Pari blogikirjoitusta siitä, miten ulkomaalaisilta ja kansalaisilta ei saisi vaatia suomen kielen osaamista.
QuoteYhdenvertaisuuden periaatteesta
Ylioppilaskirjoitusten aika saa pohtimaan kokelaiden yhdenvertaisuutta koetilanteessa.
Maahanmuuttokriittisiä asenteita lievennetään usein puhumalla suomen kielen oppimisen tärkeydestä keinona integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilman kielitaitoa ei onnistu saaman sen paremmin työ- kuin opiskelupaikkaakaan. Mutta: Eikö ihminen (maahanmuuttajakin) opi hiljalleen tulemaan toimeen ympäristönsä kielellä, jos hän on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kielen puhujien kanssa? Vähäiselläkin kielitaidolla selviää Suomen kaltaisen järjestäytyneen maan arjessa.
...
Äidinkielen kokeen arvioijana olen alkanut miettiä, eikö olisi mahdollista laatia erilainen arviointikriteeristö kirjoittajalle, joka todistettavasti ei käytä suomea äidinkielenään. Yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta antaa äidinkielen esseestä nolla pistettä kokelaalle, joka ajattelee ja jopa strukturoi ajatuksensa hyvin, mutta jonka kielessä on ns. kielenvastaisuuksia ja puhekielen piirteitä. Erilainen kriteeristö antaisi paremmat mahdollisuudet korkeampiin arvosanoihin, ja sitä kautta jatko-opintoihin pääsy helpottuisi.
...
Tänäkin keväänä luen suomenkielisten yo-kokelaiden sepustuksia, joiden kirjoittajaa ei uskoisi syntyperäiseksi suomalaiseksi. Nämä pojat (useimmiten he ovat poikia) saavat opiskelupaikan eikä kukaan tiukkaa heidän kielitaitoaan; hehän puhuvat ihan sujuvasti. Vieraskielisen maahanmuuttajan sen sijaan on opittava korrekti suomen kieli, mieluiten HETI.
...
Kaija Parko on FK (Turun yliopistosta vuosia sitten), äidinkielen lehtori, ilmaisutaidon opettaja ja oppikirjan tekijä. Töissä Forssan yhteislyseossa, joka on maamme vanhin maaseutuoppikoulu. Asuu Somerolla kesät, talvet harrastamatta mitään.
Kirjoitus kokonaisuudessaan: Kotus (http://www.kotus.fi/index.phtml?5412_m=8498&s=3238)
QuoteKielitaito ja kansalaisuus
Mitä tarkoittaakaan täysivaltainen jäsenyys yhteiskunnassa?
Pitäisikö jonkin maan kansalaisuuden saaminen kytkeä kielitaitoon? Muun muassa tätä pohtii tutkija Marita Härmälä Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehden jutussaan (http://www.kieliverkosto.fi/journal/article/54/kuinka-vahaisella-kielitaidolla-tyoelamassa-voi-selviytyakaan).
...
Minun mielestäni kansalliskielten opiskeleminen tulee tehdä haluttavaksi ja mahdolliseksi. Pakottaa siihen ei ketään saisi. Täysivaltaiseksi kansalaiseksi pitää pystyä tulemaan omalla äidinkielellä, onpa äidinkieli sitten mikä tahansa. Kun oikeus omaan kieleen on turvattu, on helpompi kotoutua ja vaikka ryhtyä opiskelemaan maan muita kieliä.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Kirjoitus kokonaisuudessaan: Kotus (http://www.kotus.fi/index.phtml?5400_m=8497&s=3235)
QuoteKotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä.
:facepalm: Ei ruotsin, saamen tai romanikielen pidä olla millään tavalla tasa-arvoisessa asemassa suomen kielen kanssa; suomi on valtavan enemmistön kieli. Kotuksen pitäisi keskittyä suomen kielen tutkimiseen ja lopettaa mokutus.
Kaija strukturoi ihan kivasti, mutta sisällön kanssa on vähän niin ja näin.
