Tänään se tapahtui. 4. luokkalainen poika tuli kotiin kielilapun kanssa.
Siinä oli valittavissa vapaaehtoinen A.2. kieli rasti ruutuun periaatteella.
(A.2 kieltä luetaan vapaaehtoisesti 5 ja 6 luokilla)
Vaihtoehdot olivat:
Englanti
Ranska
Ruotsi
Saksa
Venäjä
En halua A.2 kieltä
Siihen oli jo valmiiksi tunnilla raapustettu ruksi ruotsin kohdalle, enää puuttui vanhempien nimet alta.
Tietysti nuivistuin tästä ja johdattelevasti kysyin, miksi juuri ruotsi, miksei esim saksa tai ranska? (englanti pojalla jo on ennestään joten ei voi valita)
Johon poika vastasi, että saksaa oli tunnilla kysytty, mutta opettaja oli sanonut että tuskin mihinkään muuhun kieleen saadaan ryhmää kasaan kuin ruotsiin.
Lisäksi ole opettaja maininnut kuulemma mm. että ruotsia tarvitaan työelämässä ja sitä puhutaan mm. turussa, helsingissä ja vaasassa... ???
Siispä koko luokka (yhtä poikaa lukuunottamatta) oli ruksinut tuon ruotsin :facepalm:
No aika helpostihan saadaan 10 vuotias vielä tekemään kuten tahdotaan..
Näin siis pakonomaisesti ylläpidetään keinotekoista kaksikielisyyttä suomessakin, vielä vuonna 2011
Olen itse aina sanonyt, että ruotsi on ihan ok jos se on oma valinta. Tuo vähän kuulosti siltä että käytännössä mitään valinnanvaraa ei ollut.
(En ole vielä saanut opettajaa kiinni)
Aikamoista touhua. Laitapa koulun nimi esille jos vain omasta puolestasi voit. Ei opettaja voi tehdä tuollaista politikointia koulussa lasten kanssa. Tästä pitää nostaa kunnon kärhämä.
Muuta kuin ruotsin ryhmää ei tietenkään saada, jos vain ruotsi on valmiiksi ruksittu.
Missäs kaikkialla ranskaa enimmäkseen puhutaan?
Muoks. Moniin EU-virkoihin edellytetään, että hakija osaa sujuvasti vähintään kahta EU:n käyttökieltä, jotka ovat englanti, saksa, ja ranska. Jos Suomi haluaa tulevaisuudessa lähemmäksi sitä EU:n kovaa ydintä, Pohjoismaiden ytimen sijaan, niin lapsille kannattaisi tarjota enemmän noita kieliä.
Ei tässä todellakaan ole kysymys ruotsinkielen asemasta vaan sen pakkosyöttämisestä alakoulusta alkaen. Ei suomenkieltäkään toinna pakkosyöttää ruotsinkielisille suomalaisille. Mutta mamujen on opittava jompikumpi. Tietysti mieluummin suomi koska sen on valtakieli.
Vaikka kävin pari vuotta ruotsinkielistä ala-astetta (joka oli hirveää enkä halustani huolimatta kovinkaan hyvin oppinut ruotsia, myöhemmin jäi unholaan) niin suomen kielisessä sitä aina ylistettiin meille hyödyllisenä juttuna ja niin edelleen.
Kävin myös ala-asteella saksan kielen ekstra-kurssia, mutta se loppui lyhyeen koska opettaja oli vielä puisevampi ja huonompi opettaja kuin ruotsin luokkani.
Saksan kieltä olisi silti vielä mukava oppia.
Omien koululaisten kohdalta muista jossakin pumaskassa lukeneen, että jos on luettu A2 kielenä ruotsia niin sitä ei tarvi jatkaa yläasteella. Varmaan siitä syystä helsingissä ei voi valita A2 ruotsia kuin muutamassa valikoidussa koulussa????
Mitä ihmettä? Eihän tuo uudistus mennyt käsittääkseni läpi eduskunnassa vai mitäpä vittua?
http://deduco.wordpress.com/2010/12/09/mihin-menet-suomi-neito/
Kyseessähän on valinnainen kieli tässä tapauksessa. Tosin opettaja ilmeisestikin yrittää aivopestä penskoja osallistumaan ruotsin opetukseen.
Quote from: Tuulos on 08.02.2011, 15:06:26
Kyseessähän on valinnainen kieli tässä tapauksessa. Tosin opettaja ilmeisestikin yrittää aivopestä penskoja osallistumaan ruotsin opetukseen.
Rehtorin kanssa juttelin asiasta, ja lupasi että opettaja tulee esittämään asian uudelleen luokassa.
Quote from: Rekku on 04.02.2011, 16:00:10
Kysyin, miksi juuri ruotsi, miksei esim saksa tai ranska? (englanti pojalla jo on ennestään joten ei voi valita)
Johon poika vastasi, että saksaa oli tunnilla kysytty, mutta opettaja oli sanonut että tuskin mihinkään muuhun kieleen saadaan ryhmää kasaan kuin ruotsiin.
Lisäksi ole opettaja maininnut kuulemma mm. että ruotsia tarvitaan työelämässä ja sitä puhutaan mm. turussa, helsingissä ja vaasassa... ???
Opettaja unohti mainita, että Turussa, Helsingissä ja Vaasassa pärjää muillakin kielillä. Olen asunut Turussa yli 20 vuotta ja aloin lukea ruotsia juuri viidennellä luokalla, josta tässä ketjussa on puhe, enkä ole tarvinnut ko. kieltä kuuna päivänä koulurakennuksen ulkopuolella. Englantia ja saksaa sen sijaan olen töissä tarvinnut ja venäjän osaaminen olisi ollut kahdessakin duunissa hyödyksi.
Tosin täytyy myöntää, että peruskoulutasolla saattaa olla joidenkin kielten opettajista alueellisesti pulaa. Se ei kuitenkaan ole riittävä peruste valinnan rastittamiseen ilman vanhempia.
Quote from: Tuomas Tähti on 09.02.2011, 23:36:52
Quote from: Rekku on 04.02.2011, 16:00:10
Kysyin, miksi juuri ruotsi, miksei esim saksa tai ranska? (englanti pojalla jo on ennestään joten ei voi valita)
Johon poika vastasi, että saksaa oli tunnilla kysytty, mutta opettaja oli sanonut että tuskin mihinkään muuhun kieleen saadaan ryhmää kasaan kuin ruotsiin.
Lisäksi ole opettaja maininnut kuulemma mm. että ruotsia tarvitaan työelämässä ja sitä puhutaan mm. turussa, helsingissä ja vaasassa... ???
Opettaja unohti mainita, että Turussa, