http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=321478
Quote
Sisäasiainministeriö
14.2.2011 12.20
Ministeri Thors: Kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors otti tänään kantaa eurooppalaiseen keskusteluun monikulttuurisuuden onnistumisesta. - Se, mistä Eurooppa itse asiassa keskustelee, on onnistuminen kotoutumisessa. Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään. Hyvä kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen, ministeri Thors painotti puhuessaan Etno Foorumissa Helsingissä.
- Monikulttuurisuus tarkoittaa, että eletään maamme lakien mukaan, että on mahdollisuus oppia jompaakumpaa kansalliskieltä, mutta on myös mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuria - ja itse valita identiteettinsä, ministeri totesi. Ministeri Thorsin mukaan nykymaailmassa on tyypillistä, että identiteetit ovat mosaiikkimaisia: on somalialaisia suomalaisia ja englantilaisia suomalaisia.
Ministeri Thorsin mielestä Suomen ja esimerkiksi Saksan tilanne ovat hyvin erilaisia. - Niissä maissa, joissa nyt kritisoidaan kotoutumista tai monikulttuurisuutta - pyrittiinkö siellä koskaan integroimaan maahanmuuttajia? Saksassa ei ajateltukaan, että vierastyöläiset jäisivät maahan. Hyviä kotoutumisen malleja ei helpolla löydä, ministeri painotti.
Kotoutuminen on ollut osa maahanmuuttopolitiikkaamme ja siihen on erityisesti panostettu tällä hallituskaudella.
- Tällä vaalikaudella on panostettu kotoutumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuntakorvausten tasoa on nostettu, kiintiöpakolaisten korvausjakso pitenee ja EU-varoja on kohdennettu kotoutumiseen. Uusi kotoutumislaki on vahvistettu. Valmistavan opetuksen jaksoa on pidennetty ja aiesopimus pääkaupunkiseudun kanssa saatiin aikaan. Uusimuotoinen kotoutuminen syntyy Osallisena Suomessa -kokeilun kautta ja kotoutumiskoulutuksen laatu paranee, ministeri totesi.
Lisätietoja: eritysavustaja Thomas Bergman, 071878 8212
Monet vieraista kulttuureista saapuneet maahanmuuttajat ovat tosiaan kuin kotonaan, jopa enemmän kuin he olivat kykeneviä siihen kotimaassaan. Mitenkäs ihmeessä integraatio ja monikulttuuri muka voivat epäristiriitaisesti sopia samaan ideakenttään? Nähdäkseni ne ovat nimenomaan toisensa poissulkevia konsepteja.
Koskahan tuo Thorssi tajuaa, että monikulttuurisuus ei vaan toimi. Ei voi säilyttää omaa kulttuuriaan ja kieltään ja olla samalla olevinaan suomalainen. Oikea integroituminen vaatii, että tulijat vaihtavat esimerkiksi kielensä parissa polvessa suomeen ja siis muuttuvat suomalaisiksi. Eli kun lapselta kysyy, että minkä maalainen olet, niin suomalainen kuuluu olla vastaus, jos tulee somali tai suomensomali, nin integraatio ei ole onnistunut.
Mosaiikkimaisuudesta tulee mieleen, että harvemmin hyvän näköistä mosaiikkipintaa ei saa aikaiseksi, jos on jos jonkinlaisia värejä sattumanvaraisesti sekaisin. Tyylikästä ja fiksua jälkeä tulee, kun mosaikkit valitaan siten, että värit sopivat kokonaisuuteen. Useimmiten yksivärinen on paras vaihtohto. ;)
Thors voisi ensin kertoa missä maassa kotoutiminen on onnistunut ja mitä me teemme eri tavalla verrattuna niihin maihin, joissa kotoutuminen on epäonnistunut. Rahan suuremman määrän tuhlaaminen kotouttamiseen ei kerro asiasta mitään. Ärsyttävä sana toi kotoutuminen.
Quote from: -Astrid Thors- link=topic=43089.msg581821#msg581821
Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään
Thors tietää Merkeliä, Cameronia ja Sarkozya paremmin, mitä he tarkoittivat. Hienoa.
QuoteTurska: Hyviä kotoutumisen malleja ei helpolla löydä, ministeri painotti.
Hän sanoo sen itse, muttei ymmärrä edes omaa sanomaansa. Kiinalaiset lienee
ainoa ryhmä, joka on menestynyt kaikkialla maailmassa omissa China Townwissaan
sen kummemmin kotoutumatta. Kouvolassa hekään eivät onnistuneet, vaikka annettiin
tilat lähes ilmaiseksi ja työt teetettiin melkein orjatyönä. Oli ilmeisesti liian vähän
"firman piikkiin" hierottavia.
Quote from: -gentilhommehki- on 14.02.2011, 12:59:20
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=321478
Quote
- Tällä vaalikaudella on panostettu kotoutumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
=>
QuoteQuote
Kuntakorvausten tasoa on nostettu, kiintiöpakolaisten korvausjakso pitenee ja EU-varoja on kohdennettu kotoutumiseen. Uusi kotoutumislaki on vahvistettu. Valmistavan opetuksen jaksoa on pidennetty ja aiesopimus pääkaupunkiseudun kanssa saatiin aikaan.
Itkeäkö vaiko nauraa... kas siinä pulma ??? :'( :D
Quote from: juge on 14.02.2011, 13:20:30
Quote from: -Astrid Thors- link=topic=43089.msg581821#msg581821
Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään
Thors tietää Merkeliä, Cameronia ja Sarkozya paremmin, mitä he tarkoittivat. Hienoa.
Kun Merkel, Cameron ja Sarkozy sanovat, että monikulttuurisuus ei toimi, he itse asiassa tarkoittavat, että monikulttuurisuus on rikkaus.
Ministeri Thors ETNO Foorumissa (http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFS/9A5404EF699D9575C2257837003DB30F)
QuoteHyvät kuulijat,
Etnisten suhteiden neuvottelukunta on valinnut foorumiin aiheen, joka on ajankohtainen ja tärkeä: asuminen ja asuinalueet. Kodin ja lähiympäristön merkitystä on vaikea ylikorostaa. Arkipäiväämme vaikuttaa paljon se, miten viihtyisä, toimiva ja turvallinen lähiympäristömme on.
Samalla tarjoutuu tilaisuus keskustella kaikista hyvin ajankohtaisista aiheista; kuten kritiikistä, joka kohdistuu monikulttuurisuuteen ja sellaisiin väitteisiin, kuten Hbl:ssä eilen. Lehdessä esitettiin väite, että kohta palaa autoja myös Helsingin esikaupunkialueilla. Olette tarttuneet härkää sarvista.
Lehdet uutisoivat, että kaikki länsimaiden johtajat kritisoivat monikulttuurisuutta – Angela Merkel ja Brittien David Cameron viimeisinä. – Mutta kun lukee erityisesti Cameronin puhetta, en huomannut, että hän kertaakaan olisi syyttänyt monikulttuurisuutta sinällään. – Hän sitä vastoin haluaa uudistaa kotoutumispolitiikkaa. Hän kritisoi sitä, että yhteisöjä on kehotettu asumaan erillään ja sellaista suvaitsevuutta, joka ei välitä: " hands-off tolerance". Hän haluaa voimakastahtoista liberalismia: liberalism with muscles.