Quote from: Iloveallpeople on 16.03.2011, 17:09:51
Äidinkielen kokeen arvioijana olen alkanut miettiä, eikö olisi mahdollista laatia erilainen arviointikriteeristö kirjoittajalle, joka todistettavasti ei käytä suomea äidinkielenään. Yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta antaa äidinkielen esseestä nolla pistettä kokelaalle, joka ajattelee ja jopa strukturoi ajatuksensa hyvin, mutta jonka kielessä on ns. kielenvastaisuuksia ja puhekielen piirteitä. Erilainen kriteeristö antaisi paremmat mahdollisuudet korkeampiin arvosanoihin, ja sitä kautta jatko-opintoihin pääsy helpottuisi.
Eihän samalla logiikalla sitten suomalaisiltakaan voida vaatia ruotsin oikeaoppista osaamista, vaan täydet pisteet pitää nasahtaa kun vähän sinnepäin rääpäisee jotain puhekielistä lööperiä vastauksiin. Näin syrjäytyneille suomalaisille nuorille avautuisivat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja valtion virkoihin korkeampien arvosanojen kautta... Ai niin, mutta tämähän onkin iiiihan eri asia. Tosin jää epäselväksi miten tai miksi.
Poliittista keskustelua ei seurata millään nelosen suomenkielen taidolla. Kansalaisuuden saamiseksi poliittisen keskustelun ymmärtäminen pitää olla ehdottomasti hallussa, koska tadaa, kansalainen voi äänestää!
"Tänäkin keväänä luen suomenkielisten yo-kokelaiden sepustuksia, joiden kirjoittajaa ei uskoisi syntyperäiseksi suomalaiseksi. Nämä pojat (useimmiten he ovat poikia) saavat opiskelupaikan eikä kukaan tiukkaa heidän kielitaitoaan; hehän puhuvat ihan sujuvasti. Vieraskielisen maahanmuuttajan sen sijaan on opittava korrekti suomen kieli, mieluiten HETI."
Siis väittääkö tuo vitun lu...upää akka, että suomalaiset pojat pääsevät samantasoisella sepustuksella läpi millä mamu ei pääse? Tuohan on diskriminointia! Kuka laittaa tutkimuspyynnön vetämään?
Vai tarkoittaako hän, että gaussin käyrä arvostelussa pitää huolen siitä, että jopa järkyttävän huonoa suomea kirjoittavat pääsevät läpi? Eikö tuo ole jo virkavelvollisuuden laiminlyöntiä, sillä ei kai gaussin käyrä tarkoita sitä, että täysin luokattomia pitää päästää läpi?
Niin tai näin, niin porukka vaihtoon YO-lautakunnassa HETI!
Quote from: Iloveallpeople on 16.03.2011, 17:09:51
Pari blogikirjoitusta siitä, miten ulkomaalaisilta ja kansalaisilta ei saisi vaatia suomen kielen osaamista.
QuoteYhdenvertaisuuden periaatteesta
Ylioppilaskirjoitusten aika saa pohtimaan kokelaiden yhdenvertaisuutta koetilanteessa.
Tänäkin keväänä luen suomenkielisten yo-kokelaiden sepustuksia, joiden kirjoittajaa ei uskoisi syntyperäiseksi suomalaiseksi. Nämä pojat (useimmiten he ovat poikia) saavat opiskelupaikan eikä kukaan tiukkaa heidän kielitaitoaan; hehän puhuvat ihan sujuvasti. Vieraskielisen maahanmuuttajan sen sijaan on opittava korrekti suomen kieli, mieluiten HETI.
...
Kaija Parko on FK (Turun yliopistosta vuosia sitten), äidinkielen lehtori, ilmaisutaidon opettaja ja oppikirjan tekijä. Töissä Forssan yhteislyseossa, joka on maamme vanhin maaseutuoppikoulu. Asuu Somerolla kesät, talvet harrastamatta mitään.
(Lihavointi minun).
Jos todellakin näin on, täytyy ihmetellä yo-sensori(e)n ammattietiikkaa. Ei kai äidinkielestäkään saa hyväksyttyä arvosanaa, jos tuotos on käsittämätön kielipuolinen sepustus?
