QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että rasismi on arka aihe koulussa. Rasismiin liittyvät
kysymykset on sivuutettu monikulttuuristuvan koulun haasteiden tarkastelussa,
vaikka se on koulumaailmassa vahvasti läsnä oleva ilmiö. KM Anne-Mari Soudon Itä-
Suomen yliopistossa tarkastettava väitöskirja on toistaiseksi seikkaperäisin koulussa
ilmenevää rasismia tarkasteleva tutkimus Suomessa. Tarkasti dokumentoitu tutkimus
nostaa esiin useita esimerkkejä rasismin ilmenemisestä koulujen arjessa ja haastaa
keskusteluun rasismin arkipäiväisyydestä ja moninaisuudesta.
Souto on väitöstutkimuksessaan tutkinut joensuulaisen yläkoulun monikulttuurisia
luokkia vuosituhannen vaihteessa. Tutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää ja
muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa
ryhmäsuhteita suomalaisina ja maahanmuuttajina sekä tyttöinä ja poikina. Nuorten
mahdollisuudet eri ryhmien välillä liikkumiseen olivat usein hyvinkin rajattuja ja
"vääränlaisesta" käytöksestä, kuten seurustelusta eri kulttuurista ryhmää edustavan
kanssa, saattoi seurata rangaistuksena nimittelyä tai väkivaltaa. Tutkimus käsittelee
myös niin sanottua "väritöntä rasismia", joka näkyi esimerkiksi venäläistaustaisten
nuorten syrjintänä.
Kouluissa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään usein näennäisesti
neutraalin kulttuurieropuheen alle. Rasismin neutralointi on koulun epävirallinen
käytäntö, joka osaltaan tukee maahanmuuttajanuorten jäsenyyksien kiistämistä.
"Maassa maan tavalla"- periaatteeseen vetoamalla tukahdutetaan keskustelua
kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä, jotka huomioisivat myös muunlaisia tapoja
olla ja elää. Souto muistuttaa, etteivät suomalais- ja maahanmuuttajanuorten
kohtaamiset yksistään lisää nuorten keskinäistä vuorovaikutusta, ymmärrystä ja
suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuuskasvatuksessa ja rasisminvastaisessa toiminnassa
olisi tarkasteltava nuorten kohtaamisten ehtoja ja muotoja, myös niitä
jännitteisimpiä.
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Hänen mukaansa kouluissa ilmenevää rasismia on tärkeää tutkia, koska aiheesta
vaietaan koulutuksen ja kasvatuksen kentillä, eikä esimerkiksi peruskoulun
opetussuunnitelmassa puhuta rasismista lainkaan. Lasten ja nuorten kohtaamaa
rasismia koskevat tutkimukset osoittavat kuitenkin toistuvasti, että rasismi on
koulumaailmassa vahvasti läsnä. Tämä antaa haasteita kouluetnografiselle
tutkimukselle. Osallistuvan tutkimuksen keinoilla on mahdollisuus tarttua aiheisiin,
joista mieluiten vaietaan tai joiden tärkeyttä vähätellään.
Tutkimuksessa seurattiin kahden joensuulaisen yläkoulun monikulttuurisen luokan
oppilaita. Toinen luokista oli 9. luokka, jonka 18 oppilasta olivat syntyneet joko
Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella. Toinen oli 8. luokka, jonka 24 oppilasta
olivat syntyneet Suomessa, Vietnamissa sekä entisten Neuvostoliiton ja Jugoslavian
alueilla. Tutkimuksen pääaineisto koostuu oppilaiden haastatteluista ja lukuvuoden
(2000–2001) kestäneestä osallistuvasta havainnoinnista. Ennen tutkimuksen
havainnointijaksoa Souto työskenteli kaksi vuotta toimintatutkimuksellisessa EXIT-
projektissa, jonka tavoitteena oli pureutua nuorisotyön keinoin rasismiin
joensuulaisnuorten keskuudessa. Projektin aikana Souto osallistui koulun ja
nuorisotalon toimintaan.
Kasvatustieteiden maisteri Anne-Mari Soudon sosiologian alan väitöskirja Arkipäivän
rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten
ryhmäsuhteista. tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä on professori Elina Lahelma Helsingin yliopistosta ja kustoksena
professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta.
Anne-Mari Souto (Keskisalo) on kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulun
lukiosta vuonna 1994 ja on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Joensuun
yliopistosta vuonna 2000. Tällä hetkellä hän työskentelee hankepäällikkönä Pohjois-
Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki -hankkeessa.
Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat
Kauppalehti/lehdistötiedote (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20110301/13010557491240)
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Mitä monikulttuurisemmaksi Suomi muuttuu, sitä monimuotoisempaa ja monipuolisempaa on myös rasismi. Olisi kiva kuulla, mitä poliittisesti korrekteja keinoja Anne-Mari Souto ja muut rassimustutkijat aikovat ehdottaa, kun oppilaat kohtaamisteorian vastaisesti nuivistuvat nuivistumiseltaan. Suvaitsevaisuuskasvatusta ja rasisminvastaista toimintaa tuossa jo väläytellään kovasti, mikäli kohtaamisteoria ei jostain syystä toimikaan. Kyllä se suvaitsevaisuus niihin lapsukaisiin iskostuu vaikka sitten hakkaamalla.
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Hieman yllätti tuo väite opettajista ja
Maan Tapaan vetoamisesta, mutta sitten selvisikin että joukosta puuttuivat
varsinaiset maahanmuuttajat joille olisi ehkä herunut enemmän ymmärrystä (tai sitten Itä-Suomesta loytyvät ne punaniska opettajat).
Toivottavasti joku tekee tutkimuksen rasismista ja sen ilmenemisestä Helsingin kouluissa.
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Säälittävä on "tutkimuksen" harjoittamisen taso "yliopistoissa".
Kevennys: juttelin tänään Karjalasta kotoisin olevan rouvan kanssa, joka valmistui aikoinaan Otto-Wille Kuusisen nimeä kantavasta opinahjosta. Oli ilmeisesti myös oppinut jotain siellä, mitenkäs Suomen punaopistoissa? Että osataan sitä.
