityksen lahjat, joilla voi vesittää itse aiheen ja ovelasti saattaa se jonninjoutavaan väittelyyn.
Esitin pari kysymystä aiemmin. Jos vastaus on jaa toiseen tai kumpaankin, on lähes turha pulistakkaan mistään tutkimusmetodeista.
Quote from: jupeli on 18.06.2010, 15:09:03
"Et voi olla tosissasi. Olen yksityiskohtaisesti selittänyt moneen kertaan ne periaatteet joilla nettikysely toimivat." sanoi Aldaron.
No joo. Kyllä minä olen tosissani ja selittäähän sinä osaatkin.
Olette aldaron ja my¨s turkulaine hyviä selittäjiä ja teillä onkin hyvät selityksen lahjat, joilla voi vesittää itse aiheen ja ovelasti saattaa se jonninjoutavaan väittelyyn.
Esitin pari kysymystä aiemmin. Jos vastaus on jaa toiseen tai kumpaankin, on lähes turha pulistakkaan mistään tutkimusmetodeista.
Joko et todella ymmärrä asiaa tai sitten esität ettet ymmärrä.
Se on nimittäin selitetty hyvin yksityiskohtaisesti jo sentään
aika monta kertaa.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 14:56:30
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Olen linkittänyt tämän ennenkin, mutta linkitetään sitten vielä kerran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi.
Ok. Kiitos. Eli kelvolliset tutkimukset antavat epävalidistisesti pyöristettynä ja pekistettynä tuloksen: 2/3 vs. 1/3 pakkoruotsin poistamisen hyväksi. Eli reilu enemmistö. Vertaa: "Perustuslaki hyväksytään ensin yksinkertaisella enemmistöllä toisessa käsittelyssä lepäämään. Eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3 enemmistöllä." (Wiki)
Minusta on Suomen ruotsinkielisiltä erittäin, erittäin itsekästä ja koko muuta yhteiskuntaa pilkkaavaa pitää kynsin hampain kiinni muinoin vaatimistaan, jo totaalisen perusteettomista etuoikeuksistaan.
Quote from: OTU on 18.06.2010, 15:14:03
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 14:56:30
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Olen linkittänyt tämän ennenkin, mutta linkitetään sitten vielä kerran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi.
Ok. Kiitos. Eli kelvolliset tutkimukset antavat epävalidistisesti pyöristettynä ja pekistettynä tuloksen: 2/3 vs. 1/3 pakkoruotsin poistamisen hyväksi. Eli reilu enemmistö. Vertaa: "Perustuslaki hyväksytään ensin yksinkertaisella enemmistöllä toisessa käsittelyssä lepäämään. Eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3 enemmistöllä." (Wiki)
Minusta on Suomen ruotsinkielisiltä erittäin, erittäin itsekästä ja koko muuta yhteiskuntaa pilkkaavaa pitää kynsin hampain kiinni muinoin vaatimistaan, jo totaalisen perusteettomista etuoikeuksistaan.
Hieman tarkemmin, molemmissa tapauksissa tutkimuksen teki
Taloustutkimus Oy:
Vuonna 2007 kysymys asetettiin näin:
"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla
vapaaehtoista kaikille
suomenkielisille koululaisille?"
Kyllä 63%
Ei 34%
Vuonna 2008 kysymys asetettiin näin:
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulee jatkossakin olla
pakollista Suomen peruskouluissa".
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Kiinnittäkää erityistä huomiota kysymysten hyvin erilaiseen muotoiluun.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 15:25:19
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulee jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa".
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Mikäköhän selittää sen, että peräti puolet kannattaa pakkoa? Erityisesti kun vain vuotta aikaisemmin vapaaehtoisuutta on kannattanut miltei kaksi kolmasosaa?
Quote from: Parasiittiö on 17.06.2010, 21:42:13
Itsehän olen sitä mieltä, että pakkoruotsisysteemi (ja muitten kielienkin pakollinen opiskelu samalla tavalla) pitää juuri siirtää valtion tasolta kuntatasolle. Mikä määrä jonkinkielisiä asukkaita sitten on tarpeeksi suuri määrä, että niiden kielen pitää olla pakollinen opiskeltava kunnan kouluissa, on toinen kysymys. Minusta 30%. 20%:kin pystyy ehkä hyväksymään.
Pitää kuoottailla itseäni sieltä "Jussi Halla-ahon kirjoituksia" -ketjusta, kun siellä nukkumassa ja muuten poissa ollessani kiellettiin jatkamasta pakkoruotsi-aiheesta, ja nyt tekee mieli vähän korjailla ajatuksiani.
Menin tässä pätkässä sikäli turhaan mukaan wekkuli-nimimerkin minua ennen ehdottaman tyyppisiin prosenttisysteemeiden miettimisiin, että Suomessahan on jo käsittääkseni laki ja systeemi, jolla määritetään, onko kunta yksikielisesti suomen- tai ruotsinkielinen vai kaksikielinen. Koska se systeemi on jo olemassa, niin tietysti voidaan ihan hyvin vaan pärjätä ilman sen systeemin rukkaamista (ainakin ensi alkuun), ja vain siirtää pakkoruotsijutskat kuntatasolle valtiotasolta. Eli tämän olemassa olevan systeemin määrittämissä yksikielisissä kunnissa pitäisi olla vapaus valita, ja systeemin määrittämissä kaksikielisissä kunnissa pitäisi olla pakkoruotsi (ja totta kai sitten hurreille pakkosuomi ja niin edelleen).
Tämähän on ollut oma pakkoruotsikantani jo pitkäänkin. Teki mieli tulla selventämään, kun menin hieman liian teoreettisille sivupoluille eilen.
Nyt voisi melkein mennä lukemaan Halla-ahon kielipoliittiset linjaukset... Voisi olla sen aika.
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 15:29:13
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 15:25:19
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulee jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa".
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Mikäköhän selittää sen, että peräti puolet kannattaa pakkoa? Erityisesti kun vain vuotta aikaisemmin vapaaehtoisuutta on kannattanut miltei kaksi kolmasosaa?
Vapaaehtoisuus on ns. "plus-sana", joka laukaisee keskivertoihmisessä impulssin vastata myöntävästi kysymykseen. Siihen sisältyy ajatus
tarjouksesta, johon itse kukin voi vastata haluamallaan tavalla, mikä luo hyvin myönteisen mielikuvan. Kysymykseen sisältyy myös sana
suomenkieliset, jonka taas voi olettaa mobilisoivan osassa vastaajista tiettyä osapuoliajattelua (suomenkieliset/ruotsinkieliset). Tämän tekijän vaikutus tosin on vähäisempi kuin edellisen.
Tuossa toisessa kysymyksessä taas idea on tämä: "Ruotsi on tähän asti ollut pakollinen kieli Suomen peruskouluissa. Haluatko, että se on sitä jatkossa
kin?" Jos tuosta haluaa etsiä myönteistä mielikuvaa, se on ehkä löydettävissä
jatkuvuuden käsitteestä. Joku voi ajatella suurin piirtein että kun se on tähänkin asti ollut pakollinen, niin olkoon sitten jatkossakin.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 15:43:41
Joku voi ajatella suurin piirtein että kun se on tähänkin asti ollut pakollinen, niin olkoon sitten jatkossakin.
Tai niin, ettei saavutetuista eduista prkl luovuta. :D
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 14:59:10
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 14:52:12
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Kyllähän arkijärkikin sanoo että suurten nettilehtien kyselyistä, joihin vastaa viisinumeroinen määrä lukijoita saa suuntaa-antavan kuvan kansan mielipiteistä. Jos vastaukset jakautuvat 85/15%, on puhdasta typeryyttä lähteä vänkäämään: "mutta ei se kerro mitään!". Jos tulos olisi vaikkapa 45/55% voisi vedota virhelähteisiin ja epätarkkuuteen, mutta jokin tolkku vänkäämisessäkin.
Nimenomaan ei saa, sillä ylempänä mainitsemani tekijät vääristävät tulosta. Nettikyselyihin ei koskaan voi luottaa. Kukaan yhteiskuntatieteilijä ei ota niitä vakavasti.
Netti on pelkkä väline. Ei kynä & ruutupaperi tai puhelin tee kyselystä luotettavampaa tai epäluotettavampaa. Vänkäämisesi ei voisi olla tarkoitushakuisempaa.
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 15:48:34
Netti on pelkkä väline. Ei kynä & ruutupaperi tai puhelin tee kyselystä luotettavampaa tai epäluotettavampaa. Vänkäämisesi ei voisi olla tarkoitushakuisempaa.
Koskeeko tämä mielestäsi vain yhteiskuntatieteiden metodologiaa? Vai voitaisiko muutkin tieteenalat korvata Iltalehden nettiblanketilla?
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 15:53:47
Vai voitaisiko muutkin tieteenalat korvata Iltalehden nettiblanketilla?
Ei tietenkään. Ne pitää korvata minun mielipiteilläni. Asiasta kuin asiasta. (sori väliintulo) ;D
Lisäisin kyllä-vastausta suosiviin vivahteihin tuossa Magman asettamassa kysymyksessä sen, että ainakin minulle syntyy mielikuva vaihoehdon puuttuessa siitä, että kyseeseen tulee joko pakollinen ruotsi tai vaihtoehtoisesti ei mitään, ja vastaaja ajattelee, että mieluummin paljon kieliä kuin vähän kieliä.
Joka tapauksessa kun täysin saman kysymyksen kysyminen erilaisilla sanamuodoilla ja mielikuvilla antaa näin erilaisen tuloksen, voidaan päätellä että merkittävä osa vastaajista ei pohdi taustalla olevaa asiaa kunnolla, vaan vastaa ensimmäisen impulssin perusteella. Jos itse asiaa pohdittaisiin, ei kysymyksen muotoilu vaikuttaisi näin paljoa, eikä tulokset eroaisi näin merkittävästi, koska taustalla oleva asia on molemmissa kysymyksissä sama.
Muuten, kun Aldaron tunnut tietävän näistä gallup-tutkimuksista enemmänkin, niin osaatko vastata, onko tällaisilla mahdollista selvittää sellaisia kantoja, jotka eivät ole riippuvaisia ihmisen sosioekonomisesta asemasta, sukupuolesta, iästä yms. Eli onko mahdollista saada totuudenmukaisia tuloksia esim. kansan lempiväristä?
Minä ainakin olisin taipuvainen kuvittelemaan, että ei ole. Eikös nämä tutkimukset nimittäin perustu siihen, että ihmisistä voi edellä lueteltujen ominaisuuksien perusteella muodostaa ryhmiä, joiden polittiset ja vastaavat näkemykset ovat keskimääräisesti samankaltaisia, ja vastaajat valikoidaan edustamaan tällaisia ryhmiä väestöosuuden mukaan. Eli sellaisissa kysymyksissä, joiden vastauksilla ei ole mitään korrelaatiota niiden ominaisuuksien kanssa, joilla ihmiset tutkimuksessa jaotellaan, ei olisi mahdollista saada tuloksia millään järkevällä virhemarginaalilla, koska tällöin saadut vastaukset olisivat puhtaasti sattumanvaraisia?
Esimerkiksi lempiväri voisi olla tällainen kysymys, mutta varmasti niitä on paljon muitakin.
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 15:48:34
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 14:59:10
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 14:52:12
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Kyllähän arkijärkikin sanoo että suurten nettilehtien kyselyistä, joihin vastaa viisinumeroinen määrä lukijoita saa suuntaa-antavan kuvan kansan mielipiteistä. Jos vastaukset jakautuvat 85/15%, on puhdasta typeryyttä lähteä vänkäämään: "mutta ei se kerro mitään!". Jos tulos olisi vaikkapa 45/55% voisi vedota virhelähteisiin ja epätarkkuuteen, mutta jokin tolkku vänkäämisessäkin.
Nimenomaan ei saa, sillä ylempänä mainitsemani tekijät vääristävät tulosta. Nettikyselyihin ei koskaan voi luottaa. Kukaan yhteiskuntatieteilijä ei ota niitä vakavasti.
Netti on pelkkä väline. Ei kynä & ruutupaperi tai puhelin tee kyselystä luotettavampaa tai epäluotettavampaa. Vänkäämisesi ei voisi olla tarkoitushakuisempaa.
Nyt et tajua. Valideissa tutkimuksissa huolehditaan siitä että otos edustaa
tasapainoisesti maan eri osia, eri ikäisiä, eri yhteiskuntaluokkiin ja eri kielirymiin kuuluvia, eri tavoin koulutettuja jne, unohtamatta sitäkään että sukupuolijakauman tulee vastata väestön sukupuolijakaumaa.
Nettikyselyn otos on
aina epätasapainoinen, monellakin tavalla. Olen kirjoittanut siitä vielä yksityiskohtaisemmin ylempänä enkä haluaisi toistaa kaikkea kerta toisensa jälkeen.
Otoksen epätasapainoisuus on lisäksi vain yksi nettikyselyiden ongelmista.
Oletan vielä toistaiseksi kohteliaisuudesta että et
todella ymmärrä. Ikävä kyllä löytyy myös lukuisisia esimerkkejä tahallisesta ja jatkuvasta väärinymmärtämisestä. Tämähän on netissä hyvin tunnettu väsytys- ja provokaatiotaktiikka, jolla trollit pyrkivät sabotoimaan asiakysymysten käsittelyä. Minulla ei ainakaan vielä ole aihetta epäillä sinua tästä, joten lähden siitä että olet toiminut hyvässä uskossa etkä todella ymmärtänyt.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 16:02:41
Ikävä kyllä löytyy myös lukuisisia esimerkkejä tahallisesta ja jatkuvasta väärinymmärtämisestä. Tämähän on netissä hyvin tunnettu väsytys- ja provokaatiotaktiikka, jolla trollit pyrkivät sabotoimaan asiakysymysten käsittelyä.
Luotan sinuun tässä asiassa, koska puhut ilmeisen omakohtaisesta ja intensiivisestä kokemuksesta :D
Quote from: Uljanov on 18.06.2010, 16:02:13Eli onko mahdollista saada totuudenmukaisia tuloksia esim. kansan lempiväristä?
Kyllä tämäntyyppisiä asioita voidaan selvittää juuri noin. "Totuudenmukaisuus", mitä et varmasti tarkoittanut kirjaimellisesti, on tilastopuolella vaikea käsite. Käytännössä saadaan jonkinlainen edustava arvio, jonka edustavuus riippuu siitä moneltako on kysytty ja onko otanta kasattu hyvin. Lopullinen totuus saadaan kysymällä kaikilta (kuten vaaleissa), mutta yleensä se ei ole tarpeen demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Yksi ihminen voi edustaa kyselyssä montaa.
--
Niin se ei ole ongelma, että "jaottelu" ei korreloi tulosten kanssa. Ainoa tarkoitus valikoimisella on, ettei esim. kysytä vain pikkutyttöjen mieliväriä ja yleistetä sitä koskemaan kaikkia suomalaisia pikkupojista sotaveteraaneihin.
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 16:15:00
Quote from: Uljanov on 18.06.2010, 16:02:13Eli onko mahdollista saada totuudenmukaisia tuloksia esim. kansan lempiväristä?
Kyllä tämäntyyppisiä asioita voidaan selvittää juuri noin. "Totuudenmukaisuus", mitä et varmasti tarkoittanut kirjaimellisesti, on tilastopuolella vaikea käsite. Käytännössä saadaan jonkinlainen edustava arvio, jonka edustavuus riippuu siitä moneltako on kysytty ja onko otanta kasattu hyvin. Lopullinen totuus saadaan kysymällä kaikilta (kuten vaaleissa), mutta yleensä se ei ole tarpeen demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Yksi ihminen voi edustaa kyselyssä montaa.
Mutta jos hyväksyt käsitykseni, että lempivärillä ei ole mitään korrelaatiota noiden luokitteluominaisuuksien kanssa, niin tutkimukseltahan putoaisi koko pohja pois. Olisi aivan sama asia kysyä asiaa tuhannelta ensimmäiseltä Mannerheimintiellä vastaan kävelevältä ihmiseltä.
Quote from: Uljanov on 18.06.2010, 16:18:16
Mutta jos hyväksyt käsitykseni, että lempivärillä ei ole mitään korrelaatiota noiden luokitteluominaisuuksien kanssa, niin tutkimukseltahan putoaisi koko pohja pois. Olisi aivan sama asia kysyä asiaa tuhannelta ensimmäiseltä Mannerheimintiellä vastaan kävelevältä ihmiseltä.
Ei tutkimukselta pohja putoiaisi pois. Silloin olisi vain ns. redundanssia, eli varojärjestelyt olisivat mitoitettu yläkanttiin. Silloin voisi sanoa että vähempikin vaiva riittäisi. Voi hyvin olla, että Mannerheiminkadun satunnaisotanta on yhtä edustava kuin gallup-menetelmä lempivärin kanssa. Sen sijaan pakkoruotsin tai puoluekannan perusteella se varmasti ei ole.
Toki ennenkuin oikeasti voi sanoa mitään lempiväristä ja sen korrelaatioista, sitä pitäisi tutkia. En tiedä onko jo tutkittukin. Tosin minulla esimerkiksi ei tietääkseni edes ole mitään lempiväriä, muutama inhokki kyllä.
Quote from: Luotsi on 18.06.2010, 16:10:48
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 16:02:41
Ikävä kyllä löytyy myös lukuisisia esimerkkejä tahallisesta ja jatkuvasta väärinymmärtämisestä. Tämähän on netissä hyvin tunnettu väsytys- ja provokaatiotaktiikka, jolla trollit pyrkivät sabotoimaan asiakysymysten käsittelyä.
Luotan sinuun tässä asiassa, koska puhut ilmeisen omakohtaisesta ja intensiivisestä kokemuksesta :D
Otan takaisin aiemman lausumani siitä että olet ilmeisesti toiminut hyvässä uskossa etkä todella ymmärtänyt. Nyt tajuan, että teeskentelit ettet ymmärrä. Olet siis käyttänyt tahallista ja jatkettua "väärinymmärtämistä" ihan puhtaasti provokaatio- ja väsytysmielessä. Käytät toisin sanoen hyväksesi sitä että toiset (toisin kuin sinä) pyrkivät noudattamaan keskustelussa normaalisti päteviä sääntöjä ja näkevät sen vaivan että perustelevat kantansa yksityiskohtaisesti. Tuossa ei juurikaan ole sinulla aihetta ylpeyteen.
@ Turkulaine
No en nyt itsekään tiedä, onko väri tämmöinen korreloimaton kysymys, oikeastaan ei varmaan ole, mutta oletetaan nyt ihan ajattelun helpottamiseksi että on. Tässä tapauksessa siis tosiaan olisi yhdentekevää, teettäiskö kyselyn Taloustutkimuksella vai Kaken Grillillä. Voisiko tällaisen, esim. 1000 ihmisen kyselyn pohjalta tehdä jotain järkeviä yleistyksiä koko Suomen käsityksistä? Olen olettanut että galluppien taikuus piilee juuri siinä korrelaatiossa ja siis ei voisi, mutta jos se ei ole se ratkaisevin asia niin sitten kai tämäkin tulos olisi suhteellisen pätevä? Silloin kyse lienee jostain tilastomatematiikan hienouksista, joita en ole tullut ajatelleeksi.
Lienee muuten sanomattakin selvää, että matematiikka ei lukeudu suurimpiin vahvuuksiini.
Quote from: Uljanov on 18.06.2010, 16:36:44
Voisiko tällaisen, esim. 1000 ihmisen kyselyn pohjalta tehdä jotain järkeviä yleistyksiä koko Suomen käsityksistä? Olen olettanut että galluppien taikuus piilee juuri siinä korrelaatiossa ja siis ei voisi, mutta jos se ei ole se ratkaisevin asia niin sitten kai tämäkin tulos olisi suhteellisen pätevä? Silloin kyse lienee jostain tilastomatematiikan hienouksista, joita en ole tullut ajatelleeksi.
Kyse otannan suunnittelussa on tosiaankin vain siinä, että pyritään varmistumaan että otanta edustaa mahdollimman hyvin koko populaatiota. Siis vältetään tilanne, jossa joku dissaa tutkimuksen vedoten ikäänkuin puolueelliseen otantaan. Eli että käydään maaseudulla kyselemässä ja todetaan että lähes kaikki suomalaiset diggaavat Kepua.
Jos lempiväri ei johdu mistään erityisestä tekijästä vaan esiintyy populaatiossa täysin sattumanvaraisesti, on aivan sama miten otanta kootaan. Silloin maantieteellis-sosiaalisesti tasapainotettu otanta on vain turhaa vaivannäköä, mutta ei anna sen epäluotettavampia tuloksia. Kuitenkaan tällaisia satunnaisia ominaisuuksia ei juuri ihmisissä ole, sillä kaikki yleensä vaikuttaa kaikkeen.
Esim. pituuden ja muiden ruumiinmuodon ja ulkonäön seikkojen vaihtelu voisi kuvitella olevan satunnaista, mutta muistan lukeneeni esimiesasemassa olevien olleen tutkimuksessa pidempiä kuin alaisasemassa olevien. En muista itse tutkimusta, enkä osaa ottaa kantaa sen luotettavuuteen; otin sen esille esimerkkinä siitä kuinka omituisia asioita voidaan seuloa tilastollisesti merkittäviksi.
Noin muuten allekirjoitan täysin sen, mitä Aldaron sanoi nettikyselyistä ja hallituista otantakyselyistä. Siihen ei tarvita mitään pakkoruotsiagendoja; nettikysely on Aldaronin kuvaamista syistä epäluotettava riippumatta siitä, antaako se itselle mieluisia vai epämieluisia tuloksia. Jotain niistä voi joskus päätellä tietyin ehdoin, mutta hyvin harvoin kovin paljoa.
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 17:19:11
Noin muuten allekirjoitan täysin sen, mitä Aldaron sanoi nettikyselyistä ja hallituista otantakyselyistä. Siihen ei tarvita mitään pakkoruotsiagendoja; nettikysely on Aldaronin kuvaamista syistä epäluotettava riippumatta siitä, antaako se itselle mieluisia vai epämieluisia tuloksia. Jotain niistä voi joskus päätellä tietyin ehdoin, mutta hyvin harvoin kovin paljoa.
Kyllähän siis kyselyt tehdään aina valikoidulta joukolta. Ei muihinkaan kyselytutkimuksiin vastaa koko kansa. Se saadaanko nettikyselyyn tarpeeksi kattava otanta riippuu tietysti vain ja ainoastaan siitä onko riittävän kattavasti nettiyhteyksiä joista kyselyihin voi vastata. Luulisin, että aika pitkälle on.
Quote from: IDA on 18.06.2010, 17:41:34
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 17:19:11
Noin muuten allekirjoitan täysin sen, mitä Aldaron sanoi nettikyselyistä ja hallituista otantakyselyistä. Siihen ei tarvita mitään pakkoruotsiagendoja; nettikysely on Aldaronin kuvaamista syistä epäluotettava riippumatta siitä, antaako se itselle mieluisia vai epämieluisia tuloksia. Jotain niistä voi joskus päätellä tietyin ehdoin, mutta hyvin harvoin kovin paljoa.
Kyllähän siis kyselyt tehdään aina valikoidulta joukolta. Ei muihinkaan kyselytutkimuksiin vastaa koko kansa. Se saadaanko nettikyselyyn tarpeeksi kattava otanta riippuu tietysti vain ja ainoastaan siitä onko riittävän kattavasti nettiyhteyksiä joista kyselyihin voi vastata. Luulisin, että aika pitkälle on.
Niihin ei kuitenkaan ikinä saada
tarpeeksi kattavaa otantaa. Sitä paitsi vääristäviä tekijöitä on samanaikaisesti aika monta, kuten ylempänä ketjussa olen luetellut. Nettikyselyitä ei pidä verrata validein menetelmin tehtyihin mielipidetutkimuksiin.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 15:25:19
Quote from: OTU on 18.06.2010, 15:14:03
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 14:56:30
Quote from: OTU on 18.06.2010, 14:39:05
Sori vaan, tästä edellä olevasta "keskustelusta" tulee mieleen, että nyt nyljetään karhua, ennen kuin sitä on saatu edes kaadettua. Eli kiistellään sellaisen tutkimuksen virheistä, mitä ei ole koskaan (ilmeisesti) edes tehty.
Siis onko tehty kelvollista tutkimusta aiheesta, vai ei? Kiitos. Ja aihehan oli tarvitaanko kahta virallista kieltä? Myös mikä tahansa pakkoruotsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa.
Olen linkittänyt tämän ennenkin, mutta linkitetään sitten vielä kerran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi.
Ok. Kiitos. Eli kelvolliset tutkimukset antavat epävalidistisesti pyöristettynä ja pekistettynä tuloksen: 2/3 vs. 1/3 pakkoruotsin poistamisen hyväksi. Eli reilu enemmistö. Vertaa: "Perustuslaki hyväksytään ensin yksinkertaisella enemmistöllä toisessa käsittelyssä lepäämään. Eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3 enemmistöllä." (Wiki)
Minusta on Suomen ruotsinkielisiltä erittäin, erittäin itsekästä ja koko muuta yhteiskuntaa pilkkaavaa pitää kynsin hampain kiinni muinoin vaatimistaan, jo totaalisen perusteettomista etuoikeuksistaan.
Hieman tarkemmin, molemmissa tapauksissa tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy:
Vuonna 2007 kysymys asetettiin näin:
"Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?"
Kyllä 63%
Ei 34%
Vuonna 2008 kysymys asetettiin näin:
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulee jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa".
Samaa mieltä 50%
Eri mieltä 48%
Kiinnittäkää erityistä huomiota kysymysten hyvin erilaiseen muotoiluun.
Vuoden 2007 kysymyksenasettelu on neutraali. Vuoden 2008 vastine ei. Vuoden 2008 kysymyksestä saisi asiallisen ja neutraalin poistamalla sanan "jatkossakin". Kaikki muutosvastarintaiset ihmiset vastaavat hyvin todennäköisesti "ei" kaikkiin muutoksiin, olisivat nämä sitten positiivisia tai negatiivisia.
Mitä muuten tulee "vapaaehtoisuuteen" ja "pakollisuuteen", edellinen on tietenkin positiivinen ilmaus ja jälkimmäinen tottakai negatiivinen. Aika moisia eufemismeja saisikin keksiä pakkkoruotsille, jotta siitä saataisiin edes etäisesti positiivinen asia. Pakkoruotsia voidaaan verrata käsitteenä vaikka pakkoavioliittoon, josta kysymyksenasettelua afgaaneille:
Vuonna 2007: "Mielestäni avioliiton pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen"
Vuonna 2008: "Mielestäni jatkossakin, ihan niinkuin aina wanhoina hyvinä aikoina, vanhemmat saavat päättää lastensa avioliitoista"
Disclaimer: olen pintapuolisesti seuraillut tämän aiheen käsittelyä hommafoorumissa, ja keskustelun "tasoon" pettyneenä (kiitos vain mm. Turkulaine (kiihkoilu tuolla scripta-ketjussa) sekä muutamat "hurrittelijat" ihan "vakaumukseen" katsomatta omasta yksisilmäisen fanaattisesta panoksestanne aiheen käsittelyyn) tiedän, että tästä sopasta pitäisi pitää näppinsä erittäin kaukana. Vaikka aihetta koettaa käsitellä kylmän asiallisesti ja faktapohjalta (kuten Halla-ahon tuore blogikirjoitus), eksytään silti aina sivuraiteille. Toki kaiken roskan joukosta löytyy helmiäkin, esim. osa Aldaronin kirjoituksista.
Quote from: risto on 18.06.2010, 17:55:23
Disclaimer: olen pintapuolisesti seuraillut tämän aiheen käsittelyä hommafoorumissa, ja keskustelun "tasoon" pettyneenä (kiitos vain mm. Turkulaine (kiihkoilu tuolla scripta-ketjussa)
Jos olisit tutustunut enemmän kuin pintapuolisesti, tietäisit ehkä mistä puhun. Mutta ole hyvä vaan.
Lisättäköön, että haluaisin sinun osoittavan ne viestit Scripta-ketjussa, jossa kiihkoilin. Kävin kirjoittamani uudestaan läpi, enkä havainnut mitään kiihkoilua viesteissäni. Ole hyvä ja osoita ne viestit.
Quote from: Aldaron on 14.06.2010, 14:29:07
Quote from: Tunkki on 14.06.2010, 14:04:03
Ruotsalaiset sanovat että eräs p-ruotsalainen paikallismurre olisi varsin lähellä viikinkiajan kieltä, nimittäin "Överkalix-bundska". Sitä ei ymmärrä muunpaikkakuntalaiset, ja sitä kuullessaan medelsvensson olettaa puhujat ulkomaalaisiksi (mutta ei finneiksi).
Se murre on siitä kuuluisa että se on ainakin Ruotsissa puhutuista ruotsin murteista kaikkein käsittämättömin. Suomessa vastaavassa asemassa on Närpiön murre, kuten monet tietävät.
Överkalixia: http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Norrland/Norrbotten/Overkalix/oka_om.wav
:o :o :o .. jotain samaa nuottia on kuin saamenkielessä...
Kyllä se Øverkalix'in (ylikainuu muistaakseni) murre kuullosti jonkinasteiselta ruotsilta, mutta ehdottomasti saamelaisella nuotilla ja korostukella.
Ettei vain suomalaiset ja saamelaiset olisi ensimmäisiä nykyisen ruotsalaisten alueen asukkaita.
Ruotsinkielen asema suomessa on vahva, mutta saammeko ikivanhan Ylikainuun murteen vielä Närpiöön opiskeltavaksi.
Ai niin, sitähän ei tarvitse opetella, koska Närpiön murre on sama kuin Noordiska, skandinaaviska ja Överkalix'in murre.
Sitähän ne viikingitkin puhuivat.
QuotePerussuomalaiset Nuoret: "Rkp ulos hallituksesta viimeistään 2011"
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ilmoittivat viivyttelemättä, että pakkoruotsi on ja pysyy.
Päähallituspuolueet eivät kannata kielten opiskelussa valinnanvapautta.
Perussuomalaiset Nuoret pitävät ilmiötä ruotsittumisena, josta esimerkkinä käy ruotsin kielen asemaa ajavan Svenska Folktingetin varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi. Hän ei ollut suinkaan oman puolueensa, vaan Rkp:n puoluekokouksen kunniavieras. Sasi kutsui siellä omiensa demokraattista äänestystulosta "työtapaturmaksi", vaikka kokoomuksen sääntöjen 7 §:n mukaan "ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous".
Oppositiopuolue Sdp:n entinen puheenjohtaja Paavo Lipponen toimii ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska nu:n valtuuskunnan puheenjohtajana. Sdp:n kansanedustaja Jacob Söderman ehdotti, että Rkp vaatisi tulevilta hallituspuolueilta takeen siitä, että pakkoruotsista ei luovuta. Käsittääksemme idea ei ole uusi, sillä Rkp on kaiketi aina tehnyt niin – kunhan ruotsin kielen asema on lyöty jokaisen hallituksen takaraivoon, millään muulla ei ole väliä. Taustatukea pakkoruotsille on tullut Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselta.
Ovatko suomalaiset puolueet vajonneet niin alas, että äänestämme 2011 eduskuntavaaleissa yksinkertaisesti siitä, ketkä pääsevät Rkp:n kanssa samaan hallitukseen?
Vanhojen puolueiden linja on, että niiden täytyy nauttia kielikysymyksessä ensisijaisesti Rkp:n eikä äänestäjiensä luottamusta. Perussuomalaiset Nuoret ajattelevat toisin ja siksi katsomme, että Perussuomalaiset ja Rkp eivät mahdu samaan hallitukseen. Aika ajaa vääjäämättä pakkoruotsin ohi.
Perussuomalaiset Nuoret ovat tyytyväisiä siihen, että Perussuomalaisissa nuorten ääntä kuunnellaan puoluejohtoa myöten, eikä nöyristelyä Rkp:n suuntaan esiinny.
http://www.ps-nuoret.net/index.php?subaction=showfull&id=1276869706&archive&start_from&ucat=4&
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 18:01:26
Quote from: risto on 18.06.2010, 17:55:23
Disclaimer: olen pintapuolisesti seuraillut tämän aiheen käsittelyä hommafoorumissa, ja keskustelun "tasoon" pettyneenä (kiitos vain mm. Turkulaine (kiihkoilu tuolla scripta-ketjussa)
Jos olisit tutustunut enemmän kuin pintapuolisesti, tietäisit ehkä mistä puhun. Mutta ole hyvä vaan.
Olen nimenomaan tutustunut aiheen käsittelyyn hommafoorumilla, jotta tiedän "tason".
Quote from: Turkulaine on 18.06.2010, 18:01:26
Lisättäköön, että haluaisin sinun osoittavan ne viestit Scripta-ketjussa, jossa kiihkoilin. Kävin kirjoittamani uudestaan läpi, enkä havainnut mitään kiihkoilua viesteissäni. Ole hyvä ja osoita ne viestit.
Tuossa vielä homma pysyy suhteellisen hyvin hanskasta, mitä nyt mopo meinaa hieman keulia (ruotsinkielisten erityisoikeuksien poistamisesta vedät analogian tappamiseen):
http://hommaforum.org/index.php/topic,7.msg402893.html#msg402893
Sen sijaan tässä mopo sitten keuliikin jo rutkasti:
http://hommaforum.org/index.php/topic,7.msg402941.html#msg402941
Ja samaa sarjaa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,7.msg403024.html#msg403024
http://hommaforum.org/index.php/topic,7.msg403037.html#msg403037
Koomisinta tilanteessa on se, että olet yhden tod. näk. "hurrivihaajan" yksittäisen viestin ohella ainoa kiihkoilija tuossa ketjussa, ja mökötät ja meuhkaat (näköjään Aldaronin tuella) toisessa ketjussa tapahtuvasta synkeästä hurriviha-öyhötyksestä.
En osaa sanoa, että oliko kysymysten asettelulla mitään tekemistä silloin, kun eduskunta äänesti tämän nyt voimassa olevan kielilain puolesta. Äänestyksen tulos oli muistaakseni jotain 171 puolesta ja 3 vastaan, vaikuttaa vähän omituiselta, että hyvin harva kielilain puolesta äänestänyt kansanedustaja haluaa tänään muistella koko äänestystä.
Olikon kysymys pelkästä suvaitsevaisuudesta ja hyvästä tahdosta, kun moni kansanedustaja halusi äänestää omaa etuaan vastaan?
Toistaalta voi epäillä oliko ennen äänestystä kansanedustajat syöneet sieniä tai jotain muuta arvostelukykyyn vaikuttavaa ravintoa?
No kansanedustajia tietenkin käskettiin äänestämään niin kuin he äänestivät. Puoluejohtohan sen määrää. Ei kai kukaan kuvittele että kansanedustaja saisi itse päättää miten äänestää? Kansanedustajan tehtävä on työn vaativuuteen nähden Suomen parhaiten palkattu duuni: Sinulla on kolme nappia ja joku kertoo mitä painat. Helppoa.
:roll:
QuotePerussuomalaiset Nuoret ovat tyytyväisiä siihen, että Perussuomalaisissa nuorten ääntä kuunnellaan puoluejohtoa myöten, eikä nöyristelyä Rkp:n suuntaan esiinny.
No pitää toivoa, että tämä kannanotto olisi poikkeus tämän kuuntelun suhteen. Ei pidä käsittää väärin, en pidä RKP:sta tai sen politiikasta sen enempää kuin tekään, mutta jos persut ei mahdu samaan hallitukseen, niin silloin persut ei mahdu hallitukseen. Tämän asian suhteen muutos ei ainakaan vielä seuraavissa vaaleissa ole mahdollinen, jo Kataisen lausunnoista tämän pitäisi käydä ilmi. Kyllä Suomessa on suurempiakin epäkohtia korjattavaksi, eikä tämän kysymyksen takia kannata jättäytyä ulkopuolelle niiden korjaamisesta.
Pahoittelen etten ole lukenut ketjua kovin tarkkaan (60+ sivua on liikaa kaltaiselleni laiskalle ja tyhmälle perunanenälle). Toivoisin kuitenkin, että joku viitseliäs kertoisi minulle miten pakkoruotsia voi puolustaa ilman aivan järkyttävää älyllistä epärehellisyyttä?
En ole koskaan kuullut mitään järkevää argumenttia pakkoruotsin puolesta. En kiistä etteikö sellaista voisi olla, en vain ole tuohon sattunut törmäämään. Voipi johtua siitä, että olen kiistellyt asiasta lähinnä appiukkoni kanssa. Hänen argumenttinsa ovat: "Niin on aina ollut", "Ei siitä minullekaan mitään haittaa ole ollut" ja "onhan matematiikkakin pakollista".
Noista argumenteista kaksi ensimmäistä nyt eivät sen kummempia vastauksia ansainne, mutta jälkimmäinen on kai ihan OK argumentti, vaikka matematiikka nyt on kiistatta hyödyllisempi (niin yleissivistyksen kuin käytännönkin kannalta).
Olen myös ymmärtänyt, että pakkoruotsi on valtava rikkaus ja voimavara (kuulostaako tutulta?). En kyllä ymmärrä miten, mutta snekin kai kohta joku minulle kertoo. Olettaisin, että tuollainen suuri ja mahtava voimavara myisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakolla tyrkyttää. Jos joku ei halua osaansa tuosta rikkaudesta, niin ei luulisi sen mitenkään vaikuttavan niiden elämään, jotka haluavat. Hehän siis saisivat yhä opetella ruotsia niin paljon kuin sielu sietää. Ainoastaan he joita ei kiinnosta, eivät joutuisi ruotsia opiskelemaan, vaan voisivat täten säästetyt opiskeluresurssinsa kohdentaa paremmin. Vaikkapa johonkin toiseen kieleen, pitsinnypläyksen iltakurssiin tai vaikkapa nenän kaivuuseen. Mistä kukin tykkää.
Siis lyhennettynä: Miten jonkun muuttaminen vapaaehtoiseksi on pois keneltäkään? Vapaaehtoisuushan ei ole pakon vastakohta, joten jokainen halukas voisi yhä opiskella ruotsia. Kaikki voittavat. Mitä en ole ymmärtänyt?
Quote from: wekkuli on 18.06.2010, 21:11:25
Kansanedustajan tehtävä on työn vaativuuteen nähden Suomen parhaiten palkattu duuni: Sinulla on kolme nappia ja joku kertoo mitä painat. Helppoa.
Napin painelusta vielä sen verran, että aina se vähän ihmetyttää, kun eduskuntaan valitaan sellaisia ihmisiä, jotka haluavat äänestyskäyttätymisellään eduskunnassa vaikeuttaa omia työnsaantimahdollisuuksiaan sen jälkeen,kun ovat jättäneet kansanedustajan tehtävänsä.
Quote from: Nanfung on 18.06.2010, 22:10:20
Quote from: wekkuli on 18.06.2010, 21:11:25
Kansanedustajan tehtävä on työn vaativuuteen nähden Suomen parhaiten palkattu duuni: Sinulla on kolme nappia ja joku kertoo mitä painat. Helppoa.
Napin painelusta vielä sen verran, että aina se vähän ihmetyttää, kun eduskuntaan valitaan sellaisia ihmisiä, jotka haluavat äänestyskäyttätymisellään eduskunnassa vaikeuttaa omia työnsaantimahdollisuuksiaan sen jälkeen,kun ovat jättäneet kansanedustajan tehtävänsä.
Kun painat nappia aina puoluetoimiston toivomusten mukaisesti, pitää puolue kyllä omistaan huolta. Se juuri on yksi iso tekijä puoluekurin taustalla, oikein äänestävät saavat jatkossakin ehdokkuuksia ja edustajanpestin jälkeen palkintovirkoja. Väärin äänestäville tällaisia on tarjolla vähemmän.
Poimin mielenkiintoisen jutun politiikka suomi24:stä.
Eipä ole itsellä linkkiä, mutta näinhän se kait menee.
"Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm: Schibsted 2007, s. 60):
"Jos kehitys näyttääkin uhkaavalta ruotsinkielisille, ovat (Suomen) kielilait sitäkin anteliaampia. Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa. Ruotsinkieliset mediat, koulut ja kirjat saavat runsaasti valtiollista tukea ja kaikki viralliset dokumentit julkaistaan molemmilla kielillä.
Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivät tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heidät tähän ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten." "
Pakkoruotsissa ja maamme kaksikielisyydessähän ei käsitykseni mukaan ole muusta kysymys kuin Suomen ruotsinkieliselle vähemmistölle suuntautuneista taloudellisista ja valtaeliittisistä etuuksista.
Ei kukaan halua miljardien eurojen liki ilmaista saamista luovuttaa ilman katkeraa taistelua. Ei siis valtaeliittimmekään. Veikkaan, että he tulevat käyttämään kaikki mahdolliset keinot "tuhotakseen" heille vaaralliset uudet ja vanhat puolueet ja ennekaikkea heille vaaralliset yksilöt.
Saattaa olla, että maahan säädetään uusia rajoittavia pikalakeja sekä outoja tulkintoja kuin sieniä sateella
Vuoden 2011 vaalit saattavat olla RKP:n 30 vuotisen hegemonian loppu.
Ruotsinkielisten palvelujen iniseminen ja rallattaminen on vain pelkkä tekosyy.
Ajatellaan vaikka Svenska Folkting - nimisen lakisääteisen järjestön käännösmonopolia.Miljrdien eurojen veronmaksajiamme rasittava rasittava täysin turha ja tarpeeton liiketoimi.
Jokainen voi itsemielessään miettiä, miksi esim. Vanhasen puheet käännetään jälkikäteen ruotsiksi arkistoon. Koskeeko se kaikkia ministeritämme ja kansanedustajiamme yms.?
Kun valtaeliitillä on hallussaan käännösmonopoli ja tekstien tarkastusmonopoli, yksikään suomenkielinen (pakkoruotsitettu tai ei)hallituskoneistomme jäsen ei voi aavistaa mahdollisten tahallisten tai tahattomien käännösvirheiden määrää.
Yksi esimerkki käännösvirheestä on jo aiemmin mainitsemani kaavake.
"Kaavake suomeksi:ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN ja ruotsiksi:
ÄNDRING AV MODERSMÅLET (Äidinkielen muuttaminen). Kaavake on ilmoitusluontoinen ja sen tietoja ei tarkisteta.
https://lomake.fi/b/ec/in...FF01B3BC&type=statics"
Kun lapsia on tarkkailtu, on tultu siihen loppupäätelmään, että oikeudenmukaisuuden taju on ihmisen synnäinen ominaisuus. Jos jokin ryhmä saa kohtuuttomia etuisuuksia, joita toinen ryhmä ei saa, syntyy katkeruutta. Jos tuo ryhmä on enemmistössä, kutsutaan tuollaista käytäntöä nykyään rasismiksi. Jos se kohdistuu vähemmistöön, kutsutaan sitä kulttuurellisen rikkauden vaalimiseksi. Joka tapauksessa käytäntö on epäoikeudenmukainen ja pidemmän päälle kestämätön.
Quote from: pelle12 on 19.06.2010, 10:23:10
Jos jokin ryhmä saa kohtuuttomia etuisuuksia, joita toinen ryhmä ei saa, syntyy katkeruutta.
Tässä tapauksessa kannattaisi eritellä sitä mitä ne etuisuudet
täsmälleen ovat. Vihjaan vielä, että kun ryhtyy tähän erittelyyn, on syytä ottaa erittäin huolellisesti selvää siitä, ovatko tiedot luotettavia vai eivät. Tämä on välttämätöntä, sillä aiheesta on esitetty erittäin paljon järjestelmällistä disinformaatiota, joka uppoaa helposti niihin jotka eivät näe sitä vaivaa että ottaisivat asioista selvää yksityiskohtia myöten.
Quote from: Aldaron on 19.06.2010, 10:42:00
Quote from: pelle12 on 19.06.2010, 10:23:10
Jos jokin ryhmä saa kohtuuttomia etuisuuksia, joita toinen ryhmä ei saa, syntyy katkeruutta.
Tässä tapauksessa kannattaisi eritellä sitä mitä ne etuisuudet täsmälleen ovat. Vihjaan vielä, että kun ryhtyy tähän erittelyyn, on syytä ottaa erittäin huolellisesti selvää siitä, ovatko tiedot luotettavia vai eivät. Tämä on välttämätöntä, sillä aiheesta on esitetty erittäin paljon järjestelmällistä disinformaatiota, joka uppoaa helposti niihin jotka eivät näe sitä vaivaa että ottaisivat asioista selvää yksityiskohtia myöten.
En ymmärrä tätä turhaa höpötystä etuisuuksista ja muista. Sen sijaan toivoisin argumentteja pakkoruotsin puolesta. Onko niitä? Siis jos jätetään nämä "näin on aina ollut, historia & kulttuuriperimä" sekä "se lukee perustuslaissa" -argumentit pois. Ja tietysti unohdetaan se väärä porttiteoria muiden höpöteorioiden joukkoon.
Missä on ne järkiargumentit, joilla pakkoruotsia puolustetaan? Pakkohan niitä on jossain olla, ei kai tämä ketju muuten olisi 60 sivua pitkä. Olen toki lukenut hyvin monia sivuja tästäkin ketjusta, mutta yhtä ainutta pätevää argumenttia pakkoruotsin(*) puolesta.
(*)Pakkoruotsilla viittaan tässä yhteydessä ruotsin pakollisuuteen peruskoulussa, lukiossa, yo-kirjoituksissa (jokos tämä poistui?) ja yliopistossa sekä valtion viroissa. Ymmärrän "pakkoruotsin" ruotsinkielisissä kunnissa, ja ymmärrän "pakkovirkamiesruotsin" myös kaksikielisissä kunnissa. Miten kuitenkaan voidaan perustella pakkoruotsia esimerkiksi Tampereella, joka on selvästi yksikielinen paikkakunta?
Seuraavaksi voidaan sitten miettiä järkiargumentteja ylen nykyisen toiminnan puolesta. Miten voi olla mahdollista, että Ylellä on yksi kokonainen valtakunnallinen tv-kanava pyhitetty ruotsinkielisille? Yle on muutenkin talousvaikeuksissa, ja ruotsinkielisiä ohjelmia voitaisiin tuupata aivan hyvin vaikkapa TV2:n suomenkielisten ohjelmien joukkoon. Ja tekstityksiä voitaisiin tarjota laajemmin ruotsiksi. Miten voi olla mahdollista, että Ylellä on kokonaiset kaksi valtakunnallista(?) radiokanavaa ruotsinkielisille? Millä tämä perustellaan?
Semi-OT:
Kritiikki Yleä kohtaan ei tosin pääty ruotsin kielen erikoiseen asemaan, vaan kanavavalikoima sekä TV:n että radioiden osalta on täysin posketonta, eikä mitenkään perusteltavissa Ylen perustehtävät huomioiden. Miten voi olla, että Yle on talousvaikeuksissa ja esim. ex-johtaja Junger itki että rahaa pitäisi saada lisää ja koko touhulle budjettirahoitus. Kolmannes tai jopa puolet menoista olisi helposti karsittavissa. Miksi Yle esimerkiksi tunkee paikallisradioitten reviirille maakuntaradioineen ja mikä ihmeen älynväläys oli Mafia/YleX? Eikö tuollaisen tuubakanavan roolin hoida vähintään yhtä hyvin (ja ilman budjettirahoitusta!) kaupalliset toimijat, kuten tähänkin asti? TV-kanavia 4 (+TV Finland), vaikka kahdella pärjäisi oikein mukavasti, varsinkin kun Areena on vielä yksi uusi julkaisukanava edellisten lisäksi. Radiokanavia on 10 + maakuntaradiot, joita on äkkiseltään laskien mahtavat 18 kappaletta. Yhteensä siis 28kpl, joista kaikki eivät tietenkään ole kokoaikaisia, mutta kuitenkin. Otetaan Ylelle budjettirahoitus, kuten haluavat, mutta tiputetaan kanavat esimerkiksi neljään: Yle radio 1, Radio Suomi, Vega (ruotsinkielinen) ja tasaisesti eri vähemmistökieliä toimittava kanava Radio Multikulti. Kertauksena: 2 tv-kanavaa, 4 radiokanavaa + areena.yle.fi + www.yle.fi. Onhan siinäkin paljon tavaraa, ja tuolle sitten se paljon kaivattu budjettirahoitus. Muut hommat hoitakoot kaupalliset toimijat, kuten paikallisradiot, pari valtakunnallista mainosrahoitteista radiota sekä MTV(+sub), Nelonen ja kilpailun vapautuessa varmaan muitakin toimijoita hoitamaan mahdollista TV-tarjonnan vajetta.
Quote from: Aldaron on 19.06.2010, 10:42:00Tässä tapauksessa kannattaisi eritellä sitä mitä ne etuisuudet täsmälleen ovat.
Jo se on etuisuus, että viiden prosentin vähemmistöä kohdellaan ikään kuin se muodostaisi 50 prosenttia väestöstä. Viiden prosentin kielen ei tule olla tasa-arvoisessa asemassa 95 prosentin kielen kanssa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 19.06.2010, 12:07:22
Quote from: Aldaron on 19.06.2010, 10:42:00Tässä tapauksessa kannattaisi eritellä sitä mitä ne etuisuudet täsmälleen ovat.
:facepalm:iden prosentin kielen ei tule olla tasa-arvoisessa asemassa 95 prosentin kielen kanssa.
Joko nimimerkki Aldaron on kasvanut tynnyrissä, tai sitten hän näyttelee tyhmää. :facepalm:
Voimme vaikka aloittaa yliopistoista, jonne ruotsinkielinen pääsee täysin todistettavasti merkittävästi pienemmillä pistemäärillä ja huonommilla todistuksilla.
Muutkin edut on jo käyty läpi. mm. apartheid-politiikka lastentarhojen ja koulujen osalta. Ottakaapa selvää ryhmien koosta ruotsinkielisissä ja suomenkielisissä paikoissa.
Tuossa joku sanoi että se on rasismia, että enemmistö sortaa vähemmistöä mutta ei päinvastoin, Öh?
Etelä-Afrikassa, Rhodesiassa, Ruandassa ja monessa muussa vastaavassa paikassa ei olekaan sitten rasismia? ei kai?
Se nimenomaan on rasismia, että vähemmistöllä on etnisyytensä vuoksi etuokeuksia, joita enemmistöllä ei ole. Siitä ei todellakaan pääse mihinkään.
Se että RKP:n perustaja ja henkinen isä oli aikoinaan täysin julkirasisti, ei tilanne ole muuttunut mihinkään. RKP ajaa edelleen omalle etniselle ryhmälleen etuja, joita toisella etnisellä ryhmällä EI ole.
Eli se ajaa rasismia ja toteuttaa sitä kaikenlisäksi vaatimalla apartheid politiikkaa lastentarhoista ja peruskouluista alkaen. Se että mokomaa puolustellaan kielen puolustamisella, ei todellakaan muuta sen rasistista luonnetta. Tietylle etniselle ryhmälle annetaan siis etuja vain ja ainostaan sen vuoksi, että he kuuluvat siihen etniseen ryhmään. Ei tutsien ja hutujenkaan välillä mitään geneetistä eroa ole, vain heimo ja kieli.
Eikö kenenkään kellot soi lainkaan ruotsinkielisellä puolella siitä mitä heidän edusmiehensä tekevät? jos joku yrittäisi vastaavaa suomenkielisten osalta minä ja liki kaikki muut sanoutuisivat äänekkäin vastalausein irti moisesta.
Tämä puheenvuoro EI ole ruotsinkielisiä vastaan, vaan noudatettavaa rasistista politiikkaa vastaan, jolla heille annetaan etuja, joita muilla 95%:lla ei ole ja nämä muut 95% sitten vielä pakotetaan opiskelemaan heidän kielensäkin, vaikkei heistä kuin harvat sillä mitään elämässään tee.
Quote from: Koskela Suomesta on 19.06.2010, 14:17:20
Se että RKP:n perustaja ja henkinen isä oli aikoinaan täysin julkirasisti, ei tilanne ole muuttunut mihinkään. RKP ajaa edelleen omalle etniselle ryhmälleen etuja, joita toisella etnisellä ryhmällä EI ole.
Mielestäni jatkuva viittaaminen RKP:n taustaan ei ole kovin hedelmällistä tälle keskustelulle. RKP:n taustat ovat mitä ovat. Se asia kuuluu historiaan ja voihan asialla nokitella RKP:ta jos tykkää. Tämän keskustelun aihe on kuitenkin "Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa", ei "RKP:n kritiikkiä", vaikka asioilla on toki kytköksiä.
On myös epäreilua väittää, että "tilanne ei ole muuttunut mihinkään". Kyllä on. Enään RKP:läiset eivät (ainakaan julkisesti) väitä, että suomalaiset olisivat alempirotuisia mongoloideja. Tai että ruotsi on sivistyksen kieli, suomi rahvaan. On tietenkin päivänselvää, että RKP ja ruotsinkieliset eivät aio vapaaehtoisesti luopua saavuttamistaan eduista. Tämä ei ole kuitenkaan rasismia, vaan täysin yleisinhimillistä toimintaa. Seuratkaa vaikka ammattiliittojen (naurettavia) työtaisteluja. Onko ahtaaja rasisti, kun häntä kiinnostaa tasan tarkkaan vain oma palkkapussinsa, eikä vaikkapa rekkakuskien asema?
Nyt tarvitaan perusteluita nykyisen kielipolitiikan puolesta. Perusteita, jotka kestävät 2000-luvulla. 1700-luvun perustelut on tiedossa, kiitos vaan. Niillä ei vain ole enää mitään merkitystä. Ruotsi ei ole enää isännän kieli, eikä ruotsinkielisten osuus ole kovin merkittävä enää.
Quote from: risto on 19.06.2010, 14:45:05
Quote from: Koskela Suomesta on 19.06.2010, 14:17:20
Se että RKP:n perustaja ja henkinen isä oli aikoinaan täysin julkirasisti, ei tilanne ole muuttunut mihinkään. RKP ajaa edelleen omalle etniselle ryhmälleen etuja, joita toisella etnisellä ryhmällä EI ole.
Mielestäni jatkuva viittaaminen RKP:n taustaan ei ole kovin hedelmällistä tälle keskustelulle. RKP:n taustat ovat mitä ovat. Se asia kuuluu historiaan ja voihan asialla nokitella RKP:ta jos tykkää. Tämän keskustelun aihe on kuitenkin "Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa", ei "RKP:n kritiikkiä", vaikka asioilla on toki kytköksiä.
On myös epäreilua väittää, että "tilanne ei ole muuttunut mihinkään". Kyllä on. Enään RKP:läiset eivät (ainakaan julkisesti) väitä, että suomalaiset olisivat alempirotuisia mongoloideja. Tai että ruotsi on sivistyksen kieli, suomi rahvaan. On tietenkin päivänselvää, että RKP ja ruotsinkieliset eivät aio vapaaehtoisesti luopua saavuttamistaan eduista. Tämä ei ole kuitenkaan rasismia, vaan täysin yleisinhimillistä toimintaa. Seuratkaa vaikka ammattiliittojen (naurettavia) työtaisteluja. Onko ahtaaja rasisti, kun häntä kiinnostaa tasan tarkkaan vain oma palkkapussinsa, eikä vaikkapa rekkakuskien asema?
Nyt tarvitaan perusteluita nykyisen kielipolitiikan puolesta. Perusteita, jotka kestävät 2000-luvulla. 1700-luvun perustelut on tiedossa, kiitos vaan. Niillä ei vain ole enää mitään merkitystä. Ruotsi ei ole enää isännän kieli, eikä ruotsinkielisten osuus ole kovin merkittävä enää.
Sinä voit olla sitä mieltä, minä olen toista mieltä. Se tausta kun näkyy kaivolta kotiin nykyäänkin, kuten toin esille.
Eli perustellusti voidaan sanoa, että RKP on edelleen rasistinen puolue. Älä kuuntele mitä suu sanoo, vaan katso mitä kädet tekevät.
He (RKP:n johto ja valtaapitävät taustapirut, eivät ruotsinkieliset ylipäätään, heillä ei ole ryhmänä tämän asian kanssa oikeastaan mitään tekemistä) syyttävät muita koko ajan rasismista, koska ovat itse rasisteja. Normaali psykologinen heijastaminen. Ehkä samalla toivotaan, että joku ei huomaa heidän omaa rasistista retoriikkaansa ja käytännön toimiaan, kun he itse syyttävät siitä jatkuvasti muita.
Ei kieli ole enää varsinaisesti isännän kieli, mutta vallankäyttäjien kieli se näkyy edelleen olevan.
Hyvin pienen ryhmän "isännän kielestä" tässä on kysymys, ryhmän, jonka teot eivät todellisuudessa käsittääkseni aja edes tavan suomenruotsalaisen asiaa.
Ei suomen ruotsinkielisille ole hyväksi, että ryhmien vastakkainasettelua kärjistetään säilyttämällä etuoikeuksia sekä valtaväestön velvollisuuksia ja vielä lisäämällä niitä.
He ovat pieni vähemmistö ja koska joskus tämäkin asia muuttuu, toivoa sopii, että asioita ei ole silloin kärjistetty liian pitkälle, sillä nyt saattaa riittää etujen kohtuullistaminen ja velvotteiden poistaminen, myöhemmin kun porukka on oikein kyrsiintynyt, saattavat ruotsinkieliset löytää itsensä saamelaisten kanssa samasta tilanteesta. Eli voi tulla ns. pää vetävän käteen, jos nykymeno jatkuu. Ja syy on jonkin ruotsinkielisen valtaklikin, ei ruotsinkielisten yleensä.
Status quon säilyttämistä puolustelevia hyväskoisia hölmöjä löytyy niin suomen- kuin ruotsinkielisistäkin, ei paljon, mutta löytyy.
Ja he itse asiassa hölmöllä ja ylimielisellä argumentoinnillaan vain kriisiyttävät tätä asiaa, eivät sitä auta, vaikka niin luulevat. Asia-argumentteja kun heillä ei näköjään ole sen enempää kuin monikultturisteillakaan ja tunnepitoinen ylimielinen höttö vain ärsyttää vastapuolta ja antaa lisää vettä myllyyn. Usein näyttääkin että he ovat jopa samoja ihmisiä, miksi?
PS. tuohon ahtaaja juttuun, niin ei ole omia etujaan puolustaessaan. Mutta jos hän haluaa oman kielensä säilyttämiseksi omat taukotuvat ja omankielisensä ahtaajakoulun, niin silloin hän on rasisti.
Quote from: risto on 19.06.2010, 14:45:05
Tai että ruotsi on sivistyksen kieli, suomi rahvaan.
Henrik Lax totesi eduskunnassa, että "Kertokaa ylioppilaille että he tarvitsevat ruotsia jos haluavat tehdä uraa tässä maassa."
Jan-Erik Enestam: "Ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen."
Ja SFP:läiset syytökset siitä, että jos pakollisia aineita ei olisi olemassa - tyhmä mongoolin jälkeläinen ei haluaisi opiskella yhtään mitään - ei pidä paikkaansa. SFP on jatkuvasti aliarvioinut suomalaisia lapsia etteivät he tosiasiassa halua oppia mitään omasta halusta. Pakkoruotsin kohdalla se voi olla näin, ainakin monien lasten kohdalla mutta jos ei halua oppia naapurimaan kieltä - ei tarkoita sitä etteikö lapsi haluaisi oppia koulussa yhtään mitään. Ruotsin kieli ei ole ainoa oppiaine suomenkielisille, kuten monet ruotsinmieliset yhä kokevat asian olevan niin.
"Joko nimimerkki Aldaron on kasvanut tynnyrissä, tai sitten hän näyttelee tyhmää."
sanoi Koskela Suomesta.
Enpä usko Aldaronin olevan kumpaakaan, vaan ihan päin vastoin.
Samoin ovat mielenkiintoisia Turkulainen ja Aldaronin keskustelut keskenään.
Tuntuu siltä, että kyseessä olisi ikäänkuin "siamilaiset kaksoset".
Onhan Aldaronilla toki asiaakin ruotsin kielen asemasta Suomesta, kunhan sen asian jotenkin osaa poimia moninaisten kiertoilmaisujen seasta.
Kysynkin Aldaronilta seuraavaa: Mitä hyötyä maamme kaksikielisyydestä ja pakollisesta ruotsin opiskelusta on suomen kansantaloudele, suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle?.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 13:30:39
Olen moneen kertaan yksityiskohtaisesti selittänyt, mitkä ovat ne yleisesti hyväksytyt standardimenetelmät, joita mielipidemittaukselta edellytetään ollakseen validi. Nämä eivät ole mitään minun keksintöjäni, vaan niistä ovat tietoisia kaikki jotka tietävät aiheesta edes vähän.
Kun sulla on yli 1800 viestiä, niin viitsitkö laittaa linkin johonkin viestiisi, missä tämä asia on käsitelty?
Quote from: do.ut.des on 19.06.2010, 15:28:34
Quote from: risto on 19.06.2010, 14:45:05
Tai että ruotsi on sivistyksen kieli, suomi rahvaan.
Henrik Lax totesi eduskunnassa, että "Kertokaa ylioppilaille että he tarvitsevat ruotsia jos haluavat tehdä uraa tässä maassa."
Jos uran luomisella tarkoitetaan tässä, kuten ymmärrän, virkamiesuraa, Lax on valitettavasti oikeassa. Tosin tämä johtuu ainoastaan lainsäädännöstä. Virkamiesruotsi on pakollinen vaatimus Suomessa syntyneille suomalaisille, toistaiseksi.
Enestamin lausunto "ruotsi kuuluu yleissivistykseen" taas nyt on tyhjää huttua, eikä varsinaisesti tarkoita yhtään mitään sen enempää kuin vaikkapa väite "uskonnonopetus kuuluu yleissivistykseen". Se ei ole asiasisällöltään verrattavissa väitteeseen "ruotsi on sivistyksen kieli, suomi rahvaan".
Quote from: Koskela Suomesta on 19.06.2010, 15:14:00
Quote from: risto on 19.06.2010, 14:45:05
Quote from: Koskela Suomesta on 19.06.2010, 14:17:20
Se että RKP:n perustaja ja henkinen isä oli aikoinaan täysin julkirasisti, ei tilanne ole muuttunut mihinkään. RKP ajaa edelleen omalle etniselle ryhmälleen etuja, joita toisella etnisellä ryhmällä EI ole.
Mielestäni jatkuva viittaaminen RKP:n taustaan ei ole kovin hedelmällistä tälle keskustelulle.
...
Nyt tarvitaan perusteluita nykyisen kielipolitiikan puolesta. Perusteita, jotka kestävät 2000-luvulla. ...
Sinä voit olla sitä mieltä, minä olen toista mieltä. Se tausta kun näkyy kaivolta kotiin nykyäänkin, kuten toin esille.
Olet siis sitä mieltä, että on
hedelmällistä tälle
keskustelulle jatkuvasti tuoda esiin RKP:n rasistisia taustoja, eikä sen sijaan keskittyä niihin todellisiin perusteluihin, joita pakkoruotsin puolesta ja vastaan voidaan esittää?
Suomi on vapaa maa, ja saat kaikin mokomin olla tuota mieltä. Jatkuva änkyröintisi tosin vain aiheuttaa sen, että huomattavasti sinua terävämmällä kynällä kirjoittavat, kuten Aldaron, pyörittelevät Koskelan reppanaa vielä ainakin toiset 60 sivua.
RKP:n rasistinen tausta n. sadan vuoden takaa on selvillä. Sen esittäminen joka toisessa lauseessa ei ole mielekästä. Varsinkaan kuin suurimmalla osalla nykyisistä suomenruotsalaisista ei ole minkäännäköistä tekoa tämän asian kanssa. Keskustelun vieminen asioista asioiden puolestapuhujiin on verrattavissa mokuttajien taktiikkaan kääntää maahanmuuttokeskustelu seppolehtoihin ja olavimäenpäisiin. Hedelmällistä? Tuskin.
Quote from: risto on 20.06.2010, 09:16:26
Quote from: Koskela Suomesta on 19.06.2010, 15:14:00
Quote from: risto on 19.06.2010, 14:45:05
Quote from: Koskela Suomesta on 19.06.2010, 14:17:20
Se että RKP:n perustaja ja henkinen isä oli aikoinaan täysin julkirasisti, ei tilanne ole muuttunut mihinkään. RKP ajaa edelleen omalle etniselle ryhmälleen etuja, joita toisella etnisellä ryhmällä EI ole.
Mielestäni jatkuva viittaaminen RKP:n taustaan ei ole kovin hedelmällistä tälle keskustelulle.
...
Nyt tarvitaan perusteluita nykyisen kielipolitiikan puolesta. Perusteita, jotka kestävät 2000-luvulla. ...
Sinä voit olla sitä mieltä, minä olen toista mieltä. Se tausta kun näkyy kaivolta kotiin nykyäänkin, kuten toin esille.
Olet siis sitä mieltä, että on hedelmällistä tälle keskustelulle jatkuvasti tuoda esiin RKP:n rasistisia taustoja, eikä sen sijaan keskittyä niihin todellisiin perusteluihin, joita pakkoruotsin puolesta ja vastaan voidaan esittää?
Jos RKP olisi julkisesti käsitellyt rasistista menneisyyttään ja pyytänyt sitä anteeksi, asia voitaisiin unohtaaa ja haudata. Sen sijaan puolue jakelee vieläkin Freudenthal-palkintoja sitä nuoleskeleville kellokkaille. Eihän Saksassakaan jaeta enää Hitler-palkintoja saksalaisuuden eteen tehdystä työstä, joten eikö RKP:n kannattaisi tehdä pesäero menneisyyteen? Paitsi jos, menneisyydessä ei nähdä mitään epäilyttävää, vaan terve pohja nykyisyydelle.
Quote from: risto on 20.06.2010, 09:16:26
Suomi on vapaa maa, ja saat kaikin mokomin olla tuota mieltä. Jatkuva änkyröintisi tosin vain aiheuttaa sen, että huomattavasti sinua terävämmällä kynällä kirjoittavat, kuten Aldaron, pyörittelevät Koskelan reppanaa vielä ainakin toiset 60 sivua.
Itse asiassa tällä hetkellä pysyttelen hieman taustalla, koska Koskelan ja eräiden muiden, erääseen toiseen ketjuun kirjoittavien nimimerkkien tekstin taso ja tyylilaji ovat ihan viime aikoina tehneet kaiken työn puolestani.
Kun vastustajat osoittavat hyvin havainnollisesti millä tasolla ovat, minun ei enää edes tarvitse argumentoida. Odotan vain mielenkiinnolla, mitä uusia sammakoita heidän näppäimistöstään vielä tämän foorumin eri ketjuihin ilmestyy. Tämä on omasta näkökulmastani aika herkullinen tilanne. Palaan itse asiaan vähän myöhemmin. Ja, kuten totesin, odottelen tilanteen kehittymistä.
Jyvät erottuvat aina akanoista.
Pannaanpas vielä kerran kysymys Aldaronille.
Mitä hyötyä maamme kaksikielisyydestä ja pakollisesta ruotsin opiskelusta on suomen kansantaloudele, suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle?
Turkulaine ja kuka muukin tahansa voi myös vastata.
Jos edes yksi löytyisi?
Quote from: pelle12 on 20.06.2010, 09:27:04
Jos RKP olisi julkisesti käsitellyt rasistista menneisyyttään ja pyytänyt sitä anteeksi, asia voitaisiin unohtaaa ja haudata. Sen sijaan puolue jakelee vieläkin Freudenthal-palkintoja sitä nuoleskeleville kellokkaille. Eihän Saksassakaan jaeta enää Hitler-palkintoja saksalaisuuden eteen tehdystä työstä, joten eikö RKP:n kannattaisi tehdä pesäero menneisyyteen? Paitsi jos, menneisyydessä ei nähdä mitään epäilyttävää, vaan terve pohja nykyisyydelle.
Pitäiskö tuolle keskustelulle avata sitten oma säie, ja keskittyä tässä ketjussa asia-argumentteihin pakkoruotsin puolesta ja sitä vastaan? Nykyisellään tuo keskustelu on mielestäni tämän aiheen turhaa roskaamista.
Ehdotan, että tämä mainittu aihe avataan vaikkapa peräkammariin, ja nimeksi laitetaan: "RKP == Freudentahl-puolue == Rasitzit" tai jotain vastaavaa. Mainittu keskustelu kun ei käsittele tämä ketjun aihetta ("Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa") varsinaisesti, vaan ennemminkin aihe kuuluisi "Keskustelua ruotsin kielen aseman
puolustajista". Keskustelu, joka sivuuttaa (mahdolliset?) asia-argumentit ja sen sijaan keskittyy henkilöihin, on intterwebissä varsin turhanaikaista.
Quote from: jupeli on 20.06.2010, 13:38:11
Pannaanpas vielä kerran kysymys Aldaronille.
Mitä hyötyä maamme kaksikielisyydestä ja pakollisesta ruotsin opiskelusta on suomen kansantaloudele, suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle?
Turkulaine ja kuka muukin tahansa voi myös vastata.
Jos edes yksi löytyisi?
Lue edellinen viestini. Odottelen toistaiseksi kaikessa rauhassa enimmäkseen taustalla, että vastapuoli mokaisi itsensä vielä pahemmin. En sen vuoksi vielä ryhdy kirjoittamaan mitään pitempää tekstiä tästä aiheesta. Palataan asiaan sitten kun vastapuoli on tehnyt vielä vähän lisää propagandaa itseään vastaan muutamassa eri viestiketjussa.
Tämä on käymässä minun kannaltani jo melkein
liian helpoksi.
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist
"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen
Voitko kääntää suomeksi?
Quote from: Aldaron on 20.06.2010, 14:57:02
Lue edellinen viestini. Odottelen toistaiseksi kaikessa rauhassa enimmäkseen taustalla, että vastapuoli mokaisi itsensä vielä pahemmin. En sen vuoksi vielä ryhdy kirjoittamaan mitään pitempää tekstiä tästä aiheesta. Palataan asiaan sitten kun vastapuoli on tehnyt vielä vähän lisää propagandaa itseään vastaan muutamassa eri viestiketjussa.
Tämä on käymässä minun kannaltani jo melkein liian helpoksi.
Itsepetoksen voima on valtava.
Quote from: Emperor on 20.06.2010, 15:04:20
Quote from: Aldaron on 20.06.2010, 14:57:02
Lue edellinen viestini. Odottelen toistaiseksi kaikessa rauhassa enimmäkseen taustalla, että vastapuoli mokaisi itsensä vielä pahemmin. En sen vuoksi vielä ryhdy kirjoittamaan mitään pitempää tekstiä tästä aiheesta. Palataan asiaan sitten kun vastapuoli on tehnyt vielä vähän lisää propagandaa itseään vastaan muutamassa eri viestiketjussa.
Tämä on käymässä minun kannaltani jo melkein liian helpoksi.
Itsepetoksen voima on valtava.
Todistit jälleen kerran pointtini. Jatka.
Quote from: risto on 20.06.2010, 09:16:26
Suomi on vapaa maa, ja saat kaikin mokomin olla tuota mieltä. Jatkuva änkyröintisi tosin vain aiheuttaa sen, että huomattavasti sinua terävämmällä kynällä kirjoittavat, kuten Aldaron, pyörittelevät Koskelan reppanaa vielä ainakin toiset 60 sivua.
LOL, ei voi mitään, se sattuu kun osuu. Pohjanoteerauksena Adraronin terävä kynä.... jaarittelua maailman tappiin :facepalm:
Juu, mutta nyt jo riittää tästä, sain pointti esille ja siihen primitiivireaktiot, MOT.
Tämä ketju on nähtävästi ollut viime aikoina enimmäkseen pelkkää metakeskustelua eli keskustelua keskustelemisesta.
Itse asia hukkuu tuollaisen jankutuksen sekaan.
Puhuakseni itse varsinaisesta asiasta ilmoitan kannattavani Halla-ahon kielipoliittisia linjauksia (http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html) pääpiirteittäin. Olen eri mieltä lähinnä tästä:
QuoteYleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.
Vastustan Ylen olemassaoloa. Kannatan Ylen yksityistämistä ja tv-lupamaksujen lakkauttamista. Tämän jälkeen Ylen uusi omistaja saa ihan itse päättää, kuinka paljon ruotsinkielisiä ohjelmia haluaa tuottaa ja lähettää.
Tämäkin on turhaa:
QuoteSaamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
En kannata saamelaiskielten ylläpitämistä. Saamelaiskielten ja mustalaiskielen ylläpitäminen on hullua tekohengitystä, joka pitää ehdottomasti lopettaa.
Tämäkin on huono idea:
QuotePitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
Suomen kielilainsäädäntöä ei pidä mitenkään kytkeä Ruotsin tilanteeseen. Ruotsissa on annettu "virallisen vähemmistökielen" asema mm. jiddishille ja suomen kielen tornionjokilaaksolaiselle murteelle. Tätä virhettä ei Suomessa pidä tehdä.
Quote from: Koskela Suomesta on 20.06.2010, 15:19:23
Quote from: risto on 20.06.2010, 09:16:26
Suomi on vapaa maa, ja saat kaikin mokomin olla tuota mieltä. Jatkuva änkyröintisi tosin vain aiheuttaa sen, että huomattavasti sinua terävämmällä kynällä kirjoittavat, kuten Aldaron, pyörittelevät Koskelan reppanaa vielä ainakin toiset 60 sivua.
LOL, ei voi mitään, se sattuu kun osuu. Pohjanoteerauksena Adraronin terävä kynä.... jaarittelua maailman tappiin :facepalm:
Juu, mutta nyt jo riittää tästä, sain pointti esille ja siihen primitiivireaktiot, MOT.
Rkp, kuten tunnettu, jakaa vuosittain erään usein mainitun mitalin niille, joiden se katsoo erityisesti edistäneen ruotsin kielen asiaa Suomessa.
En itse tosin ole Rkp:läinen, mutta ehkä minun pitäisi silti vihjata Rkp:lle, että löytyy nettikeskustelijoita, jotka omasta mielestä ovat ajavinaan yksikielisyysasiaa, mutta jotka argumentaationsa tasolla ja levittämällään systemaattisella, varsin läpinäkyvällä disinformaatiolla jatkuvasti myötävaikuttavat siihen, että yksikielisyysasia joutuu yhä vastenmielisempään valoon kaikkien ajattelevien ihmisten keskuudessa.
En nyt lähde yksilöimään, ketkä "yksikielisyystaistelijat" voisivat tulla kyseeseen mitaliehdokkaiksi.
Odottelen edelleen pääsääntöisesti taustalla, ilmestyisikö uusia mitaliehdokkaita. Se sopii minulle hyvin siitäkin syystä, että moni muu kysymys kiinnostaa minua kielikysymystä enemmän, ja näin minulle jää enemmän aikaa osallistua muiden ketjujen keskusteluun silloin kun siellä on jotain kiinnostavaa, kuten usein on.
Meinaatko, että RKP:n johdon ja ruotsinkieliaktiivien jatkuvat vuosikausia kestäneet suomenkielisten rasisti, sivistymätön, tupauuno, peräkammaripoika jne. syyttelyt aina kun joku on ollut toista mieltä noudatettavasta politiikasta, ovatkin olleet suomenmielisyyden nousemisen syynä? saatat olla jopa oikeassa...
Joten kun oikein ympäri mennään ja yhteen tullaan, me molemmat itse asiassa ilmeisesti edistämme vastapuolemme asiaa? Sinä minun ja minä sinun.
Paitsi että niitä jotka ovat uskaltaneet sanoa ettei RKP:llä ole näissä rasisti syytös jutskissa vaatteita, on ollut vuosien varrella hyvin vähän, joten voin ottaa riskin pienen pienestä tappiosta pelkän tiedonjulkistamisen vuoksi ;D ;D
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 15:27:40
Tämäkin on turhaa:
QuoteSaamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
En kannata saamelaiskielten ylläpitämistä. Saamelaiskielten ja mustalaiskielen ylläpitäminen on hullua tekohengitystä, joka pitää ehdottomasti lopettaa.
Itse en pidä saamen kielen opetusta "tekohengityksenä", saamen kielen puhujien määrä on ollut viimevuosikymmenet tasaisessa kasvussa ja sen käyttö arkikielenäkin on lisääntynyt.
Quote from: Ohni on 20.06.2010, 17:09:14
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 15:27:40
Tämäkin on turhaa:
QuoteSaamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
En kannata saamelaiskielten ylläpitämistä. Saamelaiskielten ja mustalaiskielen ylläpitäminen on hullua tekohengitystä, joka pitää ehdottomasti lopettaa.
Itse en pidä saamen kielen opetusta "tekohengityksenä", saamen kielen puhujien määrä on ollut viimevuosikymmenet tasaisessa kasvussa ja sen käyttö arkikielenäkin on lisääntynyt.
Saamelaiskieliä on 5-6. Ne eroavat toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin saksa ja ranska.
Saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä on Suomessa 1500-2000.
Suomessa oli aikoinaan yli 2000 juutalaista, jotka puhuivat jiddishiä. Nykyään käytännössä kaikki Suomen juutalaiset puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia. Miksi saamelaiskielet eivät voisi hävitä samanlaisena historiallisena muinaisjäänteenä kuin jiddish?
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 17:12:53
Saamelaiskieliä on 5-6. Ne eroavat toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin saksa ja ranska.
Saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä on Suomessa 1500-2000.
Suomessa oli aikoinaan yli 2000 juutalaista, jotka puhuivat jiddishiä. Nykyään käytännössä kaikki Suomen juutalaiset puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia. Miksi saamelaiskielet eivät voisi hävitä samanlaisena historiallisena muinaisjäänteenä kuin jiddish?
Saamelaiskieliä puhutaan myös välittömästi rajan takana, jonne rajalta on paljon kontakteja. Lisäksi tuon äidinkielenään puhuvien määrä ei kerro koko totuutta, monet osaavat saamea hyvin, mutteivät kuitenkaan ihan äidinkielen tasolla.
Saamelaiskielten katoaminen merkitsisi saamelaisten katoamista, joka taas olisi korvaamaton menetys, vaikkei sillä varmaan arvoa olekkaan muulla kuin tunne tasolla. Itse koen myös että saamelaisilla on alkuperäiskansan asemassaan erityinen oikeus oman kulttuurinsa säilyttämiseen.
Miksi emme antaisi suomen kielen kadota? Suomen kielellä on varmaan maailman mittakaavassa suhteessa yhtä paljon puhujia, kuin saamella Suomessa.
Olen aina ihmetellyt tuota saamelaisten alkuperäiskansa juttua. Olen historiasta mielestäni ymmärtänyt, että meidän ja heidän esi-isämme saapuivat tänne likipitäen samaan aikaan heti jääkauden jälkeen.
Ja sen jälkeen olemme vain kiistelleet elintilasta keskenämme.
Molemmat ryhmät ovat vuosituhansien aikana saaneet uutta verta muualta, ja kummatkin kulttuurit ovat kehittyneet omiin suuntiinta. Koska meitä on loppujen lopuksi ilmeisesti ollut enemmän, olemme painaneet heidät pois etelästä kohti pohjoista.
Eli käsitykseni on, että he eivät ole sen kummempi alkuperäiskansa kuin mekään. Itseasiassa molemmat ovat alkuperäiskansoja.
Ja tietysti heidän kielensä katoaminen on todella huono juttu, koska se merkitsee käytännössä myös kulttuurin häviämistä. Mitä sille sitten voidaan oikeasti tehdä on jos sitten vaikeampaa. Ei ainakaan mitään positiivista syrjintää, se tie ei johda mihinkään.
Ongelma on se että vaikka mitä tekisimme paimentolaiselintapa ei säily tässä maailmassa, ja paikalleen jäätyään he sekoittuvat vähitellen enemmistöön, kuten on tapahtunut. Nuoret lähtevät etelään, aivan kuin suomen ja ruotsinkielistenkin nuoriso pohjoisilla alueilla. Ja etelässä he eivät mitenkään pysty säilyttämään kulttuuristaan kuin pienet rippeet.
Quote from: Koskela Suomesta on 20.06.2010, 18:00:37
Olen aina ihmetellyt tuota saamelaisten alkuperäiskansa juttua. Olen historiasta mielestäni ymmärtänyt, että meidän ja heidän esi-isämme saapuivat tänne likipitäen samaan aikaan heti jääkauden jälkeen.
Ja sen jälkeen olemme vain kiistelleet elintilasta keskenämme.
Molemmat ryhmät ovat vuosituhansien aikana saaneet uutta verta muualta, ja kummatkin kulttuurit ovat kehittyneet omiin suuntiinta. Koska meitä on loppujen lopuksi ilmeisesti ollut enemmän, olemme painaneet heidät pois etelästä kohti pohjoista.
Eli käsitykseni on, että he eivät ole sen kummempi alkuperäiskansa kuin mekään. Itseasiassa molemmat ovat alkuperäiskansoja.
Saamelaiset ovat selvästi Lapin alkuperäiskansaa. Etelä-Suomen historiallisesta väestöstä on vaikeaa sanoa mitään varmaa, mutta se tiedetään että suomalaisten työntyminen Lappiin alkoi vasta suurinpiirtein 1600-luvulla. Pohjoiseen Lappiin asutus tuli vasta 1800-luvulla. Lapin asuttamiseen liittyi saamelaisten karkoittamisia ja jopa väkivaltaa.
Aivan, tuossa mielessä kyllä, mutta heitä asui aiempina vuosituhansina hyvin etelässä, melkein etelärannikkoa myöten, muinaisuomalaisen asutuksen kanssa sekaisin. Mm. paikannimistö ja arkeologiset löydöt tukevat tätä. Eli olemme asuneet kokoajan samalla alueella. Kun he ovat lähteneet pohjoiseen, jossa kumpiakin on ollut vähemmän, on suomalainen tiiviimpi asutus seurannut perässä.
Tätä tarkoitin, kun kirjoitin olemme molemmat ryhmät alkuperäiskansoja. Alkuperäiskansoja alueella joka kattaa koko nykyisen Suomen (ja itse asiassa aika paljon enemmän, mutta se siitä). Lapissakin, sen eteläosissa, oli suomalaistakin asutusta hyvin pitkään ennen 1600-lukua, mutta valtaosa oli saamelaista. En pysty näkemään tässä mitään alkuperäiskansa/valloittajakansa asettelua. Kaksi alkuperäiskansaa ovat asuttaneet samaa aluetta, ja toinen on jäänyt väkimäärältään pienemmäksi ja joutunut väistymään. Vähän niinkuin kaksi intiaaniheimoa ovat asuttaneet samoja alueita kymmenen tuhatta vuotta ja toinen on tunkenut toisen, pienemmän, sivummalle.
Ei saamelaisten kohdalla mitään erityistä tapahtunut, kun he siirtyivät kohti pohjoista. Suomalaisetkin heimot ja heidän naapurinsa idässä, etelässä ja lännessä kävivät heimosotia aina 1300-luvulle saakka. Siinä mielessä saamelaiset ovat olleet vähän kuin savolaiset tai karjalaiset, heitäkin työnnettiin sivummalle, pohjoisen ja idän asumattomille alueille.
Quote from: Koskela Suomesta on 20.06.2010, 18:13:06
Aivan, tuossa mielessä kyllä, mutta heitä asui aiempina vuosituhansina hyvin etelässä, melkein etelärannikkoa myöten, muinaisuomalaisen asutuksen kanssa sekaisin. Mm. paikannimistö ja arkeologiset löydöt tukevat tätä. Eli olemme asuneet kokoajan samalla alueella. Kun he ovat lähteneet pohjoiseen, jossa kumpiakin on ollut vähemmän, on suomalainen tiiviimpi asutus seurannut perässä.
Tätä tarkoitin, kun kirjoitin olemme molemmat ryhmät alkuperäiskansoja. Alkuperäiskansoja alueella joka kattaa koko nykyisen Suomen (ja itse asiassa aika paljon enemmän, mutta se siitä). Lapissakin, sen eteläosissa, oli suomalaistakin asutusta hyvin pitkään ennen 1600-lukua, mutta valtaosa oli saamelaista. En pysty näkemään tässä mitään alkuperäiskansa/valloittajakansa asettelua. kaksi aluperäiskansaa ovat asuttaneet samaa aluetta, ja toinen on jäänyt väkimäärältään pienemmäksi ja joutunut väistymään. Vähän niinkuin kaksi intiaaniheimoa ovat asuttaneet samoja alueita kymmenen tuhatta vuotta ja toinen on tunkenut toisen, pienemmän, sivummalle.
Ei saamelaisten kohdalla mitään erityistä tapahtunut, kun he siirtyivät kohti pohjoista. Suomalaisetkin heimot ja heidän naapurinsa idässä, etelässä ja lännessä kävivät heimosotia aina 1300-luvulle saakka. Siinä mielessä saamelaiset ovat olleet vähän kuin savolaiset tai karjalaiset, heitäkin työnnettiin sivummalle, pohjoisen ja idän asumattomille alueille.
Pohjanlahden rannikko ja siihen laskevien jokien varret olivat tosiaan ehkä suomalaisten asuttamia jo hyvin pitkään. Lapin sisämaa oli kuitenkin joitakin yksittäisiä metsästäjiä lukuunottamatta täysin saamelainen. Saamelaisten maiden valloittaminen ei ole verrattavissa suomalaisten heimojen välisiin sotiin, sillä suomalaisasutus Lapissa on paljon nuorempaa perua. Esimerkiksi keminsaamelaiset käytännössä tuhottiin erillisenä heimonaan suomalaisten siirtolaisten toimesta vasta 1700-1800-luvuilla.
Hyvin merkittävä ero suomalaisten ja saamelaisten välillä oli siinä, että muinaissuomalaiset heimot olivat keskenään suurin piirtein samalla kulttuuri- ja teknologisella tasolla. Ne olivat maatalouskulttuureita, kun taas saamelaiset olivat metsästyksellä ja keräilyllä elävää väestöä. Erittäin oleellinen kulttuuriero, jonka johdosta saamelaiset olivat jatkuvasti alakynnessä ekspansiivisiin suomalaisheimoihin nähden.
Quote from: Ohni on 20.06.2010, 17:51:54
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 17:12:53
Saamelaiskieliä on 5-6. Ne eroavat toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin saksa ja ranska.
Saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä on Suomessa 1500-2000.
Suomessa oli aikoinaan yli 2000 juutalaista, jotka puhuivat jiddishiä. Nykyään käytännössä kaikki Suomen juutalaiset puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia. Miksi saamelaiskielet eivät voisi hävitä samanlaisena historiallisena muinaisjäänteenä kuin jiddish?
Saamelaiskieliä puhutaan myös välittömästi rajan takana, jonne rajalta on paljon kontakteja. Lisäksi tuon äidinkielenään puhuvien määrä ei kerro koko totuutta, monet osaavat saamea hyvin, mutteivät kuitenkaan ihan äidinkielen tasolla.
Saamelaiskielten katoaminen merkitsisi saamelaisten katoamista, joka taas olisi korvaamaton menetys, vaikkei sillä varmaan arvoa olekkaan muulla kuin tunne tasolla. Itse koen myös että saamelaisilla on alkuperäiskansan asemassaan erityinen oikeus oman kulttuurinsa säilyttämiseen.
Miksi emme antaisi suomen kielen kadota? Suomen kielellä on varmaan maailman mittakaavassa suhteessa yhtä paljon puhujia, kuin saamella Suomessa.
Irrelevanttia.
Suomi on Suomi. Suomalaisia on viisi miljoonaa. Suomi on suomalaisten maa.
Ei ole olemassa mitään saamelaisten valtiota. Koko maailmassa on saamelaisia yhteensä n. 50 000, joista n. 80 % Norjassa.
Saamelaisten kaltaista marginaalifraktiota ei pidä hyysätä Suomessa. Saamelaisten erityisasema on samanlaista toiseudenpalvontaa ja marginaalisten vähemmistöjen jalustallenostamista kuin somalien ihailu kulttuurinrikastuttajina.
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 19:32:31
Irrelevanttia.
Suomi on Suomi. Suomalaisia on viisi miljoonaa. Suomi on suomalaisten maa.
Ei ole olemassa mitään saamelaisten valtiota. Koko maailmassa on saamelaisia yhteensä n. 50 000, joista n. 80 % Norjassa.
Saamelaisten kaltaista marginaalifraktiota ei pidä hyysätä Suomessa. Saamelaisten erityisasema on samanlaista toiseudenpalvontaa ja marginaalisten vähemmistöjen jalustallenostamista kuin somalien ihailu kulttuurinrikastuttajina.
Esim. Zhirinovskilla on Suomen ja suomalaisuuden paikasta maailmassa hiukan toisenlainen näkemys.
Quote from: Ohni on 20.06.2010, 18:23:06
Quote from: Koskela Suomesta on 20.06.2010, 18:13:06
Aivan, tuossa mielessä kyllä, mutta heitä asui aiempina vuosituhansina hyvin etelässä, melkein etelärannikkoa myöten, muinaisuomalaisen asutuksen kanssa sekaisin. Mm. paikannimistö ja arkeologiset löydöt tukevat tätä. Eli olemme asuneet kokoajan samalla alueella. Kun he ovat lähteneet pohjoiseen, jossa kumpiakin on ollut vähemmän, on suomalainen tiiviimpi asutus seurannut perässä.
Tätä tarkoitin, kun kirjoitin olemme molemmat ryhmät alkuperäiskansoja. Alkuperäiskansoja alueella joka kattaa koko nykyisen Suomen (ja itse asiassa aika paljon enemmän, mutta se siitä). Lapissakin, sen eteläosissa, oli suomalaistakin asutusta hyvin pitkään ennen 1600-lukua, mutta valtaosa oli saamelaista. En pysty näkemään tässä mitään alkuperäiskansa/valloittajakansa asettelua. kaksi aluperäiskansaa ovat asuttaneet samaa aluetta, ja toinen on jäänyt väkimäärältään pienemmäksi ja joutunut väistymään. Vähän niinkuin kaksi intiaaniheimoa ovat asuttaneet samoja alueita kymmenen tuhatta vuotta ja toinen on tunkenut toisen, pienemmän, sivummalle.
Ei saamelaisten kohdalla mitään erityistä tapahtunut, kun he siirtyivät kohti pohjoista. Suomalaisetkin heimot ja heidän naapurinsa idässä, etelässä ja lännessä kävivät heimosotia aina 1300-luvulle saakka. Siinä mielessä saamelaiset ovat olleet vähän kuin savolaiset tai karjalaiset, heitäkin työnnettiin sivummalle, pohjoisen ja idän asumattomille alueille.
Pohjanlahden rannikko ja siihen laskevien jokien varret olivat tosiaan ehkä suomalaisten asuttamia jo hyvin pitkään. Lapin sisämaa oli kuitenkin joitakin yksittäisiä metsästäjiä lukuunottamatta täysin saamelainen. Saamelaisten maiden valloittaminen ei ole verrattavissa suomalaisten heimojen välisiin sotiin, sillä suomalaisasutus Lapissa on paljon nuorempaa perua. Esimerkiksi keminsaamelaiset käytännössä tuhottiin erillisenä heimonaan suomalaisten siirtolaisten toimesta vasta 1700-1800-luvuilla.
Toki. Täysin totta, mutta täällä etelässä olimme alunperin yhtäaikaa. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä minkä Aldaron tuossa sanoo, että myöhemmin, suomensukuisten heimojen muuttuessa metsästäjä-keräilijöistä maanviljelijöiksi ja saamelaisten pysyessä nomadeina, he hävisivät kamppailun.
Silti, vaikka heidät alistettiinkin muutama vuosisata sitten olimme alunperin molemmat tämän alueen alkuperäiskansoja.
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 19:32:31
Quote from: Ohni on 20.06.2010, 17:51:54
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 17:12:53
Saamelaiskieliä on 5-6. Ne eroavat toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin saksa ja ranska.
Saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä on Suomessa 1500-2000.
Suomessa oli aikoinaan yli 2000 juutalaista, jotka puhuivat jiddishiä. Nykyään käytännössä kaikki Suomen juutalaiset puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia. Miksi saamelaiskielet eivät voisi hävitä samanlaisena historiallisena muinaisjäänteenä kuin jiddish?
Saamelaiskieliä puhutaan myös välittömästi rajan takana, jonne rajalta on paljon kontakteja. Lisäksi tuon äidinkielenään puhuvien määrä ei kerro koko totuutta, monet osaavat saamea hyvin, mutteivät kuitenkaan ihan äidinkielen tasolla.
Saamelaiskielten katoaminen merkitsisi saamelaisten katoamista, joka taas olisi korvaamaton menetys, vaikkei sillä varmaan arvoa olekkaan muulla kuin tunne tasolla. Itse koen myös että saamelaisilla on alkuperäiskansan asemassaan erityinen oikeus oman kulttuurinsa säilyttämiseen.
Miksi emme antaisi suomen kielen kadota? Suomen kielellä on varmaan maailman mittakaavassa suhteessa yhtä paljon puhujia, kuin saamella Suomessa.
Irrelevanttia.
Suomi on Suomi. Suomalaisia on viisi miljoonaa. Suomi on suomalaisten maa.
Ei ole olemassa mitään saamelaisten valtiota. Koko maailmassa on saamelaisia yhteensä n. 50 000, joista n. 80 % Norjassa.
Saamelaisten kaltaista marginaalifraktiota ei pidä hyysätä Suomessa. Saamelaisten erityisasema on samanlaista toiseudenpalvontaa ja marginaalisten vähemmistöjen jalustallenostamista kuin somalien ihailu kulttuurinrikastuttajina.
Tietysti jossain määrin totta tuokin, mutta en olisi noin ehdoton. Jos tietäisin keinon jolla heidän kulttuurinsa, joka ei loppujen lopuksi arvoiltaan juurikaan nykyään eroa suomalaisesta, tavoiltaan toki, voitaisiin säilyttää, niin kannattaisin sen keinon käyttöä.
Mutta valitettavasti sellaista keinoa ei yleisen yksilöiden heitä kohtaan tunteman arvostuksen (oma asenteeni) lisäksi taida olla olemassa. Ainakaan en ole sellaisesta kuullut.
Olen ehdottomasti kaikkia erikoisasemia ja positiivisia syrjintöjä ja tukia vastaan. Ne saattavat heidät vain vastakkain muun väestön kanssa ja he vain pidemmän päälle kärsivät siitä. Arvonanto muuttuu kateuden kautta vihaksi. Sitä he eivät ansaitse. Se olisi todellinen karhunpalvelus.
Saamelaiset ovat pohjoiseuroopan alkuperäiskansoja ja jo siksikin kielen säilyttäminen on arvokasta. On kyse aivan eri asiasta kuin tänne muualta pölähtävät turvapaikanhakijat, joiden kulttuuri ja kieli on kaikkea muuta kuin uhanalainen ja vaarassa kadota maapallolta.
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 19:32:31
Irrelevanttia.
Suomi on Suomi. Suomalaisia on viisi miljoonaa. Suomi on suomalaisten maa.
Ei ole olemassa mitään saamelaisten valtiota. Koko maailmassa on saamelaisia yhteensä n. 50 000, joista n. 80 % Norjassa.
Saamelaisten kaltaista marginaalifraktiota ei pidä hyysätä Suomessa. Saamelaisten erityisasema on samanlaista toiseudenpalvontaa ja marginaalisten vähemmistöjen jalustallenostamista kuin somalien ihailu kulttuurinrikastuttajina.
Pitää muistaa että saamelaisetkin maksavat veroja ja osallistuvat tämän yhteiskunnan rakentamiseen. Jos saamelaisen kulttuurin tukeminen lopetetaan, saamelaiset joutuvat maksamaan oman kulttuurinsa tuhoamisesta. Sama koskee ruotsinkielisiä. Vaikka en pakkoruotsia kannatakkaan, olisi mielestäni älytön ajatus lopetaa ruotsi opetus koska ska "Suome nimi on Suomi eikä Ruotsi".
Unohtakaa jo ne saamelaiset ja keskittykää olennaiseen, eli:
-pakkoruotsi pois kaikista kouluasteista (tämän mukana haihtuu myös se idioottimainen "virkamiesruotsi" -vaatimus)
Quote from: Ohni on 20.06.2010, 18:23:06
Esimerkiksi keminsaamelaiset käytännössä tuhottiin erillisenä heimonaan suomalaisten siirtolaisten toimesta vasta 1700-1800-luvuilla.
Turha siitä on suomalaisia syyttää, koska 1700-luvulla ruotsalaiset virkamiehet laativat lait ja asetukset. Venäjän vallan aikana 1800-luvulla pääosa virkamiehistä oli kuitenkin, jos ei ruotsalaisia, niin ainakin ruotsinkielisiä lainlaatijoita.
Nämä virkamiehet päättivät Suomen asutuspolitiikasta, joten sopii epäillä, että tavalliset suomalaiset olisivat omiin nimiinsä mitään saamelaisia tuhonneet.
"Hämäläisiä on sanottu hitaiksi, mutta he olivat kuitenkin ensimmäiset, jotka tähän maahan tulivat", professori Viljo Rasila muistuttaa joulukuussa julkaistussa Kulta Häme -kirjassa. Hämeen heimoliiton julkaisema teos uhkuukin Tavastien maan asukkaiden ylpeyttä esi-isistään ja syntyperästään."
http://www.pellervo.fi/pellervo/1_02/hameeseen.htm
Saamelaisten kohtelu mm. tässä kieliasiassa kuvaa hyvin heihin kohdistunutta suhtautumista, jossa on vahvana ruotsalaisvaikutteinen ylimielisyys.
Se, että jopa yksinkertaisille suomalaisille suotiin oikeus verottaa vapaasti saamelaisia Ruotsin vallan aikaan, kertoo mitä mieltä valtaapitävät, eli ruotsalaiset/ruotsalaistuneet, olivat kyseisestä metsästäjä-keräilijä -kansasta. Tämä suorastaan rotuopillinen asenne elää yhä tänäkin päivänä.
Saamelaiset ovat olleet ja ovat yhä pahnanpojimmaisina pohjoisten kansojen arvohierarkiassa. Se saisi jo loppua.
http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2010/6/21/w48585.php
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/04/ruotsinkielisille_oma_kortteli_helsingin_jatkasaareen_1632481.html
HBL:n artikkelissa sanotaan, että hanke on kaksi kertaa hyllytetty ja on nyt kolmatta kertaa ratkaistavana valtuustossa. Alue kattaa Jätkäsaaresta 25000 asuinneliötä.
Varat rakentamiseen tulee ilmeisesti eläkevarmuusyhtiö Veritakselta. YLE:n uutisessa painotetaan nimenomaan, että rahoitusta ei oteta yhteiskunnalta.
Hankkeen edustajan Hannu Penttilän mukaan "ruotsalaiskortteli vastaa suunnitelmia kehittyvästä Jätkäsaaresta."
YLE:n juttu on muutaman kuukauden vanhempi.
Kyseessä on siis ruotsinkielisille rakennettavasta omasta asuinkorttelista, joka tulisi Jätkäsaaren uusrakennusalueelle.
http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/L_nsisatama/Suunnittelualueet/J_tk_saari
Quote from: Rankkibus on 21.06.2010, 18:57:28
Saamelaisten kohtelu mm. tässä kieliasiassa kuvaa hyvin heihin kohdistunutta suhtautumista, jossa on vahvana ruotsalaisvaikutteinen ylimielisyys.
Se, että jopa yksinkertaisille suomalaisille suotiin oikeus verottaa vapaasti saamelaisia Ruotsin vallan aikaan, kertoo mitä mieltä valtaapitävät, eli ruotsalaiset/ruotsalaistuneet, olivat kyseisestä metsästäjä-keräilijä -kansasta. Tämä suorastaan rotuopillinen asenne elää yhä tänäkin päivänä.
Saamelaiset ovat olleet ja ovat yhä pahnanpojimmaisina pohjoisten kansojen arvohierarkiassa. Se saisi jo loppua.
Tottahan tuo taitaa olla.
Muuten, saamelaiset eivät ole alunperin metsästäjä-keräiijöitä, vaan paimentolaisia, karjansa perässä vaeltajia. Molemmat ovat tosin nomadeja, eli se on yleisnimitys kulttuureille, joilla ei ole vakituisia asuinsijoja.
Quote from: Koskela Suomesta on 21.06.2010, 21:47:28
Quote from: Rankkibus on 21.06.2010, 18:57:28
Saamelaisten kohtelu mm. tässä kieliasiassa kuvaa hyvin heihin kohdistunutta suhtautumista, jossa on vahvana ruotsalaisvaikutteinen ylimielisyys.
Se, että jopa yksinkertaisille suomalaisille suotiin oikeus verottaa vapaasti saamelaisia Ruotsin vallan aikaan, kertoo mitä mieltä valtaapitävät, eli ruotsalaiset/ruotsalaistuneet, olivat kyseisestä metsästäjä-keräilijä -kansasta. Tämä suorastaan rotuopillinen asenne elää yhä tänäkin päivänä.
Saamelaiset ovat olleet ja ovat yhä pahnanpojimmaisina pohjoisten kansojen arvohierarkiassa. Se saisi jo loppua.
Tottahan tuo taitaa olla.
Muuten, saamelaiset eivät ole alunperin metsästäjä-keräiijöitä, vaan paimentolaisia, karjansa perässä vaeltajia. Molemmat ovat tosin nomadeja, eli se on yleisnimitys kulttuureille, joilla ei ole vakituisia asuinsijoja.
Päinvastoin. Saamelaiset olivat ensin metsästys- ja keräilykulttuuri. Tunturisaamelaiset kesyttivät poron vasta aika myöhäisessä vaiheessa, noin 500 vuotta sitten.
Tässä paistaa läpi vielä sellainenkin harhaluulo, että ruotsinkielen opetuksen karsimisella saataisiin mannaa taivaalta vapautuvien tuntien muodossa.
Kuvataan ruotsin opetukseen kuluva tuntimäärä indeksillä = 100, ja sitten poistetaan pakkoruotsi.
Kuvitelma siitä, mitä ruotsilta vapautuvalla tuntimäärällä saadaan esimerkiksi näin:
10 = Englanti
10 = Saksa
10 = Ranska
20 = Ruotsi (vapaaehtoinen)
10 = Venäjä
10 = Espanja
20 = Muut (Portugali, Puola, Flaami yms.)
10 = Eksoottiset (Thai, Arabia yms.)
Tosiasiallisesti Takahikiän (http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/index.htx) peruskoulu, tai vaikkapa Stadihikiän* (http://www.vihti.fi/) peruskoulu kykenevät tarjoamaan nippa nappa vain - englantia ja ruotsia. Jo pelkästään saksan tarjoaminen, puhumattakaan edes venäjästä peruskoulussa olisi näille Taka- ja Stadihikiöille tuskallinen tehtävä. Ettäkö vaikka espanjan opettaja kiertää Toyotalla Takahikiältä toiseen ? Uni seis.
Tässä vaiheessa ehkä ruvetaan hankkimaan tuota lisäkapasiteettia, mutta sillä aikaa asiassa ehtii käydä näin:
30 = Ekologinen etiikka
20 = Marxismi-Feminismi
20 = Kulttuurikasvatus
20 = Vapaaehtoinen Ruotsi
10 = Muut kielet joita luultiin saatavan
*ihan riittävällä tarkkuudella stadissa.
QuoteEttäkö vaikka espanjan opettaja kiertää Toyotalla Takahikiältä toiseen ? Uni seis.
Olen varmaan sitten uneksinut katuni toisella puolella olevan koulun, ja sinne tuntitöitä tekevän tutun "kiertävän" espanjanopettajan.
:)
Quote from: Miniluv on 21.06.2010, 22:41:08Olen varmaan sitten uneksinut katuni toisella puolella olevan koulun, ja sinne tuntitöitä tekevän tutun "kiertävän" espanjanopettajan.
:)
Mikäpä siinä. Mutta aivan varma olen siitä, että pakkoruotsilta vapautuvia tunteja ei kyetä korvaamaan muulla kieltenopetuksella 1:1.
Kuvaamaani skenaariota voidaan toki arvostella, mutta luuletko ettei (vaikkapa) ekologinen etikka tai marxismi-feminsimi yritä päästä haaskalle ?
Onhan se nyt varmaa jo eri kielten ryhmien sirpaloitumisenkin vuoksi, että se ei yksi yhteen mene.
Quote from: M.K.Korpela on 21.06.2010, 22:51:11
Mikäpä siinä. Mutta aivan varma olen siitä, että pakkoruotsilta vapautuvia tunteja ei kyetä korvaamaan muulla kieltenopetuksella 1:1.
Kykenemisestä en tiedä, mutta tarvetta tuollaiselle ei ole. Luultavasti vielä varsin moni ottaa nimittäin ruotsin senkin jälkeen, että pakollisuus poistetaan. Ja vapaaehtoisen. Toki on ymmärrettävää, että aivan pikkukouluissa siirrytään pakkoruotsista enemmistön diktatuuriin. Tosin "yläkoulut" (ent. yläaste) ovat käsittääkseni pääosin kohtuullisen kokoisia, jotta saadaan useita opetusryhmiä eri kielille.
Monilla ruotsinopettajilla saattaa olla myös muuta kieliosaamista taskussaan. Itsekin tunnen kaksi ruotsinopettajaa, jotka opettavat myös saksaa. Käänteisesti: tunnen vain yhden ruotsin opettajan, joka tuskin muuta osasikaan. Hän olikin suomenruotsalainen.
Quote from: mikkoellila on 20.06.2010, 19:32:31
Suomi on Suomi. Suomalaisia on viisi miljoonaa. Suomi on suomalaisten maa.
Ei ole olemassa mitään saamelaisten valtiota. Koko maailmassa on saamelaisia yhteensä n. 50 000, joista n. 80 % Norjassa.
Saamelaisten kaltaista marginaalifraktiota ei pidä hyysätä Suomessa. Saamelaisten erityisasema on samanlaista toiseudenpalvontaa ja marginaalisten vähemmistöjen jalustallenostamista kuin somalien ihailu kulttuurinrikastuttajina.
Vaikka suomalaisia olisi jokunen tuhat jäljellä, pitäisin silti suomalaisuuden säilyttämistä yhtä välttämättömänä kuin nytkin. Väestön määrä on etnisyyden itseisarvon kannalta irrelevanttia. Jos "päästettäisiin" saamelaisuus "hyysäyksen" puuttuessa kuihtumaan pois, oltaisiin jo kaltevalla pinnalla, josta olisi vaikea olla ajautumatta siihen ajatukseen, että myös suomalaisuudesta voidaan luopua maailman tai EU:n mittakaavassa, tai vaikka maahanmuuttajien massoihin verrattuna marginaalisena ryhmänä.
Lisäksi saamelaiset ovat sellainen marginaaliryhmä, että heidän ainoa ja viimeinen kotinsa on täällä ja lähistöllä. Päin vastoin kuin valtaosa maahanmuuttajista, saamelaiset eivät kuulu mihinkään maailman mittakaavassa suomalaisia suurempaan ryhmään. Siksi mahtavan islamilaisen sivilisaation lähettämät maailmankieltä arabiaa puhuvat kolonistit eivät millään tavoin ole monimuotoisuuden "rikkauksia" arvioidessa verrattavissa saamelaisiin. On totta, että yhtenäisen islamilaisen kulttuurin asialla olevat kolonistit eivät millään tavoin edistä monimuotoisuutta, ja on totta, että jostain "rikkaudesta" puhuminen on sellaisten kohdalla irvokasta retoriikkaa, mutta saamelaisten kohdalla tilanne on täysin toinen ja päinvastainen.
Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa. Jos taas saamelaiskielten puhuminen lakkaisi saamelaisalueilla, saamelaiskielet kuolisivat, kyseessä olisi täystuho saamelaisten näkökulmasta, ja vakava takaisku etnisen monimuotoisuuden kannalta.
Pidän kieliä ja etnisyyksiä itseisarvollisina ja säilyttämisen arvoisina siinä missä suurinta osaa eliölajeistakin. Tämä on tärkein motiivini vastustaa monikultturismia ja nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. En halua, että mikään ryhmä syrjäyttää alkuperäisiä asukkaita missään. Haluan kaikkien ryhmien voivan säilyä esi-isiensä mailla muihin sulautumatta. En halua saamelaisten enkä suomalaisten syrjäytyvän.
Quote from: Aldaron on 21.06.2010, 21:58:33
Quote from: Koskela Suomesta on 21.06.2010, 21:47:28
Quote from: Rankkibus on 21.06.2010, 18:57:28
Saamelaisten kohtelu mm. tässä kieliasiassa kuvaa hyvin heihin kohdistunutta suhtautumista, jossa on vahvana ruotsalaisvaikutteinen ylimielisyys.
Se, että jopa yksinkertaisille suomalaisille suotiin oikeus verottaa vapaasti saamelaisia Ruotsin vallan aikaan, kertoo mitä mieltä valtaapitävät, eli ruotsalaiset/ruotsalaistuneet, olivat kyseisestä metsästäjä-keräilijä -kansasta. Tämä suorastaan rotuopillinen asenne elää yhä tänäkin päivänä.
Saamelaiset ovat olleet ja ovat yhä pahnanpojimmaisina pohjoisten kansojen arvohierarkiassa. Se saisi jo loppua.
Tottahan tuo taitaa olla.
Muuten, saamelaiset eivät ole alunperin metsästäjä-keräiijöitä, vaan paimentolaisia, karjansa perässä vaeltajia. Molemmat ovat tosin nomadeja, eli se on yleisnimitys kulttuureille, joilla ei ole vakituisia asuinsijoja.
Päinvastoin. Saamelaiset olivat ensin metsästys- ja keräilykulttuuri. Tunturisaamelaiset kesyttivät poron vasta aika myöhäisessä vaiheessa, noin 500 vuotta sitten.
Kiitos korjauksesta, olin siinä käsityksessä, että se tapahtui tuhatkunta vuotta aiemmin. Silti he olivat paimentolaisia tämän muutoksen jälkeen, eivät metsästäjä keräilijöitä.
Suomensukuiset heimot eivät käsittääkseni koskaan olleet paimentolaisia, vaan siirtyivät kaskiviljelyn kautta metsästäjä keräilykulttuurista maanviljelyskulttuuriin.
Quote from: Pöllämystynyt on 21.06.2010, 23:52:17
Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.
Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla. Se on yhtä uniikkia kuin suomenruotsalaisuus. Vastaavalla logiikalla suomenruotsalaisten sukupuutto Suomessa ei olisi kuolinisku ruotsalaiselle kulttuurille, koska se on elinvoimainen ruotsissa, mutta suomenruotsalainen variaatio siitä häviäisi joka olisi yhtä katastrofaalinen kuin suomensomalikulttuurin tuho.
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 11:01:28
Quote from: Pöllämystynyt on 21.06.2010, 23:52:17
Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.
Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla.
Puhut nyt ryhmästä pakolaisia (nyt en ota kantaa pakolaisstatuksen aitouteen kussakin yksittäistapauksessa), jotka ovat saapuneet maahan vuodesta 1990 alkaen. Koska kyseinen ryhmä koostuu pakolaisista, sen tarkoitus ei periaatteessa edes alun perin ollut jäädä Suomeen. Mitään erillistä ja omaleimaista "suomensomalialaista kulttuuria" ei luonnollisesti ole olemassakaan. On vain joukko somalin kielen eri murteita puhuvia ihmisiä.
Jos kykenet löytämään Suomesta jonkin somaliheimon joka on asunut täällä 1200-luvulta saakka ja kehittänyt siinä ajassa mm. omaleimaisen murteen (muista erillisistä kulttuuripiirteistä puhumattakaan), voit tehdä vertauksen uudestaan. Odotan innolla etnografisten tutkimustesi tulosta.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 11:24:46
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 11:01:28
Quote from: Pöllämystynyt on 21.06.2010, 23:52:17
Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.
Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla.
Mitään erillistä ja omaleimaista "suomensomalialaista kulttuuria" ei luonnollisesti ole olemassakaan. On vain joukko somalin kielen eri murteita puhuvia ihmisiä.
Jos kykenet löytämään Suomesta jonkin somaliheimon joka on asunut täällä 1200-luvulta saakka ja kehittänyt siinä ajassa mm. omaleimaisen murteen, voit tehdä vertauksen uudestaan. Odotan innolla etnografisten tutkimustesi tulosta.
Mikä on sinusta riittävä aikaväli, että jostakin kulttuurista syntyisi kansalliskulttuuri tähän maahan?
Eikö helsingin sanomissa vastikään kehuttu kuinka muslimit käyttävät helsingin lähiöissä ihan omaa ganstaläppää. Uutinen löytyy myös hommasta. Eikö tällainen gangstaläppä ole ihan hyvin verrattavissa närpiön murteeseen?
Sinä puhut aikavälistä, minä puhun analogiasta. Jos jotkin asiat ovat verranollisia keskenään, verrannollisuus pätee myös toiseen suuntaan: jos x on sama kuin y, niin tällöin y on sama kuin x.
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 11:35:00
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 11:24:46
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 11:01:28
Quote from: Pöllämystynyt on 21.06.2010, 23:52:17
Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.
Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla.
Mitään erillistä ja omaleimaista "suomensomalialaista kulttuuria" ei luonnollisesti ole olemassakaan. On vain joukko somalin kielen eri murteita puhuvia ihmisiä.
Jos kykenet löytämään Suomesta jonkin somaliheimon joka on asunut täällä 1200-luvulta saakka ja kehittänyt siinä ajassa mm. omaleimaisen murteen, voit tehdä vertauksen uudestaan. Odotan innolla etnografisten tutkimustesi tulosta.
Mikä on sinusta riittävä aikaväli, että jostakin kulttuurista syntyisi kansalliskulttuuri tähän maahan?
Vaikea sanoa missä kohtaa täsmällinen minimiraja kulkee, mutta esimerkiksi Suomen ruotsinkielisen väestön kohdalla tuo raja ylittyy hyvin selkeästi, ottaen huomioon että kyseinen väestönosa on asunut pysyvästi Suomessa
aina historiallisen ajan ajan alusta ja ollut osa Suomen kansaa niin kauan kuin Suomen kansasta voi ylipäänsä puhua erillisenä käsitteenä.
Somalia ei valtiona eikä kansakuntana liity millään tavalla Suomen menneisyyteen. Suomi ei koskaan ole ollut osa Somaliaa, Suomen kansallislaulua ei kirjoitettu somaliksi eikä huomattavaa osaa suomalaista kulttuuria ole luotu somalinkielisten ihmisten toimesta.
Ehkä tarjoat seuraavaksi analogian "ainutlaatuisesta suomensamoalaisesta kulttuurista"?
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 11:49:20
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 11:35:00
Mikä on sinusta riittävä aikaväli, että jostakin kulttuurista syntyisi kansalliskulttuuri tähän maahan?
Vaikea sanoa missä kohtaa täsmällinen minimiraja kulkee, mutta esimerkiksi Suomen ruotsinkielisen väestön kohdalla tuo raja ylittyy hyvin selkeästi, ottaen huomioon että kyseinen väestönosa on asunut pysyvästi Suomessa aina historiallisen ajan ajan alusta ja ollut osa Suomen kansaa niin kauan kuin Suomen kansasta voi ylipäänsä puhua erillisenä käsitteenä.
Tuo ei ole mikään perustelu pakkoruotsille.
Quote from: M.K.Korpela on 21.06.2010, 22:34:58
Tosiasiallisesti Takahikiän (http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/index.htx) peruskoulu, tai vaikkapa Stadihikiän* (http://www.vihti.fi/) peruskoulu kykenevät tarjoamaan nippa nappa vain - englantia ja ruotsia.
Tämä johtuu juuri siitä, että ruotsiin menee resursseja hukkaan. Jos pakkoruotsia ei olisi, ruotsinopetuksen resurssit voitaisiin käyttää esim. saksan, ranskan ja venäjän opetukseen.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 11:49:20
Somalia ei valtiona eikä kansakuntana liity millään tavalla Suomen menneisyyteen.
Ei ihmiset elä menneisyyttä varten, vaan tulevaisuutta. Pahasti näyttää siltä, että somaliankulttuuri tulee olemaan ja varmasti nytkin on jo osa tämän maan kulttuuria.
Venäläisten määrä tulee tässä maassa kasvamaan, kunhan viisumivapaus astuu voimaan.
Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.
Quote from: mikkoellila on 22.06.2010, 12:10:43
Quote from: M.K.Korpela on 21.06.2010, 22:34:58
Tosiasiallisesti Takahikiän (http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/index.htx) peruskoulu, tai vaikkapa Stadihikiän* (http://www.vihti.fi/) peruskoulu kykenevät tarjoamaan nippa nappa vain - englantia ja ruotsia.
Tämä johtuu juuri siitä, että ruotsiin menee resursseja hukkaan. Jos pakkoruotsia ei olisi, ruotsinopetuksen resurssit voitaisiin käyttää esim. saksan, ranskan ja venäjän opetukseen.
Ja nykyään
kiina valtaa alaa. Ulkomaankaupan perusteella siitä olisi monelle enemmän hyötyä kuin ruotsista. Pitäisi
globaalistua eikä jäädä menneisyyteen. Näinhän meille jatkuvasti hoetaan.
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 12:11:40
Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.
Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?
Hieman tuota sopii epäillä...
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 11:49:20
... ja ollut osa Suomen kansaa niin kauan kuin Suomen kansasta voi ylipäänsä puhua erillisenä käsitteenä.
Virhe, ei nyt sentään noin. Suomi on kuitenkin täynnä muinaislinnoja ja asutusta ties mistä asti. Pikku hiljaa "vasta" 1200-luvulla ruotsalaiset tulivat tänne ja enemmän tai vähemmän sulautuivat väestöön. En tiedä miltä vuosisadalta lähtien ruotsalaisten on voinut sanoa olevan "osa Suomen kansaa", tuskin sentään 1200-luvulta?
Historiankirjoitus vaikuttaa kovin ruotsalaisnäkökulmasta kirjoitetulta. Esimerkiksi kristinusko ei mitä ilmeisemmin tullut Suomeen lännestä, kuten väitetään, vaan idästä. Lainasanat kuten Raamattu ja pappi osoittavat tämän selvästi. Kuninkaitakin Suomessa on ollut (kuningas ei ole lainasana ruotsista, vaan paljon aiemmin kantagermaanisesta sanasta kuningaz), tosin hallintoalueiden laajuudesta ei ole tietoa. Osa on ollut varmasti vain pienkuningaskuntia, mutta esimerkiksi hämeen linnavuorien ketju on tuskin muodostunut sattumalta juuri sellaiseksi kuin se on. On huomattavaa, että tuolta ajalta on tiedossa vain tiedon murusia. Tiedon puute ei kuitenkaan ole todiste olemattomuudesa, vaikka olemattomuudella olisi kuinka paljon poliittista tilausta.
Suomenruotsalaiset ovat kuitenkin erottamaton osa Suomen kirjoitettua historiaa. Ei tässä sen kummempaa. Pääosin on oltu kohtuullisesti sovussakin, mitä nyt välillä "bättre folk" -asennetta on ollut ilmassa. Varmaan hurrivihaakin, mutta tätä varten ei sentään ole muodostettu merkittäviä puolueita. Etniset ja kulttuurilliset erot luovat aina jännitteitä, ja tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että kaikki on mennyt loistavasti.
Palataksemme aiheeseen, pakkoruotsin asemaa ei voida puolustaa edes 800-vuotisella yhteiselolla. Pakkoruotsissa ei yksinkertaisesti ole nykyisessä tilanteessa mitään järkeä. Lisääntykää, suomenruotsalaiset, ja täyttäkää maa. Keskustellaan pakkoruotsin mielekkyydestä sitten uudelleen, kun teitä on vähintään 30%. Siihen asti hommassa ei ole mitään järkeä. Siihen asti pakkoruotsin puolustaminen korkeintaan lisää "hurrivihaa" kansan riveissä. Itse en tunne minkäänlaista vihaa suomenruotsalaisia kohtaan, kuten en mitään muutakaan kansanryhmää kohtaan.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 12:14:37
Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?
Hieman tuota sopii epäillä...
Ei sitä ennenkään ole kansalta kysytty - millaisen Suomen haluatte. Muutama ihminen päättää ja loput sopeutuu jos on sopeutuakseen.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 12:14:37
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 12:11:40
Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.
Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?
Hieman tuota sopii epäillä...
Totta, suomalainen kansanluonne nyt vain on melkoisen jäykkäniskaista. Ennen Ruotsin valtaa maksettiin venäläisille veroa, sitten oltiin Ruotsin alamaisia, myöhemmin taas Venäjän vallan alla, eikä missään vaiheessa suomen kansan, kielen ja kulttuurin elinvoimaisuutta saatu tukahdutettua. Ei siinä onnistu edes Islam.
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 11:01:28
Quote from: Pöllämystynyt on 21.06.2010, 23:52:17
Jos somalin kieli katoaisi Suomesta, ei somalien kieli, etnisyys ja kulttuuri olisi mitenkään uhattuna, tai edes vahingoittuisi maailman mittakaavassa.
Sä et ymmärrä. Suomensomalius olisi uhattuna ja sukupuuton partaalla. Se on yhtä uniikkia kuin suomenruotsalaisuus. Vastaavalla logiikalla suomenruotsalaisten sukupuutto Suomessa ei olisi kuolinisku ruotsalaiselle kulttuurille, koska se on elinvoimainen ruotsissa, mutta suomenruotsalainen variaatio siitä häviäisi joka olisi yhtä katastrofaalinen kuin suomensomalikulttuurin tuho.
Puhe oli tuossa saamelaisista, joiden erityisen suojelun puolesta argumentoin. Se mitä sanoin ei suoraan koske ruotsinkielisiä.
Suomenruotsalaisista puheen ollen. Ruotsinkielisyys on paljon olennaisempaa Suomessa kuin vaikkapa somalinkielisyys. Ruotsinkieliset ovat maailman mittakaavassa paljon saamelaisia vahvempi ryhmä, myös suomalaisia suurempi, joten sinänsä ruotsin katoaminen Suomesta ei johtaisi ruotsin kielen kuolemaan. Suomenruotsalaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään ruotsin kieltä. Se on myös ihmisryhmä, jolla on identiteetti ja jotain omaa, jota ei voi korvata ruotsinruotsalaisuudella. Se on kehittynyt täällä jo keskiajalta lähtien, sillä on oma näkökulmansa maailmaan, ja se näkökulma katsoo asioita tältä puolen Pohjanlahtea.
En tiedä, onko sana "etnisyys" tällä hetkellä poliittisesti korrekti kuvaus suomenruotsalaisten osalta, mutta käytännössä ryhmällä on monia etnisen ryhmän piirteitä, myös identiteetti. Identiteetti ei ole sillä tavoin selvärajainen kuin monilla muilla, "varsinaisilla" etnisyyksillä; sekä muihin suomalaisiin että ruotsalaisiin koetaan yksilökohtaisesti ja vaihtelevassa määrin etnisluonteista yhteyttä ja erillisyyttä, mutta ne rajat joka tapauksessa ovat olemassa. Mikään ryhmä ei ole täsmällisesti määritelty ja rajattu, joten rajojen epämääräisyys ei ole ongelma.
Etnisyyksillä on itseisarvo, ne eivät ole vaihdettavissa tai korvattavissa muilla. Siltä osin, kuin suomenruotsalaisia voidaan pitää etnisyytenä, sillä on myös tätä itseisarvoa. Lisäksi riippumatta tästä etnisyydeksi luokittelusta, sillä on arvoa myös suomalaisuudelle yleisemmin. Kaikki suomalaiset eivät tietysti koe ruotsin kieltä läheiseksi itselleen, mutta merkittävä osa kokee. Käsittääkseni myös merkittävä osa kokee sen historiallisesti arvokkaaksi, kokipa sen henkilökohtaisesti arvokkaaksi tai ei. Esimerkiksi minä pidän suomenruotsalaisuutta historiallisesti arvokkaana piirteenä Suomessa. Se kuuluu Suomeen, että täällä on alueita, joilla puhutaan ruotsia kuten jo vuosisatoja sitten. Se on kuin osa perinteistä "maisemaa", samoin kuin suomenkielisyys tai saamelaisuus. Tarkoitan "maisemalla" nyt jotain henkistä, en vain löydä kunnon sanaa sille.
Tämä ei sitten ole mikään puolustus ruotsin pakollisuudelle kouluissa, koska en kannata sitä. Historialla on kuitenkin perusteltavissa ruotsin kielen olennainen asema Suomessa. Sitä asemaa voidaan turvata esimerkiksi virallisella kaksikielisyydellä. Se maksaa, mutta niin maksaa myös perinnemaisemien ja puistometsien hoito, luonnonsuojelu, vanhojen rakennusten kunnostus, muinaisjäännösten suojelu ja tutkimus, ja muu Suomeen kuuluvien perinteisten elementtien ylläpito.
Edellisellä en sitten tarkoita, että suomenruotsalaisuus olisi vain historiallinen näytekappale. Se on yhtä lailla elävää kuin suomenkielisyyskin. Historiasta kumpuava elämänmeno on yhtä lailla elävää kuin juuretonkin elämänmeno, mutta päin vastoin kuin juurettomuudella, historiaan pohjautuvalla elämänmenolla on myös erityinen historiallinen arvo.
Quote from: risto on 22.06.2010, 12:41:10
Suomi on kuitenkin täynnä muinaislinnoja ja asutusta ties mistä asti. Pikku hiljaa "vasta" 1200-luvulla ruotsalaiset tulivat tänne ja enemmän tai vähemmän sulautuivat väestöön.
Totta, mutta pointtini oli siinä että suomalaisia ei
kansana ollut tuolloin vielä olemassa sanan nykyisessä merkityksessä. Sana "suomalainen" tarkoitti tuolloin vain nykyistä Lounais-Suomea asuttanutta heimoa. Hämäläisillä ja karjalaisilla oli tuolloin täysin erillinen identiteetti. Eivät he olisi edes käsittäneet, jos heitä olisi kutsuttu "suomalaisiksi".
Nuo kolme heimoa eivät vielä muodostaneet valtioita, vaan suhteellisen löyhiä heimoliittoja. Kehitys olisi vähitellen luultavasti johtanut kolmen heimovaltion muodostumiseen, joita pysyvät kuninkaat olisivat johtaneet. Mahdollisesti jokin noista kuninkaista olisi alistanut muut kuninkaat (tai vain toisen heistä) vasalleikseen ja muodostanut valtion, jonka alue olisi vastannut suurin piirtein nykyistä Etelä-Suomea. Näin ei kuitenkaan ehtinyt käydä, sillä yhteiskunnalliset olot kehittyivät jonkin verran nopeampaan tahtiin
sekä Venäjällä
että Ruotsissa kuin meillä, ja sekä Sveeanmaalla että Novgorodissa alettiin kiinnostua Suomenniemen alueesta, jolta järjestäytyneet valtiot sanan keskiaikaisessa merkityksessä vielä puuttuivat. Kysymys tuolloin oli siitä, tulisiko Suomenniemestä osa Ruotsia vai osa Venäjää. Myös Tanska osoitti aluetta kohtaan tiettyä kiinnostusta, ja jos se olisi lujittanut valtansa alueella, meillä olisi nykyisin tanskankielinen väestöryhmä. Se mahdollisuus taas että naapurit olisivat odottaneet, kunnes jokin heimopäälliköistä olisi saanut yhdistettyä Suomenniemen yhdeksi valtioksi ei ollut reaalinen, koska mitään sellaista ei ollut edes näköpiirissä ja koska valtioilla on taipumus laajeta valtiottomille alueille. Novgorodin valta sitä paitsi ulottui veronmaksun muodossa jo aina Hämeeseen saakka ja itäinen vaikutus oli tuntuva Lounais-Suomessakin.
Turku on sanana slaavilaista alkuperää ja Turun seudulta löytyy muitakin slaavilaisia paikannimiä. Hautalöydöt taas kertovat, että kristinusko etenkin sen ortodoksisessa muodossa oli jo ehtinyt levitä osaan Lounais-Suomenkin väestöä.
Myös Ruotsin valtio oli vasta muodostumassa, kun ensin Varsinais-Suomi (tuon ajan kielenkäytön mukaan "Suomi"), sitten Häme ja sitten osa Karjalaa liitettiin sen osaksi. Kristinuskokaan ei ollut Ruotsissa vielä täysin vakiintunut, vaan etenkin Göötanmaalla vanhaa uskontoa harjoitettiin vielä avoimesti ja sinnekin tehtiin Sveeanmaalta käsin "ristiretki".
Suomen kieli sanan varsinaisessa merkityksessä on Agricolan luomusta. Hän loi kirkollista käyttöä varten Ruotsin itäosan itämerensuomalaisia kielimuotoja puhuneelle väestölle yhtenäisen kirjakielen, joka pohjautui ennen kaikkea Lounais-Suomessa puhuttuun kieleen (eli
varsinaisten suomalaisten kieleen), mutta siinä oli piirteitä myös hämäläisten ja karjalaisten kielestä.
Vasta vähitellen Ruotsin ajan kuluessa nimitys
Suomi laajentui tarkoittamaan koko sitä aluetta, jota ensin oli kutsuttu "Itämaaksi" (
Österland), joka oli yksi Ruotsin neljästä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Suomalaisuus oli ennen kaikkea alueellinen identiteetti, mutta siihen liittyi ruotsista selvästi eroavan kielen vuoksi vähitellen yhä enemmän ajatus siitä, että Suomi oli (sen lisäksi että se oli hallinnollisesti Itä-Ruotsi)
potentiaalinen kansakunta. 1600- ja 1700-luvuilta löytyy useita suomalaisia kirjallisia lähteitä, joissa Suomesta puhutaan toisaalta Ruotsin osana ja toisaalta erillisenä kansakuntana, tosin ei sanan poliittisessa merkityksessä.
Juuri tuossa sanan poliittisessa merkityksessä Suomi syntyi kansakuntana vuonna 1809, kun erillinen Suomen valtio perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan nimellä. Ulkopoliittinen itsenäisyys tosin puuttui täysin, mutta muuten se oli jo täysin valmis valtio perustuslakeineen. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan puhua erillisen Suomen kansan olemassaolosta. Ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana toisin sanoen toteutui vasta 1809.
Potentiaali siihen oli vähitellen Ruotsin aikana kehittynyt.
Palataksemme takaisin itse asiaan: Niin Katainen, Kiviniemi kuin Urpilainenkin tyrmäsivät pakkoruotsin poistamisen. Jäikö kenellekään mieleen muita perusteluita kuin että "tämä on puolueemme linja" ja "se aiheuttaisi merkittäviä muutoksia".
Urpilaisen perustelu oli ehkä vahvin; "2000-luvulla ei lähdetä siihen, että vähemmistön asemaa heikennetään." Eli SDP:n linja on selvä: Vähemmistöjen asemaa voidaan vain vahvistaa seuraavan tuhannen vuoden aikana, ei missään tapauksessa heikentää, vaikka järki sanoisikin niin. Vaikka Suomessa olisi enää sata ruotsinkielistä, ei SDP heikennä vähemmistön asemaa...
Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/11/professori_kritisoi_suomalaisen_historiantutkimuksen_ilmapiiria_394103.html)
QuoteProfessori Heikki Ylikangas arvostelee kovin sanoin kotimaista historian tutkimuksen ilmapiiriä. Tutkimukseen on jäänyt suuria aukkoja, sillä aroissa aiheissa tutkijat pelkäävät kollegojen rajua kritiikkiä. Tästä syystä tutkijat syventyvät toisarvoisiin aiheisiin.
Suomen tiedeakatemia on kartoittanut, mitä aiheita on tutkittu väitöskirjoissa viimeisen 30 vuoden aikana. Työssä mukana ollut professori Heikki Ylikangas havaitsi, että Suomen historiassa on kolme aihetta, joihin ei ole haluttu kajota: 1500-luvun loppu eli Nuijasota, 1800-luvun alku eli Suomen uusi asema Ruotsin sijaan Venäjän keisarikunnassa sekä lähihistoria toisesta maailmansodasta tähän päivään.
Aiheet ovat tabu, koska niistä on vallalla vain yksi totuus. Jos nuori tutkija tekee yleisestä linjasta poikkeavan tulkinnan, hän vaarantaa koko tiedeuransa. Heikki Ylikankaan mukaan vanhemmilta tutkijoilta on tiedossa raju ryöpytys, etenkin jos väitöskirja on saanut tilaa mediassa.
- Ei ole viisasta lähteä ottamaan kantaa sellaisiin kysymyksiin, joista on ollut jyrkkiä mielipiteitä. Siinä voi tulla sotketuksi siihen samaan polemiikkiin, ja tutkija saa heti lähtölaukauksena kyseenalaisen maineen. On turvallisempaa meritoitua toisarvoisemmista ja turvallisemmista aiheista, ryöpytää Ylikangas.
Ylikangas sanookin, että tästä syystä valtiovallan rahoittamat projektit esimerkiksi sisällissodassa kaatuneista, Saksaan luovutetuista tai venäläisvankien kohtelemisesta ovat antaneet tutkijoille turvaa ja helpottaneet arkojen aiheiden käsittelemistä.
Historiantutkimuksen henki näkyy laadussa
Ylikankaan mukaan suomalaisten historian tutkijoiden pyrkimys yksimielisyyteen näkyy hyvin, jos sitä vertaa vallitsevaan ilmapiiriin vaikkapa Ruotsissa, Saksassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa.
- Näissä maissa on paljon tulkintoja ja ne elävät rinta rinnan. Myös tutkimuksen taso paljon korkeampi kuin maissa missä tulkintoja on vähän, toteaa Ylikangas.
Itsekin useasti kollegojen hampaissa ollut Ylikangas kyseenalaistaa jo lähtökohtaisesti ajatuksen, että historian tutkimuksessa voisi olla jokin yksi absoluuttinen totuus.
- Mikä totuus? Ei historiassa ole totuutta, totuuteen kyllä pyritään mutta tuloksena on vain joukko tulkintoja jotka muuttuvat ajan myötä.
YLE Uutiset
Quote from: wekkuli on 22.06.2010, 14:36:23
Palataksemme takaisin itse asiaan: Niin Katainen, Kiviniemi kuin Urpilainenkin tyrmäsivät pakkoruotsin poistamisen. Jäikö kenellekään mieleen muita perusteluita kuin että "tämä on puolueemme linja" ja "se aiheuttaisi merkittäviä muutoksia".
Urpilaisen perustelu oli ehkä vahvin; "2000-luvulla ei lähdetä siihen, että vähemmistön asemaa heikennetään." Eli SDP:n linja on selvä: Vähemmistöjen asemaa voidaan vain vahvistaa seuraavan tuhannen vuoden aikana, ei missään tapauksessa heikentää, vaikka järki sanoisikin niin. Vaikka Suomessa olisi enää sata ruotsinkielistä, ei SDP heikennä vähemmistön asemaa...
Tosin ruotsinkielisten määrähän ei enää vähene, vaan kääntyi kasvuun jo jokin aika sitten, koska suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään nykyisin ruotsinkielisiksi. Mitä Sdp:n linjaan taas tulee, sehän on aina suhtautunut noista kolmesta puolueesta kaikkein myönteisimmin ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Ei ole mikään sattuma, että Sdp on ruotsinkielisten keskuudessa aina ollut toiseksi suosituin puolue, heti Rkp:n jälkeen. 20- ja 30-luvuilla, kun huomattava osa suomenkielisestä porvarillisesta kentästä kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, Sdp oli täysin yhtenäisenä rintamana virallisen kaksikielisyyden kannalla. Asiasta äänestettiin Eduskunnassa muutamaan otteeseen, ja poliittiset rintamalinjat hahmottuivat seuraavasti:
Yksikielisyyden kannallaMaalaisliitto
IKL
Kansanpuolue (Maalaisliitosta eronnut pienpuolue)
Pienviljelijäin puolue (samoin Maalaisliitosta eronnut)
osa Kokoomuksesta
Kaksikielisyyden kannallaSdp
Rkp
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
osa Kokoomuksesta
Ruotsalainen Vasemmisto (alun perin Rkp:n vasemmistosiipi)
On mielenkiintoista, että vain Kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia kielikysymystä käsiteltäessä.
Jos itse haluaisin edistää yksikielisyysagendaa (mitä en luonnollisestikaan halua) ja minun pitäisi yrittää edistää sitä joko Kokoomuksen, Keskustan tai Sdp:n kautta, en missään tapauksessa valitsisi Sdp:tä, sillä Sdp on koko historiansa ajan ollut yhtenäisesti ja systemaattisesti kaksikielisyyden kannalla. Se että joku yrittäisi edistää yksikielisyysagendaa Sdp:n kautta olisi siis täysin tuhoon tuomittu hanke. Yksikielisyyden ajaja ajautuisi hyvin nopeasti täysin paitsioon Sdp:ssä.
Ylikankaan kommentista, monikulttuurikeskustelusta, pakkoruotsikeskustelusta, taistolaismenneisyydestä ja ties kuinka monesta asiasta voi vain lausua että "sama kaiku on askelten"...
:roll:
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 15:09:15
Tosin ruotsinkielisten määrähän ei enää vähene, vaan kääntyi kasvuun jo jokin aika sitten, koska suurin osa kaksikielisten perheiden lapsista rekisteröidään nykyisin ruotsinkielisiksi.
Vaikka ruotsinkielisten määrä on tai olisi absoluuttisesti kasvussa, väitän tästä huolimatta että se on suhteellisesti laskussa maahanmuuton takia. Absoluuttisesti saattaa ehkä kasvaa, mutta suhteellisesti pienenee.
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 15:05:48
Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/11/professori_kritisoi_suomalaisen_historiantutkimuksen_ilmapiiria_394103.html)
Ylikangas ei tosin tuossa puhu Suomen esihistoriallisesta ajasta (ennen 1100-lukua) mitään. Vanhin kausi minkä hän mainitsee on 1500-luvun loppu.
Se että viikinkisaagoissa ja mm. Beowulfissa mainitaan suomalaiskuninkaita on suhteellisen tunnettu seikka. On aina muistettava että tuohon aikaan käsite
suomalaiset (finnar) tarkoitti vain sitä heimoa joka asutti Lounais-Suomea. Se ei tarkoittanut esimerkiksi hämäläisiä tai karjalaisia.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 15:27:31
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 15:05:48
Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/11/professori_kritisoi_suomalaisen_historiantutkimuksen_ilmapiiria_394103.html)
Ylikangas ei tosin tuossa puhu Suomen esihistoriallisesta ajasta (ennen 1100-lukua) mitään. Vanhin kausi minkä hän mainitsee on 1500-luvun loppu.
Se että viikinkisaagoissa ja mm. Beowulfissa mainitaan suomalaiskuninkaita on suhteellisen tunnettu seikka. On aina muistettava että tuohon aikaan käsite suomalaiset (finnar) tarkoitti vain sitä heimoa joka asutti Lounais-Suomea. Se ei tarkoittanut esimerkiksi hämäläisiä tai karjalaisia.
Historiankirjoitus suomenkielisten menneisyydestä on olematonta ja Ylikangas nostaa esiin kolme pääkohtaa mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö muitakin olisi. Konsensushenki vallitsee siitä mistä ei haluta puhua:
"Historiantutkimuksen henki näkyy laadussa
Ylikankaan mukaan suomalaisten historian tutkijoiden pyrkimys yksimielisyyteen näkyy hyvin, jos sitä vertaa vallitsevaan ilmapiiriin vaikkapa Ruotsissa, Saksassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa.
- Näissä maissa on paljon tulkintoja ja ne elävät rinta rinnan. Myös tutkimuksen taso paljon korkeampi kuin maissa missä tulkintoja on vähän, toteaa Ylikangas.
Itsekin useasti kollegojen hampaissa ollut Ylikangas kyseenalaistaa jo lähtökohtaisesti ajatuksen, että historian tutkimuksessa voisi olla jokin yksi absoluuttinen totuus."
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 15:27:31
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 15:05:48
Itseasiassa suurinosa suomenkielisten historiasta on täysin pimennon peitossa, koska suomenkielisten kulttuuri on valloittajanaapurien myötä haluttu kitkeä pois ja tätä tosiasiaa Suomessa ei valtaapitävien toimesta haluta edellekään tutkia. Viikingit ovat itse omissa kirjoituksissaan, runoissa, riimuissa kertoneet kainuun kuninkaista - mutta paha on ruveta tästä asiasta väittämään enempää, koska sitä ei haluta tutkia.
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on maininnut tästä haluttomuudesta: Professori kritisoi suomalaisen historiantutkimuksen ilmapiiriä (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/11/professori_kritisoi_suomalaisen_historiantutkimuksen_ilmapiiria_394103.html)
Ylikangas ei tosin tuossa puhu Suomen esihistoriallisesta ajasta (ennen 1100-lukua) mitään. Vanhin kausi minkä hän mainitsee on 1500-luvun loppu.
Se että viikinkisaagoissa ja mm. Beowulfissa mainitaan suomalaiskuninkaita on suhteellisen tunnettu seikka. On aina muistettava että tuohon aikaan käsite suomalaiset (finnar) tarkoitti vain sitä heimoa joka asutti Lounais-Suomea. Se ei tarkoittanut esimerkiksi hämäläisiä tai karjalaisia.
Itse asiassa ei edes tiedetä, tarkoittiko se pelkästään varsinaissuomalaisia. Tiedon rippeet sieltä ja täältä kertovat kahakoista saamelaisten kanssa sekä venäläisten kanssa. Asutusta oli todellakin paljon kauempanakin, kuin "osassa Österlandia". Itse asiassa homma oli juurikin toisinpäin, eli "Österland" kattoi pienemmän alueen, kuin eri suomalaisheimojen alueet olivat. Esimerkiksi mainittu Kainuu sijaitsee etäänpänä kuin alkuperäinen Österland.
Ei edes tiedetä sitä, muodostivatko eri suomalaisheimot jossain vaiheessa isompiakin kuningaskuntia keskenään, olivatko hallintoalueet heimokeskeisiä vai vieläkin pienempiä. Ylipäätään aika ennen ruotsalaisten invaasiota on melko lailla hämärän peitossa. Tällä viikolla tulleen radio-ohjelman mukaan suomalaisilla oli todennäköisesti jonkinnäköistä sääty-yhteiskuntaa orjineen kaikkineen.
Joka tapauksessa etnisesti ja kielellisesti suomalaiset(suomalais-ugrilaiset) ovat asuttaneet tätä niemeä todella kauan, luultavasti ainakin varhaisneoliittiselta kaudelta asti (~5300 ekr). Suomalais-ugrit ilmeisesti olivat valtakulttuuria Pohjanlahdelta Uralille. Jotkut höyrypääthän halusivat uusintaa historiaa Jatkosodassa...
Toivottavasti mahdollisimman moni tutkija uskaltaisi tutkia varhaisen esihistorian ohella myös aikakautta ennen 1200-luvun kuluessa tapahtunutta ruotsalaisten valloitusta.
Magman tilaaman neljän eurooppalaisen vähemmistön mediankäyttötutkimuksen mukaan Suomen kaksikieliset nuoret käyttävät nettipalveluja yhä enemmän suomeksi ja englanniksi. Ruotsinkielisten palvelujen käyttö on laskenut "hälyttävän alhaiselle" tasolle.
Ratkaisuksi tarjotaan ruotsinkielisen mediatarjonnan (tarkoittanee lähinnä YLEn ruotsinkielisiä radio-ja tv-kanavia) ja tason (tarkoittanee FST:n ja HBL:n rahoitusta) varmistamista sekä "lähetysten vapaata kulkua rajojen yli" (tarkoittanee SVT:n tv-kanavan/kanavien ostamista Suomeen ilmaiseksi kanavaksi/kanavapaketiksi). Tutkimuksen lopussa kehotetaan poliitikkoja ja mediavaikuttajia tarttumaan ruotsinkielistä mediaa kohtaaviin haasteisiin sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla.
Kuten niin usein ennenkin, niin tässäkin Magman tutkimuksessa jää paljon rivien väliin. Mitä tutkijat esimerkiksi tarkoittavat, että asia vaatii "aktiivista panostusta kansainvälisillä areenoilla"? Onko puhe EU-rahoituksesta, tekijänoikeusmaksujen kohtuullistamisesta, valtioille lainsäädännöllä sälytettävistä velvollisuuksista vai mistä? Ehkä tutkimuksessa on loppujen lopuksi kyse vain taustatuesta sille, ettei FST5-kanavaa saisi lopettaa.
Svenska YLE: Magma: Bara hög kvalitet tryggar svenskan (http://svenska.yle.fi/nyheter/sok.php?id=189608&lookfor=&sokvariant=arkivet&advanced=yes&antal=10)
Tiedote (http://magma.fi/bjorn-sundell/efterlyses-storsatsning-pa-svenskt-medieutbud)
Tutkimus (http://magma.fi/images/stories/reports/ms1003_minoritetsmedier_web.pdf) (pdf)
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 12:14:37
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 12:11:40
Millaisen perinnön suomensomalit antavat tälle maalle? Islamin sharialakeineen ja moskeijoineen.
Mitäs luulet, tuleeko kantaväestö ottamaan tällaisen perinnön vastaan?
Hieman tuota sopii epäillä...
Ihan yhtä hanakasti kuin pakkoruotsinkin ;)
Quote from: risto on 22.06.2010, 16:04:14
Itse asiassa ei edes tiedetä, tarkoittiko se pelkästään varsinaissuomalaisia. Tiedon rippeet sieltä ja täältä kertovat kahakoista saamelaisten kanssa sekä venäläisten kanssa. Asutusta oli todellakin paljon kauempanakin, kuin "osassa Österlandia". Itse asiassa homma oli juurikin toisinpäin, eli "Österland" kattoi pienemmän alueen, kuin eri suomalaisheimojen alueet olivat. Esimerkiksi mainittu Kainuu sijaitsee etäänpänä kuin alkuperäinen Österland.
Kukahan fennomaani tämänkin kartan on piirtänyt?
Kartan mukaan näyttäisi siltä, etteivät ruotsalaiset tulleetkaan autioon ja asumattomaan maahan, jos tähän karttaan ylipäätään voidaan luottaa? Keitä nämä tuntemattomaan Suomen heimoon kuuluvat oikein olivat?
http://historymedren.about.com/library/atlas/natmapeur814.htm
Quote from: Nanfung on 22.06.2010, 16:45:37
Quote from: risto on 22.06.2010, 16:04:14
Itse asiassa ei edes tiedetä, tarkoittiko se pelkästään varsinaissuomalaisia. Tiedon rippeet sieltä ja täältä kertovat kahakoista saamelaisten kanssa sekä venäläisten kanssa. Asutusta oli todellakin paljon kauempanakin, kuin "osassa Österlandia". Itse asiassa homma oli juurikin toisinpäin, eli "Österland" kattoi pienemmän alueen, kuin eri suomalaisheimojen alueet olivat. Esimerkiksi mainittu Kainuu sijaitsee etäänpänä kuin alkuperäinen Österland.
Kukahan fennomaani tämänkin kartan on piirtänyt?
Kartan mukaan näyttäisi siltä, etteivät ruotsalaiset tulleetkaan autioon ja asumattomaan maahan, jos tähän karttaan ylipäätään voidaan luottaa? Keitä nämä tuntemattomaan Suomen heimoon kuuluvat oikein olivat?
http://historymedren.about.com/library/atlas/natmapeur814.htm
Kuka (ja koska) on sitten muka väittänyt maan olleen autio ja asumaton ruotsalaisten tullessa 1200-luvulla? Itse en ole koskaan törmännyt tällaiseen väitteeseen.
Kartassahan lukee "Finnish tribes", mikä tarkoittaa
suomensukuisia heimoja. En ole ikinä kuullut kenenkään kyseenalaistaneen sitä että suomensukuiset heimot tuohon aikaan asuttivat tuota vyöhykettä.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 15:09:15
Mitä Sdp:n linjaan taas tulee, sehän on aina suhtautunut noista kolmesta puolueesta kaikkein myönteisimmin ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Ei ole mikään sattuma, että Sdp on ruotsinkielisten keskuudessa aina ollut toiseksi suosituin puolue, heti Rkp:n jälkeen. 20- ja 30-luvuilla, kun huomattava osa suomenkielisestä porvarillisesta kentästä kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, Sdp oli täysin yhtenäisenä rintamana virallisen kaksikielisyyden kannalla. Asiasta äänestettiin Eduskunnassa muutamaan otteeseen, ja poliittiset rintamalinjat hahmottuivat seuraavasti:
Yksikielisyyden kannalla
Maalaisliitto
IKL
Kansanpuolue (Maalaisliitosta eronnut pienpuolue)
Pienviljelijäin puolue (samoin Maalaisliitosta eronnut)
osa Kokoomuksesta
Kaksikielisyyden kannalla
Sdp
Rkp
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
osa Kokoomuksesta
Ruotsalainen Vasemmisto (alun perin Rkp:n vasemmistosiipi)
On mielenkiintoista, että vain Kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia kielikysymystä käsiteltäessä.
Jos itse haluaisin edistää yksikielisyysagendaa (mitä en luonnollisestikaan halua) ja minun pitäisi yrittää edistää sitä joko Kokoomuksen, Keskustan tai Sdp:n kautta, en missään tapauksessa valitsisi Sdp:tä, sillä Sdp on koko historiansa ajan ollut yhtenäisesti ja systemaattisesti kaksikielisyyden kannalla. Se että joku yrittäisi edistää yksikielisyysagendaa Sdp:n kautta olisi siis täysin tuhoon tuomittu hanke. Yksikielisyyden ajaja ajautuisi hyvin nopeasti täysin paitsioon Sdp:ssä.
Täyttä roskaa.
1920-30-lukujen puoluepolitiikalla ei ole mitään merkitystä nykyajan kannalta.
Yritä ensi kerralla keksiä jotain järkevämpiä argumentteja.
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 14:07:41
Totta, mutta pointtini oli siinä että suomalaisia ei kansana ollut tuolloin vielä olemassa sanan nykyisessä merkityksessä. Sana "suomalainen" tarkoitti tuolloin vain nykyistä Lounais-Suomea asuttanutta heimoa. Hämäläisillä ja karjalaisilla oli tuolloin täysin erillinen identiteetti. Eivät he olisi edes käsittäneet, jos heitä olisi kutsuttu "suomalaisiksi".
Nuo kolme heimoa eivät vielä muodostaneet valtioita, vaan suhteellisen löyhiä heimoliittoja. Kehitys olisi vähitellen luultavasti johtanut kolmen heimovaltion muodostumiseen, joita pysyvät kuninkaat olisivat johtaneet. Mahdollisesti jokin noista kuninkaista olisi alistanut muut kuninkaat (tai vain toisen heistä) vasalleikseen ja muodostanut valtion, jonka alue olisi vastannut suurin piirtein nykyistä Etelä-Suomea. Näin ei kuitenkaan ehtinyt käydä, sillä yhteiskunnalliset olot kehittyivät jonkin verran nopeampaan tahtiin sekä Venäjällä että Ruotsissa kuin meillä, ja sekä Sveeanmaalla että Novgorodissa alettiin kiinnostua Suomenniemen alueesta, jolta järjestäytyneet valtiot sanan keskiaikaisessa merkityksessä vielä puuttuivat. Kysymys tuolloin oli siitä, tulisiko Suomenniemestä osa Ruotsia vai osa Venäjää. Myös Tanska osoitti aluetta kohtaan tiettyä kiinnostusta, ja jos se olisi lujittanut valtansa alueella, meillä olisi nykyisin tanskankielinen väestöryhmä. Se mahdollisuus taas että naapurit olisivat odottaneet, kunnes jokin heimopäälliköistä olisi saanut yhdistettyä Suomenniemen yhdeksi valtioksi ei ollut reaalinen, koska mitään sellaista ei ollut edes näköpiirissä ja koska valtioilla on taipumus laajeta valtiottomille alueille. Novgorodin valta sitä paitsi ulottui veronmaksun muodossa jo aina Hämeeseen saakka ja itäinen vaikutus oli tuntuva Lounais-Suomessakin. Turku on sanana slaavilaista alkuperää ja Turun seudulta löytyy muitakin slaavilaisia paikannimiä. Hautalöydöt taas kertovat, että kristinusko etenkin sen ortodoksisessa muodossa oli jo ehtinyt levitä osaan Lounais-Suomenkin väestöä.
Myös Ruotsin valtio oli vasta muodostumassa, kun ensin Varsinais-Suomi (tuon ajan kielenkäytön mukaan "Suomi"), sitten Häme ja sitten osa Karjalaa liitettiin sen osaksi. Kristinuskokaan ei ollut Ruotsissa vielä täysin vakiintunut, vaan etenkin Göötanmaalla vanhaa uskontoa harjoitettiin vielä avoimesti ja sinnekin tehtiin Sveeanmaalta käsin "ristiretki".
Suomen kieli sanan varsinaisessa merkityksessä on Agricolan luomusta. Hän loi kirkollista käyttöä varten Ruotsin itäosan itämerensuomalaisia kielimuotoja puhuneelle väestölle yhtenäisen kirjakielen, joka pohjautui ennen kaikkea Lounais-Suomessa puhuttuun kieleen (eli varsinaisten suomalaisten kieleen), mutta siinä oli piirteitä myös hämäläisten ja karjalaisten kielestä.
Vasta vähitellen Ruotsin ajan kuluessa nimitys Suomi laajentui tarkoittamaan koko sitä aluetta, jota ensin oli kutsuttu "Itämaaksi" (Österland), joka oli yksi Ruotsin neljästä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Suomalaisuus oli ennen kaikkea alueellinen identiteetti, mutta siihen liittyi ruotsista selvästi eroavan kielen vuoksi vähitellen yhä enemmän ajatus siitä, että Suomi oli (sen lisäksi että se oli hallinnollisesti Itä-Ruotsi) potentiaalinen kansakunta. 1600- ja 1700-luvuilta löytyy useita suomalaisia kirjallisia lähteitä, joissa Suomesta puhutaan toisaalta Ruotsin osana ja toisaalta erillisenä kansakuntana, tosin ei sanan poliittisessa merkityksessä.
Juuri tuossa sanan poliittisessa merkityksessä Suomi syntyi kansakuntana vuonna 1809, kun erillinen Suomen valtio perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan nimellä. Ulkopoliittinen itsenäisyys tosin puuttui täysin, mutta muuten se oli jo täysin valmis valtio perustuslakeineen. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan puhua erillisen Suomen kansan olemassaolosta. Ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana toisin sanoen toteutui vasta 1809. Potentiaali siihen oli vähitellen Ruotsin aikana kehittynyt.
Tällä valtavalla vuodatuksellasi ei ole yhtään mitään merkitystä itse asian eli pakkoruotsin kannalta.
Kirjoitapa ensi kerralla jotakin, joka edes jollain tavalla liittyy asiaan.
Quote from: Roope on 22.06.2010, 16:34:09
Svenska YLE: Magma: Bara hög kvalitet tryggar svenskan (http://svenska.yle.fi/nyheter/sok.php?id=189608&lookfor=&sokvariant=arkivet&advanced=yes&antal=10)
Tiedote (http://magma.fi/bjorn-sundell/efterlyses-storsatsning-pa-svenskt-medieutbud)
Tutkimus (http://magma.fi/images/stories/reports/ms1003_minoritetsmedier_web.pdf) (pdf)
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/95700-suomenruotsin-hatahuuto-tule-apuun-ruotsin-tv
US:
Suomenruotsin hätähuuto: tule apuun Ruotsin TV!QuoteKaksikielisyyteen erikoistuneen ajatushautomo Magman selvityksen mukaan suomenruotsi tarvitsee tuekseen Ruotsin TV:tä, jotta sen asema mediakielenä Suomessa ei heikkenisi. Magman mukaan etenkin kaksikieliset eteläsuomalaiset nuoret ovat siirtyneet käyttämään internetissä palveluja, jotka eivät ole ruotsiksi, mikä on ruotsin kielen aseman kannalta huono asia.
- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.
Magmalle selvityksen tehneet Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkijat ovat vertailleet ruotsin kielen media-asemaa Suomessa saksan ja tanskan kieleen maiden raja-alueella, saksan kieleen Italian Etelä-Tirolissa, kymriin Walesissa ja katalaaniin Espanjan Kataloniassa.
Esimerkiksi Walesissa paikallinen kymri pitää pintansa englantia vastaan tv:n ansiosta, Etelä-Tirolissa saksan kielen asema on kohentunut saksankielisistä maista vapaasti tulevien tv- ja radiolähetysten ansiosta ja Kataloniassa alueen kielellä toteutetut kehittyneet nettipalvelut tukevat kieltä.
Suomenruotsalaisten kanssa saman tv-ongelman jakavat esimerkiksi tanskankieliset Saksan pohjoisosassa, sillä heillä ei ole vapaata pääsyä Tanskan TV:n ohjelmiin.
Quote from: kohmelo on 22.06.2010, 20:18:12
- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.
Tässähän on hyvä syy nosta tv-maksua 10% jälleen kerran. Mamma och pappa, jag kan inte se buuklubben! :'(
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 20:44:24
Quote from: kohmelo on 22.06.2010, 20:18:12
- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.
Tässähän on hyvä syy nosta tv-maksua 10% jälleen kerran. Mamma och pappa, jag kan inte se buuklubben! :'(
Eikö tuolla voisi itse asiassa korvata FSTn lähetykset kokonaan?
Quote from: Ohni on 22.06.2010, 20:46:37
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 20:44:24
Quote from: kohmelo on 22.06.2010, 20:18:12
- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.
Tässähän on hyvä syy nosta tv-maksua 10% jälleen kerran. Mamma och pappa, jag kan inte se buuklubben! :'(
Eikö tuolla voisi itse asiassa korvata FSTn lähetykset kokonaan?
Ei, koska silloin menetettäisiin ruotsinkielisten suojatyöpaikkoja.
Quote from: mikkoellila on 22.06.2010, 19:55:53
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 15:09:15
Mitä Sdp:n linjaan taas tulee, sehän on aina suhtautunut noista kolmesta puolueesta kaikkein myönteisimmin ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Ei ole mikään sattuma, että Sdp on ruotsinkielisten keskuudessa aina ollut toiseksi suosituin puolue, heti Rkp:n jälkeen. 20- ja 30-luvuilla, kun huomattava osa suomenkielisestä porvarillisesta kentästä kannatti viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä, Sdp oli täysin yhtenäisenä rintamana virallisen kaksikielisyyden kannalla. Asiasta äänestettiin Eduskunnassa muutamaan otteeseen, ja poliittiset rintamalinjat hahmottuivat seuraavasti:
Yksikielisyyden kannalla
Maalaisliitto
IKL
Kansanpuolue (Maalaisliitosta eronnut pienpuolue)
Pienviljelijäin puolue (samoin Maalaisliitosta eronnut)
osa Kokoomuksesta
Kaksikielisyyden kannalla
Sdp
Rkp
Kansallinen Edistyspuolue (suomenkieliset liberaalit)
osa Kokoomuksesta
Ruotsalainen Vasemmisto (alun perin Rkp:n vasemmistosiipi)
On mielenkiintoista, että vain Kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia kielikysymystä käsiteltäessä.
Jos itse haluaisin edistää yksikielisyysagendaa (mitä en luonnollisestikaan halua) ja minun pitäisi yrittää edistää sitä joko Kokoomuksen, Keskustan tai Sdp:n kautta, en missään tapauksessa valitsisi Sdp:tä, sillä Sdp on koko historiansa ajan ollut yhtenäisesti ja systemaattisesti kaksikielisyyden kannalla. Se että joku yrittäisi edistää yksikielisyysagendaa Sdp:n kautta olisi siis täysin tuhoon tuomittu hanke. Yksikielisyyden ajaja ajautuisi hyvin nopeasti täysin paitsioon Sdp:ssä.
Täyttä roskaa.
1920-30-lukujen puoluepolitiikalla ei ole mitään merkitystä nykyajan kannalta.
Yritä ensi kerralla keksiä jotain järkevämpiä argumentteja.
Tuo oli kommentti siihen että toinen keskustelija oli kirjoittanut Sdp:stä.
Puheesi "järkevistä argumenteista" olisi
hieman uskottavampaa jos itse joskus esittäisit sellaisia. "Roskaa" kun ei ole mikään argumentti.
Jos et opi perustelemaan mielipiteitäsi, niillä on suurin piirtein sama painoarvo kuin saippuakuplilla.
Quote from: mikkoellila on 22.06.2010, 19:57:14
Quote from: Aldaron on 22.06.2010, 14:07:41
Totta, mutta pointtini oli siinä että suomalaisia ei kansana ollut tuolloin vielä olemassa sanan nykyisessä merkityksessä. Sana "suomalainen" tarkoitti tuolloin vain nykyistä Lounais-Suomea asuttanutta heimoa. Hämäläisillä ja karjalaisilla oli tuolloin täysin erillinen identiteetti. Eivät he olisi edes käsittäneet, jos heitä olisi kutsuttu "suomalaisiksi".
Nuo kolme heimoa eivät vielä muodostaneet valtioita, vaan suhteellisen löyhiä heimoliittoja. Kehitys olisi vähitellen luultavasti johtanut kolmen heimovaltion muodostumiseen, joita pysyvät kuninkaat olisivat johtaneet. Mahdollisesti jokin noista kuninkaista olisi alistanut muut kuninkaat (tai vain toisen heistä) vasalleikseen ja muodostanut valtion, jonka alue olisi vastannut suurin piirtein nykyistä Etelä-Suomea. Näin ei kuitenkaan ehtinyt käydä, sillä yhteiskunnalliset olot kehittyivät jonkin verran nopeampaan tahtiin sekä Venäjällä että Ruotsissa kuin meillä, ja sekä Sveeanmaalla että Novgorodissa alettiin kiinnostua Suomenniemen alueesta, jolta järjestäytyneet valtiot sanan keskiaikaisessa merkityksessä vielä puuttuivat. Kysymys tuolloin oli siitä, tulisiko Suomenniemestä osa Ruotsia vai osa Venäjää. Myös Tanska osoitti aluetta kohtaan tiettyä kiinnostusta, ja jos se olisi lujittanut valtansa alueella, meillä olisi nykyisin tanskankielinen väestöryhmä. Se mahdollisuus taas että naapurit olisivat odottaneet, kunnes jokin heimopäälliköistä olisi saanut yhdistettyä Suomenniemen yhdeksi valtioksi ei ollut reaalinen, koska mitään sellaista ei ollut edes näköpiirissä ja koska valtioilla on taipumus laajeta valtiottomille alueille. Novgorodin valta sitä paitsi ulottui veronmaksun muodossa jo aina Hämeeseen saakka ja itäinen vaikutus oli tuntuva Lounais-Suomessakin. Turku on sanana slaavilaista alkuperää ja Turun seudulta löytyy muitakin slaavilaisia paikannimiä. Hautalöydöt taas kertovat, että kristinusko etenkin sen ortodoksisessa muodossa oli jo ehtinyt levitä osaan Lounais-Suomenkin väestöä.
Myös Ruotsin valtio oli vasta muodostumassa, kun ensin Varsinais-Suomi (tuon ajan kielenkäytön mukaan "Suomi"), sitten Häme ja sitten osa Karjalaa liitettiin sen osaksi. Kristinuskokaan ei ollut Ruotsissa vielä täysin vakiintunut, vaan etenkin Göötanmaalla vanhaa uskontoa harjoitettiin vielä avoimesti ja sinnekin tehtiin Sveeanmaalta käsin "ristiretki".
Suomen kieli sanan varsinaisessa merkityksessä on Agricolan luomusta. Hän loi kirkollista käyttöä varten Ruotsin itäosan itämerensuomalaisia kielimuotoja puhuneelle väestölle yhtenäisen kirjakielen, joka pohjautui ennen kaikkea Lounais-Suomessa puhuttuun kieleen (eli varsinaisten suomalaisten kieleen), mutta siinä oli piirteitä myös hämäläisten ja karjalaisten kielestä.
Vasta vähitellen Ruotsin ajan kuluessa nimitys Suomi laajentui tarkoittamaan koko sitä aluetta, jota ensin oli kutsuttu "Itämaaksi" (Österland), joka oli yksi Ruotsin neljästä osasta Sveeanmaan, Göötanmaan ja Norrlannin lisäksi. Suomalaisuus oli ennen kaikkea alueellinen identiteetti, mutta siihen liittyi ruotsista selvästi eroavan kielen vuoksi vähitellen yhä enemmän ajatus siitä, että Suomi oli (sen lisäksi että se oli hallinnollisesti Itä-Ruotsi) potentiaalinen kansakunta. 1600- ja 1700-luvuilta löytyy useita suomalaisia kirjallisia lähteitä, joissa Suomesta puhutaan toisaalta Ruotsin osana ja toisaalta erillisenä kansakuntana, tosin ei sanan poliittisessa merkityksessä.
Juuri tuossa sanan poliittisessa merkityksessä Suomi syntyi kansakuntana vuonna 1809, kun erillinen Suomen valtio perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan nimellä. Ulkopoliittinen itsenäisyys tosin puuttui täysin, mutta muuten se oli jo täysin valmis valtio perustuslakeineen. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan puhua erillisen Suomen kansan olemassaolosta. Ajatus Suomesta erillisenä kansakuntana toisin sanoen toteutui vasta 1809. Potentiaali siihen oli vähitellen Ruotsin aikana kehittynyt.
Tällä valtavalla vuodatuksellasi ei ole yhtään mitään merkitystä itse asian eli pakkoruotsin kannalta.
Kirjoitapa ensi kerralla jotakin, joka edes jollain tavalla liittyy asiaan.
Tiedät hyvin että myös tuo oli suora kommentti siihen mitä eräs toinen keskustelija oli kirjoittanut. Jostain syystä näet vikaa ainoastaan siinä että vastaan hänelle. Hänen kirjoitustaan et tietenkään kommentoi millään tavalla, ainoastaan minun.
Quote from: kohmelo on 22.06.2010, 20:18:12
- Rajat Ruotsiin täytyy avata siten, että koko Ruotsin TV:n tarjonta tulee saataville, raportissa esitetään.
Eikä kaapeliverkon tarjonta riitä, vaan kaikki pitäisi saada myös antennikoteihin. Ilmaiseksi.
Se on teknisesti ja taloudellisesti täysin tolkuton vaatimus, mutta kun pitää kovaa ääntä ja vaatii mahdottomia, niin saa enemmän. Kompromissiksi jäänee FST5:n säilyttäminen ja ruotsinkielisten mediahankkeiden julkisen rahoituksen lisääminen.
Quote from: do.ut.des on 22.06.2010, 21:23:45
Ei, koska silloin menetettäisiin ruotsinkielisten suojatyöpaikkoja.
Mikä olisi taas yksi syy lopettaa pakkoruotsi kun potentiaalisia tulkkaajia olisi entistä enemmän käytössä. Ja se olisi toisaalta myös ristiriidassa työvoimapulaennustuksen kanssa!
Aldaronille tässä aiheessa asetan olikohan Paasikiven kauniit sanat: "Ministeri puhuu paljon ja kauniisti, mutta paskaa."
Pakkoruotsille pitäisi löytää perusteluja, vähänä ovat.
Aldaronille:
Tuolla toisessa keskustelussa esitin kysymyksen siitä onko RKPeen toiminta rasistista, vedit tästä johtopäätöksen:
QuoteRkp on mielestäsi rasistinen puolue.
Näinhän en sanonut, vaan esitin asian kysymyksen muodossa. Lähinnä haluan herätellä juuri siihen, että kun RKPeen taholta on paljon rasismi-käsitettä hämärtävää kommenttia, niin näihin voi heittää vastineeksi paljon "rasismia", joka ei RKPeetä hetkauta mitenkään.
Esimerkiksi Kasnäs-manifesti: Puolueen tavoitteena on oman kieliosuutensa kasvattaminen suuremmaksi. Minkähän haukkumasanan Wallin & Thors esittäisivät, jos joku muu puolue ottaisi poliittiseksi tavoitteekseen suomenkielisen väestön suhteellisen osuuden kasvattamisen?
QuoteBuuuuu!
Vielä kerran palaisin "superpuoluekokousviikonloppuun", tällä kertaa RKP:n (nyk. Suomen ruotsalainen kansanpuolue) puoluekokoukseen. Monelle lienee jo medioista tullut tutuksi se, mitä tapahtui, kun puheenjohtaja Stefan Wallin kertoi kokousväelleen siitä, mitä Kokoomuksen puoluekokous oli juuri hetki sitten päättänyt: pakkoruotsi pois! Vaikka hyvin pian sen jälkeen Jyrki Katainen häpäisikin Kokoomuksen kenttäväen ja puolueen pitkän historian, niin RKP:n väki ehti kuitenkin jo hetken luulla, että pakkoruotsi on vaarassa. Mikä oli heidän reaktionsa: kaikki huusivat "Buuuuu"!!
Minusta tuo "Buuuu" ansaitsee pienen hetken arviointia. Minun mielestäni siinä kuuluu läpi kaikki se asennevammaisuus, jolla ruotsinkieliset suomenkielisiin asennoituvat, mitä he suomenkielisistä ajattelevat ja miten itserakkaasti he omaan elämäänsä ja elinpiiriinsä suhtautuvat. Mille he huusivat "Buuuu"?
He huusivat "Buuuu" suomenkieliselle suomalaiselle, lähes jokaiselle tämänkin blogin lukijoista, joista osa oli viimein uskaltanut vaatia ihmisarvoaan ja lakata olemasta kielivähemmistön palvelijoita. He huusivat "Buuuuu" sille, että suomenkieliset suomalaiset pääsisivät edes tasa-arvoisesti oppilaitoksiin, he huusivat "Buuuu" sille, että suomalainen apartheid, ruma erottelu kieliryhmän mukaan eriarvoisiin kouluihin ja oppilaitoksiin viimein loppuisi.
Suomenkielinen minussa on hyvin loukkaantunut, ja pitää RKP:n väen käytöstä moukkamaisuutena. Vain surkean itsetunnon omaavat ja taustaltaan valheessa ("me olemme ruotsalaisia") elävät ihmiset voivat päästää tuollaista mölinää suustaan tilanteessa, jossa täysin oikeutetusti kansanenemmistö yrittää viimein karistaa hirveän kahleen nilkoistaan. Häpeän RKP:n jäsenten ja etenkin puoluekokousedustajien puolesta.
Suomenruotsalaisuus ei ole yhtä kuin RKP. RKP vain käyttää suomenruotsalaisia vaalikarjanaan, ja pelottelee heitä, että jos ette "omaa puoluetta" äänestä, kaikki ruotsinkielinen loppuu kuin seinään, ja lapsenne kiusataan kaksikielisessä, yhteisessä koulussa hengiltä. Ei siinä niin kävisi, suomenkielinen suomalainen on yksi maailman suvaitsevaisimmista ihmisistä.
Vaan ruotsin kielen lopun arkkitehdit istuvatkin RKP:ssa, sillä se puolue on tehnyt kulttuurisesti kiinnostavasta ja varsin sympaattisesta suomenruotsalaisuudesta ikävän ja häpeällisen valitusten, vaatimusten ja kiristämisen jatkumon. Ei ole ihme, että kaiken tämän jälkeen suomenkielinen kansanenemmistö hermostuu, ja hävittää kohta viimeisimmätkin jäänteet "muumiruotsista." Mitään tällaista ei olisi tapahtunut, ellei olisi ollut RKP:tta.
Sinä ruotsinkielinen ystävä, ajattele kahdesti, ja älä äänestä vaaleissa enää RKP:tta. Äänestä vaikka minua, jos olet Uudeltamaalta, koska minä en vihaa ruotsia, minä vihaan vain epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta, eikä minulla edes ole mitään alueellista kaksikielisyyttä vastaan, kunhan se on väkimäärältään aitoa.
Heti kun oikeat epäkohdat korjataan, eli saadaan pakkoruotsi pois, koko valtakunnan kaksikielisyys pois, opiskeluetuoikeudet pois ja pyrkiminen samoihin koulurakennuksiin aloitetaan, niin sen jälkeen ruotsin kielellä ja suomenruotsalaisuudella on ainakin yksi lämmin ystävä - minä. Ja uskon, että oikeudenmukaisuuden toteuduttua suomenruotsalaisuudella on viitisen miljoonaa muutakin ystävää - koko Suomen kansa. Silloin alueellinen kaksikielisyys voi elää pakottamatta, ja olla todellinen rikkaus. Mutta jos äänestätte RKP:tta, kaivatte samalla omalle äidinkielellenne haudan.
http://richardjarnefelt.blogit.uusisuomi.fi/
Se mikä Magmalta tulee ulos, on jo etukäteen sovittu ja päätetty.
Myös lähes kaikki RKP:n aloitteet ovat menneet läpi heti tai kiiruusti.
Siispä vain rauhallisna odottaman täydellistä ruotsalaisen televisomaailman lähetystulvaa maahamme ja maksajina tietenkin yli 90% suomenkieliset veronmaksajat.
Quote from: jupeli on 23.06.2010, 13:34:15
Se mikä Magmalta tulee ulos, on jo etukäteen sovittu ja päätetty.
Myös lähes kaikki RKP:n aloitteet ovat menneet läpi heti tai kiiruusti.
Siispä vain rauhallisna odottaman täydellistä ruotsalaisen televisomaailman lähetystulvaa maahamme ja maksajina tietenkin yli 90% suomenkieliset veronmaksajat.
Onhan tuo ruotsinkielisten ohjelmien määrä per kaikki ohjelmat aivan perseellään, olen samaa mieltä. Tuskinpa siitä kukaan voi oikein erimielinen ollakaan, paitsi tietty ruotsinkieliset. Eräänä aamuna tosin huomasin taas kerran katsovani FST:ltä ruotsinkielistä aamu-tv:ta, joka on sanalla sanoen viihdyttävää katsottavaa verrattuna Lauri Karhuvaaraan ja muihin aamumuumioihin, sekä jatkuvaan "uutiset ja sää" -toistoon.
Sen kuvaustekniikan, juontajat ja keskustelun kun saisi siirrettyä Maikkarin tai TV1:n aamulähetysten paikalle Suomeksi puhuttuna, niin olisi tv-lupamaksulle edes jotain pientä vastinetta.
Quote from: wekkuli on 23.06.2010, 08:02:34
Esimerkiksi Kasnäs-manifesti: Puolueen tavoitteena on oman kieliosuutensa kasvattaminen suuremmaksi. Minkähän haukkumasanan Wallin & Thors esittäisivät, jos joku muu puolue ottaisi poliittiseksi tavoitteekseen suomenkielisen väestön suhteellisen osuuden kasvattamisen?
Missä puhutaan kieliosuuden kasvattamisesta, onko lainausta? En löytänyt kuin maininnan siitä, että tuon manifestin toteuttamalla puolueen kannatus voi nousta 10 prosenttiin.
Quote from: Aldaron on 18.06.2010, 13:30:39
Quote from: EL SID on 18.06.2010, 13:15:20
Quote from: OTU on 18.06.2010, 13:03:22
Onko sitten uskallettu tehdä "oikeata"- myös Aldaronin hyväksymää- tutkimusta tai kyselyä aiheesta? Aihehan on Suomessa tabu. Tuo IL:n Nettikysely on edes jotain.
Aldaron hyväksynee gallupin kuin gallupin tuloksen, jos se miellyttää häntä. Muissa on johdattelevat kysymyksen jne....
Trollia ei tosin periaatteessa pitäisi ruokkia, mutta käydään nyt sitten vielä tämäkin läpi.
vää, sillä kuka tahansahan voi itse arvioida, onko kysymyksenasettelu johdatteleva vai ei.
ymmärrän, kyllä että kaltaiseni, joka vastustaa pakkoruotsia, koska se rikkoo tasa-arvon periaatteita, ja on luonut vähemmistöllä mahdollisuuden olla valtiona valtiossa, on pakkoruotsin kannattajalle vaarallisempi vastustaja kuin provosoiva hurrittaja. No, samalla tavalla Timo Soini on suvaitsevaisuusjengille pahempi maahanmuuton vastustaja kuin rasisti, joka kiihkoilee rotujen välisistä eroista. Ja kuten tapoihisi kuuluu, kierrät vaikeat asiat syyttämällä muita provosoinnista ja tekeydyt uhriksi.
Jottei totuuspakkoruotsikeskustelussa pääsisi unohtumaan, otan tässä, jälleen kerran esimerkin, siitä, miksi pakkoruotsia ja siihen perustuvaa apartheidia kannattaa vastustaa, vaatimalla vaatien edelleenkin sitä samaa aineistoa, jota pyysin viimeksi lähes vuosi sitten: Väitit aikoinasi, että ruotsinkielisten on helpompi päästä opiskelemaan lääkäriksi (ja myös muille aloille) koska:
Quote1) Helsingin lääkikseen on perinteisesti ollut vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin.
2) Helsingin lääkis on ainoa joka kouluttaa lääkäreitä ruotsiksi. Tätä varten on erillinen linja, jolle pääsee alemmalla pisterajalla kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle.
3) Helsingin ruotsinkieliselle linjalle pääsyn suhteellinen helppous (nimenomaan suhteessa Helsingin suomenkieliseen linjaan) on suhteutettava koko maan kaikkiin lääkiksiin, siis siihen miten helppoa tai vaikeaa niihin kaikkiin on päästä.
4) Jos oletetaan että Helsingissä pisterajat olisivat sama suomen- ja ruotsinkieliselle linjalle, se johtaisi edellä mainituista syistä siihen, että koko maan mittakaavassa olisi huomattavasti vaikeampi päästä lukemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg165273.html#msg165273
ja minä olen pyytänyt sinua todistamaan, vaikkapa jollain tilastolle, että missä suomenkieliset oppilaitoksessa, koko suomen alueella, pääsevät suomenkieliset opiskelemaan lääkäriksi yhtä helposti tai helpommin kuin ruotsinkieliset omaan ahjoonsa?
Jollei tällaista tilastoa tai vastaavaa löydy, niin tässä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ovat, nyt äidinkielensä perusteella, B-luokan kansalaisia omassa maassaan.
kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.
Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.
Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 17:09:34
kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.
Mitäs ihmeen höpinää tämä taas on?
Ruotsin kielen opiskelu A-kielenä alkaa nykyäänkin ala-asteella (3. luokalla), ja asiantila on ollut tämä ainakin peruskoulun syntymästä lähtien, ellei jo aiemmin.
Tarkoitat "ala-asteen opettajalla" ilmeisesti luokanopettajaa. Eivät luokanopettajat opeta mitään vieraita kieliä (pyydän, ettei jäsen Aldaron eikä kukaan muukaan ala turhaan öyhöttää
vieras-sanan käytöstä), eikä heiltä edellytetä "valmiuksia ruotsin opettamiseen". Kieliä opettavat kaikilla kouluasteilla ao. kieleen erikoistuneet aineenopettajat.
Kun minä kävin peruskoulua 1980-1989, kolmannen luokan A-kielenmaikka oli itse asiassa ensimmäinen kosketuksemme aineenopettajajärjestelmään. Viidennellä luokalla tuli sitten erillinen historianopettaja, ja yläasteella tietenkin siirryttiin kokonaan aineenopettajien hellään huomaan.
Yläasteen luokanvalvojani, joka oli matemaattisten aineiden opettaja ja eteni minun kouluaikojeni jälkeen rehtoriksi, kuuluu edelleen minun muistoissani kaikkien aikojen top-3-opettajalistalle.
Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2010, 17:21:11
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 17:09:34
kuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.
Mitäs ihmeen höpinää tämä taas on?
Ruotsin kielen opiskelu A-kielenä alkaa nykyäänkin ala-asteella (3. luokalla), ja asiantila on ollut tämä ainakin peruskoulun syntymästä lähtien, ellei jo aiemmin.
väärää tietoa: 3-luokalla alkava kieli on englanti. Näin oli myös 1980-luvulla.
Ruotsin lukeminen alkaa vasta yläasteella, eli nykyisessä yläkoulussa. Omat lapset ovat sen ikäisiä, että tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitan.
mainittakoot, että esimerkiksi Vaasassa on mahdollista valita Ruotsi toiseksi kieleksi jo neljännellä. Se on kuitenkin vapaaehtoista ja vain ainakin täälläpäin, Vaasalainen erikoisuus.
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 18:01:52
väärää tietoa: 3-luokalla alkava kieli on englanti. Näin oli myös 1980-luvulla.
Ruotsin lukeminen alkaa vasta yläasteella, eli nykyisessä yläkoulussa. Omat lapset ovat sen ikäisiä, että tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitan.
Siellä, missä minä kävin koulua 1980-luvulla, oli kolme vaihtoehtoa A-kieleksi: englanti, ruotsi ja saksa. Ranskan ryhmääkin muistaakseni yritettiin, mutta porukkaa ei saatu kasaan tarpeeksi.
Meidän perheessämme oli 1980-luvulla kolme peruskoululaista. Minun A-kieleni oli englanti, pikkuveljeni A-kieli oli ruotsi ja pikkusiskoni A-kieli saksa. Nuorimmainen veljeni aloitti peruskoulun vasta 1990-luvun puolella ja taisi aloittaa englannilla.
Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2010, 18:21:02
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 18:01:52
väärää tietoa: 3-luokalla alkava kieli on englanti. Näin oli myös 1980-luvulla.
Ruotsin lukeminen alkaa vasta yläasteella, eli nykyisessä yläkoulussa. Omat lapset ovat sen ikäisiä, että tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitan.
Siellä, missä minä kävin koulua 1980-luvulla, oli kolme vaihtoehtoa A-kieleksi: englanti, ruotsi ja saksa. Ranskan ryhmääkin muistaakseni yritettiin, mutta porukkaa ei saatu kasaan tarpeeksi.
Meidän perheessämme oli 1980-luvulla kolme peruskoululaista. Minun A-kieleni oli englanti, pikkuveljeni A-kieli oli ruotsi ja pikkusiskoni A-kieli saksa. Nuorimmainen veljeni aloitti peruskoulun vasta 1990-luvun puolella ja taisi aloittaa englannilla.
missä kävit koulusi?
Kun oikein muistelen, niin meidänkin kouluun, taisi olla ala-asteen kuudennella (1980-luvun alkupuolella), tuli jostain (muistaakseni Helsingistä tai sen läheltä) uusi oppilas, joka oli opiskellut kolmannelta lähtien ruotsia, eikä englantia, kuten meillä ( siis eteläpohjanmaalla) päin. Kun meillä muilla oli englantia, hänet kuskattiin kirkonkylän ylä-asteelle (lähempää ei päteviä ruotsinopettajia löytynyt), jossa ruotsinopettaja piti hänelle "yksityistunnin", eli hän oli ainoa oppilas, vaikka siihen aikaan "meillepäin" saapui paljon paluumuuttajia. Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 19:07:19
missä kävit koulusi?
- -
Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?
Mistään "yksityisestä kokeilusta" ei tosiaankaan ollut kysymys. Minä ja kaikki sisarukseni olemme nauttineet koulusivistystä Kouvolan kaupungin peruskoulun rattoisan tasapäistävässä ilmapiirissä. Kouvola oli siihen aikaan reilun 30 000 asukkaan pikkukaupunki, mutta kuten totesin, jopa siellä oli valinnanvaraa kieliopintojen suhteen. Olen sataprosenttisen varma, että samankaltainen valinnanvapaus vallitsi kaikissa Kouvolaa isommissa kaupungeissa kautta Suomen. Tunnen ikäisiäni helsinkiläisiä, jotka ovat opiskelleet A-kielenä venäjää.
Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2010, 19:21:47
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 19:07:19
missä kävit koulusi?
- -
Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?
Mistään "yksityisestä kokeilusta" ei tosiaankaan ollut kysymys. Minä ja kaikki sisarukseni olemme nauttineet koulusivistystä Kouvolan kaupungin peruskoulun rattoisan tasapäistävässä ilmapiirissä. Kouvola oli siihen aikaan reilun 30 000 asukkaan pikkukaupunki, mutta kuten totesin, jopa siellä oli valinnanvaraa kieliopintojen suhteen. Olen sataprosenttisen varma, että samankaltainen valinnanvapaus vallitsi kaikissa Kouvolaa isommissa kaupungeissa kautta Suomen. Tunnen ikäisiäni helsinkiläisiä, jotka ovat opiskelleet A-kielenä venäjää.
kuten mainitsin, kyse on valinnasta. Säädösten mukaan toista kotimaista kieltä
voi opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen. 85 % peruskoululaisista opiskelee ruotsia B1-kielenä.
Englantia taas:
Kieli osuus ikäluokasta
englanti 90,5 %
suomi 5,5 %
saksa 1,6 %
ruotsi 1,2 %
ranska 0,9 %
venäjä 0,2 %
eli kyse on ollut
vapaaehtoisesta mahdollisuudesta. Uusi laki määräisi ruotsin kielen kuitenkin ala-asteella
pakolliseksi. Eli uudistus tuo lisää pakkoruotsille lisää löylyä, sillä, kuten jo alunperin mainitsin,
Quotekuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.
Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.
Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 19:07:19
Varmuudella tiedän, että EPllä, Pohjanmaalla ja vakkasuomessa oli ensimmäisenä vieraana kielenä englanti. Jokin muu ensimmäisenä kielenä lienee ollut aika harvinaista siihen aikaan. Onkohan kyseessä ollut jokin yksityinen kokeilu?
Olet harvinaisen huonosti perillä Suomen koulujärjestelmästä.
Peruskoulussa A-kieli alkaa 3. luokalla. Noin 90 prosentilla peruskoululaisista on A-kielenä englanti. Toiseksi yleisin A-kieli on ruotsi. Luultavasti kolmanneksi yleisin A-kieli on saksa ja neljänneksi yleisin venäjä.
B-kielenä on ruotsi kaikilla niillä, joilla ruotsi ei ole A-kielenä. Tämä B-ruotsi on se pakkoruotsi.
Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.
B-kieli alkaa yleensä 7. luokalla. Joissakin kouluissa voi vapaaehtoisesti aloittaa B-kielen jo 5. luokalla.
C-kielen voi aloittaa 8. luokalla. Lukiossa voi ottaa D-kieliä. Esim. minulla oli A-kielenä ruotsi, B-kielenä englanti, C-kielenä saksa ja D-kielinä ranska, italia ja latina.
Tässä ei ole kyseessä "jokin yksityinen kokeilu", vaan vallitseva järjestelmä.
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 19:31:47
Uusi laki määräisi ruotsin kielen kuitenkin ala-asteella pakolliseksi. Eli uudistus tuo lisää pakkoruotsille lisää löylyä, sillä, kuten jo alunperin mainitsin,
Quotekuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.
Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.
Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....
Nämä ala-asteen ruotsinopettajat ovat tietysti aineenopettajia, joten luokanopettajilta ei suinkaan edellytetä ruotsinopettajan pätevyyttä.
Sinänsä tämä ehdotus pakkoruotsin aikaistamisesta on täysin sairas.
Quote from: mikkoellila on 23.06.2010, 19:37:41
Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.
Missäs näin on sanottu? Tilanne on tietysti näin
de facto, mutta ei
de jure. Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan. Englannin kielellä ei ole mitään säädettyä erityisasemaa Suomessa.
Quote from: mikkoellila on 23.06.2010, 19:39:28
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 19:31:47
Uusi laki määräisi ruotsin kielen kuitenkin ala-asteella pakolliseksi. Eli uudistus tuo lisää pakkoruotsille lisää löylyä, sillä, kuten jo alunperin mainitsin,
Quotekuinka moni on tietoinen, että nyt esitetty Henna Virkkusen suuri koulu-uudistus vahvistaa pakkoruotsin asemaa: Esityksen mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa jo ala-asteella, ja se tuo uusia vaikutuksia ala-asteen opettajien vaatimukseen: heillä pitää olla jatkossa valmiudet myös ruotsin opettamiseen.
Monella ala-asteen opettajalla valmiuksia ei ole, joten kunnat joutuvat palkkaamaan lisää ruotsinopettajia.
Eli jos et kirjoita ruotsia YO-kokeessa, sinulla ei välttämättä ole mitään asiaa ala-asteen opettajaksi, edes epäpätevänä....
Nämä ala-asteen ruotsinopettajat ovat tietysti aineenopettajia, joten luokanopettajilta ei suinkaan edellytetä ruotsinopettajan pätevyyttä.
Sinänsä tämä ehdotus pakkoruotsin aikaistamisesta on täysin sairas.
puutun tässä lähinnä täällä landella oleviin pieniin ala-asteisiin, ja erilaisiin kyläkouluihin, niihin, joissa opettaja opettaa lähes kaikkia aineita. Läheskään kaikilla ala-asteen opettajilla ei ole pätevyyttä ruotsin opettamiseen.
tämä koskee myös monien kuntien keskuskouluja. Tulevaisuudessa niin Kauhajoen, Kurikan, kuin Kauhavankin kaupungit joutuvat siis palkkaamaan ala-asteita varten ruotsinopettajia.
Quote
Olet harvinaisen huonosti perillä Suomen koulujärjestelmästä.
Peruskoulussa A-kieli alkaa 3. luokalla. Noin 90 prosentilla peruskoululaisista on A-kielenä englanti. Toiseksi yleisin A-kieli on ruotsi. Luultavasti kolmanneksi yleisin A-kieli on saksa ja neljänneksi yleisin venäjä.
B-kielenä on ruotsi kaikilla niillä, joilla ruotsi ei ole A-kielenä. Tämä B-ruotsi on se pakkoruotsi.
Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.
B-kieli alkaa yleensä 7. luokalla. Joissakin kouluissa voi vapaaehtoisesti aloittaa B-kielen jo 5. luokalla.
C-kielen voi aloittaa 8. luokalla. Lukiossa voi ottaa D-kieliä. Esim. minulla oli A-kielenä ruotsi, B-kielenä englanti, C-kielenä saksa ja D-kielinä ranska, italia ja latina.
Tässä ei ole kyseessä "jokin yksityinen kokeilu", vaan vallitseva järjestelmä.
tuo nyt on selvää pässinlihaa. Monella pakkakunnalla ei kuitenkaan ole ollut valinnaista mahdollisuutta ja kunnat ovat säästäneet sillä, etteivät ole sellaista alkaneet järjestämäänkään. Eipä silti, tuskin olisi ollut halukkaitakaan. Tulevaisuudessa tämä vapaaehtoisuus jää kuitenkin pois ja monet kunnat joutuvat uhraamaan veroäyrejään pakkoruotsin alttarille.
Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2010, 19:42:48
Quote from: mikkoellila on 23.06.2010, 19:37:41
Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.
Missäs näin on sanottu? Tilanne on tietysti näin de facto, mutta ei de jure. Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan. Englannin kielellä ei ole mitään säädettyä erityisasemaa Suomessa.
eipäs viedä keskustelua pois pakkoruotsista. Englannin erityisasemalle voit perustaa oman ketjun. >:(
Quote from: Topi Junkkari on 23.06.2010, 19:42:48
Quote from: mikkoellila on 23.06.2010, 19:37:41
Niillä, joilla A-kielenä on ruotsi, on B-kielenä englanti.
Missäs näin on sanottu? Tilanne on tietysti näin de facto, mutta ei de jure. Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan. Englannin kielellä ei ole mitään säädettyä erityisasemaa Suomessa.
Se nimenomaan on niin, että A-ruotsin lukijoille on pakollisena B-kielenä englanti.
Tämä johtuu siitä, että mitään muita B-kieliä ei ole kuin ruotsi ja englanti.
Teoriassa olisi mahdollista selviytyä Suomen peruskoulusta opiskelematta englantia lainkaan lukemalla A-kielenä jotain muuta kuin ruotsia tai englantia (esim. saksaa, venäjää tai ranskaa) ja sitten B-kielenä ruotsia ja olemalla ottamatta englantia C-kieleksi.
Quote from: EL SID on 23.06.2010, 19:50:59
Tulevaisuudessa tämä vapaaehtoisuus jää kuitenkin pois ja monet kunnat joutuvat uhraamaan veroäyrejään pakkoruotsin alttarille.
Tämä on todella sairasta. Kirjoitin taannoin tästä opetusministeri Henna Virkkusen perverssistä ehdotuksesta:
Kokoomus: Lisää pakkoruotsia! (http://fi-lib.blogspot.com/2010/02/kokoomus-lisaa-pakkoruotsia.html)
Se kuvastaa Kokoomuksen jäsenten totaalista munattomuutta, että eivät ole vaatineet opetusministeri Virkkusen eroa.
Yleisesti ottaen uskon, että suomen- ja ruotsinkielisillä väestönosilla on edessään yhteinen, valoisa tulevaisuus, kunhan ärkoopeeläisen kielipolitiikan järjettömyydestä luovutaan.
Kieliryhmien molemminpuolisen ymmärryksen edistämiseksi soisin kuitenkin yhä useampien ruotsinkielisten toimijoiden tulevan esiin, ja myöntävän nykykäytännön suomenkielisiä syrjivän luonteen. Näin toimiessaan ruotsinkieliset paitsi nopeuttaisivat lähivuosina väistämättä toteutuvaa kielipolitiikan tasa-arvoistumista, myös tulisivat tehneeksi valtavan symbolisen kädenojennuksen suomenkielisen kansanosan suuntaan.
Samalla luotaisiin koko kansaa yhdistävä ilmapiiri, josta käsin voitaisiin paremmin vastata muihin, suomalaisista riippumattomiin haasteisiin, sekä ongelmiin, joita tulemme mm. monikulttuuritärähtäneistön ansiosta varmasti kohtaamaan myös tulevaisuudessa.
Muokkaus: Richard Järnefelt oli näemmä harjoittanut blogissaan samansuuntaista ruodintaa.
QuoteLYHYESTI
Ilman Agricolaa meitä ymmärrettäisiin Skandinaviassa
Leila Salo
Osmo Asosen mielipiteestä (HS 22. 6.) ja pakkoruotsikirjoittelusta tuli mieleeni, että mitäpä jos Mikael Agricola tai kukaan muukaan ei olisi alkanut kehittää suomen kieltä. Kaikki into ja energia olisi käytetty rahvaan ruotsinkielistämiseen.
Nyt olisimme ruotsia puhuva kansa, jonka olisi helppo tulla ymmärretyksi koko Skandinaviassa. Englanti tietysti valtaisi alaa, ja toisena kielenä kaikki opiskelisivat venäjää. Tällä kielitaidolla jo pärjäisi melkein puolella maapallolla.
Kätevää, eikö?
Nurmijärvi
http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Ilman+Agricolaa+meit%C3%A4+ymm%C3%A4rrett%C3%A4isiin+Skandinaviassa/1135258110181
Niinpä! Mitäpä sitä ainutlaatuista suomenkieltä suotta säilytettiin?
Kommentin täytyy olla sarkasmia - ei kukaan aito ja suomalaisuudestaan ylpeä suomalainen voi olla moista mieltä!
Vai voiko???
Olisimme osa Ruotsia. Olisimme voittaneet monta jääkiekon olympiakultaa ja maailmanmestaruutta osana Ruotsia!
Olipahan taas mielipide. Kyllä ainakin minua ymmärretään skandinaviassa vaikka en puhu sanaakaan ruotsia. Ihme juttu.
Typeryyksiin pitää vastata typeryyksillä. Toivottavasti en nyt jotenkin loukannut Leila Salon kuuman kostean aivotuhnun tekijänoikeuksia. Loukkasin tai en, ihan sama:
LYHYESTI
Ilman Suomen puolustusvoimia meitä ymmärrettäisiin Siperiassa
Puna-armeija yritti kiihkeästi puolustaa meitä suomalaisia vuosina 1939-1944, vaikka emme edes itse tienneet, että meitä pitäisi puolustaa. Tuli mieleeni, että mitäpä jos Eino-pappani tai kukaan muukaan sadoista tuhansista kenttäarmeijan sotilaista ja kymmenistä tuhansista lotista ei olisi laittanut vastaan niin perkeleesti. Kaikki into ja energia olisi käytetty rahvaan venäjänkielistämiseen.
Nyt olisimme venäjää puhuva kansa, jonka olisi helppo tulla ymmärretyksi koko suuressa Venäjän maassa. Toisena kielenä kaikki opiskelisivat englantia. Tällä kielitaidolla jo pärjäisi melkein puolella maapallolla.
Kätevää, eikö?
Artikkelissa mielenkiintoisia korostuksia...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010062411904186_uu.shtml
QuotePakkoruotsia, JAVISST!
Kysymys pakollisesta ruotsin opetuksesta jakaa suomalaiset kahtia.
Lähes puolet suomalaisista säilyttäisi ruotsin pakollisena oppiaineena. Valinnaisuutta kannattaa enää pieni enemmistö, Iltalehden teettämä tutkimus paljastaa.