Puhetaitoa ei mitata ainakaan korkeakoulujen pääsykokeissa (pois lukien -- toivottavasti -- puheterapeutin koulutus? ja kenties luokanopen?). En ymmärrä heittoa siitä, että pojat (???) saisivat jatko-opiskelupaikan sujuvalla läpänheitolla.
Monilla aloilla tarvitaan lisäksi melko hyvää englannin (kirjallista) osaamista, koska osa oppimateriaalista on englanninkielistä. Lyhyen enkun A:lla voi päästä sisään, jos pääsykoe menee hyvin, mutta hankaluuksia tulee usein jo alkuopinnoissa. Jos jollakulla on vaikeuksia oppia suomea suomenkielisessä ympäristössä, korkeakouluopinnoissa tarvittavan englannin oppiminen voi olla ylittämätön este.
jaha, JoKaGO ehti ensin. No, olen samaa mieltä :)
Jotenkin minusta tuntuu, että nykymuotoinen Kotus katoaa valtionhallinnon laatikkoleikeissä muutaman vuoden sisällä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.03.2011, 17:31:25
QuoteKotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä.
:facepalm: Ei ruotsin, saamen tai romanikielen pidä olla millään tavalla tasa-arvoisessa asemassa suomen kielen kanssa; suomi on valtavan enemmistön kieli. Kotuksen pitäisi keskittyä suomen kielen tutkimiseen ja lopettaa mokutus.
En tiennytkään, että Suomessa perinteisesti puhuttujen kielten tutkiminen olisi mokuttamista. Tämä on ihan uutta.
Muuten olen sitä mieltä että Kaija on hiukan hassu. Jos kirjoittaa huonosti niin kirjoittaa huonosti, kyllä kantistenkin on opeteltava ne kirjakielen säännöt ja koukerot, ei ne missään äidinmaidossa välity. Ne pitää opetella. Äidinkielen tunneilla niitä opetetaan.
Quote from: Everyman on 16.03.2011, 18:17:45
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.03.2011, 17:31:25
QuoteKotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä.
:facepalm: Ei ruotsin, saamen tai romanikielen pidä olla millään tavalla tasa-arvoisessa asemassa suomen kielen kanssa; suomi on valtavan enemmistön kieli. Kotuksen pitäisi keskittyä suomen kielen tutkimiseen ja lopettaa mokutus.
En tiennytkään, että Suomessa perinteisesti puhuttujen kielten tutkiminen olisi mokuttamista. Tämä on ihan uutta.
On mokutusta laittaa suomi ja romanikieli samalle viivalle.
Tekijä esiin! (http://www.kotus.fi/files/1211/409/parko_b.jpg)
Vituttaahan huonokielisyys minuakin, mutta en silti lähde sekoilemaan järkeä ja mieltä vailla.
Tai mistäpä sitä tietää...
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.03.2011, 17:31:25
QuoteKotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä.
:facepalm: Ei ruotsin, saamen tai romanikielen pidä olla millään tavalla tasa-arvoisessa asemassa suomen kielen kanssa; suomi on valtavan enemmistön kieli. Kotuksen pitäisi keskittyä suomen kielen tutkimiseen ja lopettaa mokutus.
Kotus on kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Pluraalissa, hyvät nuivat, pluraalissa. Ei tutki pelkkää suomea siis.
Quote
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eli Kotuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä
Quote from: JoKaGO on 16.03.2011, 18:08:30
Vai tarkoittaako hän, että gaussin käyrä arvostelussa pitää huolen siitä, että jopa järkyttävän huonoa suomea kirjoittavat pääsevät läpi? Eikö tuo ole jo virkavelvollisuuden laiminlyöntiä, sillä ei kai gaussin käyrä tarkoita sitä, että täysin luokattomia pitää päästää läpi?
Jos Gaussin käyrä tarkoittaa tuota, olkoon se kirottu. Tai ainakin kunnolla kuopattu. Jokin vähimmäistaso pitää olla.