Arkipäivän rasismia:
Nyt jo aikuisikään ehtinyt poikani koki oppilaitoksessaan kerran rasismia.
Kaksi paremman uskonnon "nuorukaista" seisoskeli käytävällä ja toinen kertoi ohikulkevalle pojalleni, että ei pidä tämän naamasta ja ilmeestä.
No, tämä löi sitten saman tien sitä sanaisen arkkunsa avannutta "nuorukaista".
Silmäkulma aukesi. Asia jäi siihen. Kostoa ei peloista huolimatta seurannutkaan.
Opetus: Rasismiin pitää reagoida kovaa ja heti. ;D
Jos joku rasismin tutkija haluaisi oikein reväyttää ja olla rohkea (turha toivo), voisi tehdä väitöskirjan siitä millaista rasismia kantisoppilaat kokevat mamuoppilaiden taholta. Varmaan sekin on aika monenkirjavaa.
Usein todella unohdetaan (tarkoituksella?) se, että nämä mamut nimenomaan ovat sieltä rasistisen elämänkatsomuksen ääripäästä. Siksi on huvittavaa ja samalla ärsyttävää, kun joku Afrikasta tänne päässyt parempiuskoinen valittaa kokevansa rasismia.
Itse ollaan niin äärimmäisen suvaitsemattomia, kuin vain voi olla.
Pitää varmaan tutkia lastentarhatkin piilorasismia etsittäessä. Kennelit ja muut eläinsuojat sentään jätettäneen vielä rauhaan.
Ennen henkilökohtaisuuksiin menemistä olisi hyvä muistaa että ne (Suomen akatemia, opetusministeriö?), jotka ovat perustaneet tämän EXIT-projektin, pitävät lähtökohtanaan sitä, että rasismia pitää kaivaa esille kaikin keinoin, muutenhan sillä projektilla ei ole rahoitusta. Myös yksittäisen tutkijan on tutkimussuunnitelmassaan tämä allekirjoitettava, muuten hän ei ole projektin tutkija. Kun yhteiskuntatieteisiin ja kasvatustieteisiin annetaan suunnatusti rahoitusta rasismin tutkimukseen, niin se näyttää liian usein edellyttävän jo tietynlaisia tuloksia tutkijoilta. Tällainen pääpiirteissään ennalta päätettyjen tulosten rahoittaminen vääristää tutkimusta pahasti, mutta ei ole ihan tavatonta millään tieteenalalla. On älyllistä epärehellisyyttä, laiskuutta ja tieteellisesti kestämätöntä määritellä kaikki ennakkoluulot, syrjintä, kommunikointiongelmat ja ristiriidat rasismiksi.
Lisäys: Työtä ei voi arvioida ennen sen lukemista. Väitöstiedote ei arvioinnin perusteeksi riitä.
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 10:06:37
(...) On älyllistä epärehellisyyttä, laiskuutta ja tieteellisesti kestämätöntä määritellä kaikki ennakkoluulot, syrjintä, kommunikointiongelmat ja ristiriidat rasismiksi.
Komppaan!
Tuollainen yksisuuntainen "kaikki (mamujen kokema ikävyys) on rasismia" -lähtökohta pahimmillaan estää muiden ongelmien käsittelyn. Esim. kaikki koulukiusaaminen ei ole luonteeltaan rasistista. Tai: kaikki mamujen kokema kurjuus ei suinkaan johdu rasismista. Jne.
Tämän siitä saa, kun teetetään tilaustutkimuksia. Hypoteeseja ei edes kyseenlaisteta :facepalm: vaan etsitään materiaalia, joka vahvistaa niitä.
Quote from: Malla on 26.03.2011, 10:29:29
Tämän siitä saa, kun teetetään tilaustutkimuksia. Hypoteeseja ei edes kyseenlaisteta :facepalm: vaan etsitään materiaalia, joka vahvistaa niitä.
Mutulogian helmasynti.
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.
En usko, että tuollaista koira-otsikkoa on ollut väitöskirjassa edes Neuvostoliitosssa. Eli soopaa, kunnes toisin todistat.
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 10:35:36
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.
En usko, että tuollaista koira-otsikkoa on ollut väitöskirjassa edes Neuvostoliitosssa. Eli soopaa, kunnes toisin todistat.
En usko minäkään. Jokin mielipidekirjoitelma on tuolla otsikolla saattanut ilmestyäkin.
Quote from: Lodi on 26.03.2011, 09:46:59
Arkipäivän rasismia:
Nyt jo aikuisikään ehtinyt poikani koki oppilaitoksessaan kerran rasismia.
Kaksi paremman uskonnon "nuorukaista" seisoskeli käytävällä ja toinen kertoi ohikulkevalle pojalleni, että ei pidä tämän naamasta ja ilmeestä.
No, tämä löi sitten saman tien sitä sanaisen arkkunsa avannutta "nuorukaista".
Silmäkulma aukesi. Asia jäi siihen. Kostoa ei peloista huolimatta seurannutkaan.
Opetus: Rasismiin pitää reagoida kovaa ja heti. ;D
Joopa joo, pataan vaan mamuja. :facepalm:
Quote from: pelle12 on 26.03.2011, 09:51:05
Jos joku rasismin tutkija haluaisi oikein reväyttää ja olla rohkea (turha toivo), voisi tehdä väitöskirjan siitä millaista rasismia kantisoppilaat kokevat mamuoppilaiden taholta. Varmaan sekin on aika monenkirjavaa.
Tuo on täysin mahdollista, mutta ensin työsuunnitelma pitää naamioida hieman erilaiseksi kysymyksenasettelultaan: "kaksisuuntainen syrjintä" tms. Sitten kun rahat ovat plakkarissa, olet vapaa tekemään työn miten haluat, paitsi, jos teet väitöskirjaa. Tarkkaan ottaen vasta emerituksena tieteentekijä on täysin vapaa, sanan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. ;)
Quote from: Jouko on 26.03.2011, 10:06:23
Pitää varmaan tutkia lastentarhatkin piilorasismia etsittäessä.
http://www.telegraph.co.uk/education/2261307/Toddlers-who-dislike-spicy-food-racist-say-report.html
"Toddlers who dislike spicy food 'racist'"
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Vähänkin miettimällä on itsestään selvyys, että minkään alan tutkija ei ole tabula rasa, mutta esim. fysiikassa sillä on ehkä vähemmän merkitystä. Kriittinen suhtautuminen omiin ennakko-oletuksiin ja näkökulmiin ei tee tutkimuksesta huonompaa, vaan parempaa. Mutta omien esim. ennakkoluulojen, uskomusten ja arvojen vahvistaminen tutkimuksen varjolla ja niiden hyväksyminen tutkimuksen lähtökohdaksi johtaa ongelmiin. Tämäkin koskee kaikenväristä tieteen politisointia.
