Suomessa on työvoimapula ja maahanmuutto pahentaa sitä:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/44004-tulkkipula-hankaloittaa-pahoin-viranomaistyota
Kuvatekstit:
Quote*
Arabian kielen tulkki Muhamed Alfat (oik.) auttaa sosiaalityöntekijä Djordjel Usurelia maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa. Tulkki kertoo Usurelille, mitä kurdimies (vas.) sanoo.
*
Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev kertoo, että
Quote
Tulkkikeskusten työvoimapula haittaa pahasti maahanmuuttajien viranomaisasioiden hoitoa Helsingin seudulla.
Tulkkipulan takia viranomaisaikoja joudutaan siirtämään säännöllisesti ja maahanmuuttajat jäävät pitkäksikin aikaa vaille palvelua omalla kielellään.
Mitä harvinaisempi kieli, sitä vaikeammaksi menee."
Tulkkia on vaikea saada etenkin terveysasemille, sairaaloihin, poliisiasemille ja käräjäoikeuteen, joissa kielentaitajaa tarvittaisiin nopeasti.
Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinoasioiden vastuutuomari Marita Hattari kertoo, että varsinkin harvinaisten kielten osaajia on hankala löytää. Tulkkia voi myös olla vaikea järjestää silloin, kun useissa oikeusistunnoissa tarvitaan yhtäaikaa saman kielen taitajaa.
Toistaiseksi vangitsemis- ja säilöönottoasiat on pystytty käsittelemään laissa säädettyinä määräaikoina.
Quote
Palvelua lähes 200 kielellä
Pääkaupunkiseudulla toimii tällä hetkellä kunnallinen Helsingin seudun asioimistulkkikeskus ja lukuisia yksityisiä tulkkikeskuksia.
Vuonna 1995 perustettu Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tarjoaa tulkkaus- ja käännöspalveluja Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisen kaupungeille sekä HUS-kuntayhtymälle.
Keskuksen riveissä työskentelee 326 tulkkia. Palvelutarjonnassa on noin 90 kieltä.
Isoin yksityinen toimija on Semantix Lingua Nordica Oy, jolla on Helsingin seudulla noin 125 tulkkia. Tarjontaan kuuluu lähes 200 kieltä.
Quote
–?Jos tulkkia ei ole saatu, asiakas on osannut englantia tai ranskaa sen verran, että asia on voitu hoitaa.
Myös terveysasemille tulkkipula on tuonut ongelmia. Helsingin terveyskeskuksen johtava ylihoitaja Tuula Kauppinen sanoo, että aikoja joudutaan siirtämään ajoittain. Tästä ei ole kuitenkaan vielä tullut "hirveää ongelmaa".
–?Sitä ei kukaan pysty sanomaan, mikä on tilanne ensi viikolla.
Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev kertoo, että 5–7 prosenttia viranomaistilauksista jää toteutumatta pyydettynä päivänä tai ajankohtana.
–?Mitä harvinaisempi kieli, sitä vaikeammaksi menee, Andrejev linjaa.
Eniten kaivataan kmeerin, amharan, kurmanzin, arabian, thai-kielen ja vietnamin osaajia. Varsinkin naistulkkeja tarvittaisiin lisää palvelemaan naisia.
Yksityiset tulkkikeskuksetkin joutuvat tarjoamaan viranomaisille eioota.
–?Näin käy kolmessa prosentissa tapauksista, arvioi Semantix Lingua Nordica Oy:n liiketoimintajohtaja Marja Lähde.
Tulkkitilanne uhkaa edelleen pahentua.
–?On arvioitu, että 2030 maahanmuuttajataustaisten määrä on kaksinkertaistunut. Tämä heijastuu tulkkipalveluiden kysyntään.
Keskukset rekrytoivat aktiivisesti, mutta vain osa hakijoista vastaa laatukriteereitä. Tilanne paranee tältä osin, sillä Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä uusi tulkkauksen koulutusohjelma. Kielivaihtoehtoina ovat arabia, kurdin soranin murre, persia, somali ja vietnam.
Tästä huolimatta Andrejev uskoo, ettei työvoimapulasta päästä eroon. Alalle on vaikea sitouttaa ammattilaisia, koska työtä ei pidetä taloudellisesti houkuttelevana.
Quote
Etätulkkaus lääke työvoimapulaan?
Tuomas MassinenEtätulkkaus on ratkaisu työvoimapulaan, uskoo Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.