(Tulipa mieleen se jossakin ketjussa siteerattu ja linkitetty AMK-päättötyö/tutkielma/gradu, jossa oli ihan luokatonta suomea, melkoisen strukturoimatonta ajattelua JA suoria sitaatteja (=plagiaatteja) ilman lähdeviitteitä. Se oli sentään
korkeakoulun lopputyö. Sellaisiako pisaileva Suomi todella haluaa lisää? Ettei vain kenellekään tulisi paha mieli?)
Yksi asia on varmaa. Tuoltakin "turhalta" kirjoittajalta löytyy pyllynreikä. Päätelköön jokainen itsekseen kuinka iso se on. :facepalm:
Ei tämä nyt ihan pöljä idea ole, mutta YO-tutkinto on väärä paikka tuoda tämänkaltaista muutosta esiin. Aidinkielen kokeen arvostelukriteereissä yksi keskeinen on aina sujuva kieli. Sitä ei yksinkertaisesti voida poistaa, ei sen enempää äidinkielen kuin vieraiden kielten arvostelukriteereistä tekemättä kokeesta merkityksetöntä. Yksi kielen keskeisiä tehtäviä kun on toimia ymmärryksen välineenä, ei sen esteenä. Toisaalta blogaaja on oikeassa siinä, että oppilaalla pitäisi olla joku tapa todistaa ajatuksenjuoksunsa sujuvuus.
Sinänsä en näe mitään syytä miksei esim. farsia äidinkielenään puhuva voisi suorittaa ylimääräisenä osiona tutkintoa farsinkielen kokeen (käytännön seikat toki huomioiden). Laudatur seitsemästä aineesta on aina vähän vaikuttavampaa kuin laudatur kuudesta. Sillä ei kuitenkaan voi korvata äidinkielen osuutta tutkinnosta.
Tunnelma ennen vaaleja on ilmeisen kireä, kun sinänsä ihan mielenkiintoinen keskustelunavaus runtataan täysin. Turha syytellä ettei keskustella, jos jokaiseen avaukseen suhtaudutaan tällä tasolla aggressiivisesti.
Quote from: Hob on 16.03.2011, 18:46:19
Tunnelma ennen vaaleja on ilmeisen kireä, kun sinänsä ihan mielenkiintoinen keskustelunavaus runtataan täysin. Turha syytellä ettei keskustella, jos jokaiseen avaukseen suhtaudutaan tällä tasolla aggressiivisesti.
Eikä ihme:
Quote from: Kaija ParkoVähäiselläkin kielitaidolla selviää Suomen kaltaisen järjestäytyneen maan arjessa.
...
Erilainen kriteeristö antaisi paremmat mahdollisuudet korkeampiin arvosanoihin, ja sitä kautta jatko-opintoihin pääsy helpottuisi.
...
Yhdenvertaisuus ei siis välttämättä toteudu samanlaisuudella eikä tasa-arvo synny ilman olosuhteiden tasoittamista.
Quote from: Malla on 16.03.2011, 18:37:00
Quote from: JoKaGO on 16.03.2011, 18:08:30
Vai tarkoittaako hän, että gaussin käyrä arvostelussa pitää huolen siitä, että jopa järkyttävän huonoa suomea kirjoittavat pääsevät läpi? Eikö tuo ole jo virkavelvollisuuden laiminlyöntiä, sillä ei kai gaussin käyrä tarkoita sitä, että täysin luokattomia pitää päästää läpi?
Jos Gaussin käyrä tarkoittaa tuota, olkoon se kirottu. Tai ainakin kunnolla kuopattu. Jokin vähimmäistaso pitää olla.
(Tulipa mieleen se jossakin ketjussa siteerattu ja linkitetty AMK-päättötyö/tutkielma/gradu, jossa oli ihan luokatonta suomea, melkoisen strukturoimatonta ajattelua JA suoria sitaatteja (=plagiaatteja) ilman lähdeviitteitä. Se oli sentään korkeakoulun lopputyö. Sellaisiako pisaileva Suomi todella haluaa lisää? Ettei vain kenellekään tulisi paha mieli?)