Omasta kokemuksestani voin sanoa että lapset ovat aika julmia toisilleen. Ja ihka oikea rasismikaan ei ole poissuljettu. Jengin pomo alistaa toiset valtaansa. Heikointa kaikki nokkivat. Sorsimiseen riittää muista poikkeava pukeutuminen. Johtuipa se sitten vähävaraisuudesta tai muista syistä. Ulkonäkö muuten on tietysti olennainen tekijä. Tämä sitten johtaa kaikenlaisiin ongelmiin. Siihen ei pitäisi enää politiikkaa sotkea. Lapset ovat kumminkin vain lapsia. Raakileita.
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Eikö keskeiset käsitteet (mm. rasisimi) pitäisi kuitenkin määritellä jotenkin? Muutenhan koko tieteellinen työ on mutua. Vähän sama kuin jokin kasvibiologian väitöskirja käsittelisi "jotain mun mielestä niinku aika hankalaa rikkakasvia" määrittelemättä "rikkakasvia".
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki.
Matematiikassa näistä lähtökohdista käytetään nimitystä oletukset. On totta, että kaikki väitteet ovat voimassa vain tietyillä oletuksilla ja aksioomilla. Oikeissa tieteissä ei kuitenkaan lähdetä tutkimaan lopputuloksesta käsin, eli siten, että koska nyt tilattiin tutkimus, joka löytää rasismia sieltä sun täältä, niin rasismia sitten pitää löytyä.
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Vähäinen mietintämäärä ei riitä tieteen tekemiseen.
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:20:46
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Eikö keskeiset käsitteet (mm. rasisimi) pitäisi kuitenkin määritellä jotenkin? Muutenhan koko tieteellinen työ on mutua. Vähän sama kuin jokin kasvibiologian väitöskirja käsittelisi "jotain mun mielestä niinku aika hankalaa rikkakasvia" määrittelemättä "rikkakasvia".
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä. Myös käsitteiden sisältö muuttuu koko ajan, koska ilmiöiden, joihin käsitteet viittaavat, tuntemus muuttuu. Hyvänä esimerkkinä "geeni". Siitäkään tutkijat eivät ole yksimielisiä, mitä sillä tarkoitetaan.
Ilmiötkin muuttuvat. Esim. kansanmurhan käsite on muuttunut 1940-luvulta lähtien valtavasti: kun sillä aluksi viitattiin kansojen välisiin hirmutekoihin (juutalaisten, romanien ja armenialaisten kansanmurha), niin Kamputsea ja Ruanda ovat muuttaneet sen sisältöä: nyt sillä voidaan tarkoittaa myös omaan kansaan kohdistunutta joukkomurhaa.
Quote from: punikkikeisari on 26.03.2011, 11:30:11
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.
Juuri näin. Tieteen pitäisi herätä korjaamaan itse itseään tässä asiassa.
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:20:46
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Eikö keskeiset käsitteet (mm. rasisimi) pitäisi kuitenkin määritellä jotenkin? Muutenhan koko tieteellinen työ on mutua. Vähän sama kuin jokin kasvibiologian väitöskirja käsittelisi "jotain mun mielestä niinku aika hankalaa rikkakasvia" määrittelemättä "rikkakasvia".
Minulla on oma käsitykseni rasismista ja se on institutionaalista syrjimistä. Eli lait, asetukset ja säännöt sortavat joitakin ihmisryhmiä. Vallan väärinkäyttöä. Eli Suomessa on siis selvää rasismia
kantaväestöä kohtaan.
Rasismiksi en voi lukea sitä että joku julli huutaa:" Hei, kato neekeri!". Jos sitä pidetään rasismina niin sehän olisi aika naurettavaa puhuttaessa erittäin vakavasta asiasta. Humalaisia örisijöitä ei voi alkaa latoa syytettyjen penkille sanomisistaan saati heittää tyrmään.
Tässä haluan taas muistuttaa tapaus
Seppo Lehdosta. Se jää historiaan muistutuksena synkästä rasismin aikakaudesta Suomessa.
Quote from: punikkikeisari on 26.03.2011, 11:30:11
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.
Tässä sekoitetaan onnellisesti monta asiaa. "Kokevatko" on täysin subjektiivinen käsite ja samassa lauseessa rakenne "tai onko vaikkapa" asettaa kokemuksellisen vastakkain etnisyyksien (oletan, että tarkoitettiin vähemmistöetnisyyksien) välisten konfliktien kanssa. Pää ja häntä?
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.
Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää
hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:40:57
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.
Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?
Aivan ehdottomasti on. Mutta ei noita määritelmiä ole tapana kirjoittaa auki lehdistötiedotteisiin.
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:38:22
Quote from: punikkikeisari on 26.03.2011, 11:30:11
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:01:57
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
No. Humanistisissa tieteissä lähdetään siitä, että tutkija ei ole tabula rasa, vaan aineisto tuotetaan tietyistä lähtökohdista ja positio kirjoitetaan reilusti auki. Vähänkin miettimällä huomaa, että tämä on juurikin sitä oikeaa tiedettä.
Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.
Tässä sekoitetaan onnellisesti monta asiaa. "Kokevatko" on täysin subjektiivinen käsite ja samassa lauseessa rakenne "tai onko vaikkapa" asettaa kokemuksellisen vastakkain etnisyyksien (oletan, että tarkoitettiin vähemmistöetnisyyksien) välisten konfliktien kanssa. Pää ja häntä?