–?Se on ainut mahdollisuus, sillä tulkkaustarve kasvaa eikä mistään saada tarpeeksi työvoimaa.
Etätulkkauksessa esimerkiksi viranomainen, tulkki ja maahanmuuttaja keskustelevat videon välityksellä. Näin säästetään matkakuluja ja luontoa sekä vapautetaan matkustusaika tulkkaukseen.
Asioimistulkkikeskus on mukana pilotissa, jossa videotulkkausta on kokeiltu Mikkolan koulussa Vantaalla. Kokeilua halutaan laajentaa.
Semantix Lingua Nordican töistä jo 70 prosenttia on etätulkkauksia. Etätulkkaus ei tule kuitenkaan poistamaan täysin perinteisen tulkkauksen tarvetta.
–? Aina tulee tilanteita, joissa tulkin pitää olla fyysisesti läsnä. Tällaisia ovat infotilaisuudet, joissa on useita tulkattavia, huomauttaa Semantixin liiketoimintajohtaja Marja Lähde.
QuoteTampere
Kasvava kielikirjo tuo töitä tulkeille
julkaistu tänään klo 08:23
Tulkkaamisen tarve kasvaa vauhdilla Tampereen seudulla. Alalle perustetaankin jatkuvasti uusia yrityksiä. Myös Tampereen kaupungin tulkkipalveluiden kysyntä kasvaa 15 prosentin vuosivauhtia.
Pirkanmaan tulkkikeskuksen johtaja Seija Laalo-Ristilä kertoo, että tulkkeja kysytään yhä useammalle kielelle.
Eniten on viime vuosina kasvanut arabian tulkkaamisen tarve.
- Uusia kieliä tulee myös. Tulkkasimme viime vuonna kaikkiaan 45 eri kieleltä. Kauppahallissa voi välillä tuntua, että täällä puhutaan pelkkää Tampereen kiältä, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa.
- Tampereella puhutaan kaikkiaan noin 130 kieltä. Olen tässä juuri rekrytoinut uusia freelancer-tulkkeja muun muassa nepalin, hindin, urdun, azerin ja laon kielille, Laalo-Ristilä sanoo.
Pirkanmaan tulkkikeskus on Tampereen kaupungin yksikkö. Sen tulkit tekevät töitä noin 20 000 tuntia vuodessa.
Tyypillistä keikkaa ei ole
Viranomaiset tarvitsevat tulkin apua eniten terveyspalveluissa, mutta myös mm. sosiaalialalla, käräjäoikeudessa ja opetustoimessa.
- Tyypillistä tulkkauskeikkaa ei oikeastaan edes ole. Tilanteet vaihtelevat elämän kirjon mukaan. Aamulla voidaan olla Taysin sydänpolilla, sitten mennään Pirkanmaan käräjäoikeuteen huumausainejuttuun ja myöhemmin alueelliselle sosiaaliasemalle, Seija Laalo-Ristilä kertoo.
Tulkin työpäivä voi päätyä vaikka fysioterapeutin vastaanotolle.
Alalle mahtuu monenlaista
Seija Laalo-Ristilä onkin huolissaan tulkkien ammattitaidosta. Kuka tahansa voi periaatteessa toimia tulkkina, mutta kuinka moni osaa kääntää varmasti vaikkapa lääketieteellistä sanastoa niin, ettei väärinkäsityksiä tule, Laalo-Ristilä kysyy.
- Tämä on se ongelma - tulkin nimike ei ole suojattu. Myös tarvittavan koulutuksen määrittely on vaikeaa. Mitä harvinaisempiin kieliin mennään, sitä vähemmän heillä yleensä on varsinaista kielen tai tulkin koulutusta.
YLE Tampere
http://www.yle.fi/alueet/tampere/2011/10/kasvava_kielikirjo_tuo_toita_tulkeille_2989234.html
Bisnesten bisnes. Yhteiskunta (=veronmaksajat) maksaa kaikki viulut. Tämähän on mahtava karjuva työvoimapula kehitysmaiden kielten tulkeissa, joka jatkuu loputtomiin, kun raahataan perheenyhdistämisissä kieli ja lukutaidottomia mamuja, jotka tarvitsevat jokaiseen pihaukseen sossun maksamaa autokoulua myöden tulkin, joksi kelpaa maanmies ilman kummenpaa koulutusta.