Niin, gaussin käyrä näyttää esim. pistejakauman, ja jos määritellään jokin lukumäärä kokelaita, joka pitää hylätä / hyväksyä, niin se johtaa pahimmillaan siihen, että laadullisesti luokattoman huonoja suorituksia hyväksytään. En tiedä, voiko äidinkielen kokeessa mennä näin.
Vai kielellisesti luokattoman huono AMK-päättötyö... Joo, jooo! Jussi kirjoitti Scriptassa, kuinka Helsingin Yliopiston [sic!] Suomenkielen laitos tms. hyväksyi väitöskirjan suomen kielestä, tekijänä joku Mr. Pryce, ellen muista väärin, ja tuo VÄITÖSKIRJA oli tieteelliseltä tasoltaan ja suomenkielisiltä osiltaan suoraan sanottuna sysipaska!
Edit: Muutettu k c:ksi
Quote from: Kaija ParkoYhdenvertaisuus ei siis välttämättä toteudu samanlaisuudella eikä tasa-arvo synny ilman olosuhteiden tasoittamista.
Kyseinen henkilö siis kannattaa suomalaisten syrjimistä. Hän on ilmeisesti niitä, jotka luulevat tasa-arvon olevan sitä, että kaikki juoksijat pääsevät samaan aikaan maaliin.
Tuo on hyvin orwellilaista kieltä: "Sota on rauhaa!", "Syrjintä on yhdenvertaisuutta!"
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.03.2011, 19:08:05
Kyseinen henkilö siis kannattaa suomalaisten syrjimistä.
Tai sitten ei. Jos joku on käynyt vaikkapa amerikkalaisen high schoolin, koulutuksen arvo on yhdenvertainen vaikka koulutuksen sisältö ei ole samanlainen. Samoin ulkoisia olosuhteita tasoitetaan Suomessa jo nyt valtavan paljon; tunnetuin esimerkki on varmaan vanhempien varallisuudesta riippumaton mahdollisuus koulutukseen niin pitkälle kuin nuppi kestää. Riippuu tietysti erittäin paljon siitä kuinka hyvässä uskossa blogausta lukee: jos on jo etukäteen päättänyt, että kyseessä on typerää tekstiä niin minkäs sille sitten tekee.
Kaija Parko v. 2005
QuoteParko puhui myös netin antamista mahdollisuuksista, jotka hän tuntui näkevän melko kapeina, lähinnä lehtien jonkinlaisena laajennettuna yleisönosastona. Hän piti huolestuttavana sitä, että toimittajat syynäävät tarkasti lehtiensä verkkosivujen alla käytävää nettikeskustelua ja omaksuvat sieltä ilman analyyttisyyttä, ikään kuin huutoäänestyksen tuloksena, juttujensa aiheet ja näkökulmat.
- Tämä antaa uuden merkitysen termille proletariaatin diktatuuri, ehdotin.
- Pikemminkin kyseessä on tavisten diktatuuri, Kaija Parko tarkensi.
http://journalisminpaivat.blogspot.com/2005/09/puheenaihemediat.html
Quote from: ibn ghul on 16.03.2011, 17:44:31
Quote from: Iloveallpeople on 16.03.2011, 17:09:51
Äidinkielen kokeen arvioijana olen alkanut miettiä, eikö olisi mahdollista laatia erilainen arviointikriteeristö kirjoittajalle, joka todistettavasti ei käytä suomea äidinkielenään. Yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta antaa äidinkielen esseestä nolla pistettä kokelaalle, joka ajattelee ja jopa strukturoi ajatuksensa hyvin, mutta jonka kielessä on ns. kielenvastaisuuksia ja puhekielen piirteitä. Erilainen kriteeristö antaisi paremmat mahdollisuudet korkeampiin arvosanoihin, ja sitä kautta jatko-opintoihin pääsy helpottuisi.
Eihän samalla logiikalla sitten suomalaisiltakaan voida vaatia ruotsin oikeaoppista osaamista, vaan täydet pisteet pitää nasahtaa kun vähän sinnepäin rääpäisee jotain puhekielistä lööperiä vastauksiin. Näin syrjäytyneille suomalaisille nuorille avautuisivat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja valtion virkoihin korkeampien arvosanojen kautta... Ai niin, mutta tämähän onkin iiiihan eri asia. Tosin jää epäselväksi miten tai miksi.