Ihmistieteissä tutkitaan ja niissä pitääkin tutkia myös subjektiivisia kokemuksia. Se on kuitenkin eri asia kuin esim. jonkin viranomaiskäytännön tai muun rakenteellisen tekijän sisältämä syrjintä. Ihmistieteilijät tutkivat sekä 'objektiivista' että 'subjektiivista' todellisuutta.
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:40:57
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.
Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?
Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:49:29
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:40:57
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.
Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?
Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.
Jäämme siis odottamaan.
Quote from: Steinerlapsi on 26.03.2011, 11:38:22
Quote from: punikkikeisari on 26.03.2011, 11:30:11
Tässähän ei ole ongelmana tietyn tutkimuksen tieteellisyys sinänsä, vaan tiedeyhteisössä vallitseva konsensus, jolla ei ole tarpeeksi vahvaa pohjaa. Tarvittaisiin vastatutkimusta, jossa selitettäisiin esimerkiksi rasistista nimittelyä pikemminkin yleisen vihamielisyyden osoituksena kuin rasististen asenteiden ilmentäjänä. Kokevatko etnisesti kantaväestöstä eroavat ryhmät todella enemmän tällaisia vihamielisyyden osoituksia, tai onko vaikkapa etnisesti kirjavissa kouluissa enemmän etnisyyksien välisiä kuin sisäisiä konflikteja. Tietenkään en tunne rasismintutkimuksen historiaa, jotta voisin varmasti väittää, ettei rasismin olemassaolo omaa samanlaista vastaansanomatonta todistusaineistoa kuin esimerkiksi evoluutioteoria. Kuitenkin herää vaikutelma, että rasismi on vakiintunut selitysmalli, jota ei haasteta riittävästi.
Tässä sekoitetaan onnellisesti monta asiaa. "Kokevatko" on täysin subjektiivinen käsite ja samassa lauseessa rakenne "tai onko vaikkapa" asettaa kokemuksellisen vastakkain etnisyyksien (oletan, että tarkoitettiin vähemmistöetnisyyksien) välisten konfliktien kanssa. Pää ja häntä?
"Kokeminen" on toki subjektiivinen käsite, mutta tätä nimenomaista asiaa (vihamielisyyden osoitusten kohtaamista) voitaisiin tutkia lähinnä kyselylomakkeilla, ei laboratoriossa havainnoimalla. Koululaitoksissa konflikteja voitaisiin tutkia esimerkiksi selvittämällä niitä tapauksia (kiusaaminen, tappelut ym.) jotka tulevat opettajien tietoisuuteen. Tässä nyt lähinnä jotain esimerkkejä, miten voitaisiin tehdä rasismi-käsitteen perustutkimusta. Siitä en osaa sanoa, onko tällaista tutkimusta jo kuinka paljon tehty.
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:52:40
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:49:29
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:40:57
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.
Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?
Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.
Jäämme siis odottamaan.
Yhden sivun tiedotteeseen tuo ei tietenkään mahdu eli täytyy odottaa, että joku viitsii lukea opuksen johdannon. Itse en jaksa... ;)
Eiköhän kaikki tutkimustulokset riipu aina siitä, kuka tutkii ja mitä on tarkoitus tutkia. Niin se vaan menee.
Miten tuotakin tutkisi, kuinka paljon rasismia kohdistuu juuri kantaväestöön. Varsinkin kun nykyään vallitseva ilmapiiri on se, että maahanmuuttajia kohdellaan silkkihansikkain. Käy helposti myös niin, että hiukankin eksoottisempana vivahtava ihonväri antaa tietyille opettajille oikeuden antaa oppilaalle parempia numeroita kuin kantaväestöä edustavalle lapselle, joka oikeasti saattaa olla parempi koulussa.
Lapset voivat toimia erilaisten ja eritaustaisten luokkatovereidensa kanssa ilman mitään rasismia erittäin hyvin ja suvaitsevaisesti. Lapsi saattaa vasta silloin ymmärtää, että tummaihoinen luokkatoveri on jotenkin "erilainen" kun koulussa vietetään jotain rasismipäivää,(rasismiviikkoa tai rasismikuukautta) ja tarkastellaan toisten ihonvärejä. On hyvin paljon ympäristöstä kiinni, miten erilaisuuteen suhtaudutaan.
Minusta yleinen ilmapiiri enemmänkin on sitä, että lapsilla esimerkiksi koulukiusaamiseen riittää mikä hyvänsä syy, kuten muinoinkin, rillit, lihavuus, ärrävika, väärän bändin fanitus, erilaiset vaatteet - enemmän kuin ihon väri tai maa josta tulee. Jos koulukiusaamista on, sitä on ilman mamujakin. Mutta "rasistinen" ilmapiiri voi syntyä siitäkin, että luokassa, ryhmässä tai yhteisössä kohdellaan joitakin oppilaita eri tavalla. Lapset ovat herkkiä huomaamaan tämän ja hyvin pian se on heistä epistä. Tätä on ollut aina kouluissa. Ja se aiheuttaa nuivuutta jo lapsissa.
Nyt on muodissa maahanmuuttajien ja vähemmistöjen suosiminen ja jalustalle nostaminen. Oikea mamuhypetys. Ihonväripisteet ja säälipisteet pitäisi lopettaa, ja sen sijaan kannustaa oppilaita yksilöllisemmin parempiin ja parempiin tuloksiin.
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Ilmiötkin muuttuvat. Esim. kansanmurhan käsite on muuttunut 1940-luvulta lähtien valtavasti: kun sillä aluksi viitattiin kansojen välisiin hirmutekoihin (juutalaisten, romanien ja armenialaisten kansanmurha), niin Kamputsea ja Ruanda ovat muuttaneet sen sisältöä: nyt sillä voidaan tarkoittaa myös omaan kansaan kohdistunutta joukkomurhaa.
Korjaa, jos olen väärässä, mutta ainakin Ruandassa kannatti olla mielummin hutu kuin tutsi, silloin kun viidakkoveitset välkkyivät.
--Lasse
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 10:35:36
Quote from: OTU on 26.03.2011, 10:12:29
Quote from: Koskela Suomesta on 25.03.2011, 22:53:12
QuoteArkipäivän rasismi on koulussa moninaista
Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa.
Tämä lause kertoo tästä postmodernista tutkimuksesta kaiken tarvittavan.