Suurimmat erot ovat nuorten ja yli 65-vuotiaiden suomalaisten välillä. Pakollisuutta kannattaa nuorista, alle 25-vuotiaista suomalaista 39 prosenttia, kun iäkkäämpien joukossa tukijoita on 48 prosenttia.
Lue juhannuksen (24.-27.6.) Iltalehdestä Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkisen ja Svenska nu -verkoston valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipposen näkokulmat pakkoruotsista.
SARA KESKINARKAUS
[email protected]
Quote from: kohmelo on 24.06.2010, 11:30:57
Artikkelissa mielenkiintoisia korostuksia...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010062411904186_uu.shtml
QuotePakkoruotsia, JAVISST!
Kysymys pakollisesta ruotsin opetuksesta jakaa suomalaiset kahtia.
Lähes puolet suomalaisista säilyttäisi ruotsin pakollisena oppiaineena. Valinnaisuutta kannattaa enää pieni enemmistö, Iltalehden teettämä tutkimus paljastaa.
Suurimmat erot ovat nuorten ja yli 65-vuotiaiden suomalaisten välillä. Pakollisuutta kannattaa nuorista, alle 25-vuotiaista suomalaista 39 prosenttia, kun iäkkäämpien joukossa tukijoita on 48 prosenttia.
Lue juhannuksen (24.-27.6.) Iltalehdestä Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkisen ja Svenska nu -verkoston valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipposen näkokulmat pakkoruotsista.
SARA KESKINARKAUS
[email protected]
tarkoituksenhakuista otsikointia. No, maahanmuuttokriittisenä on tottunut vääristelyyn.
Mielenkiintoista on, että mitä nuorempi ikäluokka on kyseessä, sitä vähemmän pakkoruotsia tuetaan. Yli 65-vuotiaat, kansakoulun käyneet, elävät menneisyydessä, ajoissa, jolloin ruotsi oli paremman kansanosan kieli ja ruotsi maa, johon lähdettiin vuolemaan kultaan urakkapalkoilla Volvon liukuhihnalla.
Ruotsalaisen kansanpuolueen propagandakoneisto on polkastu jälleen käyntiin kokoomusväen pelotteesta. Saamme taas kuulle kuinka kivaa ruotsin kieli on ja kuinka ihanaa kaksikielisyys on. :roll:
On aivan selvä, että nuorempi ikäluokka ei kannata pakkoruotsia. Maailma nyt vain on meidän suomalaisten kannalta sellainen, että on syytä osata sujuvasti englantia ja sitten jotain muuta valtakieltä. Ruotsi ei ole tällainen valtakieli.
Työssäni, johon kuuluu miltei päivittäin kansainvälisiä kontakteja en ole tarvinnut ruotsinkieltä käytännössä koskaan. Ruotsalaiset ymmärtävät aina, että tärkeitä asioita puhuttaessa käytetään englantia.
Vastustan pakkoruotsia. Mielestäni se voi aivan hyvin olla valinnainen aine koulussa, mutta pakkovalintaan sen suhteen en usko.
Pakkoruotsin kannattajille kysymys: Mihin todellakaan suomalainen tarvitsee ruotsinkieltä? Vastauksena ei käy se valheellinen hokema pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on aivan bullshittiä koko argumentti.
Tietenkin on mukavaa, kun voi Tukholmassa tilata turkkilaiselta kebabyrittäjältä ruotsiksi annoksen, mutta ei sitä varten tarvitse koko kansaa pakko-opettaa ruotsinkielentaitajiksi.
Pakkoruotsilla ei ole mitään tekemistä enää kielten oppimisen kannalta. Pakkoruotsi on poliittinen päätös, perusteluksi tulee aina liturgia "meidän puolueemme on sitoutunut kaksikielisyyteen jne." Kukaan poliitikko ei lähde spekuloimaan sillä tarvitseeko 95% kansasta oikeasti opettaa puhumaan kieltä, jota ylivoimaisesti suurin osa tuosta valtaväestöstä ei koskaan tarvitse. Eihän sillä uskalleta spekuloida, kun tiedetään mihin se johtaa => se johtaa nakukeisari-löydökseen. Siispä suu kiinni.
Sitten perusteluissa mennään tälle pakkosuomi-linjallekin... siis pitääkö myös suomea opettaa väkisin? Sehän on täysin epäolennainen kysymys, ja paljastaa mistä tässä oikeasti on kyse; Poliittisesta sulle-mulle-pelistä, eikä jälleen kerran olennaista kysymystä kysytä: Miksi opetetaan väenvängällä ihmisille kieltä jota ei koskaan tarvita? Vain se on kysymys, jolla on tässä merkitystä ja se on myös kysymys, johon ei löydy älykästä vastausta.
Itselleni pakkoruotsi ei aiemmin ole ollut mikään juttu, josta olisi ollut tiukka mielipide. Mutta Kokoomus-case ja keskustelut täällä ovat saaneet miettimään että mitäs järkeä tässä tosiaan on... eikä niitä perusteluja ole täälläkään kuulunut, vaikka ilmifanaattisesti pakkoruotsia puolustellaan. Jos ei muuten niin tuottamalla hyvin suuria määriä epäolennaista tekstiä.
:roll:
- Laitoin presidentti Obamalle jo viestiä, että alahan jo ansaita se Nobelin palkinto, presidentti Martti Ahtisaari kertoi torstaina Savon Sanomille Kuopiossa.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/alahan-jo-ansaita-se-nobelin-palkinto/570275
Laitoin presidentti Ahtisaarelle jo viestiä, että alahan jo ansaita se Folktingetin palkinto.
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=116290
Mielenkiintoinen poiminta politiikka suomi24 palstalta.
0Käännös Ruotsin tilanne25.6.2010 11:37 Dagens Nyheter(Ruotsin päivälehti),pääkirjoitus:
"Englannin ehdoilla
2010-06-15 00:05
Englannin asema on niin vahva, että muita kieliä pitää erityisesti tukea koululaitoksessa (Ruotsin valtiossa siis(kääntäjänhuomautus)). On oikein antaa lisäpisteita nyt myös peruskoulussa espanjasta, saksasta tai ranskasta.
Kaikista koulun aineista ei mikään ole niin vahvassa asemassa kuin englanti. Yhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina. Ilman hyväksyntää näissä kolmea ainetta ei pääse lukiotasolle. Mutta myös tässä kolmen ydinaineen ryhmässä on englannilla erityisasema. Ei muodollisesti - mutta käytännössä. Melkein kaikki muut aineet voidaan jättää syrjään. Joku oppilas voi sanoa, että hänhän jo osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, eikä siksi tarvitse ruotsia kouluaineena. Toinen voi sanoa, että ei koskaan tarvitse matematiikkaa. Englannin ohi on vaikeampi mennä. Englanti on suuren maailman kieli. Se on populaarikulttuurin kieli. Mitä oppilaat sitten aikovatkin tehdä isoina, tulee englanti olemaan osa sitä. Että englannin asema on niin vahva, se helpottaa oppimista. Kaikki eivät pidä siitä kouluaineena. Mutta nekin, jotka eivät siitä pidä oppiaineena, omistautuvat sille varsin paljon vapaa-aikana, musiikin, filmin ja tietokonepelien kautta. Englannin osaamisen merkityksestä ei keskustella. Ongelma on, että muut kielet jäävät sivuun. Miksi omistaa paljon aikaa espanjalle, saksalle tai ranskalle, kun englanti on niin paljon tärkeämpää? Tähän vastaaminen ei ole helppoa. Jos muiden vieraiden kielten osaamisen hintana on huomattavasti heikompi englannin osaaminen, ei silloin ole tietenkään sanottua, että kaksi kieltä on parempi kuin yksi- erityisesti ei yksilön kannalta.
Ruotsille maana on helpompi perustella, että koulu panostaisi aikaa muille vieraille kielille kuin englannille. Kieliopinnoista seuraa laajemmat näkymät.Ne, jotka lukevat espanjaa, saksaa tai ranskaa saavat oppia jotain anglosaksisen maailman ulkopuolella olevista maista. Maailma tulee vähän suuremmaksi. Oppilaat saavat sekä kilellisesti että kulttuurisesti hieman laveamman näkemyksen. Se on merkittävä kansallinen etu.
Koulutuspoliittisesti on siksi hyvät syyt kannustaa oppilaita muiden kielten kuin englannin lukemiseen. Jotain vuosia sitten päätettiin, että kieliopinnot lukiossa antavat lisä meriittipisteitä. Se tehosi heti. Aikaisempi negatiivinen trendi murtui ja oppilaat virtasivat vieraidne kielten kursseille.
Eilen koulutusministeriI Jan Björklund kertoi, että hallitus haluaa tehdä samanlaisen muutoksen peruskoulussakin.Ne, jotka valitsevat lukea espanjaa, saksaa tai ranskaa, saavat lisäpisteitä todistukseensa.
16 ainetta on on korkein lukumäärä, jotka lasketaan mukaan loppupisteisiin, maksimipistemäärä on 320. Mutta ehdotuksen mukaan ne oppilaat, jotka valitsevat toisen vieraan kielen ska till värdet av de 16 aineen voivat asettaa todistuspainoarvon kielikurssille.Siten uusi maksimipistemäärä olisi 340 pistettä.
Kaikki aikaiset valinnat tarkoittavat, ettäjotkin oppilaat tekvät epäviisaita valintoja, joita myöhemmin katuvat. Olisi siksi voinut olla tehdä pakolliseksi opiskella toista vierasta kieltä.
Mutta vaikka siten voitaisiin välttää joitain väärinvalintoja, tulisi hintana varmaankin silloin olemaan, että usemmat oppilaat kuin nykyisin eivät yltäisi hyväksyttyihin pisteisiin noissa kolemessa ydinaineessa(ruotsi, englanti ja metematiikka) Ruotsin hallituksella on siksi hyvä tasapaino ehdotuksessaan. Ehdotus tekee kaikille selväksi, että toisen vieraan kielen opiskelu on viisas valinta, joka auttaa korottamaan todistuksen kokonaispistemäärää. Mutta että se ei sulje pois mahdollisuutta niille, jotka taistelevat tullakseen hyväksytyksi ydinaineissa, panostaa lisäaikaa parantaakseen taitojaan ruotsissa ja engalnnissa.
Toinen vieras keilieioleniin tärkeä kuin englanti. Mutta toinen vieras kieli on tärkeä. Ja juuri se tulee esiin peruskoulun sääntöihn tehdyssä ehdotuksessa, joka koskee meriittiarvotusta.
DN"
QuoteYhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina.
Wikipedian mukaan Ruotsilla ei ole virallista kieltä, mutta virallisia vähemmistökieliä sen sijaan löytyy.
Kuulostaa kyllä hommalaisen korviin niin ruotsalaiselta järjestelyltä, että :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi
Quote from: Miniluv on 26.06.2010, 13:09:06
QuoteYhdessä ruotsin(Ruotsin ainoa virallinen kieli, (kääntäjänhuomautus))ja matematiikan kanssa niillä on asema ydinaineina.
Wikipedian mukaan Ruotsilla ei ole virallista kieltä, mutta virallisia vähemmistökieliä sen sijaan löytyy.
Kuulostaa kyllä hommalaisen korviin niin ruotsalaiselta järjestelyltä, että :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi
Vanhentunutta tietoa. Ruotsi on ollut Ruotsin virallinen kieli viime vuodesta lähtien.
Quote from: jupeli on 26.06.2010, 12:31:28
Mielenkiintoinen poiminta politiikka suomi24 palstalta.
Siellä politiikka/rkp palstalla kirjoittelee myös Suomalaisuuden liiton http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ aiempi puheenjohtaja Heikki Tala, jonka kirjoitukset ovat hyvinkin lukemisen arvoisia.
Kirjoittelee rkp palstalla siksi että kielipolitiikka-palsta lopetettiin sieltä (kuten myös hesarista, kun ensin oli kielletty kielipolitiikasta kirjoittaminen muualla.)
Viesteillä on taipumus kadota, mutta joitakin (ei kovin uusia, kannattaa lukea parin päivän välein tuota rkp palstaa mikäli tahtoo pysyä perillä tapahtumista) on tallessa täällä:
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.kielipolitiikka/topics?hl=fi&lnk
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9156575
Tuossa vielä tällä hetkellä siellä oleva viesti.
Kielipoliittisesta sensuurista:
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/
Olisihan se Soini voinut Areenalähetyksessä pikkuisen söhäistä "pakkoruotsiampiaispesää" niin oltaisiin saatu taas palstoille pikkuisen säpinää.
Pakkosuomesta puheen ollen. Herää kysymys: Miksi niin moni suomenruotsalainen oppii varsin hyvän suomen kielen taidon? Vastaus: siitä on hyötyä. Kysymys: Miksi niin harva suomenkielinen oppii hyvän ruotsin kielen taidon? Vastaus: siitä ei ole juuri mitään käytännön hyötyä. Eikä tuota faktaa muuta miksikään tuhat ja yksi väitöskirjaa tai hokemaa, että kaksikielisyys on rikkaus. Mieleen tulee ex-ranskan kielen opettajani vastaus erään tyttöoppilaan kysymykseen miksei Suomen kouluissa enää opeteta latinaa. Vastaus oli: 'Maailmasta ei löydy mielenkiintoisia nuoria miehiä, joiden kanssa voisi keskustella latinaksi'. Karu totuus on se, että ruotsia tarvitsee vain, jos aikoo muuttaa Ruotsiin asumaan, ja sielläkin on paras puhua rikssvenskaa, sillä jos alkaa puhua muumiruotsia, vaihtaa svensson alta aikayksikön englantiin.
Yllättävän vähän on palstalla kirjoiteltu Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan Sampo Terhon pakkoruotsia koskettelevasta kirjoituksesta Aamulehdessä.
Selkeää, ytimekästä ja avartavaa tekstiä.
http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Sampo+Terho%3A+Vuosituhannen+kieliriita+leimuaa+%28AL+01.07.2010%29#artikkeli
Pahoittelen mikäli asiasta on jo ollut puhetta, mutta en nyt jaksanut alkaa lukea tarkasti läpi kaikkia liki 70 sivua. Se mikä minusta tässä asiassa on hauskaa/ihmeellistä/mielenkiintoista on se fakta, että suomalaiset lapset opiskellessaan suomenkielellä ulkomailla esim. Eurooppakoumuissa eivät ole lainkaan pakotettuja opiskelemaan ruotsinkieltä, ja jos sen vapaaehtoisesti valitsevat ns. lisäaineeksi niin voivat lopettaa opiskelun ko. aineessa koska vain haluavat. Ja nyt se kysymys: miksi suomalaislapset Suomessa eivät voisi valita samoin?
Vastaus on hyvin yksinkertainen. RKP.
Sekä kaavakeruotsinkielinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, että ministeri Katainen valehtelvat pakkoruotsin olevan perustuslakiin perustuva.
Jos näin on, miksi suomen kansalaiset eivät kyseisen perustuslain mukaisesti joudu opiskelemaan pakkoruotsia esim. eurooppakouluissa?
"Eurooppakoumuissa eivät ole lainkaan pakotettuja opiskelemaan ruotsinkieltä, ja jos sen vapaaehtoisesti valitsevat ns. lisäaineeksi niin voivat lopettaa opiskelun ko. aineessa koska vain haluavat. "
On muuten omituista, että perustuslaki ei koske muita kuin suomenkielisiä Suomen kansalaisia, sillä jos ilmoittaa äidinkielekseen ao. kaavakkeella joksikin muuksi kuin suomen kieli, niin pakkoruotsin lukemisvelvollisuus poistuu.
Eli Kataisen ja Sasin perustuslaki ei koskekkaan muita kuin suomenkielisiä Suomen kansalaisia.
Quote from: Veli on 02.07.2010, 07:53:20
Vastaus on hyvin yksinkertainen. RKP.
Pakkoruotsia kannattaa eduskunnan enemmistö, joka muodostuu sellaisista puolueista kuin Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit. Jos vastustat pakkoruotsia, vaadi näitä puolueita poistamaan se. RKP ei yksinään voi päättää yhtään mitään mistään.
Olet siis sitä mieltä, että jos RKPta ei olisi olemassa niin pakkoruotsi olisi silti tässä asemassa?
Quote from: Veli on 05.07.2010, 09:52:07
Olet siis sitä mieltä, että jos RKPta ei olisi olemassa niin pakkoruotsi olisi silti tässä asemassa?
Kyllä. Et kai luule, että Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat jotain RKP:n käskyläisiä? Kyllä se on näiden puolueiden omaa tyhmyyttä, että Suomessa on pakkoruotsi.
RKP:läisten kanssa asiasta ei tarvitse edes keskustella. On yhdentekevää, mitä mieltä RKP on asioista. Esim. Kokoomus ja Keskusta voisivat jo kahdestaan poistaa pakkoruotsin, koska niillä on yhdessä enemmistö eduskuntapaikoista. Pakkoruotsista ovat siis vastuussa Kokoomus ja Keskusta (ja SDP), ei suinkaan RKP.
Kysy kaikilta Kokoomukseen kuuluvilta kavereiltasi, miten he suhtautuvat Kataisen päätökseen kieltäytyä noudattamasta puolueen jäsenistön kantaa pakkoruotsiin.
Kysy, miksi Kokoomuksen, Kepun ja SDP:n kansanedustajat eivät vastusta pakkoruotsia. He voisivat poistaa sen koska tahansa.
Quote from: mikkoellila on 05.07.2010, 13:53:12Kyllä. Et kai luule, että Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat jotain RKP:n käskyläisiä? Kyllä se on näiden puolueiden omaa tyhmyyttä, että Suomessa on pakkoruotsi.
En, vaan syyllistä tässä etsin. Kyllä se minun nähtäväkseni on RKP. Mistä helvetistä muille puolueille tulisi mieleen ehdottaa pakkoruotsia jos sitä ei ole kukaan vaatimassa.
RKP vaatii ja muut hyväksyvät vaatimuksen. Syy -> seuraus.
Quote from: Veli on 05.07.2010, 13:59:49
Quote from: mikkoellila on 05.07.2010, 13:53:12Kyllä. Et kai luule, että Kokoomus, Keskusta, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat jotain RKP:n käskyläisiä? Kyllä se on näiden puolueiden omaa tyhmyyttä, että Suomessa on pakkoruotsi.
En, vaan syyllistä tässä etsin. Kyllä se minun nähtäväkseni on RKP. Mistä helvetistä muille puolueille tulisi mieleen ehdottaa pakkoruotsia jos sitä ei ole kukaan vaatimassa.
RKP vaatii ja muut hyväksyvät vaatimuksen. Syy -> seuraus.
Näin minäkin asian ymmärrän ja varmasti enemistö suomalaisista.
Eihän koko puolue (RKP) kuuluisi olla kannatusmäärän perusteella koko hallituksessa, mutta se vain on, antamati yhtäkään ihan oikeasti suuren mittapuun ehdotusta hallitukseen.
Loppujen lopuksi syy on ruotsinsuomalaisissa, joiden kyllin vahvat vaikuttajat toimivat puolueensa (RKP) kautta Suomen politiikassa.
Lisäselvennyksenä sanoisin, että ylipäätään Suomea koskevissa poliittisissa asioissa määrää suurimmat HALLITUSpuolueet. Ei oppositio (muun muossa SDP) kykene oppositiosta tekemään ainuttakaan poliittista ratkaisua. Eikä kyllä käytännössä pienet hallituspuolueetkaan (muun muossa Vihreät). RKP on poikkeus, mutta yllä olikin syyt siihen.
QuoteKun häntä heiluttaa koiraa
perjantai 02.07.2010
Kokoomuksen korkein päättävä elin, puoluekokous, oli koolla kesäkuun alkupuolella Jyväskylässä. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin Riihimäen Kokoomusnuorten aloite, jonka ponsiosa kuuluu näin: "Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan."
Linjapuheessaan aplodien kera vastavalittu puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi: "On epärehellistä vastustaa kaikkia hankalia päätöksiä" sekä "Mihin te haluatte uskoa? Rehellisyyteen vai tyhjänpuhujiin?"
Puoluejohto on paikallaan puolueväen tahdosta ja jäsenistön linjaamia tavoitteita toteuttamassa. Jäsenistön, jota edustan, itseni ja järjestödemokratian puolesta olen äärimmäisen pettynyt puheenjohtaja Kataisen selittelyihin tässä asiassa. Jyrkin piti kiireellä jo RKP:n kokoukselle luvata, että mitään ei tapahdu aloitteen johdosta. Hyväksytty aloite on puolueen kanta, piste. Hylätty aloite ei ole mitään.
Toivon todella, että jäsenistöllä riittää usko siihen, että kokoomuksemme korvat kuuntelevat myös heitä vieraan puolueen johtotroikan ohella.
Puoluekokous ei hyväksynyt aloitetta Suomen kaksikielisyyden purkamisesta, ja tästä puheenjohtaja Katainen tulkitsee, että edellä mainitsemani tyystin toinen päätös ei olisi pätevä. Perustuslaista en etsimälläkään löytänyt kohtaa, jossa säädetään pakkoruotsista, eikä sitä ole edes olemassa.
Pakkoruotsi onkin hyödyllisen kielitaidon teurastus valtapolitiikan alttarille, kun 60-luvun lopulla se päätettiin väkipakolla ympätä opetussuunnitelmaan poliittisten lehmänkauppojen jälkeen.Yleisten syiden vuoksi kokoomus ei ollut mukana tässä häpeällisessä diilissä. Millainen olisikaan ollut suomalaisten yritysten ja kansalaisten menestys maailmalla, jos pakollisen marginaalikielen sijaan olisi voinut valita oikeasti hyödyllistä opiskeltavaa?
Voin vakuuttaa, että täällä maan pinnalla jäsenistöä vielä kuunnellaan, ja voin luvata että Pohjanmaan Kokoomusnuoret ovat jatkossakin piikkinä puoluejohdon lihassa pakkoruotsialoitteineen. Pohjanmaan Kokoomusnuorilla tai minulla piirin puheenjohtajana ei ole mitään hämäriä kytköksiä kielipelureihin, enkä liioin kärky rotutohtorimitaleita. Erilaisin kirjoituksin ja ulostuloin pidämme huolen, että puoluejohto ei unohda, mitä puoluekokous linjasi ja mikä on kansan mielipide pakkoruotsin suhteen.
ANSSI MURTONEN
Puheenjohtaja
Pohjanmaan Kokoomusnuoret
Ilmajoki
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=508595
hmm, joko
A) KOKkareiden nuoriosasto on oikeasti täynnä fiksuja ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä
B) Jussi Halla-ahon vaatimaton kommentti pakkoruotsista ja kehotus äänestää Persuja säikäytti KOKoomuksen johtoa, joka pelkää Halla-ahon vaikutusta porvarinuoriin, jopa niin, että nämä liittyisivät Jussin vanavedessä persuihin, (kuten tulee käymään. Halla-aholla on vaikutusvaltaa) ja puolueen johdossa sovittiin, että nuoriso-osasto saa räksyttää, kunhan ei vaaranna puoluetta
tai
C) Yksi mielipide lisää keskusteluun, jolla ei ole merkitystä, koska pakkoruotsin kannattajilla on liikaa rahaa ja vaikutusvaltaa
Quote from: EL SID on 05.07.2010, 21:16:55
hmm, joko
A) KOKkareiden nuoriosasto on oikeasti täynnä fiksuja ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä
B) Jussi Halla-ahon vaatimaton kommentti pakkoruotsista ja kehotus äänestää Persuja säikäytti KOKoomuksen johtoa, joka pelkää Halla-ahon vaikutusta porvarinuoriin, jopa niin, että nämä liittyisivät Jussin vanavedessä persuihin, (kuten tulee käymään. Halla-aholla on vaikutusvaltaa) ja puolueen johdossa sovittiin, että nuoriso-osasto saa räksyttää, kunhan ei vaaranna puoluetta
tai
C) Yksi mielipide lisää keskusteluun, jolla ei ole merkitystä, koska pakkoruotsin kannattajilla on liikaa rahaa ja vaikutusvaltaa
A lienee totta ("täynnä" = merkittävä määrä), varauksella osittain myös C.
B ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Puolueen johto ei voisi mitenkään estää nuorten räksyttämistä. Vaikka se joskus ehkä haluaisi ja saattaisi harkita yrittävänsäkin. Ei kokoomuksen johdossa pelätä Halla-ahon vaikutusta porvarinuoriin. Eikä karkulaisia persuihin. Siellä pelätään korkeintaan sitä, miten älämölö vaikuttaa puolueen kykyyn haalia/pitää tarvittava lisäkannatus (peruskannatuksen päälle tuleva) pääministeripuolueeksi nousua varten.
Nuorilla on merkitystä lähinnä sen myötä, mikä vaikutus niillä on puolueeseen kokonaisuutena, ei sellaisenaan, oli kannatus tms. mikä tahansa. Miksi näin on pitäisi olla ilmiselvää. Kaikki tärkeimmät langat (raha ja valta eli todelliset päättäjän paikat) ovat muiden käsissä.
Kuvaannollisena esimerkkinä voidaan pitää puoluekokousta vrt. nuorten oma liittokokous. Ensin mainitussa täpärätkin voitot päätöksissä vaikuttavat paljon enemmän kuin yksimieliset kannat oman väen voimin. Kun puoluekokouksessa muu väki keskittyy humuun, ehtii pienehkö nuorten joukko junttaa... siis tekemään paljon esimerkiksi aloitteiden parissa ;)
Vanhoissa puolueissa suuri osa vaikutusvallasta perustuu järjestökentän tuntemiseen ja erilaisten käytäntöjen osaamiseen ja venyttämiseen. Eli ns. hiljaiseen tietoon. Pitää tietää teknisesti, miten esim. puolueen kanta muodostuu. Hommat eivät ole enää parin henkilön välisiä suullisia sopimuksia kuten pienpuolueissa ja sellaiseksi pyrkivissä. Sekaan mahtuu jos jonkinsorttista järjestökuviota.
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 1/10
Ruotsilla ja suomalaisilla on yhteinen historia
Muuttoliikettä Pohjanlahden yli molempiin suuntiin on esiintynyt useaan otteeseen pronssikaudesta alkaen.
6.7.2010 3:00
A A Janne Holmén Kirjoittaja on historioitsija jonka tutkimus Finlands okända historia (2009) käsittelee vuosia 1150–1809.
Viime vuonna muisteltiin monin tavoin Suomen ja Ruotsin valtiollisen yhteyden päättymistä kaksisataa vuotta sitten. Samalla kävi selvästi ilmi, että suomenruotsalaisia kohtaan on edelleen vahvoja kielteisiä asenteita.
Taustalla vaikuttaa virheellinen käsitys, että Ruotsi olisi keskiajalla valloittanut Suomen ja tehnyt siitä riistetyn alamaansa vuoteen 1809 asti ja että suomenruotsalaiset olisivat valloittajista periytyvää parempiosaista yläluokkaa.
Todellisuudessa alueet Pohjanlahden molemmin puolin kuuluivat samaan kuningaskuntaan jo paljon ennen kuin voidaan puhua ruotsalaisesta tai suomalaisesta kansasta tai edes kielestä. Ruotsin valtiovalta ja kirkko loivat kielen eri puolilla valtakuntaa puhutuista alueellisista murteista.
Nykyisin korostetaan, että kieli on keskeinen osa identiteettiä, mutta entisaikoina ehdottomasti tärkein yhdistävä tekijä oli uskonto.
Ennen vuotta 1809 Suomi oli vain epämääräinen maantieteellinen käsite, jonka kattavuus vaihteli eri aikoina, mutta koko nykyistä Suomea se ei tarkoittanut missään vaiheessa. Valtakunnan jakaannuttua vallanpitäjät sekä Ruotsin että Suomen puolella ymmärsivät kuitenkin melko nopeasti, että erosta tulisi pysyvä.
Poliittisten sattumien tuloksena syntyneissä naapurimaissa alettiin pian iskostaa asukkaisiin käsitystä, että he kuuluivatkin kahteen erilliseen, ikiaikaiseen kansaan. Uuden opin mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset olivat kuuluneet samaan valtakuntaan vain väliaikaisesti ja nyt oli palattu entiseen.
Ennen vuotta 1809 talonpojilla Pohjanlahden molemmin puolin oli samat oikeudet ja velvollisuudet. He maksoivat veroja ja osallistuivat päätöksentekoon. Etenkin 1600-luvulla verot olivat raskaita, mutta ne koskivat koko valtakuntaa. Hallitsijoilla ei ollut syytä riistää Suomen puolella asuvaa kansaa muita ankarammin.
Käsitys Suomen riistämisestä syntyi vasta 1800- ja 1900-luvulla ja oli osa nationalistisia pyrkimyksiä luoda uudenlainen kansallinen identiteetti erotukseksi ruotsalaisuudesta.
Toisen laajalle levinneen myytin mukaan Ruotsi olisi lähettänyt suomalaisia sotilaita taisteluihin Manner-Eurooppaan ja jättänyt Suomen vaille puolustusta sillä seurauksella, että venäläiset valloittivat maan isonvihan aikaan. Todellisuudessa suurin osa sotilaista oli sijoitettuina Baltiaa ja Suomea suojaaviin linnoituksiin myös Kaarle XII:n sotaretkien aikaan.
Valtaosa nykyisistä suomenruotsalaisista polveutuu ruotsalaisista talonpojista, jotka muuttivat Suomen rannikkoseuduille 1200-luvulta lähtien. He elättivät itsensä pitkään kalastuksella ja karjanhoidolla, myöhemmin myös maanviljelyllä. Mustan surman jälkeen muuttovirta kääntyi ja sekä ruotsin- että suomenkielisiä muutti autioille viljelymaille muun muassa Uplantiin.
Muuttoliikettä Pohjanlahden yli molempiin suuntiin on esiintynyt useaan otteeseen ainakin pronssikaudesta lähtien. Vaikka suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen, suuri osa sen sanastosta on indoeurooppalaista alkuperää. Indoeurooppalaisen vaikutuksen ajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta monet veikkaavat pronssikautta, jolloin Suomen ja Skandinavian aineellinen kulttuuri oli yhtenäinen.
Tuorein muuttovirta Suomesta Ruotsiin ajoittuu 1970-lukuun. Suomenkielisiä laiminlyötiin Ruotsissa pitkään, mutta viime vuonna suomesta tuli virallinen hallintokieli 18 kunnassa Mälarinlaaksossa. Valmiiksi saatuna uudistus kattanee yli 50 kuntaa.
Ruotsin valtakunnassa viranomaiskieli oli ruotsi, ja sellaisena se säilyi Suomenkin puolella jakautumisen jälkeen. Suomen kieli sai saman aseman vuonna 1892. Ruotsin käyttäminen hallinnossa teki Suomen yhteiskunnallisen eliitin jäsenistä ruotsinkielisiä – riippumatta siitä, olivatko he peräisin ruotsin-, suomen- vai mahdollisesti saksankielisistä perheistä.
Kielten konflikti sai alkunsa ruotsinkielisen eliitin sisällä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Toisten mielestä hallinnon kieli piti vaihtaa suomeksi, joka miellettiin kansallisemmaksi; toiset taas halusivat pitää kiinni ruotsista.
Molemmat ryhmät alkoivat värvätä suomen- ja ruotsinkielistä rahvasta asiansa taakse. Siitä, että jonkinlaisia kielikiistoja olisi esiintynyt jo ennen tätä, ei ole mitään näyttöä. Suomen nykyinen kielilaki on kahden kieliryhmän vaatimusten välinen kompromissi.
Lähes kaikki suomalaisen yhteiskunnan myönteiset piirteet – tehokas hallinto, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja korkea sivistystaso – ovat yhteisiä Ruotsin kanssa. Nämä ilmiöt ovat peräisin vuotta 1809 edeltäneeltä ajalta.
Ne, joiden mielestä Suomen pitäisi tästä syystä tuntea kiitollisuutta Ruotsia kohtaan, kuitenkin erehtyvät. Muiden varhaishistoriamme väärin ymmärtäneiden lailla heiltä unohtuu se, että Suomi oli ennen vuotta 1809 kiinteä osa Ruotsia. Näin ollen Suomi olisi siis kiitollisuudenvelassa itselleen.
Niillä, jotka haluaisivat päästä eroon ruotsista Suomen toisena virallisena kielenä, on tapana väittää ruotsin aseman perustuvan ainoastaan menneisyyteen. Mennyt on kuitenkin merkityksellistä, ja juuri siksi sen unohtamiseksi ja Ruotsin vallan aikaisen historian uudelleen kirjoittamiseksi on nähty niin paljon vaivaa.
Historiaa ei ole enää mitään syytä kieltää. Vuotta 1809 edeltävä aika on aivan yhtä paljon nykyisen Suomen kuin Ruotsinkin menneisyyttä.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsilla+ja+suomalaisilla+on+yhteinen+historia/1135258382587
Kukapa sitten kieltää tätä holmenia puhumasta sitä ruotsia? Tai jos holmeeni tuntee kuuluvansa, ainakin henkisesti, jo pronssikaudelta peräisin olevaan Jalompaan Pitkäkalloiseen Arjalaiseen Rotuun niin en minä ainakaan tätä iloa ole häneltä viemässä. Pakkoruotsi ja naurettavat vaatimukset sen osaamisesta suomenkielisillä alueilla ovat silti suomalaisten sortoa, ei tähän mitään 1600 - luvun verotaulukoita tarvitse kaivaa.
"Niillä, jotka haluaisivat päästä eroon ruotsista Suomen toisena virallisena kielenä, on tapana väittää ruotsin aseman perustuvan ainoastaan menneisyyteen. Mennyt on kuitenkin merkityksellistä, ja juuri siksi sen unohtamiseksi ja Ruotsin vallan aikaisen historian uudelleen kirjoittamiseksi on nähty niin paljon vaivaa."
Näin ollen meillä pitäisi olla suomenvenäläisille samat oikeudet, kuin suomenruotsalaisillekkin. Onhan Venäjä oleellinen osa meidän suomalaisten historiaa?
Mitä tulee jorinoihin kahdesta kieliryhmästä, niin onhan meillä kaksi kieliryhmää (plus nykyisin paljon enempikin). Ne vaan ei ole suomea puhuva ryhmä ja ruotsia puhuva ryhmä, vaan suomea puhuva ryhmä ja ruotsia puhuva ryhmä, joka osaa puhua suomeakin. Nykyään on yhä vähempi ruotsia puhuvia, jotka osaisi äidinkielen veroisesti puhua ruotsia, vaan suomi on kielenä enempi vallitseva. Ponnisteluista huolimatta.
Quote
Janne Holmen: kauhea määrä historiapitoista jorinaa.
Ei kerrassaan mitään, siis
mitään perustelua sille, miksi kaikkien suomenkielisten olisi tänä päivänä
pakko opiskella ruotsia.
Holmen sanoo periaatteessa näin, koska näin on aina ollut pitäisi niin myös olla jatkossakin.
QuoteNiillä, jotka haluaisivat päästä eroon ruotsista Suomen toisena virallisena kielenä, on tapana väittää ruotsin aseman perustuvan ainoastaan menneisyyteen. Mennyt on kuitenkin merkityksellistä, ja juuri siksi sen unohtamiseksi ja Ruotsin vallan aikaisen historian uudelleen kirjoittamiseksi on nähty niin paljon vaivaa.
Pitäisikö muinoin Rooman valtakuntaan kuuluneilla alueilla opiskella pakkolatinaa?
Holmén on Ruotsissa asuva ahvenanmaalainen muslimi, joka ei juuri osaa suomea, eikä itsensä mukaan (http://[url=http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Kotimaa+mieless%C3%A4in/1135245066230) arvosta suomalaisuutta. Hänkö on oikea henkilö määräämään ylhäältä päin suomalaisille, mitä meidän identiteettiimme kuuluu?
Linkin takana olevassa haastattelussa hän kertoo toivovansa kansallisvaltioiden tuhoamista. Hän kirjoittaa selkeästi oman poliittisen ideologiansa mukaan, ei suinkaan objektiivisesti. Sen mukaisesti hän myös haluaa kirjoittaa historian uusiksi. Kansallisuusaate on ollut mahtava voima historiassa. Sen kieltäminen on historian vääristelyä.
Quote from: skrabb on 06.07.2010, 08:02:08
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 1/10
Vaikka suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen, suuri osa sen sanastosta on indoeurooppalaista alkuperää. Indoeurooppalaisen vaikutuksen ajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta monet veikkaavat pronssikautta, jolloin Suomen ja Skandinavian aineellinen kulttuuri oli yhtenäinen.
Joo o. Kaikkisuomen kielen sanathan ovat joko vanhempaa tai uudempaa indoeurooppalaista lainaa, koska suomilaiset ovat oikeasti vain kieltänsä indoeurosta sekakieli-ugrimongoliin vaihtaneita arjalaisia, joskin saamelaisiin pallopäihin sekoittuneita ja siten rodullisesti saastuineita. Indoeurot eivät ole lainanneet keneltään mitään, vain heiltä on lainattu. Tällaisen käsityksen saa Holmeenin Jannen varmasti puolueettomista ja asiantuntevista puheista. Näihin puheisiin on kyllä jo ehtinyt tottua, sillä ovathan pakkoruotsittajat jauhaneet niitä jo parin vuosisadan ajan.
Kovin helposti pakkoruotsittajilta unohtuu suomalaisten kansojen olemassaolo itärajan takana, nyky-Venäjän rajojen puolella. Suomalaiset kansat olivat ja elivat siellä kauan ennen ryssiä ja Venäjän valtakunta perustettiin suomalaisten kansojen valtakuntien raunioille. Erilaisten suomalaiskansojen rippeitä elää yhä ryssän ikeen alla, vaikka niitä onkin yritetty hävittää historian saatossa enemmän tai vähemmän intensiivisesti sekä slaavien että Siperiasta vyöryneiden tataari-mongolien toimesta.
Eikä sovi unohtaa, että Pohjois-Ruotsi oli suomalaiskansojen asuttamaa aluetta ennen etelästä, Tanskan ja Pohjois-Saksan alueelta levinneitä svealaisia ynnä muita germaaneja. Muistaakseni mm. viikinkien omat eepokset kertovat kahdesta erilaisesta kansasta, joista toinen saapui valloittaen ja syrjäyttäen. Ja miten aikojen saatossa kävikään? Ruotsi syrjäytti suomen (ja saamen) kielellisesti ja kulttuurisesti Skandinaviassa.
QuoteHS - Pääkirjoitus - 10.7.2010 - 5387 merkkiä - 1. painos
ME PUHUMME RUOTSIA 2/10
Ruotsalaisuus läpäisee koko yhteiskuntamme
Maamme ruotsalaisuus on paljon laajempi ja syvempi ilmiö kuin ruotsin kieli ja sitä nykyään äidinkielenään puhuva väestönosa erikoisuuksineen.
HENRIK MEINANDER KIRJOITTAJA ON HELSINGIN YLIOPISTON HISTORIAN PROFESSORI.
Mikä on ollut ruotsalaisuuden vaikutus Suomen historiaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen? Vastaus vaatii tuekseen joukon täsmennyksiä.
Ennen vuotta 1809 alue, jota nykyään kutsumme Suomeksi, ei muodostanut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta. Se oli ollut saumaton osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta ja oli siksi rakenteeltaan läpikotaisin ruotsalainen yhteiskunta.
Suurin osa valtakunnan itäosan asukkaista puhui erilaisia suomen kielen murteita. Heitä ei kuitenkaan yhdistänyt kieli vaan uskollisuus Ruotsin kuningasta, länsimaista lakia ja katolista, myöhemmin luterilaista kirkkoa kohtaan. Samaa voidaan sanoa Suomen ruotsinkielisestäkin väestöstä.
Ruotsin kielen murteita on puhuttu Suomessa 1200-luvulta saakka, jolloin Ruotsista muuttanut liikaväestö juurtui maan autioille tai harvaan asutuille rannikkoseuduille. Historiallisten suhdanteiden mukaan he ovat siitä saakka muodostaneet 5-15 prosenttia Suomen koko väestöstä. Heitäkin yhdistivät valtakunnan jakamaton kruunu, kirkko ja laki. Ei ihme, että itärajan takana olevat karjalaiset ortodoksit kutsuivat kaikkia suomalaisia ruotseiksi. Hehän olivat luterilaisia!
Näin olivat asiat aina 1800-luvulle saakka. Silloin maamme väestöä opetettiin pitämään itseään ensisijaisesti suomalaisina. Suomen kieli nostettiin tietoisesti kansallismieltä kohottavaksi sekä kansakuntaa yhdistäväksi ja vähitellen myös jakavaksi voimaksi. Kehitystä vauhditti vireä kansalaisyhteiskunta lehdistöineen ja koululaitoksineen.
Askel askelelta siirryttiin säätyajattelusta kulttuuriin, jossa kansalaiset jaoteltiin yhteiskuntaluokan ja kielen mukaan. Suomalaisuusliikkeen vastapainoksi kasvoi ruotsinkielisten oma kansanliike, jonka kokoama kieliyhteisö on vuodesta 1912 lähtien kutsunut itseään suomenruotsalaisiksi (finlandssvenskar).
On silti hyvä muistaa, että monet suomen- ja ruotsinkieliset ovat sen jälkeenkin vieroksuneet tällaista kielijakoa ja yhden kielen identiteettiä. Ensinnäkin monet rannikkosuomalaiset ovat meidän päiviimme saakka olleet kaksi- tai monikielisiä perhesuhteidensa, työnsä, koulutuksensa tai omien mieltymystensä takia. Jotkut taas epäilevät kielijaon korostamisen heikentävän kansallista yhtenäisyyttä. Lisäksi monet mieltävät itsensä ennen kaikkea tietyn kylän, kaupungin tai maakunnan kasvatiksi eivätkä sen vuoksi välittäisi kielijaosta.
Tähän joustavuuteen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maamme itsenäisyyden alkuvuosina säädetyt avaramieliset kielilait, jotka yhdistettynä raadollisen suurvaltapolitiikan uhkiin vähitellen sammuttivat pitkään roihunneen kieliriidan. Aina löytyy puutteita, mutta tosiasiassa Suomen tasavalta kohtelee kielivähemmistöjään harvinaisen hyvin, varsinkin jos kieliolojamme tarkastelee kansainvälisesti.
Mitä sitten voi sanoa suomenruotsalaisten ja heidän kielellisten edeltäjiensä panoksesta maamme hyväksi? 1900-luvun alkuun saakka Ruotsin itäosaa ja Venäjän alaista Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinnoitiin ruotsin kielellä, joka säilyi pitkään myös kaupankäynnin ja sivistyksen ykköskielenä.
Eteneminen suomenkielisestä talonpoikaiskodista kauppiaaksi, virkamieheksi tai peräti papiksi johti perheessä kielen ja nimen vaihtoon. Joskus suvun nousukierre jatkui jopa aatelointiin ja johtaviin virkoihin valtakunnassa, minkä voi hyvin havaita Suomen ja Ruotsin aateliskalentereista.
Samalla tavalla moni alun perin ruotsinkielinen suku vaihtoi kieltä juurtuessaan Sisä-Suomeen. Oma sukuni on tästä hyvä esimerkki: Savoon jäänyt sukuhaara suomenkielistyi, kun taas oma sukuhaarani muutti virkojen perässä Helsinkiin ja säilytti siten ruotsinkielisyytensä.
Suomessa on paljon tällaisia sukuja, jotka vuosisatojen saatossa ovat vaihtaneet kieltään ja sukunimeään työnsä, aviopuolisonsa tai elinympäristönsä vuoksi. Viimeiset 150 vuotta trendi kielenvaihdossa on selvästi ollut kohti suomenkielisyyttä. Tulevaisuudessa näin ei välttämättä ole. Englanti puskee läpi monella rintamalla, ja on täysin mahdollista, että parin kolmen vuosikymmenen kuluttua maamme eri kieliryhmät kommunikoivat keskenään pääosin englanniksi - ja sadan vuoden kuluttua vaikkapa mandariinikiinaksi.
Siinä tapauksessa joku voi kysyä, mitä suomenkielinen väestö oikeastaan on tehnyt maamme hyväksi. Oikea vastaus tietenkin on, että he olivat ratkaisevissa vaiheissa mukana rakentamassa ja puolustamassa maataan ja kansallista kulttuuriaan. Mutta jos tätä ei tiedosta eikä edes välitä koko asiasta, on kuin eläisi turistina omassa maassaan.
Aivan samaa voi sanoa ruotsalaisuudestamme. Se on paljon laajempi ja syvempi ilmiö kuin ruotsin kieli ja sitä nykyään äidinkielenään puhuva väestönosa erikoisuuksineen. Ruotsalaisuus läpäisee yhteiskuntamme ja jäsentää sitä paljon syvemmin kuin välttämättä oivallamme. Vai mitä jäisi jäljelle, jos hylkäisimme nykyisen oikeusjärjestelmämme, pohjoismaisen arvomaailmamme ja näiden turvin käydyn rakentavan kansalaiskeskustelun?
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Ruotsalaisuus+l%C3%A4p%C3%A4isee+koko+yhteiskuntamme/HS20100710SI1MA01t48?free=Ruotsalaisuus läpäisee&date=20100611&advancedSearch=&
QuoteVai mitä jäisi jäljelle, jos hylkäisimme nykyisen oikeusjärjestelmämme, pohjoismaisen arvomaailmamme ja näiden turvin käydyn rakentavan kansalaiskeskustelun?
Meille jäisi tietenkin monikulttuurinen ja demokratiaa vihaava kehitysmaayhteiskunta, jota kohti päättäjämme vähäisiä älynlahjojaan säästelemättä meitä kilvan ajavat. Tätä jotkut vihervasemmistolaiset pitävät jopa edistyksenä ja suotuisana asiana.
Quote
Janne Holmen: kauhea määrä historiapitoista jorinaa.
Quote
Henrik Meinander: kauhea määrä historiapitoista jorinaa.
Ikävä joutua taas toistamaan itseään, mutta...
Ei kerrassaan mitään, siis
mitään perustelua sille, miksi kaikkien suomenkielisten olisi tänä päivänä
pakko opiskella ruotsia.
Voi veljet mitä asenteellista PASKAA! Tekisipä mieleni laittaa pitkästä aikaa kokot rannikolle palamaan, manata Tursas esiin ja ajaa svedupetterit mereen, kuten vanhaan hyvään aikaan.
Se, että ruotsalaiset yrittivät tappaa Ruotsalaiset sukupuuttoon, ei ole mikään osoitus korkeasta kulttuurista, sivistyksestä tai osoitus heidän panoksestaan maamme hyväksi. Ruotsista ei ole ollut Suomelle mitään muuta kuin haittaa.
Kirjoitus on niin täynnä valheita, ettei niihin kaikkiin voi hermojaan menettämättä puuttua!
Tämä kirjoitukseni ei ole mielipide Suomen ruotsinkileistä vähemmistöä kohtaan, vaan kyseistä kirjoitusta ja ruotsia ja ruotsin kieltä kohtaan.
Quote from: wekkuli on 11.07.2010, 20:25:53Ei kerrassaan mitään, siis mitään perustelua sille, miksi kaikkien suomenkielisten olisi tänä päivänä pakko opiskella ruotsia.
Ja kun se on osottautunut myös täysin mahdottomaksi tehtäväksi, niin siitä pitäisi ihan kansantaloudellisistakin syistä luopua. Itse tietysti kyllä puhun sujuvasti, mutta en pakottaisi lapsia.
Tuollaisten professori meinandereitten aivoituksia lukiessa tulee mieleen, että ehkäpä sittenkään älymystön likvidointi (esim. Maon, Stalinin toimesta) ole ollut täysin huono juttu ao. yhteiskunnalle.
Samaa paskaa mitä edellinenkin kirjoittaja suolsi. Tiivistelmä saatavilla tästä.
"Koska näin on aina ollut, niin näin pitää olla myös tulevaisuudessakin."
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ruotsinkieltä on pakko opetella.
Olen tehnyt pitkään työtä, johon kuuluu kansainvälisiä kontakteja koko ajan - myös ruotsalaisten kanssa. Olen aina kommunikoinnut heidän kanssaan kaikesta tärkeästä englanniksi. Vapaata "small talkia" olen työpäivän jälkeen toki käynyt ruotsinkielellä. Ruotsalaisethan eivät suomenkieltä juuri osaa. ;)
Pakkoruotsi estää monia oppimasta toista kansainvälistä kieltä englannin lisäksi sujuvasti. Into ei vain riitä opiskeluun sen kolmannen kielen kohdalla.
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 3/10
Kieliriita yltyi pahimmillaan rotuhygieniaksi
Kiista pakkoruotsista on vain yksi kieliryhmien välejä rasittaneista kysymyksistä – eikä suinkaan katkerin.
13.7.2010 3:00
A A Sampo Terho Kirjoittaja on Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja.
Suomessa on jo Venäjän vallan ajasta saakka käyty poliittista taistelua suomen ja ruotsin kielen asemasta sekä kieliryhmien eduista ja oikeuksista. Viime vuosina äänekkäin kiista on koskenut niin sanottua pakkoruotsia eli kaikkien suomenkielisten oppilaiden velvollisuutta opiskella ruotsia peruskoulussa.
Rkp onnistui aikoinaan ujuttamaan pakkoruotsin vuoden 1968 peruskoulu-uudistukseen uhkaamalla muuten jättäytyä pois Mauno Koiviston johtamasta hallituksesta, johon puolue välttämättä tarvittiin mukaan. Päätös oli vastoin asiaa pohtineiden asiantuntijoiden ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kantaa, mutta toisaalta se sai merkittävää tukea opetusministeri Johannes Virolaiselta.
Historiallisesti katsoen tämä nykypäivään yltävä ja yhä jatkuva riidanaihe on vain yksi monista kieliryhmien välejä rasittaneista kysymyksistä, eikä suinkaan katkerin.
Kun osa ruotsia puhuvasta eliitistä 1800luvun puolivälissä heräsi suomalaisuuteen ja ryhtyi ajamaan suomenkielisen enemmistön asiaa, toinen osa eliittiä käpertyi kaikin keinoin puolustamaan ryhmäetujaan.
Kyseessä ei siis ollut niinkään kieliryhmien taistelu, sillä sekä "suomalaisuuden" että "ruotsalaisuuden" kannattajat olivat alkuaan ruotsinkielisiä. Kyseessä oli paremminkin poliittinen kamppailu kansallisen edun ja ryhmäedun välillä.
Kieliriitoja ei nykyäänkään voida pitää puhtaasti kieliryhmien välisinä. Varsinkaan monia suomenkielisiä kielikiistat eri muodoissaan eivät kiinnosta lainkaan. Ruotsinkielisten edunvalvonta taas on keskittynyt muutamalle järjestölle, joita vain osa ruotsia puhuvista kannattaa.
Eniten yhteiskuntamme harmoniaa on historiassa haavoitettu silloin, kun militantti edunvalvonta on pyrkinyt leipomaan poliittisesta kieliriidasta suoranaista etnistä konfliktia. Tämä kehitys alkoi 1800-luvulla, kun svekomaanien (ruotsinmielisten) parissa kehitettiin teoria erillisestä ruotsalaisesta kansallisuusryhmästä Suomessa.
Keskeinen henkilö näiden ajatusten levittämisessä oli Axel Olof Freudenthal (1836–1911). Hän oli kiihkeä svekomaani, joka yhdisti ajattelussaan surutta kielen, kansan ja rodun. Hänen oppiensa mukaan ruotsinkieliset olivat eri rotua kuin suomea puhuvat – ja lähes joka suhteessa erinomaisempia.
Suomea puhuvilla ei Freudenthalin mukaan ollut kykyä kulttuurin luomiseen tai sen ylläpitämiseen, vaan he olivat jo rotunsa vuoksi tuomittuja älyn hitauteen. Tästä syystä kaikki sivistys oli ruotsia puhuvan rodun varassa. Itsenäisyyteen ei suomea puhuvalla kansalla ollut minkäänlaisia edellytyksiä.
Freudenthal ei ollut ajatuksineen yksin. Vähitellen Suomessa levisi germaanis-ruotsalainen kansallisuusteoria, joka houkutteli monet uskomaan, että he kuuluvat suomea puhuvia ylempään, itäruotsalaiseen rotuun. Freudenthal oli keskeinen taustavaikuttaja myös silloin, kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906.
Keväällä 1919 perustettu Svenska Finlands folkting eli suomenruotsalaiset kansankäräjät lähti sekin alun perin ohjelmassaan siitä, että Suomessa asui kaksi erillistä kansaa, suomea puhuva ja ruotsia puhuva. Kansankäräjät vaati vuonna 1920 ruotsinkielisille kulttuurista ja hallinnollista autonomiaa omine lääneineen, Ahvenanmaan tapaan.
Vuonna 1921 perustettu suomenruotsalainen kansanterveysjärjestö Folkhälsankin oli 1920- ja 1930-luvulla hyvin huolissaan rotuhygieniasta. Folkhälsan kokosi eugeniikan oppien mukaista tutkimustietoa kansalaisten rotuominaisuuksista ja pyrki edistämään nimenomaan ruotsinkielisten lisääntymistä.
Kaikkein räikeimmin ajatus kahdesta eri kansasta kävi ilmi jatkosodan jälkeen, kun Karjalan evakot torjuttiin monista ruotsinkielisistä kunnista. Tämä viimeistään osoitti, että oman edun valvonta ylitti solidaarisuuden toista kieltä puhuvia maanmiehiä kohtaan.
Nykypäivän riitely pakkoruotsista on näihin äänenpainoihin verrattuna hillittyä, mutta vanhoista ajoista on silti välittynyt kaikuja nykypäiväänkin. On esimerkiksi hyvin erikoista, ettei Rkp Suomen äänekkäimmin rasismia vastustavana puolueena ole vieläkään irtisanoutunut Freudenthalista. Päinvastoin puolue jakaa suurimpana kunnianosoituksenaan Freudenthal-mitaleja, jollaisen esimerkiksi Paavo Lipponen sai ottaa vastaan ajettuaan läpi vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain.
On suuri tragedia, että kieliryhmien väliset, usein yliampuvatkin riidat ovat niin pitkään kylväneet katkeruutta ja vahingoittaneet kansallista yhtenäisyyttämme.
Nykypäivänä meidän tulisi parhaamme mukaan hälventää tällaista vastakkainasettelua. Se onnistuu, kun välttää oman ryhmäedun ajamista toisen ryhmän kustannuksella.
Jokohan tämä olisi se vuosisata, jona olemme valmiit jättämään taakse kansamme jaottelun suomensuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin ja kukin meistä voisi olla vain suomalainen tai finne omalla kielellään?
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kieliriita+yltyi+pahimmillaan+rotuhygieniaksi/1135258552973
Quote from: skrabb on 13.07.2010, 09:16:55
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 3/10
On esimerkiksi hyvin erikoista, ettei Rkp Suomen äänekkäimmin rasismia vastustavana puolueena ole vieläkään irtisanoutunut Freudenthalista. Päinvastoin puolue jakaa suurimpana kunnianosoituksenaan Freudenthal-mitaleja, jollaisen esimerkiksi Paavo Lipponen sai ottaa vastaan ajettuaan läpi vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kieliriita+yltyi+pahimmillaan+rotuhygieniaksi/1135258552973
Hieno kirjoitus Sampo Terholta! RKP ei ole KOSKAAN IRTISANOUTUNUT omasta rasistisesta taustastaan. Päinvastoin!
Se,että RKP oli alunperin nimenomaan rasistipuolue, ilmeisesti on syynä siihen, että nyky-RKP pitää suurinta meteliä muiden väitetystä rasismista.
Quote from: Feric Jaggar on 13.07.2010, 09:48:53
Quote from: skrabb on 13.07.2010, 09:16:55
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 3/10
On esimerkiksi hyvin erikoista, ettei Rkp Suomen äänekkäimmin rasismia vastustavana puolueena ole vieläkään irtisanoutunut Freudenthalista. Päinvastoin puolue jakaa suurimpana kunnianosoituksenaan Freudenthal-mitaleja, jollaisen esimerkiksi Paavo Lipponen sai ottaa vastaan ajettuaan läpi vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kieliriita+yltyi+pahimmillaan+rotuhygieniaksi/1135258552973
Hieno kirjoitus Sampo Terholta! RKP ei ole KOSKAAN IRTISANOUTUNUT omasta rasistisesta taustastaan. Päinvastoin!
Se,että RKP oli alunperin nimenomaan rasistipuolue, ilmeisesti on syynä siihen, että nyky-RKP pitää suurinta meteliä muiden väitetystä rasismista.
"Alunperin" ??? mitenkäs se on siitään mihinkään muuttunut? kuten Terho sanoo, suomenkielisiä mollataan päivittäin ruotisinkielisissä lehdissä, ajetaan ja puolustetaan henkeen ja vereen omia kieleen ja "rotuun" perustuvia etuoikeuksia jne. Minustä tuo ei näytä kovinkaan muuttuneen mihinkään. Läänejä omalle rodulle ei sentään enää ajeta. Mutta eugeniikka-mitaleja jaetaan edelleen.
Eräs suomalaisen median suurimpia tabuja on ruotsinkielisen eliitin (ja RKP:n) rasistisuus ja intoleranssi. RKP:n synkkää historiaakaan ei juuri käsitellä. En ole pitkään aikaan seurannnut suomenruotsalaista mediaa, joten en tiedä käydäänkö ankkalammessa minkäänlaista itsekritiikkiä omasta rasistisesta menneisyydestä. Feminismi ainakin tuotiin Suomeen ruotsinkielisten naisten toimesta, ruotsinkielisten osuus taistolaisliikkeessä oli yliedustettu suhteessa heidän lukumääräänsä koko kansasta, myös ns. tieteellinen rasismi oli ruotsinkielisten tuontitavaraa jne.
Suomessa on jo Venäjän vallan ajasta saakka käyty poliittista taistelua suomen ja ruotsin kielen asemasta sekä kieliryhmien eduista ja oikeuksista. Viime vuosina äänekkäin kiista on koskenut niin sanottua pakkoruotsia eli kaikkien suomenkielisten oppilaiden velvollisuutta opiskella ruotsia peruskoulussa.
Rkp onnistui aikoinaan ujuttamaan pakkoruotsin vuoden 1968 peruskoulu-uudistukseen uhkaamalla muuten jättäytyä pois Mauno Koiviston johtamasta hallituksesta, johon puolue välttämättä tarvittiin mukaan. Päätös oli vastoin asiaa pohtineiden asiantuntijoiden ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kantaa, mutta toisaalta se sai merkittävää tukea opetusministeri Johannes Virolaiselta.
Historiallisesti katsoen tämä nykypäivään yltävä ja yhä jatkuva riidanaihe on vain yksi monista kieliryhmien välejä rasittaneista kysymyksistä, eikä suinkaan katkerin.
Kun osa ruotsia puhuvasta eliitistä 1800luvun puolivälissä heräsi suomalaisuuteen ja ryhtyi ajamaan suomenkielisen enemmistön asiaa, toinen osa eliittiä käpertyi kaikin keinoin puolustamaan ryhmäetujaan.
Kyseessä ei siis ollut niinkään kieliryhmien taistelu, sillä sekä "suomalaisuuden" että "ruotsalaisuuden" kannattajat olivat alkuaan ruotsinkielisiä. Kyseessä oli paremminkin poliittinen kamppailu kansallisen edun ja ryhmäedun välillä.
Kieliriitoja ei nykyäänkään voida pitää puhtaasti kieliryhmien välisinä. Varsinkaan monia suomenkielisiä kielikiistat eri muodoissaan eivät kiinnosta lainkaan. Ruotsinkielisten edunvalvonta taas on keskittynyt muutamalle järjestölle, joita vain osa ruotsia puhuvista kannattaa.
Eniten yhteiskuntamme harmoniaa on historiassa haavoitettu silloin, kun militantti edunvalvonta on pyrkinyt leipomaan poliittisesta kieliriidasta suoranaista etnistä konfliktia. Tämä kehitys alkoi 1800-luvulla, kun svekomaanien (ruotsinmielisten) parissa kehitettiin teoria erillisestä ruotsalaisesta kansallisuusryhmästä Suomessa.
Keskeinen henkilö näiden ajatusten levittämisessä oli Axel Olof Freudenthal (1836–1911). Hän oli kiihkeä svekomaani, joka yhdisti ajattelussaan surutta kielen, kansan ja rodun. Hänen oppiensa mukaan ruotsinkieliset olivat eri rotua kuin suomea puhuvat – ja lähes joka suhteessa erinomaisempia.
Suomea puhuvilla ei Freudenthalin mukaan ollut kykyä kulttuurin luomiseen tai sen ylläpitämiseen, vaan he olivat jo rotunsa vuoksi tuomittuja älyn hitauteen. Tästä syystä kaikki sivistys oli ruotsia puhuvan rodun varassa. Itsenäisyyteen ei suomea puhuvalla kansalla ollut minkäänlaisia edellytyksiä.
Freudenthal ei ollut ajatuksineen yksin. Vähitellen Suomessa levisi germaanis-ruotsalainen kansallisuusteoria, joka houkutteli monet uskomaan, että he kuuluvat suomea puhuvia ylempään, itäruotsalaiseen rotuun. Freudenthal oli keskeinen taustavaikuttaja myös silloin, kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906.
Keväällä 1919 perustettu Svenska Finlands folkting eli suomenruotsalaiset kansankäräjät lähti sekin alun perin ohjelmassaan siitä, että Suomessa asui kaksi erillistä kansaa, suomea puhuva ja ruotsia puhuva. Kansankäräjät vaati vuonna 1920 ruotsinkielisille kulttuurista ja hallinnollista autonomiaa omine lääneineen, Ahvenanmaan tapaan.
Vuonna 1921 perustettu suomenruotsalainen kansanterveysjärjestö Folkhälsankin oli 1920- ja 1930-luvulla hyvin huolissaan rotuhygieniasta. Folkhälsan kokosi eugeniikan oppien mukaista tutkimustietoa kansalaisten rotuominaisuuksista ja pyrki edistämään nimenomaan ruotsinkielisten lisääntymistä.
Kaikkein räikeimmin ajatus kahdesta eri kansasta kävi ilmi jatkosodan jälkeen, kun Karjalan evakot torjuttiin monista ruotsinkielisistä kunnista. Tämä viimeistään osoitti, että oman edun valvonta ylitti solidaarisuuden toista kieltä puhuvia maanmiehiä kohtaan.
Nykypäivän riitely pakkoruotsista on näihin äänenpainoihin verrattuna hillittyä, mutta vanhoista ajoista on silti välittynyt kaikuja nykypäiväänkin. On esimerkiksi hyvin erikoista, ettei Rkp Suomen äänekkäimmin rasismia vastustavana puolueena ole vieläkään irtisanoutunut Freudenthalista. Päinvastoin puolue jakaa suurimpana kunnianosoituksenaan Freudenthal-mitaleja, jollaisen esimerkiksi Paavo Lipponen sai ottaa vastaan ajettuaan läpi vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain.
On suuri tragedia, että kieliryhmien väliset, usein yliampuvatkin riidat ovat niin pitkään kylväneet katkeruutta ja vahingoittaneet kansallista yhtenäisyyttämme.
Nykypäivänä meidän tulisi parhaamme mukaan hälventää tällaista vastakkainasettelua. Se onnistuu, kun välttää oman ryhmäedun ajamista toisen ryhmän kustannuksella.
Jokohan tämä olisi se vuosisata, jona olemme valmiit jättämään taakse kansamme jaottelun suomensuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin ja kukin meistä voisi olla vain suomalainen tai finne omalla kielellään?
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kieliriita+yltyi+pahimmillaan+rotuhygieniaksi/1135258552973
Toivottavasti Sampo Terho on perussuomalaisten tulevaisuutta.
L.A. Puntilan mukaan erämaan-pölkkypää-teoria on alunperin lähtöisin Sohlmannin (http://fi.wikipedia.org/wiki/August_Sohlman) ajatuksista, mutta on ilmeisen selvää että tällaisen rotutohtorin puheet tekivät Freudenthaliin vaikutuksen sekä hänen ylioppilaisiinsa.
"Suomessa Sohlman on tunnettu vuonna 1855 ilmestyneestä kirjastaan "Det unga Finland", jossa hän esitti käsityksenään, että ilman ruotsalaista kulttuuria suomalaiset olisivat barbaariheimo vailla mitään sivistystä. Teoria perustui Arthur de Gobineaun rotuteoriaan arjalaiskansojen ylemmyydestä muihin kansoihin verrattuna, kuten Suomen keltaisen rodun edustajat. Kirja ilmestyi Suomessa uutena painoksena 1880."[1]
Quote from: Jaska Pankkaaja on 14.07.2010, 18:47:02
Toivottavasti Sampo Terho on perussuomalaisten tulevaisuutta.
Ei kannata liikoja toivoa. Soini vissiin takapiruna vähintään kaksikymmentä vuotta vielä. Muuten valaiseva teksti.
Quote from: Vapaa Umpihanki on 14.07.2010, 18:57:23
Toivottavasti näillä herrasmieshistoroitsijoilla alkaa jossakin vaiheessa tulla sinne juttujen loppuun jotakin muutakin kuin näitä retorisia kysymyksiä.
Ehkä se on kuitenkin fiksumpaa kuin kirjoittaa sellaisia juttuja joista apulaissyyttäjä nostaa syytteen....
Quote from: erilainen on 14.07.2010, 20:22:36
Quote from: Jaska Pankkaaja on 14.07.2010, 18:47:02
Toivottavasti Sampo Terho on perussuomalaisten tulevaisuutta.
Ei kannata liikoja toivoa. Soini vissiin takapiruna vähintään kaksikymmentä vuotta vielä. Muuten valaiseva teksti.
Kai sitä voi ajatella että Sampo Terho on jo ihan tämän päivän persuja kun kerran lähtee Soinin tilalle EU hommiin.
On siellä Soinin piruiltavana muitakin ihan ok tämänpäivän persuja kuten Jussi Halla-aho (sit), Maria Lohela, Teemu Lahtinen, James Hirvisaari ja iso lista muita kunnallispolitiikassa jo mukana olevia ja seuraavassa eduskuntavaaleissa ehdolla persuissa. Näillä henkilöillä on suhteellisen pitkäjänteinen näyttö nuivuudesta ja tahdosta päästä hyväksi katsomiaan asioita ajamaan mitä ilmeisemmin Soinin siunauksella.
Nyt se on sitten siitä kiinni että näitä henkilöitä äänestetään.
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 5/10
Monet vähemmistökielet elävät nousukautta
Suomenruotsi on Euroopan isoista vähemmistökielistä ainoita, jotka menettävät osuuttaan suhteessa maan enemmistökieleen.
22.7.2010 3:00
A A Johan Häggman Kirjoittaja on Euroopan komissiossa työskentelevä vähemmistökielten asiantuntija.
Suomen lait antavat ruotsin kielelle huomattavan suojan, mikä johtuu ruotsin asemasta toisena kansalliskielenä. Suomenruotsi on kuitenkin Euroopan isoista vähemmistökielistä ainoita, jotka menettävät osuuttaan suhteessa enemmistökieleen. Vuonna 1940 ruotsinkielisiä oli 354 000, vuonna 2002 enää 290 000.
Muualla Euroopassa vähemmistökielten kehitys on ollut toisenlaista. Vuodesta 1970 lähtien alueellista tai vähemmistökieltä puhuvien määrä on kasvanut Espanjassa, Saksassa, Italiassa, Tanskassa, Belgiassa ja Alankomaissa. Viime aikoina vähemmistöt ovat vahvistuneet niinkin keskitetysti hallitussa maassa kuin Ranskassa.
Espanjassa myönteinen kehitys selittyy osittain sillä, että vähemmistökielet olivat virallisissa yhteyksissä kiellettyjä aina diktaattori Francisco Francon kuolemaan, vuoteen 1975 asti.
Viime aikoina katalaaninkielisten oppilaiden määrä Katalonian kouluissa on kasvanut ja pelkästään espanjaa puhuvien vastaavasti pienentynyt. Samanlaista nousukautta elävät baskin ja nyttemmin myös galician kieli. Nykyisin näiden kielten taitajia on enemmän kuin 30 vuotta sitten, ja yhä useampi espanjalainen käyttää katalaania, baskia tai galician kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa.
Kataloniassa suunta lienee seurausta kielikylpyjärjestelmästä, jossa kaikkien julkisten koulujen opetuskieli on katalaani. Tämä koskee myös sellaisia alueita, joilla asuu lähes yksinomaan espanjankielistä väestöä. Perusteluna on, että oppilaat espanjankielisillä alueilla, etenkin Barcelonan esikaupungeissa, eivät muuten olisi kosketuksessa katalaanin kieleen.
Samantapaista kehitystä on tapahtunut myös Italian Etelä-Tirolissa, jossa saksan- ja ladininkielisten osuudet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet italian kustannuksella. Tämä johtuu siitä, että saksaa ja ladinin kieltä suositaan tietoisesti.
Britannian Walesissa kymrinkielisten määrä kasvoi vuodesta 1991 vuoteen 2001 mennessä 74 000 hengellä eli 18,7 prosentista 20,8 prosenttiin. Ikäryhmässä 5–14-vuotiaat kasvu oli vielä suurempi, 26 prosentista 40,6 prosenttiin. Pelkästään enemmistökieltä englantia puhuvien määrä on vastaavasti pienentynyt. On tosin muistettava, että äidinkieli voidaan eri paikoissa määritellä eri tavalla.
Suomen ruotsinkielisten ikärakenne on käänteinen verrattuna moneen muuhun kielivähemmistöön Euroopassa. Walesin, Katalonian, Baskimaan ja Etelä-Tirolin vähemmistökieliä puhuvat prosentuaalisesti enemmän nuoret kuin ikääntyneet, kun taas Suomessa ruotsinkielisten osuus on suurin 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä. Prosentuaalisesti vähiten ruotsinkielisiä on alle 5-vuotiaiden ikäryhmässä.
Ruotsinkielisen väestön osuuden voimakas pienentyminen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen johtuu ruotsinkielisen työväenluokan suomalaistumisesta sekä ruotsinkielisten suhteellisen suuresta muuttoliikkeestä Ruotsiin 1950-luvulta 1970-luvun loppupuolelle saakka. Toinen syy on vaikeus elää ja vaikuttaa omalla äidinkielellään. Käynnissä oleva hallinnon uudistaminen vähentää niiden hallintoyksiköiden määrää, joissa ruotsi on ensimmäinen kieli.
Haluaisin kuitenkin korostaa kahta asiaa, joihin ei ole mielestäni kiinnitetty tarpeeksi huomiota: kielen tuottamaa lisäarvoa ja kielen imagoa.
Kielen lisäarvo käyttäjälleen on kiistämätön. On todettu, että moni opettelee enemmistökielen ohella vähemmistökieltä, koska sen osaaminen on tärkeää työmarkkinoilla. Vähemmistökielen hallitseminen auttaa työpaikan saannissa ja vaikuttaa palkkaan sekä ylenemismahdollisuuksiin.
Euroopan unionin kustantama Elan-tutkimus osoittaa, että kielitaidon puutteellisuus on suurimpia syitä yritysten huonoon menestymiseen. Englannin taito ei yleensä riitä uusien vientimarkkinoiden avaamiseen, ja on vaikea myydä, jos ei osaa ostajan kieltä.
Suomen suurin vientimarkkina-alue ovat Pohjoismaat, joten Suomessa olisi taloudellisia syitä kiinnittää huomiota ruotsin kielen osaamiseen. Mitä enemmän EU kasvaa, sitä tärkeämmäksi tulee yhteistyö naapurimaiden ja lähialueen kanssa. Ministeri Paavo Väyrynen on ilmaissut asian hyvin: Suomen on valittava, haluaako se olla pohjoisin Baltian maista vai itäisin Pohjoismaista.
Islannissa pohjoismaisen yhteistyön merkitys on ymmärretty, ja siksi tanskan kieli (erikoistapauksissa norja tai ruotsi) on kouluissa pakollinen oppiaine.
Myös kielen imago on tärkeä seikka. Kataloniassa on trendikästä puhua katalaania ja Walesissä kymriä, mutta Suomessa ruotsin imago on erityisen huono.
Sellaiset projektit kuin radiokanava Extrem, ilmaislehti Papper/Peppar.fi ja Svenska Teaternin musikaali PlayMe ovat askel oikeaan suuntaan, kun pyritään lisäämään suomenkielisten halua opiskella ruotsia.
Ruotsin kielen taantuminen Suomessa osoittaa, että laaja lainsäädäntö ja Euroopassa melko ainutlaatuinen oikeudellinen asema virallisena kielenä eivät riitä takaamaan kielen elinvoimaa. Kieltä pitää myös vaalia määrätietoisesti. Tarvitaan valtiovallan aktiivista tukea ja valtaväestön positiivista suhtautumista, jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Monet+v%C3%A4hemmist%C3%B6kielet+el%C3%A4v%C3%A4t+nousukautta/1135258741888
Suomenruotsi on kuin onkin säilytettävä.
FST5:n ohjelman Ruotsalainen kesä Suomessa, eräässä jaksossa kaksi riikinruotsalaista daamia ihmettelivät suomenruotsinkieltä kommentoiden sen kuulostavan ikivanharuotsilta tai joltain oudolta murteelta...
Taas kerran vanhat ja huonot perusteet käytössä. Ruotsi ei ole pakollista kaupan takia, jos olisi, niin:
a) täällä opiskeltaisiin ruotsia, ei muumiruotsia
b) Venäjä on Suomelle tärkeämpi kauppakumppani kuin Ruotsi, Venäjän kaupalla on paljon enemmän kasvunvaraa ja Venäjän kaupassa kielitaito on paljon tärkeämpää.
Jos kauppaa käytetään pakon perusteena, pitäisi pakkoruotsi korvata pakkovenäjällä. Itse tosin suosisin vapaavalintaisuutta, koska on hyvin yksilöllistä, mitä kieliä ihminen oikeasti tarvitsee.
On tahallisen epärehellistä väittää, että pakkoruotsi perustuisi mihinkään muuhun kuin historiaan, kulttuuriin ja aatteeseen. Se ei ole pragmaattista, vaan se estää pragmaattisuuden.
"...jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin.."
Täytyypä ryhtyä pohtimaan, miten tuo tapahtuisi. Kerron siitä sitten teillekin. Mutta alkaa pidättäko hengitystänne siihen asti.
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 5/10
Kieltä pitää myös vaalia määrätietoisesti. Tarvitaan valtiovallan aktiivista tukea ja valtaväestön positiivista suhtautumista, jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.
Ruotsin kielen yletön tuputtaminen joka tuutista näyttää päinvastoin lisäävän valtaväestön pahoinvointia ja kielteistä suhtautumista ruotsin kieleen.
On se kumma, etteivät ruotsalaisuuden vankkureiden eteen valjastetut eläkeläispoliitikot kuten Ahtisaari, Lipponen ja monet muut suomalaisten ruotsalaistamiseen sitoutuneet suomenkieliset ole edes säätiörahan voimalla saaneet mitään muuta aikaan kuin ruotsin kirjoittajien romahdusmaisen vähenemisen.
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 5/10
Ruotsin kielen taantuminen Suomessa osoittaa, että laaja lainsäädäntö ja Euroopassa melko ainutlaatuinen oikeudellinen asema virallisena kielenä eivät riitä takaamaan kielen elinvoimaa. Kieltä pitää myös vaalia määrätietoisesti. Tarvitaan valtiovallan aktiivista tukea ja valtaväestön positiivista suhtautumista, jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.
Tämä kappale on jotenkin ristiriidassa itsensä kanssa, kuten koko kirjoitus. Laaja lainsäädäntö ja ainutlaatuinen oikeudellinen asema ovat juuri valtiovallan tukea aktiivisimmillaan. Kansan mielipiteitä taas ei voi valtiovalta ylhäältä päin sanella. Sellaisen olisi täysin epädemokraattista, sillä kansan mielipiteen kuuluu sanella valtiovallan toimintaa, eikä toisinpäin. Lisäksi se on yksinkertaisesti mahdotonta. Kaikki yritykset ovat kääntyneet itseään ja valitettavasti myös ruotsin kieltä vastaan.
Ruotsinkieliset itse ovat avainasemassa kielensä säilyttämiseksi, eivät suomenkieliset. Mitkään suomenkielisiin kohdistuvat toimet, kuten ruotsin pakollisuus kouluissa, eivät ruotsin kieltä edistä tai säilytä, vaan päin vastoin huonontavat kieliryhmien välejä.
Vähemmistökielet todellakin ovat nousussa kaikkialla Euroopassa. Ruotsin kieli kuitenkin taantuu juuri tämän vuoksi. Muut kielet, etunenässä venäjä, tulevat muodikkaammiksi ja saavat enemmän puhujia päättäjien lisätessä maahanmuuttoa. Ruotsin kieli ei voi nousta muiden kielten kohoamisen siivellä, koska perinteisen kielen säilyttäminen ja maahanmuutto ovat aivan eri ilmiöt, jotka toimivat toisiaan vastaan. Se ilmiö, mikä Suomessa kasvattaa muita vähemmistökieliä, nimittäin maahanmuutto, vähentää ruotsin puhujien suhteellista osuutta ja ruotsin kielen merkitystä.
Ruotsin kieli voi säilyä vain, jos se on tarpeellinen. Ja tarpeellinen se voi ehdottomasti olla vain, mikäli sen puhuja ei ymmärrä kattavasti tai riittävästi suomea. Ruotsinkieliset ovatkin itse kaivaneet hautaa kielelleen osaamalla "aivan hiton liian hyvin" suomea. Neuvo ruotsinkielisille: lopettakaa. Vaatikaa käännöksiä, pyytäkää tulkkeja. Heittäytykää tietämättömiksi, älkää osatko suomea. Ainakaan niin hyvin.
Ja toinen neuvo: houkutelkaa Ruotsista ruotsalaisia asumaan ruotsinkielisiin kuntiinne tai vahvasti ruotsinkielisille alueille. Tarjotkaa maata pilkkahintaan. Tarjotkaa yritysneuvontaa. Luokaa helpotuksia. Luulisi, että aika moni etnoslummeissa kärvistelevä ruotsalainen voisi hyvinkin muuttaa lahden tälle puolen rauhalliselle maaseudulle, jossa sentään puhutaan hänen omaa kieltään. Näin saataisiin Suomeen lisää aidosti ruotsinkielistä väkeä turvapaikanhakijoiden sijaan. Samalla tarve ruotsin kielelle kasvaisi, koska maahan tulee ihmisiä, jotka osaavat vain ruotsia. Näppärää, eikö?
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.07.2010, 11:15:08
Ruotsin kieli voi säilyä vain, jos se on tarpeellinen. Ja tarpeellinen se voi ehdottomasti olla vain, mikäli sen puhuja ei ymmärrä kattavasti tai riittävästi suomea. ---
Tuosta tarpeellisuudesta: Ihmiselle äidinkielellä on kyllä muutakin kuin väline- eli informaationsiirtotyökalun arvoa. Se on osa indentiteettiä ja juuria. Oman äidinkielen kautta jäsennetään maailmaa ja kielessä suorastaan asutaan, se on eksistentiaalinen juttu (ai niin, siitä on allekirjoituksessanikin). Ja tällä yksilöllisellä tasolla ei ole (an sich) mitään tekemistä kielipolitiikkapelien tms kanssa. Paitsi sitten, kun esim kaupassa lastensa kanssa poristessa joutuu kokemaan jonkun mätäpäisen isäm maam puollustajan avautumista. Muutimme pois paikalta X, kun juuri puhumaan opettelevan ikäiset lapset joutuivat kuulemaan puhu-suomea-perkele -ölinää. Pakkoruotsikiihkon (sitä on molemmilla osapuolilla) takia ihan tavalliset suomenruotsalaiset ovat aika kyllästyneitä kuulemaan aivopiereskelyä tyyliin oletteks-te-muka-jotenkin-parempaa-väkeä ja kannatatko-sä-sit-Ruotsin-joukkuetta.
[Saas nähdä, onko jonkun mielestä juuri tämmöinen uhkailu ja halveksunta sopivaa kielipoliittista kansalaisaktivismia...]
Ja muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä, eli koulujen kieliohjelman eri valuutat laskettava kellumaan. Omaa valuttaa eli äidinkieltä lukuunottamatta.
Quote from: Entti on 22.07.2010, 12:26:23
Huonoa käytöstä ei koskaan voi puolustella. Siitähän tuossa on kysymys.
Olen kanssasi samaa mieltä, että kieli on muutakin, kuin väline informaation vaihtoon. Siksi ehdotankin, että Karjalan kansan tukemiseksi, Karjalan-kielen on oltava pakollista kaikissa Suomen kouluissa. Kaikki materiaali on julkaistava myös Karjalan-kielellä, puhumattakaan tienviitoista.
Muistutan kielikiintiöistä kuten lääkis, laki ja kauppa.
On käsittämätöntä ettei Suomi katso, että parhaimmat valitaan koulutukseen kovassa globaalikilpailussa.
Muistutan myös eriarvoisuudesta sikaflunssajonoissa, hurrit omissa lyhyissä(olemattomissa) jonoissaan??
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.07.2010, 11:15:08(...)
Ja toinen neuvo: houkutelkaa Ruotsista ruotsalaisia asumaan ruotsinkielisiin kuntiinne tai vahvasti ruotsinkielisille alueille.
(...)
Tuo olisi kenties mahdollista, jos Ruotsin demokratia, ihmisoikeustilanne ja yhteiskunta jatkaisivat rapistumistaan romahdukseen saakka, ja Suomi saataisiin silti pelastettua. Tässä tilanteessa voisi Ruotsin alkuperäisasukkaiden pakoreitti suuntautua Suomeen. Suomen tulisi tietenkin ottaa heidät avosylin vastaan, ja tarjota heille turvapaikkaa. Pakolaisten sopeutuminen olisi helpointa alueilla, joilla on jo runsaasti ruotsin puhujia, joten sinne heidät kannattaisi varmaankin sijoittaa.
Ruotsalaiset eivät kuitenkaan välttämättä muutu suomenruotsalaisiksi pelkästään asettumalla Suomeen. Jos pakolaisia tulisi huomattavan paljon, voisikin käydä niin päin, että suomenruotsalaisuus sulautuisi osittain tai kokonaan näihin pakolaisiin. Esimerkiksi suomenruotsalaisten oma murre ja ääntämys voisivat kadota.
Entti on aivan oikeassa. Puhuessani "tarpeellisuudesta" en tarkoittanut yksilön omaa suhdetta kieleensä tms, vaan kieltä informaation välittäjänä yhteiskunnallisella tasolla. Tottakai ruotsin kieli on tarpeellinen jokaiselle sitä äidinkielenään puhuvalle, mutta se ei funktionaalisesti välttämättä ole tarpeellinen sikäli, että Suomessa suomenruotsalaiset osaavat 99,999-prosenttisesti hoitaa asiansa suomenkin kielellä. Nämä tasot ovat kaksi eri asiaa. Joka tapauksessa tunnen sympatiaa suomenruotsalaisia kohtaan.
Quote from: skrabb on 06.07.2010, 08:02:08
QuoteME PUHUMME RUOTSIA 1/10
Ruotsilla ja suomalaisilla on yhteinen historia
Muuttoliikettä Pohjanlahden yli molempiin suuntiin on esiintynyt useaan otteeseen pronssikaudesta alkaen.
6.7.2010 3:00
A A Janne Holmén Kirjoittaja on historioitsija jonka tutkimus Finlands okända historia (2009) käsittelee vuosia 1150–1809.
Viime vuonna muisteltiin monin tavoin Suomen ja Ruotsin valtiollisen yhteyden päättymistä kaksisataa vuotta sitten. Samalla kävi selvästi ilmi, että suomenruotsalaisia kohtaan on edelleen vahvoja kielteisiä asenteita.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsilla+ja+suomalaisilla+on+yhteinen+historia/1135258382587
en ole jaksanut kommentoida HS väsynyttä propagandakoneistoa, mutta korjataan nyt isoimmat virheet.
QuoteTaustalla vaikuttaa virheellinen käsitys, että Ruotsi olisi keskiajalla valloittanut Suomen ja tehnyt siitä riistetyn alamaansa vuoteen 1809 asti ja että suomenruotsalaiset olisivat valloittajista periytyvää parempiosaista yläluokkaa.
QuoteValtaosa nykyisistä suomenruotsalaisista polveutuu ruotsalaisista talonpojista, jotka muuttivat Suomen rannikkoseuduille 1200-luvulta lähtien. He elättivät itsensä pitkään kalastuksella ja karjanhoidolla, myöhemmin myös maanviljelyllä. Mustan surman jälkeen muuttovirta kääntyi ja sekä ruotsin- että suomenkielisiä muutti autioille viljelymaille muun muassa Uplantiin.
1300-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan mukaan suomi valloitettiin toisen ristiretken yhteydessä vuosina 1249–50 ruotsalaisen mahtimies Birger-jaarlin johdolla. Kronikan mukaan hän voitti hämäläiset ja aloitti linnan rakentamisen Hämeeseen. Ristiretkeä pidetään todellisena tapahtumana, mutta sen ajoituksesta ja luonteesta on erilaisia teorioita. Eerikinkronikka kertoo Birger-jaarlin olleen tällä sotaretkellä Ruotsin kuninkaan Eerik Sammalkielen kuollessa 2.2.1250.
Todisteita hyökkäysarmeijan käytöstä on säilynyt: ruotsalaiset vuokrasivat Lyyopekiltä suuren joukon koggeja joukkojen ja ratsuväen siirtoon. tämä tapahtui joko 1248 tai 1249. Todisteita siitä, että ruotsi valtasi suomen sotimalla, siis löytyy, ainoa mikä on epäselvää, on vuosi.
C.F. Meinander esitti vuonna 1983 artikkelissaan Suomen ruotsalaisasutuksen saaneen alkunsa Birger-jaarlin sotaretken yhteydessä. Tällöin Suomen etelärannikolle annettiin nimeksi Uusimaa. Myös Etelä-Pohjanmaan rannikot saivat tuolloin ruotsalaisasutuksen. Ensimmäinen kirjallinen lähde ruotsalaisasutuksesta Suomen mantereelta on vuodelta 1303 ja ensimmäinen maininta ruotsalaisten maahanmuutosta on Eerikinkronikasta vuosilta 1320-1340, joka kertoo Birgerin asuttaneen maan "kristityillä miehillä". Tämä saattaa viitata siihen, että ainakin osa Birgerin sotajoukosta jäi Suomeen ja sai täältä maita palkkioksi osallistumisestaan sotaretkeen. Eli kyseessä on Holménin mainitsema "He elättivät itsensä pitkään kalastuksella ja karjanhoidolla, myöhemmin myös maanviljelyllä. ", mutta Holmén kirjoittaa asiasta "niin totta kuin osaa"
Tähän viittaa myös Harri Nevanlinnan havainto vuodelta 1985, jonka mukaan ruotsalaisasutuksen saapuessa Suomeen 1200-luvulla se oli miesvaltaista ja vähälukuista ja sekoittui nopeasti paikalliseen väestöön niin että valtaosa Suomen ruotsinkielisen väestön geeniperinnöstä on suomalaista perintönä sekoittumisvaiheen naispuolisesta väestöstä. Eli voimakas vihollinen tuli, miehitti maan ja jakoi paikalliset naiset armeijan sotilaille, jotka jäivät vahtimaan kuninkaan uutta omaisuutta. Tulee jotenkin mieleen Hernán Cortés ja asteekit.
QuoteNykyisin korostetaan, että kieli on keskeinen osa identiteettiä, mutta entisaikoina ehdottomasti tärkein yhdistävä tekijä oli uskonto.
Ennen vuotta 1809 Suomi oli vain epämääräinen maantieteellinen käsite, jonka kattavuus vaihteli eri aikoina, mutta koko nykyistä Suomea se ei tarkoittanut missään vaiheessa. Valtakunnan jakaannuttua vallanpitäjät sekä Ruotsin että Suomen puolella ymmärsivät kuitenkin melko nopeasti, että erosta tulisi pysyvä.
Nykyisestä näkökannasta monet euroopan maat olivat vain sekalainen tilkkutäkki, ei vain suomi. Kataloniassa asuva oli siihen aikaan katalonialainen. ei espanjalainen. Huonojen kulkuyhteyksien eurooppa oli maakuntien eurooppa. Knasojen eurooppa, nationalismin aikakausi alkoi vasta kulkuyhteyksien parannettua. Samalla tavalla Suomi oli erilaisten heimojen asuttama kuin silloinen irlanti. Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Irlanti olisi ollut englannin alusmaa, jossa pätivät englannin lait ja jota hallitsivat englantilaiset paikalliset lordit. Ainoa ero suomeen on se, että englanti on pyytänyt anteeksi siirtomaa aikakauttaan, Ruotsi ei.
QuoteTuorein muuttovirta Suomesta Ruotsiin ajoittuu 1970-lukuun. Suomenkielisiä laiminlyötiin Ruotsissa pitkään, mutta viime vuonna suomesta tuli virallinen hallintokieli 18 kunnassa Mälarinlaaksossa. Valmiiksi saatuna uudistus kattanee yli 50 kuntaa.
tässä on tietty ero: suomeen tultiin valloittajina, ruotsin mentiin siirtolaisina. Suomi muutettiin sellaiseksi, kuin ruotsin kuningas halusi, muuttaessaan ruotsiin, suomalaiset muuttuivat jälleen kerran, sellaisiksi, kun maassa vaadittiin.
aika ei riitä setvimään näitä juttuja perusteellisimmin. Saatan palata aiheeseen myöhemmin.
Pakkoruotsi ja maahanmuutto tuntuu olevan hesari-medialle jotenkin lempiaihe, joista ei luovuta. Löysin sattumalta vanhan Ilkan, jossa, suuren yleisön tunteman, pommi-radion...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pommiradio
perustajan setä, hieman tuntemattomampi, Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen, muisteli aikaa kun talvisota alkoi ja kun kerran muistellaan historiaa, niin kirjoitetaan sitä kunnolla: Hän kertoo hyvin seikkaperäisesti, kuinka talvisodan alettua, luikki Hesarin silloinen omistaja, ulkoministeri Eljas Erkko Tukholmaan, jossa pysyttelin hiljaa, kunnes oli varmaa, että linjat pitivät. Pakomatka muuttui sitten asianhoitajan tehtäväksi suomen suurlähetystössä 1939-1940. Kun talvisota oli ohi, jo kelpasi palata takaisin suomeen hoitamaan sotavankitoimiston päällikön virkaa, mistä tuli rauhan tultua syytekin.
olen lukenut, että Eljas Erkko muuttui Tukholmassa virallisesti suomenruotsalaiseksi, mutta tästä asiasta en ole varma.
ehkä tämä historiallinen tausta eli omistajan pakolaisuus ruotsissa, on selitys Hesarin linjalle.
Quote from: EL SID on 23.07.2010, 12:57:30
Nykyisestä näkökannasta monet euroopan maat olivat vain sekalainen tilkkutäkki, ei vain suomi. Kataloniassa asuva oli siihen aikaan katalonialainen. ei espanjalainen. Huonojen kulkuyhteyksien eurooppa oli maakuntien eurooppa. Knasojen eurooppa, nationalismin aikakausi alkoi vasta kulkuyhteyksien parannettua. Samalla tavalla Suomi oli erilaisten heimojen asuttama kuin silloinen irlanti. Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Irlanti olisi ollut englannin alusmaa, jossa pätivät englannin lait ja jota hallitsivat englantilaiset paikalliset lordit. Ainoa ero suomeen on se, että englanti on pyytänyt anteeksi siirtomaa aikakauttaan, Ruotsi ei.
Suomen ja Irlannin kohtalot ovat totisesti olleet melko samanlaiset. Molemmat kansat joutuivat vieraskielisten väkivaltaisesti alistamaksi ja joutivat elämään arpartheidimaisen sorron ja erottelun alla suhteellisen pitkään. Kummassakin tapauksessa alistamisen jättämät haavat ovat yhä auki ja entisten siirtomaaisäntien ylimielinen käytös jatkuu edelleen.
Irlannista poiketen Suomessa ei syntynyt uskonnollista vastakkainasettelua ruotsalaisten ja hurrien (suomenruotsalaisten) kanssa, mutta venäläisten kanssa asia on toisin.
QuoteWallin: Venäjä ei saa syrjäyttää ruotsia peruskoulussa
RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei suostu antamaan itärajan kuntien koululaisille mahdollisuutta opiskella venäjää ruotsin kielen asemesta. Itä-Suomen maakunnat ovat toivoneet kokeilulupaa, jolla koululainen voisi valita B1-kieleksi joko ruotsin tai venäjän.
Itä-Suomen maakunnat, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo, ovat esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle, että seitsemänneltä luokalta alkava kieli voisi ruotsin kielen sijaan olla venäjän kieli.
Maakunnat perustelevat tätä sillä, että venäjän kielen taitoa tarvitaan päivittäin tavallisissa palveluammateissa ruotsin kieltä huomattavasti enemmän. Maakunnat toivovatkin Itä-Suomeen kokeilulupaa venäjän kielen opetuksen aloittamiseksi peruskoulun seitsemänneltä luokalta.
RKP:n puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei suostu luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta edes itärajalla.
- Koulun yleissivistävänä tehtävänä on antaa koululaisille mahdollisimman paljon kielitaitoa. Siksi me tarvitsemme sekä venäjää että ruotsia: emme vain jompaakumpaa.
Wallin perustelee asiaa myös Suomen kaksikielisyydellä.
- Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio. Huomattava osa kaupasta kulkee Ruotsin kautta. Meillä on myös paljon ystävyys- ja sukulaisuussuhteita. Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.
RKP ei halua venäjän kieltä vaihtoehdoksi ruotsille edes itärajalla
Etelä-Karjalassa erityisesti Imatralla ja Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä koululaisten vanhemmat ovat toivoneet venäjän kieltä ruotsin sijaan. Sijaitseehan Imatra vain muutaman kilometrin päässä Svetogorskista ja Tohmajärvi aivan rajan pinnassa, josta sillä on läheiset suhteet Venäjän Värtsilään ja Sortavalaan.
RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallinilla ei lämpene antamaan poikkeuslupaa edes näille kahdelle kunnalle.
- Se joka hallitsee venäjän kielen, hallitsee myös Venäjän markkinoita. On valtti osata venäjää, tunnustaa Wallin.
- Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys, sanoo Wallin
Rahaa Wallin ei ole antamassa Itä-Suomen maakunnille venäjän kielen opettamiseen vaan siirtää asian opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.).
Virallinen kaksikielisyys pysyy ja tulee pysymään RKP:n puolueohjelmassa ja siitä on hyvä pitää kiinni, painottaa Wallin lopuksi.
YLE Etelä-Karjala (http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/08/wallin_venaja_ei_saa_syrjayttaa_ruotsia_peruskoulussa_1873248.html?origin=rss)
Kuuntele Stefan Wallinin haastattelu. Petri Kivimäki haastattelee (http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file=radiosuomi/etelakarjalanradio/Stefan%20Wallin.wma)
No onpas se Wallin nyt suvaitsematon ja ahdasmielinen.
Quote from: Stefan WallinRuotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.
Ruotsin kieli taitaakin olla ainoa osa Suomen omaakuvaa, josta RKP:ssä halutaan pitää kiinni.
Quote from: nirva on 02.08.2010, 17:49:57
Quote from: Stefan WallinRuotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.
Ruotsin kieli taitaakin olla ainoa osa Suomen omaakuvaa, josta RKP:ssä halutaan pitää kiinni.
Kiintoisaa on kuulla RKP:n puheenjohtajan ja ministerin suusta lausunto, jolla ei yksistään pyritä rajoittamaan ja hankaloittamaan päivittäistä elämää mutta myös rakentamaan muuria lähinaapurusten välille. Ja sitten taas päivitellään, kun kauppa ei käy ja vientiponnistelut ei tuota tulosta ja näiden seurauksena nämä synkkien työttömyyslukujen kunnat velkaantuvat valtion lailla yli varojensa ja lisää väkeä potkitaan kortistoon.
Tämä Wallinin liirumlaarum provosoi kyllä nyt minutkin kirjoittamaan muutaman rivin
Quote
Koulun yleissivistävänä tehtävänä on antaa koululaisille mahdollisimman paljon kielitaitoa. Siksi me tarvitsemme sekä venäjää että ruotsia: emme vain jompaakumpaa.
No ensimmäinen lause pitää täysin paikkansa. Lopussa lörpötyksessä ei sitten olekkaan järjen hiventäkään. Täälläpäin maata kun ei tuota ruotsin kieltä yksinkertaisesti tarvita ollenkaan, ei edes suomenruotsalaisten tai ruotsalaisten kanssa asioidessa. Muutaman kerran tänä kesänä töissä ollessani on asiakkaana ollut joko suomenruotsalaisia tai sitten ihan Ruotsista kotoisin olevia, enkä kertaakaan ole joutunut haastamaan sanaakaan ruotsia. En kyllä montaa sanaa osaakkaan haastaa.
Sen sijaan venäjän kielelle, jota osaan hieman, on ollut tarvetta paljon useammin. Valitettavasti en päässyt aloittamaan kielen opiskelua niin aikaiseen kuin halusin, joten en aina aivan pysy kärryillä tai sitten osaa neuvoa venäjäksi, siispä täytyy turvautua tuttuun ja turvalliseen englantiin. Ongelmana tällöin tietysti vain se, ettei moni venäläinen tuota englantia haasta.
Quote
Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio. Huomattava osa kaupasta kulkee Ruotsin kautta.
Viimeksi ku tuota karttaa tuli tutkailtua ni panin merkille, että ollaan myös Venäjän naapurissa. Kaipa sitä jotain pientä kauppaakin Venäjän kanssa käydään. En ymmärrä miten kuuluminen Pohjoismaihin estää venäjän kielen opiskelun ruotsin kielen sijaan... Tai ylipäänsä kielen x opiskelun ruotsin kielen sijaan.
Quote
Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.
Joo, antaa Wallinin sanoa mitä huvittaa. Minä sanon, ettei ruotsin kielellä ole mitään tekemistä ainakaan minun kanssani. En varmaankaa ole osa tätä Wallinin ''Suomen omaakuvaa''.
Quote
Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys
Resurssikysymyshän se on tietenkin. Eipä vaan kauheesti niitä resursseja näy. Lienevät ''piiloresursseja''.
QuoteWallin: Venäjä ei saa syrjäyttää ruotsia peruskoulussa
- Koulun yleissivistävänä tehtävänä on antaa koululaisille mahdollisimman paljon kielitaitoa. Siksi me tarvitsemme sekä venäjää että ruotsia: emme vain jompaakumpaa.
Ministeri Wallin haluaa ihan tarkoituksella vaikeuttaa suomenkielisen opiskelijan elämää älyttömällä pakkoruotsillaan. Tämä, jos mikä, on juuri sitä surullisen kuuluisaa kulttuurirasismia, vai onko se kulttuurisadismia, jolla perustelin Ylen TV-luvan irtisanomiseni joskus -90-luvun alkupuolella.
Quote from: Iloveallpeople
- Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys, sanoo Wallin
Resurssikysymys... ja sitten se antaa Thorsin pyöriä aivan vapaasti kun resursseja kaadetaan maahanmuutajien päälle... :facepalm:
Vai onko RKP:n idea että 25% maahanmuuttajista tulisi suomenruotsalaisia (ja RKP:läisiä tietenkin) taustalla? Voisin kyllä kuvitella.
QuoteRahaa Wallin ei ole antamassa Itä-Suomen maakunnille venäjän kielen opettamiseen vaan siirtää asian opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.).
Virallinen kaksikielisyys pysyy ja tulee pysymään RKP:n puolueohjelmassa ja siitä on hyvä pitää kiinni, painottaa Wallin lopuksi.
[/quote]
Onhan se vaan se vanha ideologia mukana tässä; kansa ei saa päättää mistään mitään vaan poliitikoiden täytyy johtaa meitä.
Quote
Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys
Arvailenpa että Wallinin mielestä ruotsin opetus taas ei ole resurssikysymys??
Laitan tähän mielenkiintoisen ajatuksen, joka tuli vastaan HBL:ssa 8.8.2010
Thomas Zilliacuksen haastattelu:
Quote
I Singapore finns fyra officiella språk, men enligt lag är partier som baserar sig på språk, ras eller religion förbjudna. I gengäld har alla språkgrupper kvoter som garanterar dem platser i parlamentet i förhållande till storleken. Kunde inte detta vara en modell för Finland? Då kunde SFP åter ägna sig åt politik då den finlandsvenska representationen är garanterad.
"
Singaporessa on neljä virallista kieltä mutta lain mukaan ovat puolueet, jotka pohjautuvat kieleen, rotuun tai uskontoon kiellettyjä. Vastineeksi on kaikilla kieliryhmillä kiintiöt, jotka takaavat niille paikan parlamentissa suhteessa niiden kokoon. Eikö tätä voitaisi soveltaa myös Suomessa? Silloin SFP voisi uudelleen omistaa itsensä politiikalle, kun ruotsinsuomalainen edustus olisi taattu."
Katainen on Vallinin linjoilla.
QuoteVirkkunen: Kaikkien on opiskeltava ruotsia
Opetusministeri Henna Virkkunen ei lämpene ajatukselle korvata peruskouluopetuksessa ruotsin kieli venäjällä. Itä-Suomen neljä maakuntaa olivat toivoneet, että ruotsin sijasta itärajalla voisi opiskella venäjää.
Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnat ovat esittäneet kulttuuri- ja opetusministeriölle, että peruskoululaisilla pitäisi olla Itä-Suomessa mahdollisuus opiskella venäjää ruotsin kielen asemasta. Virkkunen suhtautuu ehdotukseen kielteisesti.
- Tällainen kokeilulupa ei ole kyllä nyt etenemässä. Koko Suomessa kaikkien pitää opiskella jonkin verran sekä suomea että ruotsia - myös Itä-Suomessa, Virkkunen toteaa.
Esimerkiksi Imatran läheinen suhde Svetogorskiin ei riitä perusteeksi kokeiluluvan saamiseksi.
- Hallitusohjelmassa on lähdetty siitä, että ruotsin kielen asema turvataan, Virkkunen sanoo.
Vähemmän englantia, enemmän venäjää
Virkkusen mukaan poliittiset puolueet ovat ruotsin säilyttämisen kannalla. Hän kuitenkin huomauttaa, että vieraita kieliä tulisi lukea suomen ja ruotsin lisäksi.
- Olemme huolissamme, että vieraiden kielten opiskelu on koko ajan vähentynyt Suomessa.
Virkkunen näkee ongelmalliseksi sen, että suurin osa lukee kotimaisten kielien lisäksi vain englantia, kun tarvetta muidenkin kielten osaajille olisi. Hän toivoo, että kunnat tarjoaisivat venäjää pitkäksi kieleksi yhä aikaisemmassa vaiheessa.
- Itse kyllä toivon, että siellä itärajan suunnassa voisi ensimmäinen kieli olla venäjä, eli entistä enemmän opiskeltaisiin sitä pitkänä kielenä, Virkkunen sanoo.
Työryhmä on esittänyt, että tulevaisuudessa vierasta kieltä aletaan opiskella jo toisella luokalla. Kaikkien kuntien pitäisi tarjota ainakin kolmea eri vaihtoehtoa pitkäksi kieleksi ja jos vähintään kymmenen ilmottautuu ryhmään, täytyy se myös aloittaa.
- Tällä hetkellä ongelmana on se, että monet kunnat ovat nostaneet ryhmäkokovaatimuksen niin korkeaksi, että se on osaltaan vaikuttanut vieraiden kielten opiskelun kaventumiseen, Virkkunen harmittelee.
YLE Etelä-Karjala (http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/08/virkkunen_kaikkien_on_opiskeltava_ruotsia_1889729.html?origin=rss)
Englannin osaaminen kun ei ole itärajalla niin tärkeää kuin ruotsin.
QuoteEsimerkiksi Imatran läheinen suhde Svetogorskiin ei riitä perusteeksi
Ja mikä se olikaan se peruste joka riittää kuitenkin pakkoruotsin opiskeluun Imatralla?
Opetusministeri Henna "lisää pakkoruotsia" Virkkunen (http://fi-lib.blogspot.com/2010/02/kokoomus-lisaa-pakkoruotsia.html):
Quote- Olemme huolissamme, että vieraiden kielten opiskelu on koko ajan vähentynyt Suomessa.
Miksi siis ruotsin opiskeluun haaskataan aikaa, jota voitaisiin käyttää vieraiden kielten, esim. saksan tai ranskan tai venäjän, opiskeluun?!
Kanava: Ruotsin kielen asema heikentynyt Suomessa
Ruotsin kielen asema Suomessa on heikentynyt ja heikentyy edelleen, kirjoittavat professorit Matti Wiberg ja Fred Karlsson aikakauslehti Kanavassa. Ruotsin merkitys on huvennut, koska suomenruotsalaiset puhuvat usein suomea suomenkielisten kanssa.
Kaksikko ei usko salaliittoon. Moni suomenkielinen haluaisi silti supistaa ruotsinkielisten asemaa. Professorien mukaan hallintoyksiköiden suurentaminen ei lisää tehokkuutta, vaan johtaa kielivähemmistöjen oikeuksien kapenemiseen. Maan eliitissä mainitaan ennen olleen enemmän ruotsin kieltä ymmärtäviä.
Suureksi takaiskuksi nähdään perustuslakiuudistus, jonka mukaan suomi tai ruotsi pitää valita ensisijaiseksi kieleksi hallintoalueen sisällä. Professorit listaavat useita ruotsin asemaa heikentäneitä muutoksia, kuten Ylen päätöksen lopettaa Ruotsin yleisradion SVT Eurooppa -kanavan maksuttomat lähetykset ja Morgonnytt-ohjelma.
(MTV3 - STT)
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1170171
Artikkeli The Local Swedenistä. Heitä on kutsuttu maailman hemmoteluimmaksi vähemmistöksi. Nyt ruotsinkieli on kuitenkin pahemman paineen alla, kuin koskaan aikaisemmin.
http://www.thelocal.se/28470/20100819/
QuoteSwedish feels the squeeze in Finland
Swedish has been spoken in Finland for hundreds of years, yet declining numbers of speakers and a lack of support from many Finnish speakers mean the language is under pressure like never before, writes Carina Chela.
They have been called the world's most pampered minority and it is easy to see why. Despite comprising just 5.5 percent of the population, Swedish-speaking Finns have their own newspapers, broadcasts and road signs, and all government documents and websites are translated into Swedish. However, there are those who fear that the special status of the language could soon be threatened.
...
Quote from: EL SID on 23.08.2010, 11:48:59
Quote from: kohmelo on 21.08.2010, 13:40:07
Artikkeli The Local Swedenistä. Heitä on kutsuttu maailman hemmoteluimmaksi vähemmistöksi. Nyt ruotsinkieli on kuitenkin pahemman paineen alla, kuin koskaan aikaisemmin.
Aijaijai. Kun aikaisemmin halusi laittaa rotestiksi ranskalaiseen laulelmatyyliin eikä osannut ranskaa, oli parempi kääntää laulelma ruotsiksi.
http://www.youtube.com/watch?v=cAU_IBfcjtw
mites jatkossa ???
QuoteVirkkunen: Lukion ruotsinkursseja ehkä lisättävä
Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ruotsin kielen kurssien lisäämistä tulee harkita lukio-opiskelijoiden huonontuneen kielitaidon takia.
Virkkusen mukaan huonontunut kielitaito johtuu osin ylioppilastutkintouudistuksesta, jolloin ruotsin koe tuli vapaaehtoiseksi. MTV:n uutisten selvityksen mukaan ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.
- Nyt pitää harkita sitä, että pitäisikö kaikille yhteisiä ruotsin kursseja lisätä, sillä tason heikkeneminen on huomattu yliopistoissa ja korkeakouluissa. Nyt nämä koulut joutuvat järjestämään täydentävää koulutusta, vaikka se ei olisi enää heidän tehtävänsä vaan taidot pitäisivät olla riittävät lukiopohjalta, Virkkunen sanoo.
Vielä vuonna 2005, kun toinen kotimainen oli jo vapaaehtoinen aine ylioppilaskokeessa, sen valitsi noin 90 prosenttia kokelaista. Vuonna 2008, kun MTV:n uutiset ensimmäistä kertaa sai ylioppilastutkintoaineisten konekielisenä, sen valitsi 73 prosenttia, viime vuonna 68 prosenttia suomenkielisten päivälukioiden ylioppilaista.
- Tänä vuonna arvioidaan tämän uudistuksen vaikutukset, marraskuussa saadaan työryhmän yhteenveto asiasta, Virkkunen kertoo.
MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1177852)
Quote"Nuoret saatava ymmärtämään, että ruotsia puhutaan täällä ihan oikeasti"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1177989
(...)
Nå men härrejösses! Vi har haft en liten kommunikation problem här.
(...)
Quote from: ihminen on 30.08.2010, 11:59:48
Quote"Nuoret saatava ymmärtämään, että ruotsia puhutaan täällä ihan oikeasti"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1177989
(...)
Nå men härrejösses! Vi har haft en liten kommunikation problem här.
(...)
"- Vielä parempi olisi, jos koulun tai luokan kanssa mentäisiin vierailulle ruotsinkieliseen kouluun. Tai ruotsinkieliset koulut alkaisivat vierailla esimerkiksi Joensuussa tai Imatralla, ehdottaa Johansson."
Eiköhän itä-suomessa ole tärjkeämpää osata vaikka venäjää kuin ruotsia. Venäläisiä on nääs satakertaa ellei jopa tuhat kertaa enemmän. Muutoin tervetuloa vaan itä-suomeen "ruotsin kielliset koulut". ;)
ja parin sadan vuoden päästä
QuotePuheet pakkosomaliasta loukkaavat aina
Abdi Alin mielestä koululaiset pitäisi vihdoinkin saada ymmärtämään, että Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka puhuvat somaliaa.
- Teinit pitäisi saada ymmärtämään, että jos muuttaa esimerkiksi Helsinkiin opiskelemaan siellä on ihmisiä, jotka puhuvat somaliaa. Se voi olla eduksi, että ainakin ymmärtää somaliaa.
- Vielä parempi olisi, jos koulun tai luokan kanssa mentäisiin vierailulle somalikieliseen kouluun. Tai somalikieliset koulut alkaisivat vierailla esimerkiksi Joensuussa tai Imatralla, ehdottaa Abdi Ali.
Abdi Ali on kuitenkin valmis pohtimaan oman kielensä epäsuosiota omassa kotimaassaan. Hän kertoo myös sen, että hän ottaa pakkosomali-kommenteista itseensä.
- Kun luen netistä kommentteja somali kielestä, tulee mieleen, että olenko tervetullut omassa maassani? Olen asunut täällä aina ja sukuni on asunut täällä monta sataa vuotta.
- Joskus tulee epämiellyttävä tunne näistä keskusteluista. Syvällä sisimmässäni tunnen kuitenkin olevani somalinkielinen suomalainen, ja Suomi on minun maani, sanoo Abdi Ali
Suomenruotsalaiset yhdistävät voimiaan kielensä puolustamiseksi
Suomenruotsalaiset haluavat osallistua entistä paremmin omaa asemaansa ja kieltään koskevaan keskusteluun. Tätä varten perustettiin helmikuussa Magma-akatemia. Akatemian tarkoituksena on vaikuttaa suoraan päättäjiin ja se järjestää päättäjille kursseja ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisuudesta.
Kaksi suurta suomenruotsalaista säätiötä Svenska kulturfonden ja Konstsamfundet ovat perustaneet oman lobbaus-ryhmänsä saadakseen äänensä paremmin kuuluville. Magma-akatemian tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä maamme kaksikielisyydestä erityisesti päättäjille.
- Ilmeisesti Suomen historian osaaminen ja tietämys siitä, että miksi maamme on kaksikielinen, on kertakaikkiaan vain liian laiha, sanoo Akatemian toiminnasta vastaava Martina Harms-Aalto.
Magma-akatemian tukena on neuvottelukunta, johon kuuluu vaikuttajia eri aloilta. Mukana ovat muun muassa Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, amiraali Juhani Kaskeala ja toimittaja Tuomas Enbuske. Enbuske pitää suomenruotsalaisuutta tärkeänä osana Suomea.
- Minä olen kiitollinen, että voin itse puhua omaa äidinkieltäni, joka on suomi. Ja se johtuu pieneltä osalta myös esimerkiksi siitä ruotsinkielisestä eliitistä, joka 1800-luvun alussa alkoi puhua suomea ja tukea suomenkieltä. Niin ehkä minäkin voin nyt tehdä jotain, että voin tukea ruotsinkieltä, koska Suomi olisi älyttömän paljon tylsempi, jos täällä ei sitä olisi, Embuske katsoo.
Korkeakouluihin vähemmän painetta
Kriitikoiden mielestä Suomella ei ole varaa antaa etuoikeuksia ruotsinkieliselle vähemmistölleen. Hyvänä esimerkkinä kriitikoiden tarkoittamista etuoikeuksista on koulutus. Ruotsinkielisille on tarjolla korkeakoulupaikkoja omalla äidinkielellään suhteessa enemmän kuin suomalaisille.
- Ruotsinkielisista suurempi osuus on onnistunut saamaan opiskelupaikan kun suomenkielisistä. Ei meillä niin tavattoman paljon ole ruotsinkielistä koulutusta, mutta tätä hakijapainetta siellä ei samalla tavalla ole kuin suomenkielisellä puolella, kertoo opetusministeri Henna Virkkunen.
Kritiikistä huolimatta kellään ei ole antaa tarkkoja lukuja suomenruotsalaisten etuoikeuksien aiheuttamista kustannuksista. Niiden laskeminen onkin lähes mahdotonta. Vertailuun pitäisi ottaa mukaan muut vähemmistöt ja kuinka muut ruotsinkielisistä palveluista hyötyvät. Esimerkiksi ruotsinkielisten korkeakoulujen oppilaista noin neljännes on suomenkielisiä.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/suomenruotsalaiset_yhdistavat_voimiaan_kielensa_puolustamiseksi_1948813.html
Suomalaisuuden liitto: Ruotsilla liian vahva asema
Suomalaisuuden liitto pitää suomenruotsalaisuuden puolesta lobbaamista turhana. Liiton puheenjohtajan, perussuomalaisen Sampo Terhon mukaan keskustelua on kuitenkin hyvä käydä, sillä ruotsin kielellä on liian vahva asema Suomessa.
Terhon mielestä suurin korjauksen paikka kieliasiassa on tällä hetkellä pakkoruotsi, ja toinen epäkohta koskee yliopistojen epäsuhtaisia kiintiöitä.
- Se kuinka paljon suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä pääsee (yliopistoon) suhteessa väkimäärään, on ehdottomasti korjattava asia. Ja tämän tyyppisiin asioihin ei löydetä ratkaisua lobbaamisella, vaan siinä täytyy tehdä oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä, Terho jyrähtää.
Terhon arvion mukaan suomenruotsalaisten lobbaaminen on seurausta meneillään olevasta kansalaiskeskustelusta, joka ei ole mennyt suomenruotsalaisten toivomaan suuntaan.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/suomalaisuuden_liitto_ruotsilla_liian_vahva_asema_1948838.html
EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää
Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Perusopetusta uudistettaessa pitäisi EK:n mukaan kiinnittää huomiota myös muihin kieliin kuin äidinkieleen ja toiseen kotimaiseen.
- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.
Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.
- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund
Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua
EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.
- Keskustelua ruotsin kielen asemasta käydään varmasti osaksi kustannusten takia, Koponen sanoo.
Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.
- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi. Toisaalta on tietenkin tärkeää, että esimerkiksi Närpiössä, missä puhutaan paljon ruotsia, palvellaan myös suomeksi.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ek_vahemman_ruotsia_enemman_venajaa_1949041.html
Aamu-tv:ssä oli myös aiheesta keskustelua. Mielestäni ohjelmassa ei tullut esille kovin vakuuttavia argumentteja pakollisen, teennäisen kaksikielisyyden puolesta.
QuoteYkkösen aamu-tv: Tuleeko kaksikielisyys Suomelle liian kalliiksi?
http://areena.yle.fi/video/1245123
* Vain Areenassa
* Kesto 00:10:26
Quote from: do.ut.des on 02.09.2010, 10:40:29
- Minä olen kiitollinen, että voin itse puhua omaa äidinkieltäni, joka on suomi. Ja se johtuu pieneltä osalta myös esimerkiksi siitä ruotsinkielisestä eliitistä, joka 1800-luvun alussa alkoi puhua suomea ja tukea suomenkieltä. Niin ehkä minäkin voin nyt tehdä jotain, että voin tukea ruotsinkieltä, koska Suomi olisi älyttömän paljon tylsempi, jos täällä ei sitä olisi, Embuske katsoo.
Entäs se ruotsalainen eliitti, joka on tänä päivänäkin voimissaan joka haluaa kitkea Suomen kielen ja suomalaisuuden pois ja jotka kunnioittavat August Sohlmanin ja Axel Olof Freudenthalin näkemystä ja perintöä?
Monet vaikuttavat ylistävän Embuskea "objektiivisuudesta", mutta Embuske on vain suomalainen joka on tajunnut että kun nuolee ruotsinkielisiä kultapyllyjä niin sillä ansaitsee leipää ja voita leivän päälle. Miksi siis purra kättä, joka ruokkii.
Näitä kansansa myyviä ihmisiä on Suomessa aina ollut paljon.
Suomenruotsi on muinaisjäänne ruotsin kielestä. Jo vuosia sitten joku ruotsalainen naureskeli, miten suomenruotsissa käytetään ikivanhoja sanoja, joita ei enää Ruotsissa tunneta. Tuskin eroa on kurottu kiinni ja saatu suomenruotsi eläväksi ja kehittyväksi kieleksi.
Jotkin ruotsin kielen sanat tarkoittavat Suomen puolella eri asiaa kuin Ruotsissa. Ei siis kannata edes yrittää puhua ruotsia muissa pohjoismaissa, jos on kouluruotsin pohjalta liikkeellä.
lähde, esim. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsi
On hävettävää ja taantumuksellista, että koko valtakunta on valjastettu ylläpitämään menneitten aikojen kielimuotoa, jotta sen puhujat voisivat olla etuoikeutetussa asemassa. Miksi emme saman tien sitten opiskele ja vaali vaikka ersää ja mokšaa, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään. Ne ovat sentään sukukieliä.
Ruotsin kieli pitää siirtää marginaaliasemaan, jonne se kuuluu.
Quote from: timouti on 02.09.2010, 11:08:18
Suomenruotsi on muinaisjäänne ruotsin kielestä. Jo vuosia sitten joku ruotsalainen naureskeli, miten suomenruotsissa käytetään ikivanhoja sanoja, joita ei enää Ruotsissa tunneta. Tuskin eroa on kurottu kiinni ja saatu suomenruotsi eläväksi ja kehittyväksi kieleksi.
Jotkin ruotsin kielen sanat tarkoittavat Suomen puolella eri asiaa kuin Ruotsissa. Ei siis kannata edes yrittää puhua ruotsia muissa pohjoismaissa, jos on kouluruotsin pohjalta liikkeellä.
Minusta tuo on ihan hieno juttu, ja sitä suuremmalla syyllä haluan olla auttamassa suomenruotsin säilymistä omana kielenään, mitä enemmän se poikkeaa riikinruotsista. Vaikka vastustan monikultturismia ja vastustan pakkoruotsia, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että ruotsinkieli pitäisi täältä juuria pois. Ei todellakaan. Minusta suomenruotsin kuoleminen sukupuuttoon olisi ihan yhtä harmillista kuin vatjan, liivin tai vepsänkielen katoaminen tuolta itärajan takaa.
Monikultturistit haluavat tosiasiallisesti yhtä globaalia superkulttuuria pienten osakulttuurien sijasta, sillä kaikkien kulttuurien sotkeminen edesauttaa niiden katoamista.
Minä haluan vaalia olemassaolevia kieli- ja kulttuuriperinteitä, en sotkemassa, hävittämässä ja tekemässä niitä vastenmielisiksi järjettömin lakipykälin niin kuin monikultturismin ja pakkoruotsin kannattajat.
Haluan säilyttää ruotsinkielen Suomessa, mutta sille järkevällä suhteellisuudentajulla osoitetulla paikallaan, en ylikorostuneena niin kuin nyt.
Quote from: do.ut.des on 02.09.2010, 10:40:29
Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.
- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi.
On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.
On todella törkeää, jos tuollaisille ihmisille kustannetaan tulkit veronmaksajien kukkarosta.
Quote from: mikkoellila on 02.09.2010, 16:54:28
On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.
Eihän tuo mikään ihme ole, Tammisaaressahan on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Jos ei paikkakunnalta poistu ei suomea tule käyttäneeksi.
Quote from: E.P.L on 02.09.2010, 17:02:07
Quote from: mikkoellila on 02.09.2010, 16:54:28
On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.
Eihän tuo mikään ihme ole, Tammisaaressahan on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Jos ei paikkakunnalta poistu ei suomea tule käyttäneeksi.
Kukaan terve ihminen ei ole niin tynnyrissä kasvanut, että ei koskaan poistuisi omalta kotipaikkakunnaltaan. On aika ihme, jos joku Tammisaaressa asuva ihminen ei käy usein esim. Helsingissä ja Turussa.
Quote from: mikkoellila on 02.09.2010, 18:59:05
Quote from: E.P.L on 02.09.2010, 17:02:07
Quote from: mikkoellila on 02.09.2010, 16:54:28
On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.
Eihän tuo mikään ihme ole, Tammisaaressahan on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Jos ei paikkakunnalta poistu ei suomea tule käyttäneeksi.
Kukaan terve ihminen ei ole niin tynnyrissä kasvanut, että ei koskaan poistuisi omalta kotipaikkakunnaltaan. On aika ihme, jos joku Tammisaaressa asuva ihminen ei käy usein esim. Helsingissä ja Turussa.
Se, mikä minua helvetisti ihmetyttää on se, että jos kerran Suomi on kerran kaksikielinen maa, miksi ei ukko puhu sanaakaan Suomea? Miksi kaikkien muiden tulee osata ruotsia? Aika ylimielistä...
Quote- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea.
Ei sanaakaan? Siis ei "joo", "kiitos" tai edes "perkele" ?
P*kapuhetta. Jonkun agendalla oli tarve vähän liioitella ongelmaa.
Quote from: wekkuli on 02.09.2010, 19:27:52
Quote- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea.
Ei sanaakaan? Siis ei "joo", "kiitos" tai edes "perkele" ?
P*kapuhetta. Jonkun agendalla oli tarve vähän liioitella ongelmaa.
Tyhmyydestähän tuossa on jo kysymys. En ymmärrä miten tuollainen idiotismi voisi edesauttaa ruotsinkielisten agendaa?
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitääkö ruotsin pakollista kouluopetusta lisätä? (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Pit%C3%A4%C3%A4k%C3%B6+ruotsin+pakollista+kouluopetusta+lis%C3%A4t%C3%A4/1135259857711)
Englantia meille opetettiin kolmannelta lähtien. Oli silloin joku kokeilu. Ja ruotsia sitten seitsemänneltä. Kertaakaan en ole joutunut tilanteeseen jossa olisin ruotsia tarvinnut, edes ruotsissa jossa pärjäsin englannilla.
Huhujen mukaan tällä ruotsilla jota Suomessa opetetaan ei tekisi länsinaapurissa juuri mitään. Itse en voi tuota kyseistä väittämää todistaa mutta huhuja kuullut.
Vaikea tuota on perustella sillä että Suomi on kaksikielinen maa. Setäni kävi ostamassa perämoottoria veneeseensä länsirannikolta, myyjä sattui olemaan suomenruottalainen. Oli asioinut ihan asiallisesti sähköpostilla suomeksi mutta kasvotusten solkkasi pelkkää ruotsia. Tähän setä sitten totesi että kaupat jää tekemättä niin oli kyllä kieli taas vaihtunu ja rahan vaihto tuotteeseen sujunut suomeksi. Kouluissa voisi ruotsin sijaan opettaa vaikka pelastustietoa.
Totuusko sanoi: "Tyhmyydestähän tuossa on jo kysymys. En ymmärrä miten tuollainen idiotismi voisi edesauttaa ruotsinkielisten agendaa?"
Eihän se toki autakkaan, mutta kun pakkoruotsin ja yleensäkin ruotsinkielen
puolustajien panokset ovat lopussa niin sitten heitetään outouksia.
Onhan se käsittämätöntä, jos jonkun n.4% kielivähemmistöön kuuluvan isä on asunut suomenkielisessä maassa kymmeniä vuosia, eikä osaa maan kieltä edes sen "lääkärissä käynnin verran", vaikka suomen kieli n. 90% puhutuin kieli maassamme.
Surkuhupaisaa on tämä tämän kielivähemmistön pojan vaatimus siitä, että koska hänen ehkä jo seniili isänsä ei osaa suomea, vaan ruotsia ainoastaan, niin kaikkien n.4,5 miljoonan suomenkielisen suomalaisen on sen takia luettava ruotsia.
Ohjelmassa muutenkin sanottiin toisen edustavan suomenruotsalaisisia kansankäräjiä, vaikka sellaisia ei edes ole.
Suomenkielisessä lakikäännöksessä on teksti: Laki svenska Finlands folkting - nimisestä järjestöstä, myöhemmin folktinget. Misään lain kohdassa ei sitä nähdäkseni ole käännetty suomeksi eli ruotsinkielisen (ruotsalaisen?) Suomen kansankäräjät.
Quote from: Iloveallpeople on 03.09.2010, 10:08:37
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitääkö ruotsin pakollista kouluopetusta lisätä? (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Pit%C3%A4%C3%A4k%C3%B6+ruotsin+pakollista+kouluopetusta+lis%C3%A4t%C3%A4/1135259857711)
Tuosta ketjusta:
Quote
Seppo Zetterberg:
Ei pidä lisätä, koska se vain kasvattaisi ruotsin epäsuosiota.
Kun ruotsia kehnosti taitavat kompastelevat virkamiesruotsin takia yliopistossa, luonnollinen valinta toimii. Ruotsia osaavat valmistuvat nopeammin ja saavat myös työnhaussa ruotsintaidostaan hyvän valtin.
Pakkoruotsi pitää tietysti poistaa myös yliopistoista eikä ainoastaan peruskouluista ja lukioista.
Työmarkkinoillakaan ruotsinosaaminen ei ole merkittävä valttikortti, toisin kuin professori Zetterberg luulee.
Myös osmo Soininvaaran blogissa on keskustelu käynnissä HS-raadin pohjalta.
http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pitaako-pakollista-ruotsinkielen-opetusta-lisata/
Quote"No one among us can complain about his death, for whoever joined our ranks put on the shirt of Nessus. A man's moral worth is established only at the point where he is ready to give up his life in defense of his convictions." - Henning von Tresckow, 21.07.1944
Tuota pitäisi siteerata alkukielellä:
Wer in unseren Kreis getreten ist, hat damit das Nessusgewand angezogen. Der sittliche Wert eines Menschen beginnt erst dort, wo er bereit ist, für seine Überzeugung sein Leben hinzugeben!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010090312292021_uu.shtml
QuoteTutkijat: Ruotsin opiskelu aloitettava nykyistä aiemmin
Helsingin yliopiston tutkijat toivovat, että ruotsin opiskelu aloitettaisiin entistä aikaisemmin suomenkielisissä kouluissa.
...
"Tutkijat päätyivät toivomuksiin tutkittuaan, mikä on tyypillistä menestyksekkäälle ruotsinopetukselle."
Mikä vitsi siinä sitten on? Samoilla metodeilla,se koskee mitä tahansa kieltä.
Miksi juuri ruotsia ja miksi pakolla?
Eikö ne tutkijat voisi tosissaan alkaa tutkimaan siellä yliopistoissaan nuorten ja koko Suomen kansan turhautumista nöyryyttävään pakkoruotsipakkoon ja kuinka se turhautuminen aiheuttaa vihaa ja katkeruutta lähes kaikkea Suomessa esiintyvää ruotsalaisuutta kohtaan.
Quote from: timouti on 02.09.2010, 11:08:18
Suomenruotsi on muinaisjäänne ruotsin kielestä. Jo vuosia sitten joku ruotsalainen naureskeli, miten suomenruotsissa käytetään ikivanhoja sanoja, joita ei enää Ruotsissa tunneta. Tuskin eroa on kurottu kiinni ja saatu suomenruotsi eläväksi ja kehittyväksi kieleksi.
Jotkin ruotsin kielen sanat tarkoittavat Suomen puolella eri asiaa kuin Ruotsissa. Ei siis kannata edes yrittää puhua ruotsia muissa pohjoismaissa, jos on kouluruotsin pohjalta liikkeellä.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/1/w51356.php
'
"Familjen Erling-Perssons Stiftelse vill främja den högkvalitativa utbildning och forskning som Hanken står för. Det är av stort intresse för näringslivet att ha Hanken som rekryteringsbas", skriver stiftelsens styrelse."
H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.
http://www.youtube.com/watch?v=C4jZpJI3DzU
Andre Wickström Ruotsin TV4 Parlamentet -ohjelmassa vakituisena "isäntänä".
Esimerkkejä on muitakin.
Eli kyllä suomenruotsalaisilla itsellään ainakin näyttäisi menevän ihan hyvin Ruotsissa. Heitä ainakin
ymmärretään.
Quote from: Kommeli on 04.09.2010, 11:39:37
H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.
Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.
Quote from: mikkoellila on 04.09.2010, 15:38:53
Quote from: Kommeli on 04.09.2010, 11:39:37
H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.
Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.
Voi olla myös purjehdusseura, esim. Helsingissä vaikuttaa seura nimeltä Nylandska Jaktklubb. Jakt eli jahti voi tarkoittaa metsästystä tai purjevenettä. Epäilen, että tässä yhteydessä kyse on nimenomaan purjehdusseurasta; KSSS:stä eli Kungliga Svenska Segelsälskapetista, jossa on jäsenenä myös suomenruotsalaisia rahamiehiä.
Quote from: matti on 04.09.2010, 16:16:55
Quote from: mikkoellila on 04.09.2010, 15:38:53
Quote from: Kommeli on 04.09.2010, 11:39:37
H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.
Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.
Voi olla myös purjehdusseura, esim. Helsingissä vaikuttaa seura nimeltä Nylandska Jaktklubb. Jakt eli jahti voi tarkoittaa metsästystä tai purjevenettä. Epäilen, että tässä yhteydessä kyse on nimenomaan purjehdusseurasta; KSSS:stä eli Kungliga Svenska Segelsälskapetista, jossa on jäsenenä myös suomenruotsalaisia rahamiehiä.
Ei ole. Kyllä kyseessä on metsästysseura, johon Björn Wahlroos kuuluu.
Quote from: mikkoellila on 04.09.2010, 19:22:36
Quote from: matti on 04.09.2010, 16:16:55
Quote from: mikkoellila on 04.09.2010, 15:38:53
Quote from: Kommeli on 04.09.2010, 11:39:37
H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.
Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.
Voi olla myös purjehdusseura, esim. Helsingissä vaikuttaa seura nimeltä Nylandska Jaktklubb. Jakt eli jahti voi tarkoittaa metsästystä tai purjevenettä. Epäilen, että tässä yhteydessä kyse on nimenomaan purjehdusseurasta; KSSS:stä eli Kungliga Svenska Segelsälskapetista, jossa on jäsenenä myös suomenruotsalaisia rahamiehiä.
Ei ole. Kyllä kyseessä on metsästysseura, johon Björn Wahlroos kuuluu.
http://www.fokus.se/wp-content/uploads/2010/04/20100414-Konungens-Jaktklubb-Namn.pdf
http://sv.wikipedia.org/wiki/Konungens_jaktklubb
Kyseessä siis kuninkaallinen
metsästysseura. Ellila oli oikeassa. Bravo!
Ruotsinkieliset maanmiehemme haukkasivat oikein roimasti sitä itseään hallintouudistuksessa. Hufvudstadsbladet on rummuttanut kolme viime päivää ns. Kokkolan-kysymystä. Hykerryttävää luettavaa. Ankkalammikko kuohuu yhä, vaikka muiden puolueiden kärkihahmot kaatavat tänään öljyä laineille.
Lyhyesti: hallitus päätti kesällä 2009 Keski-Pohjanmaan lähenevän hallintouudistuksessa Pohjois-Pohjanmaata ja Oulua. Tällöin perustuslakivaliokunta (keidenköhän vinkistä) tarttui asiaan ja vaati uudelleenkäsittelyä, koska ruotsinkielisiä palveluita ei muka voitaisi turvata, ellei hallintoyhteistyötä tehdä etelän suunnassa Vaasan kanssa. Oikeuskansleri yhtyi tähän. Vaasa on vahvaa RKP:n, Oulu keskustan tukialuetta. Marraskuussa 2009 päätettiin hallintoyhteistyöstä Vaasan alaisuudessa kielinäkökohdan perusteella, mutta keskustalaiset vaativat lisäehdoksi pohjoispohjalaisille vuoden aikaa parantaa kielitaitoaan. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinkeino-,_liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus) virkamiehet tuhlasivat satoja työtunteja (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/10/d51710.php) kielikursseihin uusiakseen kielikokeensa. Tänä syksynä virkamiestyöryhmä vahvisti Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan siirtyvän Vaasan komentoon.
Seurauksena keskustan johtohahmot, pääministeri Kiviniemi ja elinkeinoministeri Pekkarinen, ilmoittivat Hbl:ssa (9.9.2010 ja 8.9.2010) menettäneensä uskonsa pakolliseen kouluruotsiin. Pekkariselle päätös on "vastenmielinen", mutta hänen on "ajettava asiaa eteenpäin perustuslakivaliokunnan yksimielisen tulkinnan mukaisesti", vastoin "omaa syvää vakaumustaan". Pääministeri vaati uutta tulkintaa perustuslaista.
- Jag tror att det som behövs är en ny tolkning (läs: av grundlagen). Den här tolkningen leder till att det är omöjligt att uppmuntra ungdomar i övriga Finland att lära sig svenska, när man nu har sagt att man inte kan tillräckligt bra svenska i Uleåborg. (Kiviniemi Hufvudstadsbladetissa 9.9.2010)
Pekkarisen mielestä on mahdotonta tehdä toimivia hallintouudistuksia, jos kielipolitiikka ajaa aina kaikkien muiden näkökohtien edelle. Mitä järkeä suomenkielisille on pakkosyöttää ruotsia, jos äidinkielinen tarjoaa joka tapauksessa parempaa palvelua?
- När det faktum att man från Vasa kan sköta den svenska servicen lite bättre kör över alla andra synpunkter och rättigheter och landskapets vilja har jag ytterst svårt att acceptera ett dylikt språkligt privilegium. (Pekkarinen, Hufvudstadsbladet 8.9.2010)
Hufvudstadsbladetin perusteella ruotsalaiset alkoivat lähestyä maailmanlopun ilmapiiriä. Professori Jan Sundberg (http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/sundberg/index.htm) jopa spekuloi (9.9.2010) Ruotsin tulevan apuun, jos kouluruotsista päätetään luopua. Omasta mielestäni tämä on aikamoinen hallusinaatio. Millä eväillä Ruotsi puuttuisi Suomen kielipolitiikkaan, kun suomenkielisten asema länsinaapurissa on mitä on?
Kuten tavallista, haistoivat muut puolueet tilaisuuden nuolla pyllyä. Tänään Heinäluoma (sdp) ja Ville Niinistö (vihr.) tuomitsevat Kiviniemen ulostulon. Ulla-Maj Wideroos (rkp) puolestaan toteaa, että "keskusta on varsin yksin ja puolue tuskin haluaa jatkaa keskustelua, kun vain perussuomalaiset tukevat heitä". Kiviniemi kommentoi vain sanoneensa kaiken sanottavan eilispäivän lehdessä.
Kepu ei unohda. Tätä voisi kutsua Pyrrhoksen voitoksi. ;D
Quote from: Itä ei nuku on 10.09.2010, 16:17:23
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinkeino-,_liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus) virkamiehet tuhlasivat satoja työtunteja (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/10/d51710.php) kielikursseihin uusiakseen kielikokeensa.
Taas meni veronmaksajien rahoja vessanpönttöön. Syy oli Kepun.
Quote from: Itä ei nuku on 10.09.2010, 16:17:23
Hufvudstadsbladetin perusteella ruotsalaiset alkoivat lähestyä maailmanlopun ilmapiiriä. Professori Jan Sundberg (http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/sundberg/index.htm) jopa spekuloi (9.9.2010) Ruotsin tulevan apuun, jos kouluruotsista päätetään luopua.
Hbl (kuin myös esim. FST, Papper, Åbo Underrättelser ym. ruotsinkielinen media) on täynnä tuollaisia harhamaailmassa eläviä ihmisiä, joiden houreilla ei ole mitään yhtymäkohtia reaalimaailmaan.
Perussuomalaiset vaativat tiedotteessaan pakkoruotsin lopettamista. Pentti Oinonen pitää RKP:n ja ruotsin kielen kasvavan epäsuosion syynä Astrid Thorsin harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa.
QuoteHela pressmeddelandet:
Sannfinländarnas syn på det svenska språket
I offentligheten förekommer det tidvis olika spekulationer om Sannfinländarnas målsättningar angående det svenska språket i Finland. Somliga tror att det är fråga om avskaffandet av den så kallade tvångssvenskan i skolorna, andra anser att vi rentav eftersträvar att utrota såväl hela det svenska språket som dess talare från Finland.
Jag vill nu förklara vår synpunkt. Sannfinländarna vill inte diskriminera finlandssvenskarna. Vårt mål är helt enkelt att slopa tvångssvenskan i skolorna och göra svenskan till ett valbart ämne.
När grundskolan infördes på 1970-talet, för nästan 40 år sedan, var både Sverige som land och svenskan som språk avsevärt viktigare för Finland än vad de är i dag. Sverige var då för många finnar det enda utlandet de någonsin kunde besöka som turister eller som affärsmän. I dag reser finländarna runtom i världen i samma ärenden.
Den moderna världen kräver anpassning av alla nationer, även vad beträffar språkstudier. Enligt vår uppfattning representerar obligatoriska studier i svenskan inte nutid. I själva verket orsakar den obligatoriska svenskan enbart skada åt det svenska språket och skapar språkpolitiska konflikter mellan finlandsvenskarna och den finskspråkiga majoriteten.
Allt flera finnar använder engelska i Sverige och svenskarna tycks inte ta illa upp det. Enligt våra ungdomar är det allt vanligare att rikssvenska ungdomar blir förvånade när de hör att man måste lära sig svenska i de finska skolorna. Det är svårt för dem att förstå varför det självständiga Finland, som inte har tillhört Sverige på över 200 år och där man talar finska, på sätt och vis hänger fast vid det förflutna i sin språkpolitik. Sannfinländarna och de flesta finska medborgare kan inte heller förstå det.
Speciellt vill jag framföra min uppfattning om varför den allmänna opinionen i allt större utsträckning har riktat sig emot SFP och det svenska språket. En enkel förklaring och orsak är den uselt skötta invandringspolitiken som SFP:s minister Astrid Thors bär hela ansvaret för. Många har kontaktat mig och av dem har jag fått den uppfattningen att man inte är speciellt nöjd med den egna ministerns handlingar även bland SFP:s anhängare. Allt flera har börjat inse vilken skada ministerns verksamhet har orsakat i språkfrågan. Dessa frågor går nämligen hand i hand. Den gemensamma nämnaren är SFP.
Pentti Oinonen
Sannfinländarnas 1. viceordförande
riksdagsledamot
Svenska YLE: Sannfinländarna vill slopa undervisningen i svenska (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=195449) 10.9.2010
Kummallista tässä on se, ettei tästä perussuomalaisten lehdistötiedotteesta löydy jälkeäkään mistään muualta kuin ruotsinkielisen YLEn sivulta.
Ruotsinkielisenä ja Ruotsissa asuneena ja Ruotsin lehtiä lukevana, niin en ole kyllä huomannut, että Ruotsissa puhuttavan ruotsin ja Suomessa puhuttavan ruotsin välillä olisi kovin suuria eroja. Kirjoitettu teksti (muutama sana erilainen) on täsmälleen sama, kielioppi sama ja esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa puhuttu murre/aksentti on sen verran samanlainen kuin Suomessa puhuttu ruotsi, että niitä on vaikea erottaa. Ruotsin entinen pääministeri Fälldin puhui sellaista ruotsia, että moni luuli, että hän on Suomesta. Skånessa Tanskan kieli kuuluu vielä puheesta ja Göteborgissa norjalainen aksentti voidaan tunnistaa kielestä.
Tämä Kokkola-vyyhti on mielenkiintoinen. Jopa Pekkarinen suuttui niin, että ryhtyi pitämään mykkäkoulua Kokkolassa. Luulen että RKP ampui itsensä nilkkaan, koska se pitää itsepintaisesti kiinni "pakkoruotsista" ja perustelee sitä maan kaksikielisyydellä, eli että tarvitaan virkamiehiä jotka hallitsevat ruotsia. Jos sitten niin korkeatasoisen opetuksen kaupungissa kuin Oulussa ei pystytä oppimaan tyydyttävällä tavalla ruotsia niin RKP on väärässä "pakkoruotsin" kohdalla.
Toisaalta niin ymmärrän Kokkolan seudulla asuvien ihmisten huolen. Vaasassa on pitkän ajanjakson aikana kertynyt tietotaitoa seudun asioiden hoidossa, jota olisi ollut vaikea siirtää Ouluun tai kehittää siellä. Ei voida hetkessä korvata ja oppia tekemään asioita, joiden oppimiseen on mennyt vuosikymmeniä Vaasassa.
Vaasassa hallinto pystyy luontevalla tavalla vaihtamaan kieltä ja palvelemaan kaikkia asiakkaita. Oulussa tämän oppiminen olisi kestänyt pitkään.
Mutte kyllä RKP on nyt ampunut itsensä nilkkaan pakollisen ruotsin kielen opetuksen osalta.
Quote from: Defend Finland! on 10.09.2010, 20:26:27Kirjoitettu teksti (muutama sana erilainen) on täsmälleen sama
Kirjakielihän on kaikissa kielissä keinotekoinen. Ja suomenruotsalaisten kirjakieli on sama kuin riikinruotsin kirjakieli siksi, että suomenruotsalaiset kirjoittavat kirjaruotsia, tänne ei ole koskaan luotu omaa suomenruotsin kirjakieltä.
Kieli on murre jolla on armeija.
Quote from: wekkuli on 10.09.2010, 20:55:00
Quote from: Defend Finland! on 10.09.2010, 20:26:27Kirjoitettu teksti (muutama sana erilainen) on täsmälleen sama
Kirjakielihän on kaikissa kielissä keinotekoinen. Ja suomenruotsalaisten kirjakieli on sama kuin riikinruotsin kirjakieli siksi, että suomenruotsalaiset kirjoittavat kirjaruotsia, tänne ei ole koskaan luotu omaa suomenruotsin kirjakieltä.
Suomen nykyinen kirjakieli käsittääkseni luotiin yhdistelemällä eri murteita yhdeksi kokonaisuudeksi. Aikoinaan Suomessa oli jonkinlainen kielellinen sisällissota länsimurteen ja itämurteen välillä, ja lopulta kirjakieleksi vakiintui näistä yhdistetty kielen muoto.
Tietysti kirjakieli ja puhekieli eroavat kaikissa kielissä, sillä kirjakieli on luonteeltaan pysyvämpää ja virallisempaa, kun taas puhekieli elää ja muuttuu koko ajan. Siksi emme varmasti ymmärtäisi täydellisesti esim. 1600-luvulla eläneen suomalaisen puhetta.
Kirjakieli, tai kirjoitustaito yleensä, on pienentänyt kielten lukumäärän koko maailmassa murto-osaan siitä mitä se oli ennen kirjoitettua kieltä.
Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi (tosin Etelä-Ranskassa sanotaan joskus puhuttavan provensaalia tai oksidentaalia). Ala-Saksissa ja Hollannissa puhuttu kieli on paljon läheisempää sukua kuin vastaavasti Ala-Saksin ja Baijerin murteet, vaikka nämä molemmat luetaankin samaksi saksan kieleksi ja hollanti omaksi kielekseen. Vastaavasti Skånen murteet ja tanskan kieli ovat läheisempää sukua kuin skånelaismurre ja suomenruotsi, vaikka nämä taas vastaavasti luetaan molemmat ruotsinkieleksi. Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.
No ei tod.
Quote from: mikkoellila on 11.09.2010, 18:47:53
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.
No ei tod.
No kyllä tod.
http://en.wikipedia.org/wiki/North_Germanic_languages#Mutual_intelligibility
QuoteThe North Germanic languages are often cited as proof of the aphorism "A language is a dialect with an army and navy". The differences in dialects within the countries of Norway, Sweden, and Denmark can often be greater than the differences across the borders, but the political independence of these countries leads continental Scandinavian to be classified into Norwegian, Swedish, and Danish in the popular mind as well as among most linguists. This is also because of the strong influence of the standard languages, particularly in Denmark and Sweden.
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi
Ei muuten ole määritelty murteiksi vaan omiksi kielikseen.
Edit: Myös Skåne määritellään välillä omaksi kielekseen, ei murteeksi.
Quote from: E.P.L on 11.09.2010, 19:14:21
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi
Ei muuten ole määritelty murteiksi vaan omiksi kielikseen.
Edit: Myös Skåne määritellään välillä omaksi kielekseen, ei murteeksi.
Riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Niin Ruotsissa, Ranskassa kuin Saksassakin on kuitenkin kirjakieli pääasiallisesti käytettävä kieli kun kirjoitetaan, myös siellä reuna-alueilla. Joidenkin savolaisten mielestä savokin on kieli, ei murre.
Quote from: mikkoellila on 02.09.2010, 16:54:28
Quote from: do.ut.des on 02.09.2010, 10:40:29
Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.
- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi.
On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.
On todella törkeää, jos tuollaisille ihmisille kustannetaan tulkit veronmaksajien kukkarosta.
Kyllä. Väistämättä hän olisi oppinut vähintään välttävän suomen kielen taidon, ellei olisi sitä aktiivisesti pyrkinyt välttämään esim. liikkumalla vain ruotsinkielisissä porukoissa,välttämällä suomen kielisten tv- ja radiokanavien katselua ja kuuntelua ja suomen kielisten tekstien lukemista.
Elitismiä ja vihaa sitä kansaa kohtaan, joka muodostaa enemmistön maassa, jonka kansalainen hän on ja, jonka veroilla kustannetuista palveluista hän nauttii.
Ja, kun kerran hänellä ei osaa sanaakaan suomea, niin olisi hänellä pitänyt olla mukanaan joku kaksikielinen sukulainen. Ei tulkkia todellakaan.
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 19:29:17
Quote from: E.P.L on 11.09.2010, 19:14:21
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Niinpä. Esimerkiksi ranskan- ja saksankielet eroavat sisäisesti niin paljon että voisivat aivan hyvin olla omia kieliään, mutta ne on määritelty vain murre-eroiksi
Ei muuten ole määritelty murteiksi vaan omiksi kielikseen.
Edit: Myös Skåne määritellään välillä omaksi kielekseen, ei murteeksi.
Riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Niin Ruotsissa, Ranskassa kuin Saksassakin on kuitenkin kirjakieli pääasiallisesti käytettävä kieli kun kirjoitetaan, myös siellä reuna-alueilla. Joidenkin savolaisten mielestä savokin on kieli, ei murre.
Ei oikeastaan, kieltiteteilijät on aika yksimielisiä noiden Saksassa ja Ranskassa puhuttavien kielien asemasta. Se pitää kyllä ottaqa huomioon, että vaikka esimerkiksi Normandian alueella puhutaan normandiaa, joka on siis oma kielensä, vain pieni osa alueen väestöstä puhuu sitä sillä tasolla, että sitä voidaan pitää omana kielenään.
Quote from: mikkoellila on 11.09.2010, 18:47:53
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.
No ei tod.
Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Olen ollut lukuisia kertoja paikalla tilanteissa, joissa ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat sujuvasti keskenään omilla kielillään. Myös tanskalaiset ovat ottaneet toisinaan osaa tällaisiin keskusteluihin.
Viimeaikaiset uutiset peruskouluun suunnitellusta tuntijaosta ruotsilisäyksineen ovat saaneet omiin asenteisiini muutosta aikaan. Ennen suhtauduin neutraalisti tai periaatteessa myötämielisesti ruotsin pakollisuuteen koulussa mutta nyt tuntuu, että meitä todellakin ollaan kusettamassa. Sanon siis nyt, että pois pakkoruotsi!
Bort med tvångsvenskan!!!
Quote from: Hippo on 11.09.2010, 19:42:40
Quote from: mikkoellila on 11.09.2010, 18:47:53
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.
No ei tod.
Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Olen ollut lukuisia kertoja paikalla tilanteissa, joissa ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat sujuvasti keskenään omilla kielillään. Myös tanskalaiset ovat ottaneet toisinaan osaa tällaisiin keskusteluihin.
Minäkin olen ottanut osaa tällaisiin keskusteluihin, joita on käyty ruotsin, tanskan ja norjan kielellä. En silti väitä noita kolmea kieltä yhden ja saman kielen murteiksi.
^Mutta minä en väittäisi myöskään Pyhtäällä puhuttua ruotsia ja skånea saman kielen eri murteiksi, mutta aika moni muu väittää.
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 20:40:34
^Mutta minä en väittäisi myöskään Pyhtäällä puhuttua ruotsia ja skånea saman kielen eri murteiksi, mutta aika moni muu väittää.
Esim. minä.
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 20:40:34
^Mutta minä en väittäisi myöskään Pyhtäällä puhuttua ruotsia ja skånea saman kielen eri murteiksi, mutta aika moni muu väittää.
Käsittääkseni se on useimpien kielitieteilijöiden mukaan tanskan kielen murre.
Quote from: Hippo on 11.09.2010, 19:42:40
Quote from: mikkoellila on 11.09.2010, 18:47:53
Quote from: wekkuli on 11.09.2010, 18:41:26
Ruotsi, norja ja tanska voisivat aivan hyvin olla saman kielen eri murteita.
No ei tod.
Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva. Olen ollut lukuisia kertoja paikalla tilanteissa, joissa ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat sujuvasti keskenään omilla kielillään. Myös tanskalaiset ovat ottaneet toisinaan osaa tällaisiin keskusteluihin.
Norja ja ruotsi muistuttavat toisiaan, mutta kyllä kyse on aika selvästi eri kielistä.
Quote from: EL SID on 12.09.2010, 15:05:37
Norja ja ruotsi muistuttavat toisiaan, mutta kyllä kyse on aika selvästi eri kielistä.
Niin mitä kielellä sitten tarkoitetaankin. Toki jos on olemassa erilaiset kieliopit voidaan puhua eri kielistä. Mutta jos kielen mittapuuna on keskinäinen ymmärrettävyys voisi ruotsia ja norjaa pitää jopa yhtenä kielenä. Myös Norjan sisällä on periaatteessa kaksi eri kieltä mutta nynorskin ja bokmålin puhujat ymmärtävät täydellisesti toisiaan.
Quote from: Hippo on 12.09.2010, 19:14:54
Quote from: EL SID on 12.09.2010, 15:05:37
Norja ja ruotsi muistuttavat toisiaan, mutta kyllä kyse on aika selvästi eri kielistä.
Niin mitä kielellä sitten tarkoitetaankin. Toki jos on olemassa erilaiset kieliopit voidaan puhua eri kielistä. Mutta jos kielen mittapuuna on keskinäinen ymmärrettävyys voisi ruotsia ja norjaa pitää jopa yhtenä kielenä. Myös Norjan sisällä on periaatteessa kaksi eri kieltä mutta nynorskin ja bokmålin puhujat ymmärtävät täydellisesti toisiaan.
Eikös bokmål ole pelkästään kirjakieli? Nynork taas perustuu puhuttuun kieleen, mutta kirjakielestä kyse siinäkin.
Eikös palstan aiheena ole KESKUSTELUA RUOTSIN KIELEN ASEMASTA SUOMESSA?
Pakollinen ruotsinopiskelu ja siihen liittyvä maamme keinotekoisesti ylläpidetty
valheellinen kaksikielisyys maksavat ehä kymmeniä miljardeja euroja vuosittain.
Kaiken maksaa yli 90% suomenkielinen kansa.
Siihen nähden palstalle kuulumattomat muiden maiden murrekeskustelut ovat mielestäni
jotenkin outoja johdatuksia.
Arvioita ruotsinkielen asemasta johtuvista kustannuksista maassamme, on heitelty kutakuinkin muutaman sadantuhannen korvilta muutamaan kymmeneen miljardiin.
Missä totuus tai edes totuudenmukainen suuruusluokka? Homma kehiin ja selvittämään!
Vihreiden kielipoliittisen linjauksen luonnoksessa aiotaan osittain luopua pakkoruotsista. Erikoistapauksissa - esimerkiksi itärajalla - voitaisiin tarjota jotain muutakin kieltä ruotsin rinnalle toisena aloitettavaksi kieleksi. Toisen kielen opiskelu aloitettaisiin seitsemännen luokan sijaan jo viidennellä luokalla. Toisen kielen opiskelun lisätunnit saataisiin uskonnonopetuksen vähentämisestä. Jos oppilas ei olisi aiemmin valinnut ruotsia, niin se olisi pakollinen valinnaisaine C-kielenä kahdeksannella luokalla. Lisäksi ruotsin kieltä pitäisi tarjota kaikkialla Suomessa vaihtoehtona kolmannella luokalla aloitettavana A-kielenä.
Vihreiden ehdotus hämää näennäisellä valinnaisuuden lisäämisellä, sillä suurimmalle osalle oppilaista se tarkoittaisi nykyistä kolmivuotista laajempaa viisivuotista pakkoruotsia, joka aloitettaisiin jo alakoulussa. Myös ministeriön työryhmän ehdotuksessa B-kieli aloitettaisiin nykyistä aiemmin, mutta siinä ei puututtu kielelle varattuun kokonaistuntimäärään. Kielenopetuksen kustannukset kasvaisivat merkittävästi, mutta useimmille valinnaisuus ei oikeasti lisääntyisi, sillä kiinnostusta ruotsin kielen aloittamiseen A-, B-, tai C-kielenä tuskin on yhtään aiempaa enempää.
Svenska YLE: Gröna redo att tumma på skolsvenskan (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=195543)
Höblä on haastatellut Pär Stenbeckiä ruotsin kielen asemasta Suomessa. RKP:n uuden Kasnäs-linjan muotoiluun vahvasti vaikuttanut Stenbäck on järkyttynyt, että Suomen Kuvalehti julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa? (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa). Stenbäckin mukaan tällainen tuo mieleen 1930-luvun Saksan ja juutalaisten leimaamisen. Sen sijaan Stenbäck on tyytyväinen Folktingetin, Magman ja muiden suomenruotsalaisten järjestöjen menestykseen vaikutusvaltaisten ihmisten, eliitin, lobbaamisessa.
HBL: "Vi behöver ingen språkstrid" (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/12/w51760.php)
Quote from: mikkoellila on 11.09.2010, 20:31:37Olen ottanut osaa tällaisiin keskusteluihin, joita on käyty ruotsin, tanskan ja norjan kielellä. En silti väitä noita kolmea kieltä yhden ja saman kielen murteiksi.
Tämä on myös hieman aikaulottuvuuden kysymys.
Old Norse oli kantakieli, josta kehittyi islanti, norja, tanska ja ruotsi ja färön kieli.
Quote from: E.P.L on 12.09.2010, 20:04:02
Eikös bokmål ole pelkästään kirjakieli? Nynork taas perustuu puhuttuun kieleen, mutta kirjakielestä kyse siinäkin.
Nynorsk on keinotekoinen kirjakieli, joka on luotu 1800-luvulla norjan länsimurteiden perusteella. Sitä käyttää vain n. 10 % väestöstä.
http://no.wikipedia.org/wiki/Norsk
Norsk har to offisielle målformer, bokmål og nynorsk. Disse normene blir forvaltet av Språkrådet, statens fagorgan i språksaker. Rundt 87–89 % bruker i dag bokmål som sitt viktigste skriftspråk, mens resten bruker nynorsk.
Monet puhuvat kyllä sellaisia murteita, jotka ovat lähellä nynorskia.
QuotePär Stenbäck: Suomenruotsalaisilla ei ole mitään etuoikeuksia 13.9.2010 10:40
Helsingin Sanomat
Pär Stenbäck
Viime kuukausina käyty kielipoliittinen keskustelu suomenruotsalaisten asemasta on masentanut Rkp:n entistä puheenjohtajaa ja monivuotista ministeriä Pär Stenbäckiä.
Hufvudstadsbladetissa sunnuntaina julkaistussa haastattelussa Stenbäck kertoo olevansa pahoillaan Suomen Kuvalehden kansikuvaan liitetystä tekstistä, jossa luki että suomenruotsalaisilla on liikaa valtaa. Lehti julkaistiin pari viikkoa sitten.
"Assosiaatiot viittaavat 1930-luvun Saksaan, jossa juutalaiset leimattiin samalla argumentilla: heillä on liian suuri valta", Stenbäck sanoo.
Stenbäckin mukaan uuden kielisodan alkamista ei voida sulkea pois. Epämiellyttäviin hyökkäyksiin pitää reagoida sanoutumalla irti niistä.
"Täytyy ymmärtää se tosiasia, että suomenruotsalaisilla kollektiivina ei ole mitään etuoikeuksia. Yksityiset ihmiset voivat omilla taidoillaan saada valtaa, mutta Ruotsalaisella kansanpuolueella ei ole etuoikeuksia, vaan sen pitää kilpailla äänestäjien suosiosta samoilla ehdoilla kuin muiden puolueiden."
Stenbäckin mukaan monet suomenruotsalaiset ovat surullisia siitä pahansuopaisuudesta ja vihasta, joita he toisinaan kohtaavat.
"Vihakampanjan takana on pieni ydinryhmä Suomalaisuuden liitossa, joka masionoi kampanjaa."
Stenbäck ei pidä Keskustapuoluetta uhkana suomenruotsalaisille, vaikka kielikeskustelu on ollut hyvä koulu pääministeri Mari Kiviniemelle.
"Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen."
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/P%C3%A4r+Stenb%C3%A4ck+Suomenruotsalaisilla+ei+ole+mit%C3%A4%C3%A4n+etuoikeuksia/1135260107513
Quote from: etnis on 13.09.2010, 12:01:52
QuotePär Stenbäck: Suomenruotsalaisilla ei ole mitään
"Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen."
Olettaisin, että Ruotsalainen kansanpuolue pääsisi parempaan tulokseen olemalla suomalaismyöteinen eikä suomalaisvastainen puolue, niin kuin tähän asti?
Quote"Keskusta ei ole nykyään kovin myötämielinen puolue Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuten Johannes Virolaisen aikana, mutta ei myöskään ruotsalaisvastainen."
RKPn vastustaminen ei minun mielestäni ole ruotsalaisvastaisuutta. Eikä edes suomenruotsalaisvastaisuutta.
MM. Sasi ja Wallin sekä heidän köörinsä esittävät järjestelmällisesti valheen siitä, että ruotsin pakollinen opiskelu perustuu perustuslakiin.
Varsin hyvin he tietävät, että kysessä on epätotuus.
Kuuluuko kyseinen hokema johonkin yhteiseen sopimukseen valehdella ko. asiassa, jotta vielä joku kansan syvistä riveistä uskoisi valheen, kuten uskookin?
Levitetäänkö kyseista valetta kenties ajatushautomo MAGMAn AKATEMIA uskomattomasta oivalluksesta?
Jos muuten jostain syystä pakollinen ruotsinkielen opiskelu on perustuslaissa määrätty, olisi mukavaa nähdä se kohta.
Suoraan sanoen vituttaa aika ankarasti. Taitaa mennä loistoduuni sivu suun, kun tarttis ruotsia osata. Vain sen vuoksi, että joskus joutuu puhumaan ruottalaisten virkaveljien kanssa. Aivan kuin nuoret koulutetut ruotsalaiset eivät puhuisi englantia...
Quote from: Roope on 12.09.2010, 20:16:22
Höblä on haastatellut Pär Stenbeckiä ruotsin kielen asemasta Suomessa. RKP:n uuden Kasnäs-linjan muotoiluun vahvasti vaikuttanut Stenbäck on järkyttynyt, että Suomen Kuvalehti julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa? (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa). Stenbäckin mukaan tällainen tuo mieleen 1930-luvun Saksan ja juutalaisten leimaamisen. Sen sijaan Stenbäck on tyytyväinen Folktingetin, Magman ja muiden suomenruotsalaisten järjestöjen menestykseen vaikutusvaltaisten ihmisten, eliitin, lobbaamisessa.
HBL: "Vi behöver ingen språkstrid" (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/12/w51760.php)
Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei olisi käyttänyt samoja ilmaisuja suomenruotsalaisten tilanteesta kuin ex-puheenjohtaja ja moninkertainen ministeri Pär Stenbäck.
Pär Stenbäck näkee yhtäläisyyden juutalaisvainoilla ja suomenruotsalaisten kohtelulla.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kommentoi Stenbäckin juutalaisvertausta lyhyesti Brysselissä.
"Hän (Stenbäck) vastaa itse omista kannoistaan", Thors sanoi ja jatkoi: "Mutta kyllä tietysti tällaiset simplistiset ajatukset joita herra (perussuomalaisten kansanedustaja Pentti) Oinonen on esittänyt – että kielteinen suhtautuminen suomenruotsalaisiin johtuu yhdestä henkilöstä, nimittäin Astrid Thorsista – niin se on kyllä hyvin simplististä."
Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/1135260126405)
Quote from: rähmis on 14.09.2010, 08:02:16
Pär Stenbäck näkee yhtäläisyyden juutalaisvainoilla ja suomenruotsalaisten kohtelulla.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kommentoi Stenbäckin juutalaisvertausta lyhyesti Brysselissä.
"Hän (Stenbäck) vastaa itse omista kannoistaan", Thors sanoi ja jatkoi: "Mutta kyllä tietysti tällaiset simplistiset ajatukset joita herra (perussuomalaisten kansanedustaja Pentti) Oinonen on esittänyt – että kielteinen suhtautuminen suomenruotsalaisiin johtuu yhdestä henkilöstä, nimittäin Astrid Thorsista – niin se on kyllä hyvin simplististä."
Tämän jälkeen se ei enää ole kovin simplististä, kun siihen lisätään Pär Stenbäckin nimi, ettei Astridin tarvitse yksin kantaa koko vastuuta ruotsinkielisen vähemmistön synneistä.
Tässä yhteydessä on taas hyvä esittää vanha, mutta paljon käytetty kysymys: Vaativatko juutalaiset saksalaisilta jiddishin kielistä palvelua?
Quote from: Nanfung on 14.09.2010, 12:19:55Tässä yhteydessä on taas hyvä esittää vanha, mutta paljon käytetty kysymys: Vaativatko juutalaiset saksalaisilta jiddishin kielistä palvelua?
Se ei ollut tarpeen, sillä jiddish on germaaninen kieli jota jotkut tutkijat vain pitävät eräänlaisena judeo-germaanina. Ero on samaa luokkaa kuin ruotsin ja tanskan välillä.
Juutalaisilla ei siis ollut tarvetta pyytää erikseen jiddishin kielistä palvelua, koska saksa oli näille aivan ymmärrettävää.
^^
No kysymys voidaan sitten varmaan muotoilla niin, että vaihdetaan jiddishin tilalle heprea.
Quote from: wekkuli on 14.09.2010, 12:56:01
^^
No kysymys voidaan sitten varmaan muotoilla niin, että vaihdetaan jiddishin tilalle heprea.
Ei tainnut vielä Natsi-Saksan aikaan olla paljon hepreaa äidinkielenään puhuvia.
Quote from: M.K.Korpela on 14.09.2010, 12:48:53
Quote from: Nanfung on 14.09.2010, 12:19:55Tässä yhteydessä on taas hyvä esittää vanha, mutta paljon käytetty kysymys: Vaativatko juutalaiset saksalaisilta jiddishin kielistä palvelua?
Se ei ollut tarpeen, sillä jiddish on germaaninen kieli jota jotkut tutkijat vain pitävät eräänlaisena judeo-germaanina. Ero on samaa luokkaa kuin ruotsin ja tanskan välillä.
Juutalaisilla ei siis ollut tarvetta pyytää erikseen jiddishin kielistä palvelua, koska saksa oli näille aivan ymmärrettävää.
Jos joku suomenruotsalainen ei ymmärrä suomea, se on hänen oma vikansa. Se ei ole mikään peruste vaatia ruotsinkielisiä palveluita.
"Juutalaisilla ei siis ollut tarvetta pyytää erikseen jiddishin kielistä palvelua, koska saksa oli näille aivan ymmärrettävää."
Niinpä se. Tämäkö sitten oikeuttaa 5%:n vähemmistöä vaatimaan ruotsinkielistä palvelua itselleen, koska he eivät puhu vuosisatoja suomenkielisessä (n. 95%)maassa
asuttuaan valtaväestön kieltä, varsinkin kun ko. ruotsinkielisestä väestön osasta
liki 99% kommunikoi suomeksi niin tarvittaessa?
Jos siis n. 3000 maassamme asuvaa takasaaristojen ruotsinkielistä papparaista ja mummukaista eivät osaa suomea ja heitä varten monta miljoonaa suomalaista on valjastettu palvelemaan heitä heidän kielellään ja heidän takiaan maassamme on ruotsinkieli on pakollisena oppiaineena. Oppiaineena, joa syö nuorisoamme ja nöyryyttää heitä ja koko kansaa. UPS!
Tuossa on kyse itse asian häivyttämisestä.
Vuosisatainen vihanpito suomalaisia kohtaan häivytetään älyttömillä lausunnoilla.
Mikäli joku tänne joku eksyy joka ei ole tutustunut Eiryn sivuihin, kannattaa lukea läpi vaikka vähän aikaa meneekin, olettaisin että vakiokirjoittajille tuo sivusto on tuttu.
.......................................................
http://www.saunalahti.fi/eiry/
"Tutkielma: Alempirotuiset suomalaiset ja pakkoruotsi."
.......................................................
Täällä hommassa vielä tulee mieleen tuokin että mikä on takana tietyn puolueen innossa tuoda maahanmuuttajia tänne? (Karitriidi onkin tuolla alempana tällä alueella, siellä se hyvä ja asiaa selventävä kuvakin.)
Onko tarkoitus vain häivyttää oma omituinen kieliapartheid-politiikka, fasismi ja rasismi, huutamalla muiden olevan rasisteja vaikka nämä eivät sitä olisi?
Jos vastustaa sitä, että pakolaisbisnestä tehdään näiden rasistien toimesta, on rasisti, mutta jos pakottaa kokonaisen kansakunnan palvelemaan itseään, ei ole?
Lehdet on miehitetty, lehtimiehet eivät uskalla kertoa totuutta.
Koulujen historian kirjoissa unohdetaan täysin ruotsalaisten suomalaisista maksamat tapporahat, annetaan kuva sodista kuin olisi muka jollain tapaa sankarillista kuolla nälkään siirtomaaherrojensa puolesta jossain euroopan taistelukentillä yrittämällä tappaa ystävällismielisiä kansoja, samalla kun kotona kuollaan nälkään koska kaikki hyväkuntoiset on viety sotimaan jne. Emämaa ei viitsinyt tuoda ruokaa Suomeen koska tarkoituskin oli päästä eroon suomalaisista.
Kansanmurha, jossa useita suomalaisia sukupolvi toisensa jälkeen kuoli nälkään ja sotiin, sivuutetaan kokonaan.
Turhanpäiväisistä rakennustarvikkeista on puhuttu ihan uutisissa, muttei mitään siitä kuinka rkp-joukkio on lahjonut eduskunnan politiikkansa taakse vaikka tuon yhteiskunnallinen merkitys on ihan eri luokkaa, tähtitieteellinen verrattuna muutamaan pikku lautaan.
Toki järjettömän halvalla myyvät nämä suomalaiset edustajat ja ministerit itsensä ja maansa.
Sfnetissä on vielä kielipoliittista keskustelua tallella, muualta taitaa olla suurimmasta osasta nettiä poistettu:
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.kielipolitiikka/topics?hl=fi&lnk
Kaikki perusteet joilla pakkoruotsia on ylläpidetty on todettu monituisia kertoja älyttömiksi, silti sitä vain ylläpidetään yhä.
Kun maahanmuuttopalstalla ollaan, voi olla ettei kaikki edes tiedä että sensuuri maahanmuuttoasioihin tuli vasta kauan sen jälkeen kun kielikysymyksiä alettiin sensuroimaan. Mitä seuraavaksi ja mitä kaikkea muuta on sensuroitu?
...ja kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi, mutta osaavat tarvittaessa ammattiloukkaantua jos heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan. En ymmärrä tuonkaltaista tarkoituksellista ja teennäistä erottelun tarvetta muista suomalaisista. Minunkin sukuni on alkujaan lähtöisin Venäjältä, kuten aika monen muunkin suomalaisen, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää termiä "suomenvenäläinen".
Suomenvenäläinen, suomensomalialainen, suomenruotsalainen.
Jotenkin keinotekoiselta haiskahtaa koko suomenruotsalaisuus, ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden vanhemmat / esivanhemmat ovat asuneet Suomessa jo vuosisatoja/vuosikymmeniä.
1. Ruotsinkieli valinnaiseksi kieleksi kaikissa kouluasteissa
2. Kielikiintiöt oppilaitoksissa suhteutettava ruotsinkielisten väkilukuun
Totuusko heitti seuraavat:1. "Ruotsinkieli valinnaiseksi kieleksi kaikissa kouluasteissa
2. Kielikiintiöt oppilaitoksissa suhteutettava ruotsinkielisten väkilukuun".
Onneksi totuusko on kysymys ja totuus on tosiasia, jolle ei voi mitään.
Totuus on, että suomalaiset ja Suomen kansantalous eivät enään kauaa kestä seuraavia asioita.
1. Pakollinen ruotsinkielen opiskelu.
2. Äidinkieletään ruotsikielisten kielikiintiöt.
3. Ruotsinikeli toisena ja virallisena kielenämme.
Kaikki ne yhteensä maksavat miljardeja euroja vuosittain suomenkielisille veronmaksajille yli (90%) ja ennenkaikkea nöyryyttävät ja katkeroittavat suurinta osaa suomenkielistä suomalaista kansaa.
Poimin alueelta MAAHANMUUTAJANUORILLA ON SUOMALAISTA SISUA tms. seuraavan erään Teräs nimisen naisen kirjoituksesta. On oikein joku tutkijatohtori.
"Helsingissä joka kymmenennen nuoren äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Opetushallituksen selvityksen mukaan (2008) nämä nuoret jäävät hyvin usein ilman opiskelupaikkaa."
Pyöreä ja provosoiva lausuma, mutta uskoisin, että jos ruotsinkielen asema Suomessa olisi ellainen, että heille ei olisi kiintiöpaikkoja, niin voitaisiin todeta, että he yleensä hyvin harvoin jäisivät ilman opiskelupaikkaa.
Quote from: Totuusko? on 14.09.2010, 20:23:39
...ja kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi, mutta osaavat tarvittaessa ammattiloukkaantua jos heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan. En ymmärrä tuonkaltaista tarkoituksellista ja teennäistä erottelun tarvetta muista suomalaisista. Minunkin sukuni on alkujaan lähtöisin Venäjältä, kuten aika monen muunkin suomalaisen, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää termiä "suomenvenäläinen".
Suomenvenäläinen, suomensomalialainen, suomenruotsalainen.
Jotenkin keinotekoiselta haiskahtaa koko suomenruotsalaisuus, ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden vanhemmat / esivanhemmat ovat asuneet Suomessa jo vuosisatoja/vuosikymmeniä.
On vähän eri asia olla pelkästään venäläistä sukujuurta, kuin olla "venäläinen". Tuskin puhut aktiivisesti venäjää tai koet olevasi venäläinen. Suomenrotsalaisten ja -somalien kohdalla on asia toisin.
Quote from: M.K.Korpela on 12.09.2010, 21:13:34
Quote from: mikkoellila on 11.09.2010, 20:31:37Olen ottanut osaa tällaisiin keskusteluihin, joita on käyty ruotsin, tanskan ja norjan kielellä. En silti väitä noita kolmea kieltä yhden ja saman kielen murteiksi.
Tämä on myös hieman aikaulottuvuuden kysymys. Old Norse oli kantakieli, josta kehittyi islanti, norja, tanska ja ruotsi ja färön kieli.
Old Norsea eikä färöä ei ole suomen kielessä, muinaisnorja ja fäärin kieli kylläkin.
>:(
Quote from: Timo Hellman on 14.09.2010, 22:14:19
Old Norsea eikä färöä ei ole suomen kielessä, muinaisnorja ja fäärin kieli kylläkin.
Aivan. Kiitos tarkkuudesta.
Pompitaan vielä sivuraiteille kun lähdettiin. Muinaisnorja on huono käännös "old norse" -kielestä, sillä norse ei ole yhtä kuin norwegian, vaan viittaa pohjolaan yleisesti, ei pelkästään Norjaan (joka kyllä sekin johtuu pohjoista tarkoittavasta germaanisesta sanasta). Itse suosisin käännöksenä "muinaisskandinaviaa", joka ei harhauta luulemaan, että kyseessä olisi vain norjalaisten muinainen kieli.
Jos tuota käännöstä käytetään, niin viimeistään siinä kohtaa mennään sekaisin, kun samassa yhteydessä pitäisi kääntää suomeksi sekä old norse -kieli että sen old norwegian -murre.
QuoteStubb osallistuu kielikeskusteluun
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) sanoo olevansa yllättynyt ja pettynyt viime viikkojen kielikeskusteluun Suomessa.
Hän sanoi Hufvudsstadsbladetissa kertoneensa vuosikausia maailmalla, kuinka hyvin kaksikielisyys toimii Suomessa ja on siksi yllättynyt soraäänistä.
Stubb ilmoitti, että tämä on häneltä ensimmäinen kerta, kun hän osallistuu kielipolitiikkaan ja tuo esille oman kaksikielisyytensä.
Hän on vakuuttunut, että Suomen kaksikielisyydestä vallitsee edelleen konsensus ja hän kutsuu suomenruotsalaisia oikein hyväksi tuotemerkiksi.
Hänen ensimmäinen vaalilupauksensa on, että ruotsin asemaa ei tulla heikentämään millään tavalla, jos Kokoomus ja hän itse ovat seuraavassa hallituksessa.
Svenska YLE: Stubb engagerar sig i språkdebatten (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=195790)
Vihreiden hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys on sukupuolineutraali avioliitto ja Kokoomuksella sitten ruotsin kielen aseman säilyttäminen?
Edit: Lähde siis ruotsinkielinen YLE eikä alkuperäinen HBL:n haastattelu (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php).
QuoteOm Samlingspartiet, och jag, är med i nästa regering så lovar jag att svenskans ställning inte försvagas på något sätt. Det är mitt första vallöfte.
"Jos Kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa lupaan, että ruotsinkielen asemaa ei millään tavoin heikennetä. Se on minun ensimmäinen vaalilupaukseni."
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php
Quote from: wekkuli on 15.09.2010, 08:07:42
Pompitaan vielä sivuraiteille kun lähdettiin. Muinaisnorja on huono käännös "old norse" -kielestä, sillä norse ei ole yhtä kuin norwegian, vaan viittaa pohjolaan yleisesti, ei pelkästään Norjaan (joka kyllä sekin johtuu pohjoista tarkoittavasta germaanisesta sanasta). Itse suosisin käännöksenä "muinaisskandinaviaa", joka ei harhauta luulemaan, että kyseessä olisi vain norjalaisten muinainen kieli.
Jos tuota käännöstä käytetään, niin viimeistään siinä kohtaa mennään sekaisin, kun samassa yhteydessä pitäisi kääntää suomeksi sekä old norse -kieli että sen old norwegian -murre.
Erittäin hyvin sanottu. Voitaisiin ehkä syventää aihetta: syyllistyin itse yleistykseen, sillä
old norse oli jo jakautunut:
old norse west jota puhuttiin Norjassa ja Islannissa sekä
old Norse East jota puhuttiin Ruotsissa ja Tanskassa. Molempien kantamuoto on
proto-norse. Täsmällisesti siis se kantamuoto joka pätee kaikille ruotsille, tanskalle, norjalle ja islannille että fäärille on
proto-norse eikä old norse.
Proto-norse tulisi kääntää jotenkin. Suoraan "norja" ei käy, ja "pohjola" on mielestäni kömpelö ilmaus. Edelleen "proton" kääntäminen on mielestäni turhaa, joten ehdottaisin ilmausta
protoskandi.
Totuus on, että suomalaiset ja Suomen kansantalous eivät enään kauaa kestä seuraavia asioita.
1. Pakollinen ruotsinkielen opiskelu.
2. Äidinkieletään ruotsikielisten kielikiintiöt.
3. Ruotsinikeli toisena ja virallisena kielenämme.
Kaikki ne yhteensä maksavat miljardeja euroja vuosittain suomenkielisille veronmaksajille yli (90%) ja ennenkaikkea nöyryyttävät ja katkeroittavat suurinta osaa suomenkielistä suomalaista kansaa.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2251265&ref=fb
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb (kok) olisi valmis aikaistamaan ruotsin kielen perusopetusta siten, että se alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta.
...
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
Mitähän tämä tulee vaikuttamaan Kokoomuksen sisällä? Puoluekokous oli myrsky vesilasissa, mutta nyt tuntuu siltä että Stubb ihan suoraan v-uilee suurelle osalle omaa puolueväkeään? Ja Jyrki seisoo ilmeisesti hänen takanaan?
Quote from: M.K.Korpela on 15.09.2010, 11:17:03
Quote from: wekkuli on 15.09.2010, 08:07:42
Pompitaan vielä sivuraiteille kun lähdettiin. Muinaisnorja on huono käännös "old norse" -kielestä, sillä norse ei ole yhtä kuin norwegian, vaan viittaa pohjolaan yleisesti, ei pelkästään Norjaan (joka kyllä sekin johtuu pohjoista tarkoittavasta germaanisesta sanasta). Itse suosisin käännöksenä "muinaisskandinaviaa", joka ei harhauta luulemaan, että kyseessä olisi vain norjalaisten muinainen kieli.
Jos tuota käännöstä käytetään, niin viimeistään siinä kohtaa mennään sekaisin, kun samassa yhteydessä pitäisi kääntää suomeksi sekä old norse -kieli että sen old norwegian -murre.
Erittäin hyvin sanottu. Voitaisiin ehkä syventää aihetta: syyllistyin itse yleistykseen, sillä old norse oli jo jakautunut: old norse west jota puhuttiin Norjassa ja Islannissa sekä old Norse East jota puhuttiin Ruotsissa ja Tanskassa. Molempien kantamuoto on proto-norse. Täsmällisesti siis se kantamuoto joka pätee kaikille ruotsille, tanskalle, norjalle ja islannille että fäärille on proto-norse eikä old norse.
Proto-norse tulisi kääntää jotenkin. Suoraan "norja" ei käy, ja "pohjola" on mielestäni kömpelö ilmaus. Edelleen "proton" kääntäminen on mielestäni turhaa, joten ehdottaisin ilmausta protoskandi.
Old Norse eli fornnordiska on suomeksi muinaisskandinaavi. Sen kantamuoto Proto-Norse eli urnordiska (http://sv.wikipedia.org/wiki/Urnordiska) on kantaskandinaavi, jota kutsutaan myös nimellä pohjoisgermaani.
Näiden kahden välinen ero on puhtaasti kronologinen. Suomen kielessä usein käytetäänkin käsitteitä muinaisskandinaavi ja kantaskandinaavi toistensa synonyymeina, vaikka ruotsiksi nämä ovat kaksi eri käsitettä: fornnordiska ("muinaispohjoismaalaiskieli") ja sen varhaisempi muoto urnordiska ("alkupohjoismaalaiskieli").
QuoteUrnordiska, eller nordgermanska, var det språk som talades i Norden under yngre romerska järnåldern, folkvandringstiden och vendeltiden (ca 150-800 e Kr).[1]
Vid övergången från vendeltiden till vikingatiden omkring år 800 hade urnordiskan börjat skilja sig tydligt från de andra germanska språken. Språket i området kallas från denna tidpunkt fornnordiska, med tre grenar: fornvästnordiska (föregångare till norskan), fornöstnordiska (föregångare till danskan och svenskan) samt forngutniska (föregångare till gutniskan).
Quote from: E.P.L on 14.09.2010, 22:01:43
Quote from: Totuusko? on 14.09.2010, 20:23:39
...ja kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi, mutta osaavat tarvittaessa ammattiloukkaantua jos heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan. En ymmärrä tuonkaltaista tarkoituksellista ja teennäistä erottelun tarvetta muista suomalaisista. Minunkin sukuni on alkujaan lähtöisin Venäjältä, kuten aika monen muunkin suomalaisen, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää termiä "suomenvenäläinen".
Suomenvenäläinen, suomensomalialainen, suomenruotsalainen.
Jotenkin keinotekoiselta haiskahtaa koko suomenruotsalaisuus, ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden vanhemmat / esivanhemmat ovat asuneet Suomessa jo vuosisatoja/vuosikymmeniä.
On vähän eri asia olla pelkästään venäläistä sukujuurta, kuin olla "venäläinen". Tuskin puhut aktiivisesti venäjää tai koet olevasi venäläinen. Suomenrotsalaisten ja -somalien kohdalla on asia toisin.
Väitätkö siis, että suomenruotsalaiset kokevat olevansa ruotsalaisia? He ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia, ainakin omien sanojensa mukaan.
Quote from: wekkuli on 15.09.2010, 14:21:11
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2251265&ref=fb
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb (kok) olisi valmis aikaistamaan ruotsin kielen perusopetusta siten, että se alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta.
...
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
Mitähän tämä tulee vaikuttamaan Kokoomuksen sisällä? Puoluekokous oli myrsky vesilasissa, mutta nyt tuntuu siltä että Stubb ihan suoraan v-uilee suurelle osalle omaa puolueväkeään? Ja Jyrki seisoo ilmeisesti hänen takanaan?
Kokkelit ovat näin aivan suoraan sanoen lyöneet paskaa peruskannattajiensa naamaan koko hallituskauden ajan näillä kaiken maailman "vihreillä" lisäveroilla joten eiköhän vain siellä BoB Helsingissä ole laskettu että RKP säätiöiltä saadut rahat korvaavat ruhtinaallisesti muutaman mahdollisen kieliänkyrän lähdön puolueesta. Merkonoomi kun haluaa niin kovin olla rahamies eikä ne muutkaan kokkelin äänestelijät ole sillä 1. luokalla...
Quote from: Totuusko? on 15.09.2010, 14:24:44
Quote from: E.P.L on 14.09.2010, 22:01:43
Quote from: Totuusko? on 14.09.2010, 20:23:39
...ja kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi, mutta osaavat tarvittaessa ammattiloukkaantua jos heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan. En ymmärrä tuonkaltaista tarkoituksellista ja teennäistä erottelun tarvetta muista suomalaisista. Minunkin sukuni on alkujaan lähtöisin Venäjältä, kuten aika monen muunkin suomalaisen, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää termiä "suomenvenäläinen".
Suomenvenäläinen, suomensomalialainen, suomenruotsalainen.
Jotenkin keinotekoiselta haiskahtaa koko suomenruotsalaisuus, ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden vanhemmat / esivanhemmat ovat asuneet Suomessa jo vuosisatoja/vuosikymmeniä.
On vähän eri asia olla pelkästään venäläistä sukujuurta, kuin olla "venäläinen". Tuskin puhut aktiivisesti venäjää tai koet olevasi venäläinen. Suomenrotsalaisten ja -somalien kohdalla on asia toisin.
Väitätkö siis, että suomenruotsalaiset kokevat olevansa ruotsalaisia? He ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia, ainakin omien sanojensa mukaan.
Väitän että he kokevat olevansa suomeruotsalaisia, pieni osa kokee varmaan kuuluvansa myös ruotsalaisiin tai suomalaisiin. Kyllä kyseessä on suomalaisista erillinen etninen ryhmä.
Quote from: mikkoellila on 15.09.2010, 14:24:35
Old Norse eli fornnordiska on suomeksi muinaisskandinaavi. Sen kantamuoto Proto-Norse eli urnordiska (http://sv.wikipedia.org/wiki/Urnordiska) on kantaskandinaavi, jota kutsutaan myös nimellä pohjoisgermaani
Yhtä kaikki ilmaukset muinaisskandinaavi ja kantaskandinaavi ovat kömpelöitä, varsinkin muinaisskandinaavi. Kuulostaa samalta kuin muinaisbritteinsaarelainen.
Pohjoisgermaani sen sijaan on jo parempi ilmaus, sillä siinä tulee esiin se tosiseikka että länsi- ja itäkielen erot eivät tuolloin olleet vielä niin suuria, ja että koko kieli itse on osa germaanista kieliryhmää.
Quote from: M.K.Korpela on 15.09.2010, 14:52:00
Quote from: mikkoellila on 15.09.2010, 14:24:35
Old Norse eli fornnordiska on suomeksi muinaisskandinaavi. Sen kantamuoto Proto-Norse eli urnordiska (http://sv.wikipedia.org/wiki/Urnordiska) on kantaskandinaavi, jota kutsutaan myös nimellä pohjoisgermaani
Yhtä kaikki ilmaukset muinaisskandinaavi ja kantaskandinaavi ovat kömpelöitä, varsinkin muinaisskandinaavi.
Nimenomaan muinaisskandinaavi on yleisemmin käytetty termi. Tämä on nimenomaan vakiintunut ilmaisu. Sinun ei kannata ruveta keksimään uusia nimiä sellaisille kielille, joilla on jo vakiintunut suomenkielinen nimi.
Halla-aho on joskus opettanut muinaiskirkkoslaavia. Aiotko keksiä sillekin jonkun vaihtoehtoisen nimen, kuten "protobysantti"?
QuoteKuulostaa samalta kuin muinaisbritteinsaarelainen.
Ei. Skandinaavi on tässä yhteydessä kieli eikä kansallisuus.
Quote from: mikkoellila on 15.09.2010, 15:13:30Nimenomaan muinaisskandinaavi on yleisemmin käytetty termi. Tämä on nimenomaan vakiintunut ilmaisu. Sinun ei kannata ruveta keksimään uusia nimiä sellaisille kielille, joilla on jo vakiintunut suomenkielinen nimi.
Ei se että jollekin asialle on vakiintunut nimi tarkoita, että nimi on hyvä tai kuvaava.
Quote from: mikkoelliläHalla-aho on joskus opettanut muinaiskirkkoslaavia. Aiotko keksiä sillekin jonkun vaihtoehtoisen nimen, kuten "protobysantti"?
Tässä tapauksessa nimitys muinaiskirkkoslaavi nimensä mukaisesti viittaa ammatilliseen (klerikaaliseen) kieleen. Bysantti käsitteenä ontuu tässä yhteydessä koska Bysantti oli muutakin kuin teokratia.
QuoteEi. Skandinaavi on tässä yhteydessä kieli eikä kansallisuus.
"Skandinaavi" voi viitata joko kieleen tai
geografiaan muttei kansallisuuteen koska kansallisvaltio Skandinaviaa tai kansaa skandinaavit ei ole. Korjaan seuraavasti: "muinaisskandinaavin kieli" kuulostaa samalta kuin "muinaisbritteinsaarten kieli".
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2251265
tässä ilmeisesti alkuperäinen artikkeli: http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/15/d51893.php
15.09.2010 12:53
Alexander Stubb aikaistaisi kielenopetuksen aloituksen ensimmäiselle luokalle.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb (kok) olisi valmis aikaistamaan ruotsin kielen perusopetusta siten, että se alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta.
Asiasta kertoo Hufvudstadsbladet.
Stubbin mukaan resurssit eivät välttämättä riitä kielenopetuksen aikaistamiseen, mutta hän seisoo silti ideansa takana ja kannattaa ruotsin säilyttämistä pakollisena kouluopetuksessa.
Nykyisin ruotsinopetus käynnistyy aikaisintaan kolmannelta luokalta.
Stubbin mukaan myös englanninkielen opetusta voisi aikaistaa samalla tavalla, hän kertoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
- Nuorena ollaan vastaanottavaisia vieraille kielille. Sitä parempi mitä useampia kieliä suomalaiset puhuvat, Stubb perustelee.
Stubb itse kävi aikanaan sekä suomen- että ruotsinkielistä päiväkotia ja osaa nykyisin viittä kieltä: suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa.
- Se harmittaa, etten osaa venäjää. Ulkoministerin olisi hyvä hallita sitä, Stubb huomauttaa.
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
Jos asia Stubesta riippuisi, ainoastaan ruotsinkieliset saisivat tehdä lapsia (ulkomaalaisten tulijoiden lisäksi).
Quote from: Petri Kivikangas on 15.09.2010, 18:03:47
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
Tämä vaalilupaus helpottaa äänestyspäätöksen tekemistä. Tosin millä valtuuksilla Stubb julistaa omaa linjaansa kokoomuksen linjana?
Quote from: Petri Kivikangas on 15.09.2010, 18:03:47
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
toivotaan, että hallituksessa on sitten pelkästään kokoomus.
Quote from: E.P.L on 15.09.2010, 14:32:45
Quote from: Totuusko? on 15.09.2010, 14:24:44
Quote from: E.P.L on 14.09.2010, 22:01:43
Quote from: Totuusko? on 14.09.2010, 20:23:39
...ja kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi, mutta osaavat tarvittaessa ammattiloukkaantua jos heidän suomalaisuutensa kyseenalaistetaan. En ymmärrä tuonkaltaista tarkoituksellista ja teennäistä erottelun tarvetta muista suomalaisista. Minunkin sukuni on alkujaan lähtöisin Venäjältä, kuten aika monen muunkin suomalaisen, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää termiä "suomenvenäläinen".
Suomenvenäläinen, suomensomalialainen, suomenruotsalainen.
Jotenkin keinotekoiselta haiskahtaa koko suomenruotsalaisuus, ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden vanhemmat / esivanhemmat ovat asuneet Suomessa jo vuosisatoja/vuosikymmeniä.
On vähän eri asia olla pelkästään venäläistä sukujuurta, kuin olla "venäläinen". Tuskin puhut aktiivisesti venäjää tai koet olevasi venäläinen. Suomenrotsalaisten ja -somalien kohdalla on asia toisin.
Väitätkö siis, että suomenruotsalaiset kokevat olevansa ruotsalaisia? He ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia, ainakin omien sanojensa mukaan.
Väitän että he kokevat olevansa suomeruotsalaisia, pieni osa kokee varmaan kuuluvansa myös ruotsalaisiin tai suomalaisiin. Kyllä kyseessä on suomalaisista erillinen etninen ryhmä.
Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin, malliesimerkkinä Ida Asplund joka heilui palstoilla muutama vuosi sitten. Nämä yksilöt ovat minulle henkilökohtaisesti kuin punainen vaate. Ensinnäkin koen että he alentavat minua, suomenkielistä suomalaista, omassa maassani joka on maailman ainoa valtio jolla suomella on muu kuin armosta annettu vähemmistökielen status. Minä olen heille yksinkertaisesti ja pejoratiivisesti "ugri"
Ja he myös tekevät hallaa ruotsinkielisten enemmistölle joka haluaisi elää sovussa ilman tyhjästä pieraistuja etnisiä ristiriitoja.
Quote from: Timo Hellman on 15.09.2010, 20:57:01
Quote from: E.P.L on 15.09.2010, 14:32:45Väitän että he kokevat olevansa suomeruotsalaisia, pieni osa kokee varmaan kuuluvansa myös ruotsalaisiin tai suomalaisiin. Kyllä kyseessä on suomalaisista erillinen etninen ryhmä.
Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin
Veikkaan, että kyseinen nimimerkki kuuluu itse juuri tuohon ryhmään.
Quote from: Timo Hellman on 15.09.2010, 20:57:01
Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin, malliesimerkkinä Ida Asplund joka heilui palstoilla muutama vuosi sitten. Nämä yksilöt ovat minulle henkilökohtaisesti kuin punainen vaate. Ensinnäkin koen että he alentavat minua, suomenkielistä suomalaista, omassa maassani joka on maailman ainoa valtio jolla suomella on muu kuin armosta annettu vähemmistökielen status. Minä olen heille yksinkertaisesti ja pejoratiivisesti "ugri"
Ja he myös tekevät hallaa ruotsinkielisten enemmistölle joka haluaisi elää sovussa ilman tyhjästä pieraistuja etnisiä ristiriitoja.
En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen? En myöskään ymmärrä miksi eri etniset ryhmät muka automaattisesti muodostaisivat etnisiä ristiriitoja.
Quote from: Jaakko Sivonen on 15.09.2010, 21:16:14
Quote from: Timo Hellman on 15.09.2010, 20:57:01
Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin
Veikkaan, että kyseinen nimimerkki kuuluu itse juuri tuohon ryhmään.
En kuulu. En tosin ole suomalainenkaan.
"Veikkaan, että kyseinen nimimerkki kuuluu itse juuri tuohon ryhmään."
Joo. On vaikea päätellä muutakaan.
Quote from: E.P.L on 15.09.2010, 21:40:51En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen?
Miksi sinä valehtelet, että ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia, tai etteivät he pitäisi itseään suomalaisina? Vihaatko suomalaisia niin paljon, että haluat aiheuttaa hajaannusta?
Quote from: Jaakko Sivonen on 15.09.2010, 21:52:51
Quote from: E.P.L on 15.09.2010, 21:40:51En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen?
Miksi sinä valehtelet, että ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia, tai etteivät he pitäisi itseään suomalaisina? Vihaatko suomalaisia niin paljon, että haluat aiheuttaa hajaannusta?
On ehkä väärin sanoa etteivät suomenruotsalaiset kokisi itseään suomalaisiksi, mutta kokemus suomenruotssalaisuudesta on varmasti voimakkaampi kuin kokemus suomalaisuudesta. Vastauksena jälkimmäiseen kysymykseesi: en vihaa suomalaisia.
Mikä on suomenruotsalainen?
Mitenkä Suomessa asuva ruotsia murteellisesti puhuva suomalainen ryhmä muodostaa etnisen ryhmän?
Quote from: E.P.L on 15.09.2010, 21:40:51
Quote from: Timo Hellman on 15.09.2010, 20:57:01
Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin, malliesimerkkinä Ida Asplund joka heilui palstoilla muutama vuosi sitten. Nämä yksilöt ovat minulle henkilökohtaisesti kuin punainen vaate. Ensinnäkin koen että he alentavat minua, suomenkielistä suomalaista, omassa maassani joka on maailman ainoa valtio jolla suomella on muu kuin armosta annettu vähemmistökielen status. Minä olen heille yksinkertaisesti ja pejoratiivisesti "ugri"
Ja he myös tekevät hallaa ruotsinkielisten enemmistölle joka haluaisi elää sovussa ilman tyhjästä pieraistuja etnisiä ristiriitoja.
En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen? En myöskään ymmärrä miksi eri etniset ryhmät muka automaattisesti muodostaisivat etnisiä ristiriitoja.
Svekomaanihörhöt haukkuvat monesti suomenkielisiä mm. metsäläisiksi ja ugreiksi. Se loukkaa minua ja se raivostuttaa minua. Onneksi heitä on tuntuva vähemmistö.
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset ovat olleet mukavaa porukkaa ja tunnen heidän puolestaan mielipahaa koska svekomaanihörhöt tahrivat heitä paskaan olemalla yksinkertaisesti arrogantteja, historiaa väärentäviä ja henkisesti pienikullisia svekomaanihörhöjä.
Quote from: Timo Hellman on 16.09.2010, 00:36:30
Quote from: E.P.L on 15.09.2010, 21:40:51
Quote from: Timo Hellman on 15.09.2010, 20:57:01
Väittämällä suomenruotsalaisia etniseksi ryhmäksi lingvistis-kulttuurisen sijaan pelaat itse asiassa separatististen svekomaanihörhöjen pussiin, malliesimerkkinä Ida Asplund joka heilui palstoilla muutama vuosi sitten. Nämä yksilöt ovat minulle henkilökohtaisesti kuin punainen vaate. Ensinnäkin koen että he alentavat minua, suomenkielistä suomalaista, omassa maassani joka on maailman ainoa valtio jolla suomella on muu kuin armosta annettu vähemmistökielen status. Minä olen heille yksinkertaisesti ja pejoratiivisesti "ugri"
Ja he myös tekevät hallaa ruotsinkielisten enemmistölle joka haluaisi elää sovussa ilman tyhjästä pieraistuja etnisiä ristiriitoja.