Tällä menolla koko Suomen BKT voidaan ylittää rahtaamalla maahan kielitaidotonta väkeä ja työllistämällä osa heistä tulkeiksi. Ja valde maksaa viulut. Profit..
Quote from: P on 31.10.2011, 09:00:25
Tällä menolla koko Suomen BKT voidaan ylittää rahtaamalla maahan kielitaidotonta väkeä ja työllistämällä osa heistä tulkeiksi. Ja valde maksaa viulut. Profit..
Olisi kiintoisa nähdä tulkkien määrän kehitys eri kielissä viime vuosina.
Useimmiten tulkille maksettu tunti merkitsee samalla tulkin käytön yhteydessä poliisilla, lakimiehillä, sosiaalivirastoissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa erilaista asiointiin käytettyä tuntia ja sitä paisuttanee tulkin odottelu, eikä asiointi tulkin kanssakaan ole täysin yhtä joustavaa.
Tulkkipulaa helpottaa oleellisesti se, että tulija opettelee mahdollisimman äkkiä suomen. Edellä esitetty asteittain kasvava omavastuu tulkkikuluista antaa oppimiselle pontta. Sosiaaliturvakin pitäisi kytkeä kieliopintoihin.
Jos kotouttamisideana on tarjota kaikki valmiina, omalla kiellellä, niin kotoutumista ei tapahdu.
Tulkkipulaa voisi helpottaa se, että tänne tulevat opettelisivat suomenkieltä tai englantia. Miten tämä on tällaiseksi mennyt, että jokainen ummikko pääsee Suomeen ja häntä pitäisi palvella hänen omalla äidinkielellään?
Quote
Pirkanmaan tulkkikeskus on Tampereen kaupungin yksikkö. Sen tulkit tekevät töitä noin 20 000 tuntia vuodessa.
à 72 eur alkavalta tunnilta, eli väh. 1,44 miljoonaa vuodessa?
Quote
Aamulla voidaan olla Taysin sydänpolilla, sitten mennään Pirkanmaan käräjäoikeuteen huumausainejuttuun ja myöhemmin alueelliselle sosiaaliasemalle
Voisikohan niitä huimausainejuttuja mitenkään olla tekemättä, ja mitä siellä sosiaaliasemalla muuta tarvitsee kuin kerran kolmessa vuodessa täyttää toimeentulotukihakemus? Sydänsairaita moniosaajia? Opetelkoot suomen kielen, tai edes englannin.
Olen aika varma, että nämä osaisivat kyllä englantiakin riittävästi, mutta tarkoitus on työllistää kavereita. Eivätpähän "tulkit" notku työkkärissä.
Kyllä kyrsii tämä rahan tuhlaus jonninjoutaviin kohteisiin. Rajat kiinni ja moniosaajat menkööt muualle.
Siinähän juoksevat asiakas ja tulkki samaa rataa, vain vastakkaisiin suuntiin.
Juuh. Tottakait tulkkeja on liian vähän. Eiköhän oteta taas pari sataa tulkkia lisää jokaisesta Afrikan maasta? Kuka meille tulevaisuudessa tulkkaa kun tähän asti on tuotu vain pyllynpyyhkijöitä?
Mitä antaisinkaan, jos saisin elää vielä siellä, missä tuo otsikko kuuluisi: "Tukkipula vaikeuttaa pahoin uittoyötä"
Ei kiinnosta. Selvittäköön asiansa sekä sotkunsa itse. Niin on muutkin tehneet.
(Eikä toi ollu dothefakelle. :D )
Mielestäni olisi vain kohtuullista, että tulkit saisivat henkilökohtaista tulkkausapua, plus suomalainen avustaja opettamaan tulkkia tulkkaamaan varsinaista tulkkia, joka tulkkaa suomalaista avustajaa jotta tulkki pystyy tulkkaamaan varsinaista tulkattavaa joka puhuu itseasiassa sujuvaa Suomea, mutta haluaa tulkin tulkkaamaan tulkattavaa kieltä Litte-Looralle joka ei huomaa että tulkki tulkkaakin Suomea, ja mittari raksuttaa.....
Tämä tulkkipula tarkoittaa käytännössä pulaa tietyn kielen kääntäjistä, me tiedämme mikä se on. Kunpa viranomaiset olisivat alusta asti opetelleet ja ottaneet käyttöön tuolla kielellä lauseet: "Teidät käännytetään maasta ja käännytys pannaan käytäntöön välittömästi. Olkaa hyvä ja olkaa yhteistyöhaluisia, niin prosessi sujuu kaikkien kannalta mukavammin."