Jos tuomitsee monikulttuurisuuden, tähtää silloin ilmeisesti monokulttuurisuuteen, eristäytyneisyyteen. Sellaisia yksilöitä, jotka eivät tunnusta, mitä muualta tulleet virikkeet ovat merkinneet meille, on myös yhteiskunnassamme. Sellainen asenne riistää meiltä mahdollisuuden olla avoin ja menestyvä yhteiskunta – niin kuin Ruotsi on tänä päivänä..
Cincinnatin yliopiston varakansleri Kettil Cedercreutz kirjoitti 5.2. omasta kokemuksestaan monikulttuurisuudesta ja nimesi yliopistoltaan useamman työkaverin, joilla on monikulttuurinen tausta: kristityt Syyriasta, Iranin turkkilaiset, Egyptin koptit ja Tanskansaksalaiset. Tämä on maailman todellisuus tänään. Tavoitteena tulee olla, miten eri kulttuurit elävät toisiaan täydentäen samassa maassa, samoilla seuduilla.
Tai täällä kotimaassa, jossa meillä omasta takaa on kaksi kansalliskieltä ja vähemmistökieli ja vanhoja uskonnollisia vähemmistöjä. Puhumattakaan koko maamme teollisesta historiasta; mitä muualta tulleet ovat merkinneet esimerkiksi jäätelön- ja juustonteossa. Monokulttuurisuus ei saa olla tiemme.
Kysynkin heiltä, jotka kritisoivat monikulttuurisuutta – mitä kaikkea te haluatte poistaa Suomesta? Ja samoin kehotan teitä, jotka ajattelette samalla tavalla kuin minä – älkää antako monokulttuurimiesten taas omia hyvää termiä ja kääntää se negatiiviseksi.
Monikulttuurisuus tarkoittaa, että eletään maamme lakien mukaan, että on mahdollisuus oppia jompaakumpaa kansalliskieltä, mutta on myös mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriaan – ja itse valita identiteettinsä. Nykymaailmassa on hyväksyttävä identiteetin mosaiikkimaisuus ja vaihtelevuus ajanmittaan, on somalialaisia suomalaisia kuten englantilaisia suomalaisia.
Mutta vakavasti ottaen; se mistä koko Eurooppa keskustelee, on kotoutuminen ja siinä onnistuminen. Mitkä ovat maahanmuuttajien omien yhteisöjen tehtävät, millä lailla voidaan oppia kieliä jne. Hyvä kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen.
Niissä maissa, joissa nyt kritisoidaan kotoutumista tai monikulttuurisuutta – pyrittiinkö siellä koskaan integroimaan maahanmuuttajia? Englannissa on aiemmin puhuttu vähemmän yksilöiden integroinnista ja enemmän eri ryhmien tilanteesta. Ranska taas on ajanut assimilaation politiikkaa ja Saksassa ei uskottu, että vierastyöläiset, "gastarbeiterit", jäisivät maahan. Tarjottiinko kotiäideille paikkaa yhteiskunnassa?
Hyviä malleja kotoutumiselle ei helposti löydä suurimmista EU-maista.
On selvää, että Suomessa kotoutuminen edellyttää hyvää yhteistyötä valtion ja kuntien kesken. Asuinympäristöstä, koulusta, sosiaali-ja terveyspalveluista sekä monesta muusta palvelusta päätetään kunnassa. Mutta valtiovalta luo tietenkin toiminnalle puitteet; ennen kaikkea resurssien kohdentamisessa.
Siksi onkin tärkeätä jatkaa metropoliselonteossa esitetyllä tavalla, eli käynnistää valtion, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä metropolialueen kumppanuusohjelma sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Samoja ajatuksia esiintyy myös Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän loppuraportissa, jonka työstämisessä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksella, Soccalla oli tärkeä tehtävä.
Väitän kuitenkin, että tällä vaalikaudella on panostettu kotoutumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuntakorvausten tasoa on nostettu 10 +10 %, kiintiöpakolaisten korvausjakso pitenee, EU-varoja on kohdennettu kotoutumiseen. Uusi koutoumislaki on vahvistettu ja astuu voimaan, valmistavan opetuksen jaksoa on pidennetty ja aiesopimus pääkaupunkiseudun kanssa saatiin aikaan. Uusimuotoinen kotoutuminen syntyy Osallisena Suomessa -kokeilun kautta ja kotoutumiskoulutuksen laatu paranee.
Mutta häviönä on todettava, ettemme saaneet aikaan suurempaa valtionosuusuudistusta, jolla olisimme voineet paremmin huomioida vieraskielisten osuutta kunnan asukkaissa. Tällä hetkellä opetustoimessa pystymme verrattain hyvin huomioimaan resurssien tarpeen, mutta muualla kunnan hallinnossa valtionosuuksissa tämä ei toteudu.
Valtionosuusuudistus kääntyy helposti nollasummapeliksi. Siksi tekijöitä on oltava riittävästi, jotta uudistus saataisiin aikaan.
Yhtenä uutena tekijänä voisi olla pääomaverotuksen tuoton lukeminen osaksi kuntien ja osaksi kirkon hyväksi. Vähän samalla tavalla kuin yhteisöveron tuotto jaetaan valtion, kuntien ja kirkon kesken. Tämä on täysin mahdollista. Lisäksi on huomioitava, että nyt vaikuttaa siltä kuin pääomavero nousisi ja yhteisövero laskisi ensi kaudella. Kunnille on joka tapauksessa kompensoitava, jos yhteisövero laskee.
Valtionosuusuudistus tai valtio-kuntasuhteen talousosuuden osuus on siten avainasemassa, kun haluamme taistella kaupunkiseutujen slummiutumista ja segregaatiota vastaan ja yhtäläisten mahdollisuuksien puolesta. Suomessa on myös reilusti tunnustettava kaupunkipolitiikan tarpeet.
Valtio – kunta suhde on siten uudistettava, jotta kunnat saavat paremmat välineet torjua segregaatiota.
Seminaarin aamupäivän osuuden kysymys kuuluukin vähän provosoivasti: Segregoituuko Suomi ja mitä sitten ?
Mainittu Soccan raportti sosiaalisesta eheydestä sekä materiaali, joka oli Helsinki- Vantaa yhdistämisselvityksessä, todistavat selvästi, että tuloerot, työllisyyserot, terveyserot jne. ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla.
Suomessa on nähtävissä merkkejä maahanmuuttajien segregoitumisesta erityisesti korttelitasolla, mutta myös joillakin asuinalueilla. Mutta kun puhumme segregaatiosta, täytyy muistaa, että olemme myös eläneet aikoja, jolloin Ullanlinnassa oli suuria maahanmuuttajien keskittymiä – silloin se ei ollut ongelma! Ja aikoja, jolloin eurooppalaisessa kotouttamistyössä nostettiin esiin Helsingin asuntopolitiikka myönteisenä esimerkkinä.