Oikeassa tieteessä tutkija ei "halua tehdä näkyväksi" yhtään mitään ennalta päätettyä asiaa, vaan haluaa tietää miten asia on.
Eli tutkija on etukäteen päättänyt että rasismia on, ja se on tehtävä näkyväksi. Sorry taas humpuukitutkijat. :facepalm:
Näin on. Sama asia lienee mm. naistutkimuksessa.
Tuli mieleen erään neukkuaikaisen venäläisen "tieteellisen" tutkimuksen (vai oliko tohtorin väitöskirja) nimi: "Saksalaiskoirien rakennustyylit Kaliningradissa (Köningsberg)". Ei varmaan lainkaan tarkoitushakuinen tutkimus.
En usko, että tuollaista koira-otsikkoa on ollut väitöskirjassa edes Neuvostoliitosssa. Eli soopaa, kunnes toisin todistat.
Voi olla. Muistan kuulleeni tuon jossain II ms käsittelevässä näköradiodokumentissa.
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:55:21
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:52:40
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:49:29
Quote from: Malla on 26.03.2011, 11:40:57
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Hyvässä tutkimuksessa keskeiset käsitteet määritellään, mutta on olemassa hyvin perusteltuja kilpailevia määritelmiä käsitteistä.
Aivan, mutta tutkija kertokoon edes, mitä määritelmää hän tutkimuksessaan käyttää. Eikö se olekaan minimivaatimus?
Tottakai tutkijan pitää kertoa, mitä käsitettä ja miten hän käsitettä käyttää sekä kerrottava, millaiseen taustateoriaan hän on samalla sitoutunut.
Jäämme siis odottamaan.
Yhden sivun tiedotteeseen tuo ei tietenkään mahdu eli täytyy odottaa, että joku viitsii lukea opuksen johdannon. Itse en jaksa... ;)
Se löytynee jostakin sitten, kun väitös (v-tilaisuus 1.4.) on lopullisesti hyväksytty.
Quote from: Lasse on 26.03.2011, 14:07:52
Quote from: Whomanoid on 26.03.2011, 11:32:29
Ilmiötkin muuttuvat. Esim. kansanmurhan käsite on muuttunut 1940-luvulta lähtien valtavasti: kun sillä aluksi viitattiin kansojen välisiin hirmutekoihin (juutalaisten, romanien ja armenialaisten kansanmurha), niin Kamputsea ja Ruanda ovat muuttaneet sen sisältöä: nyt sillä voidaan tarkoittaa myös omaan kansaan kohdistunutta joukkomurhaa.
Korjaa, jos olen väärässä, mutta ainakin Ruandassa kannatti olla mielummin hutu kuin tutsi, silloin kun viidakkoveitset välkkyivät.
--Lasse
Korjaan sikäli, että molemmat ovat tappaneet ja silponeet toisiaan viimeisen muutaman sadan vuoden aikana. Mutta siirtomaa-aikana se, mistä hutun ja tutsin erotti toisistaan alkoi hämärtyä, toiset olivat olleet perinteisesti viljelijöitä, toiset paimenia. Saksan ja Belgian aikana kun siirtomaaisännät 'tuottivat' kansoja, jotta saisivat hajoita ja hallitse -meiningillä mustat pysymään aisoissa, niin asukkaat saivat passit, joissa toisissa luki hutu ja toisissa tutsi. Muusta kuin passista ei hutuja ja tutseja olisi muuten erottanutkaan enää 1990-luvulla, mutta siirtomaaisännän suosima hutuvähemmistö oli päässyt valtaan belgialaisten lähdettyä ja he pitivät vanhan passisysteemin voimassa, mikä helpotti sinänsä täysin mielivaltaista erottelua. Kulttuurisesti, kielellisesti ja geneettisesti kyse on aika lailla samasta kansasta.
Tässä(kin) on kyse sekä vuosisatoja vanhasta vihanpidosta ja resurssikilpailusta alkuperäisväestön kesken että siirtomaa-ajan rasistisesta politiikasta. Ei siis kokonaan VHM:n vika, mutta siirtomaaisännillä on ollut vahva myötävaikutus vihanpidon jatkumiseen ja etenkin tuohon tuhoisaksi osoittautuneeseen luokitteluun.
Ja muistetaan, että mitä tuossa opuksessa kerrotaan, väitetään, todistetaan, kertoo tilanteesta kymmenen vuotta sitten. Silloin oli silloin ja nyt on nyt.
QuoteTutkimus: Rasismi on arka aihe peruskouluissa
Rasismi on tuoreen väitöskirjan mukaan vahvasti läsnä peruskoulun arjessa. Aihe on arka ja yläkoulussa se mieluummin häivytetään kulttuurierojen alle.
Joensuulaistutkimus väittääkin, että peruskoulu ei ole ottanut rasismia tosissaan,
Kasvatustieteiden maisteri Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että rasismi määritellään kouluissa kapeasti vain väkivallaksi, kun se uhreille on aivan toisenlaista.
Peruskoulun opetussuunnitelmassa rasismia ei edes mainita. Jää siis koulun ja opettajan vastuulle, minkälaisia eväitä oppilaalle annetaan.
Peruskoululaiset törmäävät rasistiseen puheeseen päivittäin mediassa ja keskustelupalstoilla ja siksi aihe on kuuma juuri nyt vaalien alla.
Souton mukaan vaalikeskustelussa käytetään kieltä joka antaa vääränlaista polttoainetta koulujen välitunneille, jos asiaa ei koulussa muuten käsitellä.
- Kyllä olen hyvin huolestuneena seurannut rasismiin liittyviä puheita. Olen sitä mieltä, että useissa vaalikeskusteluissa annetaan kyllä aikamoisia välineitä nuorille käyttöön ristiriitojen ratkaisemiseen vaikkapa välitunneille ja koulujen käytävillä, tutkija pohtii.
MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/03/1305474/tutkimus-rasismi-on-arka-aihe-peruskouluissa)
Eli sekään ei riitä, että kouluissa rasismi käsitellään väkivaltana, vaan se on jotain väkivaltaa pahempaa.