Quote from: Aallokko on 01.11.2011, 08:52:15
Tämä tulkkipula tarkoittaa käytännössä pulaa tietyn kielen kääntäjistä, me tiedämme mikä se on. Kunpa viranomaiset olisivat alusta asti opetelleet ja ottaneet käyttöön tuolla kielellä lauseet: "Teidät käännytetään maasta ja käännytys pannaan käytäntöön välittömästi. Olkaa hyvä ja olkaa yhteistyöhaluisia, niin prosessi sujuu kaikkien kannalta mukavammin."
"Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) järjestää elokuun alussa täydennyshaun
puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelmaan, jossa koulutetaan tulkkeja Suomen vähemmistökielille. Syksyllä sekä Turun että Helsingin toimipaikoissa alkaviin koulutuksiin on vielä tilaa, vaikka ohjelmalle onkin ilmennyt runsaasti kysyntää. Diakin mukaan laadukkaista ja pätevistä tulkeista on jatkuvasti kysyntää.
Uusi koulutusohjelma on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille, jotka osaavat jotakin valittavista työkielistä ennalta suomen kielen lisäksi. Kyseessä on ensimmäinen maahanmuuttajien koulutus korkeakoulutasolla, joka vastaa kattavasti työelämän tämänhetkiseen tarpeeseen.
Vuonna 2011 suomen kielen lisäksi valittavina työkielinä ovat arabia, somali, kurdin soranin murre, persia tai vietnam. Työkielet vaihtelevat eri hakuaikoina."
Lähde: Turun Sanomat 4.7.2011 http://www.ts.fi/online/kotimaa/236049.html
- omia mietteitä; mitä muita pääsyvaatimuksia on koulutukseen kuin omaa maahanmuuttajastatuksen ja osaa suomea ja jotain muuta kieltä, ilmeisesti kirjoitetun kielen taitoa ei tarvita eikä muita perusopintoja....olen ollut aiemmin siinä luulossa että vain korkeakouluista/yliopistoista tulee virallisia tulkkeja vaan nyt tulkkeja tuleekin AMK:sta pikakoulutuksena?
Quote from: jahve on 01.11.2011, 09:23:19
- omia mietteitä; mitä muita pääsyvaatimuksia on koulutukseen kuin omaa maahanmuuttajastatuksen ja osaa suomea ja jotain muuta kieltä, ilmeisesti kirjoitetun kielen taitoa ei tarvita eikä muita perusopintoja....olen ollut aiemmin siinä luulossa että vain korkeakouluista/yliopistoista tulee virallisia tulkkeja vaan nyt tulkkeja tuleekin AMK:sta pikakoulutuksena?
Ei se pikakoulutukselta vaikuta, kyseessä on ihan oikea ammattileikkikoulun (AMK) koulutusohjelma, joka kestää kolme ja puoli vuotta ja johon ainakin
pitäisi edellyttää normaalia AMK-kelpoisuutta (mutta kun suojaväri, niin varmaan jotakin helpotuksia on).
http://www.diak.fi/tulkki (http://www.diak.fi/tulkki)
"Virallisia tulkkeja" ei ole olemassakaan, vaan tulkkina saa esiintyä kuka tahansa. Auktorisoidut (ent. viralliset) kääntäjät ovat eri asia, mutta siinä taas on kyse näyttötutkinnosta, jota saa mennä yrittämään kuka tahansa pohjakoulutuksesta riippumatta. Yliopistossa käännöstiedettä päntännyt maisteri ei käytännön kääntäjäntyössä ole välttämättä yhtään sen parempi kuin muulla tavoin ammatin oppinut kääntäjä.
Viime aikoina on ollut jonkin verran sellaista liikehdintää, että myös kääntäjänkoulutus työnnettäisiin AMKeihin. Yliopistothan ovat kilvan lakkauttaneet tai ainakin "siirtäneet" käännöstieteen laitoksiaan, ei ole enää Savonlinnaa eikä Kouvolaa. Siirto AMKiin olisi tavallaan paluuta entiseen, sillä entinen diplomikielenkääntäjän (DKK) tutkinto oli kolmivuotisen opistotasoisen koulutuksen tulos. Kieli-instituutit liitettiin yliopistoihin ja koulutus "akatemisoitiin" 1980-luvulla.