Äidinkielen kokeen tarkoitus on mitata kirjoitus- ja argumentointikykyä. Siis kykyä pukea ajatuksensa sanoiksi. Tässä mielessä haastateltu on oikeassa. Kysymys kuuluu purkaa ennemminkin sitä silmällä pitäen, miksi koko koetta ylipäänsä sanotaan äidinkielen kokeeksi ja miksi sitä arvostelevat kielitieteilijät esim. filosofien sijaan. Olen ehdottomasti samaa mieltä tuon arvostelijan kanssa samalla arvostellen voimakkasti sitä, miksi tämänkaltainen tiedon ja kirjoitustaidon näyttö arvostellaan ensisijaisesti äidinkielen osaamisena. Äidinkielen taidolla ei ole mitään tekemistä ylioppilastutkinnon äidinkielen kanssa, ilmaisukieltä lukuun ottamatta.
QuoteTänäkin keväänä luen suomenkielisten yo-kokelaiden sepustuksia, joiden kirjoittajaa ei uskoisi syntyperäiseksi suomalaiseksi. Nämä pojat (useimmiten he ovat poikia) saavat opiskelupaikan eikä kukaan tiukkaa heidän kielitaitoaan; hehän puhuvat ihan sujuvasti. Vieraskielisen maahanmuuttajan ...//lässynlää//
Olenkin epäillyt Pisa-tutkimusten tuloksia. Suomalaiset osaavat kirjoittaa suomea ihan vitun huonosti ja oppilaitoksissa ei tätä oikeinkirjoitusta vaadita riittävän voimallisesti. Toivoisinkin kielipoliisien räjähdysmäistä invaasiota sosiaaliseen mediaan eli intternettimasiinaan.
Quote from: Hob on 16.03.2011, 19:15:35
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.03.2011, 19:08:05
Kyseinen henkilö siis kannattaa suomalaisten syrjimistä.
Tai sitten ei. Jos joku on käynyt vaikkapa amerikkalaisen high schoolin, koulutuksen arvo on yhdenvertainen vaikka koulutuksen sisältö ei ole samanlainen.
Tuo henkilö vaati, että samassa koulussa opiskelevalla ei-suomenkielisellä pitäisi olla helpommat kriteerit YO-kokeessa kuin suomenkielisellä. Eli jos ei-suomenkielinen ja suomenkielinen vastaisivat kokeeseen hypoteettisesti samalla tavalla, ensin mainittu saisi silti korkeamman arvosanan. Kyllä se on ihan puhdasta syrjintää.
Quote from: AuggieWren on 16.03.2011, 19:18:32
Äidinkielen kokeen tarkoitus on mitata kirjoitus- ja argumentointikykyä.
Se on oikeastaan vain yksi osa arvostelua, vaikka keskeinen osa onkin. Koska minusta on kiva kaivaa näitä julkisia dokumentteja esille etsin joutessani äidinkielen kokeen arvosteluperusteet. Silvoos plöös.
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/maaraykset/ainekohtaiset/aidinkieli2007.html
QuoteKysymys kuuluu purkaa ennemminkin sitä silmällä pitäen, miksi koko koetta ylipäänsä sanotaan äidinkielen kokeeksi ja miksi sitä arvostelevat kielitieteilijät esim. filosofien sijaan.
Logiikan koe olisi ihan mielenkiintoinen idea. Matematiikka on universaali kieli, joten se on varmaan lähimpänä nykyisistä kokeista. Saakohan siihen tarvittaessa kysymykset eri kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi? Käännösten teettäminen ei pitäisi olla mahdottoman kallis prosessi. Ongelmia voi tietysti teettää joidenkin kielien kelvoton sanavarasto matematiikan suhteen. Miten käsket derivoimaan jos kielessä ei ole sanaa sille?