QuoteLaura Häkli: Älkää syyllistäkö koulushoppailijoita
Parhaita asunnonhakukriteerejä eivät enää välttämättä olekaan parveke ja hyvät liikenneyhteydet. Nyt osoite lyödään kaupungin palvelukarttaan ja katsotaan, mitä lähikoulua alueen lapset käyvät. Jos se on se mamukoulu, saisiko lapset jotenkin junailtua toiseen kouluun?
Koulushoppailusta puhuvat nyt kaikki pikkukoululaisten vanhemmat, toiset tuomitsevasti, toiset vinkkejä vaihdellen. Jälkimmäiset ovat tietysti tarinan pahiksia. He haluavat lapsensa kaikin keinoin muualle kuin lähikouluun, jota he pitävät huonona tai – liian maahanmuuttajavaltaisena. Mediassa näitä vanhempia syytetään rasisteiksi tai elitisteiksi ja heistä ollaan "huolestuneita".
Huolestuneita ovat myös opettajat. Opettaja-lehden mukaan lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä koulussa pitää rajata 20–30 prosenttiin. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää melua ja väkivaltaa – ja haittaa monikulttuurisuuden omaksumista.
Samaan on päätynyt Anne-Mari Souto tutkimuksessaan Arkipäivän rasismi koulussa. Sen mukaan rasismi on koulussa vahvasti läsnä.
Ongelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Ongelma on järjestelmässä, jossa tietyntuloiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, kielikoulutusta ei ole tarpeeksi eikä koululla resursseja ja tietotaitoa rasismin kitkemiseen.
Koulushoppailu ei poistu syyllistämällä vanhempia, jotka eivät halua kullannupustaan monikulttuurisuuden pienlähettilästä pahamaineiseen kouluun. Syyllistämisestä ja hyssyttelystä kasvaa oikea suvaitsemattomuus.
Kirjoittaja on Vihreän Langan toimituspäällikkö.
?Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/node/9749) 22.6.2011
Kun tiedetään, että tietyntuloiset keskittyvät
aina tietyille alueille, että kielikoulutuksen määrästä riippumatta suomea huonosti osaavien määrä tulee ennusteiden mukaan vain kasvamaan ja että koululla ei tule olemaan osaamista, resursseja eikä keinoja
rasismin kitkemiseen, kun sellaisia ei ole muuallakaan yhteiskunnassa, niin mitä pitäisi tehdä? Voisiko epätäydellisen, rasistisen järjestelmän uhreiksi joutuvien viattomien maahanmuuttajien määrää kenties joillain yksinkertaisilla keinoilla
vähentää? Ei sen puoleen, vanhempien syyllistämisen lopettaminen on ihan hyvä alku sekin.
Quote from: Roope on 22.06.2011, 14:00:55
Voisiko epätäydellisen, rasistisen järjestelmän uhreiksi joutuvien viattomien maahanmuuttajien määrää kenties joillain yksinkertaisilla keinoilla vähentää? Ei sen puoleen, vanhempien syyllistämisen lopettaminen on ihan hyvä alku sekin.
Syyllistämisestä on luovuttu ilmeisesti siksi, että suomalaisista vihreistä ei haluta jatkossa tällaisia artikkeleita:
http://ozziesaffa.blogspot.com/2010/12/netherlands-first-nimby-now-nwmk.html
Cityvihreät harrastavat kolulushoppailua siinä missä kuka tahansa keskiluokkainen helsinkiläinen.
Mikäli koululaisen vanhemmat saavat nykyistä paremmat työpaikat muualta ja päättävät muuttaa, tietämättä mitään mistään rasismista, niin onko Jakomäestä pois muuttaminen silti rasismia?
Tulevaisuudessa varmaan muuttaminen kielletään rasistisena, jos viiden kilometrin säteellä asustaa yksikin "kunniakansalainen".
Jos taas perhe muuttaa, ja ottaa koululaisen pois Kontulan ala-asteelta, sekä haluaa vaihtaa maisemaa kokonaisuudessaan, ja juuri siksi, niin kuka silloin on tämän rasismin todellinen kohde ja uhri; lähtijä vaiko jääjä?
Väitän, että suomalaisiin kohdistuu moninkertainen määrä rasismia, verrattuna eksoottisiin tai itäisiin vieraisiimme.
En ole tietoinen "black-flightistä".
QuoteOngelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Ongelma on järjestelmässä, jossa tietyntuloiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, kielikoulutusta ei ole tarpeeksi eikä koululla resursseja ja tietotaitoa rasismin kitkemiseen.
Yhdessä kappaleessa romutettiin kaikki oikeatkin havainnot.
Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 16:18:10
Yhdessä kappaleessa romutettiin kaikki oikeatkin havainnot.
Miten niin romutettiin? En minä niitä mamulapsia tässä syyllistäisi. Heidän vanhempansa tietenkin muuttavat heitä eniten houkutteleville alueille, jos se on sallittua. Ongelmien syy on huonossa maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikassa eli suomalaisissa päättäjissä.
Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 16:35:15
Heidän vanhempansa tietenkin muuttavat heitä eniten houkutteleville alueille, jos se on sallittua. Ongelmien syy on huonossa maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikassa eli suomalaisissa päättäjissä.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Onko maahanmuuttajilla itsellään vastuuta tilanteesta ja sen pahenemisesta
millään tasolla? Jos ei lapsilla, eikä vanhemmilla, niin entä maahanmuuttajayhteisön aktiiveilla ja vaikuttajilla tai lukuisilla maahanmuuttajajärjestöillä, joista useimmat vaativat huonon maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikan jatkamista tai jopa (tuloksien ja resurssien käytön kannalta) huonontamista entisestään?
Quote from: Roope on 22.06.2011, 17:12:46
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Onko maahanmuuttajilla itsellään vastuuta tilanteesta ja sen pahenemisesta millään tasolla? Jos ei lapsilla, eikä vanhemmilla, niin entä maahanmuuttajayhteisön aktiiveilla ja vaikuttajilla tai lukuisilla maahanmuuttajajärjestöillä, joista useimmat vaativat huonon maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikan jatkamista tai jopa (tuloksien ja resurssien käytön kannalta) huonontamista entisestään?