Rehellisyyden nimissä meidän on todettava, että ongelmia syntyy silloin, jos samalla alueella ovat huonokuntoisimmat asukkaat, alueen väestöstä suuri osa on työttömänä ja alueella on suuri työtön maahanmuuttajaväestö.
Keskittymien syntyyn vaikuttavat monet eri asiat – näistä yhtenä asuntopolitiikka. Toisaalta usein on nähty, että maahanmuuttajat itse hakeutuvat asumaan alueille, joissa jo ennestään asuu maahanmuuttajia. Suomeen muuttamisen alkuvaiheessa oman yhteisön vertaistuki ja sosiaaliset kontaktit voivatkin olla mittaamattoman arvokkaita. Tieto kulkee usein tehokkaimmin tuttujen kautta, jotka ovat itse olleet aiemmin samojen kysymysten edessä. Oman yhteisön tuki ei ole ongelma. Segregoitumisen haittavaikutukset sen sijaan ovat.
Haluan korostaa, että tilanne Suomessa on asuinalueiden osalta vielä verrattain hyvä.
Asukasrakenteeltaan monimuotoisten alueiden syntyä voidaan jossakin määrin edistää asuntopoliittisin keinoin sekoittamalla eri asumismuotoja, vuokra-asumista ja omistusasumista ja erilaisia asuntoja kaupunkien eri alueiden sisällä. Ja näin on perinteisesti tehty Helsingissä. Ja aina on muistettava, että uusilla asuinalueilla on oltava mahdollisuus perustaa yrityksiä ja pieniä liikkeitä sekä paikkoja, jossa yhteisöllisyyttä luonnollisesti syntyy ja yhdistykset voivat toimia.
Erityisen tärkeänä asiana haluan tässä yhteydessä nostaa esiin koulujen kilpailukyvyn säilyttämisen kaikilla alueilla.
Hallitus esitti metropolipolitiikkaa koskevassa selonteossaan mm., että
Maahanmuuttajavaltaisilla alueilla toimivien koulujen vetovoimaisuutta lisätään pienentämällä opetusryhmiä, lisäämällä kielikoulutusta ja turvaamalla tasavertaiset oppimismahdollisuudet.
Tämä kokonaisuus on esimerkki niistä asioista, joista tulee sopia uudessa kumppanuudessa, tietäen varsin hyvin, että pääkaupunkiseudulla on kokeiltu eri malleja edellä mainittujen tavoitteen saavuttamiseksi. Erityisesti on pyritty turvaamaan resurssit kouluihin.
Me suomalaiset olemme tottuneita luottamaan OECD:n PISA-tutkimukseen, miksi emme myös, kun tarkastellaan maahanmuuttajien koulutusta ja erityisesti valintoja, joita tehdään.
Yhdessä aiemmassa PISA-tutkimuksen aineistossa tarkasteltiin erikseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestystä. Kävi ilmi, että parhaiten testissä menestyivät sellaiset maat, joiden koulutuspolitiikassa arvostettiin oppilaiden äidinkieltä. OECD:n tutkijat nostivat esille kolme maata, joissa maahanmuuttajien saamat hyvät tulokset selittyvät heidän mukaansa juuri maissa harjoitetun suunnitelmallisen ja tasapainoisen kielikoulutuksen perusteella: Australia, Kanada ja Ruotsi. (Latomaa 2006: Oma kieli kullan kallis, Opetushallitus.). Näin ei ole tehty esim. Ranskassa eikä nyttemmin Hollannissa.
Mainitut PISA-tulokset vahvistavat, että meidän on edelleen pyrittävä vaalimaan vieraskielisten lasten omia kieliä. Se on viisasta politiikkaa, koska samaan aikaan voimme lisätä maamme kielivarantoa merkittävästi.
Monimuotoiset ja viihtyisät asuinalueet
Suomalainen vitsi on, että haluamme asua omakotitalossa järven rannalla metsän siimeksessä ja kävelymatkan päässä palveluista. Kaupungeissa meidän olisi järvimaiseman sijasta tärkeää pohtia sitä, millaisin keinoin voimme edistää eri taustaisten ihmisten vuorovaikutusta alueilla. On tärkeää, että alueilta löytyy tiloja erilaisten ihmisten kohtaamiselle. Olisi myös arvokasta, että tässä yhdistysten luvatussa maassa löytyy intoa ja tukea kolmannen sektorin yhdyskuntatyölle yhteistyössä kuntien ja vaikka kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa. Mutta millaista yhdessä tekemistä ja toimintaa kaipaamme betoniseinien sisälle?
Toivon, että puhujilta ja yleisöltä löytyy tänään paljon ideoita siihen, että miten teemme monimuotoisista asuinalueista meille kaikille viihtyisiä. Toivon myös, että viette näkemyksiänne eteenpäin myös omalla asuinalueellanne. Alueiden suunnittelussa on tärkeää, että kaikkien sen asukkaiden taustasta riippumatta näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi.
Eri maista löytyy esimerkkejä siitä, miten asuinaluetta kunnostamalla, alueen palveluihin panostamalla ja vuorovaikutusta edistämällä koko alueen ja sen asukkaiden tilannetta ollaan voitu parantaa. Itse olen tutustunut tällaisiin toimiin Malmön Rosengårdissa ja muualla.
Tänään iltapäivällä seminaarissa on esittelyssä joitakin hyviä käytäntöjä asuinalueilla toteutettavista hankkeista. Positiivisten esimerkkien esiin tuominen ja kokemusten vaihtaminen ovat tärkeitä. Muutoksen aiheuttavat teot voivat usein olla pienestäkin kiinni.
Toivotan teille antoisaa seminaaripäivää.
Quoteon somalialaisia suomalaisia ja englantilaisia suomalaisia.
Kummanko lainauksessa mainitun mosaiikki-identiteetin kanssa tulee vähemmin ongelmia, kun aletaan miettiä kotoutumista maahan, jossa asuu ihmisiä varustettuna suomalais-suomalaisella identiteetillä?
" Hyviä kotoutumisen malleja ei helpolla löydä, ministeri painotti."
Ai helpolla? Onko niitä yhtäkään? Koko Euroopassa. Tai koko maailmassa. Eivätkö ongelmat ole seuranneet joka paikkaan, missä eri kulttuureja, etenkin muslimi-sellaisia, on yritetty yhdistää kantaväestöön.
Monikulttuurisuus on aivan samanlainen teema kuin "hyvät naapurisuhteet" 1970-luvulla ja Thors on tulevaisuudessa samanlainen hahmo kuin Taisto Sinisalokin - epäisänmaallinen friikki historiankirjoissa.
Quote from: juge on 14.02.2011, 13:20:30
Quote from: -Astrid Thors- link=topic=43089.msg581821#msg581821
Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään
Thors tietää Merkeliä, Cameronia ja Sarkozya paremmin, mitä he tarkoittivat. Hienoa.
Thorshan tietää myös muslimeja paremmin että sharia ei kuulu islamiin.
Omahyväisyydessä ja itsekeskeisyydessä Thors on vertaansa vailla.
