Tärkeä ja monille vaikeasti ymmärrettävä poliittis-filosofinen teksti siitä miksi tiede ja sitä kautta sekulaari materialistis-ateistinen liberalismi eivät voi tuottaa ihmisille lupaamaansa onnellista "utopiaa".
http://www.columbia.edu/cu/augustine/arch/lewis/abolition3.htm
Luin. Tuli sellainen olo, että tämän lukeminen pitäisi sisällyttää kaikkien yliopistoaineiden perusopintoihin.
@Juffe
Hyvä ehdotus.
Kun luin Lewisin tekstin ensimmäistä kertaa, huomasin lukiessani ajattelevani, että tämä henkilö ei voi olla nykyajan tuote ja nykyaikana elävä, niin monitasoista, laajasti sivistynyttä, hienosyistä ja uusia ulottuvuuksia avaava teksti on. Tarkistaessasi asian huomasin, että näin tietysti onkin; Lewis syntyi 1898 ja kuoli 1963. Nykyaika tuottaa ajattelijoita, joille jokainen ongelma tai aihe on yksiulotteinen tekninen tai teknistä muistuttava prosessi, joka etenee siististi tai vähemmän siististi pisteestä A pisteeseen B. Tästä esimerkkinä vaikkapa Michel Foucault. Valitettavasti olen itsekin aikamme tuote ja kuulun jälkimmäiseen vähäpätöisempään kategoriaan. Tämä asiaintila ei ole nopeasti korjattavissa. Byrokratisoitunut koulutusjärjestelmämme tuottaa tarkoituksellisesti yksiulotteisia ajattelijoita, koska he ovat sopivia rattaita järjestelmään; he kykenevät tuottamaan systeemin ennaltasäädetyissä prosesseissa tarvittavaa tietoa, mutta eivät juuri muuta.
Kaikki mikä edistää seuraavia, on hyväksi:
- Tiedonhankinnan, kirjojen lukemisen, tutkimisen, ajattelun ja pohdiskelun rakastaminen, jossa ne eivät ole pelkkiä välineitä maksimaalisten materiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Koti- ja yksityiskoulut, joissa oppilaat saavat laaja-alaisen klassisen koulutuksen, ja oppivat oma-aloitteisesti tutkimaan ympäristöä ja kirjatietoutta.
- Käytännöllisen osaamisen ja tekemisen lisääminen koulutuksessa ja elämässä. Mitä tahansa monipuolisesti talonrakennuksesta ja laitteiden valmistamisesta autojen korjaamiseen ja raha-asioiden hoitoon. Nämä antavat syvyyttä ajattelulle; yhdistävät ajattelun reaalimaailmassa esiintyviin ongelmiin ja tilanteisiin; opettavat ongelmanratkaisua; synnyttävät laajemman ajattelun perspektiivin; jne.
- Ajattelijoiden seurat ja klubit, joissa käydään vilkkaita keskusteluja ja ajatustenvaihtoa.
- Ajattelijoiden orientaatio Jumalaa kohti. Tämä voi olla monille ateisteille hiukan vaikea pala ymmärrettäväksi, mutta sivilisaatiot syntyvät ja kehittyvät ainoastaan uskonnollisten miesten omistautumisesta, ajattelusta, työstä ja kiinteästä Jumalsuuntautumisesta. Ateistis-materialistinen relativismi voi synnyttää uutta vain kuluttamalla sivistystä, sosiaalisia yhteisöjä ja sivilisaatioita. Niille, jotka kykenevät sen ymmärtämään, Lewis selittää artikkelissa osan niistä syistä miksi näin on.