No jos noin on, niin sellaisille yhteisöille ja lobbareille päättäjien pitää sanoa, että ei käy, tuollainen politiikka pahentaa ongelmia.
Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 17:31:09
No jos noin on, niin sellaisille yhteisöille ja lobbareille päättäjien pitää sanoa, että ei käy, tuollainen politiikka pahentaa ongelmia.
Eli maahanmuuttajat eivät ole vastuussa toimiensa seurauksista millään tasolla. Tätä ajatusta ajoinkin takaa.
Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 16:35:15
Quote from: Sanglier on 22.06.2011, 16:18:10
Yhdessä kappaleessa romutettiin kaikki oikeatkin havainnot.
Miten niin romutettiin? En minä niitä mamulapsia tässä syyllistäisi. Heidän vanhempansa tietenkin muuttavat heitä eniten houkutteleville alueille, jos se on sallittua. Ongelmien syy on huonossa maahanmuutto-, asuttamis- ja integrointipolitiikassa eli suomalaisissa päättäjissä.
QuoteOngelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Ongelma on järjestelmässä, jossa tietyntuloiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, kielikoulutusta ei ole tarpeeksi eikä koululla resursseja ja tietotaitoa rasismin kitkemiseen.
Ensimmäinen lause ei kuulu mihinkään älylliseen yhteyteen.
Ongelma ei tietenkään ole maahanmuuttajissa. Makustelepas nyt ihan rauhassa. (Roope ehti jo.) Ongelmathan johtuvat siitä että maahanmuuttajat ovat paikalla. Marsistako heidät tänne sädetettiin, vai orjalaivassako hilut kintuissa. He ovat ongelma. Ongelma johtuu heistä. Ilman heitä ongelmaa ei olisi. ETC.
Toinen lause tuomitsee, ei enempää tai vähempää, kuin vaihdantatalouden sisäänrakennetun ongelman. Kaikille ei ole tilaa parhaan luolan parhaalla paikalla. Jos ei ole oravannahkoja, tai on kokonaan loisena yhteisössä, saa nukkua ulkona. Ikävää.
Seuraava lause saa olettamaan että riittävä kielikoulutus (kaikkien muiden toimenpiteiden lisäksi, tietysti) muuttaisi maailman oikeudenmukaisemmaksi paikaksi. Aikamoiset paineet viisimiljoonaisen junttipaskaporukan niskoille vierittää hän.
Koulun resurssit ja tietotaito rasismin kitkemiseen onkin jo ihan puhdasta dadaa.
Että sillä lailla romuttaa. Silti kirjoitus toteaa aivan oikein että niillä joilla on valkiuksia hankkia lapsilleen parempi ja värinätön tulevaisuus on siihen täysi oikeus. Bojot siitä. Päätön kanakin saattaa lentää oikeaan suuntaan, mutta kovin lyhyen ajan.
Quote from: Roope on 22.06.2011, 17:57:16
Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 17:31:09
No jos noin on, niin sellaisille yhteisöille ja lobbareille päättäjien pitää sanoa, että ei käy, tuollainen politiikka pahentaa ongelmia.
Eli maahanmuuttajat eivät ole vastuussa toimiensa seurauksista millään tasolla. Tätä ajatusta ajoinkin takaa.
Ei ainakaan minun vastaustani voi tulkita noin. Kyse oli tässä koulutus-, asunto- ja yhdyskuntapolitiikasta. Sitä tekevät suomalaiset päättäjät. Tottakai jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa omasta perseilystään Suomen tapojen ja lakien mukaan ja vanhemmat kakaroittensa tekemisistä ja käytöksestä. Jos kantis- tai mamukakarat käyttäytyvät rasistisesti, heidät ja heidän vanhempansa tulee tietenkin panna vastuuseen.
Vielä rautalangasta: Maahanmuutto- ja kotoutusPOLITIIKAN epäonnistumisista ovat vastuussa päättäjät ja viranomaiset, integroitumisen ja sopeutumisen epäonnistumisesta myös maahanmuuttajat itse.
Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 18:13:55
Vielä rautalangasta: Maahanmuutto- ja kotoutusPOLITIIKAN epäonnistumisista ovat vastuussa päättäjät ja viranomaiset, integroitumisen ja sopeutumisen epäonnistumisesta myös maahanmuuttajat itse.
Ajoin takaa muun muassa sitä, että myös maahanmuuttajien keskuudessa on päättäjiä ja vaikuttajia. He pyrkivät vaikuttamaan omien näkemystensä mukaisesti päätöksiin ja mielipiteisiin neuvostoissa, lautakunnissa ja tiedotusvälineissä. He ovat olleet mukana muovaamassa ja tukemassa sellaisia maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisia päätöksiä, jotka ainakin minun näkemykseni mukaan ovat olleet enimmäkseen vahingollisia sekä suomalaisille että maahanmuuttajille. Vastalauseita nykymenolle ei ole juuri kuulunut, mutta perussuomalaisten vaatimalle suunnanmuutokselle sitäkin enemmän. Politiikka ja päätöksenteko ei ole jotenkin erillään maahanmuuttajista, vaikka heitä ei esimerkiksi ministereinä olekaan.
"Maahanmuuttaja" tarkoitta nyky-uuskielessä aina muslimia, "maahanmuutto", "turvapaikanhaku", "perheenyhdistäminen" tarkoittavat vain ja ainoastaan islamia.
Vai olenko väärässä?
Quote from: Roope on 22.06.2011, 19:55:12
Ajoin takaa muun muassa sitä, että myös maahanmuuttajien keskuudessa on päättäjiä ja vaikuttajia. He pyrkivät vaikuttamaan omien näkemystensä mukaisesti päätöksiin ja mielipiteisiin neuvostoissa, lautakunnissa ja tiedotusvälineissä. He ovat olleet mukana muovaamassa ja tukemassa sellaisia maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisia päätöksiä, jotka ainakin minun näkemykseni mukaan ovat olleet enimmäkseen vahingollisia sekä suomalaisille että maahanmuuttajille. Vastalauseita nykymenolle ei ole juuri kuulunut, mutta perussuomalaisten vaatimalle suunnanmuutokselle sitäkin enemmän. Politiikka ja päätöksenteko ei ole jotenkin erillään maahanmuuttajista, vaikka heitä ei esimerkiksi ministereinä olekaan.