Kullervolle:
Toivottavasti saamme radio-ohjelman: "Näin monikulttuurissa"
Näin naapurissa-ohjelmat ovat aivan helmiä, muistan yhdenkin,
missä vierailtiin kolhoosissa, jonka lehmät lypsivät aivan kymenä maitoa.
Määrät olivat aivan valtavia, tarkkaa en muista, mutta kapitalistimaissa
ei taidettu päästä puoleenkaan sosialisten lehmien lypsyennätyksistä.
Toimittajista "Näin monikulttuurissa"-ohjelmaan ei ole todellakaan pulaa.
Quote from: Astrid ThorsJos tuomitsee monikulttuurisuuden, tähtää silloin ilmeisesti monokulttuurisuuteen, eristäytyneisyyteen. Sellaisia yksilöitä, jotka eivät tunnusta, mitä muualta tulleet virikkeet ovat merkinneet meille, on myös yhteiskunnassamme. Sellainen asenne riistää meiltä mahdollisuuden olla avoin ja menestyvä yhteiskunta – niin kuin Ruotsi on tänä päivänä..
Käsittämätöntä juttua taas. Mitä Thors mahtaa koittaa taas sanoa? Väsyneitä olkiukkoja tuossakin kappaleessa useampia. Ja vielä pisteeksi i:n päälle vertaus Ruotsiin :)
Quote from: Astrid Thors
Tai täällä kotimaassa, jossa meillä omasta takaa on kaksi kansalliskieltä ja vähemmistökieli ja vanhoja uskonnollisia vähemmistöjä. Puhumattakaan koko maamme teollisesta historiasta; mitä muualta tulleet ovat merkinneet esimerkiksi jäätelön- ja juustonteossa. Monokulttuurisuus ei saa olla tiemme.
Jäätelön- ja juustonteko. Klassikkoainesta.
Quote from: Astrid Thors
Kysynkin heiltä, jotka kritisoivat monikulttuurisuutta – mitä kaikkea te haluatte poistaa Suomesta? Ja samoin kehotan teitä, jotka ajattelette samalla tavalla kuin minä – älkää antako monokulttuurimiesten taas omia hyvää termiä ja kääntää se negatiiviseksi.
Oikein oppikirjamainen olkiukko taas. Monikulttuurisuuden kritisoinnin ydinhän on tunnetusti siinä, miten erilaisia asioita saadaan Suomesta pois.
Ja kuka kriittinen on jossain vaiheessa käyttänyt termiä monokulttuuri saati sitten yrittänyt "omia" sitä? Termin tuovat keskusteluun Thorsin kaltaiset henkilöt joiden vastaus kriittiselle on tasoa "No et varmaan käy sitten pitserioissa, kun kerran vastustat monikulttuurisuutta".
Eikö noiden päättäjien kalloon millään mene, että se monikulttuurisuus ei kerta kaikkiaan toimi missään? Miten kävi Neuvostoliitolle, Tsekkoslovakialle ja etenkin Jugoslavialle? Eri etniset ryhmät ovat siellä asettuneet omille asuinalueilleen, eikä muilla ole sinne asiaa. Ihminen on vaan sellainen, että se haluaa elää omiensa joukossa.
Quote from: OTU on 14.02.2011, 13:36:21
Ai helpolla? Onko niitä yhtäkään?
No onhan noita vaikka kuinka esim USA, Kanada ja Australia ovat oleellisesti paremmin tai heikommin kotoutuneiden maahanmuuttajaryhmien tilkkutäkkejä. Eihän ne USAn ja Kanadan natiivitkaan kaiketi ole muuta kuin hiukan aiemmin tulleita maahanmuuttajia.... Sinänsä se, että Thorsin on vaikea löytää esimerkkiä on vain yksi muoto Halla-Ahon lanseeraamasta "varsinainen" käsitteestä.
Lähempääkin löytyy, tataarit Suomessa ja suomalaiset Ruotsissa vaikka Ruotsissa ei sitten tainnut juuri olla (ei varmaan ole edelleenkään) suomalaisten kohdalla pidäkkeitä leimallista ja kollektiiviesti syyllistävää kirjoittelua kohtaan, vis-á-vis "En Finne igen...."
Quote from: Roope on 14.02.2011, 13:34:10
Ministeri Thors ETNO Foorumissa (http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFS/9A5404EF699D9575C2257837003DB30F)
Quote
Kysynkin heiltä, jotka kritisoivat monikulttuurisuutta – mitä kaikkea te haluatte poistaa Suomesta?
Minä haluan poistaa suomesta automaattisesti kaikki rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat Sveitsin mallin mukaan esim. raiskaavat ja pahoinpitelevät somalit pitäisi lähettää samantien somaliaan suomalaisia raiskaamasta ja pahoinpitelemästä.
Shkupolli olisi pitänyt poistaa maasta heti ensimmäisten rikosten jälkeen ennenkuin hän ampui neljä suomalaista kuoliaaksi.
Myös ihmiset jotka vainoavat tyttäriään leikkelemällä heidän sukuelimensä piloille, pakkonaittamalla heidät vastoin heidän tahtoaan jne. pitäisi poistaa maasta.
Muslimit joille suomen laki ei merkitse mitään ja shariaa himoitaan koska shariassa naisia saa alistaa pitäisi myös palauttaa maahan jossa on sharia-laki.
Sudanilainen HIV-positiivinen ja 16 vuotiaita pikkutyttöjä raiskaileva mies pitäisi myös siirtää sudaniin heti ja hän saisi puolestani istua tuomionsa sudanin vankiloissa.
Kolme suomalaista pizzeriansa polttamalla tappaneet irakilaiset pitäisi myös poistaa maasta.
Suomeen jatkuvasti maailman löysimmän perheenyhdistämispolitiikan takia tulvivat kieli-luku- ja kirjoitustaidottomat somalit voisivat jäädä sinne etiopian pakolaisleireille mistä he tänne tulevatkin.
Suomen perheenyhdistämispolitiikka on muutettavissa Tanskan mallin mukaiseksi yhdessä päivässä jos poliittista tahtoa löytyy.
Nykyinen sossun rahoilla eläjiä maahan päästävä Thorsilainen politiikka joka on itseasiassa vastoin direktiivejäkin pitää saada loppumaan heti.
Rosengårdin tilannetta on voitu parantaa kunnostamalla aluetta sanoo ministeri Thors.
Katsokaa itse:
www.somjagserdet68.wordpress.com/category/bilder-fran-rosengard
Ja etenkin:
www.somjagserdet68.wordpress.com/2011/01/18/attacken-i-bilder
Koska maahanmuutto on onnistunut paremmin Autraliassa, USA:ssa, Kanadassa jne,
muttei Euroopassa, on kaksi mahdollisuutta, joko Eurooppa on paska paikka, missä
ei onnistu kukaan tai sitten vika on muuttajissa, hmmmm.....
Quote from: oinas on 14.02.2011, 14:20:32
Eikö noiden päättäjien kalloon millään mene, että se monikulttuurisuus ei kerta kaikkiaan toimi missään?