En kyllä ymmärrä miten ihmeessä voit loukkaantua, jos joku ei kuulu samaan etniseen ryhmään kanssasi. Miten joku suomenruotsalainen alentaa sinua yhtään mitenkään olemalla suomenruotsalainen? En myöskään ymmärrä miksi eri etniset ryhmät muka automaattisesti muodostaisivat etnisiä ristiriitoja.
Svekomaanihörhöt haukkuvat monesti suomenkielisiä mm. metsäläisiksi ja ugreiksi. Se loukkaa minua ja se raivostuttaa minua.
Minua ei. Pidän moista löpinää niin vajaaälyisenä, että se saa minut vain tuntemaan myötähäpeää heidän puolestaan. :facepalm:
Quote from: Timo Hellman on 16.09.2010, 00:36:30
Onneksi heitä on tuntuva vähemmistö.
Kyllä eritasoisia pölvästimäisiä asenteita esiintyy suomenruotsalaisilla yllättävän yleisesti. Ks. esim. Jacob Söderman (http://fi-lib.blogspot.com/2010/09/kokoomus-ja-sdp-lisaa-pakkoruotsia.html):
Näringslivets ointresse för svenskan, förvaltningsreformer som utförs utan språkkonsekvensbedömning, att Nordiska rådet blivit så byråkratiserat och tråkiga lektioner i svenska. Det är några centrala orsaker till att svenskan för närvarande utsätts för en exceptionellt hård press, anser Jacob Söderman.
– Går du på restaurang här i Helsingfors får du betjäning på finska och engelska, men inte på svenska. Det är näringslivet som har beslutat det utan att det ens är ekonomiskt motiverat. Och att Finlands Näringsliv EK gick och krävde att svenskan ska bli valbar i skolor var pricken över i, en verklig bottennotering.Söderman siis pitää "pohjanoteerauksena" sitä, että EK kannattaa ruotsin vapaaehtoisuutta. Onpas röyhkeä asenne. Söderman ei ainoastaan kannata pakkoruotsia, vaan yrittää kieltää Elinkeinoelämän keskusliittoa esittämästä omaa kantaansa ruotsinopetuksen tarpeellisuudesta. EK:n intressissä tietysti on ottaa kantaa koulujärjestelmään, koska tämän päivän koululaiset ovat huomispäivän työntekijöitä; jos koulujärjestelmä haaskaa oppilaiden aikaa tarpeettomiin kieliin, tämä vähentää oppilaiden aikaa opiskella hyödyllisempiä kieliä tai muita hyödyllisiä aineita.
Pakkoruotsi vähentää esim. saksan, ranskan tai venäjän opiskeluun käytettävissä olevaa aikaa. Elinkeinoelämän intressissä olisi, että Suomessa olisi enemmän esim. saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja kiinaa osaavia ihmisiä. Näin ollen on erittäin järkeenkäypää, että Elinkeinoelämän keskusliitto vastustaa nuorten koululaisten ja opiskelijoiden ajan haaskaamista ruotsin kaltaiseen tarpeettomaan kieleen.
Söderman väittää "elinkeinoelämän" päättäneen, että Helsingin ravintoloissa ei saa palvelua ruotsiksi. Söderman ei siis ymmärrä markkinataloudesta mitään. Jokainen ravintola päättää itse, millä kielellä haluaa asiakkaita palvella. "Elinkeinoelämä" ei päätä sitä kollektiivisesti.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) voi esittää kannanottoja koko "elinkeinoelämän" eli yrityssektorin puolesta, koska EK nimenomaan on koko yrityssektoria edustava edunvalvontajärjestö. EK voi esittää "elinkeinoelämän" kantana mm., että koululaisten eli tulevaisuuden työntekijöiden aikaa ei pitäisi haaskata ruotsin kaltaiseen turhaan kieleen. Sen sijaan EK ei päätä minkään ravintolan puolesta, puhuuko ravintolan henkilökunta asiakkaiden kanssa ruotsia.
Söderman kuitenkin luulee juuri näin:
Det är näringslivet som har beslutat det utan att det ens är ekonomiskt motiverat. Millä ihmeen perustella Söderman väittää, että ruotsinkielisen palvelun puuttuminen ei ole taloudellisesti perusteltua? Luuleeko Söderman voivansa yksin arvioida, mikä on kannattavaa Suomen tuhansille ravintoloille ja mikä ei?
Quote from: Timo Hellman on 16.09.2010, 00:36:30
Kaikki tuntemani suomenruotsalaiset ovat olleet mukavaa porukkaa
Mukavia ja vastenmielisiä ihmisiä on kaikissa etnisissä ryhmissä. Voin itse kertoa, että monet tuntemani/tapaamani suomenruotsalaiset ovat hyvin pinnallisia, konsensushakuisia, konformistisia jne. Useimmat suomenruotsalaiset eivät puhu asioista suoraan ja välttelevät vakavia keskustelunaiheita.
Mikkoellilä: "Mukavia ja vastenmielisiä ihmisiä on kaikissa etnisissä ryhmissä. Voin itse kertoa, että monet tuntemani/tapaamani suomenruotsalaiset ovat hyvin pinnallisia, konsensushakuisia, konformistisia jne. Useimmat suomenruotsalaiset eivät puhu asioista suoraan ja välttelevät vakavia keskustelunaiheita."
KOskee mielestäni muuten kaikkia tuntemiani anglosaksisia pohjoismaita.
Ensin asiasta koitetaan vaieta, sitten vähätellä ja viimein asia lakaistaan maton alle, luullen että se on pois päiväjärjestyksestä.
Todellisiin ongelman ytimiin, ei kosketa, mutta lääkkeiden tarjoajia (sulka omaan hattuun tyyppejä) näennäistietouteen on tarjolla pilvin pimein.
Kun asia sitten räjähtää käsiin, alkaa kova syyllisten etsintä ja tapahtuu klikkiytyminen.
Suomen ruotsikielisen vähemmistön eli Suomen ruotsikielistön joukossa on todellakin paljon vastaavia ilmiöitä, joita olen tavannut.
Quote from: jupeli on 16.09.2010, 11:19:21
Mikkoellilä: "Mukavia ja vastenmielisiä ihmisiä on kaikissa etnisissä ryhmissä. Voin itse kertoa, että monet tuntemani/tapaamani suomenruotsalaiset ovat hyvin pinnallisia, konsensushakuisia, konformistisia jne. Useimmat suomenruotsalaiset eivät puhu asioista suoraan ja välttelevät vakavia keskustelunaiheita."
KOskee mielestäni muuten kaikkia tuntemiani anglosaksisia pohjoismaita.
Mitä tarkoitat "anglosaksisilla pohjoismailla"? Tarkoitatko skandinaavisia maita vai anglosaksisia maita? Edellämainittu ilmiö on kyllä yleinen myös englanninkielisten maiden keskustelukulttuurissa. Kaikkiin vakaviin keskustelunavauksiin vastataan hihityksellä tai tuhahtelulla ja vähättelyllä ja irrelevantilla jaarittelulla. Tämä on todella ärsyttävää.
Vaikka tämä onkin asia-alueen asiaketju, merkittäköön pöytäkirjaan että ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on todennäköisesti universumin tyhmin ihminen.
XBB:n pakkoruotsikantaa spammattakoon isolla tykillä. Joka paikkaan.
Mikkoellilä sanoi:"Mitä tarkoitat "anglosaksisilla pohjoismailla"? Tarkoitatko skandinaavisia maita vai anglosaksisia maita? Edellämainittu ilmiö on kyllä yleinen myös englanninkielisten maiden keskustelukulttuurissa. Kaikkiin vakaviin keskustelunavauksiin vastataan hihityksellä tai tuhahtelulla ja vähättelyllä ja irrelevantilla jaarittelulla. Tämä on todella ärsyttävää."
Tarkoitin skandinaavisia maita, tuli pieni ajatusvirhe ja muutoin olen samaa mieltä ja voin sanoa että smootookkiin olen perin juurin v--tuuntunut.
asiasta kolmanteen.
En oikein voi käsittää sellaista ryhmää kuin suomenruotsalaiset (surut) tai tai Suomen maalaiset (Sumat).
He ovat käsitykseni mukaan Suomen kansalaisia jotka kuuluvat Suomen ruotsikieliseen kielivähemmistöön, olkoot he sukujuuriltaan ruotsalaisia, suomalaisia, juutalaisia tai mitä tahansa (surukit lienee hyvä yleisnimitys kueseiselle kielivähemmistölle).
Jos he haluavat ammentaa puhumastaan murteellisesta ja suomalaisia sanoja sisältävästä ruotsinkielestään identiteettinsä , niin siitä vaan. Mutta älkööt vaatiko maan valtaväestöä tahi ketään muutakaan omaksumaan heidän kielellistä identiteettiään.
Quote from: Sanglier on 16.09.2010, 15:18:27
Vaikka tämä onkin asia-alueen asiaketju, merkittäköön pöytäkirjaan että ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on todennäköisesti universumin tyhmin ihminen.
XBB:n pakkoruotsikantaa spammattakoon isolla tykillä. Joka paikkaan.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Stubb romahdutti Kokoomuksen kannatusta useita prosenttiyksikköjä tuolla lausunnollaan.
QuoteUlkoasiainministeri Alexander Stubb (kok) olisi valmis aikaistamaan ruotsin kielen perusopetusta siten, että se alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta.
Asiasta kertoo Hufvudstadsbladet.
Stubbin mukaan resurssit eivät välttämättä riitä kielenopetuksen aikaistamiseen, mutta hän seisoo silti ideansa takana ja kannattaa ruotsin säilyttämistä pakollisena kouluopetuksessa.
Nykyisin ruotsinopetus käynnistyy aikaisintaan kolmannelta luokalta.
Stubbin mukaan myös englanninkielen opetusta voisi aikaistaa samalla tavalla, hän kertoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
- Nuorena ollaan vastaanottavaisia vieraille kielille. Sitä parempi mitä useampia kieliä suomalaiset puhuvat, Stubb perustelee.
Stubb itse kävi aikanaan sekä suomen- että ruotsinkielistä päiväkotia ja osaa nykyisin viittä kieltä: suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa.
- Se harmittaa, etten osaa venäjää. Ulkoministerin olisi hyvä hallita sitä, Stubb huomauttaa.
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
Quote
Stubb ser svenskan som ett varumärke
Publicerad: 15/09 08:39 ›uppdaterad: 15/09 09:00
De senaste veckornas språkdebatt får utrikesminister Alexander Stubb att tala klarspråk. – Om Samlingspartiet, och jag, är med i nästa regering så lovar jag att svenskans ställning inte försvagas på något sätt. Det är mitt första vallöfte.
För utrikesminister Alexander Stubb (Saml) har tvåspråkigheten alltid varit en naturlig, självklar sak. Han gick i dagis både på svenska och finska. Efter fyra år i finsk småskola flyttade Stubb till Lärkan och skrev studentexamen på svenska.
Som politiker och utrikesminister har Stubb fokuserat på internationella frågor och EU. Fram till nu. Den senaste tidens debatt får nu Alexander Stubb att första gången engagera sig också i språkpolitiken.
– Det som hänt på senare tid kom överraskande och gjorde mig besviken. Jag har ute i världen så ofta stolt berättat om Finlands tvåspråkighet. Jag har beskrivit den som harmonisk i jämförelse med till exempel läget i språkstridens Belgien.
– Jag har berättar hur en sexprocentig andel av befolkningen har en jämbördig ställning garanterad i grundlag. Jag har berättat om den blomstrande finlandssvenska kulturen. Att små grupper fundamentalister på bägge håll varit negativa har inte stört bilden. Men det som nu hänt gör mig betänksam. Därför vill jag komma ut ur skåpet med min tvåspråkighet och min åsikt. Jag kan inte längre tiga.
Finns det ett hot mot Svenskfinland?
– Nej. Man ska inte dra några slutsatser av ett regionpolitiskt beslut som fått ledande centerpartister att reagera. Jag är övertygad om att konsensus i språkfrågan fortfarande råder. Tvåspråkigheten är en del av vår identitet, ett slags finländarnas DNA. Och det stryker man inte bort i en handvändning.
Du stöder den obligatoriska svenskan i finska skolor?
– Självfallet! Och den borde börja redan i ettan då man också borde läsa engelska.
Quote from: jupeli on 16.09.2010, 16:07:08
Jos he haluavat ammentaa puhumastaan murteellisesta ja suomalaisia sanoja sisältävästä ruotsinkielestään identiteettinsä, niin siitä vaan. Mutta älkööt vaatiko maan valtaväestöä tahi ketään muutakaan omaksumaan heidän kielellistä identiteettiään.
Juuri näin. Minusta on täysin yhdentekevää, millainen identiteetti suomenruotsalaisilla on. Sillä ei ole mitään merkitystä väestön 95-prosenttisen enemmistön kannalta.
Aika hiljaista on keskustelu ruotsinkielen asemasta Suomessa.
Tuntuu siksi omituiselta, koska maassamme oleva kaksikielisyys ja siitä kaksikielisyydestä keinotekoisesti ylläpidetty ruotsin kieli maksaa erilaisten kansalaisarvioiden mukaan muutamasta miljardista aina jopa viiteentoista miljardiin.
Sillä rahalla paikkaisi monta epäkohtaa.
Poliitikoilta ei ole kuulunut ensimmäistäkään arviota saatikka laskelmaa.
Taisi olla oikeuslaitoksen ruotsinkielen käännöskulut jotain puolitoista miljardia euroa vuotta kohti.
Hiljaista on, vasta 2200 viestiä kirjoitettu...
QuotePääministeri Mari Kiviniemi (kesk) kannattaa kokeilua, jossa koululaiset voisivat vaihtaa ruotsin luvun venäjään Itä-Suomessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092012379839_uu.shtml
Hmm, mielenkiintoista. Minkähänlainen älämölö tästä syntyy?
Vaikuttaa siltä, että seuraava kirjoituksen ote on kirjoitettu tosissaan, eli joku on todellisuudesta enemmän ulkona kuin lintulauta.
Provonakin aika omituinen.
"Ja kuinka on ministeri ajatellut, että ne suomenkieliset oppilaat jotka tulevaisuudessa olisivat julkisella sektorilla töissä ja täten joutuisivat antamaan ruotsinkielistä palvelua maan ruotsinkielisille asukkaille, tapahtuisi elleivät he saa opiskella ruotsin kieltä? Minun maailmassani se osoittaa vääryyttä suomenkielisiä oppilaita kohtaan jotka eivät saa oppia puhumaan tai ymmärtämään maan molempia kansalliskieliä. Edelleen tulevat oppilaat Itä-Suomessa etääntymään Pohjolasta elleivät he lue ruotsia. Merkillinen asenne ministeri Kiviniemeltä.
"Och hur har ministern tänkt sig att de finska elever som i en framtid skall jobba i offentlig sektor och således ge service på svenska åt landets svenskspråkiga invånare skall gå till om man inte får lära sig det svenska språket? I min värld visar detta på en orättvisa mot de finska elever som då inte får lära sig tala och förstå landets bägge nationalspråk. Vidare kommer eleverna i östra Finland att fjärma sig från Norden om man inte läser svenska. Märklig inställning av minster Kiviniemi."
Jan-Erik Granqvist 20.9.2010 kl 17:38"
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=126841
Quote from: svobo on 20.09.2010, 18:30:15
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092012379839_uu.shtml
Hmm, mielenkiintoista. Minkähänlainen älämölö tästä syntyy?
Kiviniemeltä tuli historiallinen avaus. Ensimmäistä kertaa valtapuolueen ykkösrivin poliitikko on avannut keskustelun pakkoruotsin valtakunnallisesta välttämättömyydestä ja on vain ajan kysymys että keskustelun tuloksena syntyy ainut rationaalinen ratkaisu: Pakkoruotsin poisto.
Quote from: jupeli on 19.09.2010, 19:01:01
Aika hiljaista on keskustelu ruotsinkielen asemasta Suomessa.
Tuntuu siksi omituiselta, koska maassamme oleva kaksikielisyys ja siitä kaksikielisyydestä keinotekoisesti ylläpidetty ruotsin kieli maksaa erilaisten kansalaisarvioiden mukaan muutamasta miljardista aina jopa viiteentoista miljardiin.
Sillä rahalla paikkaisi monta epäkohtaa.
Poliitikoilta ei ole kuulunut ensimmäistäkään arviota saatikka laskelmaa.
Taisi olla oikeuslaitoksen ruotsinkielen käännöskulut jotain puolitoista miljardia euroa vuotta kohti.
Miksipä on hiljaista?
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/
Quote from: Petri Kivikangas on 15.09.2010, 18:03:47
- Ruotsin asemaa ei heikennetä, jos kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa. Se on ensimmäinen vaalilupaukseni, Stubb vannoo.
Jos Alexander Stubb on lausunut tuon ensimmäisenä vaalilupauksenaan noin hyvissä ajoin ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, ehkä kyseessä on myös hänen tärkein vaalilupauksensa, sellainen poliittinen linjanveto, josta hän viimeiseksi joustaisi. Jos ruotsin kielen asema Suomessa on Alexander Stubbille noin tärkeä, eikö hän tuntisi oloaan kotoisammaksi vaikkapa RKP:n listoilla?
Tai voisiko olla niin, että Stubb olisikin RKP:n poika? Entäpä Sasi ja Katainen sitten? Kenen leipää he syövät ja kenen pöydässä?
QuoteRuotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin ottaa etäisyyttä ajatukseen, että kouluruotsi voitaisiin kokeilussa vaihtaa kouluvenäjään itärajan kunnissa.
Meillä on huonoja kokemuksia kokeiluista, sanoo Wallin. Kokeilut johtavat usein johonkin lopputulokseen, kuten esimerkiksi vakinaistamiseen, kuten kävi onnettomassa päätöksessä ylioppilaskirjoitusten ruotsista, sanoo Wallin. Ruotsi on nykyisin vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa.
RKP-johtaja sanoo, että tällaista kokeilua ehdottavien pitäisi ennen kokeilua kertoa, mitä he tavoittelevat. (käännös)
HBL: Wallin tar avstånd från skolryska (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=196211)
J.K.Paasikivi kirjoitti julkaistuissa presidenttikauden päiväkirjoissaan:"Olisi parempi jos ruotsalaisia olisi 1 milj."
Suomi oli Neuvostoliiton monitasoisen painostuksen kohteena ja Paasikivi halusi, että Ruotsi olisi kiinnostunut Suomen asioista ja katsoi, että varmimmin kiinnostuksen takaa ruotsinkielinen väestönosa Suomessa. Ruotsin kiinnostuksen hän toivoi vähentävän yksinjäämisen pelkoa NL:n kanssa. Juho Kusti oli siis reaalipoliitikko, kuten aina.
Maailma on muuttunut Juho Kustin ajoista, mutta onko päättäjiemme ajatusmalli muuttunut? Uhkaako Venäjä meitä edelleen niin, että jokaisen suomalaisen nuoren on käytettävä tuhansia tunteja oppimalla pohjoiseurooppalaista marginaalikieltä?
En mitenkään haluaisi uskoa päättäjien selityksiä pakkoruotsin opetuksen tarpeellisuudesta aidoiksi; niin naiiveja ja kestämättömiä ne ovat. Summaksi siis jää, että pakkoruotsia luetaan Venäjän pelossa.
Ikävä puoli asiassa on, että kansan valitsemat edustajat eivät kerro kansalle totuutta pakkoruotsista, vaan valehtelevat niin, että luulisi heitä itseäänkin hävettävän.
Quote from: jupeli on 19.09.2010, 19:01:01
Aika hiljaista on keskustelu ruotsinkielen asemasta Suomessa.
Tuntuu siksi omituiselta, koska maassamme oleva kaksikielisyys ja siitä kaksikielisyydestä keinotekoisesti ylläpidetty ruotsin kieli maksaa erilaisten kansalaisarvioiden mukaan muutamasta miljardista aina jopa viiteentoista miljardiin.
Sillä rahalla paikkaisi monta epäkohtaa.
Poliitikoilta ei ole kuulunut ensimmäistäkään arviota saatikka laskelmaa.
Taisi olla oikeuslaitoksen ruotsinkielen käännöskulut jotain puolitoista miljardia euroa vuotta kohti.
Taitaa olla vähän sama homma kuin maahanmuutossa, että haittaa suurta ihmisryhmää suhteellisen vähän ja hyödyttää pientä ihmisryhmää paljon. Ongelma on tietysti se, että monesta pienestä purosta kasvaa iso joki, ja mahdollisesti joen laskupaikkakin voi ennen pitkää tulvia, jos siitä poistuu vettä hitaammin kuin siihen tulee.
Ja lisäksi historian kulttuurinen painolasti.
Jotain tämmöistä...
Quote from: sologdin on 21.09.2010, 00:37:38
J.K.Paasikivi kirjoitti julkaistuissa presidenttikauden päiväkirjoissaan:"Olisi parempi jos ruotsalaisia olisi 1 milj."
Suomi oli Neuvostoliiton monitasoisen painostuksen kohteena ja Paasikivi halusi, että Ruotsi olisi kiinnostunut Suomen asioista ja katsoi, että varmimmin kiinnostuksen takaa ruotsinkielinen väestönosa Suomessa. Ruotsin kiinnostuksen hän toivoi vähentävän yksinjäämisen pelkoa NL:n kanssa. Juho Kusti oli siis reaalipoliitikko, kuten aina.
Maailma on muuttunut Juho Kustin ajoista, mutta onko päättäjiemme ajatusmalli muuttunut? Uhkaako Venäjä meitä edelleen niin, että jokaisen suomalaisen nuoren on käytettävä tuhansia tunteja oppimalla pohjoiseurooppalaista marginaalikieltä?
En mitenkään haluaisi uskoa päättäjien selityksiä pakkoruotsin opetuksen tarpeellisuudesta aidoiksi; niin naiiveja ja kestämättömiä ne ovat. Summaksi siis jää, että pakkoruotsia luetaan Venäjän pelossa.
Ikävä puoli asiassa on, että kansan valitsemat edustajat eivät kerro kansalle totuutta pakkoruotsista, vaan valehtelevat niin, että luulisi heitä itseäänkin hävettävän.
Pakkoruotsin poistaminen muuttaisi valtaväestön asennoitumista ruotsinkieleen ja ruotsinkielisiin positiivisemmaksi ja olisi siten ehdottomasti myös ruotsinkielisten etu. Se edesauttaisi pitkällä tähtäimellä ruotsinkielen säilymistä ja tulevaisuutta Suomessa kun sen asema muutettaisiin sellaiseksi vähemmistökieleksi, mikä se terveellä järjellä ja suhteellisuudentajulla ajatellen onkin.
RKP toimii ruotsinkielisten etujen vastaisesti, tämä olisi jo syytä ymmärtää. Ei ole millään, korostan,
millään tavalla kenenkään ruotsinkielisen etu, että valtava määrä suomalaisia pakotetaan istumaan opiskelemassa kieltä, jota he eivät koskaan tarvitse. Päinvastoin.
Ulkopoliittisilla syillä pakkoruotsin perusteleminen on aivan asiaan liittymätöntä höpöhöpöä ja kekkoslovakialaista ylireagointia (enkä tarkoita tällä sitä, että Kekkonen olisi sellaiseen sortunut, muut suomalaiset hänen aikanaan kylläkin). Ja on vielä huomattava, että Paasikiven aikana Suomessa ei opiskeltu pakkoruotsia kansakouluissa.
Surukit eli Suomen ruotsinkielinen kielivähemmistö hallitsee Suomea rantasaunojen ja kabinettien kautta sekä oudoilla palkitsemisilla.
Karukit eli kaavakeruotsalaisten kielivähemmistö Suomessa, on yksi pienimpiä kielivähemmistöjä, mutta tehokas työase surukeille, koska n.5% surukki vämmistö n.
n. 0,1%:n? karukin kanssa on saanut koko suomenkielisen kansan nöryytettyä rähmälleen eli lukemaan pakon edessä heidän omituista ja Suomeen kuulumatonta ruotsinkieltään.
Saa nähdä, koska kaavakeruotsinkieliset alkavat vaatimaan eriytyneenä ryhmänä erioikeuksia itselleen.
KYseisen käännösvirheellä (virheillä?) varustetttu kaavake löytyy täältä, http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html tai maistraatista.
Olenko havaitsevinani että Kepu on lähdössä pistämään RKPeelle laajemmaltikin kapuloita rattaisiin? Eikös siellä Pohjanmaalla ollut joku hallintouudistus, missä Pekkariselta ja Kiviniemeltä paloivat proput heidän kanssaan?
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Yle+Laaninen+arvostelee+Rkpn+vaalirahoitustapaa/1135260303220
QuoteKaksikielisyys on muuttunut hengitysilmaksi
Olli Kivinen [email protected] Kirjoittaja on HS:n riippumaton kolumnisti.
Kuluneen vuoden keskustelu ruotsin kielen asemasta Suomessa on paljastanut taas kerran, että kaksikielisyys nauttii maassamme laajaa kannatusta. Asia on kiteytynyt useissa yhteyksissä, kuten Helsingin Sanomain pääkirjoitussivun laajassa Me puhumme ruotsia -kirjoitussarjassa. Kuvaan on kuulunut tavalliseen tapaan muutamien poliitikkojen profiilin nostoa, sanallisia ylilyöntejä ja ärhentelyksi kääntynyttä turhautuneisuutta.
Samalla kirjoituksissa ja puheenvuoroissa on ollut lisämauste. Kannatuksesta huolimatta keskustelijoilla on ollut hämmentävän vähän ehdotuksia, miten kaksikielisyyden turvaamista käytännössä edistetään. Tämän kirjoittaja ilmoittautuu neuvottomien joukkoon.
Syy on yksinkertainen. Kielikysymyksen perusasetelmat ovat muuttuneet yhtä jalkaa maamme kansainvälisen aseman ja toiminnan kanssa. Tilannetta voi kuvata vastaavanlaisella esimerkillä EU:hun suhtautumisessa.
Monien ihmisten mielissä EU-yhdentymisen oikeutukseksi eivät enää riitä menneisyyden saavutukset, kuten vaikkapa rauha Euroopassa, euron tuoma vakaus, alhaiset korot ja vastaavat. Ne ovat muuttuneet itsestäänselvyyksiksi – kuin ilmaksi, jota hengitämme –, ja eteenpäin pääseminen vaatii uusia, kouriintuntuvia saavutuksia.
Vastaavasti ruotsin kielen asema on väestön valtaosan mielissä kääntynyt hengitysilman kaltaiseksi normaaliksi osaksi arkipäivän elämää. Ruotsinkielisille tämä merkitsee selvästi sellaista vaaraa, että ruotsi hiipuu Suomessa hitaasti mutta varmasti samalla kun englannin asema vahvistuu. Koko Eurooppaan ulottuva monikulttuurisuuden lisääntyminen kiihdyttää kehitystä.
Peruslähtökohdan muutos koskee koko suurta kuviota, kuten maamme asemaa Euroopassa ja maailmassa, toimintaympäristöämme ja sopeutumistamme maailman muutokseen – kielivaatimuksineen kaikkineen.
Näihin verrattuna Tammisaaren synnytyssairaala, Sipoon pilkkominen, Kokkolan paikka maailmankaikkeudessa ja muut viime aikojen ärsytyspisteet ovat pikkuasioita.
[...]
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kaksikielisyys+on+muuttunut+hengitysilmaksi/1135260297985
Quote from: wekkuli on 21.09.2010, 11:42:14
Eikös siellä Pohjanmaalla ollut joku hallintouudistus, missä Pekkariselta ja Kiviniemeltä paloivat proput heidän kanssaan?
Mikäli nyt oikein muistan, kyseessä oli kielikiista - RKP vaati ja sai aikaan sen, ettâ jopa suomenkielisissä, köyhissä pikkukunnissa jouduttiin satasaamaan paljon rahaa kuntatyöntekijöiden kurssittamiseksi ruotsinkielessâ, jotta saivat pakollisen kielitutkinnon läpi ja näin pidettyä työpaikkansa kunnassa, jossa ei kukaan ko. palveluja vaadi kuin suomeksi.
Quote from: petebe on 21.09.2010, 11:48:53
Quote from: wekkuli on 21.09.2010, 11:42:14
Eikös siellä Pohjanmaalla ollut joku hallintouudistus, missä Pekkariselta ja Kiviniemeltä paloivat proput heidän kanssaan?
Mikäli nyt oikein muistan, kyseessä oli kielikiista - RKP vaati ja sai aikaan sen, ettâ jopa suomenkielisissä, köyhissä pikkukunnissa jouduttiin satasaamaan paljon rahaa kuntatyöntekijöiden kurssittamiseksi ruotsinkielessâ, jotta saivat pakollisen kielitutkinnon läpi ja näin pidettyä työpaikkansa kunnassa, jossa ei kukaan ko. palveluja vaadi kuin suomeksi.
Heh, aika hauska. Keksitkö itse vai kopioitko jostain?
Keski-Pohjanmaan soppa ei ollut alun perin kieliriita vaan epäselvä aluehallintouudistus. Maakunnan kait ainoa kaupunki vastaan lande. Tämähän on ihan tuore tapaus joten turha sitä on refereoida.
Asiahan ratkesi niin että hallinto pysyi Vaasassa missä se on aina ollut. Suomenkielisten virkamiesten Oulussa (eikä varsinkaan missään "köyhissä pikkukunnissa") ei tarvitse osata ruotsia sen enempää kuin aiemminkaan.
Siis win-win? Eikös? Kepun ratkaisussa kaksikielisyysvaatimukset olisivat ulottuneet yksikieliseen Ouluun, siinä ei olisi ollut mitään tolkkua. Ei niin pienintäkään järjen hiventä.
Kiitos kun kerroit asian oikean laidan, en keksinyt itse, vaan kerroin sen minkä olin kuullut. Suomalaisia tiedotusvälineitä ei niin paljon aina kerkeä seurata, että totuus tästä asiasta oli jäänyt minulta aivan pimentoon.
QuoteBjörklund on kiertänyt suomalaisia yläasteita ja lukioita kahtena viikkona vuodessa kolmen vuoden ajan. Kulut maksaa Svenska nu -verkosto, jonka tarkoituksena on saada suomalaiset nuoret tekemisiin ruotsin kanssa positiivisessa hengessä.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/tama-mies-tekee-ruotsista-hauskaa/191308
Jotenkin SAIRAS! asetelma... :facepalm:
Ensin pakkosyöttämällä paskaa saadaan lapset inhoamaan paskaa, ja sitten paskaa yritetään paketoida lahjapaperiin. Jättefint!!! Tuli kaunis lahjapaketti... Not...
Itse opin ruotsin "pakosta", koska kasvoin kaupungissa jossa puolet hurreja. Minua ei siis tarvinnut syöttää pakolla, kaupungissa jossa ei ruotsia tarvitse, niin kuin suurta enemmistöä suomalaisista.
Tässä hieman ihmettelemistä.
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/tutkija_ruotsinkielisille_oma_vaalipiiri_2001118.html
Osalainaus:"Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuksen yksiköstä ehdottaa eduskuntavaaleihin omaa vaalipiiriä ruotsinkielisille. Jos Ahvenanmaan edustaja otettaisiin mukaan, syntyisi noin kymmenen edustajan vaalipiiri, jonka äänestäjiä olisivat kaikki, joiden kieleksi on Väestörekisterikeskuksen tietoihin merkitty ruotsi. "
Kun mietitään perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa, niin kyseinen ehdotus meneeläpi kuin kuuma naskali voihin.
Quote from: petebe on 21.09.2010, 11:48:53
Mikäli nyt oikein muistan, kyseessä oli kielikiista - RKP vaati ja sai aikaan sen, ettâ jopa suomenkielisissä, köyhissä pikkukunnissa jouduttiin satasaamaan paljon rahaa kuntatyöntekijöiden kurssittamiseksi ruotsinkielessâ, jotta saivat pakollisen kielitutkinnon läpi ja näin pidettyä työpaikkansa kunnassa, jossa ei kukaan ko. palveluja vaadi kuin suomeksi.
Juuri tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että vaatimukset ruotsinkielisestä julkisesta palveluntarjonnasta kaikissa Suomen kunnissa perustuvat lakiin, joka on vuorostaan perusteltu Suomen perustuslailla, jossa sanotaan suoraan ja yksiselitteisesti, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä kannattaa pitää mielessä. Tehkää siitä omat johtopäätöksenne.
Osalainaus.
"Kirjelmä oikeuskansleri Jaakko Jonkalle
Folktinget keskusteli Kokkolan kysymyksestä vanhemman oikeuskanslerin sihteerin Outi Kostaman kanssa OK-virastossa 2.6.2010 ja luovutti samalla kirjelmän Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Kokkolan kaupungin sijoituksesta valtion aluehallinnossa.
Oikeuskansleri
Jaakko Jonkka
Suomen Ruotsalaiset kansankäräjät kääntyvät teidän puoleenne sen johdosta, " jne.
Nyt en ymmärrä. Meillä on svenska Finlands folkting niminen lakisääteinen järjestö, jota ei missään kohtaa laissa ole mainittu suomenkielisenä, mikä siis olisi ruotsinkielisen Suomen kansankäräjät, jos se siis olisi laissa suomennettu.
Nyt oikeuskanslerille laitetussa kirjeessä on mainittu Suomen Ruotsalaiset kansankäräjät. Mikä se muuten yleensä on?
Voiko oikeuskansleri ottaa kantaa kirjelmään, johon yhdistyksen nimi on käsitykseni mukaan väärennetty. Tietenkin jos sellainen on, niin minkä sille voi?.
Tein aikoinaan kantelun oikeuskanslerille pakkoruotsin erinäisistä perustuslaivastaisuuksista. Yllättäen asia otettiin käsittelyyn, ja asiassa jopa pyydettiin lausunto opetusministeriöltä. Kantelu ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin.
Suomen rikolliselle korruptiohallinnolle ei tietenkään voi mitään oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle kantelemalla, sillä kyseiset virastot ovat osa korruptiovaltarakennetta, mutta jossain vaiheessa mokutyrannia kaatuu kommunismin tavoin, ja silloin arkistoista näkyy ketkä vastustivat laittomuutta, ja ketkä sitä ylläpitivät. Vähän samaan tapaan kuin Stasin arkistot avautuivat tutkijoille Itä-Saksan kaaduttua.
Quote from: Kokokokonkokkoko on 23.09.2010, 23:57:40
Miten perustuslaki ei muka toteudu Sallassa via Virolahdella,vaikka Itä-Suomalaiset eivät osaisikaan ruotsia ?
Halvemmaksi tulee hakea tulkki Höntönvaaraan vaikka Ikaalisista, jos jonkun ruotsinkielisen on saatava siellä toimituskirjansa, kuin opettaa vuosisatoja ruotsia kaikille asukkaille.Panos-tuotos ajattelua kehiin.kele
Minä ymmärrän, mikä olisi käytännöllistä ja järkevää. Kaikki muutkin normaalijärkiset ymmärtävät sen. Mutta jos joku tiedostava suomenruotsalainen menee sinne, eikä saakaan palvelua ruotsiksi, siitä nousee kauhea kalabaliikki, ja varmasti pian osoitellaan, että jo perustuslaki vaatii tasa-arvoista palvelua. Mikä siis olisi johdonmukainen ja lopullinen ratkaisu tämän asian ratkaisemiseksi?
Lainaus NIkolas Ojalalta:"Mutta jos joku tiedostava suomenruotsalainen menee sinne, eikä saakaan palvelua ruotsiksi, siitä nousee kauhea kalabaliikki, ja varmasti pian osoitellaan, että jo perustuslaki vaatii tasa-arvoista palvelua. Mikä siis olisi johdonmukainen ja lopullinen ratkaisu tämän asian ratkaisemiseksi? "
Johdonmukainen ratkaisu on poistaa nopeasti Suomelle kymmeniä miljardeja euroja vuosittain maksava ruotsinkieli ja saattamalla se sille kieli- ja väestöpoliittisesti kuuluvaan vähemmistökielten asemaan.
Kaikki jotka palvelua omalla vähemmistökieleksi luokitetulla äidinkielellään tarvitsevat, saakoot tulkkauspalvelua valtion ja kunnan viranomaisissa.
Jos joku tulkkauspalvelua pyytävä todetaan kielitaitoiseksi, maksakoon tulkkauspalvelun kaksinkertaisena ja saakoon sakkoa reippaasti.
Perussuomalainen (http://www.ruutupaperi.fi/Hyvan_Olon_Mediat_Oy/Perussuomalainen1210/)-lehden numerossa 12/2010 on Pentti Oinosen pakkoruotsia käsittelevä kirjoitus (viimeinen sivu). Poimintoja:
QuoteRuotsin kielen opiskelun pakollisuus ei ole näkemyksemme mukaan nykyaikaa. Itse asiassa ruotsin kielen pakollisuus tekee vain vahinkoa ruotsin kielelle sekä luo kielipoliittisia ristiriitoja suomenruotsalaisten ja suomenkielisen enemmistön välille.
QuoteErityisesti haluan tuoda esille käsitykseni siitä, miksi yleinen mielipide on kääntynyt yhä suuremmassa määrin RKP:tä ja ruotsin kieltä vastaan. Yksinkertainen selitys ja syy siihen on kehnosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka, josta on yksinomaan vastuussa RKP:n ministeri Astrid Thors.
QuoteNämä asiat nimittäin kulkevat käsi kädessä. Niitä yhdistää RKP.
Quote from: Jaakko Sivonen on 24.09.2010, 14:52:26
Perussuomalainen (http://www.ruutupaperi.fi/Hyvan_Olon_Mediat_Oy/Perussuomalainen1210/)-lehden numerossa 12/2010 on Pentti Oinosen pakkoruotsia käsittelevä kirjoitus (viimeinen sivu).
Kirjoitus on koko eduskuntaryhmän lehdistötiedotteenakin (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=195449) julkaistu kanta.
Quote from: OlliH on 24.09.2010, 00:09:52
Tein aikoinaan kantelun oikeuskanslerille pakkoruotsin erinäisistä perustuslaivastaisuuksista. Yllättäen asia otettiin käsittelyyn, ja asiassa jopa pyydettiin lausunto opetusministeriöltä. Kantelu ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin.
Suomen rikolliselle korruptiohallinnolle ei tietenkään voi mitään oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle kantelemalla, sillä kyseiset virastot ovat osa korruptiovaltarakennetta, mutta jossain vaiheessa mokutyrannia kaatuu kommunismin tavoin, ja silloin arkistoista näkyy ketkä vastustivat laittomuutta, ja ketkä sitä ylläpitivät. Vähän samaan tapaan kuin Stasin arkistot avautuivat tutkijoille Itä-Saksan kaaduttua.
Olisikohan mahdollista valittaa EU:n jollekin toimielimelle. Korruptiota tietysti esiintyy sielläkin mutta jos asian saisi julkiseksi, ei sillä olisi väliä.
http://edition.cnn.com/2010/WORLD/europe/09/23/poland.jewish/index.html?hpt=C1
Uusnatsipariskunta sai tietää olevansa juutalaisia.
..tulee vaan mieleen heti kun tuon lukee, että mitenhän jos ne Ida Asplundin esittämät geenitestit otettaisiin käyttöön, voisi tulla melkoinen kauhistus freudenthalistille jos toisellekin. Tuskin kumminkaan käyttäytyisivät kuten artikkelissa.
Quote from: _w_ on 25.09.2010, 20:02:54
http://edition.cnn.com/2010/WORLD/europe/09/23/poland.jewish/index.html?hpt=C1
Uusnatsipariskunta sai tietää olevansa juutalaisia.
Oltuaan ensin yhtä äärimmäisyyttä he vaihtavat toiseen äärimmäisyyteen. Tulee sellainen vaikutelma, että ihan kaikki natsit eivät ole bunkkerissa, kun oma ajatusmaailma ja identiteetti määräytyy noin rajusti niiden juurien perusteella.
Noh...
http://areena.yle.fi/video/1293231
Joo Yleltä tuli tämmönen tänään. Robban on nimi. Jaksossa Wallin ja Silvia Modig (Helsingin kaupunginvaltuutettu) juttelee ruotsinkielisten vaikutusvallasta Suomessa. Wallin käy läpi Ekenäsin teesit ja pakkoruotsin. Kuullaan kommenttia joka suuntaan. Ei siis vain puoluesta.
Jos siis kiinnostaa... ;)
On siis suomeksi tekstitetty.
Ruotsinkielisen YLE:n kyselytutkimuksen mukaan ruotsin vaihtaminen venäjään "saa kylmää kättä". HBL:n otsikon mukaan "koulut eivät halua vaihtaa ruotsia venäjään".
Pääministeri Mari Kiviniemen taannoisen ehdotuksen mukaan joidenkin Itä-Suomen kuntien koululaiset voisivat kokeilussa halutessaan vaihtaa pakollisen B-ruotsin B-venäjään. Tällaista vaihtoehtoa on haluttu etenkin
Pohjois-Karjalassa. Kysyttyään asiasta
Kymenlaakson rehtoreilta ja koulutoimenjohtajilta ruotsinkielinen YLE ilmoittaa, ettei hankkeelle ole kouluissa juuri lainkaan kannatusta.
Svenska YLE: Ryska i stället för svenska får kalla handen (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=196780)
HBL: YLE: Skolor vill inte byta svenska mot ryska (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/27/w52351.php)
Edit:
Etelä-Karjalan radio oli tehnyt oman kyselynsä, jonka mukaan kokeilua kannatetaan:
QuoteEteläkarjalaisissa kouluissa suhtaudutaan varovaisen myönteisesti pääministeri Mari Kiviniemen ehdotukseen niin sanotun pakkoruotsin vaihtamisesta kokeiluluonteisesti venäjän opetukseen Itä-Suomessa.
Etelä-Karjalan radion kyselyyn vastanneista rehtoreista ja sivistystoimen viranhaltijoista valtaosa on sitä mieltä, että kokeilua voisi harkita.
YLE Etelä-Karjala: Ruotsin vaihtaminen venäjään saa varovaista kannatusta (http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/09/ruotsin_vaihtaminen_venajaan_saa_varovaista_kannatusta_2011828.html)
Pakkovenäjä on vähintään yhtä ikävä asia kuin pakkoruotsi sen kahleisiin joutuneista suomalaisista. Jotta se siitä.
Turmiollisinta on ruotsinkielisille suodut kielikiintiöt oppilaitoksissa y.m. koska kohta sitä ovat vaatimassa kaikki muutkin alati kasvavat kielivähemmistöt venäjänkieliset etunenässä. Helppo käsittää miten siinä sitten käy. Suomen kieli ja suomalaisuus yleensä jää tappiolle entistä enemmän, meidän omassa maassamme.
QuotePaavo Lipponen: Syntipukin etsintä Suomen kaksikielisyydestä edustaa henkistä taantumaa
Vaikea uskoa, että 2000-luvulla maassamme nostaa päätään kaksikielisyyttä vieroksuva suuntaus. Nyt ei ole kyse vain kansalaisten tunteenpurkauksista, vaan ja ennen muuta poliittisen johdon ja elinkeinoelämän päälliköiden asenteiden ällistyttävästä muutoksesta.
Ennen kuin pääministeri ja Elinkeinoelämän Keskusliitto jatkavat omaksumallaan linjalla, olisi syytä pysähtyä miettimään, millaisella tulella nyt leikitään. Vielä on mahdollista tuoda selkeästi esiin kaksikielisyys ja suomenruotsalaisuus yhtenä Suomen suurimmista voimavaroista.
[...]
Nykyisessä maailmantilanteessa ajatukset puhtaasta suomalaisuudesta ja kaunaiset kuvaukset Ruotsin roolista Suomen historiassa kertovat henkisestä taantumisesta. Välillä oli sävelenä "pure jenkki", pian ilmeisesti "pure Suomi".
Vähemmistöä ja ulkomaalaisia vieroksuvat asenteet nousevat pintaan usein taloudellisessa taantumassa, mutta tässä tapauksessa ongelma on syvemmällä. Onko suomalaisilla tässä maailman parhaassa maassa sittenkin identiteettiongelma?
Vahvalla itsetunnolla varustettu suomalainen esiintyisi maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä. Ne ovat meille suuria valtteja niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti. Ruotsinkieliset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, jossa maamme on kaikessa it-huumassa tosiasiassa jäänyt jälkeen.
[...]
Kun valtion johtavat poliitikot paljastavat vähemmistövastaiset asenteensa, heidän pitäisi tietää leikkivänsä tulella.
[...]
Jos vähemmistön vähättelyä ja nimittelyä rohkaistaan korkealta tasolta, leviävät nämä asenteet helposti yhä laajemmalle. Suomenruotsalainen vähemmistö voi silloin alkaa tuntea asemansa oikeasti ahdistetuksi. Tähän maallamme ei ole varaa. Jos ruotsinkielinen nuorisomme alkaisi pelätä tulevaisuutensa puolesta ja muuttaisi joukolla ulkomaille, olisi se Suomelle katastrofaalinen menetys.
Teksti Paavo Lipponen
Kirjoittaja on entinen pääministeri (sd) ja ja Svenska nu -verkoston puheenjohtaja.
Suomen Kuvalehti (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paavo-lipponen-syntipukin-etsinta-suomen-kaksikielisyydesta-edustaa-henkista-taantumaa)
Quote from: Roope on 27.09.2010, 10:47:42
QuotePaavo Lipponen: Syntipukin etsintä Suomen kaksikielisyydestä edustaa henkistä taantumaa
Vaikea uskoa, että 2000-luvulla maassamme nostaa päätään kaksikielisyyttä vieroksuva suuntaus. Nyt ei ole kyse vain kansalaisten tunteenpurkauksista, vaan ja ennen muuta poliittisen johdon ja elinkeinoelämän päälliköiden asenteiden ällistyttävästä muutoksesta.
Ennen kuin pääministeri ja Elinkeinoelämän Keskusliitto jatkavat omaksumallaan linjalla, olisi syytä pysähtyä miettimään, millaisella tulella nyt leikitään. Vielä on mahdollista tuoda selkeästi esiin kaksikielisyys ja suomenruotsalaisuus yhtenä Suomen suurimmista voimavaroista.
[...]
Nykyisessä maailmantilanteessa ajatukset puhtaasta suomalaisuudesta ja kaunaiset kuvaukset Ruotsin roolista Suomen historiassa kertovat henkisestä taantumisesta. Välillä oli sävelenä "pure jenkki", pian ilmeisesti "pure Suomi".
Vähemmistöä ja ulkomaalaisia vieroksuvat asenteet nousevat pintaan usein taloudellisessa taantumassa, mutta tässä tapauksessa ongelma on syvemmällä. Onko suomalaisilla tässä maailman parhaassa maassa sittenkin identiteettiongelma?
Vahvalla itsetunnolla varustettu suomalainen esiintyisi maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä. Ne ovat meille suuria valtteja niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti. Ruotsinkieliset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, jossa maamme on kaikessa it-huumassa tosiasiassa jäänyt jälkeen.
[...]
Kun valtion johtavat poliitikot paljastavat vähemmistövastaiset asenteensa, heidän pitäisi tietää leikkivänsä tulella.
[...]
Jos vähemmistön vähättelyä ja nimittelyä rohkaistaan korkealta tasolta, leviävät nämä asenteet helposti yhä laajemmalle. Suomenruotsalainen vähemmistö voi silloin alkaa tuntea asemansa oikeasti ahdistetuksi. Tähän maallamme ei ole varaa. Jos ruotsinkielinen nuorisomme alkaisi pelätä tulevaisuutensa puolesta ja muuttaisi joukolla ulkomaille, olisi se Suomelle katastrofaalinen menetys.
Teksti Paavo Lipponen
Kirjoittaja on entinen pääministeri (sd) ja ja Svenska nu -verkoston puheenjohtaja.
Suomen Kuvalehti (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paavo-lipponen-syntipukin-etsinta-suomen-kaksikielisyydesta-edustaa-henkista-taantumaa)
Minua hävettää, että olen käynyt samaa koulua kuin tämä mies. >:(
Vaikka olenkin hiljattain kääntynyt koulujen pakkoruotsia vastaan en missä tapauksessa halua tilalle pakkovenäjää. Se olisi vieläkin pahempaa.
Hipolta: "Vaikka olenkin hiljattain kääntynyt koulujen pakkoruotsia vastaan en missä tapauksessa halua tilalle pakkovenäjää. Se olisi vieläkin pahempaa."
Kyseesähän on Kiviniemen asettama ansa, kerätä joitain irtopisteitä.
Mutta mitnkä Hippo perustelet sen, että jos pakkoruotsin ja pakkovenäjän väliltä joku valitsisi venäjän kielekseen, olisi se vieläkin pahempaa kuin pakkoruotsi.
Onhan Venäjänkielinen maailma todellinenkauppapoliittinen haaste kaikkine mahdollisuuksineen.
Pakkoruotsilla saatetaan Suomi kilpailukyvyttömään tilaan, josta hyötyvät vain ja ainoastaan ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkielinen vähemmistö.
Minun mielestäni sen tulisi olla pakko-mikävaankieli. Mutta kieliä tulee opiskella että pärjää.
Quote from: jupeli on 27.09.2010, 16:51:27
Mutta mitnkä Hippo perustelet sen, että jos pakkoruotsin ja pakkovenäjän väliltä joku valitsisi venäjän kielekseen, olisi se vieläkin pahempaa kuin pakkoruotsi.
Onhan Venäjänkielinen maailma todellinenkauppapoliittinen haaste kaikkine mahdollisuuksineen.
Se on esimerkiksi psykologinen juttu. Yli 80 000 miestä menetti henkensä, jotta meidän ei tarvitsisi mm. opiskella pakkovenäjää. En haluaisi pettää heitä. Ruotsinkielinen vähemmistö on kutistuva ryhmä ja on perusteltua, että kieli menettää nykyistä asemaansa. Venäläinen vähemmistö on kasvava ryhmä, joka taas mahdollisesti tulevaisuudessa on osaltaan kansallista olemassaoloamme uhkaava ryhmä. Tälle ryhmälle ei pidä antaa mitään myönnytyksiä esimerkiksi edellytämällä meidän suomalaisten laajasti hallitsevan heidän kieltään.
QuotePakkoruotsilla saatetaan Suomi kilpailukyvyttömään tilaan, josta hyötyvät vain ja ainoastaan ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkielinen vähemmistö.
Tästä samaa mieltä.
Quote from: Lemmy on 27.09.2010, 16:55:46
Minun mielestäni sen tulisi olla pakko-mikävaankieli. Mutta kieliä tulee opiskella että pärjää.
Juuri näin mutta mitään kieltä ei saa asettaa pysyvään 'pakkotilaan'.
"Se on esimerkiksi psykologinen juttu."
SEkin on psykologinen juttu, että pakolla alistetaan suomenkieliset nuoret kautta linjan opiskelemaan suomeen kuulumatonta entisen hirmuvallan kieltä rangaistuksen uhalla.
Sekin on psykolginen juttu, että entisten hirmuvallan edustaien jälkeläiset ja nykyistenkin suomalaisten alistajien lapset pääsevät opinahjoihin syrjimällä suomenkielisiä lapsia ja nuoria jne.
"Yli 80 000 miestä menetti henkensä, jotta meidän ei tarvitsisi mm. opiskella pakkovenäjää."
Eivät he sen takia kuolleet, vaan sen takia, että he joutivat tilanteisiin, joissa henki lähti. Mutta Suomen ruotsinkielinen vähemmistö edusti itseäÄN valtavalla rintamakarkuruusaallolla. Heidän takaisinpaluunsa vuoksiko Virolainen sopi lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kouluihimme n. kolmisenkymmentä vuotta sitten?
"En haluaisi pettää heitä."
Olet jo kirjoituksillasi ja asenteillasi muiden pakkoruotsittajien tavoin mielstäni pettänyt.
"Ruotsinkielinen vähemmistö on kutistuva ryhmä ja on perusteltua, että kieli menettää nykyistä asemaansa."
Hyvin lausuttu ja totta puhuttu, mutta unohdit perusteet.
" Venäläinen vähemmistö on kasvava ryhmä, joka taas mahdollisesti tulevaisuudessa on osaltaan kansallista olemassaoloamme uhkaava ryhmä."
On kasvava ryhmä, se on totta. Meinaatko, että asettelemasi uhkakuva poistuu kiihdyttämällä ruotsin murteen pakollista opetusta?
"Tälle ryhmälle ei pidä antaa mitään myönnytyksiä esimerkiksi edellytämällä meidän suomalaisten laajasti hallitsevan heidän kieltään."
Mutta eikös se kielitaito olekkaan rikkaus, kun kyse on jostain muusta kuin ruotsin kielstä tai sen omituisesta murteesta.
Kumma juttu? Eräät tahot vetoavat nyt perustuslakiin, lakiin jonka yli he kävelivät kun Suomi unioniin liitettin. ;)
Quote from: jupeli on 28.09.2010, 11:04:36
"Se on esimerkiksi psykologinen juttu."
SEkin on psykologinen juttu, että pakolla alistetaan suomenkieliset nuoret kautta linjan opiskelemaan suomeen kuulumatonta entisen hirmuvallan kieltä rangaistuksen uhalla.
Sekin on psykolginen juttu, että entisten hirmuvallan edustaien jälkeläiset ja nykyistenkin suomalaisten alistajien lapset pääsevät opinahjoihin syrjimällä suomenkielisiä lapsia ja nuoria jne.
"Yli 80 000 miestä menetti henkensä, jotta meidän ei tarvitsisi mm. opiskella pakkovenäjää."
Eivät he sen takia kuolleet, vaan sen takia, että he joutivat tilanteisiin, joissa henki lähti. Mutta Suomen ruotsinkielinen vähemmistö edusti itseäÄN valtavalla rintamakarkuruusaallolla. Heidän takaisinpaluunsa vuoksiko Virolainen sopi lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kouluihimme n. kolmisenkymmentä vuotta sitten?
"En haluaisi pettää heitä."
Olet jo kirjoituksillasi ja asenteillasi muiden pakkoruotsittajien tavoin mielstäni pettänyt.
"Ruotsinkielinen vähemmistö on kutistuva ryhmä ja on perusteltua, että kieli menettää nykyistä asemaansa."
Hyvin lausuttu ja totta puhuttu, mutta unohdit perusteet.
" Venäläinen vähemmistö on kasvava ryhmä, joka taas mahdollisesti tulevaisuudessa on osaltaan kansallista olemassaoloamme uhkaava ryhmä."
On kasvava ryhmä, se on totta. Meinaatko, että asettelemasi uhkakuva poistuu kiihdyttämällä ruotsin murteen pakollista opetusta?
"Tälle ryhmälle ei pidä antaa mitään myönnytyksiä esimerkiksi edellytämällä meidän suomalaisten laajasti hallitsevan heidän kieltään."
Mutta eikös se kielitaito olekkaan rikkaus, kun kyse on jostain muusta kuin ruotsin kielstä tai sen omituisesta murteesta.
Ööh? Tuliko tässä nyt jokin väärinkäsitys? En minä kannata pakkoruotsia. Totesin vain, että pakkovenäjä on mielestäni vielä pahempi kuin pakkoruotsi. Myös Venäjä meidän näkökulmastamme alistava hirmuvalta ja vain onnekkaat sattumat ovat ehkäiseet Suomen pakkovenäläistämisen.
Quote from: jupeli on 28.09.2010, 11:04:36
"Se on esimerkiksi psykologinen juttu."
SEkin on psykologinen juttu, että pakolla alistetaan suomenkieliset nuoret kautta linjan opiskelemaan suomeen kuulumatonta entisen hirmuvallan kieltä rangaistuksen uhalla.
Sekin on psykolginen juttu, että entisten hirmuvallan edustaien jälkeläiset ja nykyistenkin suomalaisten alistajien lapset pääsevät opinahjoihin syrjimällä suomenkielisiä lapsia ja nuoria jne.
"Yli 80 000 miestä menetti henkensä, jotta meidän ei tarvitsisi mm. opiskella pakkovenäjää."
Eivät he sen takia kuolleet, vaan sen takia, että he joutivat tilanteisiin, joissa henki lähti. Mutta Suomen ruotsinkielinen vähemmistö edusti itseäÄN valtavalla rintamakarkuruusaallolla. Heidän takaisinpaluunsa vuoksiko Virolainen sopi lehmänkaupoillaan pakkoruotsin kouluihimme n. kolmisenkymmentä vuotta sitten?
"En haluaisi pettää heitä."
Olet jo kirjoituksillasi ja asenteillasi muiden pakkoruotsittajien tavoin mielstäni pettänyt.
"Ruotsinkielinen vähemmistö on kutistuva ryhmä ja on perusteltua, että kieli menettää nykyistä asemaansa."
Hyvin lausuttu ja totta puhuttu, mutta unohdit perusteet.
" Venäläinen vähemmistö on kasvava ryhmä, joka taas mahdollisesti tulevaisuudessa on osaltaan kansallista olemassaoloamme uhkaava ryhmä."
On kasvava ryhmä, se on totta. Meinaatko, että asettelemasi uhkakuva poistuu kiihdyttämällä ruotsin murteen pakollista opetusta?
"Tälle ryhmälle ei pidä antaa mitään myönnytyksiä esimerkiksi edellytämällä meidän suomalaisten laajasti hallitsevan heidän kieltään."
Mutta eikös se kielitaito olekkaan rikkaus, kun kyse on jostain muusta kuin ruotsin kielstä tai sen omituisesta murteesta.
Psykologiasta en tiedä mutta ihan hatusta heitän että ilman sortotoimia, joukkomurhia, yms. suurimmaksi osaksi ruotsin ja osaltaan myös ryssien toimesta, suomalaisia olisi vähintään jokin 90 miljoonaa, todennäköisesti paljon enemmän. Maan koko on suurempi kuin englannin jossa on melkoisesti väkeä - ja osa heistä muuttanut muualle.
Älä Hippo välitä. Taisin itse ymmärtää väärin, mutta aina roiskuu kun rapataan.
JOs tuotin pahan mielen, niin sorgeja vaan kovasti.
Olen samaa mieltä, että pakot pois kieliopinnoista ja Suomen ruotsalaisen kielivähemmistön etuoikeudet tulee poistaa hetimiten ja kenties kymmeniä miljardeja euroja maksava kaksikielisyytemme on purettava oitis.
Kulttuuriministeri Wallin vaatii Kiviniemen ja Pekkarisen puheista pelästyneenä puolueilta jo etukäteen takuita, ettei ruotsin kielen asemaan kosketa. Ainoastaan perussuomalaisten kanta on tässä vaiheessa selvä, muut tasapainoilevat miten taitavat.
QuoteWallin varoittaa kohtalonvaaleista
Kylmät tuulet ruotsin kielen ympärillä saavat Stefan Wallinin vaatimaan puoluejohtajia avaamaan suunsa ja kertomaan, kuinka he aikovat turvata kaksikielisyyden.
Kun kieliympäristö on selvästi hajoamassa ja kylmät tuulet edelsivät voittoa Kokkolasta, pahimpana menetyksenä pakollisen kouluruotsin lakkauttaminen, on vain yksi pelastava strategia, päättelee puolueen puheenjohtaja ja kulttuuriministeri Stefan Wallin. Hyökkäys on paras puolustus.
- Näkemämme jälkeen ja syksyllä pääministeriltä saamiemme signaalien jälkeen on vaikea ottaa mitään itsestäänselvyytenä. Eduskuntavaaleista voi tulla kohtalonvaalit maamme kaksikielisyydelle. Siksi puolueiden pitää kertoa ennen vaaleja mitä ne kannattavat.
Wallin kaipaa eräänlaista kuluttajainformaatiota äänestäjille.
- Jokaisen puolueen on päätettävä ja julistettava oman puolueensa näkemys ruotsin kielen tulevaisuudesta. Puolueiden näkemysten pitäisi olla selviä, kun ne istuvat hallitusneuvotteluihin, ettei pöydän ääressä hallitusohjelmaa kirjoittaville tule odottamattomia yllätyksiä.
Wallinille on jo selvää mihin neuvottelut johtaisivat.
- Hallitusohjelma voisi sisältää kappaleen, jossa todetaan, kuinka maan kaksikielisyys turvataan.
[...]
Toinen asia johon Wallin toivoo saavansa selvyyttä on se, miksi ulkomaalaispolitiikkaan vaaditaan kovaäänisesti tiukempaa linjaa.
- Olin hiljaa itsekseni rukoillut, etten kuulisi työperäisten maahanmuuttajien asettamista työttömiä vastaan. SDP teki sen ja olen hyvin huolissani vertailusta. Se on älyllisesti kestämätöntä ja mielekästä vain jos tarkoitus on luoda vastakkainasettelua ja kalastella ääniä.
Perussuomalaisten esiinmarssi on syy, arvelee Wallin. Hän suhtautuu rauhallisesti Timo Soinin puheisiin RKP:n vaihtamisesta hallituksessa perussuomalaisiin.
- Hallitusta ei muodosteta Soinin ympärille. Hallituksen muodostaja päättää ketä hallitukseen tulee. On yksi asia voittaa vaaleissa ja toinen säilyttää uskottavuus vaalien jälkeen. Populismi sopii huonosti siihen hetkeen, kun pitäisi kirjoittaa yhdessä realistinen hallitusohjelma. (käännös)
HBL (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/30/d52501.php)
Edit: linkki
Quote from: _w_ on 28.09.2010, 17:00:16
Psykologiasta en tiedä mutta ihan hatusta heitän että ilman sortotoimia, joukkomurhia, yms. suurimmaksi osaksi ruotsin ja osaltaan myös ryssien toimesta, suomalaisia olisi vähintään jokin 90 miljoonaa, todennäköisesti paljon enemmän. Maan koko on suurempi kuin englannin jossa on melkoisesti väkeä - ja osa heistä muuttanut muualle.
Sen verta täytyy tähän paikkailla, että sortotoimia, joukkomurhia yms. ei Suomessa ole eurooppalaisessa yleiskatsauksessa ollut mitenkään poikkeuksellisen paljon. Englannista ei moisia yleisellä historiantuntemuksella tule mieleen pahemmin, saariasema on pelastanut maan paljolta, mutta suhteessa väkilukuun Englannista on kyllä muutettu suuremmalla innolla maailmalle kuin Suomesta ottaen huomioon, että huomattavan suuri osa P-Amerikan ja Australian väestä polveutuu englantilaisista. Määrällisesti anglomaastamuuttajia onkin sitten ollut läpi historian aivan eri kertaluokassa oleva luku.
Monesta Euroopan maasta löytyy historiallisia ja dokumentoituja väestökatastrofeja jotka vetävät sekä suhteellisesti että varsinkin määrällisesti vertoja Suomen kärsimille nälänhädille ja isovihoille. Nopeasti ajatellen tulee mieleen mm. Irlannin perunarutto, Saksan 30-vuotinen sota, joissa väkiluku tippui monin seuduin alle kolmasosaan aiemmasta, Venäjän sisällissota ja 2.maailmansota sekä kauempaa historiasta mongolivallan ajan tuhot. Toisen maailmansodankin väestötappiot Suomessa olivat lievemmästä päästä sotaan osallistuneiden maiden keskuudessa, sillä Suomen väestö ei joutunut kärsimään vihollismiehitystä ja varsinaisia maataisteluja omalla maaperällään kuin hyvin rajallisessa mittakaavassa vs muu Eurooppa.
Väkeä Suomessa on ollut läpi historiallisen ajan n. kymmenesosa englantilaisista, eikä tämä suhdeluku ole pahemmin muuttunut, vaikka väestö molemmissa maissa onkin kasvanut. Esihistoriallisella ajalla Suomen suhteellinen väestöosuus eurooppalaisista on ollut todennäköisesti pienempi kuin nykyisin. Esimerkiksi Ranskan väkiluku on viimeisen 300 vuoden aikana vain hieman yli kaksinkertaistunut, kun Suomen väkiluku on yli kymmenkertaistunut.
Quote- Näkemämme jälkeen ja syksyllä pääministeriltä saamiemme signaalien jälkeen on vaikea ottaa mitään itsestäänselvyytenä. Eduskuntavaaleista voi tulla kohtalonvaalit maamme kaksikielisyydelle. Siksi puolueiden pitää kertoa ennen vaaleja mitä ne kannattavat.
Wallin kaipaa eräänlaista kuluttajainformaatiota äänestäjille.
- Jokaisen puolueen on päätettävä ja julistettava oman puolueensa näkemys ruotsin kielen tulevaisuudesta. Puolueiden näkemysten pitäisi olla selviä, kun ne istuvat hallitusneuvotteluihin, ettei pöydän ääressä hallitusohjelmaa kirjoittaville tule odottamattomia yllätyksiä.
Olen muuten tismalleen samaa mieltä kuin Wallin.
Quote- Olin hiljaa itsekseni rukoillut, etten kuulisi työperäisten maahanmuuttajien asettamista työttömiä vastaan. SDP teki sen ja olen hyvin huolissani vertailusta. Se on älyllisesti kestämätöntä ja mielekästä vain jos tarkoitus on luoda vastakkainasettelua ja kalastella ääniä.
Suomalaisten työttömien mielestä työperäisen maahanmuuton huutaminen ääneen ei varmaankaan tunnu vastakkainasettelulta?
Jotkut suomenruotsalaiset elävät ihan menneessä maailmassa, suunnilleen 1800-luvulla. Hbl:ssa oli urputusta siitä, että Stockmannin herkkuosastolla ei ollut kaikkia
kylttejä ruotsiksi; (http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2010/9/23/d52222.php) yleisönosastossa joku kommentoi asiaa näin:
QuoteIntressant att ett företag som till stor del ägs av diverse
finlandssvenska aktörer (och styrs av dessa) inte bryr sig mera om
svenskan. Självklart skall ett företag inte syssla med språkpolitik, men
intressant är det att aktörer som på andra plan stödjer svenskan inte
gör det i Stockmanns styrelse (Taxell, Berg, Wiklund).
Quote from: Roope on 30.09.2010, 14:05:15
Kulttuuriministeri Wallin vaatii Kiviniemen ja Pekkarisen puheista pelästyneenä puolueilta jo etukäteen takuita, ettei ruotsin kielen asemaan kosketa. Ainoastaan perusuomalaisten kanta on tässä vaiheessa selvä, muut tasapainoilevat miten taitavat.
Ivallista kyllä, on mahdollisuuksien rajoissa että PerSujen noste voi aiheuttaa myös vastaavan nosteen vihreille ja ehkä jopa RKP:lle - riippuen siitä miten Wallin & Co saavat vaalikarjansa liikkeelle.
Edelleen pätee, että koko äänestäjäkuntaa ei tarvitse miellyttää, tarvitsee vain saada liikkeelle oma kenttä ja mahdolliset liikkuvat äänestäjät. Hyvä vihollinen sopii tähän kuin nakutettu, ja Wallin ilmeisesti yrittää tätä saadakseen vaalikampanjaansa Soini-energiaa. Niin tekisin minäkin, mutta kysymys vain kuuluu onko RKP:n kenttä jo
hajonnut. Se maahanmuuttopolitiikka jota RKP:n johto on ajanut ehkä käy Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa mutta se ei todellakaan ole vetonaula ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Edelleen etelärannikon ja pohjanmaan RKP:n välinen skisma voi vielä pahentua, sillä Pohjanmaan RKP:n kannattajissa on suurempi osuus sosiaalisesti konservatiiveja joille RKP:n uusi imago seksuaalivähemmistöjen puolueena ei oikein istu.
Kyllähän se meille populisteille sopii oikein hyvin että isotkin puolueet affischeeraavat oikein isolla että "Me vaadimme pakkoruotsin säilyttämistä!"
Mahtaako Wallin yhtään tajuta mihin on toisia puolueita vetämässä, ja omaansa? Jos pikku puudelipuolue alkaa esittää reunaehtoja isommille puolueille ennen vaaleja, se saattaa jäädä hallituksesta pois.
Höblän sanoja mukaillen, kylmä tuuli todellakin pyyhkii pakkoruotsipuolueen takapuolia.
Quote from: M.K.Korpela on 30.09.2010, 14:47:40
Ivallista kyllä, on mahdollisuuksien rajoissa että PerSujen noste voi aiheuttaa myös vastaavan nosteen vihreille ja ehkä jopa RKP:lle - riippuen siitä miten Wallin & Co saavat vaalikarjansa liikkeelle.
Vihreille näin tulee nykygallupeista huolimatta käymään, sillä he elävät aivan erityisesti vastakkainasettelusta, jossa he pääsevät lyömään kaikkia muita moraalilla päähän. RKP yrittää jälleen kerran nostattaa henkeä "ruotsin kielen kohtalonvaaleista", mutta heillä ei ole enää mitään erityisiä reservejä jäljellä. Merkittävä osa RKP:n kannattajista toki vaivautuu äänestämään, mutta etenkin Pohjanmaalla hajoamisprosessi on ainakin ajatusten ja puheiden tasolla lähtenyt käyntiin. Eri asia miten se näkyy vielä ensi vaaleissa, sillä mikään puolue ei ole lähtenyt tätä porukkaa tavoittelemaan.
Quote from: Sanglier on 30.09.2010, 14:54:05
Kyllähän se meille populisteille sopii oikein hyvin että isotkin puolueet affischeeraavat oikein isolla että "Me vaadimme pakkoruotsin säilyttämistä!"
QuoteÄänestäjille pitäisi keksiä myös kuluttajavalistuspaketti vaaleista eli siitä mitä kukin puolue oikeasti ajaa, mitä eduskunta EU-aikana voi tehdä ja mitä merkitsee äänestämättä jättäminen.
Heikki Sinto/Viikko-Hämeen pääkirjoitus (http://www.demari.fi/content/view/12421/336/) 30.9.
FT Johanna Arffman kirjoittaa Helsingin Sanomissa 29.9. Ruotsin kielen asemasta Suomessa. Kirjoitus kokonaisuudessaan on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä; poimin siitä vain yhden, itsellenikin ilmeisen, mutta huomaamatta jääneen pointin: pakkoruotsi on itseasiassa varsin uusi asia! Se tuli Suomeen vasta peruskoulun tulon myötä 1970-luvulla.
Sitä ennen kunkin kansalaisen opintie jakautui neljänneltä tai viidenneltä luokalla oppikouluun tai kansakouluun. Suurin osa oppilaista kävi kansakoulun, jossa ei opetettu ruotsia eikä muitakaan vieraita kieliä. Ruotsia luki vain oppikoulua käyvä vähemmistö.
Quote from: sologdin on 30.09.2010, 15:06:58
FT Johanna Arffman kirjoittaa Helsingin Sanomissa 29.9. Ruotsin kielen asemasta Suomessa. Kirjoitus kokonaisuudessaan on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä; poimin siitä vain yhden, itsellenikin ilmeisen, mutta huomaamatta jääneen pointin: pakkoruotsi on itseasiassa varsin uusi asia! Se tuli Suomeen vasta peruskoulun tulon myötä 1970-luvulla.
Sitä ennen kunkin kansalaisen opintie jakautui neljänneltä tai viidenneltä luokalla oppikouluun tai kansakouluun. Suurin osa oppilaista kävi kansakoulun, jossa ei opetettu ruotsia eikä muitakaan vieraita kieliä. Ruotsia luki vain oppikoulua käyvä vähemmistö.
Oppikoulun käyneenä olin ikävä kyllä asiasta tietoinen jo ihan ilman tiedottamistakin. Pakkoruotsi olikin yksi syistä oppikoulussa minulle ilmenneeseen koulukielteisyyteen, en viitsinyt mennä lukioon asti.
Toinen oli se ettei koulusta saanut rahaa mutta työnteosta sai. Tätä syytä ei taida nykykoululaisilla olla lainkaan, taitaa työt olla kohtuullisen hankalia saada alle 18 vuotiaitten.
Peruskoulu muuten tuli eri kuntiin eri aikoihin, sääli heitä joilta se jäi väliin niinä vuosina, ei sillä että olisivat päässeet nauttimaan pakkoruotsista vaan sillä että se oli varmasti merkittävä uudistus. Virallinen totuus africolineen on myös aika turhaa höpinää.
http://www.hel2.fi/kaumuseo/koulumuseo/yla_aste.html
Suomessa ei kumminkaan koko ikäluokkaa haluttu lukiota käymään edes peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, joka oli melkoinen virhe mielestäni.
Ylimystön ylimielisyydelle Virolaisen onnistunut lahjominen lienee ollut kannustava tekijä, yhä vain jakelevat freudenthal-mitaleitaan ja vihaavat suomalaisia. Esimerkiksi Perussuomalaisten Helsingin piirin mamuinnossaan hylkimä Lasse Laaksonen on saanut tuntea nahoissaan suomalaisvihan.
Quote
kampanjamme keulahahmo Lasse Laaksonen on
joutunut (kertomansa mukaan) tappouhkausten kohteeksi sekä sähköpostitse
että fyysisesti metroasemalla.
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.politiikka/msg/b4ce0c0975bc3182?hl=fi
Quote from: _w_ on 30.09.2010, 16:40:59
Ylimystön ylimielisyydelle Virolaisen onnistunut lahjominen lienee ollut kannustava tekijä, yhä vain jakelevat freudenthal-mitaleitaan ja vihaavat suomalaisia.
Quote- Minun on vaikea uskoa, että [keskusta]puolueen nykyinen johto muuttaa mielensä ruotsin kielestä täysin ja heittää pois Johannes Virolaisen hienon perinnön vain paikalliseen kysymykseen liittyvän takaiskun vuoksi.
HBL: Wallin varnar för ödesval (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/30/d52501.php)
Quote from: mikkoellila on 30.09.2010, 14:47:17
Jotkut suomenruotsalaiset elävät ihan menneessä maailmassa, suunnilleen 1800-luvulla. Hbl:ssa oli urputusta siitä, että Stockmannin herkkuosastolla ei ollut kaikkia
kylttejä ruotsiksi; (http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2010/9/23/d52222.php) yleisönosastossa joku kommentoi asiaa näin:
QuoteIntressant att ett företag som till stor del ägs av diverse
finlandssvenska aktörer (och styrs av dessa) inte bryr sig mera om
svenskan. Självklart skall ett företag inte syssla med språkpolitik, men
intressant är det att aktörer som på andra plan stödjer svenskan inte
gör det i Stockmanns styrelse (Taxell, Berg, Wiklund).
Itse muistan kun olin 80-luvulla töissä Stokkan ruokavarastossa ja katselin yösiivoojille laadittuja toimintaohjeita seinältä. Niistäkin oli jäänyt ruotsin kieli kokonaan pois.
RKP:n puoluesihteeri Johan Johanssonin mukaan "kielikysymys tulee olemaan suuremmassa roolissa kuin koskaan aiemmin puolueen vaalikampanjassa". Johansson vihjailee RKP:n ainoan europarlamentaarikon Carl Haglundin mahdollisesta paluusta kotimaan politiikkaan eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellemaalle, "jos ankarampi kieli-ilmasto sitä vaatii".
HBL: SFP rider på språket i valet (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/1/w52589.php)
Quote from: Roope on 01.10.2010, 20:37:11
RKP:n puoluesihteeri Johan Johanssonin mukaan "kielikysymys tulee olemaan suuremmassa roolissa kuin koskaan aiemmin puolueen vaalikampanjassa". Johansson vihjailee RKP:n ainoan europarlamentaarikon Carl Haglundin mahdollisesta paluusta kotimaan politiikkaan eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellemaalle, "jos ankarampi kieli-ilmasto sitä vaatii".
HBL: SFP rider på språket i valet (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/1/w52589.php)
RKP ampuu itseään jalkaan nostamalla kielikysymystä esille ja antamalla Persuille mahdollisuuden profiloitua ainoana pakkoruotsia vastustavana puolueena.
Quote from: mikkoellila on 02.10.2010, 15:38:48
RKP ampuu itseään jalkaan nostamalla kielikysymystä esille ja antamalla Persuille mahdollisuuden profiloitua ainoana pakkoruotsia vastustavana puolueena.
RKP pelaa riskillä ja yrittää aikaisella esiintulolla taivutella suuret puolueet sitoutumaan jo etukäteen kielipolitiikan betonoimiseen. Se ei ole helppoa, sillä etenkin Thors on ollut tälle hallitukselle melkoinen kiviriippa.
Vihreiden tänä viikonloppuna julkaistavan kielipoliittisen linjauksen tasapainoilu tulee olemaan mielenkiintoinen. Se yrittänee vaikuttaa edes vähän liberaalilta sallimalla Itä-Suomen kuntien venäjän kielen kokeilut, mutta aikoo "korvata" tämän lisäämällä pakollisen ruotsin tuntimäärää ja säilyttämällä ruotsin pakollisena myös venäjän lukijoille. RKP:n kielipoliittiseen dominoteoriaan ei kuitenkaan tunnetusti sovi minkäänlainen myönnytys, ei vaikka vastine olisi mikä.
Edit:
Tietoa kokouksesta:
QuoteVihreät väläyttävät ajatusta, että itärajalla voitaisiin joustaa toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta eli pakkoruotsista.
Ajatus sisältyy vihreiden kielipoliittisen asiakirjan luonnokseen, josta keskusteltiin vilkkaasti valtuuskunnan kokouksessa Nokialla lauantaina.
Lopullinen päätös asiapaperista tehdään sunnuntaina. Ilmeistä on, että lopulliseen versioon tulee runsaasti muutoksia.
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) ehdotti taannoin, että toisena kielenä voitaisiin kokeilla venäjää itärajalla. Vihreiden puoluehallitus käsitteli vastaavaa ehdotusta jo aiemmin.
Luonnoksessa puututaan myös siihen, että virkamiesten pakollinen kielitesti ei kerro mitään kielen osaamisesta. Siksi jokaisella virkapaikalla tulisikin olla joku, joka todella osaa toista kotimaista eli käytännössä ruotsia. Puheenjohtaja Anni Sinnemäki pitää joka tapauksessa hyvänä asiana, että kaikki opiskelevat ruotsia.
Ylipäänsä asiakirjaluonnoksessa korostetaan ruotsin kielen osaamisen merkitystä.
Jokaisen koululaisen tulisi opiskella ainakin kaksi vuotta kieltä pärjätäkseen tulevaisuudessa.
Puolue korostaa muutenkin kaikkien vähemmistökielten aseman parantamista.
IS: Vihreät väläyttävät kielijoustoa itärajalle (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2259050)
Eli itärajalla B-kielen vaihtaminen venäjäksi johtaisi pakolliseen ruotsiin C-kielenä. Ja tästäkin täytyi "keskustella vilkkaasti". No, RKP:n tuomio tulee olemaan kauhea.
Palaute vihreille tuli välittömästi. Tallinnasta RKP:n tulevaisuusristeilyltä tavoitetun Stefan Wallinin mukaan kokeilu olisi vastoin nykyistä lakia ja "vihreät tapaavat toki noudattaa lakia".
HBL: Gröna diskuterar frivillig svenska (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/2/w52610.php) (15:35)
HBL: Äpplen eller persikor? (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/2/w52608.php) (15:56)
Sekä Anni Sinnemäki että Ville Niinistö vastustavat vihreiden ehdotusluonnosta ja pitävät nykykäytäntöä parempana.
Quote from: Roope on 02.10.2010, 16:34:37
Palaute vihreille tuli välittömästi. Tallinnasta RKP:n tulevaisuusristeilyltä tavoitetun Stefan Wallinin mukaan kokeilu olisi vastoin nykyistä lakia ja "vihreät tapaavat toki noudattaa lakia".
HBL: Gröna diskuterar frivillig svenska (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/2/w52610.php) (15:35)
HBL: Äpplen eller persikor? (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/2/w52608.php) (15:56)
Sekä Anni Sinnemäki että Ville Niinistö vastustavat vihreiden ehdotusluonnosta ja pitävät nykykäytäntöä parempana.
Sokea (ja kuurokin) "Reetta" tajuaa, että Vihreiden johto EI ajattele Suomen parasta!
Global etenee ja syvenee mutta mm. Vihreät eivät tajua kokonaisuutta.
Quote from: Pate on 02.10.2010, 18:06:56
Sokea (ja kuurokin) "Reetta" tajuaa, että Vihreiden johto EI ajattele Suomen parasta!
QuoteVihreille Suomi EI ole edunvalvontamekanismi. Kansalaiset eivät ole asiakasomistajia.
Oras Tynkkynen (http://www.vihreat.fi/node/5344) 2.10.
Quote from: Roope on 02.10.2010, 15:52:51
QuoteVihreät väläyttävät ajatusta, että itärajalla voitaisiin joustaa toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta eli pakkoruotsista.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2259050
Entä jos muuttaa kesken kaiken pois joltain mystiseltä itärajalta?
Olisi huomattavasti järkevämpää ja rehellisempää asettua joko kokonaan pakkoruotsin puolelle tai olla sitä vastaan kuin vetää tällaisia mielikuvituksellisia itä- ja länsirajoja.
Toisaalta minulla ei ole itselläni(kään) tällä hetkellä asiaan mitään lopullista mielipidettä.
Quote from: Phantasticum on 02.10.2010, 18:47:07
Entä jos muuttaa kesken kaiken pois joltain mystiseltä itärajalta?
Olisi huomattavasti järkevämpää ja rehellisempää asettua joko kokonaan pakkoruotsin puolelle tai olla sitä vastaan kuin vetää tällaisia mielikuvituksellisia itä- ja länsirajoja.
Vihreiden ehdotusluonnos on paitsi älytön niin myöskin kustannustensa takia mahdoton. Arviolta yksi prosentti koululaisista voisi valita B-kieleksi venäjän, mutta heidänkin pakkoruotsinsa vain lyhenisi kolmesta vuodesta kahteen. Sen sijaan loppujen 99 prosentin (edit: ei ihan näin paljon, 95 %?) pakkoruotsi pitenisi kolmesta vuodesta viiden vuoden pituiseksi.
Lisäksi kaikkien venäjää B-kielenä tarjoavien kuntien pitäisi säilyttää rinnalla myös B-ruotsi ja Suomen kaikilla kunnilla pitäisi olla valmius järjestää tarvittaessa uuden C-ruotsin opetusta. Taloudellisesti mahdotonta näillä reunaehdoilla.
Quote from: Phantasticum on 02.10.2010, 18:47:07
Quote from: Roope on 02.10.2010, 15:52:51
QuoteVihreät väläyttävät ajatusta, että itärajalla voitaisiin joustaa toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta eli pakkoruotsista.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2259050
Entä jos muuttaa kesken kaiken pois joltain mystiseltä itärajalta?
Olisi huomattavasti järkevämpää ja rehellisempää asettua joko kokonaan pakkoruotsin puolelle tai olla sitä vastaan kuin vetää tällaisia mielikuvituksellisia itä- ja länsirajoja.
Toisaalta minulla ei ole itselläni(kään) tällä hetkellä asiaan mitään lopullista mielipidettä.
Entä jos muuttaa pois joltain mystiseltä länsirajalta vaikkapa Lappeenrantaan?
Quote from: Roope on 02.10.2010, 18:59:02
Quote from: Phantasticum on 02.10.2010, 18:47:07
Entä jos muuttaa kesken kaiken pois joltain mystiseltä itärajalta?
Olisi huomattavasti järkevämpää ja rehellisempää asettua joko kokonaan pakkoruotsin puolelle tai olla sitä vastaan kuin vetää tällaisia mielikuvituksellisia itä- ja länsirajoja.
Vihreiden ehdotusluonnos on paitsi älytön niin myöskin kustannustensa takia mahdoton. Arviolta yksi prosentti koululaisista voisi valita B-kieleksi venäjän, mutta heidänkin pakkoruotsinsa vain lyhenisi kolmesta vuodesta kahteen. Sen sijaan loppujen 99 prosentin (edit: ei ihan näin paljon, 95 %?) pakkoruotsi pitenisi kolmesta vuodesta viiden vuoden pituiseksi.
Lisäksi kaikkien venäjää B-kielenä tarjoavien kuntien pitäisi säilyttää rinnalla myös B-ruotsi ja Suomen kaikilla kunnilla pitäisi olla valmius järjestää tarvittaessa uuden C-ruotsin opetusta. Taloudellisesti mahdotonta näillä reunaehdoilla.
Vihreiden arvostelu realismin puutteesta on kuin arvostelisi lestadiolaisia jumalan olemassaolon todisteiden puutteesta ;)
On tosiaan typerää puhua vain "itärajasta". Satakunnassa tai Hämeessä ei tarvita ruotsia yhtään sen enempää kuin Pohjois-Karjalassakaan. Ruotsin pakollisuus pitäisi poistaa koko maasta. Tilalle ei pitäisi ottaa venäjää, vaan koululaisella pitäisi olla mahdollisuus valita useasta kielestä: saksa, ranska, espanja jne. Toki koululainen voisi valita myös ruotsin tai venäjän, jos niin haluaa.
Koskettaisiko Virheiden ehdotus vain peruskoulua vai myös lukiota? Lukiossa on kaikille pakollisena viisi ruotsin kurssia. Niistä lienee vaikea selvitä ilman peruskoulun ruotsin oppeja.
Miksi pitäisi/pitää keskustella vähemmistökielien asemasta Suomessa?
Quote from: Hippo on 03.10.2010, 12:58:19
Koskettaisiko Virheiden ehdotus vain peruskoulua vai myös lukiota? Lukiossa on kaikille pakollisena viisi ruotsin kurssia. Niistä lienee vaikea selvitä ilman peruskoulun ruotsin oppeja.
Ruotsi olisi vihreiden mallissa edelleen kaikille pakollinen. Venäjän B-kielekseen valinneet joutuisivat ottamaan ruotsin C-kielenä
pakolliseksi valinnaisaineeksi kahdeksannella luokalla.
Quote from: Marius on 03.10.2010, 13:02:29
Miksi pitäisi/pitää keskustella vähemmistökielien asemasta Suomessa?
Asiassa on ongelmia?
Quote from: Roope on 03.10.2010, 13:02:53
Quote from: Hippo on 03.10.2010, 12:58:19
Koskettaisiko Virheiden ehdotus vain peruskoulua vai myös lukiota? Lukiossa on kaikille pakollisena viisi ruotsin kurssia. Niistä lienee vaikea selvitä ilman peruskoulun ruotsin oppeja.
Ruotsi olisi vihreiden mallissa edelleen kaikille pakollinen. Venäjän B-kielekseen valinneet joutuisivat ottamaan ruotsin C-kielenä pakolliseksi valinnaisaineeksi kahdeksannella luokalla.
Eli ruotsin pakollisuus ei sitten häviäisikään mihinkään? ??? Varsinaista silmänkääntötemppuilua taas kerran virheiltä.
Quote from: Hippo on 03.10.2010, 13:05:15
Eli ruotsin pakollisuus ei sitten häviäisikään mihinkään? ??? Varsinaista silmänkääntötemppuilua taas kerran virheiltä.
Ei häviäisi. Venäjän valinneilla ruotsin tuntimäärä vähenisi, mutta muilla ruotsin kielen opetusta
lisättäisiin varhentamalla aloitus jo viidennelle luokalle.
Sen sijaan paljon isompi ja tärkeämpi asia on samassa kokouksessa hyväksymisen saanut ehdotus pakollisesta virkamiesruotsista luopumisesta. Jos se menisi läpi, niin sitä seuraisi pakollisesta ruotsin opetuksesta luopuminen hyvin nopeasti.
Jutta Urpilaisen mielestä pakkoruotsin säilyminen on niin tärkeä kysymys, että siitä ei pidä päättää demokraattisessa järjestyksessä: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/HBL+Urpilainen+ei+halua+ruotsista+vaalikiistaa/1135260590476
QuoteHän oudoksuu myös keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen tukea kokeilulle, jossa Itä-Suomessa ruotsin opiskelun voisi koulussa vaihtaa venäjään.
Urpilaisen mukaan Sdp pitää jatkossakin kiinni pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Asia ei ole näin yksinkertainen. Vihreätkin tukevat
sekä pakollista ruotsin opetusta
että venäjän opetusta B-kielenä. Mutta ihan hyvä, että puolueille tulee asiasta erimielisyyttä. RKP:lle syntyy monta uutta rintamaa, kun aiemmin se saattoi tyytyä olemaan perussuomalaisten vastavoima (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Wallin+julisti+rkpn+perussuomalaisten+vastavoimaksi/1135246002802).
Ruotsi on täysin turha kieli suomalaiselle. Englantia ja vaikka lukiossa jotain ammattisanastoa. Toiseksi kieleksi voisi saksaa tai venäjää. Mutta liikemaailma pyörii kyllä pääosin englannilla. Jopa ruotsalaiset itse puhuvat englantia.
Quote from: Fiftari on 03.10.2010, 13:27:22Mutta liikemaailma pyörii kyllä pääosin englannilla. Jopa ruotsalaiset itse puhuvat englantia.
Joo, mutta SDP:ssä, Kokoomuksessa ja Kepussa puhutaan ruotsia. Rahvaan on täysin mahdotonta ymmärtää niitä, ellei se osaa ruotsia.
Tosiasiat voi tunnustaa.
Ruotsinkieli ei kuitenkaan häviä Suomesta, ei pariin sukupolveen.
Ottakaa haltuun se, svedukieli jotenkuten, ei voi olla vaikeeta.
Mäkään sitä oikeesti osaa,
mutta fitit aina kun voin,
svedupelleihin en itteäni vertais...
nykyään kun tietää.
JOku folktingetin ruotsinkielisniminen professori oli kuulemma tehnyt mm. seuraavanlaisia johtopäätöksiä tutkimuksistaan.
Suomenruotsalaiset ovat terveempiä kuin valtaväestö ja se on heillä geeneissä.
Mikähän se sellainen geneettisesti suuomenruotsalainen on?
Mikähän se suomenruotsalainen on?
Kuuluikohan tutkimuksiin kaavakesuomenruotsalaiset tai
kenties kaavakesuomensomalialaisruotsalaiset?
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Sitten he saavat paremmin töitä kuin valtaväestö, proffa kertoili.
Onkohan sekin geeneissä?
Toistan itseäni, sori, mutta
suomalaisen ei pitäisi verrata itseään, tai maataan,
ruotsalaiseen etnohälvetiin, ei ainakaan enää.
Ruotsin "suurvalta-aseman" sitäpaitsi, joskus muinoin siis,
loi ei kukaan muu, kuin suomalainen mies, sotilas,
ja siitä sopis, tuanoinnini, alottaa.
( Jos kiinnostaa, niin voi ottaa selvää Suomen, Ruotsi-Suomen ja Ruotsin sodista,
saattaapi olla äimistelyn aihetta).
Vetäydyn kolooni. Kiitos ja anteeks.
Quote from: Roope on 02.10.2010, 18:18:36
QuoteVihreille Suomi EI ole edunvalvontamekanismi. Kansalaiset eivät ole asiakasomistajia.
Oras Tynkkynen (http://www.vihreat.fi/node/5344) 2.10.
Oras Tynkkynen oksettaa minua. Vihreys on niin oksettava ideologia kuin olla ja voi. Hyi helevetti. :-X
HBL:
Urpilainen ei halua ruotsista vaalikiistaa
Sunnuntai 3.10.2010 klo 13.56
Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syyttää keskustaa kielisodan lietsomisesta.
Urpilainen sanoo pelkäävänsä, että keskusta on tekemässä ruotsin kielen asemasta vaalikysymystä.
Urpilainen viittaa Hufvudstadsbladetin haastattelussa keskustaministereiden lausuntoihin Keski-Pohjanmaan aluehallinnosta virinneen kielikiistan yhteydessä. Hän oudoksuu myös keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen tukea kokeilulle, jossa Itä-Suomessa ruotsin opiskelun voisi koulussa vaihtaa venäjään.
Urpilaisen mukaan SDP pitää jatkossakin kiinni pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Lähde: http://www.hbl.fi
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010100312452288_uu.shtml
Urpilainen > "makustellaan, tsemppiä, kivaillaan, loveillaan,
TÖKS !!
..kuka mä oon ?
QuoteVihreille Suomi EI ole edunvalvontamekanismi. Kansalaiset eivät ole asiakasomistajia.
Vihreät voi muuttaa vaikka Kongon viidakkoon; siellä on vihreää ja ihqua.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/31/somalien-perheenyhdistaminen-suomalaisperheisiin/
Eikös tämä kotoutus osin tapahdu Närpiössä ja ihan Närpiön ruotsilla.
Tuleekohan paljon kaavakesuomensomalialaisruotsalaisia vaatimaan palvelua ruotsiksi esim.
Tohmajärvelle. Kun Närpiönsomalit hajasijoitetaan maamme kuntiin, on pian kaikkialla kaksikieliset katukyltit ja heillä omat koulut jne.
Helsingin Sanomat, 28.07.2006, C5 (Mielipide), Kari Hautanen
Kielilaki on johtanut kohtuuttomuuksiin
Somalialainen nainen, joka on opiskellut Venäjällä kätilöksi, saanut täydennyskoulutusta Suomessa ja joka osaa puhua englantia , suomea, venäjää ja somalinkieltä, ei kelpaa Suomessa kätilöksi, koska hän ei osaa puhua ruotsia.
Laki määrää, että sekä suomea että ruotsia - molempia kotimaisia kieliä - on osattava, mikäli aikoo saada julkisen viran tai toimen.
Sama kielilaki edellyttää, että esimerkiksi sotkamolaisen poliisin pitää osata puhua ruotsia, vaikka hän ei ikinä tapaisi työssään yhtään henkilöä, joka kyseistä kieltä käyttäisi.
Sen sijaan hän saattaa tavata useinkin makailijan, joka puhuu hänelle englantia tai venäjää - ovathan venäläiset jo nyt selkeästi suurin ulkomainen turistiryhmä. Ruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset yhteenlaskettuna ovat toiseksi suurin matkailijaryhmä, niukasti ennen virolaisia.
Maamme työllisyys on kohentunut nopeasti viime vuosina - näin siitä huolimatta, että lehtiotsikot toistuvasti kertovat teollisuustyöpaikkojen siirtymisestä halvan työvoiman maihin.
Suomi on sopeutunut globalisaatioon toistaiseksi hyvin. Uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja teollisuuteen enemmän kuin niitä on poistunut.
Työvoiman tarve Suomessa ja koko Euroopassa kasvaa lähivuosina nopeasti, kun niin sanonut suuret ikäluokat eläköityvät. Tarvitsemme lähivuosina maahamme paljon tähänastista enemmän ulkomaista työvoimaa, jos aiomme pysyä kilpailukykyisinä ja kehittyvänä kansantaloutena, joka pystyy huolehtimaan myös eläkeläisistään.
Suomi joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden sekä Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on ainoa maa, joka vaatii tulijalta pätevyyden lisäksi kahden pienen kielen opettelemisen.
Pimeät talvemme, syrjäinen sijaintimme ja raskas verotuksemmekaan eivät houkuttele niitä osaavimpia työntekijöitä, joista kilpaillaan eniten.
Maahamme pitäisi saada lisää englanninkielisiä kouluja ja muita palveluja, jotta voisimme saada tänne myös kysytyintä ja osaavinta työvoimaa ulkomailta. Englanti on maailman tärkein tieteen, talouden ja globalisaation kieli.
Koululaitoksessamme on - näin EU-aikana - parannettava valmiuksia muidenkin suurten kielten opettamiseen: ranskan, saksan, venäjän, espanjan ja jopa mandariininkiinan. Koululaisille ja heidän vanhemmilleen on annettava mahdollisuus tehdä järkeviä kielivalintoja opintoaikojen pidentymättä.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos varoitti kesäkuussa Suomea siitä, että Suomen nykyinen, hyvä luottoluokitus on vaarassa alentua ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisen aiheuttaman tuotannon kasvun hidastumisen ja vanhustenhoitomenojen nopean kasvun seurauksena.
Huolestuttavaa on myös se, että ulkomainen vaihtosuhteemme on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Verovarojen tuhlaukseen ei siis ole varaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Ruotsinkielisen vähemmistömme palvelut on turvattava - myös niiden suomea täysin osaamattomien, jotka asuvat pääasiassa pienissä rannikkokunnissa ja joita on vain noin yksi prosentti maamme väestöstä.
Tuntuu vain sitä, että "vahvan ruotsalaisuuden" ajaminen Suomeen on otettu uuden kielilain päätavoitteeksi selvittämättä lainkaan sen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Lain muitakaan seurauksia ei ole mietitty etukäteen.
Kielilaki nuijittiin eduskunnassa läpi nopeasti ja ilman julkista keskustelua. Laki on tyyppiesimerkki siitä huonosti valmistellusta lainsäädännöstä, josta kansanedustajia on julkisuudessakin arvosteltu: valmistellaan kovalla kiireellä laki pienessä piirissä ja ajetaan se ryhmäpäätöksillä nopeasti läpi.
Tavalliset rivikansanedustajat eivät joka ennätä paneutua riittävästi lakiesityksiin, joista he äänestävät puoluejohdon päätösten mukaisesti, tai puoluekuri on niin tiukka, että he eivät uskalla olla asioista eri mieltä puoluejohdon kanssa.
On kummallista, että uuden kielilain kustannuksista ei ole saatavissa minkäänlaista virallista tietoa. Halutaanko tieto pimittää meiltä veronmaksajilta, jotta emme hermostuisi?
Kansalle kyllä kerrotaan tarkkaan, kuinka kallista on erimerkiksi maataloustuki tai miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee eläkeläisten lääkeostojen tukeminen.
QuoteVihreiden puoluevaltuuskunta päätti sunnuntaina edelleen kannattaa ruotsinkielen pakollista lukemista kaikille peruskoululaisille.
Vastaesitys, jonka mukaan puolueen kielipoliittisesta ohjelmasta poistetaan kaikki pakollisen toisen kielen opiskeluun liittyvät kohdat, hävisi äänestyksessä äänin 10–22.
Valtuuskunnassa nousi esiin iso oppositio vastustamaan ruotsinkielen pakollista opetusta, mutta loppujen lopuksi mitään radikaalia linjausta ei asiakirjaan tullut.
Puolueen kielipoliittiseen ohjelmaan jäi kirjaus, jonka mukaan on erittäin tärkeää tarjota lapsille kaksi kielivaihtoehtoa jo alakouluiässä. Itärajan tuntumassa toisesta kotimaisesta kielestä voidaan joustaa eli toinen kieli voisi olla venäjä.
[...]
HS: Vihreät pitävät sittenkin kiinni pakkoruotsista (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihre%C3%A4t+pit%C3%A4v%C3%A4t+sittenkin+kiinni+pakkoruotsista/1135260589788)
Urpilaisen haastattelu:
HBL: "Centern vill göra svenskan till valfråga" (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/10/3/w52633.php)
Wallinin ihmettelyä:
Svenska YLE: Wallin: De grönas språkpolitik överraskande (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=197373)
Quote from: do.ut.des on 03.10.2010, 19:36:55
Somalialainen nainen, joka on opiskellut Venäjällä kätilöksi, saanut täydennyskoulutusta Suomessa ja joka osaa puhua englantia, suomea, venäjää ja somalinkieltä, ei kelpaa Suomessa kätilöksi, koska hän ei osaa puhua ruotsia.
Tämähän on Zahra Abdulla, vai mitä?
Edit: kas, olen myöhässä.
Höblän mukaan vihreiden ehdotuksessa kaikkien oppilaiden pitäisi aloittaa uusi vieras kieli kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Kolmas vieras kieli on tähän asti ollut valinnaisaine.
Ruotsin kielen pitäisi vihreiden mukaan olla kaikkialla vaihtoehtona kaikilla kolmella tasolla, kun se tähän asti on yleensä ollut vain B-kielenä ja jossain päin myös A-kielenä. Kun B-kielen aloitusta vielä varhennettaisiin viidennelle luokalle, niin lisäsatsaus ruotsin kieleen ja uudistuksen kustannukset olisivat melkoiset.
Tämän vastapainoksi vihreät tarjoavat venäjää vaihtoehtoisena B-kielenä muutamiin itärajan kuntiin, mutta näidenkin oppilaiden pitäisi suorittaa vähintään C-ruotsi.
Voisiko joku puhua Suomea.
Ruotsi on hajoava yhteiskunta, siihen tai sen kieleen
ei pitäisi vedota.
Vertailukohtaa on syytä etsiä positiivisen puolelta.
Mikäli sellaista löytyy.
Ruotsinkieli on sitäpaitsi epäloogista:
kuten moni muukin, se lausutaan eritavoin
kuin kirjoitetaan.
Sikuntsuri.
Pointtina se, että kielen yleinen kehitys evoluutiossa
näyttäisi kulkevan iisiyden suuntaan.
Vähän merkkejä, mutta maksimi viestinvälitys ilman häiriöitä.
Binäärikoodit, tai mä?
Quote
Ruotsinkieli on sitäpaitsi epäloogista:
kuten moni muukin, se lausutaan eritavoin
kuin kirjoitetaan.
On se kuitenkin humoristista: Silmälasit = glasögon (lasisilmät heh heh heh !!)
tai: Saari, saari heinäsaari = Ö, ö hö ö
Saari, heinäsaari, heinäsaaren kaunis neito - ö, hö-ö, hö-öns vackra mö.
Kyll' mäki sillei itteäni toistan. Joteski on kuula hukassa. Kyl¨muute se toinen kotimainen olis poikaa, josvai sais sillee niinku sorivaaa meinaan,
Vetäydyn kolooni sori vaan sillei ja paljo pakkoruotsii kehii, emmää¨mitää pahaa, kuha vaa sillei öh vaa.
Eija-Riitta laukoo:
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48141-pakkoruotsi-ja-bkt
"Pakkoruotsi ja BKT
Ruotsin kielestä on helppo pitää. Rakenteeltaan yksinkertaisena se antautuu opettelijalle lähes puoli-ilmaiseksi, se on vaivatonta ja kotoisaa – varsinkin kun sen suomalaismaisesta lausumisesta ei koskaan syytetä ketään, siinä missä englannin ääntämisestä on tehty kansallinen itseruoskintalaji. Lisäksi rakastan maatani ja sen historiaa, jossa suomenruotsalaisilla on iso rooli.
Pakkoruotsia sen sijaan ei ole helppo rakastaa. Sen aika on ohi. Miksi tämä on puolueille niin vaikea tunnustaa?
Olen opiskellut ja asunut ulkomailla, ja ollut yksitoista vuotta europarlamentissa. Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsin kielen taidosta. Hyödyksi en laske sitä, että hississä voisin puhua ruotsia ruotsalaisen kollegan kanssa. Miksi puhuisin, sillä hänen ruotsinsa on kuitenkin niin erilaista kuin Suomessa oppimani. Jos ryhdyn leikkiin, joudun pinnistelemään ja keskittymään, jotta saisin selkoa laulavasta intonaatiosta. Ja niin paljon en asiaa harrasta; ajallisena satsauksena se ei ole kyllin palkitsevaa, kun tiedetään, että me molemmat osaamme sujuvaa englantia – ja töidenkin pitää tulla hoidetuksi. Niinpä laudatur-ruotsini on päässyt jokseenkin ruostumaan.
Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu. Kansainvälisyytemme ulottuu kauas yli pohjoismaisen yhteistyön, ja tähän pohjoismaiseenkaan yhteistyöhön ei tarvita kieltä, joka nostaa yhden kansan muiden yli.
Ennen kaikkea minua hirvittää ajatus, että kaikkien suomalaislasten on pakko opiskella jotakin, jonka hyöty ja houkuttelevuus on nykymaailmassa niin vähäinen. Oppimishaluisten motivaatio tapetaan heti alkumetreillä. Kielten opiskelu on tietenkin välttämätöntä, mutta miksi pitää tietää lapsen puolesta valmiiksi, mikä on tämän kipeimmin tarvitsema kieli? Kuinka meillä on kansakuntana varaa siihen, että oppimisesta tehdään tervan juontia? Mitä se mahtaa maksaa BKT-luvuissa, en uskalla edes arvioida.
Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä. Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme. Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan.
Olen miettinyt tätä asiaa monta vuotta. Olisi paljon mukavampaa olla toista mieltä, sitä poliittisesti korrektimpaa, jos voisin ajatella niin oikeasti. Mutta kuvittelen, että poliitikon hyveisiin kuuluu rehellinen puhe seurauksia pelkäämättä. Tämä on asia, jossa voisi jo todeta mailman muuttuneen ja vetää johtopäätökset.
Ehkä linjanmuutos jopa nostaisi vapaaehtoisen ruotsin uuteen kukoistukseen, pelkästä rakkaudesta ja ilosta.
Olen silti avoin ja älyni on plastinen. Pääni saa käännettyä hyvillä argumenteilla, enkä ole edes niin jääräpäinen, ettenkö voisi nöyrtyä muuttamaan kantaani. Pankaa pöytään parhaat perustelut pakkoruotsin puolesta. Muussa tapauksessa jatkan omapäistä ajattelua."
74 prosenttia ("över hälften") Itä-Suomen kunnista haluaisi tarjota oppilailleen mahdollisuuden valita B-kieleksi ruotsin sijaan venäjän. 16 prosenttia ei halua ja 10 prosentilla ei ole asiaan vielä kantaa.
Svenska YLE: Gränskommuner vill ha valfrihet i språkfråga (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=197463)
Käytännössä asiat lienevät siten, että Vihreiden kielipoliittiset linjaukset linjaamattajättämiset jättävät niin paljon tulkinnanvaraa, että jokainen voi lukea niitä kuten haluaa.
Yhtaä asiaa mitä venäjän kannattajat eivät ehkä ajattele on että Venäjän oma painovoima on suuri. Kun venäläiset oppivat, että itärajan kunnissa pärjää venäjän kielellä, on täysin ajateltavissa että venäläiset alkavat vaatia palvelua venäjäksi vähän kaikkialla. Yhdessä viimeaikaisessa lapsikiistassa muistaakseni asian venäläinen osapuoli päivitteli Venäjän televisiossa kuinka ei voinut asioida venäjäksi - aivan kuin olisi pitänyt pystyä.
Onko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia, kun otetaan huomioon että maassa on jatkuvasti kasvava venäläisvähemmistö ? Suomenvenäläisistä voisi tulla vironvenäläisten vastine. No, mitätön asia tänään, joten eiköhän unohdeta ja lykätä vuoteen 2020 jolloin se on ongelma.
;D
QuoteOnko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia
On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.
Raha on rikkautta.
"Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä.Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan." Sanoi Eija-Riitta.
"Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme." Kysyi sama nimimerkki.
Kysymys on kaavakeruotsinkielisten rekisteröinnistä ja tilanteessa käydään epä toivoista kamppailua ruotsinkielisten rekisteröinnillä välittämättä vähääkään Suomen, suomalaisten saatikka maahnmuuttajien eduista.
Saattaa olla, että kaavakkeen "oikein" täyttäneille on luvassa jonkin asteinen palkkio. Kenties suora raha, kenties työpaikka tms?
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
P.S. Kaavake on vielä kaikenlisäksi väärin suomennettu tai ruotsinnettu.
Quote from: Uljanov on 05.10.2010, 12:07:35
QuoteOnko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia
On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.
Raha on rikkautta.
Pakko myöntää. Tämä monikulttuuri on rikkautta. Konkreettisesti. Kävin lauantaina Lappeenrannassa ja Valtakadulla oli parkissa enemmän venäläis- kuin suomalaisrekkareilla varustettuja autoja. Kadut, kaupat, kahvilat ja ravintolat olivat venäläisten miehittämiä. Minkäänlaisia levottomuuksia en havainnut, eikä minua pelottanut katsella näyteikkunoita venäläisten ympäröimänä. Meteliäkin he pitivät, mutta siitä vastasivat enimmäkseen alle kymmenvuotiaat.
He olivat siistejä, vauraita, kohteliaan ja ystävällisen oloisia. Ex-lappeenrantalaisena (muutin sieltä pois v. 2000) voin sanoa olevani ilahtunut, jahka ensijärkytyksestäni toivuin.
Piipahdin kesällä Imatralla. Kyllä, jopa se oli muuttunut kaupallisesti aktiivisemmaksi kiitos Venäläisten.
Tämä ei ole kuitenkaan perimmäinen kysymys. Perimmäinen kysymys on, että kielivalintojen tulee olla vapaaehtoisia. Se, että pakkoruotsi muuttuisi pakkovenäjäksi parissa kylässä, on pelkkää kosmetiikkaa.
Quote from: Uljanov on 05.10.2010, 12:07:35
QuoteOnko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia
On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.
Raha on rikkautta.
Myisitkö mummosi ryssille jos saisit hyvät rahat?
Miksi juuri mummo? Miksei mopo?
Olisiko parempi myydä mummu sveduille?
Quote from: Hippo on 05.10.2010, 14:19:54
Quote from: Uljanov on 05.10.2010, 12:07:35
QuoteOnko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia
On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.
Raha on rikkautta.
Myisitkö mummosi ryssille jos saisit hyvät rahat?
En nähnyt mummoja myytävänä Lappeenrannassa, tuskin venäläiset niitä olivat ostamassa. Eikös se ollut juurikin niinpäin, että sitä yhtä venäläismummoa kaupattiin meille päin?
Quote from: wekkuli on 05.10.2010, 15:13:28Eikös se ollut juurikin niinpäin, että sitä yhtä venäläismummoa kaupattiin meille päin?
Mun mielestä se bisnes meni niin päin, että me oltais jääty maksun puolelle - juu, komppaan.
Quote from: mikkoellila on 30.09.2010, 14:47:17
Jotkut suomenruotsalaiset elävät ihan menneessä maailmassa, suunnilleen 1800-luvulla. Hbl:ssa oli urputusta siitä, että Stockmannin herkkuosastolla ei ollut kaikkia
kylttejä ruotsiksi; (http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2010/9/23/d52222.php) yleisönosastossa joku kommentoi asiaa näin:
QuoteIntressant att ett företag som till stor del ägs av diverse
finlandssvenska aktörer (och styrs av dessa) inte bryr sig mera om
svenskan. Självklart skall ett företag inte syssla med språkpolitik, men
intressant är det att aktörer som på andra plan stödjer svenskan inte
gör det i Stockmanns styrelse (Taxell, Berg, Wiklund).
tuo oli arkea Vaasassa vielä 2000-luvun alussa, kun pakkoruotsiaktivistit kiersivät laskemassa kauppojen ikkunasta, onko niissä yhtä paljon REA ja alennus-lappuja. Jos REA-lappuja oli liian vähän, Vasabladet soitti näihin liikkeisiin. Touhu loppui, kun eräät, kuten minä, aloimme levitellä näitä haastatteluja netissä osoitukseksi RKPläisestä turhamaisuudesta. Ilmeisesti joka jutun jälkeen netissä alkanut kielisota oli liikaa, eikä ja VSBL antaa tilanteen rauhoittua.
Quote from: Pliers on 05.10.2010, 14:28:30
Miksi juuri mummo? Miksei mopo?
Olisiko parempi myydä mummu sveduille?
Se sellainen sanonta vain. Sillä pyritään kritisoimaan rahanahneutta. Voisi yhtä hyvin kysyä myisitkö äitisi, siskosi tai lapsesi. Kritisoidaan sitä samaa ahneutta, jolla myydään ryssille rannat ja muut maat pelkässä hetken huumassa.
Kyllä Venäjä, venäläiset ja venäjän kieli ovat meille kuitenkin suurempi uhka kuin jo itsestään katoava ruotsin kieli Suomessa.
Quote from: Hippo on 05.10.2010, 17:17:51
Quote from: Pliers on 05.10.2010, 14:28:30
Miksi juuri mummo? Miksei mopo?
Olisiko parempi myydä mummu sveduille?
Se sellainen sanonta vain. Sillä pyritään kritisoimaan rahanahneutta. Voisi yhtä hyvin kysyä myisitkö äitisi, siskosi tai lapsesi. Kritisoidaan sitä samaa ahneutta, jolla myydään ryssille rannat ja muut maat pelkässä hetken huumassa.
Kyllä Venäjä, venäläiset ja venäjän kieli ovat meille kuitenkin suurempi uhka kuin jo itsestään katoava ruotsin kieli Suomessa.
Sano tuo niille itäsuomalaisille, joiden työ ja toimeentulo riippuu Venäjästä. Riippuu se monella toki muullakin suomalaisella, mutta Itä-Suomessa vielä konkreettisemmin.
Se, että aina välillä soditaan, ei ole mikään syy olla tekemättä kauppaa silloin kun ei sodita.
Ei oo kerenny sivuille vähään aikaan! Tilanne on kääntynyt oudosti!Vihreät ja kepu on lipeemässä pakkoruotsista? Kokkarit ja sdp pitävät pakkoa parempana? Aiemmin varsinkin kokoomuksesta löytyi ymmärrystä valinnaisuudelle ja sdp:ssä esim. Raski oli valinnaisuuden kannalla,mut Mooses jyräs ja sai komeen mitallin! Jyrkipoi hakee ilmeisesti samaa mitallia ja Jurpilainen ei pelkää sivulaitojenkaan vuotavan Perus-suomalaisten suuntaan!!Ankkalammikko alkaa kuivua,vai tuleeko "säätiöiltä tarpeeksi hilloo" Rahan edessä se suomalaisuuskin unohtuu?
Quote from: Uljanov on 05.10.2010, 17:48:36
Quote from: Hippo on 05.10.2010, 17:17:51
Kyllä Venäjä, venäläiset ja venäjän kieli ovat meille kuitenkin suurempi uhka kuin jo itsestään katoava ruotsin kieli Suomessa.
Sano tuo niille itäsuomalaisille, joiden työ ja toimeentulo riippuu Venäjästä. Riippuu se monella toki muullakin suomalaisella, mutta Itä-Suomessa vielä konkreettisemmin.
Se, että aina välillä soditaan, ei ole mikään syy olla tekemättä kauppaa silloin kun ei sodita.
Se riippuu yksinomaan siitä, millainen maa Venäjästä vuosien saatossa tulee. Jos ne pääsevät vähitellen neuvostomeiningistään irti, silloin Venäjä voisi olla Suomen naapurina kuin mikä tahansa muukin maa.
Sitä paitsi. On vaikea ennustaa, miten Ruotsin käy värikkyyttä ja rikkautta tuovan monikulttuurinsa kanssa. Jos käy todella huonosti, se ei voi olla heijastumatta myös Suomeen.
Joulukuussa metropoli Pietari, jossa on asukkaita lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa yhteensä, on vain kolmen ja puolen tunnin päässä. (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/nopea_junayhteys_pietariin_avataan_joulukuussa_1960431.html?origin=rss) Minusta meidän ei kannata suhtautua Venäjään ja venäläisiin ylimielisesti. Se maa on siihen liian suuri ja aivan liian lähellä.
Toivoisin silti malttia kielipolitiikkaan. Koska jo pakkoruotsi herättää monissa niin kiihkeitä tunteita, ei uhrata venäjää samalle alttarille. Venäläisyyden korostaminen, liittyi se sitten vain pelkkään kieleen, on omiaan nostattamaan ehkä vieläkin suurempia tunteita. Yhä edelleen.
Quote from: Phantasticum on 05.10.2010, 21:33:32
Se riippuu yksinomaan siitä, millainen maa Venäjästä vuosien saatossa tulee. Jos ne pääsevät vähitellen neuvostomeiningistään irti, silloin Venäjä voisi olla Suomen naapurina kuin mikä tahansa muukin maa.
Eikö tuo ole vähän naivia puhetta. Eivät ole päässeet "neuvostomeiningistä" eroon 20 vuodessa ja suunta näyttää nyt olevan vahvasti taas totalitaariseen suuntaan.
QuoteSitä paitsi. On vaikea ennustaa, miten Ruotsin käy värikkyyttä ja rikkautta tuovan monikulttuurinsa kanssa. Jos käy todella huonosti, se ei voi olla heijastumatta myös Suomeen.
Vaan mitä tällä on tekemistä Suomen kielikysymyksen kanssa?
Quote
Joulukuussa metropoli Pietari, jossa on asukkaita lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa yhteensä, on vain kolmen ja puolen tunnin päässä. (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/nopea_junayhteys_pietariin_avataan_joulukuussa_1960431.html?origin=rss) Minusta meidän ei kannata suhtautua Venäjään ja venäläisiin ylimielisesti. Se maa on siihen liian suuri ja aivan liian lähellä.
En minä ainakaan ole suhtautunut ylimielisesti Venäjään. En vain kannata kouluihin pakkovenäjää enkä pidä suotavana maiden myyntiä venäläisille. Jos pitäisi valita pakkovenäjä tai pakkoruotsi valitsisin ehdottomasti ruotsin. Se edustaa kuitenkin enemmän sitä sivilisaatiopohjaa, johon me miellämme itsemme kuuluvaksi eli läntiseen katolisprotestanttiseen sivilisaatioon. Venäjä kielenä ja kulttuurina edustaa ortodoksista sivisaatiota, joka on meille vieras ja jonka vaikutusvaltaa on aina pyritty suitsimaan meillä. Se on myös enemmän altis totalitaariselle yhteiskuntaelämälle.
Quote
Toivoisin silti malttia kielipolitiikkaan. Koska jo pakkoruotsi herättää monissa niin kiihkeitä tunteita, ei uhrata venäjää samalle alttarille. Venäläisyyden korostaminen, liittyi se sitten vain pelkkään kieleen, on omiaan nostattamaan ehkä vieläkin suurempia tunteita. Yhä edelleen.
Juuri näin.
Quote from: Hippo on 05.10.2010, 22:23:16
Quote from: Phantasticum on 05.10.2010, 21:33:32
Se riippuu yksinomaan siitä, millainen maa Venäjästä vuosien saatossa tulee. Jos ne pääsevät vähitellen neuvostomeiningistään irti, silloin Venäjä voisi olla Suomen naapurina kuin mikä tahansa muukin maa.
Eikö tuo ole vähän naivia puhetta. Eivät ole päässeet "neuvostomeiningistä" eroon 20 vuodessa ja suunta näyttää nyt olevan vahvasti taas totalitaariseen suuntaan.
Riippuu minusta siitä, miltä kantilta asiaa tarkastellaan. Neuvostoliiton romahdus olisi voinut olla vuosienkin aseellinen konflikti, jonka jälkiä siivottaisiin yhä (vrt. entinen Jugoslavia). On totta, etteivät kaikki viimeaikaiset uutiset ole olleet sieltä positiivisimmasta päästä.
Quote from: Hippo on 05.10.2010, 22:23:16
Quote from: Phantasticum on 05.10.2010, 21:33:32Sitä paitsi. On vaikea ennustaa, miten Ruotsin käy värikkyyttä ja rikkautta tuovan monikulttuurinsa kanssa. Jos käy todella huonosti, se ei voi olla heijastumatta myös Suomeen.
Vaan mitä tällä on tekemistä Suomen kielikysymyksen kanssa?
Oli huonosti muotoiltu minulta. En viitannut tällä niinkään kielikysymykseen, vaan epäsuorasti Uljanovin lausahdukseen sotien käymisestä. Eli jos tulevaisuuden Ruotsissa palavat jatkuvasti autot ja roskikset palomiesten saadessa niskaansa kiviä, ei Ruotsikaan ole silloin mikään vakaa ja turvallinen naapuri.
Ja en viittaa tällä mihinkään sodankäyntiin kirjaimellisesti, vaan yhteiskunnan yleiseen rauhattomuuteen ja turvattomuuteen.
Quote from: Hippo on 05.10.2010, 22:23:16
...enkä pidä suotavana maiden myyntiä venäläisille ... Se [ruotsi] edustaa kuitenkin enemmän sitä sivilisaatiopohjaa, johon me miellämme itsemme kuuluvaksi eli läntiseen katolisprotestanttiseen sivilisaatioon. Venäjä kielenä ja kulttuurina edustaa ortodoksista sivisaatiota, joka on meille vieras ja jonka vaikutusvaltaa on aina pyritty suitsimaan meillä. Se on myös enemmän altis totalitaariselle yhteiskuntaelämälle.
Ensin oli yksi kristillisen kirkko, joka jakautui kahtia kuuluisana vuotena 1054. Protestanttinen kirkko ei ole sen lähempänä katolista kuin ortodoksistakaan kirkkoa. Ortodoksinen sivilisaatiokin jakaa kristillisen maailman yhteiset perusarvot, vaikka olisikin kristinuskon itäinen versio.
Kreikka on ortodoksinen maa. Ei se kuitenkaan ole totalitaristinen valtio.
Maan myymisestä olen sinänsä samaa mieltä. Tässä on se sama juttu kuin ensimmäisessä kohdassa. Jos Venäjä on tulevaisuudessa vakaa yhteiskunta, maakaupoista on vähemmän haittaa. Sen vanhan sanonnan mukaan hullu saa olla, muttei tyhmä.
Lisäys. Nyt ollaan jo niin kaukana pakkoruotsista, että jos juttu on jatkuakseen, jatketaan sitä tarvittaessa jossain muualla.
QuoteJos pitäisi valita pakkovenäjä tai pakkoruotsi valitsisin ehdottomasti ruotsin. Se edustaa kuitenkin enemmän sitä sivilisaatiopohjaa, johon me miellämme itsemme kuuluvaksi eli läntiseen katolisprotestanttiseen sivilisaatioon. Venäjä kielenä ja kulttuurina edustaa ortodoksista sivisaatiota, joka on meille vieras ja jonka vaikutusvaltaa on aina pyritty suitsimaan meillä. Se on myös enemmän altis totalitaariselle yhteiskuntaelämälle.
Toki jos asia minun käsissäni olisi, niin ainoa pakollinen, ei vaihdettavissa oleva vieras kieli olisi englanti. Toisen vieraan kielen antaisin valita vapaasti. Kuitenkin mahdollisuus hyödyllisen venäjän opiskeluun etenkin Itä-Suomessa hyödyttömän ruotsin sijaan olisi iso askel parempaan suuntaan.
Voin kokemuksesta kertoa, että Itä-Suomessa, jossa elinaikana ei todennäköisesti kertaakaan päädy tilanteeseen, jossa ruotsia tarvitsisi käytännössä, on ruotsin opiskelu erityisen turhauttavaa. En myöskään ymmärrä tai tunne mitään yhteenkuuluvuutta ruotsalaisten kanssa, josta seuraisi houkutus opetella ruotsia.
edit:
yritän vielä painottaa, ehkä lievästi kärjistäen, kielikeskustelua itäsuomalaisen näkökulmasta: idässä venäläisiä tapaa päivittäin, he ovat turisteja, asiakkaita, kauppiaita, naapureita ja kavereita. Ruotsi on myyttinen maa historiasta, ja ruotsalaiset satuolentoja, joita saattaa olla olemassa. Jos pitäisi tehdä valinta, kumman kieltä opiskelee, on se helppo valinta.
Lipposen mukaan venäjän tarjoaminen itäsuomalaisille on "alentavaa".
"Suomen työmarkkinat ovat valtakunnalliset, osa pohjoismaisia työmarkkinoita. Kiviniemi olettaa, että Itä-Suomen kunnissa koululaiset sidottaisiin kotiseudulleen heikentämällä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä muualla", Lipponen toteaa Turun Sanomien kolumnissaan.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lipponen+Kiviniemi+vaikenee+neljällä+kielellä+paitsi+kielikiistassa/1135260719221
Tässä (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lipponen+Kiviniemi+vaikenee+nelj%C3%A4ll%C3%A4+kielell%C3%A4+paitsi+kielikiistassa/1135260719221) toimiva linkki.
Lipposen mielestä kielilainsäädännön tasapainottaminen, karkeasti sanottuna suomenkielisten kyykkyttämisen lopettaminen, onkin siis ruotsinkielisten kyykyttämistä. Tämä on kyllä kieroutunutta logiikkaa.
Muutenkin venäjä taitaa kyllä suurimmassa osassa maata olla ruotsia parempi valtti työllistymisessä. Virkamiesruotsikin on keinotekoinen vaatimus. Itse kielitaitoahan ei vaadita, vaan suuri osa virkamiehistäkään ei tosiasiassa ruotsia juuri osaa, ja kuten hallintoaluekiista osoitti, ei ruotsinkielisille suomenkielisen tarjoama palvelu kelpaa kuitenkaan. Siis mitä muuta kuin kyykyttämistä on tämän älyttömän vaatimuksen ylläpito?
Quote from: Uljanov on 05.10.2010, 23:39:32
yritän vielä painottaa, ehkä lievästi kärjistäen, kielikeskustelua itäsuomalaisen näkökulmasta: idässä venäläisiä tapaa päivittäin, he ovat turisteja, asiakkaita, kauppiaita, naapureita ja kavereita. Ruotsi on myyttinen maa historiasta, ja ruotsalaiset satuolentoja, joita saattaa olla olemassa. Jos pitäisi tehdä valinta, kumman kieltä opiskelee, on se helppo valinta.
Itse asun lännessä ja täälläkin kuulee kadulla venäjää selvästi enemmän kuin ruotsia. Se on huolestuttavaa.
Olen tästä venäläisasiasta sitä mieltä, että tänne tulevien venäläisten on opeteltava suomea eikä päinvastoin.
Hippo hippoilee ja oudosti. "Olen tästä venäläisasiasta sitä mieltä, että tänne tulevien venäläisten on opeteltava suomea eikä päinvastoin."
Pitäisi yli 800vuotta Suomessa asuneiden ruotsia puhuvien opetella suomea, eikä päinvastoin.
Quote from: Hippo on 08.10.2010, 22:45:43
Itse asun lännessä ja täälläkin kuulee kadulla venäjää selvästi enemmän kuin ruotsia. Se on huolestuttavaa.
Olen tästä venäläisasiasta sitä mieltä, että tänne tulevien venäläisten on opeteltava suomea eikä päinvastoin.
Kai Hipolla on sitten ratkaisu siihen, ettei huolestuneena tarvitse kuunnella venäjää?
Quote from: Kokokokonkokkoko on 08.10.2010, 12:27:34
Lipposen mukaan venäjän tarjoaminen itäsuomalaisille on "alentavaa".
"Suomen työmarkkinat ovat valtakunnalliset, osa pohjoismaisia työmarkkinoita. Kiviniemi olettaa, että Itä-Suomen kunnissa koululaiset sidottaisiin kotiseudulleen heikentämällä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä muualla", Lipponen toteaa Turun Sanomien kolumnissaan.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lipponen+Kiviniemi+vaikenee+neljällä+kielellä+paitsi+kielikiistassa/1135260719221
Lipposen viimeisimmät esilletulot liittyy seuraaviin hankkeisiin
1) Venäläisten kaasuputken rakentaminen (Suomen kautta) Saksaan
Eli onko Paavo saanut vähän venäläistä rahaa joskus
2) Matti Vanhasen toiminnan puolustaminen
Ettei vaan olisi oma rahoitus ollut samalla pohjalla
3) Suomenruotsalaisten oikeuksien ajaminen
Ettei vaan löytyisi Svenska kulturfonden rahaa Lipposenkin vaalikassasta
Mitä tämä kertoo henkilöstä, jonka suomalainen työväenluokka aikoinaan äänesti valtaan? Onko hän kertaakaan jyrähtänyt julkisuudessa Suomen kansan hyväksi? Lipposen toiminta oksettaa päivä päivältä enemmän. Muutenkin tuo hänen julkisten lyhytsanaisten jyrähdysten tyylinsä muistuttaa lähinnä jotain gorillan argumentointia ja osoittaa, ettei hän ole koskaan ollutkaan keskustelutaitoinen nykyaikainen valtiojohtaja.
Ilmeisesti RKP kaivoi hädissään naftaliinista vanhan nukkensa (Lipponen), kun eivät muuhun pystyneet. Eipä hänellä vaan taida olla enää minkäänlaista painoarvoa yhtään mihinkään. Joriskoon joutavia ihan rauhassa.
Kielikeskustelu jatkuu. Uutisessa on mainittu seikka, ettei Itä-Suomen koulun oppilaiden ole pakko opiskella ruotsia. Mikä on tämä Itä-Suomen koulu?
QuoteVuoden kieliteko -palkinto Itä-Suomen koululle
Koulu sai kiitosta maahanmuuttajalasten kotouttamisesta, oppilasvaihdoista, sekä erityisesti venäjän kulttuurin positiivisesta esilletuomisesta. Koulun oppilaat opiskelevat venäjää jo ensiopetuksesta lähtien.
Itä-Suomen koulussa osa oppilaista opiskelee venäjää äidinkielenään ja osa vieraana kielenä. Tänä syksynä venäjän kielen opetus on laajentunut myös 1. luokalle ja esiopetukseen.
Kielikeskustelu harmittaa rehtoria
Yhtenä perusteena palkinnon antamisella on se, että Itä-Suomen koulussa ei vähätellä muiden vieraiden kielten asemaa, vaan korostetaan monipuolisen kielitaidon merkitystä. Viime viikkojen keskustelun vastakkainasettelu ruotsin ja venäjän kielen välillä ärsyttääkin rehtoria.
Toisin kuin muissa Suomen kouluissa, Itä-Suomen koulussa oppilaiden ei ole pakko opiskella ruotsia. Tästä huolimatta lähes 90 prosenttia koulun oppilaista valitsee ruotsin myös valinnaisena kielenä.
Itä-Suomen koulu toimii Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/10/vuoden_kieliteko_-palkinto_ita-suomen_koululle_2044591.html
http://www.itasuomenkoulu.fi/esittely.php
En muista tuosta ikinä kuulleeni. Oletettavasti vapaus ruotsinopiskelusta koskee ainoastaan venäläistaustaisia oppilaita, ja oletettavasti suurin osa oppilaista on tällaisia.
Quotetä-Suomen koulu – ISK - on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen.
Quote from: Teppis on 09.10.2010, 10:31:40
Quote from: Hippo on 08.10.2010, 22:45:43
Itse asun lännessä ja täälläkin kuulee kadulla venäjää selvästi enemmän kuin ruotsia. Se on huolestuttavaa.
Olen tästä venäläisasiasta sitä mieltä, että tänne tulevien venäläisten on opeteltava suomea eikä päinvastoin.
Kai Hipolla on sitten ratkaisu siihen, ettei huolestuneena tarvitse kuunnella venäjää?
Esimerkiksi vähemmän viisumeita venäläisille. Maiden myynti venäläisille lopetettava heti
.
Quote from: jupeli on 08.10.2010, 22:57:06
Hippo hippoilee ja oudosti. "Olen tästä venäläisasiasta sitä mieltä, että tänne tulevien venäläisten on opeteltava suomea eikä päinvastoin."
Pitäisi yli 800vuotta Suomessa asuneiden ruotsia puhuvien opetella suomea, eikä päinvastoin.
Miten niin? Vastustan tässä vain pakkovenäjää. Vastustan myös pakkoruotsia. Minusta pakkovenäjä vasta olisi todellista alamaisasennetta ekspansion edessä. Vai pitäisikö mielestäsi meidän nyt alentua samaan venäjän kielen suhteen kuin missä olemme ruotsin kanssa?
Edelleen kuitenkin pakkoruotsi on asteen verran perustellumpaa kuin pakkovenäjä. Ruotsinkieliset ovat maassamme lähes tuhat vuotta asunut kansanryhmä ja kieli on perustuslain pohjalta maan toinen virallinen kieli. Venäläiset ovat uusi ryhmä, jonka jo 'nuivuudenkin perusperiaatteidenkin' mukaan tulisi sopeutua meihin eikä meidän heihin.
Haluan nyt varmistaa ymmärränkö oikein ennen kuin alan arvostelemaan. Vastustatko myös venäläisiä turisteja ja heidän rahojaan?
edit:
QuoteEdelleen kuitenkin pakkoruotsi on asteen verran perustellumpaa kuin pakkovenäjä. Ruotsinkieliset ovat maassamme lähes tuhat vuotta asunut kansanryhmä ja kieli on perustuslain pohjalta maan toinen virallinen kieli.
Saamelaiset ovat asuneet maassa pidempään kuin ruotsalaiset, jos et kannata pakkosaamea, ei maassaolon aika ole argumentti kielipolitiikan kannalta. Lakia taas ei voi perustella sillä itsellään. Lailla pitää olla muita perusteita, jotka oikeuttavat sen olemassaolon.
QuoteVenäläiset ovat uusi ryhmä, jonka jo 'nuivuudenkin perusperiaatteidenkin' mukaan tulisi sopeutua meihin eikä meidän heihin
Tottakai maahan muuttavien venäläisten tulee opetella suomea. Tämä ei tietenkään koske turisteja. Myös venäjälle matkaavien suomalaisten kaupparatsujen on hyödyllistä osata kieltä.
Ainoastaan englannin pakollisuutta kannatan, mutta pakkovenäjäkin olisi kuitenkin paljon paremmin perusteltu, kuin pakkoruotsi. Mahdollisuus valita venäjä ruotsin tilalle olisi jo yksi askel parempaan suuntaan.
"Ruotsinkieliset ovat maassamme lähes tuhat vuotta asunut kansanryhmä ja kieli on perustuslain pohjalta maan toinen virallinen kieli"
Hippo tarkoittanee, että ruotsinkieliset ovat lähes 1000 vuotta maatamme ja kansaamme murhannut, raiskannut, kiduttanut, tapattanut ja riistänyt kansanryhmä.
Missä kohtaa perustuslakia se lukee?
Quote from: jupeli on 09.10.2010, 18:53:06
Hippo tarkoittanee, että ruotsinkieliset ovat lähes 1000 vuotta maatamme ja kansaamme murhannut, raiskannut, kiduttanut, tapattanut ja riistänyt kansanryhmä.
Tuuli taitaa kolistaa tyhjiä tynnyreitä?
Quote from: Uljanov on 09.10.2010, 16:31:23
Haluan nyt varmistaa ymmärränkö oikein ennen kuin alan arvostelemaan. Vastustatko myös venäläisiä turisteja ja heidän rahojaan?
Kirjoitinko jossain niin? Vastustan pakkoruotsin korvaamista pakkovenäjällä. Jos kahdesta pitää valita opettaisin lapsilleni pakkoruotsia. Vastustan maiden myyntiä venäläisille ja venäläisten muuttamista asumaan Suomeen. Venäläisvähemmistö maassamme tulee 100% varmuudella olemaan Venäjän valtapoliittinen ase Suomea vastaan. Merkit ovat jo näkyvissä.
QuoteSaamelaiset ovat asuneet maassa pidempään kuin ruotsalaiset, jos et kannata pakkosaamea, ei maassaolon aika ole argumentti kielipolitiikan kannalta. Lakia taas ei voi perustella sillä itsellään. Lailla pitää olla muita perusteita, jotka oikeuttavat sen olemassaolon.
Tuo on täyttä totta. Mutta mitkä perusteet laittaisit pakkovenäjälle? Pakkoruotsilla on kuitenkin historiallinen perusta, koko yhteiskuntamme perusrakenne on muovattu ruotsalaisen mallin mukaan. Mitään positiivista ei Venäjän suunnalta ole yhteiskuntamme saanut.
QuoteMyös venäjälle matkaavien suomalaisten kaupparatsujen on hyödyllistä osata kieltä.
Kaikista ei tule kaupparatsuja joten pakkovenäjää ei tarvita.
QuoteAinoastaan englannin pakollisuutta kannatan,
Millä perustelet tämän?
Quote from: Hippo on 09.10.2010, 20:22:36
Tuo on täyttä totta. Mutta mitkä perusteet laittaisit pakkovenäjälle? Pakkoruotsilla on kuitenkin historiallinen perusta, koko yhteiskuntamme perusrakenne on muovattu ruotsalaisen mallin mukaan. Mitään positiivista ei Venäjän suunnalta ole yhteiskuntamme saanut.
Minä kun olen luullut, että vasta Venäjän vallan aikana Suomi sai valtiollisen muotonsa?
Quote from: ilmarinen on 09.10.2010, 20:40:16
Minä kun olen luullut, että vasta Venäjän vallan aikana Suomi sai valtiollisen muotonsa?
Tsaasi Aleksanteri I antoi Suomelle autonomisen aseman koska halusi tutkia miten tälläinen kehittynyt ruotsalainen hallintomalli toimisi osana feodaalista Venäjän keisarikuntaa. Tarkoitus olisi ollut sitten kopioida sitä soveltuvin osin Venäjän muun valtakunnan käyttöön.
Quote from: Hippo on 09.10.2010, 20:44:38
[Tsaasi Aleksanteri I antoi Suomelle autonomisen aseman koska halusi tutkia miten tälläinen kehittynyt ruotsalainen hallintomalli toimisi osana feodaalista Venäjän keisarikuntaa. Tarkoitus olisi ollut sitten kopioida sitä soveltuvin osin Venäjän muun valtakunnan käyttöön.
Miksi Ruotsi ei antanut Suomelle autonomiaa, kun oli niin edistynyt?
Taidettiin olla kuitenkin pelkkä siirtomaa.
Quote from: Hippo on 09.10.2010, 20:22:36
Quote from: Uljanov on 09.10.2010, 16:31:23
Ainoastaan englannin pakollisuutta kannatan,
Millä perustelet tämän?
Pitääkö tätä oikeasti jollekkin perustella?
Quote from: Hippo on 09.10.2010, 20:22:36
Quote from: Uljanov on 09.10.2010, 16:31:23
Ainoastaan englannin pakollisuutta kannatan,
Millä perustelet tämän?
Peruskoulussa ihmisenaluille on tarkoitus opettaa tarpeellisia ja hyödyllisiä taitoja. Tämän planeetan ylivoimaisesti puhutuin, ymmärretyin ja kansainvälisessä kanssakäymisessä lähes standardiksi muodostunut kieli lienee yksi sellaisista tarpeellisimmista taidoista.
Jos ei ymmärrä englantia, niin ei pääse käsiksi valtaosaan maailman kirjoitetusta tiedosta. Peruskoulun tarkoitus on antaa kansalaisille yleissivistävää tietoa ja valmiudet erityistiedon hakemiseen, jossa englannin kirjallinen ymmärtäminen on välttämätöntä. Suurin osa maailman tiedosta nyt vain on arkistoitu englanniksi useammin kuin millekään muulle kielelle.
On oikeastaan aika kummallista, että englanti ei ole peruskoulussa pakollinen oppiaine.
Quote from: Hippo on 09.10.2010, 20:22:36
Quote from: Uljanov on 09.10.2010, 16:31:23
Haluan nyt varmistaa ymmärränkö oikein ennen kuin alan arvostelemaan. Vastustatko myös venäläisiä turisteja ja heidän rahojaan?
Kirjoitinko jossain niin? Vastustan pakkoruotsin korvaamista pakkovenäjällä. Jos kahdesta pitää valita opettaisin lapsilleni pakkoruotsia. Vastustan maiden myyntiä venäläisille ja venäläisten muuttamista asumaan Suomeen. Venäläisvähemmistö maassamme tulee 100% varmuudella olemaan Venäjän valtapoliittinen ase Suomea vastaan. Merkit ovat jo näkyvissä.
QuoteSaamelaiset ovat asuneet maassa pidempään kuin ruotsalaiset, jos et kannata pakkosaamea, ei maassaolon aika ole argumentti kielipolitiikan kannalta. Lakia taas ei voi perustella sillä itsellään. Lailla pitää olla muita perusteita, jotka oikeuttavat sen olemassaolon.
Tuo on täyttä totta. Mutta mitkä perusteet laittaisit pakkovenäjälle? Pakkoruotsilla on kuitenkin historiallinen perusta, koko yhteiskuntamme perusrakenne on muovattu ruotsalaisen mallin mukaan. Mitään positiivista ei Venäjän suunnalta ole yhteiskuntamme saanut.
QuoteMyös venäjälle matkaavien suomalaisten kaupparatsujen on hyödyllistä osata kieltä.
Kaikista ei tule kaupparatsuja joten pakkovenäjää ei tarvita.
QuoteAinoastaan englannin pakollisuutta kannatan,
Millä perustelet tämän?
Siksi kysyin turismista, kun puhuit viisumien myöntämisen vähentämisestä. Suomeen muuttava tarvitsee oleskeluluvan, eikä käsittääkseni sen saatuaan tarvitse viisumeita. Ja siis siksi kysyin asiaa, etten väärinymmärryksen vuoksi ala turhaan perustella turismin ja Itä-Suomessa nimenomaan ostosturismin hyödyllisyyttä Suomelle.
Edelleen toistan, että minunkaan mielestäni pakkovenäjä ei ole tavoite. Jos kuitenkin nykyinen pakkoruotsi korvattaisiin mahdollisuudella valita joko ruotsi tai venäjä, olisi askel parempaan suuntaan ihan käytännön hyödyllisyyden kannalta
valtava. Joillekin esimerkiksi ruotsalaista sukua omaaville ruotsi on hyödyllisempi, useimmille itäsuomalaisille venäjästä olisi enemmän hyötyä. Jokainen voisi valita sen kielen josta itse uskoo hyötyvänsä enemmän. Koska pakkoruotsille ei ole olemassa järkiperusteita, jokainen askel valinnaisuuden lisäämiseksi on askel oikeaan suuntaan.
Englannin pakollisuutta svobo jo perusteli tarpeeksi. Englanti on käytännössä maailman yleiskieli (ja mm. hehkutetun pohjoismaisen yhteistyön kieli, ei siis suinkaan ruotsi), englannista on useimmille oppilaille todennäköisesti enemmän hyötyä, kuin kaikista muista vieraista kielistä yhteensä. Nähdäkseni englanti on oppiaineena tärkeydeltään matematiikan luokkaa, ellei tärkeämpi.
Hippo se iloissaan lausahti epäilyksensä "Tuuli taitaa kolistaa tyhjiä tynnyreitä?
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaisiksi itseään kutsuva osa suomalaisia on syyllistynyt suomalaisen suomenkielisen kansan orjuuttamiseen, pakko-ottoihin, kiduttamiseen, teloittamisiin ilman oikeudenkäyntiä, murhiin, raiskauksiin ja kaikenasteiseen riistoon
eniten maailman kansoista.
Esimerkiksi Heikki Ylikankaan teoksia olisi hyvä itse kunkin katsastaa ja katsella vaikka valokuvia, jos ei osaa lukea suomeksi. Kirjassa -Tie Tampereelle_ keskiaukeamalla on valokuva, jossa puuhun sidottua suomalaista miestä teloitetaan pistoolilla. Voi olla joku kutsuvieras, joka kuvan on ottanut?
Kun pakkoruotsi poistuu ja suomalaiset oppivat, että ruotsalaisuus ja Suomessa esiintyvä ruotsalaisuus eivät olekkaan niin pyhiä, hienoja ja koskemattomia, siirtyy ruotsinkieli vähemmistökielten joukkoon normaalisti. Sitten alkaakin arkistojen aukaisu ( jos niitä sitä ennen ei ole lopullisesti tuhottu tiettyjen piirien joukosta) ja kirjoitetaan uudestaan historiaa, joka on Suomen historiaa.
Ei Suomessa olevan ruotsinkielisen ryhmän valehistorian ehdoilla, vaikka se surullisena osana historiaamme kuuluukin, vaan vielä saatavissa olevien tietojen pohjalta suomalaisten historia.
Quote from: jupeli on 10.10.2010, 12:25:14
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaisiksi itseään kutsuva osa suomalaisia on syyllistynyt suomalaisen suomenkielisen kansan orjuuttamiseen, pakko-ottoihin, kiduttamiseen, teloittamisiin ilman oikeudenkäyntiä, murhiin, raiskauksiin ja kaikenasteiseen riistoon
eniten maailman kansoista.
a) Höpöhöpö
b) Vaikka tuo olisikin totta, kukaan ei ole vastuussa isiensä teoista. Kollektiivista syyllisyyttä ei ole. Rikollisia ovat vain rikolliset itse, eivät heidän jälkeläisensä.
c) Tällä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsikeskustelun kanssa. JOS pakkoruotsista olisi hyötyä NYT, niin kannattaisin sitä, vaikka ruotsinkielisten esi-isät olisivat murhanneet, raiskanneet ja silponeet ziljoona esi-isääni. Mutta pakkoruotsista ei ole hyötyä, joten se riittää argumentiksi vastustamaan pakkoruotsia. Esi-isien pseudohistorialliset murhaamiset eivät kuulu tähän, eivätkä ainakaan pakkoruotsin vastustajien asiaa edistä millään tavoin.
Tällaiset höpinät ovat omiaan karkoittamaan kaikki asiallista keskustelua kannattavat täältä ja ajavat vain pakkoruotsia puoltavien asiaa.
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 12:38:11
Quote from: jupeli on 10.10.2010, 12:25:14
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaisiksi itseään kutsuva osa suomalaisia on syyllistynyt suomalaisen suomenkielisen kansan orjuuttamiseen, pakko-ottoihin, kiduttamiseen, teloittamisiin ilman oikeudenkäyntiä, murhiin, raiskauksiin ja kaikenasteiseen riistoon
eniten maailman kansoista.
a) Höpöhöpö
b) Vaikka tuo olisikin totta, kukaan ei ole vastuussa isiensä teoista. Kollektiivista syyllisyyttä ei ole. Rikollisia ovat vain rikolliset itse, eivät heidän jälkeläisensä.
c) Tällä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsikeskustelun kanssa. JOS pakkoruotsista olisi hyötyä NYT, niin kannattaisin sitä, vaikka ruotsinkielisten esi-isät olisivat murhanneet, raiskanneet ja silponeet ziljoona esi-isääni. Mutta pakkoruotsista ei ole hyötyä, joten se riittää argumentiksi vastustamaan pakkoruotsia. Esi-isien pseudohistorialliset murhaamiset eivät kuulu tähän, eivätkä ainakaan pakkoruotsin vastustajien asiaa edistä millään tavoin.
Tällaiset höpinät ovat omiaan karkoittamaan kaikki asiallista keskustelua kannattavat täältä ja ajavat vain pakkoruotsia puoltavien asiaa.
Kappas kun juuri tuota mieltä olen tuollaisesta tosiasioiden kieltämisestä jota tekstisi pitää sisällään.
Quote from: _w_ on 10.10.2010, 12:41:01
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 12:38:11
Quote from: jupeli on 10.10.2010, 12:25:14
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaisiksi itseään kutsuva osa suomalaisia on syyllistynyt suomalaisen suomenkielisen kansan orjuuttamiseen, pakko-ottoihin, kiduttamiseen, teloittamisiin ilman oikeudenkäyntiä, murhiin, raiskauksiin ja kaikenasteiseen riistoon
eniten maailman kansoista.
a) Höpöhöpö
b) Vaikka tuo olisikin totta, kukaan ei ole vastuussa isiensä teoista. Kollektiivista syyllisyyttä ei ole. Rikollisia ovat vain rikolliset itse, eivät heidän jälkeläisensä.
c) Tällä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsikeskustelun kanssa. JOS pakkoruotsista olisi hyötyä NYT, niin kannattaisin sitä, vaikka ruotsinkielisten esi-isät olisivat murhanneet, raiskanneet ja silponeet ziljoona esi-isääni. Mutta pakkoruotsista ei ole hyötyä, joten se riittää argumentiksi vastustamaan pakkoruotsia. Esi-isien pseudohistorialliset murhaamiset eivät kuulu tähän, eivätkä ainakaan pakkoruotsin vastustajien asiaa edistä millään tavoin.
Tällaiset höpinät ovat omiaan karkoittamaan kaikki asiallista keskustelua kannattavat täältä ja ajavat vain pakkoruotsia puoltavien asiaa.
Kappas kun juuri tuota mieltä olen tuollaisesta tosiasioiden kieltämisestä jota tekstisi pitää sisällään.
Ja sitten sitä lähdettä ja historiallisia tapahtumia kehiin?
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 13:04:50
Quote from: _w_ on 10.10.2010, 12:41:01
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 12:38:11
Quote from: jupeli on 10.10.2010, 12:25:14
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaisiksi itseään kutsuva osa suomalaisia on syyllistynyt suomalaisen suomenkielisen kansan orjuuttamiseen, pakko-ottoihin, kiduttamiseen, teloittamisiin ilman oikeudenkäyntiä, murhiin, raiskauksiin ja kaikenasteiseen riistoon
eniten maailman kansoista.
a) Höpöhöpö
b) Vaikka tuo olisikin totta, kukaan ei ole vastuussa isiensä teoista. Kollektiivista syyllisyyttä ei ole. Rikollisia ovat vain rikolliset itse, eivät heidän jälkeläisensä.
c) Tällä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsikeskustelun kanssa. JOS pakkoruotsista olisi hyötyä NYT, niin kannattaisin sitä, vaikka ruotsinkielisten esi-isät olisivat murhanneet, raiskanneet ja silponeet ziljoona esi-isääni. Mutta pakkoruotsista ei ole hyötyä, joten se riittää argumentiksi vastustamaan pakkoruotsia. Esi-isien pseudohistorialliset murhaamiset eivät kuulu tähän, eivätkä ainakaan pakkoruotsin vastustajien asiaa edistä millään tavoin.
Tällaiset höpinät ovat omiaan karkoittamaan kaikki asiallista keskustelua kannattavat täältä ja ajavat vain pakkoruotsia puoltavien asiaa.
Kappas kun juuri tuota mieltä olen tuollaisesta tosiasioiden kieltämisestä jota tekstisi pitää sisällään.
Ja sitten sitä lähdettä ja historiallisia tapahtumia kehiin?
Eikös jupeli jo laittanut ratkaisevan lähteen:
QuoteEsimerkiksi Heikki Ylikankaan teoksia olisi hyvä itse kunkin katsastaa ja katsella vaikka valokuvia, jos ei osaa lukea suomeksi. Kirjassa -Tie Tampereelle_ keskiaukeamalla on valokuva, jossa puuhun sidottua suomalaista miestä teloitetaan pistoolilla. Voi olla joku kutsuvieras, joka kuvan on ottanut?
Quote from: Uljanov on 10.10.2010, 00:01:28
Siksi kysyin turismista, kun puhuit viisumien myöntämisen vähentämisestä. Suomeen muuttava tarvitsee oleskeluluvan, eikä käsittääkseni sen saatuaan tarvitse viisumeita.
No hyvä korjataan tässä viisumi oleskeluluvaksi. Venäläisille turisteille ei myöskään pidä missään tapauksessa myöntää viisumivapautta. Haitat kasvaisivat suuremmaksi kuin rajakaupasta tuleva hyöty.
QuoteJos kuitenkin nykyinen pakkoruotsi korvattaisiin mahdollisuudella valita joko ruotsi tai venäjä, olisi askel parempaan suuntaan ihan käytännön hyödyllisyyden kannalta valtava.
Toivon todellakin, että tuollaista alamaissignaalia ei lähetettäisi naapuriin. Luulisi alamaistelun Ruotsin suuntaan riittävän
Quote from: Hippo on 10.10.2010, 15:35:04
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 13:04:50
Quote from: _w_ on 10.10.2010, 12:41:01
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 12:38:11
Quote from: jupeli on 10.10.2010, 12:25:14
Ruotsalaiset ja suomenruotsalaisiksi itseään kutsuva osa suomalaisia on syyllistynyt suomalaisen suomenkielisen kansan orjuuttamiseen, pakko-ottoihin, kiduttamiseen, teloittamisiin ilman oikeudenkäyntiä, murhiin, raiskauksiin ja kaikenasteiseen riistoon
eniten maailman kansoista.
a) Höpöhöpö
b) Vaikka tuo olisikin totta, kukaan ei ole vastuussa isiensä teoista. Kollektiivista syyllisyyttä ei ole. Rikollisia ovat vain rikolliset itse, eivät heidän jälkeläisensä.
c) Tällä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsikeskustelun kanssa. JOS pakkoruotsista olisi hyötyä NYT, niin kannattaisin sitä, vaikka ruotsinkielisten esi-isät olisivat murhanneet, raiskanneet ja silponeet ziljoona esi-isääni. Mutta pakkoruotsista ei ole hyötyä, joten se riittää argumentiksi vastustamaan pakkoruotsia. Esi-isien pseudohistorialliset murhaamiset eivät kuulu tähän, eivätkä ainakaan pakkoruotsin vastustajien asiaa edistä millään tavoin.
Tällaiset höpinät ovat omiaan karkoittamaan kaikki asiallista keskustelua kannattavat täältä ja ajavat vain pakkoruotsia puoltavien asiaa.
Kappas kun juuri tuota mieltä olen tuollaisesta tosiasioiden kieltämisestä jota tekstisi pitää sisällään.
Ja sitten sitä lähdettä ja historiallisia tapahtumia kehiin?
Eikös jupeli jo laittanut ratkaisevan lähteen:
QuoteEsimerkiksi Heikki Ylikankaan teoksia olisi hyvä itse kunkin katsastaa ja katsella vaikka valokuvia, jos ei osaa lukea suomeksi. Kirjassa -Tie Tampereelle_ keskiaukeamalla on valokuva, jossa puuhun sidottua suomalaista miestä teloitetaan pistoolilla. Voi olla joku kutsuvieras, joka kuvan on ottanut?
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Quote from: EL SID on 10.10.2010, 15:43:04
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Heikki Ylikankaan luotettavuus tuskin poikkeaa normitutkijasta mitenkään. Yleisestikin ottaen on hieman kyseenalaista luottaa sokeasti vain yhteen lähteeseen, oli tuo lähde sitten Ylikangas tai joku muu.
Kuinka luotettavaa Suomen "virallinen" sotahistoria sitten on? Onhan sotahistoriaamme kirjoitettu uusiksi mm. erään kielipuoluetta edustavan ministerinkin toimesta. En kuitenkaan lähtökohtaisesti kyseenalaistaisi pelkästään kiistanalaisuuden takia kenenkään tutkijan tuotoksia. Tutkimuksissakin löytyy aina niistä hyötyviä kuin myös haittaakin kokevia tahoja.
Quote from: Kokokokonkokkoko on 08.10.2010, 12:27:34
Lipposen mukaan venäjän tarjoaminen itäsuomalaisille on "alentavaa".
"Suomen työmarkkinat ovat valtakunnalliset, osa pohjoismaisia työmarkkinoita. Kiviniemi olettaa, että Itä-Suomen kunnissa koululaiset sidottaisiin kotiseudulleen heikentämällä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä muualla", Lipponen toteaa Turun Sanomien kolumnissaan.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lipponen+Kiviniemi+vaikenee+neljällä+kielellä+paitsi+kielikiistassa/1135260719221
Lipponen tuntuu kannattavan koululaisten sitomista Pohjoismaihin. :roll:
Itse kannattaisin korkeintaan venäjän ottamiseksi samanlaiseksi valinnaisaineeksi kuinn ruotsin pitäisi olla. Se, että pakkoaine korvattaisiin toisella pakkoaineella, on suunnatonta mielenköyhyyttä.
Quote from: EL SID on 10.10.2010, 15:43:04
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Täysin kiistatonta lienee, että sisällissodan aikana tapahtui tietenkin paljon sitä, että ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä (ja päinvastoin). Mutta eipä se tainnut tuo äidinkieli olla tuolloin perusteluna ammutuksi joutumiselle.
Lipponen tuntuu kannattavan koululaisten sitomista Pohjoismaihin. :roll:
Itse kannattaisin korkeintaan venäjän ottamiseksi samanlaiseksi valinnaisaineeksi kuinn ruotsin pitäisi olla. Se, että pakkoaine korvattaisiin toisella pakkoaineella, on suunnatonta mielenköyhyyttä.
[/quote]
Nykyajassa on englanti kiistämätön ykkönen.Jos mun pitäisi valita maailmankieli niin en ainakaan tuota englantia -latinan viäntellyy siksi valitsisi. valinta olisi ruotsinkieli.Vaikkakin suomen kielen ilmaisukyky on paras mahdollinen maailman kielistä ,ei siitä tule maailmankieltä , koska mikään muu kieli ei muistuta sitä.On siis tyydyttävä kehittymättömiin prepositioo ilmauksiin puheessa maailmankielessä
Jos ruotsista tulisi maailmankieli, siitä tulisi myös ainoa pakollinen opiskeltava vieras kieli Suomessa EU:n osavaltiossa.
Vilket är det skönaste språket i hela världen ?
What is the most beautiful language in the world ?
Was ist die schönste Sprache in der Welt ?
Mikä on maailman kaunein kieli ?
Saame ?
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 16:44:10
Quote from: EL SID on 10.10.2010, 15:43:04
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Täysin kiistatonta lienee, että sisällissodan aikana tapahtui tietenkin paljon sitä, että ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä (ja päinvastoin). Mutta eipä se tainnut tuo äidinkieli olla tuolloin perusteluna ammutuksi joutumiselle.
Toukokuussa 1918 ainakin Inkoossa sekä Vihdissä ja Nurmijärvellä suoritti ruotsinkielinen Västankvarnin osasto ruotsalaisen komentajansa Edward Wardin johdolla ainakin 200 teloitusta. Teloitetuista lähes kaikki olivat suomenkielisiä siviilejä, myös paljon naisia. Joukossa oli myös valkoisia. Tässä sotarikoksessa on etnisen puhdistuksen tuntomerkkejä.
(Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä – Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918.)
Quote from: ilmarinen on 10.10.2010, 18:02:34
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 16:44:10
Quote from: EL SID on 10.10.2010, 15:43:04
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Täysin kiistatonta lienee, että sisällissodan aikana tapahtui tietenkin paljon sitä, että ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä (ja päinvastoin). Mutta eipä se tainnut tuo äidinkieli olla tuolloin perusteluna ammutuksi joutumiselle.
Toukokuussa 1918 ainakin Inkoossa sekä Vihdissä ja Nurmijärvellä suoritti ruotsinkielinen Västankvarnin osasto ruotsalaisen komentajansa Edward Wardin johdolla ainakin 200 teloitusta. Teloitetuista lähes kaikki olivat suomenkielisiä siviilejä, myös paljon naisia. Joukossa oli myös valkoisia. Tässä sotarikoksessa on etnisen puhdistuksen tuntomerkkejä.
Mitä ne tuntomerkit olivat?
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 18:06:31
Quote from: ilmarinen on 10.10.2010, 18:02:34
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 16:44:10
Quote from: EL SID on 10.10.2010, 15:43:04
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Täysin kiistatonta lienee, että sisällissodan aikana tapahtui tietenkin paljon sitä, että ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä (ja päinvastoin). Mutta eipä se tainnut tuo äidinkieli olla tuolloin perusteluna ammutuksi joutumiselle.
Toukokuussa 1918 ainakin Inkoossa sekä Vihdissä ja Nurmijärvellä suoritti ruotsinkielinen Västankvarnin osasto ruotsalaisen komentajansa Edward Wardin johdolla ainakin 200 teloitusta. Teloitetuista lähes kaikki olivat suomenkielisiä siviilejä, myös paljon naisia. Joukossa oli myös valkoisia. Tässä sotarikoksessa on etnisen puhdistuksen tuntomerkkejä.
Mitä ne tuntomerkit olivat?
Villi arvaukseni; suomenkielisyys ja ruotsinkielen vastustaminen.
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 18:06:31
Quote from: ilmarinen on 10.10.2010, 18:02:34
Quote from: wekkuli on 10.10.2010, 16:44:10
Quote from: EL SID on 10.10.2010, 15:43:04
mitenkään puuttumista itse aiheeseen, kysyn enemmän lähdekritiikin perään. Heikki Ylikangas ei ole luotettavimpia tutkijoita, tai ainakin hänen näkemyksensä ovat hyvin kiistanalaisia. Olisi parempi löytää aina jokin muu lähde, pelkän Ylikankaan lisäksi.
Täysin kiistatonta lienee, että sisällissodan aikana tapahtui tietenkin paljon sitä, että ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä (ja päinvastoin). Mutta eipä se tainnut tuo äidinkieli olla tuolloin perusteluna ammutuksi joutumiselle.
Toukokuussa 1918 ainakin Inkoossa sekä Vihdissä ja Nurmijärvellä suoritti ruotsinkielinen Västankvarnin osasto ruotsalaisen komentajansa Edward Wardin johdolla ainakin 200 teloitusta. Teloitetuista lähes kaikki olivat suomenkielisiä siviilejä, myös paljon naisia. Joukossa oli myös valkoisia. Tässä sotarikoksessa on etnisen puhdistuksen tuntomerkkejä.
Mitä ne tuntomerkit olivat?
Kuten kysymyksesi muotoilusta voi päätellä, sinulle tuskin tulee yllätyksenä, että jos asiaan tutustuu
lähteiden (esim. Suomen sotasurmat 1914-1922-sivusto) kautta, tälläisia "tuntomerkkejä" ei luonnollisestikaan löydy. Ilmarisen väitteet joutuvat muutenkin hyvin erikoiseen valoon näitä lähteitä tarkasteltaessa. En ole vielä käynyt läpi Vihdissä ja Nurmijärvellä surmansa saaneita, mutta kaikki Inkoossa (jossa kuuluisa teloituspaikka Västankvarn sijaitsee) v. 1918 tapetut 62 henkeä kävin äsken läpi, ja tulos näyttää seuraavalta:
a) Kaikki kuolleet ovat kuuluneet punaisiin, ja kaikki näistä ovat kuolleet teloittamalla. Suuri enemmistö näistä on kuulunut punakaartiin, joten väite siitä että "lähes kaikki" olivat siviilejä ei pidä paikkaansa. Loput teloitetuista ovat osallistuneet kapinaan jollain muulla tavalla. Yhtään valkoiseen osapuoleen lukeutunutta ei Inkoossa vuonna 1918 ole tapettu.
b) Kansalaissodassa kaatuneiden ja teloitettujen kieliryhmä tiedetään vain osittain. Inkoon tapauksessa kieliryhmät jakautuvat näin:
13 suomenkielistä
6 ruotsinkielistä
43 joiden kieliryhmää ei ole merkitty muistiin (monella näistä niin sukunimi kuin etunimetkin ruotsalaisia)
c) 62 teloitetusta kuusi naista. Näistä neljä on kuulunut punakaartiin ja loput kaksi osallistunut kapinaan jollain muulla tavalla. Yhdenkään teloitetun naisen kieliryhmää ei ole merkitty muistiin, mutta nimistä päätellen molemmat kieliryhmät ovat tässäkin edustettuina:
Tekla Maria Åhl
Elsa Maria Suomi
Josefa Saksen
Ida Maria Nikander
Hilja Matilda Heino
Hilda Alina Björk
d) Muita huomioita: vain osa Västankvarnissa teloitetuista oli kotoisin Inkoosta, sillä Västankvarniin vietiin teloitettaviksi myös naapurikunnissa vangittuja punaisia. Teloituksia suorittanut pataljoona koostui enimmäkseen ruotsinkielisistä ja oli ymmärtääkseni aika helsinkiläispainotteinen. Pataljoonan nimeä en suoralta kädeltä muista, mutta sen nimi
ei ollut "Västankvarnin osasto". Pataljoona muodostettiin vasta saksalaisten vapautettua/valloitettua [oikean verbin valinta on näkökulmakysymys] Helsingin ja koostui punaisen vallan alla saksalaisten tuloon saakka eläneistä nuorista ja nuorehkoista miehistä, jotka olivat tammikuusta asti puineet nyrkkiä taskussa ja hautoneet kostoa jokaisesta punaisten tappamasta sukulaisesta, ystävästä tai kaukaisestakin tuttavasta. Huhut luonnollisestikin monikertaistivat punaisen terrorin uhrien todellisen lukumäärän.
Pataljoona todellakin toteutti "puhdistuksen", mutta sen luonne ei ollut etninen vaan poliittinen. Tämän huomaa parhaiten siitä että teloitettujen joukossa oli paljon ruotsinkielisiä punaisia. On myös muistettava, että vasemmiston kannatus oli ruotsinkielisten keskuudessa selvästi alhaisempi kuin väestössä keskimäärin, joten ruotsinkieliset olivat punakaartilaisten joukossa aliedustettuja. On myös esitetty arvioita, joiden mukaan kapinasta sivussa pysytelleiden osuus olisi ollut suurempi ruotsinkielisten kuin suomenkielisten sosialidemokraattien joukossa. Pidän tätä hyvinkin mahdollisena, mutta sitä on vaikea näyttää toteen yksiselitteisillä tilastoilla. Joka tapauksessa teloitettujen ruotsinkielisten punaisten suhteellinen osuus vaikuttaa suurin piirtein vastaavan kapinaan osallistuneiden ruotsinkielisten suhteellista osuutta.
Älkää jatkako tästä aiheesta. Tai sotarikoksista muutenkaan tässä ketjussa.
Quote from: Miniluv on 10.10.2010, 20:27:39
Älkää jatkako tästä aiheesta. Tai sotarikoksista muutenkaan tässä ketjussa.
Eipä tästä sen enempää. Ei ole ainakaan enää kukaan kertomassa totuutta tapahtumista.
Sen verran täsmennän, että Västankvarnissa oli Länsi-Uudenmaan pataljoona, jota tarkoitin.
QuoteKaksikielisyys on jotain, josta suomalaisten tulisi olla ylpeitä. Siltä kuulosti eilisessä kaksikielisyysseminaarissa Jyväskylässä.
Seminaarin isäntinä toimivat uusi Kansalliskielten tukiyhdistys r.y. ja Jyväskylän yliopisto.
Käytännössä kaikki kolmisenkymmentä suomenkielistä seminaariin osallistunutta puhuivat lämpimästi kaksikielisyyden säilyttämisestä maassamme.
- Kaksikielisyys on tavattoman tärkeää, meidän kaikkien pitäisi osata molempia kansalliskieliämme suunnilleen yhtä hyvin, sanoi eräs kielenopettajaksi opiskeleva.
Ilmapiiri seminaarissa oli positiivinen, eikä kellään ollut oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa maamme kaksikielisyydestä.
Kansalliskielten tukiyhdistyksessä toiminnanjohtajana työskentelevä Heikki Rautvuori kertoo, että seminaarin tarkoitus on herättää suomenkielisten mielenkiinto ruotsiin.
(käännös)
Svenska YLE: Tvåspråkighet gillades i Jyväskylä (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=198360)
^Miksi Ruotsi ei sitten ole kaksikielinen maa?
Quote from: wekkuli on 14.10.2010, 16:09:01
^Miksi Ruotsi ei sitten ole kaksikielinen maa?
Ruotsissa on jo niin paljon kulttuurista rikkautta, että se pärjää ilman kielipoliittista sorttia.
Quote- Kaksikielisyys on tavattoman tärkeää, meidän kaikkien pitäisi osata molempia kansalliskieliämme suunnilleen yhtä hyvin, sanoi eräs kielenopettajaksi opiskeleva.
Mielestäni kaikkien pitäisi käydä kampaajalla joka viikko, sanoi eräs kampaajaksi opiskeleva.
Quote from: Sanglier on 14.10.2010, 16:30:31
Quote- Kaksikielisyys on tavattoman tärkeää, meidän kaikkien pitäisi osata molempia kansalliskieliämme suunnilleen yhtä hyvin, sanoi eräs kielenopettajaksi opiskeleva.
Mielestäni kaikkien pitäisi käydä kampaajalla joka viikko, sanoi eräs kampaajaksi opiskeleva.
Kaikkien pitäisi käydä kapakassa joka päivä, sanoi kapakanomistaja.
Quote from: Roope on 14.10.2010, 15:43:43
Ilmapiiri seminaarissa oli positiivinen, eikä kellään ollut oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa maamme kaksikielisyydestä.
Olettaisin, että Suomessa on aika vähän niitä, jotka vastustavat suomen-tai saamen kielen asemaa maassamme?
Miksi sitten pitää rajautua vain kaksikielisyyteen, jos se on "rikastavaa"? Otetaan saamen-, viron-, venäjän- ja somaliankielet mukaan? Kuusikielisenähän me olisimme upporikkaita? Älkää suhtautuko negatiivisesti !!!1!!1
Quote from: Sanglier on 14.10.2010, 16:30:31
Quote- Kaksikielisyys on tavattoman tärkeää, meidän kaikkien pitäisi osata molempia kansalliskieliämme suunnilleen yhtä hyvin, sanoi eräs kielenopettajaksi opiskeleva.
Mielestäni kaikkien pitäisi käydä kampaajalla joka viikko, sanoi eräs kampaajaksi opiskeleva.
Ja edelleen vaan poljetaan suruttomasti alkuperäiskansan statuksen (jonka järkevyyteen en tässä ota kantaa) omaavien saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Miksei tässä(kään) maassa ole pakkosaamea?!!
(No, tietysti vastaus toki jo tiedetään.)
Quote from: Hippo on 10.10.2010, 15:41:21
No hyvä korjataan tässä viisumi oleskeluluvaksi. Venäläisille turisteille ei myöskään pidä missään tapauksessa myöntää viisumivapautta. Haitat kasvaisivat suuremmaksi kuin rajakaupasta tuleva hyöty.
Et edelleenkään vastannut kysymykseeni.
Ilmeisesti et ole niin tyhmä, että olisit sittekin rajoittamassa viisumeiden määrää, mutta sen verta tyhmä, että Venäjän kieltä kuulee Suomessa tasan niin kauan, kuin turismia tulee Venäjältä. Myöskin niin kauan kannattaa sitä venäjää opiskella Itä-Suomessa. Se on jopa perusteltua pakollistaa, koska palvelujen laatu edistää kaupan kehittymistä ja sitä kautta tuo rahaa maahamme.
PS. Suomen itsenäisti Venäjä. Itsenäisyyden tunnusti Lenin. Joten Venäjällä on ehkä suurin merkitys koko Suomen historiassa.
Quote from: Teppis on 16.10.2010, 14:29:43
PS. Suomen itsenäisti Venäjä. Itsenäisyyden tunnusti Lenin. Joten Venäjällä on ehkä suurin merkitys koko Suomen historiassa.
Suomen itsenäisti Suomen senaatti. Leninillä oli kädet sidottuna Venäjän sisällissodassa, eikä hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa Suomen itsenäisyys. Leninillä oli kyllä oma suunnitelmansa: yllyttää suomalaiset sosialistit kapinaan ja tehdä Suomesta Neuvosto-Venäjän nukkevaltio. Tätä hän myös yritti.
Sekä Venäjä että Ruotsi ovat historian aikana olleet Suomen sortajia. Kummallekaan ei pidä kumarrella, eikä kummankaan kieltä tule opiskella pakollisena.
Quote from: Teppis on 16.10.2010, 14:29:43Venäjän kieltä kuulee Suomessa tasan niin kauan, kuin turismia tulee Venäjältä. Myöskin niin kauan kannattaa sitä venäjää opiskella Itä-Suomessa. Se on jopa perusteltua pakollistaa, koska palvelujen laatu edistää kaupan kehittymistä ja sitä kautta tuo rahaa maahamme.
Oletatko, että kaikki itäsuomalaiset a) päätyvät palvelualalle, b) jäävät loppuiäkseen Itä-Suomeen? Tuo on samanlainen argumentti kuin pakkoruotsittajien väite, että kaikkien kannattaa opiskella ruotsia sen takia, että ei voi tietää, vaikka joskus päätyisi kaupan myyjäksi Närpiöön.
Edes 1970-luvulla ei oltu niin suomettuneita että olisi ehdotettu pakkovenäjän käyttöönottoa eli palaamista sortokausien koulunkäyntiin. Sekä pakkovenäjä että pakkoruotsi ovat vieraan vallan sorron merkkejä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.10.2010, 15:48:10
Suomen itsenäisti Suomen senaatti. Leninillä oli kädet sidottuna Venäjän sisällissodassa, eikä hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa Suomen itsenäisyys. Leninillä oli kyllä oma suunnitelmansa: yllyttää suomalaiset sosialistit kapinaan ja tehdä Suomesta Neuvosto-Venäjän nukkevaltio. Tätä hän myös yritti.
Tuskin kukaan on niin kiireinen, ettei halutessaan pysty sanomaan ei?
Käytännössä kuitenkin alueet itsenäistyy muiden maiden ehdoilla. Ei mikään alue voi käytännössä itse itseään julistamaan itsenäiseksi.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.10.2010, 15:48:10
Sekä Venäjä että Ruotsi ovat historian aikana olleet Suomen sortajia. Kummallekaan ei pidä kumarrella, eikä kummankaan kieltä tule opiskella pakollisena.
Jos ainoa perustelu olla opiskelematta jonkun maan kieltä on se, että maa on joskus sortanut meitä, niin ollaan hukassa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.10.2010, 15:48:10
Oletatko, että kaikki itäsuomalaiset a) päätyvät palvelualalle, b) jäävät loppuiäkseen Itä-Suomeen? Tuo on samanlainen argumentti kuin pakkoruotsittajien väite, että kaikkien kannattaa opiskella ruotsia sen takia, että ei voi tietää, vaikka joskus päätyisi kaupan myyjäksi Närpiöön.
Edes 1970-luvulla ei oltu niin suomettuneita että olisi ehdotettu pakkovenäjän käyttöönottoa eli palaamista sortokausien koulunkäyntiin. Sekä pakkovenäjä että pakkoruotsi ovat vieraan vallan sorron merkkejä.
En oleta mitään, vaan tyydyn toteamaan tosiasiat. En tietystikkään ole käytännössä sitä mieltä, että pakosta pitäisi opettaa, mutta käytännön tasolla se olisi fiksumpaa, kuin nykyinen tapa. Kieli olisi puhutumpi, sekä alueen turismin takia tarvetta kielelle voisi olla jossain elämäntilanteessa miltei väistämättä.
Quote from: Teppis on 16.10.2010, 14:29:43
Et edelleenkään vastannut kysymykseeni.
En enää muista mikä se oli enkä viitsi edes tutkia.
Quote
Ilmeisesti et ole niin tyhmä, että olisit sittekin rajoittamassa viisumeiden määrää, mutta sen verta tyhmä, että Venäjän kieltä kuulee Suomessa tasan niin kauan, kuin turismia tulee Venäjältä. Myöskin niin kauan kannattaa sitä venäjää opiskella Itä-Suomessa. Se on jopa perusteltua pakollistaa, koska palvelujen laatu edistää kaupan kehittymistä ja sitä kautta tuo rahaa maahamme.
Kaikenlainen pakollisuus tässä asiassa on alamaismentaliteettia, joka ehkä voi sopia sinulle mutta ei minulle. Edes taloudelliset syyt eivät voi ohittaa tätä. Pikällä aikavälillä alamaismentaliteetin haitat kumoavat lyhyen aikavälin taloudellisen hyödyn
QuotePS. Suomen itsenäisti Venäjä. Itsenäisyyden tunnusti Lenin. Joten Venäjällä on ehkä suurin merkitys koko Suomen historiassa.
Jaakko Sivonen jo vastasikin tuohon itsenäistymiskohtaan. Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden ihan taktisista syistä. Oli myös tärkeää, että Suomen hallitus pyysi tunnustusta nimenomaan bolsevikkihallinnolta, siinä kumpikin tunnusti toisensa. Venäjän merkitys Suomen historiassa on toki suuri mutta ei suurin. Oikeastaan kaikki mikä meillä Suomessa on hyvää ja hyvin toimivaa on kuitenkin tullut Suomeen Ruotsista.
Quote from: Hippo on 21.10.2010, 21:56:40
En enää muista mikä se oli enkä viitsi edes tutkia.
Ei "muistamattomuus" akendaasi paremmaksi muuta.
Quote from: Hippo on 21.10.2010, 21:56:40
Kaikenlainen pakollisuus tässä asiassa on alamaismentaliteettia, joka ehkä voi sopia sinulle mutta ei minulle. Edes taloudelliset syyt eivät voi ohittaa tätä. Pikällä aikavälillä alamaismentaliteetin haitat kumoavat lyhyen aikavälin taloudellisen hyödyn
Hieno sanahirviö tuo "alamaismentaliteetti". Ihan selvyydeksi, ennen kuin siirryn asiasta toiseen, niin onko sanahirviösi synonyymi sanalle "pakollisuus"?
Quote from: Hippo on 21.10.2010, 21:56:40
Jaakko Sivonen jo vastasikin tuohon itsenäistymiskohtaan. Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden ihan taktisista syistä. Oli myös tärkeää, että Suomen hallitus pyysi tunnustusta nimenomaan bolsevikkihallinnolta, siinä kumpikin tunnusti toisensa. Venäjän merkitys Suomen historiassa on toki suuri mutta ei suurin. Oikeastaan kaikki mikä meillä Suomessa on hyvää ja hyvin toimivaa on kuitenkin tullut Suomeen Ruotsista.
Jaska kyllä itse asiassa heittäyty aika hiljaiseksi vasta-argumenttini edessä. Sinunkin olisi ehkä oikeasti syytä miettiä mitä itsenäisyys käytännössä tarkoittaa.
PS. Tarkoitatko, että koko Suomen historian kaikki hyvä on yksin Ruotsin ansiota?
Quote from: Teppis on 21.10.2010, 23:42:54
Ei "muistamattomuus" akendaasi paremmaksi muuta.
En todellakaan muista mitä joku nimimerkki Teppis on kysynyt viikkoja sitten ja kuten totesin, ei ole aikaa eikä kiinnostusta tutkia asiaa tarkemmin.
QuoteHieno sanahirviö tuo "alamaismentaliteetti". Ihan selvyydeksi, ennen kuin siirryn asiasta toiseen, niin onko sanahirviösi synonyymi sanalle "pakollisuus"?
Tarkoitan alamaismentaliteetilla tässä yhteydessä ruotsin ja mahdollisesti venäjän pakko-opetusta kaikille peruskoululaisille. Simple like that!
QuoteJaska kyllä itse asiassa heittäyty aika hiljaiseksi vasta-argumenttini edessä. Sinunkin olisi ehkä oikeasti syytä miettiä mitä itsenäisyys käytännössä tarkoittaa.
Ihan oikea ja vakavasti otettava historiantutkimus pitää selviönä, että Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden taktisista syistä eikä ole epäselvyyttä siitä, että Suomen oli tarkoitus palautua Neuvostokansojen yhteisöön kunhan työväestön vallankumous leviää Suomen maaperälle.
QuotePS. Tarkoitatko, että koko Suomen historian kaikki hyvä on yksin Ruotsin ansiota?
Ei varmaan ihan kaikki hyvä mutta yhteiskuntajärjestyksemme ja hallintomallimme noudattaa vielä tänäkin päivänä melko tarkkaan ruotsalaista esikuvaansa. Pidän sitä myös melkoisesti parempana kuin vastaavaa venäläistä mallia.
Hippo sanoi: "Ihan oikea ja vakavasti otettava historiantutkimus pitää selviönä, että Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden taktisista syistä eikä ole epäselvyyttä siitä, että Suomen oli tarkoitus palautua Neuvostokansojen yhteisöön kunhan työväestön vallankumous leviää Suomen maaperälle."
Heittele hippo siitä mainitsemastasi ihan oikeasta ja vakavasta historiantutkimuksesta linkkejä kehiin.
laitan tähän taas erään kirjoituksen, joka muistuttaa meitä siitä, että suomessa on todellakin rasismia, sellaista, joka koskettaa suomenkielistä:
QuoteTurhaa ärsyttämistä
sunnuntai 17.10.2010
Olavi Antila uskoo suomen kielen säilyvän.
Kielikeskustelu velloo valtoimenaan maassamme. Puhutaan asiasta, mutta myös paljon asian vierestä. Suomenkielisenä häpeän monasti omieni mielipiteitä, mutta myös ruotsinkielisten lausunnot menevät välillä yli ymmärrykseni. Moni haluaa nähdä Suomen menneisyyden sinikeltaisempana kuin se on. Asialla ovat yleensä amatööritutkijat, joiden ei tarvitse piitata lähdekritiikistä ja joita liika oppi ei ole pilannut.
Ylläpitääkseni Vaasan lyseossa saamaani pitkän ruotsin taitoa luen mielelläni suomenruotsalaisia julkaisuja. Niissä voi tutustua mielenkiintoisiin ajatuksiin. Milloin ollaan viikinkien jälkeläisiä, milloin maahanmuutto lännestä on tapahtunut jo tuhansia vuosia sitten kivi-, pronssi- tai rautakaudella. Suomalaisille paikannimille löydetään ruotsalaiset juuret; odotan vain päivää, jolloin Kalevalakin paljastuu jossakin Upplandissa sepitetyksi.
Fanaattisimmat väittävät Mikael Agricolan olleen riikinruotsalainen, joka ties miten kehitti meille suomen kielen. Toki on totta, että ruotsi oli 700 vuoden ajan vallitseva kielemme ja suomi saavuttu kansalliskielen aseman vasta 1860-luvulla Venäjän keisarien tahdosta, mutta kyllä 1809 Suomen erotessa Ruotsista kansasta jo 80 prosenttia puhui suomea. Enemmän meillä yhteistä on viron kielen kanssa kuin ruotsin kanssa, elleivät sitten ruotsalaiset kuulu myös ugrilaisiin kansoihin. Härskein kuulemani väite on, että lähimmän puolen vuosisadan aikana suomen kieli kuolee ja maassamme puhutaan ruotsia, venäjää ja englantia. Aika rohkeita väitteitä ruotsin murretta puhuvalta viiden prosentin kielivähemmistön edustajalta.
Suomi kuuluu toki pieniin kieliin, mutta on rikkaudessaan esim. ruotsin kielen ilmaisuihin verrattuna ylivertainen. Sitä paitsi ei ruotsalaisiakaan ole kuin 8 miljoonaa, norjalaisia ja tanskalaisia vielä vähemmän. Euroopassa vallitsee kielirenessanssin aika: muuallakin kuin Suomessa suojellaan ja tuetaan pieniä vähemmistökieliä. Meän kielikin pärjää Ruotsissa, vaikka sitä on sortotoimin pyritty tukahduttamaan. Venäjälläkin suomensukuiset sinnittelevät.
Tiedän, että valtaosa suomenruotsalaisista ei historian vääristelyä allekirjoita, varsinkaan tutkijat. Johtuneeko sitten heidän kulttuurilleen ominaisesta hienotunteisuudesta, että ajatuksia ei ammuta alas. Niillä on kuitenkin suomenkieliseen valtaväestöön negatiivinen vaikutus, mikä saattaa tulevaisuudessa heikentää paikallisen ruotsin murteen asemaa.
OLAVI ANTILA
Historioitsija
Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=529400
Olavi Antilalla on asiasta omaa kokemusta: hän oli itse aikoinaan RKP ehdokkaana, keräämässä suomenkielisten hölmöläisten ääntä paremman kansaosan eduksi.
mahtoi olla silmät aukaiseva kokemus.
Quote from: jupeli on 22.10.2010, 20:52:40
Hippo sanoi: "Ihan oikea ja vakavasti otettava historiantutkimus pitää selviönä, että Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden taktisista syistä eikä ole epäselvyyttä siitä, että Suomen oli tarkoitus palautua Neuvostokansojen yhteisöön kunhan työväestön vallankumous leviää Suomen maaperälle."
Heittele hippo siitä mainitsemastasi ihan oikeasta ja vakavasta historiantutkimuksesta linkkejä kehiin.
Vakavan historiantutkimuksen piirissä on tapana viitata mieluummin painettuihin tutkimuksiin kuin "linkkeihin":
QuoteMiksi neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden? Leninin kansallisuusohjelma ei riitä selitykseksi, eikä se sitä paitsi suinkaan tähdännyt monikansallisten valtakuntien pirstomiseen pieniksi kansallisvaltioiksi. Päinvastoin Lenin oli vakuuttunut, että kun vähemmistöillä olisi oikeus erota ja muodostaa omat riippumattomat valtionsa, ne luopuisivat nationalistisista epäluuloistaan – enäähän ei edes olisi sitä sortovaltaa, jonka ikeen alta ne olivat halunneet päästä. "Me valloitamme Suomen siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa", Lenin selitti. Eroamista seuraisi uusi yhdistyminen maailmanvallankumouksen merkeissä, ja suomalaisten kuului hoitaa siinä osansa. Bolševikit halusivat edistää yhteiskunnallisen vallankumouksen puhkeamista aina kun siihen oli mahdollisuus, ja Suomen tapauksessa sitä näytti edistävän parhaiten itsenäisyyden tunnustaminen. Suomen vallankumouksellisetkin olivat vakuuttaneet, että koko Suomen kansa tahtoi itsenäisyyttä ja että itsenäisyys auttaisi parhaiten myös vallankumouksen asiaa. Leninin, Stalinin ja kumppaneiden mielestä Suomen työväenluokka vain oli auttamattoman saamaton.
(Suomen historian pikkujättiläinen, s. 599. WSOY: Helsinki 2003.)
Teoria, jonka mukaan Suomi olisi muka itsenäisyytensä velkaa Leninille on saanut alkunsa suomettuneisuuden aikana. Silloin Kekkonen esitti tämän näkemyksen Neuvostoliiton johdolle jossain tapaamisessaan. Kekkonen halusi edistää Suomen suhteita itänaapuriin. Neuvostoliitto ja kotimainen suomettuneisto saivat tästä oivan propagandateorian hyvien idänsuhteiden pönkittämiseksi. Kuten tiedämme, historia oli kommunistisessa maailmankatsomuksessa vain yksi propaganda-ase muiden joukossa. On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.10.2010, 21:45:00
On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.
Niinpä. Täällä palstallakin heitä näyttää olevan. On huolestuttavaa huomata, että myös täällä Suomessa yleinen tietämys maailman asioista madaltuu huimaa vauhtia. Tämäkin esillä ollut asia Suomen itsenäistymiseen liittyen opetetaan kaikille peruskoulun 8. luokan historiantunneilla!!! :o
Quote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
En todellakaan muista mitä joku nimimerkki Teppis on kysynyt viikkoja sitten ja kuten totesin, ei ole aikaa eikä kiinnostusta tutkia asiaa tarkemmin.
Oletankin, että et vastaisuudessa suolla suoraan sanoen paskaa palstalle, jollet kykene olemaan sanojesi takana muistamattomuuden nimissä.
Quote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
Tarkoitan alamaismentaliteetilla tässä yhteydessä ruotsin ja mahdollisesti venäjän pakko-opetusta kaikille peruskoululaisille. Simple like that!
Tässä kohtaa voidaan olla sitten samaa mieltä.
Quote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
Ihan oikea ja vakavasti otettava historiantutkimus pitää selviönä, että Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden taktisista syistä eikä ole epäselvyyttä siitä, että Suomen oli tarkoitus palautua Neuvostokansojen yhteisöön kunhan työväestön vallankumous leviää Suomen maaperälle.
Ihan käytännön historia kertoo sen tosiasian, että olemme itsenäisiä yhä edelleenkin. Tulkinnoilla ei ole merkitystä.
Quote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
Ei varmaan ihan kaikki hyvä mutta yhteiskuntajärjestyksemme ja hallintomallimme noudattaa vielä tänäkin päivänä melko tarkkaan ruotsalaista esikuvaansa. Pidän sitä myös melkoisesti parempana kuin vastaavaa venäläistä mallia.
Tarkoitatko nyt, että esim. Nokia on Ruotsin aikaansaamaa?
Kirjoitat toki hyvin ja asiaa Jaakko Sivonen, mutta tuo "linkkihommeli" pikkuisen nyppäsi.
Linkkihän voi johtaa vakavan historiantutkimuksen painettuun lähteeseen.
Mutta iloistahan historiantutkimuksen tulisi olla ainakin silloin, kun isketään valetta vasten kasvoja ja siten totuuksien paljastuessa mm. arkistoista. Toisaalta saattaa se totuuskin paljastuessaan vetää naaman peruslukemille.
Minun naamavärkkini menee aina peruslukemille kun luen tai kuulen äidinkieleltään suomenkielisten hippulien toitottavan pakollisen ruotsiopetuksen puolesta ilman ensimmäistäkään asiallista perustelua.
Sitten kehitetään, jotain outoja ruotsinkielen paremmuudesta kertovia hippulateorioita, joita painettu ja muu media suoltaa ulos tötteröiden täydeltä.
Joskus tahtoo nyrkit hatutuksesta paisua taskuissa niin, ettei niitä tahdo saada ulos.
Quote from: Teppis on 23.10.2010, 07:44:35
Oletankin, että et vastaisuudessa suolla suoraan sanoen paskaa palstalle, jollet kykene olemaan sanojesi takana muistamattomuuden nimissä.
En vieläkään viitsi etsiä viikkoja vanhaa kysymystä mutta jos kysyt saman uudelleen lupaan siihen vastata. ;)
QuoteQuote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
Ihan oikea ja vakavasti otettava historiantutkimus pitää selviönä, että Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden taktisista syistä eikä ole epäselvyyttä siitä, että Suomen oli tarkoitus palautua Neuvostokansojen yhteisöön kunhan työväestön vallankumous leviää Suomen maaperälle.
Ihan käytännön historia kertoo sen tosiasian, että olemme itsenäisiä yhä edelleenkin. Tulkinnoilla ei ole merkitystä.
Mutta jos vähänkään historiaa tunnet voit havaita, että itsenäisys on ostettu kallilla hinnalla 1918, 1939 ja 1941-44. Lenin, Venäjä, Neuvostoliitto, Stalin ja kaikki muutkin sieltä päin ovat jatkuvasti olleet viemässä itsenäisyytemme ja pyrkineet tuhoamaan koko kansallisen olemassaolomme.
Quote
Quote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
Ei varmaan ihan kaikki hyvä mutta yhteiskuntajärjestyksemme ja hallintomallimme noudattaa vielä tänäkin päivänä melko tarkkaan ruotsalaista esikuvaansa. Pidän sitä myös melkoisesti parempana kuin vastaavaa venäläistä mallia.
Tarkoitatko nyt, että esim. Nokia on Ruotsin aikaansaamaa?
Voiko kysymyksesi tulkita trollaamiseksi? Ymmärrät varmaan itsekin täysin, että en sitä tarkoita, ainakaan suoraan. Toki on niin, että jos emme olisikaan kuuluneet Ruotsiin 800 vuoden ajan vaan Venäjään, joka oli se toinen vaihtoehto, olisi yhteiskuntamme kovin erilainen eikä se todennäköisesti olisi synnyttänyt mitään Nokian tapaista.
Hieman ihmetyttää tässä kieliketjussa joidenkin levittämä suoranainen hurriviha ja disinformaatio ruotsalaisten ja ruotsinkielisten suorittamista väkivaltateoista suomalaisia kohtaan. Varmaan niistä osa totta mutta vaikka kaikki keksitytkin jutut olisivat totta eivät ne oikeaan mittakaavaan asetettuina olisi kovinkaan merkittäviä tapahtumia itäisen vainolaisen toimien rinnalla. Jos verrataan Ruotsin ja Venäjän kontribuutioita suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen niin en todellakaan keksi mitään hyvää mitä venäläinen yhteiskunta olisi suomelle antanut. Keksiikö joku muu? Vodka? Sen sijaan ruotsalainen yhteiskuntamalli oli jo 1800-luvun alussa niin hyvä, että keisaria Aleksanteri I päätti antaa suomalaisten jatkaa kokeilumielessä sillä eteenpäin myöhempää Venäjän kehittämistä varten. Jo tuolloin oli Ruotsissa ja siten myös meillä Suomessa maailman edityksellisin väestökirjanpito, valtion aluehallinto oli järjestetty lääneihin, keskuahallinto alakohtaisiin hallituksiin ja 1770-luvun valtiopäiväjärjestys kelpasi melkein sellaisenaan vielä itsenäisessä Suomessakin.
Vaikka ei olekaan mielekästä enää opettaa pakollisena ruotsia kaikille niin pakkovenäjä olisi todellakin askel johonkin vielä kummallisempaan.
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
Mutta jos vähänkään historiaa tunnet voit havaita, että itsenäisys on ostettu kallilla hinnalla 1918, 1939 ja 1941-44. Lenin, Venäjä, Neuvostoliitto, Stalin ja kaikki muutkin sieltä päin ovat jatkuvasti olleet viemässä itsenäisyytemme ja pyrkineet tuhoamaan koko kansallisen olemassaolomme.
Ja tämä oikeuttaa pakkoruotsin, kielikiintiöt ja Ahvenanmaan keikaroinnin?
Quote from: Hippo on 22.10.2010, 10:05:35
Voiko kysymyksesi tulkita trollaamiseksi? Ymmärrät varmaan itsekin täysin, että en sitä tarkoita, ainakaan suoraan. Toki on niin, että jos emme olisikaan kuuluneet Ruotsiin 800 vuoden ajan vaan Venäjään, joka oli se toinen vaihtoehto, olisi yhteiskuntamme kovin erilainen eikä se todennäköisesti olisi synnyttänyt mitään Nokian tapaista.
Pitäisikö meidän nyt olla kiitollisia pakkoruotsista, kielikiintiöistä ja Ahvenanmaan keikaroinnista?
Meidän
suomalaisten, joita aidosti kiinnostaa sattaa (viimeinkin) historiaan ruotsinkielinen ylivalta ja heidän suomenkielisten kustannuksella (ja valitettavasti myös suomenkielisten mahdollistamana) kahmimat etuoikeudet, kannattaisi keskittyä vaikuttamaan enemmän tähän hetkeen kuin vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin. Heillä (ruotsinkieliset) on kyllä riittävästi resursseja järjestäytyneen "edunvalvontaorganisaation" ja ökyrikkaiden säätiöiden kautta lobata päättäjiämme tanssimaan vieraskielisen musiikin tahdissa minkälaista masurkkaa tahansa.
Hippo saneli: "Hieman ihmetyttää tässä kieliketjussa joidenkin levittämä suoranainen hurriviha ja disinformaatio ruotsalaisten ja ruotsinkielisten suorittamista väkivaltateoista suomalaisia kohtaan."
Voisitko kertoa, mitä suoranainen hurriviha on?
Kerro missä kohdin olet huomannut tarkoittamaasi disinformaatiota?
Keiden joidenkin?
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.10.2010, 21:45:00
On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.
Traagista on se, että vaikka olemme kasvaneet irti itänaapurimme vaikutusvallasta ja uskallamme jo "vänrikki nappuloidemme" (Katainen, Stubb, Häkämies) johdolla kyseenalaistaa Venäjän suurvalta-aseman tai mainita suurimmaksi sotilaalliseksi uhaksemme "venäjä-venäjä-venäjän", emme ole kyenneet minkäänlaiseen pesäeroon läntiseen naapuriimme nähden.
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 20:25:55
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.10.2010, 21:45:00
On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.
Traagista on se, että vaikka olemme kasvaneet irti itänaapurimme vaikutusvallasta ja uskallamme jo "vänrikki nappuloidemme" (Katainen, Stubb, Häkämies) johdolla kyseenalaistaa Venäjän suurvalta-aseman tai mainita suurimmaksi sotilaalliseksi uhaksemme "venäjä-venäjä-venäjän", emme ole kyenneet minkäänlaiseen pesäeroon läntiseen naapuriimme nähden.
Kuten olen jo aiemmin sanonut, nöyristely Venäjän ja ruotsalaisuuden edessä ovat saman orjahenkisyysilmiön kahdet kasvot ja kumpikin on tuomittavaa. Pakkovenäjä on yhtä väärin kuin pakkoruotsi. Sen takia minua oudoksuttaa, että edellissivulla eräs nimimerkki vaati Suomeen pakkovenäjää. Sekin oudoksuttaa, kuinka Lenin liittyy tähän ketjuun, mutta joku senkin nosti esiin.
Oletko samoilla vai eri linjoilla pakkovenäjää vaativan nimimerkin kanssa?
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.10.2010, 20:33:29
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 20:25:55
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.10.2010, 21:45:00
On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.
Traagista on se, että vaikka olemme kasvaneet irti itänaapurimme vaikutusvallasta ja uskallamme jo "vänrikki nappuloidemme" (Katainen, Stubb, Häkämies) johdolla kyseenalaistaa Venäjän suurvalta-aseman tai mainita suurimmaksi sotilaalliseksi uhaksemme "venäjä-venäjä-venäjän", emme ole kyenneet minkäänlaiseen pesäeroon läntiseen naapuriimme nähden.
Kuten olen jo aiemmin sanonut, nöyristely Venäjän ja ruotsalaisuuden edessä ovat saman orjahenkisyysilmiön kahdet kasvot ja kumpikin on tuomittavaa. Pakkovenäjä on yhtä väärin kuin pakkoruotsi. Sen takia minua oudoksuttaa, että edellissivulla eräs nimimerkki vaati Suomeen pakkovenäjää. Sekin oudoksuttaa, kuinka Lenin liittyy tähän ketjuun, mutta joku senkin nosti esiin.
Oletko samoilla vai eri linjoilla pakkovenäjää vaativan nimimerkin kanssa?
En vaivautunut lukemaan ko. kirjoitusta, mutta oman mielipiteeni voin toki tuoda julki.
Kaikkien kielien tulisi olla valinnaisia. MIkäli Suomessa pitää jokin pakollinen "toinen kotimainen kieli" olla, venäjä olisi kielenä paljon hyödyllisempi kuin ruotsi. Siis sille suomenkieliselle 95%:n enemmistölle.