Okei. Toki näitä lobbareita on ja he ovat vastuussa tietysti ennen kaikkea omalle viiteryhmälleen ryhmänsä etujen ajamisessa. Kaikkihan tässä systeemissä yrittävät lypsää omilleen, mutta poliitikkojen vastuulla on, miten pitkälle sen annetaan mennä. Muistaakseni julkisuudessa on kyllä ollut myös mm. työtävieroksuvia veljiään kritisoineita somaleja ja romaneja, tulee esim. mieleen se yksi somaliyrittäjä, joka olisi ollut omiaan persujen ehdokkaaksi. Kyllä jotkut mamuryhmät ovat kärkkäämpiä käyttämään kaikkia mahdollisia etuja hyväkseen kuin toiset. Näitä ei tässä tarvinne mainita. Mamut eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä edes tässä etujen ja palvelujen vaatimisessa.
QuoteUsein haasteena on, että rasismi ymmärretään varsin kapeasti, lähinnä vain äärimmäisenä nimittelynä tai fyysisenä väkivaltana ja/tai tietyn alakulttuurisen ryhmän (esimerkiksi skinheadien) toimintana. Tällöin rasismin monet muut ilmenemismuodot jäävät tavoittamatta ja tunnistamatta. Toinen ongelma rasismin tunnistamisessa liittyy siihen, että huomio kiinnitetään liiaksi toiminnan taustalla oleviin motiiveihin eikä sen seurauksiin. Rasististen tilanteiden jälkipuinnissa voi esimerkiksi jäädä huomioimatta se, että solvaava sana ei loukkaa ainoastaan sitä oppilasta, jolle se on kohdistettu, vaan kaikkia niitä läsnä olevia, jotka tietävät olevansa kyseisen nimittelyn potentiaalisia kohteita. Myös kärjekäs ja ihmisoikeuksista piittaamaton julkinen keskustelu maahanmuutosta antaa kiusaamisen välineitä koulujen välitunneille.
[...]
Tärkeitä olisivat myös rasismin uhrien vertaisryhmät. Näitä tosin ei löydy kuin harvoista kouluista. Vielä harvemmassa taitaa olla rasisteiksi tai isänmaallisiksi tunnustautuvien oppilaiden parissa tehty rasisminvastainen työ. Tämä edellyttää useimmiten moniammatillista yhteistyötä erityisnuorisotyön kanssa – erilaiset ryhmäyttävät monikulttuurisuustempaukset ovat aivan liian kevyitä ja ohuita toimintamuotoja näiden oppilaiden parissa. Suomalaisen suvaitsevaisuuskasvatuksen yksi suurista paradokseista onkin se, että se on keskittynyt melko yksipuolisesti maahanmuuttajatyöhön ja eri kulttuureiden esittelyyn. Onnistunutta integraatiota on kuitenkin vaikea toteuttaa, ellei tueta myös kantaväestön valmiuksia kohdata monikulttuuristumista.
Haaste 2/2013: Anne-Mari Souto: Vaiettu rasismi koulussa (http://www.haaste.om.fi/Etusivu/Lehtiarkisto/Haasteet2013/Haaste22013/1368801818773)
Quote from: Roope on 16.06.2013, 11:52:33
QuoteTärkeitä olisivat myös rasismin uhrien vertaisryhmät. Näitä tosin ei löydy kuin harvoista kouluista. Vielä harvemmassa taitaa olla rasisteiksi tai isänmaallisiksi tunnustautuvien oppilaiden parissa tehty rasisminvastainen työ. Tämä edellyttää useimmiten moniammatillista yhteistyötä erityisnuorisotyön kanssa – erilaiset ryhmäyttävät monikulttuurisuustempaukset ovat aivan liian kevyitä ja ohuita toimintamuotoja näiden oppilaiden parissa. Suomalaisen suvaitsevaisuuskasvatuksen yksi suurista paradokseista onkin se, että se on keskittynyt melko yksipuolisesti maahanmuuttajatyöhön ja eri kulttuureiden esittelyyn. Onnistunutta integraatiota on kuitenkin vaikea toteuttaa, ellei tueta myös kantaväestön valmiuksia kohdata monikulttuuristumista.
Haaste 2/2013: Anne-Mari Souto: Vaiettu rasismi koulussa (http://www.haaste.om.fi/Etusivu/Lehtiarkisto/Haasteet2013/Haaste22013/1368801818773)
Tuo rasismin ja isänmaallisuuden reinnastaminen on oksettavaa.
QuoteRasismi ilmenee kouluissa monin eri tavoin. Se voi olla niin katseita, nimittelyitä, tyhmänä pitämistä, ryhmien ulkopuolelle sulkemista, fyysisen etäisyyden ylläpitämistä, tönimistä, lyömistä kuin myös suomalaisesta kulttuurista poikkeavien tapojen solvaamista, vähättelyä ja toisarvoisena pitämistä.
Siis jos ei halua välitunnilla olla arabien kanssa tekemisissä on rasisti? Minä uskon vakaasti siihen, että ihminen saa valita kaverinsa. Kenenkään kanssa ei ole pakko olla kaveri, jos ei halua. Ihminen voi pitää fyysistä etäisyyttä myös siksi, että henkilö on kiusannut häntä. Tällaisella pakkokaveruudella kiusatusta tehdään rikollinen ja rasisti.
QuoteValtaväestön vastaisuus ilmenee kouluissa monin eri tavoin. Se voi olla niin katseita, nimittelyitä, vääräuskoisena pitämistä, ryhmien ulkopuolelle sulkemista, fyysisen etäisyyden ylläpitämistä, tönimistä, lyömistä kuin myös islamilaisesta kulttuurista poikkeavien tapojen solvaamista, vähättelyä ja toisarvoisena pitämistä.
Muokkailin vähän Souton tekstiä vastaamaan tilannetta, joka on jo arkipäivää monissa Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan kouluissa. Minua ainakin nuivana kiinnostaa enemmän se, miten vastaavan tilanteen syntyminen voidaan ehkäistä Suomessa, kuin jatkuva suomalaisten rasismin hokeminen ja itseruoskinta.