Toimii ja ei toimi. Kaiken kattavana ideologiana, jolla ajetaan oman sortin totalitaarista yhteiskuntaa se ei tomi sen paremmin kuin muutkaan pakkovallat mutta kait monikulttuurisuus asiantilana toimii usein hyvinkin ruohonjuuritasolla yksilöiden ja pienten yhteisöjen vastavuoroisessa kanssakäymisessä.
Tästä ideologisesta itseisarvoisesta monikultturisuudesta on symmetria ja vastavuoroisuus riivitty perin juurin pois, siksi se ei, eikä oikein voikaan tai saakaan toimia.
Quote from: Astrid Thors on 14.02.2011, 13:34:10
Kysynkin heiltä, jotka kritisoivat monikulttuurisuutta – mitä kaikkea te haluatte poistaa Suomesta?
Haluan poistaa Suomesta sosiaaliturvapaikanhakijat perheineen eli ne, jotka elävät veronmaksajien kustannuksella. Lisäksi haluan poistaa maasta ulkomaalaiset rikolliset.
Muut poistettavat ryhmät sisältyvät käytännössä näihin.
Quote from: dothefake on 14.02.2011, 14:28:33
Koska maahanmuutto on onnistunut paremmin Autraliassa, USA:ssa, Kanadassa jne,
muttei Euroopassa, on kaksi mahdollisuutta, joko Eurooppa on paska paikka, missä
ei onnistu kukaan tai sitten vika on muuttajissa, hmmmm.....
Lienee onnistunut syystä, että ei siinä lähimaastossa ole islamilaisia maita. Saivat sen parhaan aineksen heti alkupeleissä. Ennenkuin kukaan sanoo vankisiirtoloista Australiassa on kaiketi niin, että ne muodostivat vähemmistön.
Quote from: Astrid ThorsSamalla tarjoutuu tilaisuus keskustella kaikista hyvin ajankohtaisista aiheista; kuten kritiikistä, joka kohdistuu monikulttuurisuuteen ja sellaisiin väitteisiin, kuten Hbl:ssä eilen. Lehdessä esitettiin väite, että kohta palaa autoja myös Helsingin esikaupunkialueilla.
Ministeri varmaan tarkoittaa Höblän eilistä ensimmäisen aukeaman juttua (http://hommaforum.org/index.php/topic,43047.0.html), mutta minä en havainnut siinä väitettä, että "kohta palaa autoja myös Helsingin esikaupunkialueilla". Minulla ei ole nyt kyseistä lehteä käsillä, mutta uskallan väittää Thorsin keksineen koko jutun taas kerran omasta päästään.
Väistö on Thorsille tyypillinen. Kun hän haluaa välttää vastaamasta arvosteluun, niin hän keksii kauhisteltavaksi jonkin liioitellun olkiukon tai vastaa itse asian viereisellä osatotuudella. Thors on käyttänyt tätä uuvuksiin asti esimerkiksi suuntaamalla huomion Suomen muista EU-maista poikkeavien
turvapaikkakäytäntöjen arvostelusta Ruotsin ja Norjan
turvapaikanhakijamääriin.
Tässä eilen suomentamani osuus Höblästä, jossa Thorsin puoluetoveri Nils Torvalds syyttää vaikeasta tilanteesta varsinkin maahanmuuttoministeri Thorsia:
Quote from: HBLHieman yllättäen RKP:n Nils Torvalds sanoo, että meidän on tarkasteltava maahanmuuttopolitiikkaamme.
- Ei niin kuin perussuomalaiset, jotka haluavat totaalisen stopin kaikelle. Jotain on kuitenkin tehtävä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa tarvitsemme maahan enemmän ihmisiä, mutta emme selviydy nykyisestä ihmisvirrasta.
Maailma on täynnä ikäviä esimerkkejä epäonnistuneesta kotoutumisesta. Helsinki ei ole vielä siinä pisteessä, mutta korjaavilla toimenpiteillä on kiire. Terveiset menevät maahanmuuttoministerille. Torvaldsin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöt ovat toinen paikka, jossa pitää katsoa peiliin.
- Emme tarvitse enempää työpajoja ja kursseja, jotka kaunistelevat tilastoja, vaan ihan oikeita työpaikkoja, hän sanoo.
Myös kaupungin virkamiehet saavat pyyhkeitä. Kukaan ei valvo sääntöä, jonka mukaan vuokratalossa saisi asua korkeintaan 10 prosenttia maahanmuuttajia.
- Meillä on taloja, joissa luvut ovat 20-30 prosenttia.
Maahanmuuttajien, työllisyyden ja asuntopolitiikan yhtälö on hankala.
Tuo Thorsin puhe on muuten niin epätoivoinen jallitusyritys, että sitä lukiessa tulee näin kylmänä päivänä ihan lämmin ja hyvä mieli. Nehän ovat oikeasti hädissään!
Muistakaa, että ette jatkossa saa syödä juustoa tai jäätelöä jos monikultuuri ei maistu.
Quote from: Late on 14.02.2011, 14:18:40
Monikulttuurisuuden kritisoinnin ydinhän on tunnetusti siinä, miten erilaisia asioita saadaan Suomesta pois.
No juuri näin.
Julistan, että ketjussa saa uutisen lisäksi jatkossa käsitellä myös aihetta "monikulttuurikritiikkini: mitä haluan Suomesta pois".
Minä haluan Suomesta pois juuston ja jäätelön koska Astrid Thors on nyt paljastanut, että ne ovat maahanmuuttajien kavala keksintö.
Lisäksi, koska työttömien siirtäminen Afrikasta Suomeen olemaan työttömiä on täysin sama asia kuin Finlayson ja Fazer eikä ensimmäistä voi kritisoida torjumatta samalla toista, haluan Suomesta pois maahanmuuttajavihannes perunan.
Haastan myös kaikki toimittajat siteeraamaan minua lehdessä tai televisiossa esimerkkinä siitä kuin luiskaotsaisia maahanmuuttokriitikot ovat.
"Hommafoorumilla halutaan hävittää perunakin!!1"
Thors on pahainen valehtelija ja varas, joka häpeilemättä kauhoo yhteisiä rahoja omaan säkkiinsä.
On se kyllä hiton kumma, että vaikka Suomi on mokuliturgian mukaan maailman kurjin, syrjäisin, takapajuisin ja ahdasmielisin maa, niin siitä huolimatta voimme saada omista kultamunistamme aivan toisen tason menestystä kuin kaikki muut eurooppalaiset maat.
Kumma kyllä Thors keskittyy kritisoimaan vain Saksan, Ranskan ja Britannian "kotouttamista", mutta huippuhyvistä Ruotsin tuloksista hän on kovin hiljaa. Kehtaa vielä retostella joillain Rosengårdin "parannuksilla", siellähän asiat ovat tunnetusti tosi hyvällä mallilla. Ruotsissahan monikulttuurisuus toimii erinomaisesti, kun kukaan huipputason poliitikko ei ole vielä tunnustanut mitään muuta.