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 19:37:22
Pitäisikö meidän nyt olla kiitollisia pakkoruotsista, kielikiintiöistä ja Ahvenanmaan keikaroinnista?
[Ensin suomenruotsalaisia koskevan stereotypian mukainen vastaus:] Totta mooses, sinun ainakin on syytä kumartaa
oikein syvään. Ja jos vielä lankkaat saappaani ja kiillotat sukuvaakunani, saat lantin.
Okei, vähän vakavammin: painavin argumentti ruotsin pakollisuutta vastaan peruskoulun oppiaineena on, kuten olen aikaisemmin todennut, se että huonommin motivoituneet pilaavat opiskeluilmapiirin paremmin motivoituneilta ja hidastavat koko luokan työskentelyä. Keskusteltaessa J. H-a:n kielipoliittisesta ohjelmasta hahmottelin mallin, jonka puitteissa tuon ongelma voitaisiin minimoida: toista kotimaista pitäisi tarjota kaikissa kouluissa sekä lyhyenä että pitkänä vaihtoehtona, jolloin kaikkein motivoituneimmat valikoituisivat siihen pitempään versioon. Kaikkein huonoimmin motivoitunutta ainesta ajatellen voitaisiin harkita mahdollisuutta jättää ruotsi kokonaan pois peruskoulussa. Huomattava osa niistä jotka näin tekisivät ei varmaankaan haluaisi jatkaa lukiossa eikä päätyisi virkamieheksi, joten virallisen kaksikielisyyden ylläpitämisen kannalta mitään haittaa ei pääsisi näistä syntymään. Toinen kotimainen olisi kuitenkin edelleen pakollinen lukiossa, jossa ne jotka eivät peruskoulussa lukeneet ruotsia ollenkaan saisivat suorittaa kolmen vuoden intensiivikurssin selvitäkseen myöhemmin virkaruotsista.
Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa
ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.
Kielten opiskelu on suomenkielisissä kouluissa muutenkin joutunut 90-luvun jälkeen jokseenkin täysin retuperälle. Ruotsinkielisissä kouluissa
sekä toiseen kotimaiseen (siis suomeen)
että vieraisiin kieliin satsataan keskimäärin selvästi enemmän kuin suomenkielisissä. Asiasta löytyy tilastoja. Suomenkielisen koulusektorin olisi syytä tässä suhteessa ottaa oppia ruotsinkielisestä.
"Kielikiintiöistä": "Kiintiö" on sikäli harhaanjohtava sana, että todellisuudessa on kyse ruotsinkielisistä
linjoista, joihin ruotsinkielinen opetus on keskitetty. Ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosenttiosuus ylittää ruotsinkielisistä kouluista ylioppilaaksi päässeiden prosenttiosuuden (joka on muistaakseni noin 6.5%) on tietääkseni kaupallinen (jos jollakin on parempaa tietoa, korjatkoon). Tosin tähän voi käyttää vasta-argumenttia: "The proof of the pudding is its eating", sillä Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti
erittäin hyvin. Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja
valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen, johon on vaikeampi päästä kuin lääkiksiin keskimäärin. Tästä seuraa vääjäämättä, että Helsingin Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle on tietenkin helpompi päästä kuin suomenkieliselle, sillä edellisen luonne on itse asiassa
valtakunnallinen. Jos haluaa tehdä relevantin vertailun lääkikseen pääsyn helppoudesta ruotsin- ja suomenkielisten linjojen välillä, Helsingin ruotsinkielistä linjaa pitäisikin itse asiassa verrata
koko maan kaikkiin suomenkielisiin aloituspaikkoihin: siis Helsingin Lääkiksen suomenkielinen linja
+ maan kaikki muut lääkikset (sillä nehän ovat kaikki suomenkielisiä). Ruotsinkielisten aloituspaikkojen tasaisessa hajoittamisessa maan kaikkiin lääkiksiin taas ei olisi päätä eikä häntää, sillä silloinhan maan kaikkiin lääkiksiin jouduttaisiin järjestämään ruotsinkielistä opetusta, mikä taas ei olisi poliittisesti mahdollista.
"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.
Puheessa ahvenanmaalaisten "keikaroinnista" taas on on aika vahva annos tahatonta komiikkaa, sillä ajatus siitä että joku ruotsia Ahvenanmaan aksentilla puhuva a) haluaisi "keikaroida" tai b)
edes kykenisi "keikaroimaan" on sitä luokkaa, että siitä siitä saisi hyvän absurdin sketsin johonkin FST:n ohjelmaan. Ahvenanmaalaiset voisivat tosin hieman loukkaantua, mutta Helsingin ruotsinkieliset nauraisivat katketakseen...
Loppuun vielä havaintoesimerkki siitä, miten ahvenanmaalaiset on esitetty suomenruotsalaisessa viihdeohjelmassa: http://www.youtube.com/watch?v=N5lN009FrT0
Ei
ihan sovi ajatukseen "keikaroinnista"...
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
Okei, vähän vakavammin: ...
Ensin suomalaisia koskevan stereotypian mukainen vastaus: " EVVK teikäläisten elitististen, kultalusikkasuussa syntyneiden, betrefolkevasureiden mielipiteet".
No, sitten tuohon vuodatukseesi. Kaikissa kouluasteissa tulisi tarjota
valinnaisena kielenä myös ns. "toisen kotimaisen" opiskelu. Pitkänä tai lyhyenä, ihan sama. Suomalaisille (sille 95% osalle) ko. "toinen kotimainen" on ihan yhtä vieras kieli kuin englanti, ranska, saksa tai venäjä.
Kielikiintiöistä on ollut puhetta jo niin monta kertaa aiemminkin, että en viitsi niihin tässä puuttua, mutta selkeä yliedustus ruotsinkielisillä on erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.
Miksi edes pitäisi voida?
Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli ja se on suomi. Onhan RKP:llä ja muilla "kieliorganisaatioilla" rahaa. Eihän kukaan kiellä perustamasta yksityisiä oppilaitoksia.
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 21:46:20
selkeä yliedustus ruotsinkielisillä on erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa.
Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan
aliedustuksesta.
Lisää tähän vielä se, että riittävän hyvin ruotsia osaava suomenkielisen lukion suorittanut voi hakea ruotsinkieliselle linjalle (ja aika moni hakeekin) ja -
last but not least -se että monta akateemista alaa voi Suomessa opiskella
vain suomeksi, kuten jo totesin.
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 21:58:55
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.
Miksi edes pitäisi voida?
Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli ja se on suomi. Onhan RKP:llä ja muilla "kieliorganisaatioilla" rahaa. Eihän kukaan kiellä perustamasta yksityisiä oppilaitoksia.
No niin, sieltähän se tuli. Sinänsä ihan hyvä että panet kortit avoimesti pöydälle. Tiedän jo entuudestaan että kuulut niihin joiden tavoitteet eivät suinkaan rajoitu ruotsin tekemiseen vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa. Kun puhut "kiintiöistä", tarkoitat ettei julkisen sektorin puitteissa annettua korkeakouluopetusta tulisi mielestäsi järjestää ruotsiksi ollenkaan. Miten suhtaudut ruotsinkielisiin kouluihin, tulisiko nekin mielestäsi lakkauttaa (tai muuttaa niiden opetuskieli suomeksi)?
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 22:16:19
Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.
No tuleeko siitä jälkeenjääneestä 1,5 %:n osuudesta (6,5%-5%) sitten lakimiehiä vai hankkenilaisia? :D
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 22:27:18
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 22:16:19
Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.
No tuleeko siitä jälkeenjääneestä 1,5 %:n osuudesta (6,5%-5%) sitten lakimiehiä vai hankkenilaisia? :D
Samaan tyyliin vastaten: ei kumpiakaan, vaan Kulturfonden lahjoittaa jokaiselle niistä oman kartanon...
Ja tosikkomaisesti vastaten: omenoista ei voi vähentää appelsiineja. 6.5% koskee maan kaikkia ylioppilaita ja 5% lääkiksen aloituspaikkoja koko maassa.
Kertaa prosenttilaskun alkeet.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 22:23:06
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 21:58:55
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.
Miksi edes pitäisi voida?
Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli ja se on suomi. Onhan RKP:llä ja muilla "kieliorganisaatioilla" rahaa. Eihän kukaan kiellä perustamasta yksityisiä oppilaitoksia.
No niin, sieltähän se tuli. Sinänsä ihan hyvä että panet kortit avoimesti pöydälle. Tiedän jo entuudestaan että kuulut niihin joiden tavoitteet eivät suinkaan rajoitu ruotsin tekemiseen vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa. Kun puhut "kiintiöistä", tarkoitat ettei julkisen sektorin puitteissa annettua korkeakouluopetusta tulisi mielestäsi järjestää ruotsiksi ollenkaan. Miten suhtaudut ruotsinkielisiin kouluihin, tulisiko nekin mielestäsi lakkauttaa (tai muuttaa niiden opetuskieli suomeksi)?
Älä "laita" sanoja minun suuhuni.
On aivan idioottimaista edes olettaa, että kaikilla paikkakunnilla, kaikissa oppilaitoksissa ja kaikilla oppiasteilla tulisi olla
aina mahdollisuus ruotsinkieliseen opetukseen. Juuri tällaisten älyttömien ajatusten tähden viisainta olisi, että Suomen keinotekoinen kaksikielisyys lakkautettaisiin ihan virallisestikin.
Saman oppilaitoksen sisällä tulisi "sisäänpääsyyn" oikeuttavat pisterajat olla yhdenvertaisia. Ihan simppeli periaate, eikö vain?
Minun puolestani ruotsinkieliset oppilaitokset saavat toimia oppilasvalintansa suhteen juuri niin mielivaltaisesti kuin ovat tähänkin saakka toimineet.
Olisi tietenkin kivempi jos Aldaron viitsisit laittaa lähteitä luvuilla. Laitan tähän yhden, lisää voi kaivella allaolevasta linkistä.
Sen mukaan kaikista kauppatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon aloituspaikoista Hankenin ja Åbo Akademin osuus oli vuonna 2009 17,4 prosenttia, eli noin suhteellinen osuus oli kolminkertainen suomenkielisiin aloituspaikkoihin verrattuna. Omasta mielestäni melko kohtuutonta.
https://www.data.oph.fi/wera/wera
Quote from: jeremies on 23.10.2010, 22:45:29
Olisi tietenkin kivempi jos Aldaron viitsisit laittaa lähteitä luvuilla. Laitan tähän yhden, lisää voi kaivella allaolevasta linkistä.
Sen mukaan kaikista kauppatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon aloituspaikoista Hankenin ja Åbo Akademin osuus oli vuonna 2009 17,4 prosenttia, eli noin suhteellinen osuus oli kolminkertainen suomenkielisiin aloituspaikkoihin verrattuna. Omasta mielestäni melko kohtuutonta.
https://www.data.oph.fi/wera/wera
Kyllähän tämäkin fakta on ollut yleisesti tiedossa. Käsite "kohtuus" on vain monelle ruotsinkieliselle "vieras". Hoono-soomi nääs ;)
Quote from: jeremies on 23.10.2010, 22:45:29
Olisi tietenkin kivempi jos Aldaron viitsisit laittaa lähteitä luvuilla. Laitan tähän yhden, lisää voi kaivella allaolevasta linkistä.
Sen mukaan kaikista kauppatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon aloituspaikoista Hankenin ja Åbo Akademin osuus oli vuonna 2009 17,4 prosenttia, eli noin suhteellinen osuus oli kolminkertainen suomenkielisiin aloituspaikkoihin verrattuna. Omasta mielestäni melko kohtuutonta.
https://www.data.oph.fi/wera/wera
Totesin jo ylempänä, että ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalinen osuus tietääkseni ylittää ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden on juuri kaupallinen ala. Ja totesin myös, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti
erittäin hyvin. On tuo minustakin aika huvittava yliedustus, mutta hyvin näkyvät kelpaavan työmarkkinoille. Taustalla se tunnettu tosiseikka, että ruotsinkielisiä on liikealalla perinteisesti aika paljon.
En muuten muista nähneeni tilastoa siitä, minkä kokoinen prosenttiosuus maan kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikoista on ruotsinkielisillä linjoilla, mutta saattaa sellainenkin jostain löytyä. Ja jos ei löydy, sellaisen voi koota tilastoja yhdistelemällä jos jaksaa nähdä sen vaivan. Jotain osviittaa saa tilanteesta, kun ottaa huomioon seuraavan:
a) Kauppatieteellisen alan
melkein kolminkertainen
yliedustus (kolme kertaa 6,5 olisi 19,5 ja 17,4 ei ihan yllä siihen).
b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten
aliedustus. Oikiksen aloituspaikat ovat muistaakseni samaa luokkaa.
c) Monella alalla voi opiskella vain suomeksi, joten ruotsinkielisiä aloituspaikkoja ei ole ollenkaan.
Nämä ulkomuistista. Jos jollain on lisää linkkejä tuoreeseen, täsmälliseen ja viralliseen tietoon, ne sopisivat hyvin tähän ketjuun.
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 22:45:09
On aivan idioottimaista edes olettaa, että kaikilla paikkakunnilla, kaikissa oppilaitoksissa ja kaikilla oppiasteilla tulisi olla aina mahdollisuus ruotsinkieliseen opetukseen. Juuri tällaisten älyttömien ajatusten tähden viisainta olisi, että Suomen keinotekoinen kaksikielisyys lakkautettaisiin ihan virallisestikin.
Saman oppilaitoksen sisällä tulisi "sisäänpääsyyn" oikeuttavat pisterajat olla yhdenvertaisia. Ihan simppeli periaate, eikö vain?
Kuka on sitten muka vaatinut että maan kaikissa oppilaitoksissa pitäisi olla mahdollisuus ruotsinkieliseen opetukseen? En ole itse ainakaan huomannut tuollaisia vaatimuksia. Totesin ylempänä, että kaikki ruotsinkielinen lääketieteen opetus on keskitetty Helsingin lääkikseen. Åbo Akademissa ei nimittäin ole lääkistä ja maan kaikki muut lääkikset antavat opetusta vain suomeksi. Ruotsinkielisen opetuksen hajoittaminen maan kaikkiin lääkiksiin olisi useastakin syystä täysin älytön idea.
Mitä tuohon "simppeliin periaatteeseesi" taas tulee: koska kaikki muut lääkikset maassa ovat täysin suomenkielisiä, Helsingissä sijaitsevan, maan
ainoan ruotsinkielisen linjan pisterajoja ei ole mitään mieltä verrata Helsingin suomenkieliseen linjaan, vaan
koko maan tilanteeseen. Toisessa vaakakupissa on siis Helsingin ruotsinkielinen linja ja toisessa suomenkieliset aloituspaikat maan
kaikissa lääkiksissä.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 23:42:30
Mitä tuohon "simppeliin periaatteeseesi" taas tulee: koska kaikki muut lääkikset maassa ovat täysin suomenkielisiä...
Olet yksiselitteisesti väärässä. Suomessa on vain
kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa ;)
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 23:46:57
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 23:42:30
Mitä tuohon "simppeliin periaatteeseesi" taas tulee: koska kaikki muut lääkikset maassa ovat täysin suomenkielisiä...
Olet yksiselitteisesti väärässä. Suomessa on vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa ;)
Lainaan alkuun sinua itseäsi: "Olet yksiselitteisesti väärässä". Ruotsin kielellä nimittäin
ei luennoida maan muissa lääkiksissä, ainoastaan Helsingissä. Ruotsi
ei ole opetuskielenä Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistoissa, kuten se on Helsingissä.
Ja loppuun lainaan taas sinua itseäsi: "Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa."
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:00:45
Lainaan alkuun sinua itseäsi: "Olet yksiselitteisesti väärässä". Ruotsin kielellä nimittäin ei luennoida maan muissa lääkiksissä, ainoastaan Helsingissä. Ruotsi ei ole opetuskielenä Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistoissa, kuten se on Helsingissä.
Ja loppuun lainaan taas sinua itseäsi: "Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa."
Voitko osoittaa minulle sen kohdan, missä olen ollut "yksiselitteisesti väärässä"? En ole tietääkseni ottanut mitään kantaa luennointikieleen? Suomessa on
vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Quote from: Totuusko? on 24.10.2010, 00:12:41
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:00:45
Lainaan alkuun sinua itseäsi: "Olet yksiselitteisesti väärässä". Ruotsin kielellä nimittäin ei luennoida maan muissa lääkiksissä, ainoastaan Helsingissä. Ruotsi ei ole opetuskielenä Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistoissa, kuten se on Helsingissä.
Ja loppuun lainaan taas sinua itseäsi: "Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa."
Voitko osoittaa minulle sen kohdan, missä olen ollut "yksiselitteisesti väärässä"? En ole tietääkseni ottanut mitään kantaa luennointikieleen? Suomessa on vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:18:53
Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".
Opetushallitus voi :D. Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.
Olet itsekin aiemmin todennut, että moni ns. ruotsinkielinen osaa suomea paremmin kuin moni ns. syntyperäinen suomalainen. Oletetaan sinun
kerrankin olevan oikeassa. Lähtökohtaisestihan tällainen tilanne olisi kaikkien kannalta hyvä. Olisi tyhmää olla osaamatta kieltä, jota puhuu 95% väestöstä.
Noh, mitä sitten tarkoittaa kaksikielisyys oppilaitoksissa? Ainakin sitä, että tällaisten oppilaitosten pääsykokeisiin voi jokainen osallistua omalla äidinkielellään. Eli ruotsinkielinen, vaikka osaakin suomea paremmin kuin suomalainen (lähde: Aldaron), osallistuu kokeeseen ruotsinkielisten kiintiössä, joissa on yleisesti ottaen selkeästi alemmat sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat kuin suomenkielisten kiintiöissä. Käytännön merkitystähän ei opetuskielellä ole, koska he (surut) kuitenkin osaavat suomea paremmin kuin suomalaiset.
Minusta on väärin, että samaan oppilaitokseen ja samaan koulutukseen valittavilta oppilailta edellytetään erilaisia lähtötasoja, riippuen pelkästään hakijan äidinkielestä.
Onhan suomalaisellakin toki mahdollisuus hakea esimerkiksi hankenille tai oobuakatemiaan, mutta näihin oppilaitoksiin ei voi hakea omalla äidinkielellään (paitsi tietysti ruotsinkieliset), vaan pääsykokeet on suoritettava sillä toisella vieraalla kielellä eli ruotsilla.
Quote from: Totuusko? on 24.10.2010, 00:43:57
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:18:53
Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".
Opetushallitus voi :D. Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.
Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".
Aika kiehtova paradoksi. Tarjoamiasi absurdin huumorin kukkasia kaivataan ehdottomasti lisää keventämään tämän ketjun hieman tosikkomaista yleisilmettä.
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:54:44
Quote from: Totuusko? on 24.10.2010, 00:43:57
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:18:53
Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".
Opetushallitus voi :D. Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.
Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".
Aika kiehtova paradoksi. Tarjoamiasi absurdin huumorin kukkasia kaivataan ehdottomasti lisää keventämään tämän ketjun hieman tosikkomaista yleisilmettä.
Ei ole minun keksintöni tuo kaksikielisyys -määritelmä. Olen joskus kysellyt opetushallituksesta perusteita siihen, miksi joihinkin oppilaitoksiin on olemassa sekä suomen- että ruotsinkielisiä pääsykokeita tai sitten pelkästään ruotsinkielisiä. Tuollaista vastausta minulle tarjottiin.
ps.
Kyseessä ei ole paradoksi vaan
vääryys suomenkielisiä kohtaan
Quote from: Totuusko? on 24.10.2010, 01:08:49
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:54:44
Quote from: Totuusko? on 24.10.2010, 00:43:57
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:18:53
Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".
Opetushallitus voi :D. Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.
Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".
Aika kiehtova paradoksi. Tarjoamiasi absurdin huumorin kukkasia kaivataan ehdottomasti lisää keventämään tämän ketjun hieman tosikkomaista yleisilmettä.
Ei ole minun keksintöni tuo kaksikielisyys -määritelmä. Olen joskus kysellyt opetushallituksesta perusteita siihen, miksi joihinkin oppilaitoksiin on olemassa sekä suomen- että ruotsinkielisiä pääsykokeita tai sitten pelkästään ruotsinkielisiä. Tuollaista vastausta minulle tarjottiin.
ps.
Kyseessä ei ole paradoksi vaan vääryys suomenkielisiä kohtaan
Lisää absurdia huumoria, näemmä. Kuten jo edellä totesin, tällaista kaivataan ehdottomasti lisää. Ja viestisi loppuun jaksoit vielä heittää hauskan parodian perinteisessä itsesäälissä kieriskelevästä "kielisoturista" tyyliin "Murheellisten laulujen maa" (Eput). Se sopiikin hyvin viestisi soundtrackiksi: http://www.youtube.com/watch?v=Xd-Dik8b8ac
Tulet varmasti hauskuuttamaan meitä vielä pitkään. Keep up the good work!
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 01:28:57
Lisää absurdia huumoria, näemmä. Kuten jo edellä totesin, tällaista kaivataan ehdottomasti lisää. Ja viestisi loppuun jaksoit vielä heittää hauskan parodian perinteisessä itsesäälissä kieriskelevästä "kielisoturista" tyyliin "Murheellisten laulujen maa" (Eput). Se sopiikin hyvin viestisi soundtrackiksi: http://www.youtube.com/watch?v=Xd-Dik8b8ac
Tulet varmasti hauskuuttamaan meitä vielä pitkään. Keep up the good work!
Well...i'll do my best ;)
Mitäköhän asiallisia hyötynäkökohtia suomen kielelle, suomalaiselle kulttuurille, suomenkielisten suomalaisten (n. 92& kansasta)taloudelle ja suomen taloudelle voisi löytyä pakollisesta ruotsin opetuksesta ja maamme kaksikielisetä järjestelmästä?
Quote from: jupeli on 24.10.2010, 10:59:29
Mitäköhän asiallisia hyötynäkökohtia suomen kielelle, suomalaiselle kulttuurille, suomenkielisten suomalaisten (n. 92& kansasta)taloudelle ja suomen taloudelle voisi löytyä pakollisesta ruotsin opetuksesta ja maamme kaksikielisetä järjestelmästä?
En kyllä paljoa näe hyötyjä.
Kun vähintäänkin pari miljardia kulutetaan turhaan pakkokieleen sekä sen aiheuttama v-tutus niin puhutaan fundamentaalisesta tappiosta!
Globaalista pärjäämisestä on nyt kysymys.
Quote from: Aldaron on 24.10.2010, 00:54:44
Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".
Turun yliopisto on ainakin täysin suomenkielinen. Kaikki oppaista kyltityksiin on vain suomeksi, tarvittavin osin sekä suomeksi että englanniksi yliopistolaitoksen kansainvälisyyden vuoksi. Nettisivuilla ei ole edes johdantotekstiä ruotsiksi, kun taas mm. Åbo Akademi tarjoaa jopa suuren osan nettisivujensa sisällöstä suomeksi. Siitäkin huolimatta, että yliopistomaailmassa voisi olettaa ihmisten osaavan lukea sen verran ruotsia, ettei kaikkea tarvitsisi kääntää. Vaikuttaisi siltä, että Akademi on kaksikielinen ja Yliopisto yksikielinen, jos ruvetaan yksityiskohtia syynäämään.
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
En vieläkään viitsi etsiä viikkoja vanhaa kysymystä mutta jos kysyt saman uudelleen lupaan siihen vastata. ;)
Mielestäni on hivenen läpikuultavaa se, että ensin kierrät keskustelussa asian vierestä ja lopuksi toteatkin unohtaneen koko asian, josta oli puhe.
Noh, miten vain. Ei sinua voi kyllä todesta ottaa.
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
Mutta jos vähänkään historiaa tunnet voit havaita, että itsenäisys on ostettu kallilla hinnalla 1918, 1939 ja 1941-44. Lenin, Venäjä, Neuvostoliitto, Stalin ja kaikki muutkin sieltä päin ovat jatkuvasti olleet viemässä itsenäisyytemme ja pyrkineet tuhoamaan koko kansallisen olemassaolomme.
Henkilökohtasesti en nyt tajua mitä tähän asiaan liittyy suoranaisesti jatkosodat sun muut keskustelut.
Alunperin oli puhe siitä, että Venäjä meidät itsenäisiksi laski ja se on yksinään meille todella iso asia. Ehkä jopa isoin asia historiassamme.
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
Voiko kysymyksesi tulkita trollaamiseksi? Ymmärrät varmaan itsekin täysin, että en sitä tarkoita, ainakaan suoraan. Toki on niin, että jos emme olisikaan kuuluneet Ruotsiin 800 vuoden ajan vaan Venäjään, joka oli se toinen vaihtoehto, olisi yhteiskuntamme kovin erilainen eikä se todennäköisesti olisi synnyttänyt mitään Nokian tapaista.
Voit tulkita kysymyksen ihan millaiseksi tahansa. Koetin kyllä jonkun verran täsmentää kantaasi, mutta koska et siihen pystynyt, niin oli pakko kysyä asiaa suoraan. Et tosin nytkään ihan suoranaisesti antanut selkeää vastausta, että onko Nokia Ruotsin aikaan saamaa vaiko ei? Tosin, enempi minulle nyt jäi sellainen kuva, että Nokiakin on ainakin osin Ruotsin aikaan saamaa.
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
Hieman ihmetyttää tässä kieliketjussa joidenkin levittämä suoranainen hurriviha ja disinformaatio ruotsalaisten ja ruotsinkielisten suorittamista väkivaltateoista suomalaisia kohtaan. Varmaan niistä osa totta mutta vaikka kaikki keksitytkin jutut olisivat totta eivät ne oikeaan mittakaavaan asetettuina olisi kovinkaan merkittäviä tapahtumia itäisen vainolaisen toimien rinnalla. Jos verrataan Ruotsin ja Venäjän kontribuutioita suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen niin en todellakaan keksi mitään hyvää mitä venäläinen yhteiskunta olisi suomelle antanut. Keksiikö joku muu? Vodka? Sen sijaan ruotsalainen yhteiskuntamalli oli jo 1800-luvun alussa niin hyvä, että keisaria Aleksanteri I päätti antaa suomalaisten jatkaa kokeilumielessä sillä eteenpäin myöhempää Venäjän kehittämistä varten. Jo tuolloin oli Ruotsissa ja siten myös meillä Suomessa maailman edityksellisin väestökirjanpito, valtion aluehallinto oli järjestetty lääneihin, keskuahallinto alakohtaisiin hallituksiin ja 1770-luvun valtiopäiväjärjestys kelpasi melkein sellaisenaan vielä itsenäisessä Suomessakin.
Aika vähissä on sellainen "hurriviha" ollut tässä keskustelussa. Minulla ei esimerkiksi ole sinänsä "hurreja" kohtaan mitään, kunhan se pakollinen ruotsi häviäisi Suomesta. Tunnen ihan henkilökohtaisesti näitä "hurreja" ja olen sitä mieltä, että tuskin tavallinen "hurri" on vaatimassa pakollista ruotsia Suomeen.
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
Vaikka ei olekaan mielekästä enää opettaa pakollisena ruotsia kaikille niin pakkovenäjä olisi todellakin askel johonkin vielä kummallisempaan.
Selkeä ongelmasi on se, ettei sinusta voi opetella maan kieltä, joka on sinusta jossain historian tilanteessa sortanut meitä liialti. Venäjä nyt vain on meille todella tärkeä kauppakumppani ja todella tärkeä turisminlähde. Yksinkertaisesti venäjä kielenä on meille tärkeä ja siksi venäjän opiskelu pakollisena olisi paljon fiksumpaa, kuin ruotsin.
Quote from: Turkulaine on 24.10.2010, 14:18:31
Turun yliopisto on ainakin täysin suomenkielinen.
Ei ole. Kuten ei ole mikään muukaan yliopisto tai korkeakoulu Suomessa.
Quote from: Teppis on 24.10.2010, 16:20:40
Quote from: Hippo on 23.10.2010, 18:10:28
Vaikka ei olekaan mielekästä enää opettaa pakollisena ruotsia kaikille niin pakkovenäjä olisi todellakin askel johonkin vielä kummallisempaan.
Selkeä ongelmasi on se, ettei sinusta voi opetella maan kieltä, joka on sinusta jossain historian tilanteessa sortanut meitä liialti. Venäjä nyt vain on meille todella tärkeä kauppakumppani ja todella tärkeä turisminlähde. Yksinkertaisesti venäjä kielenä on meille tärkeä ja siksi venäjän opiskelu pakollisena olisi paljon fiksumpaa, kuin ruotsin.
Mutta miksi pakko? Voin tietysti puhua vain omasta puolestani. Kun asiat ovat saaneet tapahtua omalla painollaan, on se ollut paljon antoisampi ja avartavampi kokemus kuin mitä yksikään venäjään liittyvä pakko olisi koskaan voinut olla.
Nähdäkseni oleellisinta tuossa lainaamassasi viestissä oli tämä kohta:
Quotefiksumpaa
Ei pakkovenäjä kuitenkaan tavoiteltava tila ole. Tavoiteltava tila on se, että ainoa pakollinen vieras kieli on englanti, ja muut saa valita yksilökohtaisen tarpeen ja mieltymyksen mukaan.
Quote from: Uljanov on 24.10.2010, 18:13:13
Nähdäkseni oleellisinta tuossa lainaamassasi viestissä oli tämä kohta:
Quotefiksumpaa
Ei pakkovenäjä kuitenkaan tavoiteltava tila ole. Tavoiteltava tila on se, että ainoa pakollinen vieras kieli on englanti, ja muut saa valita yksilökohtaisen tarpeen ja mieltymyksen mukaan.
Voihan sen tietysti noinkin tulkita. Omaan tulkintaani vaikutti myös tämä viesti. Paksunnos minun.
Quote from: Teppis on 16.10.2010, 14:29:43
Ilmeisesti et ole niin tyhmä, että olisit sittekin rajoittamassa viisumeiden määrää, mutta sen verta tyhmä, että Venäjän kieltä kuulee Suomessa tasan niin kauan, kuin turismia tulee Venäjältä. Myöskin niin kauan kannattaa sitä venäjää opiskella Itä-Suomessa. Se on jopa perusteltua pakollistaa, koska palvelujen laatu edistää kaupan kehittymistä ja sitä kautta tuo rahaa maahamme.
Fiksaus. Olisi pitänyt lukea voihan eikä voin.
Quote from: Phantasticum on 24.10.2010, 18:43:10
Voin sen tietysti noinkin tulkita. Omaan tulkintaani vaikutti myös tämä viesti. Paksunnos minun
Tarkoitin nimenomaan fiksumpana vaihtoehtona. Lisäksi on kansantaloudellisesti fiksua opetuttaa pakosti venäjää, ainakin jos vaihtoehtona on ruotsi. En tietystikkään itse ole pakollisuuden kannalla,
jonka olen tuon viimeisen lainauksesi jälkeenkin ilmaissut ainakin kerran aiemminkin.
Kunnanjohtajista yli puolet luopuisi pakkoruotsista. Vain kolmasosa kunnanjohtajista säilyttäisi pakkoruotsin. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/yli_puolet_kunnanjohtajista_luopuisi_pakkoruotsista_2084884.html
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
Okei, vähän vakavammin: painavin argumentti ruotsin pakollisuutta vastaan peruskoulun oppiaineena on, kuten olen aikaisemmin todennut, se että huonommin motivoituneet pilaavat opiskeluilmapiirin paremmin motivoituneilta ja hidastavat koko luokan työskentelyä. Keskusteltaessa J. H-a:n kielipoliittisesta ohjelmasta hahmottelin mallin, jonka puitteissa tuon ongelma voitaisiin minimoida: toista kotimaista pitäisi tarjota kaikissa kouluissa sekä lyhyenä että pitkänä vaihtoehtona, jolloin kaikkein motivoituneimmat valikoituisivat siihen pitempään versioon. Kaikkein huonoimmin motivoitunutta ainesta ajatellen voitaisiin harkita mahdollisuutta jättää ruotsi kokonaan pois peruskoulussa. Huomattava osa niistä jotka näin tekisivät ei varmaankaan haluaisi jatkaa lukiossa eikä päätyisi virkamieheksi, joten virallisen kaksikielisyyden ylläpitämisen kannalta mitään haittaa ei pääsisi näistä syntymään. Toinen kotimainen olisi kuitenkin edelleen pakollinen lukiossa, jossa ne jotka eivät peruskoulussa lukeneet ruotsia ollenkaan saisivat suorittaa kolmen vuoden intensiivikurssin selvitäkseen myöhemmin virkaruotsista.
Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.
Puheessa ahvenanmaalaisten "keikaroinnista" taas on on aika vahva annos tahatonta komiikkaa, sillä ajatus siitä että joku ruotsia Ahvenanmaan aksentilla puhuva a) haluaisi "keikaroida" tai b) edes kykenisi "keikaroimaan" on sitä luokkaa, että siitä siitä saisi hyvän absurdin sketsin johonkin FST:n ohjelmaan. Ahvenanmaalaiset voisivat tosin hieman loukkaantua, mutta Helsingin ruotsinkieliset nauraisivat katketakseen...
Loppuun vielä havaintoesimerkki siitä, miten ahvenanmaalaiset on esitetty suomenruotsalaisessa viihdeohjelmassa: http://www.youtube.com/watch?v=N5lN009FrT0
Ei ihan sovi ajatukseen "keikaroinnista"...
vastataan nyt järjestyksessä. Ensinnäkin, argumenttisi "koska meillä on pakkoruotsi, niin sitä lukematon ei pääse virkamieheksi" on jo aika kulunut. Vastataan rutiininvastaus: Tarkoitus onkin taata ruotsinkieliselle vähemmistölle kielipalvelut paikallisesti. Näin ollen tarkoitus on rukata myös kielivaatimuksia, siten että pakkoruotsin osaamista vaaditaan vain niillä alueilla, joilla elää ruotsinkielinen vähemmistö. Itseasiassa suomenkieliset eivät häviä yhtään mitään. Kokemuksen syvällä rintaäänellä ja vaikkapa esimerkillä:
QuoteKorsholman kaksikielinen, mutta sellainen, jossa on RKP johtavassa asemassa, edellyttää työntekijältä, tässä tapauksessa kunnan rakennustarkastajalla, on "hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin kielen taito sekä hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen suomen kielen taito.",
http://www.mol.fi/paikat/...ndex=2&anchor=7281146
jos Vaasassa, jossa väestön kielisuhteet ovat päinvastaiset, asetettaisiin päinvastaiset, suomenkielisiä suosivat vaatimukset, niin johan ruotsinkielinen media huutaisi rasismia, ja asiasta älähtäisi niin Lipponen, Sasi kuin muukin svenka.nu-faniporukka...
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg403225.html#msg403225
voin osoittaa, ettei näille alueille palkata nytkään suomenkielisiä viranhaltijoita, tai heidän on täytettävä vaatimukset, joita, vastakkaisessa tapauksessa, kukaan ei edellytä ruotsinkieliseltä viranhaltijalta.
QuoteKielten opiskelu on suomenkielisissä kouluissa muutenkin joutunut 90-luvun jälkeen jokseenkin täysin retuperälle. Ruotsinkielisissä kouluissa sekä toiseen kotimaiseen (siis suomeen) että vieraisiin kieliin satsataan keskimäärin selvästi enemmän kuin suomenkielisissä. Asiasta löytyy tilastoja. Suomenkielisen koulusektorin olisi syytä tässä suhteessa ottaa oppia ruotsinkielisestä.
ja vastaavasti monesta muusta laiminlyödään. Kuten jo tiedätkin, pärjäävät ruotsinkieliset suomenkielisiä ikätovereitaan huonommin esimerkiksi matematiikassa
http://www.ilkka.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=538450&Title=Ruotsinkieliset+oppilaat+j%E4%E4v%E4t+matematiikan+taidoissa
syitä etsikään kaikesta muusta paitsi siitä, että kouluissa ollaan keskitytty kielitaitoon, joka sortaa matemaattisesti lahjakkaista oppilaita. Erot korostuvat maalaiskouluissa, eli seuduilla, joissa ei olla tekemisissä suomenkielisten kanssa.
Herrakansa-ajatteluun Kielivähemmistöllemme tietysti sopii, että suomenkielinen ressukka osaa hyvin, ennen kaikkea ruotsia ja mahdollisesti muita kieliä, vaikka monien yritysten menestys perustuu nimenomaan insinööritaitoon, eli matikkapäähän ja laskutaitoon, mutta sehän poissa vain suomenkielisiltä. Suomenkielisten ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä tätä.
Tulevaisuuden kannalta onkin parempi, että pakkoruotsin sijaan, keskityttäisiin enemmän niin fysiikan, kemian, kuin matematiikankin opettamiseen. Ne ovat universaaleja taitoja, joilla on enemmän kysyntää huomisen, englannin kielen muuttuessa vielä nykyistä enemmän yhteiseksi maailmankieleksi, maailmassa kuin ruotsilla.
Taas näemme, kuinka pakkoruotsi ies pakottaa suomaaliset elämään menneisyydessä, menneessä maailmassa, ja on siten haitaksi kansakunnan menestykselle.
Quote
"Kielikiintiöistä": "Kiintiö" on sikäli harhaanjohtava sana, että todellisuudessa on kyse ruotsinkielisistä linjoista, joihin ruotsinkielinen opetus on keskitetty. Ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosenttiosuus ylittää ruotsinkielisistä kouluista ylioppilaaksi päässeiden prosenttiosuuden (joka on muistaakseni noin 6.5%) on tietääkseni kaupallinen (jos jollakin on parempaa tietoa, korjatkoon). Tosin tähän voi käyttää vasta-argumenttia: "The proof of the pudding is its eating", sillä Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti erittäin hyvin. Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen, johon on vaikeampi päästä kuin lääkiksiin keskimäärin. Tästä seuraa vääjäämättä, että Helsingin Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle on tietenkin helpompi päästä kuin suomenkieliselle, sillä edellisen luonne on itse asiassa valtakunnallinen. Jos haluaa tehdä relevantin vertailun lääkikseen pääsyn helppoudesta ruotsin- ja suomenkielisten linjojen välillä, Helsingin ruotsinkielistä linjaa pitäisikin itse asiassa verrata koko maan kaikkiin suomenkielisiin aloituspaikkoihin: siis Helsingin Lääkiksen suomenkielinen linja + maan kaikki muut lääkikset (sillä nehän ovat kaikki suomenkielisiä). Ruotsinkielisten aloituspaikkojen tasaisessa hajoittamisessa maan kaikkiin lääkiksiin taas ei olisi päätä eikä häntää, sillä silloinhan maan kaikkiin lääkiksiin jouduttaisiin järjestämään ruotsinkielistä opetusta, mikä taas ei olisi poliittisesti mahdollista.
"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 22:16:19
Quote from: Totuusko? on 23.10.2010, 21:46:20
selkeä yliedustus ruotsinkielisillä on erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa.
Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.
Lisää tähän vielä se, että riittävän hyvin ruotsia osaava suomenkielisen lukion suorittanut voi hakea ruotsinkieliselle linjalle (ja aika moni hakeekin) ja - last but not least -se että monta akateemista alaa voi Suomessa opiskella vain suomeksi, kuten jo totesin.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 23:23:55
Totesin jo ylempänä, että ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalinen osuus tietääkseni ylittää ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden on juuri kaupallinen ala. Ja totesin myös, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti erittäin hyvin. On tuo minustakin aika huvittava yliedustus, mutta hyvin näkyvät kelpaavan työmarkkinoille. Taustalla se tunnettu tosiseikka, että ruotsinkielisiä on liikealalla perinteisesti aika paljon.
En muuten muista nähneeni tilastoa siitä, minkä kokoinen prosenttiosuus maan kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikoista on ruotsinkielisillä linjoilla, mutta saattaa sellainenkin jostain löytyä. Ja jos ei löydy, sellaisen voi koota tilastoja yhdistelemällä jos jaksaa nähdä sen vaivan. Jotain osviittaa saa tilanteesta, kun ottaa huomioon seuraavan:
a) Kauppatieteellisen alan melkein kolminkertainen yliedustus (kolme kertaa 6,5 olisi 19,5 ja 17,4 ei ihan yllä siihen).
b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus. Oikiksen aloituspaikat ovat muistaakseni samaa luokkaa.
c) Monella alalla voi opiskella vain suomeksi, joten ruotsinkielisiä aloituspaikkoja ei ole ollenkaan.
Nämä ulkomuistista. Jos jollain on lisää linkkejä tuoreeseen, täsmälliseen ja viralliseen tietoon, ne sopisivat hyvin tähän ketjuun.
meni jo prosenttileikiksi. Ensinnäkin, pääseekö suomenkielisistä 5% lukemaan lääketiedettä? Ellei, järjestelmä suosii ruotsinkielisiä.
toisekseen, miksi ruotsinkielisille pitäisi järjestää sellaisia opiskelumahdollisuuksia, joita suomenkielisistäkin käyttää hyväksi vain pieni osa? Aivan samalla tavalla, kun suomenkielinen pääsee lukemaan ruotsinkielisille linjoilla, myös ruotsinkielinen pääsee lukemaan suomenkielisille linjoille.
Tässä taas unohtuu, että kyseessä on kuitenkin vain muutaman sadantuhannen vähemmistö, kun taas suomenkielisiä on miljoonainen enemmistö.
kolmanneksi, kuten on jo nähty, pakkoruotsivaatimukset pitävät huolta siitä, että ruotsinkielisen kauppakorkean käyneet työllistyvät suomenkielisiä paremmin tai ainakin heille on kysyntää enemmän. Eli ollaan keinotekoisesti luotu työmarkkinat, joille kielivähemmistön kannattaa hakeutua. Muutetaan virkamiesvaatimuksia, niin tulemme näkemään, kuinka Hansenilta valmistutaan suoraan kortistoon.
Suomenkielisillä ei ole samaa etua, joten suomenkieliset valmistuvat muille aloille, kuten insinööreiksi, suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen.
Ja näiden edellämainittujen epäkohtien mahdollistajat ovat valitettavasti suomalaiset (suomenkieliset) äänestäjät.
Olen jutellut lukuisten tuttavien kanssa Suomen "kaksikielisyydestä" ja sen mukanaan tuomista haittavaikutuksista. Aika moni heistä ei ole edes "ajatellut" asiaa aiemmin. Suomalaiset ovat niin lainkuuliaisia, että alistuminen minkälaiselle kyykyttämiselle tahansa on mahdollista, kunhan "kyykytys" on mainittu edes jossakin viralliselta vaikuttavassa paperissa.
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:05:52
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 22:16:19
Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 23:23:55
b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus.
meni jo prosenttileikiksi. Ensinnäkin, pääseekö suomenkielisistä 5% lukemaan lääketiedettä? Ellei, järjestelmä suosii ruotsinkielisiä.
Et siis ymmärtänyt. Okei, otetaan vielä uudestaan. Ja tällä kertaa
oikein paksusta rautalangasta.
Olet itse lainannut viestiäni, josta käy erittäin yksiselitteisesti ja useaan otteeseen ilmi, että tuo 5% on osuus kaikista lääkiksen aloituspaikoista valtakunnallisella tasolla. Nämä 5% maan kaikista lääkärinaluista opiskelevat kaikki Helsingin yliopiston lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla, koska kaikki muut lääkikset kuuluvat yliopistoihin, joissa opetusta annetaan yksinomaan suomeksi (Åbo Akademissa ei ole lääkistä).
Jo ymmärtäisit prosenttilaskun perusperiaatteet, käsittäisit että tuo
ei tarkoita, kuten luulet, että 5% kaikista ruotsinkielisistä pääsee lukemaan lääketiedettä. Se tarkoittaa sitä että 5% kaikista lääkärinaluista koko maassa opiskelee lääketiedettä ruotsiksi, ja kaikki näistä Helsingissä. Vastaavasti
95% kaikista lääkärinaluista valtakunnallisesti
lukee lääketiedettä suomeksi. Koulutustaustasi on muistaakseni peruskoulu + ammattikoulu, joten ymmärrän hyvin, että kommentoidessasi yliopistoihin ja korkeakouluihin liittyviä asioita liikut itsellesi vieraalla pohjalla. Ilmeisesti siksi sinulle sattuu helposti erinäisiä kömmähdyksiä.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.
Miten tuo "paikkakunnasta riippuen" kuuluu tulkita? Tarkoitatko, että joillain paikkakunnilla minimitaitoa ei välttämättä tarvitsisi vaatia?
Minun nähdäkseni virallisen kaksikielisyyden ylläpito ei edellytä virkamiehiltä ruotsintaitoa muualla, kuin ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla. Muualla riittäisi, että virkamiehistöön kuuluu muutama ruotsintaitoinen, tai että löytyy riittävästi tulkkeja. Tämä ei edellyttäisi ruotsin pakollisuutta lukioissa tai opistoissa kautta maan. Ruotsia tulisi kuitenkin tarjota vapaaehtoisena kaikkialla.
Palaan taas olennaiseen, ja pahoittelen mahdollista toistoa.
Minä siis haluaisin, että Suomi säilyisi virallisesti kaksikielisenä. Jos nykyinen tapa säilyttää kaksikielisyyttä pidetään väkisin voimassa, se kasvattaa paineita kaataa kaksikielisyys kokonaisuudessaan. Perinteisen kritiikin lisäksi on ilmaantunut uusia paineen tuottajia, kuten venäjänkielisten määrän kasvu, muiden ei-ruotsinkielisten määrän kasvu (mm. pakolaiset), Venäjän poliittinen vaikutusvalta, Venäjän taloudellinen merkitys Suomelle, monikielistymisen vaatimukset (kaksikielisyyden sijasta), sekä monenlainen "pakkokansainvälistyminen", joka ei arvota perinteisiä kieliä korkealle.
Minusta ruotsia voitaisiin vaalia samoilla resursseilla jopa nykyistä enemmän, jos se tehtäisiin eri tavalla kuin nyt. Ennen kaikkea toimet, lait ja resurssit (kielen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi) pitäisi kohdistaa eri tavalla, lähinnä ruotsinkielisiin itseensä ja ruotsinkielisille seuduille. Ruotsi ei ole suomenkielisten kouluaineena elävä ja hyvinvoiva kieli. Se on elävä ruotsinkielisten äidinkielenä ja osana ruotsinkielisiä seutuja. Näihin kohteisiin pitäisi siis priorisoida merkittävimmät toimenpiteet ja resurssit - muualla niistä voi jopa olla vakavaa haittaa, kuten pakkoruotsista nähdäkseni on. Toinen priorisoinnin kohde olisi hallitus, eduskunta ja ylimmät valtionvirastot, joiden toiminta pitäisi tehdä ymmärrettäväksi, demokraattiseksi ja läpinäkyväksi paitsi suomenkielisille, myös ruotsinkielisille kansalaisille.
Ajatukseni heikko kohta ovat kaksikieliset seudut ja yksikielisesti suomenkielisten alueiden merkittävät ruotsinkieliset ryhmät, ja kysymykset siitä, miten näiden kanssa toimittaisiin. Edessä olisi paljon linjanvetoja ja vaikeitakin kompromisseja, mutta tämä olisi silti paljon parempi, kuin ajaa kaksikielisyys täysin purjein karille nykypolitiikan mukaisesti.
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:05:52
pakkoruotsivaatimukset pitävät huolta siitä, että ruotsinkielisen kauppakorkean käyneet työllistyvät suomenkielisiä paremmin tai ainakin heille on kysyntää enemmän. Eli ollaan keinotekoisesti luotu työmarkkinat, joille kielivähemmistön kannattaa hakeutua. Muutetaan virkamiesvaatimuksia, niin tulemme näkemään, kuinka Hansenilta valmistutaan suoraan kortistoon.
Suomenkielisillä ei ole samaa etua, joten suomenkieliset valmistuvat muille aloille, kuten insinööreiksi, suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen.
Et nähtävästi tiedä, että suuri enemmistö kaupallisen alan korkeakoulutetuista työllistyy
yksityissektorille. Ja yksityissektorillahan kielitaitovaatimukset asettaa työnantaja itse eikä kunta tai valtio. Työnantajille hiljattain tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni että ruotsin taito on edelleen varsin painava meriitti elinkeinoelämässä. Kaikkein eniten sitä painotettiin rahoitussektorilla, jonka palvelukseen Hanken onkin tuottanut varsin runsaasti väkeä.
Vaikka virallisesta kaksikielisyydestä luovuttaisiinkin (mitä sivumennen sanoen
ei tule tapahtumaan, sillä se vaatisi määräenemmistön eduskunnassa ja edes ehdottoman enemmistön siirtyminen yksikielisyyden kannalle on täysin utopistinen ajatus), ruotsin kielen taito olisi edelleen hyvin painava meriitti yritysten rekrytoidessa korkeakoulutettua väkeä. Jos suomenkieliseltä puolelta valmistuneet ekonomit osaavat tulevaisuudessa entistä huonommin ruotsia, sehän vain vahvistaa Hankenilta valmistuneiden asemaa työmarkkinoilla. Lopputuloksena olisi se että ruotsinkielisten jo valmiiksi maan kokonaisväestöä matalampi työttömyysprosentti alenisi vielä hieman lisää. Hankenilta (ei siis
Hansenilta, kuten kirjoitat) ei toisin sanoen
edelleenkään valmistuttaisi kortistoon kovinkaan usein.
Mitä insinööreihin (sekä DI että amk) tulee, alalla opiskelee kyllä kohtalainen määrä myös ruotsinkielisiä.
Quote from: Pöllämystynyt on 26.10.2010, 11:58:44
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.
Miten tuo "paikkakunnasta riippuen" kuuluu tulkita? Tarkoitatko, että joillain paikkakunnilla minimitaitoa ei välttämättä tarvitsisi vaatia?
Minun nähdäkseni virallisen kaksikielisyyden ylläpito ei edellytä virkamiehiltä ruotsintaitoa muualla, kuin ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla. Muualla riittäisi, että virkamiehistöön kuuluu muutama ruotsintaitoinen, tai että löytyy riittävästi tulkkeja.
Eikä ole mitään syytä vaatia että tulkin täytyisi olla paikalla fyysisesti. Puhelimet, jopa kuva-sellaiset kun on keksitty ja yleisesti käytössä. Kun muiden kielien tulkkaus hoituu niiden avulla todistetusti ihan mainiosti, ei ole syytä epäillä etteikö sama toimisi myös ruotsin osalta.
Quote from: Aldaron on 26.10.2010, 11:36:12
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:05:52
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 21:19:51
Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 22:16:19
Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.
Quote from: Aldaron on 23.10.2010, 23:23:55
b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus.
meni jo prosenttileikiksi. Ensinnäkin, pääseekö suomenkielisistä 5% lukemaan lääketiedettä? Ellei, järjestelmä suosii ruotsinkielisiä.
Et siis ymmärtänyt. Okei, otetaan vielä uudestaan. Ja tällä kertaa oikein paksusta rautalangasta.
Olet itse lainannut viestiäni, josta käy erittäin yksiselitteisesti ja useaan otteeseen ilmi, että tuo 5% on osuus kaikista lääkiksen aloituspaikoista valtakunnallisella tasolla. Nämä 5% maan kaikista lääkärinaluista opiskelevat kaikki Helsingin yliopiston lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla, koska kaikki muut lääkikset kuuluvat yliopistoihin, joissa opetusta annetaan yksinomaan suomeksi (Åbo Akademissa ei ole lääkistä).
Jo ymmärtäisit prosenttilaskun perusperiaatteet, käsittäisit että tuo ei tarkoita, kuten luulet, että 5% kaikista ruotsinkielisistä pääsee lukemaan lääketiedettä. Se tarkoittaa sitä että 5% kaikista lääkärinaluista koko maassa opiskelee lääketiedettä ruotsiksi, ja kaikki näistä Helsingissä. Vastaavasti 95% kaikista lääkärinaluista valtakunnallisesti lukee lääketiedettä suomeksi. Koulutustaustasi on muistaakseni peruskoulu + ammattikoulu, joten ymmärrän hyvin, että kommentoidessasi yliopistoihin ja korkeakouluihin liittyviä asioita liikut itsellesi vieraalla pohjalla. Ilmeisesti siksi sinulle sattuu helposti erinäisiä kömmähdyksiä.
nyt kun ollaan tällä linjalla, niin sinulla lienee todisteita, jotka osoittavat, kuinka suomenkieliseen lääkikseen, sijaitsi se missä tahansa, pääsee opiskelemaan, yhtä helposti/ vaikeasti kuin ruotsinkieliseen opinahjoon?
et ole täysin perillä, vaikka et aivan hakoteilläkään meikäläisen koulutuspohjasta, joka jääköön salaisuudeksi, mitä se sitten asiaan kuuluukaan, joten viittauksesi "olet pelkkä amis, joten saat armollisesti anteeksi pienet mokasi, me parempi väki ymmärrämme sinua moukkaa"- menevät ikävä kyllä ohi.
Quote from: Aldaron on 26.10.2010, 12:41:35
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:05:52
pakkoruotsivaatimukset pitävät huolta siitä, että ruotsinkielisen kauppakorkean käyneet työllistyvät suomenkielisiä paremmin tai ainakin heille on kysyntää enemmän. Eli ollaan keinotekoisesti luotu työmarkkinat, joille kielivähemmistön kannattaa hakeutua. Muutetaan virkamiesvaatimuksia, niin tulemme näkemään, kuinka Hansenilta valmistutaan suoraan kortistoon.
Suomenkielisillä ei ole samaa etua, joten suomenkieliset valmistuvat muille aloille, kuten insinööreiksi, suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen.
Et nähtävästi tiedä, että suuri enemmistö kaupallisen alan korkeakoulutetuista työllistyy yksityissektorille. Ja yksityissektorillahan kielitaitovaatimukset asettaa työnantaja itse eikä kunta tai valtio. Työnantajille hiljattain tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni että ruotsin taito on edelleen varsin painava meriitti elinkeinoelämässä. Kaikkein eniten sitä painotettiin rahoitussektorilla, jonka palvelukseen Hanken onkin tuottanut varsin runsaasti väkeä.
Vaikka virallisesta kaksikielisyydestä luovuttaisiinkin (mitä sivumennen sanoen ei tule tapahtumaan, sillä se vaatisi määräenemmistön eduskunnassa ja edes ehdottoman enemmistön siirtyminen yksikielisyyden kannalle on täysin utopistinen ajatus), ruotsin kielen taito olisi edelleen hyvin painava meriitti yritysten rekrytoidessa korkeakoulutettua väkeä. Jos suomenkieliseltä puolelta valmistuneet ekonomit osaavat tulevaisuudessa entistä huonommin ruotsia, sehän vain vahvistaa Hankenilta valmistuneiden asemaa työmarkkinoilla. Lopputuloksena olisi se että ruotsinkielisten jo valmiiksi maan kokonaisväestöä matalampi työttömyysprosentti alenisi vielä hieman lisää. Hankenilta (ei siis Hansenilta, kuten kirjoitat) ei toisin sanoen edelleenkään valmistuttaisi kortistoon kovinkaan usein.
Mitä insinööreihin (sekä DI että amk) tulee, alalla opiskelee kyllä kohtalainen määrä myös ruotsinkielisiä.
Vaasan hankenia sanottiin muutama vuosi sitten jostain syystä hanseniksi. Aivan sama suomenkieliselle.
Lähes joka alalta valmistutaan pääasiassa yksityissektorille, siinä ei ole mitään uutta. Pakkoruotsivaatimukset kuitenkin varmistavat, että ruotsinkielisillä on suomenkielisiä paremmat mahdollisuudet päästä valtion palvelukseen kuin suomenkielisillä. Mikä osaltaan selittää hankenin paremmat työllistymisluvut.
Pakkoruotsittajan on aika mahdotonta myöntää, että nykyinen abartheid-järjestelmä palvelee tällaisenaan parhaiten ruotsinkielisen vähemmistön etua.
QuoteVaikka virallisesta kaksikielisyydestä luovuttaisiinkin (mitä sivumennen sanoen ei tule tapahtumaan, sillä se vaatisi määräenemmistön eduskunnassa ja edes ehdottoman enemmistön siirtyminen yksikielisyyden kannalle on täysin utopistinen ajatus)
meinaat, että ruotsinkielisten säätiöiden raha riittää lahjomaan eduskunnan enemmistön puolelleen?
Tässä vaiheessa jo pelkkä ehdotus on voitto. Eiköhän se onnistu. Pääasia, että yritys poistaa pakkoruotsin kaltainen sortomekanismi ensin hyvällä pääsee historian kirjoihin.
QuotePaavo Lipponen: Mehän olemme ruotsalaisia
25.10.2010 15:00
Paavo Lipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhuja. Lipponen kertoo, miten hän itse oppi ruotsin, missä taidosta on ollut hänelle hyötyä ja mikä perimmäinen oivallus Suomen suhteesta Ruotsiin meidän tulee tajuta.
Paavo Lipponen oli 11-vuotias koulupoika, kun hänelle tarjoutui tilaisuus viettää kesä suomenruotsalaisessa perheessä. Hyöty oli molemminpuolinen: Perheen pojat Georg ja Marcus sekä kuopus Louise oppivat Lipposelta suomea, ja samalla kesävieras pääsi osaksi ruotsinkielistä arkea.
? Kyllähän se sitten auttoi koulussa, vaikka en minä ollut mitenkään erityisen hyvä ruotsin kielessä. En saanut laudaturia, piti cum laudeen tyytyä, Lipponen kertoo.
Sujuvan ruotsin kielen taidon Lipponen omaksui lopulta poliitikon toimenkuvansa myötä. Lipponen on osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen keskusteluun aina vuodesta 1965.
? Alku oli todella vaikeaa, kun paneeleissa oli tanskalaisiakin. Varsinkin työssäni sosiaalidemokraattisessa puolueessa käytin kansainvälisissä tehtävissä paljon ruotsin kieltä. Olin tilanteissa, joissa olin viikkokaupalla ruotsalaisten ihmisten keskuudessa; siinä sitä oppi.
"Mehän olemme ruotsalaisia"
...
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1207963
http://www.katsomo.fi/?progId=50341
Studio55.fi (26.10.2010)
Suomenruotsalaisuuden puolustaja Paavo Lipponen.
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 13:36:37
nyt kun ollaan tällä linjalla, niin sinulla lienee todisteita, jotka osoittavat, kuinka suomenkieliseen lääkikseen, sijaitsi se missä tahansa, pääsee opiskelemaan, yhtä helposti/ vaikeasti kuin ruotsinkieliseen opinahjoon?
Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.
Minusta prosenttien kanssa ei ole niin tarkkaa, eikä kaiken tarvitse heijastaa väestösuhteita. Saahan FST:tä katsoa tai ruotsinkieliselle linjalle hakea suomenkielisetkin.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 13:47:57
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 13:36:37
nyt kun ollaan tällä linjalla, niin sinulla lienee todisteita, jotka osoittavat, kuinka suomenkieliseen lääkikseen, sijaitsi se missä tahansa, pääsee opiskelemaan, yhtä helposti/ vaikeasti kuin ruotsinkieliseen opinahjoon?
Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.
Minusta prosenttien kanssa ei ole niin tarkkaa, eikä kaiken tarvitse heijastaa väestösuhteita. Saahan FST:tä katsoa tai ruotsinkieliselle linjalle hakea suomenkielisetkin.
koulutuspaikan saamisen vaikeutta arvioidaan parhaiten kun verrataan hakijoiden ja opiskelemaan päässeiden suhdelukua. Prosenttileikit kannattaa jättää Alkoon tai hankenille.
Lipponen se tykkää ruotsin kielestä. On totta että ruotsalaisuudella on osansa historiassamme. Mutta eiköhän jossain vaiheessa pidä lakata vahtaamasta sinne historiaan ja siirtyä eteenpäin. Kauppasuhteilla ruotsin merkitystä ei voi perustella.
Edelleen sain ihan sellaisen vaikutelman Lipposelta että ruotsin opetus lopetettaisiin vallan. Kyllähän sitä saa opiskella jahka haluaa. Tosiasia on että puhutuimmat kielet ovat puhutuimpia. Niillä mennään maailmalla ja maailmalle tässä ollaan menossa oltu jo pitkään.
Mies joka ehdottaa että kielten opetuksen pitäisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla on kyllä etääntynyt jonkin verran reaalimaailmasta.
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 13:51:43koulutuspaikan saamisen vaikeutta arvioidaan parhaiten kun verrataan hakijoiden ja opiskelemaan päässeiden suhdelukua. Prosenttileikit kannattaa jättää Alkoon tai hankenille.
Ei tuollaisella vertailulla ole yleensä mitään arvoa. Kuka tahansa voi jättää hakemuksen mihin tahansa, eikä se kerro juurikaan kilpailun tasosta. Hakemusprosessia kuvaa hakijoiden määrän lisäksi laatu ja edellytykset hakijoille. Aikoinaan Mäkkäri mainosti, että heille on vaikeampi päästä kuin oikikseen. Koska he saavat vapaita paikkoja kohtaan enemmän hakemuksia kuin oikis.
Suomenkielisillä linjoilla on edelleen yliedustus, ja sinun kannattaa hyväksyä se. Ei ole järkeä hirttäytyä tosiasioiden kieltämiseen vain siksi, että ne eivät tue omaa ennakkokäsitystä. Jätetään ne leikit suvaitsevaistolle :)
Täsmennettäköön, että mielestäni väestösuhteita ei tarvitse huomioida maksimaalisella tarkkuudella, mutta karkeasti toki. Aloituspaikoista 30% tai YLEn ohjelmistobudjetista 60 % ruotsinkieliselle puolelle on tietysti kohtuuttomasti.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 14:00:34
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 13:51:43koulutuspaikan saamisen vaikeutta arvioidaan parhaiten kun verrataan hakijoiden ja opiskelemaan päässeiden suhdelukua. Prosenttileikit kannattaa jättää Alkoon tai hankenille.
Ei tuollaisella vertailulla ole yleensä mitään arvoa. Kuka tahansa voi jättää hakemuksen mihin tahansa, eikä se kerro juurikaan kilpailun tasosta. Hakemusprosessia kuvaa hakijoiden määrän lisäksi laatu ja edellytykset hakijoille. Aikoinaan Mäkkäri mainosti, että heille on vaikeampi päästä kuin oikikseen. Koska he saavat vapaita paikkoja kohtaan enemmän hakemuksia kuin oikis.
Suomenkielisillä linjoilla on edelleen yliedustus, ja sinun kannattaa hyväksyä se. Ei ole järkeä hirttäytyä tosiasioiden kieltämiseen vain siksi, että ne eivät tue omaa ennakkokäsitystä. Jätetään ne leikit suvaitsevaistolle :)
periaatteessa mäkkäri oli aikoinaan oikeassa, mikä kuvasti silloista työllisyystilannetta.
Nythän ei ole kyse siitä, mitä on tarjolla, vaan mihin halutaan suuntautua. Olet siinä mielessä oikeassa, että suomessa on suomenkielisille opiskelijoille monessa suhteessa ylitarjontaa ohi ruotsinkielisten, kuten siivoajaksi.
Jostain syystä tietyt alat ovat kuitenkin suosituimpia kuin toiset. Ja kappas vain, suhteessa hakijamäärään, juuri niille aloille pääsee ruotsinkielinen opiskelemaan (anteeksi, tarkoitan tietysti, että ruotsinkielisille linjoille pääsee) suomenkielistä helpommin.
Ja koska tämä on asia, joka omalla tavallaan todistaa pakkoruotsin ja apartheidin samankaltaisuuden, niin sitä ei saisi ottaa lukuun. :roll:
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 14:04:37
Täsmennettäköön, että mielestäni väestösuhteita ei tarvitse huomioida maksimaalisella tarkkuudella, mutta karkeasti toki. Aloituspaikoista 30% tai YLEn ohjelmistobudjetista 60 % ruotsinkieliselle puolelle on tietysti kohtuuttomasti.
ai että suot meille tällaisen armon?
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 14:14:29
Ja kappas vain, suhteessa hakijamäärään, juuri niille aloille pääsee ruotsinkielinen opiskelemaan (anteeksi, tarkoitan tietysti, että ruotsinkielisille linjoille pääsee) suomenkielistä helpommin.
Näin on joillakin aloilla, harmi kyllä. Mutta ilmeisesti juuri lääkiksessä tämä ei toteudu. Lääketieteellisillä kouluilla on muutenkin suurempi vastuu siitä, kenet opiskelemaan otetaan. Sinne ei haluta C:n ylioppilaita mistään kieliryhmistä, ja kiitos erittäin vaativan hakuprosessin, sinne ei juuri ylimääräisiä pääsekään.
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 14:14:29ai että suot meille tällaisen armon?
Heh :) Tiedät mitä tarkoitin. Halusin täsmentää, koska tässä ketjussa toisinaan tulkitaan muiden sanomiset pahimmalla mahdollisella tavalla. En suo mitään, mutta luonnollisesti vastustan kohtuutonta suosimista.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 13:47:57
Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.
Ovatko kaikki ruotsinkielisestä lukiosta (gymnasium) valmistuneet äidinkieleltään ruotsinkielisiä?
Luultavasti eivät ole.
Quote from: Rankkibus on 26.10.2010, 14:28:11
Luultavasti eivät ole.
Eivät, kuten eivät ole suomenkielisistäkään valmistuneet suomenkielisiä. Nykyäänhän koko etnoasia on monimutkaisempi. Ensin ajattelin suuren osuuden syyksi, että ruotsinkielisistä useampi suorittaa YO-tutkinnon, mutta näköjään peruskoulun oppilaista vielä useampi (6,8 %) käy ruotsinkielistä koulua (!). Odota, selvitän lisää.
No niin.
Vain 6,1 % suomalaisista on merkitty ruotsinkielisiksi karkeasti peruskouluikäisten joukossa. 5,8 % lukioikäisistä.
Maahanmuuttajista ei osaa sanoa, osa heistäkin on merkitty vastoin totuutta suomenkielisiksi. Muutenkin se, mitä lukee maistraatissa, on bumaska, ja todellisuus on praktika. Syystä tai toisesta kuitenkin noinkin moni (ja yhä useampi) käy kouluaan ruotsin kielellä. Yksi syy voisi olla, että aiempaa useammat taustoiltaan
osittain ruotsinkieliset ikäänkuin myöntävät ruotsinkielisyytensä ja laittavat myös lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Aldaron tietää varmasti näistä paremmin.
Vuonna 2005 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suomenkieliselle linjalle hyväksyttiin 90 ja ruotsinkieliselle 30 hakijaa. Alimmat hyväksyttyjen pisterajat olivat:
- suomenkieliset 101,28p
- ruotsinkieliset 91,84p
Vuonna 2006 hyväksyttiin 89 suomenkielistä ja 32 ruotsinkielistä:
- suomenkieliset 103,69p
- ruotsinkieliset 97,19p
Ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä. :D
Pitääköhän muuten paikkansa opetusministeriön uudet aloituspaikkamäärät yliopistoihin v.2012?
Olen kuullut ruotsinkielisten kiintiöiden olevan yleisesti ottaen 6,7% ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan kohdalla jopa 9,2 %. Sama meno jatkuu...
Niin sanottu virkamiesruotsi pois, tai muussa tapauksessa virkamiesruotsin rinnalle myös virkasaame ja virkavenäjä.
Muillakin kielellisillä vähemmistöillä on moraalisesti yhtälainen oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään kautta maan.
Quote from: Totuusko? on 26.10.2010, 14:44:38
Ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä. :D
Ruotsinkielisten pääsyrajan tulee heijastaa valtakunnallista lääkiksen pääsyrajaa, ei Helsingin Yliopiston, joka on kaiketi suosituin ja suomenkielistenkin keskuudessa vaikein. Eikös tämä asia jo kertaalleen käsitelty? Moni suomalainen lähtee opintojen perässä vaikkapa Ouluun, koska Helsinkiin on niin paljon vaikeampi päästä.
Quote from: Rankkibus on 26.10.2010, 14:28:11
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 13:47:57
Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.
Ovatko kaikki ruotsinkielisestä lukiosta (gymnasium) valmistuneet äidinkieleltään ruotsinkielisiä?
Luultavasti eivät ole.
Eivät tietenkään, mutta valtaosa on. Tosin hyvin moni (Pääkaupunkiseudulla noin kaksi kolmasosaa) on nykyisin kaksikielisestä kodista (toinen vanhemmista suomen- ja toinen ruotsinkielinen). Suurin osa kaksikielisistä rekisteröidään nykyisin ruotsinkielisiksi (mikä selittää sen että ruotsinkielisten määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosina) ja käy koulunsa ruotsiksi. Taipumus rekisteröidä kaksikielisen kodin lapset ruotsinkielisiksi ja sijoittaa heidät ruotsinkieliseen kouluun on voimistunut vuosi vuodelta. Tutkimuksissa on todettu, että ennen kaikkea kaksi tekijää lisää todennäköisyyttä sijoittaa lapsi ruotsinkieliseen kouluun ja rekisteröidä tämä ruotsinkieliseksi:
1) Jos äiti on ruotsinkielinen, todennäköisyys on suurempi.
2) Todennäköisyys on myös sitä suurempi mitä paremmin koulutettuja vanhemmat ovat. Kaksikielisen kodin lapsi rekisteröidään ruotsinkieliseksi ja käy toisin sanoen koulun ruotsiksi suuremmalla todennäköisyydellä jos hänellä on akateemiset vanhemmat kuin jos vanhempien koulutus on tätä lyhempi.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 14:36:08
Quote from: Rankkibus on 26.10.2010, 14:28:11
Luultavasti eivät ole.
Eivät, kuten eivät ole suomenkielisistäkään valmistuneet suomenkielisiä. Nykyäänhän koko etnoasia on monimutkaisempi. Ensin ajattelin suuren osuuden syyksi, että ruotsinkielisistä useampi suorittaa YO-tutkinnon, mutta näköjään peruskoulun oppilaista vielä useampi (6,8 %) käy ruotsinkielistä koulua (!). Odota, selvitän lisää.
No niin.
Vain 6,1 % suomalaisista on merkitty ruotsinkielisiksi karkeasti peruskouluikäisten joukossa. 5,8 % lukioikäisistä.
Maahanmuuttajista ei osaa sanoa, osa heistäkin on merkitty vastoin totuutta suomenkielisiksi. Muutenkin se, mitä lukee maistraatissa, on bumaska, ja todellisuus on praktika. Syystä tai toisesta kuitenkin noinkin moni (ja yhä useampi) käy kouluaan ruotsin kielellä. Yksi syy voisi olla, että aiempaa useammat taustoiltaan osittain ruotsinkieliset ikäänkuin myöntävät ruotsinkielisyytensä ja laittavat myös lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Aldaron tietää varmasti näistä paremmin.
Tuo olettamuksesi pitää paikkansa. Trendi on hyvin selvästi huomattavissa ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla vanhojen sivistyssukujen suomenkielisten jäsenten keskuudessa. Osin asiaan saattaa vaikuttaa jo sekin että tällaisen taustan omaava perustaa tietenkin keskimääräistä useammin perheen ruotsinkielisen kanssa, mutta kyseinen ruotsinkielitrendi näkyy myös selvästi lapsensa kielikylpykouluihin sijoittavien, periaatteessa täysin suomenkielisten pariskuntien sosiaalisessa ja sukutaustassa. Kun mennään pari sukupolvea taaksepäin, ollaankin oltu ruotsinkielisiä. On tapahtumassa tiettyä "paluuta ruotsin kieleen", joka asiallisesti ottaen tarkoittaa sitä että tietty osa (osittain ruotsinkielisen taustan omaavista) suomenkielisistä
kaksikielistyy, sillä omaa suomeaanhan tällaiset ihmiset (ja heidän jälkeläisensä) eivät tietenkään - useastakaan syystä - päästä rappeutumaan.
Ruotsin kielen tulevaisuus tässä maassa näyttää siis varsin hyvältä, vaikka "viidakosta" joskus kuuluukin niiden uhkaaviä ääniä, joita ruotsin kieli ärsyttää jo sinänsä: http://www.youtube.com/watch?v=SV22Ua3zwN4&feature=related
Ainoana vakavampana uhkana ruotsin kieltä vastaan näkisin sellaisen skenaarion, jossa kriisiytyvän talouden ja hallitsemattoman maahanmuuton ja sen lieveilmiöiden yhdistelmä saattaa yhteiskunnan vähitellen yhä kaoottisempaan tilaan. Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns.
white flight), mutta jos yhteiskunta todella päästetään ajautumaan kaaokseen, jälki voi olla aika rumaa. Pidän todennäköisenä että tilanne saadaan hallintaan ennen kuin ollaan niin pitkällä. Se tosin edellyttää aika merkittävää poliittisen paradigman muutosta.
Quote from: Aldaron on 26.10.2010, 15:45:34Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight),
Tämä on mielenkiintoinen pointti. Olen itsekin miettinyt, että jatkossa ruotsinkielinen koulu saattaa olla ainoa tapa turvata omalle lapselleen
länsimainen koulu kaupungeissa. Nythän tilanne on ollut sellainen, että ruotsinkielisten vähäisen määrän vuoksi mm. kaikki hyvät lukiot ovat täällä päin suomenkielisiä. Ruotsinkielisistä koko ikäluokka käy näet samaa koulua, ja ainoastaan suomenkielisellä puolella voi hakeutua eksklusiivisempaan opinahjoon. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tietysti heikompikin voi olla parempaa, mikä kertoo paljon monikulttuurisuudesta.
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset
eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...
Voi luoja noitten juttuja :D
Quote from: Totuusko? on 26.10.2010, 16:25:18
Voi luoja noitten juttuja :D
Voi luoja sinun luetun ymmärtämistä.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:26:57
Quote from: Totuusko? on 26.10.2010, 16:25:18
Voi luoja noitten juttuja :D
Voi luoja sinun luetun ymmärtämistä.
-si.
Possessiivisuffiksien käyttämättä jättämisestä pitäisi antaa jälki-istuntoa.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli.
Taitaa olla jo nyt.
Quote from: E.P.L on 28.10.2010, 08:55:52
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli.
Taitaa olla jo nyt.
Ja me suomalaiset olemme itse siihen myötävaikuttaneet ja ilmeisesti tulemme jatkossakin niin tekemään. Ruotsalaisilla on rahaa ja resursseja riittävästi, joilla tukea ja lobata jatkossakin omaa agendaansa eteenpäin. Ja niin kauan, kun suomalaiset päättäjät ovat ostettavissa, tavalla tai toisella, saamme kuulla samankaltaisia lupauksia mitä Kokoomuksen nousukkailla on ollut tapana viime aikoina julistaa.
Me suomalaiset pidämme itse yllä "myyttiä" ruotsalaisten elitismistä. Se, että on rahaa ja vääryydellä hankittuja etuisuuksia, ja joista pidetään kiinni "viimeiseen saakka", ei ole elitismiä vaan lähinnä halveksuttavaa ahneutta ja itsekkyyttä.
Pakkoruotsittaminen on poliittinen linjaus, johon ei löydy edelleenkään mitään muuta faktuaalista perustetta kuin RKP:n "pillin mukaan tanssiminen". Mikä tämän mielipuolisen tilanteen on oikein mahdollistanut? Me suomalaiset äänestäjät tietysti. Kielikysymystä ei koeta enemmistön vastustamisesta huolimatta niin tärkeäksi asiaksi, että se aiheuttaisi yksittäiselle äänestäjälle toimenpiteitä asioiden muuttamiseksi. Jos jokainen pakkoruotsia vastustava henkilö kirjoittaisi omalle puolueelleen vaatimuksen vääryyden oikaisemisen puolesta, uskoisin myös jotain tapahtuvan.
Ainoa tapa edetä asiassa, on tuoda tavallisten suomalaisten tietoisuuteen tämä vaikuttamisen mahdollisuus. Ei pakkoruotsi ole mikään perustuslakiin kirjattu velvollisuus, vaan poliittinen päätös, joka voidaan kumota milloin tahansa.
Quote from: E.P.L on 28.10.2010, 08:55:52
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli.
Taitaa olla jo nyt.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102812597045_uu.shtml
Quote from: Teppis on 28.10.2010, 12:21:07
Quote from: E.P.L on 28.10.2010, 08:55:52
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli.
Taitaa olla jo nyt.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102812597045_uu.shtml
Käsittämätöntä, mutta hyvinkin arkipäiväistä. Kyse ei ole suinkaan siitä, etteivätkö lääkärit osaisi "virkasuomea", vaan tyypillistä "oman kansan" priorisointia. Tätä oli ilmassa jo sikainfluenssarokotusten aikoihin vuosi sitten.
Varmasti on ruotsalaistenkin taholla koettu vastaavaa, mutta silloin kannattaisi lähinnä katsoa peiliin. Vain idiootti ei opiskele kieltä, jota puhuu yli 95% ko. maan kansalaisista.
Lisään otsikon kun oli teillä pelkkä linkki selityksettä:
QuoteTerveyskeskuksen tyly vastaus:
Hoitoaikoja vain ruotsinkielisille
Samat käytännöt oli jo ainakin 20 vuotta sitten, miksipä olisivat muuttuneet. Suomalaisille sanoivat että soita ensi viikolla uudestaan ja jos vielä typerys soitti niin sanoivat ettei nyt ole ketään paikalla joka osaisi ajanvarausta käyttää.
Joissain kaupungeissa kätsysti ovat laittaneet erikseen nuo terveyskeskuksetkin, on niitä joihin kaikki voi mennä ja sitten niitä joihin suomalaisilla ei ole asiaa.
Quote from: _w_ on 28.10.2010, 13:07:54
Lisään otsikon kun oli teillä pelkkä linkki selityksettä:
QuoteTerveyskeskuksen tyly vastaus:
Hoitoaikoja vain ruotsinkielisille
Samat käytännöt oli jo ainakin 20 vuotta sitten, miksipä olisivat muuttuneet. Suomalaisille sanoivat että soita ensi viikolla uudestaan ja jos vielä typerys soitti niin sanoivat ettei nyt ole ketään paikalla joka osaisi ajanvarausta käyttää.
Joissain kaupungeissa kätsysti ovat laittaneet erikseen nuo terveyskeskuksetkin, on niitä joihin kaikki voi mennä ja sitten niitä joihin suomalaisilla ei ole asiaa.
Niin, samaahan tapahtuu yliopistomaailmassakin.
Edelleenkin kahden Suomen historiallisesti ja myös demograafisesti merkittävän vähemmistökansan kohtelun välillä vallitsee jyrkkä epäsuhta.
On vallinnut jo satoja ellei jopa tuhansia vuosia!
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 12:41:36
Edelleenkin kahden Suomen historiallisesti ja myös demograafisesti merkittävän vähemmistökansan kohtelun välillä vallitsee jyrkkä epäsuhta.
On vallinnut jo satoja ellei jopa tuhansia vuosia!
Saamelaisia ja romanejako tarkoitat? Ruotsinkieliset nimittäin
eivät ole lain silmissä mikään
vähemmistökansa tai etninen vähemmistö vaan Suomen kansan ruotsinkielinen osa. Koska perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi, ruotsi on periaatteessa koko kansakunnan toinen kieli, johon voi verrata vain suomea, ei romanikieltä tai kolmea Suomessa puhuttua saamelaiskieltä.
Se että suomi
käytännössä on vähitellen muodostunut tavallaan kansakunnan "varsinaiseksi" pääkieleksi jonka sujuvaa (ei vain keskinkertaista tai nimellistä, kuten usein ruotsin) hallintaa edellytetään suuressa enemmistössä maan työpaikoista on sitten jo eri juttu.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 13:34:05
... ruotsi on periaatteessa koko kansakunnan toinen kieli...
Allah eiku kristus sentään, millaista puppua...vai muka
koko kansakunnan toinen kieli, heh heh heh ;D
Quote from: Totuusko? on 29.10.2010, 13:56:46
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 13:34:05
... ruotsi on periaatteessa koko kansakunnan toinen kieli...
Allah eiku kristus sentään, millaista puppua...vai muka koko kansakunnan toinen kieli, heh heh heh ;D
Taas teit oman maalin.
Tähän on oikeastaan
ihan liian helppo vastata, mutta olkoon menneeksi.
Ensimmäinen vihje: vilkaisepa perustuslakia, sitä kohtaa jossa puhutaan kahdesta kansalliskielestä. Tuntematon dokumentti sinulle? En ihmettele.
Ja lisäksi: jos laulat Suomen kansallislaulua, laulat sitä
käännösversiona, sillä se on alun perin kirjoitettu
ruotsiksi.
Entäs Sibeliuksen
Finlandia? Sekin on
ruotsinkielisen miehen säveltämä.
Aikaisemmin kansakouluissa luettiin isänmaallista lukukirjaa, jonka nimi oli
Maamme-kirja. Sekin käännettiin alkuperäisteoksesta (
Boken om Vårt Land, jonka kirjoitti Topelius, joka, kuinkas muuten, oli ruotsinkielinen.
Jopa fennomania on ruotsinkielisen miehen (Snellmanin) keksimä aate.
Sinun on vain opittava elämään sen tosiseikan kanssa, että erittäin huomattava osa tämän maan kulttuurista on luotu
ruotsiksi. Maamme historiaan vaikuttaneiden ruotsinkielisten ajattelijoiden, poliitikkojen, kirjailijoiden, taiteilijoiden, tieteentekijöiden, upseerien ja liike-elämän vaikuttajien lista on pitempi kuin kykenet edes käsittämään.
Jos tutustuisit hieman Suomen historiaan, ymmärtäisit tämän kaiken. Suomi ei kerta kaikkiaan olisi Suomi ilman
sekä suomen-
että ruotsinkielistä väestönosaa. Ja jos joku väittää muuta, hän ei yksinkertaisesti tunne oman maansa historiaa.
Muuten: kielten lisäksi myös Suomen historiaa luetaan enemmän ja perusteellisemmin ruotsin- kuin suomenkielisissä kouluissa. Se on hyvin tärkeä oppiaine, sillä ihminen joka ei tunne oman maansa historiaa on vailla juuria eikä opi erottamaan tosiasioita helppoheikkien satuilusta.
Suomen laki ei tunne kansallislaulua.
...ja mitä tulee kaksikielisyyteen, niin laissahan voi lukea mitä vain, mutta käytäntö osoittaa vahvasti muuta. Siksi Totuusko? "hieman" ivallisesti sinulle naureskeli.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 14:38:23
laissahan voi lukea mitä vain, mutta käytäntö osoittaa vahvasti muuta.
Tuo on muuten venäläiselle kulttuurille hyvin ominainen ajatus. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan lailla (etenkin perustuslailla) on hyvinkin suuri paino.
Seuraava ei sitten ole mikään henkilökohtainen kommentti noiden yllä olevien rivien kirjoittajalle eikä kenellekään muullekaan erityisesti, vaan yleisluontoista pohdiskelua erään ihmistyypin sielunmaisemasta sellaisena kuin olen voinut siihen viime aikoina netissä tutustua. Here goes:
Halveksiva suhtautuminen perustuslakiin on ominaista "itäiselle" sielunmaisemalle ja mentaliteetille, jossa lain tilalla on hallinnollinen mielivalta eikä kirjaimelliseen totuuteen suhtauduta kovinkaan tarkasti. Se pieni fanaattinen lahkokunta joka suhtautuu ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin kipeän kompleksikkaasti ilmentää pohjimmiltaan sitä samaa itäistä maaorjamentaliteettia, joka liitetään Suomen lähihistoriassa muun muassa sellaisiin nimiin kuin Bobrikov ja Molotov. Menettelytavatkin ovat samat: sama epärehellisyys, sama järjestelmällinen turvautuminen disinformaatioon, sama katkera, alemmuudentunnosta kumpuava pahantahtoisuus, sama viha länsieurooppalaista ajattelutapaa kohtaan. Kalevalan hahmoista tuota ihmistyyppiä edustaa lähinnä Joukahainen, tuo pelkurimainen selkäänampuja. Jos tuon tyypin ihmiset muodostaisivat Suomen kansan enemmistön, tämä maa olisi lakannut olemasta jo kauan sitten, sillä kansakuntaa ei voi perustaa negatiivisen ajattelun, katkeruuden, epärehellisyyden ja selkärangattomuuden pohjalle.
Juuri tuon tyypin ihmisiä voisi oikeastaan pitää eräänlaisena
kvasietnisenä vähemmistönä...
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 15:31:49
Tuo on muuten venäläiselle kulttuurille hyvin ominainen ajatus. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan lailla (etenkin perustuslailla) on hyvinkin suuri paino.
Olen huomannut aiemminkin, että kun jäät kakkoseksi, niin alat melko röyhkeäksi. Mutta ei se minua haittaa.
Todennäköisesti vihjaat, että kaikki sinua vastustavat kirjoittajat ovat näitä "venäläisiä", kuten minäkin. Toisaalta pilkka menee kyllä nyt ihan omaan nilkkaasi. Kukaanhan ei ole vastustanut lakia, paitsi ehkä sinä, väittäessäsi, että meillä on ruotsalais-sanoitteinen kansallislaulu. Sitä meillä ei ole. Meillä ei ole ylipäätään mitään virallista kansallislaulua, ja jos meillä esittämäsi Maamme-laulu olisikin virallinen kansallislaulu, niin alkujaan sen on säveltänyt suomensaksalainen henkilö ja se on ihan alunperin ollut virolainen kansallinen laulu.
Ja kuten aiemmin mainitsin, niin laissa voi lukea mitä vain, mutta käytäntö osoittaa kaksikielisyydestämme aivan muuta, eikä se mainitsemasi perustuslaki oikeasti velvoita ketään sen enempää pakkoruotsiin, kuin ei myöskään pakkosuomeenkaan. Kannattaa kuitenkin miettiä kahteenkin kertaa sitä, että kumpaa kieltä oikeasti kannattaa opiskella noista kahdesta kielestä Suomessa, jossa yli 95%:sti käytetään suomea kielenä.
Aldaron, miksi käyt aina niin valtavan kuumana tässä asiassa? Ihan rehellisesti sanottuna ei tuo sinunkaan ulosantisi ihan mitään hyvän keskustelun maksiimeja noudata.
Leif Salménin sanoin: " Etkö osaa hillitä itseäsi ollenkaan?".
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 13:34:05
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 12:41:36
Edelleenkin kahden Suomen historiallisesti ja myös demograafisesti merkittävän vähemmistökansan kohtelun välillä vallitsee jyrkkä epäsuhta.
On vallinnut jo satoja ellei jopa tuhansia vuosia!
Saamelaisia ja romanejako tarkoitat? Ruotsinkieliset nimittäin eivät ole lain silmissä mikään vähemmistökansa tai etninen vähemmistö vaan Suomen kansan ruotsinkielinen osa. Koska perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi, ruotsi on periaatteessa koko kansakunnan toinen kieli, johon voi verrata vain suomea, ei romanikieltä tai kolmea Suomessa puhuttua saamelaiskieltä.
Se että suomi käytännössä on vähitellen muodostunut tavallaan kansakunnan "varsinaiseksi" pääkieleksi jonka sujuvaa (ei vain keskinkertaista tai nimellistä, kuten usein ruotsin) hallintaa edellytetään suuressa enemmistössä maan työpaikoista on sitten jo eri juttu.
Ai että saamenkieliset suomalaiset (Suomen kansalaiset) eivät ole suomalaisia, mutta ruotsinkieliset suomalaiset ovat, vai?
Järjellä ajateltuna saamelaisten ja ruotsinkielisten suomilaisten asema Suomessa on, tai siis pitäisi olla melko samanlainen. Molemmat ovat vähemmistökansana olleet täällä kauan.
Silti toisella ryhmällä on taatu asema
oikeina suomalaisina ja siten oikeus saada palveluita (nimenomaan julkisia) missä päin maata tahansa omalla äidinkielellään.
Tämä ei sinänsä ole outoa, kun ottaa huomioon historialliset tekijät. Ruotsinkieliset ovat olleet vahvasti heikentämässä niin saamelaisten kuin suomenkielistenkin perusoikeuksia tässä maassa. Saamelaiset ovat pahnanpohjimmaisina arvoasteikossa, ja sitä on perusteltu ja perustellaan yhä mm. saamelaisten "mongoloidisuudella" ja muilla heidät meistä muista vieraanuttavilla tekijöillä. Siksi jopa suomenkielisille suotiin aikoinaan oikeus verottaa saamelaisia.
Ja mitä hemmetin suomalaisia ruotsinkieliset suomalaiset muka ovat, kun kerran kutsuvat itseään finneiksi eivätkä suomalaisiksi? Finnit ja suomalaiset ovat eri asia!
Quote from: Emperor on 29.10.2010, 15:52:54
Aldaron, miksi käyt aina niin valtavan kuumana tässä asiassa? Ihan rehellisesti sanottuna ei tuo sinunkaan ulosantisi ihan mitään hyvän keskustelun maksiimeja noudata.
Leif Salménin sanoin: " Etkö osaa hillitä itseäsi ollenkaan?".
Saavutetuista eduista
ei pidä tinkiä. Se on aivan inhimillistä ja tavallaan järkevääkin, mutta moraalisesti hieman arveluttavaa. Ja aiheuttaa välien kiristymistä.
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 15:53:22
Ai että saamenkieliset suomalaiset (Suomen kansalaiset) eivät ole suomalaisia, mutta ruotsinkieliset suomalaiset ovat, vai?
Saamelaiset ovat eri kansaa kielellisesti ja geneettisesti. Geneettinen ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä on melko pieni verrattuna saamelaisten geneettiseen etäisyyteen.
Saamelaisista asuu Suomessa vain pieni osa, ehkä alle 10 %.
Lisäksi saamelaisten asema ja oikeudet ovat täysin riippumattomia muiden ryhmien asemasta.
Saamenkielisten sortaminen menneisyydessä ei liity erityisesti mitenkään suomenruotsalaisiin.
Kyllä minustakin vaikuttaa siltä, että jos tämä äänekkäin Suomi24-miehistö unohdetaan, niin reaalimaailmassa ajatusta suomenruotsalaisista suomalaisista erillisenä kansana ja kulttuurina pyrkii ylläpitämään nimenomaan suomenruotsalaiset. Ei tietenkään kaikki, enkä edes osaa sanoa kuinka suuri tai pieni osa, mutta julkiseen keskusteluun nousevat kannanotot tämän aiheen tiimoilta tulevat sieltä.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 15:42:24
väittäessäsi, että meillä on ruotsalais-sanoitteinen kansallislaulu. Sitä meillä ei ole. Meillä ei ole ylipäätään mitään virallista kansallislaulua, ja jos meillä esittämäsi Maamme-laulu olisikin virallinen kansallislaulu, niin alkujaan sen on säveltänyt suomensaksalainen henkilö ja se on ihan alunperin ollut virolainen kansallinen laulu.
Sekoitat nyt kaksi asiaa. En koskaan väittänyt Maamme-laulun olevan kodifoitu perustuslakiin. Mainintaa kansallislaulusta ei ole tietääkseni yleensäkään tapana kirjata peruslakiin, ei meillä eikä muualla. Tästä säännöstä saattaa löytyä poikkeuksiakin joidenkin maiden perustuslaeista ja jos jotakuta kiinnostaa, hän voi halutessaan kahlata läpi kaikkien itsenäisten valtioiden perustuslait. Käsitykseni on kuitenkin se että kansallislaulujen asema perustuu useimmiten
vakiintuneeseen käytäntöön. Joissakin maissa on erikseen annettu asetus kansallislaulusta, mutta monessa muussa on katsottu, että vakiintunut käytäntö riittää.
Pointti ei kuitenkaan ole siinä, onko Maamme-laulun asema Suomen kansallislauluna kirjattu lakiin vai ei. Totesinhan juuri että vakiintunut käytäntö riittää tässä tapauksessa. Jos et usko, kehotan kysymään keneltä tahansa suomalaiselta, onko Maamme-laulu Suomen kansallislaulu vai ei.
Mitä Viroon tulee, he ovat kyllä tietääkseni omaksuneet saman melodian kansallislaulukseen vasta Suomen jälkeen.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Ensimmäinen vihje: vilkaisepa perustuslakia, sitä kohtaa jossa puhutaan kahdesta kansalliskielestä. Tuntematon dokumentti sinulle? En ihmettele.
Miten ennen vanhaan on pärjätty ilman pakkoruotsia? Perustuslaki on ollut olemassa kauan ennen pakkoruotsia. Pakkoruotsi on poliittinen linjaus, perustuslaki ei sitä edellytä millään muotoa, mutta kyllähän sinä tämän tiesitkin.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Ja lisäksi: jos laulat Suomen kansallislaulua, laulat sitä käännösversiona, sillä se on alun perin kirjoitettu ruotsiksi.
Jos pakkoruotsittaminen on tuosta kiinni, niin vaihdetaan kaikin mokomin laulua. Ei kelpaa perusteluksi. Ai niin, mikähän mahtoi olla ko. värssyn säveltäjän kansallisuus? Pitäisikö meillä olla myös pakkosaksa?
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Entäs Sibeliuksen Finlandia? Sekin on ruotsinkielisen miehen säveltämä.
Sehän on täysin kuultavissa ko. teoksessa, heh ;D. Edelleen, ei kelpaa perusteluksi "koko kansan kielestä".
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Aikaisemmin kansakouluissa luettiin isänmaallista lukukirjaa, jonka nimi oli Maamme-kirja. Sekin käännettiin alkuperäisteoksesta (Boken om Vårt Land, jonka kirjoitti Topelius, joka, kuinkas muuten, oli ruotsinkielinen.
Hohhoijaa... :facepalm:
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Jopa fennomania on ruotsinkielisen miehen (Snellmanin) keksimä aate.
Kyllä vain ja hieno mies olikin. Tällainen nykypäivän mukainen pakkoruotsitus -mentaliteetti ei varmasti miellyttäisi Snellmania, vaikka hän olikin itse syntynyt Ruotsissa.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Sinun on vain opittava elämään sen tosiseikan kanssa, että erittäin huomattava osa tämän maan kulttuurista on luotu ruotsiksi. Maamme historiaan vaikuttaneiden ruotsinkielisten ajattelijoiden, poliitikkojen, kirjailijoiden, taiteilijoiden, tieteentekijöiden, upseerien ja liike-elämän vaikuttajien lista on pitempi kuin kykenet edes käsittämään.
EVVK. Minä elän tässä ja nyt. Isien teot ja tekemättä jättämiset vuosikymmenien takaa eivät voi oikeuttaa ikuisuuksiin ylettyvää painolastia, kuten viiden prosentin (maailman lellityin vähemmistö) ruotsalaisten etuudet.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Jos tutustuisit hieman Suomen historiaan, ymmärtäisit tämän kaiken. Suomi ei kerta kaikkiaan olisi Suomi ilman sekä suomen- että ruotsinkielistä väestönosaa. Ja jos joku väittää muuta, hän ei yksinkertaisesti tunne oman maansa historiaa.
Jep. Näin on. Ei vaan riitä tekemään ruotsinkieltä "koko kansan kieleksi". Ruotsi on suurimmalle osalle suomalaisia täysin vieras kieli.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 14:28:03
Muuten: kielten lisäksi myös Suomen historiaa luetaan enemmän ja perusteellisemmin ruotsin- kuin suomenkielisissä kouluissa. Se on hyvin tärkeä oppiaine, sillä ihminen joka ei tunne oman maansa historiaa on vailla juuria eikä opi erottamaan tosiasioita helppoheikkien satuilusta.
Joskus ihan arkiasioita punnitessa, ei voi olla huomaamatta historian tuottamaa painolastia, joka tässä tapauksessa on pakkoruotsi johdannaisineen.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 15:59:27
Geneettinen ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä on melko pieni verrattuna saamelaisten geneettiseen etäisyyteen.
Varmaan riippuu keneltä kysytään. Eikös eräs
Fhenkilö, jonka nimi on tabu, enkä sitä edes tohdi mainita ja jonka kunniaksi oikein mitaleitakin jaetaan ollut toista mieltä?
Quote from: Uljanov on 29.10.2010, 16:01:15
Kyllä minustakin vaikuttaa siltä, että jos tämä äänekkäin Suomi24-miehistö unohdetaan, niin reaalimaailmassa ajatusta suomenruotsalaisista suomalaisista erillisenä kansana ja kulttuurina pyrkii ylläpitämään nimenomaan suomenruotsalaiset. Ei tietenkään kaikki, enkä edes osaa sanoa kuinka suuri tai pieni osa, mutta julkiseen keskusteluun nousevat kannanotot tämän aiheen tiimoilta tulevat sieltä.
Erään tuoreehkon tutkimuksen mukaan 820 haastatellusta 82 % katsoi kuuluvansa omana ryhmänään suomalaiseen kansaan, ja 17 % katsoi kuuluvansa erilliseen kansaan. Kysymyksen asettelu oli mielestäni hieman omituinen, mikä jättää tulkinnanvaraa.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Quote from: Totuusko? on 29.10.2010, 16:09:52
Varmaan riippuu keneltä kysytään.
Geenit eivät riipu siitä, keneltä kysytään.
Pyytäisin sinua olemaan viestimättä suoraan minulle, koska et halua keskustella sivistyneesti.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 15:31:49
Tuo on muuten venäläiselle kulttuurille hyvin ominainen ajatus. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan lailla (etenkin perustuslailla) on hyvinkin suuri paino.
Niin, pakkoruotsin suhteenhan siellä ei ole mitään velvoitetta.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 15:31:49
Seuraava ei sitten ole mikään henkilökohtainen kommentti noiden yllä olevien rivien kirjoittajalle eikä kenellekään muullekaan erityisesti, vaan yleisluontoista pohdiskelua erään ihmistyypin sielunmaisemasta sellaisena kuin olen voinut siihen viime aikoina netissä tutustua. Here goes:
Halveksiva ...
White noise...oh no, not again :D
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 16:01:35
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 15:42:24
väittäessäsi, että meillä on ruotsalais-sanoitteinen kansallislaulu. Sitä meillä ei ole. Meillä ei ole ylipäätään mitään virallista kansallislaulua, ja jos meillä esittämäsi Maamme-laulu olisikin virallinen kansallislaulu, niin alkujaan sen on säveltänyt suomensaksalainen henkilö ja se on ihan alunperin ollut virolainen kansallinen laulu.
Sekoitat nyt kaksi asiaa. En koskaan väittänyt Maamme-laulun olevan kodifoitu perustuslakiin. Mainintaa kansallislaulusta ei ole tietääkseni yleensäkään tapana kirjata peruslakiin, ei meillä eikä muualla. Tästä säännöstä saattaa löytyä poikkeuksiakin joidenkin maiden perustuslaeista ja jos jotakuta kiinnostaa, hän voi halutessaan kahlata läpi kaikkien itsenäisten valtioiden perustuslait. Käsitykseni on kuitenkin se että kansallislaulujen asema perustuu useimmiten vakiintuneeseen käytäntöön. Joissakin maissa on erikseen annettu asetus kansallislaulusta, mutta monessa muussa on katsottu, että vakiintunut käytäntö riittää.
Pointti ei kuitenkaan ole siinä, onko Maamme-laulun asema Suomen kansallislauluna kirjattu lakiin vai ei. Totesinhan juuri että vakiintunut käytäntö riittää tässä tapauksessa. Jos et usko, kehotan kysymään keneltä tahansa suomalaiselta, onko Maamme-laulu Suomen kansallislaulu vai ei.
Mitä Viroon tulee, he ovat kyllä tietääkseni omaksuneet saman melodian kansallislaulukseen vasta Suomen jälkeen.
Hyvähän se nyt on kirjoitella mitä sattuu. Tosiasia on kuitenkin se, että Maamme-laulu on suomensaksalaista perua ja sanat on jälkikäteen runosta väännetty sävellyksen päälle. En ole varma, mutta Maamme-laulussa on aina käytetty etupäässä nimen omaan runon suomennosta. Tosin, kun tietää Suomen tilanteen kieliasioissa siihen aikaan, niin ruotsalaiset sanat ovat aivan "perusteellisesti" voineet olla ruotsalaisetkin.
Mitä tulee Viroon ja sen kansallislauluun, niin tietosi on osin väärä. Virallisesti se otettiin käyttöön 1920, mutta jo 1800-luvulla se oli käytössä enempi tai vähempi kansallisena lauluna.
Quote from: Emperor on 29.10.2010, 15:52:54
Aldaron, miksi käyt aina niin valtavan kuumana tässä asiassa? Ihan rehellisesti sanottuna ei tuo sinunkaan ulosantisi ihan mitään hyvän keskustelun maksiimeja noudata.
Leif Salménin sanoin: " Etkö osaa hillitä itseäsi ollenkaan?".
Kas, meillä on uusi keskustelija. Tervetuloa, ja kiitos ystävällisestä keskustelunavauksestasi.
Mitä siihen asiaan taas tulee, johon viittaat: tässä maailmassa
on ikävä kyllä myös vastenmielisiä ilmiöitä. Jos ryhdyn kuvailemaan tällaista ilmiötä, on jokseenkin väistämätöntä että sitä ei voi kuvata kovin kauniiseen sävyyn. Ei ainakaan jos pyrkii edes jossain määrin realistiseen kuvaukseen.
Vihje: tutustupa lähemmin kuvaamani ihmisryhmän menettelytapoihin, heidän kielenkäyttöönsä ja ennen kaikkea siihen, pitävätkö heidän väitteensä paikkansa. Takaan että lähempi tutustuminen tuohon kaikkeen ei ole varsinaisesti omiaan herättämään arvostusta heitä kohtaan.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 16:17:53
Vihje: tutustupa lähemmin kuvaamani ihmisryhmän menettelytapoihin, heidän kielenkäyttöönsä ja ennen kaikkea siihen, pitävätkö heidän väitteensä paikkansa. Takaan että lähempi tutustuminen tuohon kaikkeen ei ole varsinaisesti omiaan herättämään arvostusta heitä kohtaan.
Kyllä, pakkoruotsia puoltavat tahot tosiaan osaa vedota vaikka siihen, että suomensuomalaiset ovat kuin venäläiset ja tuskin kirjoitus on ollut kohteliaisuus.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 15:59:27
Saamelaiset ovat eri kansaa kielellisesti ja geneettisesti. Geneettinen ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä on melko pieni verrattuna saamelaisten geneettiseen etäisyyteen.
Saamelaisista asuu Suomessa vain pieni osa, ehkä alle 10 %.
Lisäksi saamelaisten asema ja oikeudet ovat täysin riippumattomia muiden ryhmien asemasta.
Saamenkielisten sortaminen menneisyydessä ei liity erityisesti mitenkään suomenruotsalaisiin.
Vai on suomalaisuus rotu- ja genetiikka-asia?
Ruotsinkielisistäkin vain pieni osa asuu Suomessa. Lahden toisella puolella lännessä heitä on lähes 10 miljoonaa.
Suomea puhutaan myöskin muualla kuin Suomessa, mutta virallisena kielenä se on vain täällä. Saame taas ei ole virallisena kielenä missään. Jotain suhteellisuudentajua ja reiluutta nyt vähän kehiin.
Jos saamelainen on matkalla Hesassa ja joutuu sairaalaan, millä kielellä häntä hoidetaan/palvellaan? No, suomeksi tai ruotsiksi. Miksi näin on? Kyse on kuitenkin aivan samanlaisesta asukista, tai oikeastaan tämän maan virallisen alkuperäiskansan jäsenestä!
Quote from: Totuusko? on 29.10.2010, 16:09:52
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 15:59:27
Geneettinen ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä on melko pieni verrattuna saamelaisten geneettiseen etäisyyteen.
Varmaan riippuu keneltä kysytään. Eikös eräs Fhenkilö, jonka nimi on tabu, enkä sitä edes tohdi mainita ja jonka kunniaksi oikein mitaleitakin jaetaan ollut toista mieltä?
Se "eräs Fhenkilö", jonka nimi muuten mainitaan rutiininomaisesti Hommaforumilla nykyisin lähes päivittäin, eli aikana jolloin DNA:sta ja haploryhmistä ei tiedetty mitään.
Nykyisin tiedetään, että suomen ruotsinkielisen väestön ja länsisuomalaisten välillä ole geneettisesti juuri mitään eroa.
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 16:22:23Jotain suhteellisuudentajua ja reiluutta nyt vähän kehiin.
En ymmärrä, mitä ajat takaa. Saamelaiset on eri kansa kuin suomalaiset minkä tahansa kriteerin mukaan. Se, että jotkut saamelaiset Suomessa ovat saattaneet suomalaistua, on eri asia.
Minä kannatan saamelaisten kielten ja kulttuurin tukemista, vaikka se maksaisikin jotain suomen- ja ruotsinkielisille, joten en ymmärrä miten voisin olla epäreilu. Minua ei haittaa saamelaisten eläminen tämän valtakunnan rajojen sisällä yhtään.
Oddasat, eli pohjoissaamelaiset uutiset, on muuten mielenkiintoista katsottavaa ja kuultavaa. Kotoperäistä monikulttuuria, joka ei vaadi omia uimahallivuoroja.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 16:23:24
Quote from: Totuusko? on 29.10.2010, 16:09:52
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 15:59:27
Geneettinen ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä on melko pieni verrattuna saamelaisten geneettiseen etäisyyteen.
Varmaan riippuu keneltä kysytään. Eikös eräs Fhenkilö, jonka nimi on tabu, enkä sitä edes tohdi mainita ja jonka kunniaksi oikein mitaleitakin jaetaan ollut toista mieltä?
Se "eräs Fhenkilö", jonka nimi muuten mainitaan rutiininomaisesti Hommaforumilla nykyisin lähes päivittäin, eli aikana jolloin DNA:sta ja haploryhmistä ei tiedetty mitään.
Nykyisin tiedetään, että suomen ruotsinkielisen väestön ja länsisuomalaisten välillä ole geneettisesti juuri mitään eroa.
Minä tiedän sen. Halusin vain osoittaa esimerkin avulla, minkälaista painolastia historia saattaa pitää sisällään. Oli sitten kyse pakkoruotsittamisesta tai genetiikasta.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 16:12:06
Pyytäisin sinua olemaan viestimättä suoraan minulle, koska et halua keskustella sivistyneesti.
Saahan sitä aina pyytää. Tulen tarvittaessa argumentoimaan jatkossakin kirjoituksiasi, mikäli katson sen aiheelliseksi. Sinunhan ei tarvitse niihin reagoida mitenkään.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 16:30:17
En ymmärrä, mitä ajat takaa. Saamelaiset on eri kansa kuin suomalaiset minkä tahansa kriteerin mukaan. Se, että jotkut saamelaiset Suomessa ovat saattaneet suomalaistua, on eri asia.
Ymmärrän, jollet ymmärrä. Saamelaiset ovat tämän maan
alkuperäiskansa. Toisaalta, me suomalaiset olemme seuraavaksi eniten alkuperäiskansaa tälle pläntille maata.
Näin ajateltuna meillä pitäisi olla vähintään suomi ja saame virallisina kielinä, ja joilla kummallakin olisi samat oikeudet, mitä suomenruotsalaisilla on nyt.
Quote from: Totuusko? on 29.10.2010, 16:35:02
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 16:23:24
Quote from: Totuusko? on 29.10.2010, 16:09:52
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 15:59:27
Geneettinen ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä on melko pieni verrattuna saamelaisten geneettiseen etäisyyteen.
Varmaan riippuu keneltä kysytään. Eikös eräs Fhenkilö, jonka nimi on tabu, enkä sitä edes tohdi mainita ja jonka kunniaksi oikein mitaleitakin jaetaan ollut toista mieltä?
Se "eräs Fhenkilö", jonka nimi muuten mainitaan rutiininomaisesti Hommaforumilla nykyisin lähes päivittäin, eli aikana jolloin DNA:sta ja haploryhmistä ei tiedetty mitään.
Nykyisin tiedetään, että suomen ruotsinkielisen väestön ja länsisuomalaisten välillä ole geneettisesti juuri mitään eroa.
Minä tiedän sen. Halusin vain osoittaa esimerkin avulla, minkälaista painolastia historia saattaa pitää sisällään. Oli sitten kyse pakkoruotsittamisesta tai genetiikasta.
"Esimerkin", joka, kuten jo kirjoitin, mainitaan nykyisin tällä foorumilla (usein ketjuissa jotka eivät liity häneen millään tavalla) lähes päivittäin ja joka lienee foorumin lukijoille jo paljon tutumpi kuin vaikkapa 20- ja 30-lukujen presidentit.
Luuletko ehkä löytyvän montakin tältä foorumilta jotka eivät tietäisi kuka tuo "Fhenkilö" oli?
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 16:30:17
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 16:22:23Jotain suhteellisuudentajua ja reiluutta nyt vähän kehiin.
En ymmärrä, mitä ajat takaa. Saamelaiset on eri kansa kuin suomalaiset minkä tahansa kriteerin mukaan. Se, että jotkut saamelaiset Suomessa ovat saattaneet suomalaistua, on eri asia.
Minä kannatan saamelaisten kielten ja kulttuurin tukemista, vaikka se maksaisikin jotain suomen- ja ruotsinkielisille, joten en ymmärrä miten voisin olla epäreilu. Minua ei haittaa saamelaisten eläminen tämän valtakunnan rajojen sisällä yhtään.
Oddasat, eli pohjoissaamelaiset uutiset, on muuten mielenkiintoista katsottavaa ja kuultavaa. Kotoperäistä monikulttuuria, joka ei vaadi omia uimahallivuoroja.
Minä haluan ruotsinkielen ja saamenkielen samalle viivalle tässä maassa.
Molemmille joko virallisen kielen asema, tai sitten vähemmistökielen asema. Eli ruotsinkieliset, joustakaa hieman, kun olette kerran täällä. Todellisuus huomioon!
Mutta ei täällä ole pakko olla, jos ei halua sitä suomea puhua ja käyttää. Suomalaisilla ei ole samaa mahdollisuutta vaihtaa maisemaa ja samalla säilyttää lain takaaman oikeuden saada palveluita omalla äidinkielellä.
Siitä tässä on kyse!
Vai eikö saamelaisilla ole oikeutta levittäytyä Etelä-Suomeen ja säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa? Pysykööt siellä Lapissa porohommissa, kun kerran sinne heidät on aikoinaan väkivalloin ajettu, vai?
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 16:42:02
Mutta ei täällä ole pakko olla, jos ei halua sitä suomea puhua ja käyttää. Suomalaisilla ei ole samaa mahdollisuutta vaihtaa maisemaa ja samalla säilyttää lain takaaman oikeuden saada palveluita omalla äidinkielellä.
Vai niin. Menolippu Ruotsiin mainittu. Ihan mielenkiintoinen näkökulma asiaan... 8)
Vähän vakavammin: et taida juuri tuntea ruotsinkielisiä, jos tuo on sinun käsityksesi meistä.
Quote from: Uljanov on 29.10.2010, 16:01:15
Kyllä minustakin vaikuttaa siltä, että jos tämä äänekkäin Suomi24-miehistö unohdetaan, niin reaalimaailmassa ajatusta suomenruotsalaisista suomalaisista erillisenä kansana ja kulttuurina pyrkii ylläpitämään nimenomaan suomenruotsalaiset. Ei tietenkään kaikki, enkä edes osaa sanoa kuinka suuri tai pieni osa, mutta julkiseen keskusteluun nousevat kannanotot tämän aiheen tiimoilta tulevat sieltä.
Tämä on täyttä scheissea. Olen itse suomenruotsalainen ja tunnen satoja suomenruotsalaisia, enkä tunne ketään joka pitäisi suomenruotsalaisia erillisenä kansana. Totta kai suomenruotsalaisuus on yhdistävä tekijä ja tämä luo yhteishenkeä, mutta en nyt näe tässä mitään pahaa.
Ottaa ihan oikeasti päähän tämä suomenruotsalaisia vastaan hyökkääminen, ottaen huomioon että suomenruotsalaiset osallistuvat Suomen rakentamiseen ja ylläpitämiseen samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset. Itsellä on oikeastaan koko suku täynnä suomenruotsalaisia nuivia, mutta se että koetaan että esim. Perussuomalaiset ovat ruotsinkielisiä vastaan (en tiedä ovatko), johtaa siihen että nuivat menettävät monta potentiaalista ääntä.
Toki pakkoruotsista ynnä muusta saa olla mitä mieltä tahansa (itselläni ei esim. pakkoruotsista ole mielipidettä, en koe sitä merkittävänä kysymyksenä), mutta en hyväksy sitä että luoidaan vastakkainasettelua suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten välillä. Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 16:23:24
Nykyisin tiedetään, että suomen ruotsinkielisen väestön ja länsisuomalaisten välillä ole geneettisesti juuri mitään eroa.
Tiedä häntä, mutta ainakin itsellä on vähän sellainen kokemus, että yllättävän suurella varmuudella pystyy ainakin Turun seudulla ennustamaan ihan naaman perusteella, kellä on suomenruotsalaiset sukujuuret.
En pysty nyt ihan seuraamaan mitä tarkoitat Rankkibus. Saamelaisillä enimmäkseen Norjan ja Ruotsin kansalaisina on ihan hyvät mahdollisuudet liikkua koko Pohjoismaiden alueella. Niillä harvoilla saamelaisilla, jotka ovat Suomen kansalaisia, on tietysti rajoittamaton mahdollisuus asettua vaikkapa Etelä-Suomeen. En tiedä miksi haluaisivat muuttaa, koska käytännössä heillä on omalla ydinalueellaankin vain rajallinen kyky säilyttää kieltään. Etelässä se ei toimisi, vaikka mikä olisi kielilakina. Suomen rekistereissä saamenkielisiksi on merkitty vain reilu 1 700 ihmistä.
Suomeruotsalaisia en olisi tietenkään ajamassa Ruotsiin sen enempää kuin saamelaisia Norjaan, jossa heillä olisi parempi mahdollisuus omakielisiin palveluihin. Antaa ihmisten asua omilla sijoillaan ja puhua äidinkieltään, jos haluavat.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 16:41:36
"Esimerkin", joka, kuten jo kirjoitin, mainitaan nykyisin tällä foorumilla (usein ketjuissa jotka eivät liity häneen millään tavalla) lähes päivittäin ja joka lienee foorumin lukijoille jo paljon tutumpi kuin vaikkapa 20- ja 30-lukujen presidentit.
Luuletko ehkä löytyvän montakin tältä foorumilta jotka eivät tietäisi kuka tuo "Fhenkilö" oli?
Toivottavasti kaikki foorumilaiset tietävät kenestä on kyse.
Eihän tästä montaakaan päivää ole, kun saimme hovioikeuden päätöksen asiassa, jossa faktojen esilletuonti oli rikos. Samaa linjaa on harrastettu hieman täälläkin "Fhenkilön" osalta. Minulle ko. "hemppa" on täysin yhdentekevä ja jos jotkut "piirit" vielä jaksavat ihannoida hänen näkemyksiään, niin kaikin mokomin. Minä kannatan sanan vapautta ja yksilön oikeutta omiin mielipiteisiinsä, olivat ne kuinka kieroutuneita tahansa.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 16:49:06
Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Ongelma pakkoruotsista keskusteltaessa näyttää olevan sama kuin vaikkapa turvapaikkaturismin kohdalla:
en kannata pakkoruotsia == olet siis suomenruotsalaisia ja heidän kulttuuriaan vastaan!!
turvapaikkaturismi on lopetettava == muukalaiskammoinen, maahanmuuttajavastainen siis olet!!
Quote from: Luotsi on 29.10.2010, 16:59:24
en kannata pakkoruotsia == olet siis suomenruotsalaisia ja heidän kulttuuriaan vastaan!!
turvapaikkaturismi on lopetettava == muukalaiskammoinen, maahanmuuttajavastainen siis olet!!
Tällä forumilla on iso liuta "keskustelijoita", jotka ovat nimenomaan suomenruotsalaisia ja heidän olemassaoloaan vastaan. Välillä he suojautuvat pakkoruotsikysymyksen taakse, mutta sekin on jo vähentynyt viime aikoina. Matkaliput Ruotsiin mm. mainittu hetki sitten. Jos et usko, kahlaa ketjua läpi.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 16:54:04
Suomeruotsalaisia en olisi tietenkään ajamassa Ruotsiin sen enempää kuin saamelaisia Norjaan, jossa heillä olisi parempi mahdollisuus omakielisiin palveluihin. Antaa ihmisten asua omilla sijoillaan ja puhua äidinkieltään, jos haluavat.
Mutta muiden ei siis ole kuitenkaan pakko osata "toisten äidinkieltä"? Miksi näin?
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:00:06Miksi niin suuri osa ruotsinkielisistä äänestää RKP:tä, jolle pakkoruotsi vaikuttaisi olevan se ykkösagenda? Tai oman kansanosan edunvalvonta ylipäätään. Eikö se ole jo sitä vastakkainasettelua?
Ehkä juuri siksi, kun kokevat olevansa uhattuna. Ja vanha tottumus. Viime vaaleissa suomalaisista muuten reippaasti yli 90 % äänesti nykyisen maahanmuuttopolitiikan jatkumisen puolesta. Nämä kysymykset eivät ole niin yksinkertaisia. Tällä hetkellä vain 14,3 % uhkaa äänestää maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Go figure.
Quote from: Luotsi on 29.10.2010, 16:59:24
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 16:49:06
Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Ongelma pakkoruotsista keskusteltaessa näyttää olevan sama kuin vaikkapa turvapaikkaturismin kohdalla:
en kannata pakkoruotsia == olet siis suomenruotsalaisia ja heidän kulttuuriaan vastaan!!
turvapaikkaturismi on lopetettava == muukalaiskammoinen, maahanmuuttajavastainen siis olet!!
Ei sen nyt ihan näin mene. En itse usko että suurin osa Perussuomalaisista olisi suomenruotsalaisia vastaan, mutta kun pakkoruotsin poisto on Perussuomalaisten agendalla korkealla ja itse on jonkin verran sitä hurrittelua elämänsä aikana saanut kuulla, niin tottakai sitä vähän pysähtyy miettimään.
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:00:06
QuoteToki pakkoruotsista ynnä muusta saa olla mitä mieltä tahansa (itselläni ei esim. pakkoruotsista ole mielipidettä, en koe sitä merkittävänä kysymyksenä), mutta en hyväksy sitä että luoidaan vastakkainasettelua suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten välillä. Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Miksi niin suuri osa ruotsinkielisistä äänestää RKP:tä, jolle pakkoruotsi vaikuttaisi olevan se ykkösagenda? Tai oman kansanosan edunvalvonta ylipäätään. Eikö se ole jo sitä vastakkainasettelua?
Onko se sitten vastakkainasettelua että esim. keskusta ajaa maaseudun asiaa?
QuoteTämä on täyttä scheissea. Olen itse suomenruotsalainen ja tunnen satoja suomenruotsalaisia, enkä tunne ketään joka pitäisi suomenruotsalaisia erillisenä kansana. Totta kai suomenruotsalaisuus on yhdistävä tekijä ja tämä luo yhteishenkeä, mutta en nyt näe tässä mitään pahaa.
Turkulaisen linkittämän tutkimuksen mukaan 17% pitää.
Joka tapauksessa käytin tuota termiä kansa vähän huonosti. Puhuin "kansasta ja kulttuurista" mutta tarkoitin lähinnä siis ryhmää, jolla on oma kulttuurinsa (yhteisen kulttuurin lisäksi.)
Joka tapauksessa viestissäni ei nähdäkseni ole mitään, minkä voisi tulkita suomenruotsalaisia vastaan hyökkäämiseksi. Vielä erikseen toin esille sen, että näiden mainitsemieni kannanottojen takana voi olla pieni osuus, eikä ne edusta suurimman osan näkemystä. Jos sen kuitenkin hyökkäykseksi tulkitsit, niin en yhtään ylläty siitä, että koet hyökkäämistä tapahtuvan erittäin paljon.
edit:
ja viestini tarkoitus oli siis vastata Aldaronin saamelaisten ja suomenruotsalaisten vertaamisesta. Nähdäkseni suomenruotsalaiset, kuten kaikki muutkin ryhmät, ovat joko osa suomalaista enemmistöä, tai oma vähemmistönsä, mutta ei molempia. Pyrkimykset erillisen suomenruotsalaisen identiteetin vahvistamiseen ovat asennoitumista nimenomaan omaksi ryhmäkseen vähemmistöksi, erotuksena enemmistöstä. En ottanut siihen kantaa, miten suurella osalla tällaisia pyrkimyksiä on, ja toin erikseen esille, että se osa voi olla pienikin.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 16:54:04
En pysty nyt ihan seuraamaan mitä tarkoitat Rankkibus. Saamelaisillä enimmäkseen Norjan ja Ruotsin kansalaisina on ihan hyvät mahdollisuudet liikkua koko Pohjoismaiden alueella. Niillä harvoilla saamelaisilla, jotka ovat Suomen kansalaisia, on tietysti rajoittamaton mahdollisuus asettua vaikkapa Etelä-Suomeen. En tiedä miksi haluaisivat muuttaa, koska käytännössä heillä on omalla ydinalueellaankin vain rajallinen kyky säilyttää kieltään. Etelässä se ei toimisi, vaikka mikä olisi kielilakina. Suomen rekistereissä saamenkielisiksi on merkitty vain reilu 1 700 ihmistä.
Suomeruotsalaisia en olisi tietenkään ajamassa Ruotsiin sen enempää kuin saamelaisia Norjaan, jossa heillä olisi parempi mahdollisuus omakielisiin palveluihin. Antaa ihmisten asua omilla sijoillaan ja puhua äidinkieltään, jos haluavat.
Niin, kenellä tahansa on ihan hyvät mahdollisuudet liikkua ihan minne tahansa maailman kolkkaan, jos osaa paikallista kieltä.
Eli jollet ymmärtänyt, niin ajatuksena oli se, että miksei saamelaisilla ole Suomessa lakiin perustuvaa oikeutta saada palveluja äidinkielellään, siis kielellä, joka lukeutuu enemmän alkuperäiskieleksi täällä Suomessa, kuin esim. se ruotsi?
Paras perustelu tälle on toki se, ettei saamea edusta kuin häviävä joukko suomalaisia, mutta sama tilanne on suomenruotsalaisissakin. Ei alle 5% ole mikään erityisen iso perustelu sille, että kaikkien on ensinnäkin opeteltava täällä ruotsia pakolla ja vielä tietyillä aloilla osattavakin sitä, jos vaikka joku suomea osaava suomenruotsalainen sattuisikin vaatimaan äidinkieltään.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 17:14:01
Eli jollet ymmärtänyt, niin ajatuksena oli se, että miksei saamelaisilla ole Suomessa lakiin perustuvaa oikeutta saada palveluja äidinkielellään, siis kielellä, joka lukeutuu enemmän alkuperäiskieleksi täällä Suomessa, kuin esim. se ruotsi?
Onpa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 17:19:14
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 17:14:01
Eli jollet ymmärtänyt, niin ajatuksena oli se, että miksei saamelaisilla ole Suomessa lakiin perustuvaa oikeutta saada palveluja äidinkielellään, siis kielellä, joka lukeutuu enemmän alkuperäiskieleksi täällä Suomessa, kuin esim. se ruotsi?
Onpa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Kai luit lain "mutta-kohdat"?
Quote from: Uljanov on 29.10.2010, 17:13:53
QuoteTämä on täyttä scheissea. Olen itse suomenruotsalainen ja tunnen satoja suomenruotsalaisia, enkä tunne ketään joka pitäisi suomenruotsalaisia erillisenä kansana. Totta kai suomenruotsalaisuus on yhdistävä tekijä ja tämä luo yhteishenkeä, mutta en nyt näe tässä mitään pahaa.
Turkulaisen linkittämän tutkimuksen mukaan 17% pitää.
Joka tapauksessa käytin tuota termiä kansa vähän huonosti. Puhuin "kansasta ja kulttuurista" mutta tarkoitin lähinnä siis ryhmää, jolla on oma kulttuurinsa (yhteisen kulttuurin lisäksi.)
Joka tapauksessa viestissäni ei nähdäkseni ole mitään, minkä voisi tulkita suomenruotsalaisia vastaan hyökkäämiseksi. Vielä erikseen toin esille sen, että näiden mainitsemieni kannanottojen takana voi olla pieni osuus, eikä ne edusta suurimman osan näkemystä. Jos sen kuitenkin hyökkäykseksi tulkitsit, niin en yhtään ylläty siitä, että koet hyökkäämistä tapahtuvan erittäin paljon.
edit:
ja viestini tarkoitus oli siis vastata Aldaronin saamelaisten ja suomenruotsalaisten vertaamisesta. Nähdäkseni suomenruotsalaiset, kuten kaikki muutkin ryhmät, ovat joko osa suomalaista enemmistöä, tai oma vähemmistönsä, mutta ei molempia. Pyrkimykset erillisen suomenruotsalaisen identiteetin vahvistamiseen ovat asennoitumista nimenomaan omaksi ryhmäkseen vähemmistöksi, erotuksena enemmistöstä. En ottanut siihen kantaa, miten suurella osalla tällaisia pyrkimyksiä on, ja toin erikseen esille, että se osa voi olla pienikin.
En nyt tarkoittanut että sinä olisit hyökännyt suomenruotsalaisia vastaan.
En ole samaa mieltä siitä että suomenruotsalaisen identtiteetin vahvistaminen jotenkin heikentäisi suomalaista identtiteettiä. Itselläni ainakin on vahva suomalainen, suomenruotsalainen sekä turkulainen identiteetti. Mielestäni esim. futis on tästä hyvä esimerkki. Kun esim. Tepsi pelaa futiksessa HJK:ta vastaan niin tottakai turkulainen identettini korostuu ja helsinkiläisiä tulee piikiteltyä, mutta kun maajoukkue pelaa niin kaikki ovat samalla puolella. Eivät nämä mielestäni mitenkään ole ristiriidassa.
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:28:00
Silloin on kuitenkin kummallista valittaa vastakkainasettelusta, jos ensin ollaan nimenomaisesti valittu omaksi puoleksi pakkoruotsia ajava RKP.
Älä unohda että RKP:tä äänestää enää vain 4 % äänestäjistä. Jos se olisi ainoa pakkoruotsipuolue, ei sillä olisi mitään mahdollisuutta ylläpitää pakollista ruotsinopetusta demokratiassa. Kaikki suuret puolueet ajavat pakkoruotsia.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 17:33:16
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:28:00
Silloin on kuitenkin kummallista valittaa vastakkainasettelusta, jos ensin ollaan nimenomaisesti valittu omaksi puoleksi pakkoruotsia ajava RKP.
Älä unohda että RKP:tä äänestää enää vain 4 % äänestäjistä. Jos se olisi ainoa pakkoruotsipuolue, ei sillä olisi mitään mahdollisuutta ylläpitää pakollista ruotsinopetusta demokratiassa. Kaikki suuret puolueet ajavat pakkoruotsia.
Ei RKP:en osuus eduskunnussa (puhumattakaan hallituksesa) ollut 60-luvullakaan mikään ihmeellinen, mutta niin vain RKP sai painostettua kiristyksen kautta peruskoulu-uudistukseen pakkoruotsin mukaan. Tuskin sitä vakavasti kannatti kukaan muu hallituksen jäsenistä, kuin RKP itse.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 17:37:52
Ei RKP:en osuus eduskunnussa (puhumattakaan hallituksesa) ollut 60-luvullakaan mikään ihmeellinen, mutta niin vain RKP sai painostettua kiristyksen kautta peruskoulu-uudistukseen pakkoruotsin mukaan. Tuskin sitä vakavasti kannatti kukaan muu hallituksen jäsenistä, kuin RKP itse.
Jos 96 % oikeasti haluaa eroon pakkoruotsista, niin se käy näppärästi. 4 % kannatuksilla ei kiristettä loppua osaa. Puolueet ovat sitä mieltä pakkoruotsista kuin ovat, eikä se tunnu äänestäjää hirveästi kiinnostavan. Maahanmuuttokin tuntuu passaavan enemmistölle. Vielä.
Quote from: Turkulaine on 29.10.2010, 17:42:34
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 17:37:52
Ei RKP:en osuus eduskunnussa (puhumattakaan hallituksesa) ollut 60-luvullakaan mikään ihmeellinen, mutta niin vain RKP sai painostettua kiristyksen kautta peruskoulu-uudistukseen pakkoruotsin mukaan. Tuskin sitä vakavasti kannatti kukaan muu hallituksen jäsenistä, kuin RKP itse.
Jos 96 % oikeasti haluaa eroon pakkoruotsista, niin se käy näppärästi. 4 % kannatuksilla ei kiristettä loppua osaa. Puolueet ovat sitä mieltä pakkoruotsista kuin ovat, eikä se tunnu äänestäjää hirveästi kiinnostavan. Maahanmuuttokin tuntuu passaavan enemmistölle. Vielä.
Helposti ja helposti. Syy pakkoruotsille on puhtaasti poliittinen. Se oli sitä 60-luvulla ja on sitä yhä. Ei siinä paljoa tavallisen ihmisen mielipide kuulu.
Onhan moneen kertaan todettu julkisuudessa, ettei pakkoruotsia kannateta, mutta se pysyy. Eihän pakkoruotsia ole edes laissa määriteltynä.
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:28:00
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:08:14
Onko se sitten vastakkainasettelua että esim. keskusta ajaa maaseudun asiaa?
Onhan se. Omaa etua on hyvä puolustaa, ja mikäs siinä jos oma etu on nimenomaisesti oman kieliryhmän etu ja oman kielen erikoisasema ennen kaikkia muita näkökohtia.
Silloin on kuitenkin kummallista valittaa vastakkainasettelusta, jos ensin ollaan nimenomaisesti valittu omaksi puoleksi pakkoruotsia ajava RKP.
Pakkoruotsi ei tässä nyt ole se olennainen asia, vaan se negatiivinen asenne suomenruotsalaisia kohtaan, ja turha väittää ettei sitä lainkaan ole. Jotenkin kummallinen asenne sinulla. Ajatteletko niin että on ok suhtautua negatiivisesti suomenruotsalaisia kohtaan koska he äänestävät RKP:tä? Vähän sama juttu kuin sanoisi että maalaisten on turha valittaa vastakkainasettelusta koska äänestävät keskustaa ja näin luovat vastakkainasettelua.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:49:55
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:28:00
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:08:14
Onko se sitten vastakkainasettelua että esim. keskusta ajaa maaseudun asiaa?
Onhan se. Omaa etua on hyvä puolustaa, ja mikäs siinä jos oma etu on nimenomaisesti oman kieliryhmän etu ja oman kielen erikoisasema ennen kaikkia muita näkökohtia.
Silloin on kuitenkin kummallista valittaa vastakkainasettelusta, jos ensin ollaan nimenomaisesti valittu omaksi puoleksi pakkoruotsia ajava RKP.
Pakkoruotsi ei tässä nyt ole se olennainen asia, vaan se negatiivinen asenne suomenruotsalaisia kohtaan, ja turha väittää ettei sitä lainkaan ole. Jotenkin kummallinen asenne sinulla. Ajatteletko niin että on ok suhtautua negatiivisesti suomenruotsalaisia kohtaan koska he äänestävät RKP:tä? Vähän sama juttu kuin sanoisi että maalaisten on turha valittaa vastakkainasettelusta koska äänestävät keskustaa ja näin luovat vastakkainasettelua.
Väitätkö, ettei pakkoruotsi ole yksi keskeisin syy siihen, miten suomenruotsalaisia arvostetaan?
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:33:01
En ole samaa mieltä siitä että suomenruotsalaisen identtiteetin vahvistaminen jotenkin heikentäisi suomalaista identtiteettiä. Itselläni ainakin on vahva suomalainen, suomenruotsalainen sekä turkulainen identiteetti. Mielestäni esim. futis on tästä hyvä esimerkki. Kun esim. Tepsi pelaa futiksessa HJK:ta vastaan niin tottakai turkulainen identettini korostuu ja helsinkiläisiä tulee piikiteltyä, mutta kun maajoukkue pelaa niin kaikki ovat samalla puolella. Eivät nämä mielestäni mitenkään ole ristiriidassa.
Ah, en oikeastaan tullut ajatelleeksi, että kielellinen identiteetti olisi verrattavissa alueelliseen identiteettiin. Suomenkielisillä ei nähdäkseni (ainakaan) yksikielisillä alueilla ole kielellistä identiteettiä, koska ei ole mihin verrata, joten tuon kielellisen identiteetin käsite on vähän hankala hahmottaa, ja kieli on vain osana kansallista identiteettiä. Siksi kielellisiä identiteettejä tulee, ehkä virheellisesti, ajateltua vähemmistöidentiteettiin verrattavana asiana.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 17:51:15
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:49:55
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:28:00
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:08:14
Onko se sitten vastakkainasettelua että esim. keskusta ajaa maaseudun asiaa?
Onhan se. Omaa etua on hyvä puolustaa, ja mikäs siinä jos oma etu on nimenomaisesti oman kieliryhmän etu ja oman kielen erikoisasema ennen kaikkia muita näkökohtia.
Silloin on kuitenkin kummallista valittaa vastakkainasettelusta, jos ensin ollaan nimenomaisesti valittu omaksi puoleksi pakkoruotsia ajava RKP.
Pakkoruotsi ei tässä nyt ole se olennainen asia, vaan se negatiivinen asenne suomenruotsalaisia kohtaan, ja turha väittää ettei sitä lainkaan ole. Jotenkin kummallinen asenne sinulla. Ajatteletko niin että on ok suhtautua negatiivisesti suomenruotsalaisia kohtaan koska he äänestävät RKP:tä? Vähän sama juttu kuin sanoisi että maalaisten on turha valittaa vastakkainasettelusta koska äänestävät keskustaa ja näin luovat vastakkainasettelua.
Väitätkö, ettei pakkoruotsi ole yksi keskeisin syy siihen, miten suomenruotsalaisia arvostetaan?
:facepalm: Aijaa, noh kai minun sitten suomenruotsalaisena pitää ottaa vastuu tästä pakkoruotsista. Kummallista että RKP neljän prosentin kannatuksellaan pystyy pitäämään pakkoruotsia yllä. Menepäs siitä mieluummin syyllistämään SDP:n ja Kokoomuksen äänestäjiä. Kukaan ei pakota heitä äänestämään näitä puolueita jos pakkoruotsi heille on merkittävä kysymys.
Joka arvostaa suomenruotsalaisia pakkoruotsin perusteella on yksinkertaisesti täysi idiootti.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:59:53
:facepalm: Aijaa, noh kai minun sitten suomenruotsalaisena pitää ottaa vastuu tästä pakkoruotsista.
Pyydän suomenkielisenä vastavuoroisesti ja hyvän tahdon eleenä anteeksi, että olet joutunut lukemaan pakkosuomea! :)
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:59:53
:facepalm: Aijaa, noh kai minun sitten suomenruotsalaisena pitää ottaa vastuu tästä pakkoruotsista. Kummallista että RKP neljän prosentin kannatuksellaan pystyy pitäämään pakkoruotsia yllä. Menepäs siitä mieluummin syyllistämään SDP:n ja Kokoomuksen äänestäjiä. Kukaan ei pakota heitä äänestämään näitä puolueita jos pakkoruotsi heille on merkittävä kysymys.
Joka arvostaa suomenruotsalaisia pakkoruotsin perusteella on yksinkertaisesti täysi idiootti.
Ei sinun tarvitse ottaa toisten tekemisiä vastuullesi. Mutta vastaa kuitenkin kysymykseeni. Jookos kookos?
Ja minustakin se on eräällä tavalla kummallista, että politiikka on sen luontaista, että RKP tosiaan pienellä vähemmistöllään kykenee tälläisiä asioita saamaan aikaiseksi, mutta niin se vain on ja asiaahan on tutkittu ja asiasta on kirjallistakin faktaa olemassa, millä RKP 60-luvulla kykeni pakkoruotsin saamaan peruskouluun.
Keskeisintä siinä oli se, ettei RKP yhtenä hallituspuolueena suostunut peruskoulu-uudistukseen muulla ehdolla, kuin pakkoruotsilla.
Ruotsihan ei ollut pakollinen kieli ennen peruskoulu-uudistusta.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 18:06:49
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:59:53
:facepalm: Aijaa, noh kai minun sitten suomenruotsalaisena pitää ottaa vastuu tästä pakkoruotsista. Kummallista että RKP neljän prosentin kannatuksellaan pystyy pitäämään pakkoruotsia yllä. Menepäs siitä mieluummin syyllistämään SDP:n ja Kokoomuksen äänestäjiä. Kukaan ei pakota heitä äänestämään näitä puolueita jos pakkoruotsi heille on merkittävä kysymys.
Joka arvostaa suomenruotsalaisia pakkoruotsin perusteella on yksinkertaisesti täysi idiootti.
Ei sinun tarvitse ottaa toisten tekemisiä vastuullesi. Mutta vastaa kuitenkin kysymykseeni. Jookos kookos?
En tiedä onko pakkoruotsi syy siihen että ruotsinkielisiin suhtaudutaan negatiivisesti vai veruke siihen (Huom! En tarkoita sitä että pakkoruotsin vastustaminen tarkottaisi ruotsinkielisten vastustamista). Omat suomenkieliset kaverit suhtautuvat kiihkottomasti pakkoruotsiin, osan mielestä se voisi olla valinnainen aine mutta se ei ole heille mitenkään tärkeä kysymys (kuten ei minullekaan), osa taas harmittelee kun eivät osaa paremmin ruotsia.
Mielestäni on silkkaa typeryyttä arvostaa suomenruotsalaisia pakkoruotsin perusteella sillä, he eivät demokratiassa yksinään saa pakkoruotsia ylläpidettyä.
Quote from: Inna on 29.10.2010, 18:08:45
QuotePakkoruotsi ei tässä nyt ole se olennainen asia, vaan se negatiivinen asenne suomenruotsalaisia kohtaan, ja turha väittää ettei sitä lainkaan ole. Jotenkin kummallinen asenne sinulla. Ajatteletko niin että on ok suhtautua negatiivisesti suomenruotsalaisia kohtaan koska he äänestävät RKP:tä? Vähän sama juttu kuin sanoisi että maalaisten on turha valittaa vastakkainasettelusta koska äänestävät keskustaa ja näin luovat vastakkainasettelua.
Vastustan suomenkielisten pakkoruotsia kouluissa ja virastoissa. En suhtaudu negatiivisesti suomenruotsalaisiin enkä maalaisiinkaan :). Mun pointti oli se, että omaa etua ajaessaan törmää aina myös vastustajiin, joiden etu on oman etusi vastainen. Se on vastaikkainasettelua ihan positiivisessa mielessä, eikä tarkoita, että vastapuoli olisi lyttäämassä etusi lisäksi myös sinut ja olemassaolonoikeutesi. Kompromisseja haetaan. Toinen pointtini oli se, että RKP puolueena kertoo mielestäni merkittävän osan ruotsinkielisistä haluavan säilyttää suomenkielisten pakkoruotsi kouluissa ja virastoissa.
Joo no mun pointti vastakkainasettelussa ei oikeastaan ollut se että vastustetaanko pakkoruotsia, vaan enemmänkin se että vastustetaanko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria. Koska sellaistakin olen havainnut että joissakin paikoissa suhtaudutaan vihamielisesti siihen että puhun ruotsia jonkun kaverin kanssa.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 18:22:31
En tiedä onko pakkoruotsi syy siihen että ruotsinkielisiin suhtaudutaan negatiivisesti vai veruke siihen (Huom! En tarkoita sitä että pakkoruotsin vastustaminen tarkottaisi ruotsinkielisten vastustamista). Omat suomenkieliset kaverit suhtautuvat kiihkottomasti pakkoruotsiin, osan mielestä se voisi olla valinnainen aine mutta se ei ole heille mitenkään tärkeä kysymys (kuten ei minullekaan), osa taas harmittelee kun eivät osaa paremmin ruotsia.
Mielestäni on silkkaa typeryyttä arvostaa suomenruotsalaisia pakkoruotsin perusteella sillä, he eivät demokratiassa yksinään saa pakkoruotsia ylläpidettyä.
Niin, eli olet kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että me suomensuomalaiset ei siedetä teitä suomenruotsalaisia ja piste. Tämä on sitä negatiivista vastakkainasettelua.
Voin sanoa, että yleistämisesi ei mairittele sinu millään muotoa, koska se on silkka vale.
Toki on niitä, joille suomenruotsalaiset ovat ällöttäviä kaiken kaikkiaan, mutta voin sanoa omasta puolestani, etten minä niin ajattele, enkä edes ole sitä mieltä, että ääni RKP:lle on ääni pakkoruotsille. Oma kohtaisesti voin todeta, että vähintään iso osa suomenruotsalaisista ei kannata pakkoruotsia sinänsä, mutta eivät kuitenkaan jaksa välittää RKP:en kieliasiasta. Heillehän se on kuitenkin etu. Ja näinhän tuo on.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 18:32:56
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 18:22:31
En tiedä onko pakkoruotsi syy siihen että ruotsinkielisiin suhtaudutaan negatiivisesti vai veruke siihen (Huom! En tarkoita sitä että pakkoruotsin vastustaminen tarkottaisi ruotsinkielisten vastustamista). Omat suomenkieliset kaverit suhtautuvat kiihkottomasti pakkoruotsiin, osan mielestä se voisi olla valinnainen aine mutta se ei ole heille mitenkään tärkeä kysymys (kuten ei minullekaan), osa taas harmittelee kun eivät osaa paremmin ruotsia.
Mielestäni on silkkaa typeryyttä arvostaa suomenruotsalaisia pakkoruotsin perusteella sillä, he eivät demokratiassa yksinään saa pakkoruotsia ylläpidettyä.
Niin, eli olet kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että me suomensuomalaiset ei siedetä teitä suomenruotsalaisia ja piste. Tämä on sitä negatiivista vastakkainasettelua.
Voin sanoa, että yleistämisesi ei mairittele sinu millään muotoa, koska se on silkka vale.
Toki on niitä, joille suomenruotsalaiset ovat ällöttäviä kaiken kaikkiaan, mutta voin sanoa omasta puolestani, etten minä niin ajattele, enkä edes ole sitä mieltä, että ääni RKP:lle on ääni pakkoruotsille. Oma kohtaisesti voin todeta, että vähintään iso osa suomenruotsalaisista ei kannata pakkoruotsia sinänsä, mutta eivät kuitenkaan jaksa välittää RKP:en kieliasiasta. Heillehän se on kuitenkin etu. Ja näinhän tuo on.
??? Mitä ihmettä sä selität? En todellakaan ole sanonut että suomensuomalaiset yleisesti suhtautuisivat suomenruotsalaisiin kielteisesti, puhuin niistä jotka suhtautuu.
QuoteNiin, eli olet kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että me suomensuomalaiset ei siedetä teitä suomenruotsalaisia ja piste. Tämä on sitä negatiivista vastakkainasettelua.
Tuossa kommentissa ei sanottu noin.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 18:38:54
??? Mitä ihmettä sä selität? En todellakaan ole sanonut että suomensuomalaiset yleisesti suhtautuisivat suomenruotsalaisiin kielteisesti, puhuin niistä jotka suhtautuu.
Hyvä, että selvensit kantaasi. Vähän tuli sellainen kuva, että yleisesti ottaen me suomensuomalaiset emme pidä teistä.
Sen verta hyökkäävää settiä latelit.
Loppujen lopuks minun pitää kysyä, että mitä sinä selität? Kertomasi mukaan et yleistäkkään vihaamme teitä kohtaan ja lisäksi et sittenkään oleta, että pakkoruotsin vastustaminen olisi sama asia, kuin suomenruotsalaisten vastustaminen.
Eli kerro nyt pointtisi hyvä ihminen.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 18:43:36
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 18:38:54
??? Mitä ihmettä sä selität? En todellakaan ole sanonut että suomensuomalaiset yleisesti suhtautuisivat suomenruotsalaisiin kielteisesti, puhuin niistä jotka suhtautuu.
Hyvä, että selvensit kantaasi. Vähän tuli sellainen kuva, että yleisesti ottaen me suomensuomalaiset emme pidä teistä.
Sen verta hyökkäävää settiä latelit.
Loppujen lopuks minun pitää kysyä, että mitä sinä selität? Kertomasi mukaan et yleistäkkään vihaamme teitä kohtaan ja lisäksi et sittenkään oleta, että pakkoruotsin vastustaminen olisi sama asia, kuin suomenruotsalaisten vastustaminen.
Eli kerro nyt pointtisi hyvä ihminen.
Tässä on nyt alkuperäiset pointit unohtuneet joten täytyy nyt vähän selata taaksepäin. En muuten missään vaiheessa vaiheessa ole sanonut että pakkoruotsin vastustaminen on sama asia kuin suomenruotsalaisten vastustaminen.
Eli siis pointtini oli että mielestäni ei ole nuivien kannalta järkevää hyökätä suomenruotsalaisten kimppuun, sillä tällä tavalla menetetään potentiaalisia äänestäjiä. Harva sanoo suoraan että suomenruotsalaiset voivat painua lahden toiselle puolelle, mutta kyse on siitä miten suomenruotsalaiset tulkitsevat asian. Tottakai pakkoruotsia saa vastustaa, mutta pitää olla tarkkana ettei se mene suomenruotsalaisten vastustamiseksi.
Itsekin koit että hyökkäsin suomensuomalaisia vastaan (en kyllä ymmärrä miten tulkitsit sen niin) ja sama voi tapahtua toisinpäin.
Esim. tällaiset viestit saavat itseni reagoimaan:
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 12:41:36
Ja mitä hemmetin suomalaisia ruotsinkieliset suomalaiset muka ovat, kun kerran kutsuvat itseään finneiksi eivätkä suomalaisiksi? Finnit ja suomalaiset ovat eri asia!
Kyllä minä tämän jollain muotoa koen vihamieliseksi. Ja siis POINTTI on että nuivat ampuvat itseään jalkaan tällaisilla kommenteilla. Ja toivon että Perussuomalaiset tekevät selvän eron pakkoruotsin ja suomenruotsalaisten kritisoimisen välillä (en väitä etteivät näin tekisi).
Onpa ollut taas kiihkeä iltapäivä tässä ketjussa!
Ihan vaan tällainen pieni huomio tähän väliin. Ketjussa keskustelevat suomenruotsalaiset osaavat niin täydellisesti suomea, ettei heitä erota suomenkielisistä mitenkään.
* * *
Tarkennus. Yritin sanoa sitä, että todennäköisemmin suomenruotsalaiset osaavat suomea paremmin kuin suomenkieliset ruotsia monen vuoden pakkoruotsituksesta huolimatta.
Sitä kyräilyä tuntuu esiintyvän ihan molemmin puolin. Suomalaiset puhuvat herrakansasta ja ruotsinkielisistä tietty osa todellakin kokee kuuluvansa johonkin bättre folkiin.
Quote from: Inna on 29.10.2010, 19:12:28
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 18:28:09
Joo no mun pointti vastakkainasettelussa ei oikeastaan ollut se että vastustetaanko pakkoruotsia, vaan enemmänkin se että vastustetaanko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria. Koska sellaistakin olen havainnut että joissakin paikoissa suhtaudutaan vihamielisesti siihen että puhun ruotsia jonkun kaverin kanssa.
Tuskin tuollaiseen vihamielisyyteen voidaan poliittisesti vaikuttaa ainakaan ruotsin kielen asemaa entisestään parantamalla. Ikävä tilane kuitenkin jos tuollaista käy.
Pakkoruotsista oma kokemus: Asuin kouluajan paikkakunnalla, missä ruotsia ei kuullut juuri koskaan. Lukiossa sain kerran jonkun kunniamaininnankin koulun parhaimmistoon kuuluvista ruotsin arvosanoista ja kirjoitin E:n YOssa, mutta se tankattu kouluruotsi on kyllä häipynyt sen siliän tien käyttämättömänä. Aina kun koitan muodostaa minkäänlaista ruotsinkielistä lausetta se sekoittuu myöhemmin oppimaani portugalin kieleen (portugalin alkeiden opiskelussa pitikin pitää ruotsin takia tauko ennen YO-kirjoituksia). Kirjoitettua ruotsia tajuan joskus jonkin verran ja puhuttua vielä satunnaisemmin jos tiedän mistä puhutaan. Koko pakolliset kuusi vuotta + virkaruotsi tuntuu niin turhalta sillä saavutettuun kielitaitoon nähden. Koskaan en ole ruotsillani pystynyt kommunikoimaan kenenkään kanssa, ja sen pitäisi olla kielen kuin kielen opiskeluissa se pääpointti.
Tämä varmaan pätee aika moneen kouluaineeseen, eli se mikä on opittu koulussa katoaa aika nopeasti muistista. Itse opiskelin seitsemän vuotta saksaa, enkä kyllä vieläkään pystyisi saksaksi kommunikoimaan. Oikeastaan sama juttu monen reaaliaineen kanssa, aika vähän jostain biologiasta loppujen lopuksi jäi käteen. Eikä varmaankaan suomalaisten hyvä englannin kielen taito johdu "pakkoenglannista", vaan siitä että englantia kuulee paljon. Itse tekisin ylipäätänsä monesta pakollisesta aineesta valinnaisia, varsinkin lukiossa.
Sori off-topic.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:08:14
Quote from: Luotsi on 29.10.2010, 16:59:24
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 16:49:06
Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Ongelma pakkoruotsista keskusteltaessa näyttää olevan sama kuin vaikkapa turvapaikkaturismin kohdalla:
en kannata pakkoruotsia == olet siis suomenruotsalaisia ja heidän kulttuuriaan vastaan!!
turvapaikkaturismi on lopetettava == muukalaiskammoinen, maahanmuuttajavastainen siis olet!!
Ei sen nyt ihan näin mene. En itse usko että suurin osa Perussuomalaisista olisi suomenruotsalaisia vastaan, mutta kun pakkoruotsin poisto on Perussuomalaisten agendalla korkealla ja itse on jonkin verran sitä hurrittelua elämänsä aikana saanut kuulla, niin tottakai sitä vähän pysähtyy miettimään.
Niinpä, erittäin tervettä on miettimään pysähtyminen.
Asettaisiko pakkoruotsin poistaminen meidät tosiaankin johonkin epätasa-arvoisen heikkoon asemaan? Vai voisiko olla toisinpäin, pakkoruotsin aiheuttama vastenmielisyys ja esim. sen aikaansaama "hurrittelu" vähenesivät pakkoruotsin poistumisen myötä? Kuinka järkevää, oikeudenmukaista ja perusteltua tuollainen pakottaminen ylipäätään on?
Quote from: Luotsi on 29.10.2010, 19:33:05
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 17:08:14
Quote from: Luotsi on 29.10.2010, 16:59:24
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 16:49:06
Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Ongelma pakkoruotsista keskusteltaessa näyttää olevan sama kuin vaikkapa turvapaikkaturismin kohdalla:
en kannata pakkoruotsia == olet siis suomenruotsalaisia ja heidän kulttuuriaan vastaan!!
turvapaikkaturismi on lopetettava == muukalaiskammoinen, maahanmuuttajavastainen siis olet!!
Ei sen nyt ihan näin mene. En itse usko että suurin osa Perussuomalaisista olisi suomenruotsalaisia vastaan, mutta kun pakkoruotsin poisto on Perussuomalaisten agendalla korkealla ja itse on jonkin verran sitä hurrittelua elämänsä aikana saanut kuulla, niin tottakai sitä vähän pysähtyy miettimään.
Niinpä, erittäin tervettä on miettimään pysähtyminen.
Asettaisiko pakkoruotsin poistaminen meidät tosiaankin johonkin epätasa-arvoisen heikkoon asemaan? Vai voisiko olla toisinpäin, pakkoruotsin aiheuttama vastenmielisyys ja esim. sen aikaansaama "hurrittelu" vähenesivät pakkoruotsin poistumisen myötä? Kuinka järkevää, oikeudenmukaista ja perusteltua tuollainen pakottaminen ylipäätään on?
Kuten aiemmin tässä viestiketjussa olen todennut, niin minulle on aivan sama onko pakkoruotsia vai ei. Omasta mielestäni usean suomalaisen olisi itsensä takia järkevä lukea ruotsia, ei suomalaisten minun takia ruotsia tarvitse lukea. Ruotsin osaaminen voi kuitenkin avata monia ovia. Tuo pakottaminenhan on sitä että mietitään, mitä yksilön olisi itsensä ja yhteiskunnan kannalta järkevä opiskella. Jos lapsi saisi itse päättää ala-asteella mitä lukee, niin voisi ehkä nämä päätökset parikymppisenä harmittaa.
Eli kyllä minun puolestani voisi pakkoruotsin ottaa pois, ei se minua mitenkään haittaa. Enemmänkin peräänkuulutan sitä että puolueet (tässä tapauksessa Perussuomalaiset) tekevät selväksi etteivät vastusta suomenruotsalaisia tai suomenruotsalaista kulttuuria (voi melkein olla ihan järkevää vääntää rautalangasta). Tällä tavalla on mahdollista kalastella myös suomenruotsalaisten nuivien ääniä, varsinkin nuorten sillä he osaavat suomea sen verran hyvin ettei pakkoruotsi ole heille merkittävä kysymys.
Minä, nimimerkki Rankkibus, en vastusta niinkään ruotsin opettamista koululaisille yläasteella ja lukiossa saati suomenruotsalaisia ihmisinä, vaan yksinomaan virkamiesruotsia.
Näin siksi, koska ensinnäkin virkamiesruotsin keskimääräinen läpäisy kouluruotsipohjalla ei todellakaan anna kykyä palvella ns. hurreja ( ;D oli pakko) heidän omalla äidinkielellään. Ja, koska millään muullakaan vähemmistökansanryhmällä (suomenruotsalaisia siis jotain 5 prosenttia kansasta) ei ole oikeutta saada palveluita omalla äidinkielellään, koska virkakielinä ei ole kuin suomi ja ruotsi. Tämä on väärin, jos mikä!
Ruotsalaisia tienviittoja ym. saa minunpuolestani olla siellä, missä suomenruotsalaisa runsaasti asuu ja ruotsinkieliset koulutkin joutavat olla, kun kerran on muitakin "kielikylpykouluja" ja vastaavia.
Ehdoton edellytys tässä maassa on kuitenkin oltava suomen kielen erinomainen taito!
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 19:07:02
Tässä on nyt alkuperäiset pointit unohtuneet joten täytyy nyt vähän selata taaksepäin. En muuten missään vaiheessa vaiheessa ole sanonut että pakkoruotsin vastustaminen on sama asia kuin suomenruotsalaisten vastustaminen.
Niin, rapatessa tietty roiskuu, mutta kuten itsekkin huomasit itsestäsi, että se alkuperäinen pointtisi on jopa unohtunut. Sinänsä vähän hassua, mutta ymmärrettävää, koska minun mielestäni tekstisi nyt vain on ollut kokoajan vihapurkausta, jossa vilisee mielipide, josta saa sen kuvan, että mielestäsi on jopa tuskasta olla suomenruotsalainen, koska kaikki me suomensuomalaiset olemme mitä olemme. Noh, nyt se tietty muuttui ajatukseksi, jossa puhutaan vain
niistä, jotka oikeasti ovat suomenruotsalaisia vastaan. Mikä se ryhmä sitten onkaan....
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 19:07:02
Eli siis pointtini oli että mielestäni ei ole nuivien kannalta järkevää hyökätä suomenruotsalaisten kimppuun, sillä tällä tavalla menetetään potentiaalisia äänestäjiä. Harva sanoo suoraan että suomenruotsalaiset voivat painua lahden toiselle puolelle, mutta kyse on siitä miten suomenruotsalaiset tulkitsevat asian. Tottakai pakkoruotsia saa vastustaa, mutta pitää olla tarkkana ettei se mene suomenruotsalaisten vastustamiseksi.
Itsekin koit että hyökkäsin suomensuomalaisia vastaan (en kyllä ymmärrä miten tulkitsit sen niin) ja sama voi tapahtua toisinpäin.
Rehellisesti ottaen mielestäni sillä ei ole merkitystä negatiivisessa mielessä, jos nuivat ajattelevat suomenruotsalaisista kaiken kaikkiaan negatiivisesti. Kaiken kaikkiaan voi olla jopa parempi niin.
Osa saattaa paeta, mutta osa on varmasti samaa mieltä ja menetetyt äänet todennäköisesti kompensoituvat kokonaan, tai jopa jäädään plussan puolelle.
Sitten on se joukko johon itse kuulun. Eli ne jotka eivät suomenruotsalaisista tee itselleen ongelmaa, muuta kuin kieliasiassa, mutta joille on yhdentekevää vaikka eduskunnassa vallitsisi yleisesti suomenruotsalaisista negatiivinen sävy.
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 20:17:44
Minä, nimimerkki Rankkibus, en vastusta niinkään ruotsin opettamista koululaisille yläasteella ja lukiossa saati suomenruotsalaisia ihmisinä, vaan yksinomaan virkamiesruotsia.
Näin siksi, koska ensinnäkin virkamiesruotsin keskimääräinen läpäisy kouluruotsipohjalla ei todellakaan anna kykyä palvella ns. hurreja ( ;D oli pakko) heidän omalla äidinkielellään. Ja, koska millään muullakaan vähemmistökansanryhmällä (suomenruotsalaisia siis jotain 5 prosenttia kansasta) ei ole oikeutta saada palveluita omalla äidinkielellään, koska virkakielinä ei ole kuin suomi ja ruotsi. Tämä on väärin, jos mikä!
Ruotsalaisia tienviittoja ym. saa minunpuolestani olla siellä, missä suomenruotsalaisa runsaasti asuu ja ruotsinkieliset koulutkin joutavat olla, kun kerran on muitakin "kielikylpykouluja" ja vastaavia.
Ehdoton edellytys tässä maassa on kuitenkin oltava suomen kielen erinomainen taito!
Kannatat siis sitä että ruotsin asema perustuslaissa määriteltynä toisena kansalliskielenä lakkautetaan.
Välillä kannattaa pysyhtyä miettimään, mitä mahdollisuuksia sinulla käytännössä olisi saada tuo vaatimus läpi eduskunnassa. Ensinnäkin on otettava huomioon, että perustuslain 17§:n muuttaminen ei onnistuisi yksinkertaisella enemmistöllä, vaan se olisi mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Tuo ajatus varmasti saisi kannatusta huomattavassa osassa perussuomalaisia. PS ei puolueena ole tietääkseni koskaan määrittänyt virallista kantaansa ruotsin kielen virallisuuteen
sinänsä. Ainoa puolueen linjaus on ollut se että se ainoana eduskuntapuolueena haluaisi tehdä ruotsin valinnaisaineeksi koulussa.
Perussuomalaiset nuoret sen sijaan ovat määrittäneet kantansa: he ovat ihan yksiselitteisesti sillä kannalla, että suomesta on tehtävä yksikielinen valtio.
Mikäli suomenruotsalaisia vastaan käynnissä olevalla matalan intensiteetin disinformaatio- ja vihakampanjalla saadaan agitoitua tarpeeksi monta yksinkertaista sielua ruotsinkielistä väestöä vastaan, voi Kokoomuksen ja Keskustan marginaalisiiveltä irrota jonkin verran kannatusta ajatukselle virallisen kaksikielisyyden romuttamisesta. Molempien puolueiden johto on kuitenkin vankasti virallisen kaksikielisyyden kannalla.
Vihreissä yksikielisyyden kannattajia on varmasti tätäkin vähemmän, mutta kyseinen puolue koostuu niin kirjavasta väestä että muutama yksikielisyyden kannattaja sieltä varmasti löytyy.
Viimeiseksi olen säästänyt ne puolueet jotka osittain oman historiallisen perinteensä nojalla ja osaksi, koska ruotsinkielisillä on perinteisesti vahva asema näissä puolueissa tulevat takuuvarmasti seisomaan virallisen kaksikielisyyden kannalla vaikka osa Kokoomuksesta ja Keskustasta ja ehkä muutama vihreäkin lipeäisivät rintamasta. Rkp:n lisäksi tähän kategoriaan kuuluvat Sdp (suomenruotsalaisten perinteinen kakkossuosikki), Vasemmistoliitto ja KD (joka muuten on paikoitellen todella vahva ruotsinkielisellä Pohjanmaalla).
Edellisen perusteella on helppo päätellä, että ruotsin romuttaminen toisena virallisena kielenä ei tule onnistumaan. Se on ajatuksena suurin piirtein yhtä realistinen kuin Suomen muuttaminen monarkiaksi ja Jethro Rostedtin valitseminen kuninkaaksi.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 20:22:03
minun mielestäni tekstisi nyt vain on ollut kokoajan vihapurkausta, jossa vilisee mielipide, josta saa sen kuvan, että mielestäsi on jopa tuskasta olla suomenruotsalainen, koska kaikki me suomensuomalaiset olemme mitä olemme. Noh, nyt se tietty muuttui ajatukseksi, jossa puhutaan vain niistä, jotka oikeasti ovat suomenruotsalaisia vastaan. Mikä se ryhmä sitten onkaan....
Tavanomaista tyyliäsi: esität valheellisen version siitä mitä Kikken todella kirjoitti. Kuka tahansa joka vaivautuu selaamaan viestiketjua taaksepäin huomaa tämän helposti. Sinä luotat ilmeisesti kahteen asiaan:
1) Osa ei tietenkään vaivaudu tarkastamaan puhutko totta, ja näin saat heidät uskomaan valheellisiin väitteisiisi.
2) Kuten kaikki trollit, nautit muiden keskustelijoiden itsetarkoituksellisesta provosoimisesta.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 20:22:03
Niin, rapatessa tietty roiskuu, mutta kuten itsekkin huomasit itsestäsi, että se alkuperäinen pointtisi on jopa unohtunut. Sinänsä vähän hassua, mutta ymmärrettävää, koska minun mielestäni tekstisi nyt vain on ollut kokoajan vihapurkausta, jossa vilisee mielipide, josta saa sen kuvan, että mielestäsi on jopa tuskasta olla suomenruotsalainen, koska kaikki me suomensuomalaiset olemme mitä olemme. Noh, nyt se tietty muuttui ajatukseksi, jossa puhutaan vain niistä, jotka oikeasti ovat suomenruotsalaisia vastaan. Mikä se ryhmä sitten onkaan....
Kirjoituksesi ovat täyttä paskapuhetta, kehittelet olkinukkeja sun muuta. Kukaan muu ei ole tulkinnut tekstejäni samalla tavalla kuin sinä. Lukutaito olisi ihan suotava ominaisuus kun kirjoittaa tällaisille palstoille.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 20:22:03
Rehellisesti ottaen mielestäni sillä ei ole merkitystä negatiivisessa mielessä, jos nuivat ajattelevat suomenruotsalaisista kaiken kaikkiaan negatiivisesti. Kaiken kaikkiaan voi olla jopa parempi niin.
Osa saattaa paeta, mutta osa on varmasti samaa mieltä ja menetetyt äänet todennäköisesti kompensoituvat kokonaan, tai jopa jäädään plussan puolelle.
Sitten on se joukko johon itse kuulun. Eli ne jotka eivät suomenruotsalaisista tee itselleen ongelmaa, muuta kuin kieliasiassa, mutta joille on yhdentekevää vaikka eduskunnassa vallitsisi yleisesti suomenruotsalaisista negatiivinen sävy.
Pakko sanoa että sinulta tulee tosi outoja ajatuksia ja toivon todellakin että suurin osa nuivista eivät allekirjoita näitä sairaita mielipiteitä! Itse tosiaankin vahvistat sitä stereotypiaa mitä suomenruotsalaisilla voi olla Perussuomalaisista/nuivista. Toivottavasti et nyt ainakaan ole millään tavalla mukana puolueen toiminnassa!
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 20:22:03
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 19:07:02
Eli siis pointtini oli että mielestäni ei ole nuivien kannalta järkevää hyökätä suomenruotsalaisten kimppuun, sillä tällä tavalla menetetään potentiaalisia äänestäjiä. Harva sanoo suoraan että suomenruotsalaiset voivat painua lahden toiselle puolelle, mutta kyse on siitä miten suomenruotsalaiset tulkitsevat asian. Tottakai pakkoruotsia saa vastustaa, mutta pitää olla tarkkana ettei se mene suomenruotsalaisten vastustamiseksi.
Itsekin koit että hyökkäsin suomensuomalaisia vastaan (en kyllä ymmärrä miten tulkitsit sen niin) ja sama voi tapahtua toisinpäin.
Rehellisesti ottaen mielestäni sillä ei ole merkitystä negatiivisessa mielessä, jos nuivat ajattelevat suomenruotsalaisista kaiken kaikkiaan negatiivisesti. Kaiken kaikkiaan voi olla jopa parempi niin.
Osa saattaa paeta, mutta osa on varmasti samaa mieltä ja menetetyt äänet todennäköisesti kompensoituvat kokonaan, tai jopa jäädään plussan puolelle.
Sitten on se joukko johon itse kuulun. Eli ne jotka eivät suomenruotsalaisista tee itselleen ongelmaa, muuta kuin kieliasiassa, mutta joille on yhdentekevää vaikka eduskunnassa vallitsisi yleisesti suomenruotsalaisista negatiivinen sävy.
Kiitos kerrankin
rehellisestä tekstistä, Teppis. Meidän on hyvä tietää millaisen väen kanssa olemme tekemisissä, ja tämäntyyppiset avautumiset selkiyttävät kuvaa kiitettävällä tavalla.
Sinun tavallasi ajattelevien ihmisten kanssa ei kukaan itseään kunnioittava ruotsinkielinen suomalainen voi tehdä yhteistyötä. Ei missään olosuhteissa.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 20:46:30
Tavanomaista tyyliäsi: esität valheellisen version siitä mitä Kikken todella kirjoitti. Kuka tahansa joka vaivautuu selaamaan viestiketjua taaksepäin huomaa tämän helposti. Sinä luotat ilmeisesti kahteen asiaan:
1) Osa ei tietenkään vaivaudu tarkastamaan puhutko totta, ja näin saat heidät uskomaan valheellisiin väitteisiisi.
2) Kuten kaikki trollit, nautit muiden keskustelijoiden itsetarkoituksellisesta provosoimisesta.
Ihan kiva, mutta esitin vain mielipiteen, en "valheellista versiota", toisin kuin sinä esität ainakin osassa asioista.
1) Mutta esitä yksikin asia, jonka olen esittänyt faktava, mutta joka on itse asiassa fiktio.
2) Totta, nautintoa on saada sinut hermostumaan, mutta siihen ei tarvitse muuta, kuin tosiasioide esittämistä.
Esität myöskin kokoajan "faktana" sellaista, että vastustajasi eivät kykene asialliseen keskusteluun. Ehkä olet oikeassa, ehkä et, mutta aika provosoivaa sinunkin tekstisi on, kuten tämä viimeisin.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 20:55:05
Pakko sanoa että sinulta tulee tosi outoja ajatuksia ja toivon todellakin että suurin osa nuivista eivät allekirjoita näitä sairaita mielipiteitä! Itse tosiaankin vahvistat sitä stereotypiaa mitä suomenruotsalaisilla voi olla Perussuomalaisista/nuivista. Toivottavasti et nyt ainakaan ole millään tavalla mukana puolueen toiminnassa!
Niin, esitin vain mielipiteeni mihin uskon. Minulle todellakin on aivan sama mitä mieltä muut ovat suomenruotsalaisista, enkä todellakaan lähde puolustamaan suomenruotsalaisia asioissa, jotka ei minua kosketa tai joista olen suorastaan eri mieltä (kuten kieliasia). Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi yleisesti ottaen jotain suomenruotsalaisia vastaan.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 21:01:39
esitä yksikin asia, jonka olen esittänyt faktava, mutta joka on itse asiassa fiktio.
Esimerkiksi juuri se mihin edellä viittasin: se että väitit Kikkenin kirjoittaneen jotain mitä hän ei kirjoittanut.
Teet tällaista rutiininomaisesti ja jokseenkin jatkuvasti. Olet erikoistunut olkiukkojen rakenteluun ja vastapuolen sanojen vääristelyyn. Jos joku vaivautuu käymään viestihistoriasi läpi, tämä on helposti todettavissa.
Jatka kaikin mokomin valitsemallasi tiellä. Olet todella hyvää "mainosta" "yksikielisyyssotureille"...
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 21:06:27
Niin, esitin vain mielipiteeni mihin uskon. Minulle todellakin on aivan sama mitä mieltä muut ovat suomenruotsalaisista, enkä todellakaan lähde puolustamaan suomenruotsalaisia asioissa, jotka ei minua kosketa tai joista olen suorastaan eri mieltä (kuten kieliasia). Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi yleisesti ottaen jotain suomenruotsalaisia vastaan.
Hyvä että todellinen mielipiteesi tuli esille, ettei enää tarvitse tuhlata aikaa sinun kanssasi keskustelemiseen. Kaikki voivat sitten itse päätellä kuinka terveitä mielipiteesi ovat. Tähän päättyy minun osaltani keskustelu kanssasi.
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 21:06:27
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 20:55:05
Pakko sanoa että sinulta tulee tosi outoja ajatuksia ja toivon todellakin että suurin osa nuivista eivät allekirjoita näitä sairaita mielipiteitä! Itse tosiaankin vahvistat sitä stereotypiaa mitä suomenruotsalaisilla voi olla Perussuomalaisista/nuivista. Toivottavasti et nyt ainakaan ole millään tavalla mukana puolueen toiminnassa!
Niin, esitin vain mielipiteeni mihin uskon. Minulle todellakin on aivan sama mitä mieltä muut ovat suomenruotsalaisista, enkä todellakaan lähde puolustamaan suomenruotsalaisia asioissa, jotka ei minua kosketa tai joista olen suorastaan eri mieltä (kuten kieliasia). Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi yleisesti ottaen jotain suomenruotsalaisia vastaan.
Tuohon viimeiseen lauseeseen nyt ei usko kukaan. Tarvitsee vain lukea esimerkiksi mitä kirjoitit
viestiin #2511.
Kuten jo totesin: jatka vain edelleen. Olet aivan loistava "käänteinen propagandisti". Hauskinta on että et tajua sitä vaikka sanon sen sinulle ihan suoraan.
Jatkoa odotellen...
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 21:10:21
Esimerkiksi juuri se mihin edellä viittasin: se että väitit Kikkenin kirjoittaneen jotain mitä hän ei kirjoittanut.
Teet tällaista rutiininomaisesti ja jokseenkin jatkuvasti. Olet erikoistunut olkiukkojen rakenteluun ja vastapuolen sanojen vääristelyyn. Jos joku vaivautuu käymään viestihistoriasi läpi, tämä on helposti todettavissa.
Jatka kaikin mokomin valitsemallasi tiellä. Olet todella hyvää "mainosta" "yksikielisyyssotureille"...
Mielestäni kerroin mielipiteestä. Vai etkö osaa sisälukutaitoa suomeksi?
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 21:11:51
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 21:06:27
Niin, esitin vain mielipiteeni mihin uskon. Minulle todellakin on aivan sama mitä mieltä muut ovat suomenruotsalaisista, enkä todellakaan lähde puolustamaan suomenruotsalaisia asioissa, jotka ei minua kosketa tai joista olen suorastaan eri mieltä (kuten kieliasia). Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi yleisesti ottaen jotain suomenruotsalaisia vastaan.
Hyvä että todellinen mielipiteesi tuli esille, ettei enää tarvitse tuhlata aikaa sinun kanssasi keskustelemiseen. Kaikki voivat sitten itse päätellä kuinka terveitä mielipiteesi ovat. Tähän päättyy minun osaltani keskustelu kanssasi.
Ihan yksinkertainen kysymys:
Haluatko, että pakkoruotsi poistuu Suomesta ja myöskin virkaruotsi?
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 21:15:35
Tuohon viimeiseen lauseeseen nyt ei usko kukaan. Tarvitsee vain lukea esimerkiksi mitä kirjoitit viestiin #2511.
Kuten jo totesin: jatka vain edelleen. Olet aivan loistava "käänteinen propagandisti". Hauskinta on että et tajua sitä vaikka sanon sen sinulle ihan suoraan.
Jatkoa odotellen...
Uskon kuitenkin, että uskottavampaa minun on esittää sellaista pakkoruotsin vastustajaa, joka ei tule pakkoruotsia koskaan puolustamaan, kuin sellaista, joka puolustaa pakkoruotsia?
Vai koetatko nyt vääntää meidät suomensuomalaiset sellaiseen asemaan, että meidän on pakko puolustaa ruotsinsuomalaisten aatteita, jotka jopa sortavat meitä?
PS. Esitä nyt ihan todellinen fiktio, jota olen faktana pitänyt. Älä sekoita mielipiteitä asiaan. Minulle nyt vain jäi Kikken kirjoituksesta sellainen
mielipide päähän, jonka esitin. En ole väittänyt hänen todellisuudessa olevan sitä mieltä, mikä
mielikuva minulle Kikkestä tuli kirjoituksien perusteella. Sinä taas jopa yleistät, ettei
kukaan usko jotain osaa kirjoituksestani,
vaikka olet vailla parempaa tietoa asiasta.
Quote from: Kikken on 29.10.2010, 21:11:51
Quote from: Teppis on 29.10.2010, 21:06:27
...
Hyvä että todellinen mielipiteesi tuli esille, ettei enää tarvitse tuhlata aikaa sinun kanssasi keskustelemiseen. Kaikki voivat sitten itse päätellä kuinka terveitä mielipiteesi ovat. Tähän päättyy minun osaltani keskustelu kanssasi.
Olen päätynyt samalle kannalle kuin Kikken siitä yksinkertaisesta syystä että trolleja ei periaatteessa saisi ruokkia. Tyylikkäintä on omaksua netissä käytettävä vakiokommentti
kaikkeen mitä T. tästä eteenpäin kirjoittaa. Ja sehän kuuluu tietenkin näin:
Don't feed the troll.
Se nimittäin luonnehtii hänen toimintaansa lyhyesti, ytimekkäästi ja oikein.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 22:12:21
Olen päätynyt samalle kannalle kuin Kikken siitä yksinkertaisesta syystä että trolleja ei periaatteessa saisi ruokkia. Tyylikkäintä on omaksua netissä käytettävä vakiokommentti kaikkeen mitä T. tästä eteenpäin kirjoittaa. Ja sehän kuuluu tietenkin näin: Don't feed the troll.
Se nimittäin luonnehtii hänen toimintaansa lyhyesti, ytimekkäästi ja oikein.
Eihän Kikken ja sinun "suuttumus" nyt muuta tosiasiaa todista, kuin sitä, että kun tulee tiukka paikka ja vasta-argumentteja ei löydy, niin aina vastapelurin voi trolliksi haukkua.
Ennen vanhaanhan oli ihan tunnettua, että sinä "suuttuessasi tasottomaan keskusteluun" lähdit jonnekkin pidemmälle reissulle, ettet ollut sen takia pitkään aikaan "tavoitettavissa". Totuusko? ym. tämän varmasti muistaa hyvin. ;)
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 22:39:35
Don't feed the troll.
Tiedän, tämä on tietysti mielestäsi trolli, mutta kiusaan sinua silti, saan siitä tyydytystä:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102912599206_uu.shtml
Kikkenille kanssa terveisiä. Näin te vihaatte meitä väärän väris.. eikun kielisiä.
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 20:39:39
Kannatat siis sitä että ruotsin asema perustuslaissa määriteltynä toisena kansalliskielenä lakkautetaan.
Välillä kannattaa pysyhtyä miettimään, mitä mahdollisuuksia sinulla käytännössä olisi saada tuo vaatimus läpi eduskunnassa. Ensinnäkin on otettava huomioon, että perustuslain 17§:n muuttaminen ei onnistuisi yksinkertaisella enemmistöllä, vaan se olisi mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Tuo ajatus varmasti saisi kannatusta huomattavassa osassa perussuomalaisia. PS ei puolueena ole tietääkseni koskaan määrittänyt virallista kantaansa ruotsin kielen virallisuuteen sinänsä. Ainoa puolueen linjaus on ollut se että se ainoana eduskuntapuolueena haluaisi tehdä ruotsin valinnaisaineeksi koulussa.
Perussuomalaiset nuoret sen sijaan ovat määrittäneet kantansa: he ovat ihan yksiselitteisesti sillä kannalla, että suomesta on tehtävä yksikielinen valtio.
Mikäli suomenruotsalaisia vastaan käynnissä olevalla matalan intensiteetin disinformaatio- ja vihakampanjalla saadaan agitoitua tarpeeksi monta yksinkertaista sielua ruotsinkielistä väestöä vastaan, voi Kokoomuksen ja Keskustan marginaalisiiveltä irrota jonkin verran kannatusta ajatukselle virallisen kaksikielisyyden romuttamisesta. Molempien puolueiden johto on kuitenkin vankasti virallisen kaksikielisyyden kannalla.
Vihreissä yksikielisyyden kannattajia on varmasti tätäkin vähemmän, mutta kyseinen puolue koostuu niin kirjavasta väestä että muutama yksikielisyyden kannattaja sieltä varmasti löytyy.
Viimeiseksi olen säästänyt ne puolueet jotka osittain oman historiallisen perinteensä nojalla ja osaksi, koska ruotsinkielisillä on perinteisesti vahva asema näissä puolueissa tulevat takuuvarmasti seisomaan virallisen kaksikielisyyden kannalla vaikka osa Kokoomuksesta ja Keskustasta ja ehkä muutama vihreäkin lipeäisivät rintamasta. Rkp:n lisäksi tähän kategoriaan kuuluvat Sdp (suomenruotsalaisten perinteinen kakkossuosikki), Vasemmistoliitto ja KD (joka muuten on paikoitellen todella vahva ruotsinkielisellä Pohjanmaalla).
Edellisen perusteella on helppo päätellä, että ruotsin romuttaminen toisena virallisena kielenä ei tule onnistumaan. Se on ajatuksena suurin piirtein yhtä realistinen kuin Suomen muuttaminen monarkiaksi ja Jethro Rostedtin valitseminen kuninkaaksi.
Olet tainnut jo varmaan useaan kymmeneen otteeseen tässä ketjusssa jauhaa sitä, että pakkruotsin (lue, virkamiesruotsin) poistaminen olisi
muka mahdotonta. Mahdotonta se onkin,
nykyisellä eduskunnalla ja hallituksella. Mutta kohta tulee vaalit ja toivottavasti tulee vaalit vielä vuonna 2015:kin.
Syy siihen että Suomi on virallisesti kaksikieleinen, on yksinkertaisesti ruotsinkieleisten piirien varallisuudessa. Rahalla voidaan ostaa päätöksiä, kuten hyvin tiedetään.
Tukemalla suuria ja miksei hieman pienempiäkin puolueita ja niiden ehdokkaitten vaalikampanjoita "bättrefolken" rahallisella ja materiallisella avulla on saatu eduskunnan enemmistö pakkoruotsin puolelle vastoin Suomen kansan yleistä etua ja reiluuden henkeä. Ja suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan. Tämä on fakta.
Saamelaisilla ei ole ollut takanaan samanlaista pohjaa runnoa heidän äidinkieltänsä maamme lakeihin viralliseksi kieleksi. Poronlihalla ja -taljoilla ei paljo edustajia ostella.
Pienen ruotsinkielen järjetön ja moraaliton pitäminen Suomen toisena virallisena kielenä tulee väistämättä häviämään ihmisten tietotason ja terveen ajattelun kasvun johdosta, johon mm. talouslama meitä pakon edessä ajaa, toivottavasti.
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:16:38
suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.
Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.
Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 10:30:43
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:16:38
suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.
Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.
Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.
Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.
Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.
Tätä tosiasiaa et voi kieltää.
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:46:18
Tätä tosiasiaa et voi kieltää.
Usko minua, se voi kieltää tosiasiat ja jollei muuten "sana mene perille", niin sinut haukutaan vihamieliseksi trolliksi.
Onneksi kuitenkin perus suomenruotsalaiset tallaajat eivät ole kuten Aldaron tai Kikken.
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:46:18
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 10:30:43
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:16:38
suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.
Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.
Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.
Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.
Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.
Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa. Lujittumassa oleva Ruotsin valtio joka itsekin oli vielä jokseenkin alkutekijöissään laajensi valtansa Itämeren itäpuolelle, ensin (varsinais)suomalaisten, sitten hämäläisten ja vähitellen myös karjalaisten heimojen (osittain) asuttamalle maalle.
Osittain, koska huomattavasta osasta maata puuttui vielä pysyvä asutus. Pysyvää peltoviljelyä oli vain noiden kolmen heimon alueilla, jotka olivat melko suppeita. Suurimmassa osassa maata asui metsäsaamelaisia pieninä vaeltavina ryhminä jotka elättivät itsensä metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä.
1300-luvulla Suomen väestö sai edustusoikeuden Ruotsin valtiopäivillä. Tästä eteenpäin Suomesta ei enää voi puhua "alusmaana", "siirtomaasta" tai "miehitetystä" maasta puhumattakaan, sillä alusmaan, siirtomaan tai miehitetyn maan status edellyttää sitä että kyseisen alueen väestön oikeudellinen asema poikkeaisi oletetun "emämaan" väestön asemasta. Kuten tiedetään, Suomen ja valtakunnan länsiosan (=se mitä Ruotsita jäi jäljelle vuoden 1809 jälkeen) väestön oikeudellisessa asemassa ei ollut
mitään eroa. Kaikki olivat Ruotsin kansalaisia. Ruotsin valtiopäivillä osa edustajista oli aina suomalaisia ja hallituksessa istui suomalaisia ministereitä. Esimerkki: kolme 1700-luvun Ruotsin pääministereistä (virkanimike oli toinen mutta vastasi nykyajan pääministeriä) oli suomalaisia.
Toiseksi: sääty-yhteiskunnassa se sääty joka varsinaisesti teki bisnestä ei ollut aateli vaan porvaristo. Aateliset toimivat virkamiehinä tai upseereina tai hallitsivat kartanoitaan. Se että monilla aatelissukujen jäsenillä on nykyisin hallussaan runsaasti osakkeita johtuu lähinnä a) myöhempinä aikoina yleistyneistä avioliitoista porvarissukujen jäsenten kanssa ja b) siitä että autonomian aikana aateloitiin useita varakkaamman porvariston edustajia.
On muistettava, että sääty-yhteiskuntakaan ei ollut suljettu järjestelmä. Talonpoikaistaustaisia miehiä siirtyi jatkuvasti etenkin papistoon ja porvaristoon. Hyvin monesta ruotsinkielistyneestä vanhasta pappissuvusta tiedetään hyvin, että kantaisä on ollut kotoisin suomenkielisestä talonpoikaiskodista, lukenut papiksi ja saanut uuden säätynsä mukaisen sukunimen (kuten sääty-yhteiskunnassa oli tapana) ja mennyt tyypillisessä tapauksessa naimisiin papin tyttären kanssa, joka useimmissa tapauksissa oli ruotsinkielinen ihan riippumatta hänen esivanhempiensa äidinkielestä. Seuraava sukupolvi kasvoikin jo ruotsinkielisenä. Jos he asuivat suomenkielisellä alueella (kuten suurin osa papeista asui), he tietenkin myös osasivat hyvin suomea. Ei ole kovin yllättävää, että monilla 1800-luvun fennomaaneista oli juurensa pappissäädyssä.
Porvarissäädyssä kielellinen ruotsalaistuminen tapahtui sitä kautta että kauppiaskiltojen kieli oli tavallisesti ruotsi myös suomenkielisen sisämaan kaupungeissa (kuten esim. Lappeenranta). Käsityöläisen ei tarvinnut välttämättä osata ruotsia (tosin siitä oli käytännössä huomattavaa hyötyä), mutta kauppiaskillan jäseneksi pääseminen edellytti sujuvaa ruotsin taitoa. Alun perin suomenkielinen, kauppiaskillan jäseneksi päässyt nuori kauppias integroitui uuden säätynsä jäseneksi tyypillisesti samaan tapaan kuin pappissäädynkin uusi jäsen: solmimalla uuden säätynsä mukaisen avioliiton, ja tällöin puoliso oli tavallisesti ruotsinkielinen.
Samanlaiset mekanismit toimivat samaan aikaan kaikissa muissakin Euroopan maissa: talonpoikaissäädystä porvaristoon, papistoon ja aatelistoon siirtyneet talonpoikaistaustaiset ihmiset, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin valtion virallinen kieli, omaksuivat jokseenkin säännönmukaisesti valtion kielen liittyessään "säätyläistöön". Siinä joka sukupolvessa hieman edenneessä kielellisessä ruotsalaistumisessa, joka meillä vaikutti aina 1800-luvulle saakka, ei siis ollut tuon ajan Euroopan olot huomioon ottaen mitään poikkeuksellista. Esimerkiksi Iralannissa vastaavantyyppinen kehitys johti 1800-luvun kuluessa siihen että suurin osa iirinkielisestä väestöstä muuttui muutaman sukupolven kuluessa englanninkieliseksi.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 11:43:46
Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.
Olet kyllä niin paradoksaalinen tyyppi. Ensin haukut muita trolleiksi ja sitten itse trollaat minkä ehdit.
Väännät ja käännät asioita, kuin isä-vainaan paskasia housuja. Kai nyt kaikille oli selvää, ettei Suomea ollut valtiona tuona aikana, mutta varmasti ymmärrät mikä oli asian pointti, tai siten olet ihan oikeasti idiootti.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 11:43:46
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:46:18
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 10:30:43
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:16:38
suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.
Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.
Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.
Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.
Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.
Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.
Suomen valtiota ei tietenkään ollut vielä olemassa, mutta on todennäköistä että valtiollinen kehittyminen oli jo päässyt maakuntatasolle.
Quote from: E.P.L on 30.10.2010, 13:13:20
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 11:43:46
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:46:18
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 10:30:43
Quote from: Rankkibus on 30.10.2010, 10:16:38
suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.
Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.
Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.
Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.
Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.
Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.
Suomen valtiota ei tietenkään ollut vielä olemassa, mutta on todennäköistä että valtiollinen kehittyminen oli jo päässyt maakuntatasolle.
Totta. Varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset ilmeisesti olivat organisoituneet jonkinlaisiksi suhteellisen löyhiksi heimoliitoiksi. Nämä olisivat vähitellen kehittyneet kolmeksi eri valtioksi, mutta valtiollinen kehitys oli ehtinyt jo pienen mutta ratkaisevan askeleen pitemmälle Sveanmaalla ja Novgorodissa, jotka ryhtyivät levittämään valtaansa niiden välissä olevalle alueelle, jossa valtiollinen organisoituminen ei ollut vielä ehtinyt yhtä pitkälle.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 13:23:33valtiollinen kehitys oli ehtinyt jo pienen mutta ratkaisevan askeleen pitemmälle Sveanmaalla ja Novgorodissa, jotka ryhtyivät levittämään valtaansa niiden välissä olevalle alueelle, jossa valtiollinen organisoituminen ei ollut vielä ehtinyt yhtä pitkälle.
Tuon ajan maailman huomioiden, Suomella voisi katsoa käyneen tuuri joutua juuri sen valtakunnan alle, josta kehittyi melko valistunut monarkia. Mikään realistinen vaihtoehto tuskin olisi ollut yhtä hyvä.
Myös suomen kielen kehittämiselle oli lopulta hyvät olosuhteet. Mm. Kustaa Vaasa nimitti yhteen korkeimmista viroista, Turun piispaksi, tunnetun suomenkielisyysmiehen Agricolan. Ruotsi suorastaan tuki sen sijaan, että olisi yrittänyt estää, lukutaidon opettamista juuri suomeksi.
Valtion tukemaa kielipropagandaa Ruotsista 1500-luvulta:
QuoteOpi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 13:35:13
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 13:23:33valtiollinen kehitys oli ehtinyt jo pienen mutta ratkaisevan askeleen pitemmälle Sveanmaalla ja Novgorodissa, jotka ryhtyivät levittämään valtaansa niiden välissä olevalle alueelle, jossa valtiollinen organisoituminen ei ollut vielä ehtinyt yhtä pitkälle.
Tuon ajan maailman huomioiden, Suomella voisi katsoa käyneen tuuri joutua juuri sen valtakunnan alle, josta kehittyi melko valistunut monarkia. Mikään realistinen vaihtoehto tuskin olisi ollut yhtä hyvä.
Myös suomen kielen kehittämiselle oli lopulta hyvät olosuhteet. Mm. Kustaa Vaasa nimitti yhteen korkeimmista viroista, Turun piispaksi, tunnetun suomenkielisyysmiehen Agricolan. Ruotsi suorastaan tuki sen sijaan, että olisi yrittänyt estää, lukutaidon opettamista juuri suomeksi.
Valtion tukemaa kielipropagandaa Ruotsista 1500-luvulta:
QuoteOpi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.
Keskiajan Novgorodissa talonpoikien asema oli vielä melko hyvä, mutta Venäjän yhdistyttyä Moskovan johdolla myös Pohjois-Venäjän talonpojat ajautuivat vähitellen täyteen maaorjuuteen. Pahimmillaan maaorjuus oli Venäjällä 1700-luvulla, jolloin oltiin edetty jo niin pitkälle että maaorjia sai myydä toisille tilanherroille samalla tavalla kuin Amerikan etelävaltioiden neekeriorjia.
Oli Suomen onni että sitä ei vuonna 1809 liitetty Venäjään sellaisenaan, vaan autonomisena suuriruhtinaskuntana, jota edelleen hallittiin Ruotsin perustuslain mukaan ja jossa perinteinen pohjoismainen talonpoikaisvapaus edelleen sai vallita.
Käsittämätön uutinen. Ihmiset haluaisivat Pohjoismaisen liittovaltion. Tämän hetken Uuden Suomen kyselyssäkin kyllä-puolella on hämmästyttävän paljon kannatusta.
43% (330 ääntä)
Kyllä
57% (438 ääntä)
Ei
http://www.uusisuomi.fi/kysely/pitaisiko-pohjoismaat-yhdistaa-liittovaltioksi
Tämä tarkoittaisi, että uudessa valtiossa ruotsi olisi kaikkein puhutuin kieli, ja todennäköisesti myös korkeimman hallinnon virkakieli. Ainakin yhteispohjoismaisuusliturgia ja pohjoisgermaanisen kielitaidon vaatimus saisi uutta puhtia.
Luoja meitä suojelkoon joutumasta Nyky-Ruotsin osaksi. Mielipideterrori, yleinen munattomuus ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka jääköön minun puolestani länsinaapurille yksinoikeudeksi. Mutta herää kysymys kuinka suurelle väestönosalle yksikielinen Suomi on niin tärkeä, jos edes yhdistyminen Ruotsin ja muiden kanssa ei ole pois laskuista?
Voi olla, että juttu on tietysti ankka ja kysely tehty väärin.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/170193.html
QuotePohjoismaiden yhdistämisellä yli 40 prosentin tuki
STT 29.10 2010 16:49:57
Pohjoismaiden liittovaltio saa yllättävän paljon tukea maiden kansalaisilta.
Pohjoismaiden neuvoston julkistaman tutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä suhtautuu hyvin myönteisesti tai myönteisesti Pohjoismaiden yhdistymiseen liittovaltioksi, jolla olisi yhteinen valtiosääntö ja valtionpäämies.
Toisaalta 40 prosenttia suhtautuu kielteisesti ja 18 prosenttia hyvin kielteisesti varsinaiseen poliittiseen liittovaltioon. Perusteluksi kansalaiset ilmoittavat huolen lähidemokratian ja kansallisen identiteetin häviämisestä.
Tutkimus pohjustaa ruotsalaisen historioitsijan Gunnar Wetterbergin kirjan "Pohjolan liittovaltio" julkistamista. Kirjailija kohautti viime vuonna esittämällä Kalmarin unionin palauttamista Tanskan kuningatar Margareta II hallitsijanaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 1 000 kansalaista kaikista Pohjoismaista. Suomalaisia vastaajia oli 201.
Edit: tutkimuksen tanskankielisessä raportissa on epäilyttävän vähän tietoa mistään, mutta mainitaan kannatuksen olevan Islannissa ja Ruotsissa suurempaa kuin muualla. Voi olla, että suomenkielisten suomalaisten keskuudessa vastustus on hyvinkin suurta.
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto/pohjoismaiden-ministerineuvoston-sihteeristoe/viestintaeosasto-komm/hankkeet/forbundsstaten-norden/undersoegelse-af-det-nordiske-samarbejde/view
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 13:35:13
Ruotsi suorastaan tuki sen sijaan, että olisi yrittänyt estää, lukutaidon opettamista juuri suomeksi.
Niin, eihän tässä kukaan ruotsalaisia olekkaan syyttänyt nykyisestä suomalaisesta kieliasiassa. Lähinnä ongelman juuri on suomenruotsalaisissa ja tarkemmin RKP:en menestykkäästä pakkoruotsittamisessa.
Onhan asiasta tehty kyselyjä Ruotsissa ja perus ruotsalainen ei edes ole koskaan kuullutkaan Suomen kielitilanteesta ja kaiken lisäksi kysely paljasti, ettei keskiverto ruotsalainen voi edes käsittää tilannettamme.
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 14:09:56
Käsittämätön uutinen. Ihmiset haluaisivat Pohjoismaisen liittovaltion. Tämän hetken Uuden Suomen kyselyssäkin kyllä-puolella on hämmästyttävän paljon kannatusta.
43% (330 ääntä)
Kyllä
57% (438 ääntä)
Ei
http://www.uusisuomi.fi/kysely/pitaisiko-pohjoismaat-yhdistaa-liittovaltioksi
Tämä tarkoittaisi, että uudessa valtiossa ruotsi olisi kaikkein puhutuin kieli, ja todennäköisesti myös korkeimman hallinnon virkakieli. Ainakin yhteispohjoismaisuusliturgia ja pohjoisgermaanisen kielitaidon vaatimus saisi uutta puhtia.
Luoja meitä suojelkoon joutumasta Nyky-Ruotsin osaksi. Mielipideterrori, yleinen munattomuus ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka jääköön minun puolestani länsinaapurille yksinoikeudeksi. Mutta herää kysymys kuinka suurelle väestönosalle yksikielinen Suomi on niin tärkeä, jos edes yhdistyminen Ruotsin ja muiden kanssa ei ole pois laskuista?
Voi olla, että juttu on tietysti ankka ja kysely tehty väärin.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/170193.html
QuotePohjoismaiden yhdistämisellä yli 40 prosentin tuki
STT 29.10 2010 16:49:57
Pohjoismaiden liittovaltio saa yllättävän paljon tukea maiden kansalaisilta.
Pohjoismaiden neuvoston julkistaman tutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä suhtautuu hyvin myönteisesti tai myönteisesti Pohjoismaiden yhdistymiseen liittovaltioksi, jolla olisi yhteinen valtiosääntö ja valtionpäämies.
Toisaalta 40 prosenttia suhtautuu kielteisesti ja 18 prosenttia hyvin kielteisesti varsinaiseen poliittiseen liittovaltioon. Perusteluksi kansalaiset ilmoittavat huolen lähidemokratian ja kansallisen identiteetin häviämisestä.
Tutkimus pohjustaa ruotsalaisen historioitsijan Gunnar Wetterbergin kirjan "Pohjolan liittovaltio" julkistamista. Kirjailija kohautti viime vuonna esittämällä Kalmarin unionin palauttamista Tanskan kuningatar Margareta II hallitsijanaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 1 000 kansalaista kaikista Pohjoismaista. Suomalaisia vastaajia oli 201.
Edit: tutkimuksen tanskankielisessä raportissa on epäilyttävän vähän tietoa mistään, mutta mainitaan kannatuksen olevan Islannissa ja Ruotsissa suurempaa kuin muualla. Voi olla, että suomenkielisten suomalaisten keskuudessa vastustus on hyvinkin suurta.
http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto/pohjoismaiden-ministerineuvoston-sihteeristoe/viestintaeosasto-komm/hankkeet/forbundsstaten-norden/undersoegelse-af-det-nordiske-samarbejde/view
Luin Gunnar Wetterbergin tuota asiaa käsittelevän artikkelin. Siinä hän mm. esittää että kaikki lait julkaistaisiin samanaikaisesti kahdella kielellä: suomeksi ja jollain skandinaavikielellä (islannin suhteen hän panee pienen varauksen).
Mielenkiintoinen pointti on myös se että yhteisenä valtionpäämiehenä toimisi tuossa mallissa Tanskan kuningatar, juuri kuten Kalmarin Unionissa aikoinaan. Pääkaupunki siis olisi mitä ilmeisimmin Kööpenhamina.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 14:40:24
Luin Gunnar Wetterbergin tuota asiaa käsittelevän artikkelin.
Minulle jäi vielä epäselväksi mikä on Wetterbergin ajatusten yhteys kyselyyn.
Edit: ei vissiin mikään. Wetterbergin kaavailut on siis nähtävä tästä kyselystä irrallisena asiana. Ainakaan nimeä ei mainittu raportissa.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 14:36:07
Don't feed the troll.