Quote from: Hob on 16.03.2011, 18:46:19
Laudatur seitsemästä aineesta on aina vähän vaikuttavampaa kuin laudatur kuudesta.
OT: En sanoisi noin. On "helppoja" laudatureita (esim. lyhyet kielet, varsinkin kun on opiskellut pitkää; samoin terveystiedosta huhutaan, että on aika helppo) ja "työläämpiä" (esim. pitkä matikka vs. lyhyt, pitkä kieli vs. lyhyt (ranska pahin, koska ranskalaisen koulun kirjoittajat "vääristävät käyrää".)) Tämä on huomioitu ainakin yliopistokarsintojen lähtöpisteissä tyyliin: pitkän matikan C:stä saa yhtä paljon lähtöpisteitä kuin lyhyen ällästä. Äidinkieli on ainoa kaikille pakollinen.
Malla: minulla oli tuossa ääneen lausumaton ceteris paribus-olettama. Faktuaalisesti olet kyllä oikeassa, osa aineista vaatii enemmän työtä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.03.2011, 19:21:57
Tuo henkilö vaati, että samassa koulussa opiskelevalla ei-suomenkielisellä pitäisi olla helpommat kriteerit YO-kokeessa kuin suomenkielisellä.
"Erilainen arviointikriteeristö" on aika väljä käsite. Se voi minun nähdäkseni sisältää ihan hyvin esim. erillisen kokeen. Jatko-opiskelupaikat joka tapauksessa painottavat YO-tutkinnon eri osa-alueita eri tavoin joten tämä olisi helppoa sovittaa olemassa olevaan järjestelmään.
Ja vaikka osa blogauksesta olisikin pöljä (ja onkin), kyllä kai siitä kannattaa keskusteluun poimia kuitenkin ne hyvät ideat ja katsoa saisiko niistä jatkojalostettua jotain?
Quote from: JoKaGO on 16.03.2011, 19:04:47
Vai kielellisesti luokattoman huono AMK-päättötyö... Joo, jooo! Jussi kirjoitti Scriptassa, kuinka Helsingin Yliopiston [sic!] Suomenkielen laitos tms. hyväksyi väitöskirjan suomen kielestä, tekijänä joku Mr. Pryce, ellen muista väärin, ja tuo VÄITÖSKIRJA oli tieteelliseltä tasoltaan ja suomenkielisiltä osiltaan suoraan sanottuna sysipaska!
Edit: Muutettu k c:ksi
Ok, pitää kaivaa netin syövereistä (mikä sen kirjoituksen otsikko oli?), kiitos vinkistä. Uskomatonta. Ei sitten vastaväittäjäkään yhtään lytännyt?
QuoteOk, pitää kaivaa netin syövereistä (mikä sen kirjoituksen otsikko oli?), kiitos vinkistä. Uskomatonta. Ei sitten vastaväittäjäkään yhtään lytännyt?
Tuosta löydät kaksi kertomusta, joissa seikkailee mr. Pryce.
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa4.html
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa45.html
Quote from: Heikki Porkka on 16.03.2011, 19:46:37
QuoteOk, pitää kaivaa netin syövereistä (mikä sen kirjoituksen otsikko oli?), kiitos vinkistä. Uskomatonta. Ei sitten vastaväittäjäkään yhtään lytännyt?
Tuosta löydät kaksi kertomusta, joissa seikkailee mr. Pryce.
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa4.html
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa45.html
Kiitän.
Muoks: Ja luin. No voihan...
Quote from: Malla on 16.03.2011, 19:52:52
Kiitän.
Muoks: Ja luin. No voihan...
Olin juuri kirjoittamassa, että anna sitten myös kommentti ;)
Quote from: Hob on 16.03.2011, 19:27:54
"Erilainen arviointikriteeristö" on aika väljä käsite. Se voi minun nähdäkseni sisältää ihan hyvin esim. erillisen kokeen. Jatko-opiskelupaikat joka tapauksessa painottavat YO-tutkinnon eri osa-alueita eri tavoin joten tämä olisi helppoa sovittaa olemassa olevaan järjestelmään.