Quote from: Roope on 14.02.2011, 13:34:10
Ministeri Thors ETNO Foorumissa (http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFS/9A5404EF699D9575C2257837003DB30F)
Monikulttuurisuus tarkoittaa, että eletään maamme lakien mukaan, että on mahdollisuus oppia jompaakumpaa kansalliskieltä, mutta on myös mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriaan – ja itse valita identiteettinsä. Nykymaailmassa on hyväksyttävä identiteetin mosaiikkimaisuus ja vaihtelevuus ajanmittaan, on somalialaisia suomalaisia kuten englantilaisia suomalaisia.
RKP:n Thors ei välitä sen enempää Suomen yhteiskunnasta kuin maahanmuuttajistakaan. Molemmat ovat hänelle pelkkä väline. Kun RKP:läinen ministeri sanoo, että maahanmuuttajan tulee oppia joko suomea tai ruotsia, hän ei ota huomioon että ruotsia opiskelleet maahanmuuttajat ovat pettyneet uuden kielensä hyödyttömyyteen (http://hommaforum.org/index.php?topic=36758.0). Thors käyttää hyväkseen kielipolitiikan välineinä maahanmuuttajia, jotka eivät mitenkään voi tietää asian todellista laitaa.
RKP:n täysjärkinen siipi saisi jo tehdä jonkinlaisen vallankaappauksen puolueessa. Pakko siellä on sellainen olla kuitenkin.
QuoteNiissä maissa, joissa nyt kritisoidaan kotoutumista tai monikulttuurisuutta – pyrittiinkö siellä koskaan integroimaan maahanmuuttajia? Englannissa on aiemmin puhuttu vähemmän yksilöiden integroinnista ja enemmän eri ryhmien tilanteesta. Ranska taas on ajanut assimilaation politiikkaa ja Saksassa ei uskottu, että vierastyöläiset, "gastarbeiterit", jäisivät maahan. Tarjottiinko kotiäideille paikkaa yhteiskunnassa?
Hyviä malleja kotoutumiselle ei helposti löydä suurimmista EU-maista.
Kotiäidithän ne siellä maahanmuuttajaslummeissa autoja polttelevat.
Suomi tulee onnistumaan siinä, missä kaikki muut ovat epäonnistuneet. Tämä on Thorsin näkemys siitä, miten Suomi välttää muiden Euroopan maiden virheet. Tai tuskin se hänen oikea näkemyksensä on, pelkkä viimeisten ministerikuukausien karkea valhe.
QuoteVäitän kuitenkin, että tällä vaalikaudella on panostettu kotoutumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuntakorvausten tasoa on nostettu 10 +10 %, kiintiöpakolaisten korvausjakso pitenee, EU-varoja on kohdennettu kotoutumiseen. Uusi koutoumislaki on vahvistettu ja astuu voimaan, valmistavan opetuksen jaksoa on pidennetty ja aiesopimus pääkaupunkiseudun kanssa saatiin aikaan. Uusimuotoinen kotoutuminen syntyy Osallisena Suomessa -kokeilun kautta ja kotoutumiskoulutuksen laatu paranee.
...
Suomessa on nähtävissä merkkejä maahanmuuttajien segregoitumisesta erityisesti korttelitasolla, mutta myös joillakin asuinalueilla.
Enemmän on panostettu kuin ikinä, mutta silti alueiden segregoituminen, kurjistuminen ja lopulta ghettoutuminen etenee! Täytyy siis panostaa vielä enemmän!
QuoteMutta kun puhumme segregaatiosta, täytyy muistaa, että olemme myös eläneet aikoja, jolloin Ullanlinnassa oli suuria maahanmuuttajien keskittymiä – silloin se ei ollut ongelma!
Ullanlinna! Ei vittu! Onko tämä todellista? :o :o :o
QuoteYhtenä uutena tekijänä voisi olla pääomaverotuksen tuoton lukeminen osaksi kuntien ja osaksi kirkon hyväksi. Vähän samalla tavalla kuin yhteisöveron tuotto jaetaan valtion, kuntien ja kirkon kesken. Tämä on täysin mahdollista. Lisäksi on huomioitava, että nyt vaikuttaa siltä kuin pääomavero nousisi ja yhteisövero laskisi ensi kaudella. Kunnille on joka tapauksessa kompensoitava, jos yhteisövero laskee.
Verotusjärjestelmän remontti monikulttuuriunelman tähden on tietenkin ihan pikku juttu.
QuoteMaahanmuuttajavaltaisilla alueilla toimivien koulujen vetovoimaisuutta lisätään pienentämällä opetusryhmiä, lisäämällä kielikoulutusta ja turvaamalla tasavertaiset oppimismahdollisuudet.
Maahanmuuttajien kouluryhmäkoot ovat tärkeämpiä kuin kantaväestön kouluryhmäkoot. Nyt ei hilloa säästellä, kun unelmaa ollaan jahtaamassa.
QuoteSuomalainen vitsi on, että haluamme asua omakotitalossa järven rannalla metsän siimeksessä ja kävelymatkan päässä palveluista. Kaupungeissa meidän olisi järvimaiseman sijasta tärkeää pohtia sitä, millaisin keinoin voimme edistää eri taustaisten ihmisten vuorovaikutusta alueilla. On tärkeää, että alueilta löytyy tiloja erilaisten ihmisten kohtaamiselle. Olisi myös arvokasta, että tässä yhdistysten luvatussa maassa löytyy intoa ja tukea kolmannen sektorin yhdyskuntatyölle yhteistyössä kuntien ja vaikka kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa. Mutta millaista yhdessä tekemistä ja toimintaa kaipaamme betoniseinien sisälle?
Minulla ei ainakaan ole pienintäkään halua kohdata maahanmuuttajanaapureita talossani tai asuinalueellani. Katsokaas kun asun kaupungissa, eikä minulla ole mitään suhdetta myöskään kantaväestöä edustaviin naapureihini. No, varmaan jossain Käpylässä ne Demos-hautomon visiot ovat aivan totista totta.
QuoteJa samoin kehotan teitä, jotka ajattelette samalla tavalla kuin minä – älkää antako monokulttuurimiesten taas omia hyvää termiä ja kääntää se negatiiviseksi.
Mitkähän ne aiemmat "hyvät termit" ovat olleet? Olisivatko olleet kulttuurin rikastuminen, työvoimapula, huippuosaaja, moniosaaja ja katukuvan väri?
Quote from: mitäs mitäs on 14.02.2011, 15:30:43
Mitkähän ne aiemmat "hyvät termit" ovat olleet? Olisivatko olleet kulttuurin rikastuminen, työvoimapula, huippuosaaja, moniosaaja ja katukuvan väri?
Maahanmuuttaja (http://hommaforum.org/index.php/topic,43004.msg580405.html#msg580405) eli mamu (http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1937).
Quote from: -gentilhommehki- on 14.02.2011, 12:59:20
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=321478
Quote
Hyviä kotoutumisen malleja ei helpolla löydä, ministeri painotti.
Paras kotouttamis malli maailmalla taitanee olla USA:lta. Eli muutama kuukausi maksimissaan valtion erittäin pientä tukea ja sitten olis löydettävä oikeasti töitä. Miksi tämä malli ei käy?