Niin, et sä tee kuin itsestäsi idiootin noilla repliikeilläsi ja olen tehnyt nyt kahdesta viimeisimmästä repliikistäsi ilmoituksen. Tuskin kenenkään silmissä teet itsesti ainakaan fiksumpaa jatkamalla typeryyksiäsi.
Jos sinulla on oikeasti asiaa (siis fiksua vasta-argumentointia), olen valmis ne lukemaan. Jollei sinulla ole mitään asiaa ja käyttäydyt tavallesi uskollisesti, teen ilmoituksen moderaattoreille sinusta jatkossakin.
Jollet kestä tosiasioita ja sinulle tulee vastustamaton kiusaus olla asiaton, niin kaikille parempi, jollet näy täällä ikinä, jopa itsellesi parempi niin.
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 14:42:55
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 14:40:24
Luin Gunnar Wetterbergin tuota asiaa käsittelevän artikkelin.
Minulle jäi vielä epäselväksi mikä on Wetterbergin ajatusten yhteys kyselyyn.
Edit: ei vissiin mikään. Wetterbergin kaavailut on siis nähtävä tästä kyselystä irrallisena asiana. Ainakaan nimeä ei mainittu raportissa.
Itse epäilen että jokin yhteys saattaa hyvinkin olla.
Kiinnostava ajatusleikki on muuten se, mitä olisi tapahtunut jos Kalmarin Unioni ei olisikaan purkautunut Ruotsin (Suomi mukana) erotessa siitä. Unionihan jäi itse asiassa voimaan tynkämuodossa Tanskan ja Norjan (mukaanlukien Islanti) unionina.
Tanskan ja Norjan edelleen jatkunut unioni nimittäin johti siihen että tanskan kieli vähitellen syrjäytti norjan hallinnon ja jopa kirkon kielenä Norjassa itsessään. Uskonpuhdistuksen päästyä vallalle 1500-luvulla Raamattua ei edes käännetty norjaksi, vaan Norjan kansa sai sopeutua siihen että virsikirja, Raamattu ja Katekismus olivat tanskankielisiä ja että pappi saarnasi tanskaksi, tosin
norjalaisittain ääntäen. Syntyi uusi kielimuoto jota voisi nimittää "norjantanskaksi" ja josta Norjan nykyinen enemmistökieli Bokmål polveutuu. Sehän on pohjimmiltaan tanskaa, jota äännetään norjalaisittain, jossa on tietty määrä norjalaisperäisiä sanoja ja jonka oikeinkirjoitus on "norjalaistettu". Aina 1800-luvun lopulle saakka ainoa virallinen kieli Norjassa oli tanska, jossa oli tietty määrää ns. norvagismeja, mutta joka ei oikeinkirjoitukseltaan eronnut millään tavalla Tanskassa käytetystä tanskasta. Täydellinen paralleeli suomenruotsiin: onhan suomenruotsissakin runsaasti ns. finlandismeja ja sitä äännetään eri lailla kuin riikinruotsia, mutta sen oikeinkirjoitus on sama kuin riikinruotsin.
Jatkuessaan unioni olisi toisin sanoen mitä todennäköisimmin johtanut siihen että tanska olisi syrjäyttänyt ruotsin virallisen kielen asemasta myös Pohjolan itäosissa (= nykyisessä Ruotsissa ja Suomessa). Ruotsissa puhuttaisiin "ruotsintanskaa" ja Suomessa "suomentanskaa", joka kuullostaisi hyvin todennäköisesti jokseenkin samalta kuin nykyinen suomenruotsi, mutta tanskalaisin sanoin.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 15:03:34
Itse epäilen että jokin yhteys saattaa hyvinkin olla.
Tarkoitin, että kyselyyn osallistuneille tuskin on luetettu juuri tätä mallia ja sitten kysytty, että passaako. Mutta tutkimus on muutenkin hyvin epäilyttävä. Toisaalta, Uuden Suomen kyselyssä on edelleen suhde sama, 43 % kannattaa liittovaltiota.
Kiitos taas vaivannäöstäsi historian kertaamisessa. Pienistä asioista on joskus suuret historialliset suuntaviivat kiinni.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 14:47:33
Don't feed the troll.
Eiköhän ylläpito voisi jo puuttua tähän spammaukseen?
Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.
Quote from: Luotsi on 30.10.2010, 15:34:39
Eiköhän ylläpito voisi jo puuttua tähän spammaukseen?
Ottamatta kantaa ylläpidon toimiin, on Teppiksen käytös kyllä ala-arvoista. Sanomisten vääristelyä, oman mielipiteen esittämistä erilaisena sen mukaan mikä kulloinkin on hyödyllistä ja punaista silakkaa. Paljon punaista silakkaa. Eikä juuri kontribuutiota siinä mielessä, että yritettäisiin ilman aatteen paloa kaivaa esiin lähteitä ja tietoja, tai esitellä erilaisia kantoja kysymyksiin. Vaivannäköä siis. En ymmärrä miksi trollia ei saisi sanoa trolliksi.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.10.2010, 15:39:18
Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.
Tuo on aika jyrkkä näkemys. Haluaisin nähdä, että olemassaolevan lain muuttamiseen tähtäävä laillinen, demokraattinen toiminta ei voi olla rikokseen yllyttämistä. Laillinen, demokraattinen toiminta valtion luonteen muuttamiseksi ei saisi olla maanpetoksellista.
Siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä, että Suomi tarvitsee yhteispohjoismaista liittovaltiota yhtä kipeästi kuin nappia otsaan. ;)
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 15:44:19
Ottamatta kantaa ylläpidon toimiin, on Teppiksen käytös kyllä ala-arvoista. Sanomisten vääristelyä, oman mielipiteen esittämistä erilaisena sen mukaan mikä kulloinkin on hyödyllistä ja punaista silakkaa. Paljon punaista silakkaa. Eikä juuri kontribuutiota siinä mielessä, että yritettäisiin ilman aatteen paloa kaivaa esiin lähteitä ja tietoja, tai esitellä erilaisia kantoja kysymyksiin. Vaivannäköä siis. En ymmärrä miksi trollia ei saisi sanoa trolliksi.
Kerro yksikin esimerkki. Siis kerro yksikin esimerkki, jossa kerron faktana fiktion.
Älä kuitenkaan ala selittämään, jotain keskustelua Kekkiksen kanssa. En ole missään kohtaa pistänyt sanoja hänen suuhunsa, vaan esittänyt mielipiteeni, mikä minusta on Kekkiksestä rakentunut. Minulla on siihen oikeus ja myös siihen minulla on oikeus, että voin esittää mielipiteeni suomenruotsalaisista. Sinulla tai kenelläkään muulla ei ole oikeutta haukkua minua valehtelijaksi, edes sananvapauden nimissä.
Aatteenpaloa minulla ei ole ainakaan yhtään enempää, kuin Kekkiksellä, sinulla tai Aldaronilla. Enemminkin aatteenpaloa on teissä, koska te jopa suututte ihan tosiasioiden esittämisestäkin, minä en.
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.10.2010, 15:39:18
Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.
Mitä mieltä olet muuten EU:sta? Samanlainen unionihan sekin on.
höh, muutama päivä pois ja aihe edennyt monta sivua. Jos olisi aikaa, kantaa ottamiseen menisi koko ilta.
Quote from: skrabb on 26.10.2010, 13:42:01
QuotePaavo Lipponen: Mehän olemme ruotsalaisia
25.10.2010 15:00
Paavo Lipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhuja. Lipponen kertoo, miten hän itse oppi ruotsin, missä taidosta on ollut hänelle hyötyä ja mikä perimmäinen oivallus Suomen suhteesta Ruotsiin meidän tulee tajuta.
Paavo Lipponen oli 11-vuotias koulupoika, kun hänelle tarjoutui tilaisuus viettää kesä suomenruotsalaisessa perheessä. Hyöty oli molemminpuolinen: Perheen pojat Georg ja Marcus sekä kuopus Louise oppivat Lipposelta suomea, ja samalla kesävieras pääsi osaksi ruotsinkielistä arkea.
? Kyllähän se sitten auttoi koulussa, vaikka en minä ollut mitenkään erityisen hyvä ruotsin kielessä. En saanut laudaturia, piti cum laudeen tyytyä, Lipponen kertoo.
Sujuvan ruotsin kielen taidon Lipponen omaksui lopulta poliitikon toimenkuvansa myötä. Lipponen on osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen keskusteluun aina vuodesta 1965.
? Alku oli todella vaikeaa, kun paneeleissa oli tanskalaisiakin. Varsinkin työssäni sosiaalidemokraattisessa puolueessa käytin kansainvälisissä tehtävissä paljon ruotsin kieltä. Olin tilanteissa, joissa olin viikkokaupalla ruotsalaisten ihmisten keskuudessa; siinä sitä oppi.
"Mehän olemme ruotsalaisia"
...
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1207963
http://www.katsomo.fi/?progId=50341
Studio55.fi (26.10.2010)
Suomenruotsalaisuuden puolustaja Paavo Lipponen.
Lipponen on ansainnut Freudenthal -mitalinsa. Missä suomalaista voi vain polkea ruotsinkielisten hyväksi, niin siellä Lipponen. :D
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 14:23:20
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 14:14:29
Ja kappas vain, suhteessa hakijamäärään, juuri niille aloille pääsee ruotsinkielinen opiskelemaan (anteeksi, tarkoitan tietysti, että ruotsinkielisille linjoille pääsee) suomenkielistä helpommin.
Näin on joillakin aloilla, harmi kyllä. Mutta ilmeisesti juuri lääkiksessä tämä ei toteudu. Lääketieteellisillä kouluilla on muutenkin suurempi vastuu siitä, kenet opiskelemaan otetaan. Sinne ei haluta C:n ylioppilaita mistään kieliryhmistä, ja kiitos erittäin vaativan hakuprosessin, sinne ei juuri ylimääräisiä pääsekään.
odotin, että Aldaron takertuisi tuohon. Lääkis on kuitenkin hyvä esimerkki, koska se on suosituimpia linjoja ja osoitus siitä, kuinka epäreilu nykyjärjestelmä on.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 14:48:37
Quote from: Totuusko? on 26.10.2010, 14:44:38
Ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä. :D
Ruotsinkielisten pääsyrajan tulee heijastaa valtakunnallista lääkiksen pääsyrajaa, ei Helsingin Yliopiston, joka on kaiketi suosituin ja suomenkielistenkin keskuudessa vaikein. Eikös tämä asia jo kertaalleen käsitelty? Moni suomalainen lähtee opintojen perässä vaikkapa Ouluun, koska Helsinkiin on niin paljon vaikeampi päästä.
edelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg406758.html#msg406758
Quoteja minä olen pyytänyt sinua todistamaan, vaikkapa jollain tilastolle, että missä suomenkieliset oppilaitoksessa, koko suomen alueella, pääsevät suomenkieliset opiskelemaan lääkäriksi yhtä helposti tai helpommin kuin ruotsinkieliset omaan ahjoonsa?
Jollei tällaista tilastoa tai vastaavaa löydy, niin tässä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ovat, nyt äidinkielensä perusteella, B-luokan kansalaisia omassa maassaan.
eli kun menet tarpeeksi monta linkkiä taaksepäin, niin olet melkein ketjun alussa....
Quote from: Totuusko? on 26.10.2010, 16:25:18
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...
Voi luoja noitten juttuja :D
fantasiaa. Elämöidään asiasta, jonka kuvitellaan käyvän toteen.
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 16:06:29
Quote from: Jaakko Sivonen on 30.10.2010, 15:39:18
Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.
Mitä mieltä olet muuten EU:sta? Samanlainen unionihan sekin on.
Siitä on päästävä eroon.
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:11:08
odotin, että Aldaron takertuisi tuohon. Lääkis on kuitenkin hyvä esimerkki, koska se on suosituimpia linjoja ja osoitus siitä, kuinka epäreilu nykyjärjestelmä on.
Siis epäreilu ruotsinkielisiä kohtaan siksi, että ruotsinkielisten kiintiö (5 %) on huomattavasti pienempi, kuin heidän määränsä potentiaalisista hakijoista (muistaakseni 6,6 %) edellyttäisi?
Quoteedelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,
Esitetyn perusteella sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että on ongelma. Nyt vaadit meiltä yksiselitteisesti käänteistä todistustaakkaa.
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:11:08
edelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg406758.html#msg406758
Sen sijaan:
Quote-?Itse jäin neljä pistettä sisäänpääsystä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Jos olisin puhunut ruotsia, olisin päässyt yliopistoon sisään kielikiintiöiden takia. Se suomenruotsalainen, joka sai saman verran pisteitä täysin samasta kokeesta kuin minä, nauttikoon nyt opiskelupaikastaan. Mielestäni tämä on syrjintää suomenkielisiä kohtaan.
Tuohtunut
Lähde:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102912599206_uu.shtml
Esitin tämän jo aiemmin pelkkänä linkkinä, mut kas kummaa, Aldaron ja kumppanit ei ottanut laisinkaan kantaa tuohon, paitsi sillä, et suuttuivat hetkenpäässä minulle kokonaan.
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 16:19:06
Quote from: Aldaron on 26.10.2010, 15:45:34Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight),
Tämä on mielenkiintoinen pointti. Olen itsekin miettinyt, että jatkossa ruotsinkielinen koulu saattaa olla ainoa tapa turvata omalle lapselleen länsimainen koulu kaupungeissa. Nythän tilanne on ollut sellainen, että ruotsinkielisten vähäisen määrän vuoksi mm. kaikki hyvät lukiot ovat täällä päin suomenkielisiä. Ruotsinkielisistä koko ikäluokka käy näet samaa koulua, ja ainoastaan suomenkielisellä puolella voi hakeutua eksklusiivisempaan opinahjoon. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tietysti heikompikin voi olla parempaa, mikä kertoo paljon monikulttuurisuudesta.
Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...
Quote from: Aldaron on 26.10.2010, 15:45:34
Quote from: Turkulaine on 26.10.2010, 14:36:08
Quote from: Rankkibus on 26.10.2010, 14:28:11
Luultavasti eivät ole.
Eivät, kuten eivät ole suomenkielisistäkään valmistuneet suomenkielisiä. Nykyäänhän koko etnoasia on monimutkaisempi. Ensin ajattelin suuren osuuden syyksi, että ruotsinkielisistä useampi suorittaa YO-tutkinnon, mutta näköjään peruskoulun oppilaista vielä useampi (6,8 %) käy ruotsinkielistä koulua (!). Odota, selvitän lisää.
No niin.
Vain 6,1 % suomalaisista on merkitty ruotsinkielisiksi karkeasti peruskouluikäisten joukossa. 5,8 % lukioikäisistä.
Maahanmuuttajista ei osaa sanoa, osa heistäkin on merkitty vastoin totuutta suomenkielisiksi. Muutenkin se, mitä lukee maistraatissa, on bumaska, ja todellisuus on praktika. Syystä tai toisesta kuitenkin noinkin moni (ja yhä useampi) käy kouluaan ruotsin kielellä. Yksi syy voisi olla, että aiempaa useammat taustoiltaan osittain ruotsinkieliset ikäänkuin myöntävät ruotsinkielisyytensä ja laittavat myös lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Aldaron tietää varmasti näistä paremmin.
Tuo olettamuksesi pitää paikkansa. Trendi on hyvin selvästi huomattavissa ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla vanhojen sivistyssukujen suomenkielisten jäsenten keskuudessa. Osin asiaan saattaa vaikuttaa jo sekin että tällaisen taustan omaava perustaa tietenkin keskimääräistä useammin perheen ruotsinkielisen kanssa, mutta kyseinen ruotsinkielitrendi näkyy myös selvästi lapsensa kielikylpykouluihin sijoittavien, periaatteessa täysin suomenkielisten pariskuntien sosiaalisessa ja sukutaustassa. Kun mennään pari sukupolvea taaksepäin, ollaankin oltu ruotsinkielisiä. On tapahtumassa tiettyä "paluuta ruotsin kieleen", joka asiallisesti ottaen tarkoittaa sitä että tietty osa (osittain ruotsinkielisen taustan omaavista) suomenkielisistä kaksikielistyy, sillä omaa suomeaanhan tällaiset ihmiset (ja heidän jälkeläisensä) eivät tietenkään - useastakaan syystä - päästä rappeutumaan.
Ruotsin kielen tulevaisuus tässä maassa näyttää siis varsin hyvältä, vaikka "viidakosta" joskus kuuluukin niiden uhkaaviä ääniä, joita ruotsin kieli ärsyttää jo sinänsä: http://www.youtube.com/watch?v=SV22Ua3zwN4&feature=related
Ainoana vakavampana uhkana ruotsin kieltä vastaan näkisin sellaisen skenaarion, jossa kriisiytyvän talouden ja hallitsemattoman maahanmuuton ja sen lieveilmiöiden yhdistelmä saattaa yhteiskunnan vähitellen yhä kaoottisempaan tilaan. Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight), mutta jos yhteiskunta todella päästetään ajautumaan kaaokseen, jälki voi olla aika rumaa. Pidän todennäköisenä että tilanne saadaan hallintaan ennen kuin ollaan niin pitkällä. Se tosin edellyttää aika merkittävää poliittisen paradigman muutosta.
suurin syy "kielikylpyjen" ja ruotsinkielisen koulutuksen suosioon johtuu juuri maahanmuuttopolitiikasta: Vaasa on hyvä esimerkki. Muutamilta alueelta, kuten Kivihaasta, tavalliset suomenkieliset joutuvat yläasteelle "mamukouluun", eli "vörkkärille". Kielikylpyoppilaat taas pääsevät "merkkarille" joka on pääasiassa alkuasukkaiden jälkeläisten oppilaitos. Lisäksi kielikylpyluokat pysyvät samanlaisina koko ajan, huolimatta siitä, että koulu vaihtuu välillä alakoulusta yläkouluksi. Näin ruotsinkielinen eliitti kiittää heille auliimpaa kansanosaa.
"kaksikielisten" oppilaiden taas kannattaa valita mieluummin ruotsinkielinen oppilaitos, koska luokat ovat pienempiä ja rahamäärä oppilasta kohti on suurempi. Kirkkonummella ruotsinkielinen oppilas maksaa 3000 euroa enemmän kuin suomenkielinen. Vaasan virallisia lukuja ei ole saatavilla. Jossain rahan on pakko näkyä.
Quote from: _w_ on 28.10.2010, 13:07:54
Lisään otsikon kun oli teillä pelkkä linkki selityksettä:
QuoteTerveyskeskuksen tyly vastaus:
Hoitoaikoja vain ruotsinkielisille
Samat käytännöt oli jo ainakin 20 vuotta sitten, miksipä olisivat muuttuneet. Suomalaisille sanoivat että soita ensi viikolla uudestaan ja jos vielä typerys soitti niin sanoivat ettei nyt ole ketään paikalla joka osaisi ajanvarausta käyttää.
Joissain kaupungeissa kätsysti ovat laittaneet erikseen nuo terveyskeskuksetkin, on niitä joihin kaikki voi mennä ja sitten niitä joihin suomalaisilla ei ole asiaa.
vanha juttu jo. Täällä rannikolla on abartheid ollut voimissaan, kaikessa hiljaisuudessa jo vuosikymmeniä, ja aihe on ollut esillä jo aikaisemmin:
http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.msg144019.html#msg144019
Quote"Maalahden varavaltuutettu Anna-Liisa Ruutiainen (kesk.) kanteli huhtikuussa kunnan suomenkielisten kohtelusta vähemmistövaltuutetulle. tämä siirsi asian oikeusasiamiehelle"
"kunnan tiedotuslehden jätettiin tärkeitä asioita kertomatta suomeksi"
"esimerkiksi vanhushuollon tulevaisuudesta kerrottiin vain ruotsiksi"
"kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip piti Maalahden yhdistymistä Vaasaan huonona vaihtoehtona. "miten luulette ruotsinkielelle käyvän, jos liitymme Vaasaan?" Knip kysyi.
Ruutiainen on sitä mieltä, että Vaasassa kohdellaan ruotsinkielisiä kymmenen kertaa paremmin kuin Maalahdessa suomenkielisiä."
"terveyskeskus informoi vain ruotsiksi" "asuntoilmoitusta ei käännetty suomeksi" "kansalaisopisto tarjosi palvelujaan vain ruotsinkielisille."
"hänestä on myös nurjaa ja valitettavaa, että kunnan päiväkotiohjaaja ei osaa suomea ja että lääkäreitä on aika ajoin palkattu ruotsista ja norjasta."
"Kunnanjohtaja Mats Brandt on myös tiedostuslehden julkaisija." "Brant myöntää kunnanhallitukselle valmistelemassaan lausunnossa, että toimitus on monesti jättänyt suomenkielisiä käännöksiä lehdestä pois."
"nykyisen kielenkääntäjän työaika on 80 prosenttia normaalista, edellisen oli 60 prosenttia."
"lääkäreiden palkkaamista Ruotsista ja Norjasta ei lausuntoesitys kommentoi."
lainaukset Pohjalainen-lehti 27.6.2009, sivu 5.
http://www.pohjalainen.fi...cl/index.jsp?access=false
Tässä on taas paluu siihen todellisuuteen, joka maassamme vallitsee. Unohtakaa väitteet ruotsinkielisen pahoin pitelystä, jos sille ei löydy silminnäkijöitä ja todistajia. Ylläoleva on raakaa todellisuutta.
Tällaisissa oloissa eletään kielivähemmistön keskellä. Edes kääntäjä ei voi palkata täydellä työajalla ja palkalla, vaikka tarvetta tuntuu olevan.
samalla myös pitää ihmetellä vähemmistövaltuutetun tapaa ottaa vastaan vain se työ, jota häntä huvittaa. Maalahdessa ja pohjanmaan länsirannikolla, Vaasaa luukunottamatta, suomenkieliset ovat vähemmistönä. eikö asia siis kuulu vähemmistövaltuutetulle?
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:19:49
suurin syy "kielikylpyjen" ja ruotsinkielisen koulutuksen suosioon johtuu juuri maahanmuuttopolitiikasta: Vaasa on hyvä esimerkki. Muutamilta alueelta, kuten Kivihaasta, tavalliset suomenkieliset joutuvat yläasteelle "mamukouluun", eli "vörkkärille". Kielikylpyoppilaat taas pääsevät "merkkarille" joka on pääasiassa alkuasukkaiden jälkeläisten oppilaitos.
Voi ei. Joko todella ollaan tässä pisteessä? Toivottavasti en itse joudu tekemään tuollaista valintaa. Suomalaisen lapsen tai hänen vanhempansa ei pitäisi joutua tekemään valintaa äidinkielen ja koulurauhan välillä. :(
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 16:05:25
Don't feed the troll.
Mikset kirjoita tätä pakkoruotsiksi?
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 16:24:38
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:19:49
suurin syy "kielikylpyjen" ja ruotsinkielisen koulutuksen suosioon johtuu juuri maahanmuuttopolitiikasta: Vaasa on hyvä esimerkki. Muutamilta alueelta, kuten Kivihaasta, tavalliset suomenkieliset joutuvat yläasteelle "mamukouluun", eli "vörkkärille". Kielikylpyoppilaat taas pääsevät "merkkarille" joka on pääasiassa alkuasukkaiden jälkeläisten oppilaitos.
Voi ei. Joko todella ollaan tässä pisteessä? Toivottavasti en itse joudu tekemään tuollaista valintaa. Suomalaisen lapsen tai hänen vanhempansa ei pitäisi joutua tekemään valintaa äidinkielen ja koulurauhan välillä. :(
tarjolla tänään: vaasalaista todellisuutta
Quote from: Turkulaine on 30.10.2010, 16:16:55
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:11:08
odotin, että Aldaron takertuisi tuohon. Lääkis on kuitenkin hyvä esimerkki, koska se on suosituimpia linjoja ja osoitus siitä, kuinka epäreilu nykyjärjestelmä on.
Siis epäreilu ruotsinkielisiä kohtaan siksi, että ruotsinkielisten kiintiö (5 %) on huomattavasti pienempi, kuin heidän määränsä potentiaalisista hakijoista (muistaakseni 6,6 %) edellyttäisi?
Quoteedelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,
Esitetyn perusteella sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että on ongelma. Nyt vaadit meiltä yksiselitteisesti käänteistä todistustaakkaa.
epäreilua suomalaisten kannalta, joilla on huomattavasti vaikeampi päästi lääkikseen kuin ruotsinkielisten
olen kysynyt asiaa jo alusta lähtien, siitä lähtien, kun te, vastaväittäjäni olette ottaneet puheeksi Helsingin "erikoisaseman" ja nyt todistustaakka on minulla?
Quote from: Teppis on 30.10.2010, 16:19:11
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:11:08
edelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg406758.html#msg406758
Sen sijaan:
Quote-?Itse jäin neljä pistettä sisäänpääsystä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Jos olisin puhunut ruotsia, olisin päässyt yliopistoon sisään kielikiintiöiden takia. Se suomenruotsalainen, joka sai saman verran pisteitä täysin samasta kokeesta kuin minä, nauttikoon nyt opiskelupaikastaan. Mielestäni tämä on syrjintää suomenkielisiä kohtaan.
Tuohtunut
Lähde:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102912599206_uu.shtml
Esitin tämän jo aiemmin pelkkänä linkkinä, mut kas kummaa, Aldaron ja kumppanit ei ottanut laisinkaan kantaa tuohon, paitsi sillä, et suuttuivat hetkenpäässä minulle kokonaan.
Etkö ole aiemmin huomannut tiettyä analogiaa maahanmuuttokritiikin- ja pakkoruotsikritiikin vastustajien kohdalla? Ruotsinkieliset ovat täsmälleen samanlaisia "ammattiloukkaantujia" kuin monikultturistit omien intressiensä suhteen ja jaksavat toistaa samankaltaisia syytöksiä kriittisesti suhtautuvia kohtaan.
Jos selaat ketjun alkupään kirjoituksia, niin siellä eräs "dont feed the troll" -heppu oli sitä mieltä, että koko ketju on täysin turha. Jos katsoo kirjoitusten / lukukertojen määrää, tämä ketju on yksi foorumin suosituimmista. Ymmärrän kyllä pakkoruotsittajien pelot. Hiljaisuus olisi heidän tahto tässäkin tapauksessa.
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:00:06
QuoteToki pakkoruotsista ynnä muusta saa olla mitä mieltä tahansa (itselläni ei esim. pakkoruotsista ole mielipidettä, en koe sitä merkittävänä kysymyksenä), mutta en hyväksy sitä että luoidaan vastakkainasettelua suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten välillä. Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Miksi niin suuri osa ruotsinkielisistä äänestää RKP:tä, jolle pakkoruotsi vaikuttaisi olevan se ykkösagenda? Tai oman kansanosan edunvalvonta ylipäätään. Eikö se ole jo sitä vastakkainasettelua?
tyhmät ovat aina joukossamme. Sanomalehti Pohjalainen on alkanut hehkuttaa RKPn ehdokasta Joakim Strandia "kaksikielisenä" ehdokkaana, joka sopii myös suomenkielisille. Jätkä puhuu mukavia alueesta ilman kieli ja kuntarajoja ja kuinka nuoret ovat samaa svengi-jengiä. Missään ei tule vahingossakaan ilmi Strandin mielipide pakkoruotsiin (hän kannattaa monikielistä Vaasaa, mitä se sitten meinaakaan) tai maahanmuuttoon.
Joku ensikertalainen voi mennäkin lankaan.
http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=515528&Title=Nuorille+ei+ole+kunta-+ja+kielirajoja
Quote from: Totuusko? on 30.10.2010, 16:47:47
Etkö ole aiemmin huomannut tiettyä analogiaa maahanmuuttokritiikin- ja pakkoruotsikritiikin vastustajien kohdalla? Ruotsinkieliset ovat täsmälleen samanlaisia "ammattiloukkaantujia" kuin monikultturistit omien intressiensä suhteen ja jaksavat toistaa samankaltaisia syytöksiä kriittisesti suhtautuvia kohtaan.
Jos selaat ketjun alkupään kirjoituksia, niin siellä eräs "dont feed the troll" -heppu oli sitä mieltä, että koko ketju on täysin turha. Jos katsoo kirjoitusten / lukukertojen määrää, tämä ketju on yksi foorumin suosituimmista. Ymmärrän kyllä pakkoruotsittajien pelot. Hiljaisuus olisi heidän tahto tässäkin tapauksessa.
Juu, kyllähän minä "don't feed the troll"-hepun jutut tiedän. Häntä on vain niin hauska kiusata, kun kiusantekoon riittää pelkkien tosiasioiden esittäminen. Tosin heppu kyllä yllätti jopa minutkin käytöksellään, kun alkoi tuota hokemaa spämmimään.
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:51:00
Quote from: Inna on 29.10.2010, 17:00:06
QuoteToki pakkoruotsista ynnä muusta saa olla mitä mieltä tahansa (itselläni ei esim. pakkoruotsista ole mielipidettä, en koe sitä merkittävänä kysymyksenä), mutta en hyväksy sitä että luoidaan vastakkainasettelua suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten välillä. Tämä tuleekin ratkaisemaan äänestyspäätökseni, koenko Perussuomalaisten olevan pakkoruotsia ynnä muita asioita vastaan vaiko suomenruotsalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria vastaan.
Miksi niin suuri osa ruotsinkielisistä äänestää RKP:tä, jolle pakkoruotsi vaikuttaisi olevan se ykkösagenda? Tai oman kansanosan edunvalvonta ylipäätään. Eikö se ole jo sitä vastakkainasettelua?
tyhmät ovat aina joukossamme. Sanomalehti Pohjalainen on alkanut hehkuttaa RKPn ehdokasta Joakim Strandia "kaksikielisenä" ehdokkaana, joka sopii myös suomenkielisille. Jätkä puhuu mukavia alueesta ilman kieli ja kuntarajoja ja kuinka nuoret ovat samaa svengi-jengiä. Missään ei tule vahingossakaan ilmi Strandin mielipide pakkoruotsiin (hän kannattaa monikielistä Vaasaa, mitä se sitten meinaakaan) tai maahanmuuttoon.
Joku ensikertalainen voi mennäkin lankaan.
http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=515528&Title=Nuorille+ei+ole+kunta-+ja+kielirajoja
Strand näkyy siis kannattavan "Suur-Vaasaa" eli ainakin Mustasaaren liittämistä Vaasaan. Mitä mieltä itse olet tuosta hankkeesta?
Quote from: Aldaron on 29.10.2010, 20:39:39
Quote from: Rankkibus on 29.10.2010, 20:17:44
Minä, nimimerkki Rankkibus, en vastusta niinkään ruotsin opettamista koululaisille yläasteella ja lukiossa saati suomenruotsalaisia ihmisinä, vaan yksinomaan virkamiesruotsia.
Näin siksi, koska ensinnäkin virkamiesruotsin keskimääräinen läpäisy kouluruotsipohjalla ei todellakaan anna kykyä palvella ns. hurreja ( ;D oli pakko) heidän omalla äidinkielellään. Ja, koska millään muullakaan vähemmistökansanryhmällä (suomenruotsalaisia siis jotain 5 prosenttia kansasta) ei ole oikeutta saada palveluita omalla äidinkielellään, koska virkakielinä ei ole kuin suomi ja ruotsi. Tämä on väärin, jos mikä!
Ruotsalaisia tienviittoja ym. saa minunpuolestani olla siellä, missä suomenruotsalaisa runsaasti asuu ja ruotsinkieliset koulutkin joutavat olla, kun kerran on muitakin "kielikylpykouluja" ja vastaavia.
Ehdoton edellytys tässä maassa on kuitenkin oltava suomen kielen erinomainen taito!
Kannatat siis sitä että ruotsin asema perustuslaissa määriteltynä toisena kansalliskielenä lakkautetaan.
BLAB BLAB BLAA.....
Edellisen perusteella on helppo päätellä, että ruotsin romuttaminen toisena virallisena kielenä ei tule onnistumaan. Se on ajatuksena suurin piirtein yhtä realistinen kuin Suomen muuttaminen monarkiaksi ja Jethro Rostedtin valitseminen kuninkaaksi.
:facepalm: pääpointtisi on siis, ettei pakkoruotsia kannata vastustaa, koska sitä ei saa kuitenkaan pois. Aijai, kuinka monet naurut olenkaan menettänyt niinä aikoina, kun sinä, nuivaveljeni olet ollut pois tästä ketjusta. Onneksi pyytelin sinua takaisin.
Menen saunaan, jatkakaamme myöhemmin. Lupaan hihitellä koko matkan. :D
Quote from: EL SID on 30.10.2010, 16:56:19
Aijai, kuinka monet naurut olenkaan menettänyt niinä aikoina, kun sinä, nuivaveljeni olet ollut pois tästä ketjusta. Onneksi pyytelin sinua takaisin.
Menen saunaan, jatkakaamme myöhemmin. Lupaan hihitellä koko matkan. :D
En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta ette jatka muutamaan päivään.
Aldaronille varoitus asiattomasta spämmäämisestä ja päivä bannia jokaista "Don't feed the troll" -viestiä kohti. Toisten käyttäjien nimittäminen trolliksi on kielletty.
Quote from: E.P.L on 30.10.2010, 13:13:20
Quote from: Aldaron on 30.10.2010, 11:43:46
Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.
Suomen valtiota ei tietenkään ollut vielä olemassa, mutta on todennäköistä että valtiollinen kehittyminen oli jo päässyt maakuntatasolle.
Muuten, tiedättekö miten "vanha" Ruotsi oli valtiona tuohon aikaan? tiedättekö mistä katsotaan Ruotsin valtion syntyneen? ja sitä ennen se siis oli keskenään kiistelevien ja sotivien aatelisten ja muiden paikallisten sotaherrojen temmellyskenttä kuten Suomikin.
Vai luuliko joku, ettei Suomessa ollut omia paikallisjohtajiaan ja aatelisiaan ennen ruotsalaisten tuloa. :facepalm:
Minäpä vastaan wikipedian sanoin:
"900-luvun lopulla syntyi Sigtunan kaupunki kristinuskon ja uuden kuninkaanvallan tukikohdaksi. Ensimmäinen Ruotsin kuningas, josta on konkreettisia tietoja, on Olavi Sylikuningas, joka lyötätti rahaa Sigtunassa. Tämän kristityn hallitsijan vahvin tukialue oli ilmeisesti Götanmaalla. Mistään kovin yhtenäisestä Ruotsin valtakunnasta ei voi puhua vielä tässä vaiheessa. Paikalliset päälliköt tunnustivat kuninkaan herrakseen jos tunnustivat, ja välillä kuninkaita saattoi olla useampia.
1100-luvulla ja seuraavan vuosisadan alussa Ruotsin kuninkuudesta taistelivat Sverkerin ja Eerikin suvut. Lopulta 1200-luvun puolivälissä jaarli Birger sai vallan käsiinsä ja hänen pojastaan Valdemarista tuli Bjälbo-suvun ensimmäinen kuningas.
Birgerin ja hänen poikiensa vallan aikaa 1200-luvun keskivaiheilla ja jälkipuoliskolla voi pitää yhtenäisen Ruotsin kuningaskunnan varsinaisena syntykautena.
1200-luvulla Ruotsi teki sotaretket Länsi-Suomeen tai Hämeeseen (toinen ristiretki Suomeen) ja Karjalaan (kolmas ristiretki Suomeen). Ilmeisesti näiden seurauksena Ruotsin valta lopullisesti vakiintui.
Historioitsija Peter Englund on todennut, ettei Suomi Ruotsin vallan aikana ollut valtioliiton osa tai provinssi vaan "...sen valtakunnan itäinen puolikas, joka käytännössä tuhoutui vuonna 1809, minkä jälkeen molemmat osat lähtivät omille teilleen." Englund pitää erityisesti Ruotsin suurvalta-aikaa nykyisten Ruotsin ja Suomen yhteisenä "omaisuutena", koska nousu suurvallaksi olisi rutiköyhälle valtiolle ollut mahdotonta ilman valtakunnan itäisen osan resursseja."Eli Ruotsi syntyi samoihin aikoihin kuin sieltä lähteneet joukot alkoivat vallata Suomea. Birger Jaarli liitti tiluksiinsa Suomen aivan samalla tavalla kuin Ruotsinkin alistamalla molempien osien paikallispäälliköt. Ja tasan samaan aikaan.
Otin tämän esille, koska porukka tuntuu luulevan, että silloin kun Suomi liitettiin Ruotsiín, olisi ollut jo olemassa pitkänkin aikaa jokin "Ruotsi". Ei ollut, oli vain hajanainen nippu maakuntia ja läänityksiä ja niiden paikallispäälliköt, aivan kuten lahden tälläkin puolella.
Tuli vasta nyt luettua ensimmäistä sivua ja tuli tällainen kommentti vastaan jota oli pakko kommentoida.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 16:49:07
Suomenkielisenemmistöisillä paikkakunnilla asuvien suomenruotsalaisten pitäisi niin ikään integroitua ja assimiloitua suomenkieliseen väestöön. On järjetöntä, että esim. Turussa ja Tampereella ylläpidetään ruotsinkielisiä peruskouluja.
Tämän toteuttaminen olisi ihan käsittämätöntä tyhmyyttä. Suomi saa nykyisellä syysteemillä lukuisia ruotsinkielentaitoisia kansalaisia, jotka kuitenkin ovat täysin integroituja muuhun yhteiskuntaan. Miten ihmeessä joku voi nähdä tämän kielteisenä asiana? Eikä kyse ole siitä että koulutusta järjestettäisiin vain muutamalle henkilölle. Minunkin ikäluokassani Turussa oli yli sata ruotsinkielistä oppilasta.
Mitä muuta motiivia henkilöillä jotka ehdottavat ruotsinkielisen opetuksen poistamista Suomesta on, kuin ruotsinkielen totaalinen poistaminen Suomesta?
Quote from: Kikken on 30.10.2010, 17:25:10
Mitä muuta motiivia henkilöillä jotka ehdottavat ruotsinkielisen opetuksen poistamista Suomesta on, kuin ruotsinkielen totaalinen poistaminen Suomesta?
Et sinä ihan typerä sentään ole. Minulle henkilökohtaisesti on sen sama, jos joku 4-5% ryhmä puhuu keskenään ruotsia omissa kunnissaan, mutta monet ei hyväksy tätäkään ja se sinun on hyväksyttävä.
Mutta korostan yhä: Minulla ei ole edelleenkään suomenruotsalaisia vastaan sinänsä mitään, mutta en todellakaan lähde kannattamaan sellaisia suomenruotsalaisia, joilla on rasitteellisia ehdotuksia minun varalleni, kuten kouluissa pakkoruotsi. Siihen minulla on oikeus, kuten sinulla on oikeus vaikka kuinka puolustaa pakkoruotsia tai ruotsinkieltä yleensäkkin Suomessa.
Quote from: Kikken on 30.10.2010, 17:25:10
Tuli vasta nyt luettua ensimmäistä sivua ja tuli tällainen kommentti vastaan jota oli pakko kommentoida.
Quote from: mikkoellila on 25.07.2009, 16:49:07
Suomenkielisenemmistöisillä paikkakunnilla asuvien suomenruotsalaisten pitäisi niin ikään integroitua ja assimiloitua suomenkieliseen väestöön. On järjetöntä, että esim. Turussa ja Tampereella ylläpidetään ruotsinkielisiä peruskouluja.
Tämän toteuttaminen olisi ihan käsittämätöntä tyhmyyttä. Suomi saa nykyisellä syysteemillä lukuisia ruotsinkielentaitoisia kansalaisia, jotka kuitenkin ovat täysin integroituja muuhun yhteiskuntaan. Miten ihmeessä joku voi nähdä tämän kielteisenä asiana? Eikä kyse ole siitä että koulutusta järjestettäisiin vain muutamalle henkilölle. Minunkin ikäluokassani Turussa oli yli sata ruotsinkielistä oppilasta.
Mitä muuta motiivia henkilöillä jotka ehdottavat ruotsinkielisen opetuksen poistamista Suomesta on, kuin ruotsinkielen totaalinen poistaminen Suomesta?
Minulla ei ole motiivina ruotsin totaalinen poistaminen Suomesta. Minä vain satun olemaan sitä mieltä, että Turun ja Tampereen kaltaisissa kaupungeissa ei ole mitään syytä ylläpitää ruotsinkielisiä kouluja.
Olen itse henkilökohtaisesti tavannut Turussa asuvia helvetin huonosti suomea puhuvia suomenruotsalaisia. Jos Turussa ei olisi ruotsinkielisiä kouluja, suomenruotsalaiset eivät voisi Turussa asuessaan olla niin pahasti omiin oloihinsa eristäytyneitä kielivammaisia. Ruotsinkielisten koulujen lakkauttaminen Turusta ja Tampereelta siis edistäisi suomenruotsalaisten assimiloitumista suomalaiseen valtaväestöön.
Tämä ei mitenkään uhkaisi ruotsin kielen säilymistä ruotsinkielisenemmistöisillä syrjäseuduilla. Kyse on vain siitä, että ruotsia ei tarvitse ylläpitää Suomen suurimmissa kaupungeissa eli Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Ruotsin kieli on Suomessa samanlainen marginaalikieli kuin saame. Se ei mitenkään uhkaa saamenkielisen kulttuurin olemassaoloa, että Helsingissä ei ole saamenkielisiä kouluja. Saamenkielinen kulttuuri kukoistaa Inarissa ja Utsjoella riippumatta siitä, puhutaanko saamea Helsingissä.
Quote from: mikkoellila on 30.10.2010, 19:55:32
Minulla ei ole motiivina ruotsin totaalinen poistaminen Suomesta. Minä vain satun olemaan sitä mieltä, että Turun ja Tampereen kaltaisissa kaupungeissa ei ole mitään syytä ylläpitää ruotsinkielisiä kouluja.
Olen itse henkilökohtaisesti tavannut Turussa asuvia helvetin huonosti suomea puhuvia suomenruotsalaisia. Jos Turussa ei olisi ruotsinkielisiä kouluja, suomenruotsalaiset eivät voisi Turussa asuessaan olla niin pahasti omiin oloihinsa eristäytyneitä kielivammaisia. Ruotsinkielisten koulujen lakkauttaminen Turusta ja Tampereelta siis edistäisi suomenruotsalaisten assimiloitumista suomalaiseen valtaväestöön.
Tämä ei mitenkään uhkaisi ruotsin kielen säilymistä ruotsinkielisenemmistöisillä syrjäseuduilla. Kyse on vain siitä, että ruotsia ei tarvitse ylläpitää Suomen suurimmissa kaupungeissa eli Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Ruotsin kieli on Suomessa samanlainen marginaalikieli kuin saame. Se ei mitenkään uhkaa saamenkielisen kulttuurin olemassaoloa, että Helsingissä ei ole saamenkielisiä kouluja. Saamenkielinen kulttuuri kukoistaa Inarissa ja Utsjoella riippumatta siitä, puhutaanko saamea Helsingissä.
Boldatulla lauseella teit juuri itsestäsi pellen, ja samalla paljastit suhtautumisesi suomenruotsalaisia kohtaan. Tunnen ainoastaan yhden suomenruotsalaisen ikäluokastani, jolla on vaikeuksia pärjätä suomen kielellä. Ja se että suomenruotsalaiset olisivat eristyneitä muusta väestöstä on täysi valhe. Ja oletan että minä tunnen Turun suomenruotsalaiset sinua "hieman" paremmin.
Äläkä vertaa ruotsin kieltä saameen jos haluat pitää uskottavuutesi. Wikipedian mukaan Suomessa saamea äidinkielenään puhui vuonna 2008 1778 ihmistä. Ruotsinkielisiä oli Suomessa vuoden 2007 lopussa 289 951. Oikeasti onko pakko syöttää tuollaista tuubaa?
Ruotsia ei tarvitse ylläpitää Turussa, Tampereella tai pääkaupunkiseudulla? Oletko ikinä ajatellut että ehkä siitä on hyötyä, että Suomessa on kaksikielisiä ihmisiä? Mitään haittaa siitä ei ainakaan ole.
Oikeasti yrittäkää nyt edes, valheiden esittämisellä ei luoda uskottavuutta ajamalleen asialleen.
Quote from: Kikken on 30.10.2010, 21:02:24
Oletko ikinä ajatellut että ehkä siitä on hyötyä, että Suomessa on kaksikielisiä ihmisiä? Mitään haittaa siitä ei ainakaan ole.
Olen ajatellut sitä jatkuvasti. Suurimmalle osasta suomalaisia täysin turha kieli, pakkoruotsi ja suomalaisia syrjivä ruotsinkielisille "pedatut" opiskelukiintiöt ovat ne selkeimmät edut. Kysymys kuuluukin, että kenen eduista on oikeastaan kyse?
Jutta Urpilainen haluaa estää, että ruotsin kielestä tulisi vaalikysymys. Hän toivoo, että kielen asema on niin itsestään selvä kaikille puolueille, ettei asiasta tarvitse vaalien alla keskustella.
Urpilainen arvostelee Mari Kiviniemeä siitä, ettei tämä arvosta ruotsin kieltä. Myös Kokoomuksen puoluekokouksen päätös pakkoruotsin poistamisesta (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010061311852477_uu.shtml) osoittaa, että "suomenruotsalaiset tarvitsevat SDP:n hallitukseen". Urpilaisen mukaan "kaksikielisyys ei ole taakka, vaan rikkaus", ja "ruotsin opetusta pitää kehittää, ei lopettaa". Kaksikielisyyttä pitäisi vahvistaa esimerkiksi lisäämällä kielikylpypäiväkoteja ja -kouluja.
QuoteRuotsinkieliset sosiaalidemokraatit ovat koolla Vaasassa. Lauantaina kokoukseen osallistunut SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaati pääministeriä tilille ruotsin kielen asemasta.
Urpilainen kritisoi kokouksessa kovin sanoin pääministeri Mari Kiviniemeä hänen suhtautumisestaan ruotsin kieleen. Urpilainen arvioi Vaasassa, että Kiviniemi ei arvosta ruotsin kieltä. Urpilaisen mukaan Kiviniemi laittaa kielet vastakkain. Kaksipäiväisessä kokouksessa pohditaan kaksikielisyyden tulevaisuutta Suomessa.
YLE: Urpilainen sätti Kiviniemeä ruotsin kielestä (http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/10/urpilainen_satti_kiviniemea_ruotsin_kielesta_2100319.html)
QuoteUrpilainen totesi SDP:n sitoutuneen kaksikielisyyteen. Hän myös esitti toiveen siitä, ettei ruotsin kielestä tehdä seuraavien eduskuntavaalien vaalikysymystä vaan keskustan puheenjohtaja Kiviniemikin sitoutuisi kehittämään Suomea kaksikielisenä maana.
SDP:n suomenkielinen tiedote: Urpilainen haluaa Suomeen maailman parhaan työelämän (http://www.sdp.fi/politiikka/artikkeli/2482/urpilainen-haluaa-suomeen-maailman-parhaan-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n)
QuoteJutta Urpilainen upprepade också SDP:s grundinställning till tvåspråkigheten i Finland. - Tvåspråkigheten är en rikedom för Finland, inte en belastning. SDP vill hitta lösningar på hur tvåspråkigheten kunde förstärkas på lång sikt. Vi måste skapa förutsättningar för mera naturliga möten i vardagen mellan språkgrupperna. Svenska undervisningen måste utvecklas inte avvecklas.
Urpilainen uppfattade språkbadet som en möjlighet att stärka tvåspråkigheten. - På hösten 2009 fanns det i Finland nästan fyratusen barn i språkbadsdagis och grundskola. Möjligheten kunde erbjudas till ännu fler barn. Många barn står i kö till verksamheten, fast den inte marknadsförs. Det visar ju att svenskan är populär.
SDP:s ordförande kritiserade statsminister Kiviniemi för att hon inte uppskattar svenskan. - Det finns partiledare som vill ställa språk mot varandra. De menar att det är mindre värdefullt att läsa svenska i Finland än andra språk. Jag är av annan åsikt. Att läsa språk är inte ett nollsummespel.
SDP:n ruotsinkielinen tiedote: Urpilainen: ställ inte språk mot varandra (http://www.sdp.fi/sv/node/2480)
QuoteSDP-ledaren Jutta Urpilainen vill hindra att svenskan blir ett valtema. Urpilainen hoppas att svenskans ställning är så självklar som för socialdemokraterna också för andra partier att den inte behöver bli valtema. Urpilainen talade på Finlands svenska socialdemokraters kongress.
Aktuellt: Urpilainen: Svenskans ställning borde vara självklar för all partier (http://areena.yle.fi/audio/1403793) (audio, 2:29)
Taas uusi aihe, josta ei saisi puhua, ainakaan
ennen vaaleja. Maahanmuuttopolitiikan lisäksi "tarpeettomiksi" kysymyksiksi on jo mainittu ainakin Suomen Afganistanissa olon kyseenalaistaminen ja NATO-jäsenyys (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=40948:stubb-ei-halua-afganistania-tai-natoa-vaalikeskusteluihin&catid=2:kotimaa&Itemid=4).
Quote from: Kikken on 30.10.2010, 21:02:24
Ruotsia ei tarvitse ylläpitää Turussa, Tampereella tai pääkaupunkiseudulla? Oletko ikinä ajatellut että ehkä siitä on hyötyä, että Suomessa on kaksikielisiä ihmisiä? Mitään haittaa siitä ei ainakaan ole.
:flowerhat: http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml
Quote from: Kikken on 30.10.2010, 21:02:24
Oikeasti yrittäkää nyt edes, valheiden esittämisellä ei luoda uskottavuutta ajamalleen asialleen.
Minua ihan oikeasti huvittaa, että sinunlaisilla suomenruotsalaisilla on pokkaa joka käänteessä haukkua vastapuolta valehtelijoiksi, trolleiksi ym.
Paradoksaalista on juuri se, että haukutte vastapuolta siitä, ettemme kykene keskustelemaan asiallisesti kanssanne, ilman kiihkoa. Kuitenkin sinäkin (plus Aldaroni ja muut kumppanisi) nimenomaan muuta teekkään, kuin ottaa kantaa pelkällä kiihkolla ja sen takia esim. Aldaron saikin bannia, koska ei kerta kaikkiaan osaa käyttäytyä.
Quote from: Dark Serenity on 30.10.2010, 21:21:23
:flowerhat: http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml
Ai maksaako ruotsinkielisen koulun ylläpitäminen enemmän kuin suomenkielisen? Pakkoruotsista en puhunut mitään. En nyt oikein tiedä mitä hait takaa.
Viime aikoina olen hieman parantanut Soinin luokitusta poliitikkona. On ehdollisesti mahdollista, että olen aliarvioinut Soinia joka pitää matalaa profiillia.
Yksi syistä länsinaapurin Homman kaatumiseen kerta toisensa jälkeen on (paitsi svedunassejen korkeampi osuus) se tosiseikka, että tällaiselle kunnon jätkien remonttiryhmälle ei yllättävää kyllä olekaan sellaista kokonaiskysyntää kuin jollakin nettiforumilla saattaa tuntua. Suomalaisista on noin 50 % nuivia ja 30 % suviksia, ja mahdollisuudet tuntuvat kohtalaisilta. Todellsuudessa mahdollisuudet saavuttaa se mitä Tanskassa ovat huterat - on huomattava, että maahanmuuttopolitiikan 30 % kukkahattuinen vähemmistö on prosenttilukuaan olennaisesti vaikutusvaltaisempi.
Kokonaiskysyntää ei ole sellaiselle kunnon jätkien koalitiolle jossa pannaan mamuasia-kuntoon ja ruotsiasia-kuntoon ja homoasia-kuntoon ja NATOasia-kuntoon ja niinedelleenasia-kuntoon. Kaikki filtterit läpäisee korkeintaan 20 %, forumin lukijoiden yllätykseksi. Tällöin hyvin vaikutusvaltaisilla 30 % maahanmuuttopolitiikan kukkahattutoimijoilla on helppo työ nitistää maahanmuuttokriitikot, jotka alkavat näyttää (tai pannaan näyttämään) revolverilla huitovilta homovastaisilta ruotsivastaisilta EU-vastaislta ties miltä.
Tästä seuraa, että maahanmuuttokriittinen kanta joutuu valitsemaan vastustajansa. Sen politiikan mestari, jossa kaikkia vastustajia ei oteta kerralla oli Margaret Thatcher. Näin siitä huolimatta että en Maggien kaikia yhteiskunnallisia kantoja allekirjoitakaan on todettava että Maggie pani vastustajansa jonoon eikä riviin. Rivipolitiikka jossa kaikki inhokit otetaan yhdellä kertaa on tuhoontuomittu agenda jossa uskotaan, että mehän olemme se kansa ja kunnon jätkät joita komppaa kaikki. Juuri tämä groupthink on tuhonnut osaltaan länsinaapurin.
Aiheita joudutaan valita sen mukaan, että onko Suomi ko. aiheesta todella rikki. Senpä takia totean, että ruotsin kieli ei ole se kohta josta Suomi on rikki ja kuolettavan rivipolitiikan painolastia tulisi keventää tältä osin. Asia ei ole mikään Suomen kohtalonkysymys, Suomi toimii nykyisellään melko hyvin ja niinpä ei ole syytä lisätä rivipolitiikan kuormaa tältä osin. Ei ole pakko uskoa, mutta sitten ei kannata järkyttyä jos vaikkapa 2013 ollaan matkalla vielä pahempaan mokutukseen, PK-joukkue on niistänyt kaikki mahdolliset enemmistöt yksi kerrallaan ja ollaan matkalla kohti taas uusia kohtalonvaaleja 2015.
Quote from: Kikken on 30.10.2010, 22:20:49
Quote from: Dark Serenity on 30.10.2010, 21:21:23
:flowerhat: http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml
Ai maksaako ruotsinkielisen koulun ylläpitäminen enemmän kuin suomenkielisen? Pakkoruotsista en puhunut mitään. En nyt oikein tiedä mitä hait takaa.
Puhuit tarkalleen kaksikielisyyden ylläpidosta, joka maksaa. Saattaa se ruotsinkielisten koulujenkin ylläpito olla kulueränä jonkun verran ylimääräistä.
Quote from: M.K.Korpela on 30.10.2010, 22:38:38
Aiheita joudutaan valita sen mukaan, että onko Suomi ko. aiheesta todella rikki. Senpä takia totean, että ruotsin kieli ei ole se kohta josta Suomi on rikki ja kuolettavan rivipolitiikan painolastia tulisi keventää tältä osin. Asia ei ole mikään Suomen kohtalonkysymys, Suomi toimii nykyisellään melko hyvin ja niinpä ei ole syytä lisätä rivipolitiikan kuormaa tältä osin. Ei ole pakko uskoa, mutta sitten ei kannata järkyttyä jos vaikkapa 2013 ollaan matkalla vielä pahempaan mokutukseen, PK-joukkue on niistänyt kaikki mahdolliset enemmistöt yksi kerrallaan ja ollaan matkalla kohti taas uusia kohtalonvaaleja 2015.
Wanhan coulun conetecnicco osui postauksellaan taas kipupisteeksi kutsuttuun maaliin. Jos 2011 vaalien jälkeen saadaan maahanmuuttopolitiikka kuntoon, vaikkapa sisäministeriöstä ja oikeusministeriöstä mätäpaiseet puhdistettua, haja-asutuksen jätevesi- ja aselait uusiksi jne, niin itse olisin jo enemmän kuin tyytyväinen, vaikka sitten ruotsin kielidilemmat - pakkoruotsi mukaanlukien - Suomessa laitettaisiin kuntoon vaikkapa vasta 2015.
Edit: Esim. myös kansallisomaisuutemme - akuuteimpana vesilaitokset ja pohjavesivaramme - myymisen torpedointi on pakkoruotsia akuutimpi asia.
Mode kiusaa -threadistä:
Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 11:57:38
Kuvaavaa tälle keskustelulle syytellä vastapuolta. Aivan liian monet ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa, eivätkä edes yritä ymmärtää vastapuolen kantoja.
No ihan totta, mutta eikö tämänkin kommentin olisi voinut esittää ruotsisäikeessä?
Voisimme vaikka koota usein kysytyt kysymykset ja usein esitetyt väitteet kummallakin puolella ja jankuttamisen sijaan viitata näihin.
Esimerkiksi: ruotsin vastustajat kertovat, mitä haittaa ja ei-hyötyä kouluruotsista on, ruotsin kannattajat kertovat, mitä hyötyä siitä on. Kaikki kootaan yhteen viestiin ja asiasta ei tarvitse tämän jälkeen jankuttaa. Plussien kerääjä on tietysti pakkoruotsin kannattaja ja miinuksien kerääjä vastustaja.
Quote from: MaisteriT on 31.10.2010, 12:10:18
Mode kiusaa -threadistä:
Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 11:57:38
Kuvaavaa tälle keskustelulle syytellä vastapuolta. Aivan liian monet ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa, eivätkä edes yritä ymmärtää vastapuolen kantoja.
No ihan totta, mutta eikö tämänkin kommentin olisi voinut esittää ruotsisäikeessä?
Voisimme vaikka koota usein kysytyt kysymykset ja usein esitetyt väitteet kummallakin puolella ja jankuttamisen sijaan viitata näihin.
Esimerkiksi: ruotsin vastustajat kertovat, mitä haittaa ja ei-hyötyä kouluruotsista on, ruotsin kannattajat kertovat, mitä hyötyä siitä on. Kaikki kootaan yhteen viestiin ja asiasta ei tarvitse tämän jälkeen jankuttaa. Plussien kerääjä on tietysti pakkoruotsin kannattaja ja miinuksien kerääjä vastustaja.
Olisi varmaan. Mutta miksi nappasit vain yhden erillisen lauseen pitkästä tekstistä?
Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 12:29:00
Quote from: MaisteriT on 31.10.2010, 12:10:18
Mode kiusaa -threadistä:
Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 11:57:38
Kuvaavaa tälle keskustelulle syytellä vastapuolta. Aivan liian monet ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa, eivätkä edes yritä ymmärtää vastapuolen kantoja.
No ihan totta, mutta eikö tämänkin kommentin olisi voinut esittää ruotsisäikeessä?
Voisimme vaikka koota usein kysytyt kysymykset ja usein esitetyt väitteet kummallakin puolella ja jankuttamisen sijaan viitata näihin.
Esimerkiksi: ruotsin vastustajat kertovat, mitä haittaa ja ei-hyötyä kouluruotsista on, ruotsin kannattajat kertovat, mitä hyötyä siitä on. Kaikki kootaan yhteen viestiin ja asiasta ei tarvitse tämän jälkeen jankuttaa. Plussien kerääjä on tietysti pakkoruotsin kannattaja ja miinuksien kerääjä vastustaja.
Olisi varmaan. Mutta miksi nappasit vain yhden erillisen lauseen pitkästä tekstistä?
Miksi olisin lainannut koko viestin, kun halusin vain huomauttaa, että olen samaa mieltä keskustelun jumittumisesta ja halusin ehdottaa keinoa jolla jankkaamista voisi vähentää?
Minulla ei ole mitään mielenkiintoa osallistua jankkaamiseen, siksi en ole seurannut aktiivisesti mitään käytävistä ruotsikeskusteluista.
Quote from: MaisteriT on 31.10.2010, 12:10:18
Esimerkiksi: ruotsin vastustajat kertovat, mitä haittaa ja ei-hyötyä kouluruotsista on, ruotsin kannattajat kertovat, mitä hyötyä siitä on. Kaikki kootaan yhteen viestiin ja asiasta ei tarvitse tämän jälkeen jankuttaa. Plussien kerääjä on tietysti pakkoruotsin kannattaja ja miinuksien kerääjä vastustaja.
Olisi kiva ensiksi tietää kuka täällä edes on pakkoruotsin kannattaja. Teen tämän nyt kaikille selväksi:
En ole pakkoruotsin kannattaja, minulle asia on aivan samantekevä.Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 11:57:38
Svekomaanien loogiset perustelut ovat melkoisen onttoja, epäloogisia, se on todistettu jo monta kertaa, mutta on syytä ymmärtää miksi he sanovat mitä sanovat. Ei kukaan luovu saavutetuista eduista taistelutta. Täysin ymmärrettävää, joskaan ei hyväksyttävää.
Jos viittaat minuun haluaisin mielelläni että näyttäisit missä perusteluni on epälooginen.
Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 11:57:38
Heillä ei edes tilastojen valossa ole mitään syytä pelätä kielensä puhujien vähenemisestä. Silti he ajavat kokoajan tiukempaa eristäytymistä muusta väestöstä mm. koulujen suhteen, koulut on pidettävä erillään hinnalla millä hyvänsä, heidän kouluissaan ei saa puhua suomea edes välitunnilla, heidän koulunsa ja päiväkotinsa saavat enemmän määrärahoja kuin muut, heillä on väljemmät kriteerit yliopistokoulutukseen jne.
Tottakai koulut on pidettävä erillään jos halutaan säilyttää ruotsin kieli nykyisessä muodossaan Suomessa. Tilanne on nykyään se että monella oppilaalla ruotsi on selvästi suomea heikompi kieli, siksi halutaan kannustaa puhumaan ruotsia välitunneilla (meillä ei ainakaan ollut mitään suomen puhumisen kieltoa).
Edelleenkään en ymmärrä miten joku voi nähdä sen haitallisena, että ruotsinkielisillä on omat koulunsa esim. Turussa. Ruotsinkieliset ovat kuitenkin liki sataprosenttisesti integroituja yhteiskuntaan.
Tässä keskustelussa on myös se iso ongelma, että pakkoruotsi ja kaksikielisyys menee rutiininomaisesti sekaisin. Jotkut kannattavat pakkoruotsin poistamista, jotkut molempien.
Pakkoruotsilla on käytännössä yksi konkreettinen haitta. Se vie oppilaalta aikaa ja resursseja, jotka voisi pakkoruotsin puuttuessa käyttää johonkin muuhun kuin pakkoruotsiin. Tästä seuraavia haittoja ovat esim. suomalaisten kielitaidon supistuminen kansana (kaikki opiskelee ruotsia, sen sijaan että osa opiskelisi ruotsia, osa saksaa, osa venäjää, osa espanjaa, osa mandariinikiinaa jne.), ja oppilaan koulutuksen heikkeneminen yksilönä. Opiskeltavia kieliä ei siis voi valita henkilökohtaisen tarpeen ja kiinnostuksen mukaan, jos ne määrätään poliittisesti.
Oppilas, joka pakotetaan opiskelemaan kieltä, jota hän ei tarvitse, ei opi kieltä. Kieltä ei opita koulun penkillä vaan käyttämällä. Kieltä, jota ei ikinä käytetä tai kuulla, ei myöskään opita. Kaikki opiskeluun käytetty aika ja energia on mennyt hukkaan. Oppimistuloksia heikentää myös se, että ainoastaan pakotettuna ruotsia opiskelevilla ei ole motivaatiota oppia kieltä. Ainoastaan niillä on motivaatiota, jotka tarvitsevat tai uskovat kieltä tarvitsevansa.
Tämä mainitsemani miinus on suuri. Jotta pakkoruotsi kannattaisi säilyttää, pitäisi plussien olla suurempia. Käytännössä ainoa peruste, jonka olen pakkoruotsille kuullut ja jonka taustalla olevat faktat eivät ole virheellisiä, on virkamiesten kielitaitovaatimus. Mutta kuten tässäkin ketjussa on tullut esille, tämä vaatimus on kuollut kirjain, suomenkielisten kuntien virkamiehet eivät osaa ruotsia nykyäänkään, pakkoruotsista ja virkamiesruotsista huolimatta. Ja syykin on selvä. Kieltä, jota ei käytetä, ei myöskään opita.
Pakkoruotsi on aivan liian suurta resurssien haaskausta, mikäli sen perustelut rajoittuvat teeskentelyyn virkamiesten kaksikielisyydestä.
Keskustelua tietysti vielä värittää ja tulehduttaa myös se, että monet, myös minä, eivät koe pakkoruotsia ainoastaan resurssien haaskauksena, vaan myös moraalisesti vääränä ja oppilaan oikeuksia polkevana. Pakkoruotsi perustuu poliitikkojen utopistiseen käsitykseen suomalaisista kaksikielisenä kansana, joka ei perustu todellisuuteen. Todellisuutta on se, että suomalaisista kaksikielisiä on noin 5%, loput ovat yksikielisiä. Tätä ei pysty pakottamalla muuttamaan, eikä sitä ole mitään syytä muuttaa. Poliittiseen ideologiaan perustuva pakollinen oppiaine tuntuu samalta, kuin esimerkiksi pakkokristinusko tuntuisi opetettuna myös muille kuin kristityille.
Jos pakkoruotsi perustuisi käytännön tarpeeseen, ei tätä ongelmaa olisi. Mutta se ei perustu.
Näkemystäni taustoittamaan mainittakoon, että olen asunut suurimman osan elämästäni kunnassa, jossa ruotsinkielisiä on perimätiedon mukaan vieraillut viimeksi 1800-luvulla.
edit:
Ja siis vielä selkeästi ilmaistuna. Mielestäni kaksikielisyyden tulee olla alueellista. Toisin sanoen viranomaisilta vaaditaan kykyä palvella ruotsiksi sellaisilla alueilla, joilla asuu joko prosentuaalisesti tai määrällisesti riittävä määrä ruotsinkielisiä. On älytöntä teeskennellä, että alueella, jossa ei ruotsinkielisiä asu laisinkaan, osaisivat virkamiehet ruotsia. Eivät he osaa.
edit:
QuoteEdelleenkään en ymmärrä miten joku voi nähdä sen haitallisena, että ruotsinkielisillä on omat koulunsa esim. Turussa. Ruotsinkieliset ovat kuitenkin liki sataprosenttisesti integroituja yhteiskuntaan.
On siinä tietysti se vaara (ja EL SIDin mukaan totta ainakin Vaasassa), että ruotsinkieliset koulut jäävät vaille kulttuurista rikkautta, eivätkä täten oppilaiden vanhemmat pääse kosketuksiin arkipäivän monikulttuurisuuden kanssa, eivätkä siis osaa ottaa tätä voimavaraa äänestyspäätöksissään huomioon.
Tuo viimeinen oli sitten huonoa huumoria, eikä niinkään argumentti ruotsinkielisiä kouluja vastaan. Pysykööt ruotsinkieliset koulut siellä, missä moisille on riittävästi oppilaita.
Viime kesänä muistaakseni uutisoitiin, että suomalaisten kielitaito on heikentynyt. Saksan, venäjän ja ranskan opiskelu oli laskenut, mutta espanjan opiskelu oli noussut.
Tässä pakkoruotsi keskustelussahan helpostihan lähdetään siihen, että halutaan lisätä kielten opiskelua, mutta silti säilyttää pakkoruotsi. Tämähän on tietynlaista taktikointia, koska aika moni kuitenkin kannattaa kieltenopiskelun lisäämistä. Mutta keskeistä on nimenomaan se, että pakkoruotsin opiskelu ei ole kannattavaa; oppimistulokset ovat hyvin heikkoja. Taannoisessa A-talkissa eräs nainen puolusteli pakkoruotsia sillä, että lapsi tai nuori ei voi opiskeluaikanaan tietää minkälaiseen tilanteeseen tulevaisuudessaan joutuu ja että tästä syystä pakkoruotsi kannattaisi säilyttää! Tällä logiikallahan kannattaisi nimenomaan keskittyä niihin valtakieliin kuten saksa, ranska, venäjä, portugali ja espanja. Näin olisi huomattavasti suurempi mahdollisuus, että kielitaitoa tarvitsee jossain vaiheessa, koska puhujamäärät ja kielen käyttö on laaja-alaisempaa kuin pakkoruotsilla.
En toisaalta kannata myöskään pakkovenäjää, mihin keskustelu myöskin tuntuu joskus ajautuvan. Toista pakkoa ei pidä korvata toisella.
Laitetaan vielä tähän linkki siihen A-talkkiin:
A-talk - 7.10.2010 - Pakkoruotsi pois
http://www.youtube.com/watch?v=MOVzdNvW5l8
http://www.youtube.com/watch?v=Q-4rtbetq94&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=aWvHHNdUVmA&feature=related
Quote from: Kikken on 31.10.2010, 12:48:09
Tottakai koulut on pidettävä erillään jos halutaan säilyttää ruotsin kieli nykyisessä muodossaan Suomessa. Tilanne on nykyään se että monella oppilaalla ruotsi on selvästi suomea heikompi kieli, siksi halutaan kannustaa puhumaan ruotsia välitunneilla (meillä ei ainakaan ollut mitään suomen puhumisen kieltoa).
Edelleenkään en ymmärrä miten joku voi nähdä sen haitallisena, että ruotsinkielisillä on omat koulunsa esim. Turussa. Ruotsinkieliset ovat kuitenkin liki sataprosenttisesti integroituja yhteiskuntaan.
Monissa kouluissa on ollut aivan todistetusti suomen puhumisen kieltoja, sinun kokemuksesi ei tässä merkitse mitään.
Ei ruotsinkielisten koulut mitään haittaakaan, sillä edellytyksellä että niille myönnetään tasan samat määrärahat ja muut investoinnit per oppilas kuin muillekin kouluille. Näin vain ei ihan todistetusti ole, vaan ruosinkielisten tarhojen ja koulujen määrärahat ja niihin tehdyt investoinnit ovat säännöllisesti suurempia kuin suomenkielisiin.
"Ruotsia kun opiskelee, niin sitten on helpompi opetella muitakin kieliä" tyyppisiä aivopieruja tarkoitan noilla pakkoruotsin perusteluilla. Niitä on monta muutakin, kaikki lienee käytetty tälläkin palstalla, ja kaikki lienee jo ammuttu alas päättöminä, joten en niitä käy uudelleen listaamaan.
Mutta kopsaan tähän tuon Korpelan jo osin lainaaman tänne toiseen ketjuun laittamani kirjoituksen:
Kuvaavaa tälle keskustelulle syytellä vastapuolta. Aivan liian monet ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa, eivätkä edes yritä ymmärtää vastapuolen kantoja.
Valitettavasti näen yhtymäkohtia muuhun yhteiskunnalliseen tilanteeseen, siitä jäljempänä.
Svekomaanien loogiset perustelut ovat melkoisen onttoja, epäloogisia, se on todistettu jo monta kertaa, mutta on syytä ymmärtää miksi he sanovat mitä sanovat. Ei kukaan luovu saavutetuista eduista taistelutta. Täysin ymmärrettävää, joskaan ei hyväksyttävää.
Svekomaanien taas tulisi ymmärtää, että nämä heidän ei-loogiset perustelunsa, jotka lähinnä pitävät keskustelukumppanin älykkyyttä pilkkanaan, sekä heidän aivan todelliset etuoikeutensa valtaväestöön nähden, aiheuttavat vihamielisyyttä heitä kohtaan.
Minulle on täysin arvoitus miksi he ajavat etujensa suhteen sellaista politiikkaa, jonka heidän älykkäinä ihmisinä täytyy tietää johtavan yhteentörmäykseen jossain vaiheessa.
Nykyfeminismi, joka ei pyri tasa-arvoon, vaan ylivaltaan, on samassa tilanteessa.
Ja samasta syystä, kohtuus ja sama kuin muilla ei riitä, vaan pitää saada enemmän.
Eivät ruotsinkieliset ole koskaan olleet Suomessa mikään sorrettu vähemmistö jota tulisi suojella. Tasa-arvoisia meidän tulisi olla. Nyt ei olla.
Ja kun lisäksi maahan ollaan tuomassa uutta vähemmistöä, jolle sillekin näköjään annetaan paremmat edut kuin valtaväestölle, niin on varsin ymmärrettävää, että tilanne kiristyy. Sekin on täysin loogista.
Ei ruotsinkielisiä sinällään vihata, heidän etuoikeuksiaan kyllä. Ja sitä tapaa jolla he yrittävät perustella näiden etuoikeuksien säilyttämisen.
Pahinta mitä nyt voidaan tehdä on pitää kiinni vallatusta maasta. Ja täysin älytöntä on nyt yrittää vielä vallata lisää maata, kuten on yritetty esittämällä ruotsin opetuksen aikaistamista.
Täydellistä tilannetajuttomuutta tai sitten tahallista provokaatiota ja tilanteen kiristämistä.
Myönnytykset niissä asioissa jotka koetaan pahimpana ongelmana, laukaisisi tilanteen, eikä ruotsinkielisten tilanteessa tapahtuisi mitään oleellista muutosta muuta väestöä huonompaan suuntaan.
Pidän pahimpana syynä tilanteen kärjistymiseen ruotsinkielisten kolmekymmentä vuotta kestäneitä täysin ylimoitettuja toimia kielensä puolustamiseksi.
Heillä ei edes tilastojen valossa ole mitään syytä pelätä kielensä puhujien vähenemisestä. Silti he ajavat kokoajan tiukempaa eristäytymistä muusta väestöstä mm. koulujen suhteen, koulut on pidettävä erillään hinnalla millä hyvänsä, heidän kouluissaan ei saa puhua suomea edes välitunnilla, heidän koulunsa ja päiväkotinsa saavat enemmän määrärahoja kuin muut, heillä on väljemmät kriteerit yliopistokoulutukseen jne.
Minulle on vaikea ymmärtää, että he eivät ymmärrä tällaisen toiminnan saavan vastareaktion jossain vaiheessa. Se aika on tullut nyt. Tyhmyydestä sakotetaan, sano.
Jotenkin omituisesti monikultturismi, svekomania ja feminismi kietoituvat yhteen.
Niiden kaikkien tavoitteena on saavuttaa omalle viiteryhmälleen ei-tasa-arvoinen asema suhteessa muuhun väestöön.
Miksi tällaista politiikka ajetaan on minulle tyhmälle täysin pimennossa, koska se johtaa aivan täysin varmasti yhteentörmäykseen. Ja kun yhteentörmäys tulee, eli kun se nyt on tullut, ei minulta oikeastaan löydy kovinkaan paljoa myötätuntoa niille jotka ovat ajaneet asiat yhteiskunnassa sisäiseen kriisiin.
Quote from: Kikken on 31.10.2010, 12:48:09
Olisi kiva ensiksi tietää kuka täällä edes on pakkoruotsin kannattaja. Teen tämän nyt kaikille selväksi: En ole pakkoruotsin kannattaja, minulle asia on aivan samantekevä.
Sain eilen yksityisviestin tämän viestin (http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg494002.html#msg494002) tiimoilta. Henkilö oli pahoittanut mielensä siitä, että minun sympatiani näyttäisi olevan Teppiksen puolella. En ole kummankaan puolella. Minulla ei ole kantaa (http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg472220.html#msg472220) pakkoruotsin puolesta tai sitä vastaan.
Voin kyllä tunnustaa, kuten olen tunnustanut jo jossain aikaisemmassakin viestissä, että yläasteella inhosin ruotsia, lukiossa suhtauduin siihen neutraalisti ja nykyään iloitsen siitä osaamisesta, joka minulla on. Ehkä voisin olla kateellinen kaikille niille täydellisille kaksikielisille, jotka täällä kirjoittavat.
Heitto pakkoruotsiksi kirjoittamisesta ei siis tarkoittanut mitään, eikä siihen ollut piilotettu mitään taka-ajatuksia. Tai olihan siinä toki sellainen ajatus taustalla, että toisinaan näkee kirjoituksia, joissa englanninkielinen nimimerkki valittaa englannin ylivallasta.
Miksi siis kirjoittaa englanniksi
Don't feed the troll, kun sen voisi kirjoittaa ruotsiksikin. :P
Ainakin tämä pakkoruotsikeskustelu vain vahvistaa sitä käsitystäni, ettei venäjän kielelle kannata myöntää vähemmistökielen asemaa eikä mitään muitakaan statuksia. Siitä vasta helvetti pääsisi irti.
Quote from: Koskela Suomesta on 31.10.2010, 15:19:14
Monissa kouluissa on ollut aivan todistetusti suomen puhumisen kieltoja, sinun kokemuksesi ei tässä merkitse mitään.
Ei ruotsinkielisten koulut mitään haittaakaan, sillä edellytyksellä että niille myönnetään tasan samat määrärahat ja muut investoinnit per oppilas kuin muillekin kouluille. Näin vain ei ihan todistetusti ole, vaan ruosinkielisten tarhojen ja koulujen määrärahat ja niihin tehdyt investoinnit ovat säännöllisesti suurempia kuin suomenkielisiin.
Saisiko näistä jotain näyttöä? En siis lähtökohtaisesti epäile väittämiäsi, mutta olisi mielenkiintoista nähdä näitä faktoja kun ei ole itse niihin tullut törmättyä.
Vaikka näihin ei pitäisi mennä niin Phantasticum voinee vahvistaa etten ole lähettänyt hänelle mitään yksityisviestiä.
Quote from: Teppis on 31.10.2010, 16:16:37
Quote from: Phantasticum on 31.10.2010, 15:48:57
Sain eilen yksityisviestin tämän viestin (http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg494002.html#msg494002) tiimoilta. Henkilö oli pahoittanut mielensä siitä, että minun sympatiani näyttäisi olevan Teppiksen puolella.
Meinasin jo, että päiväni olisi melko tasapaksu, mutta tämä tieto virkisti, suorastaan nauratti. Siis Kikken tosiaan ottaa näin vakavissaan keskustelun?
Mistä sinä sen tiedät, kuka sen viestin lähetti. Moni muukin seuraa ketjua kuin siihen kirjoittavat.
Ripittäytyminen. Taisikin olla megaluokan möhläys kertoa tästä. Intentio oli täysin muuta kuin heittää lisää pökköä pesään. Minun moka. Otan vastuun.
Quote from: Phantasticum on 31.10.2010, 16:22:03
Mistä sinä sen tiedät, kuka sen viestin lähetti. Moni muukin seuraa ketjua kuin siihen kirjoittavat.
Oletin, koska käytit Kikkenin kirjoituksesta lainausta ja Kikken ei muutenkaan kykene keskustelemaan ilman tunteen paloa.
Noh, olkoon edellinen kirjoitus yksityisviestin osalta sitten sille suunnattu kuka ikinä moiseen on sortunut. Hirveästihän ei muita vaihtoehtoja kyllä jää...
QuoteOTA KANTAA
Suomessa ei opeteta oikeaa ruotsia
Sarianna Metsähuone
Luulen, että vastenmielisyys pakkoruotsia kohtaan Suomessa johtuu enimmäkseen siitä, että Suomessa opetetaan suomenruotsia eikä ruotsia. Olen nähny thyvin usein, kuinka suomenruotsalaiset eivät pärjää omalla sekakielellään täällä Ruotsissa. He eivät ymmärrä täällä puhuttua ruotsia ja koska he puhuvat omaa suomenruotsiaan, ja käyttävät vieläpä suomalaisia sanoja, kuten kiva ja tosi, eivät ruotsalaiset ymmärrä heitä.
Eräs suomenruotsalainen ystäväni, joka joutui miehensä työn takia muuttamaan Ruotsiin, oli muutaman kuukauden ajan suurissa vaikeuksissa, koska häntä ei arkipäivän asíoissa ymmärretty.
13-vuotia poikani ei ole koskaan mieltänyt suomenruotsia ruotsiksi. Hänen mielestään kyse on kahdesta eri kielestä, ruotsista ja suomenruotsista.
Miksi suomalaisten pitää koulussa oppia puhumaan kammottavaa suomenruotsia eikä rikssvenskaa, jolla pärjäisi koko Skandinaviassa? Jos pakkoruotsista ei Suomessa päästä eroon, niin vaihdettakoon se sitten Suomen kouluissa oikeaksi ruotsin kieleksi, josta olisi suomalaisille myös jotain hyötyä ja iloa.
Göteborg
Erään riikinruotsalaisen kommentti (Jutta Zilliacuksen mukaan), kun kuuli suomenruotsia:' Suomihan on helppo kieli, ymmärtää miltei kaiken!'. Muumiruotsin selkkauksella saa usein englanninkielisen vastauksen riikinrååttalaiselta.
On se hauskaa kun ei-ruotsinkieliset kertovat miten me suomenruotsalaiset tulemme ymmärretyksi Ruotsissa. :facepalm: Itselläni on ollut pari ruotsalaista opettajaa, ja kumma kyllä meillä ei ikinä ollut vaikeuksia ymmärtää hänen riikinruotsiaan, eikä hänellä meidän "sekakieltämme". Sama homma Ruotsissa, olen pärjännyt oikein mainiosti "suomenruotsilla".
Metsähuone: skeidaa. Muumiruotsia ymmärretään kyllä. Englantiin vaihdetaan tietysti siksi että oletetaan muumin puhujan olevan suomenkielinen, jolloin (kuten asia onkin) englanti sujuu satavarmasti paremmin. Väärinkäsitystä tietysti edesauttaa se että jotkut surut eivät todellakaan osaa omaa kieltään kovin hyvin vaan laittavat puoloet ugrilaista. Oma moka jos ei ymmärretä. Kohteliaisuutta se on eikä rrrrrasismia kun vaihdetaan molemmille vieraaseen kieleen.
Tai sitten Ruotsissa asioivat muumit ovat yrittäneet puhua ruotsia niille N%:lle ruotsalaisista jotka eivät itsekään osaa ruotsia.
EVVK mitä joku puhuu ja toinen ymmärtää Ruotsissa.
Ruotsinkielen tulisi olla Suomessa vain yksi valinnainen kieli muiden valinnaisten kielten joukossa.
Ruotsinkielen tulisi olla Suomessa vähemmistökieli ja vaatimukset esim. virkamiesten kaksikielisyydestä pitäisi päättää kuntatasolla kulloisenkin kunnan tarpeiden mukaisesti.
Lainaus: "Pohjoismaiden neuvosto li tehnyt kyselyn yhtenäisestä liittovaltiosta. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kysely+Pohjoismainen+liittovaltio+jakaa+mielipiteet+kahtia/1135261362360/
Tukholma. Vajaat puolet suomalaisista, ruotsalaisista, norjalaisista, tanskalaisista ja islantilaisista voisi hyvinkin suostua siihen, että nykyisistä Pohjoismaista muodostettaisiin yhteinen liittovaltio."
Siis viidestä maasta kysyttiin mieltä 1032:lta henkilöltä.Eli keskim. 206.4 henkilöä maata kohti, jos oikein ymmärsin.
En ole tilastotieteiden asiantuntija, mutta kyselyyn olisi mielestäni pitänyt osallistua vähintään viisikymmentä kertainen määrä sattumanvaraisia kohteita, on sen verran tärkeä asia.
Varmaankin yhteiseksi käyttökieleksi tulisi suomi. Tuolloin tietenkin ruotsinkielen asema maassamme hieman saattaisi heikentyä.
Hyvä herrasväki,
ystävällinen lähijuniksenne puhuu nyt koko modekollektiivin suulla. Olemme todenneet, että kenenkään mielenkiinto tai aika ei riitä pakkoruotsikeskustelun moderoimiseen, koska aihe herättää niin suuria tunteita. Jotta moderointi oikeasti onnistuisi, keskustelua pitäisi seurata aktiivisesti ja sitä ennen perehtyä kaikkeen aiemmin eri keskustelijoiden toimesta sanottuun.
Näistä syistä keskustelu pakkoruotsista menee jäähylle tämän vuoden loppuun. Tilannetta harkitaan uudestaan vuodenvaihteen jälkeen. Ylläpito pitää itsestäänselvänä, että keneltäkään ei ole jäänyt aiheesta sanomatta mitään mullistavan oleellista, joten aiheen käsittelyyn muissa yhteyksissä tullaan suhtautumaan nuivasti, ellei yhteys käsiteltävään aiheeseen ole selittämättä ilmeinen.
Tämän mukaan. Pusuja ja haleja, T: Junis-setä.
Muistatteko taannoin, kun svenska dagen oli juhla, jossa milloin kukakin isokenkäinen kävi palvomassa ruotsinkielisiä. Otsikot olivat isoja ja meininki reteää. Juhlassa mm Ahtisaari otti taannoin vastaan Freudenthal-mitalin. Rasisminvastustaja Marafat siis otti rasistisen mitalin vastaan. Mitalia ei enää kutsuta tuolla nimellä, koska aiheen tiimoilta käyty nettikeskustelu on saanut liian kovia sävyjä. Valtamediakin päätyi sensuroimaan aiemmin orgastisesti hehkutetun svenska dagen tapahtuman ja sen päätähden, Harrin.
http://folktinget.fi/sve/svenskan/svenskadagen/
Harri ja HBL:n mokuttaja Johanna Westman saivat mitalin jo 5.11 kaupungintalolla, tosin mikseiköhän suvaitsevainen ja moniarvoinen HS kertonut meille perunanenille asiasta? Onko pelko puserossa, että kohta alkaa riittää..?
http://folktinget.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Medaljörer%20och%20orten%20var%20medaljen%20tas%20emot.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
http://www.saunalahti.fi/eiry/eiry011.html#osa53106
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
QuoteSuomalaisnuorison suhtautuminen ulkomaalaisiin on muuttunut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Tänään julkistetun Nuorisobarometrin mukaan maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt selvästi.
Ulkomaalaisvastaisuuden lisääntyminen näkyy vertailtaessa vastauksia samoihin kysymyksiin viiden vuoden välein:
Tutkijoiden mukaan entistä harvemmat nuoret arvioivat ulkomaalaisten monipuolistaneen suomalaista kulttuuria, ja entistä pienempi osuus pitäisi hyvänä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia. Viisi vuotta sitten kolmasosa suomalaisista oli sitä mieltä, että olisi hyvä, jos Suomeen tulisi lisää ulkomaalaisia. Tänään julkaistussa tutkimuksessa luku on romahtanut kolmeentoista prosenttiin.
Viisi vuotta sitten suomalaisnuorista selvä enemmistö oli sitä mieltä, että ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista kulttuuria.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 32 prosenttia nuorista on enää sitä mieltä.
Kyselyyn haastateltiin liki kahtatuhatta alle kolmekymmentävuotiasta nuorta.
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/nuorison-ulkomaalaisvastaisuus-lisääntynyt-selvästi
Kannattaa katsoa video. Siinä ulkoministerimme vertaa maahanmuuttoa ulkomaalaisten elokuvien katsomiseen.
Edit: suora linkki ei toimi, joten copypastea tästä:
www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/nuorison-ulkomaalaisvastaisuus-lisääntynyt-selvästi
Alexander Stubb:
QuoteJos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä.
Kuinka pihalla ja sekaisin voi ihminen olla!
Miten tälläinen pelle on suomen ulkoministerinä?
Kokoomus - kykypuolue :)
Noin siinä käy kun saa omakohtaista kokemusta näistä "rikastuttajista". Vihaksi siinä tuppaa laittamaan..
[/quote] Kuinka pihalla ja sekaisin voi ihminen olla!
Miten tälläinen pelle on suomen ulkoministerinä?
Kokoomus - kykypuolue :)[/quote]
Olisko tässä vastaus?
http://www.youtube.com/watch?v=9WLRIPPa5Qw
Kokoomus - "arvopuolue" :facepalm:
Stubb:
QuoteJos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä.
Stubb on ulkoministeri, eikä tiedä, että monikulttuurisuus ja kansainvälisyys eivät ole sama asia?
Me toki katselemme amerikkalaisia leffoja, kuuntelemme brittimusiikkia, luemme ruotsalaisia dekkareita ja opiskelemme ranskaa. Mutta näissä tapauksissa kyse ei ole monikulttuurista, vaan länsimaisen kulttuuripiirin annista. Ja tähän samaan kulttuuripiiriin kuuluu myös Suomi.
Jos suomalainen haluaa kulttuurista toiseutta, sen lähde on esimerkiksi Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Tosin Stubb ei ole kyennyt selittämään, miksi esimerkiksi afrikkalaisesta taiteesta nauttiaksemme meidän tulisi ottaa tänne "afrikka" asumaan kustannuksellamme. Eikö riitä, että ostamme pelkän taideteoksen?
Kirjat, elokuvat ja musiikki ovat korkeakulttuuria. Jos korkeakulttuuri olisi ainoa asia, jonka tänne muuttavat toisivat tullessaan, mitään ongelmaa ei olisi. Valitettavasti se ei ole ainoa asia, vaan mukana tulee myös tulijoiden arkikulttuuri, erilaiset tavat, erilainen etiikka ja länsimaiseen demokraattiseen ja liberaaliin yhteiskuntaan sopimattomia poliittisia ideologioita.
QuoteJos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä.
Ja vielä samaan syssyyn, että täydellisen ontuva analogia tulee murskatuksi: jos jonkun mielestä sota ei ole mukavaa, niin miksi me katsomme sotaleffoja, luemme sotakirjoja ja harrastamme paintballia.
On eri asia kokea jotakin, oli se sitten sotaa tai kulttuuria, kontrolloiduissa olosuhteissa ja hallitusti. Esimerkiksi islamin kokeminen viikon reissulla Marokkoon voi olla mielenkiintoista; islamin kokeminen 24/7 omassa naapurustossa voi olla helvettiä.
Tässä on nyt jokin väärinkäsitys. Olen itse huomannut, että nuoret ihmiset ovat melko lailla kansainvälisesti ajattelevia toisin kuin isovanhempansa.
Kyse ei taatusti ole siitä, että ulkomaalaisuusvastaisuus olisi lisääntynyt.
Nuoret sen sijaan vastustavat sitä, että maahamme otetaan vastoin kansan enemmistön valtuutusta koko ajan sellaista ainesta, joka ei suomalaiseen yhteiskuntaan halua sopeutua. Siitä tässä on kyse.
Kaikki ulkomaalaiset turistit ovat taatusti tänne tervetulleita myös nuorten mielestä.
Sekoomuksen promillepoika voisi keskittyä yläluokkaiseen eskapismiin ihan oman porukan kesken ja jättää kommentoinnit julkisesti sikseen.
Kuuntelen juuri Slayeria, kannatan siis loputtomien islamistivirtojen pääsyä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Monikulttuuri on kyllä salakavalaa. Ja Stubb jälleen kerran pihalla kuin lumiukko.
Toisaalta ymmärrän nyt Stubbin ajatuksenkulkua hieman paremmin. Kyllä minäkin olisin helvetin ihmeissäni jos kuvittelisin, että suomalaiset nuoret vastustavat ulkomaisia elokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta kun puhuttaisiin monikulttuurisuudesta.
Taas yksi syy lisää, miksi en kokoomusnuorena äänestä kokoomusta tulevissa vaaleissa. Vaikka ainakin nuorissa on paljon erittäinkin järkeviä ihmisiä ja ihan realistisella tasolla ajattelu ylipäätänsä, on tää Katainen–Stubb -akseli pihalla kuin lumiukot (viitaten tuohon Stubbin haastatteluun). Lisäksi mokoma touhukaksikko ei välitä tippaakaan siitä, mitä mieltä kenttä on. :facepalm:
Alexander Stubb:
QuoteJos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä.
No kun me vain salakavalasti varastamme noista asioista ideoita ja hetken nautintoa, emmekä maksa ikuisesti lyhentymätöntä velkaamme?
Nelonen rakentaa nuoriso vs. nuorukaiset -vastakkainasettelua :D
Stubb on mainio. Enpä olisi ilman häntä ymmärtänyt, että monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että ne siellä USA:ssa tuottavat leffoja ja Britanniassa musiikkia ja me Suomessa katsomme ja kuuntelemme niitä. Minä luulin, että sillä on enemmänkin sen kanssa tekemistä, että sekoitamme eri kansallisia identiteettejä ja uskonnollisia maailmankatsomuksia yksien rajojen sisäpuolelle ja katsomme, kun kähinät alkavat täysin erilaisten arvomaailmojen alkaessa taistella, mikä pääsee niskan päälle määrittämään maan kurssia.
http://www.ruutu.fi/video?vt=video&vid=111257
Subbin kantaa ottava. virtuaali muistiin tallenntuva otos ulkoministeristämme. minulla ei toiminut Jäsen mishrakin linkit.
Quote from: elven archer on 15.11.2010, 23:05:53
Enpä olisi ilman häntä ymmärtänyt, että monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että ne siellä USA:ssa tuottavat leffoja ja Britanniassa musiikkia ja me Suomessa katsomme ja kuuntelemme niitä.
Juha-Pekka Tikka teki samaa 90-luvulla. Tosin ei monikulttuurin syistä vaan retostellekseen sitä, että 5 miljoonan asukkaan Suomessa katsotaan 300 miljoonaisen USA:n elokuvia eikä päinvastoin.
"Jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä." -Stubb
Ainakin sotaleffat pitäisi Stubbilta kieltää nyt ja heti.
Quote from: Lodi on 15.11.2010, 22:20:12
Sekoomuksen promillepoika voisi keskittyä yläluokkaiseen eskapismiin ihan oman porukan kesken ja jättää kommentoinnit julkisesti sikseen.
Äläs nyt, hänhän tekee aivan fantastista vaalityötä persujen hyväksi! ;)
Quote from: Suvaitsija on 15.11.2010, 22:21:35
Kuuntelen juuri Slayeria, kannatan siis loputtomien islamistivirtojen pääsyä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Monikulttuuri on kyllä salakavalaa. Ja Stubb jälleen kerran pihalla kuin lumiukko.
Toisaalta ymmärrän nyt Stubbin ajatuksenkulkua hieman paremmin. Kyllä minäkin olisin helvetin ihmeissäni jos kuvittelisin, että suomalaiset nuoret vastustavat ulkomaisia elokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta kun puhuttaisiin monikulttuurisuudesta.
Offtopic...Slayerin Jihad biisiäkö? http://www.youtube.com/watch?v=dlkuyPDFhyo
QuoteStrike as champions at the heart of the non-believers
Strike above the neck and at all extremities
For it's a point of no return for Almighty God
God will give victory to his faithful servants
When you reach ground zero you will have killed the enemy
The Great Satan!
En muista katsoneeni yhtä ainoatakaan somalialaista leffaa, tai edes somaliperäisen tekemää jossain toisessa maassa.
Jenkkien maahanmuuttoa taas en vastusta, ne kun tänne tullessaan on koulutettuja ja heillä on hyvä syy tulla tänne - ei tänne kukaan ilmaiseksi tule meitä rikastuttamaan. Jenkeille se hyvä syy on työ, tai ainakin pikainen työllistyminen, koska eivät voi tulla tänne nostamaan toimeentulotukea. Jenkkilä on turvallinen alkuperämaa.
Enkä kyllä juuri muista afganistanilaisia tai irakilaisia leffoja. Kylläkin leffoja näistä paikoista, mutta rikastuttajina tällöin toimii jenkit tai iivana - paikalliset saavat tyytyä kommunikoimaan paukutellen. Näistä maista koulutetut ihmiset ovat hävinneet pitkän aikaa sitten, jotta tänne joku näistä maista tulisi meitä ilahduttamaan maksamillaan veroilla seuraavan 3 vuoden sisällä maahantulostaan.
Ei maahanmuutossa ole kuin yksi ongelma - yksilön tuoma hyöty yhteiskunnalle. Ei mikään normaalisti toimiva yhteisö ota kontolleen ylimääräistä kuormaa lähes rajoituksetta. Sellaista yhteisöä ei ole, joka sellaista kestäisi, vaikka miten kivaa olisikin.
Eikö Stubb oppinut edes talouden perusjuttuja siellä "Lontoon talouskoulussa"? Miten voi olla mahdollista, että äijä on niin pihalla todellisuudesta? Stubbin pitäisi jättää muutama pyörälenkki väliin ja lueskella Koraania sekä maailmanhistoriaa.
Nelosen Uutiset 15.11.2010 (http://www.ruutu.fi/video?vt=video&vid=111257&video_browser_series_filter=Nelosen+uutiset)
QuoteSuomalaisnuorison suhtautuminen ulkomaalaisiin on muuttunut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Tänään julkistetun Nuorisobarometrin mukaan maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt selvästi. Kyselyyn haastateltiin liki kahtatuhatta alle ...
QuoteStubb: Ehkä se merkitsee sitä, että me ei olla onnistuttu maahanmuuttokeskustelussa. Ja nythän se on oikeastaan vasta kunnolla lähtenyt Suomessakin liikkeelle. Eli pitkä matka meillä kaikilla on vielä kuljettavana.
Nelonen: Niinkuin sanoitte, nuorison mielipiteet ovat vääriä.
Stubb: Ei voi sanoa, että nuorison mielipiteet on vääriä. Itse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset. Eli erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin ennen. Eli pitää katsoa mitä on kysytty ja millä tavalla on vastattu.
Nelonen: Tämän tutkimuksen mukaan kulttuuri ei rikastu ulkomaalaisten avulla vaikka se on yksi pääargumentti valtion taholta, että se rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Onko tässä menty metsään vai pitäisikö tästäkin keskustella vaan enemmän?
Stubb: Pitää varmaan keskustella enemmän. Sit lähdetään siitä, jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta, minkä takia me katsomme ulkomaalaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaalaista musiikkia, minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja, minkä takia me opiskelemme kieliä. Eli kai se riippuu siitä, miten monikulttuurisuutta ylipäätään määritellään. Minun mielestä monikulttuurisuus on rikkautta. Ja se ei johdu vaan siitä, että omassa nimessä on yksi x ja kaksi b:tä.
Stubb siis haluaa maahanmuuttokeskustelua, joka "onnistuu". Pitää myös keskustella
enemmän!
Nyt kaikki hommalaiset! Vastahan täällä on puolen miljoonan viestin raja nihkeästi ylitetty. Äkkiä nyt kasaan täysi miljoona viestiä! Ja yrittäkäämme myös "onnistua" näissä keskusteluissamme!
Aivan järkyttävä tapaus tämä yhden x:n ja kahden b:n ministeri :facepalm:
(http://i56.tinypic.com/2znrhqq.png)
Eivät sitten taaskaan uskaltaneet kysyä KEITÄ ulkomaalaisia ei haluta lisää ja keitä saisi tullakin. :roll:
Paljon pitää Kokoomuksessa tapahtua, ennen kuin minä palaan juurilleni (kok).
Onnea vaan Rydmanille ja kumppaneille.
Lausunnoillaan tähän saakka Alex on kieltämättä ollut yksi PS:n nousun parhaista tukijoista.
Minua alkaa todella kiinnostaa Alexin tuleva äänimäärä. Montako punaisia pukukenkiä pitävää romanitaustaustaista Turkin EU-jäsenyyttä ajavaa nykykokoomuksen kannattajaa on Uudellamaalla?
Vai nimessä x ja kaksi B.tä Siis ex-ministeri Aleksander Stubbido ;D ;D Toivottavasti vaalien jälkeen Suomella olisi ulkoministeri eikä ulkona(ihan kaikesta) ministeri.
QuoteTutkijoiden mukaan entistä harvemmat nuoret arvioivat
ulkomaalaisten monipuolistaneen suomalaista kulttuuria, ja
entistä pienempi osuus pitäisi hyvänä, jos Suomeen tulisi
enemmän ulkomaalaisia. Viisi vuotta sitten kolmasosa
suomalaisista oli sitä mieltä, että olisi hyvä, jos Suomeen tulisi
lisää ulkomaalaisia. Tänään julkaistussa tutkimuksessa luku on
romahtanut kolmeentoista prosenttiin.
Viisi vuotta sitten suomalaisnuorista selvä enemmistö oli sitä
mieltä, että ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista
kulttuuria.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 32 prosenttia nuorista on
enää sitä mieltä.
Suvaitsevaisnäkökulmasta tämä on tietysti katastrof ja täysin odottamaton tulos. Nuivalle tämä kuitenkin kertoo, että maahanmuuttopolitiikka toimii odotetusti: sitten viime kyselyn on "varsinaisten" maahanmuutto lisääntynyt ja nuoret ovat yhä enemmän tekemisissä arjen monikulttuurisuuden kanssa. Monikulttuuri itsessään aiheuttaa monikulttuuriin vastaisia mielipiteitä. xbb voi keskustella asiasta sydämensä kyllyydestä mutta se ei tätä seikkaa muuta miksikään.
Mihinkäs kohtaamisteoria on unohtunut??
Quote from: xoxox on 16.11.2010, 02:59:27
Mitä noin niinkuin täsmällisesti ottaen pitää sisällään afrikkalainen taide? Onko Afrikassa siis jonkin sortin merkittäviä taidemaalareita, kirjailijoita, säveltäjiä, arkkitehteja ja muita taiteen harjoittajia, vai mistä tässä on kysymys?
Tsekkaa tää (http://hommaforum.org/index.php/topic,27112.msg366996.html#msg366996)! Afrikkalaista kulttuuria ja taidetta parhaimmillaan!
Quote from: xoxox on 16.11.2010, 02:59:27
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.11.2010, 21:35:16
Tosin Stubb ei ole kyennyt selittämään, miksi esimerkiksi afrikkalaisesta taiteesta nauttiaksemme meidän tulisi ottaa tänne "afrikka" asumaan kustannuksellamme. Eikö riitä, että ostamme pelkän taideteoksen?
Mitä noin niinkuin täsmällisesti ottaen pitää sisällään afrikkalainen taide? Onko Afrikassa siis jonkin sortin merkittäviä taidemaalareita, kirjailijoita, säveltäjiä, arkkitehteja ja muita taiteen harjoittajia, vai mistä tässä on kysymys?
Onhan siellä, se on helvetin iso paikka. Että sinä et sitä tiedä etkä selittämättä tajua, on voi voi.
Stubb:
QuoteItse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset.
Kun Stubb haluaa tavata nuoria, hän menee tapaamaan heitä lukioihin. Ilmeisesti vain lukiolaisnuorten kanssa voi keskustella "onnistuneesti".
Edit: quotet kuntoon
Quote from: Make M on 16.11.2010, 07:25:54
Ilmeisesti vain lukiolaisnuorten kanssa voi keskustella "onnistuneesti".
Joo, amisviiksien ei kannata niin q vaivautua, me ollaan niin q suvaitsevia, mutta ei me niin q suvaita ihan mitä tahansa, niin q.
"Fannntassstissta, täällä ei ole niin q yhtään amisviikseä".
Kättä lärviin vaan, mutta ne vaalivälineet ne kiskoo ihan itse toisten puolesta, olkoon niin q mahdollisimman paljon äänessä kevääseen mennessä, paljoa paremmin ei asiat enää voisi mennä, siis vaalien kannalta.
Quote from: nevahood on 15.11.2010, 23:31:27
"Jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä." -Stubb
Ainakin sotaleffat pitäisi Stubbilta kieltää nyt ja heti.
En muista nähneeni televisiosta yhtään somalialaista elokuvaa. Stubb halunnee teettää sellaisen Suomessa maahanmuuttaneiden voimin?
Quote from: fincum on 16.11.2010, 08:24:26
Quote from: nevahood on 15.11.2010, 23:31:27
"Jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä." -Stubb
Ainakin sotaleffat pitäisi Stubbilta kieltää nyt ja heti.
En muista nähneeni televisiosta yhtään somalialaista elokuvaa. Stubb halunnee teettää sellaisen Suomessa maahanmuuttaneiden voimin?
Ja suomalaisten veronmaksajien rahoilla.
Itse olin yläasteen semmoisessa koulussa, missä oppilaista ehkä vajaa 20% oli sitä monikulttuurista taustaa.
Todella useat heistä olivat suoranaisen häiriintyneitä, ja luokalleen pariin otteeseen jääneet 17-vuotiaat sekopäät terrorisoivat pienempiään.
Romanit kyllä olivat ehdottomasti pahin porukka, mutta osalla somaleista vaikutti olevan suoranaisia mielenterveyshäiriöitä, tai sitten ne olivat niitä kulttuurieroja.
Nykyään tilanne pääkaupunkiseutujen kouluissa on varmaan vielä pahempi, joten en ihmettele yhtään, jos lapsia ja nuoria nuivistaa.
Quote from: VikaTikki on 16.11.2010, 08:43:51
Itse olin yläasteen semmoisessa koulussa, missä oppilaista ehkä vajaa 20% oli sitä monikulttuurista taustaa.
Todella useat heistä olivat suoranaisen häiriintyneitä, ja luokalleen pariin otteeseen jääneet 17-vuotiaat sekopäät terrorisoivat pienempiään.
Romanit kyllä olivat ehdottomasti pahin porukka, mutta osalla somaleista vaikutti olevan suoranaisia mielenterveyshäiriöitä, tai sitten ne olivat niitä kulttuurieroja.
Nykyään tilanne pääkaupunkiseutujen kouluissa on varmaan vielä pahempi, joten en ihmettele yhtään, jos lapsia ja nuoria nuivistaa.
Varmaan ovat poliitikot ylpeitä itsestään kun tuollaista aikaan ovat saaneet.
Nuorisobarometrin tulokset eivät näytä kovin johdonmukaisilta. Mm maanpuolustuksen kohdalla ollaan sitä mieltä, että nuorison maanpuolustusmotivaatio on korkealla mutta yleistä asevelvollisuutta ei tarvita, eivätkä korkean maanpuolustusmotivaation nuoret halua itse mennä armeijaan ja Natoon ei tarvitse liittyä. En sitten tiedä miten näin ristiriitaiset mielipiteet ovat mahdollisia?
Quote from: Defend Finland! on 16.11.2010, 09:37:41
Nuorisobarometrin tulokset eivät näytä kovin johdonmukaisilta. Mm maanpuolustuksen kohdalla ollaan sitä mieltä, että nuorison maanpuolustusmotivaatio on korkealla mutta yleistä asevelvollisuutta ei tarvita, eivätkä korkean maanpuolustusmotivaation nuoret halua itse mennä armeijaan ja Natoon ei tarvitse liittyä. En sitten tiedä miten näin ristiriitaiset mielipiteet ovat mahdollisia?
Eritteliköhän tuo tytöt ja pojat, voisi osaltaan selittää noita tuloksia toi sukupuoli.
Quote from: fincum on 16.11.2010, 08:24:26
Quote from: nevahood on 15.11.2010, 23:31:27
"Jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta niin minkä takia me katsomme ulkomaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaista musiikkia,minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja ja minkä takia me opiskelemme kieliä." -Stubb
Ainakin sotaleffat pitäisi Stubbilta kieltää nyt ja heti.
En muista nähneeni televisiosta yhtään somalialaista elokuvaa. Stubb halunnee teettää sellaisen Suomessa maahanmuuttaneiden voimin?
http://www.youtube.com/watch?v=AUJ6cxWdZwA ;D ;D ;D
Kohtahan tuo on realismia Euroopassa :facepalm:
Nuorissa on tulevaisuus, halleluja.
Kokoomus = kyykkypuolue. Stubbista ei kannata enää välittää, kohta on vaalit.
http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/
Nuorisobarometrista käy ilmi mielenkiintoisia asioita. Suomessa syntyneet nuoret, joiden vanhemmista toinen on maahanmuuttaja, kokevat kaikki itsensä suomalaisiksi (88 % paljon, ja 12 prosenttia "jonkin verran"). Suomessa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajia enää 53 %. (paljon 21 %, jonkin verran 32 %).
Nuoriso on selkeästi kallellaan vasemmistolaisuuteen, mutta kuitenkin markkinahenkisyyteen ja isänmaallisuuteen. Jännän äärellä ollaan. Lisäksi arvoliberalismiin ja vihreyteen. Uskonnollinen ja epäuskonnollinen nuoriso on aika lailla tasan. Sukupuolten välillä vain vähän eroja.
Vasemmistolaisuus on nousussa (vain kahdessa vuodessa 23 % -> 40 %), oikeistolaisuus laskussa (27 % -> 20 %). Arvoliberalismi on noussut 34 % -> 50 %.
Erityisen isänmaallisia ovat peruskoululaiset, ammattikoululaiset ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat (!).
Jokseenkin yllättävää on, että heteroseksuaaliseksi itsensä mieltää vain 91 % (naiset) ja 92 % (miehet) vastaajista. Näistäkin itsensä vain jonkin verran heteroseksuaaliseksi mieltäviä on 20 ja 15 prosenttiyksikköä, jolloin vakuutuksen vahvasta heteroidentiteetistä antoi vain noin kolme neljäsosaa vastaajista.
QuoteEi tullut sitten karaoke mieleen?
Olet oikeassa. Ei tullut. Tosin en oikein ymmärrä, mitä monikulttuurista on karaokessa. Onhan täällä ennen karaokeakin laulettu ja laulettu jopa mikkiin. Ja vaikka suomeksi.
Toisaalta on myös myönnettävä sekin, että vaikka japanilainen kulttuuri kovin suomalaisesta kulttuurista poikkeaakin, siinä sittenkin on enemmän Suomeen sopivaa lainattavaa kuin esimerkiksi botswanalaisessa kulttuurissa.
Minä en suinkaan vastusta sitä, että eri kulttuurit ottavat toisiltaan ideoita, kopioivat ja lainaavat sitä, minkä tarpeelliseksi näkevät. Sen sijaan minusta on moraalitonta ja järjetöntä siirtää miljoonittain ihmisiä itselleen vieraaseen kulttuuriin ja iskeä toinen kulttuuri toisen kulttuurin naamalle kuin märkä rätti.
Kulttuuri on ok, pakkokulttuuri ei. Pakkokulttuuri lakkaa olemasta kulttuuria - siitä tulee vain riesa ja rasite.
Quote from: Eino P. Keravalta on 16.11.2010, 19:48:09
Minä en suinkaan vastusta sitä, että eri kulttuurit ottavat toisiltaan ideoita, kopioivat ja lainaavat sitä, minkä tarpeelliseksi näkevät. Sen sijaan minusta on moraalitonta ja järjetöntä siirtää miljoonittain ihmisiä itselleen vieraaseen kulttuuriin ja iskeä toinen kulttuuri toisen kulttuurin naamalle kuin märkä rätti.
Kulttuuri on ok, pakkokulttuuri ei. Pakkokulttuuri lakkaa olemasta kulttuuria - siitä tulee vain riesa ja rasite.
Aivan. Pakkojunttaaminen on ihan eri asia kuin se, että eri kulttuurien vaikutukset leviävät ja sekoittuvat keskenään aikojen kuluessa omalla painollaan.
QuotePitää varmaan keskustella enemmän. Sit lähdetään siitä, jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta, minkä takia me katsomme ulkomaalaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaalaista musiikkia, minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja, minkä takia me opiskelemme kieliä. Eli kai se riippuu siitä, miten monikulttuurisuutta ylipäätään määritellään. Minun mielestä monikulttuurisuus on rikkautta.
? ? ?
Keskustelua tarvitaan aina. Vaikka siihen vaalien alle voisitte sopia pienimuotoisen televioväittelyn, teidän tohtorismiesten kesken, monikulttuurin merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Halla-aho varustautuisi omilla joutavilla tilastoillaan, niillä jotka hän katsoo merkityksellisiksi, ja sinä sitten omilla tilastoillasi tulostamalla listan Finnkinon katsotuimmista elokuvista koko 2000-luvulta ja hokemalla itsellesi: tätä taistelua emme voi hävitä, kohta suunta kääntyy!
Mutta ymmärrän kyllä taas vähän enemmän ihmismielen toiminnasta ja mitä vastaan tässä oikein väännetään. Stubbin brysseliläisestä maailmasta käsin monikultturisuuden vastustaminen vaikuttaa varmasti hyvin erikoiselta maailmankatsomukselta. Minäkin ihmettelisin käännöskirjallisuuden ja kielitaidon vastustamista, ja olisin eittämättä hämilläni sellaisesta kuullessani.
"Minun mielestä monikulttuurisuus on rikkautta ja se ei johdu vain siitä, että minun nimessä on yks äksä ja kaks beetä"
"Jos monikulttuurisuus ei ole rikkautta, miksi me sitten katsomme ulkomaisia elokuvia?"
Muistakaa nyt sitten kivenkovat argumentit, ilman monikulttuurisuutte emme voi käyttää äksää ja beetä ja katsoa ulkomaisia elokuvia.
Kanerva (joka hurmasi supliikkina kenet tahansa valtiovieraan) joutui poistumaan parin tekstarin takia ja tämä saa olla vallassa aina vaan..
Quote from: Turkulaine on 16.11.2010, 19:27:11
http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/
Tämä kuva julkaistiin myös tämän päivän hesarissa.
(http://img441.imageshack.us/img441/7995/nollaprosenttia.jpg)
Sivu 104.
Quote from: Make M on 16.11.2010, 01:08:36
Nelonen: Tämän tutkimuksen mukaan kulttuuri ei rikastu ulkomaalaisten avulla vaikka se on yksi pääargumentti valtion taholta, että se rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Onko tässä menty metsään vai pitäisikö tästäkin keskustella vaan enemmän?
Stubb: Pitää varmaan keskustella enemmän. Sit lähdetään siitä, jos jonkun mielestä monikulttuurisuus ei rikastuta, minkä takia me katsomme ulkomaalaisia leffoja, minkä takia me kuuntelemme ulkomaalaista musiikkia, minkä takia me luemme ulkomaalaisia kirjoja, minkä takia me opiskelemme kieliä. Eli kai se riippuu siitä, miten monikulttuurisuutta ylipäätään määritellään. Minun mielestä monikulttuurisuus on rikkautta. Ja se ei johdu vaan siitä, että omassa nimessä on yksi x ja kaksi b:tä.
http://www.ruutu.fi/video?vt=video&vid=111257&video_browser_series_filter=Nelosen+uutiset
Tekee mieleni viitata taas vanhaan viestiini. (http://hommaforum.org/index.php/topic,12018.msg184736.html#msg184736) En ole siihen pitkään aikaan viitannutkaan. Jos monikulttuuri tosiaan on vain ulkomaalaisia leffoja, musiikkia, kirjoja ja kielten opiskelua, mihin ihmeessä me tarvitsemme tällaista kurssitusta.
Alex, ole kiltti ja valaise tyhmää kansaa. Ei vaan polla säteile, vaikka minunkin nimessä on eksoottisia kirjaimia. Oj, mitä ironiaa. On se vaan niin viileetä kehuskella tällä. Mutta nytpä meitä onkin kaksi itserakasta.
QuoteStubb: Ei voi sanoa, että nuorison mielipiteet on vääriä. Itse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset. Eli erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin ennen. Eli pitää katsoa mitä on kysytty ja millä tavalla on vastattu.
Pitää vain kysyä oikein?
1. Onko Amerikkalaiset elokuvat hyviä?
On = fanittaa monikultturismia
Ei = Ymmärsi kysymyksen väärin
2. Onko Eddie Murphy hauska näyttelijä?
On = Haluaa Suomeen lisää somaleja ja romaneja
Ei = Ei ymmärtänyt kysymystä
3. Onko matkustelu ulkomaille kivaa?
On = Diggaa kansainvlisyyttä ja internationalismia
Ei = Ei ymmärtänyt kysymystä
Tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret arvostavat maanpuolustusta,so asevelvollisuutta.
Cai-Göran haluaa Naton ja - de facto - sopimusarmeijan sen myötä, niin kuin muuallakin Nato maissa käytännössä on Turkkia lukuunottamatta.
Suomalaiset nuoret eivät halua elintasopakolaisia, mutta työhön tulijat ei haittaa.
Cai-Göran liputtaa nykyisen, tai vielä avoimemman maahanmuuttopolitiikan puolesta.
Loppuyhteenveto: Meillä ei ole oikeaa ulkoministeriä, vaan fantsiamaailmassa elävä ulkoilmaministeri.
QuoteStubb: Ei voi sanoa, että nuorison mielipiteet on vääriä. Itse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset. Eli erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin ennen. Eli pitää katsoa mitä on kysytty ja millä tavalla on vastattu.
Sehän tuossa kyselyssä olikin merkillepantavaa. Vaikka kansainvälisyyttä ja erilaisuutta pidettiin entistä tavallisempana ja hyväksytympänä osana arkea aiempaan kyselyyn verrattuna, niin silti nuoret suhtautuivat maahanmuuton
kielteisiksi kokemiinsa ilmiöihin huomattavasti entistä torjuvammin. Tätä ei voi puhua pois kontaktien tai monikulttuurikasvatuksen puutteella. Kyseessä ei myöskään tunnu olevan mustavalkoinen maahanmuuttajavastaisuus tai nationalismi. Normaalit selitykset eivät toimi ollenkaan.
Quote from: Roope on 17.11.2010, 01:48:39
QuoteStubb: Ei voi sanoa, että nuorison mielipiteet on vääriä. Itse asiassa omat kokemukset lähes sadasta lukiokäynnistä on ihan toisenlaiset. Eli erilaisuuteen, monikulttuurisuuteen, kansainvälisyyteen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin kuin ennen. Eli pitää katsoa mitä on kysytty ja millä tavalla on vastattu.
Sehän tuossa kyselyssä olikin merkillepantavaa. Vaikka kansainvälisyyttä ja erilaisuutta pidettiin entistä tavallisempana ja hyväksytympänä osana arkea aiempaan kyselyyn verrattuna, niin silti nuoret suhtautuivat maahanmuuton kielteisiksi kokemiinsa ilmiöihin huomattavasti entistä torjuvammin. Tätä ei voi puhua pois kontaktien tai monikulttuurikasvatuksen puutteella. Kyseessä ei myöskään tunnu olevan mustavalkoinen maahanmuuttajavastaisuus tai nationalismi. Normaalit selitykset eivät toimi ollenkaan.
Kun Stubbero analysoi vastauksia, hän ei tietenkään osaa ottaa huomioon ilmeisintä motiivia vastausten näennäiseen ristiriitaan. Tervettä järkeä.
Mitenkäs sellaisen tunnistaisi mitä ei itse omaa eikä työssään törmää.
Quote from: Roope on 17.11.2010, 01:48:39
Sehän tuossa kyselyssä olikin merkillepantavaa. Vaikka kansainvälisyyttä ja erilaisuutta pidettiin entistä tavallisempana ja hyväksytympänä osana arkea aiempaan kyselyyn verrattuna, niin silti nuoret suhtautuivat maahanmuuton kielteisiksi kokemiinsa ilmiöihin huomattavasti entistä torjuvammin. Tätä ei voi puhua pois kontaktien tai monikulttuurikasvatuksen puutteella. Kyseessä ei myöskään tunnu olevan mustavalkoinen maahanmuuttajavastaisuus tai nationalismi. Normaalit selitykset eivät toimi ollenkaan.
Kyseessä on varmaan ihan normaali todellisuusperustaisuus. Nuoret näkevät kansainvälisyyden, monikulttuurisuden ja erilaisuuden sellaisena kuin se heidän arkipäivässään ilmenee, joten näihin havaintoihin ei pääse enää mikään ideologia vaikuttamaan puoleen tai toiseen.
Täten jos arkipäivässä on epämiellyttävyyksiä ja kielteisiä ilmiöitä, ne todella koetaan tosina ja aidosti vastenmielisinä. Siksi nuorisoa kannattaa kuunnella, heidän voi olettaa puhuvan totta eikä luuloja.
Quote from: Embo on 17.11.2010, 10:08:33
Täten jos arkipäivässä on epämiellyttävyyksiä ja kielteisiä ilmiöitä, ne todella koetaan tosina ja aidosti vastenmielisinä. Siksi nuorisoa kannattaa kuunnella, heidän voi olettaa puhuvan totta eikä luuloja.
Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja. Naamatusten jutellessa mielipiteet aiheesta kuin aiheesta tuntuvat olevan paljon moniulotteisempia, aivan kuten tuossa kyselyssä.
Lukiolaisikäisillä lienee vielä vallitsevana ristiriita oman yksityisen ajattelun ja heiltä koulussa odotettavan julkisen ajattelun välillä. Muutamassa vuodessa tulee sekä lisää kriittisyyttä (tai ainakin halua haastaa auktoriteetti) että myös tarpeeksi rohkeutta tuoda oma kanta esille.
Quote from: Roope on 17.11.2010, 11:31:08
Quote from: Embo on 17.11.2010, 10:08:33
Täten jos arkipäivässä on epämiellyttävyyksiä ja kielteisiä ilmiöitä, ne todella koetaan tosina ja aidosti vastenmielisinä. Siksi nuorisoa kannattaa kuunnella, heidän voi olettaa puhuvan totta eikä luuloja.
Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja. Naamatusten jutellessa mielipiteet aiheesta kuin aiheesta tuntuvat olevan paljon moniulotteisempia, aivan kuten tuossa kyselyssä.
Lukiolaisikäisillä lienee vielä vallitsevana ristiriita oman yksityisen ajattelun ja heiltä koulussa odotettavan julkisen ajattelun välillä. Muutamassa vuodessa tulee sekä lisää kriittisyyttä (tai ainakin halua haastaa auktoriteetti) että myös tarpeeksi rohkeutta tuoda oma kanta esille.
ööh tota nehän siis nimenomaan ovat vasta opettelemassa julkisesti vaadittua paskapuhetta ja sen takana ja rinnalla elävää omaa ajattelua.
QuoteSe vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja.
Ne noudattavat sitä pääsääntöisesti koska nuoret vaistoavat mikä on "virallinen totuus" ja millä pääsee eteenpäin. Mutta joo, on nuorissa paljon niitäkin jotka nielevät virallisen totuuden mukisematta, edes asettelematta yksinkertaisia peruskysymyksiä.
Muistellen omaa lukioaikaa, olisin raivostunut ja raivostuinkin kun joku vanhempi asetti mielipiteeni kyseenalaiseksi. Vaikka tuo vanhempi henkilö oli oikeassa, jurnutin piruuttani ja väänsin nappuloita kaakkoon aatteeni puolesta vaikka itse tajusin että tuon aikuisen mielipiteessä on pointtinsa ja vinha totuus. Oli hyvä etten seonnut ammattianarkomarkoksi tai toisin päin vaikkapa uusnatsiksi. Se on sitä kapinaa auktoriteetteja vastaan. Siksi on hyvin tärkeää esittää nuorille vain faktaa, ei pyrkiä käännyttämään sillä silloin tulos on päinvastainen ja tuhoisa.
Quote from: Roope on 17.11.2010, 11:31:08
Se vähän riippuu. Olen lueskellut lukiolaisten koululleen tekemiä esityksiä esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttokeskustelusta. Ne yleensä toistavat surutta kaikkia mahdollisia julkisuudessa esiintyviä työvoimapula-, suvaitsevaisuus- ja kansainvälistymisfraaseja.
Eiköhän moni saisi hylsyn ja puhuttelun reksin kansialassa, jos sävy olisi maahanmuuttokriittinen.
Muistan jo 70-luvulta, kun luokassa kiersi jotain kommarien papereita, muistaakseni Nicaraguan kapinallisten tueksi, joihin opettajan taholta kehotettiin laittamaan nimi. Että eiköhän opet ihan opeta, että multikulti on hienoa ja ihqua.
Kun piltti sitten kadulla kohtaa todellisuuden, niin tuskin opettajan viralliset lauseet painavat oikeasti.
Nythän kun puhutaan maahanmuutosta, niin lähes aina tarkoitetaan islamilaista, aasialaista ja afrikkalaista maahanmuuttoa, joskus harvemmin myös venäläistä...
Quote from: normi on 17.11.2010, 12:03:49
Muistan jo 70-luvulta, kun luokassa kiersi jotain kommarien papereita, muistaakseni Nicaraguan kapinallisten tueksi, joihin opettajan taholta kehotettiin laittamaan nimi. Että eiköhän opet ihan opeta, että multikulti on hienoa ja ihqua.
No en minä ainakaan opeta niin. Nyt täytyy huomata, että opettajat ovat terveydenhoitohenkilökunnan ja poliisien ohella sellain ihmisryhmä, joka on aika hyvin selvillä sen oppilasaineksen tasosta, joka Suomeen tällä hetkellä vaeltaa. Totta kai jos sä tuut multa työpaikalla kyseleen aiheesta, niin mä pyrin vastaamaan jotain neutraalia, sillä rasismiksi tulkitut mielipiteet asettavat hyvin herkästi opettajan ammattitaidon kyseenalaiseksi. Mutta opettajien kesken vallitsee yleensä ääneenlausumaton yhteisymmärrys aiheesta.
Erikseen on sitten tietenkin ne opettajat, jotka tekee bisnestä ihmiskaupalla. He mokuttavat täysillä ihan vain rahan takia. Minusta ei sellaiseen kaksinaamaisuuteen olisi. (Kaipa siellä on vilpittömiäkin typeryksiä seassa.)
Quote from: Chrattac on 15.11.2010, 22:40:27
Lisäksi mokoma touhukaksikko ei välitä tippaakaan siitä, mitä mieltä kenttä on. :facepalm:
Tämä on juuri se syy miksi minä, pitkänlinjan kokoomuslainen, en tule seuraavissa vaaleissa äänestään kokoomusta.
Quote from: Pliers on 17.11.2010, 16:50:39
Quote from: Chrattac on 15.11.2010, 22:40:27
Lisäksi mokoma touhukaksikko ei välitä tippaakaan siitä, mitä mieltä kenttä on. :facepalm:
Tämä on juuri se syy miksi minä, pitkänlinjan kokoomuslainen, en tule seuraavissa vaaleissa äänestään kokoomusta.
Tervetuloa klubiin. :D
Quote from: hyperbeli on 17.11.2010, 15:48:52
Erikseen on sitten tietenkin ne opettajat, jotka tekee bisnestä ihmiskaupalla. He mokuttavat täysillä ihan vain rahan takia.
Miten nämä opettajat tekevät bisnestä
ihmiskaupalla ja mokuttamisella? Kerro ihmeessä lisää, sillä tämähän kuulostaa lööppikamalta.
Quote from: Gödel on 16.11.2010, 22:10:09
Quote from: Turkulaine on 16.11.2010, 19:27:11
http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/
Tämä kuva julkaistiin myös tämän päivän hesarissa.
(http://img441.imageshack.us/img441/7995/nollaprosenttia.jpg)
Sivu 104.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/nuorisobarometri2010.pdf
Kummallista, ettei RKP ole älähtänyt tästä?
Alle 30-vuotiailla RKP:n kannatus 0%!
Quote from: Gödel on 19.11.2010, 18:36:44
Kummallista, ettei RKP ole älähtänyt tästä?
Alle 30-vuotiailla RKP:n kannatus 0%!
Mikä ihme tuo on? RKP:n koko poliittinen ohjelma on pakkoruotsi suomenruotsalaisten hyväksi (jotka kumminkin joutuvat oppimaan suomen täydellisesti pärjätäkseen elämässä), valtiontuet suomenruotsalaisille rikkaiden tukisäätiöille (jotka ovat sisäsiittoisia ja joiden tukea eivät saa muut kuin valitut ryhmät) sekä muutoin tuki kaikelle toiminnalle, jossa kohde/toimijat eivät puhu suomea äidinkielenään (monikulttuurisuus, aaah-aaaah-aaaaaah). Nollaohjelmalle nollatoleranssi. RKP:lla ei ole mitään oikeita agendoja suomenruotsalaisille, joista suurin osa on 100 x nuivempia kuin Halla-aho ja Mäenpää yhteensä.
Quote from: Turkulaine on 16.11.2010, 19:33:23
Jokseenkin yllättävää on, että heteroseksuaaliseksi itsensä mieltää vain 91 % (naiset) ja 92 % (miehet) vastaajista. Näistäkin itsensä vain jonkin verran heteroseksuaaliseksi mieltäviä on 20 ja 15 prosenttiyksikköä, jolloin vakuutuksen vahvasta heteroidentiteetistä antoi vain noin kolme neljäsosaa vastaajista.
Mikä tässä on yllättävää? Tämä on jotakuinkin linjassa yleisten seksuaalipsykologisten tutkimustulosten kanssa.
QuoteSe, että kolme neljästä sijoittaa itsensä heteroseksuaalinen–homoseksuaalinen-jatkumon heteroseksuaalisimpaan päähän, ei ole kovin yllättävää. Ajassa ei tarvitse mennä taaksepäin kuin 1950-luvulle, kun yllätykseksi riittivät Kinseyn tutkimusryhmän tutkimustulokset siitä, että seksuaalinen suuntautuminen on jatkumo, eivätkä ihmiset jakaudukaan homoiksi ja heteroiksi.
Nuorisobarometrin kyselyssä kolme neljästä kokee itsensä lähinnä heteroseksuaaleiksi, 1 prosentti homoseksuaaleiksi ja neljännes on jotain siltä väliltä. Seksuaalista suuntautumista selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa, eikä ajallista vertailua vanhempiin barometreihin siis päästä tekemään. Oletettavasti seksuaalisessa suuntautumisessakin tapahtuu muutosta ajan myötä. Vuonna 1993 tehdyssä suomalaisessa kyselyssä homoseksuaalien osuus oli yksi prosentti kuten barometrissakin, jopa noin 93 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa heteroseksuaalisia, ja vain noin kuusi prosenttia biseksuaalisia. (Kontula & Haavio-Mannila 1993.)
Onhan suoranainen rasismi lisääntyt räjähdysmäisesti. Vaikeat ajat purkautuvat hyvin helposti erilaisia vähemmistöjä kohtaan, pelottavan tuttu ilmiö historiasta.
Siksi jokaisen joka sanoo aidosti harjoittavansa maahanmuuttokritiikkiä ja on siinä rehellinen itselleen kannattaa käyttää aina suurta herkkyyttä asian kanssa. On eri asia yrittää vaikuttaa politiikkaan kuin suoranaisesti kiihottaa kansanryhmää kohtaan.
Kun seuraan omaa jälkikasvua, on vaikea olla samaa mieltä siitä, että nuorison ulkomaalaisvastaisuus olisi kasvanut. Päinvastoin, nuoret ovat melko lailla kansainvälisempiä, kuin mitä 40-,50- ja 60-luvulla syntynyt sukupolvi.
Kyse on siitä, että vastustetaan vääränlaista maahanmuuttoa Suomeen.
Quote from: AuggieWren on 19.11.2010, 18:44:10
Quote from: Gödel on 19.11.2010, 18:36:44
Kummallista, ettei RKP ole älähtänyt tästä?
Alle 30-vuotiailla RKP:n kannatus 0%!
Mikä ihme tuo on? RKP:n koko poliittinen ohjelma on pakkoruotsi suomenruotsalaisten hyväksi (jotka kumminkin joutuvat oppimaan suomen täydellisesti pärjätäkseen elämässä), valtiontuet suomenruotsalaisille rikkaiden tukisäätiöille (jotka ovat sisäsiittoisia ja joiden tukea eivät saa muut kuin valitut ryhmät) sekä muutoin tuki kaikelle toiminnalle, jossa kohde/toimijat eivät puhu suomea äidinkielenään (monikulttuurisuus, aaah-aaaah-aaaaaah).
Boldattu kohta ei ole aivan totta, sillä muistan pakkoruotsin opetukseen liittyvän asennekasvatuksen olleen räikeässä ristiriidassa muihin aineisiin liittyneen asennekasvatuksen kanssa.
a) Ruotsin tunneilla murteet eivät olleetkaan rikkaus niin kuin äidinkielen tunneilla vaan sitä että tyhmät juntit puhuvat hassusti. Yläasteella rantamurteille naureskeli karjalan evakko ja lukiossa niitä halveksi suomenruotsalainen haaska, ja mitä olen muilta kysellyt niin opetus on ollut samansuuntaista muuallakin, joten se kuulunee ruotsinopettajien koulutukseen (tai kuului ainakin 80- ja 90-luvuilla vaikuttaneiden ruotsinopettajien koulutukseen).
b) Ruotsin oppikirjojen henkilöt poikkesivat suuresti esim. englannin oppikirjojen henkilöistä. Siinä missä jälkimmäiset olivat taustaltaan lähinnä akateemisia, joille kirjakieli sopii suuhun aika uskottavasti, edelliset olivat etupäässä suomenruotsalaista työväenluokkaa, joka solkkaa oikeasti viehättäviä "Jaska talar paska" -murteitaan.
a+b=suomenruotsalainen duunari on tyhmä juntti
c) Suomenruotsalaiset kuvattiin kaappisivistyneistöksi, joka käyttäytyy muiden seurassa kuten muutkin ja jopa kuuntelee irvistelemättä poppia, mutta kotioloissa levysoittimeen pannaan klassista musiikkia ja aletaan käyttäytyä fiinisti.
a+b+c=suomenruotsalainen duunari on tyhmä juntti, joka hienostelee kotioloissa päästäkseen käyttäytymään alentuvasti muiden seurassa.
Ei niinkään yllättäen tällainen stereotyyppi tunnetaan ympäri Suomea, varsinkin siellä missä suomenruotsalaisia ei liiemmin asu.
Valistunut arvaukseni tällaisen asennekasvatuksen syyksi on, että RKP levittää tieten tahtoen suomensuomalaisien keskuuteen asenteita, jotka ilmenevät ennakkoluuloina ja syrjintänä, jotka puolestaan painostavat suomenruotsalaisia pysymään RKP:n hallitsemassa ankkalammikossa. Missään tapauksessa opetusta ei ole edes yritetty suunnitella suomenruotsalaisien kannalta mahdollisimman edulliseksi.
Linda Lampenius ei opeta lapselleen suomea
Linda Lampenius kertoo MTV3:lle, ettei helmikuussa kaksi vuotta täyttävä tytär tule tarvitsemaan suomen kieltä.
Ruotsissa asuva ja ruotsia äidinkielenään puhuva Lampenius puoltaa miehensä Martin Cullbergin kantaa, ettei tytär tule tarvitsemaan suomen kieltä, MTV3 kertoo. Viulusti ei ole vielä tehnyt asiasta lopullista päätöstä, mutta kertoo kanavalle, ettei itsekään puhu suomea täydellisesti ja haluaisin opettaa kielen kunnolla, jos niin tapahtuisi. Kielen opettamiseen ei ainakaan saa perheessä tukea.
-Mun mies on ollut vähän sitä vastaan, hän sanoo kanavalle.
-Olen hänen kanssaan kyllä siinä samaa mieltä, koska en puhu niin hyvää suomen kieltä, Lampenius sanoo haastattelussa.
Comebackia tekevä Lampenius on julkaissut joulualbumin Angels, mikä on hänen ensimmäinen soololevynsä viiteen vuoteen.
http://www.iltalehti.fi/viihde/2010121512868844_vi.shtml
Ostakaahan Lindan joulualbumi.
Mutta Linda pyllistelee tätä nykyä viuluineen ja kakaroineen Ruotsissa. Eihän siellä naapurimaan kääpiökieltä lapsille kannata pakolla opettaa, ihan niin kuin ei meilläkään!
Olen siinä mielessä samaa mieltä Lindan kanssa, että jos hän aikoo perheineen asua Ruotsissa, niin eihän sitä suomenkieltä mihinkään tarvita.
Voi tietenkin ajatella, että samoin perustein on hölmöä pakottaa suomalaiset opettelemaan ruotsinkieltä. Tämä (maailmanlaajuisesti tarkasteltuna)älytön yksityiskohta ei kuitenkaan ole tämän kyykkyviulistin syytä.
Näin on, että ruotsalaisten kannattaa Ruotsissa keskittyä ruotsin hoitoon ja jättää naapurimaan kieli naapurien huoleksi. Ihan sama politiikka pitäisi saada vallalle myös Suomessa. Ja kyllähän se saadaankin, ajan kanssa.
Apua, apua, kallisarvoinen kaksikielisyys on vaarassa!
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/hbl_keskusta_kaavailee_neuvottelua_kouluruotsista_2272405.html
Quote
Keskusta haluaa koota suurimmat puolueet keskustelemaan kouluruotsin käsittelystä vaalikampanjoissa, kertoo Hufvudstadsbladet. Neuvottelun päämääränä olisi estää aihetta koskevan keskustelun kärjistyminen ja välttää populistiset yritykset hyödyntää pakkoruotsiteemaa vaaleissa.
Keskustan ruotsinkielisen piirin puheenjohtajan Peter Albäckin mukaan tapaaminen järjestettäisiin tammi-helmikuussa ja sen tarkoituksena olisi päivittää näkemykset kieltenopetuksesta.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vahvistaa Hufvudstadsbladetille, että keskustelua on suunniteltu ja se on hänen mielestään tarpeen. Hän toivoo, että ruotsin asemasta ei tule vaalien suuri kysymys, vaikka se onkin varmasti läsnä kaikissa vaalikeskusteluissa.
Laaninen uskoo, että suurilla puolueilla säilyy kouluruotsikeskustelussa maltti. Yksittäisillä ehdokkailla voi kuitenkin olla vaikeampaa.
- Toivon ja vetoan, että ei menetettäisi malttia ja yritettäisi ratsastaa eduskuntaan pakkoruotsilla, Lanninen sanoo.
Älbäckin mukaan suuriin puolueisiin on jo otettu asiassa yhteyttä. Laanisen mukaan on kuitenkin vielä harkinnassa, mitkä puolueet olisivat mukana tapaamisessa.
YLE Uutiset
Hehe ..pakkoruotsittajilla on cacca housuissa kun ei enää mikään auta, pitää vaientaa keskustelu..vuosikymmenien mocutus ja pakkoruotsitus on mennyt mönkään.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/1/8/w57257.php
QuoteCentern planerar möte om svenskan
Publicerad: 08/01 04:00 ›uppdaterad: 08/01 04:00
För att undvika regelrätt språkstrid i valkampanjen vill Centern att de viktigaste partierna möts och diskuterar svenskans ställning.
Det är Peter Albäck, omstridd ordförande för Centerns svenska distrikt, som upplyser den som råkar besöka partiets svenska webbsidor om att de stora partierna kontaktats och välkomnar ett möte för att åstadkomma en gemensam strategi för språkundervisningen i de finska skolorna.
Enligt Albäck ska språkmötet hållas i januari–februari och avsikten är att "uppdatera" synen på språkundervisningen. När Hbl ringer upp partisekreterare Timo Laaninen (C) blir det klart att diskussioner om mötet redan en längre tid har förts inom Centern.
– Albäck har flera gånger fört fram det här. Mötet behövs nog eftersom det finns skäl att prata om hur vi vill hantera det här ämnet i valdiskussionerna, säger Laaninen.
Han skulle helst se att svenskan inte blir det stora temat, men:
– Frågan om svenskundervisningen kommer att finnas med i alla valtest och det är också ett självklart tema i alla valdebatter. Vi borde fundera på en strategi så att debatten inte tillspetsas. Det är viktigt med tanke på den svenskspråkiga minoriteten.
– Utan något slags samsyn finns en risk för att det hela urartar. Vi behöver verkligen inget språkkrig.
Laaninen tror att de stora partierna nog kan hålla sig i skinnet. Svårare kan det vara för enskilda kandidater.
– Jag hoppas och vädjar om att man inte förivrar sig och försöker rida in i riksdagen på "tvångssvenskan".
Albäck talar om de stora partierna redan kontaktats. Vilka ska få vara med på mötet?
– Det måste vi ännu fundera på.
Samlingspartiets nya stjärna Fatbardhe Hetemaj hoppas på en nyanserad diskussion.
– Efter "Pakkoruotsi-ilta" i tv har många ringt och berättat att de inte tänker rösta på mig för att jag försvarat "tvångssvenskan".
Hetemaj försäkrar att hon håller fast vid sin syn om finlandssvenskarna själva gör det.
– Tidigare trodde jag att alla svenskspråkiga höll på "tvångssvenskan". Sedan läste jag vad Nils (Torvalds) tyckte. Jag kan tänka mig att byta åsikt när språkminoriteten gör det, men inte före det.
Steven Frostdahl, ordförande för de finlandssvenska socialdemokraterna, säger att folk han talat med är bekymrade över att SFP inte ensamt kan påverka svenska frågor i regeringen.
– Den här oron kommer tydligt fram. Minst lika oroade är folk över den borgerliga regeringens politik som skapar växande klyftor i samhället.
Sannfinländarnas frammarsch har tärt hårt på SDP, men Frostdahl försäkrar att de finlandssvenska socialdemokraterna inte har drabbats.
– Sannfinländarna är ingen konkurrent för FSD, säger han.
Vänsterförbundets Birgitta Gran säger för sin del att varken partiets finsk- eller svenskspråkiga verksamhet har lidit av Sannfinländarnas segertåg.
– Vi har ju haft en annan strategi och inte gått med i den sannfinnländska kören i till exempel invandrarfrågor.
Gran betonar att svenskan inte är huvudsaken för henne i valet.
– Som socialarbetare möter jag många som upplever sig övergivna av samhället, sparlistor presenteras och välfärden står på spel.
De grönas Kristian von Essen tror att luften börjar gå ur den värsta språkdiskussionen.
– Finns det någon språkdiskussion på annat håll än på Hbl:s insändarsidor? Ingen har tagit upp saken med mig och jag själv koncentrerar mig i min kampanj helst på trafik- och företagarfrågor.
MARIANNE LYDÉN
Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto
9.1.2011 klo 10.00
Perussuomalaiset Nuoret ratsastaa pakkoruotsilla eduskuntaan
Hufvudstadsbladetin mukaan keskusta haluaa koota suurimmat puolueet
keskustelemaan pakkoruotsin käsittelystä vaalikampanjoissa. Puoluesihteeri
Timo Laaninen toivoo, että eduskuntaan ei yritettäisi ratsastaa
pakkoruotsilla.
Keskustan järjestämä puoluekartelli häpäisee länsimaalaisen demokratian,
johon ei sovi vaalikeskustelun minkäänlainen ennaltamäärääminen.
Puheenjohtaja Mari Kiviniemen uusi ja avoin keskusta muistuttaa vahvasti
Matti Vanhasen vanhaa ja sulkeutunutta.
Kansan äänen unohtaminen ei ole keskustalle harvinaista – opetusministeri
Johannes Virolainen sopi kulissien takana Rkp:n kanssa pakkoruotsista
1970-luvun peruskoulu-uudistuksessa. Siitä lähtien suomalaiset ovat
saaneet maistaa pakkoruotsin karvasta kalkkia.
Perussuomalaiset Nuoret uskoo, että ensi vaaleissa eduskuntaan nousee
ennätyksellisen paljon nuoria, kieliopintojen valinnanvapautta kannattavia
ehdokkaita. Uuden sukupolven myötä pakkoruotsin loppu on vain ajan kysymys
– mitä nopeammin, sen parempi.
Perussuomalaiset Nuoret vaativat jo vuonna 2009, että Suomesta tehdään
virallisesti yksikielinen maa. Nykyinen kielilainsäädäntö ei vastaa
kansalaisten todellista tahtotilaa – tutkimusten mukaan valtaosa
suomenkielisistä ja merkittävä osa ruotsinkielisistä haluaisi luopua
pakkoruotsista.
Perussuomalaiset Nuoret ratsastaa eduskuntaan pakkoruotsilla, koska se on
kansan tahto. Rkp:n kanssa tehtävien lehmänkauppojen aika on ohi ja
kansanvallan aika on alkanut.
Kannannotto Perussuomalaisten Nuorten sivuilla (http://ps-nuoret.net/index.php?subaction=showfull&id=1294560470&archive=&start_from=&ucat=4&)
Hyvä Simon ja Perussuomalaisten Nuorten hallitus! Sanoisinko että rahalla saa ja hevosella pääsee. Hyvät ideat voivat peitota rahankin voiman ja se on hienoa.
Katos katos... Meinaavatko Perussuomalaiset Nuoret tuoda demokratian takaisin edustukselliseen demokratiaan. Toivottavasti uhka vanhoille puolueille kasvaa riittävän suureksi. Hyvää työtä!
Alkaa suomalainen "demokratia" olemaan todellakin irvikuva todellisesta demokratiasta, kun aina ennen vaaleja muut puolueet kokoontuvat konklaaviin päättämään miten Perussuomalaisia vastaan toimitaan seuraavissa vaaleissa...
No hei. Täytyyhän myös Kepudemarikokoomuksen suunnitella omat vaaliteemansa. Siitähän tässä vain on kyse. Samassa kokouksessa ehkä pohditaan myös millä teemoilla nuo osastot voisi erottaa toisistaan ja se taas on todella vaikea tehtävä.
Quote from: IDA on 09.01.2011, 11:28:29
No hei. Täytyyhän myös Kepudemarikokoomuksen suunnitella omat vaaliteemansa. Siitähän tässä vain on kyse. Samassa kokouksessa ehkä pohditaan myös millä teemoilla nuo osastot voisi erottaa toisistaan ja se taas on todella vaikea tehtävä.
Äläs nyt, kyllähän eroja aina keksii. Esimerkki: kepu voisi puolustaa pakkoruotsia peruskoulussa, demarit vois keskittyä vaalimaan ruotsin asemaa virkamiskunnassa ja kokoomus pistää panoksensa ruotsin erityisaseman suojeluun korkeakoulupuolella. Ja sitten eikun väittelemään vaalitentteihin....
Quote from: pw on 09.01.2011, 11:37:50
Äläs nyt, kyllähän eroja aina keksii. Esimerkki: kepu voisi puolustaa pakkoruotsia peruskoulussa, demarit vois keskittyä vaalimaan ruotsin asemaa virkamiskunnassa ja kokoomus pistää panoksensa ruotsin erityisaseman suojeluun korkeakoulupuolella. Ja sitten eikun väittelemään vaalitentteihin....
Yksi hyvä, ja poliittista todellisuutta kuvaava, idea voisi olla, että kolmen suurimman puolueen vaalitentin juontaisi Marco Bjurström. Muut puolueet voisivat sitten omassa tentissään keskittyä politiikkaan.
QuoteSimon Elo, ordförande för Sannfinländarnas unga, är övertygad om att de unga sannfinländarnas motstånd mot svenskan kommer att leda dem in i riksdagen.
Koko juttu (HBL) (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/1/9/w57306.php)
Alkuperäinen kannanotto (http://ps-nuoret.net/index.php?subaction=showfull&id=1294560470&archive=&start_from=&ucat=4&)
Voisikohan joku keksiä jonkin muun vertauskuvan kuin " ratsastaminen" tuohon eduskuntaan pääsemiselle, kun tuskin kukaan sinne hevosella menee? Samoin "flirttailu" milloin minkäkin asian kanssa on oksettavaa.
Quote from: Alkuasukas on 09.01.2011, 22:02:08
Voisikohan joku keksiä jonkin muun vertauskuvan kuin " ratsastaminen" tuohon eduskuntaan pääsemiselle, kun tuskin kukaan sinne hevosella menee?
Keskustan Laaninen sitä käytti, joten me käytimme samaa kielikuvaa ihan vain piikittelyn vuoksi. "Ratsastaminen" on keskustalaisille sopivan agraarinen termi. ;D
Saa vapaasti keksiä parempia.
Sanotaanko nyt näin, että persut ovat ottaneet ohjelmaansa useita sellaisia seikkoja, jotka ärsyttävät tavallista kansaa. Sellaisia ovat muun muassa pakkoruotsi ja maahanmuutto. Eikä muiden puolueiden poliitikkojen rahoitussotkut myöskään saa kansalta ymmärrystä.
Käytännössä suomalainen halituspolitiikka on pitkällä aikavälillä kerryttänyt monia seikkoja, joilla ei ole kansan tukea. Tämä antaa persuille kevään vaaleihin erinomaiset lähtökohdat. Ongelmat alkavat vasta vaalien jälkeen - jos alkavat.
QuoteTämä hyöty on pakkoruotsista
Suomesta on lähtenyt Euroopan unionin alueelle töihin noin 12 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta nuorta Suomen kymmenen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana.
Yllättävän monet kiittelevät ruotsin kielen opiskelua koulussa, sillä monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.
- Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, toteaa tutkija Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta.
...
Aamulehti (http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194662186716/artikkeli/tama+hyoty+on+pakkoruotsista.html)
Tällä hetkellä vuosiluokittain pakkoruotsia opiskelee noin 50-70 000 ihmistä ja niistä 1 200:lle siitä on hyötyä?
Eli 1,7-2,4 %:in hyöyty. ;D
Eiköhän vähintään tuo 1,7-2,4 % valitsisi opiskella ruotsia, vaikka se olisikin vapaaehtoinen.
"Yllättävän monet kiittelevät ruotsin kielen opiskelua koulussa, sillä monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia."
Tyypillistä pyöreää potaskaa, josta ei ilmene muuta kuin kummallinen mielipide.
Ne ovat nuo Suomen ruotsalaistamiskoneistojen lausumat kuin entinen Oskarin onnenpyörä eli paljon pyörii, mutta mitään ei anna.
QuoteTutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Monet näistä muualla työssä olleista suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla.
No niin, koskee ihan perunaneniäkin. Kuis nyt näin?
Quote from: antero on 13.01.2011, 15:00:57
Tällä hetkellä vuosiluokittain pakkoruotsia opiskelee noin 50-70 000 ihmistä ja niistä 1 200:lle siitä on hyötyä?
Eli 1,7-2,4 %:in hyöyty. ;D
Eiköhän vähintään tuo 1,7-2,4 % valitsisi opiskella ruotsia, vaikka se olisikin vapaaehtoinen.
Sulla on virhe tuossa. "Yllättävän moni" ei pidä sisällään kaikkia 1200. Puhutaan varmaan kymmenistä tai sadoista.
Miksi on hyvä asia, että suomalaiset opiskelijat menevät opintojen jälkeen ulkomaille töihin ja huono asia, jos Suomessa opiskellut ulkomaalainen tekee saman?
Uutisen on pakko olla trolli (by RKP).
Euroopassa taikka missään skandinavian ulkopuolella ei varmasti ole kysyntää ärrälle.
Quote from: IDA on 13.01.2011, 15:30:57
Miksi on hyvä asia, että suomalaiset opiskelijat menevät opintojen jälkeen ulkomaille töihin ja huono asia, jos Suomessa opiskellut ulkomaalainen tekee saman?
Koska he voivat palattuaan valittaa syrjintää.
Quote from: Pate on 13.01.2011, 15:36:36
Uutisen on pakko olla trolli (by RKP).
Samaa epäilen. Toki harvinaisen kielen (ml. suomi ja myös ruotsi) hallinnasta voi olla jossakin yksittäisessä tapauksessa hyötyä myös ko. kielialueen ulkopuoellla, mutta niin on vaikkapa latinasta (esim. biotieteissä, kuulemma etenkin kasvipuolella, jossa se on suunnilleen lingua franca. Ja mainiosti opeteltavissa myös lukion jälkeen. kunhan on jonkinlaista kokemusta kielten opiskelusta. Kuten lähes kaikilla yliopiostoon päässeillä toistaiseksi on.)
Quote from: BeerBelly on 13.01.2011, 15:27:19
QuoteTutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Monet näistä muualla työssä olleista suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla.
No niin, koskee ihan perunaneniäkin. Kuis nyt näin?
En tiedä mutta moni expatti on valittanut samaa, eli että jos työrupeama ulkomailla on paria vuotta pidempi se alkaa negatiivisesti vaikuttamaan työnsaantimahdollisuuksiin Suomessa. Myös opiskelua ulkomailla ei välttämättä katsota positiiviseksi seikaksi, päinvastoin. Ulkomailla opiskelleiden mukaan tutkinto jostain ulkomaisesta huippuyliopistosta ei ole suomessa työmarkkinoilla mitään verrattuna satunnaiseen perähikiän AMK:hon.
Jos suomalaisia oltaisiin pakotettu seitsemänneltä luokalta yliopistoon opettelemaan mitä tahansa triviaalia taitoa, esimerkiksi jonglööräämistä, niin aivan taatusti siitä muutamalle sadalle hyötyä olisi työmarkkinoilla.
QuoteVirkkunen tyrmää pakkoruotsin poiston: venäjä englannin kielen tilalle
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ei hyväksy Suomen kouluihin ruotsin tilalle venäjää edes kokeilumielessä. Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien mukaan Virkkunen torjuu kuuden itäsuomalaisen kunnan kaavaileman kokeilun, jossa venäjän kielen opiskelusta tulisi vaihtoehto ruotsille peruskoulun toisena vieraana kielenä.
Virkkusen mukaan ruotsin kielen asemaa on pikemminkin vahvistettava. Hän antaa tukensa myös venäjän opiskelun edistämiselle. Virkkusen mielestä koulut voisivat tarjota sitä ensimmäisenä kielenä vaihtoehtona englannille.
Kunnat aikovat lähettää esityksensä opetusministeriölle heti kun asiasta on tehty viralliset päätökset. Yhteishanketta vetävä Imatran sivistystoimen johtaja Jussi Virsunen kertoo STT:lle, ettei kokeilu missään tapauksessa heikentäisi ruotsin asemaa, päinvastoin kunnat sitoutuisivat samalla monipuolistamaan ruotsin opiskelumahdollisuuksia.
Virsunen toivoo, että hakemukseen tutustutaan ministeriössä huolella.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Pakkoruotsin+korvaaminen+ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4+ei+kelpaa+Virkkuselle/1135263231386?ref=rss)
Miksei saman tien vaihdeta ruotsia äidinkieleksi kaikille?
http://iltalehti.fi/uutiset/2011012713084783_uu.shtml
QuoteKaksikielisyydestä kertovaa lehteä jaetaan koteihin
Suuren osaan postilaatikoista kolahtaa lähipäivinä Pirkka-lehden liitteenä kaksikielisyydestä kertova Kimpassa-lehti.
Lehden julkaisee Folktinget ja rahoittaa Svenska kulturfonden.
- -
Kimpassa-lehden levikki on 1,6 miljoonaa kappaletta ja sen odotetaan saavuttavan jopa 2,8 miljoonaa lukijaa. Svenska kulturfonden on rahoittanut lehteä 320 000 eurolla.
Pakkoruotsittajien hätä on kova...
Hätä on tosiaan kova. Pirkka lehden väliin menevä iso liite ei tosiaan ole halpa.
"Lehden julkaisee Folktinget ja rahoittaa Svenska kulturfonden."
Tulipa mieleen: onko kovastikin objektiivinen? Löisinpä vetoa siitä että ei ole. Vedonlyöntikerroin olisi huima juu/ei akselilla. Ehkä jotain 99.999999999999999%, suuntaan tai toiseen.
Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.
Pirkka tulee, jos on Plussakortti ja tietty ostosmäärä vuositasolla.
Quote from: ElinaElina on 27.01.2011, 23:21:30
Pirkka tulee, jos on Plussakortti ja tietty ostosmäärä vuositasolla.
Plussakortti on. Mutta ei tule lehteä koska minun ostokseni/tarpeeni ovat naurettavan pieniä. Hirveää seurata kuinka ihmisillä on niin paljon turhaa kamaa.
Niin, ei ole kuin pari viikkoa siitä kun olin baarissa ja pari kaveria Tammisaaresta puhui vieressä ruotsia sitten juteltiin jotain keskenämme suomeksi,kysyivät puhunko ruotsia, sanoin että että en, sitten pian taas höpisivät jotain keskenään ruotsiksi, sitten vittuilin niille vähän niiden puheista, toinen kysyi että ethän sinä kertonut puhuvasi ruotsia, sanoin, että en puhukaan, mutta ymmärrän kyllä helkkarin hyvin.
Eli luen Pirkan esitteen, mutta yhtä kaikki olen ehdottomasti pakkoruotsia ja ruotsin kielen virallista asemaa vastaan, kuten jokaisen suomenkielisen Vaasalaisen tulisikin olla, tämän maan ainoa virallinen kieli pitäisi olla suomi.
Kerrottakoon vielä loppuun että 1994 äänestin Elisabeth Rehniä presidentiksi niin kuin moni muukin, silloin ruotsinkielisyydessä ei ollut mitään vikaa. Tänä päivänä on vaikea edes kuvitella äänestvänsä ketään RKP laista mihinkään, joko maailma tai minä on muuttunut.
Aha. luempa sitten ruotsinkielen version ihan 6+2 pakkoruotsivuoden vuoksikin. saiskos siitä lisää plopplop-pisteitä?
Quote from: KTM on 27.01.2011, 23:28:25
Niin, ei ole kuin pari viikkoa siitä kun olin baarissa ja pari kaveria Tammisaaresta puhui vieressä ruotsia sitten juteltiin jotain keskenämme suomeksi,kysyivät puhunko ruotsia, sanoin että että en, sitten pian taas höpisivät jotain keskenään ruotsiksi, sitten vittuilin niille vähän niiden puheista, toinen kysyi että ethän sinä kertonut puhuvasi ruotsia, sanoin, että en puhukaan, mutta ymmärrän kyllä helkkarin hyvin.
Eli luen Pirkan esitteen, mutta yhtä kaikki olen ehdottomasti pakkoruotsia ja ruotsin kielen virallista asemaa vastaan, kuten jokaisen suomenkielisen Vaasalaisen tulisikin olla, tämän maan ainoa virallinen kieli pitäisi olla suomi.
Minulla on asiasta karmea esimerkki. Olin aikoinani hyvin nuorena, itse asiassa kymmeniä vuosia sitten, töissä niin pienessä firmassa että siellä oli vain kolme henkilöä, omistaja sihteeri apulainen nainen, ja minä.
Nainen oli ruotsinkielinen, puhui hyvää suomea toki. Mies taas juutalainen joka puhui ruotsia, suomea, ja äidinkielenä heprea. Jostain syystä olivat saanet päähänsä että minä en osaa ruotsia. En itse asiassa osaakaa
puhua, mutta kirjoitettua ymmärrän kohtuullisesti, ja kuuntelukin käy jotenkuten.
Jos sitten tuli joku asia joka ei minun korville ollut tarkoitettu, niin se puhuttiin ruotsiksi. Todella pirullinen tilanne kun he luulivat että en ymmärrä.
En myöhemminkäään voinut selvittää että ymmärrän ruotsia, koska tilanne olisi ollut nolo kaikille. Piti vain jatkaa "ruotsiummikkona".
Quote from: atella on 27.01.2011, 23:19:23
[n.
Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.
Netistä löytynee, taitaa olla tuo. Taattua pasketta&propagandaa.
http://ft.huset.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktinget_Kimpassa_lowres_uppslag.pdf
Quote from: atella on 27.01.2011, 23:26:13
Quote from: ElinaElina on 27.01.2011, 23:21:30
Pirkka tulee, jos on Plussakortti ja tietty ostosmäärä vuositasolla.
Plussakortti on. Mutta ei tule lehteä koska minun ostokseni/tarpeeni ovat naurettavan pieniä. Hirveää seurata kuinka ihmisillä on niin paljon turhaa kamaa.
Pirkka jaetaan kaikkiin talouksiin oli Plussakortti tai ei. "Pirkka on K-ryhmän asiakaslehti, jonka saa jokainen suomalainen koti, jossa ei ole ilmaislehti- tai mainoskieltoa."
Quote from: jeremies on 27.01.2011, 23:53:36
Quote from: atella on 27.01.2011, 23:19:23
[n.
Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.
Netistä löytynee, taitaa olla tuo. Taattua pasketta&propagandaa.
http://ft.huset.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktinget_Kimpassa_lowres_uppslag.pdf
Kiitos kiitos.
Pikainen lukeminen riitti. Kaksi huomiota:
1) Lipponen puutttui. Ei tainut olla Arja Alhoakaan, eikä kaikista kauheintakaan Annika Lapintietä, (
=KAIKKIEN SUOMALAISTEN ON OSATTAVA RUOTSIA), Halonenkin puuttuu.
2) Ahvenkeitto varmasti mainio. Täytyy kokeilla. Parin kuukauden kuluttua on kaupoissa naurettavan halpaa kutuahventa.
Quote from: atella on 28.01.2011, 00:09:53
Quote from: jeremies on 27.01.2011, 23:53:36
Quote from: atella on 27.01.2011, 23:19:23
[n.
Täytyypä kytätä K-kaupasta lehteä. Jos löydän niin raportoin lisää.
Netistä löytynee, taitaa olla tuo. Taattua pasketta&propagandaa.
http://ft.huset.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktinget_Kimpassa_lowres_uppslag.pdf
Kiitos kiitos.
Pikainen lukeminen riitti. Kaksi huomiota:
1) Lipponen puutttui. Ei tainut olla Arja Alhoakaan, eikä kaikista kauheintakaan Annika Lapintietä, (=KAIKKEN SUOMALAISTEN ON OSATTAVA RUOTSIA), Halonenkin puuttuu.
2) Ahvenkeitto varmasti mainio. Täytyy kokeilla. Parin kuukauden kuluttua on kaupoissa naurettavan halpaa kutuahventa.
Kylläpäs olin huolimaton, kohta
3) Kävi sääliksi kielikylpylapsia. Aikuisena huomaavat, kuten lähes kaikki pakkoruotsitetut Suomessa:
en oikeasti tarvi ruotsia mihinkään, osaisinpa paremmin englantia, tai jopa saksaa, italiaa, espanjaa. Tai jos itä-Afrikkaan menossa niin suahilia.
Näinhän tämä menee. Joku saa rahaa ja kansa oppii samalla kieltä. Valmius palvella ruotsiksi tökkii jostain syystä. Joku on syntynyt ja toiselta on koipikin kipsattu vieraalla kielellä. Kielirasismia tämmöinen. Traumaa ei voi välttää. Eli parempi opiskella ruotsia, että ei tule paha mieli. Talvisodan henki on suomalaisissa vahvana, tässä elämämme ehkä tärkeimmässä tehtävässä.
Vielä tässä kielikysymyksessä pistää ihmetyttämään se, että jos ei opiskele ruotsia, vaihtoehdoksi tarjotaan ehkä tulevaisuudessa mahdollisuutta opiskella venäjää. Eli jos joskus kielivapaus koittais, vapaus valita ei tietenkään tarkoittaisi sitä mitä (lähes) kaikki kielivapaudeksi ymmärtää, vaan kahden kielen väliltä.
Hyvä että meistä lapsista eli kansalaisista joku huolen pitää ja tietää paremmin.
Jos tämän mainoksensa maksavat, niin asiahan on OK. Kuuluu länsimaiseen sananvapauteen tuoda esiin näkemyksensä. Sitä oikeutta puolustan viimeiseen asti.
Tämäkään ketju ei ole oikea paikka jatkaa kiellettyä kielipolitikointia. Varsinkin poistettujen viestien kirjoittajat ottakoot opikseen.
Quote from: Professori on 28.01.2011, 08:47:08
Jos tämän mainoksensa maksavat, niin asiahan on OK. Kuuluu länsimaiseen sananvapauteen tuoda esiin näkemyksensä. Sitä oikeutta puolustan viimeiseen asti.
Samaa mieltä Professorin kanssa. Antaa sen läpyskän nyt tulla kotiin ja luetaan sitä kaikessa rauhassa teemuki kädessä. En minä näe ongelmaa siinä, että jokin ryhmä haluaa kertoa kielestään ja kultuuristaan tai että se pyrkii innostamaan ihmisiä opiskelemaan kieltään.
Muistakaamme, että ruotsin kielellä sinänsä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa. Pakkoruotsi on poliittinen päätös, ruotsi on kieli, jota Suomessa on puhuttu kohta tuhat vuotta.
Kielipolitiikkaan en mene, mutta muistakaa, että se suomenruotsalainen kaverinne ei ole syypää pakkoruotsiin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.01.2011, 09:31:49
Quote from: Professori on 28.01.2011, 08:47:08
Jos tämän mainoksensa maksavat, niin asiahan on OK. Kuuluu länsimaiseen sananvapauteen tuoda esiin näkemyksensä. Sitä oikeutta puolustan viimeiseen asti.
Samaa mieltä Professorin kanssa. Antaa sen läpyskän nyt tulla kotiin ja luetaan sitä kaikessa rauhassa teemuki kädessä. En minä näe ongelmaa siinä, että jokin ryhmä haluaa kertoa kielestään ja kultuuristaan tai että se pyrkii innostamaan ihmisiä opiskelemaan kieltään.
Muistakaamme, että ruotsin kielellä sinänsä ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa. Pakkoruotsi on poliittinen päätös, ruotsi on kieli, jota Suomessa on puhuttu kohta tuhat vuotta.
Kielipolitiikkaan en mene, mutta muistakaa, että se suomenruotsalainen kaverinne ei ole syypää pakkoruotsiin.
Näin on, minäkin vastustan pakkoruotsia. Ja olisin valmis myös purkamaan nuo Ahvenanmaan aikansa eläneet säännökset.
QuoteNäin on, minäkin vastustan pakkoruotsia. Ja olisin valmis myös purkamaan nuo Ahvenanmaan aikansa eläneet säännökset.
Muistakaa, että rajat ovat rakkautta. Rajoilla suojellaan kulttuureita. Siksi Oolanti saa puolestani jatkaa erityisasemaansa. Myös rannikon vahvasti ruotsinkielisille alueille on saatava erityisasema esimerkiksi siten, ettei niillä tarvitse tuottaa suomenkielistä palvelua.
QuoteTavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta kieliryhmien välillä
Olikohan kesälla kun muistaakseni Espoossa oltiin laittamassa suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita samaan kouluun. Tästä RKP:n edustajat kaupunginvaltuustossa olivat syvästi järkyttyneitä, että se ei kertakaikkiaan käy.
Ei yhteenkuuluvuuden tunne vaadi samaa koulurakennusta.
Quote from: Anssi Sarvi on 28.01.2011, 13:40:42Olikohan kesälla kun muistaakseni Espoossa oltiin laittamassa suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita samaan kouluun. Tästä RKP:n edustajat kaupunginvaltuustossa olivat syvästi järkyttyneitä, että se ei kertakaikkiaan käy.
Suomen kieli on niin dominoiva, että samassa koulussa puhuisivat kaikki silloin suomea keskenään luokkahuoneen ulkopuolella. Jos meillä olisi venäjä valtakielenä (ei olisi vaadittu suurta historiallista poikkeamaa), en minäkään haluaisi että suomenkieliset ja venäjänkieliset koulut pantaisiin saman katon alle. Vaan että lapseni saisi käydä koulua suomenkielisten lasten kanssa koulussa, jossa kaikki ymmärtävät suomea.
Kielipolitiikka ei kuulu forumin aiheisiin, mutta halusin kertoa miksi tuota ei haluta. Sillä ei ole mitään tekemistä minkään bättrefolkin kanssa vaan sen, että opiskeluympäristö tukisi koululaisten äidinkielen kehitystä.
Pikaisella lukemisella kelvollisempi liite kuin odotin. Monessa artikkelissa oli tyydytty fiksusti kertomaan vain itse asiasta positiiviseen sävyyn eikä esimerkiksi toistamaan samoja kelvottomia kliseitä pakkoruotsin auvoisuudesta ja suomalaisten ugrien typeryydestä. Taktiikan vaihdos kenties, tai sitten vain kuvittelin koko jutun :).
Quote from: Anssi Sarvi on 28.01.2011, 13:40:42
QuoteTavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta kieliryhmien välillä
Olikohan kesälla kun muistaakseni Espoossa oltiin laittamassa suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita samaan kouluun. Tästä RKP:n edustajat kaupunginvaltuustossa olivat syvästi järkyttyneitä, että se ei kertakaikkiaan käy.
On yleensä hyvä idea ottaa asian taustoista selvää ennen kuin ottaa kantaa. Tuossa vaikuttavat taustalla erittäin konkreettiset syyt, jotka ovat Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle itsestäänselvyyksiä, mutta joita kielienemmistöön kuuluvat eivät useinkaan tiedä tai tule ajatelleeksi. Vaatii hieman aikaa ja vaivaa selventää yksityiskohtaisesti miten tämä kuvio menee, mutta elleivät kaikki taustatekijät ole tiedossa, asiaa ei pysty arvioimaan. Yritän olla mahdollisimman havainnollinen.
1) Ruotsinkieliset ovat Espoossa (ja yleensäkin Pääkaupunkiseudulla) suhteellisen pieni
vähemmistö. Etenkin niillä alueilla joilla ruotsinkieliset ovat vähemmistönä, he sisäistävät jo hyvin nuorina sosiaalisen normin, jonka mukaan suomenkielisten kanssa puhutaan lähes aina suomea. Suomen kielen opetus alkaa ruotsinkielisissä kouluissa jo ala-asteen kolmannella. Tästä syystä (ja koska suomea käytetään kaupassa, julkisissa kulkuvälineissä ja yleensä julkisissa tiloissa) myös täysin ruotsinkielisistä kodeista kotoisin olevat lapset puhuvat yleensä enemmän tai vähemmän sujuvaa suomea jo hyvin nuorina, puhumattakaan
2)
kaksikielisistä, joita on Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten koulujen oppilaissa keskimäärin kaksi kolmasosaa koko oppilaskunnasta. Sanaa
kaksikielinen käytetään tässä sen suppeassa merkityksessä tarkoittamaan lasta jonka toinen vanhempi on suomen- ja toinen ruotsinkielinen ja joka puhuu kummankin vanhemman kanssa tämän kieltä.
3) Verrataan tätä
suomenkielisten koulujen oppilaiden tilanteeseen. Ruotsin opetus alkaa yleensä vasta seitsemännellä luokalla ja kaksikielisten (suomi-ruotsi) oppilaiden osuus on hyvin vähäinen (valtaosa näistä käy nykyisin koulunsa ruotsiksi). Suomenkieliset oppilaat eivät yleensä ole saaneet koulun ulkopuolella mitään tai juuri mitään harjoitusta oppimalleen ruotsille, sillä heidän kokemuksensa on se että kaikkialla pärjää suomeksi. Ruotsinkieliset oppilaat taas oppivat jo hyvin nuorina, että läheskään kaikkialla
ei pärjää ruotsiksi ja että suomea on kerta kaikkiaan pakko osata.
4) Ajatellaan tilanne, jossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu yhdistetään. Mitä kieltä suomenkielisen ja ruotsinkielisen puolen oppilaat tulevat puhumaan keskenään? Vastaus: 99,9%:sti
suomea. Ne jotka kuvittelevat, että suomenkieliset oppilaat saisivat tällä tavalla tilaisuuden treenata käytännössä (vasta seitsemännellä alkavaa) kouluruotsiaan eivät yksinkertaisesti ymmärrä Pääkaupunkiseudun sosiaalisesta todellisuudesta juuri mitään. Käytännön seuraus olisi se, että jokaisessa keskustelussa tai sosiaalisessa tilanteessa, jossa olisi mukana yksikin suomenkielinen, puhuttaisiin suomea, koska se on ainoa kieli jolla
kaikki läsnäolevat pystyvät kommunikoimaan.
5) Välituntien vallitsevaksi kieleksi vakiintuisi suomi. Ruotsia käytettäisiin vain kahdenkeskisissä (tai pienen täysin ruotsinkielisen ryhmän) välisissä keskusteluissa. Niillä alueilla (kuten Pääkaupunkiseutu) joilla ruotsia voi käyttää vain tietyissä paikoissa ja tietyissä tilanteissa, on erittäin tärkeää lasten kielellisen kehityksen kannalta että ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit säilyvät eräänlaisina "keitaina" tai "henkireikinä", joissa vallitsevana kielenä toimii ruotsi. Opettajat tietenkin puhuvat oppilaille joka tapauksessa ruotsia, mutta oppitunnilla kommunikaatio on muodollisempaa ja keskiverto-oppilas on hyvin vähän äänessä keskimääräisen oppitunnin aikana. On hyvin tärkää että kielivähemmistöön kuuluva oppilas saa välitunnilla paljon tilaisuuksia treenata
epämuodollista kommunikaatiota ikäistensä lasten kanssa. Jos vallitsevaksi välituntikieleksi vakiintuukin
enemmistön kieli, se ei voi olla vaikuttamatta haitallisesti lasten kielelliseen kehitykseen. Kaikkein eniten tämä vaikuttaa kaksikielisten kotien lapsiin, joita on oppilaista suurin osa. Kaksikielisessä kodissa vanhemmat nimittäin puhuvat keskenään useimmiten suomea ja katsovat enimmäkseen tv:n suomenkielisiä kanavia, joten suomi on näillä oppilailla
vähintään yhtä hyvä kuin ruotsi (ja useimmiten vielä hieman parempi), joten näiden oppilaiden
ruotsin vahvistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Se taas onnistuu huonosti jos välituntikielenä(kin) toimii lähes pelkästään suomi.
Nämä ovat ne taustatekijät, jotka ovat Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille hyvin tuttuja, mutta suurimmalle osalle suomenkielisistä jokseenkin tuntemattomia.
Aldaronilta yllä täyttä asiaa. Tosin suomenkielinenkin tajuaa tuon, jos viitsii pysähtyä ajattelemaan. Kuten sanoin, rajat ovat rakkautta. Rakkautta monimuotoisuutta kohtaan. Ja koska ruotsi on osa Suomen historiallista rakentamista ja nykypäivää, toivon, että suomi ja ruotsi voisivat elää tässä maassa molemmat.
Quote from: atella on 28.01.2011, 00:22:42
3) Kävi sääliksi kielikylpylapsia. Aikuisena huomaavat, kuten lähes kaikki pakkoruotsitetut Suomessa: en oikeasti tarvi ruotsia mihinkään, osaisinpa paremmin englantia, tai jopa saksaa, italiaa, espanjaa. Tai jos itä-Afrikkaan menossa niin suahilia.
Voi elämä. Onko näin tyhmiä ihmisiä oikeasti olemassa vai trollaatko vaan? Kielikylpy ei millään tavoin vähennä oppilaiden mahdollisuuksia opiskella muita kieliä. Toisin sanoen kielikylpylapset saavat kaiken sen minkä muutkin lapset, plus toiminnallisen kaksikielisyyden. Kielikylvyn pitäminen huonona asiana ja kielikylpylasten sääliminen on tietämättömyyttä, ei mitään muuta.
Quote from: Kyrsimys on 28.01.2011, 15:24:55
Quote from: atella on 28.01.2011, 00:22:42
3) Kävi sääliksi kielikylpylapsia. Aikuisena huomaavat, kuten lähes kaikki pakkoruotsitetut Suomessa: en oikeasti tarvi ruotsia mihinkään, osaisinpa paremmin englantia, tai jopa saksaa, italiaa, espanjaa. Tai jos itä-Afrikkaan menossa niin suahilia.
Voi elämä. Onko näin tyhmiä ihmisiä oikeasti olemassa vai trollaatko vaan? Kielikylpy ei millään tavoin vähennä oppilaiden mahdollisuuksia opiskella muita kieliä. Toisin sanoen kielikylpylapset saavat kaiken sen minkä muutkin lapset, plus toiminnallisen kaksikielisyyden. Kielikylvyn pitäminen huonona asiana ja kielikylpylasten sääliminen on tietämättömyyttä, ei mitään muuta.
Totta. En ihmettele ollenkaan sitä että kielikylpykouluihin ja -päiväkoteihin on niin suuri tungos, sillä funktionaalinen kaksikielisyys ei totisesti ole tässä maassa mikään
pieni meriitti. Siinä puhutaan jo ihan eri asiasta kuin siitä kielitaidosta, joka saadaan "pelkän" kouluruotsin pohjalta. Aurinkoa ja kuuta ei voi verrata toisiinsa...
Ruotsinkielisestä etu- ja sukunimestäni huolimatta kasvoin pääkaupunkiseudulla käyden suomenkielisiä kouluja suomenkielisten kavereiden kanssa. Sen verran vähän olin tekemisissä suomenruotsalaisen suvunpuolikkaan kanssa, että olen oppinut ruotsinkin vieraana kielenä eli pakkoruotsina (toinen kotimainen on Orwellin tyylistä newspeakia). Itse asiassa en edes juurikaan osaa ruotsia. Suomenruotsin taitoni on varmaankin suomenkielisten huippua, mutta ruotsalaisten kanssa kommunikointi on vaikeampaa kun naukumisen ymmärtämiseni on heikompaa.
Kysymykseni onkin, että miksi meillä opetetaan kouluissa väkisin suomenruotsia eikä kunnollista riikinruotsia niille jotka sitä vapaaehtoisesti haluavat? Jos siis tavoitellaan sitä, että kaupankäynti ruotsalaisten kanssa sujuu. Resurssien tuhlaamista minusta, varsinkin kun suurin osa suomalaisista ei kykene oppimaan yhtäkään kieltä kunnolla. Ei viittä miljoonaa tarvitse opettaa palvelemaan puolta miljoonaa, riittää että suomenruotsalaiset palvelevat toisiaan. Suomenruotsin pakkotunkeminen viidelle miljoonalle suomalaiselle vastaa suunnilleen sitä, että inkerinsuomea tai vastaavaa pakko-opetettaisiin viidelle miljoonalla pietarilaiselle. Porttina muiden kielten oppimiseen ruotsi ei myöskään ole paras. Sehän on perusrakenteeltaan yksinkertaistettua saksaa, jossa on vähän ranskalaisia ja muita lainasanoja seassa.
Olen myös kaksikielinen, aiemmin kutsuttiin kieli-invalidiksi. Noin puoli vuosisataa sitten kysäisin koulussa tuota samaa asiaa, eli miksei opeteta riikinruotsia. Vastauksena oli, että suomenruotsi on lähempänä oikeaa (kirjakieli)ruotsia eikä ole niin "saastunut" kuin riikinruotsi. Ruotsalaiset ymmärtävät (suomen)ruotsiani vallan mainiosti ja Skånessa luulevat minua sivistyneistöksi, joka snobbailee huolitellulla ruotsilla.
Pakkoruåtsi pois, siitä olemme varmasti samaa mieltä. Pelkkää haitantekoa, myös suomenruotsalaisille.
Pakkoruotsikeskustelu (sis. suomenruotsalaisten aseman) on foorumilla jäädytetty 91 sivun ansiokkaan, tai ainakin ahkeran väännön jälkeen.
QuotePakkoruotsia puolustavalle Päivi Storgårdille uhkaussoitto: "Tiedän, missä asut"
...
Vastamielenosoitusta organisoinut toimittaja Päivi Storgård on järkyttynyt tilanteesta. Hän kertoo itsekin saaneensa uhkauksia.
- Sain tänään nimettömän puhelinsoiton mieheltä. Hän kertoi tietävänsä, missä asun. Mutta minua ei pelota pätkääkään. Tämä saa minut sisuuntumaan. Varmasti en luovuta.
Storgård kertoo saaneensa osakseen myös huorittelua.
Poliisi-TV:n toimittajana työskennellyt Storgård on tottunut uhkauksiin, mutta hän on huolestunut retoriikan tasosta.
- Nyt osa puhuu sellaista, joka ei missään tapauksessa kuulu järkevään kielenkäyttöön. Tapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
- Jos tällaista rouvaa alkaa nykymeno hirvittää, ollaan keskustelun tasolla, mikä ei sovi suomalaiseen demokratiaan. Kyse ei ole pakkoruotsista, sillä se on vain pintavaahtoa. Kyse on tietyistä ryhmittymistä, jotka eivät voi hyväksyä mitään erilaisuutta Suoemssa.
Storgård puhuu ihmisoikeuksista ja niiden puolustamisesta.
- Tuntuu, että Suomessa kuka tahansa voi saada samanlaista kohtelua. Oikeasti minua hirvittää, mitä vaaleissa ja vaalien jälkeen tapahtuu. Suomi ei ole koskaan ollut etnisesti puhdas eikä tule koskaan olemaan. Se on täysi mahdottomuus.
...
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Pakkoruotsia%20puolustavalle%20P%C3%A4ivi%20Storg%C3%A5rdille%20uhkaussoitto%20Tied%C3%A4n%20miss%C3%A4%20asut/art-1288379631598.html)
Pakkoruotsi tai uunitus, eikä välimaastoa ole.
17.4. helpottaa hetkeksi.
Ärkkopee munii totaalisesti itsensä tuossa pakkoruotsissa, nyt reilusti ennen vaaleja heidän olisi pitänyt tuo kiveen hakattu kantansa haudata, silloin olisivat pelastaneet joitain ääniä, nyt asiaa jatkuvasti vatvottaessa se muistuttaa samalla tuosta epäoikeudenmukaisuudesta, käteinenkin tuossa vaalitentissä sanoi kuinka "Suomi on kaksikielinen maa ja kaikkien on osattava ainakin jotenkin molempia kieliä" silkkaa shittii, sillä kuka rannikkoruotsalainen opiskelee suomenkieltä? ei kukaan. Päivi Storgårg olisi voinut itse ottaa sen suvaitsevan kannan, kun ärkkopee on semmoiseksi itsensä mainostanut. Nyt sitten jollain paloi käpy ja tarina senkun jatkuu, eikä taida rauhoittua koskaan, ellei vaalitulos.
Storgård on kyllä melkoinen hattivatti, mielenosoituksessa tämä yritti huutaa iskulauseita megafooniin, joka ei ollut päällä. Kun sitten sai sen päälle, ei muuten vain osannut käyttää.
Noin muuten Storgårdin politiikan keskeisin sisältö näyttää olevan uhkausten vastaanottaminen ja niistä tiedottaminen. Jos minä olisin saanut euron jokaisesta uhkauksesta, niin ei tässä mitään rahankeruuta kampanijaan olisi tarvitukaan.
Päivi Storgård on kokemukseni mukaan vastenmielinen ammattiuhri.
Uhriutuminen on ainoa "argumentti", mikä hänellä on.
Tässä (http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/67544-kaksikielista-suomea-ei-ole-koskaan-ollut) mielenosoituksessa pitämäni puhe.
Quote from: Teemu Lahtinen on 31.03.2011, 22:43:14
Storgård on kyllä melkoinen hattivatti, mielenosoituksessa tämä yritti huutaa iskulauseita megafooniin, joka ei ollut päällä. Kun sitten sai sen päälle, ei muuten vain osannut käyttää.
Noin muuten Storgårdin politiikan keskeisin sisältö näyttää olevan uhkausten vastaanottaminen ja niistä tiedottaminen. Jos minä olisin saanut euron jokaisesta uhkauksesta, niin ei tässä mitään rahankeruuta kampanijaan olisi tarvitukaan.
Mikäs ihme tuo nyt on. Hän on sukulaissielu niiden maahan haluamiensa ammattiloukkaantujien kanssa. ;)
90 -vuotias rouva toi lapun, että...
Hei, ihan oikeesti nyt. Aika säälittävää, että pitää ryhtyä keksimään kaikenlaisia tarinoita. Ärsyttävää, että suvismokut saavat mitä tahansa todentamattomia väitteitä mediaan. Voiko esimerkiksi joku todistaa, että oikeasti sai uhkaussoiton?
Quote from: Teemu Lahtinen on 31.03.2011, 22:43:14
Storgård on kyllä melkoinen hattivatti, mielenosoituksessa tämä yritti huutaa iskulauseita megafooniin, joka ei ollut päällä. Kun sitten sai sen päälle, ei muuten vain osannut käyttää.
Noin muuten Storgårdin politiikan keskeisin sisältö näyttää olevan uhkausten vastaanottaminen ja niistä tiedottaminen.
+1
Pitäskö Isotalon tajuta, että Ruotsin vallan aika päättyi vuonna 1808, paljo siitä nyt on aikaa?
http://www.hel2.fi/kaumuseo/horisontissahelsinki/suomi/ruotsinvalta.htm
Voisin tässä kertoa muutamia mielenkiintoisia havaintoja mielenosoituksesta.
- Jörn Donner pyöri pipo silmillä mielenosoittajien seurassa alkuvaiheessa. WTF? Luulisi olevan kaikista alhaisinta pyöriä sivistymättömien Suomi-junttien järjestämässä mielenosoituksessa.
- Paikalla oli medioista ainakin nelonen, SVT(Ruotsin ylesradioyhtiö). ja Ylen ruotsinkielisen radion toimittja. Tämä toimittaja kyseli minulta: "Miksi olen tullut tänne mielenosoitukseen? Jätitkö työpäiväsi kesken tämän takia? Saitko luvan jättää? Kerroitko työnantajalle mihin olet menossa?" Aika tivaavia kysymyksiä.
- Vastapuolen mielensosoittajilla, näillä RKP:n edustajilla, näytti olevan myös monietnistä edustusta joukoissaan, mikä tietysti on sääli, koska olisi myös heidän oma etunsa mikäli opiskelisivat vain Suomen kieltä ja voisivat täten integroitua paremmin maahamme.
Tänä aamuna eräs 95-vuotias neliraajahalvaantunut kuurosokeamykkä ja olfaktoriset kykynsä menettänyt inkontinentti rouva, jota vaivasi totaalinen sensorinen autodeprivaatio toi minulle lapun, jossa luki: "Sano sille Päiville, ettei hänen pidä enempää keksiä minulle pikkusiskoja. Viimeksihän tällaisia valheita keksittiin -30-luvulla, josta nuo Päivinkin keinot ovat peräisin. Suoraan häneltä itseltään."
Marko Sihvonen ei ollut ihan parasta mainosta Muutokselle, Vapaalle kielivalinnalle tai millekään, mutta pääsi naamallaan ja äänellään jokaiseen uutislähetykseen ja myös nimellään ainakin Höblän etusivulle. Tästä kaverista kuullaan vielä, pelkään.
Ei voi samaan syssyyn puolustaa pakkoruotsia ja valitella, miten jotkut haluavat Suomen pysyvän muuttumattomana ja ei-kansainvälisenä. Pakkoruotsin väkinäinen puolustaminen on juuri sitä vanhaan pohjoismaalaisuuteen takertumista, joka ei kuulu nykyaikaan ja kansainvälisyyteen.
Odotellaan vaaliuutista: "Hommaforum-keskustelupalstalla on osana keskustelua liikkunut uhkaussoitto pakkoruotsia puolustavalle Päivi Storgårdille."
;)
QuoteStorgård puhuu ihmisoikeuksista ja niiden puolustamisesta.
Ihmisoikeus on myös se että pieni vähemmistö, Suomen ruotsinkieliset, eivät odota että suuri enemmistö, suomenkieliset, opettelee heidän kielensä jolla eivät oikeasti koskaan tee yhtään mitään.
Kyseessä on lakiin sidottu väkivalta, jolla riistetään ihmisen oikeus toimia niin kuin viisasta olisi. Tämä sama väkivalta oli laajalti käytössä myös Virossa Neuvostoliiton miehityksen ajan. Viron itsenäistyttyä, pakkovenäjä poistettiin samantien.
Tällä hetkellä Virossa on, Suomen ruotsinkielisiin verrattuna, moninkertainen määrä venäjänkielisiä, joista useimmat eivät osaa viroa lainkaan. Eikä siis pakkovenäjää. Suomessa taas käytännössä kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea.
Quote from: Lentomestari on 31.03.2011, 22:38:50
käteinenkin tuossa vaalitentissä sanoi kuinka "Suomi on kaksikielinen maa ja kaikkien on osattava ainakin jotenkin molempia kieliä" silkkaa shittii, sillä kuka rannikkoruotsalainen opiskelee suomenkieltä? ei kukaan.
Tuo on hämmästyttävän sitkeä harhaluulo, johon usein törmää. Itse asiassa suomen opiskelu on ruotsinkielisissä kouluissa mitä suurimmassa määrin pakollista ja se alkaa normaalisti
jo ala-asteella, kolmannella luokalla. Koska taustaltaan kaksikielisiä oppilaita on niin paljon (Helsingin seudulla yli kaksi kolmasosaa), luokka jaetaan tavallisesti kahteen opetusryhmään kielitaidon mukaan ja niille jotka jo puhuvat suomea suunnilleen yhtä hyvin kuin ruotsia opetetaan ainetta nimeltä "modersmålsinriktad finska", jossa noudatetaan samoja periaatteita kuin suomenkielisten koulujen äidinkielenopetuksessa.
Ruotsinkielisissä kouluissa siis luetaan suomea yleensä neljä vuotta pitempään kuin suomenkielisissä kouluissa ruotsia.
No VOI KAMALA! Ihan on uhkailtu! Muistan kyllä, minkälaista törkeän sairasta postia on lähetetty (paitsi Jussille) Jussi Halla-ahon Hilla-vaimolle. Ei siitä iltalehdissä kirjoiteltu.
QuoteTapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdeksänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
typo
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 12:45:56
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdensänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
Tiedän missä asut!
Minulle soittelee vähän väliä joku Elisan, Saunalahden, Soneran tai SanomaWSOYn agentti, joka koettaa painostaa minua hyväksymään "tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä".
Uhkaavimmalta minusta tuntuu, että nämä agentit tietävät, missä asun. Ja puhelinnumeronikin ovat onkineet selville.
Quote from: IDA on 01.04.2011, 12:54:16
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 12:45:56
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdensänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
Tiedän missä asut!
Minua ei pelota pätkääkään. Tämä saa minut sisuuntumaan. Varmasti en luovuta.
Harmi että Sampo Terho lähti samaan uhriutumiskuvioon. Että joku kuulemma oikein soittanut ja kommentoinut hänen perimäänsä. Myötähäpeää.
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 13:02:29
Quote from: IDA on 01.04.2011, 12:54:16
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 12:45:56
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdensänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
Tiedän missä asut!
Minua ei pelota pätkääkään. Tämä saa minut sisuuntumaan. Varmasti en luovuta.
Asumisestako?
Pakkoruotsin tilalle kun vaihtaa pakkovenäjän, niin...miltä tuntuu?
Varmaan Isovi..piha puolustaisi avoimuuden nimissä sitäkin.
Mun täytyy itse aiheesta kyllä myöntää (vaikka en P. Storgård:ia erityisemmin sympatiseeraa), että mielestäni tämä pakkoruotsikouhkaus on ollut strategisesti perussuomalaisilta virheveto. Oikeasti - ainoa, mitä ollaan tällä saatu aikaan, on vastapuolen pönkittynyt käsitys siitä, että perussuomalaiset ovat mitään vähemmistöryhmiä suvaitsematon porukka.
Ja ei se kai ole tarkoitus? Eikö tarkoitus ole puolustaa Suomea, suomalaisia ja suomalaisuutta (yhtenäisenä rintamana) kulttuurien sekoittumiselta globaalissa maailmassa -> maahanmuuttokriittisyys.
(Myönnetään mulla on oma lehmä siinä mielessä ojassa, että oma toinen kotini on ollut 20+ vuoden ajan Tukholmassa; osittain juuri tämän kokemuksen vuoksi olen alunperin nuivistunutkin).
Taikakaulimelle sellainen pieni sivuhuomautus, että ulkomaalaisille on jo nyt olemassa helpotus ruotsinkielen opiskelusta; siinä missä kaikilta suomenkielisiltä vaaditaan tiettyjen ammattien harjoittamista varten ns. virkamiesruotsin suorittamista, ulkomaalaistaustaiset saavat tästä vapautuksen. (Reiluako? Ei todella ole).
Quote from: Lentomestari on 31.03.2011, 22:38:50
Ärkkopee munii totaalisesti itsensä tuossa pakkoruotsissa, nyt reilusti ennen vaaleja heidän olisi pitänyt tuo kiveen hakattu kantansa haudata, silloin olisivat pelastaneet joitain ääniä
Valitettavasti kieli/heimopuolueella nimeltä ErKooPee ei ole mitään muuta kaikkia Suomessa asuvia ruotsinkielisiä yhdistävää tekijää kuin tuo kielikysymys, ja nyt eritoten pakkoruotsin puolustaminen. Jos puolue jättäisi siitä vauhkoamisen, noin 2/3:aa suomenruotsalaisista huomaisi alta aikayksikön, ettei FSP aja heidän etujaan, vaan päinvastoin. RKP on kartanonherrojen edunajaja, Nalle Wahlroosin leikkikenttä, ei mikään yleispuolue.
Quote from: Iloveallpeople on 31.03.2011, 22:12:08
QuotePakkoruotsia puolustavalle Päivi Storgårdille uhkaussoitto: "Tiedän, missä asut"
...
- Jos tällaista rouvaa alkaa nykymeno hirvittää, ollaan keskustelun tasolla, mikä ei sovi suomalaiseen demokratiaan. Kyse ei ole pakkoruotsista, sillä se on vain pintavaahtoa. Kyse on tietyistä ryhmittymistä, jotka eivät voi hyväksyä mitään erilaisuutta Suoemssa.
...
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Pakkoruotsia%20puolustavalle%20P%C3%A4ivi%20Storg%C3%A5rdille%20uhkaussoitto%20Tied%C3%A4n%20miss%C3%A4%20asut/art-1288379631598.html)
Kun ne ryhmittymät kerran on niiiiiin tiettyjä, niin voisiko joku kertoa minullekin keitä ovat nämä "tietyt ryhmittymät", jotka eivät voi hyväksyä erilaisuutta ja latelevat uhkauksia? Ovatko nämä kovinkin järjestäytyneitä nämä "tietyt ryhmittymät"?
-i-
Quote from: Brandöt on 01.04.2011, 14:56:07
Taikakaulimelle sellainen pieni sivuhuomautus, että ulkomaalaisille on jo nyt olemassa helpotus ruotsinkielen opiskelusta; siinä missä kaikilta suomenkielisiltä vaaditaan tiettyjen ammattien harjoittamista varten ns. virkamiesruotsin suorittamista, ulkomaalaistaustaiset saavat tästä vapautuksen.
Tämä on yksittäistapauksissa mahdollista siinä missä ylioppilas Biaudet'n valinta vähemmistövaltuutetuksi, mutta se ei tosiaankaan ole vielä mikään automaatti. Kotouttamislain valmistelussa yritettiin saada virkamieheksi hakeville maahanmuuttajille yleinen armahdus toisen kielen vaatimuksesta, mutta pian huomattiin, että nyt ei ole hyvä aika sellaisen muutoksen ajamiselle.
Rkp:n maallia noudattaen Suomeen voitaisiin perustaa muitakin heimopuolueita kuten esim. Suomen saamelaisten puolue, Suomen somalien puolue, Suomen romanien puolue, Suomen arabien puolue jne. Myöskin savolaiset voisivat perustaa oman puolueensa.
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 12:45:56
QuoteTapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdeksänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
typo
Neuvostoliitto oli voimissaan joka vappu..
Quote from: Roope on 01.04.2011, 15:05:02
Quote from: Brandöt on 01.04.2011, 14:56:07
Taikakaulimelle sellainen pieni sivuhuomautus, että ulkomaalaisille on jo nyt olemassa helpotus ruotsinkielen opiskelusta; siinä missä kaikilta suomenkielisiltä vaaditaan tiettyjen ammattien harjoittamista varten ns. virkamiesruotsin suorittamista, ulkomaalaistaustaiset saavat tästä vapautuksen.
Tämä on yksittäistapauksissa mahdollista siinä missä ylioppilas Biaudet'n valinta vähemmistövaltuutetuksi, mutta se ei tosiaankaan ole vielä mikään automaatti. Kotouttamislain valmistelussa yritettiin saada virkamieheksi hakeville maahanmuuttajille yleinen armahdus toisen kielen vaatimuksesta, mutta pian huomattiin, että nyt ei ole hyvä aika sellaisen muutoksen ajamiselle.
Roope; kyllä tämä todellakin on virkamiesruotsin osalta eräänlainen automaatti; omassa opiskelupaikassani kaikki ulkomaalaistaustaiset opiskelija-kolleegat jättivät ruotsinkielen aineopinnot väliin - because they can.
Quote from: ikuturso on 01.04.2011, 15:00:34Kun ne ryhmittymät kerran on niiiiiin tiettyjä, niin voisiko joku kertoa minullekin keitä ovat nämä "tietyt ryhmittymät", jotka eivät voi hyväksyä erilaisuutta ja latelevat uhkauksia? Ovatko nämä kovinkin järjestäytyneitä nämä "tietyt ryhmittymät"?
No yksi tietty ryhmä nähtiin juuri Helsingissä uhkailemassa, huorittelemassa ja vaatimassa ruotsinkielisiä polvistumaan edessään.
Tämä ryhmä on tietysti huojentavan pieni. Vaikka hurrivihaa on lietsottu internetissä jo vuosia, niin lopulta edes ilmaiset bussikyydit eivät saa paikalle kun kourallisen ihmisiä. Hamppupäiden vuosittain järjestämät mielenosoitukset kieltolakia vastaankin keräävät moninkertaisesti suuremman väen. Ja tuostakin porukasta oli mahdollisesti suurin osa vastustamasta pakollista ruotsin opetusta eikä osoittamassa vihaansa ruotsia puhuvia ihmisiä kohtaan.
Mutta joka tapauksessa, siinä on yksi sellainen tietty ryhmä. Toivottavasti perussuomalaiset eivät halua esiintyä tuon käytöshäiriöisen ryhmän äänitorvena. Sampo Terho ei valitettavasti osannut sanoutua siitä irti, vaan jopa syytti vastamielenosoittajia siitä että olivat tulleet paikalle samana päivänä.
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 15:15:27
Ja tuostakin porukasta oli mahdollisesti suurin osa vastustamasta pakollista ruotsin opetusta eikä osoittamassa vihaansa ruotsia puhuvia ihmisiä kohtaan.
Otapa selvää mikä oli miekkarin aihe :)
Quote from: Luotsi on 01.04.2011, 15:23:10Otapa selvää mikä oli miekkarin aihe :)
Minä tiedän mikä oli miekkarin aihe. Se ei muuta sitä, että osalla mieltä osoittaneista taitaa olla hieman pidemmälle menevät tavoitteet.