Ja vaikka osa blogauksesta olisikin pöljä (ja onkin), kyllä kai siitä kannattaa keskusteluun poimia kuitenkin ne hyvät ideat ja katsoa saisiko niistä jatkojalostettua jotain?
Erillinen koe on olemassa. Se on Suomi toisena kielenä -koe:
Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. (L 672/2005, 2, 6 §) Näin myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä –kokeella.
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
S2-kokeen vaikeudesta Parko valittaa, mutta kyllä kaksi koetta, joista voi valita (äidinkieli ja S2) pitää riittää. Sama ongelma kaikilla muillakin kirjoittajilla on, koe ei ole oman mielen mukainen ja ei testaa juuri sitä, mitä itse haluaisi ja pitää tärkeänä.
Quote from: JoKaGO on 16.03.2011, 20:12:07
Quote from: Malla on 16.03.2011, 19:52:52
Kiitän.
Muoks: Ja luin. No voihan...
Olin juuri kirjoittamassa, että anna sitten myös kommentti ;)
Riittikö tuo kommentiksi? Olen melko mykistynyt. Mitä tuohon voi enää sanoa?
(OT: Mieleen tuli muorin kertomus 50-luvulta, jossa kustos oli oikeasti vartijana, kun väittelijä ja vastaväittäjä kävivät toistensa kimppuun, fyysisesti. Teologisesta kiistasta oli kyse. Ehkä meininki oli silloin suorasukaisempaa, nyt hyssytellään ja hyysätään kiistanpoikaset tainnoksiin.)
Länsiväylä-lehdessä (tänään) oli juttu: Maahanmuuttajien tuet on kytkettävä kielten opiskelun.
Kysely (Taloustutkimus Oy) Uusimaalaisilta äänestysikäisiltä (vastaajia 1502). 80% vastanneista kannatti ajatusta, että mamuilta vaaditaan pakollista suomen kielen opiskelua (ja/tai työvalmennuskoulutusta) , jotta saavat sosiaalitukia.
Jo puolisen vuotta sitten panin merkille, että Kotuksen julkaiseman Suomen murteiden sanakirjan (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=447) julkaiseminen painettuna on päättynyt ja n. 20-osaiseksi suunnitellun teoksen jäljellä olevat n. 12 osaa tulevat ilmestymään vain sähköisessä muodossa.
Hiljattain huomasin Vanhan kirjasuomen sanakirjalle (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=448) käyneen vielä köpelömmin: sen tekeminen keskeytetään kokonaan puolimatkassa. Näin on katsonut parhaaksi Kotuksen tehtäviä pohtimaan asetettu työryhmä (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Kotuksen_tehtavat.html).
On tietenkin ymmärrettävää, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa vähätkin rikkautemme ja voimavaramme on mieluummin suunnattava maahanmuuttajain kotouttamiseen, moiset varsin pientä käyttäjäryhmää kiinnostavat historiallisten kielimuotojen sanakirjahankkeet joutuvat väistymään. Nuivelon tuntosarvet kuitenkin värähtävät hänen havaitessaan, että tärkeämpänä työryhmä pitää mm. "suomesta [siis nykysuomesta] – ja mahdollisuuksien mukaan ruotsista – ja maahanmuuttajakielistä tuotettujen sanakirjojen tekemistä" (lihavointi omani).
No, tuo lihavoitu kohtahan tietenkin viittaa sellaisiin julkaisuhankkeisiin kuin v. 2003 ilmestynyt Suomi–viro-suursanakirja, vai mitä? Suomessahan on kohtuullisen paljon virolaissyntyistä maahanmuuttajaväestöä. Ei siis syytä huoleen!! Hetken jo kuvittelin Kotuksessa kaavailtavan innokkaasti somalin tai afgaanin sanakirjoja, mutta se oli onneksi vain umpimielistä vainohulluuttani — kotimaisia kieliähän siellä vain tutkitaan.
Muuten olen sitä mieltä, että ylioppilaskirjoitukset pitäisi lakkauttaa kokonaan ja Kaija Parkon kannattaisi hankkia itselleen jokin harrastus.