Eikös toi ole vielä ehdokkaana eduskuntavaaleissa?.Tuli muuten mieleen että thors voi ihan oikeasti uskoa että kaikki asiat on hyvin koska ei ikinä ole keskutellut "tavallisen" kansan vaan ainoastaan ruotsia puhuvien kavereidensa kanssa.Samoin taitaa lukea vain ruotsinkielisiä sanomalehtiä sekä katsoa ruotsikielisiä telkkariohjelmia yms?.
Montakos jäätelö- ja juustotehdasta ne abdullahit ja ibrahimit on Suomeen perustaneet? ;D
Quote from: Melbac on 14.02.2011, 16:44:06
Eikös toi ole vielä ehdokkaana eduskuntavaaleissa?.Tuli muuten mieleen että thors voi ihan oikeasti uskoa että kaikki asiat on hyvin koska ei ikinä ole keskutellut "tavallisen" kansan vaan ainoastaan ruotsia puhuvien kavereidensa kanssa.Samoin taitaa lukea vain ruotsinkielisiä sanomalehtiä sekä katsoa ruotsikielisiä telkkariohjelmia yms?.
Veikkaan Thorsin olevan niin täydellisen vakuuttunut aatteensa oikeellisuudesta, että hän näkee kritiikin vain osana väistämättömiä synnytystuskia uuden uljaan monikulttuurisen yhteiskunnan luomistyössä.
QuoteHieman yllättäen RKP:n Nils Torvalds sanoo, että meidän on tarkasteltava maahanmuuttopolitiikkaamme.
- Ei niin kuin perussuomalaiset, jotka haluavat totaalisen stopin kaikelle.
Hienosti vedät Nilssi. Lähteitä kiitos.
Quote from: weekendsoldier on 14.02.2011, 16:53:29
Montakos jäätelö- ja juustotehdasta ne abdullahit ja ibrahimit on Suomeen perustaneet? ;D
Suomalaiset jäätelö- ja juustovalmistajat ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Siitäkö pitää olla kiitollinen, että meidän takapajuinen tuotantomme on kelvannut suuren maailman herroille? Ingman on myyty ruotsalaiselle Arlalle.
Valion jäätelönvalmistus on Nestlellä.
Muistan, että Nestleä piti aikanaan boikotoida, koska firma myi äidinmaidonvastikejauhetta kehitysmaihin ja sai paljon pahaa aikaan. Jauhetta sekoitettiin likaiseen veteen ja lapsia kuoli kuin kärpäsiä. Muutakin haittaa siitä oli ja Nestleä paheksuttiin ympäri maailman. Ja nyt Valion osa on tällä firmalla.
Suomalaisista juustoista voidaa todeta, että uunijuusto eli pihkamaito on suomalainen perinneruoka, jossa ternimaito hyydytetään kuumentamalla se uunissa. Leipäjuusto eli juustoleipä on perinteisesti Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa valmistettu tietynlainen paistettu tuorejuusto. Ennen vanhaan juustoa valmistettiin kesällä ja syksyllä, kun maitoa oli saatavilla. Juusto oli juhlaruokaa, ja sitä annettiin palkaksi esimerkiksi heinäntekoväelle. Montako abdullahia ja ibrahimia siellä oli heinää tekemässä?
Kyllä nyt Astrid kompastui omaan nokkeluuteensa, kun veti juustot ja jäätelöt esimerkiksi. Suomi on ollut maatalousvaltainen ja maataloustuotteita on osattu käyttää hyödyksi ilman neuvoja. Tuostahan voisi joku vaikka loukkaantua, kun monilla on vielä juuret maaseudulla.
Quote from: Mötys on 14.02.2011, 17:02:39
Quote from: Melbac on 14.02.2011, 16:44:06
Eikös toi ole vielä ehdokkaana eduskuntavaaleissa?.Tuli muuten mieleen että thors voi ihan oikeasti uskoa että kaikki asiat on hyvin koska ei ikinä ole keskutellut "tavallisen" kansan vaan ainoastaan ruotsia puhuvien kavereidensa kanssa.Samoin taitaa lukea vain ruotsinkielisiä sanomalehtiä sekä katsoa ruotsikielisiä telkkariohjelmia yms?.
Veikkaan Thorsin olevan niin täydellisen vakuuttunut aatteensa oikeellisuudesta, että hän näkee kritiikin vain osana väistämättömiä synnytystuskia uuden uljaan monikulttuurisen yhteiskunnan luomistyössä.
Thorska elääkin samassa keisarihulluuden kuplassa kuin Rooman rappeutuneimmat keisarit ja nyt viimeksi Ceausescu. Nicolan nuoleskelijasopulit olivat Pravdoissaan vuositolkulla ylistäneet Karpaattien Neroa ja vakuuttaneet kansan rakkautta Conduc?toriin. Niinpä sitten Nicola olikin vilpittömän hämmästynyt ja ehkä jopa pettynyt kun alaiset teurastivat hänet ja akkansa.
Samanlaisessa Ylhäisessä Eristyksessä elää jo alun alkaenkin kultalusikka suussa syntynyt Thorska. Ei hänen ohitseen itiksen Lidlin kassajonossa kiilaile röyhkeät mamuvetelehtijät. Ei hänen tyttäriään - lapseton kun on - ahdistele afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ammattityöttömät. Thorskalla ei ole reaalista kontaktipintaa omien touhujensa seurauksiin, siihen reaalitodellisuuteen, jossa hänen halveksumansa suomalainen alaluokka elää, asuu ja tekee työtä.
Thorska on kouluesimekki siitä, että mitä kauempana elää reaalitodellisuudesta, sitä suurempaa on idealismin määrä. Hän todellakaan ei kohtaa kulttuureja reaalitasolla. Hänen norsunluutorniinsa ei veri lennä, paska haise eivätkä tuskanhuudot kuulu.
Quote from: Roope on 14.02.2011, 15:01:16
Quote from: Astrid ThorsSamalla tarjoutuu tilaisuus keskustella kaikista hyvin ajankohtaisista aiheista; kuten kritiikistä, joka kohdistuu monikulttuurisuuteen ja sellaisiin väitteisiin, kuten Hbl:ssä eilen. Lehdessä esitettiin väite, että kohta palaa autoja myös Helsingin esikaupunkialueilla.
Ministeri varmaan tarkoittaa Höblän eilistä ensimmäisen aukeaman juttua (http://hommaforum.org/index.php/topic,43047.0.html), mutta minä en havainnut siinä väitettä, että "kohta palaa autoja myös Helsingin esikaupunkialueilla". Minulla ei ole nyt kyseistä lehteä käsillä, mutta uskallan väittää Thorsin keksineen koko jutun taas kerran omasta päästään.
Väistö on Thorsille tyypillinen. Kun hän haluaa välttää vastaamasta arvosteluun, niin hän keksii kauhisteltavaksi jonkin liioitellun olkiukon tai vastaa itse asian viereisellä osatotuudella. Thors on käyttänyt tätä uuvuksiin asti esimerkiksi suuntaamalla huomion Suomen muista EU-maista poikkeavien turvapaikkakäytäntöjen arvostelusta Ruotsin ja Norjan turvapaikanhakijamääriin.