Vai liittyykö vaatimus polvistumisesta suomenkielisten edessä sinun mielestäsi koulujen opetussisältöön jotenkin?
Quote from: Brandöt on 01.04.2011, 15:11:26
Roope; kyllä tämä todellakin on virkamiesruotsin osalta eräänlainen automaatti; omassa opiskelupaikassani kaikki ulkomaalaistaustaiset opiskelija-kolleegat jättivät ruotsinkielen aineopinnot väliin - because they can.
Tiedätkö tarkemmin, että koskiko tuo vain ulkomailla syntyneitä, vai ihan Suomessa ulkomaalaisille syntyneitäkin?
Quote from: svobo on 01.04.2011, 15:26:54
Quote from: Brandöt on 01.04.2011, 15:11:26
Roope; kyllä tämä todellakin on virkamiesruotsin osalta eräänlainen automaatti; omassa opiskelupaikassani kaikki ulkomaalaistaustaiset opiskelija-kolleegat jättivät ruotsinkielen aineopinnot väliin - because they can.
Tiedätkö tarkemmin, että koskiko tuo vain ulkomailla syntyneitä, vai ihan Suomessa ulkomaalaisille syntyneitäkin?
Kaikki nämä em. opiskelijat olivat ulkomailla syntyneitä (osa kuitenkin pienestä asti Suomessa kasvaneita).
Quote- Nyt osa puhuu sellaista, joka ei missään tapauksessa kuulu järkevään kielenkäyttöön. Tapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
Pikkaisen dementia iskenyt rouvalle (tai Storgård ei vaan ole lukenut tarpeeksi historiaa valehdellakseen onnistuneesti). Suomessa kyseinen aika oli 1920-luku ja se "kansanryhmä" nimeltään kommunistit. Sitä paitsi kiihottajatkin pääsivät kiihotuksestaan irti, kun kommunistilaeilla lakkautettiin Lapuan Liike.
Quote
Tapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
Eikö paluu 1950-luvulle enää pure, kun haetaan jo 1930-luvun tuulahduksia?
Mää pistän paremmaksi kuin Päivi. Minäpäs tapasin toissa päivänä
160-vuotiaan herran, joka toi minulle
viisi lappua. Hän kertoi ja lapuissa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1300-luvulla kuului viimeksi samanlaisia tuulahduksia kuin nyt. Noin! Mites nyt suu pannaan Päivi, vieläkö nokitat?
Nämä uhkaukset ovat täysin uusi ilmiö. Ennen ei ikinä ketään julkkista kukaan häiriköinyt. Ei ikinä. :facepalm:
Nyt häiriköinnistä, jota lähes jokainen naamansa ja nimensä joskus lehteen saanut kokee, on tullut suosittu tapa kiertää asioista puhumista ja kalastella säälipisteitä. Tämä on uhriutumiskilpailu, jossa ilmeisesti pitäisi oikein kilvoitella.
- Ai, sinua on häiritty? No, minua on häiritty ainakin 10x!
- Mutta minun isääni on häiritty enemmän kuin sinun isääsi!
- Ei varmana ole! Minun isäni on maailman häirityin isä!!
Sen lisäksi tietysti tuossa myrkytetään kaivoa oikein urakalla. Ette kai usko häirikköjen sanaa? He väittävät asiasta näin, mutta kuka nyt häirikköjä kuuntelisi?
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 12:45:56
QuoteTapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdeksänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
typo
Noniin; omat hatarat muistikuvani ovat tälläisiä. Virallisesti uskoimme, että kaukana kaukana koivusta ja tähdestä sijaitsi Työmiehen Paratiisi, jossa puoluepamput ja työläiset tanssivat käsi kädessä kukkakedolla pikku pikku pioneerien ihanaisen laulun säestyksellä. Kaikki aseetkin oli taottu auroiksi ja vain rauhantyöhön tarkoitetut oli säästetty. Suuri sosialistinen järjestelmä takoi terästä ja viljaa kansan tarpeisiin. Kenelläkään ei ollut nälkä tai vilu ja vapaus vallitsi kaikkialla. Niin hyväuskoisia emme kuitenkaan olleet, että olisimme uskoneet siihen epävirallisesti.
- Vouti
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 15:15:27
Sampo Terho ei valitettavasti osannut sanoutua siitä irti, vaan jopa syytti vastamielenosoittajia siitä että olivat tulleet paikalle samana päivänä.
Mistä päättelet, että huutelu oli vain toispuoleista? Jos sanot, että uutisista, niin räjähdän nauruun.
Quote from: Teemu Lahtinen on 31.03.2011, 22:43:14
Jos minä olisin saanut euron jokaisesta uhkauksesta, niin ei tässä mitään rahankeruuta kampanijaan olisi tarvitukaan.
:flowerhat: Sinäpä se oletkin pakkoruotsia vastustava..*pidättää oksennusta*..Perussuomalainen!! :flowerhat:
Quote from: AuggieWren on 01.04.2011, 15:30:17
Pikkaisen dementia iskenyt rouvalle (tai Storgård ei vaan ole lukenut tarpeeksi historiaa valehdellakseen onnistuneesti). Suomessa kyseinen aika oli 1920-luku ja se "kansanryhmä" nimeltään kommunistit. Sitä paitsi kiihottajatkin pääsivät kiihotuksestaan irti, kun kommunistilaeilla lakkautettiin Lapuan Liike.
Mites se nyt menikään... http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistilait
"Kommunistilait syntyivät Lapuan liikkeen aloitteesta kieltämään kommunistisen toiminnan Suomessa."
Quote from: elven archer on 01.04.2011, 15:43:24
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 15:15:27
Sampo Terho ei valitettavasti osannut sanoutua siitä irti, vaan jopa syytti vastamielenosoittajia siitä että olivat tulleet paikalle samana päivänä.
Mistä päättelet, että huutelu oli vain toispuoleista? Jos sanot, että uutisista, niin räjähdän nauruun.
En minä mitään päättele. Olennaista on se, miten itse käyttäytyy tuossa tilanteessa. Jotenkin on kyllä vaikea uskoa, että tuo varttuneempi kaksikielisyysväki olisi kovin tökeröitä huudellut.
Quote- Ai, sinua on häiritty? No, minua on häiritty ainakin 10x!
- Mutta minun isääni on häiritty enemmän kuin sinun isääsi!
- Ei varmana ole! Minun isäni on maailman häirityin isä!!
Mutta meidän isä häiritsee teidän isiä, meidän isä on kaikkein häiriintynein.
Olen ihmetellyt, että kun Persut ovat vallassa ja maailma muuttuu
mustavalkoiseksi, niin kuinka puut voivat yhteyttää ilman lehtivihreää.
Joudummeko syömään pelkkää pakurikääpää, joka on mustavalkoista
valmiiksi, ainakin päällipuolelta, onneksi.
Tietääkö joku pakkoruotsia opiskellut onko gård suomeksi hanuri?
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 15:58:55
En minä mitään päättele. Olennaista on se, miten itse käyttäytyy tuossa tilanteessa. Jotenkin on kyllä vaikea uskoa, että tuo varttuneempi kaksikielisyysväki olisi kovin tökeröitä huudellut.
Ei se ole uskon asia. Pitää olla tietoa. Kysy vaikka kaupan kassoilta, niin saat kuulla, että ikä ei todellakaan takaa hyvää käytöstä.
Kyllä sinä minusta yllä selvästi esitit päätelmän, että suukovusta vastasi yksi ryhmä, eikä kaksi ryhmää:
"No yksi tietty ryhmä nähtiin juuri Helsingissä uhkailemassa, huorittelemassa ja vaatimassa ruotsinkielisiä polvistumaan edessään.". Samaa tukee se, että olisit toivonut Terholta irtisanoutumista "käytöshäiriöisistä", mutta et kuitenkaan vaatinut samaa tapahtuman vastapuolelta.
Quote from: Joker on 01.04.2011, 16:05:05
Tietääkö joku pakkoruotsia opiskellut onko gård suomeksi hanuri?
On se. Esimerkiksi Petri Nygårdin suku on ruotsintanut nimensä, mikä onkin epätavallista. Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla suvun nimenä oli Uushanuri.
Quote from: elven archer on 01.04.2011, 16:07:34
Kyllä sinä minusta yllä selvästi esitit päätelmän, että suukovusta vastasi yksi ryhmä, eikä kaksi ryhmää: "No yksi tietty ryhmä nähtiin juuri Helsingissä uhkailemassa, huorittelemassa ja vaatimassa ruotsinkielisiä polvistumaan edessään.". Samaa tukee se, että olisit toivonut Terholta irtisanoutumista "käytöshäiriöisistä", mutta et kuitenkaan vaatinut samaa tapahtuman vastapuolelta.
Ei ole mitään näyttöä että vastamielenosoittajat olisivat uhkailleet, huoritelleet tai vaatineet polvistumista. Kukaan ei ole edes väittänyt saati osoittanut, että näin olisi. Siksi ei ole mitään syytä vaatia "vastapuolelta" yhtään mitään.
Quote from: dothefake on 01.04.2011, 12:45:56
QuoteTapasin tänään 90-vuotiaan rouvan, joka toi minulle lapun. Hän kertoi ja lapussa luki, että hänen ollessaan koulutyttö 1930-luvulla kuului viimeksi samanlaisia äänenpainoja ja kiihotusta kansanryhmää vastaan kuin nyt.
Rouva on ollut 9 v. Nyt käsi pystyyn foorumilaiset, kuka teistä muistaa
millaisia äänenpainoja yhteiskunnassa kuului teidän ollessanne yhdeksänvuotias.
Eikö tule mieleen, ei minullekaan.
Ota huomioon, että kyse on 30-luvusta, ei pelkästään vuodesta 1930. Jos joku on vuonna 1930 ollut 9-vuotias, hän on vuonna 1939 ollut tietysti 18-vuotias. Hieman outoa että näin itsestäänselvä asia on erikseen todettava, mutta näköjään täytyy.
Kielikysymys kärjistyi 30-luvulla jyrkemmäksi kuin koskaan sitä ennen tai koskaan sen jälkeen. AKS, jolla oli ehdoton enemmistö HYY:n edustajistossa, ajoi mielenosoituksin ja luentolakoin Helsingin yliopiston muuttamista yksinomaan suomenkieliseksi. Eduskunnassa samalla kannalla oli IKL, Maalaisliitto ja osa Kokoomuksesta. Samat tahot myös yrittivät pariin otteeseen ajaa läpi perustuslain muutosta, jonka mukaan Suomesta olisi tullut yksikielinen valtio. Kumpikin hanke kaatui. Eduskunnassa virallisen kaksikielisyyden kannattajilla oli koko ajan selkeä enemmistö. Näihin kuuluivat SDP, RKP, Ruotsalainen vasemmisto, Kansallinen edistyspuolue ja osa Kokoomuksesta.
Kielikysymyksen kärjistyminen heijastui vahvasti myös koulumaailmaan ainakin Helsingissä. Suoranaiseksi rituaaliksi muodostuivat joukkotappelut suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä ruotsalaisuuden päivänä (6.11.), jolloin ruotsinkieliset olivat helposti erotettavissa Svenska dagen-merkistä. Osa suomenkielisten oppikoulujen pojista harrasti Svenska dagen-merkkien nappaamista ruotsinkielisiltä pojilta (ja joskus tytöiltäkin), eikä tämä yleensä onnistunut ilman väkivaltaa, sillä Svenska dagen-merkin puolustaminen oli tietysti ruotsinkielisille koululaisille kunnia-asia. Joukkotappelut yltyivät joskus niin kiivaiksi, että poliisin resurssit eivät enää riittäneet vaan paikalle kutsuttiin palokunta ruiskuineen jäähdyttelemään tunnelmaa.
Vuoden 1920 paikkeilla syntynyt ruotsinkielinen (etenkin helsinkiläinen) on juuri sitä ikäluokkaa, joka on kouluaikanaan kokenut kieliriidan sen kaikkein rankimmassa vaiheessa. Tuollaiset asiat eivät helposti unohdu 90-vuotiaaltakaan.
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 15:26:05
Quote from: Luotsi on 01.04.2011, 15:23:10Otapa selvää mikä oli miekkarin aihe :)
Minä tiedän mikä oli miekkarin aihe. Se ei muuta sitä, että osalla mieltä osoittaneista taitaa olla hieman pidemmälle menevät tavoitteet.
Vai liittyykö vaatimus polvistumisesta suomenkielisten edessä sinun mielestäsi koulujen opetussisältöön jotenkin?
Jos joku tosiaan on vaatinut toista ihmisryhmää polvistumaan toisen edessä, niin ilman mitään natsikortin heiluttelua tulee kyllä oikeasti kolkytluku mieleen. :'(
Pakkoruotsiasia on kokonaan asia erikseen, siitä luopumiseen löytyy kyllä hyviä perusteluita. Mutta kun katsoi kuvia tuosta miekkarista, paikalla näytti olevan pääasiassa sennäköistä kansaa jota ei yhtään mikään muukaan kouluaine ole koskaan kiinnostanut. Tai asioiden oppiminen ylipäätään.
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 16:07:53
Quote from: Joker on 01.04.2011, 16:05:05
Tietääkö joku pakkoruotsia opiskellut onko gård suomeksi hanuri?
On se. Esimerkiksi Petri Nygårdin suku on ruotsintanut nimensä, mikä onkin epätavallista. Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla suvun nimenä oli Uushanuri.
Reps 8)
Kiitän nöyränä Aldaronia erinomaisesta selvennyksestä ja myönnän
muistamisen olevan mahdollista, jopa todennäköistä. Tarina vaikutti
niin keksityltä, että haksahdin. Se vielä ihmetyttää, miksi vanhus antoi
paperilapun ja kertoi saman asian, oliko kyseessä sittenkin muistilappu.
Nykyaikana voidaan Storgårdilta kysyä, mikä on mummon linkki.
Ja oliko mummo yksittäistapaus vai oliko heitä kuitenkin satoja.
Quote from: Turkulaine on 01.04.2011, 16:10:56
Ei ole mitään näyttöä että vastamielenosoittajat olisivat uhkailleet, huoritelleet tai vaatineet polvistumista. Kukaan ei ole edes väittänyt saati osoittanut, että näin olisi. Siksi ei ole mitään syytä vaatia "vastapuolelta" yhtään mitään.
Olen kyllä lukenut, että paikalla olleiden mielestä olisi tullut vinoilua toiseltakin puolelta. Mistä näytöstä sinä muuten puhut? Missä voin tutustua näyttöön?
Onhan se ikävää, jos pitää solvata, mutta se kertoo kyllä osuvasti turhautuneisuuden asteesta. Huutelevat sentään kuitenkin paikan päällä "reilusti" kasvokkain, eivätkä leimaa toista mieltä olevia lehdistössä. Muistan monta juttua viimeisen vuoden ajalta erityisesti eräästä vähemmistölehdestä, jossa pakkoruotsin vastustajat on esitetty pahuuden voimana (maahanmuuttokriitikoiden kohteluun hyvin verrattavalla tavalla), joka vainoaa vähemmistöä, vaikka hehän vain vaativat oikeutta päättää
omista asioistaan. Ei ole toisten vainoa vaatia suurempaa oikeutta päättää
omista asioistaan. Pakkoruotsin puolustajat sen sijaan haluavat ulottaa omia päätöksiään
toisten ihmisten ylitse, joten minusta tämä Storgårdin marttyrismi on kovin nurinkurista.
Minua kyllä suuresti harmittaa, että mörököllit onnistuivat käytöksellään peittämään alleen täysin mielenosoituksen tärkeän sanoman kielivalinnasta.
Kuten tiedetään, on maamme kaksikielisyyden kustannuksia liki mahdoton selvittää tarkalleen.
Suuruusluokkiin varmaankin voitaisiin päästä.
Olen eri palstoilta lukenut arvioita, jotka heiluvat hurjissakin lukemissa, mutta onko mitään mahdollisuutta ilman spämmäreitä (koska aihe on paloherkkä) HOMMAN puitteissa edes yrittää saada joku tolkku siihen tietoon, että paljonko ruotsinkieli kaikkine mahdollisine
kytkentöineen jne. maksaa vuosittain maamme veronmaksajille?
TÄMÄ EI OLE TARKOITETTU MINKÄÄNLAISEKSI PROVOKAATIOKSI.
No vaikeaa on arvioida kun kustannukset on leivottu tasaisesti kaikkiin eri ministeriöihin. Mutta suuntaa voisi hakea vaikka ihan tutusta koulujen pakkoruotsista.
Oletetaan, että koululla on tietty budjetti, josta rahaa jaetaan suoraan verrannollisesti eri aineille niiden opetuksen määrän mukaan. Jos oppitunneista 10% on ruotsia, niin silloin myös kustannukset ovat 10% budjetista.
Koska koko valtiomme on myös pakkoruotsitettu, kuten koulu, ei ole aivan mahdotonta, että valtion budjetista menee esimerkiksi tuo 10% pakkoruotsiin. Jos valtion menot ovat tälle vuodelle jotain 51 miljardia, olisi pakkoruotsin hinta siis noin 5,1 miljardia.
Onhan meillä varaa?
Valtion tulot taisivat olla jotain viime vuodelta 42 miljardia.
Aamulehden tilaajat, haloo!
Voisiko joku laittaa tänne vajaa viikko sitten olleen yleisönosastokirjoituksen koskien Tampereen ev.lut seurakuntayhtymää? Asian sisältö suunnilleen näin:
Kaikki Tampereen evlut seurakunnat kannattaisi yhdistää yhdeksi. Kantona kaskessa on ruotsinkielinen seurakunta, jota ei voi yhdistää. Jos suomenkieliset yhdistetään ja jäisi yksi noin 150 000 (?) seurakunta ja toinen, muutaman sadan tai tuhannen (?)ruotsinkielinen, jotka muodostaisivat yhtymän, kirkkoneuvoston paikkajako olisi: 50% ruotsinkielisille ja 50% suomenkielisille. Jotta näin ei käy, on pakko jatkossa ylläpitää useita suomenkielisiä seurakuntia, jottei ruotsinkieliset pääse noin määräävään asemaan. Tämä on kallista.
Quote from: vainukoira on 24.04.2011, 23:29:43
No vaikeaa on arvioida kun kustannukset on leivottu tasaisesti kaikkiin eri ministeriöihin. Mutta suuntaa voisi hakea vaikka ihan tutusta koulujen pakkoruotsista.
Oletetaan, että koululla on tietty budjetti, josta rahaa jaetaan suoraan verrannollisesti eri aineille niiden opetuksen määrän mukaan. Jos oppitunneista 10% on ruotsia, niin silloin myös kustannukset ovat 10% budjetista.
Koska koko valtiomme on myös pakkoruotsitettu, kuten koulu, ei ole aivan mahdotonta, että valtion budjetista menee esimerkiksi tuo 10% pakkoruotsiin. Jos valtion menot ovat tälle vuodelle jotain 51 miljardia, olisi pakkoruotsin hinta siis noin 5,1 miljardia.
Onhan meillä varaa?
Valtion tulot taisivat olla jotain viime vuodelta 42 miljardia.
Löysin perusopetuksen tuntijaon vuodelta 2001 (edellinen opetussuunnitelma), jonka mukaan ruotsia on 6 vuosiviikkotuntia 222 vuosiviikkotunnista, eli prosenttiosuus on 2,7% perusopetuksesta.
Tosi vaikea löytää netistä tietoa siitä, että paljonko Suomen perusopetus maksaa.
Ehkä ei ole kovin hedelmällistä laskea kuinka paljon ruotsin opetus esim peruskoulussa maksaa, koska eihän noita tunteja käyttämättä jätettäisi, vaan niiden tilalla opetettaisiin jotain muuta ja sen muun opettajalle jouduttaisiin maksamaan suunilleen yhtä paljon.
Ruotsinkielen kustannukset syntyvät pikemminkin siitä että kaikki pitää tehdä tuplana, esim kääntää kaikki valtion asiakirjat ruotsiksi, sama kaikissa kaksikielisissä kunnissa. Lisäksi ruotsinkieliset koulut ynnä muut instanssit joita ei voida yhdistää suomenkielisiin ja ylläpidetään muutaman hassun takia maksaa.
Lisäksi sitten on YLE, jota tosin ei puheiden mukaan rahoiteta valtion kassasta, mutta kaikkien ohjelmien tekstitykset ja lähes turhan kielikanavan ylläpito teeveessl ja radiossa maksaa.
Varmasti kustannuksia syntyy myös kaikista palveluista joihin ruotsinkieliset ovat oikeutettuja omalla kielellään ja tämän takia joudutaan palkkaamaan ylimääräistä väkeä.
Kokonaissummaa lienee kuitenkin täysin mahdotonta laskea.
Täytyy sanoa että itse vierastan tämmöisiä "Mitä maksaa" juttuja silloin kun puhutaan Suomen kansalaisista.
Herää nimittäin kyssäri että pitäsikö laskea saamelaisten aiheuttamat kustannukset myös?
Eri uskontojen aiheuttamat?
Lihavien aiheuttamat?
Miksi vaikkapa järjestöihin kuulumattomien pitäsi maksaa järjestöihin kuuluvien kuluja byrokratiaa kustantamalla?
Eiköhän jokaiselta löydy joku semmoinen ominaisuus tai juttu jota joku/jotkut eivät haluaisi maksaa/kustantaa...Koitetaas vaan nyt olla suomalainen,tasa-arvoinen yhteiskunta.
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 01:30:20
Täytyy sanoa että itse vierastan tämmöisiä "Mitä maksaa" juttuja silloin kun puhutaan Suomen kansalaisista.
Herää nimittäin kyssäri että pitäsikö laskea saamelaisten aiheuttamat kustannukset myös?
Eri uskontojen aiheuttamat?
Lihavien aiheuttamat?
Miksi vaikkapa järjestöihin kuulumattomien pitäsi maksaa järjestöihin kuuluvien kuluja byrokratiaa kustantamalla?
Eiköhän jokaiselta löydy joku semmoinen ominaisuus tai juttu jota joku/jotkut eivät haluaisi maksaa/kustantaa...Koitetaas vaan nyt olla suomalainen,tasa-arvoinen yhteiskunta.
Juuri näin, mutta
pakkoruotsin suhteen noiden kustannuksienkin määrä on kuitenkin melkoisen validi keskustelunaihe - kun kyse kuitenkin on melkoisen merkittävistä summista eli mitä ilmeisimmin useista % BKT:ssa.
Kuinka moni lahjakkuus onkaan jäänyt ilman muodollista koulutusta ja menestystä
pakkoruotsin vuoksi?
Quote from: ElinaElina on 24.04.2011, 23:36:07
Aamulehden tilaajat, haloo!
Voisiko joku laittaa tänne vajaa viikko sitten olleen yleisönosastokirjoituksen koskien Tampereen ev.lut seurakuntayhtymää? Asian sisältö suunnilleen näin:
Kaikki Tampereen evlut seurakunnat kannattaisi yhdistää yhdeksi. Kantona kaskessa on ruotsinkielinen seurakunta, jota ei voi yhdistää. Jos suomenkieliset yhdistetään ja jäisi yksi noin 150 000 (?) seurakunta ja toinen, muutaman sadan tai tuhannen (?)ruotsinkielinen, jotka muodostaisivat yhtymän, kirkkoneuvoston paikkajako olisi: 50% ruotsinkielisille ja 50% suomenkielisille. Jotta näin ei käy, on pakko jatkossa ylläpitää useita suomenkielisiä seurakuntia, jottei ruotsinkieliset pääse noin määräävään asemaan. Tämä on kallista.
Mää selaan huomenna(nyt on yö) läpi noi lehdet. Nyt ei jaksa.
Maksoi se pakkoruotsi mitä tahansa, se ei ole murto-osaakaan eu:n kuluista.
Jättämällä pakkoruotsiasian rauhaan voi keskittyä oikeisiin ongelmiin. Jos me pääsemme tuosta eu:n liitovaltiohömpötyksestä kaikkine siihen liityvine nykyisine - ja varsinkin tulevine - kuluineen, meillä on varaa vaikka kuuteenkymmeneen uuteen pakkoruotsiin.
Entä minkälaiset ovat kansantalouden menetykset sen takia, että täällä ei ole ranskan, espanjan tai saksan kielten ja kulttuurien osaajia? Toki kieli-ihmiset opiskelevat vaikka mitä kieliä, mutta sitä kansainvälistä yhteistyötä tekevät monet teknisen tai kaupallisen koulutuksen saaneet, joille ei vain ole tullut mieleen opiskella peruskoulussa - tai lukiossakaan kovin vakavasti - mitään kolmatta kieltä. Myös moniin EU-virkoihin vaaditaan vähintään kahden EU:n suuren kielen (englanti, saksa, ranska) osaamista.
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 01:30:20
Eiköhän jokaiselta löydy joku semmoinen ominaisuus tai juttu jota joku/jotkut eivät haluaisi maksaa/kustantaa...Koitetaas vaan nyt olla suomalainen,tasa-arvoinen yhteiskunta.
Varmasti löytyy, mutta tämä ruotsinkielisyys tuntuu olevan sementoitu nykyiseen tilanteeseen, vain lisäkustannuksia aiheuttavat toimet ovat mahdollisia, 'svenskans ställning är hotad'. Esimerkkinä säästötoimet YLE:ssä, jossa ruotsinkielisyyden osuus noin 15%, yhteistä uutisten tuotanto-osastoa esitettiin, ei käynyt, laajoja mielenosoituksia masinoitiin.
Quote from: Luotsi on 25.04.2011, 01:58:22
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 01:30:20
Täytyy sanoa että itse vierastan tämmöisiä "Mitä maksaa" juttuja silloin kun puhutaan Suomen kansalaisista.
Herää nimittäin kyssäri että pitäsikö laskea saamelaisten aiheuttamat kustannukset myös?
Eri uskontojen aiheuttamat?
Lihavien aiheuttamat?
Miksi vaikkapa järjestöihin kuulumattomien pitäsi maksaa järjestöihin kuuluvien kuluja byrokratiaa kustantamalla?
Eiköhän jokaiselta löydy joku semmoinen ominaisuus tai juttu jota joku/jotkut eivät haluaisi maksaa/kustantaa...Koitetaas vaan nyt olla suomalainen,tasa-arvoinen yhteiskunta.
Juuri näin, mutta pakkoruotsin suhteen noiden kustannuksienkin määrä on kuitenkin melkoisen validi keskustelunaihe - kun kyse kuitenkin on melkoisen merkittävistä summista eli mitä ilmeisimmin useista % BKT:ssa.
Kuinka moni lahjakkuus onkaan jäänyt ilman muodollista koulutusta ja menestystä pakkoruotsin vuoksi?
Ymmärtääkseni aloituksessa oli puhe vain ruotsinkielisyydestä Suomessa ja yleisellä tasolla.
Pakkoruotsi on tietty pakkoruotsia, siitä ei mihinkään pääse mutta ennen kuin sitä pakkoa lähtee poistamaan niin on huomattava muutamia pointteja:
-Ruotsi on virallinen kieli ja kaiketi silloin sen asemaa pitäsi muuttaa.
-Tasa-arvon nimissä ruotsinkielisiltä olisi poistettava pakkosuomi.
Nuo opiskelujutut ovat vaikeita.
Jos äidinkielenään ruotsia puhuvalle ei tarjota koulutusta niin minusta se ei kuullosta oikein semmoiselta miten kanssakansalaisia kuuluisi kohdella.
Toki helposti käy niin että joko oppilaitos on sitten liian iso mutta pirun paha on jotain Hankeniakaan mummon mökkiin yhden opettajan voimin perustaa.
Siihen on vaikea ottaa kantaa että kuinka moni lahjakas jää opiskelupaikan suhteen rannalle tämän kielijutun takia mutta pari lapsuuden kaveriani,joiden äidinkieli on suomi, kävivät ruotsinkieliset opinnot(Hanken ja Maarianhaminan Merenkulku-opisto) koska näillä lahjakkailla kielipäätä oli.
Toisaalta monelle,vaikkapa Itä-Suomessa asuvalle, ei ruotsinkielestä ole mitään hyötyä ja se vähäkin opittu katoaa muistista nopeasti kun sille ei käyttöä ole joten tältä osinkaan tilanne ei ole mielekäs vaan pitkälti resurssien tuhlausta.
Tämä keissi on niin laajavaikutteinen ja mutkikas että en lähtisi kaivamaan taistelupoteroa millekkään rintamalle vaan enemminkin tätä pitäisi pureskella monelta kantilta ja huolella maiskutellen.
Oma arvioni on kymmenen miljardia. Mukava pyöreä luku. Ilman parempaa tietoa, en osaa arvioida onko luku yläkanttiin. Todennäköisesti myöskään teillä, hyvät kommentaattorit, ei ole parempaa tietoa, joten arvionne on tasan yhtä hyvä, kuin minunkin.
Olen toki valmis korjaamaan arviotani, jos parempaa tietoa löytyy. Luonnollisesti.
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 01:30:20
Täytyy sanoa että itse vierastan tämmöisiä "Mitä maksaa" juttuja silloin kun puhutaan Suomen kansalaisista.
Minä taas en. Minusta on järkevää selvittää
kaikkien momenttien kustannukset, eikä pimittää niitä. Ihan jo sillä perusteella, että ne joudutaan kustantamaan verovaroista (tai lainalla). Eikös normaaliin, terveeseen taloudenpitoon kuulu laskea, ja suhteuttaa menot ja tuloihin.
Luonnollisesti asian käyttäminen lyömäaseena on huono juttu.
Tässä ilmeisesti tämä ElinaElinan kaipaama yleisönosastokirjoitus Aamulehdestä 19.04.2011:
(http://img52.imageshack.us/img52/4299/ruotsiinliittyv.png)
Quote from: OTU on 25.04.2011, 13:32:35
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 01:30:20
Täytyy sanoa että itse vierastan tämmöisiä "Mitä maksaa" juttuja silloin kun puhutaan Suomen kansalaisista.
Minä taas en. Minusta on järkevää selvittää kaikkien momenttien kustannukset, eikä pimittää niitä. Ihan jo sillä perusteella, että ne joudutaan kustantamaan verovaroista (tai lainalla). Eikös normaaliin, terveeseen taloudenpitoon kuulu laskea, ja suhteuttaa menot ja tuloihin.
Luonnollisesti asian käyttäminen lyömäaseena on huono juttu.
Tästä maasta ei löydy yhtäkään asia joka ei maksaisi jollain tapaa jollekkin ja yleensä tuppaa olemaan niin että ne jotka ovat hanakoita karsimaan muilta, eivät hyväksy itseensä kohdistuvia säästöjä joilla velkaa vastaavasti velkaa vältettäisiin taikka lyhennettäisiin, syyllä että katsovat kuuluvansa etuoikeutettuun enemmistöön.
Kärjistäen minäkin voisin todeta vastustavani kaikkea velan ottoa joka ei hyödytä minua taikka johon käytetään maksamiani verovaroja :P
Toisaalta,kaikea ei voi aina mitata rahalla tai momentilla.
Äkkisiltään ajateltuna saamenkielen asema Suomessa,pitäen mielessä kielen puhujat, aiheuttanee huomattavasti enempi kustannuksia äidinkielenään sitä puhuvaa kohden ja ihan samaa velan ottoa, kukaan ei kuitenkaan ole kiinnostunut tästä ???
Outoa.
Quote from: OTU on 25.04.2011, 13:32:35
Eikös normaaliin, terveeseen taloudenpitoon kuulu laskea, ja suhteuttaa menot ja tuloihin.
Kuuluu, kuuluu mutta ei silloin kun puhutaan valtion taloudesta. Näin meille on annettu ymmärtää erinäisten poliitikkojen ja asiantuntioiden suulla. Lisää velkaa hyvä tulee.
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 18:59:54
Tästä maasta ei löydy yhtäkään asia joka ei maksaisi jollain tapaa jollekkin ja yleensä tuppaa olemaan niin että ne jotka ovat hanakoita karsimaan muilta, eivät hyväksy itseensä kohdistuvia säästöjä joilla velkaa vastaavasti velkaa vältettäisiin taikka lyhennettäisiin, syyllä että katsovat kuuluvansa etuoikeutettuun enemmistöön.
Minä jotenkin kuvittelin että kyseessä olisi ruotsinkielinen vähemmistö. Ymmärrän kyllä että he ovat itseäni huomattavasti tasa-arvoisempia. Ymmärrän myöskin ettei heidän tarvitse osallistua mihinkään rahvaan säästötalkoisiin vaan minun ja yritykseni verotaakkaa kasvatetaan.
Vastuulliseen talouden pitoon kuuluu että kaikki tulot ja kulut ovat selvillä. Tämän jälkeen kokonaisuuden hahmottaminen ja resurssien allokoiminen on helpompaa. Luonnollisesti tämä ei koske ketjun aiheena olevaa tasa-arvoisampaa enemmistöä.
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 18:59:54
Kärjistäen minäkin voisin todeta vastustavani kaikkea velan ottoa joka ei hyödytä minua taikka johon käytetään maksamiani verovaroja :P
Jos velanotolla pitkitetään väistämätöntä romahdusta niin toipuminen tulee vaikeammaksi.
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 18:59:54
Toisaalta,kaikea ei voi aina mitata rahalla tai momentilla.
Captain of the Obvious ;D
Quote from: CaptainNuiva on 25.04.2011, 18:59:54
Äkkisiltään ajateltuna saamenkielen asema Suomessa,pitäen mielessä kielen puhujat, aiheuttanee huomattavasti enempi kustannuksia äidinkielenään sitä puhuvaa kohden ja ihan samaa velan ottoa, kukaan ei kuitenkaan ole kiinnostunut tästä ???
Outoa.
Minä olen.
Jospa tuota otetaan ruotsinkieliset päiväkodit, alakoulut, lukiot, omat ylioppilaskirjoitukset, omat yo-kirjoitus lautakunnat, oma yliopisto, korkeakoulu, oma varuskunta, lähes kaikki
käännöstyöt (Monopoli) suomi-ruotsi-suomi, turhat kääntämisvirkamiehet eri valtion laitoksissa, Svenska Finland folkting- järjestö, magma, ahvenanmaa, erilaiset erikoisavustukset, kuntapolitiikka jne. En osaa edes ajatella niitä kaikkia mahdollisia lonkeroita.
Listani on epätäydellinen tietenkin, mutta on se kuitenkin kumma, että kyseinen asia on niin
vaikeaa, että itse aiheessa pysyminen on joiltakin osin likitulkoon mahdotonta.
Mutta ajttelen vain, että taitaa ruotsinkieli maassamme kuitenkin vuosittain maksaa enemmän, kuin Kataisen suunnitelmat.
Quote from: jupeli on 25.04.2011, 19:43:37
Jospa tuota otetaan ruotsinkieliset päiväkodit, alakoulut, lukiot, omat ylioppilaskirjoitukset, omat yo-kirjoitus lautakunnat, oma yliopisto, korkeakoulu, oma varuskunta, lähes kaikki
käännöstyöt (Monopoli) suomi-ruotsi-suomi, turhat kääntämisvirkamiehet eri valtion laitoksissa, Svenska Finland folkting- järjestö, magma, ahvenanmaa, erilaiset erikoisavustukset, kuntapolitiikka jne. En osaa edes ajatella niitä kaikkia mahdollisia lonkeroita.
Listani on epätäydellinen tietenkin, mutta on se kuitenkin kumma, että kyseinen asia on niin
vaikeaa, että itse aiheessa pysyminen on joiltakin osin likitulkoon mahdotonta.
Mutta ajttelen vain, että taitaa ruotsinkieli maassamme kuitenkin vuosittain maksaa enemmän, kuin Kataisen suunnitelmat.
Hiukan tässä jää nyt epäselväksi että miten asiat hoidettaisiin,kiukuttelun sijaan.
Lopetetaan esim.ruotsinkielinen päiväkoti ja perustetaan näille lapsille sitten suomenkielinen ja siten säästetään?
Pistetään leireille ruotsin puhujat...Hitto, leirit maksavat, ei siis niin.
Lopetetaan ruotsinkieli, ammutaan puhujat...No ei helvetti,patruunoihin kuluu rahaa.
Edelleenkin olen sitä mieltä että maassa on suomalaisia jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään ja siinä ei itkupotkuraivarilla ole mitään jakoa.
Enpä tiedä, itkupotkuraivareista. Mutta näyttääpä olevan ruotsinkielen hinta maassamme yksi varjelluimpia valtiosalaisuuksia.
Veikkaanpa, että jos kulunkipuolen lisäksi tsekataan myös suomenruotsalaisten panostus tähän yhteiskuntaan työllistämisen, verotulojen ja pääomien yms toimeliaisuuden muodossa, niin plussan puolelle saatetaan hyvinkin jäädä. Että sikäli.
Otsikon kysymykseen vastauksen löytäneet laittavat sitten yv:tä jupelille.
Quotehttp://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/04/ruhnama_poistui_turkmenistanin_lasten_lukujarjestyksesta_2542317.html?origin=rss
Ruhnama poistui Turkmenistanin lasten lukujärjestyksestä
julkaistu tänään klo 12:57
Turkmenistanin opetusviranomaiset ovat poistaneet edesmenneen diktaattori Saparmurat Nijazovin eepoksen koulujen opetussuunnitelmasta. Ruhnaman opiskelu tuli pakolliseksi Nijazovin määräyksestä vuonna 2004.
Turkmenistanin koululaisten on ollut pakko tenttiä Ruhnama saadakseen peruskoulun päättötodistuksen. Pakkoruhnama oli osa Nijazovin ajamaa koulu-uudistusta, jonka puitteissa esimerkiksi ulkomaisten yliopistotutkintojen kelpoisuus Turkmenistanissa peruutettiin.
Ruhnamatentin poistamista pidetään merkkinä Nijazovin henkilökultin purun jatkumisesta. Toistaiseksi ei ole tietoa, poistetaanko Ruhnama-koe myös yliopistojen opiskelijavalinnasta.
Uuden eduskunnan tulisi nyt nopeasti hoitaa pakkoruotsi asia pois päiväjärjestyksestä. Se voi tuntua vaikealta, jopa kipeältä, mutta kaikista tyhmintä olisi sen pitkittäminen.
Quote from: atella on 26.04.2011, 13:30:20
Quote
Turkmenistanin koululaisten on ollut pakko tenttiä Ruhnama saadakseen peruskoulun päättötodistuksen. Pakkoruhnama oli osa Nijazovin ajamaa koulu-uudistusta, jonka puitteissa esimerkiksi ulkomaisten yliopistotutkintojen kelpoisuus Turkmenistanissa peruutettiin.
Uuden eduskunnan tulisi nyt nopeasti hoitaa pakkoruotsi asia pois päiväjärjestyksestä. Se voi tuntua vaikealta, jopa kipeältä, mutta kaikista tyhmintä olisi sen pitkittäminen.
Tai sitten pakkoruotsitusta pitää kiristää, eli alkaa suomessakin katsomaan ulkomaalaiset yliopistotutkinnot kelvottomiksi, jos ei ole tenttinyt pakkoruotsia.
Ainakin sitten voitaisiin lopettaa tuo iänikuinen valitus siitä että ulkomaalaiset huippuosaajat eivät suomessa saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Eihän suomeen ihan aikuisten oikeasti muuta halutakaan kuin ulkomaalaista hapatyövoimaa ja siivoajia, joten uudistus olisi linjassa totuuden kanssa.
pakko-ruotsi pitäisi kyllä minunkin mielestäni lopettaa mutta ei sitä nyt johonkin Ruhnamaan sentään voi verrata.
Ruotsista voi olla välillä hyötyäkin.
Quote from: thinkingmind on 26.04.2011, 21:18:21
pakko-ruotsi pitäisi kyllä minunkin mielestäni lopettaa mutta ei sitä nyt johonkin Ruhnamaan sentään voi verrata.
Ruotsista voi olla välillä hyötyäkin.
En yhtään epäile että eikö pakkoruotsista olisi joillekin myös hyötyä.
Olisinko poikkeustapaus, en tiedä. Olen asunut 40 vuotta pk seudulla, nyt Vantaalla. Koko aikana en ole kertaakaan tarvinnut ruotsia mihinkään. Englantia tarvitsen nykyään 2 - 5 tuntia joka päivä.
QuoteMikä ruotsissa ärsyttää?
ROSA MERILÄINEN
Suomenruotsalaisuus on osa suomalaisuutta. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, josta seikasta osa on ylpeitä, osaa se ärsyttää ja useimmat eivät asiaa arjessaan liiemmin havaitse...
...Kysymys ei ollut siitä, mitä mieltä on pakkoruotsista, vaan jostain syvemmästä yleisestä rasistisesta vihasta suomenruotsalaisuutta kohtaan. Peruskoulun jälkeen en ole juuri siihen törmännyt muualla kuin nettikeskusteluissa, mutta nyt se tuntuu yllättäen pulpahtaneen pintaan. Aivan kuin kansakunnan matopurkki olisi avattu ja kaikki jo unohdettu kuona möyrisi esiin, aina eduskuntaan asti...
Kukin saa olla yksittäisistä suomenruotsalaisten "etuoikeuksista" mitä mieltä tahansa, mutta hurriviha on asia erikseen. Ruotsinkieliset ystäväni ovat kertoneet, miten aivan puskista tänä keväänä on saanut kuulla herjauksia ja raivoryöppyjä vain siksi, että on katutilassa puhunut omaa äidinkieltään. Ruotsinkielisille poliitikoille on huudeltu: "Puhu Suomea!"...
...Mitä vielä on luvassa? Antisemitismiä? Onko sekin yllättäen vain rouhean autenttista kansan ääntä? Ovathan monet Suomen juutalaiset isänäitini tapaan kätevästi ruotsinkielisiä, joten saisivat vihapuheiden pitäjät lyötyä kivasti kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kaikki vähemmistöt ansaitsevat erityisen suojelun ja kunnioituksen, sillä he eivät voi pitää puoliaan joukkovoimalla. Kun joukot kääntyvät kiusaamaan vähemmistöä, eletään pelottavia aikoja. Vähemmistö on aina haavoittuvainen, vaikka siihen kuuluisi kaksitoista varakasta perhettä. Eikö ole yksinomaan hienoa, että on olemassa vähemmistö, jota ei ole alistettu?
Täten ilmoitan meneväni siilipuolustukseen suomenruotsalaisen vähemmistön puolesta: ei yhtään heikennystä, ei yhtään, ellei vihapuhe lopu ja ruotsinkielisistä palveluista voida puhua vähemmistön etu mielessä...
Loput linkissä.
http://www.hs.fi/juttusarja/merilainen/artikkeli/Mik%C3%A4+ruotsissa+%C3%A4rsytt%C3%A4%C3%A4/1135266083605
Pakkoruotsin vastustaminen = ruotsalaisvastaisuus = rrasismi. Vain tosiuskovainen voi ajatella näin kierosti. Samalla saadaan mukavasti perussuomalaisten vaalivoitto kierosti liitettyä uhkaavassa kasvussa olevaan ruotsalaisvastaisuuteen, joka on manifestoitunut tähän asti yhtenä urbaanilegendana jostain mummosta, joka on kuulemma jossain metrossa sanonut jollekin ruotsalaiselle, että perkele Suomessa puhutaan suomea. Mitä vielä on luvassa? Antisemitismiä??!?1 :o No varmasti, jos riittävästi islamia rahdataan maahan. Niin ja tosiaan Rosa, miksiköhän sitä pakkoruotsia vastustetaan eniten siellä, missä sillä ei tee yhtään mitään? Mikäköhän ihmeen logiikka siinä on?? Onnea vain siilipuolustukseen pakkoruotsin puolesta, ääliö...
Anteeksi, ei tällaisista pitäisi ärsyyntyä, mutta Rosa juuri alitti viimeaikojen alhaisimman riman tällä julistuksellaan.
itse kielen ääntämiseesä eräät asiat ärsyttävät vähän kuin homot jotka puhuvat kuin naiset ärsyttävät mutta homot jokka puhuvat kuin miehet ei ärsytä.
ne ruotslaiset sanat "inte" ku sanaa venyttää
Että mikä ruotsissa ärsyttää? Tähän asti ei ainakaan itseäni juuri mikään. Olen nauttinut Helsingin yliopiston ruotsinkielistä opetusta - ja nauttinut siitä. Sieltä saa opiskeltaviin asioihin toisen näkökulman, mikä ei ole mitenkään paha asia.
Pakkoruotsi-asia ei minua juuri kiinnosta. Pakkoruotsilla on hyvät ja huonot puolensa. Väitelköön asiasta siihen paremmin perehtyneet.
Mutta kun tähän asti tuo "ruotsalaisuus" ei ole ärsyttänyt, niin myönnettävä kuitenkin on että viime aikoina on alkanut ärsyttämään. Nimittäin tuo kummallinen nillitys ja "vainotuksi vähemmistöksi" heittäytyminen, jota tietyt poliitikot ja mediapersoonat ovat alkaneet harrastamaan. Luulen kumminkin, että kyseessä on vain muutaman niuhottajan poliittinen ja kielipoliittinen intoilu, siis vähemmistön vähemmistöstäkin - ainakin mieluiten otan sen sellaisena. Mutta kun oikein kysytään, niin juuri tuon artikkelin sisältö antaa aivan erinomaisen esimerkin siitä, mikä siis juuri minua ärsyttää. Hyvä artikkeli.
Quote from: Rosa Meriläinen"Mitä vielä on luvassa? Antisemitismiä? Onko sekin yllättäen vain rouhean autenttista kansan ääntä? Ovathan monet Suomen juutalaiset isänäitini tapaan kätevästi ruotsinkielisiä, joten saisivat vihapuheiden pitäjät lyötyä kivasti kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Tuo on aina yhtä kaunista. Pakkoruotsin vastustamisesta aasinsilta antisemitismiin. No, onneksi vihreissä on monia hänenkaltaisiaan, siksi puolue pysyy pienenä.
QuoteSuomenruotsalaisuus on osa suomalaisuutta.
Tässä se taas tulee: mokuttajat jaksavat möyhätä siitä, että mitään maan tapaa ei ole, suomalaisuutta ei ole, kansat ovat mielikuvitusta jne. ja sitten kaikki tämä unohtuukin, kun tulee kyse pakkoruotsista. Kysymys onkin: miksi suomenruotsalaisuus on eri tavalla suomalaisuutta kuin venäläisyys, saksalaisuus, somalialaisuus, afganistanilaisuus, irakilaisuus, vietnamilaisuus ja niin edelleen?
Joo, olen mäkin tavallaan - ihan rehellisellä tavalla - ylpeä siitä että Suomessa on myös suomenruotsalainen kulttuuri. Pidän ruotsin kielestä, ja vaikka en sitä liian hyvin osaa niin tykkään puhua sitä sekä Ruotsissa että jossain määrin Suomen puolella jos ollan selkeästi ruotsinkielisellä paikkakunnalla. HALUAN osata ruotsia ja osata paremmin kuin nyt. Nytkin valitsisin ruotsin toiseksi kieleksi jos olisin koulussa.
Minua ruotsissa ärsyttää: a) jonkinlainen ylipanostus ruotsinkielisiin ja ruotsinkielisyyteen, vrt. esim YLEn suhteellisen suuret ruotsinkieliset osuudet ja b) erityisesti siltä osin kuin ruotsinkieliset kokevat sen olevan heille erioikeus. Myönnetään että sitä ei oikeasti ole hirveän paljon, mutta silloin kun siihen törmää niin se ärsyttää. Pääosin arvostan esim ruotsinkielisten kuntien oman kulttuurinsa (!) vaalimista.
Ja sitten tärkeimpänä c) pakollisuus. Ruotsinkielestä ei ole niin paljoa hyötyä Suomelle että kannattaa siihen panostaa _paljon_ resursseja. Esim juuri venäjänkielen paljon suurempi merkitys Itäsuomessa. Minusta ruotsinkieli pitäisi olla yksi suuri vaihtoehto koulun kielien joukossa. Jonkinlainen pakollisuuskin on minusta sallittua (esim primääristi ruotsinkielisessä kunnassa?) mutta kielen aseman meneminen hyödyn ja järjen ohitse on se mikä laukaisee ärsytystä.
Ja loppu Rosa Meriläisen juttu olikin sitten ihan skeidaa: ruotsinkielen pakollisuuden vastustus johtaa anti-semitismiin? Joo. Just.
Tässä alkaa tuntua siltä että pian jokainen puheenaihe Suomessa liitetään väkisin rasismiin. Pakkoruotsissa kun ainakaan omien kokemuksien mukaan ole milloinkaan ollut mistään muusta kyse kuin siitä että miksi opiskella ruotsia kun ruotsalaiset osaavat kuitenkin englantia, jota taas harvemmin vastustetaan koska se on etenkin nykyään lähes välttämätöntä osata.
Pakko sen varmaan on vaan kailottaa mölyt mahastaan kun muutkin niin tekee. :facepalm:
Voisiko tuon kirjoittajan nimen saada vähän isommalla ja vaikka punaisena välkkyen? Menin vahingossa lukemaan referaatin puoleen väliin ennen kuin vilkaisin kirjoittajan nimeä ja tajusin lopettaa.
Nykyään kaikki.
Rkp, pakkoruotsi, pisteytykset. Tämä normaali setti mikä muualla olis niin rrrasssmi. Neljä seuraavaa vuotta on ainakin turvattu. Kyykyssä. Mutta se menee vanhasta tottumuksesta.
Quote from: Suvaitsija on 12.05.2011, 17:00:57
Kaikki vähemmistöt ansaitsevat erityisen suojelun ja kunnioituksen, sillä he eivät voi pitää puoliaan joukkovoimalla. Kun joukot kääntyvät kiusaamaan vähemmistöä, eletään pelottavia aikoja. Vähemmistö on aina haavoittuvainen, vaikka siihen kuuluisi kaksitoista varakasta perhettä. Eikö ole yksinomaan hienoa, että on olemassa vähemmistö, jota ei ole alistettu?
Me suomalaiset emme onnistuneet enemmistönä saamaan suojelua ja kunnioistusta silloin, kun ruotsalaiset barbaarit tuhosivat suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin. Ilman mitään kunnioituksen häivääkään nämä ruotsalaiset barbaarit häpäisivät esi-isiemme haudat ja uhrilehdot, rakentamalla näille suomalaisten pyhille paikoille tökeröitä kirkon röttelöitään.
Olisi todella hienoa, jos suomalaisetkin voisivat olla enemmistö, jota ei ole alistettu?
Quote from: Suvaitsija on 12.05.2011, 17:00:57
QuoteMikä ruotsissa ärsyttää?
ROSA MERILÄINEN
Suomenruotsalaisuus on osa suomalaisuutta. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, josta seikasta osa on ylpeitä, osaa se ärsyttää ja useimmat eivät asiaa arjessaan liiemmin havaitse...
...Kysymys ei ollut siitä, mitä mieltä on pakkoruotsista, vaan jostain syvemmästä yleisestä rasistisesta vihasta suomenruotsalaisuutta kohtaan. Peruskoulun jälkeen en ole juuri siihen törmännyt muualla kuin nettikeskusteluissa, mutta nyt se tuntuu yllättäen pulpahtaneen pintaan. Aivan kuin kansakunnan matopurkki olisi avattu ja kaikki jo unohdettu kuona möyrisi esiin, aina eduskuntaan asti...
Kukin saa olla yksittäisistä suomenruotsalaisten "etuoikeuksista" mitä mieltä tahansa, mutta hurriviha on asia erikseen. Ruotsinkieliset ystäväni ovat kertoneet, miten aivan puskista tänä keväänä on saanut kuulla herjauksia ja raivoryöppyjä vain siksi, että on katutilassa puhunut omaa äidinkieltään. Ruotsinkielisille poliitikoille on huudeltu: "Puhu Suomea!"...
...Mitä vielä on luvassa? Antisemitismiä? Onko sekin yllättäen vain rouhean autenttista kansan ääntä? Ovathan monet Suomen juutalaiset isänäitini tapaan kätevästi ruotsinkielisiä, joten saisivat vihapuheiden pitäjät lyötyä kivasti kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kaikki vähemmistöt ansaitsevat erityisen suojelun ja kunnioituksen, sillä he eivät voi pitää puoliaan joukkovoimalla. Kun joukot kääntyvät kiusaamaan vähemmistöä, eletään pelottavia aikoja. Vähemmistö on aina haavoittuvainen, vaikka siihen kuuluisi kaksitoista varakasta perhettä. Eikö ole yksinomaan hienoa, että on olemassa vähemmistö, jota ei ole alistettu?
Täten ilmoitan meneväni siilipuolustukseen suomenruotsalaisen vähemmistön puolesta: ei yhtään heikennystä, ei yhtään, ellei vihapuhe lopu ja ruotsinkielisistä palveluista voida puhua vähemmistön etu mielessä...
Loput linkissä.
http://www.hs.fi/juttusarja/merilainen/artikkeli/Mik%C3%A4+ruotsissa+%C3%A4rsytt%C3%A4%C3%A4/1135266083605
Mutta haisevatko ruotsinkieliset hyvälle?
Quote from: Rosa MeriläinenTäten ilmoitan meneväni siilipuolustukseen suomenruotsalaisen vähemmistön puolesta: ei yhtään heikennystä, ei yhtään, ellei vihapuhe lopu ja ruotsinkielisistä palveluista voida puhua vähemmistön etu mielessä
Veikkaan, että Rosa Meriläisen ihannevaltio oli apartheidin aikainen Etelä-Afrikka. Siellähän vähemmistö määräsi, mitä enemmistö sai tehdä, ja sellaisestahan Rosa tykkää.
Suomenruotsalaisissa ei ärsytä mikään, mutta tuollainen kitinä ärsyttäisi, vaikka olisin suomenruotsalainen. Kuka tarvitsee vihollisia, kun on tuollaisia ystäviä?
QuoteKolmas valtiovalta FST5 Su 15.05.2011 klo 23.35
Kolmas valtiovalta
Onko Eurovision laulukilpailu enemmän kuin kimalletta ja sukupuolifiksoitunutta viihdettä, Thomas Lundin? Keskustelussa mukana Jennie Lindström ja Susanna Ilmoni. Kangerteleva ruotsin kieli on kuin liitutaulua raavittaisiin, Dan Granqvist ja Eva-Maria Koskinen. Studiossa: Heidi Finnilä ja Barbara Savolainen.
On katsottavissa myös YLE Areenalla
http://areena.yle.fi/video/1305399387859
Ohjelmassa kritisoidaan mm. suomenkielisten poliitikoiden ja pressan ruotsinkieltä.
Eivätö nämä kritisoijat ole etunenässä vaatimassa, että mamuja pitää työllistää vaikka eivät osaisi sanaakaan suomea ruotsista puhumattakaan?
Mutta suomenkielisten kangerteleva muumikieli on PAHA, fy fan!
Kangerteleva suomenkieli on kuin liitutaulua raavittaisiin (vrt. mm. Astrid Thors)!
Kangertelevaa kieltä on kieltämättä ikävä kuunnella. Itselle vieraalla kielellä on myös usein vaikea ilmaista itseään täydellisesti, mikä lisää väärinkäsityksien vaaraa.
Siksi poliitikonkin kannattaa puhua FST:n hyvin kielitaitoisille toimittajille sujuvalla suomella, varsinkin kun mitä ilmeisimmin yrittänyttä kuitenkin laitetaan ankkalammen omalla kanavalla. Klipit on sitten helppo tekstittää asianmukaisesti kiinnostuneille ruotsinkielisille FST:n katselijoille. Mikä tässä on niin vaikeaa? Minusta kyseessä on win-win-tilanne.
Mielenkiintoista, että ruotsinkielisessä ohjelmassa on noin vahvasti pakkoruotsin vastainen argumentti. Eihän sitä pakkoruotsin tunneilla opeteltua kieltä tosiaan kuuntele Erkkikään.
Quote from: Iloveallpeople on 15.05.2011, 13:01:07
Mielenkiintoista, että ruotsinkielisessä ohjelmassa on noin vahvasti pakkoruotsin vastainen argumentti. Eihän sitä pakkoruotsin tunneilla opeteltua kieltä tosiaan kuuntele Erkkikään.
Tulkitset väärin. Ankkalammikosta katsoen luonnollisin johtopäätös on se, että ruotsia opetetaan liian vähän, ja suomalaisten halu esim. kommunikoida Ruotsissa englanniksi implikoi englannin liiallista opetusta. Eikös tässä viime aikoina ollut käynnissä kova puuhastelu jolla ruotsin kielen opetus haluttiin saada jopa ensimmäistä vierasta kieltä aiemmaksi opetusohjelmiin, siis päiväkoti/ensimmäiset luokat -tasolle? Näin ainakin muistelen.
Jännää, että suomalaisten menestyksen kannalta on tärkeämpää puhua hyvää rantaruotsia (jolla muuten ei ihan kauheasti riikinruotsalaisten kanssa tee ellei halua tulla kohdelluksi muumipappana) muutamalle sadalle tuhannelle paikalliselle joista 95% osaa satavarmasti kelvollista suomea (Astridia ei lasketa) kuin puhua asioista täsmällisesti äidinkielellään ja pistää kieltenopiskeluresurssejaan niihin kieliin jotka itse kokevat hyödyllisiksi. Satojen miljoonien puhujien kieliä on kuitenkin monta mistä valita.
QuoteRKP:lle kynnyskysymyksiksi nousisi hallituksen suhtautuminen positiiviseen syrjintään eikä puolue myöskään voisi olla hallituksessa, joka heikentäisi ruotsin kielen asemaa Suomessa, sanoo Wideroos.
http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/06/rkp_epailee_hallitusyhteistyota_perussuomalaisten_kanssa_2638024.html?origin=rss
Wideroos haluaa siis tuplavarmistuksen siitä että ruotsin kielen asema ei huonone Suomessa. Stubb sanoi ennen vaaleja että
Kokoomus ei ole sellaisessa hallituksessa mukana joka heikentää ruotsin kielen asemaa Suomessa.Kyllä kai Wideroos lähtee siitä että Kokoomus
on seuraavassa hallituksessa?
Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys. Mielenkiintoista, että se on saanut seurakseen tuon positiivisen syrjintäasian. Taustalla lienevät ruotsinkielisen väestön etuoikeudet esimerkiksi opintopaikkakiintiöissä.
Eipä siinä uutta sinänsä. Positiivinen syrjintä ei varmasti kuitenkaan koske Ahvenanmaata, jossa on 5 prosentin suomenkielinen vähemmistö. (Vastaa manner-Suomen tilannetta toisin päin)
Quote from: Professori on 02.06.2011, 14:55:20
Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys. Mielenkiintoista, että se on saanut seurakseen tuon positiivisen syrjintäasian. Taustalla lienevät ruotsinkielisen väestön etuoikeudet esimerkiksi opintopaikkakiintiöissä.
Ainoa ala millä tiedän ruotsinkielisten opiskelupaikkojen prosenttiosuuden ylittävän ruotsinkielisistä kouluista valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden on
kaupallinen. Esimerkiksi lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti ruotsinkielisiä vain 5%, mikä merkitsee aliedustusta. Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla
suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".
Quote from: Professori on 02.06.2011, 14:55:20
Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys.
No kun ottaa huomioon että RKP
on kieliyhdistys, niin voihan se noinkin olla :roll:
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 15:06:58
Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".
No eipä tietenkään.
Ruotsalaisia kiinnostaa vain alat joilla saa rahaa tai valtaa...
Anteeksi, tuli laskuvirhe. Rkp haluaa kolminkertaisen varmistuksen siitä että ruotsin kielen asema ei huonone.
1. Perussuomalaiset ei hallitukseen
2. Kokoomus =pro Rkp, hallitukseen
3. Rkp hallitukseen
Quote from: Patriootti on 02.06.2011, 15:21:32
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 15:06:58
Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".
No eipä tietenkään.
Ruotsalaisia kiinnostaa vain alat joilla saa rahaa tai valtaa...
Niinpä tietysti, jos uskoo tuohon myyttiin, joka nojaa täysin siihen että
kaupallisella alalla on aina ollut paljon ruotsinkielisiä, joiden jälkeläiset usein hakeutuvat samalle alalle.
Kyllä esimerkiksi hammaslääkärinä ansaitsee ihan hyvin, ja ne koulutetaan kaikki suomeksi, samoin eläinlääkärit.
Toisaalta ruotsinkielisiä humanistisia koulutuslinjoja löytyy myös runsaasti. Ja humanistien keskimääräinen palkkatasohan on mitä on.
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 15:06:58
Quote from: Professori on 02.06.2011, 14:55:20
Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys. Mielenkiintoista, että se on saanut seurakseen tuon positiivisen syrjintäasian. Taustalla lienevät ruotsinkielisen väestön etuoikeudet esimerkiksi opintopaikkakiintiöissä.
Ainoa ala millä tiedän ruotsinkielisten opiskelupaikkojen prosenttiosuuden ylittävän ruotsinkielisistä kouluista valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden on kaupallinen. Esimerkiksi lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti ruotsinkielisiä vain 5%, mikä merkitsee aliedustusta. Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".
Tyhmä kysymys... Miksi on minkäänlaista kiintiötä?
Vaikka kiintiö on alle valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden, on se silti kiintiö, johon on mahdollista päästä, vaikkei testeissä onnistuisikaan, kunhan osaa tietyn kielen. Kiintiön ohikin voi nimittäin mennä. Onnistuu vain ylittämään vaaditun pistemäärän. Jos puolet ruotsinkielisistä hakijoista pääsee rehllisesti pisteillä sisään ja toinen puoli kiintiön kautta, tulee kyseiseen kouluun kieliryhmän yliedustus.
En ole tämän alan asiantuntija, mutta eikös se näin mene?
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 15:31:47
Kyllä esimerkiksi hammaslääkärinä ansaitsee ihan hyvin, ja ne koulutetaan kaikki suomeksi, samoin eläinlääkärit.
Älä postaa tänne vanhoja tietoja. Miehittäjien jälkeläiset saavat jälleen uusia erioikeuksia! Nyt myös hammaslääketieteen puolelle tulee ruotsinkielisten kiintiöt.
5. RUOTSINKIELISET OPINTOLINJAT JA RUOTSIN KIELEN KOE
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat jakautuvat suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta annetaan tällä hetkellä noin 40 % ruotsin kielellä, joten myös ruotsinkielisen linjan opiskelijat saavat osan opetuksesta suomeksi. Suomen kielen taitoa tarvitaan myös potilaskontaktien vuoksi. Opiskelijan on kuitenkin osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle ensi- tai toissijaisesti pyrkiville järjestetään varsinaisen valintakokeen lisäksi ruotsin kielen koe, joka on suoritettava hyväksytysti.
Hakijan, jolla on joku seuraavista todistuksista, ei tarvitse osallistua ruotsin kielen kokeeseen:
1) päättötodistus ruotsinkielisestä koulusta (peruskoulu, lukio tai muu toisen asteen oppilaitos),
2) ylioppilastutkinnon osana ruotsi toisena äidinkielenä vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
3) ruotsi A1-kielenä (äidinkieli) IB-tutkinnossa, LI- kielenä (äidinkieli) EB-tutkinnossa tai äidinkielenä Reifeprüfung-tutkinnossa4) ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava todistus
- HY:n kielipalveluiden koe keskiarvona taitotaso 6
Lisätietoja: www.helsinki.fi/kksc/language.services/kielitestit_kv_hakijoille.html
8
- yleinen kielitutkinto taso 6
Lisätietoja: http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitutkinnot
- valtionhallinnon kielitutkinto taso erinomainen
Lisätietoja: http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot
5) hyväksytysti suoritettu lääketieteellisen tiedekunnan valintojen yhteydessä järjestetty ruotsin kielen koe vuonna 1988 tai sen jälkeen
Ruotsin kielen kokeen kirjallinen osa pidetään torstaina 26.5.2011 klo 9.00 – 11.00 (HUOM! Kokeesta ei saa myöhästyä). Suullinen osa, lyhyt haastattelu, pidetään 26.5.2011 iltapäivällä. Haastatteluajat jaetaan kirjallisen kokeen jälkeen koesalin ulkopuolella.
Varsinaisessa valintakokeessa hakija voi opintolinjasta riippumatta vastata suomeksi tai ruotsiksi.
Quote from: Pliers on 02.06.2011, 15:49:24
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 15:06:58
Quote from: Professori on 02.06.2011, 14:55:20
Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys. Mielenkiintoista, että se on saanut seurakseen tuon positiivisen syrjintäasian. Taustalla lienevät ruotsinkielisen väestön etuoikeudet esimerkiksi opintopaikkakiintiöissä.
Ainoa ala millä tiedän ruotsinkielisten opiskelupaikkojen prosenttiosuuden ylittävän ruotsinkielisistä kouluista valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden on kaupallinen. Esimerkiksi lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti ruotsinkielisiä vain 5%, mikä merkitsee aliedustusta. Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".
Tyhmä kysymys... Miksi on minkäänlaista kiintiötä?
Vaikka kiintiö on alle valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden, on se silti kiintiö, johon on mahdollista päästä, vaikkei testeissä onnistuisikaan, kunhan osaa tietyn kielen. Kiintiön ohikin voi nimittäin mennä. Onnistuu vain ylittämään vaaditun pistemäärän. Jos puolet ruotsinkielisistä hakijoista pääsee rehllisesti pisteillä sisään ja toinen puoli kiintiön kautta, tulee kyseiseen kouluun kieliryhmän yliedustus.
En ole tämän alan asiantuntija, mutta eikös se näin mene?
Ei mene, sillä se mistä usein puhutaan virheellisesti "kiintiönä" on itse asiassa
ruotsinkielinen opintolinja, jonka pointti on juuri siinä että opetus annetaan ruotsiksi. Se on tavallaan oma ruotsinkielinen minilääkis, joka hallinnollisesti tosin kuuluu samaan tiedekuntaan kuin Helsingin lääkiksen suomenkielinen linja. Suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä linjalla on kummallakin tietysti oma ainejärjestönsä. Tosin ruotsinkielisenkin linjan opiskelijat joutuvat kustannussyistä kuuntelemaan suunnilleen puolet luennoista suomeksi.
Suomessa voi opiskellä lääketiedettä suomeksi viidessä eri tiedekunnassa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Ruotsiksi vain Helsingin ruotsinkielisellä linjalla. Jos maassa on
vain yksi ruotsinkielinen linja, ennakko-odotus on tietenkin se että linjalle pääsy edustaa vaikeusasteeltaan valtakunnallista
keskitasoa. Ja juuri näin onkin: Turun ja Tampereen tiedekuntiin ja Helsingin suomenkieliselle linjalle on vaikeampaa päästä kuin Helsingin ruotsinkieliselle linjalle, jolle puolestaan on vaikeampaa päästä kuin Kuopion ja Oulun tiedekuntiin.
Toisin sanoen: tilastollisesti juuri se tulos jota voi odottaakin.
Oulun lääkiksessä muuten oli ainakin takavuosina pieni
saamelaiskiintiö, siis aivan kirjaimellisesti kiintiö saamea erinomaisesti osaaville
suomenkieliseen koulutukseen. Se että puhutaan ruotsinkielisistä "kiintiöistä" saa monet kuvittelemaan että kyse olisi samanlaisesta järjestelystä kuin saamelaiskiintiö, vaikka kyse on itse asiassa ruotsiksi annetusta opetuksesta omalla opintolinjalla, "minilääkiksessä". Jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureksi Helsingin ja pieneksi Helsingforsin yliopistoksi, ruotsinkielisestä opintolinjasta tehtäisiin muodollisesti oma pieni tiedekunta.
Quote from: Fures foras, frugi intro. on 02.06.2011, 15:53:02
Miehittäjien jälkeläiset saavat jälleen uusia erioikeuksia! Nyt myös hammaslääketieteen puolelle tulee ruotsinkielisten kiintiöt.
Aikamoinen looginen kuperkeikka. Noinhan on mahdollista kirjoittaa ainoastaan jos
kaikkea ruotsin kielellä annettua koulutusta kutsuu "erioikeudeksi", mukaan lukien tietysti myös kaikki ruotsinkieliset koulut. Ja kuitenkin kyse on yhtä vähän mistään "erioikeudesta" kuin suomenkielisen koulutuksen osalta. Eihän kukaan kutsu suomenkielistä koulutustakaan miksikään "erioikeudeksi". Perustuslain 17§:stä(joka rinnastaa suomen ja ruotsin toisiinsa tasaveroisina kansalliskielinä ja takaa kummallekin kieliryhmälle oikeuden omankieliseen koulutukseen) ei ole pakko tykätä, mutta on melko lapsellista argumentoida ikään kuin tuota pykälää ei olisi. Juuri tuollaista argumentaatiotyyliähän edustaa puhe ruotsinkielisten väitetyistä "erioikeuksista", vaikka todellisuudessa on kyse samoista oikeuksista suomenkielisten kanssa, vieläpä sellaisista oikeuksista jotka eivät toteudu täysimääräisinä, sillä monilla akateemisilla aloilla (kuten totesin) ei ruotsinkielistä koulutusta järjestetä ollenkaan, eivätkä monet viranomaiset kaksikielisissä kunnissa käytännössä osaa ruotsia riittävän hyvin kyetäkseen palvelemaan kansalaisia ruotsiksi, vaikka kielilaki ja kielellinen yhdenvertaisuusperiaate sitä periaatteessa edellyttäisivät. Itse en omassa arkielämässäni koskaan tee ruotsinkielisestä palvelusta mitään numeroa vaan puhun ruotsia vain niille jotka
tiedän ruotsinkielisiksi. Minulle se tosin on helppoa, sillä puhun suomea ja ruotsia aika tarkkaan yhtä hyvin. Kaksikielisiä suomenruotsalaisia on paljon, mutta vanhemmista ikäluokista ja ruotsinkielisenemmistöisiltä alueilta löytyy väkeä joiden suomi on aika kankeaa, joten ymmärrän hyvin että heillä voi olla käytännön vaikeuksia virallisluontoisissa tilanteissa tai sellaisen lääkärin kanssa joka ei kunnolla ymmärrä ruotsia.
Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.
Mitä tulee ilmaisuun "miehittäjien jälkeläiset", se on tietenkin hyvin luonteenomainen sille alakulttuurille, jonka puitteissa suomenruotsalaisista ei ole käytännössä mahdollista keskustella ilman kyseisen väestönosan nimittelyä. Tuollaiseen on totuttu; tiedetään myös hyvin, minkä tyyppisille ihmisille tuollainen pohjimmiltaan
ritualistinen, eräänlaiseen kylätappelumentaliteettiin pohjautuva kielenkäyttö on luonteenomaista.
Erästä asiaa tuolla tavalla itseään ilmaisevat ihmiset eivät tule ajatelleksi: sitä että tuollainen kielenkäyttö (puhe "miehittäjien jälkeläisistä" jne) ei suurimmasta osasta ihmisiä vaikuta tasapainoisen ihmisen puheelta. Koska se on tyylillisesti niin tökeröä ja yliampuvaa, se on hyvin huonoa mainosta sille yksikielisyysaatteelle jota tuolla tavalla argumentoivat ihmiset yrittävät ajaa. Toinen vaikutus, joka suomenruotsalaisesta näkökulmasta tarkastellen on paradoksaalista kyllä
positiivinen, on se että suomenruotsalaisiin kohdistuva epäasiallinen kielenkäyttö on omiaan vahvistamaan kaksikielisten suomalaisten identiteetin
ruotsinkielistä osaa. Tämä tendenssi on koko ajan vahvistunut viime vuosien aikana, kun netissä on käyty ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden vastaista kampanjaa. Ulkoinen painehan luo aina yhteishenkeä. Tästä syystä onkin luonnollista, että mitä enemmän (ja mitä kohtuuttomammin) suomenruotsalaisia haukutaan, sitä enemmän nekin kaksikieliset joiden parempi kieli on suomi samaistuvat juuri suomenruotsalaisuuteen.
Quote from: atella on 02.06.2011, 14:49:37
QuoteRKP:lle kynnyskysymyksiksi nousisi hallituksen suhtautuminen positiiviseen syrjintään eikä puolue myöskään voisi olla hallituksessa, joka heikentäisi ruotsin kielen asemaa Suomessa, sanoo Wideroos.
http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/06/rkp_epailee_hallitusyhteistyota_perussuomalaisten_kanssa_2638024.html?origin=rss
Wideroos haluaa siis tuplavarmistuksen siitä että ruotsin kielen asema ei huonone Suomessa. Stubb sanoi ennen vaaleja että Kokoomus ei ole sellaisessa hallituksessa mukana joka heikentää ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Kyllä kai Wideroos lähtee siitä että Kokoomus on seuraavassa hallituksessa?
Vaikka ei olisikaan, suurista puolueista etenkin Sdp takaa jo läsnäolollaan ruotsin kielen aseman säilymisen. Eikä Kepukaan ole yksikielisyyslinjalle lähtemässä. Kielikysymyksessä oleellisin raja ei kulje Rkp:n ja muiden puolueiden vaan PS:n ja muiden puolueiden välillä, ja jopa persuista vain osa kannattaa virallista yksikielisyyttä.
Mitään dramaattisia muutoksia siis ei ole odotettavissa, ihan riippumatta hallituspohjasta.
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 16:17:16
Oulun lääkiksessä muuten oli ainakin takavuosina pieni saamelaiskiintiö, siis aivan kirjaimellisesti kiintiö saamea erinomaisesti osaaville suomenkieliseen koulutukseen. Se että puhutaan ruotsinkielisistä "kiintiöistä" saa monet kuvittelemaan että kyse olisi samanlaisesta järjestelystä kuin saamelaiskiintiö, vaikka kyse on itse asiassa ruotsiksi annetusta opetuksesta omalla opintolinjalla, "minilääkiksessä". Jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureksi Helsingin ja pieneksi Helsingforsin yliopistoksi, ruotsinkielisestä opintolinjasta tehtäisiin muodollisesti oma pieni tiedekunta.
Oulun yliopistoon lääketieteelliseen ei välttämättä ole saamelaiskiintiötä, jos saamenkielisten taso ei sitä vastaa. Jos kiintiö on käytössä, otetaan enintään yksi (1) saamenkielentaitoinen, valintakokeen hyväksytysti suorittanut hakija. Eli tässä nyt on kyse hieman eri suuruusluokan asiasta, vaikka periaatekysyksenä sama. Mutta se, ruotsinkieliset pääsevät helpommin lukemaan esimerkiksi taloustieteitä, kun sisäänpääsyprosentti lähentelee puolta ja puhutaan sadoista opiskelijoista.
Ja muuten:
QuoteSeuraavassa valtion, siis veronmaksajien, vastinrahoitus eri korkeakouluille suuruusjärjestyksessä euroina:
Svenska handelshökskolan 31771138
Åbo Akademi 28155388
Helsingin yliopisto 26744368
Turun yliopisto 22182628
Oulun yliopisto 14371813
Itä-Suomen yliopisto 11417628
Vaasan yliopisto 11078610
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 9076353
Jyväskylän yliopisto 7679140
Tampereen yliopisto 5192940
Sibelius-akatemia 4553090
Lapin yliopisto 2792503
Ruotsinkielisiä korkeakouluja tuetaan aivan mahdottomilla summilla, vaikka niiden opiskelijamäärätkin ovat pienempiä. Pos. syrj. Eh.
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 17:17:01
Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.
Eikö niistä voisi sitten luopua?
Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 02.06.2011, 18:07:42
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 16:17:16
Oulun lääkiksessä muuten oli ainakin takavuosina pieni saamelaiskiintiö, siis aivan kirjaimellisesti kiintiö saamea erinomaisesti osaaville suomenkieliseen koulutukseen. Se että puhutaan ruotsinkielisistä "kiintiöistä" saa monet kuvittelemaan että kyse olisi samanlaisesta järjestelystä kuin saamelaiskiintiö, vaikka kyse on itse asiassa ruotsiksi annetusta opetuksesta omalla opintolinjalla, "minilääkiksessä". Jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureksi Helsingin ja pieneksi Helsingforsin yliopistoksi, ruotsinkielisestä opintolinjasta tehtäisiin muodollisesti oma pieni tiedekunta.
Oulun yliopistoon lääketieteelliseen ei välttämättä ole saamelaiskiintiötä, jos saamenkielisten taso ei sitä vastaa. Jos kiintiö on käytössä, otetaan enintään yksi (1) saamenkielentaitoinen, valintakokeen hyväksytysti suorittanut hakija. Eli tässä nyt on kyse hieman eri suuruusluokan asiasta, vaikka periaatekysyksenä sama.
Kyse nimenomaan
ei ole samasta asiasta, sillä saamelaiskiintiö on
kirjaimellisesti kiintiö. Saamenkielistä opetustahan ei järjestetä vaan kyseiseen kiintiöön kuuluva henkilö opiskelee lääketiedettä
suomeksi, kuten kaikki muutkin Oulun lääkiksessä. Se mitä kutsutaan "ruotsinkieliskiintiöksi" taas
ei itse asiassa ole kiintiö vaan
erillinen ruotsinkielinen opintolinja, maan ainoa. Kirjoitin jo edellä, että jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureen suomenkieliseen ja pieneen ruotsinkieliseen yliopistoon, tämä ruotsinkielinen opintolinja muuttuisi muodollisestikin omaksi pieneksi tiedekunnakseen. Ehkä silloin sitä lakattaisiin kutsumasta "kiintiöksi", kun hallinnollinen itsenäisyys tekisi selvemmin näkyväksi mikä se itse asiassa on:
erillinen ruotsin kielellä toimiva koulutusyksikkö.
Quote from: Pliers on 02.06.2011, 18:18:06
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 17:17:01
Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.
Eikö niistä voisi sitten luopua?
Miten "luovut" sellaisesta jota todellisuudessa ei edes ole olemassa?
Eipä tähän muuta sanottavaa ole kuin että 5% = 50% kansasta. Huippua, että Thors huutelee sitä että 80% ei kannata perussuomalaisia kun 30% äänestäjistä nukkui niin kuin hän itsekin edellisellä hallituskaudella. Siispä Thorssin logiikan mukaan 95% kansasta ei koskaan äänestä RKP:tä niin tästä huolimatta heillä on aina vakiopaikka hallituksessa jolloin kansan tahto luonnollisesti toteutuu.
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 18:21:10
Quote from: Pliers on 02.06.2011, 18:18:06
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 17:17:01
Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.
Eikö niistä voisi sitten luopua?
Miten "luovut" sellaisesta jota todellisuudessa ei edes ole olemassa?
Mitä vastaan tahi mitä varten sinä Aldaron taistelet, jos mitään etua ei ole olemassa?
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 18:20:10
Kyse nimenomaan ei ole samasta asiasta, sillä saamelaiskiintiö on kirjaimellisesti kiintiö. Saamenkielistä opetustahan ei järjestetä vaan kyseiseen kiintiöön kuuluva henkilö opiskelee lääketiedettä suomeksi, kuten kaikki muutkin Oulun lääkiksessä. Se mitä kutsutaan "ruotsinkieliskiintiöksi" taas ei itse asiassa ole kiintiö vaan erillinen ruotsinkielinen opintolinja, maan ainoa. Kirjoitin jo edellä, että jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureen sduomenkieliseen ja pieneen ruotsinkieliseen yliopistoon, tämä ruotsinkielinen opintolinja muuttuisi muodollisestikin omaksi pieneksi tiedekunnakseen. Ehkä silloin sitä lakattaisiin kutsumasta "kiintiöksi", kun hallinnollinen itsenäisyys tekisi selvemmin näkyväksi mikä se itse asiassa on: erillinen ruotsin kielellä toimiva koulutusyksikkö
Tiedän, että ruotsin- ja suomenkieliset koulutusohjelmat ovat erikseen. Tai oikeastaan ovat "eri" pääaineita. Mutta miksi näiden koulutusohjelmien aloituspaikkojen ja hakijoiden määrää sekä sisäänottoprosenttia ei voisi silti vertailla?
"Perustuslain 17§ ...rinnastaa suomen ja ruotsin toisiinsa tasaveroisina kansalliskielinä ja takaa kummallekin kieliryhmälle oikeuden omankieliseen koulutukseen) ...todellisuudessa on kyse samoista oikeuksista suomenkielisten kanssa, vieläpä sellaisista oikeuksista jotka eivät toteudu täysimääräisinä, sillä monilla akateemisilla aloilla (kuten totesin) ei ruotsinkielistä koulutusta järjestetä ollenkaan, eivätkä monet viranomaiset kaksikielisissä kunnissa käytännössä osaa ruotsia riittävän hyvin kyetäkseen palvelemaan kansalaisia ruotsiksi, vaikka kielilaki ja kielellinen yhdenvertaisuusperiaate sitä periaatteessa edellyttäisivät."
Täysimääräiset kielelliset oikeudet yhdelle kielivähemmistölle on täysin kohtuuton oletus ja vaatimus maassa, jossa 95% enemmistö puhuu suomea ja jossa on olemassa kymmeniä muita vähemmistökielisiä kansalaisia joiden omakielisistä palveluista on myös syytä kantaaa vastuuta, vaikka heitä ei erikseen mainittaisi kielilaeissa. Suomen kielilakia on syytä tarkistaa, koska se johtaa väestön enemmistöä loukkaavaan positiiviseen syrjintään yhden kieliryhmän osalta, vaikka tuolla kieliryhmällä ei edes ole mitään tosiasiallista heikompaa asemaa tässä yhteiskunnassa. Eikä ruotsin kieli ole mitenkään vaarassa kadota, koska Ruotsi kyllä pitää ruotsin elävänä. Viiden miljoonan suomenkielisen ei voi edellyttää kantavan vastuuta ruotsinkielisyyden ylläpitämisestä. Meillä ei ole siihen varaa, kuten Ahvenanmaalla eikä Ruotsilla ole varaa suomenkielisyyden suojelemisesta.
Olen ehdottomasti ruotsin kielen aseman huonontamista vastaan! Myöskään ruotsinkielisten etuoikeus-, erivapaus- ja kiintiösipulia ei tarvitse alkaa kuoria, koska siinähän tulee vain itku silmään. Pidetään kiintiöt, radiokanavat, tv-kanava, palvelut ja ihan kaikki ennallaan. Eihän niitä ole edes oikeasti olemassa, kuten veli Aldaron yhä vahvemmin todistaa.
Eli siis ruotsin asema ennallaan. Okej.
Ruotsin pakollisuus suomenkielisille koululaisille ei liity ruotsin viralliseen asemaan mitenkään. Siitä voidaan luopua, ja pitääkin. Päinvastoin kuin Aldaronin sipuli, se on olemassa, ja tuntuu sekä koululaisten selkänahassa, kansakunnan kielitaitotaseessa että veronmaksajien kukkarossa.
Kyllä ruotsin aseman säilyttämiselle - ei pakkoruotsille. Kaikki voittavat. Perussuomalaisten pitäisi ottaa vahva kanta ruotsin kielen aseman puolesta, pakkoruotsia vastaan. Kielen aseman säilyessä mutta osaamisen parantuessa (toki absoluuttisen opiskelijamäärän romahtaessa, mutta osaamistason noustessa kun opiskelu perustuu vapaaehtoisuuteen) ruotsin kielen osaajista tulee tavoiteltuja huippuosaajia. Suotakoon se heille. Vähemmistöillä on rankkaa, ettekö ole kuulleet???
Se sipuli kuivuu olemattomiin omia aikojaan. Askel kerrallaan kohti väistämätöntä.
Quote from: do.ut.des on 02.06.2011, 18:26:20
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 18:21:10
Quote from: Pliers on 02.06.2011, 18:18:06
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 17:17:01
Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.
Eikö niistä voisi sitten luopua?
Miten "luovut" sellaisesta jota todellisuudessa ei edes ole olemassa?
Mitä vastaan tahi mitä varten sinä Aldaron taistelet, jos mitään etua ei ole olemassa?
Kerroin jo edellä. Kyse ei ole mistään "erioikeuksista", ellet sitten ole sitä mieltä että myös perustuslain
suomen kielelle takaamia oikeuksia on kutsuttava vastaavasti "erioikeuksiksi", sillä perustuslaki ja siihen nojaava kielilaki takaavat suomen ja ruotsin kielelle
täsmälleen samat oikeudet kummallekin. Tosin
käytännössä suomen kielen oikeudet toteutuvat huomattavasti paremmin kuin ruotsin kielen oikeudet, sillä huomattava osa viranomaisista ja terveydenhoitohenkilökunnasta ei käytännössä hallitse ruotsia niin hyvin että kykenisivät palvelemaan kansalaisia ruotsiksi kuten laki periaatteessa edellyttää. Kaksikieliset suomenruotsalaiset ovat käytännössä sopeutuneet tähän asiaintilaan ja puhuvat yleensä ruotsia vain ruotsinkielisiksi tietämilleen ihmisille (tai Stockalla niille joilla on pieni Ruotsin lippu rinnuksessa). Niille ihmisille jotka osaavat suomea huonommin tilanne ei ole yhtä helppo.
Kyse on siitä että joillekin jopa nämä varsin epätäydellisesti toteutuvat ruotsin kielen oikeudet ovat liikaa, joten he haluaisivat lakkauttaa nekin palvelut jotka vielä toimivat ruotsiksi. Innokkaimmat olisivat lakkauttamassa jopa ruotsinkieliset koulut, joista ruotsinkielisen väestönosan säilyminen viime kädessä riippuu. Eihän mikään kieliryhmä voi säilyä ilman omalla kielellä toimivia kouluja.
Siitä tässä loppujen lopuksi on kyse: suomenruotsalaisuuden säilymisestä.
Quote from: Aldaron on 02.06.2011, 19:26:37
Kerroin jo edellä. Kyse ei ole mistään "erioikeuksista", ellet sitten ole sitä mieltä että myös perustuslain suomen kielelle takaamia oikeuksia on kutsuttava vastaavasti "erioikeuksiksi", sillä perustuslaki ja siihen nojaava kielilaki takaavat suomen ja ruotsin kielelle täsmälleen samat oikeudet kummallekin. Tosin käytännössä suomen kielen oikeudet toteutuvat huomattavasti paremmin kuin ruotsin kielen oikeudet, sillä huomattava osa viranomaisista ja terveydenhoitohenkilökunnasta ei käytännössä hallitse ruotsia niin hyvin että kykenisivät palvelemaan kansalaisia ruotsiksi kuten laki periaatteessa edellyttää. Kaksikieliset suomenruotsalaiset ovat käytännössä sopeutuneet tähän asiaintilaan ja puhuvat yleensä ruotsia vain ruotsinkielisiksi tietämilleen ihmisille (tai Stockalla niille joilla on pieni Ruotsin lippu rinnuksessa). Niille ihmisille jotka osaavat suomea huonommin tilanne ei ole yhtä helppo.
Kyse on siitä että joillekin jopa nämä varsin epätäydellisesti toteutuvat ruotsin kielen oikeudet ovat liikaa, joten he haluaisivat lakkauttaa nekin palvelut jotka vielä toimivat ruotsiksi. Innokkaimmat olisivat lakkauttamassa jopa ruotsinkieliset koulut, joista ruotsinkielisen väestönosan säilyminen viime kädessä riippuu. Eihän mikään kieliryhmä voi säilyä ilman omalla kielellä toimivia kouluja. Siitä tässä loppujen lopuksi on kyse: suomenruotsalaisuuden säilymisestä.
Eihän nyt ruotsin kielen säilyvyys voi ja pidä olla suomensuomalaisista kiinni ja koko inkutuksessa on vain kyse siitä, että onko suomenkielisen pakko opiskella ruotsia ja miksi? Koska Suomi on kaksikielinen maa? Mikä tekee maan kaksikieliseksi? Olisiko se maassa asuvat ihmiset? Jos maassa asuvat ihmiset eivät osaa tai eivät halua osata ruotsia - niin miten kummassa tämä tekee maasta kaksikielisen? Koska 5% väestöstä sanoo niin? Tosiasiassa suomenruotsi on salonkikieli tässä maassa, eikä se siitä miksikään muuksi muutu. Jos te haluatte pitää kielenne timanttina, niin tehkää siitä harvinaisuus niin kuin timanttien kuuluu olla. Jos joka jätkälle survotaan taskut täyteen sellaista helyä, niin eihän kukaan pidä sitä minään kun kielen käytönnön arvo suuremmalle osalle väestöstä on pyöreä nolla. Tehkää kielestä eksoottinen harvinaisuus, niin ehkäpä sitä joku tässä maassa haluaa ihan omasta tahdosta lukeakin ja puhua.
QuoteKatainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi. Kataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.
- Sitä ei ole minun kohdallani hoidettu kunnolla, Katainen vitsaili.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062713960030_uu.shtml
KasKas...mikä onkaan hänen kantansa pakkoruotsiin?
Ah-hah-hah-hah-haa...ja muistin virkistykseksi pari klassikkoa Jygän haastatteluista:
http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=43861
Hieman noloa poliitikolle, joka ajaa pakkoruotsia... Hieman myötähävetti Jykken puolesta, mutta sitten muistin tuon sigulauseen eikä enää hävettänyt yhtään. :)
Kyllä Käteinen osaa pakkoruotsia, muttei yhtään enempää kuin keskiverto 8-9:n oppilas lukion jälkeen. Onneksi tajuaa sen itsekin, eikä yritä väen väkisin Ruotsissa ruotsia mongertaa (kuten Haloska), vaan vaihtaa vapaasti toiselle kotimaiselle eli enklanniksi.
Pakkoruotsia kannattava, sitä osaamaan kykenemätön pääministerimme on paskempi ruotsin kielessä kuin meikäläinen (L lukiossa + osaamista työelämässä suullisesti ja kirjallisesti). Tämä hävettää ihan oikeasti! Tuolla asenteella RKP:n ja paskantärkeiden rahasvedujen pakkoruotsittaminen menee läpi yhä paremmin ja paremmin.
Quote from: pelle12 on 27.06.2011, 19:51:07
Kyllä Käteinen osaa pakkoruotsia, muttei yhtään enempää kuin keskiverto 8-9:n oppilas lukion jälkeen. Onneksi tajuaa sen itsekin, eikä yritä väen väkisin Ruotsissa ruotsia mongertaa (kuten Haloska), vaan vaihtaa vapaasti toiselle kotimaiselle eli enklanniksi.
Tuo on juuri se homman ydin: pakkoruotsi ei kasvata aitoon kielenymmärrykseen, sen takia se olisi resursseja suorastaan tuhlaavana oppiaineena syytä poistaa tai ainakin sen opetusta tulisi rutkasti vähentää.
Pakkoruotsia ajavan poliitikon tulisi oman työnsä ohella opiskella sitä sille tasolle, että pärjää normaalikeskusteluissa. Muuten menee uskottavuus (on kylläkin jo mennyt).
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062713960030_uu.shtml
QuotePääministeri pahoitteli heikkoa ruotsin kielen taitoaan.
QuoteLehdistötilaisuus englanniksi
QuoteKatainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi. Kataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.
Eiköhän olisi aika luopua tuostakin turhuudesta jos kerran englannilla pärjää.... ;)
QuoteKatainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi.
Miksi tuota tarvitsee erikseen kysyä? Eikö kysyjä ymmärrä, että asiat hoidetaan sillä kielellä, jolla osapuolet pystyvät parhaiten kommunikoimaan?
Edellinen ei tarkoita, etteikö suomenkieliselle raskaansarjan poliitikolle olisi hyödyksi osata ruotsiakin kunnolla.
Kataisen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI)
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)
Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.
Quote from: John on 27.06.2011, 22:42:37
Kataisen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI)
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)
Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.
Siksihän ne haluavatkin lisää tukea ruotsille.
Kyllähän se kommunikointi englannillakin sujuu. Mutta mua ottaa päähän tämä kaksinaamaisuus, kun itse ei osaa ruotsia niin kyllä muiden muka pitäisi. Kataisenkin olisi siinä suhteen osattava edes jotenkuten ruotsiakin kun kerran kiivaasti kannattaa pakkoruotsia ;)
Ei Katainen ole ensimmäinen pääministeri jonka oma kyvyttömyys kieliasioissa ei estä muiden ruoskimista... Vanhas Masa tulee ekana mieleen.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vanhanen+vaatii+viranomaisilta+parempaa+ruotsin+kielt%C3%A4/1135247310852
Herättikö kysymyksiä myös että Ruotsi pisti kioskin kiinni lisätukipakettien osalta Kreikan ja muiden maiden kohdalla? Siihen verrattuna Käteisen kielitaito ehkä on sivuseikka. Jyrki-Boy joutui kiltisti nöyrtymään ja ilmoittamaan että suhteet ovat silti kunnossa. Ruotsia ei eristetä. Miksi meitä pelotellaan silti eristäytymisestä jos Suomi menettelisi samoin? Ei ole ollenkaan johdonmukaista.
Katainen tekisi kaikille palveluksen keskittymällä ruotsin kielen opiskeluun, niin pitkälle kuin mahdollista.
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.06.2011, 22:46:56
Quote from: John on 27.06.2011, 22:42:37
Kataisen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI)
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)
Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.
Siksihän ne haluavatkin lisää tukea ruotsille.
Veikkaan kuitenkin ettei ole kehitystä tapahtumassa niiden suhteen. Nimittäin saattaa käydä niin kuin itselläni kävi peruskoulussa ja kauppiksessa ruotsin suhteen, meni rimaa hipoen läpi ja sen jälkeen en ole tarvinnut kun Ruotsissakin ymmärretään englantia. Ei se ainakaan pakottamalla parane.
Quote from: Nuivinator on 27.06.2011, 22:57:32
Arvon ruotsalaisilta pitäisi kysyä, että kuinkas moni ruotsalainen poliitikko on ikinä puhunut Suomessa suomea, saati sitten Ruotsissa.
Muuten olen sitä mieltä että ruotsi tulisi hylätä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä niiltä, jotka sitä eivät _todella_ tarvitse.
Ruotsi valinnaiseksi. Englanti on se todellinen kieli mitä tarvitaan maailmalla.
Kaikesta uudesta tiedosta maailmassa 95% ilmestyy englanniksi. Eli lähes kaikki, joilla on jotain oleellista sanottavaa, sanovat sen englanniksi.
QuoteKatainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi. Kataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.
Mitä ihmettä! Onko tosiaan niin että Pohjoismaista kieltä, suomea, ei osata Ruotsissa sen vertaa että suomea olisi käytetty?
Ei kai ruotsalaisilla vain ole jotain omituisia nationalistisia tai peräti imperialistisia ajatuksia kielensä suhteen? Eikö tämän pahan nationalismin pitänyt olla täysin tuomittavaa Ruotsissa? Missä vaiheessa ruotsalaisilta jäi huomaamatta, että englannista tuli maailman johtava kieli, jolla kansainväliset asiat yleensä hoidetaan?
Sinänsä hieno veto Kataiselta. En voi käsittää tätä ruotsinkielen ihannointia Suomessa. Puhutaan pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta onko Suomen rooli siinä olla lähinnä vain antavana osapuolena? Ja miten se kieli siihen liittyy, yhteistyö vaatii kyllä saman kielen, mutta sen ei tarvitse olla toisen natiivikieli, eli englanti riittäisi. Sitäpaitsi noin 22% pohjoismaalaisista puhuu suomea äidinkielenään. Suomalaiset antavat vain roiman edun ruotsalaisille opiskelemalla heidän kieltään. Samaan aikaan kun ruotsalaiset opiskelevat hyödyllisiä kieliä, suomalaiset haaskaavat aikaansa ruotsiin. Ranskaa, saksaa, espanjaa tai vaikkapa venäjää osaava suomalainen on pieni harvinaisuus pakkoruotsin takia, englantia sentään varsinkin nuorempi väki osaa hyvin.
Suomi on muutenkin kaksikielinen vain nimellisesti, lainsäädäntö pitäisikin saattaa vastaamaan totuutta. Se ei valitettavasti tule tapahtumaan ellei PS saa ainakin 70% kannatusta, eli ei koskaan. Sen verran pahasti on ruotsalaisten talutusnuorassa suurin osa suomalaisista poliitikoista :-\
Itse puhun useampaa kieltä, joista englanti on vahvin. Luin ranskaa yksitoista vuotta, ja saksa, espanja ja italia ovat käyttökelpoisella asteella. Yläasteaikana ruotsin opiskelu tosin meinasi jarruttaa kaikkea muuta kehitystä, sillä sitä ei ihan oikeasti voinut käyttää missään mielenkiintoisessa yhteydessä. Ja jos sakki on täällä nuivaa, koittakaas avata Ruotsissa suutanne mainiolla kielitaidollanne.
Jos Katainen meinaa ravata naapurissa, ei muuta kuin ååpinen auki ja kieltä päähän. Jos ei aika riitä moiseen, pitäköön puheensa vaikka suomeksi. Yhtä lailla pohjoismainen kieli tämäkin on.
Jäämme siis odottamaan noottia siirtomaaisännältä.
Veikkaisin, että kun aiheena oli pääosin EU- ja talousasiat, Kataisella oli yksinkertaisesti asiat englanniksi paremmin hallussa (lol) kun on EU-neuvotteluissakin käyttänyt englantia. Taloussanasto on kuitenkin sen verran erikoissanastoa ihan millä kielellä tahansa että ei sitä noin vaan automaattisesti hanskaa.
Quote from: Simo Hankaniemi on 27.06.2011, 23:34:19
Kaikesta uudesta tiedosta maailmassa 95% ilmestyy englanniksi. Eli lähes kaikki, joilla on jotain oleellista sanottavaa, sanovat sen englanniksi.
Taitavat kiinalaiset yhä enemmän julkaista tekniikkaan liittyvää uutta tietoa kiinaksi. Tietoinen valinta, useimmat sivistymättömät pitkänenäiset barbaarit eivät tuloksia osaa lukea ja samalla omilla tutkimuslaitoksilla on hyvät julkaisukanavat ilman englanninkielistä pelleilyä. Kiinan volyymi riittää moiseen.
Muuten olen sitä mieltä, että ruåtsinkieltä ei tarvitse jos ei aio myydä jotain ruåtsalaisille.
Quote from: John on 27.06.2011, 22:42:37
Kataisen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI)
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)
Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.
Kouluaikojen ruotsintuntien aiheuttaman traumatisoitumisen surullisia jälkiseurauksia.
Quote from: Fiftari on 27.06.2011, 22:38:09
QuoteKatainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi. Kataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.
Eiköhän olisi aika luopua tuostakin turhuudesta jos kerran englannilla pärjää.... ;)
Olisi pitänyt Suomeksi sitten.
En yleistä, mutta eivät ne ruotsalaisetkaan aina tunnu arvostavan sitä, että suomalainen osaa ruotsia. Nimittäin äidinkieleltään ruotsinkieliselle suomenruotsalaiselle muijalleni tapahtui ruotsinlaivalla, että kun hän seurueineen puhui ruotsia ( tietenkin ) suomenruotsalaisella aksentilla, tulivat läheisessä pöydässä istuneet ruotsalaiset vinoilemaan, että "sinähän puhut kuin Muumipeikko".
Ja samalla laivalla eräs ruotsalaisnainen kuultuaan tämän suomenruotsalaisen seurueen puhuvan keskenään hämmästeli ystävälleen, ettei ollut tiennytkään, että suomi on noin ruotsin kaltaista; hänhän voi ymmärtää sitä!
Jos ei tuolla tasolla selviä oman leipätyönsä ydinasioista ruotsiksi, ei osaa riittävästi ruotsia työelämän tarpeisiin; käytetään sitten englantia. Jykä on samassa jamassa kuin lähes kaikki muutkin pakkoruotsitetut, eli satsaus on valunut hukkaan. Silti haluaa pitää kiinni pakkoruotsista, vaikka on itse varoittava esimerkki. Jos ministeri ei hallitse taloutta ruotsiksi lehdistötilaisuuden kaltaisessa kontrolloidussa tilanteessa, on kokkareilla ja dinnereillä ihan hukassa. Silti ruotsia rahvaalle hinnasta huolimatta.
Selkärangaton lakeija.
Quote from: Eino P. Keravalta on 28.06.2011, 09:41:29
Ja samalla laivalla eräs ruotsalaisnainen kuultuaan tämän suomenruotsalaisen seurueen puhuvan keskenään hämmästeli ystävälleen, ettei ollut tiennytkään, että suomi on noin ruotsin kaltaista; hänhän voi ymmärtää sitä!
Tuollaista kuulee silloin tällöin. Toisaalta kuulin tässä taannoin radiosta eestiläisten naureskelevan, että jotkut suomalaiset kuvittelevat eestin olevan suomea eestiläisellä aksentilla (siis kun eestiläinen osaa suomea, mutta puhuu sitä eestiläisellä aksentilla, jotkut suomalaiset kuvittelevat:' vautsi, eestihän on helppo kieli, siitähän ymmärtää melkein kaiken').
Quote from: Fiftari on 27.06.2011, 22:38:09
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062713960030_uu.shtml
QuoteKataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.
Tämähän on täysin dadaistista. Miten ruotsin asema Pohjoismaissa liittyy Kataisen kielitaitoon? Tai suomen sen paremmin? Tämä on varmaan osin Iltalehden itsensä tuottamaa sotkua.
Vihje Iltalehdelle: muistakaa tivata ruotsalaiselta valtionpäältä, miksei hän puhu suomea ja onko todella niin, että suomen asemaa ei ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.
Englannin käyttäminen on tietenkin iso juttu Höblälle. Olisi kuulemma ollut Kataisen velvollisuus näyttää esimerkkiä koululaisille, että ruotsin kielen opiskelusta "on todella jotain hyötyä" ja muistuttaa ruotsalaisille, että "myös Pohjanlahden toisella puolella on ruotsinkielinen maa". Kaksikielisen Kanadan pääministeri "ei koskaan puhuisi englantia Pariisin vierailulla".
Toimittaja jopa kehuu Kataisen ruotsin kielen taitoa, vaikka suppeasta sanavarastosta johtuva takeltelu saa hänet televisiossa vaikuttamaan hieman jälkeenjääneeltä. FST demonstroikin muutama viikko sitten, kuinka Kataisen radiohaastatteluissa toimittaja neuvoo hänelle asiayhteyteen liittyvät ruotsinkieliset termit, minkä jälkeen Kataisen osuudet leikataan tietokoneella yhteen pikkupätkistä tauot ja virheet karsien. Livenä tämä ei ole mahdollista.
HBL: Gör som Kiviniemi, Katainen (http://epaper.hbl.fi/hbl/2011/6/28#/4) 28.6.2011
Yleinen käsitys monella:
Parasta suomalaista valtiomiesainesta = kuka nuolee ulkomaiden takapuolet puhtaimmiksi
Quote from: Roope on 28.06.2011, 13:08:12FST demonstroikin muutama viikko sitten, kuinka Kataisen radiohaastatteluissa toimittaja neuvoo hänelle asiayhteyteen liittyvät ruotsinkieliset termit, minkä jälkeen Kataisen osuudet leikataan tietokoneella yhteen pikkupätkistä tauot ja virheet karsien. Livenä tämä ei ole mahdollista.
HBL: Gör som Kiviniemi, Katainen (http://epaper.hbl.fi/hbl/2011/6/28#/4) 28.6.2011
Röhö röhö! Noilla reunaehdoilla voisin antaa haastattelun vaikka urduksi.
Ja tällainen markkinapelle on pakkoruotsin takuumiehenä. Miksei toimittaja saman tien puhu itse Kataisen vuorosanoja. Nehän voisi pyytää vaikka ruotsiksi kirjallisina Stefan Wallinilta, jonka Mini-Me katainen tässä kieliasiassa on.
Kekkosella oli nelikymppisen kunto ja uskomaton kalaonni. Mao ui 15 kilometriä. Kim Jong-Il tempaisi hole-in-oneja ekalla golfkierroksellaan. ja Pikku-Jyrki puhuu leikisti ihan hyvää ruotsia kun FST haastattelee. Voi pyhä naamakäsi.
Kyllä Suomen pääministerin olisi pitänyt älytä sanoa, että voimme keskustella myös suomeksi.
Quote from: John on 27.06.2011, 22:42:37
Kataisen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI)
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito (http://www.youtube.com/watch?v=lo0oYS2QFmI)
Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.
rahavalta puhuu. Katainen on saanut lahjoituksia aika kasan "tuntemattomilta henkilöiltä" Kuinka moni näistä tuntemattomista on mukana ruåtsinkielisten säätiöiden toiminnassa?
pystyykö kukaan todistamaan puolesta tai vastaan? halutaanko asiaa edes tutkia?
Svenska FST mainoksia on viimeaikoina ollut kovasti pääkaupunkiseudun katukuvassa. Onko YLEn hurri osasto fuusioitu SVT Europa osastoon, joka lienee sveaman hoivissa? Eli ns. ulkoistettu. Jolloin budjetista kaupalliselle yhtiölle liikenee tasan NOLLA euroa. Vai mitä täällä tapahtuu?!
Mitä ihmettä? Kansanedustajat voisivat vähän kysellä.
YLE mainostaa? Kuka hyötyi?!
Oi niitä aikoja jolloin tv-yhtiöiden ei tarvinnut vaivautua mainostamaan typeriä ohjelmiaan ulkomainoksissa vaan kansalle kelpasi kaikki. Katso oli asiallinen lehti. Ammun lehdestä kerrattiin mitä oli saatu tietää edellisen illan tv-uutisista. Yle aloitti tv-sarjojen mainostamisen Kotikadullaan ja siitä se on vain lisääntynyt. Olisiko rahojen käyttö mainoksiin nykymuotoisen tv.n lopun alkua?
Quote from: Dilat Laraht on 02.09.2011, 14:25:27
Oi niitä aikoja jolloin tv-yhtiöiden ei tarvinnut vaivautua mainostamaan typeriä ohjelmiaan ulkomainoksissa vaan kansalle kelpasi kaikki. Katso oli asiallinen lehti. Ammun lehdestä kerrattiin mitä oli saatu tietää edellisen illan tv-uutisista. Yle aloitti tv-sarjojen mainostamisen Kotikadullaan ja siitä se on vain lisääntynyt. Olisiko rahojen käyttö mainoksiin nykymuotoisen tv.n lopun alkua?
Yhdessä elokuvassa annettiin hyvä neuvo Irlantilaiselle oppigangsterille. Se kuului kutakuinkin, että älä koskaan sijoita omia rahojasi.
Meinaa varmankin, että jos sijoittaa toisen rahoja ja tulee takkiin, niin tappio menee muualle ja heidän on vielä maksettava hävityt rahat takaisin sijoittajalle, tai ei hyvä heilu.
Näinhän se nytkin menee. Mm. FST:ssä mälläävät ja suomenkieliset veronmaksajat maksavat, meni syteen tai saveen.
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.
Are you kiddings me?
Musta on valkoista, faktat ovat valheita.
QuoteJohtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Ok. Mutta:
QuoteRuotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Vaikea päättää pillahdanko itkuun vai nauranko hysteerisesti...
Siispä fiksu suomenkielinen nuori ei nuku ruotsintunneilla, vaan pitää yllä kielitaitoaan ja hakee opiskelemaan ruotsinkielisen kiintiön kautta.
Quote from: BK on 03.10.2011, 09:05:24
Siispä fiksu suomenkielinen nuori ei nuku ruotsintunneilla, vaan pitää yllä kielitaitoaan ja hakee opiskelemaan ruotsinkielisen kiintiön kautta.
Itse arvioisin kuitenkin, että substanssiin satsaamalla saa vähemmällä vaivalla edun pääsykokeessa muihin hakijoihin nähden.
Tasa-arvon kannalta koulutuksellinen rälssi on tietenkin valitettavaa. Mutta mitäpä ei Suomessa uhrattaisi pyhän kaksikielisyyden alttarilla?
Tätä ei voitane perustella positiivisella syrjinnällä, sillä suomenruotsalaisten asema yhteiskunnassa ei merkittävästi poikkea junttisuomalaisten asemasta. Kaiketi syrjintää perustellaan yhteiskunnallisen aseman heikkenemisen ennaltaehkäisyllä tai muulla vastaavalla ennaltaehkäisyllä.
Mutta junttisuomalaisten yhteiskunnallisen aseman heikkenemistä ei jostain syystä voi ennaltaehkäistä tasoittamalla näitä epäkohtia. Ilmeisesti junttisuomalainen on maailmankaikkeuden ainoa olio joka ei voi syrjäytyä tai kärsiä syrjinnästä.
Opetusministeri ja tasa-arvovaltuutettu puuttunevat tähän ongelman heti tänään?
Mutta tämähän on hieno asia! Yliopistoon pyrkiessä vaihtaa äidinkielensä ruotsiksi ja kun ovet ovat auki vaihtaa äidinkielen taas takaisin. Äidinkielen vaihtaminenhan onnistuu ilman perusteluita.
Harmi kun kansallisuutta ei saa vaihdettua noin helposti. Pääsisi Helsingin kaupungille duuniin.
Quote from: Marko Parkkola on 03.10.2011, 09:19:56
Mutta tämähän on hieno asia! Yliopistoon pyrkiessä vaihtaa äidinkielensä ruotsiksi ja kun ovet ovat auki vaihtaa äidinkielen taas takaisin. Äidinkielen vaihtaminenhan onnistuu ilman perusteluita.
Ei se vaan noin onnistu. Korkeakoulujen kielipoliittisessa opiskelijarekrytoinnissa ratkaisee se, minkä kielisestä lukiosta olet kirjoittanut. Jos se ei ole ruotsinkielinen, sinun pitää todistaa ruotsin kielen osaamisesi erillisellä kielikokeella. Edes ylioppilaskokeen pitkän ruotsin laudatur ei vapauta sinua tästä kokeesta.
QuoteJohtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
Eikös sitten noita kiintiöitä pitäisi lähinnä tarjota palvelualoille? Samalla voisi myös tiukentaa pääsyvaatimuksia muilta aloilta, jotta ruotsinkieliset suuntautuisivat sitten noille palvelualoille, jos kerran ollaan 'oikeasti' peloissaan palveluista.
Ymmärtääkseni jokaisen korkeakoulutetun pitää suorittaa virkamiesruotsi ts. jokainen korkeakoulutettu koulutetaan myös ruotsinkieleen. Mielestäni voitaisiin siis joko luopua pakkoruotsista tai sitten kiintiöistä. Molempien ylläpito on epäreilua ja kansantaloutta vaurioittavaa.
QuoteJohtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
Jos pistäisin yliopiston pystyyn, niin voisin kiintiöidä kaikki 100 paikkaa VHM:lle ja se olisi ok? Epäilen suuresti.
Quote from: Siili on 03.10.2011, 09:16:03
Quote from: BK on 03.10.2011, 09:05:24
Siispä fiksu suomenkielinen nuori ei nuku ruotsintunneilla, vaan pitää yllä kielitaitoaan ja hakee opiskelemaan ruotsinkielisen kiintiön kautta.
Itse arvioisin kuitenkin, että substanssiin satsaamalla saa vähemmällä vaivalla edun pääsykokeessa muihin hakijoihin nähden.
Tasa-arvon kannalta koulutuksellinen rälssi on tietenkin valitettavaa. Mutta mitäpä ei Suomessa uhrattaisi pyhän kaksikielisyyden alttarilla?
Ei auta, sillä jos ei ole aidinkieleltään ruotsinkielinen, niin joutuu R-kielisten pyrkijämäärästä riippuen vaikeaan tai tosivaikeaan kielikokeeseen, vaikka olisi hyväksytysti suorittanut itse pääsykokeen.Ainaski Åbo'ssa.
Anita Lehikoinen on demari :(
Surullista näin demarisuvun rappeutuneena vesana todeta tuo.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=26478%3Ayllaetys-ministerioestae-tonnin-opintomaksu-tyoeryhmaeae-vetaeae-demari&catid=8%3Akotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=4&sms_ss=facebook
Offtopic: Balle Ramstedt pannkaka show -ruotsia
-Vem har sagt: dricker man sprit, snackar man skit?
-Vet inte.
-Det var jag!
Quote from: jupeli on 03.10.2011, 10:03:09
Quote from: Siili on 03.10.2011, 09:16:03
Quote from: BK on 03.10.2011, 09:05:24
Siispä fiksu suomenkielinen nuori ei nuku ruotsintunneilla, vaan pitää yllä kielitaitoaan ja hakee opiskelemaan ruotsinkielisen kiintiön kautta.
Itse arvioisin kuitenkin, että substanssiin satsaamalla saa vähemmällä vaivalla edun pääsykokeessa muihin hakijoihin nähden.
Tasa-arvon kannalta koulutuksellinen rälssi on tietenkin valitettavaa. Mutta mitäpä ei Suomessa uhrattaisi pyhän kaksikielisyyden alttarilla?
Ei auta, sillä jos ei ole aidinkieleltään ruotsinkielinen, niin joutuu R-kielisten pyrkijämäärästä riippuen vaikeaan tai tosivaikeaan kielikokeeseen, vaikka olisi hyväksytysti suorittanut itse pääsykokeen.Ainaski Åbo'ssa.
Aha! Siis tässä kohtaa ollaan tosi tiukkana. Siinä ei olla lainkaan tiukkoja, kun 50% ruotsinkielisistä hakijoista pääsee korkeakouluihin ja yliopistoihin.
Laittakaa, Nuivat, lapsukaisianne ennakkoluulottomasti ruotsinkielisiin päiväkoteihin. Sitä kautta aukeaa ovet ruotsinkielisiin (yksityis)kouluihinkin.
Ja lopulta ruotsinkielisiin yliopistokiintiöihin.
Äidinkieleksi tietenkin merkitään jatkossakin aina suomi (jos ei ole pakottavaa henkilökohtaista syytä hetkellisesti olla "ruotsinkielinen").
Sitä vain sitten tämän kouluputken läpikäytyä osataan hyvin puhua ruotsiakin ja uidaan Lucia-neitojen ja rapukestejen maailmassa kuin kalat vedessä. Ja silti ollaan (piilo)persuja siinä ympäristössä. Koulun loputtua voidaan sitten jo olla julkipersujakin!
Tunnen muutamia näin tehneitä, hyvin toimii ja pakkoruotsi opitaan "siinä sivussa".
Paljonhan ummikkosuomenkielisiä lapsia jo onkin ruotsinkielisissä kouluissa, mutta laittakaa lisää! Isänmaallinen kotikasvatus, niin ei se lapsi siinä svenkaskolessa piloille mene!
Quote from: Rekka-Pena on 03.10.2011, 07:53:07
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Eiköhän tämäkin puute korjata laskemalla minimirajaa, joilla ruotsinkielinen pääsee sisään. Kun kiintiöiden sallittu ero kasvatetaan esimerkiksi kymmeneen pisteeseen, ongelma on korjattu. Näin on toimittu ennenkin kilpailun koventuessa.
Tämä kertookin kaiken:
QuoteRuotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja
Silti:
Quotemuualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa
Kansan valtaosan mielipiteellä ei ole siis mitään väliä? Huomaatteko, että Jytky 2. - vielä suurempana kuin edellinen - todella tarvitaan?
:o
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö otti kantaa tähän epäkohtaan jo eduskuntauransa alkumetreillä;
http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75094-t%C3%A4m%C3%A4-ei-j%C3%A4%C3%A4-t%C3%A4h%C3%A4n
Tämä ei jää tähän
4.6.2011 14:34 Jussi Niinistö 11 kommenttia
Toimitusministeristön opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on vastannut kirjalliseen kysymykseeni yliopistojen aloituspaikkoihin liittyvästä epäsuhdasta suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden kesken. (Vastaus ei vielä tätä kirjoittaessa ollut eduskunnan nettisivuilla, mutta eiköhän se sinne pian ilmesty).
Vastaus on pitkä sisältäen tavanomaisen – voi kai sanoa vanhojen puolueiden liturgiaan kuuluvan – maininnan maamme perustuslain mukaisista kansalliskielistä, vaikka siitä kysymyksessäni ei ollut kyse, vaan kyse oli ylimitoitetuista, suomenkielisiä nuoria syrjivistä aloituspaikkakiintiöistä.
On selvää, että vastaus ei tyydytä vaikka on siinä jotain hyvää pohdintaakin. Tämä ei jää tähän! Poliittisen toimintani lähtökohtia kun on aina ollut se, ettei Suomessa sorreta suomen- eikä ruotsinkielisiä eikä hyväksytä etuoikeuksia historiallisista tai poliittisista syistä. Työ yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja aidon tasa-arvon puolesta siis jatkukoon.
Onnea kaikille tänään valkolakkinsa saaneille ja muille valmistuneille nuorille!
Quote from: Marko Parkkola on 03.10.2011, 09:19:56
Opetusministeri ja tasa-arvovaltuutettu puuttunevat tähän ongelman heti tänään?
Mutta tämähän on hieno asia! Yliopistoon pyrkiessä vaihtaa äidinkielensä ruotsiksi ja kun ovet ovat auki vaihtaa äidinkielen taas takaisin. Äidinkielen vaihtaminenhan onnistuu ilman perusteluita.
Harmi kun kansallisuutta ei saa vaihdettua noin helposti. Pääsisi Helsingin kaupungille duuniin.
Linkki kaavakkeeseen, jonka saa maistraateista myös paperiversiona.
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Kun elämä seuraavan kerran potkii juridiikan tai sairauden muodossa päähänne, muistakaa kysyä juristin tai medisiinarin koulutuslinjaa ;) Että ollaanko sitä Uppsalan ekonomeja, Hankenilta vaiko ihan ammatti-ihmsiä, juu!
Kuinkahan paljon tuli maksamaan optusministerin vastauksen ruotsinkielinen käännös?
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 6/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf: j.n.e....
Jos jotain vielä sekin yllättää, että esimerkiksi Hankenille pääsemisen vaikein osuus on kielikoe, niin ei voi mitään.
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
ps. On siinä poliitikoilla selittelemistä...
Quote from: Mika.H on 03.10.2011, 11:28:08
Jos jotain vielä sekin yllättää, että esimerkiksi Hankenille pääsemisen vaikein osuus on kielikoe, niin ei voi mitään.
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
ps. On siinä poliitikoilla selittelemistä...
Hyvinhän siinä on pullat uunissa lapsillasi. Sehän se RKP:tä ketuttaisi, kun suomesta tulisikin ruotsinkielinen, niin loppuisivat privilegiot.
Olethan nyt muistanut täyttää äidinkielitiedon muutosilmoituksen lastesi ja mahdollisesti muunkin perheesi kohdalla.
Muista myös ilmaista asiointikieleksenne ruotsin, niin sitten ehkä välttyvät pikku pirpanasi myöhemmiltä raskailta kielikokeilta.
Mitä kielikiintiöihin tulee, ne ovat rasistisia.
Ei Etelä-Afrikan apartheidkaan ollut syrjintää. Sillä haluttiin vain turvata buurinkieliset palvelut.
Suomessa on vain 5% ruotsinkielisiä, joten lääkäreitä, oikeusoppineita, ekonomeja ei Suomessa tarvitse kouluttaa ruotsiksi kuin korkeintaan 5%. Sekin on oikeastaan liikaa, koska jokainen suomalainen virkamies joutuu taatusti palvelemaan myös suomenkielisiä asiakkaita.
Ei suomalaisten verovaroja pidä törsätä Ruotsin työmarkkinoita varten.
Tai no, pistetään somalin- ja venäjänkielinen yliopistokoulutus pystyyn... Miksi ei? Keneltä se olis pois, ketä se hyödyttäisi?
Quote from: sa ole rasisti on 03.10.2011, 11:46:03
Ei Etelä-Afrikan apartheidkaan ollut syrjintää. Sillä haluttiin vain turvata buurinkieliset palvelut.
Ei ollutkaan. Eihän VÄHEMMISTÖ voi ketään syrjiä.
(Tätä tsoukkia en sitten muuten kerro etelä-afrikkalaiselle värilliselle ystävällemme)
Quote from: Mika.H on 03.10.2011, 11:28:08
Jos jotain vielä sekin yllättää, että esimerkiksi Hankenille pääsemisen vaikein osuus on kielikoe, niin ei voi mitään.
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
ps. On siinä poliitikoilla selittelemistä...
Tuo on hyvä taktiikka. Et ole ainoa nuiva joka noin on lastensa koulunkäynnin järjestänyt :)
Tokihan se ympäristössä ajoittain pahaa verta herättää ihan ymmärrettävästikin, kun suomenkielinen ryhtyy "isänmaanpetturiksi" ja laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.
Mutta sitten kun sama lapsi pääsee ruotsinkielisessä kiintiössä yliopistoon taustaltaan kuitenkin suomenkielisenä, niin kyllä sitten tyytyväisenä höristään.
Itse tunnen henkilön joka suomenkielisen peruskoulun ja lukion käytyään pääsi kielikokeen kautta yliopistoon ruotsinkielisten kiintiössä. Häntä todella professorejenkin taholta koko kurssin edessä haukuttiin ja syyllistettiin siitä, että hän oli vienyt opiskelupaikan AIDOSTI ruotsinkieliseltä opiskelijalta.
Mutta minkäs teet, kun kielikokeen läpäisi... ja muutenkin oli riittävän hyvä että sisään pääsi.
Quote from: Emo on 03.10.2011, 11:55:46
Quote from: sa ole rasisti on 03.10.2011, 11:46:03
Ei Etelä-Afrikan apartheidkaan ollut syrjintää. Sillä haluttiin vain turvata buurinkieliset palvelut.
Ei ollutkaan. Eihän VÄHEMMISTÖ voi ketään syrjiä.
(Tätä tsoukkia en sitten muuten kerro etelä-afrikkalaiselle värilliselle ystävällemme)
Kukahan neropatti on tuonkin keksinyt?
Quote from: Jouko on 03.10.2011, 12:05:22
Quote from: Emo on 03.10.2011, 11:55:46
Quote from: sa ole rasisti on 03.10.2011, 11:46:03
Ei Etelä-Afrikan apartheidkaan ollut syrjintää. Sillä haluttiin vain turvata buurinkieliset palvelut.
Ei ollutkaan. Eihän VÄHEMMISTÖ voi ketään syrjiä.
(Tätä tsoukkia en sitten muuten kerro etelä-afrikkalaiselle värilliselle ystävällemme)
Kukahan neropatti on tuonkin keksinyt?
En nyt nimeä muista mutta joku viherpunafeministinen mokuttaja tai työryhmä varmaan, joku täällä ehkä osaa ihan henkilönkin yksilöidä. Tämähän se Suomessa kuitenkin on näkemys, miksei se silloin päde globaalistikin kun globaalissa maailmassa elämme?
Niin kauan kuin ollaan kaksikielisiä on noin kai pakkko olla. Ruotsinkielisten on saatava yhteiskunnallisesti tärkeitä - perustuslainkin takaamia - palveluja niin, että he voivat ymmärtää mitä heille tapahtuu esim. terveydenhoidossa tai oikeudessa.
Itse en kaipaa kaksikielisyyttä. Emme myöskään ole hävittämässä ruotsin kieltä maailmasta, jos lopetamme kaksikielisen Suomen. Kaikille ruotsia puhuville tarjoaisimme totta kai kotoutusohjelmana ainakin suomen kielen kursseja, jotta he voivat integroitua kantaväestöön eivätkä eristäydy kieliyhteyden puutteen vuoksi.
Quote from: Emo on 03.10.2011, 12:04:09
Itse tunnen henkilön joka suomenkielisen peruskoulun ja lukion käytyään pääsi kielikokeen kautta yliopistoon ruotsinkielisten kiintiössä. Häntä todella professorejenkin taholta koko kurssin edessä haukuttiin ja syyllistettiin siitä, että hän oli vienyt opiskelupaikan AIDOSTI ruotsinkieliseltä opiskelijalta.
Tapahtuiko tuo joskus 20-30-luvulla? En nyt sano että sepität mutta nostan toista kulmakarvaani hämmästyksen merkiksi.
Yksittäisiä sekopääopettajia tietysti löytyy kaikista yliopistoista, kusipäisyys ei katso kieltä.
Quote from: Everyman on 03.10.2011, 12:30:07
Quote from: Emo on 03.10.2011, 12:04:09
Itse tunnen henkilön joka suomenkielisen peruskoulun ja lukion käytyään pääsi kielikokeen kautta yliopistoon ruotsinkielisten kiintiössä. Häntä todella professorejenkin taholta koko kurssin edessä haukuttiin ja syyllistettiin siitä, että hän oli vienyt opiskelupaikan AIDOSTI ruotsinkieliseltä opiskelijalta.
Tapahtuiko tuo joskus 20-30-luvulla? En nyt sano että sepität mutta nostan toista kulmakarvaani hämmästyksen merkiksi.
Yksittäisiä sekopääopettajia tietysti löytyy kaikista yliopistoista, kusipäisyys ei katso kieltä.
No eipä tapahtunutkaan 20-30-luvulla (ei peruskouluakaan vielä tuolloin ollut Suomessa), vaan tapahtui 1990-luvulla ja Helsingin Yliopistossa.
Henkilö josta puhutaan, valmistui tuossa saman vuosikymmenen loppupuoliskolla, ja minulle hän kertoi tästä professorien taholta tapahtuneesta suoranaisesta kiusaamisestaan teekupposen ääressä kesällä 1994.
Nosta vain molemmat kulmakarvasi ja ole entistäkin hämmästyneempi, sillä en sepitä. Enkä pidä todennäköisenä että tuo työkaverinikaan juttuaan sepitti. Kertoipa vielä toisen vanhempansa käyneen professorien kanssa keskustelemassa varsin tiukasti tästä lapsensa kohtaamasta kiusaamisesta ja kielirasismista. Eikä hänen vanhempansakaan ole sen sortin ihmisiä, että heillä olisi tarvetta valehdella tälläistä. Yhteiskunnallista asemaa heillä piisaa ja meriittejä akateemisessakin maailmassa. Tuskin niitä on sepittelyllä ja uhriasemalla saavutettu.
Toisaalta en voi sinua syyttääkään, jos epäilet kertomustani. Harva tulee ajatelleeksi asiaa ennenkuin itse vastaavaan törmää, jos törmää. Mutta minulle tuo kesä -94 oli ajattelussani kieliasioista käänteentekevä: tuon yliopistossa kiusatun henkilön tunteminen ja se että työskentelimme silloin molemmat ruotsinkielisellä rannikolla sijaitsevassa kaksikielisessä työpaikassa, siinä silmät aukenivat moneen eri suuntaan. Suhteeni ruotsinkieleen jotenkin "syveni" tuolloin, ei muuttunut yllättäen entistä kielteisemmäksi eikä myönteisemmäksikään vaan jotenkin vain tuli konkreettisemmaksi ja todemmaksi.
Varmuudeksi sanon vielä, että mielestäni toisen kotimaisen pakollisuus pitää poistaa. Tiedän että tätä kielikeskustelua täällä ei saa pitemmälti jatkaa, mutta tälläinen kiihkoton mielipiteen ilmaisu tämän ketjun aiheen vuoksi tästä asiasta lienee sallittu.
Quote from: Everyman on 03.10.2011, 12:30:07
Quote from: Emo on 03.10.2011, 12:04:09
Itse tunnen henkilön joka suomenkielisen peruskoulun ja lukion käytyään pääsi kielikokeen kautta yliopistoon ruotsinkielisten kiintiössä. Häntä todella professorejenkin taholta koko kurssin edessä haukuttiin ja syyllistettiin siitä, että hän oli vienyt opiskelupaikan AIDOSTI ruotsinkieliseltä opiskelijalta.
Tapahtuiko tuo joskus 20-30-luvulla? En nyt sano että sepität mutta nostan toista kulmakarvaani hämmästyksen merkiksi.
Yksittäisiä sekopääopettajia tietysti löytyy kaikista yliopistoista, kusipäisyys ei katso kieltä.
Väitänpä melko voimakkaasti, että sepitää, sillä kielikokeen tarkoitus ei ole toimia kielitaidon mittarina, vaan sen vaikeusastetta muuttamalla varmistetaan, että ruotsinkielisille varmistetaan vähintään kiintiöpaikat ja sen tarvittavan alemman pistemäärän saavuttaneiden paikat.
Miksi sellainen, joka pystyy lukemaan tarvittavat kirjat ja vastaamaan pääsykokeisiin ruotsiksi, tarvitsee mitään kielikoetta? Ei alkuunkaan.
Miksi sitten ruotsinkielisillä ei ole suomen kielen kielikoetta vastaavasti?
Quote from: jupeli on 03.10.2011, 13:05:42
Quote from: Everyman on 03.10.2011, 12:30:07
Quote from: Emo on 03.10.2011, 12:04:09
Itse tunnen henkilön joka suomenkielisen peruskoulun ja lukion käytyään pääsi kielikokeen kautta yliopistoon ruotsinkielisten kiintiössä. Häntä todella professorejenkin taholta koko kurssin edessä haukuttiin ja syyllistettiin siitä, että hän oli vienyt opiskelupaikan AIDOSTI ruotsinkieliseltä opiskelijalta.
Tapahtuiko tuo joskus 20-30-luvulla? En nyt sano että sepität mutta nostan toista kulmakarvaani hämmästyksen merkiksi.
Yksittäisiä sekopääopettajia tietysti löytyy kaikista yliopistoista, kusipäisyys ei katso kieltä.
Väitänpä melko voimakkaasti, että sepitää, sillä kielikokeen tarkoitus ei ole toimia kielitaidon mittarina, vaan sen vaikeusastetta muuttamalla varmistetaan, että ruotsinkielisille varmistetaan vähintään kiintiöpaikat ja sen tarvittavan alemman pistemäärän saavuttaneiden paikat.
Miksi sellainen, joka pystyy lukemaan tarvittavat kirjat ja vastaamaan pääsykokeisiin ruotsiksi, tarvitsee mitään kielikoetta? Ei alkuunkaan.
Miksi sitten ruotsinkielisillä ei ole suomen kielen kielikoetta vastaavasti?
Työkaverini oli siis käynyt suomenkielisen lukion ja peruskoulun suomeksi ennen sitä, toki hän sen vuoksi joutui osoittamaan ruotsinkielentaitonsa riittävyyden ennenkuin sai opiskelupaikan ruotsinkielisessä tiedekunnassa. Hän on suomenkielisestä kodista.
Vai ovat nuoret vihaiset ja kriittiset Hompanssipojat sitä mieltä, että keski-ikäinen täti nimimerkillä "Emo" sepittelee?
... hetkinen, pitääpä ihan tarkistaa käynkö tätä keskustelua nyt Hommafoorumilla vaiko jollain vauvalehden mammapalstalla....
....ei, kyllä tämä Homma näkyy olevan :o
Lainaus Emo:"
Työkaverini oli siis käynyt suomenkielisen lukion ja peruskoulun suomeksi ennen sitä, toki hän sen vuoksi joutui osoittamaan ruotsinkielentaitonsa riittävyyden ennenkuin sai opiskelupaikan ruotsinkielisessä tiedekunnassa. Hän on suomenkielisestä kodista.
Vai ovat nuoret vihaiset ja kriittiset Hompanssipojat sitä mieltä, että keski-ikäinen täti nimimerkillä "Emo" sepittelee?
... hetkinen, pitääpä ihan tarkistaa käynkö tätä keskustelua nyt Hommafoorumilla vaiko jollain vauvalehden mammapalstalla....
....ei, kyllä tämä Homma näkyy olevan Shocked"
No tuota. Se ei varmaankaan kenekään yksityisyyttä loukkaa, jos Emo vaikka kertoisit kyseisen oppilaitoksen nimen. Sehän puhdistaisi mukavasti pöydän ja kaikki olisivat onnellisia
.
Mutta aiheessa pysyäksemme, en huomannut mainintaa ruotsinkielisten yo-kirjoittajien omista ruotsinkielisistä tutkijalautakunnista, jotka saamani käsityksen mukaan antavat yo-kirjoituksista pisteitä helpommin perustein kuin suomenkieliset vastaavasti?
Quote from: Emo on 03.10.2011, 12:48:52
Harva tulee ajatelleeksi asiaa ennenkuin itse vastaavaan törmää, jos törmää.
Nojuu sen takia kulmakarvojani nostelinkin, kun olen itse seikkaillut täysjästinä kielipuolena ruotsinkielisessä yliopistomaailmassa, enkä ole tuommoiseen törmännyt. Mutta ehkä Helsingissä sitten vaikuttavat vielä professorit Freudenthal ja Mulkvist. :)
Tai siis onhan mulle varmaan selän takana tirskuttu, mutta ei se äidinkielestä ole millään kouluasteella ikinä johtunut. :D
Muutamassa tunnissa yli 200 kommenttia, pinnan alla kytee?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html)
- - -
Heja fria språkval ..
http://torillatavataan.wordpress.com/ (http://torillatavataan.wordpress.com/)
Quote from: jupeli on 03.10.2011, 13:35:11
Lainaus Emo:"
Työkaverini oli siis käynyt suomenkielisen lukion ja peruskoulun suomeksi ennen sitä, toki hän sen vuoksi joutui osoittamaan ruotsinkielentaitonsa riittävyyden ennenkuin sai opiskelupaikan ruotsinkielisessä tiedekunnassa. Hän on suomenkielisestä kodista.
Vai ovat nuoret vihaiset ja kriittiset Hompanssipojat sitä mieltä, että keski-ikäinen täti nimimerkillä "Emo" sepittelee?
... hetkinen, pitääpä ihan tarkistaa käynkö tätä keskustelua nyt Hommafoorumilla vaiko jollain vauvalehden mammapalstalla....
....ei, kyllä tämä Homma näkyy olevan Shocked"
No tuota. Se ei varmaankaan kenekään yksityisyyttä loukkaa, jos Emo vaikka kertoisit kyseisen oppilaitoksen nimen. Sehän puhdistaisi mukavasti pöydän ja kaikki olisivat onnellisia
.
Mutta aiheessa pysyäksemme, en huomannut mainintaa ruotsinkielisten yo-kirjoittajien omista ruotsinkielisistä tutkijalautakunnista, jotka saamani käsityksen mukaan antavat yo-kirjoituksista pisteitä helpommin perustein kuin suomenkieliset vastaavasti?
Miksi sinä yo-kirjoituksista puhut? Mitä se tähän asiaan mitenkään liittyy?
Tiedekuntaa en nimeä, olen kertonut jo niin paljon mm. milloin suurinpiirtein on valmistunut ja yliopiston nimen etc... että henkilöllisyys on kohta selvä tämänkin tiedon perusteella niille ainakin, jotka tapaukseen osallisia ovat tai opiskelukavereita. Nämä piirit ovat melko pienet ja tiiviit.
Teille muille ei mikään taas selviä riittävällä "varmuudella" vaikka kaiken henkilön nimeä ja omaa nimeäni myöten kertoisinkin joten olkoon meikäläisen turinat "sepittelyä" niin saadaan tämäkin akkatappelu täällä päättymään ja teidät tyytyväisiksi. Oikeassa olijan on helppo hymyillä?
Huomioi myös, että siitä on yli 20 vuotta kun tuo henkilö haki ja tuli hyväksytyksi opiskelupaikkaansa "väärästä" äidinkielestään huolimatta, eikä me mistään enää saada käsiimme sen kevään tarkkoja vaatimuksia tai pisteitä. Moni asia saattaa nyt olla toisin kuin silloin myös kielikokeiden osalta, mene tiedä. En ole perehtynyt mitä nyt vaaditaan mihinkin, kas kun minäkin jo valmistuin viime vuosituhannella eikä asia ole enää merkityksellinen.
Quote from: Everyman on 03.10.2011, 13:46:18
Quote from: Emo on 03.10.2011, 12:48:52
Harva tulee ajatelleeksi asiaa ennenkuin itse vastaavaan törmää, jos törmää.
Nojuu sen takia kulmakarvojani nostelinkin, kun olen itse seikkaillut täysjästinä kielipuolena ruotsinkielisessä yliopistomaailmassa, enkä ole tuommoiseen törmännyt. Mutta ehkä Helsingissä sitten vaikuttavat vielä professorit Freudenthal ja Mulkvist. :)
Tai siis onhan mulle varmaan selän takana tirskuttu, mutta ei se äidinkielestä ole millään kouluasteella ikinä johtunut. :D
Veitkö sinäkin jonkun kiintiöpaikan?
Quote from: jupeli on 03.10.2011, 13:35:11
Lainaus Emo:"
Työkaverini oli siis käynyt suomenkielisen lukion ja peruskoulun suomeksi ennen sitä, toki hän sen vuoksi joutui osoittamaan ruotsinkielentaitonsa riittävyyden ennenkuin sai opiskelupaikan ruotsinkielisessä tiedekunnassa. Hän on suomenkielisestä kodista.
Vai ovat nuoret vihaiset ja kriittiset Hompanssipojat sitä mieltä, että keski-ikäinen täti nimimerkillä "Emo" sepittelee?
... hetkinen, pitääpä ihan tarkistaa käynkö tätä keskustelua nyt Hommafoorumilla vaiko jollain vauvalehden mammapalstalla....
....ei, kyllä tämä Homma näkyy olevan Shocked"
No tuota. Se ei varmaankaan kenekään yksityisyyttä loukkaa, jos Emo vaikka kertoisit kyseisen oppilaitoksen nimen. Sehän puhdistaisi mukavasti pöydän ja kaikki olisivat onnellisia
.
Mutta aiheessa pysyäksemme, en huomannut mainintaa ruotsinkielisten yo-kirjoittajien omista ruotsinkielisistä tutkijalautakunnista, jotka saamani käsityksen mukaan antavat yo-kirjoituksista pisteitä helpommin perustein kuin suomenkieliset vastaavasti?
Opettelepa jupeli tekemään lainaukset oikein.
Quote from: Rapsakka Rapu on 03.10.2011, 09:18:47
Mutta junttisuomalaisten yhteiskunnallisen aseman heikkenemistä ei jostain syystä voi ennaltaehkäistä tasoittamalla näitä epäkohtia. Ilmeisesti junttisuomalainen on maailmankaikkeuden ainoa olio joka ei voi syrjäytyä tai kärsiä syrjinnästä.
Tunkemalla humanitaariset maahanmuuttajat suomenkielisten päiväkoteihin ja kouluihin heikennetään oppimistuloksia. Jälkikasvustaan huolissaan olevat vanhemmat siirtävät lapsensa erikoisryhmiin, jotta oppimisrauha ja -tulokset säilyisivät. Parhaimmin tunnettuja lienevät ruotsinkieliset päiväkodit kielikylpyineen ja yksi(ruotsin)kieliset peruskoulut/lukiot.
Samanaikaisesti, kun suomenkielisten oppilaitosten PISA-tulokset heikkenevät oppilasaineksen mukana, niin perinteisesti heikommin menestyneet ruotsinkieliset oppilaat saavat tasoitusta, ilman että heidän oppimistuloksensa paranisivat.
Kuka sanoo, etteikö RKP:lla olisi ketunhäntää kainalossa, kun se ajaa monikulttuurisuusagendaansa?
Quote from: Mika.H on 03.10.2011, 11:28:08
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
Löytyisiköhän jostain listattuna kaikki etuudet jotka voi saavuttaa pelkästään vaihtamalla asiointikieltään? Asunnon saanti nopeasti ja alempaan hintaan, erilaiset ruotsinkielisille suunnatut apurahat ja tukimuodot niin yritys- kuin kulttuurimaailmoissa jne? Näiden hyödyntäminen saattaisi kiinnostaa, miksei myös julkinen listaaminen hakuohjeineen jotta nuo olisivat mahdollisimman monen kielenvaihtajan käytettävissä ;)
Quote from: kaupunki on 03.10.2011, 17:33:16
Quote from: Mika.H on 03.10.2011, 11:28:08
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
Löytyisiköhän jostain listattuna kaikki etuudet jotka voi saavuttaa pelkästään vaihtamalla asiointikieltään? Asunnon saanti nopeasti ja alempaan hintaan, erilaiset ruotsinkielisille suunnatut apurahat ja tukimuodot niin yritys- kuin kulttuurimaailmoissa jne? Näiden hyödyntäminen saattaisi kiinnostaa, miksei myös julkinen listaaminen hakuohjeineen jotta nuo olisivat mahdollisimman monen kielenvaihtajan käytettävissä ;)
Ei minun tuntemani suomenkieliset perheet itseään mihinkään lappuihin ole ruotsinkielisiksi ruksineet, vaikka lapsi/lapset ruotsinkielistä koulua käykin. Eivät nämä perheet itseään edes kaksikielisinä pidä. (Varmaan sellaisiakin perheitä on jotka pitää, ehkä Lipposet?)
Mutta tuollainen lista olisi kyllä kätsy, toivottavasti joku jaksaa rustata.
Sellainen hyöty (moneen kertaan täällä mainittu) ruotsinkielisessä koulussa on, että niissä on pienet luokat eikä rinnakkaisluokkia määrättömästi. Niihin ei myöskään ripotella lapsia aina uusista perheenyhdistämiseristä, kun sellainen paikkakunnalle saapuu. Ainakaan, jos koulu on yksityiskoulu. Ja sama koskee varmasti myös esimerkiksi kristillisiä kouluja.
Yksityiskoulu kalskahtaa hienolle ja kalliille, mutta lähinnä tavallisia koulujahan ne Suomessa ovat.
Quote from: kaupunki on 03.10.2011, 17:33:16
Quote from: Mika.H on 03.10.2011, 11:28:08
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
Löytyisiköhän jostain listattuna kaikki etuudet jotka voi saavuttaa pelkästään vaihtamalla asiointikieltään? Asunnon saanti nopeasti ja alempaan hintaan, erilaiset ruotsinkielisille suunnatut apurahat ja tukimuodot niin yritys- kuin kulttuurimaailmoissa jne? Näiden hyödyntäminen saattaisi kiinnostaa, miksei myös julkinen listaaminen hakuohjeineen jotta nuo olisivat mahdollisimman monen kielenvaihtajan käytettävissä ;)
Ehkäpä maistraatit, Svenska-Finland Folkting-niminen järjestö kenties SRKP.
Ruotsinkieliset erilaiset rahastot jne. Uskon, että auttavat mielellään.
Ahvenanmaa voisi miellään ottaa vastaan uusia tuottavia yksiköitä ja onhan siellä tietääkseni jo valmiina ilmaiset linja-autokuljetukset ja maksuton televisio.
Mutta kannatta kysyä niistä ruotsinkielisistä opinahjoista, joihin pyrkii. Voi hyvässä tapauksessa olla että esim. opintorahoja yms. tukia saa mukavammin?
http://www.hs.fi/kotimaa/Opetusministeri+Ylelle+Ruotsinkielisten+suosiminen+lopetettava+yliopistoissa/a1305546422134
QuoteOpetusministeri Jukka Gustafsson (sd) väläyttää mahdollisuutta, että ministeriö voisi puuttua yliopistojen opiskelijavalintoihin tulosneuvottelujen kautta.
Ylen mukaan ruotsinkieliset nuoret pääsevät kiintiöiden kautta helpommin sisään yliopistoihin kuin suomenkieliset. Ilmiö on havaittu ainakin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.
Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa.
Tähän se hallitsematon maahanmuutto johtaa: vielä vuosisatojenkin jälkeen pitää pitää yllä järjettömiä rakenteita. Ei mulla muuta. :)
Quote from: Rekka-Pena on 03.10.2011, 07:53:07
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.
Are you kiddings me?
Ai se että ruotsinkielinen pääsee heikommilla pisteillä yliopistoon kuin suomenkielinen ei ole suomenkielisten syrjintää? >:( >:( Voi jestas miten ääliö kommentti. Tarvitaan vielä ainakin toinen jytky ennenkuin tällainen hulluttelu loppuu.
Joku mainitsi tässä ketjussa ruotsinkielisten palvelujen tarjoamisen suomenruotsalaisille. Tulee mieleen se yksi ohjelma pakkoruotsista, jossa ruotsinkielinen nainen kertoi, kuinka oli soittanut hätänumeroon saatuaan sappikivikohtauksen. Pakkoruotsilla kuorrutettu päivystäjä ei ollut ymmärtänyt mistä oli kysymys, vaan oli luullut naisen kaatuneen. Nuo suomenruotsalaiset, ruotsinkieliset ekonomitko sitten vastailevat noissa hätäkeskuksissa puheluihin? Ja juristit? Ja kääntävät kaikki mahdolliset virastojen paperit vielä varmuuden vuoksi ruotsinkielelle?
Jonkun kommentti siitä, että 5 % olisi hyvä osuus ruotsinkielisille linjoille pitää paikkansa. Turhaa ylikoulutusta nykyään. Voisivat tarjota ihan itse nuo palvelut kieliveljilleen vähemmälläkin.
http://www.hs.fi/kotimaa/Opetusministeri+Ylelle+Ruotsinkielisten+suosiminen+lopetettava+yliopistoissa/a1305546422134
No mistähän päin nyt tuulee? PerSunpelkoa?
Quote from: Mika.H on 03.10.2011, 11:28:08
Jos jotain vielä sekin yllättää, että esimerkiksi Hankenille pääsemisen vaikein osuus on kielikoe, niin ei voi mitään.
Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.
ps. On siinä poliitikoilla selittelemistä...
Meidän lapset ovat ihan suomenkielisessä koulussa, mutta juuri tätä nimenomaista tarkoitusta varten puhumme kotona välillä ruotsia, jotta sen käyttö ja ymmärtäminen sujuisi tulevaisuudessa keskimääräistä paremmin. ;)
Totta; fiksua on varautua ajoissa tähänkin. Taistella oikeudenmukaisuuden puolesta, mutta varautua siihen, että sama meno saa jatkua hamaan tulevaisuuteen.
"Positiivista syrjintää". Fakta vaan on, että esimerkiksi ruotsinkielisillä lääkäreillä ei ole mitään velvoitetta mennä palvelemaan Pohjanmaan terveyskeskuksiin, eivätkä he mene. Kiintiöillä ei saavuteta mitään.
Hyvin on muuten sekin pelattu, että Hankenit ja muiden yliopistojen honkenit kouluttavat ruotsinkielisistä lähinnä ekonomeja, juristeja ja lääkäreitä. Mitäs sitä nyt rahvastelemaan, kun kiintiöt saadaan.
Taisi Gustafssonilla palaa juuri vaalirahat. Ja Lipponen ruotsinkielisrahastokytköksineen kiehuu taustalla.
EDIT: Heh, hauska lukea Helsingin Sanomien kommentteja. Siellä kovasti väitetään, että mitään kiintiöitä ei ole. On vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia ja paikkoja. Eli jos Suomessa aloittaisi joka vuosi 100 nehrungskurischin kielellä lääkäriksi opiskelevaa, ei se suinkaan olisi kiintiö, sillä kuka tahansa voi siihen hakea?
Quote from: mossad on 03.10.2011, 13:46:55
Muutamassa tunnissa yli 200 kommenttia, pinnan alla kytee?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html)
Ajatushautomo Magmassa päästiin vihdoinkin käytännön hommiin, innostuuhan sitä herkästi ;D
Gustafsson (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/gustafsson-ylelle-ruotsinkielisia-ei-saa-suosia-yliopistoissa/art-1288418282467.html) on oikeassa. Tämä on ollut pitkäaikainen vääryys maan valtaväestöä kohtaan. Virmavirta oli luultavasti oikeassa siinä, että elämme muutoksen aikaa. Jytky mahdollistaa lopultakin tasa-arvon eri kieltä puhuvien suomalaisten välillä. Kiitos siitä suomalaisille äänestäjille ja demokratialle.
Mutta pidetäänpä samalla huolta, ettei ruotsinkielisten ylivalta Suomessa käänny ruotsinkielisten sortamiseksi. Ei, vaikka ankkalammesta kuuluisi ärsyttävää valitusta; kukapa ei valittaisi saavutetun edun menetyksestä. Tosiasia kuitenkin on, että vain tasa-arvoisessa Suomessa asiat ovat niin hyvin, että haluan jättää sellaisen myös lapsilleni.
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Noista 26 valitusta 10 opiskelijan äidinkieli oli suomi (40%).
Samoin Åbo Akademin opiskelijakunnasta 16% on äidinkieleltään suomenkielisiä, Hankenilla 18%.
Lähde (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=227047)
Quote from: Everyman on 04.10.2011, 09:28:49
Quotehttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Noista 26 valitusta 10 opiskelijan äidinkieli oli suomi (40%).
Samoin Åbo Akademin opiskelijakunnasta 16% on äidinkieleltään suomenkielisiä, Hankenilla 18%.
Lähde (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=227047)
Vaikuttaako tuo jotenkin siihen argumenttiin, että kielikiintiöt suosivat äidinkieleltään ruotsinkielisiä?
Oletetaan, että lukiot ja korkeakoulutus tehtäisiin Suomessa maksulliseksi. Kyllä moinen päätös suosisi varakkaita, vaikka epäilemättä moni vähemmän tienaavakin käärisi moisessa tilanteessa jostain rahat itsensä tai jälkikasvunsa kouluttamiseen.
Quote from: Professori on 03.10.2011, 21:25:44
Gustafsson (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/gustafsson-ylelle-ruotsinkielisia-ei-saa-suosia-yliopistoissa/art-1288418282467.html) on oikeassa. Tämä on ollut pitkäaikainen vääryys maan valtaväestöä kohtaan. Virmavirta oli luultavasti oikeassa siinä, että elämme muutoksen aikaa. Jytky mahdollistaa lopultakin tasa-arvon eri kieltä puhuvien suomalaisten välillä. Kiitos siitä suomalaisille äänestäjille ja demokratialle.
Mutta pidetäänpä samalla huolta, ettei ruotsinkielisten ylivalta Suomessa käänny ruotsinkielisten sortamiseksi. Ei, vaikka ankkalammesta kuuluisi ärsyttävää valitusta; kukapa ei valittaisi saavutetun edun menetyksestä. Tosiasia kuitenkin on, että vain tasa-arvoisessa Suomessa asiat ovat niin hyvin, että haluan jättää sellaisen myös lapsilleni.
Pidetäänpä huoli, että maastamme tulee yksikielisesti suomenkielinen ja siitäkin huolimatta ankkalammikkolaisille pitää kuulua samat edut kuin muillekkin suomalaisille. Onko kukaan laskenut, mitä tämä kaksikielisyyspelleily maksaa suomalaisille veronmaksajille. Arvioita liikkuu 200 tuhanen ja 15 miljardin vuotuisten kustannusten välillä. Siis sokeaa hapuilua ilman päätä ja häntää.
Eikö avoimeen demokratiaan kuulu valistaa ihmisiä eri yhteiskunnan osa-alueiden kustannuksista.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116896-"peltipoliisit-lainvastaisia-–-selittakaa" (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116896-%22peltipoliisit-lainvastaisia-%E2%80%93-selittakaa%22)
Moni suomalainen on saanut vanhalta kunnon miliisiltä venäjäksi ja kyrillisillä aakkosillakin sakot. Miten he selvisivät?
Sain kerran Hollannissa asuessani parkkisakon. En osannut kieltä vielä kovin hyvin, mutta ymmärsin lapusta, että noin 60 guldenin summa pitää käydä maksamassa poliisiasemalla tietyllä osastolla tiettyyn aikaan päivästä. En halunnut hankaluuksia auton vuokranneen firman kanssa, joten menin kiltisti paikalle ja maksoin.
Poliisin mukaan olin ensimmäinen ulkomaalainen "pitkään aikaan", joka oli tullut maksamaan sakkonsa.
Olinko hölömö?
LISÄYS: Aika vähän tunnettu tosiasia on, että Belgiassa on kolmaskin virallinen kieli hollannin ja ranskan lisäksi. Belgiassa pystyy kuulemma välttymään sakkojen maksamiselta, jos lähettää sakkolapun asianomaiseen virastoon ja pyytää saatekirjeessä kohteliaasti kyseisen asiakirjan käännöstä saksaksi.
Quote from: Kuvitteellinen hahmo on 17.10.2011, 14:43:41
Moni suomalainen on saanut vanhalta kunnon miliisiltä venäjäksi ja kyrillisillä aakkosillakin sakot. Miten he selvisivät?
Olen saanu liikennemiliisiltä sakkolapun Viipurintiellä, on siinä kaikenlaisia kirjaimia, kyyrisiäkin.
Ruplissa 300 ja €uroissa kait kuutisen €uroa, Maksamatta jäi, eikä ole vielä kotoa haettu.
Heh heh!
Topi J et ollut lainkaan hölmö! Tuo itse asiassa vaan vahvistaa myös ulkomaalaisten viranomaisten käsitystä suomalaisesta rehellisyydestä! Se on vanhanajan arvo joka on sukupuuttoon kuolemassa, ja joka tuollaista pitää hölmönä niin sitten on pitäjässä vikaa. Tosin vaikka et olisi sakkoa maksanut, en väitä että silloinkaan olisit ollut hölmö :D. Itse toimin aina vastuullisesti ulkomailla, mutta Hollannissa asuessani sain kerran parkkisakon ja minä taas en sitä maksanut! Mutta syy tähän oli se, että yritin vaikka millä menetelmällä työntää niitä kolikoita sinne parkkivekottimeen ja se oli ihan älytöntä miten ne eivät toimineet. Se systeemi ei ollut kuluttajaystävällinen/lähtöinen.
Soitin tosin hyvälle poliisikaverilleni Suomeen ja kysyin että kuinka toimia ja hän antoi hieman ohjeistusta. Muuhun rikolliseen toimintaan en luonnollisesti syyllistynyt, enhän....
sarkastisen huumorin ystäville tämä virva Hirvi-Nevalan teksti aiheutti taatusti epämääräisiä naurunpyrähdyksiä. Pohjainen lienee otsikoinut jutun väärin (Pohjaisella on tapa itse otsikoida mielipidekirjoitukset, joita se julkistaa), koska kirjoitus ei itsekään vastaa kysymykseen millainen on suomalainen rasismi.
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/millaista-on-suomalainen-rasismi-1.1089460
QuoteMillaista on suomalainen rasismi
sunnuntai 30.10.2011 Kommentit0
Virva Hirvi-Nevala toivoo, että perheet opastaisivat lapsensa arvostamaan ihmiselämää ja sen arvoja.
Työkalut
Suurenna tekstiä
Pienennä tekstiä
Tulosta artikkeli
Lähetä linkki
Katso myös
Aihealue (1)
Jari Tervo kuittasi taannoin suomalaisten olevan umpirasistista kansaa. Jäin miettimään miten se vaikuttaa ja näkyy ns. lähielämässä ja mitä se tarkoittaa.
Rasistisuus kohdistuu lähes aina ulkomaalaiseen maahanmuuttajaan. Miksi? Siksikö että he saattavat olla erivärisiä? Tai siksi, että puhuvat eri kieltä? Tai mahdollisesti siksi, että kuuluvat eri uskontoon? Tai pukeutuvat toisin?
Rasismi voi kohdistua myös ns. oman "heimon" jäseneen luultavasti samoin perustein kuin ulkomaalaisiin. Voisin kuvitella, että rasistisuus pitää sisällään jonkinasteista pelkoa tekijässään. Vieraat asiat saattavat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, jos asiaa ei osata käsitellä ja silloin syntyy hyökkäys.
Rasismia voi ilmetä myös työyhteisössä, ehkä kuitenkin enemmän syrjintänä. Tällöin henkilö jätetään ulos ryhmästä, sipistään selän takana ja mielellään halutaan puhua ikävään sävyyn. Onneksi tähän löytyy jokaiselle avuksi Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. Valitettavaa on, että aina ei lakikaan auta niitä joihin rasismi ja syrjintä on kohdistunut pitkään ja joiden elämän laatu on siitä vahingoittunut, joskus pysyvästi.
Muistutukseksi voisi ajatella vanhaa sanontaa: Kun haukut toista olet se itse, kun haukut itseäsi haukut toista. Tähän varmasti harva pääsee, koska sanonnan viestiä saatetaan pitää itseluottamuksen puutteena, ja sitähän ei suomalaisen perfektionistinen luonne kestäisi.
Tässä vielä ajatuksia yhteiskunnallisesta näkökulmasta, siitä miten yhteiskunta saattaa tehdä virheen ihan epähuomiossa. Satuin kuulemaan elävän elämän virheestä ja se pisti miettimään miksi meillä jaksetaan vuosikymmenestä toiseen tehdä suomenkielisistä ruotsinkielen vastaisia tai miksi ruotsinkieliset vähemmistönä pelkäävät suomenkielisten valta-asemaa.
Erään perheen lapsi on päiväkodissa, jossa on sekä suomen- että ruotsinkieliset ryhmät, ei kuitenkaan kielikylpyä. Jostain syystä lapset menevät ulos omana kieliryhmänään siten, että kun toiset tulevat ulos, toiset menevät sisään. Eräänä vapaapäivänä tämä lapsi oli puistossa, jonne saapui ruotsinkielisiä lapsia leikkimään. Silloin suomenkielinen lapsi kysyi vanhemmiltaan: "Lähdemmekö nyt pois". "Miksi ihmeessä", vanhemmat tiedustelivat. Siihen lapsi vastasi, että siksi kun nyt tulivat ruotsinkieliset.
Jos meillä puhutaan siitä miksi mitäkin kieliryhmää ei oteta huomioon tai sitä väheksytään, on aika miettiä viestiä, jonka lapset saavat jo päiväkodin opetuksena. Omille kersoilleni olen opettanut, että ihminen on aina ihmisarvon mittainen oli hän sitten keltainen, punainen musta tai valkoinen. Lyhyt tai pitkä. Lihava tai laiha. Puhui hän mitä kieltä tahansa.
Virva Hirvi-Nevala
Vaasa
lapsellisen kirjoituksen pääaihe lienee syyttää kantaväestöön kuuluvaa suomenkielistä kaikesta rasismista. Kaksikielisenä alueella asuvana Virve on huomioinut myös ruotsinkieliset, mutta jostain syystä hän ei itse muista kuinka juuri kielivähemmistö on kieltänyt ruotsinkielisiä oppilaita olemasta tekemisissä suomenkielisten kanssa ( hietalahden koulun remontti: oppilaita ei voinut sijoittaa remontin ajaksi läheiselle ruotsinkieliselle koululle, vaikka tilaa olisi ollut, vaan heitä kuskattiin kilometrien päähän ristinummen kouluun, suurta julkisuutta saanut suomenkielen vertaaminen kiroiluun vaasalaisessa päiväkodissa) tai sitten hän ei vain piittaa.
Toisaalta, kun muistaa lähes yhtä naivit, mutta ammattikirjoittajien (=kirjoittelustaan palkkaansa saavat toimittajat) tekstit mamuista pohjalaisessa, niin ei voi kuin ihmetellä, että elävätkö kaikki mokuttajat omassa satu ja haavemaailmassaan?
Quote from: EL SID on 30.10.2011, 16:20:23
Muistutukseksi voisi ajatella vanhaa sanontaa: Kun haukut toista olet se itse, kun haukut itseäsi haukut toista. Tähän varmasti harva pääsee, koska sanonnan viestiä saatetaan pitää itseluottamuksen puutteena, ja sitähän ei suomalaisen perfektionistinen luonne kestäisi.
Ahaa. Eli siis, jos haukkuu toisia rasisteiksi...
Ruotsinkielisten halu eristää lapsensa valtaväestöstä on kyllä kummallinen ilmiö. Omien lasten entinen tarha muuttui ruotsinkieliseksi reilu vuosi sitten kun ruotsinkielisten oma tarha meni remonttiin. Siirtymäkauden aikana tarhaan jäi pari suomenkielistä ryhmää. Juttelin muutamaan kertaan lasteni entisten hoitajien kanssa ja heitä **tutti suunnattomasti se, että ruotsinkieliset kielsivät jyrkästi erikielisten lasten kanssakäymisen. Puhumattakaan nyt siitä, että bättrefolkin saavuttua tarhan rupuinen piha uusittiin välittömästi tosi hienoksi uusine leikkivälineineen. Ruotsinkielisiin ryhmiin tuotiin Iskun rekalla upouudet kalusteet samalla, kun suomenkielisille jäivät vanhat huonokuntoiset rimpulat.
Mistähän negatiivinen asenne ruotsinkielisiä kohtaan oikein kumpuaa...
Quote..**tutti suunnattomasti se, että ruotsinkieliset kielsivät jyrkästi erikielisten lasten kanssakäymisen.
Tuollaisen ei kannata antaa v-tuttaa, vaan kannattaa ymmärtää, että tällaisissa tapauksissa kyseinen menettely johtuu siitä, että ruotsinkielisten lasten kielen kehitystä yritetään tukea ja auttaa, sillä suomenkielisten kanssa kommunikaatio liukuu automaattisesti suomenkieliseksi: suomi on tässä maassa niin vahva ja yleinen kieli. Näin ollen sekaryhmissä ruotsin oppiminen ei toteudu tai ainakaan se ei ole niin täysipainoista. Kyse ei ole mistään suomenkielisiä halventavasta eleestä, vaan pyrkimyksestä on taata ruotsinkielisille lapsille hyvät lähtökohdat kielelliseen kehitykseen päivähoidon puitteissa. Suomenkieliset tekisivät täysin samoin, mikäli kielten valtasuhteet olisivat päinvastaiset.
Ja tiedätkös, mikä minua "v-tuttaa"? Se, että lapseni ruotsinkielisessä päiväkodissa monet lapset puhuvat usein suomea. Eikä se "v-tuta" siksi, että suomenkielisissä tai suomen kielessä olisi mitään vikaa, vaan syistä, jotka yllä esitin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.10.2011, 18:09:54
Ja tiedätkös, mikä minua "v-tuttaa"? Se, että lapseni ruotsinkielisessä päiväkodissa monet lapset puhuvat usein suomea. Eikä se "v-tuta" siksi, että suomenkielisissä tai suomen kielessä olisi mitään vikaa, vaan syistä, jotka yllä esitin.
Mitäs ihmettä se muiden keskenään puhuma kieli sinua "v-tuttaa"? Ovatko nuo ihmiset jotenkin sinun omaisuuttasi :'(
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.10.2011, 18:09:54
Tuollaisen ei kannata antaa v-tuttaa, vaan kannattaa ymmärtää, että tällaisissa tapauksissa kyseinen menettely johtuu siitä, että ruotsinkielisten lasten kielen kehitystä yritetään tukea ja auttaa, sillä suomenkielisten kanssa kommunikaatio liukuu automaattisesti suomenkieliseksi: suomi on tässä maassa niin vahva ja yleinen kieli. Näin ollen sekaryhmissä ruotsin oppiminen ei toteudu tai ainakaan se ei ole niin täysipainoista. Kyse ei ole mistään suomenkielisiä halventavasta eleestä, vaan pyrkimyksestä on taata ruotsinkielisille lapsille hyvät lähtökohdat kielelliseen kehitykseen päivähoidon puitteissa. Suomenkieliset tekisivät täysin samoin, mikäli kielten valtasuhteet olisivat päinvastaiset.
Kuinkas RKP:n kannatus sitten on voimakkainta alemassa työväenluokassa ja pienviljelijöiden keskuudessa? Ei meinaan tuolla eristämispolitiikalla kasvateta vahvalla itsetunnolla varustettuja aikuisia vaan joko se hylätään tai koetetaan olla eristyksissä koko ikä eikä useimpien äly tai varallisuus riitä kultaisen häkin hankkimiseen.
Niinpä sitten madellaan ja mielistellään pomoja ja viihdytään politiikasta vieraantuneiden porukoissa kun ei uskalleta tuoda mielipiteitä julki tasavertaisesti toisella tapaa ajattelevien kanssa.
Quote from: Luotsi on 30.10.2011, 18:25:30
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.10.2011, 18:09:54
Ja tiedätkös, mikä minua "v-tuttaa"? Se, että lapseni ruotsinkielisessä päiväkodissa monet lapset puhuvat usein suomea. Eikä se "v-tuta" siksi, että suomenkielisissä tai suomen kielessä olisi mitään vikaa, vaan syistä, jotka yllä esitin.
Mitäs ihmettä se muiden keskenään puhuma kieli sinua "v-tuttaa"? Ovatko nuo ihmiset jotenkin sinun omaisuuttasi :'(
Selitin asian jo ylempänä. :)
Quote from: VeePee on 30.10.2011, 17:07:29
Ruotsinkielisten halu eristää lapsensa valtaväestöstä on kyllä kummallinen ilmiö. Omien lasten entinen tarha muuttui ruotsinkieliseksi reilu vuosi sitten kun ruotsinkielisten oma tarha meni remonttiin. Siirtymäkauden aikana tarhaan jäi pari suomenkielistä ryhmää. Juttelin muutamaan kertaan lasteni entisten hoitajien kanssa ja heitä **tutti suunnattomasti se, että ruotsinkieliset kielsivät jyrkästi erikielisten lasten kanssakäymisen. Puhumattakaan nyt siitä, että bättrefolkin saavuttua tarhan rupuinen piha uusittiin välittömästi tosi hienoksi uusine leikkivälineineen. Ruotsinkielisiin ryhmiin tuotiin Iskun rekalla upouudet kalusteet samalla, kun suomenkielisille jäivät vanhat huonokuntoiset rimpulat.
Mistähän negatiivinen asenne ruotsinkielisiä kohtaan oikein kumpuaa...
Tapahtui million ja mikä tarha kyseessä? Väitteet on sen verran rajuja että ennenkuin jaksan otta tuosta pyhän vihan pöytään haluan hiukan faktaa palan painikkeeksi.
QuoteSofia Kaleva, 16, on supisuomalainen tyttö. Hänen suhteensa ruotsin kieleen on heittänyt iloisen voltin.
– Kun seiskaluokalla aloin opiskella ruotsia, inhosin sitä, Sofia sanoo.
– Sitten mua rupesi harmittamaan, että en oman asenteeni vuoksi oppinut kieltä. Päätin ottaa ruotsin kielen haltuuni. Nyt ruotsi on intohimoni. Rakastan sitä.
Sofia sanoo, että nuorten keskuudessa asenne ruotsalaisuuteen ja ruotsin kieleen on negatiivinen. Yläkoulun alkaessa heidänkin luokallaan johtajatyypeillä oli kovin vahvat asenteet ruotsin kieltä kohtaan. Ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ei saanut tykätä. Perinteinen homottelu ja yläluokkainen hienostelu liitettiin kaveripiirissä ruotsalaisuuteen.
– Tuleekohan asenne kotoa? Ainakin se on jostakin opittua ja ihmeen syvään juurtunutta, Sofia miettii.
Sofian kodissa kieliin ja opiskeluun on aina suhtauduttu positiivisesti. Hän muistelee, kuinka lukemaan oppiessaan lähes ensimmäisinä sanoina silmiin osui maitotölkin kyljestä "fettfri mjölk".
– Ihme, etten osannut pitää tuota jo enteenä tulevasta, Sofia naurahtaa.
– Mutta jospa ympärillä olevat, voimakkaasti kantojaan esittävät luokkakaverit saivat minutkin hetkeksi uskomaan, että ruotsi oli kamalaa.
Helppo kieli oppia
Sofia on kuitenkin aina kulkenut omia polkujaan, eikä ole koskaan ollut muiden johdateltavissa. Hän ei lopulta lähtenyt muokkaamaan ajatusmaailmansa luokkakavereiden ajatusmallin mukaiseksi. Asennetta muutettuaan Sofia huomasi, kuinka helppo kieli ruotsi oli oppia.
– Se on looginen kieli ja jotenkin kovin kodikas. Kielioppikin on tosi kivaa. Pohjoismaalaisena on hyvä osata oman alueensa kieliä. Kun osaa ruotsia, ymmärtää myös muita lähikieliä, kuten tanskaa ja norjaa. Ja saksan opiskelussakin ruotsi auttaa.
– Opiskellaanhan Islannissakin tanskaa. Miksi ruotsi on Suomessa joku ongelma? Onhan ruotsi meidän toinen virallinen kieli. Niin kauan kun näin on, ruotsin asemaa ei voi horjuttaa.
Sofia ihmettelee, miksi peruskoulun kielitarjonnasta ylipäätään kukaan haluaa valittaa. Opiskelu on etuoikeus ja nostaa ihmisen sivistystasoa.
– Ei mikään uuden oppiminen ole turhaa. Opiskelu on aina hyväksi. Minulle ruotsi on myös intellektuellt nöje – eli intellektuelli huvi.
Sofia päätti peruskoulun jälkeen jatkaa lukio-opintojaan ruotsinkielisessä Tampereen Svenska Samskolanissa. Nyt hän opiskelee "svenskaa" äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään suomea "finskana". Hän viihtyy hyvin uudessa koulussaan, vaikka opiskelu on välillä raskastakin vieraan kielen takia.
– On välillä hankalaa vaihtaa saksasta ruotsiin, sitten taas suomeen. Mutta hyvä yhteisö auttaa jaksamaan. Minut otettiin lämpimästi vastaan. Sieltä suunnalta ei löytynyt asennevammaa supisuomalaista kohtaan, vaikka menin hyvin tiiviiseen ja pieneen yhteisöön. Suurin osa oppilaista on käynyt koulua samassa rakennuksessa, samojen ihmisten kanssa esikoulusta alkaen. Koulun henkilökuntakin tuntee oppilaat ihan eri tavalla kuin aiemmin käymissäni kouluissa.
Ruotsinopettajaksi
Sofialla on selkeä resepti suomalaisten asennevammaan ruotsin kieltä kohtaan: ruotsin opiskelua pitää lisätä, että oppilaat ehtivät sisäistämään kielen paremmin.
– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta", hän sanoo.
– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat. Ei yläkoulun kolmessa vuodessa ehdi oppia mitään, eikä murrosikä ole hyvä aika aloittaa uutta kieltä, varsinkaan ruotsia, jota parjataan muutenkin joka puolella.
Sofialla on jo selvät tulevaisuuden suunnitelmat: hänestä tulee ruotsinkielen opettaja.
– Mutta vaikka päätyisin matemaatikoksi tai rekkakuskiksi, ruotsista olisi minulle ihan varmasti hyötyä silloinkin. Ruotsia en unohda ikinä!
Tausta: Kielellinen vastakkainasettelu
Fennomania: Suomalaisuusliike syntyi 1800-luvulla. Liike halusi nostaa suomalaisuuden ja suomen kielen hallitsevaan asemaan Suomessa.
Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.
Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle.
Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden.
Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa sunnuntaina 6.11.
Tiina Keskinen
Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja Aamulehden kolumnisti
Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? :roll:
Standardi"argumentteja" mainostetaan oman tien kulkemisena, kuinka ironista.
"Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.
Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle."
Liberaalit rotuopit? En ole ikinä kuullut suurempaa hölynpölyä kuin tuollainen selvästi nykyajasta lähtöisin oleva konservatismi/liberalismi historiantulkinta, jota ei tuolla tavoin voi mitenkään soveltaa historiaan ja joka on kaiken lisäksi väärä.
Minua niin ihmetyttää miksi Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää. Olemme täysin suomalaisia ja Ruotsin vallassa olemisestakin on yli 200 vuotta.
Ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautumisen syy, on pakkoruotsi.
Se ei toimi ja vie aikaa joltain toiselta järkevältä kieleltä.
Olisi hyvä jos 2. kielen voisi valita: Se voisi olla: Espanja, Italia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Venäjä tms. koulun tarjonnan mukaan.
Englanti olisi kaikille pakollinen kieli, koska se on niin tärkeä kieli.
En ostaisi vakavaa sanomalehteä, jonka otsikossa ruotsalaisuuden päivänä lukee "..., heti ekalta luokalta", vaan yrittäisin aktivoida opetushallitusta julistamaan jonkun päivistä aikuisen kirjakielen päiväksi :)
nimimerkillä Lyhyt matikka.
Ei tuota ruotsalaisuuden päivää muut vietäkään kuin Suomen ruotsinkieliset. Muille se on ykshailee, itse en edes lippua silloin salkoon vedä. Olkoon niin liputuspäivä kuin onkin. Samoin YK:n päivänä ja Eurooppa-päivänä ei meillä liputeta. Kantaa voi ottaa siis tälläkin tavalla ja olla vastaan! ;D
Quote from: ananaskaarme on 05.11.2011, 15:03:57
Quote from: Pahan ilman lintu on 05.11.2011, 13:59:37
Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? :roll:
Äidinkieli ja kirjallisuus.
http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm (http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm)
Joo joo, mutta kumpi äidinkieli?
Kyllähän ekalta luokalta alkava jättisatsaus toisi tuloksia. Kun vain esitettäisiin yksikin järkiperuste.
Minusta Sofian ehdotusta voisi soveltaa englantiin. Ruotsin voisi halutessaan valita kolmannelta alkavaksi, ellei venäjä, saksa tai ranska tunnu hyödyllisemmältä.
Quote from: Emo on 05.11.2011, 15:05:05
Quote from: ananaskaarme on 05.11.2011, 15:03:57
Quote from: Pahan ilman lintu on 05.11.2011, 13:59:37
Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? :roll:
Äidinkieli ja kirjallisuus.
http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm (http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm)
Joo joo, mutta kumpi äidinkieli?
Kuten yltä voi päätellä suomen kieli! Tiedän asian muustakin lähteestä.
Mikä merkitys tällä asialla on minkään suhteen on parempi kysymys.
Quote– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta", hän sanoo.
– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat.
Juu, sitä se propaganda tuppaa tekemään. Koko kirjoituksen tarkoitus vissiin oli se, että minä osaan ruotsia ja pidän siitä, enkä pidä siitä, että muut suhtautuvat siihen negativiisesti, joten sen pitää olla pakollista ja se pitää aloittaa jo 1. luokalla? Eikö Suomessa asuvat ruotsalaiset todellakaan osaa sitä suomea, tai edes englantia, mitä lähes koko väestö puhuu suhteellisen mutkattomasti. Onko ruotsalaiset todellakin niin jälkeenjääneitä, etteivät muita kieliä opi kuin äidinkielensä? Pakkoruotsi loukkaa enemmän heitä kuin suomalaisia.
Mielenkiintoista luettavaa kaikille:
http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php
Quote from: Haima on 05.11.2011, 15:18:43
Quote from: Emo on 05.11.2011, 15:05:05
Quote from: ananaskaarme on 05.11.2011, 15:03:57
Quote from: Pahan ilman lintu on 05.11.2011, 13:59:37
Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? :roll:
Äidinkieli ja kirjallisuus.
http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm (http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm)
Joo joo, mutta kumpi äidinkieli?
Kuten yltä voi päätellä suomen kieli! Tiedän asian muustakin lähteestä.
Mikä merkitys tällä asialla on minkään suhteen on parempi kysymys.
Jaa, mikähän olisi.
"Superylläri: 100% optikoista haluaisi silmälasit pakollisiksi."
"Biljetterna till stången"
Mutta minkä maan lippu laitettaisiin, ehdotuksia?
http://www.youtube.com/watch?v=tJad_j6THY4 (http://www.youtube.com/watch?v=tJad_j6THY4)
Laitetaan puolitankoon pakkoruåtsin ja ruotsalaisten tappamien suomalaisten muistoksi.
Minua niin ihmetyttää miksi Suomessa vietetään vieläkin ruotsalaisuuden päivää.
Olemme täysin suomalaisia ja Ruotsin vallassa olemisestakin on yli 200 vuotta.
Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä.
Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös Folktingetin mukaan kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.
Ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa, kun vasta perustettu Ruotsalainen kansanpuolue ryhtyi vuonna 1908 viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Päiväksi valittiin Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä kolmikymmenvuotisessa sodassa, jossa luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle.
Alkuvuosina juhla keskittyikin voimakkaasti kuninkaan henkilön ympärille.
Ruotsissa päivää vietetään 1800-luvulta saakka nimenomaan kuninkaan muistoksi, nimellä Gustav Adolfsdagen.
Eli rasistisen kansanpuolueen syytä tämäkin.
Eikö PS voisi tehdä kyselyn, tämän päivän liputtamisen lopetuksesta?
Onko tämä muuten pakollinen liputuspäivä, vai voiko protestiksi jättää liputtamatta, jos ei näe mitään liputtamisen arvoista päivässä.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/tanaan_juhlitaan_ruotsalaisuuden_paivaa_3006116.html
Tänään sunnuntaina vietetään ruotsalaisuuden päivää. 1900-luvun alusta asti vietetyn päivän tarkoituksena on kunnioittaa ruotsinkielisen kansanosan oikeutta käyttää omaa kieltään.
Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan monin eri tavoin. Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestää pääjuhlan Turun konserttitalolla. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja kansanedustaja Christina Gestrin.
Ruotsalainen kansanpuolue teki vuonna 1907 päätöksen erityisen ruotsalaisuuden päivän viettämisestä. Juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, koska se on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin (1594 - 1632) kuolinpäivä. Myöhemmin se on vakiintunut liputuspäiväksi.
Quote from: Tomi on 06.11.2011, 13:50:58
Myöhemmin se on vakiintunut liputuspäiväksi.
Eiköhän tämä nykyään ole vakiintunut vitutuspäiväksi?
Quote from: Bonaventura on 06.11.2011, 14:08:23
Quote from: Tomi on 06.11.2011, 13:50:58
Onko tämä muuten pakollinen liputuspäivä, vai voiko protestiksi jättää liputtamatta, jos ei näe mitään liputtamisen arvoista päivässä.
Ei ole virallinen liputuspäivä, eli esim. valtion virastojen ei ole pakko liputtaa. On niin sanottu vakiintunut liputuspäivä, jollaisena liputtaminen "kuuluu hyvään liputuskulttuuriin".
Me "unohdimme" liputtaa tänään (olemme taloyhtiön epäviralliset liputusvastaavat). Unohtamisessa olikin oma vaivansa, sillä lapsukaisemme tuli klo 8.01 valistamaan, että tänään olisi liputuspäivä...(liputus tulisi aloittaa klo kahdeksan) :D
Eiköhän tuo nykymääritelmien puitteissa täytä viharikoksen kriteerit. Kannattaa varoa ilmiantajia!
Quote from: Bonaventura on 06.11.2011, 14:08:23
[Me "unohdimme" liputtaa tänään
meilläkin huoltoyhtiö unohti liputtaa. ja hyvä niin.
6.12. onneksi ei unohdeta.... 8)
Älkää unohtako hakkapeliittain päivää.
Quote from: Tomi on 06.11.2011, 13:50:58
Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan monin eri tavoin. Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestää pääjuhlan Turun konserttitalolla. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja kansanedustaja Christina Gestrin.
Paskat bileet, eivät päästäneet sisälle .. olisi pitänyt olla joku "nazikort" tai vastaava?
Quote from: mossad on 06.11.2011, 17:32:25
Quote from: Tomi on 06.11.2011, 13:50:58
Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan monin eri tavoin. Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestää pääjuhlan Turun konserttitalolla. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja kansanedustaja Christina Gestrin.
Paskat bileet, eivät päästäneet sisälle .. olisi pitänyt olla joku "nazikort" tai vastaava?
Ehkä puheiden sisältö halutaan pitää pienessä piirissä jotteivät natiivit villit villiintyisi - tai kuolisi nauruun. Sovitaan nyt kuitenkin että vaikkei sisään päästetäkään, ne juhlii meidän bättrefolkin olemassaoloa ihan yhtä paljon.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 06.11.2011, 13:43:46
Laitetaan puolitankoon pakkoruåtsin ja ruotsalaisten tappamien suomalaisten muistoksi.
- Olisko tuon voinut paremmin sanoa?
Quote from: Tomi on 06.11.2011, 13:50:58
Minua niin ihmetyttää miksi Suomessa vietetään vieläkin ruotsalaisuuden päivää.
Olemme täysin suomalaisia ja Ruotsin vallassa olemisestakin on yli 200 vuotta.
Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä.
Ihmettelen tätä jankutusta kaikesta mikä liittyy ruotsin kieleen/Ruotsiin. Ymmärtäisin asian jo olisimme Viron tapaan vaautuneet jostain valloittajasta ja
elossa oleva sukupuolvi purkaisi katkeruuttaan. Nyt wannabee patriootit jaksaa jauhaa jotain satoja vuosia vanhoja juttuja ikään kun he itse henkilökohtaisesti olisivat kokeneet jonkin vääryyden. Minusta katkeroituminen satoja vuosia vanhoista jutuista osoittaa jo jonkinlaista patologista tilaa.
Katsokaa sukupuutanne. Oletteko ylipäätään edes "suomalaisia"? Siis sukua niille suomalaisille, jotka elivät Ruotsin vallan alla? Entäs jos olettekin ruotsinsukuisia? Ja vaikka olisitte suomensukuisia, mistä tiedätte mitä ihmiset siihen aikaan oikeesti ajattelivat Ruotsista? Oliko elämä Suomessa todellakin paskempi ja kurjempi suhteessa siihen mitä elämä kaikkialla oli siihen aikaan?
Kyllä Suomeen yksi ruotsalainen liputuspäivä mahtuu. Ei se ole keltään pois jos joku haluaa sitä juhlistaa. Nykyään saa liputtaa lähes miten haluaa. Vetäkää vaan oma lipunne salkoon ja juhlikaa vaikka Väinämöistä tai Näkkiä jos huvittaa.
QuoteVetäkää vaan oma lipunne salkoon ja juhlikaa vaikka Väinämöistä tai Näkkiä jos huvittaa.
Näkki salkoon ja juhlimaan Väinämöisenä Ainon perään.
http://www.kondomikuningas.fi/wpt/view/rfsu/nakki-27139/
Quote from: Bonaventura on 06.11.2011, 19:54:47
Alfresco: mutta emmehän me ole vapautuneet valloittajasta. Yksi sana: pakkoruotsi.
Käsittääkseeni pakkoruotsista päätetään Suomessa, ei ulkomailta käsin.
Sana "Ruotsi" missä kontekstissa tahansa, vaikkapa nyt liputuspäivänä, saa jotkut hysterian partaalle. Tämäkin ketju aloitettiin koska piti päästä kauhistelemaan jotain "valloitusvaltaa" ja muuta ruotsihöpinää. Ikänkun joku ruotsiliputus olisi maailman kauhein juttu ja osoitus suomalaisten kauheista kärsimyksistä Ruotsin vallan alla. Vielä absurdimmaksi jutut muuttuvat kun muistetaan ettei kukaan hengissä oleva ihminen ole edes kokenut kyseisiä aikoja.
QuoteMerete Mazzarella: Lipponen on paras suomenruotsalaisille
Merete Mazzarella ja Paavo Lipponen kohtasivat jälleen kerran Svenska Klubbenilla Helsingissä. Mukana oli myös ruotsinkielisten sosialidemokraattien (FSD) puheenjohtaja Steven Frostdahl.
Presidenttiehdokas Paavo Lipponen sai tuekseen vaikuttavan listan ruotsinkielisiä eri alojen päättäjiä ja aktiiveja.
Valtuuskunnan johtoon on valittu kirjailija, professori Merete Mazzarella, joka yllättyi puheenjohtajan tittelistään.
– Itselleni oli toki heti selvää, että Paavo Lipponen on valintani seuraavaksi presidentiksi, hän totesi perjantaina kansalaisvaltuuskuntaa julkistettaessa.
Mazzarella arvostaa ehdokasta, joka ymmärtää ruotsinsuomalaisuutta ja pohjoismaista yhteistyötä sekä puolustaa vahvasti ruotsin kielen asemaa. Hänen mielestään kriteerit osuvat parhaiten Paavo Lipposeen.
Arvostettu kirjailija totesi, ettei ole SDP:n jäsen, vaikka on joskus sosialidemokraatteja äänestänytkin. Hänen mielestään presidenttiehdokasjoukossa oli Lipposen lisäksi muitakin mieluisia kasvoja, kuten Eva Biaudet ja Pekka Haavisto.
– He ovat aivan liian nuoria. Tässä ajassa tarvitaan vanhempaa valtiomiestä, jolla on ajatuksia ja rohkeutta avata keskustelua.
Mazzarellan mielestä arvojohtajuus merkitsee henkilökohtaista vaikutusvaltaa – ei sitä, että presidentti määrittelee, miten kansalaisten pitää elää.
Merete Mazzarella arvostaa myös sitä, että Lipponen ymmärtää kulttuurin merkityksen yhteiskunnassa.
Hänellä on kokemusta kirjailijana, mutta mikä hienointa, hän myös lukee paljon.
Lipposen ja Mazzarellan tiet kohtasivat jo 1960-luvun puolivälissä, kun he toimittivat yhdessä Suomen ensimmäistä englanninkielistä kulttuurijulkaisua nimeltään First.
– Ajattelin jo tuolloin, että siinä on mahtava, iso poika, Mazzarella naurahti.
Ruotsinkielinen kansalaisvaltuuskunta koostuu noin 150 henkilöstä, jotka edustavat niin kulttuuria, tiedettä, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelämää ja eri puolueiden päättäjiä. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille.
Mazzarellan lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa kirjailija Christer Kihlman, säveltäjä Henrik Otto Donner, oopperalaulajat Monica Groop ja Camilla Nylund-Saris, professorit Nils Erik Villstrand ja Mats Gyllenberg, entinen RKP:n kansanedustaja Per-Henrik Nyman ja Kuntaliiton entinen johtaja Christel von Martens.
Marja Luumi
Uutispäivä Demari
http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/uutiset/uusimmat/4651-merete-mazzarella-lipponen-on-paras-suomenruotsalaisille
Lippos-parka itse puhuu todellista kökkösuomenruotsia. FST5:n erästä kahden aidon blodin (sanan kaikissa merkityksissä) Lippos-haastattelua seuratessa ja kuunnellessa tuli mieleen kysymys, miksi Mooses hurrikieltä niin kovasti puolustaa, kun ei sitä itsekään ole kunnolla viitsinyt opetella puhumaan? Money talks?
Ruotsalaisilla on hätä estää Soinin pääsy toiselle kierrokselle. Eva Biaudet ei siihen pysty, joten omat on saatava taktikoitua jonkun sopivan taakse jo ensimmäisellä kierroksella. Olisiko Lipponen sittenkin "pienin yhteinen nimittäjä"?
Quote
Ruotsinkielinen kansalaisvaltuuskunta koostuu noin 150 henkilöstä, jotka edustavat niin kulttuuria, tiedettä, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelämää ja eri puolueiden päättäjiä. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille.
Mazzarellan lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa kirjailija Christer Kihlman, säveltäjä Henrik Otto Donner, oopperalaulajat Monica Groop ja Camilla Nylund-Saris, professorit Nils Erik Villstrand ja Mats Gyllenberg, entinen RKP:n kansanedustaja Per-Henrik Nyman ja Kuntaliiton entinen johtaja Christel von Martens.
Epäilen että "kaikki" on määritelty nyt uudelleen. Mikä lie suomenkielisten ali-ihmisten osuus valtuuskunnassa? Epäilen sen poikkeavan aika merkittävästi heidän osuudestaan kansalaisista.
Quote from: foobar on 18.12.2011, 00:44:56
Quote
Ruotsinkielinen kansalaisvaltuuskunta koostuu noin 150 henkilöstä, jotka edustavat niin kulttuuria, tiedettä, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelämää ja eri puolueiden päättäjiä. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille.
Mazzarellan lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa kirjailija Christer Kihlman, säveltäjä Henrik Otto Donner, oopperalaulajat Monica Groop ja Camilla Nylund-Saris, professorit Nils Erik Villstrand ja Mats Gyllenberg, entinen RKP:n kansanedustaja Per-Henrik Nyman ja Kuntaliiton entinen johtaja Christel von Martens.
Epäilen että "kaikki" on määritelty nyt uudelleen. Mikä lie suomenkielisten ali-ihmisten osuus valtuuskunnassa? Epäilen sen poikkeavan aika merkittävästi heidän osuudestaan kansalaisista.
Kysymyksenasettelu on nyt kyllä siitä oudommasta päästä. Oletetaan vaikka, että jonkin ehdokkaan taakse kootaan erillinen yrittäjävaltuuskunta. Montako ei-yrittäjää siihen mahtaakaan kuulua? Tai oletetaan ay-valtuuskunta. Moniko sen jäsenistä
ei kuulu ay-liikkeeseen, mitäs luulet?
Tekstistähän käy selvästi ilmi, että kyseessä on nimenomaan
suomenruotsalainen valtuuskunta Lipposen kampanjan tueksi. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuuskunnan
työkielenä toimii ruotsi. Tästä taas seuraa, että kun sanotaan valtuuskunnan olevan avoinna "kaikille", se tarkoittaa käytännössä sitä että se on avoin jokaiselle, joka on valmis toimimaan ympäristössä, jossa keskustelu käydään ruotsiksi. Tämä kaiken luulisi olevan itsestäänselvää, mutta ilmeisesti ei kaikille.
Valtuuskunnan jäsenet muuten löytyvät suomenruotsalaisten demarien sivuilta: www.sdp.fi/sv/node/4658
Vielä yksi asia: tuollainen koko oman kieliryhmänsä (ja sitä kautta itsensä) julistaminen jonkinlaisiksi
untermenscheiksi (kuten viestissäsi teet) on mielestäni vähemmän tyylikästä, ei toimi edes retorisena kikkana ja tekee kiusallisen vaikutuksen normaalin kasvatuksen saaneisiin ihmisiin. Vähän niin kuin joku heittäytyisi mutaan ryömimään osoittaakseen miten syvä hänen alennustilansa on ja miten se muka on jonkun toisen syytä. En todellakaan suosittele. Kyllä ihmisellä sentään
jotain ylpeyttä ja omanarvontuntoa pitäisi olla.
Quote from: Aldaron on 18.12.2011, 01:48:00
***
Valtuuskunnan jäsenet muuten löytyvät suomenruotsalaisten demarien sivuilta: www.sdp.fi/sv/node/4658
***
Oikeassahan tuo lienee, RKP:n ehdokkaista Lipposella on varmasti parhaat mahdollisuudet, olkoon sitten kuinka heikot tahansa. Puoluekirjaa se ei vielä liene vaihtanut? Päivikin taitaa olla ihan persjalkainen suomalainen, mutta jos se ex-hertzbergsyys velvoittaa?
Suo anteeksi tahditon kysymys, mutta onkos jäsen Aldaron Affenanmaalta, kuten avatterensa, tämän hulvattoman tanskattaren luoma hahmo?
Quote from: MW on 18.12.2011, 02:02:42
Quote from: Aldaron on 18.12.2011, 01:48:00
***
Valtuuskunnan jäsenet muuten löytyvät suomenruotsalaisten demarien sivuilta: www.sdp.fi/sv/node/4658
***
Oikeassahan tuo lienee, RKP:n ehdokkaista Lipposella on varmasti parhaat mahdollisuudet, olkoon sitten kuinka heikot tahansa. Puoluekirjaa se ei vielä liene vaihtanut? Päivikin taitaa olla ihan persjalkainen suomalainen, mutta jos se ex-hertzbergsyys velvoittaa?
Suo anteeksi tahditon kysymys, mutta onkos jäsen Aldaron Affenanmaalta, kuten avatterensa, tämän hulvattoman tanskattaren luoma hahmo?
Kysymys ei ole ollenkaan tahditon, joten et jää ilman vastausta. Olen jo useaampaan otteeseen maininnut olevani syntyperäinen helsinkiläinen mutta en voi tietenkään olettaa kaikkien muistavan sitä. Mitä avatariin tulee: se
ei ole kyseisen sarjakuvan
Åland (joka on tummatukkainen ja silmälasipäinen), vaan
FennoSwede, jonka isä on
Sweden ja äiti on
Sister Finland. Ihan oikein kuvattu, sillä historiallisesti katsoenhan me
emme ole mitään pelkkiä tylsiä perussveduja (niin kuin yksinkertaisemmat luulevat) vaan nimenomaan suomalais-ruotsalaista
sekakansaa, ja vieläpä helvetin ylpeitä siitä...
FennoSweden paidassa on keltainen risti punaisella pohjalla. Tuolta näyttäisi Suomen lippu, jos suomenruotsalaiset olisivat vuonna 1918 saaneet päättää asian. Värivaihtoehtoina olivat toisaalta
Suomen heraldiset värit kulta ja punainen ja toisaalta Topeliuksen jo 1860-luvulla lanseeraamat kilpailevat kansallisvärit sininen ja valkoinen. Suomellahan ei autonomian aikana ollut virallista lippua, mutta 1860-luvulla olojen liberalisoituessa alettiin toivoa, että Suomi saisi oman lipun. Tähän tarvittiin kuitenkin Venäjän suostumus. Erään teorian mukaan reaalipoliittisesti suuntautunut Topelius olisi valinnut tahallaan samat värit kuin Venäjän sotalipussa, koska ajatteli näiden värien menevän helpommin läpi Pietarissa. Mitään päätöstä asiassa ei kuitenkaan tullut, ja vähitellen kilpailevat värivaihtoehdot puoluepolitisoituivat kielipuolueiden mukaan. Itsenäisen Suomen ensimmäisenä lippuna toimi ns. leijonalippu, jonka värit olivat heraldiset. Kesäkuussa 1918 lippukysymys ratkaistiin lopullisesti tilanteessa, jossa suomenkielisillä porvarillisilla puolueilla oli ehdoton enemmistö niin hallituksessa kuin eduskunnassakin (koska melkein kaikki sosialistiedustajat olivat joko vankileirillä, Venäjällä tai montun pohjalla), ja heidän kantansa ratkaisi: väreiksi tulivat sininen ja valkoinen. Voi spekuloida sillä, miten sosialistit olisivat äänestäneet jos olisivat saaneet, sillä heidän olisi voinut olettaa suosivan punaista väriä...
Koska kansallislipun väreiksi vakiintuivat sininen ja valkoinen, "hävinneet" kansallisvärit jäivät tavallaan suomenruotsalaisuuden epävirallisiksi symboliväreiksi. Ne nähdään nykyisin lähinnä Turunmaalla ja Pohjanmaalla isännänviireissä. Se ristilippu joka nähdään
FennoSweden paidassa on tosielämässä hyvin harvinainen näky.
Quote from: Aldaron on 18.12.2011, 01:48:00
Vielä yksi asia: tuollainen koko oman kieliryhmänsä (ja sitä kautta itsensä) julistaminen jonkinlaisiksi untermenscheiksi (kuten viestissäsi teet) on mielestäni vähemmän tyylikästä, ei toimi edes retorisena kikkana ja tekee kiusallisen vaikutuksen normaalin kasvatuksen saaneisiin ihmisiin. Vähän niin kuin joku heittäytyisi mutaan ryömimään osoittaakseen miten syvä hänen alennustilansa on ja miten se muka on jonkun toisen syytä. En todellakaan suosittele. Kyllä ihmisellä sentään jotain ylpeyttä ja omanarvontuntoa pitäisi olla.
Minuun tuo ei tee kiusallista vaikutusta. Pidätkö minua siis tyhmänä, epänormaalisti kasvatettuna?
Kuka tahansa keskustelua seurannut ymmärtää, että kyseessä oli viittaus Freudenthalilaiseen rotuoppiin, jonka perinteitä kunnioittaen Lipposta on ennenkin palkittu työstään ruotsinkielisen väestön etujen puolesta.
On maailmassa isompiakin murheita, enkä tuppaa tästä aiheesta yleensä hermostumaan, mutta minua jaksaa ihmetyttää miten usein suomenkielinen, joka joskus kehtaa ilmaista aiheellista katkeruutta suomalaisen kielipolitiikan johdosta (tässä tapauksessa siitä, että Freudenthalin nimellä ei edelleenkään hävetä jakaa palkintoja), saa osakseen tuollaista sarkastista vittuilua ymmärryksen sijaan.
Täytyy vielä jatkaa ja kysyä, että minkä ihmeen takia täytyy yhteen lyhyeen kommenttiin vastata laatimalla välittömästi psykoanalyysit kirjoittajan "täydellisestä omanarvon puutteesta" ja maalailemalla mielikuvia "mudassa ryömimisestä"? Huomautan, että nämä arviot ovat peräisin sinun omasta päästäsi. Minkä ihmeen takia?
Quote from: Dilat Laraht on 18.12.2011, 00:32:16
Ruotsalaisilla on hätä estää Soinin pääsy toiselle kierrokselle. Eva Biaudet ei siihen pysty, joten omat on saatava taktikoitua jonkun sopivan taakse jo ensimmäisellä kierroksella. Olisiko Lipponen sittenkin "pienin yhteinen nimittäjä"?
Lipposen, Haaviston, Arhinmäen ja Biaudet, kannattajakunta koostuu pääosin puolueiden SDP-VIHR-VAS-RKP äänestäjistä, muiden puolueiden äänestäjiltä tuskin tulee montaa ääntä. Jos nämä äänet keskittyvät lähes kokonaan yhdelle, tämä yksi pääsee todennäköisesti 2. kierrokselle, mutta siihen jää, koska nämä eivät riitä yli 50 %. Mikäli nämä äänet jakaantuvat tasaisemmin (kuten nyt näyttää), niin silloin kukaan näistä ei pääse toiselle kierrokselle ja lisäksi Lipposelle uhkaa tulla mahalasku näissä vaaleissa:
http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91606-paavo-lipposen-ura-saa-nolon-lopun
Lisäksi SDP, VIHR, VAS ja RKP äänestäjistä iso osa äänestää Niinistöä ja ehkä Soini ja Väyrynenkin saavat täältä eurokriittisiä SDP-VAS puolueiden kannattajia itselleen.