Quote from: jahve on 01.11.2011, 09:23:19"Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) järjestää elokuun alussa täydennyshaun puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelmaan, jossa koulutetaan tulkkeja Suomen vähemmistökielille. Syksyllä sekä Turun että Helsingin toimipaikoissa alkaviin koulutuksiin on vielä tilaa, vaikka ohjelmalle onkin ilmennyt runsaasti kysyntää. Diakin mukaan laadukkaista ja pätevistä tulkeista on jatkuvasti kysyntää.
Uusi koulutusohjelma on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille, jotka osaavat jotakin valittavista työkielistä ennalta suomen kielen lisäksi. Kyseessä on ensimmäinen maahanmuuttajien koulutus korkeakoulutasolla, joka vastaa kattavasti työelämän tämänhetkiseen tarpeeseen.
Vuonna 2011 suomen kielen lisäksi valittavina työkielinä ovat arabia, somali, kurdin soranin murre, persia tai vietnam. Työkielet vaihtelevat eri hakuaikoina."
Työelämän? Joopa joo. Myös kielten lista kertoo paljon, tosin ihmettelen vietnamia siinä, koska olen tuntenut vuosien varrella useita vietnamilaistaustaisia Suomessa asuvia henkilötä ja kaikki ovat puhuneet hyvää suomea. Toisin sanottuna, kotouttaminen on epäonnistunut listattujen kieliryhmien kohdalla niin pahasti, etteivät he osaa edes auttavasti kotimaisia kieliä tai kansainvälistä kieltä eli englantia. Kiina, viro tai venäjä eivät listalla ole, mikä on myös kuvaavaa.
Itse kannattaisin sellaista vaihtoehtoa, että virallisten kielten listalle lisättäisiin englanti ja sen jälkeen systeemiä muutettaisiin niin, että lukuunottamatta tilannetta, joissa henkilö on oikeudessa syytettynä rikoksesta, henkilön pitäisi viranomaisten kanssa asioidessaan pärjätä suomella, ruotsilla tai englannilla. Jos henkilö on niin laiska, ettei vaivaudu opettelemaan mitään em. kielistä, voi hyvällä syyllä kysyä, onko hänellä mitään annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Joka tapauksessa tulkkauksen hän voi kustantaa itse, jos on niin rikas (
kulttuurillisesti tai muuten), ettei yleisesti puhuttavien kielten opiskelu tunnu tarpeelliselta. Lisäksi henkilölle, joka ei ole vaivautunut opettelemaan suomea, ruotsia tai englantia riittävän hyvin pärjätäkseen niillä ilman tulkkausta, ei pitäisi missään tilanteessa myöntää Suomen kansalaisuutta.
Vammaisten tulkkauspalvelua etätulkkauksena
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu voidaan järjestää vuoden alusta alkaen myös etätulkkauspalveluna. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/271211095631CS?OpenDocument (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/271211095631CS?OpenDocument)
Vammaiselle riittää etätulkki, mamulle ei?
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua myös etätulkkauksena
Tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Etätulkkauksessa asiakas on kotonaan tietokoneen ääressä ja tulkki on vastaavan laitteen luona studiossa. Studiosta otetaan yhteys kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilataan aika lääkärin vastaanotolle.
Kela hankkii etätulkkausta käyttäville asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut atk-laitteet ja käyttöyhteydet.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/091211124257PM?OpenDocument&year=2011 (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/091211124257PM?OpenDocument&year=2011)
(http://www.kela.fi/in/internet/kuva.nsf/NET/260810122651KP/$File/Alueet_Tulkkauspalvelu.gif?openElement)
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/260810122105KP?OpenDocument (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/260810122105KP?OpenDocument)
Kartassa siis Kelan vammaistulkkikeskuksia
Ja tukkipula haittaa sahojen toimintaa. Kyllä mokuklusteri paisuttaa itse itseään. :facepalm:
Quote from: planeta on 30.12.2011, 06:54:51
Kannattaisiko ottaa mallia Yhdysvalloista? Miten siellä tämä tulkkipula on ratkaistu? Kokemustahan heillä on jo vuosisatojen ajalta.
Aidoilla siirtolaismailla ei tällaisia teennäisiä kotouttamismurheita olekaan.