Tässä eilen suomentamani osuus Höblästä, jossa Thorsin puoluetoveri Nils Torvalds syyttää vaikeasta tilanteesta varsinkin maahanmuuttoministeri Thorsia:
Quote from: HBLHieman yllättäen RKP:n Nils Torvalds sanoo, että meidän on tarkasteltava maahanmuuttopolitiikkaamme.
- Ei niin kuin perussuomalaiset, jotka haluavat totaalisen stopin kaikelle. Jotain on kuitenkin tehtävä. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että tulevaisuudessa tarvitsemme maahan enemmän ihmisiä, mutta emme selviydy nykyisestä ihmisvirrasta.
Maailma on täynnä ikäviä esimerkkejä epäonnistuneesta kotoutumisesta. Helsinki ei ole vielä siinä pisteessä, mutta korjaavilla toimenpiteillä on kiire. Terveiset menevät maahanmuuttoministerille. Torvaldsin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöt ovat toinen paikka, jossa pitää katsoa peiliin.
- Emme tarvitse enempää työpajoja ja kursseja, jotka kaunistelevat tilastoja, vaan ihan oikeita työpaikkoja, hän sanoo.
Myös kaupungin virkamiehet saavat pyyhkeitä. Kukaan ei valvo sääntöä, jonka mukaan vuokratalossa saisi asua korkeintaan 10 prosenttia maahanmuuttajia.
- Meillä on taloja, joissa luvut ovat 20-30 prosenttia.
Maahanmuuttajien, työllisyyden ja asuntopolitiikan yhtälö on hankala.
Tuo Thorsin puhe on muuten niin epätoivoinen jallitusyritys, että sitä lukiessa tulee näin kylmänä päivänä ihan lämmin ja hyvä mieli. Nehän ovat oikeasti hädissään!
Thors ei keksinyt. Aivan Hbln artikkelin alussa Thorvalds sanoi etta jos nykymeno jatkuu niin kohta Ita Helsingissa autot palaa.
Ja uskon etta nain tulee myos tapahtumaan, jos ei ole jo:
www.iltalehti.fi/uutiset/2011010112940819_uu.shtml
www.iltalehti.fi/uutiset/2010100412456447_uu.shtml
www.iltalehti.fi/uutiset/2010070912014449_uu.shtml ( Tampereessa tosin)
Quote from: chacha2 on 14.02.2011, 17:34:08
Aivan Hbln artikkelin alussa Thorvalds sanoi etta jos nykymeno jatkuu niin kohta Ita Helsingissa autot palaa.
Uskon, jos sanot, sillä en lukenut kuin kolmossivun. Viitsisikö joku lainata eiliseen ketjuun tuon kohdan?
No, joka tapauksessa Thors väistää ajamansa maahanmuuttopolitiikan yhteyden kasvaviin ongelmiin. Maahanmuuttopolitiikassa on hänelle tuon puheenkin perusteella kyse lähinnä integraatiosta, jolla Thors tietenkin tarkoittaa valtion aktiivisia
kotouttamistoimia, eikä sellaisia esim. lainsäädännön valintoja, jotka tehostaisivat oma-aloitteista
kotoutumista. Ero on merkittävä paitsi vaikutuksiltaan, niin myös sen suhteen, millainen kuva ihmisten ja yhteiskunnan toiminnasta ja vuorovaikutuksesta sen takana on. Thorsin ratkaisu ongelmiin on isompi leka, jonka valtio maksaa.
Näkeekö kukaan muu tämän EU:ssa mantraksi muuttuneen monikulttuurisuuden Hajota ja hallitse-politiikan 2000-lukulaisena versiona?
Quote
Thors tietää Merkeliä, Cameronia ja Sarkozya paremmin, mitä he tarkoittivat. Hienoa.
Eiköhän se Turska ole saanut ihan vapaat kädet huseerata sen muukalaispolitiikkansa kanssa päministeriltä ja KATAISELTA?
Syitä voi vain arvailla, kuten Kataisen vetoa pakkoruotsin kanssa veivaamiseenkin.
Vai tällaistakin tänään. Siteeraanpa itseäni muutaman päivän takaa:
Quote from: gloaming on 05.02.2011, 20:31:21
No niin, monikultturismi versio 1.0 alkaa sitten olemaan virallisestikin hautauskunnossa. Haju onkin jo pitkään ollut sietämätön. Mitä tärähtäneistölle sitten jää?
"Ei monikultturismi versio 1.0 ollut oikeaa monikultturismia!!1!! Oikeaa monikultturismia ei ole vielä kokeiltu!!11!" (huomaa yhtäläisyydet kommunismin epäonnistumista koskevaan keskusteluun)
Tervetuloa monikultturismi versio 2.0: mo'money.
Määrittelen samalla pari termiä uudelleen. Aiemmat määritelmäni olivatkin turhan koukeroisia. Pyrin yhteensopivuuteen niiden tahojen kanssa, jotka tällä hetkellä käyttävät "tieteellistä" (en pidä kyseisiä tahoja millään kriteerillä tieteellisinä) määrittelyvaltaa kyseisten termien suhteen.
Monikultturismi eli monikulttuuri-ideologia: Vastikkeeton kollektiivinen tulonsiirto joko rahassa tai muussa siihen verrattavassa ja/tai sillä mitattavassa resurssissa kehittyneiden maiden asukkailta kehittymättömien asukkaille.
Mikään monikulttuuri-ideologian poliittinen ulottuvuus ei nimittäin ole toteutettavissa ilman tätä prosessia. On yhdentekevää, tapahtuuko tämä tulonsiirto kansainvälisesti vai jonkin yksittäisen yhteiskunnan sisällä, jota jälkimmäistä edustaa esimerkiksi turvapaikkamaahanmuutto.
Rasismi: Kriittinen suhtautuminen yo. tavalla määriteltyyn monikultturismiin.
QuoteKysynkin heiltä, jotka kritisoivat monikulttuurisuutta – mitä kaikkea te haluatte poistaa Suomesta?
Astrid Thorsin.
Jos Thors ahdistaa, niin Yrjöperskeles auttaa suhtautumaan: Thorsilaista teoriaa ja käytäntöä (http://yrjoperskeles.blogspot.com/2011/02/thorsilaista-teoriaa-ja-kaytantoa.html)
Quote from: Roope on 14.02.2011, 18:13:59
Quote from: chacha2 on 14.02.2011, 17:34:08
Aivan Hbln artikkelin alussa Thorvalds sanoi etta jos nykymeno jatkuu niin kohta Ita Helsingissa autot palaa.
Uskon, jos sanot, sillä en lukenut kuin kolmossivun. Viitsisikö joku lainata eiliseen ketjuun tuon kohdan?
Hbln uudessa artikkelissa on linkki siihen sunnuntaiseen juttuun :
www.hbl.fi/text/helsingfors/2011/2/15/w59053.php