Quote from: Dilat Laraht on 18.12.2011, 00:32:16
Ruotsalaisilla on hätä estää Soinin pääsy toiselle kierrokselle. Eva Biaudet ei siihen pysty, joten omat on saatava taktikoitua jonkun sopivan taakse jo ensimmäisellä kierroksella. Olisiko Lipponen sittenkin "pienin yhteinen nimittäjä"?
Ymmärtääkseni Timo Soini haluaa lähinnä tuoda PerusS-ilosanomaa esille ja mikäs sen halvempaa, kuin presidentin vaalit ja ehdokaspaneelit. Olen taipuvainen uskomaan, että Timo ei halunne presidentiksi.
Quote from: Tavis on 18.12.2011, 04:06:08
Täytyy vielä jatkaa ja kysyä, että minkä ihmeen takia täytyy yhteen lyhyeen kommenttiin vastata laatimalla välittömästi psykoanalyysit kirjoittajan "täydellisestä omanarvon puutteesta" ja maalailemalla mielikuvia "mudassa ryömimisestä"? Huomautan, että nämä arviot ovat peräisin sinun omasta päästäsi. Minkä ihmeen takia?
Epäilen, että "Aldaron" on oikeassa elämässä pappi. Sen verran saarnaava on hänen otteensa tällä foorumilla.
Quote from: Aldaron on 18.12.2011, 03:27:27
***
heraldiset. Kesäkuussa 1918 lippukysymys ratkaistiin lopullisesti tilanteessa, jossa suomenkielisillä porvarillisilla puolueilla oli ehdoton enemmistö niin hallituksessa kuin eduskunnassakin (koska melkein kaikki sosialistiedustajat olivat joko vankileirillä, Venäjällä tai montun pohjalla), ja heidän kantansa ratkaisi: väreiksi tulivat sininen ja valkoinen. Voi spekuloida sillä, miten sosialistit olisivat äänestäneet jos olisivat saaneet, sillä heidän olisi voinut olettaa suosivan punaista väriä...
Koska kansallislipun väreiksi vakiintuivat sininen ja valkoinen, "hävinneet" kansallisvärit jäivät tavallaan suomenruotsalaisuuden epävirallisiksi symboliväreiksi. Ne nähdään nykyisin lähinnä Turunmaalla ja Pohjanmaalla isännänviireissä. Se ristilippu joka nähdään FennoSweden paidassa on tosielämässä hyvin harvinainen näky.
Aivan, suo anteeksi. Pienenä loppukaneettina tuli mieleeni, että minulla olisi ollut nuorena mahdollisuus tutustua
alkuperäiseen Forssan 1918 puoluekokoukseen liittyvään materiaaliin, juuri mm. jotain heraldisia piirroksia yms. oli tuon materiaalin joukossa.
Eipä vaan nuorukaista kiinnostanut. :(
Väärin: Lipponen ei ole paras suomenruotsalaisille.
Essayah, Soini tai Väyrynen on paras suomenruotsalaisille, koska nuo ehdokkaat ovat sentään isänmaallisia ihmisiä ja isänmaallinen presidentti on paras vaihtoehto kaikille suomalaisille. Lipponenhan on matalamielinen liittovaltiokätyri, Bilderbergin juoksupoika ja EU:n pyllynnuolija, jonka tavoitteena on lahdata Suomi suurten EU-maiden pitopöytään ja hävittää sen itsenäisyys, itsehallinta ja lopulta koko olemassaolo.
QuoteSuomenruotsalaisuus Suomessa on mielestäni kiistattomin osoitus siitä, että eri identiteetit harvemmin tulevat kitkatta toimeen keskenään. Mitä suurempi diversiteetti, sitä suurempi kitka.
Onko kyseessä vain kitkasta - missä diversiteetin rikkaus?
QuoteItse näen, että tämänpäivän suomenruotsalaisuus peilaa itseään nimenomaan anti-suomalaisuuden kautta.
Auttaisiko näöntarkastus? En koe jakavani tätä anti- asetelmaa. Mielestäni on ensisijaisesti toisiaan täydentäviä, toisiltaan oppivia ja rikastuttavia kulttuureja...Suomenruotsalaisuuteenkin itseensäkin mahtuu paljon erillaisuutta.
Quote from: kasvutohtori on 23.12.2011, 11:27:15
QuoteSuomenruotsalaisuus Suomessa on mielestäni kiistattomin osoitus siitä, että eri identiteetit harvemmin tulevat kitkatta toimeen keskenään. Mitä suurempi diversiteetti, sitä suurempi kitka.
Onko kyseessä vain kitkasta - missä diversiteetin rikkaus?
QuoteItse näen, että tämänpäivän suomenruotsalaisuus peilaa itseään nimenomaan anti-suomalaisuuden kautta.
Auttaisiko näöntarkastus? En koe jakavani tätä anti- asetelmaa. Mielestäni on ensisijaisesti toisiaan täydentäviä, toisiltaan oppivia ja rikastuttavia kulttuureja...Suomenruotsalaisuuteenkin itseensäkin mahtuu paljon erillaisuutta.
Melkoisesti kielioppivirheitä.
Quote from: Timo Hellman on 06.04.2009, 08:27:19
Quote from: Liero on 06.04.2009, 07:11:52
Näyttäisi taipuvan keskustelu hieman anti-suomenruotsalaisuuden suuntaan. :D
Sinullapa on mielenkiintoisen väriset rillit.
Quote
Kertokaapa asioita, mitä suomalaiset voisivat ottaa omaan identiteettiinsä suomenruotsalaisilta.
Ahkeran säätiöittämisen lisäksi? ;)
No yhteislaulamisen, yhteisöllisyyden ja elintavat. Eläväthän he pitempään ja terveempinä.
No, on helppo elää keskimäärin pidempään ja terveempänä, jos on
- kuvaamattomasti enemmän rahaa ja omaisuutta
- helpompi saada tasokas päiväkoti-, koulu- ja korkeakoulupaikka
- joka paikassa voimassa rasistinen kaksikielisyyskäytäntö. Takaa työpaikan helpommin. Myös kiintiötyöpaikkoja runsaasti, esim Yle.
- median lellikki. Suomenruotsalaisuuden nuoleminen on vielä kiihkeämpää kuin maahanmuuttajien.
Ja lopuksi kohtuuttomuuden huippu: missään muussa maailman maassa ei ole jokaisen ihmisen pakko opiskella 5% kielivähemmistön kieltä. Ja jos tästä apartheid-käytännöstä huomauttaa, koko julkinen Suomi, osa hommalaisista mukana, rääkäisee: "NATSI!"
Quote from: Timo Hellman on 06.04.2009, 08:27:19
No yhteislaulamisen, yhteisöllisyyden ja elintavat. Eläväthän he pitempään ja terveempinä.
Eksklusiivisissa enklaaveissa yhteisöllisyys (ja myös nurkkakuntalaisuus) kukoistaa. Porukkaa, joka ajaa samanlaista mentaliteettia koko Suomen tasolla, kutsutaan lievimmillään impivaaralaiseksi ja pahimmillaan fasisteiksi.
Lupaus 21.10.2009 http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/10/espoo_vakuuttaa_ruotsinkielisten_koulujen_sailyvan_itsenaisina_1096780.html
QuoteEspoon ruotsin- ja suomenkielisiä koululuokkia ei siirretä saman katon alle, lupaa sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä. Virkamiehet ovat ehdottaneet säästöihin vedoten suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen järjestämistä samoissa koulutiloissa.
Lunastus 17.11.2011 http://www.hs.fi/kotimaa/Opetushallituksen+p%C3%A4%C3%A4johtajaksi+Aulis+Pitk%C3%A4l%C3%A4/a1305549539061
QuoteOpetushallituksen pääjohtajaksi nousee Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä. Valtioneuvosto päätti nimityksestä torstaina.
Vahvistus 29.12.2011 http://www.lansivayla.fi/artikkeli/86125-aulis-pitkala-kavahtaa-perinteista-riisuttua-koulua
QuoteVuoden vaihteessa viisivuotisen pääjohtajakautensa aloittava Pitkälä ei lämpene ajatukselle pakkoruotsin poistamisesta kouluista. Hän sanoo vierastavansa koko pakkoruotsi-termiä.
Näin "maan tapa" Suomesta löytyy hyviä virkoja ihmisille, joiden ideologinen sopivuus on tiedossa. Espoon sivistystoimen johtajana toimiminen ja pitkä ura muutenkin kunnallisessa opetushallinnossa varmastikin pätevöittää myös opetushallituksen johtoon, mutta oikeaoppisen pakkoruotsikannan esiin tuominen ei varmasti ole lainkaan hankaloittanut siirtoa.
Kansan riveissä on vahva vastustus pakkoruotsille. Pakko ei maistu opiskelijoille eikä mittava panostus pakkoruotsiin tuota mainittavaa tulosta. Vallanpitäjien ratkaisu tuntuu olevan lisää pakkoa ja aikaisemmin, mitä onkin puheissa esitetty jo pidemmän aikaa.
Quote from: Ludicrous on 20.01.2012, 14:21:23
Lupaus 21.10.2009 http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/10/espoo_vakuuttaa_ruotsinkielisten_koulujen_sailyvan_itsenaisina_1096780.html
QuoteVuoden vaihteessa viisivuotisen pääjohtajakautensa aloittava Pitkälä ei lämpene ajatukselle pakkoruotsin poistamisesta kouluista. Hän sanoo vierastavansa koko pakkoruotsi-termiä.
Näinhän se menee. Ikävä lyllä.
Jos jonkun henkilön isovammista toinen on suomenruotsalainen tai kaikki hänen isovanhempansa ovat suomenruotsalaisia, niin onko tämä henkilö myös sukulaisuuden perusteella suomenruotsalainen?
Mitenkä voi tulla suomenruotsalaiseksi?
Quote from: jupeli on 31.01.2012, 13:29:26
Jos jonkun henkilön isovammista toinen on suomenruotslainen tai molemmat isovanhemmat ovat suomenruotsalaisia,
Isovanhempia on kyllä 4 kpl eikä 2...
Quote from: jupeli on 20.01.2012, 16:22:18
Quote from: Ludicrous on 20.01.2012, 14:21:23
Lupaus 21.10.2009 http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/10/espoo_vakuuttaa_ruotsinkielisten_koulujen_sailyvan_itsenaisina_1096780.html
QuoteVuoden vaihteessa viisivuotisen pääjohtajakautensa aloittava Pitkälä ei lämpene ajatukselle pakkoruotsin poistamisesta kouluista. Hän sanoo vierastavansa koko pakkoruotsi-termiä.
Näinhän se menee. Ikävä lyllä.
Kouluissa voisi tehdä kyselyn yläasteen 7-9 luokat, siis maan kattava kysely jossa kysytään koululaisen omasta mielestään kielen tarpeellisuudesta sekä millä haluaisi korvata kyseisen kielen.
Quote from: Ludicrous on 20.01.2012, 14:21:23
Näin "maan tapa" Suomesta löytyy hyviä virkoja ihmisille, joiden ideologinen sopivuus on tiedossa. Espoon sivistystoimen johtajana toimiminen ja pitkä ura muutenkin kunnallisessa opetushallinnossa varmastikin pätevöittää myös opetushallituksen johtoon, mutta oikeaoppisen pakkoruotsikannan esiin tuominen ei varmasti ole lainkaan hankaloittanut siirtoa.
Kansan riveissä on vahva vastustus pakkoruotsille. Pakko ei maistu opiskelijoille eikä mittava panostus pakkoruotsiin tuota mainittavaa tulosta. Vallanpitäjien ratkaisu tuntuu olevan lisää pakkoa ja aikaisemmin, mitä onkin puheissa esitetty jo pidemmän aikaa.
Paljoa selkeämpää merkkiä korruptiosta ei voi löytyä kuin tuollainen kanta.
Quote from: jupeli on 31.01.2012, 13:29:26
Jos jonkun henkilön isovammista toinen on suomenruotsalainen tai kaikki hänen isovanhempansa ovat suomenruotsalaisia, niin onko tämä henkilö myös sukulaisuuden perusteella suomenruotsalainen?
Mitenkä voi tulla suomenruotsalaiseksi?
Näitä mää vaan meinasin kysyä ihan oikeesti ja ilman sarvia ja hampaita.
Mutta jos kukaan ei tiedä niin ei sitten. Jos itse tietäisin, niin en kysyisi.
RKP:n nuorisojärjestö haluaa aikaistaa ruåtsinopetusta, kuten Marafatin ryhmä ehdotti.
http://su.fi/framsidan/pressmeddelanden/tidigarelagg-svenskan/
Quote
Svensk Ungdom: Tidigarelägg svenskan!
- Om vi vill lyckas med undervisningen i svenska för elever i finska skolor är den bästa lösningen att tidigarelägga starten för undervisning i svenska, säger Fredrika Åkerö, SU:s förbundsordförande.
Det här är helt i linje med vad timfördelningsarbetsgruppen föreslog i juni 2010, ett förslag som förkastades. I det nya förslaget som behandlas som bäst finns inte tidigareläggandet av svenskan med. Detta trots att det i regeringsprogrammet står att Ahtisaari-gruppens förslag tas i bruk, varav ett av förslagen är just att svenskan ska påbörjas i årskurs 6.
- Det här går inte, endera följer man regeringsprogrammet också på den här punkten eller så urholkas hela idén med att ha ett gemensamt program för regeringsperioden, konstaterar Åkerö.
Möjlighet till språkstudier varierar i dagsläget mellan skolor, och SU vill lyfta fram de reella möjligheterna för alla unga att studera språk, oberoende hemkommun.
SU lyfter också fram dramaundervisning som ett tillägg till den redan existerande undervisningen. Drama borde i betydligt större grad inkluderas i de olika ämnena för att förbereda eleven för kommande utmaningar.
Det positiva i det nuvarande timfördelningsförslaget är satsningen på samhällslära som föreslås, anser Svensk Ungdoms förbundsstyrelse på sitt möte den 18.3.
För mer information:
Fredrika Åkerö, förbundsordförande, 040 732 9282
Silja Borgarsdóttir Sandelin, förbundssekreterare, 050 366 8291
Jos tämä toteutetaan, joka ala-asteelle täytyy palkata ruotsinopettaja.
Juu, kyllähän tenavienkin pitää osata palvella erikielisiä arjalaisen germaaniherrakansan edustajia...
Totta puhuen, jos se hemmetin pakkoruotsi on pakko pitää voimassa maailman tappiin, niin niillä reunaehdoilla tulisi mielestäni pyrkiä siihen, että opetus olisi mahdollisimman tehokasta, ts. mahdollisimman moni, jolle syötetään pakkoruotsia, myös oppii sen. Jos oppimistulokset paranisivat pakkoruotsin opetuksen varhaistamisella ilman, että opetuksen kokonaismäärät lisääntyvät, kannatan tuollaisia muutoksia. Olkoonkin, että ovat arjalaisen germaaniherrakansan pakkoruotsilobbysta kotoisin.
Quote from: AuggieWren on 20.03.2012, 14:47:23
Juu, kyllähän tenavienkin pitää osata palvella samankielisiä arjalaisen germaaniherrakansan edustajia...
Totta puhuen, jos se hemmetin pakkoruotsi on pakko pitää voimassa maailman tappiin, niin niillä reunaehdoilla tulisi mielestäni pyrkiä siihen, että opetus olisi mahdollisimman tehokasta, ts. mahdollisimman moni, jolle syötetään pakkoruotsia, myös oppii sen. Jos oppimistulokset paranisivat pakkoruotsin opetuksen varhaistamisella ilman, että opetuksen kokonaismäärät lisääntyvät, kannatan tuollaisia muutoksia. Olkoonkin, että ovat arjalaisen germaaniherrakansan pakkoruotsilobbysta kotoisin.
Mieluummin mä alan osoittamaan mieltäni. Joka kerta kun joku ruotsinkielinen tulee vastaan niin sylkäsen lattialle (teen ainakin sen symboolisen äänen ja eleen jos sylki on vähissä). Jos tapa yleistyy niin veikkaan että vähän aikaa hurrit huutaa rasismia ja sitten alkaa taipuun pakkoruotsin lopettamisen kannalle.
Poikkeuksena mielenosoitukseen tietysti työtilanteet. Vain omalla ajalla tapahtumaa mielenosoitusta.
Quote from: jmm on 20.03.2012, 14:47:17
Jos tämä toteutetaan, joka ala-asteelle täytyy palkata ruotsinopettaja.
Johonkin pitää sitäkin porukkaa palkata ja alakouluikäiset ovat useimmiten vielä kiltimpiä kuin yläasteella, eivätkä kyseenalaista niin paljon, miksi jotakin heille opetetaan.
Taas yksi puolueen nuorisojärjestö on todistanut olevansa pelkkä broilerikasvattamo.
Milloin tulee muotiin äänestää oikeaa elämää nähneitä ehdokkaita.
Huvudstadsbladet päänaluseksi jo synnytyslaitoksella, vaatii RKP!!
QuoteTasavallan presidentti teki selväksi, että kokoomuksen linjaukset eivät sido häntä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vakuutti Ruotsin-vierailullaan, että Suomi pysyy kaksikielisenä maana.
- Ruotsi ei lähde kouluistamme mihinkään. Suomi pysyy kaksikielisenä, se on päivänselvää, hän sanoi tänään yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldtin kanssa.
Asian nostivat esille ruotsalaiset tiedotusvälineet, koska Suomessa on viime aikoina kuultu vaatimuksia "pakkoruotsin" poistamisesta. Äänekkäimmin sitä ovat vaatineet perussuomalaiset, mutta myös kokoomus otti puoluekokouksessaan kaksi vuotta sitten samansuuntaisen kannan. Kokoomuksen kielivapaustyöryhmä aikoo esittää myös ensi kesänä puoluekokouksessa, että laista poistetaan vaatimus opiskella koulussa toista kotimaista kieltä.
- On kokoomuksen oma asia, mitä kokoomus tekee, Niinistö kuittasi asian Tukholmassa – hän ei ole enää puolueen jäsen.
Myös nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) asettui heti tuoreeltaan vastustamaan kokoomuksen pakkoruotsilinjausta.
Niinistö arvelee, että ruotsin opiskelun vastustus ei ole lisääntynyt, vaan se on vain muuttunut äänekkäämmäksi internetin vuoksi.
Niinistön mielestä ruotsi on maidemme yhteisen historian vuoksi tärkeä osa Suomea. Nykyisen Suomen alue kuului Ruotsin kuningaskuntaan 600 vuoden ajan.
- Noista varhaisista ajoista lähtien ruotsin kieli on ollut tärkeä osa suomalaista elämää. Kielellisesti katsottuna Suomi käsittää sekä suomen että ruotsin, Niinistö sanoi puheessaan Tukholman kauppakorkeakoulussa.
Kyseessä oli ensimmäinen puhe, jonka Niinistö piti Ruotsissa Suomen presidenttinä. Hän puhui maiden yhteisestä menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta sekä kehui avoimia puhevälejä. Hän muistutti, että vakaa talous yhdistää maita toisiinsa ja erottaan niitä Etelä-Euroopasta.
...
Loput linkistä: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=77113:niinistoe-tukholmassa-suomi-pysyy-kaksikielisenae&catid=4:ulkomaat&Itemid=6 (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=77113:niinistoe-tukholmassa-suomi-pysyy-kaksikielisenae&catid=4:ulkomaat&Itemid=6)
Ei saakeli mitä nöyristelyä svedupekkojen edessä. En olisi halunnut uskoa Niinistöäkin noin tyhmäksi ja jumittuneeksi. :facepalm:
Mikähän mies se on Niinistö sanomaan, ettei ruotsinkieli lähde kouluistamme? Sehän lähtee jos eduskunta niin päättää. Niinistö onnistui laskemaan osakkeitaan minun silmissäni oikein kunnolla tällä ensimmäisellä valtionvierailullaan. Ei hyvin alkanut.
Jälleen yksi munaton nöyristelijä presidenttinä :facepalm:
Odottiko joku jotain muuta RKP:n apupuolueen edustajalta? Oikeasti?
Quote from: Taikakaulin on 17.04.2012, 21:26:35
Ei saakeli mitä nöyristelyä svedupekkojen edessä. En olisi halunnut uskoa Niinistöäkin noin tyhmäksi ja jumittuneeksi. :facepalm:
Mikähän mies se on Niinistö sanomaan, ettei ruotsinkieli lähde kouluistamme? Sehän lähtee jos eduskunta niin päättää. Niinistö onnistui laskemaan osakkeitaan minun silmissäni oikein kunnolla tällä ensimmäisellä valtionvierailullaan. Ei hyvin alkanut.
Kieltämättä tulee mieleen vanhat vierailut Neuvostoliittoon ja ikuisen ystävyyden julistus. Tästä tosin tekee superhäiriintyneen, ettei Suomella ja Ruotsilla ole edes pakotettuna tehtyä YYA-sopparia.
Onkohan mielistely ja aplodienkaipuu niin syvällä poliitikon selkärangassa, että sitä on vaan tehtävä? Vai kirjoitetaanko Saulin puheet Samlingspartietin puoluetoimistossa?
Quote from: BeerBelly on 17.04.2012, 21:30:03
Odottiko joku jotain muuta RKP:n apupuolueen edustajalta? Oikeasti?
Niinpä. Mistäköhän on noussut kuva Niinistöstä jotenkin erilaisena poliitikkona? Hyvä progandakoneisto miehellä on ollut.
Eiköhän se viherpuppeli olisi ihan samaa vakuutellut.
Onneksi ei tätä(kään) pakkoruotsikkoa ole tullut koskaan äänestettyä.
Quote from: Nousuhumala on 17.04.2012, 21:36:29
Ja kuinka yllättävää, myös Katainen on tuonut oman kantansa esiin samassa uutisessa;
Quote from: lapsinero Katainen
Myös nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) asettui heti tuoreeltaan vastustamaan kokoomuksen pakkoruotsilinjausta.
Saa nähdä jyrätäänkö puoluekokouksessa tämä Kielivapaus-hanke, jossa on myös arvostettu kokoomuspolitiikko Ossi M. monen projektin miehenä mukana puuhastelemassa.
https://www.facebook.com/Kielivapaus (https://www.facebook.com/Kielivapaus)
Kataisen pakkoruotsikanta on tässä
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4
Jyrki Katainen 6.4.2011: "Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää."
Jyrki Katainen 11.2.2011: "Anteeks, nyt mä en pysty ruotsiks."
Quote from: Taikakaulin on 17.04.2012, 21:26:35
Asian nostivat esille ruotsalaiset tiedotusvälineet, koska Suomessa on viime aikoina kuultu vaatimuksia "pakkoruotsin" poistamisesta. Äänekkäimmin sitä ovat vaatineet perussuomalaiset, mutta myös kokoomus otti puoluekokouksessaan kaksi vuotta sitten samansuuntaisen kannan. Kokoomuksen kielivapaustyöryhmä aikoo esittää myös ensi kesänä puoluekokouksessa, että laista poistetaan vaatimus opiskella koulussa toista kotimaista kieltä.
- On kokoomuksen oma asia, mitä kokoomus tekee, Niinistö kuittasi asian Tukholmassa – hän ei ole enää puolueen jäsen.
Myös nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) asettui heti tuoreeltaan vastustamaan kokoomuksen pakkoruotsilinjausta.
Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole tänään pahemmin noteerattu, mutta ruotsinkielisissä kyllä. Kataisen kommentin hallituksen pääministerinä vielä jotenkin ymmärrän, mutta millähän mandaatilla Niinistö päättää Suomen koulujen kielilinjauksista?
QuoteTyöryhmän jäsenet esittävät kokoomuksen kesäkuussa kokoontuvalle puoluekokoukselle kaksi aloitetta, joiden sanotaan uudistavan puolueen kielipolitiikkaa "maltillisesti" vuodesta 2014 lukien.
Uudessa aloitteessa esitetäään, että opiskelija voisi itse valita peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen kaksi pakollista vierasta kieltä eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettaisiin.
Verkkouutiset: Kokoomuksen kielipolitiikkaa halutaan uudistaa "maltillisesti" (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=77069:kokoomuksen-kielipolitiikkaa-halutaan-uudistaa&catid=1:politiikka&Itemid=30)
Hbl: Samlingspartister vill köra över svenskan (http://hbl.fi/nyheter/2012-04-17/samlingspartister-vill-kora-over-svenskan)
Yle: Samlingspartister vill slopa obligatorisk svenska (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=242995)
Quote from: Luotsi on 17.04.2012, 21:45:04
Onneksi ei tätä(kään) pakkoruotsikkoa ole tullut koskaan äänestettyä.
Kaikkien muiden presidenttiehdokkaiden kanta oli aivan sama, pl. Soini.
Tämä on muutenkin eduskunnan asia, ei presidentin.
Vaalikoneiden mukaan eduskunnasta 97 kannattaa pakkoruotsia ja 102 vastustaa. Holmlundin kanta ei ole tiedossa.
Me Sauli Niinistöä tuuletetaan...
Quote from: Axel Cardan on 17.04.2012, 22:32:52
Quote from: Defiance on 17.04.2012, 22:28:55
Me Sauli Niinistöä tuuletetaan...
Joo. Minäkin muistan sen hypen. "Sorron yö on päättynyt" jne.
Hyvin alkoi aamu!1 Ei sorrosta enää puhettakaan. Pelkkää rikkautta ja 600-vuotista historiaa vaan.
Eijei, oletko jo unohtanut, miten aikamme kulttuuripläjäyksessä lauletaan??
Muistin virkistämiseksi: http://www.youtube.com/watch?v=1gJE7RzNZ-g
Quote from: Roope on 17.04.2012, 22:03:12Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole tänään pahemmin noteerattu, mutta ruotsinkielisissä kyllä. Kataisen kommentin hallituksen pääministerinä vielä jotenkin ymmärrän, mutta millähän mandaatilla Niinistö päättää Suomen koulujen kielilinjauksista?
Ei edes Kekkosen aikaisessa valtiosäännössä Presidentti päättänyt tuollaisista asioista (siis vain ulkopolitiikasta ja hallitusten nimittämisestä ja hajottamisesta.) ja myöhemmissä Perustuslaeissa valta presidentillä on vain ulkopolitiikassa rajallisesti yhdessä valtioneuvoston (hallitus) kanssa.
Se mitä Niinistö ruotsinkielestä kouluissa puhuu on ihan lip serviceä - Perustuslain valossa. Pakkoruotsille voidaan tehdä ihan mitä halutaan, mutta ei se ruotsi kouluista poistu. Siis ruotsinkielisistä kouluista...
Mutta tähän kielipolitiikkaan ei ole pressalla enää mitään juridista osaa eikä arpaa..
Ilmeisesti puhuttiin Ruotsin hurreille pehmoisia - parhaaseen YYA- neukkula-politiikan tyyliin. Ja ainut syy moiseen voinee olla suhteiden(median ohjaaminen) varmistaminen siihen suuntaan - kiitos Turun Sanomien paskauutisoinnin hihamerkeistä neutralisoiminen ja ruotsinsuomalaisten oman kielisen palvelun takaaminen ainakin vanhusten loppuhoidon ajaksi. Muuten käy kalliiksi eläkeläisten, joiden ruotsintaito on huono ja unohtuu dementian myötä hoitaminen Suomessa "paluumuuton myötä", kun Katainen ja Urpilainen ovat rahamme muualle hassanneet ja luku ja kirjoitustaidoton muutto kehitysmaista ajaa ohi maan omista kansalaisista sosiaalipalveluiden tarjonnassa.
Samalla kokkarit, joihin toivottavasti enää samassa määrässä kuin Halonen oli SDP:n ulkojäsen uusi presidentti ei kuulu, saavat rauhoiteltua kotihurreja vähäksi aikaa vääjäämättömän pakollisen kouluruotsin alasjaon edellä.. Ihan totta. Ei se vaan toimi umpisuomalaisilla alueilla, joissa koulussa on enemmän venäjää, somalia ja arabiaa puhuvia kuin ruotsinkielisiä. Ja tämä on jo tilanne osassa Itä-Suomenkin suurempien kaupunkien kouluissa..
RKP ampui itseään jalkaan sosiaalisperusteisella maahanmuuttomyönteisyydellään. :facepalm:
Quote from: BeerBelly on 17.04.2012, 21:30:03
Odottiko joku jotain muuta RKP:n apupuolueen edustajalta? Oikeasti?
En minä ainakaan odottanut.
Siis meillä on maassamme ruotsinkielinen vähemmistö, jota Ruotsi käyttää pelinappulana pelatessaan Suomea vastaan. Ihan kuten koko ajan kasvava venäläisvähemmistö ja Venäjä.
Ei hyvää päivää!
^ Meillä on maassamme myös muutamia muita vähemmistöjä, jotka pitävät kantasuomalaisuutta maalitaulunaan.
Suomalaiset ovat maailmassa erittäin monelta suunnalta vainottu vähemmistö.
Päätösvalta ei kuulu presidentille, mutta kyse onkin nyt siitä paljon puhutusta arvojohtajuudesta. Arvojohtaja voi kertoa laajasti näkemyksiään erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, niin kuin esim. kielipolitiikasta.
Sauli Niinistön kanta tähän asiaan oli täysin selvä jo ennen pressanvaaleja ja on edelleen sama, joten ei siitä sen enempää. Hassua vaan että puhutaan jostain valtaoikeuksista ikään kuin mielipiteen kertominen olisi juridinen teko. Arvojohtajana ja kansakunnan unilukkarina Niinistön velvollisuus on kertoa mielipiteensä silloinkin, kun se ei ole sama kuin äänestäjien tai eduskunnan enemmistön mielipide. Ehkä erityisesti juuri silloin. Tosin eipä kansan valitsema eduskunta tai hallitus näytä olevankaan eri linjoilla kuin presidentti Niinistö.
Ps.: Presidentti Niinistö. Ai kun tuntuu vieläkin hienolta sanoa näin. Jos joku Saulin yksittäinen päätös tai mielipide ei teitä aina miellytä, niin miettikääs, että vielä hetki sitten piti puhua presidentti Halosesta.
Kolmas poliittinen pettymys tälle viikolle ja nyt on vasta keskiviikko.
1. Ruoho-Pirkko astuu Turun -Sanomien liukumiinaan ja ryvettää itsensä ja PerusS:n lehmänpa$kaan.
2. kansanedustaja Tom Packalen kusee omaan pesäänsä ja vaatii kollegansa erottamaan kollegansa Hirvisaaren.
3. Isänmaallisena Tasavallan presidenttinä pitämäni Sauli Niinistö kertoo pakkoruotsittamisen jatkuvan Suomessa, vaikka se asia ei edes kuulu varatuomarin koulutuksen omaavan presidentin toimenkuvaan tai vastuualueeseen.
Suksikoot hevon kuuseen.
Quote from: Paasikivi on 17.04.2012, 23:55:24...
Ps.: Presidentti Niinistö. Ai kun tuntuu vieläkin hienolta sanoa näin. Jos joku Saulin yksittäinen päätös tai mielipide ei teitä aina miellytä, niin miettikääs, että vielä hetki sitten piti puhua presidentti Halosesta.
Tuo on oikea asenne! Kiitollinen pitää olla pienestäkin parannuksesta.
Quote from: asia.mies on 18.04.2012, 01:00:25
Kolmas poliittinen pettymys tälle viikolle ja nyt on vasta keskiviikko.
1. Ruoho-Pirkko astuu Turun -Sanomien liukumiinaan ja ryvettää itsensä ja PerusS:n lehmänpa$kaan.
2. kansanedustaja Tom Packalen kusee omaan pesäänsä ja vaatii kollegansa erottamaan kollegansa Hirvisaaren.
3. Isänmaallisena Tasavallan presidenttinä pitämäni Sauli Niinistö kertoo pakkoruotsittamisen jatkuvan Suomessa, vaikka se asia ei edes kuulu varatuomarin koulutuksen omaavan presidentin toimenkuvaan tai vastuualueeseen.
Suksikoot hevon kuuseen.
Samat fiilikset. Kohta varmaan Hallis ilmoittaa olevansa oikeasti vihreiden kätyri tai jotain.
Quote from: Emo on 18.04.2012, 01:09:47
Quote from: Paasikivi on 17.04.2012, 23:55:24...
Ps.: Presidentti Niinistö. Ai kun tuntuu vieläkin hienolta sanoa näin. Jos joku Saulin yksittäinen päätös tai mielipide ei teitä aina miellytä, niin miettikääs, että vielä hetki sitten piti puhua presidentti Halosesta.
Tuo on oikea asenne! Kiitollinen pitää olla pienestäkin parannuksesta.
Ei vain paskempaa ensivaikutelmaa voisi oikeasti tuore presidentti ja sinänsä ihan järkevä mies itsestään antaa. :(
Ei kuulu presidentin perinteisimmän ja ehkä kauden alussa tärkeimmän diplomaattisen vierailun linjaan se, että alettaisiin haastamaan riitaa. Kunhan nyt totean, vaikka jotkut moisesta herneen nenään vetäisivätkin.
Quote from: Paasikivi on 17.04.2012, 23:55:24
Ps.: Presidentti Niinistö. Ai kun tuntuu vieläkin hienolta sanoa näin. Jos joku Saulin yksittäinen päätös tai mielipide ei teitä aina miellytä, niin miettikääs, että vielä hetki sitten piti puhua presidentti Halosesta.
Minua ei kaksikielisyys tai ns. pakkoruotsi pelota, eikä ahdista. Kaksikielisyys on ihan Ok, koska kotimaamme Suomi oikeasti on kaksikielinen historiallisesti ja todellisesti!
Mullakin on ihan ruotsinkielisiä esi-isiä ja osa saapunut 1600-luvulla Suomeen (siis ei normi rantahurreja, vaan 30-vuotisessa sodassa aateloituja, alunperin ydin-Ruotsista - saivat maata täältä palkkioksi.) No isoisäni äiti oli ruotsinkielinen mutta ..
Jossainpäin Suomea kasikielisyyttä kouluissa ei ollut, siis pakkoruotsia ennen 1970-lukua. Isoisä oppi lyseossa 1920-30-luvulla suomea, saksaa,englantia ja hivenen ranskaa. Kun kielipäätä oli muun pään sijasta, ihan kuin mulla. Ruotsia oppi rantaruotsalaisalaisperäiseltä äidiltään ja tädiltään.. (joka muuten oli aikoinaan kansanedustaja, ennen nykyistä hirvittävää kieliperäistä järjestystä..? ;) )
Joo.
Quote from: foobar on 18.04.2012, 01:18:33
Ei kuulu presidentin perinteisimmän ja ehkä kauden alussa tärkeimmän diplomaattisen vierailun linjaan se, että alettaisiin haastamaan riitaa. Kunhan nyt totean, vaikka jotkut moisesta herneen nenään vetäisivätkin.
Ei tarvitse riitaa alkaa haastamaan, mutta olisiko se sitten riidanhaastamista jos jättäisi ihan vain nöyristelemättä ruotsalaisten edessä tällä kielikysymyksellä? Tuskin Kalle Kustaata ja Reinfeldtiä haittaisi hitustakaan vaikka Suomen kouluissa lopetettaisiin pakollinen ruotsin kielen opetus tältä seisomalta. Pitävät meitä pikemminkin tuon pakkoruotsin takia varmasti melko hyödyllisinä idiootteina.
Quote from: Taikakaulin on 18.04.2012, 01:25:44
Quote from: foobar on 18.04.2012, 01:18:33
Ei kuulu presidentin perinteisimmän ja ehkä kauden alussa tärkeimmän diplomaattisen vierailun linjaan se, että alettaisiin haastamaan riitaa. Kunhan nyt totean, vaikka jotkut moisesta herneen nenään vetäisivätkin.
Ei tarvitse riitaa alkaa haastamaan, mutta olisiko se sitten riidanhaastamista jos jättäisi ihan vain nöyristelemättä ruotsalaisten edessä tällä kielikysymyksellä? Tuskin Kalle Kustaata ja Reinfeldtiä haittaisi hitustakaan vaikka Suomen kouluissa lopetettaisiin pakollinen ruotsin kielen opetus tältä seisomalta. Pitävät meitä pikemminkin tuon pakkoruotsin takia varmasti melko hyödyllisinä idiootteina.
Diplomatia on diplomatiaa, ei sisäpoliittista populismia. En usko että Niinistöllä olisi edes mitään populistista mandaattia lähteä tuollaista ajamaan; se on eduskunnalla, jos se niin päättää.
Anyway, nyt menen nukkumaan. Ja yllä oleva on oma kantani vaikken nk. "pakkoruotsia" koskaan olekaan ihaillut.
Ei mitenkään yllättävä lausunto kokoomuksen veijaripojalta.
Quote from: asia.mies on 18.04.2012, 01:00:25
1. Ruoho-Pirkko astuu Turun -Sanomien liukumiinaan ja ryvettää itsensä ja PerusS:n lehmänpa$kaan.
2. kansanedustaja Tom Packalen kusee omaan pesäänsä ja vaatii kollegansa erottamaan kollegansa Hirvisaaren.
3. Isänmaallisena Tasavallan presidenttinä pitämäni Sauli Niinistö kertoo pakkoruotsittamisen jatkuvan Suomessa, vaikka se asia ei edes kuulu varatuomarin koulutuksen omaavan presidentin toimenkuvaan tai vastuualueeseen.
Suksikoot hevon kuuseen.
1) Ruohonen-Lerner on lopulta ollut johdonmukainen reaktiossaan. Tämä kaavamaisuus ei nyt tässä tapauksessa vain ollut järin viisasta. Selvää on, että hänellä on Soinin tuki ja siunaus takanaan, ollut koko tämän episodin ajan. Lisäksi hänellä on "kiltti-persuna" yhä lisääntymissä määrin mediapääomaa, josta Soini tuskin tulee helposti luopumaan (ja miksi luopuisi).
2) Jonkun on kokouksessa pakko tehdä esitys. Muutoin kokous ei etene. Ei sikäli, etteikö Packalen aidosti arvioisi, että loose cannon Hirvisaari on puolueelle imagoriski, koska sitä hän kiistatta on, jo realisoituneena sellaisena.
3) Presidentin vastuulla on ulkopolitiikka. Hän ei mene vierailulle johonkin maahan haukkuakseen isäntämaata, vaan päinvastoin; Hän pyrkii toimimaan diplomaattisesti. Erityisen vähän presidentin vastuulla on eräiden henkilöiden rajatilaa lähentelevien pakkoruotsitraumojen hoito, peesaaminen tai muu terapointi. Ei sikäli, etteikö Niinistö todennäköisesti myös aidosti ole sitä mieltä kuin yllä tulee ilmi.
Quote from: foobar on 18.04.2012, 01:18:33Ei kuulu presidentin perinteisimmän ja ehkä kauden alussa tärkeimmän diplomaattisen vierailun linjaan se, että alettaisiin haastamaan riitaa. Kunhan nyt totean, vaikka jotkut moisesta herneen nenään vetäisivätkin.
P**seennuoleminen sen sijaan kuuluu "linjaan"? Kunhan nyt totean, vaikka jotkut moisesta herneen nenään vetäisivätkin 8)
Niinistöllä on aivan eri asenne pressantehtävissä kuin Halosella, ei pidä unohtaa että E-koreassa oli heti mukana kauppaneuvotteluissa ja viimeeksi koko ulkoasianvaliokunta hyrisi tyytyväisyyttään muuttuneista käytännöistä.
Niinistö tulee olemaan paras pressa aikoihin mutta aina vaan narinaa riittää, koskaan ei ole hyvä.
Sopisiko ruotsinkielestä valittajille että leiritettäsiin vaikka hihamerkein omat ruotsinkieliset kansalaiset?
Ei pidä unohtaa myöskään saamelaisia, leiriin nekin?
Tämä maa tulee kohtaamaan vallan perkeleellisiä haasteita joihin pitäisi yhtenäisenä kansana vastata mutta paskat niistä, toi kanssakansalainen puhuu vaan ruotsia, ei käy koska MINÄ en ymmärrä tai MINÄ en halua ja siksi kaikki ovat paskoja taikka eivät ymmärrä mitä kuuluu tehdä...On melkoisen koomista että suu vaahdossa selvitetään miten Suomen kansalaiset on kaikessa politiikassa huomiotava ensisijaisesti ja heti perään "potkaistaan" kaveria päähän siksi että puhuu ruotsia.
Tällaiset henkilöt eivät mielestäni ole omasta kansastaan huolissaan olevia vaan itsekkäästi ainoastaan omasta mielentilastaan ja mahdollisesti siitä että jollain ihmeellisellä tavalla menettää jotain jos kuulee ruotsia jonkun puhuvan.
Itse olen lukenut pakkoruotsia aikoinaan, siinä missä pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa ja pakkofysikkaakin.
Yllättäen en siihen kuollutkaan ja en vieläkään pysty hahmottamaan mitä olisin tehnyt niillä parilla ruotsinkielestä mahdollisesti säästyneellä viikkotunnilla muutaman vuoden ajalta vaikka ruotsinkieltä en juurikaan ole tarvinnut....
Toki voi aina selittää että ei ole ruotsin kielelle käyttöä.
Ei varmaankaan kaikille olekkaan.
Minulle ei ole ollut vaikkapa esim.biologiantunneista mitään hyötyä,siis pois pakkobiologia kouluista?
Jos jollekkin jäi epäselväksi mitä tarkoitan niin kukaan ei voi etukäteen tietää mistä nassikoille/nuorille on hyötyä ja mistä ei.
Joskus tuntuu että monellekaan narina ei loppuisi ennen kuin kaikki olisivat valittajan näköisiä ja tapaisia kaikilta osin.
Sitten tulisi hiljaista hetkeksi....Kunnes alkaisi valitus siitä miten kaikilla on samanlaiset tuulipuvut.
Muuten, voisko joku vielä lisäksi mouhota vähän islamista? Edes ihan pikkuisen? Muutoin homma-experience jää tältä vuorokaudelta vajavaiseksi.
Ei ihme, että Mäki-Ketelältä lopulta nyrjähti aivot tässä leikissä.
Melkoisen olkinuken rakensi Captainnuiva nyt kyllä tästä keissistä. Ei mennä kielkikysymykseen nyt sen tarkemmin, ettei mode sulje tätä.
Sanon ihan lyhyesti: ei minua todellakaan haittaa vaikka ihmiset puhuisivat ruotsia ja vaikken minä siitä mitään paljon mitään tajuakaan. Kyse on ihan valinnanvapaudesta opiskeltavien kielien suhteen.
Tuntui pahalta lukea:
Quote- Ruotsi ei lähde kouluistamme mihinkään.
Toisaalta, Niinistö on kyllä niin velmu, että eihän hän välttämättä puhunut pakkoruotsista, vaan mahdollisuudesta opiskella vapaaehtoisesti ruotsia Suomen kouluissa. :roll:
ei voi kuin ihmetellä. Hommassakin pakkoruotsin kannattajia saatana 6-0. Ei hyvin mene täälläkään.
Quote from: Eugen235 on 18.04.2012, 02:17:41
ei voi kuin ihmetellä. Hommassakin pakkoruotsin kannattajia saatana 6-0. Ei hyvin mene täälläkään.
Kuinka vaikeaa voi olla ymmärtää ihan suomeksi että osa suomalaisista puhuu ruotsia?
Ja että ruotsinkielisillä on pakkosuomi siinä missä suomenkielisillä pakkoruotsi jo sen vuoksi että maa on virallisesti kaksikielinen ja että ymmärtäisimme toisamme edes jotenkin.
Voisitko valoittaa hiukan että mikä/mitä on sinulta pois koulun ruotsinkielen opettamisen myötä, mistä joudut luopumaan?
Voisitko myös perustella että miksi ruotsinkielisillä
SUOMALAISILLA ei olisi oikeutta kieleensä?
Kuten tuossa ylempänä kirjoitin, uskon että valituksesi takana ei ole huoli suomalaisesta yhteiskunnasta ja kanssakansalaisistasi vaan ainostaan itsestäsi tylliin "Mulle tänne hei kaikki nyt" koska ei ole kivaa.
Ilmeisesti siksi ei hyvin mielestäsi mene täällä ja tuskin muuallakaan.
Älkää jatkako enää siitä varsinaisesta kielikysymyksestä, koska seuraukset varmasti tiedätte. Aiheena Niinistön sanomiset Tukholmassa.
Niinistö lupailee asioita jotka pitäisi päättää kansanäänestyksellä. Helppo lupailla kun tietää ettei tule tapahtumaan.
Quote from: Taikakaulin on 18.04.2012, 02:42:47
Älkää jatkako enää siitä varsinaisesta kielikysymyksestä, koska seuraukset varmasti tiedätte. Aiheena Niinistön sanomiset Tukholmassa.
Mutta kun tästähän Niinistö juuri Tukholmassa puhui.
Pirun paha keskustella aiheesta siten ettei siitä keskustella :o
Quote from: Fiftari on 18.04.2012, 02:45:45
Niinistö lupailee asioita jotka pitäisi päättää kansanäänestyksellä. Helppo lupailla kun tietää ettei tule tapahtumaan.
Siltä osin olet oikeassa että Niinistö totesi jatkettavan perustuslain mukaisesti, ei enempää eikä vähempää mutta jotkut tuntuvat luulevan Niinistön olevan jumalan joka jättää ihmeteon ihan vain piruutaan tekemättä vaikka siihen pystyisikin.
Kansanäänestys toimena voi olla hyvä silloin kun asia koskee koko kansaa mutta huono jos aletaan äänestelemään osaa kansalaisia vastaan, asiassa kuin asiassa.
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/04/poliisien_kahvipaussi_kiinnosti_niiniston_vierailua_enemman_3412874.html
Niinistö kiertää ympäri Ruotsia kieli ruskeana hyväksyntää kerjäten. Ruotsalaisia tiedotusvälineitä ei edes kiinnosta uutisoida hänen nöyristelyään.
Toivottavasti ruotsalaiset eivät keksi dumpata Suomeen muutamaa sataa tuhatta pahinta maahanmuuttajarikollistaan. Niinistö ottaisi heidät vastaan silmät ilosta kosteina ja innosta kirkuen.
Quote from: jmm on 18.04.2012, 02:56:03
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/04/poliisien_kahvipaussi_kiinnosti_niiniston_vierailua_enemman_3412874.html
Niinistö kiertää ympäri Ruotsia kieli ruskeana hyväksyntää kerjäten. Ruotsalaisia tiedotusvälineitä ei edes kiinnosta uutisoida hänen nöyristelyään.
Toivottavasti ruotsalaiset eivät keksi dumpata Suomeen muutamaa sataa tuhatta pahinta maahanmuuttajarikollistaan. Niinistö ottaisi heidät vastaan silmät ilosta kosteina ja innosta kirkuen.
Ihan varmaan niin kiertää ja niin ottaisi :facepalm:
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10
Ja että ruotsinkielisillä on pakkosuomi siinä missä suomenkielisillä pakkoruotsi
"Pakkosuomi" on mieletön termi. Sellaista maata ei taida löytyä, jossa maan enemmistökielen opiskelu ei olisi pakollista koulussa. Onko Englannissa "pakkoenglanti"? Onko Puolassa "pakkopuola"? Onko Kreikassa "pakkokreikka"? Kyllä sitä oppiainetta kutsutaan ihan äidinkieleksi noissa maissa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10Voisitko valoittaa hiukan että mikä/mitä on sinulta pois koulun ruotsinkielen opettamisen myötä, mistä joudut luopumaan?
Kouluilla on rajalliset resurssit niin ajassa kuin opettajien palkkaamisessakin. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, kouluissa voitaisiin keskittyä paremmin muihin, tärkeämpiin, aineisiin. Esimerkiksi hyödyllisempien vieraiden kielten opetusta voitaisiin lisätä: nykyäänhän vieraiden kielten opetus on monessa koulussa varsin rajallista englannin ja ruotsin lisäksi.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10Voisitko myös perustella että miksi ruotsinkielisillä SUOMALAISILLA ei olisi oikeutta kieleensä?
Miten oikeus omaan kieleen liittyy sen kielen pakottamiseen muille? Eikö ruotsinkielisillä ollut oikeutta omaan kieleensä ennen 1970-lukua, kun pakkoruotsi tuli peruskoulutukseen?
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10"Mulle tänne hei kaikki nyt"
Tuohan kuvaa hyvin RKP:n politiikkaa kieliasioissa. RKP kannattaa kaksikielisyyttä vain silloin, kun se edistää ruotsin asemaa. RKP:n todellinen haave on ruotsinkielinen yksikielisyys, jota se on ajanut esim. tapaus Dragsvikissa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:54:56Kansanäänestys toimena voi olla hyvä silloin kun asia koskee koko kansaa mutta huono jos aletaan äänestelemään osaa kansalaisia vastaan, asiassa kuin asiassa.
Pakkoruotsihan koskee koko kansaa. Oikeastaan käytännössä kaikki eduskunnassa säädettävät asiat koskevat koko kansaa vähintäänkin verojenmaksun osalta. Mitä kansalaisten vastakkain asetteluun tulee, sitähän politiikka nimenomaan on, erimielisten kansalaisten toimintaa erinäisiin tavoitteisiin pyrkien.
Tein selvästi oikean päätöksen, kun jätin äänestämättä 2. kierroksella. Kokoomuksessa on ilmeisesti ihan järkevääkin väkeä, päätellen tästä tulevasta aloitteesta, jonka tosin läpikorruptoitunut puoluejohto varmaan taas hylkää. Se on varmaan maailman älyttömintä resurssien tuhlausta opiskella jossain Kuopiossa pakkoruotsia.
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.04.2012, 03:06:31
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10
Ja että ruotsinkielisillä on pakkosuomi siinä missä suomenkielisillä pakkoruotsi
"Pakkosuomi" on mieletön termi. Sellaista maata ei taida löytyä, jossa maan enemmistökielen opiskelu ei olisi pakollista koulussa. Onko Englannissa "pakkoenglanti"? Onko Puolassa "pakkopuola"? Onko Kreikassa "pakkokreikka"? Kyllä sitä oppiainetta kutsutaan ihan äidinkieleksi noissa maissa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10Voisitko valoittaa hiukan että mikä/mitä on sinulta pois koulun ruotsinkielen opettamisen myötä, mistä joudut luopumaan?
Kouluilla on rajalliset resurssit niin ajassa kuin opettajien palkkaamisessakin. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, kouluissa voitaisiin keskittyä paremmin muihin, tärkeämpiin, aineisiin. Esimerkiksi hyödyllisempien vieraiden kielten opetusta voitaisiin lisätä: nykyäänhän vieraiden kielten opetus on monessa koulussa varsin rajallista englannin ja ruotsin lisäksi.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10Voisitko myös perustella että miksi ruotsinkielisillä SUOMALAISILLA ei olisi oikeutta kieleensä?
Miten oikeus omaan kieleen liittyy sen kielen pakottamiseen muille? Eikö ruotsinkielisillä ollut oikeutta omaan kieleensä ennen 1970-lukua, kun pakkoruotsi tuli peruskoulutukseen?
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10"Mulle tänne hei kaikki nyt"
Tuohan kuvaa hyvin RKP:n politiikkaa kieliasioissa. RKP kannattaa kaksikielisyyttä vain silloin, kun se edistää ruotsin asemaa. RKP:n todellinen haave on ruotsinkielinen yksikielisyys, jota se on ajanut esim. tapaus Dragsvikissa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:54:56Kansanäänestys toimena voi olla hyvä silloin kun asia koskee koko kansaa mutta huono jos aletaan äänestelemään osaa kansalaisia vastaan, asiassa kuin asiassa.
Pakkoruotsihan koskee koko kansaa. Oikeastaan käytännössä kaikki eduskunnassa säädettävät asiat koskevat koko kansaa vähintäänkin verojenmaksun osalta. Mitä kansalaisten vastakkain asetteluun tulee, sitähän politiikka nimenomaan on, erimielisten kansalaisten toimintaa erinäisiin tavoitteisiin pyrkien.
Erittäin asiallista ja pätevää argumentointointia, Jaakko!
Tiivistettynä: kokoomus = RKP:n turaaneille suunnattu apparipuolue :D
Sven Tuuvan aikoina tärkeät asiat ulkovaltojen kanssa juteltiin ranskaksi. Onko tietoa puhuiko Sauli ensimmäinen moukkamaisesti skandinaavista kieltä ruotsissa vai kunnioittiko hän pitkäaikaisia suomalaisia perinteitä?
Miksi sen toisen virallisen kielen pitää olla ruotsi? Miksei saami, joka sentään on alkuperäiskieli. Maailmallakin siitä on suunnillen yhtä paljon hyötyä, ja ruotsinkieliset suomalaiset pärjäävät täällä ilman pakkoruotsiakin.
En ole tavannut yhtään ruotsinkielistä suomalaista jonka hoono soomi olisi vähemmän ymmärrettävä kuin Turun murre, jossa siinäkään ei ole nykyisin mitään häpeämistä. Itse asiassa en edes muista että ruotsinkielisien hoonon soomen ja rantamurteiden ylenkatsomista olisi opetettu muualla kuin RKP:n junailemilla pakkoruotsin tunneilla, ja vieläpä neljän eri opettajan toimesta.
Divide et impera.
Niinistö voi puhua mitä tykkää, hän kun ei asiasta ole päättämässä. Olisi voinut samalla luvata suomalaisten jalostavan lentäviä lehmiä ruotsin markkinoille maidon helpompaa jakelua varten.
Hetkinen! Ruotsinkieli kuuluu suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Okei, myönnetään tämä nyt tällä kertaa. Nyrjäytän aivoni seuraavassa kappaleessa suvistyyliin.
Ruotsinkieli on suomalaista kulttuuriperinnettä. Suomalaisen kulttuuriperinteen vaaliminen on nationalismia. Nationalismi on yhtä kuin rasismi. Rasismi on pahasta. Ergo, ruotsinkieli on pahasta Suomessa.
No niin. Onko tähän aivonyrjähdykseen jotain lääkettä?
Quote from: törö on 18.04.2012, 08:17:35
Miksi sen toisen virallisen kielen pitää olla ruotsi? Miksei saami, joka sentään on alkuperäiskieli. Maailmallakin siitä on suunnillen yhtä paljon hyötyä, ja ruotsinkieliset suomalaiset pärjäävät täällä ilman pakkoruotsiakin.
Koska saamelaiset eivät ole johtaneet tätä maata kuten ruotsalaiset aikoinaan. Toista virallista kieltä emme myöskään tarvitse.
1) Ruohonen-Lerner on lopulta ollut johdonmukainen reaktiossaan. Tämä kaavamaisuus ei nyt tässä tapauksessa vain ollut järin viisasta. Selvää on, että hänellä on Soinin tuki ja siunaus takanaan, ollut koko tämän episodin ajan. Lisäksi hänellä on "kiltti-persuna" yhä lisääntymissä määrin mediapääomaa, josta Soini tuskin tulee helposti luopumaan (ja miksi luopuisi).
2) Jonkun on kokouksessa pakko tehdä esitys. Muutoin kokous ei etene. Ei sikäli, etteikö Packalen aidosti arvioisi, että loose cannon Hirvisaari on puolueelle imagoriski, koska sitä hän kiistatta on, jo realisoituneena sellaisena.
3) Presidentin vastuulla on ulkopolitiikka. Hän ei mene vierailulle johonkin maahan haukkuakseen isäntämaata, vaan päinvastoin; Hän pyrkii toimimaan diplomaattisesti. Erityisen vähän presidentin vastuulla on eräiden henkilöiden rajatilaa lähentelevien pakkoruotsitraumojen hoito, peesaaminen tai muu terapointi. Ei sikäli, etteikö Niinistö todennäköisesti myös aidosti ole sitä mieltä kuin yllä tulee ilmi.
[/quote]
1) Viher-tädiltä typerä teko, joka jättää pahan arven. Heti alusta asian leikiksi lyöminen olisi ollut ainoa oikea ratkaisu.
2) 'Veljenmurha' on yksi halveksittavimmista teoista maailmassa. Omaan pesään kuseminen ja sillä fb:ssä retostelu muistetaan.
3) Itsenäisen Suomen kielipolitiikan esille ottaminen ensimmäisellä valtiovierailulla on virhe, toinen virhe on antaa borstata itseään 'pakoputkeen', ilmoittamalla pakkoruotsittamisen jatkuvan, vaikka ei siitä itse edes ole päättämässä.
Ihmeellistä että Niinistö on mennyt asioihin-mitään-vaikuttamattomana edustuspresidenttinä väittämään kielipoliittisen kysymyksen ikäänkuin päätetyksi hänen taholtaan. Mielistelyä ruotsalaisella maaperällä. Luulin Niinistöä vähän järkevämmäksi, etupäässä presidentti on kansan presidentti ja kielikysymys on olennainen kansaa koskeva asia, ei ole asiana mikään yhden presidentin kansan puolesta päätettävissä oleva asia.
Saa nähdä koska ruotsin kielestä saadaan ei-virallinen kieli Suomeen. Kulttuuriperintöä suomalaisilla riittää venäläistenkin kanssa, mutta ei ole venäjän kieltä virallisena kielenä täällä. Suomen kieli on ainutlaatuinen kieli, sitä tulee vaalia ja siitä olla ylpeä. Yksi virallinen kieli riittää pienelle maalle, se kieli mikä on sen omin, enemmistön kieli. Pakkoruotsi on järjetöntä, jopa noloa historian kontekstissa.
Kulttuuriperintöön ei kannata vedota vähemmistökielen viralliseksi teon/pitämisen suhteen, se täytyy suhteuttaa muuhun laajempaan, kansalliseen (ja siihen peruspointtiin, että nationalismiin liittyy kieliasia) kulttuuriperintöön ja ja silloin huomataan, että suomenkieli on se joka on ansaitusti virallinen kieli tässä maassa. Muutoin aikojen päästä tullaan siihen tulokseen, että voidaan "kulttuuriperinnön" tähden virallistaa vaikka somalian kieli. Vähemmistökieliä löytyy maastamme, ruotsin kielellä on niiden seassa liian pollea erityisasema, olla suomenkielen rinnalla tasavertaisena kansallisena kielenä... Ei... ei näin. Toki ruotsin kieli on vähemmistökielien joukossa vahvimpana mutta ei pitäisi olla maan äidinkielen kanssa rinta rinnan kansalliskielenä.
Suomenruotsalaisia vastaan minulla ei ole kummempaa eli tässä tarvitsee erottaa asiat ihmisistä. Näkemykseni vain on tämä ja toivon että Suomessa tullaan näkemään maan virallisena ainoana kansalliskielenä se uniikki kieli, joka tälle maalle on ominaisin kieli. Suomen kieli. Käsittämätöntä ettei näin jo ole.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10
Voisitko valoittaa hiukan että mikä/mitä on sinulta pois koulun ruotsinkielen opettamisen myötä, mistä joudut luopumaan?
Yläasteella tyttärelläni oli englanti, saksa, ruotsi ja lukion aloittaessa otti vielä ranskankin, kun kielipäätä tuntui löytyvän. Sitten tuskaili että nyt ei pystykään, ei riitä resurssit. Sanoin suoraan että jätä ruotsi pois, se on sinulle kaikkein turhin, tarvitset enemmän saksaa ja ranskaa, niistä on sulle oikeasti hyötyä elämässäsi.
Hän katsoi minua pitkään, ja totesi: "Iskä, ruotsi on pakollinen".
Tyttäreni joutui siis luopumaan ranskan opiskelusta, koska pakkoruotsi.
...ja ettei ihan ohi otsikon aiheesta mennä ohi, niin kyllä, Niinistön pisteet putosivat lausunnon myötä. Siitä kuitenkin pari irtopistettä, että kuitenki tuo esiin mielipiteitään (vaikka ne ovatkin tällä kertaa ristiriidassa omien mielipideiteni kanssa).
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.04.2012, 03:06:31
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10
Ja että ruotsinkielisillä on pakkosuomi siinä missä suomenkielisillä pakkoruotsi
"Pakkosuomi" on mieletön termi. Sellaista maata ei taida löytyä, jossa maan enemmistökielen opiskelu ei olisi pakollista koulussa. Onko Englannissa "pakkoenglanti"? Onko Puolassa "pakkopuola"? Onko Kreikassa "pakkokreikka"? Kyllä sitä oppiainetta kutsutaan ihan äidinkieleksi noissa maissa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10Voisitko valoittaa hiukan että mikä/mitä on sinulta pois koulun ruotsinkielen opettamisen myötä, mistä joudut luopumaan?
Kouluilla on rajalliset resurssit niin ajassa kuin opettajien palkkaamisessakin. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, kouluissa voitaisiin keskittyä paremmin muihin, tärkeämpiin, aineisiin. Esimerkiksi hyödyllisempien vieraiden kielten opetusta voitaisiin lisätä: nykyäänhän vieraiden kielten opetus on monessa koulussa varsin rajallista englannin ja ruotsin lisäksi.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10Voisitko myös perustella että miksi ruotsinkielisillä SUOMALAISILLA ei olisi oikeutta kieleensä?
Miten oikeus omaan kieleen liittyy sen kielen pakottamiseen muille? Eikö ruotsinkielisillä ollut oikeutta omaan kieleensä ennen 1970-lukua, kun pakkoruotsi tuli peruskoulutukseen?
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:35:10"Mulle tänne hei kaikki nyt"
Tuohan kuvaa hyvin RKP:n politiikkaa kieliasioissa. RKP kannattaa kaksikielisyyttä vain silloin, kun se edistää ruotsin asemaa. RKP:n todellinen haave on ruotsinkielinen yksikielisyys, jota se on ajanut esim. tapaus Dragsvikissa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 02:54:56Kansanäänestys toimena voi olla hyvä silloin kun asia koskee koko kansaa mutta huono jos aletaan äänestelemään osaa kansalaisia vastaan, asiassa kuin asiassa.
Pakkoruotsihan koskee koko kansaa. Oikeastaan käytännössä kaikki eduskunnassa säädettävät asiat koskevat koko kansaa vähintäänkin verojenmaksun osalta. Mitä kansalaisten vastakkain asetteluun tulee, sitähän politiikka nimenomaan on, erimielisten kansalaisten toimintaa erinäisiin tavoitteisiin pyrkien.
Tehdäänpä nyt ensiksi selväksi että ruotsinkieli ei ole Suomessa luokiteltu vähemmistökieleksi taikki mihinkään muuhunkaan erikoisasemaan vaan on perustuslaissa kansalliskielenä, ihan kuten suomenkielikin.
Nyt sitten kun Niinistö Ruotsissa käytännössä totesi että perustuslakiin ei ole tekeillä muutoksia niin alkaa valitus siitä pressa noudattaa lakia.
Mitä tulee koulun tunteihin siitä mikä on yksilön kannalta tärkeää ja mikä ei niin takuuvarmasti yksikään ei sitä etukäteen tiedä eli jos sanot että natiaisellesi ei ole hyötyä ruotsinkielen opiskelusta niin tasan tarkkaan puhut läpiä päähäsi koska et voi tietää hänen tulevaa elämän kaartaan.
Mainitsin aiemmin esimerkkinä biologian omalta kohdaltani, siitä ei ollut mitään hyötyä minulle joten voimmeko sitten vetää johtopäätöksen että siitä ei ollut kellekkään muullekkaan hyötyä tai tule tulevaisuudessakaan olemaan...Pois siis pakkobiologia, se vie resursseja muilta?
"Miten oikeus omaan kieleen liittyy sen kielen pakottamiseen muille? Eikö ruotsinkielisillä ollut oikeutta omaan kieleensä ennen 1970-lukua, kun pakkoruotsi tuli peruskoulutukseen?"
Hyvä, tämän täytyy sitten myös koskea ruotsinkielisten suomen opetusta,vai pitäisikö tässäkin kohden joustaa perustalain pykälistä että kaikki eivät olekkaan tasa-arvoisia vaan tasa-arvoisuus määritellään kielen mukaan? Tälle linjalle kun lähdettäisiin niin myöhemmin voidaan vaikka käyttää tasa-arvon määrittelyyn tuulipuvun väriä.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 14:56:39
Mitä tulee koulun tunteihin siitä mikä on yksilön kannalta tärkeää ja mikä ei niin takuuvarmasti yksikään ei sitä etukäteen tiedä
Tilanne on tällä hetkellä se, että valtio väittää tietävänsä. Vanhemmat tietävät aivan varmasti paremmin kuin valtio, mitä kieltä heidän lapsensa tulee todennäköisemmin tarvitsemaan.
EDIT: Lisään vielä, että vaikka presidentti sanoo Suomen pysyvän kaksikielisenä, se ei tarkoita sitä, että pakkoruotsin tulisi pysyä Suomen kouluissa.
Perustuslain muuttamiseen ei tule presidentin valtakaudella olemaan riittävästi poliittista tahtoa, joten Niinistö voi huoletta sanoa, ettei asiaan tule muutosta.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 14:56:39Mainitsin aiemmin esimerkkinä biologian omalta kohdaltani, siitä ei ollut mitään hyötyä minulle joten voimmeko sitten vetää johtopäätöksen että siitä ei ollut kellekkään muullekkaan hyötyä tai tule tulevaisuudessakaan olemaan...Pois siis pakkobiologia, se vie resursseja muilta?
Biologia on yleissivistävä tiedeaine. Biologiaa opetetaan maailman jokaisessa maassa. Ruotsi on Pohjois-Eurooppalainen kääpiökieli.
Miten ihmeessä se että tiedät minkälaisia sisäelimiä eläimillä on ja miten kasvit yhteyttävät on verrannollista sen kanssa että osaat puhua vierasta kieltä jota puhuu äidinkielenään alle 10 miljoonaa ihmistä erittäin pienellä maantieteellisellä alueella?
EDIT: Onko Venäjällä susilla aivot vatsassa ja muodostavatko Sambiassa kasvit hapesta hiilidioksidia? Jos näin on niin ehkä meidän pitäisi luopua pakkobiologiasta.
Quote from: jmm on 18.04.2012, 15:19:17
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 14:56:39Mainitsin aiemmin esimerkkinä biologian omalta kohdaltani, siitä ei ollut mitään hyötyä minulle joten voimmeko sitten vetää johtopäätöksen että siitä ei ollut kellekkään muullekkaan hyötyä tai tule tulevaisuudessakaan olemaan...Pois siis pakkobiologia, se vie resursseja muilta?
Biologia on yleissivistävä tiedeaine. Biologiaa opetetaan maailman jokaisessa maassa. Ruotsi on Pohjois-Eurooppalainen kääpiökieli.
Miten ihmeessä se että tiedät minkälaisia sisäelimiä eläimillä on ja miten kasvit yhteyttävät on verrannollista sen kanssa että osaat puhua vierasta kieltä jota puhuu äidinkielenään alle 10 miljoonaa ihmistä erittäin pienellä maantieteellisellä alueella?
EDIT: Onko Venäjällä susilla aivot vatsassa ja muodostavatko Sambiassa kasvit hapesta hiilidioksidia? Jos on niin ehkä meidän pitäisi luopua pakkobiologiasta.
Sinulta jäi huomaamatta että puhuin biologista yhtenä
esimerkinä, koulusta löytynee ymmärtääkseni muitakin aineita joita kaikkia voidaan perustella sillä että "En tarvitse" tai turhanpäiväsenä pakkona.
Vaihdetaanpa biologian tilalle sitten vaikkapa pakkouskonto taikka pakkokuvataide taikka pakkotekstiilityöt.
Edelleen, tässä ei ole siitä kyse minkä verran missäkin mitä kieltä puhutaan maailmalla vaan Suomen perustuslaista ja yhteiskunnasta, miksi ihmeessä tämä asia sivutetaan jatkuvasti?
Suomikin on kääpiökieli mutta kansalliskieli siinä missä ruotsikin,turhaa tässä kohden on tarjota mitään ihanaa visiota Euroopan valloittamisesta peruskoulun opeilla.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 01:53:51Itse olen lukenut pakkoruotsia aikoinaan, siinä missä pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa ja pakkofysikkaakin.
Yllättäen en siihen kuollutkaan ja en vieläkään pysty hahmottamaan mitä olisin tehnyt niillä parilla ruotsinkielestä mahdollisesti säästyneellä viikkotunnilla muutaman vuoden ajalta vaikka ruotsinkieltä en juurikaan ole tarvinnut....
Toki voi aina selittää että ei ole ruotsin kielelle käyttöä.
Ei varmaankaan kaikille olekkaan.
Minulle ei ole ollut vaikkapa esim.biologiantunneista mitään hyötyä,siis pois pakkobiologia kouluista?
Jos jollekkin jäi epäselväksi mitä tarkoitan niin kukaan ei voi etukäteen tietää mistä nassikoille/nuorille on hyötyä ja mistä ei.
Olen samaa mieltä, siksi kouluissamme pitäisi opettaa kaikkia maailman kieliä pakollisesti. Koskaan ei voi etukäteen tietää mitä niistä tarvitsee. Myös kuolleita kieliä tulisi opiskella, koskaan ei voi tietää keksitäänkö aikakone elinaikanamme. Pitäähän sitä sitten saada kauppasuhteet kuntoon Rooman valtakunnan kanssa!
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 15:41:09
Sinulta jäi huomaamatta että puhuin biologista yhtenä esimerkinä, koulusta löytynee ymmärtääkseni muitakin aineita joita kaikkia voidaan perustella sillä että "En tarvitse" tai turhanpäiväsenä pakkona.
Sinulta näyttää jäävän huomaamatta, että ruotsi on vieras kieli. Vieraan kielen opinnoille on valtavasti vaihtoehtoja. Oppilas voisi opiskella vaikka saksaa, ranskaa, venäjää tai kiinaa, mutta hän ei voi, koska valtio pakottaa hänet opiskelemaan ruotsia. Siksi keskustelussa käytetään yleisesti termiä pakkoruotsi.
Sen sijaan biologialle, matematiikalle, historialle tai millekään muullekaan ei ole olemassa mitään niihin rinnastettavaa vaihtoehtoa. Lisäksi nämä ovat aineita, joiden yleissivistävyys tunnustetaan käytännössä kaikkialla maailmassa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 15:41:09
Edelleen, tässä ei ole siitä kyse minkä verran missäkin mitä kieltä puhutaan maailmalla vaan Suomen perustuslaista ja yhteiskunnasta, miksi ihmeessä tämä asia sivutetaan jatkuvasti?
Siksi koska perustuslaki ei velvoita jokaista kansalaista opiskelemaan ruotsia. Perustuslaki velvoittaa valtion järjestämään ruotsinkielistä palvelua, nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.
Paras ja yksinkertaisin ratkaisu olisi, ettei kumpikaan kansanosa olisi pakotettu opiskelemaan toistensa äidinkieltä. Mitäs tästä tuumit CaptainNuiva?
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 15:41:09Suomikin on kääpiökieli mutta kansalliskieli siinä missä ruotsikin,turhaa tässä kohden on tarjota mitään ihanaa visiota Euroopan valloittamisesta peruskoulun opeilla.
Sovitaanko että suomalaiset saavat valita kumpaa kääpiökieltä he lukevat? Sovitaanko että he saavat halutessaan lukea molempia mutta heitä ei pakoteta lukemaan kahta kääpiökieltä?
Quote from: Ntti on 18.04.2012, 16:48:19
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 15:41:09
Sinulta jäi huomaamatta että puhuin biologista yhtenä esimerkinä, koulusta löytynee ymmärtääkseni muitakin aineita joita kaikkia voidaan perustella sillä että "En tarvitse" tai turhanpäiväsenä pakkona.
Sinulta näyttää jäävän huomaamatta, että ruotsi on vieras kieli. Vieraan kielen opinnoille on valtavasti vaihtoehtoja. Oppilas voisi opiskella vaikka saksaa, ranskaa, venäjää tai kiinaa, mutta hän ei voi, koska valtio pakottaa hänet opiskelemaan ruotsia. Siksi keskustelussa käytetään yleisesti termiä pakkoruotsi.
Sen sijaan biologialle, matematiikalle, historialle tai millekään muullekaan ei ole olemassa mitään niihin rinnastettavaa vaihtoehtoa. Lisäksi nämä ovat aineita, joiden yleissivistävyys tunnustetaan käytännössä kaikkialla maailmassa.
Quote from: CaptainNuiva on 18.04.2012, 15:41:09
Edelleen, tässä ei ole siitä kyse minkä verran missäkin mitä kieltä puhutaan maailmalla vaan Suomen perustuslaista ja yhteiskunnasta, miksi ihmeessä tämä asia sivutetaan jatkuvasti?
Siksi koska perustuslaki ei velvoita jokaista kansalaista opiskelemaan ruotsia. Perustuslaki velvoittaa valtion järjestämään ruotsinkielistä palvelua, nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.
Kuinka ruotsi voi olla vieras kieli?
Perustuslaissa se on suomen kielen ohella kansalliskieli, ei siellä puhuta yhtikäs mitään espanjasta taikka muista kielistä:
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Ei tarvitse rinnastaa ruotsinkieltä mihinkään, kysehän oli siitä että se veisi resursseja muilta...Kuten esim.tekstiilitöiltä?
Yleissivistävää ei siis ole toisen kansalliskielen opiskelu mutta käsityöt ovat...taikka uskonto?
Ihanko tosi?
Quote from: Taikakaulin on 18.04.2012, 19:35:14
Paras ja yksinkertaisin ratkaisu olisi, ettei kumpikaan kansanosa olisi pakotettu opiskelemaan toistensa äidinkieltä. Mitäs tästä tuumit CaptainNuiva?
Sopii.
Kuinka ajattelit perustuslain toteuttamisen tässä kohden toimivan, varsinkin pitemmän päälle?
Vai käykö taas niin että ei tarvitsisi huomioida perustuslakia ja sen vaatimuksia tasa-arvosta...ja jos ei tarvoitse huomioda niin eikö olisi luontevaa että sitä ei muutoinkaan ja missään muissakaan asioissa huomioitaisi.
Tahtoo sanoa että että perustuslaki ei ole mikään rusinapulla mistä noukitaan sopivia juttuja silloin kuin itsestä siltä tuntuu.
Kokoomuslaiset ovat kehittäneet uuden nuivahoukuttimen:
http://www.kielivapaus.fi/
No, kaikkihan tietävät, millainen Kokoomuksen todellinen kielipolitiikka on. Eiköhän Sasi ole jo käynyt jättämässä Wallinille raportin ja pahoittelut tuostakin irtiotosta.
Quote from: Siili on 21.04.2012, 15:08:32
No, kaikkihan tietävät, millainen Kokoomuksen todellinen kielipolitiikka on.
Se nähdään ensi kesän puoluekokouksen jälkeen, jos tuon poppoon tekemä aloite pakko- ja virkamiesruotsin poistamisesta menee läpi. Kokoomuksesta tämä muutos lähtee liikkeelle, kun lähtee.
Quote from: Roope on 21.04.2012, 16:00:05
Quote from: Siili on 21.04.2012, 15:08:32
No, kaikkihan tietävät, millainen Kokoomuksen todellinen kielipolitiikka on.
Se nähdään ensi kesän puoluekokouksen jälkeen, jos tuon poppoon tekemä aloite pakko- ja virkamiesruotsin poistamisesta menee läpi. Kokoomuksesta tämä muutos lähtee liikkeelle, kun lähtee.
Kokoomuksesta se lähtee, mutta Katainen voinee edelleen kävellä puoluekokouksen päätöksen yli, kuten ennenkin, koska Wallinilla ja RKP:llä on ikuinen pihtiote Kokoomuksen palleista.
Quote from: asia.mies on 21.04.2012, 16:23:09
Kokoomuksesta se lähtee, mutta Katainen voinee edelleen kävellä puoluekokouksen päätöksen yli, kuten ennenkin, koska Wallinilla ja RKP:llä on ikuinen pihtiote Kokoomuksen palleista.
Folktingetin kokouksessa Kimmo Sasi ehti jo kertomaan, että ei ole mitään syytä huoleen, koska kyseessä ovat vain "libertaarit nuoret pojat". Uutisessa puhutaan nykyisestä, eduskuntavaalien jälkeisestä "kielisuvaitsemattomuudesta". Ulla-Maj Wideroos viittaa "Kataisen nuorukaisiin", jotka eivät kuuntele häntä. Paniikista päätellen näyttää aika hyvältä.
TV-nytt (http://areena.yle.fi/video/1335027044998) (1:50-4:15)
Niinistön väitetään Ruåtsin reissullaan luvanneen koulujen ruåtsinopetuksen jatkuvan. Minulta meni ohi tuo valtiovierailun reaaliaikainen seuranta. Tietääkö joku, mitä Niinistö tarkasti sanoi ? Jatkuuko hänen mielestään nimenomaan pakkoruåtsi ?
Quote from: hakare on 22.04.2012, 09:18:04
Niinistön väitetään Ruåtsin reissullaan luvanneen koulujen ruåtsinopetuksen jatkuvan. Minulta meni ohi tuo valtiovierailun reaaliaikainen seuranta. Tietääkö joku, mitä Niinistö tarkasti sanoi ? Jatkuuko hänen mielestään nimenomaan pakkoruåtsi ?
Luulet että poliitikko puhuisi noin yksiselitteisesti? :o
Quote from: Roope on 21.04.2012, 16:00:05
Quote from: Siili on 21.04.2012, 15:08:32
No, kaikkihan tietävät, millainen Kokoomuksen todellinen kielipolitiikka on.
Se nähdään ensi kesän puoluekokouksen jälkeen, jos tuon poppoon tekemä aloite pakko- ja virkamiesruotsin poistamisesta menee läpi. Kokoomuksesta tämä muutos lähtee liikkeelle, kun lähtee.
Johan se nähtiin Tampereen puoluekokouksessa (jossa itse olin äänivaltaisena). Katainen sanoo, että pakkoruotsi pysyy ja sillä selvä. Kokousväki on vain yksinkertaisesti väärässä, kun fantastinen ihmelapsi puhuu.
Quote from: hakare on 22.04.2012, 09:18:04
Niinistön väitetään Ruåtsin reissullaan luvanneen koulujen ruåtsinopetuksen jatkuvan. Minulta meni ohi tuo valtiovierailun reaaliaikainen seuranta. Tietääkö joku, mitä Niinistö tarkasti sanoi ? Jatkuuko hänen mielestään nimenomaan pakkoruåtsi ?
Kun ottaa huomioon kokoomus - vasemmistoliitto puolueen vapaamuuratun kannan asiaan niin totuudenhan Sale vain sanoi.
Moi Miniluv! En aio aloittaa uutta pakkoruotsikeskustelua, koska myös minä olen vihdoinkin tajunnut, miksi se kuuluu ei-toivottujen aiheiden listalle. Halusin vain pelastaa tämän uutisen tänne ja minun puolestani sen voi saman tien siirtää sille varattuun omaan ketjuun (https://hommaforum.org/index.php/topic,4881.0.html). Siirtäisin itse, jos voisin. Toivoisin vain, että persuilla olisi jotain sanottavaa niihin aiheisiin, jotka ovat tällä hetkellä ajankohtaisempia kuin ruotsinkielisen korkeakoulutuksen taso-ongelmat.
Quote"Veltto": Ruotsinkielinen korkeakoulutus porsaanreikä
Perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen kyseenalaistaa ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tason. Virtasen mukaan ainakin perussuomalaiset tietävät, että ruotsinkielinen koulutus tarjoaa porsaanreikiä akateemisten oppiarvojen saamiseksi.
Virtanen puuttui ruotsinkieliseen opetukseen eduskunnan täysistunnossa tiistaina.
Virtanen opasti uusia kansanedustajia siitä, mitä ovat keskustan tohtorit. Esimerkkinä hän käytti Åbo Akademissa tohtoriksi väitellyttä Paavo Väyrystä - korostaen tosin, että kyseessä on huumori, eikä hänen puheensa ole tarkoitettu kenenkään pilkaksi.
- Tohtori Väyrynen valmistui Åbo Akademista, ja ainakin kaikki perussuomalaiset tietävät, että ruotsalaiselta puolelta pääsee paljon helpommin kaikennäköisiksi varatuomareiksi, Virtanen sanoi.
- Mutta kun niitä annetaan näitä porsaan ja isommankin sian reikiä yhteiskunnassa olla, niin totta kai niitä myös toteutetaan.
Virtanen käytti puheenvuoronsa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä valtakunnallista yhteishakua koskevan lakiesityksen lähetekeskustelussa.
Virtasen puheenvuoron jälkeen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) muistutti Virtasta, että edustajien toiminnasta lausutun on syytä pitää paikkansa.
http://yle.fi/uutiset/veltto_ruotsinkielinen_korkeakoulutus_porsaanreika/6106346
Tässä voisi kommentoida myös ruotsinkielisten puolien sisäänpääsyistä. Ne prosentit ovat huikeat, sillä hakijoita on vain murto-osa siitä mitä suomenkielisillä puolilla. Tämä ei ole ollenkaan reilua.
Quote
Virtasen puheenvuoron jälkeen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) muistutti Virtasta, että edustajien toiminnasta lausutun on syytä pitää paikkansa.
Osaako joku suomentaa? Väyrynen ei ole edustaja.
Quote from: Soromnoo on 24.05.2012, 22:49:27
Quote
Virtasen puheenvuoron jälkeen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) muistutti Virtasta, että edustajien toiminnasta lausutun on syytä pitää paikkansa.
Osaako joku suomentaa? Väyrynen ei ole edustaja.
Uimalakki sekoilee. Miksei tästä noussut kohua?
Åbo Akademiin pääsee helpommin sisälle, myönnetään, mutta oppiarvon saavuttaminen ei ole sen helpompaa kuin muissakaan oppilaitoksissa. Tiedän linjan jossa ensimmäisen vuoden aloitti noin 90 oppilasta mutta toisen vuoden jouluun mennessä mukana oli enää 35. Valmistuneiden määrä oli lopulta noin 25 joista äidinkieleltään suomenkielisten määrä oli noussut kolmannekseen alkuperäisestä viidenneksestä. Jos on motivaatiota kielikokeeseen, riittää intoa myös valmistumiseen.
On Väyrynen niin monena vuosikymmenä eduskunnassa ollut, ja niin monta kirjaa tekemisistään kirjoittanut, etten pidä paheksuttavana hänenelle myönnettyä tohtorin arvoa. Ei se ehkä tullut virallisten tohtorin oppivaatimusten mukaan, mutta se kertoo enemmän virallisten tohtorivaatimusten järjettömyydestä kuin mistään muusta: Tohtoriksi pääsee kun yliopiston käytävillä aikansa pyörii ja muutaman kerran kirjoittaa oikein muotoillun kirjoituksen.
Entä tekeekö se opetuksesta huonompaa jos opiskelijoiksi valitaan heikommin menestyneitä? Ei siinä ainakaan mitään loogista päättelyketjua ole. Ruotsinkielinen opetus on mielestäni keskimäärin jopa laadullisempaa kuin suomenkielinen. Se vain on epätasa-arvoista - rasismia ja syrjintää kansanryhmään kuulumisen perusteella - jos opetusta pääsee seuraamaan eri kriteereillä riippuen äidinkielestä. Uskon Masa76 väitteen ettei Åbo Akademista helpommalla tutkintoa saa kuin muualtakaan. Enkä käsitä kuka edes haluaisi tohtorin tutkintoa helpolla. Sillä tasolla kun ollaan ei enää tavotella virkaan soveltuvaa muodollista pätevyyttä vaan opiskellaan halusta oppia; tai onhan noita valtion duuneja joissa tohtorin arvon omistavalle maksetaan +500e/kk enemmän.
Ministerille tai kansanedustajalle ei näin kuitenkaan tehdä - valitettavasti. Suomen eduskunta, ja erityisesti hallitus, on tällä hetkellä historiallisen tyhmää. Vaikka nyt saa tutkinnon viiden vuoden kirjoilla ololla, tohtorien määrä on pienempi kuin 20-luvun lama vuosina. Hallinnon tuloksissa näkyy lastentarhan- ja peruskoulunopettajien kyvykkyys: Tietääkö Jyrki edes mitä sana tienata tarkoittaa?
Quote from: Masa76 on 26.05.2012, 10:19:22
Åbo Akademiin pääsee helpommin sisälle, myönnetään, mutta oppiarvon saavuttaminen ei ole sen helpompaa kuin muissakaan oppilaitoksissa.
Jep jep, Väyrysen väikkäkin sen eittämättä osoittaa :o
QuoteVäyrynen väitteli poliittisen uransa ohessa valtiotieteen tohtoriksi Åbo Akademista 1988 Suomen ulkopoliittista doktriinia käsittelevällä väitöskirjalla Finlands utrikespolitik – den nationella doktrinen och framtidens mänsklighetspolitik (Suomen ulkopolitiikka – kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka). Väitöskirjassaan Väyrynen muun muassa esitti, että Neuvostoliitto ei hajoa ja että Euroopan kahtiajako on pysyvä. Vastoin Väyrysen arviota Neuvostoliiton hajoaminen ja Euroopan yhdentyminen alkoivat kuitenkin 1989 nopeassa tahdissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Väyrynen
QuoteEva Biaudet: Muukalaisviha uhkaa Ruotsin kielen asemaa
Politiikka
19.06.2012 09:44
Viimeksi päivitetty 19.06.2012 09:44
Kirjoittanut ARNO RYDMAN
Eva Biaudet. (Lehtikuva/Pekka Sakki)
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoi Ylen ykkösaamussa, että muukalaisvihamielinen ilmapiiri Suomessa uhkaa Ruotsin kielen asemaa.
- Harvoin tällainen vihamielinen suhtautuminen erilaisuuteen rajoittuu ainoastaan yhteen ryhmään. Kyllä minä näen, että tällä (Ruotsin kielen heikentyneellä asemalla) on ollut yhteyksiä myös tällaiseen Suomessa vallitsevaan muukalaisvihamieliseen ilmapiiriin. Kyllä nämä ilmiöt liittyvät toisiinsa.
Biaudetin mukaan kaikki syrjintä ammentuu samasta pohjasta, jolloin ihminen, jolla on erilainen tausta ja erilaiset ominaisuudet, asetetaan oikeuksiensa kohdalla epätasa-arvoiseen asemaan muihin nähden.
- Toisaalta tämä keskustelu (muukalaisvastaisuudesta) on tuonut mukanaan sen myönteisen seikan, että yhä useammat haluavat sanoutua irti tällaisesta vihamielisyydestä tai suvaitsemattomuudesta.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/103743-eva-biaudet-muukalaisviha-uhkaa-ruotsin-kielen-asemaa (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/103743-eva-biaudet-muukalaisviha-uhkaa-ruotsin-kielen-asemaa)
Loput linkistä.
QuoteEva Biaudet: Muukalaisviha uhkaa Ruotsin kielen asemaa
Biaudetin mukaan kaikki syrjintä ammentuu samasta pohjasta, jolloin ihminen, jolla on erilainen tausta ja erilaiset ominaisuudet, asetetaan oikeuksiensa kohdalla epätasa-arvoiseen asemaan muihin nähden.
Olen samaa mieltä. Tämän takia suomenruotsalaisten suosiminen ja positiivinen syrjintä pitäisi lopettaa.
Quote from: repo on 19.06.2012, 10:20:51
Biaudetin mukaan kaikki syrjintä ammentuu samasta pohjasta, jolloin ihminen, jolla on erilainen tausta ja erilaiset ominaisuudet, asetetaan oikeuksiensa kohdalla epätasa-arvoiseen asemaan muihin nähden.
Evan pitäisikin tietää. Taustansa takia hänkin nykyisessä asemassaan on.
Quote
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704)
5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet
22 §
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla esi- ja perusopetuksen perushinta luvulla 0,77, lisäämällä tuloon esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset ja kertomalla näin saatu euromäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä. Kunnan 6-vuotiaiden määrä otetaan huomioon kertomalla se luvulla 0,91.
Esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset lasketaan erikseen kunnan asukastiheyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä 13–15-vuotiaiden, ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden sekä vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukkaiden osuuden perusteella.
Kunnille, joiden asukastiheys on alle 40, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta kertoimella, joka saadaan luvun 0,1 ja asukastiheyden korotustekijän tulona. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Lisäksi kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan kertoimella, joka saadaan asukastiheyden korotustekijän ja luvun 0,017 tulona. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotuksella.
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;
2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;
3) 13–15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13–15-vuotiaiden määrä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;
4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.
Ruotsinkielinen oppilas tuo 12 prosenttia enemmän rahaa kunnalle kuin suomenkielinen oppilas. Miten ruotsinkieliset epätasa-arvoiseen asemaan asettavat lait voitaisiin parantaa? Ensimmäisessä vaiheessa tulee selvittää: mitä tasa-arvoinen palveluntaso tarkoittaa ruotsinkielisille?
Kiinnostuneen kannattaa tutustua lakiin kokonaisuudessaan tarkemmin. Keskusta ja Kokoomus onnistuivat varsin hyvin politiikassaan viime vaalikaudella.
Kysely jokaiselle muuta kuin suomea puhuvalle. Koetko että sinua kohdellaan suomessa huonommin ulkomaalaistaustasi tms takia rastiruutuun kyllä/ei. ne joilla on suomessa paha olo niin ilmaiset lentoliput kotiin kunhan laittavat nimen alle 100v maahantulokieltoon.
Mikäli taas kaikki vastaisivat ettei niin selviäisi taas yksi paskapuhe. Helppoa kun sen osaa.
Quote
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704)
7 §
Saaristokorotus
Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, yleisen osan perushintaa korotetaan euromäärällä, joka on yleisen osan perushinta seitsenkertaisena. Muille saaristokunnille korotus on yleisen osan perushinta nelinkertaisena.
Saaristo-osakunnalle yleisen osan perushintaa korotetaan 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laskelmassa euromäärällä, joka on saaristossa asuvien osuuden ja yleisen osan perushinnan tulo kerrottuna luvulla 1,5. Jos saaristo-osassa asuu vähintään 1 100 asukasta, korotus on yleisen osan perushinnan suuruinen.
Vaikka kertoimet ovat korkeita jaettavat rahat eivät ole mielettömän suuria. Hauskaa on kuitenkin "autoileva saaristolainen" eli jos saareen joskus muinoin ei ole päässyt autolla, niin tällä perusteella jaetaan edelleen rahaa. Siltojen rakentamiset eivät rahapuroja tyrehdytä.
Höpö höpö. Ensinnäkään suomenruotsalaiset eivät ole muukalaisia, joten asia (muukalaisviha) ei liity heihin millään tavalla. Biaudet vähättelee ja mitätöi ruotsinkielisten asemaa pyrkiessään keräämään sääliä ja ratsastamaan peloilla ja vihalla - joita koetaan ja lietsotaan maahanmuuttokriittisiä kohtaan. Biaudet takertuu voimakkaimpaan propagandaan, mokupropagandaan ja uhriutumiseen, ja pyrkii nousemaan niiden mukana korkeuksiin.
Lisäksi asia on jotakuinkin päinvastoin, kuin Biaudet väittää. Monikultturismi on ehdottomasti suurin uhka ruotsin kielen asemalle nykyaikana. Se on jopa fataali uhka. Ruotsin asema on perustunut jokseenkin vakaaseen kahden kielen yhteiskuntaan, jota monikultturismi on kuitenkin viime aikoina alkanut rapauttaa. Kielellisen moninaisuuden lisääntyminen ei ole edes sinänsä pahitteeksi, mutta kun muunkielisten määrää kasvatetaan tarkoituksella kestämättömästi, eikä mitään muutosta tähän linjaukseen ole tiedossa, ruotsinkieli on tuomittu tuhoon.
Venäjä on ensimmäinen kieli, joka kasvaa ruotsin ohi. Sillä on tukenaan häikäilemätön suurvalta, jota kiinnostaa kansalaistensa asema naapurimaissaan, sekä pääosin samat argumentit, kuin ruotsinkielen aseman puolustajilla: pitkä yhteinen historia, historian kannalta merkittävä aika Venäjän vallan alaisuudessa jne. Hyvin pian tullaan kuulemaan vaatimuksia, että venäjän kieli on nostettava samaan asemaan, tai ruotsi on pudotettava samaan asemaan sen kanssa, sillä muuten kaikki on rasismia ja suomalainen yhteiskunta fasistinen. Kun sitten Putin jyrähtää, niin mitä suomalaiset, monikulttuurin heikentäminä, selkärangattomaksi muokattuina, enää osaavat sanoa vastaan? Tai edes haluavat? Ehkä muutos otetaan vastaan rikkautena.
Lisäksi kielellinen monimuotoisuus vähentää ihan selvästi suomenkielisten ja maahanmuuttajien kiinnostusta juuri ruotsia kohtaan. Kielten opiskelu on aina panostus, ja kun naapurissa kuulee selvästi enemmän muita kieliä kuin ruotsia, niin silloin niitä tulee opiskeltua enemmän. Tämä on nähtävissä monissa suomalais-venäläisissä perheissä, joissa lasten äidinkieleksi merkitään venäjä, jotta nämä välttyisivät pakkoruotsilta ja myöhemmiltä kielitaitovaatimuksilta, jonka perusteita he eivät voi käsittää muuttuneessa kielellisessä todellisuudessa. Edelleen: kielellinen monimuotoisuus ei ole mikään uhka sinänsä, mutta liika on aina liikaa. Biaudet ei käsitä, että on itse ollut ajamassa ja ajaa edelleen sellaista politiikkaa, joka on kestämätöntä ruotsinkielen kannalta. Sen sijaan hän syyttää suomenkielisiä rasismista ja tekeytyy muukalaiseksi sääliä kerjäten.
Etuoikeutetun vähemmistön etu on tekeytyä alistetuksi vähemmistöksi.
Vähemmistövaltuutettu vahingoittaa vähemmistöjen asemaa ajamalla itsekkäästi oman eturyhmänsä asiaa. Todella ylevää, moraalista ja kaunista.
Eva Biaudet ei tunne häpeää, koska ei osaa. Älkäämme mekään hävetkö hänen puolestaan, koska hän kaivaa omaa kuoppaansa. Ja eturyhmänsä kuoppaa.
Quote from: BideeSamalla tavalla koetaan, että eri taustan ja eri kulttuurin omaavat ihmiset vievät jotain pois.
No ainakin pullot, lompakot ja kuparisen katonkin....
On todella vaarallista että nuivistuvat ruotsinkieliset käyttävät enenevässä määrin leijonakoruja. Hehän alkavat vaikuttaa suomalaisilta ja sitä svenska talande bättre folk, kuten ruotsinkieliset juntit sanovat, kaikkein eniten pelkää. Ilman alamaisia ankkalammikossa ei voi olla myöskään yläluokkaa.
En sitten tiedä millä perustella ilmeisen reikäpäinen ylioppilas Bidee on itsensä bättre folkiin ylentänyt.
Mä itseasiassa rupesin juuri diggaamaan siitä mystisestä muukalaisvihasta, mistä Biaudet puhuu. Siis jos se kerran uhkaa Ruotsin kielen asemaa. Ruotsin kielen aseman pitääkin olla uhattuna.
Sovitaanko Eva Biaudet niin, että lähetät muukalaisvihamielisyyttä lisänneet somalit ja uudet romaniystävämme ******n Suomesta, niin siedämme taas suomenruotsalaisia paremmin.
Suomijuntin sietokyky on vakio: hurrien kanssa on tultu ihan hyvin toimeen ja ollaan ihan kavereitakin. Sitten kun jo syntymälahjana yleensä vähän paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ankkalammikon kasvatit alkavat jäädä vähän liian usein kiinni erilaisista hyväveli-diileistä, niin tavallista duunaria alkaa kyrsiä.
Kun vielä eräät ankkalammikon hanhet, mm. sinä Eva ja puoluetoverisi Astrid Thors, kaakattavat vähän liian suureen ääneen somalien ym. muiden vähemmistöjen oikeuksista Suomessa, jonka me sivistymättömät suomenkieliset juntit kustannamme, niin alkaa rauhallisenkin duunarin otsasuoni pikkuhiljaa tykyttää kiihtyvällä tahdilla.
Eli jompikumpi, ruotsinkielisten etuoikeudet ennallaan ja pakkoruotsi suomijunteille, TAI somaleja lisää Suomeen ja jättekivaa monikulttuuria joka saatanan tuutista, mutta voit valita vain toisen. Muuten sen juntin vitutuskäyrä menee asteikosta yli ja alkaa tulla ikäviä vastareaktioita.
Quote- Toisaalta tämä keskustelu (muukalaisvastaisuudesta) on tuonut mukanaan sen myönteisen seikan, että yhä useammat haluavat sanoutua irti tällaisesta vihamielisyydestä tai suvaitsemattomuudesta.
Totta. Sitä tässä on hihitellen seurattu jo monta vuotta.
Quote from: coscarnorth on 19.06.2012, 12:38:29
Quote- Toisaalta tämä keskustelu (muukalaisvastaisuudesta) on tuonut mukanaan sen myönteisen seikan, että yhä useammat haluavat sanoutua irti tällaisesta vihamielisyydestä tai suvaitsemattomuudesta.
Totta. Sitä tässä on hihitellen seurattu jo monta vuotta.
Tottahan tuo on. Itse olen irtisanoutunut erinäköisille vähemmistöryhmille myönnetyistä erivapauksista ja kantasuomalaisten sorsimisesta omassa maassaan.
2 ekaa vastausta kiteytti jo koko asian. Hyvä Timooo ja Oami. Homman keskustelukulttuuri on tässä juuri parhaimmillaan; nähdään paskapuheiden läpi ja tunnetaan juttujen oikeat taustat!
Muut vallassaolevat eivät ole asettuneet tukemaan Perussuomalaisten rasisminvastaista julkilausumaa, eli kaikkia yksilöitä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Tämä sisältää etniset kiintiöt, ylimääräiset tuet ja ties mitkä muut suojattityöpaikat ja etuoikeudet.
Muu Suomi, Biaudet mukaanlukien eivät ole vielä niin radikaalilla ajatuksen asteella, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia etnisyyteen katsomatta.
Minulla ei ole mitään ruotsinkieltä vastaan ,Eeva.
Rakastan ruotsinkieltä.
Mutta en halua maksaa siitä penniäkään ylimääräisinä valtionosuuksina kaksikielisille kunnille jne.
Rahasta on kysymys ,Eeva , ja kysymys on minun rahoistani. Ja muiden veronmaksajien.
Eeva Biaudet on kiihottunut Mika Illmanin puheista virkamiesten asemasta hallintoalamaisten arvostelun yläpuolella. Minusta on hyvin huolestuttavaa, että meillä on vähemmistövaltuutetun virka-asemassa näin luokaton henkilö. Toki suon Eeva Biaudetille sananvapauden myös virkamiehenä ja se onkin hienointa, että hän käyttää sananvapauttaan ja paljastaa jälleen kerran tämän karun tilanteen, että virkamieskunnassa on siivottavaa.
En toivo mitään muuta kuin mahdollisimman nopeaa ja laajaa kansalaisten heräämistä niin, että Suomeen saadaan jokin riittävän vahva poliittinen liike tekemään siivouksen virkamieskunnassa. Halla-ahon matkaraportti Addis Abebaan paljasti, että meillä on myös hyviä virkamiehiä siitä riippumatta, mitä mieltä on maahanmuuttopolitiikasta.
Quote from: Joker on 19.06.2012, 12:31:44
Sovitaanko Eva Biaudet niin, että lähetät muukalaisvihamielisyyttä lisänneet somalit ja uudet romaniystävämme ******n Suomesta, niin siedämme taas suomenruotsalaisia paremmin.
Suomijuntin sietokyky on vakio: hurrien kanssa on tultu ihan hyvin toimeen ja ollaan ihan kavereitakin. Sitten kun jo syntymälahjana yleensä vähän paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ankkalammikon kasvatit alkavat jäädä vähän liian usein kiinni erilaisista hyväveli-diileistä, niin tavallista duunaria alkaa kyrsiä.
Kun vielä eräät ankkalammikon hanhet, mm. sinä Eva ja puoluetoverisi Astrid Thors, kaakattavat vähän liian suureen ääneen somalien ym. muiden vähemmistöjen oikeuksista Suomessa, jonka me sivistymättömät suomenkieliset juntit kustannamme, niin alkaa rauhallisenkin duunarin otsasuoni pikkuhiljaa tykyttää kiihtyvällä tahdilla.
Eli jompikumpi, ruotsinkielisten etuoikeudet ennallaan ja pakkoruotsi suomijunteille, TAI somaleja lisää Suomeen ja jättekivaa monikulttuuria joka saatanan tuutista, mutta voit valita vain toisen. Muuten sen juntin vitutuskäyrä menee asteikosta yli ja alkaa tulla ikäviä vastareaktioita.
Niinpä. Tämä taitaa olla niitä asioita joita sfp ny ei vain millään kykene ymmärtämään että sietotaso on ylitetty, ja tämän takia asiat ovat menossa kuten ovat. Samoin kaikkea kivaa kaikille projektirahaa ei riitä sekä omalle kanavalle ylessä, radiokanaviin että sitten kaikkeen mamuiluun.
Saanko muistuttaa rkpeetä siitä että on ihan oikeasti 10 miljardin euron leikkaustarve? On aika valita kumpi on tärkeämpi kulttuuriautonomia vai maahanmuutto.
Suomenruotsalaiset eivät ole mitään muukalaisia Suomessa. Paistaako tuosta kommentista läpi Biaudetin oma asenne vai mistä ihmeestä tuo epätoivoinen hysteerikko taas itkee? Halonen on poistunut jo kulisseihin, voisiko Bidee seurata perässä ja mahdollisimman pian??
RKP politiikka on tuottanut puoleen tavoittelemia tuloksia, en näe mitään mieltä RKP:n kritisoimisessa. Kysymys on Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan linjasta. Alla esimerkki Kokoomuksen valitsemasta poliittisesta linjasta.
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry, muukalaisvihamielinen(?) Kokoomuksen alajärjestö, totesi seuraavasti:
QuoteRuotsissa kaksikielisyyteen ei ole nähty tarvetta, vaikka suomen kieltä Ruotsissa puhuu suhteellisesti suurempi väestönosa kuin ruotsin kieltä Suomessa.
...
Hieman erikoista on myös, että kielilain valmistelussa valtiovarainministeriö oli nimenomaisesti vaatinut, että tarkat tiedot kustannuksista pitää lakiehdotuksesta poistaa.
...
Vastuulliseen taloudenhoitoon kuuluu, ettei mikään julkisen talouden menoerä voi olla budjettivalvonnan yläpuolella siten, että veronmaksajien piikki on avoinna hamaan tulevaisuuteen asti.
...
Luotettavat ja objektiiviset laskelmat kaksikielisyyden hinnasta olisivatkin kaikkien osapuolten etu.
Kokoomuksen puoluehallitus vastasi:
QuotePuoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on ennen kaikkea arvoista.
...
Puoluehallitus ei näe perusteita aloitteessa esitetylle kaksikielisyyden kustannusten selvittämiselle.
Viestissä (http://hommaforum.org/index.php/topic,72179.msg1044072.html#msg1044072) tarkemmin ehdotuksesta. Kokoomuksen ja SDP:nkin toimintaan Dragsvik-jupakassa voi tustua viestiketjussa "Koetaanko Katainen rehelliseksi? (http://hommaforum.org/index.php/topic,69491.0.html)"
Quote from: Blanc73 on 19.06.2012, 14:06:43
Suomenruotsalaiset eivät ole mitään muukalaisia Suomessa.
Kyseessä on sama kaksilla kärryillä ajelu kuin mamujen kanssa. Mamu on suomalainen heti kun pääsee upottamaan varpaansa Suomen saviseen maahan, mutta silti kolmanteen polveen (ainakin) niin toiseus ja ulkopuolinen että tarvitsee kotimaansa kulttuuria jossa uittaa jalkojaan.
Suru on sataprosenttisen suomalainen kun oikeuksia penätään; haavoittuva toiseusvähemmistö kun erioikeudet kyseenalaistetaan.
Teoriani on että tuo tulee niin refleksinä ettei siitä oikeastaan voi edes suuttua.
Odotan jännityksellä sitä väistämätöntä tilannetta kun uussuomalainen toiseus törmää surusuomalaisen oikeuksien kanssa. Mielenkiintoisia aivonyrjähdyksiä ja hupaisaa kielipeliä luvassa.
Suomenruotsalaisten salajuoni on täyttää maamme vielä röyhkeämmin käyttäyvillä ulkomaalaisilla (kuin he itse pakkoruotsineen) jotta huomio kiinnittyisi heihin suomenruotsalaisten sijaan. Eipä siis ihme että juuri Somaleita on maahamme raahattu eniten.
Nerokasta!
Quote from: mietinen on 19.06.2012, 14:48:18
Kokoomuksen puoluehallitus vastasi: QuotePuoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on ennen kaikkea arvoista.
...
Puoluehallitus ei näe perusteita aloitteessa esitetylle kaksikielisyyden kustannusten selvittämiselle.
Se että jokainen suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan ruotsia, on siis Kokoomuksen puoluehallituksen mielestä ruotsinkielisten perusoikeus? suomenkielisten perusoikeushan moinen pakko ei oikein voi olla.......
Quote from: mietinen on 19.06.2012, 10:33:13
Quote
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704)
5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet
22 §
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla esi- ja perusopetuksen perushinta luvulla 0,77, lisäämällä tuloon esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset ja kertomalla näin saatu euromäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä. Kunnan 6-vuotiaiden määrä otetaan huomioon kertomalla se luvulla 0,91.
Esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset lasketaan erikseen kunnan asukastiheyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä 13–15-vuotiaiden, ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden sekä vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukkaiden osuuden perusteella.
Kunnille, joiden asukastiheys on alle 40, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta kertoimella, joka saadaan luvun 0,1 ja asukastiheyden korotustekijän tulona. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Lisäksi kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan kertoimella, joka saadaan asukastiheyden korotustekijän ja luvun 0,017 tulona. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotuksella.
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;
2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;
3) 13–15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13–15-vuotiaiden määrä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;
4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.
Ruotsinkielinen oppilas tuo 12 prosenttia enemmän rahaa kunnalle kuin suomenkielinen oppilas. Miten ruotsinkieliset epätasa-arvoiseen asemaan asettavat lait voitaisiin parantaa? Ensimmäisessä vaiheessa tulee selvittää: mitä tasa-arvoinen palveluntaso tarkoittaa ruotsinkielisille?
Kiinnostuneen kannattaa tutustua lakiin kokonaisuudessaan tarkemmin. Keskusta ja Kokoomus onnistuivat varsin hyvin politiikassaan viime vaalikaudella.
Eihän se tuohon jää. Lisää rahaa saavat myös kaksikieliset kunnat ja saaristokunnat. Mikä tekee kiinteällä manneryhteydellä varustetun saaristokunnan enemmän tuettavaksi kuin esim. pitkien etäisyyksien lappalaiskuntien? Joo, asukastiheys on molemmissa alhainen, mutta vain saaristokunta saa lisätukea.
Eli harvaan asuttu kaksikielinen saaristolaiskunta, jossa luonnollisesti kaksikielisyydestä johtuen on paljonkin ruotsinkielisiä, saa lisätukea peräti neljän momentin perusteella tuosta listasta.
-i-
Voisi olla jollekin kiinnostuneelle mielenkiintoinen tutkittava kuinka ekologisesti kestävää on pitää pieniä saaristokuntia asuttuina. Meriluonnon pilaantumisesta kannetaan kovasti huolta, eikös asuminen ole pahinta pilaamista, kysyy tyhmä.
Joka tapauksessa mielenkiintoista että ruotsinkielisiä kuntia subventoidaan tälläkin tavalla.
Quote from: ikuturso on 20.06.2012, 01:26:20
Mikä tekee kiinteällä manneryhteydellä varustetun saaristokunnan enemmän tuettavaksi kuin esim. pitkien etäisyyksien lappalaiskuntien?
SFP (Svenska folkpartiet i Finland)
Quote from: repo on 20.06.2012, 13:09:09
Quote from: ikuturso on 20.06.2012, 01:26:20
Mikä tekee kiinteällä manneryhteydellä varustetun saaristokunnan enemmän tuettavaksi kuin esim. pitkien etäisyyksien lappalaiskuntien?
SFP (Svenska folkpartiet i Finland)
Väärin. Kokoomus, SDP ja Keskusta.
Eva Brauniaudet paljastaa koko pakkoruotsituksen syvimmän merkityksen: tarkoitus on vain ja ainoastaan alistaa suomen kansan enemmistöä.
Nyt kun ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan niin maahanmuuttajia kuin myös kansaa kahlitsevaa apartheidiä vastaan, niin tottahan alistajat säikähtävät. Näin kävi etelä-afrikassakin. Ei mitään uutta auringon alla.
Joku postasi tämän aiemmin mutta muistin virkistämiseksi minä postaan uudestaan.
QuoteSyyskuun 12. päivänä 2010 Stenbäck ilmoitti Huvudstadsbladetissa, että tahot, jotka katsovat suomenruotsalaisilla olevan etuoikeuksia Suomessa, ovat kansanryhmän vihaajia ja verrattavissa natseihin. Samalla hän katsoi suomenruotsalaisten aseman Suomessa olevan verrattavissa juutalaisten kohteluun 1930-luvun Saksassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4r_Stenb%C3%A4ck
Luulisi, että suvaitsevaiselle käy se, että ruotsalaisilla on täällä yhtä paljon etuja kuin venäläisillä tai virolaisillakin. Bidee on suvaitsematon utilitaristi, joka yrittää monien muiden ruotsalaisten tapaan pitää vähemmistöeliitin aseman etuoikeutettuna suhteessa muihin kansanryhmiin. Sen verran olen suomenruotsalaisia tuntenut, että tiedän, kuinka useat pitävät itseään yläarvoisena verrattuna suomalaisiin. Olisi korkea aika palauttaa tämä herrakansa samaan kastiin kuin muutkin.
Ei ole olemassa muukalaisvihaa joka uhkaa suomenruotsalaisuutta. On vaan propagandaa jolla heitä pelotellaan ennen kuntavaaleja jotta ei äänestä väärin. Surullinen kohtalo noilla suomenruotsalaisilla. Omiensa aivopestävänä siitä lähtien kun syntyy. :'(
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361422
"Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti
rikkaampi koulu" (VN:n tiedote 27.6.2012)
QuoteKieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella. B1-kielen *) opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa.
*) B1-kieli= pakkoruotsi
Vertailun vuoksi asiaa lainsäädännöstä koskien affenoita:
Quote
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000841
Annettu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
Valtioneuvoston asetus
ahvenanmaalaiselta opiskelijalta yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa vaadittavasta suomen kielen taidosta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 16 päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 41 §:n nojalla:
1 §
Tämä asetus koskee yliopistolain (645/1997) 9 §:n 2 momentissa lueteltuja yliopistoja sekä niitä ammattikorkeakouluja, joiden opetuskieli on ruotsi tai joiden opetuskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Henkilö, joka on suorittanut tutkinnon Ahvenanmaan maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa, on kelpoinen 1 §:ssä tarkoitetun yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijaksi sen estämättä, että hän ei täytä suomen kielen taitoa koskevia vaatimuksia, jotka yliopisto tai ammattikorkeakoulu asettaa opiskelijaksi hakeville. Muutoin kelpoisuus opiskelijaksi edellyttää, että hakija täyttää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevien säännösten mukaiset vaatimukset.
3 §
Opiskelijan, joka on suorittanut tutkinnon Ahvenanmaan maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa, ei tarvitse korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa suomen kielen taitoa, joka tutkintoon muutoin vaaditaan. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu voi kuitenkin määrätä opiskelijan, joka jättää suomen kielen taidon osoittamatta, osallistumaan sellaiseen suomen kielen opetukseen, joka on tarpeen hänen opiskelemansa alan kannalta.
Opiskelijan osoittama suomen kielen taito merkitään tutkintotodistukseen.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.
Tämän asetuksen 3 §:ää sovelletaan myös henkilöön, joka on otettu yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijaksi ennen asetuksen voimaantuloa.
Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
Oikeusministeri
Johannes Koskinen
Lainsäädäntöneuvos
Sten Palmgren
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa. Koulussa ja yhteiskunnassa elävä kaksikielisyys my ass.
Pakkoruotsi kaivautuu syvemmälle asemiin. No, Maginot-linjakin kierrettiin.
Quote from: Nikopol on 27.06.2012, 15:56:38
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa. Koulussa ja yhteiskunnassa elävä kaksikielisyys my ass.
Pakkoruotsi kaivautuu syvemmälle asemiin. No, Maginot-linjakin kierrettiin.
Olen samaa mieltä. Tosin taitaa kuitenkin olla niin, että pakkoruotsituntien määrää ei lisätä, vaan sitä aletaan opettamaan aikaisemmin. Pakkoruotsi tunkeutuu kuitenkin nyt ala-asteelle. Millaista hallinnollista rumbaa moinen aiheuttaa?
Quote from: Siili on 27.06.2012, 16:02:33
Pakkoruotsi tunkeutuu kuitenkin nyt ala-asteelle. Millaista hallinnollista rumbaa moinen aiheuttaa?
Yläasteen ruotsinopen tunneista osa siirtyy ala-asteelle? Ei suuri ongelma hallinnon näkökulmasta.
Miten tuo politiikanteko on jo vuosia tuonut mieleen sylitanssin?
Todellinen Valta istuu, poliitikko keikistelee.
Quote from: Hippo on 27.06.2012, 16:06:20
Yläasteen ruotsinopen tunneista osa siirtyy ala-asteelle? Ei suuri ongelma hallinnon näkökulmasta.
Onhan se vähän ankeaa paikoissa, jossa ei ole yläastetta ala-asteen kera samassa kompleksissa ja jossa mielenkiinnon vähyyden vuoksi ei ole palkattu ruotsinopettajaa ensimmäisen vieraan kielen vakanssin täyttämiseksi. Tämä tarkoittaa joko reilumpaa rakoa oppilaiden kävelymatkojen vuoksi tai yläasteen ruotsinopettajan päiväkeikkaa ala-asteelle.
Ei kai tuossa sinänsä mitään periaateongelmaa ole, vaikka perustelut ontuvatkin. Ruotsin tarve yhteiskunnassa vähenee ja vähenee ja taito katoaa, jos kieltä ei tarvitse.
Nimim. "20 vuotta virkaruotsin kurssista ja tippaakaan en osaa enää"
Quote from: Nikopol on 27.06.2012, 15:56:38
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa. Koulussa ja yhteiskunnassa elävä kaksikielisyys my ass.
Pakkoruotsi kaivautuu syvemmälle asemiin. No, Maginot-linjakin kierrettiin.
Kerropa, mitä vaikutuksia tuolla on kouluille, jos tuntimäärää ei kerran lisätä. Se ainakin on selvää, että B1-kieltä ei käytännössä opi entisenkään vertaa, kun sitä on entisen kahden (ennen vuotta 1993 kolmen) viikkotunnin sijaan kahtena vuonna vain yksi tunti viikossa. Kuka siis hyötyy tästä operaatiosta?
Quote from: Roope on 27.06.2012, 16:47:13
Quote from: Nikopol on 27.06.2012, 15:56:38
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa. Koulussa ja yhteiskunnassa elävä kaksikielisyys my ass.
Pakkoruotsi kaivautuu syvemmälle asemiin. No, Maginot-linjakin kierrettiin.
Kerropa, mitä vaikutuksia tuolla on kouluille, jos tuntimäärää ei kerran lisätä. Se ainakin on selvää, että B1-kieltä ei käytännössä opi entisenkään vertaa, kun sitä on entisen kahden (ennen vuotta 1993 kolmen) viikkotunnin sijaan kahtena vuonna vain yksi tunti viikossa. Kuka siis hyötyy tästä operaatiosta?
Seuraavan kerran opetussuunnitelmia säädettäessä heikentynyttä ruotsin osaamista voitaneen käyttää perusteluna B1-kielen tuntien lisäämiseksi.
-Ropetus
Quote from: Roope on 27.06.2012, 16:47:13
Quote from: Nikopol on 27.06.2012, 15:56:38
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa. Koulussa ja yhteiskunnassa elävä kaksikielisyys my ass.
Pakkoruotsi kaivautuu syvemmälle asemiin. No, Maginot-linjakin kierrettiin.
Kerropa, mitä vaikutuksia tuolla on kouluille, jos tuntimäärää ei kerran lisätä. Se ainakin on selvää, että B1-kieltä ei käytännössä opi entisenkään vertaa, kun sitä on entisen kahden (ennen vuotta 1993 kolmen) viikkotunnin sijaan kahtena vuonna vain yksi tunti viikossa. Kuka siis hyötyy tästä operaatiosta?
Toiveena tietenkin on, että oppilaat saadaan pakkoruotsin pariin viattomampana, ennen altistumista pakkoruotsivastaiselle jengihengelle.
Quote from: Siili on 27.06.2012, 16:55:46
Toiveena tietenkin on, että oppilaat saadaan pakkoruotsin pariin viattomampana, ennen altistumista pakkoruotsivastaiselle jengihengelle.
Erilaisissa Folktinget-raporteissa ja Magma-tutkimuksissa tosiaankin usein esitetään, että opetusta pitäisi aikaistaa, koska seitsemäs luokka on jotenkin "hankala". Tähän "hankaluuteen" vain viitataan, enkä ole nähnyt sitä missään tarkemmin selitettävän, mutta ilmeisesti 13-vuotiaille lapsille tapahtuu jotain, joka estää nimenomaan B1-kielen oppimisen. Merkillinen ilmiö.
Quote from: AIP on 27.06.2012, 16:46:10
Onhan se vähän ankeaa paikoissa, jossa ei ole yläastetta ala-asteen kera samassa kompleksissa ja jossa mielenkiinnon vähyyden vuoksi ei ole palkattu ruotsinopettajaa ensimmäisen vieraan kielen vakanssin täyttämiseksi. Tämä tarkoittaa joko reilumpaa rakoa oppilaiden kävelymatkojen vuoksi tai yläasteen ruotsinopettajan päiväkeikkaa ala-asteelle.
Pikkukaupungin keskustassa voi olla yläkoulu ja siellä yksi ruotsinopettaja. Kaupungin haja-asutusalueella voikin sitten olla vaikka kolme alakoulua, niin että siinähän sumplivat. (Normaalisti kai alakouluissa yksi opettaja opettaa kaikkia aineita, mutta kielet voivat olla tästä poikkeus.)
On se vain kumma, että nykyisin valtaosan poliitikoista käsitys demokratiasta tuntuu olevan se, että vähemmistö päättää miten yhteiskunnassa elellään.
En ymmärrä, miksi jengi jaksaa vouhkata Ahvenanmaasta, joka on autonominen alue. Heillä ei ole
mitään tekemistä
Suomen kielipolitiikan kanssa, ainoastaan Ahvenanmaan kielipolitiikan kanssa.
Vielä muutama henkilökohtainen
sound bite:
- Kannustan ruotsin kielen opiskeluun.
- Vastustan pakkoruotsia.
- Kielipolitiikan ei pitäisi olla valtakunnallista vaan alueellista paikallisten olosuhteiden, tarpeiden ja toiveiden mukaan.
- Kielikeskustelun pitäisi keskittyä Svensk-Finlandin oikeuteen säilyttää kielellinen ja historiallinen jatkuvuutensa ja suomenkielisten demokraattiseen vaatimukseen olla vapaat valita.
Quote from: Oami on 27.06.2012, 17:22:06
Quote from: AIP on 27.06.2012, 16:46:10
Onhan se vähän ankeaa paikoissa, jossa ei ole yläastetta ala-asteen kera samassa kompleksissa ja jossa mielenkiinnon vähyyden vuoksi ei ole palkattu ruotsinopettajaa ensimmäisen vieraan kielen vakanssin täyttämiseksi. Tämä tarkoittaa joko reilumpaa rakoa oppilaiden kävelymatkojen vuoksi tai yläasteen ruotsinopettajan päiväkeikkaa ala-asteelle.
Pikkukaupungin keskustassa voi olla yläkoulu ja siellä yksi ruotsinopettaja. Kaupungin haja-asutusalueella voikin sitten olla vaikka kolme alakoulua, niin että siinähän sumplivat. (Normaalisti kai alakouluissa yksi opettaja opettaa kaikkia aineita, mutta kielet voivat olla tästä poikkeus.)
Kyllähän tähän asiaan löytyy rajattomasti resursseja. Vaikka mihinkään muuhun ei Suomessa enää rahat riittäisi niin kaksikielisyyden tukemiseen kyllä, koska se tuottaa rikkautta elämään ja kulttuuriin, ja sitäkautta Suomi vaurastuu. Euromaiden tukipaketit ja kehitysapukin lopetettaisiin ennen pakkoruotsin tukemista.
Kun jatkuvasti syljeskelee kansan naamalle tällä tavalla, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi perussuomalaisten kannatus nousee.
Tässä kieliasiassa on itsellä semmonen tuntuma, että taas pieni hyväosainen vähemmistö pystyy pitämään todella isoa ääntä omista ongelmistaan, kun varmaan löytyisi oikeasti isompiakin ongelmia mihin voisi ehkä olla järkevämpääkin jopa keskittyä.
Mikäli lähtökohdaksi otetaan ruotsin opettaminen kouluissa jatkossakin, tämä on mainio uudistus. Kieliä pitäisi ehdottomasti lukea mahdollisimman varhain. Se, onko ruotsin opettaminen kaikille lähtökohtana hyvä, onkin jo kokonaan toinen kysymys.
Jos itse olisin saanut valita, en olisi ottanut ruotsia koulussa lainkaan. Minä olisin luultavasti katunut sitä tosin, mutta moni muu ei.
Minun käsitykseni on, että jos pakkoruotsia aletaan lukemaan vuosi aiempaa ennemmin, tarkoittaa se tottakai lisätunteja. Vuosi lisää opiskelua. Ei missään sanota, että tuntimäärä olisi vakio, joka vaan jakaantuisi pidemmälle ajalle.
Näin taas ujutettiin ilmaan minkäänlaista kansalaiskeskustelua RKP:n mieliksi aikamoinen keikaus. Uutisointi asiasta on kovin hienovaraista ja peittelevää.
Kielellisesti rikkaampi koulu olisi sellainen, jossa jokainen saa valita itse opiskelemansa kielet sen sijaan, että kaikki pakotetaan opiskelemaan samaa.
13.6. Kokoomuksen puoluekokous Jyväskylässä äänesti Riihimäen Kansallisten Kokoomusnuorten aloitteesta "Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli".
Aloiteessa velvoitettiin kokoomusta toimimaan niin, että "peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan". Puoluehallitus oli esittänyt aloitteen hylkäämistä.
Äänestyksessä puoluehallitus sai 281 ääntä ja aloitteen puolella ollut vastaesitys 284 ääntä. Yllättävä tulos sai aikaan suuria suosionosoituksia.
17.6. Kokoomuskokous hylkäsi aloitteen pakkoruotsin poistamisesta
27.6. 1 vuosi lisää pakkoruotsia.
Tämä tätä kokoomuslaista kielipolitiikkaa.
Quote from: FadeAway on 27.06.2012, 18:44:13
13.6. Kokoomuksen puoluekokous Jyväskylässä äänesti Riihimäen Kansallisten Kokoomusnuorten aloitteesta "Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli".
Aloiteessa velvoitettiin kokoomusta toimimaan niin, että "peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan". Puoluehallitus oli esittänyt aloitteen hylkäämistä.
Äänestyksessä puoluehallitus sai 281 ääntä ja aloitteen puolella ollut vastaesitys 284 ääntä. Yllättävä tulos sai aikaan suuria suosionosoituksia.
17.6. Kokoomuskokous hylkäsi aloitteen pakkoruotsin poistamisesta
27.6. 1 vuosi lisää pakkoruotsia.
Tämä tätä kokoomuslaista kielipolitiikkaa.
No eräs hieman no sanotaanko epäpätevä "puoluejohtaja" vastasi keskustelupalstalla kun kyselin pakkoruotsin poisheivaamista puolueen tavoitteeksi että jos ottaisimme kielipolitiikan järkeistämisen puolueen ohjelmaan niin meitä pidettäisiin perussuomalaisten alapuolueena, joten emme ota tätä puolueohjelmaan. Tällaisen lausunnon rinnalla kokoomusnuorten aloite kuulostaa järkevältä ja tuo toivoa siitä että nuorissa on tulevaisuus.
Kaksikielinen maa, jossa muutaman prosentin kielivähemmistön takia valtaväestö pakotetaan opiskelemaan ruotsia. Ruotsi voisi aivan hyvin olla yhtenä valinnaisena kielenä muitten joukossa. Omalta peruskoulu-ja opiskeluajaltani muistan kuinka ruotsin opiskelu oli pakkopullaa alusta loppuun. Ja mitään hyötyä(ja käyttöä) minulle ei ruotsista ole ollut työelämässä ja vapaa-ajalla. Sama asia koskee varmaan suurinta osaa niistä suomalaisista, jotka asuvat suomenruotsalaisten alueitten ulkopuolella?
Quote from: -gentilhommehki- on 27.06.2012, 18:00:17
Minun käsitykseni on, että jos pakkoruotsia aletaan lukemaan vuosi aiempaa ennemmin, tarkoittaa se tottakai lisätunteja. Vuosi lisää opiskelua. Ei missään sanota, että tuntimäärä olisi vakio, joka vaan jakaantuisi pidemmälle ajalle.
Näin taas ujutettiin ilmaan minkäänlaista kansalaiskeskustelua RKP:n mieliksi aikamoinen keikaus. Uutisointi asiasta on kovin hienovaraista ja peittelevää.
Kyllä lisätunneista mainittaisiin ministeriön tiedotteessa (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/06/tuntijako.html?lang=fi).
^Eiköhän ne lisätunnit saada sinne jälkikäteenkin sumplittua. Pakkoruotsittajat vain "tutkivat" asiaa ja toteavat lisätunteja tarvittavan ja kas, niitähän tulee. On meillä hieno hallitus.
Pakkoruotsittajien kannalta oli tärkeintä saada pakkoruotsin opiskelu aiennettua. Sen jälkeen se ei ole niinkään iso muutos enää lisätä tuntimääriä.
Ja tärkeille kielille joilla gobaalisti kauppaakäydään ei sitten aikaa jääkkään opiskelijalle :facepalm:
R-etuoikeudet senkun paranevat!
19.00 uutisissa mainittiin opiskelunmäärän kasvavan vähintään 114h/v nykytilanteeseen verraten.
mtv3
http://www.katsomo.fi/?progId=129757 (http://www.katsomo.fi/?progId=129757)
edit. tarkoittaa siis kokonaisuutena lisää opiskelua ei vain kielien.
Quote from: kekkeruusi on 27.06.2012, 19:30:00
^Eiköhän ne lisätunnit saada sinne jälkikäteenkin sumplittua. Pakkoruotsittajat vain "tutkivat" asiaa ja toteavat lisätunteja tarvittavan ja kas, niitähän tulee. On meillä hieno hallitus.
Onhan se mahdollista, mutta ellei tällaisesta ilmoiteta viimeistään huomenna, niin ei tule onnistumaan enää tämän hallituksen aikana. Esityksessä oli muutamia muitakin kohtia, jotka nostavat ruotsinkielen opetuksen kustannuksia, joten rkp sai enemmän ajamiaan asioita (kunnat velvoitetaan tarjoamaan vapaaehtoista A2-kieltä eli käytännössä ruotsia vitosluokalta) läpi kuin pelkästä aikaistamisesta voi päätellä. Varsinainen pakkoruotsi ei kuitenkaan muutu entisestä muuten kuin että tunnit sijoittuvat entistä harvempaan.
Quote from: Roope on 27.06.2012, 19:48:14
Varsinainen pakkoruotsi ei kuitenkaan muutu entisestä muuten kuin että tunnit sijoittuvat entistä harvempaan.
Jos tarkoitus on kielen oppiminen, tuo on todella pöljää.
RKP vie, ensin Dragsvikin varuskunta ja nyt pakkoruotsi.
Jos vaikka maahanmuuttajalapsen tilannetta miettii. Ei ole helppoa, jos ei nyt ihan superkielinero ole. Hänen täytyy opiskella 1. äidinkieltään (esim. venäjä, viro, somali tai aradia jne) sitten 2. suomea, 3. pakkoruotsia, 4. englantia(lähes kaikki koululaiset opiskelevat englanti, muistaakseni reilusti yli 90 oppilaista.) ja sen jälkeen vasta 4. tai 5. kielenä opiskella jotain "vierasta kieltä", jolla on tarvetta vaikka globaalissa kaupankäynnissä, jos tilaa lukujärjestyksessä on ja voimia tavata kielioppia.
Quote from: Suomi2050 on 27.06.2012, 20:30:21
Quote from: Bonaventura on 27.06.2012, 20:28:15
Suvaitsevaisuushömppää uskonnon sijaan :(
Minkäslaista tuo suvaitsevaisuushömppä tulee olemaan? :o
Ruotsia ja sitä, että lukiossa keskustelette kovasti ja opettelette vuorovaikutustaitoja, koska olette niin tyhmiä, että ette osaa edes jutella toistenne kanssa ilman ohjausta.
Quote from: Nikopol on 27.06.2012, 15:56:38
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa.
Siteeraan tätä vaikka itse vältänkin kiroilua. Haluan myös muistuttaa, että vastaavan ministerin puolue on SDP ja hänen suomen taitonsa on korkeintaan välttävä.
Quote from: Suomi2050 on 27.06.2012, 20:34:57
Voi ei! :(
Mutta eikös se ollut niin, että tulee voimaan vuonna 2016?
Pitää sinun ajatella vähän junnujakin. Niinhän me vanhuksetkin tehdään. Ei se aina ole niin, että kunhan itse pääsee alta pois.
Opetusta varhennetaan?
Mistä suomenkielen sanasta opetusministeri Koskinen (SDP) tuon on vääntänyt?
Varhe? :facepalm:
Quote from: Roope on 27.06.2012, 17:11:27
Erilaisissa Folktinget-raporteissa ja Magma-tutkimuksissa tosiaankin usein esitetään, että opetusta pitäisi aikaistaa, koska seitsemäs luokka on jotenkin "hankala". Tähän "hankaluuteen" vain viitataan, enkä ole nähnyt sitä missään tarkemmin selitettävän, mutta ilmeisesti 13-vuotiaille lapsille tapahtuu jotain, joka estää nimenomaan B1-kielen oppimisen. Merkillinen ilmiö.
Seiskaluokan "hankaluus" on kyllä ihan todellinen ilmiö. Alakoulussa lapset viettävät kuusi vuotta tutussa ympäristössä tuttujen oppilaiden kanssa. Yläkoulussa kaikki yhtäkkiä muuttuu kun luokanopettaja vaihtuu aineenopettajiksi ja koko tuttavapiiri tai ainakin iso osa siitä vaihtuu. Monelle niistä, jotka ovat alakoulussa pärjänneet kohtalaisesti tai välttävästi, alamäki alkaa juuri seiskaluokalla.
Quote from: Kyrsimys on 27.06.2012, 20:49:14
Monelle niistä, jotka ovat alakoulussa pärjänneet kohtalaisesti tai välttävästi, alamäki alkaa juuri seiskaluokalla.
Ohi aiheen. Eri ketjun aihe, mutta ala-asteelta -> yläasteelle hyppy on VALTAVA. Sikälimikäli nuo ovat edelleen 1-6, 7-9. Ysit oli kurkoja, jotka nakitti seiskoja. Hieman samaan tapaan kuin intissä. "Samanarvoiset" wanhat ja mortit eivät oikeasti olleet kovinkaan samanarvoisia.
Kun junnuna saa kokea hieman höykytystä, niin sen "nautinnon" jakaa vanhempana eteenpäin. Yksi tai kaksi kymmenestä varmaankin miettii että ei tää ole hyvä, mutta ryhmän paine on liian kova.
Quote from: Nikopol on 27.06.2012, 15:56:38
Vittu mitä kaksinaamaista paskaa. Koulussa ja yhteiskunnassa elävä kaksikielisyys my ass.
Pakkoruotsi kaivautuu syvemmälle asemiin. No, Maginot-linjakin kierrettiin.
Suomen tilanne pakkoruåtsissa vertautuu Maginot - linjaan lähinnä siihen että ranskisten lisäksi jenkit, italialaiset, britit, venäläiset ja vielä päälle ne sakutkin olisivat sitä puolustaneet. "Uhkana" olisi ollut esim. ministeri
niemisen gushtavvsonnnan ja ministeri kylläisen merjan hyökkäilyt asemiin valtavia krapulapieruja päästelen..
Kertaalleen kerraten: Suomessa on RKP ja sen turaanien älytykseen erikoistuneet apparipuolueet siis siilinjärven pinokkion johtama kökkömus ja nämä kaikenlaiset kaviaarikommarit.
Elävä kaksikielisyys ja höynäytettävätQuote
Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 27.6.2012 (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361422)
Opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla työstetty perusopetuksen tuntijako on hyvä pohja opetuksen sisällölliselle uudistamiselle tuntijakoon perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnan yhteydessä. Myös lukion tuntijaon uudistaminen voidaan nyt käynnistää.
- Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu. Nyt vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa, taito- ja taideaineita sekä panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. B1-kielen, käytännössä toisen kotimaisen kielen, opetusta aikaistetaan. Nämä ovat kaikki isoja muutoksia, jotka yhdessä rakentavat meille aivan uudenlaista koulua ja koulukulttuuria, painottaa opetusministeri Jukka Gustafsson.
...
Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa.
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä sopi myös, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää tullaan korottamaan kolmella vuosiviikkotunnilla ja vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen tullaan säätämään opetuksen järjestäjille velvoittavaksi. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013 ja antaa eduskunnalle lakiesitys A2-kielen tarjoamisen velvoittavuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä.
Tavoitteet:
a) kielellisesti rikkaampi koulu
b) vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa
Keinot:
1) panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen
2) A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella
3) A2-kielen tarjoaminen tullaan säätämään opetuksen järjestäjille velvoittavaksi
4) lakiesitys A2-kielen tarjoamisen velvoittavuudesta
(epäilen että useissa kunnissa tarjotaan vain ruotsia kustannusten takia)5) B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla
Toteuttajat Kataisen hallitus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kataisen_hallitus):
- Kansallisen Kokoomus
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
- Vasemmistoliitto
- Vihreä liitto
- Suomen Kristillisdemokraatit
- Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue on hieno puolue. RKP toteuttaa äänestäjien toiveita. RKP edustaa demokratiaa.
SDP ja Kokoomus edustavat höynäytettäviä.
Monellako miljoonalla Kokoomus ja SDP valehtelevat kustannukset?
Onko kustannuksilla edes väliä?
Minun lasteni ei tarvitse panostaa pakkoruotsiin. Saavat vetää sen just sillä otteella, kuin haluavat.
Quote from: qwerty on 27.06.2012, 21:02:17
Ohi aiheen. Eri ketjun aihe, mutta ala-asteelta -> yläasteelle hyppy on VALTAVA.
Niin oli. Iso hyppy parempaan. Pienemmät opetusryhmät, asiaan perehtyneet aineenopet (lukuun ottamatta surkeaa ruotsinopea, joka ei ollut millään tajuta, että kersat haluavat oppia, eivät katsella tekstitettyjä videoita) ja bonuksena sangen rauhallinen kotiluokka. Ei mopotusta. Ihan tavallinen, iso yläkoulu.
Quote from: mietinen on 27.06.2012, 21:16:29
4) lakiesitys A2-kielen tarjoamisen velvoittavuudesta (epäilen että useissa kunnissa tarjotaan vain ruotsia kustannusten takia)
Kuntien on vuodesta 2014 lähtien tarjottava
ainakin yhtä vapaaehtoista A2-kieltä, joka aloitetaan yleensä viidennellä luokalla. Useimmissa kunnissa se on ruotsi ja vain ruotsi.
Quote
5) B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla
Eli kohta käytännössä kaikissa kunnissa alakoulussa alkaa viidennellä luokalla vapaaehtoinen A2-ruotsi (riippuen minimiryhmäkoosta) ja kuudennella luokalla pakollinen B1-ruotsi.
Rkp on tyytyväinen tuntikehysuudistukseen:
Hbl: SFP-politiker nöjda med timfördelningen (http://hbl.fi/nyheter/2012-06-27/sfp-politiker-nojda-med-timfordelningen)
Quote from: mietinen on 27.06.2012, 21:16:29
Monellako miljoonalla Kokoomus ja SDP valehtelevat kustannukset?
Onko kustannuksilla edes väliä?
103 MTV3 27.06. 15:50:04
MTV3 UUTISET Keskiviikko
Uskonto vähenee perusopetuksesta
Hallituksen sivistyspoliittinen
ministeriryhmä on päässyt sopuun
perusopetuksen tuntijaosta.
Taide- ja taitoaineita, yhteiskunta-
oppia ja liikuntaa lisätään. Uskonnon
tuntimäärää vähennetään. Draaman
käyttöä opetusmenetelmänä lisätään ja
kielivalikoimaa monipuolistetaan.
B1-kielen eli käytännössä usein ruotsin
opetusta aikaistetaan seitsemänneltä
luokalta kuudennelle luokalle.
Uudistus tulee maksamaan 15-20
miljoonaa euroa.
Quote from: Kyrsimys on 27.06.2012, 20:49:14
Quote from: Roope on 27.06.2012, 17:11:27
Erilaisissa Folktinget-raporteissa ja Magma-tutkimuksissa tosiaankin usein esitetään, että opetusta pitäisi aikaistaa, koska seitsemäs luokka on jotenkin "hankala". Tähän "hankaluuteen" vain viitataan, enkä ole nähnyt sitä missään tarkemmin selitettävän, mutta ilmeisesti 13-vuotiaille lapsille tapahtuu jotain, joka estää nimenomaan B1-kielen oppimisen. Merkillinen ilmiö.
Seiskaluokan "hankaluus" on kyllä ihan todellinen ilmiö. Alakoulussa lapset viettävät kuusi vuotta tutussa ympäristössä tuttujen oppilaiden kanssa. Yläkoulussa kaikki yhtäkkiä muuttuu...
Mutta vain ruotsinkielen opetuksen suhteen tarvitsee tehdä erityisjärjestelyitä.
Uusia alkavia aineita seikalla ovat myös fysiikka, kemia ja kotitalous.
Quote from: Nanfung on 27.06.2012, 21:49:23
Quote from: mietinen on 27.06.2012, 21:16:29
Monellako miljoonalla Kokoomus ja SDP valehtelevat kustannukset?
Onko kustannuksilla edes väliä?
103 MTV3 27.06. 15:50:04
MTV3 UUTISET Keskiviikko
Uudistus tulee maksamaan 15-20
miljoonaa euroa.
Samalla rahalla voitaisiin ostaa vuosittain yhdelle ikäluokalle (60000 lasta) tietokone:
Asus Eee PC R011PX 10.1"/N570/1GB/320GB/Windows 7 Starter -kannettava, musta
239,90 € sis 23 % alv. ks. verkkokauppa (http://www.verkkokauppa.com/fi/product/43499/ddgtj/Asus-Eee-PC-R011PX-10-1-N570-1GB-320GB-Windows-7-Starter)
15_000_000 / 240 = 62500
Quote from: Nationalisti on 27.06.2012, 17:24:32
En ymmärrä, miksi jengi jaksaa vouhkata Ahvenanmaasta, joka on autonominen alue. Heillä ei ole mitään tekemistä Suomen kielipolitiikan kanssa, ainoastaan Ahvenanmaan kielipolitiikan kanssa.
Vielä muutama henkilökohtainen sound bite:
- Kannustan ruotsin kielen opiskeluun.
- Vastustan pakkoruotsia.
- Kielipolitiikan ei pitäisi olla valtakunnallista vaan alueellista paikallisten olosuhteiden, tarpeiden ja toiveiden mukaan.
- Kielikeskustelun pitäisi keskittyä Svensk-Finlandin oikeuteen säilyttää kielellinen ja historiallinen jatkuvuutensa ja suomenkielisten demokraattiseen vaatimukseen olla vapaat valita.
Komppaan. Joka suhteessa.
Vapautuminen pakkoruotsista on henkilökohtainen valintaÄidinkieli on ilmoitus asia. Jos äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, voi hakea vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Tee henkilökohtainen valinta. Vaihda äidinkielesi esim. englanniksi:
Äidinkieli- ja asiointikielitieto väestötietojärjestelmään, suomi.fi (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html)
Quote
Maahanmuuttajaopiskelija, Eiran aikuislukio (http://www.eira.fi/lukio/opinto-ohjaus/ohjauskeskustelut/maahanmuuttaja-aikuislukiossa)
Vapautus ruotsin kielen opiskelusta
Jos äidinkielesi ei ole suomi tai ruotsi tai saame, voit hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta eli ruotsin opiskelusta. Ruotsin opiskelusta voit hakea vapautusta, jos et ole sitä aiemmin opiskellut eli se ei ole kuulunut aiemmin opintoihinsi. Myös suomalainen opiskelija, joka on ehnyt aiemmat opinnot ilman ruotsin opintoja esimerkiksi ulkomailla, voi hakea vapautusta ruotsin kielen opiskelusta.
...
Vieraskielisyyden huomiointi ylioppilaskokeissa
Jos olet vieraskielinen ja kirjoitat ylioppilastutkinnon ja haluat, että vieraskielisyys otetaan huomioon kokeiden arvostelussa, niin sinun tulee tehdä vieraskielisyysselvitys, joka toimitetaan lautakunnalle kirjoituksiin ilmoittautumisen yhteydessä. Kysy lisätietoja asiasta tukitoimien koordinaattorilta tai opinto-ohjaajalta.
Quote
Vapautus toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamisesta, Aalto-yliopisto (http://kielikeskus.aalto.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat_kieli-ja_viestintaopinnot/vapautus/)
Jos opiskelija on saanut vapautuksen toisesta kotimaisesta kielestä lukiossa, hän voi saada vapautuksen myös Aalto-yliopistossa esittämällä oman tutkinto-ohjelmansa opintotoimistossa todistuksen vapautuksesta.
Opiskelijan, joka on saanut vapautuksen toisesta kotimaisesta kielestä, tulee suorittaa kahden (2) opintopisteen verran muita valinnaisia kielten opintoja.
Alla kaikkea sälää, joka voi olla kiinnostavaa. Otin yhden erittäin pitkän lainauksen mukaan, koska se on nykyisellään enää web.archive.org:issa. Kansanperinnettä tulee varjella!
Quote
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628)
12 §
Äidinkielen opetus
Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.
Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.
Quote
Jo riittää pakkoruotsi! (http://web.archive.org/web/20071213215508/http://www.cc.jyu.fi/~pasaojan/ilmoitus.html)
Vaihda englantiin!
Tahdotko päättää itse omista ja lastesi kieliopinnoista? Onko äidinkieli mielestäsi yksityisasia, johon valtion ei pitäisi puuttua? Pitäisikö mielestäsi suomenkielisten saada ylläpitää omaa kielellistä kulttuuriaan ilman, että etuoikeutettu kielivähemmistömme rekisterimerkintöihin vedoten vaatii "positiivista syrjintää", eli enemmistön ihmisoikeuksien polkemista? Vaihda nyt äidinkielesi, ja liity kasvavaan anglosuomalaisten vähemmistöön, jolla on omat kulttuuriset ja kielelliset erityisoikeutensa. Samalla murennamme rasistisen kielisorron mekanismeja.
"Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi väestötietojärjestelmään. Äidinkielen voi myöhemmin vaihtaa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti." -Kuntaliitto
"Tietojen rekisteröinti perustuu kansalaisten ja viranomaisten lakisääteisiin ilmoituksiin. Henkilöistä talletetaan rekisteriin nimi ja henkilötunnus, osoitetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli, tieto perhesuhteista sekä syntymä- ja kuolintiedot. Tilastokeskus laatii Väestörekisterikeskuksen antamien tietojen perusteella tilastoja muun muassa kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan. Kielirekisteröinnin periaatteena on, että henkilöllä on ainoastaan yksi oma kieli, joka hänellä on oikeus valita. Henkilön oma kieli määräytyy siten ilmoituksen mukaan. Hän voi halutessaan ilmoittaa myöhemmin muutoksia väestötietojärjestelmään merkittyyn tietoon."
- Ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto: Suomen kolmas raportti alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta
Äidinkielekseen voi ilmoittaa minkä tahansa kielen. Rekisterimerkinnän muuttaminen on ilmoitusluontoinen toimenpide, ja asiakasta palvellaan maistraatissa tavalliseen tapaan ystävällisesti. Mitään taitovaatimuksia ei ole, voit puhua maistraatissa suomea. Saatat tarvita henkilöllisyystodistusta jättäessäsi ilmoitusta. Halutessasi voit pyytää ilmoituksesta päiväleimatun kopion. Ilmoituksen voi toimittaa myös postitse.
Anglosuomalaiseksi ilmoittautumisen voi tehdä myös porukalla, monta perhettä yhtä aikaa!
Täytä äidinkielimerkinnän korjausilmoitus ja postita se maistraattiin.
Äidinkielen vaihtaminen on
henkilökohtainen kannanotto kielivapauden puolesta.
helppoa.
ilmaista.
haitatonta.
konkreettinen askel kielivapauteen. Yhteinen tavoitteemme on vapautua kielierottelusta Suomessa. Kun ihmiset vaihtavat rekisteröidyn kielensä englantiin, ei kielirasisteilla ole enää uskottavaa järjestelmää, johon vedota Suomen kaksikielisyysvalheen tueksi. Kolmikielisyyttä ei kukaan alkane ajaa. Suomalaisista 80 % kannattaa kielivapautta.
peruskoululaiselle mahdollisuus lopettaa turhan ruotsin kielen opiskelu.
etu työmarkkinoilla. Voit merkitä ansioluetteloosi englannin äidinkieleksesi ja suomen kielen äidinkielen veroiseksi.
Kysymys: Mitä tämä siis käytännössä meinaa peruskoululaiselle? Pääsenkö minä ruotsintunneilta?
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, alaotsikko "7. 2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu":
"Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä."
Taulukon mukaan oppilas, jonka äidinkieli on "muu äidinkieli" eli esimerkiksi englanti, opiskelee äidinkielenään englantia ja toisena kielenä suomea (tai ruotsia). Lisäksi hän voi halutessaan opiskella ruotsia (tai suomea), mutta ei tietenkään tätä tee.
Koululle pitää siis toimittaa huoltajan (tai vastaavan) vahvistama ilmoitus oppilaan äidinkielestä.
"Kun oppilas siirtyy yläkouluun, hän saa tiedon valinnaisaineiden ja esimerkiksi ruotsin kielen opiskelusta yläkoulussa. Vanhemmat päättävät, opiskeleeko nuori ruotsia vai sen sijalla esim. suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaisesti suomea. Vanhemmilla on oikeus anoa nuorelle vapautusta ruotsin kielen opiskelusta, jos nuori opiskelee suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti suomea."
"Jos nuori ei opiskele ruotsia yläkoulussa, hän voi anoa vapautuksen ruotsin opiskelusta kun hän menee lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Jos nuori haluaa myöhemmin oppia ruotsia, hän voi opiskella sitä esim. aikuisopistojen kursseilla."
Vantaa: Opas vanhemmille
Pitääkö minun opiskella ruotsia?
"Toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) on lukion oppimäärään kuuluva pakollinen oppiaine ja siitä voi hakea vapautusta opiskelija, jolla on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Lisäksi suomalainen opiskelija, joka on oleskellut useita vuosia ulkomailla ja/tai ei ole suorittanut suomenkielistä peruskoulua voi hakea vapautusta ruotsin opiskelusta." Etäopo
"Olen ollut vapautettu ruotsin kielestä peruskoulussa - Onko minulla mahdollisuuksia käydä aikuislukiota? Entä, jos koskaan ei ole opiskellut ruotsia?"
"Vapautus ruotsin kielen opinnoista anotaan aikuislukiossa..."
Peda.net OPISKELU AIKUISLUKIOSSA
Ruotsiton vaihtoehto kehdosta hautaan
Rekisteröidy Anglosuomalaiseksi ennen peruskoulun 7. luokan alkua. Ilmoituksen voi tehdä myöhemminkin, mutta tällöinhän olet jo joutunut ainakin jonkin aikaa kärsimään Ruotsista. Tee ilmoitus koululle ja opiskele Englantia äidinkielenä ja Suomea toisena kielenä. Käytännössä opiskelet Suomea äidinkielenveroisena samassa ryhmässä kuin muutkin. Ruotsi on vapaaehtoinen, mutta opiskele sekin aika ennemmin Saksaa.
Opiskele ammattikoulussa tai lukiossa Englantia äidinkielenäsi ja Suomea toisena kielenä (lukion S2). Ylioppilastutkinnon voit suorittaa Suomeksi. Ruotsin voit jättää kirjoittamatta, tämän oikeuden lukiolaiset hankkivat sinulle 16.3.2004 järjestämällään mielenilmauksella.
Jatko-opinnoissa opiskelet niin kuin muutkin. Virkamiesruotsin kurssi on näennäisopintojakso, jonka voit vaihtelevin käytännöin suorittaa kotitenttinä tai tentaattorin väsyttämismenetelmällä.
Suomen englanninkielisten yhdistys
Suomen Englanninkieliset kunnioittavat Suomenkielisen alkuperäisväestön oikeutta omaan kielelliseen identiteettiin Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että oman vähemmistökielen, Englannin opiskelua ei edellytetä pääväestöltä. Suomen Englanninkieliset ovat kuitenkin iloisia, jos Suomenkieliset tahtovat vapaaehtoisesti opiskella kaunista Englannin kieltä. Suomen Englanninkieliset ymmärtävät, että heidän näkemyksensä Englannin kielen kauneudesta on suhteellinen ja että monissa tilanteissa on yksilön ja yhteisön kannalta viisaampaa opiskella jotain toista, tarpeellisempaa kieltä. Suhteellisuudentaju, ihmisyyden kunnioitus, yhteisön hyvinvointi ja yksilönvapaus ovat tärkeitä arvoja Suomen Englanninkielisille.
"Sinulla on muutamia erillisiä vaihtoehtoja kapinahankkeen tukemiseksi. Ensinnäkin voit ryhtyä itse totaalikieltäytyjäksi ruotsinkielen opiskelun suhteen. Tämä edellyttää, että olet opiskelet jossakin maamme oppilaitoksessa tai peruskoulussa ja että olet valmis maksamaan totaalikieltäytymisen hinnan, mikä se sitten Sinun tapauksessasi onkin. Totaalikieltäytyminen ei silti tarkoita, että sinun pitäisi lopettaa kokonaan ruotsin opiskeleminen. Se tarkoittaa ainoastaan, että lopetat ruotsinopinnoissasi yhteistyön laitoksen kanssa, joka tukee pakkoruotsia. Toinen vaihtoehto on välittää tämä kirjoitus eteenpäin sopiviksi katsomillesi tahoille. Voit myös ainoastaan tiedottaa pakkoruotsin vastaisista argumenteista. Suomen kansa on saanut jo kuulla joistakin totaalikieltäytyjistä, joiden edessä pakkoruotsittajat ovat katsoneet toistaiseksi parhaaksi perääntyä - kansa on haluttu pitää rauhallisena eli kielivapautta kannattavat totaalikieltäytyjät on yleensä päästetty vähimmäisarvosanalla sekä pelkällä huomautuksella. Lähdin itsekin totaalikieltäytyjäksi jo noin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin en kuitenkaan kieltäytynyt kannattaakseni kielivapauden asiaa vaan puhtaasti siksi, etten katsonut erityisemmin tarvitsevani ruotsin kieltä - olen opiskellut sitä kyllä jonkin verran virallisten opetussuunnitelmien ulkopuolella. Omalla yläasteellani minun tuskin tarvitsi edes mainita näkemyksestäni, kun jo sain vapautuksen ruotsinopiskelusta. Suhtautuminen totaalikieltäytymiseen siis vaihtelee, eikä kukaan voi taata, että asiaan suhtauduttaisiin yleislinjaltaan yhtä myönteisesti myös tulevaisuudessa, varsinkin jos tämäntyyppinen kapinaliike laajenee." (Lähde)
Lukemista
Juhani Aho sanoo painavan sanansa.
Urho Kekkonen jatkaa.
Ja professorit myötäilevät.
Muita linkkejä:
Vapaudu pakkoruotsista!, MuroBBS (http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/577786-vapaudu-pakkoruotsista.html)
Virkamiesruotsi, vapaakielivalinta.fi (http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=741)
Jokseenkin kummallisesti opetusministeri Gustafsson perusteli televisiossa uudistusta sillä, että koulusta tulee "kieliohjelmaltaan monipuolisempi" ja "kielellisesti rikkaampi". Tämä on erikoinen väite, sillä käy täsmälleen päinvastoin, kun jo ennestään pakollisen ruotsin kielen opetusta lisätään lähes kaikissa kunnissa määräämällä vähintään yhden A2-kielen tarjoaminen pakolliseksi, kun samaan aikaan valinnaisten aineiden (muun muassa C-kieli eli tyypillisesti saksa, ranska ja venäjä) opetusta vähennetään peräti neljällä viikkotunnilla. Gustafssonin väitettä toistaa samoin sanoin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Mäkelä ja aivan yhtä heppoisin eli todellisuudenvastaisin perustein.
QuoteSuomalaisten kaventunut kielivaranto on herättänyt kokoomuslaisissa huolta. Läheskään kaikki kunnat eivät ole tarjonneet koululaisille edes mahdollisuutta opiskella pakollisen kielen [englanti] lisäksi toista vierasta kieltä [ruotsi]. Päätös velvoittaa kunnat tarjoamaan valinnaisia kieliopintoja koululaisille on merkittävä muutos aiempaan käytäntöön.
Verkkouutiset: Mäkelä: Opetusministeri löysi rohkeuden perusopetuksen uudistamiseen (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/104259-makela-opetusministeri-loysi-rohkeuden-perusopetuksen-uudistamiseen)
QuotePerusopetuksen vähimmäistuntimäärä nousee kolmella vuosiviikkotunnilla.
- Lisätyt vuosiviikkotunnit tullaan käyttämään valinnaisuuden lisäämiseksi, kuvailee opetusministeri.
Yle: Lisätunteja liikuntaan ja yhteiskuntaoppiin - uskonnon opetusta vähennetään (http://yle.fi/uutiset/lisatunteja_liikuntaan_ja_yhteiskuntaoppiin_-_uskonnon_opetusta_vahennetaan/6197127)
Ei käytetä, päinvastoin:
QuoteTaide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
Nelonen: Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla (http://staging.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/uskonnon-opetus-v%C3%A4henee-yhdell%C3%A4-vuosiviikkotunnilla)
Olen pakkoruotsin vastustaja, mutta ruotsinkielen opetuksen kannattaja. Aika vähän ruotsilla terje, mutta olen ainakin käyttänyt sitä, sekä kotimaassa että ulkomailla. Ja mokutusta lukuunottamatta Ruotsi on hyvä maa.
On minusta sääli että Suomen ruotsinkieliset eivät tajuta kusevansa omiin muroihinsa. Nyt olisi pitänyt pitää pää alhaalla ja olla vain ylpeä omasta kulttuuripiiristä. Kyllä sitä kuitenkin myös ihaillaan Suomessa. Nyt on suorastaan vittuiltu suomalaisille, ja tämä tulee kostautumaan. Olisivat vain pitäneet kohtuullisuuden strategian. Shakissakaan ei voita liian ulospäin menevällä pelillä. Oi voi. Olisin pitkällä aikavälillä voinut jopa kannattaa kaksikielisyyttä. Mutta taitavat itse uhrata sen. Nyt mielestäni alkaa näyttää siltä että historian tuulet havisuttavat aikakirjojen lehtiä.
Ahvenanmaa liittyy tähän siten että sen jälkeen ei kulttuurin kaksikielisyyden arvosta oikein voi puhua. Muutoin kyllä sillä on toisiaan oma asemansa, mutta se vesittää Suomessa käytetyn retoriikan.
Helpompi on tietysti lisätä sitä ruotsin pakkopullaa koulu-uran alkupuolelle kuin sen loppupuolelle yksinkertaisesti käskyttämällä. Alakoululaiset kun harvemmin nousevat kapinaan. :facepalm:
Maikkarin toimittaja Tero Koskinen oli vedossa. Hänen mukaansa B1-kielen opiskelu alkaa jatkossa jo seitsemänneltä luokalta. Lisäksi liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita tulee olemaan viikottain neljä tuntia enemmän.
Miksihän näitä muutoksia piti ajaa. Meillähän oli ennestään maailman paras järjestelmä pisa-tulosten mukaan. Kunhan pidetään mamut poissa Suomesta, opetusryhmät pieninä ja vähennetään pakkoruotsia. Muita kieliä, kuten ranskaa, saksaa, kiinaa.
Sehän on vain suomenruotsia, ei sillä tee mitään. Tässä maassa puhutaan suomea. Kukaan ei puhu suomenruotsia täällä.
15-20 miljoonaa kankkulan kaivoon. Me tienataan tällä. Noilla rahoilla olisi voinut remontoida homekouluja.
Quote from: Junes Lokka on 28.06.2012, 07:08:49
Miksihän näitä muutoksia piti ajaa. Meillähän oli ennestään maailman paras järjestelmä pisa-tulosten mukaan. Kunhan pidetään mamut poissa Suomesta, opetusryhmät pieninä ja vähennetään pakkoruotsia. Muita kieliä, kuten ranskaa, saksaa, kiinaa.
Sehän on vain suomenruotsia, ei sillä tee mitään. Tässä maassa puhutaan suomea. Kukaan ei puhu suomenruotsia täällä.
15-20 miljoonaa kankkulan kaivoon. Me tienataan tällä. Noilla rahoilla olisi voinut remontoida homekouluja.
Perussuomalaiset ja KNL:hän nämä muutokset on provosoinut ilmiselvästi. Jos tätä tulosta niin pahana pitää, niin koittaa vaikuttaa sitten heihin, ketkä tämän päätöksen taustalla todella ovat.
Vaikka pakkoruotsi potuttaa aivan täysillä, niin silti ihmetyttää, että miksi juuri nyt? Ja samalla mietin, että onko tämä nykyhallituksen vakiokäytäntöä, jolla kansan kiinnostus pidetään kohdistettuna milloin mihinkin puppuun samalla kun valtiolle todella tärkeät asiat viedään eteenpäin lähes täydellisessä mediapimennossa. Ainakin näin käytännössä on viimeiset kuukaudet tapahtunut...
Vaikka ainakin tämä antaa varsin mainion työkalun kuntavaaleja ajatellen, jos jotain hyvää pitää tästäkin repiä.
Jos kouluissa pitäisi joihinkin aineisiin keskittyä niin matematiikkaan, Saksaan, Ranskaan ja Venäjään.
Quote from: Soromnoo on 28.06.2012, 08:13:42
Jos kouluissa pitäisi joihinkin aineisiin keskittyä niin matematiikkaan, Saksaan, Ranskaan ja Venäjään.
Samaa mieltä. Ylipäätään luonnontieteiden opetusta pitäisi lisätä. Tuosta uskonnon opetuksen vähentämisestä ja ruotsin opetuksen lissäämisestä esittäisin kompromissia. Opetetaan uskontoa ruotsinkielellä.
Quote from: Lahti-Saloranta on 28.06.2012, 08:23:53
Opetetaan uskontoa ruotsinkielellä.
Juu, näin! Ruotsalainen kulttuurikin tutuksi; Koraanihan on käännetty ruotsiksi.
minä sanoin jo silloin, kun media kohisi uskontotuntien uudistuksesta, että takana on jotain muuta, kuten pakkoruotsin lisääminen
http://hommaforum.org/index.php/topic,72423.msg1049667.html#msg1049667
Suorastaan naurattaa, kuinka ihmiset ovat edelleenkin media johdettavissa. Jopa hommalaiset.
Ekassa viestissä mainittu elävä kaksikielisyys näkyy yhteiskunnassa esim. siten, että (ainakin Turussa) suomenruotsalaisilla on pitkälti omat baarinsa ja kulttuurinviettopaikkansa ruotsalaisine teattereineen. Suomensuomalaiset sitten kommunikoivat elävästi suomenruotsalaisten kanssa suomeksi. Vaikutus +/- nolla.
Quote from: Bonaventura on 28.06.2012, 11:12:55
Sen sijaan vaikuttaa siltä -tähän yritin hommalaisten katseet kääntää jo aiemmin- että uskonnon yksi tunti korvataan suvaitsevaisuuskasvatuksella. Mitä muuta kuvittelette alakoulussa opetettavan draamallisen yhteiskuntaopin, jota ministeri perustelee monikulttuurin vaatimuksilla, olevan?
Eipä juuri mitään.
Yläkoulussa voisi sen sijaan opettaa kansalaistaitoja (joissakin harvoissa kouluissa opot hoitavat osan näistä): työnhakua (pipo veks päästä jos haluut duunii, kerro reippaasti nimesi ja tervehdi kohteliaasti, ilmesty ajoissa työpaikalle), erilaisten haku- ja muiden lomakkeiden täyttämistä, vastuuta ja velvollisuuksia, ensiapua, toimimista hätätilanteissa jne jne jne
Vaikka draamallisesti, kunhan opetettaisiin. :)
Quote from: nitkunatku on 28.06.2012, 10:05:01
Ekassa viestissä mainittu elävä kaksikielisyys näkyy yhteiskunnassa esim. siten, että (ainakin Turussa) suomenruotsalaisilla on pitkälti omat baarinsa ja kulttuurinviettopaikkansa ruotsalaisine teattereineen. Suomensuomalaiset sitten kommunikoivat elävästi suomenruotsalaisten kanssa suomeksi. Vaikutus +/- nolla.
Turussa hurreja on prosentuaalisesti vähemmän kuin Helsingissä. Turun hurriprosentin pieneminen oli syy lakimuutokseen, jonka mukaan prosentti ei enää yksin ratkaisee kaksikielisyyttä, vaan siihen riittää 3000 hurriasukasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisist%C3%A4_kunnista
Tämän ansiosta Helsinki, Vantaa, ja Turku ovat edellen kaksikielisiä, vaikka vanhan lain mukaan ne olisivat nyt yksikielisiä. Lohja puolestaan päätti ruveta kaksikieliseksi kuntaliitoksen myötä, vaikkei edes nykylain mukaan sen sitä tarvitsisi olla.
Quote from: Bonaventura on 28.06.2012, 11:12:55
Quote from: EL SID on 28.06.2012, 09:04:53
minä sanoin jo silloin, kun media kohisi uskontotuntien uudistuksesta, että takana on jotain muuta, kuten pakkoruotsin lisääminen
http://hommaforum.org/index.php/topic,72423.msg1049667.html#msg1049667
Suorastaan naurattaa, kuinka ihmiset ovat edelleenkin media johdettavissa. Jopa hommalaiset.
Minä en ole saanut käsiini tuntijakoa numeromuodossa (ei tiedotteiden ja toimittajien filtteröiminä -onko Roopella se tassussaan?), joten en voi sanoa mitään varmaa, mutta Roope tuossa aiemmin taisi sanoa, että hänen käsityksensä mukaan ruotsin kielen tuntimäärä ei kasva, vaan se jaetaan useammalle vuodelle.
Sen sijaan vaikuttaa siltä -tähän yritin hommalaisten katseet kääntää jo aiemmin- että uskonnon yksi tunti korvataan suvaitsevaisuuskasvatuksella. Mitä muuta kuvittelette alakoulussa opetettavan draamallisen yhteiskuntaopin, jota ministeri perustelee monikulttuurin vaatimuksilla, olevan?
Kertauksena:
Quote
Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
- Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.
Lukekaa tuo huolella ja havahtukaa.
Ihan oikea mokutuspropagandatunti kouluun aineeksi? Voi hyvää päivää...
Quote from: Porari on 28.06.2012, 07:46:35
Vaikka pakkoruotsi potuttaa aivan täysillä, niin silti ihmetyttää, että miksi juuri nyt? Ja samalla mietin, että onko tämä nykyhallituksen vakiokäytäntöä, jolla kansan kiinnostus pidetään kohdistettuna milloin mihinkin puppuun samalla kun valtiolle todella tärkeät asiat viedään eteenpäin lähes täydellisessä mediapimennossa. Ainakin näin käytännössä on viimeiset kuukaudet tapahtunut...
Vaikka ainakin tämä antaa varsin mainion työkalun kuntavaaleja ajatellen, jos jotain hyvää pitää tästäkin repiä.
Miksi juuri nyt?Esitän arvauksen aiheesta. Syynä on yleiseurooppalainen kulttuurien sulauttamisen prosesi (kansallisten identiteettien murtaminen) sekä RKP:n itsenäinen ja johdonmukainen politiikka oman kulttuurin puolesta.
Kansallisen identiteetin murtaminen on ilmeisesti eurooppalaisen valtaeliitin laajasti kannattama ajatus. Minusta identiteettien murtaminen, tai sulauttaminen, on voimakas teko. Sen voi oikeuttaa vain sotaan rinnastettava uhka ja tällöinkin kahden kulttuuriltaan varsin samankaltaisen maan välillä esim. Suomen ja Norjan välillä. Tosin tällaisten maiden välinen sodan uhka lienee olematon.
Kansallisen identiteetin ja kulttuurin tuhoaminen hävittää peruuttamattomasti vuosisatojen aikana kertynyttä kansanperinnettä ymmärrystä elämästä.
RKP:llä on Suomen puolueista voimakkain sitoutuminen omiin arvoihin ja omaan kulttuuriin. RKP ymmärtää poliittisten virtausten kehittymiset ja kokonaiskuvan. Tämän ymmärryksen perusteella se tarttuu aktiivisesti poliittisessa tilanteessa esiin nouseviin mahdollisuuksiin. Poliittisesti RKP on Suomen taitavin puolue. RKP:n tavoitteet realisoituvat järjestelmällisesti laeiksi ja asetuksiksi vain viiden prosentin kannatuksesta huolimatta.
Nyt RKP hyödynsi yleiseurooppalaista aatesuuntausta, jonka tavoitteena on kansallisten identiteettien hävittäminen vahvistaakseen oman ryhmänsä, ruotsinkielisten, kulttuuria ja asemaa. Kaunista ja taitavaa!
Höynäytettävät eivät ansaitse omaa kieltä tai kulttuuria.
Quote
EU should 'undermine national homogeneity' says UN migration, BBC, 21.6.2012 chief (http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-18519395)
Peter Sutherland told peers the future prosperity of many EU states depended on them becoming multicultural.
...
He told the committee: "The United States, or Australia and New Zealand, are migrant societies and therefore they accommodate more readily those from other backgrounds than we do ourselves, who still nurse a sense of our homogeneity and difference from others.
"And that's precisely what the European Union, in my view, should be doing its best to undermine."
Uutisesta on viestiketju: 2012-06-21 YK:n edustaja: EU-maiden "homogeenisuus" purettava (http://hommaforum.org/index.php/topic,72470.0.html)
Siis onko tääkin nyt lukkoon lyöty muutos? Että ihan kaikessa hiljaisuudessa tehty just päinvastoin kun mitä kaikissa polleissa ynnä muissa on oltu mieltä? Jos kerta kaikessa pitää säästää, niin lakkautetaan saatana ruotsinkielen opetus kokonaan ja lähetetään ylimääräset fyrkat vaikka Kreikkaan.
Opetusministeriön sivut: Perusopetuksen tuntijako (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/index.html)
Opetushallituksen lausunto: Perusopetuksen tuntijako (http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/181930_Opetushallitus.pdf). Skannattu ilman tekstintunnistusta, hakukoneet eivät indeksoi sisältöä. Avoimen tietoyhteiskunnan ydin, opetusministeriö.
Opetushallitus on käsittääkseni RKP:n "taskussa".
Quote
Opetushallitus, Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Opetushallitus)
Opetushallitus (OPH, ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetusministeriön alainen keskusvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.
Opetushallituksen sivut perusopetuksen tuntijakoa (http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen) koskien.
Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:
Quote
Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012 (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/362429/Uskonnon+opetus+vahenee+yhdella+vuosiviikkotunnilla)
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT
Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?
Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.
Ollaanko Ruotsia siirtämässä Suomeen?
Quote from: mietinen on 28.06.2012, 12:09:15
Opetusministeriön sivut: Perusopetuksen tuntijako (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/index.html)
Opetushallituksen lausunto: Perusopetuksen tuntijako (http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/181930_Opetushallitus.pdf). Skannattu ilman tekstintunnistusta, hakukoneet eivät indeksoi sisältöä. Avoimen tietoyhteiskunnan ydin, opetusministeriö.
Opetushallitus on käsittääkseni RKP:n "taskussa".
Quote
Opetushallitus, Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Opetushallitus)
Opetushallitus (OPH, ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetusministeriön alainen keskusvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.
Opetushallituksen sivut perusopetuksen tuntijakoa (http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen) koskien.
Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:
Quote
Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012 (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/362429/Uskonnon+opetus+vahenee+yhdella+vuosiviikkotunnilla)
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT
Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?
Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.
Ruotsin kieli ei ole valinnainen. On tasan kaksi vaihtoehtoa: sama tuntimäärä x jakautuu pidemmälle ajalle, koska opetusta tulee vuosi lisää tai sitten tunteja lisätään. Itse olen varma, että ruotsin kielen opetusta tulee yksinkertaisesti lisää yhden vuoden verran ja tuntimäärä lisääntyy. Toisaalta miksi takertua tähän asiaan, olennaista on, miten Freudenthal-puolue taas pyöritti koko hallitusta.
Quote from: mietinen on 28.06.2012, 12:09:15
Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:
Quote
Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012 (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/362429/Uskonnon+opetus+vahenee+yhdella+vuosiviikkotunnilla)
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT
Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?
Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.
Kyllä se vaikuttaisi olevan totta. Kaikille yhteisten valinnaisaineiden tuntimäärä lasketaan kolmestatoista yhdeksään. Esimerkiksi kotitalous siirtyisi pakolliseksi aineeksi, mutta toisaalta esimerkiksi C-kielen opetus siis vähenisi. Aivan käsittämätöntä, että valinnaisen C-kielen heikentyvää asemaa ei tarkasteltu Opetushallituksen lausunnossa tai missään muuallakaan lainkaan. Se on kielenopetuksen monipuolisuuden kannalta paljon tärkeämmässä asemassa kuin esityksessä painotetut A- ja B-kielet, joissa harvemmin on tarjolla muita vaihtoehtoja kuin englanti ja ruotsi.
Quote from: -gentilhommehki- on 28.06.2012, 12:25:04
On tasan kaksi vaihtoehtoa: sama tuntimäärä x jakautuu pidemmälle ajalle, koska opetusta tulee vuosi lisää tai sitten tunteja lisätään. Itse olen varma, että ruotsin kielen opetusta tulee yksinkertaisesti lisää yhden vuoden verran ja tuntimäärä lisääntyy.
Ainakaan se tuntimäärän lisääminen ei tapahdu tämän uudistuksen yhteydessä.
Edit:
Mahdollisesti tulkitsin virheellisesti opetusministeriön tiedotetta. Näyttäisi ainakin siltä, että hallitus tukee rahallisesti yläkoulun valinnaista kielenopetusta. Kieliä erityisesti harrastava voisi valita valinnaisen kielen ilman, että se vähentäisi muiden valinnaisaineiden määrää. Epäselväksi jää, lisääkö uudistus todellisia vaihtoehtoja. Tarjoavatko kunnat uusia valinnaisia kieliä, ja onko valinnaisen kielen valinta oppilaalle mielekästä. Erittäin sekavaa, mutta siksi kai opetusministeri olikin niin tyytyväinen.
Quote from: -gentilhommehki- on 28.06.2012, 12:25:04
Quote from: mietinen on 28.06.2012, 12:09:15
Roope nosti mielenkiintoisen asian esiin:
Quote
Uskonnon opetus vähenee yhdellä vuosiviikkotunnilla, TS, 27.6.2012 (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/362429/Uskonnon+opetus+vahenee+yhdella+vuosiviikkotunnilla)
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, mutta valinnaisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärä pienenee yhdellä. Muiden valinnaisten aineiden vuosiviikkotuntimäärä laskee neljällä.
...
TS–STT
Onko alleviivattu totta vai STT:n virhe?
Jos totta, niin Suomenkielisten vieraidenkielten opetusta sabotoidaan urakalla.
Ruotsin kieli ei ole valinnainen. On tasan kaksi vaihtoehtoa: sama tuntimäärä x jakautuu pidemmälle ajalle, koska opetusta tulee vuosi lisää tai sitten tunteja lisätään. Itse olen varma, että ruotsin kielen opetusta tulee yksinkertaisesti lisää yhden vuoden verran ja tuntimäärä lisääntyy. Toisaalta miksi takertua tähän asiaan, olennaista on, miten Freudenthal-puolue taas pyöritti koko hallitusta.
Kuten Bona totesi, joudumme arvailemaan. Ainakin minulla on käytössä vain lausunto ei itse ehdotusta.
Olennaista on, että:
- B1 on pakollinen (ruotsi)
- A2 valinnainen kieli (kustannusten takia useissa kunnissa pahimmillaan vain ruotsi)
- B2 valinnainen kieli kuuluu muiden valinnaisten aineiden ryhmään, jonka vuosiviikkotuntimäärää lasketaan neljällä
B2 on tyypillisesti yläkoulussa alkava vieraskieli (entinen C-kieli, siis saksa, ranska, venäjä, espanja jne.). Suomalaisten kannalta vieraiden kielten (ei toisen kotimaisen) opiskelu mahdollistaa sivistyksen ja kansainvälisissä tehtävissä etenemisen.
Uudistuksen vaikutus vieraiden kielten kannalta määräytyy sen perusteella mitä kieliä kunnalla on varaa tarjota A2 kielinä. Kolme kieltä on kuitenkin matemaattisesti suuntautuneille merkittävä tuntisyöppö luonnontieteellisten aineiden kanssa yhdessä.
merkintä "1" tarkoittaa pakollista
merkintä "2" tarkoittaa valinnaista
A-kieli alkaa tyypillisesti ennen B-kieltä. A-kielten oppimäärät ovat B-kielten oppimääriä suurempia.
A-kieliä voi olla kaksi esim. A1 ranska ja A2 ruotsi, jolloin pakollista toisen kotimaisen suoritus täyttyy A2-kielellä.
Freudenthal touhuilujen katson olevan poliittisesti tulenarkoja (fiksua politiikkaa?). Toisaalta, onhan se hienoa RKP:läisten katsella, kun höynäytetty kantaa mitalia rintarottingilla leveän hymyn kera. Samalla hän luo yhteiskunnan arvojärjestelmää, nostaa ruotsalaista kulttuuria suomalaisuuden keskeisimmäksi arvoksi.
Voi myös olla, että mitalin saaja on tehnyt "asunnon veivausta" säätiön kanssa tms. ja naureskelee äänestäjilleen, ei voi tietää.
QuoteUudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin Ruotsin kieltä kohtaan, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
Tässä on selkokielellä se, mitä Gustafsson todella tarkoittaa.
Jos porukka oikeasti halutaan oppimaan ruotsin kieli kunnolla, niin se pitää kyllä alottaa paljon aikaisemmin kuin kuudennella luokalla. Samaan aikaan englannin kanssa kolmannella tai jopa aikaisemmin. Kyseinen muutos on pelkkää RKP:n oman kuvan kiillotusta eikä sillä ole mitään merkitystä käytännössä.
Uskonnon opetuksen vähentämisestä olen tyytyväinen.. Siihen, millä se korvataan, en.
Quote from: Leso on 28.06.2012, 12:15:50
Ollaanko Ruotsia siirtämässä Suomeen?
Silloin pakkoruotsi vaihdettaisiin pakkoarabiaan, joka on tuleva länsinaapurin valtakieli.
Quote
Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaosta, 28.6.2012 (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361514)
...
Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla.
Valtioneuvosto hyväksyi kaksi lausumaa. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013. Valtioneuvosto edellyttää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi.
...
Hallituksen hyväksymä perusopetuksen tuntijako:
Perusopetuksen tuntijako (pdf), Opetus- ja kulttuuriministeriö (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/liitteet/asetusehdotus_1_2.pdf)
Kyllä siellä valtioneuvostossa muutakin päätettiin:
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&oid=361477
QuoteVähemmistöasiain neuvottelukunta asetettu vuosille 2012-2015
Valtioneuvosto asetti tänään torstaina 28.6. vähemmistöasiain neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.7.2012-30.6.2015. Neuvottelukunta toimii vähemmistövaltuutetun apuna edistäen etnisen syrjinnän ehkäisyä, seurantaa ja valvontaa sekä viranomaisyhteistyötä.
Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja etnisen syrjimättömyyden valvonnan ja seurannan kehittämisestä ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamisesta sekä kehittää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä syrjimättömyyden valvontaan ja seurantaan ja syrjinnän ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Neuvottelukunnassa voi olla enintään 18 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Neuvottelukunnan jäsenet ovat: Maj Krogell-Haimi, ylitarkastaja, oikeusministeriö, Mikko Cortés Telléz, erikoissuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö, Peter Kariuki, ylitarkastaja, sisäasiainministeriö, Viveca Arrhenius, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, Susanna Siitonen, hallitusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö, Krista Oinonen, lainsäädäntösihteeri, ulkoasiainministeriö, Heikki Taskinen, johtaja, Maahanmuuttovirasto, Anu Wikman-Immonen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto, Pirita Näkkäläjärvi, hallituksen jäsen, Samédiggi -Saamelaiskäräjät, Riitta Wärn, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK ry, Dan Kantor, asiamies, Helsingin juutalainen seurakunta, Mikko Joronen, tutkimuspäällikkö, Ihmisoikeusliitto ry, Anas Hajjar, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Islamilainen Neuvosto, Haris Bedretdin, hallituksen jäsen, Suomen Islam-seurakunta-Finlandiya Islam Cemaati, Henna Huttu, puheenjohtaja, Suomen Romanifoorumi ry, Abdiaziz Godah, varapuheenjohtaja, Suomen Somaliliitto ry, Suomen Somaliliitto ry ja Petr Potchinchtchikov, toiminnanjohtaja, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO/SVYL ry.
Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen, 071 878 8280
Jos olisin lapsi nyt, niin saattaisin oppia ruotsia hieman aikaisemmin. Menisi riimit paremmin kohdalleen, sano:
När som gräset börjar gro på ängen,
då flyttar flickan ut i bon med sängen.
Där får hon hela natten vaken sitta,
då hon får ingen ro för sin fitta.
Lukihäiriöisille muikeat ajat edessä. Itselläni oli helvetillisiä vaikeuksia kielien kanssa(myös äikkä) kouluaikana. Itsenikaltaiselle, linguapuolen invalidille tupla-enkku olisi ollut rautaa. Korkeakoulussa opettelin ruotsin väen vängällä ja nyt en enää muista siitä yhtikäs mitään. Edelleenkään en ymmärrä mikä osuus pakkoruotsilla on ruotsalaisen vähemmistökulttuurin säilymiselle Suomessa. Ei jummarra, ei jummarra. ???
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_opetus_alakoululaisille_tuottaa_ongelmia/6199045
Quote
Ruotsin opetus alakoululaisille tuottaa ongelmia
Nuorten rapakuntoon ja elämänhallintaan puututaan perusopetuksen tuntijakouudistuksella, joka astuu voimaan elokuussa 2016. Rakastettu ja vihattu ruotsin kielen opiskelu alkaa jo kuudennelta luokalta.
Liikuntaa ja taideaineita sekä historian ja yhteiskuntaopin opetusta lisätään. Uskonnon opetusta karsitaan. Asiat on tarkoitus takoa nuorison päähän draaman keinoin.
Ruotsin kielen opetuksen järjestäminen pienissä kouluissa voi nousta suurimmaksi haasteeksi perusopetuksen tuntijakouudistuksen myötä. Oulun Pöllökankaan yhtenäiskoulun rehtori Harri Tuuloksen mielestä kuudennelta luokalta alkava toisen kotimaisen kielen opiskelu herättää monia kysymyksiä.
- Alaluokillahan ei ole ollut ruotsin opettajia, eli kuka sen ruotsin sitten opettaa. Jos kokonaistuntimäärä pysyy samana kuin tähän mennessä, miten se jakaantuu kuudennen luokan ja yläluokkien välillä. Ei kieltä opita sillä, että on yksi tunti viikossa jotakin kieltä.
- Ruotsin opettajia ei varmasti löydy helposti pienissä kunnissa. Varmaan luokanopettajakoulutukseen tarvitaan ruotsin erikoistumisaine, että löytyy opettajia opettamaan kuudennelle luokalle, Tuulos arvelee.
Tavoitteena luovat ja liikkuvat nuoret
Tuntijakouudistuksen myötä nuoria kasvatetaan entistä enemmän liikkumaan. Lisäksi oppitunneilla asioita käsitellään draaman avulla.
Ei kieltä opita sillä, että on yksi tunti viikossa jotakin kieltä
- Harri Tuulos
- Olen sitä mieltä, että taito- ja taideaineita saa olla kyllä enemmän. Esimerkiksi kuvaamataidon opetus on tosi tärkeää. Mehän elämme maailmassa, missä muotoilulla on suuri merkitys. Suomalaisuuteen kuuluu muotoilu ja taidekulttuuri, niin sitä pitäisi pystyä jatkamaan.
- Liikuntatunteja täytyy lisätä, sillä lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Käytännössä sitten mietitään missä ne liikuntatunnit pidetään, koska salit on täynnä. Meille tulee Pöllökankaalle lähiliikuntapaikka, niin ollaan sitten ulkona. Kovallakin pakkasella joudutaan menemään ulos, Harri Tuulos povaa tulevia liikuntatunteja.
---->> Eli lisää virkoja ruotsinopettajille, edunvalvonta toimii!
QuoteHallitus esittää toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistamista vuodella, jolloin kielen aloittaminen siirtyisi yläkoulusta alakouluun. Kunnollisia perusteita kielen aloittamisen aikaistamiselle ei kuitenkaan tunnu löytyvän.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner huomauttaa, että B1-kielen opiskelun aikaistaminen voi aiheuttaa ongelmia erityisesti pienissä kunnissa, mikäli opettajat joutuvat kulkemaan ylä- ja alakoulujen välillä opetusta antaakseen. Lisäksi kielen aloittamisajankohdan aikaistaminen saattaa heikentää oppimistuloksia. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen onkin todennut, että toisen kotimaisen kielen opinnot olisi parempi säilyttää yläkoulun tarjonnassa.
Ruohonen-Lernerin mielestä pakkoruotsista tulisi luopua. Samoilla linjoilla ovat myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja Etelä- ja Itä-Suomen aluehallintovirastot.
- Pakkoruotsista luopumalla mahdollistettaisiin kielivalintojen monipuolistuminen. Toisen kotimaisen kielen muuttuessa valinnaiseksi olisi koululaisten mahdollista valita jokin muu kieli kuten venäjä, saksa tai ranska, eivätkä koulupäivät silti venyisi mahdottoman pitkiksi ja työläiksi, Ruohonen-Lerner toteaa.
Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
puh. 050-5122788
Julkaistu 28.06.2012 klo 17:04
http://perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=1375
Niinhän ruotsi PITÄISI saada valinnaiseksi, mutta miten tämä asia käytännössä hoidetaan siihen pisteeseen että ruotsi on valinnainen kieli?
Tämä ruotsin kielen pakkopulla on kerrassaan järjetöntä. Mikähän idea siinäkin on jos puolet ikäluokasta opetetaan sanomaan ruotsinkielisille että förstår inte. Jos samat resurssin käytettäisiin niiden opettamiseen jotka haluavat oppia ruotsia niin lopputulos olisi paljon parempi. Sen vähän minkä itse olen ruotsia oppinut on tapahtunut lapsena katsellessani tv:stä Peppi Pitkätossua, Vaahteramäen Eemeliä ja saariston lapsia. Kun kieltä ei ole kummemmin tarvinnut moeen niin nykyään levittelen vain käsiäni kun hurri jotain sönkättää. Eipä silti ruotsin kielestä olisi varmaan paljon hyötyä työmatkoilla Kiinassa, Venäjällä, Ameriikassa jne.
mitä kertoo kristillisestä kansanpuolueesta se, että he hyväksyvät uskonnon opetuksen korvaamisen pakkoruotsilla?
KoKoomus on sen luokan pellefirma etten ihmettele heistä yhtään mitään.
Quote from: Bonaventura on 28.06.2012, 18:07:23
Valinnaisaineiden määrä nousee kahteenkymmeneen vuosiviikkotuntiin peruskoulun aikana. Nykysysteemissä on 13. Kyllä valinnaistuntien määrä nousee ihan oikeasti, nyt vain osa on korvamerkitty taitoaineille. Nykyäänkin on tavallista, että oppilaat valitsevat taitoaineita, joten en usko korvamerkinnän vaikuttavan asiaan paljoakaan. Jäljelle jäävistä tunneista riittää valinnaisiin kieliin ihan yhtä lailla kuin ennenkin, ja valde ryhtyy vieläpä maksamaan B2-kielten kustannuksia.
Minun täytyy vain uskoa sanaasi, sillä mitä enemmän asiaan perehdyn, sitä sekavammalta se ees-taas-siirtelyineen tuntuu. Palaan asiaan, kun kustannusselvitys julkaistaan, sillä sen luulisi kertovan todelliset painotukset.
B1-kielen tuntijako muuten näkyi menevän niin, että sitä on kuudennella luokalla kaksi viikkotuntia eli yläkoulussa kahtena vuonna vain yksi viikkotunti.
Quote from: Bonaventura on 28.06.2012, 11:12:55
Quote from: EL SID on 28.06.2012, 09:04:53
minä sanoin jo silloin, kun media kohisi uskontotuntien uudistuksesta, että takana on jotain muuta, kuten pakkoruotsin lisääminen
Minä en ole saanut käsiini tuntijakoa numeromuodossa (ilmeisesti se tulee saataville tänään, jos asiassa tehdään päätös), joten en voi sanoa mitään varmaa, mutta Roope tuossa aiemmin taisi sanoa, että hänen käsityksensä mukaan ruotsin kielen tuntimäärä ei kasva, vaan se jaetaan useammalle vuodelle.
Kertauksena:
Quote
Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
- Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.
Lukekaa tuo huolella ja havahtukaa.
Pisteet Bonaventuralle!
Tämä uusi oppiaine voi olla hyvin erilainen opettajan sukupuolesta riippuen. Määritelmä antaa paljon siimaa. Mies opettaja saattaa saarnata talous- ja yhteiskunnallisista asioista kun naisopettaja (valtaosa opettajista on naisia.) He saattavat opettaa, vaikka:
monikulttuuria, suvaitsevaisuusaatetta, arvokasvatusta, feminismiä ja vaikka globaalien siltojen rakentamisesta, yhteiskunnallisten (väärien mielipiteiden) paljastamista. Nämä opettajan omien mieltymysten mukaan. Sopiva propaganda ja aivopesupaketti jo nuoresta pitäen.
Uskonnontunneilta pystyi sentään vaihtamaan ET-opetukseen.
Aikanaan koulussa tupakoitsijat saivat -2 numeroa liikunnan arvosanaan. Tämä johti esim kaverin joka oli Suomen mestari nuorissa ja koulujen välisten kisojen voittaja useassa lajissa liikunnan numeroon 6.
Paljonko PS kannattaja saa oppiaine-suvaitsevaisuudesta?
Quote from: Roope on 28.06.2012, 21:32:49
Quote from: Bonaventura on 28.06.2012, 18:07:23
Valinnaisaineiden määrä nousee kahteenkymmeneen vuosiviikkotuntiin peruskoulun aikana. Nykysysteemissä on 13. Kyllä valinnaistuntien määrä nousee ihan oikeasti, nyt vain osa on korvamerkitty taitoaineille. Nykyäänkin on tavallista, että oppilaat valitsevat taitoaineita, joten en usko korvamerkinnän vaikuttavan asiaan paljoakaan. Jäljelle jäävistä tunneista riittää valinnaisiin kieliin ihan yhtä lailla kuin ennenkin, ja valde ryhtyy vieläpä maksamaan B2-kielten kustannuksia.
Minun täytyy vain uskoa sanaasi, sillä mitä enemmän asiaan perehdyn, sitä sekavammalta se ees-taas-siirtelyineen tuntuu. Palaan asiaan, kun kustannusselvitys julkaistaan, sillä sen luulisi kertovan todelliset painotukset.
B1-kielen tuntijako muuten näkyi menevän niin, että sitä on kuudennella luokalla kaksi viikkotuntia eli yläkoulussa kahtena vuonna vain yksi viikkotunti.
Liittyen B1-kielen viikkotuntimäärään, tämän aamun Ilkka:
Quote
..(B1) vuosiviikkotuntimäärää ei kuitenkaan lisätä. Kaksi vuosiviikkotuntia on vain siirretty 7.-9. -luokilta kuudennelle luokalle.
Eli Ilkan mukaan menee juuri niin kuin Roope toteat. Ilkassa haasteteltu opettaja koki ongelmalliseksi oppimisen vain yhdellä viikkotunnilla. Ainakin opetus tulee noina vuosina etenemään hyvin hitaasti.
Kieltä yksi viikkotunti? se on täysin turhaan heitetty, siinä ei opi yhtään mitään...
Quote from: Koskela Suomesta on 29.06.2012, 08:10:16
Kieltä yksi viikkotunti? se on täysin turhaan heitetty, siinä ei opi yhtään mitään...
Kysymys on läpeensä poliittisesta oppiaineesta, hieman kuten marxismi-leninismi neukuissa. Ei sellaista pyöritettäessä logiikalla ole mitään käyttöä.
Quote from: Bonaventura on 29.06.2012, 08:46:07
Nythän ruotsin aineenopettajien tilanne heikkenee, ei ala-asteille aleta ruotsinopettajia palkkaamaan. Tai jos aletaan, opettaja lainataan todennäköisemmin paikalliselta yläasteelta, jossa ruotsinopettajan tunnit ovat vastaavasti vähentyneet, ja tämä saa ravata kahden koulun väliä.
Juurikin tämä on käytännön seuraus yksittäisen opettajan suunnasta katsottuna, pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kouluissa. Lisäksi kulut lisääntyvät kun opettajat mobilisoidaan.
Quote from: Ur-ho-man on 29.06.2012, 08:52:50
Quote from: Bonaventura on 29.06.2012, 08:46:07
Nythän ruotsin aineenopettajien tilanne heikkenee, ei ala-asteille aleta ruotsinopettajia palkkaamaan. Tai jos aletaan, opettaja lainataan todennäköisemmin paikalliselta yläasteelta, jossa ruotsinopettajan tunnit ovat vastaavasti vähentyneet, ja tämä saa ravata kahden koulun väliä.
Juurikin tämä on käytännön seuraus yksittäisen opettajan suunnasta katsottuna, pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kouluissa. Lisäksi kulut lisääntyvät kun opettajat mobilisoidaan.
Hieman tässä tulee mieleen hölmöläisten peitonpidennys, jossa leikattiin pala yläpäästä pois ja neulottiin se alapäähän että ei varpaisiin tulisi kylmä.
Quote from: Bonaventura on 29.06.2012, 09:37:40
Quote from: Ur-ho-man on 29.06.2012, 08:54:15
Hieman tässä tulee mieleen hölmöläisten peitonpidennys, jossa leikattiin pala yläpäästä pois ja neulottiin se alapäähän että ei varpaisiin tulisi kylmä.
Hyvä vertaus. Juuri siitä on kyse.
Nipotan sen verran, että hölmöläisten peitonjatkamisessa olisi ollut tässä tapauksessa melkein järkeä, sillä argumentti on ollut, että seiskaluokka on jotenkin mahdoton ajankohta aloittaa B1-kielen opiskelu. Peitto tosiaan piteni, kun leikattiin pitkin peittoa kolmanneksen verran isoja aukkoja ja neulottiin tilkut peiton jatkeeksi. Harmi vaan, että uusi peitto ei lämmitä edes entisen vertaa. Eivätkö pedagogit älähdä tästä älyttömyydestä? Ainoan kommentin olen tähän mennessä nähnyt Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajalta Kari Jukaraiselta perussuomalaisten tiedotteessa (http://perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=1375).
Voi tosin olla niinkin, että tämä on harkittu virhe, ja sen korjaamiseksi tempaistaan takataskusta myöhemmässä vaiheessa se ilmeinen ratkaisu. Presidentti Ahtisaaren johtama Folktingetin työryhmäkään ei nimittäin vuosi sitten esittänyt (http://www.folktinget.fi/sve/article-1310-6764-presidentti-ahtisaari-vaatii-voimatoimia) suoraan tuntimäärän lisäämistä vaan vain tätä opetuksen aikaistamista.
Herätkää Hommalaiset ja sana kiertämään mediaan ja perussuomalaisille!11!!
KUN-TA-UU-DIS-TUS
Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan ruotsinkielen opetusta?
Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan A2-kielen mahdollisuus?
Valtioneuvoston tiedonannossa puhutaan "valtion tuesta", mutta ei sanota, että valtio kantaisi kaikki kustannukset uusista viroista, uudesta oppimateriaalista jne.
Tämä on täysin kohtuuton rasite pienille kunnille. Tuntikehyksen järjestäminen, opettajien palkkaaminen ja näiden tuntien jakaminen mahdollisesti usean kouluyksikön välillä. Vastuun lisääminen ala-asteille tähtää vain pienten kyläkoulujen lakkauttamisiin ja suurempiin yksikkökokoihin ja kuntaliitostarpeen kasvuun / perusteiden lisääntymiseen.
Onko tämä kenellekään epäselvää?
Tämä ns. hallitus päättää lisätä kuntien vastuita ja velvoitteita perusopetuksen osalta. Kun tämä tehdään puhtaasti "pedagogiselta" kannalta, niin jo vuoden päästä on unohtunut, kuka tämän asian esitti, ajoi ja päätti. Silloin samat päättäjät tulevat vetoamaan mm. tähän kustannukseen, joka on ylivoimainen kriisikunnille, ajaakseen kuntaliitoksia. Missään ei sanota, että valtion tuki on pysyvää. Eurokriisin alla voidaan päättää, että Kreikkavastuiden realisoitumisen vuoksi valtiolla ei ole varaa tukea peruskoulujen ala-asteiden A2 ja B1 -kielen opetusta enää, ja nämä varat leikataan lyhyellä siirtymäajalla budjetista. Kuntien ahdinko kasvaa, ja Virkkunen laulaa oksaltaan kuntaliitosutopiaansa.
Sori boldausten määrä, mutta tämä aspekti on tuotava julkisuudessa esiin ! !1 !!
-i-
Quote from: ikuturso on 29.06.2012, 11:57:08
Valtioneuvoston tiedonannossa puhutaan "valtion tuesta", mutta ei sanota, että valtio kantaisi kaikki kustannukset uusista viroista, uudesta oppimateriaalista jne.
Erittäin hyvä huomio!
Quote
Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaosta, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 28.06.2012 (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/06/VN_tuntijako.html?lang=fi)
Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla.
Koska A2-kielen opetus on pakollista, niin ilmauksen "ylimääräistä opetusta" voi katsoa viittaavan A2- ja B2-kielen "vähimmäistuntimäärän ylittävään opetukseen" eikä "valinnaiseen aineeseen". Eli hallitus velvoitti kunnat A2-kielen muodossa lisäämään opetusta. Valtio rahoittaa (ei ole sitoutunut) A2-kielen opetusta, vain jos se annetaan "vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena". Kuntien tulee selvittää asia.
Tarkempi selvitys "valinnaisesta aineesta" ja "vähimmäistuntimäärän ylittävästä opetuksesta"Perusopetuksen tuntijako, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 28.06.2012 (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/liitteet/asetusehdotus_1_2.pdf)
"Oppilas voi kielestä riippuen opiskella vapaaehtoista A2-kieltä joko valinnaisena aineena tai B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena."
- A2-kieli voi olla joka vapaasti valittava kieli (espanja, kiina jne) tai B1-kielen korvaava pakkoruotsi.
"Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena."
- Voiko B2-kieltä opiskella jonakin muuna kuin "valinnaisena aineena"?
"Vaihtoehtoisesti vapaaehtoiset A2- ja B2-kielet voidaan järjestää perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena, jolloin niiden opetusta ei voida järjestää käyttäen tässä pykälässä määriteltyjä valinnaisten aineiden tai B1-kielen kaikille yhteistä vähimmäistuntimäärää."
- Eli "valinnaiset aineet" sisältyvät vähimmäistuntimäärään, mutta "vähimmäistuntimäärän ylittävä opetus" ei sisälly. A2- ja B2-kieltä voidaan opettaa sekä "valinnaisena aineena" että "vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena"."Kielestä riippuen oppilaalle opetetaan tällöin B1-kieltä tai sen sijasta valittavia valinnaisia aineita."
- Äidinkieleltään suomenkieliset lukevat pakkoruotsia ja vieraskieliset (esim. englanninkieliset) (vapaasti?) valittavia valinnaisia aineita.
"Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä olisi yhteensä vähintään 234 vuosiviikkotuntia ja B2-kielen valinneen oppilaan yhteensä vähintään 226 vuosiviikkotuntia."
- Ok.
"Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena sekä A2- että B2-kieltä opiskelevan kokonaistuntimäärä perusopetuksen aikana olisi yhteensä vähintään 238 vuosiviikkotuntia."
- Ok.
Vieraskielisyyteen kannustaminen on kunnan ja oppilaiden etuKuntien (erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevien) kannattaa kannustaa asukkaitaan vaihtamaan äidinkieli englanniksi tai Itä-Suomessa venäjäksi. Näin kunta saa suuremmat valtionosuudet perusopetuksen järjestämiseen ja oppilaat paremmin tarpeitaan vastaavat kieliopinnot.
Jokainen vieraseen kieleen vaihtanut tuo 20 prosenttia enemmän rahaa kunnalle. Päälle tulevat opetuksen järjestämisen yksinkertaistumisesta tulevat säästöt.
Quote
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091704)
5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet
22 §
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
...
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6-15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6-15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.
Quote from: Bonaventura on 29.06.2012, 09:37:40
Quote from: Ur-ho-man on 29.06.2012, 08:54:15
Hieman tässä tulee mieleen hölmöläisten peitonpidennys, jossa leikattiin pala yläpäästä pois ja neulottiin se alapäähän että ei varpaisiin tulisi kylmä.
Hyvä vertaus. Juuri siitä on kyse.
Nykyinen trendi on että opetussuunnitelmia uusitaan ja viilataan kunnes oppilaat eivät opi edes perusasioita. Se on niinku edistystä ja silleen.
http://refreshingnews99.blogspot.in/2012/06/half-of-german-teenagers-unable-to.html?m=1 (http://refreshingnews99.blogspot.in/2012/06/half-of-german-teenagers-unable-to.html?m=1)
Quote from: ikuturso on 29.06.2012, 11:57:08
Herätkää Hommalaiset ja sana kiertämään mediaan ja perussuomalaisille!11!!
KUN-TA-UU-DIS-TUS
Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan ruotsinkielen opetusta?
Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan A2-kielen mahdollisuus?
Valtioneuvoston tiedonannossa puhutaan "valtion tuesta", mutta ei sanota, että valtio kantaisi kaikki kustannukset uusista viroista, uudesta oppimateriaalista jne.
Tämä on täysin kohtuuton rasite pienille kunnille. Tuntikehyksen järjestäminen, opettajien palkkaaminen ja näiden tuntien jakaminen mahdollisesti usean kouluyksikön välillä. Vastuun lisääminen ala-asteille tähtää vain pienten kyläkoulujen lakkauttamisiin ja suurempiin yksikkökokoihin ja kuntaliitostarpeen kasvuun / perusteiden lisääntymiseen.
Onko tämä kenellekään epäselvää?
Tämä ns. hallitus päättää lisätä kuntien vastuita ja velvoitteita perusopetuksen osalta. Kun tämä tehdään puhtaasti "pedagogiselta" kannalta, niin jo vuoden päästä on unohtunut, kuka tämän asian esitti, ajoi ja päätti. Silloin samat päättäjät tulevat vetoamaan mm. tähän kustannukseen, joka on ylivoimainen kriisikunnille, ajaakseen kuntaliitoksia. Missään ei sanota, että valtion tuki on pysyvää. Eurokriisin alla voidaan päättää, että Kreikkavastuiden realisoitumisen vuoksi valtiolla ei ole varaa tukea peruskoulujen ala-asteiden A2 ja B1 -kielen opetusta enää, ja nämä varat leikataan lyhyellä siirtymäajalla budjetista. Kuntien ahdinko kasvaa, ja Virkkunen laulaa oksaltaan kuntaliitosutopiaansa.
Sori boldausten määrä, mutta tämä aspekti on tuotava julkisuudessa esiin ! !1 !!
-i-
Tavoitehan tässäkin uudistuksessa oli nimenomaan "liikkuvat ja luovat nuoret". Liikkuvuuteenhan tuo tähtää aika hyvin. Pienten kuntien ja koulujen ahdinko -> Kuntauudistus ja koulujen lakkauttamiset -> Suuremmat yksiköt ja suuremmat välimatkat.
Siinähän sitä "liikkumista" nuorille tulee, kun istuvat päivittäin sen kolmesta neljään tuntia taksin ja linja-auton penkillä. Liikkumistahan sekin on. Tosin ei ehkä sellaista liikkumista ja harrastamista, mitä monet toivoisivat. Niille toivotuille liikkumisella ja harrastamiselle tämmöset jutut tekee tietysti hallaa. Jokainen taksin ja linja-auton penkillä vietetty tunti on pois siitä kunnollisesta liikkumisesta ja harrastamisesta.
QuoteMyönnän olevani sivistyspoliitikko. Historioitsijan koulutuksen saaneena koen, että yhteiskunnan arvot mitataan parhaiten sillä miten se opettaa ja kasvattaa uusia sukupolvia. Kaikille yhteinen peruskoulu on Suomessa tämän paras mittari ja olen iloinen siitä, että sain osallistua tällä viikolla peruskoulun sivistystehtävän vahvistamiseen.
Hallituksen keskiviikkona sopima tuntijakouudistus tuo peruskoulujen tuntijaon nykyaikaan. Tuntijakouudistus kunnioittaa peruskoulujen kasvatustehtävän ydintä: sivistyksellisiä valmiuksia aikuisuuteen yhdenvertaisessa ja jokaisen osallisuutta korostavassa hyvässä yhteiskunnassa.
[...]
Maailma ja työelämä on nykyaikana monin tavoin haastava, mutta myös upeita mahdollisuuksia täynnä niille, jotka saavat valmiuksia luovia siinä. Peruskoulujen tärkeänä tehtävänä on vahvistaa koko Suomen ja jokaisen nuoren kykyjä toimia yhdessä ja pärjätä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Tuntijakouudistus on askel eteenpäin Suomen sivistykselle.
Ville Niinistö
Kirjoittaja on ympäristöministeri ja vihreiden puheenjohtaja.
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/362842/Peruskoulujen+sivistystehtavaa+vahvistetaan)
En ymmärrä ollenkaan, mistä nykyaikaan siirtymisestä Niinistö noin innoissaan hehkuttaa. Muutokset eivät olleet kovin merkittäviä, mutta ainakin osa niistä oli selvästi haitallisia. Ehkä ne todelliset muutokset ovatkin tiedotteiden ja suunnitelmien rivien väleissä.
Quote
Tuntijakouudistus kunnioittaa peruskoulujen kasvatustehtävän ydintä: sivistyksellisiä valmiuksia aikuisuuteen yhdenvertaisessa ja jokaisen osallisuutta korostavassa hyvässä yhteiskunnassa.
[...]
Maailma ja työelämä on nykyaikana monin tavoin haastava, mutta myös upeita mahdollisuuksia täynnä niille, jotka saavat valmiuksia luovia siinä. Peruskoulujen tärkeänä tehtävänä on vahvistaa koko Suomen ja jokaisen nuoren kykyjä toimia yhdessä ja pärjätä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Tuntijakouudistus on askel eteenpäin Suomen sivistykselle.
Ville Niinistö
Kirjoittaja on ympäristöministeri ja vihreiden puheenjohtaja.
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/362842/Peruskoulujen+sivistystehtavaa+vahvistetaan)
Melkoisen poliittisia tarkoitusperiä ajetaan vaan peruskoulun tehtäviksi, eli taas monikulttuurisuutta hivutetaan kaiken maailman perusteluilla ja mutkien kautta.
En nyt mitenkään koe edes joittenkin pienten kielialueitten kielten opiskelua minään ylimääräisiä etuja automaattisesti tuovana asiana tässä nykypäivän maailmassa, muutenkuin pelkkänä lisä vaikeutena millä hankaloitetaan suomalaisten pärjäämistä entisestään. Liekö tarkoitus vain antaa toisille pohjoismaille hieman tasoitusta tämmöisellä lähinnä kyynärpää-taktiikalla muistuttavalla toiminnalla, niin sittenpä kyllä nämä "sivistystoimet" alkaa ymmärtämään.
Jos nimittäin samoja periaatteita noudatettaisiin muihinkin pohjoismaihin, niin miksi sitten Norjassa tai Ruotsissa ei ole pakollista suomenkielen koulutusta, perustuen juuri "maailman haasteellisuus" tai "luovimis" syihin. Kummasti vaan taas suomalaisia velvoitetaan toisten asioitten edistämiseen, mutta eipä näytä takaisin olevan mitään velvoitteita.
QuoteSuomalaisten osattava ruotsia
Oli Suomen onni, että ruotsalaiset valloittajat kristinuskon levittämisen nimissä suuntasivat meren yli itään noin 800 vuotta sitten. Seuraavina vuosisatoina maahamme juurtuivat ruotsalainen hallinto ja lainsäädäntö. Tämä yhteiskuntamalli oli 1800-luvulle tultaessa niin vahvasti paalutettu Suomeen, että onnistuimme säilyttämään sen myös Venäjän vallan aikana. Sama ruotsalainen - eli pohjoismainen - yhteiskuntamalli tuli pohjaksi, kun itsenäistyneet suomalaiset vajaat sata vuotta sitten lähtivät kehittämään maataan.
SODAT Neuvostoliittoa vastaan olivat paitsi henkiinjäämistaistelu myös taistelu vapaan pohjoismaisen yhteiskuntamallin puolesta. Sotien jälkeen tuo yhteiskuntamalli kehittyi pohjoismaiseksi hyvinvointimalliksi. On siten hyvin perusteltua, että hallitusohjelma toteaa Pohjoismaiden "perinteisesti olevan keskeinen viiteryhmä Suomelle". Euroopan unioni on Suomen tärkein ulkopolitiikan vaikuttamiskanava, mutta yhteiskuntaa kokonaisuutena katsottaessa Pohjoismaat on selvästi tärkein ryhmä. Kaikissa Pohjoismaissa on samoja haasteita.
Pohjoismaat pystyvät tarjoamaan toisilleen hyviä kokemuksia ja malleja. Esimerkiksi Tanska on jo vienyt läpi kuntauudistuksen, Norja on Suomea edellä maahanmuuttopolitiikassa, Suomi kiinnostaa koulutuksen ja tutkimuksen saralla, Islanti kehittää matkailuaan ja Ruotsin talous ja vienti vetävät.
Kokemusten hakeminen edellyttää tiivistä kanssakäymistä ja verkostoitumista. Kansanedustajien tulisi tehdä vähintään yksi käynti jokaiseen Pohjoismaahan parlamenttikauden aikana. Nuorten nordistien kasvattamiseksi pohjoismaiset korkeakoulut voisivat sisällyttää opetussuunnitelmiinsa vähintään lukukauden kestävän pohjoismaisen vaihdon. Myös kouluissa tulisi nykyistä enemmän painottaa tutustumista muiden pohjoismaiden yhteiskuntiin ja kulttuuriin.
Jotta verkostoja syntyisi, tarvitaan kielitaitoa. Skandinaavisen kielen taito - oli kyse sitten suomenruotsista, norjasta, tanskasta tai svorskasta (ruotsin ja norjan sekoitus) - on peruskivi pohjoismaisessa yhteistyössä. Norjassa herättiin viime vuoden eduskuntavaaliemme yhteydessä siihen, että Suomessa ylipäätään käydään keskustelua ruotsin kielen asemasta. Todettiin, että skandinaavisten kielten taito on olennainen osa pohjoismaista kanssakäymistä. Huomautettiin, että mikäli Suomi ei huolehdi ruotsin kielen osaamisen turvaamisesta, Suomi ei myöskään ole erityisen kiinnostunut pohjoismaisesta yhteistyöstä. Jatkokysymys tähän oli: mihin Suomi sitten haluaa kuulua?
SUOMESSA ja Norjassa toimivat kauppayhdistykset teettivät viime vuonna tutkimuksen maittemme välisistä kauppasuhteista. Ylivoimaisesti suurimmaksi kauppaesteeksi nousi puutteellinen kielitaito. Paremmalla kielitaidolla Suomi voisi siis viedä enemmän ostovoimaiseen Norjaan. Tilanne lienee sama muissakin Pohjoismaissa. Suomen hyvinvoinnin peruspilari on vienti, joka muodostaa noin 40 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Tästä seuraa, että kielitaitomme on myös hyvinvointimme ja siten tulevaisuutemme perusta. Huolehtimalla ruotsin kielen taidosta viestitämme samalla, että Suomi pysyy vastedeskin pohjoismaisten parhaiden ystäviensä muodostaman ryhmän sitoutuneena jäsenenä.
Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs Norjassa
HS Mielipide 29.6.2012
Pahoittelen, jos O/T tahi muuten aiheeton ja sopimaton, niin ollen tämän kanssa voi toimia kuten kuuluu.
Enivei, sattui osumaan ja uppoamaan just eiliselle ja aikaansa. :roll:
QuoteSuomalaisten osattava ruotsia
Pohjoismaat pystyvät tarjoamaan toisilleen hyviä kokemuksia ...Norja on Suomea edellä maahanmuuttopolitiikassa,
Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs Norjassa
Apua! :'(
Vihreästä sivistyksestäQuote
Peruskoulujen sivistystehtävää vahvistetaan, Ville Niinistö, 29.6.2012 (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/362842/Peruskoulujen+sivistystehtavaa+vahvistetaan)
Myönnän olevani sivistyspoliitikko. Historioitsijan koulutuksen saaneena koen, että yhteiskunnan arvot mitataan parhaiten sillä miten se opettaa ja kasvattaa uusia sukupolvia. Kaikille yhteinen peruskoulu on Suomessa tämän paras mittari ja olen iloinen siitä, että sain osallistua tällä viikolla peruskoulun sivistystehtävän vahvistamiseen.
Niinistön arvio perustuu vihreän sivistyksen määritelmään. Määritelmä koostuu kahdesta osasta: pakkoruotsista ja oman uskonnon opetuksesta. Pakkoruotsi estää tehokkaasti eurooppalaista vuorovaikutusta ja ammatillista kehittymistä. Uskonnon suomista opeista ja käyttäytymismalleista alla pala.
Quote
Raamattu – kristinuskon pyhä kirja, EV.LUT.KIRKKO (http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/093654FA6DAF5D54C2256FEA003FD6ED?OpenDocument&lang=FI)
Raamattu on kristityille pyhä kirja, koska sen välityksellä Jumala ilmaisee tahtonsa. Kaikkea kirkon opettamaa on arvioitava Raamatun mukaan.
Vanha Testamentti - Ensimmäinen Mooseksen kirja - Sodoman pahuus, EV.LUT.KIRKKO (http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.19.html)
Moabilaisten ja ammonilaisten syntyperä
31 Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: "Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti. 32 Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi." 33 Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. 34 Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: "Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi." 35 Ja he juottivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaamaan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.
36 Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. 37 Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab*; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä. 38 Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi*; hänestä tuli nykyisten ammonilaisten kantaisä.
Vihreiden tulkinnan mukaan pojan merkitseminen ympärileikkaamalla on isän oikeus. Haluavatko vihreät isälle oikeuden tyttäreen? Ovatko tällaiset tekstit alaikäisille sopivaa luettavaa?
Quote
Nettipoliisi: Hyväksikäyttäjiä kaikkialla netissä, KSML, 15.6.2012 (http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/syyttaja-mies-houkutteli-tyttoja-habbo-hotellissa/1218171)
Ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin virtuaalisesta lähipoliisiryhmästä varoittaa leimaamasta yhtä palvelua lasten ahdistelijoiden tyyssijaksi. Hänen mukaansa seksuaalirikollisuus rehottaa netissä ja hyväksikäyttäjiä on kaikissa nuorten suosimissa palveluissa.
Quote
Alakouluruotsi kustantaa Mikkelille noin 100000 vuodessa, Länsi-Savo, 28.06.2012 (http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/12429688.html)
–Mikkelissä on tällä hetkellä kaksikymmentä kuudetta luokkaa. Jos ajatellaan, että ruotsinopetus tuo viikkoon neljäkymmentä tuntia lisää, ja yhden vuosiviikkotunnin hinta on 2500 euroa, se tekee yhteensä 100000 euroa vuodessa. Kun päälle lisätään opettajien matkakulut, voidaan sanoa, ettei puhuta pikkusummista, laskelmoi Mikkelin kaupungin koulutusjohtaja Seija Manninen.
Yhden vuosiviikkotunnin kustannus opetusryhmää kohti on 2500 euroa.
Oppilasta kohti vuosiviikkotunnin opettaminen 20 oppilaan opetusryhmässä maksaa 2500/20 = 125 euroa.
No, onneksi kuka tahansa kadulta tempaistu pelle kelpaa opettamaan mukuloille ruotsia. Ei tarvita kuin osata "Hej, jag heter Pelle, döda mej inte osv. Minkäs sille voi, että päteviä ei löydy ja suostu kouluja kiertämään tuntiopettajina....
Vuosi lisää pakkoruotsia .. mikä vuosi ku Estonia uppos ?
The difference between genius and stupidity is;
- genius has its limits.
Quote from: Bonaventura on 29.06.2012, 08:46:07
Tässä on ehditty vihjailla ruotsinopettajien edunvalvonnasta; toivottavasti kaikki ymmärtävät, ettei tämä todellakaan ole aineenopettajien toiveiden mukainen tilanne. Nythän ruotsin aineenopettajien tilanne heikkenee, ei ala-asteille aleta ruotsinopettajia palkkaamaan. Tai jos aletaan, opettaja lainataan todennäköisemmin paikalliselta yläasteelta, jossa ruotsinopettajan tunnit ovat vastaavasti vähentyneet, ja tämä saa ravata kahden koulun väliä.
En tiedä miten nykyisten opettajien kanssa tämän sumplivat, mutta kyllä tämä minusta näyttää selvästi siltä, että tällä luodaan kysyntää ruotsin opetukselle yliopistoissa. Kun kouluun alaluokille palkataan uutta kielten opettajaa, tullaan haluamaan sellaisia, jolla on pätevyys myös ruotsissa. Pääosan leivästään nämä ansaitsevat muulla, mutta kyvystä hoitaa myös ruotsintunnit tulee palkkausvaatimus.
eli siis näin:
QuoteRuotsin opettajia ei varmasti löydy helposti pienissä kunnissa. Varmaan luokanopettajakoulutukseen tarvitaan ruotsin erikoistumisaine, että löytyy opettajia opettamaan kuudennelle luokalle, [oululainen rehtori] Tuulos arvelee
http://hommaforum.org/index.php/topic,72476.msg1052401.html#msg1052401
Ala-asteen opettajakoulutuksessa tullaan siis suosimaan ruotsinkielisiä koska ala-asteen opettajan on kyettävä opettamaan pilteille herrakansan kieltä. Jälleen yksi oikotie bättrefolkille.
Sanat eivät riitä kuvaamaan mitä tunnen tämän "uudistuksen" tiimoilta. Myös sen käytäntöön soveltaminen on vielä aivan epäselvää. Katsotaan mitä selviää.
Taka-ajatus tuossa nyt kuitenkin on pakkoruotsin levittäminen, ei laimentaminen. Kaikki pahat aavistukset voi ottaa varmana tietona jo nyt.
Jos perussuomalaiset olisivat hallituksessa, niin ei olisi tapahtunut. Uskonnon vähentäminen tällä hallituskokoonpanolla vain yhdellä kursilla on torjuntavoitto. Täytyy vain kiittää kristillisdemokraatteja, että pystyivät estämään viherkommareiden aikeet jopa kolmen kurssin vähentämisestä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että kd:n ansiosta perusopetusasetukseen saadaan nyt maininta kristillisten perinteiden tuntemisesta ja ymmärtämisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa esimerkiksi Suvivirren laulaminen löytyy suoraan perusopetusasetuksesta.
RKP/SFP:llä on ollut ratkaisu tyhmien suomalaisten ongelmaan heti puålueen perustamisesta alkaen.
RKP:n perustaja oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vaikuttanut Axel Olof (A. O.) Freudenthal, suomenruotsalainen kielentutkija ja rasisti. Freudenthal korosti, että Suomessa asuu kaksi kansaa (suomen- ja ruotsinkielinen), jotka ovat toisistaan erillisiä ja joiden ominaisuudet ja henkiset kyvyt poikkeavat toisistaan.
Freudenthalin mukaan Suomessa asuva ruotsinkielinen kansa oli kehittynyt, moraalinen ja soveltuva yhteiskunnan johtaviin ja vastuutehtäviin, minkä lisäksi ruotsinkielinen kansa oli hänen mukaansa myös fyysisiltä piirteiltään komeaa ja kaunista kansaa.
Freudenthal myös esitti, että suomenkielinen kansa on heikomman perinnöllisen aineksensa ja alemman rotunsa vuoksi henkiseen ja aatteelliseen kehittymiseen kyvytöntä, epämoraalista, likaista ja laiskuuteen taipuvaista väkeä. Lisäksi mongolidisten piirteidensä vuoksi suomenkielinen kansa oli ulkonäöllisten ja fyysisten ominaisuuksiensa osalta Freudenthalin mukaan "rumaa" (usel) ja jopa epämuodostunutta (oformad).
Freudenthal näki suomenkielisen enemmistön uhkana Suomessa asuvan ylemmän ruotsinkielisen kansan ja rodun kannalta. Ratkaisuksi tähän ongelmaan hän esitti aktiivista vastarintaa suomenkielisen rahvaan alistamiseksi ja ehdotti jopa sellaisia radikaaleja toimia, kuten suomenkielisten eristämistä eräänlaisiin alarodun reservaatteihin tai pakkosteriloimista.
Yhä nykyaikana, so. 2010-luvulla RKP:n antama erityisen huomionosoitus suomenruotsalaisuuden hyväksi tehdystä toiminnasta on A. O. Freudenthal mitali, joka on myönnetty kultaisena mm. Elisabet Rehnille.
RKP ei ole missään tilanteessa irtisanoutunut A. O. Freudenthalista - jota se virallisestikin kunnioittaa puolueen henkisenä isähahmona - eikä myöskään Freudenthalin mielipiteistä suomenkielistä kansaa kohtaan.
Tämä Freudenthalin korkea kunnioitus SFP/RKP:n taholla osoittaa sen, että ei voida sulkea pois suomenkielisen kansan tarkoituksellista alistamista RKP/SFP:n poliitikkojen motiivien joukosta.
Jo aiemmin ketjussa esiintuoto ratkaisu pakkoruotsiin: Ilmoitus maistraattiin perheen vieraskielisyydestä. Oman asuinkunnan resurssien ja muiden tulevissa kotikielen opetusryhmissä opiskelevien vanhempien kanssa voi sitten miettiä, minkä kielen valitsee. Samalla tulee tukeneeksi kotikuntaa ylimääräisillä valtionosuuksilla opetus- ja sivistystoimeen.
Svenska nu:n perustiedotViesti on rakenteeton, mutta se tarjoaa paljon keskeistä tietoa jalostettavaksi.
Svenska nu-valtuuskunta, Svenska nu, 10.5.2012 (http://svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_6)
Valtuuskunnan poliittisesti sitoutuneet toimijat ryhmiteltynä puolueittain
Kokoomus
Hetemaj Fatbardhe
Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, Valtioneuvosto (
ent. OPH johtaja)
Myllyvirta Jyrki, kaupunginjohtaja, Lahti
Mäkelä Jukka, kaupunginjohtaja, Espoo
Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
Pukkinen Mikko, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sasi Kimmo, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
Tolppanen Ari, toimitusjohtaja, CapMan
SDP
Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
Feldt- Ranta Maarit, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen Puolue SDP
Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen Puolue SDP
Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
Pitkälä Aulis, pääjohtaja,
OpetushallitusSelin Ann, puheenjohtaja, Palvelualojen Ammattiliitto PAM
RKP
Enestam Jan-Erik, johtaja, Pohjoismaiden neuvosto
Gestrin Christina, kansanedustaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP
Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
Wallenius Mats, rahastonjohtaja, Kulturfonden för Sverige och Finland
Vihreät
Wetterstrand Maria, ruotsin kansanedustaja
Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
Lindroos Kirsi,
opetusneuvos, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä, Pariisi
Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
Keskusta
Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia
Ryynänen Mirja, FM
Vasemmistoliitto
Ojala Outi, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Vasemmistoliitto
Sitoutumattomat, mutta sidoksiset
Skog Harri, kansliapäällikkö,
OpetusministeriöQuote
Rahoittajat, Svenska nu (http://svenskanu.fi/viewpage-fin.php?id=4)
Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Ruotsin valtio
Suomen valtio
Svenska kulturfonden
Svenska Folkskolans Vänner
Sparbanksstiftelsen
Konstsamfundet
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Yksityiset sponsorit
Quote
Verkosto: Ruotsin kielen ja kulttuurin verkosto Suomessa (http://svenskanu.fi/viewpage-fin.php?id=3)
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus koordinoi Svenska nu -verkostoa.
Projektin ohjausryhmään kuuluvat:
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Opetushallitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Oulun yliopisto
Suomen ruotsinopettajat ry
Ruotsin Helsingin suurlähetystö
Svenska Institutet
Svenska kulturfonden
Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Ruotsinopettajia kouluttavat yliopistot muodostavat verkoston, joka tukee hanketta asiantuntemuksellaan.
Quote
Kielihanke joka paisui kuninkaallisiin mittasuhteisiin, Svenska nu (http://svenskanu.fi/pdfs/pdf_2_9)
Svenska nu on verkosto-organisaatio
Svenska nu -verkostoa koordinoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Aloitteen
sen perustamiseksi tekivät useat eri tahot ja organisaatiot, jotka myös käytännössä osallistuvat
verkoston toimintaan. Svenska nu käynnistyi vuonna 2007 verkosto-organisaationa.
Svenska nu koostuu hallinnollisesti kolmesta pääosasta: operatiivinen toiminta on keskittynyt
Hanasaaren kulttuurikeskuksessa toimivaan Svenska nu –sihteeristöön, jossa työskentelee tällä
haavaa neljä henkilöä. Strategista työtä ja operatiivisen työn seurantaa hoitaa Svenska nu –
ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti muutamien viikkojen väliajoin. Svenska nu:n
edustuksellista funktiota ja mielipidevaikuttamista varten on kutsuttu koolle Svenska nu –
valtuuskunta, joka kokoontuu kerran tai kaksi kertaa vuodessa.
Svenska nu -ohjausryhmässä on edustettuna hankkeen suurimpia rahoittajia ja lähimpiä
yhteistyökumppaneita. Ohjausryhmään kuuluvat Hanasaaren kulttuurikeskuksen lisäksi Suomalais-
ruotsalainen kulttuurirahasto, Opetushallitus, Oulun yliopisto, Suomen ruotsinopettajat ry,
Suomen kieltenopettajien liitto, Ruotsin Helsingin-suurlähetystö, Svenska institutet ja Svenska
kulturfonden. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja
Gunvor Kronman.
Runsaan kolmivuotisen taipaleensa aikana Svenska nu:n budjetti on moninkertaistunut. Vuonna
2010 Svenska nu:n suuruusluokka on noin 700 000 euroa. Toiminnan nopeaan laajentumiseen on
hyvin keskeisesti vaikuttanut hankkeen rahoituspohjan laajuus. Verkoston toimintaa ovat
taloudellisesti tukemassa sekä Suomen että Ruotsin valtiot. Molempien valtioiden osallistuminen
hankkeen tukemiseen on ollut olennaisen tärkeää toiminnan legitimiteetin kannalta.
Suuriin rahoittajiin kuuluvat myös Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden
ja Konstsamfundet, jonka tuesta runsas kolmasosa on korvamerkitty ruotsin kielen
ylioppilaskirjoituksissa erinomaisesti menestyneiden abiturienttien palkitsemiseen. Varoja ovat
vuodelle 2010 myöntäneet myös Svenska folkskolans vänner sekä useat suomalaiset yritykset.
Vuodelle 2011 Svenska nu on saamassa taloudellista tukea myös Pohjoismaiden
ministerineuvostosta. Svenska nu toteuttaa tuolloin yhteispohjoismaiseen kielikampanjaan
kuuluvan Suomen kansallisen kielikampanjan.
Svenska nu –valtuuskunta koostuu runsaasta neljästäkymmenestä suomalaisesta ja ruotsalaisesta
politiikan, elinkeinoelämän, korkeakoulumaailman ja kulttuurielämän vaikuttajasta.
Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo
Lipponen. Varapuheenjohtajina ovat Ruotsin ympäristöpuolueen johtaja Maria Wetterstrand,
professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta sekä toimittaja Tuomas Enbuske. Valtuuskunnan
jäsenet ovat mukana Svenska nu –toiminnassa yksityishenkilöinä, eivätkä työnantajiensa
edustajina. Yhdistävä tekijä valtuuskunnan jäsenille on halu ja kyky työskennellä Suomen
kielivarannon pitämiseksi laajana.
Valtuuskunta hoitaa Svenska nu -toiminnan edustuksellista osuutta. Yksittäiset valtuuskunnan
jäsenet tai valtuuskunta kollektiivina osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi
mielipidekirjoituksin, kirjelmin tai antamalla haastatteluja tiedotusvälineisiin.
...
Svenska nu testaa uusia opetusmenetelmia
...
Verkoston työskentelytapoja on kehitetty läheisessä yhteistyössä opettajien ja opettajayhdistysten
kanssa vahvan yhteyden luomiseksi koulumaailmaan. Suunnitteluprosessissa on painotettu
erityisesti kulttuurimateriaalin pedagogista soveltamista, jotta toiminta voidaan yhdistää muun
koulutyön ja opetussuunnitelmien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Näin verkosto on
onnistunut vakauttamaan luottamuksensa opettajien keskuudessa, mikä onkin keskeinen edellytys
tavoitteiden toteuttamiseksi.
Kuninkaallista loistoa ruotsintunnilla
...
Kyseisellä oppitunnilla kiteytyi useita Svenska nu –toiminnan perusperiaatteita. Yhdistetään kieli ja
toiminnallisuus. Yhdistetään kieli ja kulttuuri, tällä kertaa ahvenanmaalainen saaristolaiskulttuuri
säväytettynä ruotsalaisella hovikulttuurilla. Yhdistetään eri oppiaineita, kuten kotitalous,
kuvaamataito, musiikki tai liikunta, kieliopintoihin. Keskitytään kommunikaation sujuvuuteen eikä
takerruta oppilaiden mahdollisesti tekemiin virheisiin, jos ne eivät haittaa sanoman
ymmärtämistä. Pyritään luomaan koululuokkaan myönteinen, kannustava ja parhaimmillaan
hauskakin ilmapiiri, jossa oppilaat uskaltavat käyttää kielitaitoaan. Mediatyöskentelyn kautta
pyritään tekemään Svenska nu:n toimintaa tunnetuksi ja ennen kaikkea tuodaan kieltenopiskelua
esille myönteisellä tavalla.
...
Svenska nu on tehnyt yhteistyötä Opetushallituksen toisen kotimaisen kielen innostamishankkeen,
TOKI-hankkeen kanssa. Hankkeeseen osallistuneet koulut käyttivät erilaisia menetelmiä toisen
kotimaisen kielen opiskelun stimuloimiseen. Yksi tärkeimmistä virikkeistä oli juuri Svenska na –
ohjelman tarjoaminen oppilaille.
TOKI-hankkeesta raportoiva koulutusneuvos Erik Geber kertoi hankkeen loppuseminaarissa (Espoo
8.11.2010), että myönteisiä tuloksia pystyttiin havaitsemaan erityisesti lukiotasolla. Monissa
kouluissa osallistuttiin aiempaa enemmän ruotsin ylioppilaskirjoituksiin, ja niistä tuli parempia
tuloksia. Yläasteikäisten parissa voitiin todeta, että entistä useammat kokivat kielitaidon
hyödylliseksi, mutta samaan aikaan luottamus omaan kielitaitoon jopa aleni. Tämä on jatkossa
suuri haaste myös Svenska nu:lle.
Svenska nu:n opetustoimintaa sivutaan myös Helsingin yliopistossa meneillään olevassa Svenska i
toppen –tutkimushankkeessa. Maria Green-Vänttinen ja Hanna Lehti-Eklund toteavat (Språkbruk
1/2010, 5) seuraavaa autenttisten kieliympäristöjen myönteisestä vaikutuksesta oppimistuloksiin:
"Projektet Svenska nu som organiseras av Hanaholmen har varit flitigt i bruk eftersom det ger
skolorna en möjlighet att få in extra gäster. Verksamheten utanför klassrumemt är värdefull för
den ger upplevelser av autentiska språkmöten, i synnerhet på orter där svenskan inte hörs."
Projektista pysyväksi prosessiksi
Kieltenopetuksen kehittäminen ja asenneilmapiirin muokkaaminen kieltenopiskelua kannustavaan
suuntaan edellyttävät hyvin pitkäjänteistä työtä. Nykyisen polarisoituneen kielikeskusteluilmapiirin
vallitessa Suomessa tarve ruotsinopintoja motivoiville toimenpiteille on entisestään kasvanut.
Vaikka Svenska nu –toiminta on jo varsin mittavaa, sen kysyntä ylittää selvästi Svenska nu:n
mahdollisuudet tarjota ohjelmaa kaikille halukkaille.
Edellä mainituista syistä Svenska nu:n strateginen ajattelu pohjautuu siihen, että hanke etabloituu
pysyväksi kielikampanjaksi. Toiminnan perustana on kolme pääpilaria, jotka on kuvattu Svenska
nu:n Visio 2015 –dokumentissa:
1) Ruotsin kielen oppimistulokset ovat valtakunnallisella tasolla parantuneet
2) Lasten ja nuorten asenteet yhteiskuntamme monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta kohtaan
ovat muuttuneet nykyistä myönteisemmäksi
3) Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia osataan ja halutaan hyödyntää tehokkaasti
yhteiskunnan eri aloilla
Vuoden 2009 aikana noin 125 000 suomenkielistä oppilasta ja noin 2000 opettajaa eri puolilla
maata on osallistunut Svenska nu -verkoston toimintaan. Suomenkielisille peruskoululaisille ja
toisen asteen opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus nähdä ruotsinkielisiä elokuvia ja teatteria sekä
ruotsalaisten muusikoiden, kirjailijoiden ja toimittajien esityksiä. Korkeakouluopiskelijoille on
järjestetty seminaareja ja tiedotustilaisuuksia, joissa jaetaan tietoa Ruotsista. Kaikkiaan 49 600
oppilaalla tai opettajalla on ollut suora kontakti toimittajaan, kirjailijaan tai muuhun ruotsalaiseen
luennoitsijaan, tai he ovat nähneet ruotsinkielisen teatteriesityksen tai elokuvan.
Quote
Svekomania, Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Svekomania)
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen ideologia. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen silloinen asema Suomessa.[1] Liikkeen perustajaisä ja pääideologi oli ruotsinkielen professori Axel Olof Freudenthal (http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal).[2]
Mania (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mania)
Mania (maanisuus) on mielialahäiriö, jossa mieliala on epänormaalisti ja pysyvästi kohonneena ja kiihtyneenä mielialana, jota jatkuu vähintään viikon. Mieliala voi olla myös ärtyisä.[1] Maanisessa tilassa oleva henkilö voi ajautua hakemaan mielihyvää tavoilla, joista on hänelle itselleen haittaa. Hän voi esimerkiksi käyttää rahaa yli varojen, sortua uhkapeleihin tai sopimattomaan sosiaaliseen käytökseen.[1] Maanikkoa on kuitenkin vaikeaa hoitaa, sillä hän itse kokee olonsa hyväksi.[2]
Pari linkkiä kielipolitiikkaan:
Kielikoulutuspolitiikan verkosto (http://www.kieliverkosto.fi/)
Kieli, koulutus ja yhteiskunta - Huhtikuu 2011, JY (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26894) (tänne on koottu kaikkien puolueiden kielipoliittiset kannanotot jne. (ks. oikea reuna).)
Poimintoja laista:
Hallintolaki - Esteellisyys (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#P27)
Hallintolaki - Hallinnon oikeusperiaatteet (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#P6)
Valtion virkamieslaki - 15 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750#P15)
Valtion virkamieslaki - 18 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750#P18)
Rikoslaki - Lahjuksen ottaminen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40P1)
Rikoslaki - Lahjusrikkomus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40P3)
Rikoslaki - Virka-aseman väärinkäyttäminen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40P7)
Rikoslaki - Virkavelvollisuuden rikkominen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40P9)
Quote
Opetushallitus (http://oph.fi/opetushallitus)
Opetushallitus
Opetushallitus on opetuksen kehittämisvirasto. Se vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön (mm. kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot) sekä taiteen perusopetuksen kehittämisestä.
Mitä Opetushallitus tekee?
Opetushallitus laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet, ammatillisten tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä kehittää koulutusta erilaisin hankkein.
Virasto tekee oppimistulosten arviointeja ja osallistuu koulutuksen tuloksellisuuden kehittämiseen.
Quote
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi - Opetushallituksen yleisesite 2010, OPH (http://oph.fi/download/119541_OPH_yleisesite_2010_suomi.pdf)
Ruotsinkielinen koulutus
Ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksikön tehtäviin kuuluvat ruotsinkielisen yleissivistävän ja ammatillisen
koulutuksen kehittäminen, ruotsinkielisten koulutustarpeiden ennakointi, tuloksellisuuden edistäminen ja koulu-
tuksen järjestämisen seuranta yhteistyössä viraston muiden toimintayksiköiden ja yksiköiden kanssa.
...
Opetushallitus opetuksen kehittäjänä
Opetushallitus kehittää suomalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet
ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Opetushallitus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaitoksissa,
koulutuksessa ja omassa toiminnassaan. Opetushallituksen tavoitteena on turvata ruotsinkieliselle väestölle muu-
hun väestöön nähden tasavertaiset koulutuspalvelut.
Quote
Svenska nu, Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Svenska_nu)
Svenska nu on ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa. Verkosto pitää ruotsin kielen opetusta rikastuttavana kulttuuriaineena.
Nykyinen ja edellinen opetushallituksen johtaja ovat Svenska nun valtuuskunnassa:
- Pitkälä Aulis, SDP
- Lankinen Timo, Keskusta
Onko opetushallituksen toiminta perusopetuksen tuntijaon suunnittelussa (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/index.html) uskottavaa ja puolueetonta?
-- Pyynnöstä korjattu asiavirhe.
QuoteKeskusta
Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia
Vanhaa tietoa, up-to-date kuuluu:
Keskusta
Aho Esko, ex-johtaja, rotta, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuuton, Nokia
En täysin ymmärrä pakkoruotsikeskustelua. Ruotsin taidosta toisaalta on jotain hyötyäkin. Toki ilmankin pärjää, pärjää ihminen ilman venäjänkin taitoa. Kielitaitoiselle maailma kuitenkin on suurempi. Mutta se siitä. Itse opin kieliä vaivatta, mutta kaikille se ei ole helppoa ja olisi ehkä paikallaan tarjota valinnaisuutta jossain määrin.
Koulussa opetetaan muitakin kummallisuuksia. Maantiede, uskonto. Kas kun ei latinaa. Ruotsin opetus alkaa vasta yläluokilla, kun taas raamattutietoa jauhetaan abbrobaaturin verran jo peruskoulussa ja lukiossa toinen mokoma lisää. Näillä leveyksillä kun ei ole paremmasta toivoa, niin jotainhan siellä koulussa pitää opettaa koska niin on aina tehty ja onhan sillä kaikella raamattutiedon opetuksella TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS. Kummallista, että näillä koleilla leveyksillä haaskataan ihmisten aikaa ja työvuosia moiseen joutavaan löpinään.
Olen kuullut perusteluja, että uskonto tunnilla opetettaisiin moraalia ja arvoja. Jaha. Kyseenalaistan tuon väitteen ja muistutan, että se maantiede esimerkiksi on siellä edelleen yhden abbobaturin verran peruskoulun aikana. Mitähän arvoja sieltä maantiedon suunnalta pitäisi omaksua, kun en oikein muista apostoleja enkä sitä, onko Argentiinan päävientituote jamssi, pavut vai öljytuotteet.
Mielestäni ao oppiaineet voisi korvata esim roskien keruulla, jonka uskon olevan moraalisesti kehittävämpää kuin koulun uskontotunti saati maantiede.
Pistän tämän viime lauantaisen kirjoituksen tänne muistuttamaan, mistä päin ne oikeat rasistit löytyvät.
QuoteKuka ajaa kielipolitiikkaa?
lauantai 21.07.2012
Olin ajatellut, että en koskaan kirjoittaisi tästä aiheesta, mutta oli pakko näin jälkeenpäin ajatellen, kuinka Stefan Wallinia on löylytetty ns. kielipolitiikan takia Dragsvikin lakkauttamista ja että hän on kielellisesti tehnyt jotakin väärin suomenkielisiä kohtaan.
Otetaan vastakohtainen tapaus Kauhava. Ei kukaan ruotsinkielinen suomalainen nostanut minkäänlaista kohua tai syytöksiä kielipolitiikasta, kun kauhavalaiset puolustivat lennoston lakkauttamista, vaan siitä syytettiin Stefan Wallinia, vaikka hän oli asiaan syytön. Hän vain virkansa puolesta joutui syntipukiksi.
Kysyn, koska ruotsinkieliset hyökkäävät suomenkielisiä vastaan kielen takia. Melkein kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea. He lukevat ja oppivat suomen kieltä. Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä. He eivät halua lukea ja oppia ruotsia, koska sitä kieltä kuulemma ei tarvita. He sanovat: "Puhukaa suomea." Tosiasiahan on se, että suomenkielinen ei osaa vääntää kieltään puhuakseen ruotsin kieltä. Se ongelma on geeneissä.
Useammat poliittiset puolueet ovat ruotsinkieltä vastaan. Herää kysymys, koska olemme tasaveroisia kansalaisia Suomessa niin suomen- kuin ruotsinkieliset.
Kuka on kateellinen siitä ja tästä koskien työnsaantia, koulutusmahdollisuuksia, kuka moittii sairaaloitten, terveyskeskuksien ja kauppojen henkilökuntaa, kun kielestä on kysymys? Suomenkieliset, joilla ei ole kielitaitoa.
Ruotsinkieliset uutistenlukijat sekä muut radio- ja tv-esiintyjät puhuvat niin hyvää suomea, että heitä luulisi suomenkielisiksi. Sitä ei voi sanoa suomenkielisistä ammattisisarista tai -veljistä. Jos jotakin pitää sanoa ruotsin kielellä, mennään nolon näköiseksi.
Miksei ruotsinkielisillä saa olla omankielistä asevelvollisuuskoulutusta, kun kerran suomenkielisillä saa olla? Ei se tule sen kalliimmaksi, millä kielellä opetusta saa. Komennuskielihän on joka tapauksessa suomi. Sitä paitsi Dragsvik on yhtä kannattava kuin mikä muu suomenkielinen koulutusyksikkö tahansa.
Mahtaakohan suuri enemmistö kansalaisista tietää, kuinka paljon Dragsvikissä on suomenkielisiä kouluttajia. Väitän että puolet; oppilailla vain on äidinkieli ruotsi.
Ei ole mikään häpeä osata ruotsia, päinvastoin sen pitäisi olla ylpeydenaihe muita ummikkosuomalaisia kohtaan, jotka sanovat: "Puhukaa suomea taikka hä."
Enää ei saa sanoa neekeriä neekeriksi, mutta ruotsinkielistä suomalaista saa aina vaan nimittää hurriksi.
Börje Sjöblom
kaksikielinen RKP:läinen
Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kuka-ajaa-kielipolitiikkaa-1.1228117 (http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kuka-ajaa-kielipolitiikkaa-1.1228117)
Mode-edit: vähän siistitty
Onko sekin geeneistä kiinni, jos -taustainen ei osaa vääntää suomea? Rassismia!
Minä luulin että geenit oli jo kielletty rasistisena konstruktiona.
RKP rotuoppeineen on selvä natsipuolue. Miksei sitä saada kiellettyä lailla?
Quote from: EL SID on 26.07.2012, 13:38:11
Pistän tämän viime lauantaisen kirjoituksen tänne muistuttamaan, mistä päin ne oikeat rasistit löytyvät.
QuoteKysyn, koska ruotsinkieliset hyökkäävät suomenkielisiä vastaan kielen takia. Melkein kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea. He lukevat ja oppivat suomen kieltä. Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä. He eivät halua lukea ja oppia ruotsia, koska sitä kieltä kuulemma ei tarvita. He sanovat: "Puhukaa suomea." Tosiasiahan on se, että suomenkielinen ei osaa vääntää kieltään puhuakseen ruotsin kieltä. Se ongelma on geeneissä.
Eli ensin kirjoittaja valittaa siitä, että suomalaiset eivät
halua lukea ja oppia ruotsia, mutta toteaa heti perään, ettei suomenkielinen geneettisesti
pysty puhumaan ruotsia? :facepalm: Vähän sama kuin syyttäisi miehiä siitä, etteivät he synnytä riittävästi lapsia?
Argumentointi yläastetasoa. Kaksikieliseksi itseään mainostavalta todella kömpelöä suomea. Agendana avoin rasismi. Ja omalla nimellä, kuten netin suurimmat paukapäät aina.
On varmasti ylpeä tuotoksestaan, kuin kaksivuotias pottaan tehdystä kakasta.
QuoteKysyn, koska ruotsinkieliset hyökkäävät suomenkielisiä vastaan kielen takia. Melkein kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea. He lukevat ja oppivat suomen kieltä. Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä. He eivät halua lukea ja oppia ruotsia, koska sitä kieltä kuulemma ei tarvita. He sanovat: "Puhukaa suomea." Tosiasiahan on se, että suomenkielinen ei osaa vääntää kieltään puhuakseen ruotsin kieltä. Se ongelma on geeneissä.
Heh, vai geeneissä? Kas kun en tuollaisesta tutkimustuloksesta ole kuullut. Onkohan sekin geeneissä, että suuri osa suomenruotsalaisistakaan ei osaa puhua kunnon ruotsia?
Tuosta pitäisi jo kyllä tehdä rikosilmoitus... aivan avointa old skool rasismia
Kun ugrin geeneistä puhutaan, se on hyvä läppä. Kun afron geeneistä puhutaan, kuuluu uuninluukkujen kolinaa.
Mutta annetaan sisäsiittoisen puikulapään pitää herrakansalelunsa. Kun ei niillä muuta ole.
Melkein kaikki ruotsinkieliset eivät osaa suomea. Melkein kaikki ruotsinkieliset asuvat Ruotsissa.
Monien Ruotsissa asuvien ruotsalaisten mielestä suomenruotsalaisetkaan eivät osaa ääntää ruotsia oikein.
No joo. Väite siitä, että suomalaiset eivät oppisi geneettisistä syistä puhumaan juuri ruotsia, on jokseenkin hassu. Suomalaisten hyvä ja monipuolinen kielitaito on ihmetyksen aihe mm. Englannissa, jossa jotkut kouluja pitkälle käyneet osaavat äidinkielensä lisäksi vähän ranskaa -- omintakeisesti ääntäen.
Quote from: Pete_G on 26.07.2012, 14:32:39
QuoteKysyn, koska ruotsinkieliset hyökkäävät suomenkielisiä vastaan kielen takia. Melkein kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea. He lukevat ja oppivat suomen kieltä. Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä. He eivät halua lukea ja oppia ruotsia, koska sitä kieltä kuulemma ei tarvita. He sanovat: "Puhukaa suomea." Tosiasiahan on se, että suomenkielinen ei osaa vääntää kieltään puhuakseen ruotsin kieltä. Se ongelma on geeneissä.
Heh, vai geeneissä? Kas kun en tuollaisesta tutkimustuloksesta ole kuullut. Onkohan sekin geeneissä, että suuri osa suomenruotsalaisistakaan ei osaa puhua kunnon ruotsia?
Aivan. Kyllä on ökönen sepustus Börjeltä. Ainakin minun korvaani rantaruåtsi kuulostaa aika kamalalta verrattuna oikeaan ruotsinkieleen.
Ps. Jos kerran "lähes kaikki" rantaruåtsalaiset osaavat suomea (varmaan geneettisestä ylivertaisuudesta johtuen), miksi kaikkien suomenkielisten osana on pakkoruåtsi koulussa?
Quote from: OTU on 26.07.2012, 15:47:43
Quote from: Pete_G on 26.07.2012, 14:32:39
QuoteKysyn, koska ruotsinkieliset hyökkäävät suomenkielisiä vastaan kielen takia. Melkein kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea. He lukevat ja oppivat suomen kieltä. Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä. He eivät halua lukea ja oppia ruotsia, koska sitä kieltä kuulemma ei tarvita. He sanovat: "Puhukaa suomea." Tosiasiahan on se, että suomenkielinen ei osaa vääntää kieltään puhuakseen ruotsin kieltä. Se ongelma on geeneissä.
Heh, vai geeneissä? Kas kun en tuollaisesta tutkimustuloksesta ole kuullut. Onkohan sekin geeneissä, että suuri osa suomenruotsalaisistakaan ei osaa puhua kunnon ruotsia?
Aivan. Kyllä on ökönen sepustus Börjeltä. Ainakin minun korvaani rantaruåtsi kuulostaa aika kamalalta verrattuna oikeaan ruotsinkieleen.
Ainakin suomenruotsalainen nuoriso puhuu aika mielenkiintoista sekakieltä missä on sanoja otettu suomesta,ruotsista ja jopa englannista.
Täky hompansseja kyttääville suviksille:
Ruotsin kieli on olemassa vain koska eräs geenivirheelinen kansa ei kykene oppimaan kunnolla mitään oikeaa kieltä.
Tein kirjoituksesta rikosilmoituksen.
Quote from: KultainenVasikka on 26.07.2012, 16:13:57
Tein kirjoituksesta rikosilmoituksen.
oikeasti? Sitten minun ei tarvitse
Mie laitoin nettivinkin.
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4 (http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4)
Ei vaan pysty, ne keenit, ne keenit...
Kumma juttu, ettei suomalaisuus-keenit estä puhumasta englantia tai venäjää.
Quote
Pakkoruotsi on poistettava, Avoinministeriö (http://www.avoinministerio.fi/ideat/41-pakkoruotsi-on-poistettava)
Pakkoruotsi on poistettava. Jo kauan suomalaiset koululaiset ja opiskelijat ovat opiskelleet ruotsia. Ruotsin kielitaito kuitenkaan ei ole läheskään niin tarpeellinen suomalaisille kuin monet muut kielet.
Selvitysten mukaan Suomen kielitaitovaranto on liian suppea. Suomessa osataan hyvin vain suomea, englantia ja ruotsia. Käytännössä suomalaisten kielitaidon monipuolistumisen voi mahdollistaa vain ruotsin muuttaminen kouluissa valinnaiseksi kieleksi muiden kielten kanssa.
Suomalaisten kielitaidon monipuolistuminen:
– parantaa Suomen kilpailukykyä
– edesauttaa näin suomalaista hyvinvointia
– nostaa suomalaista sivistystasoa
– parantaa suomalaisten ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta eri kulttuureita kohtaan.
Lähde: Pakkoruotsi.net
Quote
Suomen viralliset kielet olkoot suomi ja toissijaisesti englanti, Avoinministeriö (http://www.avoinministerio.fi/ideat/187-suomen-viralliset-kielet-olkoot-suomi-ja-englanti?so=205100631502776121)
Historiallisista syistä Suomi on kaksikielinen suomi-ruotsi. Nykyaikana ja tulevaisuudessa maamme todellisuus edellyttävä seuraavaa lopputulosta:
Suomen virallinen kieli on suomi.
Suomen virallinen kieli kansainvälisissä tilanteissa voi olla myös englanti.
Sen toteuttamiseksi kaikki lait, asetukset ja sopimukset kirjoitetaan uusiksi. Erityisesti myös:
Suomi antaa kaikille asukkailleen koulutuksen aina erinomaiseen suomenkielen hallintaan saakka.
Suomenkielen osaaminen on edellytys kansalaisuudelle ja oleskeluun liittyville sosiaalieduille.
Suomi antaa kaikille halukkaille koulutuksen niin hyvään englanninkielen hallintaan kuin henkilö itse tavoittelee.
Suomi purkaa aktiivisesti kaikki ruotsinkielisyyden perusteella annetut ja annettavat etuisuudet, virka- ja toiminimitykset.
Suomi antaa halukkaille muihin kieliin hyvän koulutuksen, pääpainotuksena kielet: venäjä, kiina, saksa, espanja, portugali.
Ruotsinkieltä koulutetaan vain siihen erityisesti halukkaille.
Uusi kielipolitiikka lisää suomalaisten menestystä ja vaikutusvaltaa maailmalla, parantaa kauppatasetta, parantaa innovaatioita ja on yksilöille ja koko kansalle erinomainen henkisen kasvun mahdollistaja.
Vaikutusten nettohyöty on luokkaa 5-10 miljardia euroa vuodessa eli se on arvokkain mahdollinen muutos maassamme.
Huomaa, että pakkoruotsin poistaminen on suora seuraus tai osasisältöä tämän aloitteen toteuttamisesta, ks. http://www.avoinministerio.fi/ideat/pakkoruotsi-on-poistettava.
Kuitenkaan ei ole tarkoitus vaatia Suomea kaksikieliseksi suomi-englanti, vaan englanti jätetään kansainvälisiin tilanteisiin hyväksyttäväksi viralliseksi kieleksi.
Kaksikielisyys suomi-ruotsi poistetaan kokonaan.
Historiallisista syistä Suomi on kaksikielinen suomi-ruotsi. Tämä on jakanut kansalaiset syvästi kahteen kastiin, kärjistetysti: ruotsinkielinen rikas nainen elää ja nauttii suurta eläkettä 20 vuotta kauemmin kuin suomenkielinen köyhä mies minimieläkettä.
Su-ru-kaksikielisyys jakaa kansalaiset myös parempiin ja huonompiin, sillä korkeimmat poliittiset johtajatkin ovat väittäneet, että ilman ruotsinkielen taitoa ei ole olemassa suomalaista identiteettiä. Moinen lause on äärimmäisen rasistinen.
Su-ru-kaksikielisyys antaa ruotsinkielisille perusteettomia lisäetuja opiskelupaikkoina, virkoina, toimina, kielilisinä, hoitopaikkoina ym., minkä ansiosta ruotsinkielisten elämä on merkittävästi helpompaa ja suomenkielisistä vähänkin parhaimmistoon kuuluvien alapuolella kokevat jatkuvia vaikeuksia opinnoissa ja työllisyydessä.
Suomessa ei ole olemassa yhtään täysin suomenkielistä tai suomi-englanti-kielistä korkeakouluakaan, mutta ruotsinkielisiä on useita.
Su-ru-kaksikielisyys on merkittävä kustannushaitta, josta saa karkean kuvan Lohjan kokemuksista. Jotta kaupunki voi olla su-ru-kaksikielinen vastoin kielilakia, on sille annettava valtiolta eli muilta suomenkielisiltä tukea, joka on jopa 5% Lohjan kunnantaloudesta - tämä kunnan omien, ehkä yhtä suurten panosten lisäksi.
Su-ru-kaksikielisyydellä perustellaan ruotsin kielen väkisin opettamista ja sen vaatimista liki kaikkialla, mihin mielikuvitus ei edes riitä. Tämä aiheuttaa valtavat tappiot eri muodoissa:
- kommunikointia yleensä ei opita tarpeeksi
- englantia ei osata niin hyvin kuin pitäisi (on oltava parempi kuin muut germaanisetkin kansat, jopa on voitava haastaa britit itsensä!)
- tarpeelliset kielet (venäjä, kiina, saksa, espanja, portugali, arabia) jäävät jalkoihin
- muiden aineiden oppimistaso jää liian alhaiseksi.
Toki osa lapsista oppii ruotsin helposti, mutta jokaiselle se silti merkitsee yhden vuoden pakkolukuja. Tätä ei voi väittää mitättömäksi.
Haittavaikutukset ilmenevät monin tavoin:
- Liian huonosti tärkeitä kieliä osaavat johtajamme ja eksperttimme joutuvat automaattisesti porrasta paria huonommalle tasolle kansainvälisessä kommunikaatiossa. Sen seurauksena:
- Vientimme vähenee
- Vientihintamme alenevat
- Tuontihintamme nousevat
- Teknillinen ja muu innovaatiotoiminta heikkenee
- Suomi ei saa fiksuimpia siirtolaisia, jotka hyödyttäisivät Suomea maksimaalisesti (vrt. USA, UK).
- Poliittisesti ja sotilaallisesti maamme painoarvo heikkenee
- Luonnollisesti suomenkielisistä lapsista ja nuorista, varsinkin pojista, suuri osa kokee jatkuvasti haittoja:
- Oppimistulokset heikkenevät
- Itsetuntoa nujerretaan.
Tuo kaikki maksaa lopulta 5-10 miljardia euroa joka ikinen vuosi, siis kuluina ja haittakustannuksina.
Erityisesti venäläisten suuren määrän kasvun takia on vaarana, että he voivat ruveta vaatimaan pakkovenäjää. He voivat Suomen nykyisen tilanteen takia myös vaatia pakkovenäjää Baltian maissa, mikä on ikävä karhunpalvelus ystävällisille naapurimaillemme.
Englanti sen sijaan on kansainvälisessä toiminnassa ilman muuta hyväksyttävä kieli. Sen käyttäminen yhdistää Suomen henkisestikin maailman menestyjiin. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeät toimialat, kuten ICT ja opetus, edellyttävät suomalaisten olevan englannin käytön ja yleensäkin kommunikaation parhaimmistoa. Niinpä PISA-menestys on jo kuihtumassa ilman minkäänlaisia menestystarinoita, kun Uusi Seelanti ym. keräävät kerman suomalaisten nenän edestä.
Englanti suojaa meitä myös tehokkaasti lähimaidemme imperialismilta, siis Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Saksan. Ne eivät enää voi vaatia meitä käyttämään heidän kieliään.
Suomen kielellä on ainutlaatuinen asema vain Suomessa. Sillä kielellä on tehty tiedettä ja taidetta, joista mm. Kalevala on arvokas eepos, eepos joka kuvastaa suomalaisuutta: hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen tiedon ja insinööriteknologian avulla (Väinämöinen, Ilmarinen, Sampo), ahne johtaja (Louhi) varastamassa itselleen kaiken hyvinvoinnin sekä taistelu oikeuksien puolesta (Väinämoinen, Lemminkäinen, Ilmarinen). Suomen eepoksessa ei mässäillä vihollisten orjuuttamisella ja nöyryytyksellä, joten se on nykyaikanakin arvokkaista arvokkain.
Useat monikulttuurisuuskriitkot haluavat poistaa pakkoruotsin. Tilalle monikulttuurisuuskriitikot tarjoavat esimerkiksi kiinaa, arabiaa ja espanjaa. Mutta minkä takia monikulttuurisuuskriitikot haluavat tuoda oman kulttuuriimme kuuluvan kielen opetuksen tilalle kieliä, jotka eivät millään tavalla liity omaan kulttuuriimme? Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Miksi siis pakkoruotsin poistamisen vaatiminen ei ole mokuttamista? Vai onko se?
Toivottavasti joku älysi pointin, sillä jostain syystä en millään meinannut saada täsmällistä tekstiä aikaiseksi tästä aiheesta. Älkääkä nyt alkako luettelemaan mitään perusteluja pakkoruotsin poistamisen puolesta, vaan keskittykää nimenomaan kysymykseen, olisiko pakkoruotsin poistaminen mielestänne monikultturisuuden edistämistä.
Ei se olisi. Ainakaan, jos mentäisiin sillä järkevällä pohjalla, että yksi vieras kieli olisi pakollinen.
Mokuttamista se olisi siinä vaiheessa, jos niistä ruotsia hyödyllisempinä pidetyistä kielistä tulisi itsetarkoituksia kuten ruotsi on nyt. Mieluummin pakkoruotsi kuin pakkokiina tai pakkoarabia, mutta kaikkein paras on yksilönvapaus.
Eikö kielien opettaminen ole aina monikulttuurisuutta, mutta positiivista ja hyödyllistä sellaista?
Toisaalta jos voin toimia ruotsalaisten kanssa muuttamatta heidän keskuuteensa kieltä oppimaan, voisi se olla antimonikulttuurisuuttakin.
Ei, se olisi järjen käyttöä. Yksi PAKOLLINEN vieras kieli, käytännössä englanti, riittäisi mainiosti. Jos olisi pakko olla 2 kielinen maa niin sitten englanti siksi toiseksi kieleksi, en jaksaisi sitä edes vastustaa.
Pakkoruotsi on vain yksi suomalaisiin kohdistuvan sorron muoto.
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Ovatko? Minusta esimerkiksi Väinö Linnan romaanien henkilöhahmoista varsin harva puhui ruotsia. Jos kaksikielisyys olisi ollut tuolloin normi, olisi hän varmaan sijoittanut romaaneihinsakin rutkasti svenskaa. Kirjailija itsekin taisi olla kielellisesti monokulttuurinen, kun ei ollut oppikoulua käynyt:
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna#El.C3.A4m.C3.A4nvaiheet
Vaikka en pakkoruotsia kannata, niin olen itsekin tätä puolta pohtinut ja kyllä sitä voi sanoa suomalaisten mokuttamiseksi ainakin kielten osalta. Tällä tarkoitan juuri sitä, että pakkoruotsin poiston jälkeen useammalla nuorella olisi mahdollisuus opiskella kiinaa, somalia, hindiä tai venäjää. Tämä myös osaltaan sitten helpottaisi matkustamista ja erilaisiin kulttuureihin tutustumista. Tietysti englannilla pärjää monissa maissa, mutta aina on parempi osata myös paikallista kieltä, kuten venäjää, niin voi sitten löytää vaikka Pietarista itselleen nätin venäläisen naisen ellei Igor ehdi vetää turpaan.
Sitähän on taidettu ehdottaa, että pakkoruotsin tilalle tulisi jokin muu valittava kieli, kuten tällä hetkellä enimmäkseen valittavan englannin lisäksi. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että yksi pakollinen vieras kieli riittää, johon on panostettava kunnolla ja se on tällöin englanti, koska sillä pärjää aika hyvin kaikkialla. Vapaaehtoisesti saisivat kielistä tykkäävät valita jonkun muun kielen vaikka etäopetuksena.
Suomessa on pyrittävä kannustamaan varsinkin naapurimaiden kielten opiskeluun, kuten viron, venäjän ja ruotsin opiskeluun, mutta se ei tule tapahtua pakolla ja tuota viroa voisi suomen kielen tunneilla muutenkin enemmän opettaa, kuten vertailla kielten eroja ja etymologiaa.
Lopuksi voisi hyvin todeta, että pakkoruotsi toimii jonkinlaisena kielimuurina suomalaisten mokutukselle, koska osaltaan pakkoruotsin takia suomalaiset eivät osaa kunnolla englantia vaikka aina jaksetaan höpöttää kuinka ruotsin osaaminen helpottaa englannin oppimista.
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Useat monikulttuurisuuskriitkot haluavat poistaa pakkoruotsin. Tilalle monikulttuurisuuskriitikot tarjoavat esimerkiksi kiinaa, arabiaa ja espanjaa. Mutta minkä takia monikulttuurisuuskriitikot haluavat tuoda oman kulttuuriimme kuuluvan kielen opetuksen tilalle kieliä, jotka eivät millään tavalla liity omaan kulttuuriimme? Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Miksi siis pakkoruotsin poistamisen vaatiminen ei ole mokuttamista? Vai onko se?
Toivottavasti joku älysi pointin, sillä jostain syystä en millään meinannut saada täsmällistä tekstiä aikaiseksi tästä aiheesta. Älkääkä nyt alkako luettelemaan mitään perusteluja pakkoruotsin poistamisen puolesta, vaan keskittykää nimenomaan kysymykseen, olisiko pakkoruotsin poistaminen mielestänne monikultturisuuden edistämistä.
Vastaus ei ole. Ja jos on erimieltä niin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden eron ymmärtäminen ei ole onnannut.
Quote from: Gambina on 10.09.2012, 20:21:05
Eikö kielien opettaminen ole aina monikulttuurisuutta
No ei tod ole. Se on kansainvälisyyttä.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.09.2012, 20:22:14
Ei, se olisi järjen käyttöä. Yksi PAKOLLINEN vieras kieli, käytännössä englanti, riittäisi mainiosti. Jos olisi pakko olla 2 kielinen maa niin sitten englanti siksi toiseksi kieleksi, en jaksaisi sitä edes vastustaa.
Itäsuomessa tarvittaisiin ryssän kieltä.
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Ei ole. Ruotsin kieli on on vieras kieli.
Quote from: jmm on 10.09.2012, 21:17:57
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Ei ole. Ruotsin kieli on on vieras kieli.
Kuka sen määrittelee mikä on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Mutta minkä takia monikulttuurisuuskriitikot haluavat tuoda oman kulttuuriimme kuuluvan kielen opetuksen tilalle kieliä, jotka eivät millään tavalla liity omaan kulttuuriimme?
Minä en halua tuoda kieliä tilalle, koska huomaan, että osalle ihmisistä yhdenkin kielen hyvä hallitseminen on liian hankala tehtävä. Kaksi on sopiva määrä jokaiselle. Ne, jotka haluavat lukea lisää, niin heille tarjottakoon lisävaihtoehtoja.
Kielen tarkoitus on välittää informaatiota. Se on siis väline. On järkevää opetella sellaisten välineiden käyttöä, joita tarvitsee.
Quote
Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Tämä ei pidä paikkaansa. Ruotsin kieli ei ole tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Ruotsinsuomalaiset voivat olla, mutta ruotsin kieli ei ole. Kuinka se muka vaikuttaa mihinkään suomenkielisen elämässä? Mitä sellaista kulttuuria se
kieli välittää, jota ei muuten välity? Eihän sitä juuri kukaan edes osaa. Perinteisesti suomalaiset eivät ole osanneet puhua ruotsia, kun puhutaan kansasta. Toki joidenkin ylempien kastien ihmisten on ollut pakko sitä opetella, koska oli aika, jolloin se olisi ainoa tapa hoitaa virka-asioita. Mutta kansana suomalaiset eivät ole koskaan osanneet puhua ruotsia. Ei ruotsin kieli kuulu mitenkään suomalaiseen identiteettiin, eikä sen osaaminen vaikuta suomalaiseen identiteettiin. Näin ollen ei myöskään muiden kielien osaaminen vaikuta suomalaiseen identiteettiin. Ei saksan osaajasta tule saksalaista.
"Enemmistö Suomen suomenkielisestä väestöstä pitää Pohjolaan kuulumista tärkeänä. Yhteydenpidon muiden pohjoismaalaisten kanssa tulisi kuitenkin sujua englanniksi ruotsin sijasta. Taloustutkimus kyseli suomenruotsalaisen Magma-ajatushautomon toimeksiannosta noin tuhannelta eri ikäiseltä suomalaiselta näkemyksiä pohjoismaisesta identiteetistä. Tammiskuussa julkaistun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisten asenteita suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä kohtaan.
Kokonaista 93 prosenttia vastaajista pitää Pohjolaan kuulumista ja pohjoismaista identiteettiä tärkeinä. Sen sijaan vaivaiset yhdeksän prosenttia vastasi "kyllä" väittämään, jonka mukaan suomalaisten tulisi puhua muiden pohjoismaalaisten kanssa ruotsia englannin sijasta. Hieman alle 70 prosenttia ilmoitti olevansa osittain tai täysin eri mieltä."
http://www.pohjola-norden.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet_ja_julkaisut/?id=158
Tämäkin todistaa, että ihmiset eivät pidä ruotsin kieltä tärkeänä pohjoismaisessa identiteetissä, joka onkin loogista. Kuitenkin tästä huolimatta ihmiset lähes poikkeuksetta pitävät pohjoismaista identiteettiä tärkeänä. Näin ollen pakkoruotsin poistaminen ei muuta mitään sen suhteen, mutta toki vapauttaa resursseja rasittavan marginaalikielen tankkauksesta järkevämpään toimintaan.
Sitä paitsi, millä logiikalla ruotsin korvaaminen omalla suomalaisen itselleen hyödylliseksi näkemällä ja valitsemalla kielellä (minä en kannata sitä, että vaihtoehtoina olisi vain kieliä) olisi mokuttamista? Eikö meillä juuri sitä varten ole vapaa maa, että ihminen saa itse valita? Siten pakkoruotsin poistaminen toisi aidompaa suomalaisuutta, koska se antaisi ihmisille oikeuden valita oman tarpeensa mukaan. Mikä voi olla aidompaa suomalaisuutta kuin suomalaisten oma vapaa tahto?
Quote from: Jani Rantala on 10.09.2012, 21:09:14
Vastaus ei ole. Ja jos on erimieltä niin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden eron ymmärtäminen ei ole onnannut.
Totta turiset. Monikulttuurisuus on arvojen sotaa yksien rajojen sisällä. Se, että osaa kommunikoida yli (kieli)rajojen ei millään tapaa liity edellä mainittuun väkinäisesti tuotettuun ilmiöön.
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Miksi siis pakkoruotsin poistamisen vaatiminen ei ole mokuttamista? Vai onko se?
Riippuu perusteista, joiden takia sitä pakkoruotsia vastustetaan. Itse kannatan valinnanvapautta "jotain on pakko valita"- henkisesti kieliasiassa jotta vieraiden kielien osaamiseen saataisiin tasapainoisempi kokonaisuus. Yläasteelainen tai lukiolainen ei välttämättä ajattele vielä, mikä on jatkon kannalta hyödyllistä, mutta uusia kieliä voi opiskella myös esim. korkea-asteilla jolloin saattaa jo olla mielessä tulevaisuuden suuntautuminen ja suuntautumista tukevat opiskelu-urat. Pidän itseäni ennemmin utilitaristina kuin mokuttajana.
Maahanmuuton kannalta ruosinkielellä ei taida juuri nyt olla suurtakaan merkitystä. Karjalaisia eivät hurrit huolineet alueilleen, lieneekö vastaanottokeskuksiakaan suosittu.
Kansantalouden kannalta ruotsinkielen erityiasema on tuhlausta suomalaisten koulutuksessa, ruotsinkielisten kiintiöidyssä rinnakkaisopetuksessa, virkamiesten kielitaitovaatimuksissa, jopa liikennemerkeissä. Esimerkkejä voi keksiä lisää.
Ruotsinkielen ylläpito voi tietysti jossain vaiheessa helpottaa ylijäämäsiirtolaisten muuttovirtaa lahden yli.
Ruotsalaisten maahanmuutto on jo historiaa ja asemat etuoikeuksineen paalutettu, kulttuurinen anti eli ns. pohjoimainen yhteistyö kuollut asia.
Kun maailmassa on suomea taitavia noin promille ja ruotsia taitavia toinen mokoma niin kielten osaaminen on pakollista.
Se että osaa kieliä, tuntee ulkomaiden tapoja ja kultturia ei tarkoita että kannattaisi tai edistäisi monikulttuurisuutta Suomessa.
Mokuttamista on sellainen, että siirretään Suomeen erilaisia maailman kansoja. Sitä se on myös silloin, kun Suomen kouluissa ei opetettaisi mitään kieltä.
Monien kielten opettaminen ja opettelu on kansainvälisyyttä.
Suomessa ruotsin kielen pakollinen opettelu alkoi vuonna 1973. Se voidaan hyvin lopettaa vuonna 2013.
"Man kan inte skapa frihet för de fattiga genom att skapa ofrihet för de rika."
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.09.2012, 20:22:14
Ei, se olisi järjen käyttöä. Yksi PAKOLLINEN vieras kieli, käytännössä englanti, riittäisi mainiosti.
Mutta tuohan olisi Ruotsin systeemi ja kaikki ruottalaisuuteen viittaavanhan taas on oltava mokutusta :o
Quote from: Siili on 10.09.2012, 20:38:59
Quote from: John on 10.09.2012, 19:58:18
Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.
Ovatko? Minusta esimerkiksi Väinö Linnan romaanien henkilöhahmoista varsin harva puhui ruotsia. Jos kaksikielisyys olisi ollut tuolloin normi, olisi hän varmaan sijoittanut romaaneihinsakin rutkasti svenskaa. Kirjailija itsekin taisi olla kielellisesti monokulttuurinen, kun ei ollut oppikoulua käynyt:
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna#El.C3.A4m.C3.A4nvaiheet
Todistaa kuinka arveluttavia metodeja hän käytti kirjoittaessaan omiin kokemuksiin perustuvan kirjan. Kehtasi olla myontämättä että Antero Rokka oikeasti perustuu Pår Matsoniin, myöhemmin Upsalan ekonomiin.
Taas lähti ovelasti käyntiin ruotsikiukuttelu ja toisten identiteetin määritteleminen omista subjektiivisista lähtökohdista.
Quote from: Gambina on 10.09.2012, 20:21:05
Eikö kielien opettaminen ole aina monikulttuurisuutta, mutta positiivista ja hyödyllistä sellaista?
= Kansainvälisyys. (Niin kuin toisessa yhteydessä todettiinkin jo tässä ketjussa).
Pakkoruotsi on olemassa ennen kaikkea historian takia. Suomeen voisi asentaa 2000-luvun päivityksen ja poistaa tämän epärationaalisen rasitteen yhteiskunnasta. Ja niin kuin on sanottu, mokutusta sen poistaminen olisi vain jos tilalle tulisi pakkosomalia, pakkoarabia tms. Eikö muuten maahanmuuttajien lapsien, Suomeen syntyneiden Suomen kansalaisten pitäisi olla pakko opiskella myös ruotsia?
En tiedä, ei kiinnosta.
Tärkein vaikuttimeni tässä, kuten monessa paikassa politiikassa muutenkin, on valinnanvapaus. Ei ole mielekästä opettaa väkisin kieltä, jota ihminen ei suurella todennäköisyydellä koskaan elämässään tarvitse. Historia ei tässä kiinnosta.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että suomenruotsalaisuus ja suomenruotsi on tärkeä osa Suomen kulttuuria ja tulevaisuus on turvattava. Laadukas äidinkielen opetus suomenruotsalaisille sekä valinnaisen ruotsinopetuksen tarjoaminen peruskoulussa, lukioissa jne. riittää mainiosti turvaamaan suomenruotsalaisen kulttuurin tulevaisuuden.
Quote from: jmm on 10.09.2012, 21:17:57Ei ole. Ruotsin kieli on on vieras kieli.
Koulussa opiskeltava aine on käytännössä suomenruotsi eli 300 000 ihmisen käyttämä kieli. Näiden 300 000 suomalaisen vuoksi kieltä opiskellaan, eikä 9 miljoonan ruotsalaisen, joten kotimaisesta kielestä puhuminen on paikallaan.
Quote from: Turkulaine on 11.09.2012, 17:13:58
Taas lähti ovelasti käyntiin ruotsikiukuttelu ja toisten identiteetin määritteleminen omista subjektiivisista lähtökohdista.
Oikeus valita
itse, mitä kieliä
itse opettelee, ja vaikka siten määritellä
omaa identiteettiään kielen perusteella, jos kerran siltä
itsestä tuntuu, ei puutu toisten identiteettiin millään tavoin.
Pakkoruotsi ja sen kytkeminen johonkin identiteettiin on yritys määritellä
toisten identiteettiä omista lähtökohdista. Vai sitäkö juuri tarkoitit ruotsikiukuttelulla?
Suomen Lukiolaisten Liittokaan ei kannata
pakkorikkautta, kertoo uusin Perussuomalainen-lehti (http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=2263) (sivu 10):
QuoteSuomen Lukiolaisten Liitto on yksi monista suomalaisista järjestöistä, joka on ottanut tavoitteekseen kieltenopiskelun valinnaisuuden lisäämisen ja pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta luopumisen suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
SLL:n puheenjohtaja Veera Svahnin mukaan liitto ei siis vastusta ruotsinopetusta, kuten se usein tiedotusvälineissä leimataan, vaan kannattaa valinnaisuuden lisäämistä kieltenopiskeluun.
EI PAKKORUOTSIA!
Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto.
- Suomen Lukiolaisten Liitto ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetuksen laatua ja kiinnostavuutta edistämällä, Svahn toteaa.
SLL:n näkemyksen mukaan kieltenopiskelussa peruslähtökohtana pitää olla, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta.
Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Toinen kotimainen kieli ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Vapaaehtoisuus rikastaisi kielivarantoamme SLL:n esityksen mukaan jokaisen peruskoululaisen ja lukiolaisen tulisi saada opiskella vähintään kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen.
- Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsinopetuksen syventymisessä.
Samalla lisääntyisi muiden kielten opiskelu ja kansainvälinen kielivaranto rikastuisi. Suuria voittoja saavutettaisiin ajan kanssa myös asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen kun antaisi myös aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieltä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja.
Yllättäen YLE tai erkkomedia ei asiasta uutisoi :roll:
Quote from: elven archer on 11.09.2012, 18:30:12Oikeus valita itse, mitä kieliä itse opettelee, ja vaikka siten määritellä omaa identiteettiään kielen perusteella, jos kerran siltä itsestä tuntuu, ei puutu toisten identiteettiin millään tavoin. Pakkoruotsi ja sen kytkeminen johonkin identiteettiin on yritys määritellä toisten identiteettiä omista lähtökohdista. Vai sitäkö juuri tarkoitit ruotsikiukuttelulla?
Kiukuttelulla tarkoitan sitä vimmaa jolla ns. keskustelu muuttuu rituaalinomaiseksi mesoamiseksi, jossa ikäänkuin yritetään lukemalla mantroja karkoittaa ruotsipeikko.
Mitä identiteettiin tulee, ymmärsin että väitit ruotsin olevan merkityksetön täkäläisessä kulttuurissa kategorisesti, mutta saatan olla toki tehnyt vähän turhan suoria johtopäätöksiä.
Minulla on kuitenkin tuosta eriävä mielipide. Minä kuulen kuitenkin päivittäin puhuttavan ruotsia ja näen sitä kirjoitettuna, eivätkä puhujat ole maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia. Minusta on aivan selvää, että kyse on kotimaisesta kielestä eikä "suomenkieliset" ole sellainen ryhmä, jonka identiteetistä voisi joku muu väittää ruotsin vaikutuksen tyystin puuttuvan. Moni meistä suomenkielisistä elää ruotsin kielen vaikutuspiirissä, vaikkeivat sitä välttämättä edes osaa kuin passiivisesti.
Nämä historialliset kieliryhmät ovat yhteensovittamattomia ja toisistaan erotettuja vain ruotsinkielisten vastaisessa retoriikassa. Reaalimaailmassa on varsin tavallista, että suomenkielisten perheiden kasvatit ovat tekemisissä ruotsinkielisten kanssa, käyvät koulua ruotsiksi tai avioituvat ruotsinkielisten kanssa. Ja toisin päin.
Tällä en toki aja sitä, että ruotsia tulisi tuputtaa väkisin ihmisille. Mutta, vaikka pakkoruotsi olisikin hanurista, se ei tarkoita, että kaikki argumentit olisi hyviä joilla pakkoruotsin poistamista pyritään legitimoimaan. Kuten se, että ruotsilla ei ole mitään tekemistä suomalaisen identiteetin kanssa. On sillä ainakin minun identiteetissä merkitys, joskaan ei mitenkään hallitseva.
Minusta on kuitenkin vain oikeus ja kohtuus, että jos pakkoruotsi poistetaan suomenkielisistä kouluista niin myös pakkosuomi on poistettava ruotsinkielisistä kouluista. :)
QuoteOpetusministeri Gustafsson tyrmää pakkoruotsin poistamisen korkeakouluista, Aamulehti (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194771331673/artikkeli/opetusministeri+gustafsson+tyrmaa+pakkoruotsin+poistamisen+korkeakouluista.html)
Kaksikielisyys on Suomen etu, ja se säilyy pitämällä ruotsin kielen opiskelu pakollisena korkeakouluissa. Näin linjaa opetusministeri Jukka Gustafsson.
Ministerin mielestä painetta ruotsin poistamiseen korkeakoulun osaamisvaatimuksista ei ole.
– Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi, Gustafsson kertoo sähköpostilla Aamulehdelle.
Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto ovat toista mieltä.
Neuvosto on lausunut opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen ruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen tutkintovaatimuksista, jos opiskelijoiden rapautunut kielitaito ei enää riitä virkamiesruotsin suorittamiseen.
Ruotsin poistaminen osaamisvaatimuksista vaatisi lainmuutosta.
Kiitos vain. Yksi erittäin hyvä syy, miksi ei kannattaa SDP:ta.
Itse kannatan pakkoruotsin poistoa ja lompakkoni on tyhjä. Mutta ei kai tästä kaikesta sentään voi pelkästään demareita syyttää, vaikka heidän kätensä pitkälle veronmaksajan taskuihin yltävätkin. Vai voiko joku antaa listan puolueista, jotka aktiivisesti vastustavat pakkoruotsia?
Quote from: Sir Mustapossu on 13.10.2012, 00:24:10
Itse kannatan pakkoruotsin poistoa ja lompakkoni on tyhjä. Mutta ei kai tästä kaikesta sentään voi pelkästään demareita syyttää, vaikka heidän kätensä pitkälle veronmaksajan taskuihin yltävätkin. Vai voiko joku antaa listan puolueista, jotka aktiivisesti vastustavat pakkoruotsia?
Persut, Muutos.. Eipä muita tule mieleen.
Persut, Muutos. Vastustavat passiivisesti pakkoruotsia.
Quote from: Sir Mustapossu on 13.10.2012, 02:28:01
Persut, Muutos. Vastustavat passiivisesti pakkoruotsia.
Kyllä ainakin Simon Elo, Teemu Lahtinen, Jussi Halla-aho ovat ottaneet vahvasti kantaa tähän asiaan. Harmi, että "ruåtsalainen painajainen" on poistettu youtubesta.
Itsekin kannatan erittäin vahvasti Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi.
Quote from: Perustuslaki 17 §Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskieliet ovat on suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja mMuilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
eli:
Quote from: Perustuslain uudistettu 17 §Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskieli on suomi.
Muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Ja kielilaki+opetuslaki muutettava tuohon yhteensopivaksi.
Uskon demokratiaan Suomessa vasta sitten kun pakkoruotsi poistuu.
Quote– Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi, Gustafsson kertoo sähköpostilla Aamulehdelle.
Luota demareihin, saat mitä tilaat! Samainen Gustafsson ennen EK-vaaleja:
Quote"Ns pakkoruotsista voidaan luopua."
Quote from: Sir Mustapossu on 13.10.2012, 00:24:10
Itse kannatan pakkoruotsin poistoa ja lompakkoni on tyhjä. Mutta ei kai tästä kaikesta sentään voi pelkästään demareita syyttää, vaikka heidän kätensä pitkälle veronmaksajan taskuihin yltävätkin. Vai voiko joku antaa listan puolueista, jotka aktiivisesti vastustavat pakkoruotsia?
Vaalikoneiden perusteella tilanne on tämä:
KOK 24 kannattaa-20 vastustaa.
SDP 25-17.
PS 1-38.
KESK 18-17.
VAS 6-8.
VIHR 9-1
RKP 10-0
KD 4-2.
Eli 97 kannattaa ja 103 vastustaa.
Ongelma on vain se, että Kokoomuksen ja SDP:n edustajat ovat lammasmaisesti puoluejohdon päätöksen takana ja vain vaalikoneissa ja vaalien alla vastustavat pakkoruotsia, mutta eivät eduskunnassa.
Välillä toki tekevät sitä myös puoluekokouksissa ainakin Kokoomuksessa, mutta puoluejohto ei suostu muutokseen puolueohjelmassaan.
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.
Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.
Ilmeisesti ruattinkielisten ei tarvitse noudattaa kaikkia lakeja joten vähemmän tentattavaa ja tästä syystä vähemmän pisteitä.
Vakavasti puhuen: tuo on kyllä jo aika törkeää toimintaa. Perusteita kehiin ja hiton hyviä.
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 12:27:30
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Olisiko tähän lähteitä?
Teksti näkyy olevan copy-pastattu suoraan Suomi24:stä (http://keskustelu.suomi24.fi/node/11004250)...
Ja sekin pistää vähän miettimään kun oikeustieteelliset on helsingissä, turussa, rovaniemellä ja jyväskylässä.
Helsingin yliopisto (http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/) järjestää oikeustieteellisen koulutuksen Vaasassa.
Kyseinen koulutusohjelma:
http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/
Ottaa 12 suomea ja 12 ruotsia puhuvaa vuosittain (tosin ruotsinkielisten kiintiö näyttäisi jääneen yhdellä vajaaksi viime haussa). Puolet näistä puhtaasti koepisteiden perusteella
Pääsykokeet ja valintarajat
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/valkoe2012.htm
Pääsyrajat koeperusteisessa haussa 43 (suomi) ja 32 (ruotsi). Kysymykset eivät olleet samoja (älä kysy minulta miksi).
Quote from: RP on 24.10.2012, 12:52:31
Pääsyrajat koeperusteisessa haussa 43 (suomi) ja 32 (ruotsi). Kysymykset eivät olleet samoja (älä kysy minulta miksi).
Pääsykoekirjat ovat erilaisia, eli kyseessä on kaksi eri koetta. Koska kokeet ovat erilaiset, kielisyrjintää ei voi näyttää toteen.
Quote
Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen esite (http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/files/HY_2011_haitari2.pdf)
VALINTAMENETTELY
Vaasan oikeustieteelliseen koulutukseen valitaan opiskelijat osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiö. Opiskelijoita otetaan vuosittain 24, joista 12 suomenkielistä ja 12 ruotsin kieltä taitavaa opiskelijaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Ilmoittautuessaan valintakokeeseen hakijan on ilmoitettava, hakeeko hän tiedekunnan kokonaan Helsingissä järjestettävään koulutukseen vai tiedekunnan Vaasassa järjestämään koulutukseen. Hakijan ilmoittama valinta on sitova.
Lisätietoja valintamenettelystä: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi
Tämän vuoden valintakokeet ovat sivulla vapaasti kaikkien ladattavissa ja arvioitavissa: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/valkoe2012.htm
Alla hakeneiden ja hyväksyttyjen määrät, sekä hyväksyttyjen osuus pääsykokeisiin osallistuneista prosentteina.
Quote
Hakijoiden lukumäärät, Helsingin yliopisto (http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/lukumaaria_2012.pdf)
Helsingin yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Hakeneiden, osallistuneiden ja hyväksyttyjen määrät 2012
Helsinki, suomen kieltä taitavien valintakoe
2201 Hakeneet
1258 Osallistuneet
199 Hyväksytyt (16 %)
Helsinki, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
152 Hakeneet
101 Osallistuneet
18 Hyväksytyt (18 %)
Vaasa, suomen kieltä taitavien valintakoe
155 Hakeneet
81 Osallistuneet
12 Hyväksytyt (15 %)
Vaasa, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
48 Hakeneet
29 Osallistuneet
11 Hyväksytyt (38 %)
Kummallista on, ettei ruotsinkieltä taitavien hakukiintiötä ei ole täytetytte kokonaan Vaasassa. Olisivatko läpipääsyyn vaadittavat pisteet romahtaneet liian alas?
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 12:27:30
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.
Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Quote from: hkanime on 24.10.2012, 14:55:48
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 12:27:30
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.
Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.
Tässä nyt tehdään kasa virheolettamia.
Ensinnäkin kielellinen erottelu ei liity rotuihin mitenkään. Se ei siis voi olla rasismia. Toisekseen tässä oletetaan, että eri pisteytys koskee äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä siis suomenruotsalaisia. Asia ei ole näin vaan kuka tahansa, joka käy kokeen ruotsiksi pääsee sisään pienemmillä pisteillä, myös suomenkieliset. Perustelu on se, että halutaan varmistaa tietty määrä ruotsia osaavia opiskelijoita. Saman valintaperusteen voisi keksiä vaikka venäjää tai somaliaa osaaville.
Ts. tässä ei ollut mitään rasistista tai kansanosiin liittyvää syrjintää toisin kun ketjun panikoivat kielihysteerikot kuvittelivat. Case closed.
huono selitys. miksi 5% väestönosan palvelujen turvaamiseksi täytyy
puolet opiskelupaikoista olla ruåtsinkielisiä?
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 12:27:30
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.
Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
sinuako ei häiritse suomenkielisten syrjiminen omassa maassaan?
Quote from: Everyman on 24.10.2012, 12:36:47
Teksti näkyy olevan copy-pastattu suoraan Suomi24:stä (http://keskustelu.suomi24.fi/node/11004250)...
väärä lainaus, se on copypaste täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11004716
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 15:22:43
Quote from: hkanime on 24.10.2012, 14:55:48
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 12:27:30
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.
Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.
Tässä nyt tehdään kasa virheolettamia.
Ensinnäkin kielellinen erottelu ei liity rotuihin mitenkään. Se ei siis voi olla rasismia. Toisekseen tässä oletetaan, että eri pisteytys koskee äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä siis suomenruotsalaisia. Asia ei ole näin vaan kuka tahansa, joka käy kokeen ruotsiksi pääsee sisään pienemmillä pisteillä, myös suomenkieliset. Perustelu on se, että halutaan varmistaa tietty määrä ruotsia osaavia opiskelijoita. Saman valintaperusteen voisi keksiä vaikka venäjää tai somaliaa osaaville.
Ts. tässä ei ollut mitään rasistista tai kansanosiin liittyvää syrjintää toisin kun ketjun panikoivat kielihysteerikot kuvittelivat. Case closed.
huono selitys. miksi 5% väestönosan palvelujen turvaamiseksi täytyy puolet opiskelupaikoista olla ruåtsinkielisiä?
Eiköhän koko Suomen mittakaavassa nuo ruotsinkieliset opiskelupaikat ole yksinumeroisissa prosenteissa.
Nähdäkseni ruotsin kieltä käyttävien hakijoiden suosimisen taustalla on se, että he eivät ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa. Se taas johtuu opiskelija-aineksen laimenemisesta: kun ruotsinkielisille on suhteessa huomattavasti enemmän akateemisia aloituspaikkoja kuin suomenkielisille (molemmin puolin Pohjanlahtea), kilpailukykyistä porukkaa ei riitä kaikkiin oppiaineisiin. Siksi ankkalammen "reppanoille" annetaan tasoitusta aloilla, joista sikiää virkamiehiä kaksikieli-infran palvelukseen.
Oikeustieteiden aloituspaikkojen lukumäärätQuoteTilastotietoa opiskelijavalinnasta, Turun yliopisto - oikeustieteellinen tiedekunta (http://www.law.utu.fi/sivustot/hae/ajankohtaista/opiskelijavalinta_tilastot.html)
Tilastotietoa opiskelijavalinnasta
Opiskelijavalinta 2012
HAKIJOITA 1245
Hakijoista naisia 57,51 %, miehiä 42,49 %
KOKEESEEN SAAPUI 751
joista luopui 38
KOKEESEEN VASTANNEITA 731
HYVÄKSYTTYJÄ YHTEENSÄ 128
joista
yhteispistekiintiössä 92 - pisteraja 88,00
valintakoekiintiössä 36 - pisteraja 63,50
Hyväksytyistä naisia 64,84 %, miehiä 35,16 %
Hyväksyttyjä kokeeseen vastanneita 17,04 %
Quote
Lapin yliopisto - oikeustieteiden tiedekunta (http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Tilastotietoa_valintakokeista.iw3)
Tilastotietoa opiskelijavalinnoista 2012
Hakijoita 877
Valintakokeessa 467
Hyväksyttiin 134 (28,7 % kokeeseen osallistuneista)
QuoteOpintoluotsi - Oikeustiede (http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma.aspx?StudyProgrammeId=d8ff6386-489e-489c-9685-a56388d50305)
Oikeustiedettä voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta »
koulutus myös ruotsiksi
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta Vaasa »
oikeusnotaarin koulutus Vaasassa
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta »
Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta »
Åbo Akademi, rättsvetenskaper »
Jotta saisi kokonaiskuvan aloituspaikkojen määrästä tulisi viedä saada tieto Åbo Akademin aloituspaikoista. Sitä en kuitenkaan löytänyt. Helsingin ja Vaasan tiedot ovat aikaisemmassa viestissä.
Åbo Akademi, rättsvetenskaper (http://www.abo.fi/ansok/rattsvetenskapersok)
Pitikö tämäkin otsikoida uuskielisesti? Tosin hommunistisellä uuskielellä, mutta kumminkin. Kaikilla avainaloilla on aina keskustapuolueen johdolla edistyksellisesti aloitetulla pakkoruotsikaudella ollut hurreille ylisuuret kiintiöt, joten johdonmukainen seuraus tästä on alemmat pääsyyn vaadittavat pisteet. Ei mitään uutta auringon alla. Paitsi ehkä se, että nykyään näitä kommunistisia hurrikiintiöitä arvostelevia haukutaan ihan yleisesti natseiksi.
Mitenköhän tässä yhtälössä se paljon puhuttu markkinatalous vaan toimisi, kun jokaiselle vähemmistöryhmälle tehtäisiin jatkossa omat ylisuuret kiintiöt suhteessa kantiksiin? Kuulostaa enemmän suunnitelmataloudelta ja kustannukset tulevat sitten sen mukaan.
Suomen valtiohan on investoinut jo pitkän aikaa lähes kaksinverroin näille rantaruotsalaisten alueille, kuin mitä esimerkiksi Sisä-Suomeen, joten ranta-alueilta löytyisi kyllä maksukykyisiä ihmisiä. Elintasoeron näkee helposti jo ajellessa siellä suunnalla. Toki oikeusvaltion perusteella vähempivaraisten ihmisten pitäisi saada sielläkin oikeusapua, siis ihan miten nytkin homma hoidetaan ja vaikka tulkkeja työllistämällä jos tarve sitä vaatii.
Paremmat taksat rohkaisisivat sitäpaitsi muita opettelemaan ruotsin kieltä reilumman korvauksen toivossa. Nythän nämä koulutuskiintiöt toimivat aitoa kilpailua estävinä puskureina niille alueille, joten oikea markkinaperustainen toiminta ei pääse edes käynnistymään.
Tämänkin palstan kovimmat oikeisto-öyhöttäjät muuttuvat puheissaan vaan kovin vasemmistolaisiksi, kun aletaan keskustella muutamien etuoikeutettujen joukkojen asioista. Eivätpä siis kuitenkaan halua ulkopuolisia operoimaan omille takapihoilleen. Muilta kyllä olla sitten vaatimassa tehokkuutta ja sääntelemätöntä markkinataloutta kaikkine lieveilmiöineen, ja veroja kiertävine ruotsalaisine säätiöineen ;D
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 07:39:30
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.
Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?
Quote from: Farrow on 26.10.2012, 07:59:12
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 07:39:30
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.
Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?
Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Tässä totean että komppaan, vaikka olen tarkoituksella pysytellyt kielikysymysten ulkopuolella.
Quote from: hkanime on 25.10.2012, 19:27:31
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 15:22:43
Quote from: hkanime on 24.10.2012, 14:55:48
Quote from: EL SID on 24.10.2012, 12:27:30
Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.
Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.
Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.
Tässä nyt tehdään kasa virheolettamia.
Ensinnäkin kielellinen erottelu ei liity rotuihin mitenkään. Se ei siis voi olla rasismia. Toisekseen tässä oletetaan, että eri pisteytys koskee äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä siis suomenruotsalaisia. Asia ei ole näin vaan kuka tahansa, joka käy kokeen ruotsiksi pääsee sisään pienemmillä pisteillä, myös suomenkieliset. Perustelu on se, että halutaan varmistaa tietty määrä ruotsia osaavia opiskelijoita. Saman valintaperusteen voisi keksiä vaikka venäjää tai somaliaa osaaville.
Ts. tässä ei ollut mitään rasistista tai kansanosiin liittyvää syrjintää toisin kun ketjun panikoivat kielihysteerikot kuvittelivat. Case closed.
huono selitys. miksi 5% väestönosan palvelujen turvaamiseksi täytyy puolet opiskelupaikoista olla ruåtsinkielisiä?
Ymmärrän kyllä, että erikoistaidoista voi antaa helpostuksia jos nämä taidot jotenkin ovat hyödyksi tulevassa ammatissa ja yhteiskunnalle. Ihan samalla lailla insinööri voi saada helpotuksia kun hän menee korkeakouluun. Siinäkin palkitaan erikoistaidoista, joita ylioppilaalla ei ole.
En näe tässä mitään ongelmaa. Yrität vain tehdä siitä ongelman jotenkin "etnisöimällä" asian suomenruotsalaisiin.
Quote from: Siili on 24.10.2012, 15:39:29
Nähdäkseni ruotsin kieltä käyttävien hakijoiden suosimisen taustalla on se, että he eivät ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa.
Eihän se tietenkään siitä johdu. Tämä on tapa houkutella ruotsin kieltä osaavia juristeiksi. Tarkoitus on tietysti yrittää luoda joku määrä ruotsia osaavia juristeja, jotka voisivat palvella ruotsinkielisiä asiakkaita. Ihan samalla lailla voitaisiin houkutella vittomakieltä osaavia opiskelemaan.
Se on sitten eri asia, että pitääkö ruotsinkielisillä olla oikeus juristipalveluihin omalla kielellään. Toistaiseksi ollaan Suomessa oltu sitä mieltä, että asiakkalla pitää olla mahdollisuus käydä oikeudenkäynti omalla kielellään. Joko suoraan tai tulkin kautta.
Kysymyshän on
kiintiöistä joita sinä tähän asti olet vastustanut, kuten tästäkin aloituksestasi voi lukea:
http://hommaforum.org/index.php/topic,74568.0.html
Nyt kuitenkin kannatat kieli
kiintiöitä. Taidat olla niitä jotka hyötyvät näistä
kiintiöistä?
No, jokainen saa ajaa omaa etuaan. Jos olisit nainen, ilmeisesti puolustaisit samanlaisella kiihkolla naiskiintiöitä, joita nyt vastustat?
Joka tapauksessa nämä kielikiintiöt osoittavat kiintiöiden huonon puolen: Vaasassa jäi yksi paikka opiskelupaikka täyttämättä, koska paikkaan ei löytynyt (huolimatta alemmista pisteistä) tarpeeksi pisteitä saanutta ruåtsinkielistä. Ja tietenkään paikkaa ei annettu suomenkielisille.
Vastaan myös
siilin puolesta: täyttämättä jäänyt paikka viittaa vahvasti siihen, että siili on oikeassa, eli systeemi on luotu, koska kielivähemmistömme ei ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa. Johan sen kertovat PISAn tuloksetkin... ;)
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 10:13:43
Quote from: EL SID on 26.10.2012, 09:13:44
Kysymyshän on kiintiöistä joita sinä tähän asti olet vastustanut, kuten tästäkin aloituksestasi voi lukea:
http://hommaforum.org/index.php/topic,74568.0.html
Nyt kuitenkin kannatat kielikiintiöitä. Taidat olla niitä jotka hyötyvät näistä kiintiöistä?
En minä kategorisesti vastusta kaikkia kiintiöitä. Vastustan kiintiöitä, jotka perustuvat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Linkkaamassasi ketjussa selviää, ett kyse oli sukupuolikiinitöstä1. Siihen en miehenä pääsisi sisään mitenkään.
Kielikiintiö ei mitenkän liity henkilökohtaisiin ominaisuuksiin muutoin kun että kaikilla ei ehkä ole kielipäätä. Kielikiintiö on kuitenkin avoin kaikille, myös sinulle. Siinä ei suljeta pois ketään edes teoriassa.
Aloitit ketjun koska et tajunut mistä tässä on kyse. Raivosi ruotsin kieltä vastaan sai sinut vetämään hätiköityjä johtopäätöksiä koska halusit "todistaa" miten suomenruotsalaisia suositaan suomenkielisten kustannuksella. Sori vaan, mutta tällaista tulkintaa jutusta ei voi tehdä vaikka kuinka yrität vääntää.
1 Sallin poikkeuksen tästä ajattelusta tilanteissa missä kiintiö ei ole julkisen vallan päätös tai (varauksella) jos esim. sukupuolijakauma on hyvin poikkeava ja se koskee julkista tahoa. Voi olla, että esim. mieskiintiö peruskouluopettajaksi voisi olla järkevä soveltaa. Kantani tähän ei tosin ole varma.
itse asiassa kirjoitit itsesti pussiin, väittämällä ettei kielikiintiöitä suljeta edes teoriassa: kuten on jo käynyt ilmi, mikäli ruotsinkieliseltä puolelta ei löydy tarpeeksi pätevää porukkaa pääsemään tietylle linjalle, opiskelupaikkaa ei yksinkertaisesti täytetä. Miksi siihen ei oteta suomenkielistä hakijaa, eli miksei täyttämättä jäänyttä paikkaa anneta suomenkielisille, koska tarvetta ja hakijoita tuntuu kuitenkin olevan?
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 08:31:08
Quote from: Farrow on 26.10.2012, 07:59:12
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 07:39:30
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.
Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?
Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.
...jota osa
suomalaisista puhuu äidinkielenään.
Quote from: Farrow on 26.10.2012, 10:57:56
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 08:31:08
Quote from: Farrow on 26.10.2012, 07:59:12
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 07:39:30
Quote from: Nationalisti on 24.10.2012, 15:13:04
Opettele ruåttia jos ketuttaa.
Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.
Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?
Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.
...jota osa suomalaisista puhuu äidinkielenään.
..ja loput pakon edessä....
Aikanaan yksi tuttu meni juurikin tuonne Vaasan oikiksen ruotsinkieliselle puolelle, koska sinne oli niin helppo päästä. En tiedä, vamistuiko hän sieltä koskaan tai miten kävi, mutta sisään lukemaan ainain pääsi. Äkkiseltään ajattelisi, enemmän olisi hyötyä suomenkielilellä lakipykälät opiskelleesta juristista, kuin ruotsinkielellä, joka on siis vain opintoja ja tutkintoa varten opiskelut ruotsin, mutta muuten elää suomenkielistä elämää.
Quote from: hkanime on 25.10.2012, 19:27:31
Quote from: Siili on 24.10.2012, 15:39:29
Nähdäkseni ruotsin kieltä käyttävien hakijoiden suosimisen taustalla on se, että he eivät ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa.
Eihän se tietenkään siitä johdu. Tämä on tapa houkutella ruotsin kieltä osaavia juristeiksi.
Jos ruotsinkielisten keskuudessa pyrky oikeustietelliseen olisi saama kuin suomenkielisten keskuudessa, mitään keinotekoisia kiintiöitä ei tarvittaisi. Se, että pyrky on vähäisempää, johtuu siitä, että akateemista koulututusta on suhteessa tarjolla paljon enemmän ruotsin kielellä kuin suomen kielellä.
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 12:37:37
Ruotsinkiliset ovat siis yliedustettuja sisäänpäässeiden joukossa, mutta sekin voi olla ihan perusteltua.
Moni lopettaa opiskelun kesken tai eivät koskaan ryhdy juristiksi. Jos silloin ruotsia osaavien osuus olisi vain muutama henkilö, syntyisi helposti tilanne ettei saada ainoatakaan ruotsia taitavaa juristia työmarkkinoille. Ts. koko opiskelu ruotsin kielen osaajana olisi täysin turhaa kuun lopputulos on nolla.
Ihme jossittelua.
Onko sinulla tiukkaa tietoa siitä, että keskeytysprosentti ruotsinkielisten joukossa suhteellisesti suurempi kuin suomenkielisten joukoss? Jos ei, niin valmistuneiden keskuudessa prosentit vastaavat sisäänottoprosenttia.
Jos taas on, niin se kertoo kielellisen ryhmän motivaation puutteesta, mikä on kenties seurausta siitä, että ruotsinkieliset pääsevät akateemiseen koulutukseen paljon helpommalla kuin suomenkieliset. Siihen voisi auttaa se, että vähennettäisiin ruotsinkielistä koulutusta merkittävästi aloilla, jotka eivät ole tarpeen kieli-infran ylläpitoon (esim. kauppatieteet).
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 10:13:43
1 Sallin poikkeuksen tästä ajattelusta tilanteissa missä kiintiö ei ole julkisen vallan päätös tai (varauksella) jos esim. sukupuolijakauma on hyvin poikkeava ja se koskee julkista tahoa. Voi olla, että esim. mieskiintiö peruskouluopettajaksi voisi olla järkevä soveltaa. Kantani tähän ei tosin ole varma.
Syy miesopettajien vähyyteen on se, että miehet eivät hakeudu peruskouluopettajiksi. Miksi siis pitäisi kiintiöillä nostaa miesten määrää? Miesten määrän kasvaminen opettajissa voisi olla hyvä asia, en kuitenkaan keksi syytä, miksi opettajaksi haluavan naisen pitäisi jäädä koulutuksen ulkopuolelle vain siksi, että ei omista munia.
Jos pääsyvaatimukset ovat kaikille samat, ei pitäisi miehilläkään olevan sen vaikeampi päästä koulutukseen, kuin naisillakaan.
Yksi syy kiintiöille voi olla valtakunnallinen koulutuspolitiikka. Esimerkiksi Helsingissä lääketieteen opinnoissa ruotsinkielisellä linjalla on alempi pisteraja kuin suomenkielisellä. Se kuitenkin johtuu siitä, että Helsinki on suomenkielisten keskuudessa suosittu opiskelukaupunki ja pisteraja nousee sen vuoksi.
Ruotsinkielisen linjan pisteraja kuitenkin vastaa valtakunnallista tasoa, koska koulutusta ei tarjota ruotsin kielellä muualla. Ellei tilanne ole muuttunut aivan viime aikoina, ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on suhteessa hieman vähemmän kuin ruotsinkielisistä kouluista valmistuneita ylioppilaita. Tätä ei voi pitää suosimisena.
En tiedä mikä on tilanne ja tausta-ajatus nyt puheena olevan juristikoulutuksen kohdalla, mutta rasismirikosotsikoiminen tutkimatta on taas niin tätä.
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 13:27:32
...Minusta kielikiintiö on perusteltu siinä valossa, että halutaan ruotsia taitavia juristeja...
Sittenhän tarvitaan positiivista diskriminaatiota
haastellisesti kotoutettaville. Pikku mamuhammed uraputken jo vastaanottokeskuksesta ja vasili vankilasta. Jos kielellisin perustein helpotetaan, niin muitakin vaatimuksia voidaan painaa villaisella. Miksi Per-Erik olisi arvokkaampi kuin Abdul Äläwäbälä?
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 17:58:29
Jos esim. on käynyt alemman asteen koulutuksen, saa lähes aina helpotuksia korkeammassa koulutusasteessa, joko eri pääsykokeisiin perustuen tai hyvitystä opintopisteissä. Silloinkin palkitaan tietystä osaamisesta kuten tässäkin tapakuksessa.
Lähes aina? Voisitko tarkentaa? Kolmivuotisen ammattikoulun käyneillä on toki mahdollisuus hakea yliopistoon. Yleensä he pyrkivät nk. pääsykoekiintiössä, jossa huomioidaan vain pääsykoe. Samassa kiintiössä valitaan kuitenkin myös ylioppilaita, joten he eivät ole missään erikoisasemassa.
Quote from: Snuiva on 26.10.2012, 17:00:16
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 13:27:32
...Minusta kielikiintiö on perusteltu siinä valossa, että halutaan ruotsia taitavia juristeja...
Sittenhän tarvitaan positiivista diskriminaatiota haastellisesti kotoutettaville. Pikku mamuhammed uraputken jo vastaanottokeskuksesta ja vasili vankilasta. Jos kielellisin perustein helpotetaan, niin muitakin vaatimuksia voidaan painaa villaisella. Miksi Per-Erik olisi arvokkaampi kuin Abdul Äläwäbälä?
Koska Per-Erik on omaa kansaamme. Suomalainen.
Quote from: Farrow on 26.10.2012, 10:57:56
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2012, 08:31:08
Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.
...jota osa suomalaisista puhuu äidinkielenään.
Varsin pieni osa. Ja vieras kieli se silti on. Aivan kuten englanti on walesilaisille alkujaan vieras valloittajan kieli huolimatta siitä, että suurin osa walesilaisista on sen ajan mittaan omaksunut.
Quote from: Farrow on 26.10.2012, 19:24:17
Quote from: Snuiva on 26.10.2012, 17:00:16
Quote from: hkanime on 26.10.2012, 13:27:32
...Minusta kielikiintiö on perusteltu siinä valossa, että halutaan ruotsia taitavia juristeja...
Sittenhän tarvitaan positiivista diskriminaatiota haastellisesti kotoutettaville. Pikku mamuhammed uraputken jo vastaanottokeskuksesta ja vasili vankilasta. Jos kielellisin perustein helpotetaan, niin muitakin vaatimuksia voidaan painaa villaisella. Miksi Per-Erik olisi arvokkaampi kuin Abdul Äläwäbälä?
Koska Per-Erik on omaa kansaamme. Suomalainen.
Eikö ole hieman rasistista vaatia kansalaisuutta ennen opintojen alkua? Eikö sen saaminen opintojen aikana pitäisi riittää? Abdulkin on Suomalainen ja kuuluu todelliseen kielelliseen vähemmistöön. Eikö taustaiset ansaitse omankielistään palvelua? Jos halutaan äläwäbälän kielisiä juristeja niin Per-Erikin on tyydyttävä siihen että tippuu 2. luokan opiskelijaksi. Hän voi lohduttautua sillä että pekka tippuu kolmanteen luokkaan.
Suomi ja ruotsi riittää. Ne ovat Suomen viralliset kielet.
Onhan Suomessa toki englanninkielisiäkin yliopistotason tutkintoja, jos kumpikaan virallisista kielistämme ei käy. Abdul voi sitten mennä halutessaan vaikka sellaiseen, jos ei jostain syystä suomea tai ruotsia osaa.
Quote from: Farrow on 27.10.2012, 00:42:51
Suomi ja ruotsi riittää. Ne ovat Suomen viralliset kielet.
Jos yhteistyö muidenkin kuin Ruotsin kanssa nähdään tarpeelliseksi, tulisi tehdä kaksi asiaa. Pakkoruotsi pois ja virallisiksi kieliksi suomi ja mahdollisesti englanti.
Erikseen ovat sitten ne, jotka pyrkivät rajaamaan suomalaisten mahdollisuuksia tehdä taloudellista, tieteellistä, taiteellista ja teknologista yhteistyötä maailmalla. Näistä paras esimerkki on Kokoomus.
Lisäys:
Kaikki puheet avautumisesta ovat turhaa hölynpölyä, niin kauan kuin suomalaiset amputoidaan pakkoruotsilla.
Quote from: mietinen on 27.10.2012, 09:02:46
Quote from: Farrow on 27.10.2012, 00:42:51
Suomi ja ruotsi riittää. Ne ovat Suomen viralliset kielet.
Jos yhteistyö muidenkin kuin Ruotsin kanssa nähdään tarpeelliseksi, tulisi tehdä kaksi asiaa. Pakkoruotsi pois ja virallisiksi kieliksi suomi ja mahdollisesti englanti.
Erikseen ovat sitten ne, jotka pyrkivät rajaamaan suomalaisten mahdollisuuksia tehdä taloudellista, tieteellistä, taiteellista ja teknologista yhteistyötä maailmalla. Näistä paras esimerkki on Kokoomus.
En mielellään näkisi englantia pakkokielenä sen enempää kuin ruotsia. Molempia varmasti voidaan opiskella ihan vapaaehtoispohjalta. Kuten muitakin kieliä. Tuon verran lisää äidinkielen/sen yhden vieraan kielen mikä onkaan opetusta lisää ei varmasti tee huonoa(mikä ruotsilta siis vapautuu).
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 27.10.2012, 09:05:38
En mielellään näkisi englantia pakkokielenä sen enempää kuin ruotsia. Molempia varmasti voidaan opiskella ihan vapaaehtoispohjalta. Kuten muitakin kieliä. Tuon verran lisää äidinkielen/sen yhden vieraan kielen mikä onkaan opetusta lisää ei varmasti tee huonoa(mikä ruotsilta siis vapautuu).
En minäkään englantia haluaisi pakottaa. Kuitenkin pienissä kunnissa toiseksi kieleksi saataisiin parempi valikoima, jos enlanti olisi kaikille yhteinen ensimmäinen. Isoissa kunnissa voisi olla vapaampi valinta.
On kiintiöitä naisille, ruotsinkielisille, mamuille ja kohta varmaan homoillekin. Mitä enää jää valkoiselle suomenkieliselle heteromiehelle?
Quote from: Jouko on 27.10.2012, 09:17:43
Mitä enää jää valkoiselle suomenkieliselle heteromiehelle?
Naiset.
Quote from: Jouko on 27.10.2012, 09:17:43
On kiintiöitä naisille, ruotsinkielisille, mamuille ja kohta varmaan homoillekin. Mitä enää jää valkoiselle suomenkieliselle heteromiehelle?
Äärimmäisilleen viritetty osaaminen. Ne pari paikkaa siis. Loput taas joutaa sinne juoppojen ja vaimonhakkaajien seuraan, ihan oikein niille. Mitäs syntyvät miehiksi.
Quote from: Ps/Smp on 27.10.2012, 09:22:59
Ostin vahingossa ruotsinkielisen kirjan, no olihan se nostalgiaa kun aloin sitä lukea. Kyllä se 8 v ruotsia on siellä jossain tallessa. Ihan kiva pienkieli.
Ruotsin kielioppi on erittäin hyvä ja helppo, kannattaisin sitä maailmankieleksi. Toisaalta nykyisellään sitä osaa hyvin harva. Ruotsalaisessa kulttuuristakin on paljon opittavaa.
Quote from: mietinen on 27.10.2012, 09:27:47
Quote from: Ps/Smp on 27.10.2012, 09:22:59
Ostin vahingossa ruotsinkielisen kirjan, no olihan se nostalgiaa kun aloin sitä lukea. Kyllä se 8 v ruotsia on siellä jossain tallessa. Ihan kiva pienkieli.
Ruotsin kielioppi on erittäin hyvä ja helppo, kannattaisin sitä maailmankieleksi. Toisaalta nykyisellään sitä osaa hyvin harva. Ruotsalaisessa kulttuuristakin on paljon opittavaa.
Kuten ryhtyminen koko maailman sosiaalitoimistoksi.
Quote from: mietinen on 27.10.2012, 09:27:47
Ruotsalaisessa kulttuuristakin on paljon opittavaa.
Ei ole olemassa mitään ruotsalaista kulttuuria (http://youtu.be/pua00vorleY).
Quote from: rähmis on 27.10.2012, 09:40:47
Quote from: mietinen on 27.10.2012, 09:27:47
Ruotsalaisessa kulttuuristakin on paljon opittavaa.
Ei ole olemassa mitään ruotsalaista kulttuuria (http://youtu.be/pua00vorleY).
Tämä oli tärkeä tieto. Kiitos.
Vaasan yliopiston syyshakua salaillaanQuote
Syksyn valintaopas 2012 - Vaasan yliopisto (http://www.uwasa.fi/hakeminen/hakuvaylat/syksynvalinnat/ktm_yo_valinta/syksyn_v-opas_2012_ktm_netti.pdf)
4.2 Kuka voi hakea syysvalinnassa?
...
Opiskelijat valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, todistusvalintana.
Pääsykoetta ei siis syksyn valinnassa järjestetä.
Hakukelpoisuutta voi epäselvissä tapauksissa tiedustella yliopistolta ennen
hakulomakkeen täyttämistä.
4.3 Hakumenettely
Opiskelijaksi haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake Internet-osoitteessa
www.yliopistohaku.fi.
Vaasan yliopiston syksyn valinnan hakulomake on www.yliopistohaku.fi:ssä
sivulla Hakulomakkeen täyttäminen, sivun alemmasta valikosta otsikolla "Yliopis-
tokohtaiset erillisvalinnat".
Hakuaika alkaa 17.9. ja
päättyy 26.10.2012 klo 16.15.
...
Hakukohteen tiedot:
Yliopisto: Vaasan yliopisto
Valinta: Kauppatieteellisen tiedekunnan (tdk:n) syysvalinta
Hakukohde: Kauppatieteiden maisterin tutkinto
...
Liitteet tulee toimittaa yliopiston hakijapalveluihin mahdollisimman pian
hakulomakkeen täyttämisen jälkeen, kuitenkin viimeistään perjantaina
2.11.2012 klo 16.15 mennessä osoitteella Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL
700, 65101 Vaasa.
Tästä mahdollisuudesta ei kerrota Vaasan yliopiston vuoden 2012 valintaoppaassa (http://www.uwasa.fi/hakeminen/yleista/oppaat/Valintaopas_2012_verkkoon.pdf). Kuinkahan suunnattua tiedotus on ollut?
Ja tässä vastaus.
Quote
vaasan syksyn yhteishaku, Opiskelupaikka.fi (http://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/vaasan-syksyn-yhteishaku)
Hei! Kuulin että tänä vuonna Vaasan kauppakorkea hakee myös syksyllä uusia opiskelijoita ktm tutkintoon? tiedätkö milloin kirjat ilmestyvät? ja onko haku samanlainen kuin keväisin?
----
Hei!
Koulutusnetistä, joka on Opetushallinnon ylläpitämä virallinen koulutustietopalvelu, ei vielä toistaiseksi löydy tietoja keväällä 2011 alkavista yliopistokoulutuksista. Tällä hetkellä Koulutusnetistä löytyvät tammikuussa 2011 alkavien yliopistokoulutusten osalta tiedot löytyvät ainoastaan Helsingin yliopiston tarjoamista koulutuksista.
Myöskään Vaasan yliopiston sivuilta en löytänyt tietoa kysymästäsi koulutuksesta. Aiempina vuosina kauppatieteitä on voinut hakea opiskelemaan syksyn haussa, joten voisi olettaa, että näin on asian laita tämänkin vuoden osalta. Viime vuonna opiskelijavalinta tehtiin ylioppilastutkinnosta annettujen pisteiden perusteella.
Koska varmaa tietoa tämänvuotisesta tilanteesta ei ole, sinun kannattaa myöhemmin kesän / syksyn aikana tarkistaa Koulutusnetin hakupalvelun avulla , millaisia koulutuksia syksyn haussa on mukana. Toki kannattaa tarkkailla myös Vaasan yliopiston nettisivuja.
Halutessasi voit myös ottaa yhteyttä Vaasan yliopiston hakijapalveluihin tai kauppatieteiden tiedekunnan opintoneuvontaan . Uskoakseni tieto keväällä 2011 alkavista koulutuksista on jo olemassa, vaikkei tietoja ole vielä julkaistukaan.
Aurinkoista kesää!
Teija
Opiskelupaikkaneuvoja
Tässä pitää vahvasti puoltaa EL SID:a. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin. Ainakaan suomalaisuus ei saa olla haitta.
hkanime esittää, että:
QuoteKielikiintiö ei mitenkän liity henkilökohtaisiin ominaisuuksiin muutoin kun että kaikilla ei ehkä ole kielipäätä. Kielikiintiö on kuitenkin avoin kaikille, myös sinulle. Siinä ei suljeta pois ketään edes teoriassa.
Kuitenkin tämä tekee sen, että niillä on etu, joiden kotona puhutaan ruotsia ja joiden äidinkieli on ruotsi. Kysymys on siis etninen ja suomalaisia syrjivä suhteessa suomenruotsalaisiin.
Tänä vuonna syvimmän nuolaisun on tehnyt työväen resitentti Sale, jolle myönnetään suomenkielisiä rasistisesti nimitelleen ja RKP:n perustajan A.O Freudenthalin mitali. Lisäksi Sale on juhlapuhujana, puhetta ei tosin klo 18.40 tänään 6.11.2012 löydy pressan sivuilta. Yleensä puheet tulevat sinne samana päivänä, kun ne pidetään, joskus jopa puheen pitämisen aikana.
http://folktinget.fi/Site/Widget/Editor/137/files/Folktingets%20foertjaenstmedaljer%202012%20vem%20och%20var.pdf
Kumma mediahiljaisuus kahdesta asiasta:
a) Niinistö juhlapuhujana tuolla- miksei puhetta löydy mistään, kuten yleensä tpk.fi sivuilta?
b) Miksei media kerro, että Sale saa rasisti-mitalin?
Ohessa tietoa mitalista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
http://fi.wikiquote.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
Tässä suomenruotsalaista näkökulmaa:
Quote"Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa."
"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria"
"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."
"Elleivät suomalaiset ja unkarilaiset olisi jo kehityksensä varhaisessa vaiheessa joutuneet tekemisiin itseään sivistyskykyisempien kansojen kanssa, olisivat ne raakalaisimmat kaikista."
"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."
"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
"Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."
Saihan sen mitalin savolainen Lipponenkin, vaikka ei ollut edes presidentti.
Tässä kyllä on oikeasti samaa henkeä kuin Nobel Obamalle: milloin Sauli Niinistö on muka tehnyt mitään ruotsin kielen eteen tai suomenruotsalaisten etuoikeuksien eteen? Ei koskaan, ainakaan nimenomaisesti. Onko odotettavissa sama "politiikanmuutos" kuin Obamalla: analogisesti Saulin pitäisi ryhtyä propagoimaan ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia vastaan kaikissa puheissaan ja toimissaan.
Quote from: AuggieWren on 06.11.2012, 18:30:32
Tässä kyllä on oikeasti samaa henkeä kuin Nobel Obamalle: milloin Sauli Niinistö on muka tehnyt mitään ruotsin kielen eteen tai suomenruotsalaisten etuoikeuksien eteen? Ei koskaan, ainakaan nimenomaisesti. Onko odotettavissa sama "politiikanmuutos" kuin Obamalla: analogisesti Saulin pitäisi ryhtyä propagoimaan ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia vastaan kaikissa puheissaan ja toimissaan.
Niinistö on puolustanut pakkoruotsia ja väittänyt, että kaksikielisyys on useimmille suomalaisille luonnollista. Ks. http://www.dn.se/nyheter/varlden/strid-om-svenskan-i-finland
Quote from: TH on 06.11.2012, 18:40:22
Quote from: AuggieWren on 06.11.2012, 18:30:32
Tässä kyllä on oikeasti samaa henkeä kuin Nobel Obamalle: milloin Sauli Niinistö on muka tehnyt mitään ruotsin kielen eteen tai suomenruotsalaisten etuoikeuksien eteen? Ei koskaan, ainakaan nimenomaisesti. Onko odotettavissa sama "politiikanmuutos" kuin Obamalla: analogisesti Saulin pitäisi ryhtyä propagoimaan ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia vastaan kaikissa puheissaan ja toimissaan.
Niinistö on puolustanut pakkoruotsia ja väittänyt, että kaksikielisyys on useimmille suomalaisille luonnollista. Ks. http://www.dn.se/nyheter/varlden/strid-om-svenskan-i-finland
Kiitos, tuosta en ollutkaan tietoinen. Eli Niinistö on samanlainen Quisling kuin RKP:n persunatsittajat.
Quote from: -gentilhommehki- on 06.11.2012, 18:20:07
Tänä vuonna syvimmän nuolaisun on tehnyt työväen resitentti Sale, jolle myönnetään suomenkielisiä rasistisesti nimitelleen ja RKP:n perustajan A.O Freudenthalin mitali.
Höpö höpö.
Niinistö saa jonkun Folktingetin mitalin, varmaan sen takia että pitää puheen. Freudenthal-mitali on eri asia ja sen jakaa RKP, ei Folktinget.
Tämähän selviää jo omista linkeistäsikin. Turhaa vouhotusta taas.
Kohun seurauksena mitalin nimi on muutettu ja vuosiin mikään taho ei ole jakanut Freudenthal-mitalia. Nettikeskustelut vv.2001-2005 aiheesta erityisesti jippii.fi-sivustolla kuumensivat tunteita aika lailla. Kyse on samasta mitalista, mutta eri nimellä.
Tässä Paavo Lipposen mitaliuutinen: (v. 2007). Wikipedian mukaan Lipponen sai Freudenthal-mitalin 2007. Eli saiko hän siis kaksi mitalia samana vuonna, vai miten on Everyman?
http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=329
Kuvankaappaus 18.54 Pressan sivuilta. Puhe Ruotsalaisuuden päivän juhlassa 2012 ilmeistyi sivuille alle viidessätoista minuutissa. Meillä on faneja Espalla! =))
Quote from: -gentilhommehki- on 06.11.2012, 18:48:09
Kohun seurauksena mitalin nimi on muutettu ja vuosiin mikään taho ei ole jakanut Freudenthal-mitalia. Nettikeskustelut vv.2001-2005 aiheesta erityisesti jippii.fi-sivustolla kuumensivat tunteita aika lailla. Kyse on samasta mitalista, mutta eri nimellä.
Tuota... Folktinget on jakanut näitä nyt Saulillekin myönnettyjä mitaleja näköjään jo vuodesta 1952 saakka.
Ei mitään nimiä ole muutettu. F-mitalia ei ole kyllä jaettu vuosiin, se on totta, on varmaan kuopattu kokonaan.
Mitä hyötyä Suomella ja suomenkielisillä on ylipäätään ollut suomenruotsalaisuudesta?
Onko siitä ollut mitään muuta hyötyä kuin Paavo Lipposelle myönnetty Freudenthal-mitali tai Sauli Niinistön saama Folktingetin kultainen ansio-mitali?
http://folktinget.fi/suomeksi/lehdistotiedotteet/article-41732-21446-presidenttipari-folktingetin-juhlaan
Mannerheim.
Suomenruotsalaiset virallistivat Suomen kielen Suomessa.. tämän on tupannu moni unohtamaan.
Quote from: nitkunatku on 07.11.2012, 16:17:19
Mannerheim.
Onko todella niin, että Mannerheim ruotsinkielisenä venäläisenä olisi ollut ajamassa vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen?
Quote from: Nanfung on 07.11.2012, 16:13:10
Mitä hyötyä Suomella ja suomenkielisillä on ylipäätään ollut suomenruotsalaisuudesta?
Onko siitä ollut mitään muuta hyötyä kuin Paavo Lipposelle myönnetty Freudenthal-mitali tai Sauli Niinistön saama Folktingetin kultainen ansio-mitali?
http://folktinget.fi/suomeksi/lehdistotiedotteet/article-41732-21446-presidenttipari-folktingetin-juhlaan
Pitääkö suomenruotsalaisuudesta olla jotain hyötyä suomenkielisille, jotta sen olemassaolo olisi perusteltu?
Yksi hyöty on tiiviimmät yhteydet Pohjoismaihin.
Teollistumisessa suruilla on ollut vahva osuus. Vanha 60-lukulainen lallatus "20 perheestä" oli hyvin suruvoittoinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4
Quote from: Nanfung on 07.11.2012, 16:36:23
Quote from: nitkunatku on 07.11.2012, 16:17:19
Mannerheim.
Onko todella niin, että Mannerheim ruotsinkielisenä venäläisenä olisi ollut ajamassa vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen?
En tiedä, mutta hyvä, kun äijä oli olemassa.
Quote from: Punaniska on 07.11.2012, 16:43:57
Teollistumisessa suruilla on ollut vahva osuus. Vanha 60-lukulainen lallatus "20 perheestä" oli hyvin suruvoittoinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4
Unkkalaa
Ilman pakkoruotsia nämä 20 perhettä olisi suomenkielisiä ruotsi oli tuolloin hallintokieli, ja tästä eliitin ruotsinkielisyys.
Quote from: Jani Rantala on 07.11.2012, 17:10:02
Quote from: Punaniska on 07.11.2012, 16:43:57
Teollistumisessa suruilla on ollut vahva osuus. Vanha 60-lukulainen lallatus "20 perheestä" oli hyvin suruvoittoinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4
Unkkalaa
Ilman pakkoruotsia nämä 20 perhettä olisi suomenkielisiä ruotsi oli tuolloin hallintokieli, ja tästä eliitin ruotsinkielisyys.
Lolz.
KansalliskielistrategiaKansalliskielistrategian keskittyy ruotsin kieleen ja jättää huomiotta kaikki muut kielet. Stategiassa tämä tuodaan esiin kahdella määrittelyllä: "Kansalliskielistrategian päämääränä on Suomi, jossa - kansalliskielet suomi ja ruotsi näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään" sekä "Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen." Näin ruotsin kielelle määritellään sekä virallisen kielen asema, että kuolemassa olevan tuettavan kielen asema yhtäaikaisesti.
Strategian ainut tavoite on marginalisoituvan ruotsin kielen vahvistaminen käyttäen valtiota pakottamisen välineenä: "Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia ...".
Strategiassa puolustetaan pakkoruotsia kokoomuksen ja SDP puolue linjojen mukaisesti. Pakkoruotsin perustellaan seuraavasti: "Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön." Perustelu herättää kysymyksen miksi kokoomus ja SDP mieltävät Suomen Ruotsin takapihaksi, vaikka vapaa kielivalinta (http://vapaakielivalinta.fi/) avaisi suomalaisille eurooppalaisen ja maailman kulttuurin, talouden, taiteen, tieteen ja tekniikan kokonaisvaltaisesti. Miksi kokoomus ja SDP haluavat jarruttaa suomalaisten ammatillista uraa ja sivistystä?
Sampo Terhon hyvä kirjoitus Pakkoruotsin kumotut perustelut (http://www.sampoterho.net/?p=1603) lähes tarkalleen vuoden takaa kannattaa lukea. Se asettaa kansalliskielistrategian useat perusteet erittäin kyseenalaiseen valoon.
Äänestäjien kannalta on valitettavaa, että kokoomus ja SDP ajavat ruotsinkielen asemaa valehtelemalla (http://hommaforum.org/index.php/topic,69491.0.html). Sikarin hajussa omantunnon ääni on sumentunut.
Kansalliskielistrategiasta on laadittu pääministeri Jyrki Kaitaisen (kok) johdolla (http://vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=341927). 20.12.2012 valtioneuvosto julkaisi tiedotteen kansalliskielistrategiasta (http://vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=373088).
Quote
Kansalliskielistrategia - valtioneuvoston periaatepäätös (http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf)
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012
1.2 Kansalliskielistrategian tarve
Kansalliskielistrategian tarve nousee kansalliskieliämme, suomea ja ruotsia, koskevan lainsäädännön puutteellisesta soveltamisesta, mikä vaarantaa suomenkielisen ja varsinkin ruotsinkielisen väestön kielelliset perusoikeudet.
Kansalliskielistrategiaa tarvitaan myös siksi, että Suomi voisi hyödyntää kahdesta kansalliskielestä kumpuavia vahvuuksiaan ja edistää kansalaisten hyvinvointia ja laajaa sivistystasoa. Näin Suomi voi olla aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija sekä luottamusta herättävä yhteistyökumppani muun muassa toimiessaan muiden Pohjoismaiden kanssa.
...
Kansalliskielistrategian tavoite – luoda kahden elinvoimaisen kansalliskielen Suomi – tarvitsee tuekseen käytännön toimia. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda mahdollisuudet suomen ja ruotsin kielen tosiasialliselle yhdenvertaisuudelle elinvoimaisina kansalliskielinä nyt ja tulevaisuudessa.
1.3 Kansalliskielistrategian luonne ja tausta
...
Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö.
Hallituksen lähtökohtana on, että voimassa oleva, suomea ja ruotsia koskeva kielilainsäädäntö on pääosin ajanmukainen. Sen käytännön toteutumisessa on edelleen puutteita, jotka valtioneuvosto on todennut muun muassa antaessaan eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta vuosina 2006 ja 2009.
...
Vastuu koskee kahta kansalliskieltämme eri tavoin. Suomen kieltä ei käytetä virallisena kielenä missään muussa maassa. Millään muulla valtiolla ei näin ollen ole vastuuta kehittää ja ylläpitää suomen kieltä samassa laajuudessa kuin Suomella, ja vastuu on siksi yksinomaan Suomen.3 Ruotsin kieltä puhutaan virallisena kielenä myös Ruotsissa, mutta Suomessa kieli on tosiasiallisessa vähemmistöasemassa. Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen. Suomen virallinen kaksikielisyys nojautuu parlamentaarisen enemmistön tahtoon. Näin ollen enemmistöllä on vastuu myös vähemmän käytetystä kielestä. Vastuuta Suomen kaksikielisyyden tai vähemmän käytetyn kansalliskielen, ruotsin, ylläpitämisestä ei voi jättää vain yhdelle kieliryhmälle, käytännössä Suomen ruotsinkielisille.
...
Etenkin Ahvenanmaalla asuvilla nuorilla on lapsuudesta alkaen laaja kosketuspinta Ruotsiin esimerkiksi ruotsalaisen ja siten ruotsinkielisen nuorisokulttuurin, television, ruotsalaisen lehdistön ja sosiaalisen median kautta. Suomen on tarjottava toiminta- ja opiskelumahdollisuuksia ruotsin kielellä ollakseen luonteva tulevaisuuden maa myös näille nuorille.
1.5.1 Yhteiskunnalliset hyödyt
Suomen virallinen kaksikielisyys tuo yhteiskunnalle muun muassa historiallis-kulttuurisia, oikeudellisia ja taloudellisia hyötyjä.
...
Suomen kuuluminen pohjoismaiseen kulttuuriyhteisöön merkitsee, että Suomella on monimuotoinen kotimainen kulttuuri, joka on saanut vaikutteita, arvoja ja perinteitä, niin länsi- kuin itärajan takaa.
...
Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
...
Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.
...
Suomi hyötyy yhteiskuntana kaksikielisyydestään taloudellisesti. Pohjoismaat ovat perinteisesti muodostaneet Suomelle tärkeän talousalueen, ja näin on edelleen. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin. Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa.
> Paljonko kaksikielisyys aiheuttaa kustannuksia?
> Paljonko pakkoruotsi, muiden kielten osaamattomuus, aiheuttaa menetyksiä kaupankäynnissä?
Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.7
Quote
Lähde [7]
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2006. Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa.
Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto. Saatavissa/hittas:
http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf
> Onko pakkoruotsi taloudellinen etu Suomelle ja suomalaisille?
Taloudelliset hyödyt voivat kuitenkin jäädä saavuttamatta, jos kaksikielisyys ei toimi ja nimenomaan ruotsin kieltä pystytä käyttämään. Tätä havainnollistaa yksikielisen ruotsinkielisen Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välinen kaupankäynti verrattuna Ahvenanmaan kauppaan Ruotsin kanssa.
...
Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitaito. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etumaan rajojen ulkopuolellakin.
> Vai sulkeeko ruotsin kieli suomalaiset euroopan ummikoiksi ilman kunnollista saksan ja ranskan kielen taitoa?
1.5.2 Yksilötason hyödyt
Kansalaiset hyötyvät monin tavoin Suomen kaksikielisyydestä ja siitä, että molempia kieliä käytetään yhteiskunnassa.
...
Kielitaidosta on hyötyä esimerkiksi siten, että se antaa enemmän opiskelumahdollisuuksia niin uomessa kuin muissa maissa. Laaja kielitaito ja kansalliskielten osaaminen lisää myös työmahdollisuuksia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, joissa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema, esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.
3 HAASTEET ELINVOIMAISEN KAKSIKIELISYYDEN SAAVUTTAMISEKSI
3.1 Suomen kaksikielisyys ja sitä koskevia väärinkäsityksiä
Entistä kielteisempiä asenteita esiintyy myös ruotsin kieltä ja Suomen kaksikielisyyttä kohtaan.24 Kielteiset asenteet ja reaktiot lisäävät kielteisyyttä ja puolustusreaktioita molemmissa kieliryhmissä. Esimerkiksi verkkokeskustelut, joista osa käydään anonyymisti, osoittavat niin suomen- kuin ruotsinkielisten käyttävän kielteisiä ja hyökkääviä ilmaisuja toista kieltä puhuvia kohtaan.
...
Ruotsin kieltä taitaville varatut yliopistojen aloituspaikat ovat saaneet paljon julkisuutta. Yliopistoopintojen kokonaisuudesta kertoo kuitenkin se, että suomen kielellä yliopisto-opintoja voi suorittaa 14 yliopistossa ja täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä yliopistoja on kaksi. Kaksikielisiä yliopistoja, joiden opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, on neljä.
> Ruotsinkielisiä on 5 prosenttia
3.2 Kielten opetus ja oppiminen
Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan. Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin.
...
Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin ruotsinkielisten suomalaisten kanssa.
3.2.1 Äidinkielen ja toisen kansalliskielen oppiminen ja osaamistaso
Elinvoimainen kaksikielisyys edellyttää kansalliskielten hyvää oppimista. Oppimistuloksiin vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Yksi näistä on kieliopintojen määrä.
...
Oppimistuloksiin vaikuttaa myös kieliopintojen tarjonta. Suuressa osassa kuntia suomenkielisissä kouluissa ei tarjota A-ruotsin opintoja.
...
Kielten opiskelua on pyritty lisäämään lisäämällä valinnaisuutta. Lukiolakia muutettiin vuonna 2004 siten, että ainoastaan äidinkieli on pakollinen koe ylioppilaskirjoituksissa. ... Uudistuksen seuranta osoittaa, ettei valinnaisuus ylioppilaskokeissa ole vaikuttanut myönteisesti kansalliskielten tai muiden kielten kielivarantoon.
> Koska ruotsi on edelleen pakollinen.
Muut kielet
Kansalliskielten opetuksesta keskusteltaessa nousee usein esiin toisten kielten osaamisen tarve. Eräs kysymys on tällöin, viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta. On kuitenkin mahdotonta arvioida, mitä kieltä tai kieliä yksilö tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsee. Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ei tästä syystä voi rakentaa esimerkiksi vain myöhemmässä työelämässä mahdollisesti tarvittavien kielien varaan.
> Oppilaan itse valitsema kieli vastaa hänen tarpeitaan lähes aina paremmin kuin pakotettu ruotsin kieli.
Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia. Muiden kielten taitoa tarvitaan muun muassa kaupan alalla ja matkailun alalla, ulkomaisissa opinnoissa, tutkimuksessa ja myös julkishallinnossa ja tuomioistuinlaitoksessa. Oman äidinkielen ja kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle eikä kielten välillä näin ollen ole ristiriitaisia tavoitteita.32 Kieliä ei siksi tule asettaa vastakkain. Kansalliskielistrategian tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä, ja mahdollistaa siten kaikille täysipainoinen tutustuminen niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuurin. Näin taataan jokaiselle toimimismahdollisuudet koko maassa.
Quote
Lähteet [32]
Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma. Hakulinen, A., Kalliokoski, J., Kankaanpää, S., Kanner, A., Koskenniemi, K., Laitinen, L., Maamies, S. & Nuolijärvi, P. 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Saatavissa/hittas:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/suomen_kielen_tulevaisuus_kotus_verkkojulkaisuja_7.pdf
Tänk om... Svenska språknämndens förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Tandefelt, M. 2003.
Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken. Saatavissa/hittas:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/tank_om/tank_om_1.pdf
4 TOIMENPITEET HAASTEISIIN VASTAAMISEKSI
Pitkän aikavälin kansalliskielistrategia edellyttää konkreettisia toimia, joihin hallitusohjelman mukaan ryhdytään tällä hallituskaudella. Nämä toimet esitellään osiossa 4.2. ... Edellytysten luominen näille on yhteiskunnan tehtävä. Osiossa 4.1 esitellään toimia, joiden avulla strategian visiota tavoitellaan pitkällä aikavälillä.
4.1 Pitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset
Yhteiskunnassa on siksi pitkällä aikavälillä oltava tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää molempia kansalliskieliä. Tämä merkitsee, että molempien kansalliskielten on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa.
...
Erityisesti silloin, kun kysymys on lapsista, on noudatettava erityistä huolellisuutta, sillä esimerkiksi pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä.
4.2.3 Valtioneuvoston suositukset
...
Valtioneuvosto suosittelee, että erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat ottavat hankinnassa huomioon suomen ja ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen suomen ja ruotsin oppiminen on mahdollista.
Folktingetin surullinen argumentaatioKansalliskielistrategian pohjana on Folktingetin tuottama raportti. Alla oleva kuvaa Folktingetin ajattelun lähtökohdat, joista käsin kokoomus ja SDP luovat lainsäädäntöä innokkaasti.
Quote
[ulr=http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012110616289244_pk.shtml]Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus, IL, Christina Gestrin, 6.11.2012[/url]
Pääkirjoitus 6.11.2012: Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus
Tiistai 6.11.2012 klo 03.36
Monikielisyys on globalisoituvan maailman tulevaisuutta. Meille ruotsi on kansalliskieli suomen ohella.
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita kansalaisilla on oikeus käyttää asioidessaan viranomaisten kanssa. Kielilaissa puolestaan turvataan se, miten käytännön tasolla suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluvilla on mahdollista viettää täysipainoista elämää omalla äidinkielellään.
Lainsäädännölliset lähtökohdat ovat täysin selvät. Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia. Lisäksi Suomen historialliset ja kulttuuriset siteet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ovat luonnollinen pohja, jolta myös suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan tulisi syntyä.
Aika ajoin nousee politiikassakin esiin pyrkimyksiä Suomen yksikielistämiseksi tai "pakkoruotsin" poistamiseksi kouluista. Ruotsin vahva asema kouluissa on kuitenkin täysin perusteltu, niin maamme kaksikielisyyden kuin myös kieliopintojen kannalta.
Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä. Yhden kielen oppiminen ei sulje ovia muilta kieliltä, vaan avaa tietä yhä uusille kielille. Ruotsin kielen vastustajat tekevät oman asenteensa levittämisellä suurta vahinkoa ylipäätään kielten oppimiselle.
Ruotsin kieli on läheinen sukukieli niin saksalle kuin englannillekin. Kielten opiskelun kokeminen raskaana johtuu osittain vanhoista opetusmenetelmistä ja suurelta osin kielteisestä asenteesta, jota levitetään jopa tarkoituksellisesti.
Julkisuudessa tulisikin antaa enemmän tilaa menestystarinoille, joita ruotsin osaaminen on mahdollistanut. Ruotsi on edelleen elinkeinoelämässä toiseksi eniten tarvittu kieli. Monille suomenkielisille ruotsin osaaminen on avannut laajemman työuran. Ruotsia osaamalla pääsee tutustumaan myös laajempaan kulttuuritarjontaan niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Myös kansainvälistä kirjallisuutta käännetään huomattavasti laajemmin ja nopeammin ruotsiksi kuin suomeksi. Kahden kansalliskielen osaamisesta on paljon hyötyä ja se rikastuttaa elämää kaikin tavoin.
Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille päivä muistuttaa oikeudesta käyttää ja vaalia omaa äidinkieltään Suomessa. Päivän tarkoituksena on myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. Tämän takia siniristilippu tänään hulmuaa.
Kansanedustaja Christina Gestrin johtaa suomenruotsalaisten kielioikeuksia vaalivaa Folktingetiä.
Laitan tämän ketjun perään uusimman kyselyn tulokset pakkoruotsi vastaan venäjä. Voisin lyödä vetoa, että HBL:n tilaama kysely on tehty vain ruotsiksi.
QuoteHBL: Ruotsia opiskeltaisiin mieluummin kuin venäjää
Sunnuntai 6.1.2013 klo 07.21
Suomalaiset opiskelisivat peruskoulussa pakollisena vieraana kielenä mieluummin ruotsia kuin venäjää, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.
OTA KANTAA
Onko ruotsi venäjää hyödyllisempi kieli Suomessa?
16%
84%
Ääniä 479
KESKUSTELE
Vaihtaisitko pakkoruotsin pakkovenäjään?
Lehden teettämässä kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ilmoitti, että valitsisi ruotsin vieraaksi kieleksi, jos valinta pitäisi tehdä ruotsin ja venäjän väliltä.
Naiset suosivat ruotsia opiskeltavana kielenä eniten. Myönteisimmin venäjän opiskeluun suhtautuivat 18-24-vuotiaat nuoret miehet. Heistä yli 80 prosenttia opiskelisi venäjää mieluummin kuin ruotsia. Myös 65-70-vuotiaat miehet valitsisivat peruskoulun pakolliseksi vieraaksi kieleksi venäjän.
Research Insightin toteuttamaan kyselyyn vastasi internetissä 1005 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Hufvudstadsbladet
Edit: Ja tuo lainauksessa oleva ota kantaa-kysely on siis Iltalehden oma kysely, jonka tulokset eivät näköjään lainaantuneet kunnolla tähän. 84% vastaajista sanoo, että ruotsi EI OLE venäjää hyödyllisempi kieli Suomessa.
^On täysin epäolennaista onko tuo kysely tehty oikein ja ovatko tulokset oikeat, koska koko kysymys on täysin typerä. Pakkoruotsin vaihtoehtona ei saa olla pakkovenäjä, vaan pakollinen vapaasti valittava vieraan kielen opiskelu.
Kyllä ne sen HBL:ssäkin tietävät, siksi tuollainen aiheesta ohi vetäminen.
Quote from: kekkeruusi on 06.01.2013, 16:23:33
^On täysin epäolennaista onko tuo kysely tehty oikein ja ovatko tulokset oikeat, koska koko kysymys on täysin typerä. Pakkoruotsin vaihtoehtona ei saa olla pakkovenäjä, vaan pakollinen vapaasti valittava vieraan kielen opiskelu.
Kyllä ne sen HBL:ssäkin tietävät, siksi tuollainen aiheesta ohi vetäminen.
Täysin oikeassa olet. Itse olen vähän katkera pakkoruotsista, kun jouduin tuhlaamaan siihen kouluaikojeni resursseja ja menetin mahdollisuuden opiskella jotain muuta kieltä sen tilalla. Täällä maailmalla melkein millä tahansa mulla kielellä olisi ollut käyttöä, mutta ei ruotsilla.
Itselläni on melko neutraali suhtautuminen pakkoruotsiin. Ajattelen asiaa paljon siitä näkökulmasta, että mieluummin opiskelee omaan kulttuuriimme kuuluvaa kieltä kuin kieltä, joka ei millään tavalla liity kulttuurimme.
Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:
Quote
Miksi Kuusamossa pitää opiskella ruotsia, kysyy Thomas Zilliacus. Arkistokuvassa Kuusamon lentokenttä.
Kotimaa
|
Pakkoruotsi
Suomalainen bisnesvaikuttaja, ex-nokiapomo Thomas Zilliacus vaatii Hufvudstadsbladetin kolumnissaan pakkoruotsin poistamista Suomesta.
Zilliacuksen mukaan on joutavaa opettaa suomalaisille koululaisille pakolla kieltä, jota he eivät opi ja jota heidän ei tarvitse käyttää.
- Miksi joku, joka varttuu Kuusamossa ja aikoo elää siellä, joutuu opiskelemaan ruotsia? Vieraiden kielten oppimisen pitäisi olla etuoikeus, ei luotaantyöntävä pakko, Zilliacus kirjoittaa.
Ruotsinkielentaito tulisi Zilliacuksen mukaan säilyttää siellä, missä sitä todella tarvitaan: Uudellamaalla ja rannikoilla.
- Mutta ei Kuusamossa ja Kontiolahdella, Zilliacus kirjoittaa.
Rkp:n tulisi liikemiehen mukaan käyttää nyt poliittista vaikutusvaltaansa ja luopua pakkoruotsin vaatimuksista ennen kuin on myöhäistä.
- Sen sijaan, että pidetään kiinni 100 vuotta sitten kirjoitetuista laeista, pitäisi keskittyä rakentaviin ratkaisuihin, jotka heijastavat tätä päivää.
Zilliacus pitää pakkoruotsia poliittisesti merkityksettömänä tavoitteena. Ruotsinkielisten pitäisikin keskittyä oikeasti merkityksellisiin kysymyksiin politiikassa.
Kirjoittajan pelko on, että suomenkielinen väestö kyllästyy kokonaan opiskelemaan ruotsia. Hän ehdottaa peruskouluihin vapaaehtoista ruotsinopiskelua.
Thomas Zilliacus asuu tällä hetkellä Singaporessa, jossa hän pyörittää YuuZoo-yritystään. Lue Thomas Zilliacuksen koko kirjoitus Hufvudstadsbladetista.
Kannatatko pakollista ruotsin opiskelua peruskoulussa?
5%Kyllä, koko maassa
16%Kyllä, siellä missä kieltä tarvitaan
79%En
http://hbl.fi/i-dag/2013-01-04/ta-initiativet-ge-upp-tvanget
Mietin vain, voisiko PS tehdä tästä kirjallisen kysymyksen tai lakialoitteen.
Toki tuskin menee läpi, mutta silloin ainakin aihe saa julkisuutta.
Ihan kait siksi, että ei kuulu heidän agendaan...
Ennemmin he tekevät uutisia maksetuista ja hyvin epävarmoista gallupkyselyistä. Sitä julkaistaan mitä halutaan, ei nyt noin ruotsinvastaisia ajatuksia. 8)
Tässä yksi HBL aikaansannoksia
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hbl-ruotsia-opiskeltaisiin-mieluummin-kuin-venajaa/617294/
QuoteHBL: Ruotsia opiskeltaisiin mieluummin kuin venäjää
Suomalaiset opiskelisivat peruskoulussa pakollisena vieraana kielenä mieluummin ruotsia kuin venäjää, kirjoittaa Hufvudstadsbladet. Lehden teettämässä kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ilmoitti, että valitsisi ruotsin vieraaksi kieleksi, jos valinta pitäisi tehdä ruotsin ja venäjän väliltä.
Naiset suosivat ruotsia opiskeltavana kielenä eniten. Myönteisimmin venäjän opiskeluun suhtautuivat 18-24-vuotiaat nuoret miehet. Heistä yli 80 prosenttia opiskelisi venäjää mieluummin kuin ruotsia. Myös 65-70-vuotiaat miehet valitsisivat peruskoulun pakolliseksi vieraaksi kieleksi venäjän.
Research Insightin toteuttamaan kyselyyn vastasi internetissä 1005 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Mutta mielestäni tutkimuksen yksityiskohdat ei ihan täsmää. 60 prosenttia vastustaa venäjää, mutta sitten heti perään sanotaan että miehet kannatavat 80 prosenttisesti venäjän kieltä. Tolla logiikalla sitten naiset kannatavat ruotsin kieltä reilusti yli 100 prosenttisesti. ;)
Pakkoruotsilaki on vuodelta 1968 ja se otettiin käyttöön 70-luvulla sitä mukaa kun kansakoulusta siirryttiin peruskouluun. Sitä ennen ruotsiin piti haaskata aikaa vasta oppikoulussa.
Quote from: Tomi on 08.01.2013, 21:46:44
Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:
Miksi ihmettelet? Suomenruotsalaisilla on monenlaista näkemystä pakkoruotsin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että se vain pahentaa negatiivista näkemystä suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä.
Jos jotain empiirisistä kokemuksista voi pakkoruotsin kannatuksesta päätellä, niin se ei ole suomenruotsalaisten keskuudessa suinkaan niin suuri kuin RKPn ajamasta linjasta voisi päätellä. Huomattavan suuri vähemmistö on nykyistä tiukkaa pakkoruotsituslinjaa vastaan, mutta se on kuitenkin puolueen dogma - ikäänkuin oleellinen osa olemassaolon oikeutusta ja samalla koossapitävä liima.
Quote from: Luotsi on 08.01.2013, 23:06:12
Jos jotain empiirisistä kokemuksista voi pakkoruotsin kannatuksesta päätellä, niin se ei ole suomenruotsalaisten keskuudessa suinkaan niin suuri kuin RKPn ajamasta linjasta voisi päätellä. Huomattavan suuri vähemmistö on nykyistä tiukkaa pakkoruotsituslinjaa vastaan, mutta se on kuitenkin puolueen dogma - ikäänkuin oleellinen osa olemassaolon oikeutusta ja samalla koossapitävä liima.
Ei minustakaan kokemusperäisesti ruotsinkielen pakollisuus ole ruotsinkielisille uskonasia, se vain on sitä RKP:lle, joka haluaa sitoutua/hirttäytyä asiaan. Monet ruotsinkieliset ja kaksikieliset ovat joustavampia kuin RKP.
nyt on jotakin tapahtumassa ankkalammella. nimimerkillä kokemusta on, eihän HBL ole aikaisemmin julkaissut pakkoruåtsia arvostelevia kirjoituksia edes på svenska.
mainittakoot että suurin osa ruåtsinkielisistä tutuistani on samaa mieltä. He eivät itse ole aktiivisia, koska heidän mielestään ei ole ruåtsinkielisten asia ajaa pakkoruotsia pois suomenkielisiltä alueilta. He ovat siinä ihan oikeassa: se on meidän suomenkielisten tehtävä. Siis kasvaa kansana ja kieliryhmänä aikuiseksi,eikä nöyristellä vanhojen siirtomaaherrojen jälkeensä jättämän epäkohdan edessä..
Quote from: Ulkopuolinen on 09.01.2013, 10:58:15
- Saamenkieli on moraalisesti ihan oikeasti vähintään yhtä oikeutettu virallisen kielen asemaan kuin pakkoruotsikin.
Mikä niistä?
Koko pakkoruotsi on suurimmassa osassa Suomea kuin huono vitsi. Kaikkien tulisi periaatteessa osata sitä, mutta käytännössä sujuvaa ruotsia ei puhu kukaan. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden tulee suorittaa virkamiesruotsi, mikä ei kuitenkaan millään tavalla takaa ruotsin kielen osaamista. Esim. olen itse suorittanut AMK:ssa virkamiesruotsin arvosanalla 4 (erittäin hyvä), vaikka en edes itse katso osaavani puhua ruotsia juuri lainkaan.
Minullakin on virkamiesruotsi suoritettuna vaikka en osaa kieltä yhtään. Suoritin AMK tutkinnon aikuiskoulutuksena. Ennen opintojani pelkäsin ainoastaan kypsyysnäytteen ja ruosin kielen läpäisyä. Ruotsin ensimmäisestä tentistä sain odotetusti hylätyn. Jossain vaiheessa opiskelua kuulin huhun, että ruotsin kielen uusintatentti on ollut kaksi kertaa sama kysymyslomake peräkkäin. Ei kahta ilman kolmatta, toivoin. Hankin paperin ja opettelin tyttöystäväni avulla koevastaukset ulkoa. Ja pam, ruotsin tenttitulos 4. Puhekokeen lintsasin, eikä koulu siitä mitään välittänyt, vaan sain hyväksytyn virkamiesruotsin paperit käteen.
Quote from: Sietäjä on 08.01.2013, 22:46:46
Quote from: Tomi on 08.01.2013, 21:46:44
Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:
Miksi ihmettelet? Suomenruotsalaisilla on monenlaista näkemystä pakkoruotsin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että se vain pahentaa negatiivista näkemystä suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä.
Tunnetko asiaa paremminkin? Milloin Höblä on aiemmin tällaisia julkaissut? Osaatko mainita muita suomenruotsalaisia kuin Z:n ja ex-SKP-Torvaldsin jotka ovat kannattaneet pakkoruotsista luopumista?
Ruåtsinkielenopettajia joutusi hurjasti kortistoon suojatyöpaikan lopettamisen takia. Siksi kaakatus.
Quote from: Lemmy on 09.01.2013, 17:15:57
Ruåtsinkielenopettajia joutusi hurjasti kortistoon suojatyöpaikan lopettamisen takia. Siksi kaakatus.
Ne on niitä jotka ei joudu opetteleen uimaan...
Quote from: Eugen235 on 09.01.2013, 11:52:53
Quote from: Sietäjä on 08.01.2013, 22:46:46
Quote from: Tomi on 08.01.2013, 21:46:44
Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:
Miksi ihmettelet? Suomenruotsalaisilla on monenlaista näkemystä pakkoruotsin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että se vain pahentaa negatiivista näkemystä suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä.
Tunnetko asiaa paremminkin? Milloin Höblä on aiemmin tällaisia julkaissut? Osaatko mainita muita suomenruotsalaisia kuin Z:n ja ex-SKP-Torvaldsin jotka ovat kannattaneet pakkoruotsista luopumista?
Tunnen sillä tavalla, että liikun säännöllisen satunnaisesti piireissä, joissa rkp on elämää suurempi asia. Näiden ihmisten kanssa olen käynyt keskusteluja ruotsin opiskelun pakollisuudesta, eivätkä he ole mitenkään ehdottomia sen suhteen ainakaan yksityishenkilöinä. Tai voivat ajatella niin, että pakollisuus voisi olla alueellista. Sitten minulla on myös oikein hyvä ruotsinkielinen kaveri, joka taas omine kaveripiireineen on rkp-vastainen, koska ovat kallellaan vasemmalle. Näissä kavereissa on sekä Höblän että Ylen toimittajia. Huolimatta rkp-vastaisuudestaan he ovat taas hyvin pro-svenska -henkisiä, mutta eivät kuitenkaan yksimielisiä pakkoruotsista. Esim. kaverini sanoi, että jos voisi olla varma siitä, että pakkoruotsin poistaminen poistaisi myös negatiiviset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, hän ei epäröisi hetkeäkään kantaansa.
Julkisesti näitä ajatuksia ei toki ole liikaa esitetty. Osa näistä mainitsemistani rkp:läisistäkin on ammattipoliitikkoja, joten pakko pelata vähän varman päälle. Googlettamalla löysin ajatushautomo Magmasta kolumnin, jossa varovasti ehdotettiin, että vapaaehtoisuus voisi parantaa asenteita ruotsin kieltä kohtaan.
Henk.koht. olen täysin varma, että ruotsinkielen vapaaehtoisuus poistaisi valtaosan/ kaiken ruotsinkielisiin kohdistuvasta negatiivisesta asenteellisuudesta. Laajemminkin kuin vain itseni osalta.
Suomi lopullisesti irti ruotsinvallasta! >:( >:( >:(
Quote from: Sietäjä on 09.01.2013, 18:43:05
Esim. kaverini sanoi, että jos voisi olla varma siitä, että pakkoruotsin poistaminen poistaisi myös negatiiviset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, hän ei epäröisi hetkeäkään kantaansa.
Vähän erikoinen ajatus. Eihän pakkoruotsin ylläpitäminen mitenkään edistä positiivisia asenteita, luulen. Ei kaverillasi ole mitään hävittävää, vain voitettavaa, jos siis puhutaan asenteista. Lisäksi voisi filosofoida sen verran, että eihän noita kahta ongelmaa voi minusta käsitellä yhtenäisenä könttinä. Kummatkin asiat, niin pakkoruotsi kuin huonot asenteet, ovat oma itsenäinen ongelma ja niitä on koetettava ratkaista sellaisinaan. Eli periaatteessa meidän pitäisi olla huolissaan ikävistä asenteista vaikka pakkoruotsi säilyisi, mutta toisaalta me voimme kannattaa pakkoruotsin poistamista vaikka se ei parantaisi asenteita.
Quote from: nimierkki on 09.01.2013, 19:01:08
Quote from: Sietäjä on 09.01.2013, 18:43:05
Esim. kaverini sanoi, että jos voisi olla varma siitä, että pakkoruotsin poistaminen poistaisi myös negatiiviset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, hän ei epäröisi hetkeäkään kantaansa.
Vähän erikoinen ajatus. Eihän pakkoruotsin ylläpitäminen mitenkään edistä positiivisia asenteita, luulen. Ei kaverillasi ole mitään hävittävää, vain voitettavaa, jos siis puhutaan asenteista. Lisäksi voisi filosofoida sen verran, että eihän noita kahta ongelmaa voi minusta käsitellä yhtenäisenä könttinä. Kummatkin asiat, niin pakkoruotsi kuin huonot asenteet, ovat oma itsenäinen ongelma ja niitä on koetettava ratkaista sellaisinaan. Eli periaatteessa meidän pitäisi olla huolissaan ikävistä asenteista vaikka pakkoruotsi säilyisi, mutta toisaalta me voimme kannattaa pakkoruotsin poistamista vaikka se ei parantaisi asenteita.
Mutta ei se ole välttämättä ruotsinkielisille eri asia. Nuo linkittyvät siten toisiinsa, että pelkona on ruotsin kielen aseman kokonaisvaltainen heikentäminen. Poistetaan aluksi pakkoruotsi ja sitten muutetaan kielilakia. Tässä on vaikea selittää useiden keskustelujen useita näkemyksiä lyhyesti ja jotenkin yleistävästi. Pointti on se, että ruotsinkielinen Suomi ei suhtaudu pakkoruotsi-kysymykseen mitenkään yksimielisesti. Ja Höblästä vielä, eihän tuo Zilliacuksen kirjoitus ollut mitenkään outo. Sehän ei edustanut lehden toimituksen linjaa, vaan oli vieraskynästä ja varmaan tarkoituksella tilattu herättämään keskustelua.
Quote from: Sietäjä on 09.01.2013, 19:18:15
Mutta ei se ole välttämättä ruotsinkielisille eri asia. Nuo linkittyvät siten toisiinsa, että pelkona on ruotsin kielen aseman kokonaisvaltainen heikentäminen. Poistetaan aluksi pakkoruotsi ja sitten muutetaan kielilakia.
Joo, ymmärrän toki, että vähemmistön näkökulmasta asiat linkittyvät eri tavoin. Itsellä on vaan niin vahva näkemys nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaisuudesta ja yleisestä tolkuttomuudesta, ettei vaan pysty kovin helposti tarkastelemaan asioita toisen näkökulmasta. Ei tajua, että miksi se toinen ei tajua ilmiselvää asiaa samalla tavalla.
Quote from: Sietäjä on 09.01.2013, 19:18:15
Ja Höblästä vielä, eihän tuo Zilliacuksen kirjoitus ollut mitenkään outo. Sehän ei edustanut lehden toimituksen linjaa, vaan oli vieraskynästä ja varmaan tarkoituksella tilattu herättämään keskustelua.
Kirjoitus oli nimenomaan Höblän tilaamaa tyhjänpäiväistä jaaritusta. Se on taas eri asia, kuka uskoo ja kuka ei, näitä kaksinaamaisten teeskentelijöiden väsäämiä sepustuksia?
Quote from: ukkometso on 08.01.2013, 21:57:01
Ihan kait siksi, että ei kuulu heidän agendaan...
Ennemmin he tekevät uutisia maksetuista ja hyvin epävarmoista gallupkyselyistä. Sitä julkaistaan mitä halutaan, ei nyt noin ruotsinvastaisia ajatuksia. 8)
Tässä yksi HBL aikaansannoksia
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hbl-ruotsia-opiskeltaisiin-mieluummin-kuin-venajaa/617294/
QuoteHBL: Ruotsia opiskeltaisiin mieluummin kuin venäjää
Suomalaiset opiskelisivat peruskoulussa pakollisena vieraana kielenä mieluummin ruotsia kuin venäjää, kirjoittaa Hufvudstadsbladet. Lehden teettämässä kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ilmoitti, että valitsisi ruotsin vieraaksi kieleksi, jos valinta pitäisi tehdä ruotsin ja venäjän väliltä.
Naiset suosivat ruotsia opiskeltavana kielenä eniten. Myönteisimmin venäjän opiskeluun suhtautuivat 18-24-vuotiaat nuoret miehet. Heistä yli 80 prosenttia opiskelisi venäjää mieluummin kuin ruotsia. Myös 65-70-vuotiaat miehet valitsisivat peruskoulun pakolliseksi vieraaksi kieleksi venäjän.
Research Insightin toteuttamaan kyselyyn vastasi internetissä 1005 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Mutta mielestäni tutkimuksen yksityiskohdat ei ihan täsmää. 60 prosenttia vastustaa venäjää, mutta sitten heti perään sanotaan että miehet kannatavat 80 prosenttisesti venäjän kieltä. Tolla logiikalla sitten naiset kannatavat ruotsin kieltä reilusti yli 100 prosenttisesti. ;)
Öh, no siis tuota... 18-24 vuotiaista kannattaa venäjän kielen opiskelua; muunkin ikäisiä Suomessa lienee.
Quote from: Nanfung on 09.01.2013, 19:56:37
Quote from: Sietäjä on 09.01.2013, 19:18:15
Ja Höblästä vielä, eihän tuo Zilliacuksen kirjoitus ollut mitenkään outo. Sehän ei edustanut lehden toimituksen linjaa, vaan oli vieraskynästä ja varmaan tarkoituksella tilattu herättämään keskustelua.
Kirjoitus oli nimenomaan Höblän tilaamaa tyhjänpäiväistä jaaritusta. Se on taas eri asia, kuka uskoo ja kuka ei, näitä kaksinaamaisten teeskentelijöiden väsäämiä sepustuksia?
En ymmärrä, miksi Zilliacuksen pitäisi teeskennellä kaksinaamaisesti. Ei hän ole mitään velkaa Höblälle. Luulen, että vastaavaa pohdintaa esiintyy myös lehden omilla toimittajilla, mutta on helpompi laittaa joku ulkopuolinen asialle. Onhan Hesarissakin Matti Apusen kirjoitukset, jotka eivät varmaan ole niitten oletettujen vihervassaritoimittajien mieleen.
Ruotsinkielisillä on massiivisesti etuoikeuksia. Kaikkein vastenmelisin niistä on, että 95%:n on pakko-opiskeltava 5%:n kieltä.
En ymmärrä sitä eivätkö RKP:n äänestäjät käsitä että heitä vihataan tässä maassa pakkoruotsin vuoksi. Onkohan kyse laskelmoinnista vai pelkästä ylimielisyydestä?
Quote from: Eugen235 on 09.01.2013, 21:15:41
Ruotsinkielisillä on massiivisesti etuoikeuksia. Kaikkein vastenmelisin niistä on, että 95%:n on pakko-opiskeltava 5%:n kieltä.
En ymmärrä sitä eivätkö RKP:n äänestäjät käsitä että heitä vihataan tässä maassa pakkoruotsin vuoksi. Onkohan kyse laskelmoinnista vai pelkästä ylimielisyydestä
En ymmärrä minäkään. Sinänsä mielenkiintoinen kysymys, että miksi ne eivät ymmärrä?? Arvioivatko he pakkoruotsin edut niin suureksi, että siitä kannattaa pitää kiinni, vai mistä on kyse?
Sauli Niinistö: "Kyllä meillä toinen kansalliskieli säilyy aina pakollisena."
http://www.katsomo.fi/?progId=162365
Quote from: Nanfung on 16.01.2013, 20:24:25
Sauli Niinistö: "Kyllä meillä toinen kansalliskieli säilyy aina pakollisena."
http://www.katsomo.fi/?progId=162365
"Pakollisena", niinpä niin. Ja Suomen kansan kauna senkun kasvaa.
Quote from: Nanfung on 16.01.2013, 20:24:25
Sauli Niinistö: "Kyllä meillä toinen kansalliskieli säilyy aina pakollisena."
Enpä menis vannomaan.
Tuossapa on oleellinen. Itselleni on kenties kaikki detaljit jo kaluttuja, mutta Hommassa tämä saattaa herättää kiinnostusta. Hyvä kirjoitus ja paljon eri asioita, mistä eliitti ei tollo-suomalaiselle salli tietoa. En tietäisi itsekään ilman internettiä. Osa lähteistä löytyy vaivalloisesti kirjastoista. Kouluhistoria ja "virallinen" mediamme ei tätä kerro:
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132587-ylen-suomi-on-ruotsalainen-on-pelottavaa-propagandaa
http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen
QuoteYLE:n "Suomi on ruotsalainen" on pelottavaa propagandaa
12.2.2013 14:52 Arhi Kuittinen Kulttuuri Historia 98 kommenttia ilmoita asiaton viesti
- Päivitetty ja täydennetty III -
Jos hyväksymme, että rotanmyrkky on sivistyksen viemistä rotille niin sitten voimme hyväksyä Yleisradion ohjelmasarjat ruotsalaisten positiivisesta vaikutuksesta sivistyksenä suomalaisille junteille.
Jos "agent orange" oli sivistystä vietnamilaisille niin nykyisin kokoomus- ja kesustajohtoinen YLE on sivistyksen asialla suomenruotsalaisten rahoittamien ja ohjailemien historiantulkintojen, näiden "dokumentti"-sarjojen tiimoilta.
Vielä tänään "Suomi on ruotsalainen"
-ohjelmasarjan ensimmäinen jakso Areenalla.
Yleisradion ja ruotsalaisuuden säätiön rahoittamat ja sanelemat molemmat "dokumenttisarjat", jotka väittävät Ruotsin tuoneen sivistyksen Suomeen ja muokanneet peruuttamattomasti suomalaisten luonteen uudelle "ruotsalaisen" sivistyksen tasolle, ovat faktoiltaan vakavasti vääristyneitä.
Kaikki näkökulmat vääristetään tässä propagandasarjassa. Mitään suhteellisuudentajua ei ole havaittavissa.
Tulkinta ei voi olla oikea, jos epäoleellista asiaa toistetaan ja tärkeimmät perusteet, kuten verotus kolonisaatiosodan motiivina, ohitetaan.
Historian vääristelyn kammottavat seuraamukset nähdään nyt Kataisen ja Stubbin Suomen myynnin europolitiikassa: kokoomuksen mielestä Suomi on uhrattava Euroopalle ja Saksalle eikä erillistä Suomea tarvita. Suomi maksaa nyt rikkaamman Tanskan ja Saksan eurojäsenmaksuja.Kokoomuksen ideologisen euroaatten johdolla luovuttiin EU-neuvotteluissa Itä-Suomen maataloustukiaisista 450 miljoonan euron verran samalla kun Ranska ei luopunut mistään.
Suomea ajetaan alas valtiona ja faktisesti rahatkin siirretään "EU:lle" eli saksalaisille pankkiireille. Ideologia Suomen luovuttamiselle ja suomalaisen identiteetin halveksimiselle on pitkä ruotsalaisen kulttuurin tuhoamisen mentaliteetti historiassamme - ja siihen liittyy itsetuhoinen lataus tietämättömyytenä Suomen omasta historiallisesta kulttuuri-identiteetistä ja vahvuudesta. Ennen kolonisaation tarjoamaa herrakulttuurin hierarkista ja ulkoapäin määriteltyä identiteettiä.
Valloittajien kulttuurin ihailu ja oman kulttuurin pakonomainen halveksunta on psykologinen traumatila, joka voi jatkua satoja vuosia vaikka kolonisaatio olisikin lakannut. Porvarioikeisto halusi luovuttaa Suomen Saksan valtaan ja tämä oli suurin syy sisällissodan syttymiselle: työläiset halusivat itsenäisen ja demokraattisen Suomen.Kokoomus jatkaa 1917 tilannetta ja Ruotsin kolonisaation aiheuttamaa traumaa nyt euroalistumisen politiikan kautta.
Ruotsalaisethan eivät pidä meitä tällä hetkellä missään tapauksessa ruotsalaisina. Mutta suomenruotsalaiset pitävät. Mitä tästä paradoksista voi päätellä?
Se, mitä Vatikaani ja ruotsalaiset aateliset tuhosivat suomalaisten kulttuurista rangaistuksilla, pakanalaeilla ja shamaanien teloituksilla, ei puhuta.
Nuoret historioitsijat ovat nyt julkisuudessa hiljaa eivätkä osallistu keskusteluun, sillä he pelkäävät apurahojensa puolesta, jotka usein ovat suomenruotsalaisten säätiösihteerien tai kokoomuslaisten virkamiesten peukalon alla.
Jotta historiaa valaiseva dokumenttisarja olisi uskottava, sen olisi käsiteltävä myös Ruotsin negatiivisia vaikutuksia.
Suomalainen ahdistus, itsemurhaluvut, viinaanmeneminen ja herrapelko on suoraan yhdistettävissä Ruotsin kuninkaiden ryöstöretkiin Euroopassa, jolloin suomalaisia nuoria pellavapäitä pakotettiin ennennäkemättömiin ja epäinhimillisiin tappotouhuihin ja siviilien ryöstämiseen, traumatisoitiin verisissä murhaorgioissa Ruotsin aatelisten ryöstösaaliiden tähden.
Ruotsi rikastui, Suomi köyhtyi ja ahdistui: suomalaiset miehet kääntyivät kirkon myymän ruotsalaisen viinan puoleen ja väkivalta valtasi suomen ruotsalaisena sivistyksenä, ryöstömurhien tuliaisena Euroopan ryöstöretkiltä.
"Kuninkaittemme jäljillä" jakso 1 YLE
(poistunut Areenasta)
"Keskiajalla Ruotsi laajeni itään. Sarjan ensimmäisessä osassa seurataan vanhojen legendojen kertomuksia kolmesta ristiretkestä Suomeen ja nähdään mitä tarinoista tänään on jäljellä."
Suomenruotsalainen historiantulkinta pyöristää tässä sarjassa kaikki kulmat ja luo sokeita aukkoja historiantutnemukseen, jotta kolonisaatiosta ei puhuttaisi kolonisaationa.Kirkon terrori oli käsittämättömn brutaalia ja järjestelmällistä kolonisaatiota.
Eikä varsinkaan puhuta yhä suomenruotsalaisen kaunistelevassa historiantulkinnassa, kuinka raskas verotus heitettiin suomalaisten päälle. Valloittajien papin eli ns "Piispa Henrikin" tappoa jaksetaan velloa itsesäälinomaisessa hysteriassa. Vatikaanin avustajien tappamien suomalaisten määrää ei arvioida.
Suomessa työläisille maksettiin pienempää palkkaa ja verotus oli ankarampaa kuin ruotsalaisten. Tästä ei vahingossakaan puhuta. Laivan rakentaminen jopa 1600-luvulla oli reilusti kaksi kertaa kalliimpaa Ruotsissa kuin Suomessa.
Rajoitukset ammatinharjoittamiseen ja muuttamiseen olivat Suomessa todella tiukat ja epäinhimilliset ihmisille. Käytännössä tämä merkitsi maaorjuutta ja aliravitsemusta pitkälle 1700-luvulle.
Selvästi ruotsalaisten hallinnoimassa "oikeuslaitoksessa" mainitaan 1500-luvulakin selvästi "suomalaiset" erikseen "ruotsalaisista" erilaisin luonteenpiirtein ja rangaistavin tottumuksin, joten oikeuslaitoskaan ei pitänyt Ruotsi-Suomea yhtenä Ruotsina vaan Suomea vain tsuhnien kolonisaatio-verotusmaakuntana.
Nälkävuosina ihmiset kuolivat nälkään, koska erikseen Suomessa lukutaidottomat eivät saaneet kerjätä. Ilman kirkon "lukutodistusta" joutui ojaan, putkaan kuolemaan tai ruoskittavaksi ja kuolemaan.
Tämä julma käytäntö on sattumalta jäänyt historioitsioilta mainitsematta.
Tässä näemme selvästi kuinka armoton sopeuttamislaitos kirkkokin oli kuninkaan toisena nyrkkinä armeijan ja nimismiesten rinnalla. Suurina nälkävuosina kuninkaan varastoissa toki oli viljaa ja kirkolla hopeaa mutta virkamiehet antoivat mieluummin suomalisten kuolla viljavaraston ulkopuolelle nälkään.
Tässä suomenruotsalaisten aatelisilta perityssä muumi-maailmakuvassa ja ohjelmasarjan historiantulinnassa väitetään, että latina ja ruotsi olisivat olleet Suomen ensimmäinen kirjakieli.
Karjalassa on kirjoitettu Suomea paljon paljon aikaisemmin kyrillisiä kirjaimilla.
Tässä ohjelmassa ei kerrota sitä, että suomalaisten kuninkaat olivat sangen tunnettuja vuosina 300 eaa - 1000 jaa.
Islantilaisten saagojen mukaan suomalaiset kuninkaat olivat taitavimpia ja kunnioitetuimpia kuninkaita. Kaikki, mitä on voitu saagoista muuten varmistaa muista historianlähteistä, on ollut aitoa historiankirjoitusta.
Olivatko viikinkikuninkaat suomalaisia?
Venäjän perustajan "Rusin", Rukin, geenipooli on peräisin Keski-Suomesta uusien tutkimusten mukaan.
Ranskalaisissa n. 700-1100-luvun aateliskirjoissa ylpeillään, jos suvussa on suomalaisen kuninkaan verta.
Suomessa oli 5000 vuotta sitten Euroopan edistynein kulttuuri:
jätinkirkot ovat maailman vanhimmat astronomiset rakennelmat - luultavasti suomalaiset shamaanit (mikä rotua silloin täällä olikaan mutta kulttuurisesti suomalaiset) olivat tiedon lähde Stone Hengelle ;
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4tinkirkko
Edistunyt, vanha paikallinen kulttuuri on erittäin hyvä selitys sille, miksi geneettiset esi-isämme ovat välittömästi hylänneet oman kielensä ja uskontonsa ja ottaneet paikallisen kulttuurin omakseen.
Lennart Meri kirjoitti jo aikoja sitten ettei Rurik ollut ruotsalainen viikinki vaan eestiläinen tai suomalainen. Ukolle naurettiin vuosikymmeniä kunnes 2000-luvun alkupuolella suoraan alenevassa polvessa olleista sukulaisista kaivettiin DNA ja kas kummaa, ei jälkeäkään ruotsalaisten geeniperimästä.
Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta
"Jo kauan ennen kuin venäläisiä tai ruotsalaisia oli edes olemassa kansana, olivat pohjolaa hallitsevat muinaissuomalaiset suorittaneet niin tarkkoja ja ennennäkemättömän monimutkaisia, satojen kilometrien laajuisia geometrisiä laskutoimituksia, että vastaavaan tarkkuuteen päästiin vasta satojen vuosien päästä..."
Miksi tässä YLE:n "kuninkaat" sarjassa ei kerrota, kuinka Suomen valloitus alkoi Vatikaanin irlantilaisten sotilasmunkkien hyökkäyksistä ja Ahvenanmaan pakanalehtojen tuhoamisesta? Missä on maininta saksilaisten ruhtinaiden verotuslinnoituksista?
Sekä perustietoa kulttuurijohtajien ja lääkäreiden eli shamaanien teloituksista?
Jokainen, joka ei suostunut kastettavaksi, tapettiin miekalla, tulella tai kylmällä maakellarisellillä.
Toinen vaihe irlantilaisten jälkeen oli saksilaisten kirkkoruhtinaiden linnoitukset Suomessa. Ja raskas, katkera verotus. Jota ruotsalaiset alkoivat himoita.
Tämä ohjelmasarja on naurettavan lapsellinen ruotsalaisten ohuiden kirkkolegendojen ihailua: järkyttävä moralistinen "piispa Henrikin" legendän itsesäälinomainen paisuttelu on vain todellisen historian torjumista;
kolonisaation motiiveja, kieltolakeja, elinkeinojen kieltämistä, maavarkauksia ja muita valloituksen muotoja ei tässä tuoda lainkaan esille.
"Puhumattakaan ruotsalaisten toimeenpanemasta kansanmurhasta 1230-luvulla Hämeessä ja myöhemmin Karjalassa "
Sarjassa myös väitettiin, taas kerran, että Viipurin perustivat ruotsalaiset mikä on täyttä paskaa. Ruotsista on löydetty riimukivi jossa surraan Kyreliassa (Karjalassa) kaatunutta viikinkipäällikköä, joka kuoli karjalaisia vastaan käydyssä taistelussa...
Verotus oli niin helvetillistä että Turun tuomiokirkon katto oli kultalaatoilla peitetty. Tämä katto oli tärkein syy kuninkaan "uskonpuhdistukseen" kirkoissa. On todella kumma että historioitsijat eivät puhu tästä katosta - tai ei sittenkään: silloin jouduttaisiin pohtimaan sitä verotuksen ja turhamaisuuden määrää, mitä Turun eliitti Suomessa harjoitti.
Ahvenanmaan kohdalta rannikolta on löydetty ensimmäinen kirkollinen hautausmaa. Yht'äkkiä kaikki seudun ihmiset haudattin hautausmaalle mikä kertoo väkivaltaisesta ja pakotetusta käännyttämisestä.
Suomalaisen eliitin käännytys onnistui seuraavalla tempulla: kukaan muu ei saanut käydä kauppaa Eurooppaan muuta kuin "kristityt".
Kaikki kirkot oli nimetty 1400-luvulle sakka Marian-kirkoiksi. Miksi? Koska pappien käännytyksen kohteena olivat vain naiset, jotta lapset saataisiin kastettua. Kohta koko Länsi-Suomi oli kastettu.
Tässä ohjelmassa puhutaan Novgorodin "hävitysretkistä" vaikka kyse oli ryöstöretkistä. Kaikki uskonnollinen käännyttäminen on palvellut taloudellista halua ja himoa.
Paavin Aleksanteri IIIs bullasta puhuttaessa ei kerrota, että paavi antaa ensimmäisen kerran Vatikaanin historiassa käytännössä luvan teloittaa kastettuja ihmisiä ilman paavillista tutkintaa. Aikaisemmin paavin ruhtinaat olivat tietysti teloittaneet kristittyjä ilman tutkintaa mutta ilman paavin lupaa.
Ruotsalaisten valloitussodasta tutkija Tuomas Heikkilä puhuu "retkenä".
Tutkijan mukaan kuninkaan lupakirjoilla tulleet ruotsalaiset eivät ottaneet maata suomalaisilta vaan asuttivat alueita, joita suomalaiset eivät käyttäneet. Tämä on jo hysteerisen naurettavaa. Todella sekava mainoselokuva suomenruotsalaisten maailmankuvasta.
"Kymenlaaksosta Kannakselle on kaivettu esiin hautuumaita 700-1300 luvuilta. Ja kas kummaa, ne ovat (idän) kristillisen perinteen mukaan rakennettuja. Euran hautalöydöille, mitkä ovat rikkaampia ja kehittyneempiä esineistöltään, kuin mikään pohjoismaala..."
"Novgorodin vaikutuspiirissä ollut Karjala ja Vatjanmaa sekä Inkeri olivat olemassa korkeakulttuurina kauan ennen kuin Ruotsista oli tietoakaan. Minäkin olen vatjalais-karjalaisten jälkeläinen, kuten sadat tuhannet nykysuomalaiset". V.H.
"Missään (svekomaniassa) ei ole annettu selitystä siitä, mikseivät "viikingit" valloittaneet Suomea, vaikka ryöstivät ja alistivat koko muuta Pohjois- ja Keski-Eurooppaa. Asiaa valaissee norjalais-tanskalainen kronikka "Häpeällinen retki Hämeeseen". Viikinkien 60 aluksen laivasto poltettiin, kolmasosa tapettiin, kolmasosa otettiin orjiksi ja loput pakenivat". - V. Hiiri
"Norjalaiset kertovat historianopetuksessa, että Norjan perustivat suomalaiskuninkaiden pojat Norr ja Torr. Tästä on useampi germaanikronikka ja skandisaaga, joiden sisältöjä käytetään muualla Skandinaviassa ja Saksassa historiallisina lähteinä, muttei Suomessa. Miksiköhän?" V. Hiiri
Raskas verotus ja kirkon sylkäisemät syntilistat, kirotut lait (metsastys ja siis lihan syönti oli useimmilta kielletty) ja verot ovat tehneet tästä kansasta katkeran ja sisäänpäinkääntyneen.
Ruotsalaisille ainakin on aivan selvää että kysymys suomalaisista on kysymys todella erilaisesta mentaliteetista ja kulttuurista.
Ongelmanratkaisutavat ovat erilaisia.
Sisukkuus on selvästi erilaista "yksilön kunniana".
On triviaalin typerää luulla, että suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittamat "dokumentit" olisivat millään tavalla tekemisissä historiantutkimuksen ja suomalaisen pitkän historian kanssa. Meillä on paljon pidempi historia kuin ruotsalaisilla. Suomen kieli on originalai ja aito kieli kun taas ruotsi on kömpleö sekoitelma neljää eri kielijuurta.
Tätä ei peruskoulussa opeteta:
Ruotsin kolonisaatioprojekti pysähtyi aivan viime hetkellä kun kuningas oli allekirjoittanut asetuksen, jolla Suomen kieli kiellettiin julkisena kielenä koko Ruotsin alueella mutta Suomen sota ja Tsaarin vapauksia antava valta vapautti Suomen aivan uudenlaiseen kulttuuri- ja kauppakehitykseen.
Se, että itsenäinen Suomi aloitti Ruotsin sosialistisen kapitalismin matkimisen eli hyvinvointivaltion rakentamisen 1964 ja varsinkin 1970-luvulla oli suomalaisten oma poliititnen valinta uudesta valtiomuodosta. Siitä ei voi vetää mitään perusteluja 900-vuotisen kolonisaatiohistorian ylistämiseksi.
Ensimmäiset kirkkoruhtinaat suomalaisten verottajina - EU:n esikuvana
Suomen kuninkaat norjalais-islantilaisten saagojen mukaan
Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä, mutta suurin osa yleisestä "viikinkejä" koskevasta mielikuvastakin on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.
Kiitos tekstin tuomisesta tänne.
En ole sekuntiakaan katsonut YLEn propagandaohjelmaa. Päätin välttää sen katsomista jo, kun näin sen ilmeisen kuvaavan nimen. Joo, mämmi on tullut Ruotsista samoin kuin runkkaaminen ja sauna, jne.
Suomi on ruotsalainen- ohjelman nimi on lähinnä säälittävä, mutta tuo kuninkaittemme jäljillä on jo loukkaava. Voisiko Intiassa tehdä vastaavan brittikuninkaista?
Kansalliskielistrategia: ruotsia lukemalla oppii ranskaaQuote from: Kataisen hallitus
Kansalliskielistrategia - valtioneuvoston periaatepäätös (http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf)
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012
Oman äidinkielen ja kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle eikä kielten välillä näin ollen ole ristiriitaisia tavoitteita.32 Kieliä ei siksi tule asettaa vastakkain.
Jos ihminen haluaa oppia ranskaa, on yhdentekevää vaikka hän opiskelisi ruotsia. Perusteluna on, että ruotsin kieli
luo edellytyksiksiä ranskan kielen opiskelulle.
Kuinka todellisuudesta erkaantuneeksi Suomen kielipoliikkaa ollaan viemässä? Katsooko hallitus, että valheita voi syöttää kansalle rajatta (http://hommaforum.org/index.php/topic,69491.msg978726.html#msg978726)?
Kataisen hallitukseen kuuluvat Kokoomuksen lisäksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Kristillisdemokraatit. Laajemmin kansalliskielistrategiasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,4881.msg1205236.html#msg1205236).
"Kansalliskielet" aika oireellista natsismin nousua tuossa? Mikä on kansa? Voisiko valtioneuvosto ensin määritellä sen?
Venäjää. Opiskelkaa mussukat venäjää, siellä ne seuraavat isot kaupat on. Eurooppa, sellaisena kuin sen tunnemme, taitaa olla ehtoopuolen aluetta. Jotkut tullevat huomaamaan, että enää ei banaani putoa suuhun, vaikka kuinka puun alla ammottelisi.
Ruotsin kuningashuone on Bernadotten sukua Ranskasta, mikä kiistatta todistaa, että jos osaa ranskaa oppii ruotsiakin.
RKP, tuo täysin todellisuudesta erkaantunut ankkalammikkopuolue, on taas varmistanut muiden halveksunnan pitkäksi aikaa. Himanenkaan ei pysty keksimään yhtä mielenvikaista tuubaa.
Svekomanian kuolinkorahduksia.
Kataisen hallitus uskoo, että mikä hyvänsä huuhaa uppoaa kansaan tai ainakin riittävän suureen osaan kansasta hallituksen kannalta katsottuna.
Uskoohan aina vaan joku, että hänen kuninkaallinen sukulaisensa on kuollut Nigeriassa ja jättänyt juuri hänelle jättiperinnön kunhan itse lähettää Nigeriaan kaikki rahansa, jotka tililtä löytyy.
Ja jos joku ei heti usko niin onhan meillä tämä media, joka asiaa jankuttamalla saa vielä jotkut uskomaan.
Quote from: Rändöm on 23.02.2013, 15:53:53
Svekomanian kuolinkorahduksia.
You wish. Ja svenskejä sentään sietää hyvin: ovat äveriäitä, asuvat omilla tonteillaan, eivätkä ryöstele/raiskaa kovin paljon ihmisiä. Hassuja kohtaamisia on tosin ollut joillakin pursiseuroilla tjsp, mutta ne menee mun piikkiin. Onpahan illallisella puhumista, på svenska.
Neuvostovaltion Valtioneuvoston linkki ei pelaa, mutta mitäs siitä...oletetaan kuitenkin, että siellä luki jotain noin typerää hienoa !!1!
Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiittää vaatia, että kaikille sosiaalituilla eläville mamuille opetetaan kotoutuksena pelkästään ruotsia.
Tästä seuraa monenmoisia etuja kaikille osapuolille !!
Ensinnäkin mamujen muitten kielten opetteleminen helpottuu huomattavasti, he voivat oppia esimerkiksi ranskaa !
Vaikka he eivät kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti oppisikaan ranskaa, he kuitenkin osaavat ruotsia, jolloin he voivat tätä kieltä hyödyntämällä siirtyä sellaiseen ympäristöön jossa sitä käytetään, esimerkiksi vaikka Ruotsiin !
Todellinen win win tilanne, mamu pääsee meistä rassissteista eroon, ja sellaiseen ympäristöön jossa ainoa rassissti on perusteellisesti hakattu rassissti.
Vastavuoroisesti voisimme ottaa takaisin niitä suomalaisia jotka haluavat tulla takaisin, esimerkiksi ne teflonpintaiset suomalaiset jotka vuosikymmenten kielikylvyn jälkeen eivät osaa vieläkään ruotsia.
Kiitos avauksesta.
Tahdon liittäämä ntämän aihetta käsittelevän säikeen jatkoksi sitä vahvasti sivuavan, mutta käytännön elämään liittyvän ketjun koskien kansalaisaloitehistorian suurimpaa ruotsin vapaaehtoistamisaloitetta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.0.html
Ja suorat linkit itse aloitteeseen:
Kansalaisaloite allekirjoitetaan silläe samassa paikassa missä muutkin eli https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Lisäksi on olemassa kampanjasivusto: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Pakkoruotsia ei ole (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/155127/Pakkoruotsia+ei+ole#.UV6CyetYXuc.facebook)
Tässä lapsellisessa lässynlässy-kolumnissaan Tiina Lindfors pohtii ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja ruotsin kielen vaikutusta suomalaisten kansalliseen identiteettiin sekä toteaa, ettei mitään pakkoruotsia ole olemassakaan. Hän tuo esiin vanhat, iänikuiset jo moneen kertaan kumotut väitteet siitä, miten Ruotsi toi kulttuurin Suomeen ja sen miten "tällaisen pienen maan Euroopan laidalla" olisi opiskeltava toisen "pienen Euroopan laidalla olevan maan" kieltä, jotta se voisi kansainvälistyä ja menestyä.
Kaiken kaikkiaan lapsellinen uloste. :facepalm:
No, tuossahan mainitaan, että kirjoittaja on tanssija-koreografi. Kenties hänen asiantuntemuksensa on rautaa tanssiin ja koreografiaan littyvissä asioissa. Yhteiskunnallisisa asioissa hän sen sijaan on melkoinen noviisi. Kun luki tuota kolumnia niin tuli mieleen, että onko nyt vielä vuosi 1995 tai jotain sillä muistan jo noihin aikoihin lukeneeni nuo "on myös pakkomatematiikka, pakkohistoria" ymsyms.
Luotan sun sanaan enkä lue idioottimaista roskaa. Toiko muuten Venäjäkin sivistyksen vaikkapa hanteille tai tsetseeneille? Kuvitelkaapa tilanne, että Ruotsiin säädettäisiin täsmälleen samanlainen pakkosuomi. Kykenetkö Tiina Lindfors siihen?
Luin itse tuon kolumnin ja siihen tehdyt kommentit moneen kertaan TS:n sivuilta. Haluaisitteko kommentoida niitä kommentteja, joita löytyy sieltä netistä?
Minulle tuli huoli noista kommenteista sillä vaikka kolumni on Turun Sanomissa niin eräs eläkkeellä oleva kieltenopettaja Marja-Leena joka on hyvin aktiivinen ollut näissä kielikeskusteluissa, ei ole noissa kommenteissa. Hän on käsittääkseni jo yli 70v joten onkohan hän kunnossa?
Missäs myös Heikki Tala? Hän sentään taitaa olla ihan kunnossa.
Quote from: odir34r55 on 06.04.2013, 01:43:28
Luin itse tuon kolumnin ja siihen tehdyt kommentit moneen kertaan TS:n sivuilta. Haluaisitteko kommentoida niitä kommentteja, joita löytyy sieltä netistä?
Kyllä ensimmäiselle sivulle tuntui riittävän monta selkääntaputtelijaa joiden päätä ei ensimmäinenkään fakta paina. Klisheepaskaa.
Pakkoruotsin voisi viedä kehitysapuna Afrikkaan, koska siellä ollaan enemmän sivistyksen ja kansainvälistymisen tarpeessa kuin täällä.
Pakkovenäjä saa varovaista kannatusta (http://yle.fi/uutiset/pakkovenaja_saa_varovaista_kannatusta/6373045)
Quote from: Micke90 on 06.04.2013, 01:29:47
Pakkoruotsia ei ole (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/155127/Pakkoruotsia+ei+ole#.UV6CyetYXuc.facebook)
Tässä lapsellisessa lässynlässy-kolumnissaan Tiina Lindfors pohtii ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja ruotsin kielen vaikutusta suomalaisten kansalliseen identiteettiin sekä toteaa, ettei mitään pakkoruotsia ole olemassakaan. Hän tuo esiin vanhat, iänikuiset jo moneen kertaan kumotut väitteet siitä, miten Ruotsi toi kulttuurin Suomeen ja sen miten "tällaisen pienen maan Euroopan laidalla" olisi opiskeltava toisen "pienen Euroopan laidalla olevan maan" kieltä, jotta se voisi kansainvälistyä ja menestyä.
Kaiken kaikkiaan lapsellinen uloste. :facepalm:
Vinkkinä kielletyt aiheet:
http://hommaforum.org/index.php/topic,59339.msg799308.html#msg799308
Tuo ajatus pakkovenäjästä pakkoruotsin sijaan tuo mieleen lorun siitä kuinka juostessasi sutta karkuun tulee karhu vastaan.
Quote from: Saippuakupla on 06.04.2013, 02:28:02
Vinkkinä kielletyt aiheet:
http://hommaforum.org/index.php/topic,59339.msg799308.html#msg799308
No, ylläpito sitten poistaa tämän ketjun.
Ja vinkkinä ylläpidolle: säännöt kannattaisi laittaa selvemmin näkyviin. >:(
Svenska nu: Kieliköyhät kyykkyynSvenska nu -verkosto esittelee videollaan koululaisille pidetty koulutuksia. Yksi niistä on näytelmä, jossa iloitellaan kieliköyhien kyykyttämisellä. Kieliköyhiä ovat ne, jotka eivät osaa ruotsia.
Quote
Miksi kieliä kannattaa opiskella?, Svenska nu (http://www.youtube.com/watch?v=csSI7FHkB6Q)
Ajassa 5:30; Teater Taimine, "Piece of cake"
Kun pakkoruotsi poistetaan, niin suomalaiset ei enää osaa ruotsia. Kenelle silloin jää enemmän tilaa ja mahdollisuuksia, kuka tekee parhaat kaupat, sopii hyvät diilit muiden pohjoismaiden kanssa? Se joka puhuu bad englishsiä vai se joka osaa kommunikoida yritysjohtajien omalla kielellä, arvaa! Minä.
Eivät yksikieliset, sillä kaikki ymmärtävät suomenruotsia Pohjoismaissa. Kaikki. Joten kieliköyhät kyykkyyn, pakkoruotsi pois ja kaikki rahat mulle.
Opetusministeriö ja opetushallitus suunnittelevat, ohjaavat ja rahoittavat Svenska nu:n toimintaa.
Eivätkö muut kielet kuin ruotsin kieli ole SDP:n (opetusministeri ja opetushallituksen johtaja ovat SDP:stä) mielestä oppimisen arvoisia? Miten tärkeäksi SDP arvottaa muut kuin Pohjoismaat kauppakumppaneina?
Svenska nu - Facebook (http://www.facebook.com/SvenskaNu)
Svenska nu -valtuuskunta (http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_6)
Svenska nu -verkosto (http://www.svenskanu.fi/viewpage-fin.php?id=3)
Suomenruotsi nyt on sellaista murremongerrusta, että sitä eivät ymmärrä muut kuin suomenruotsalaiset itse. :)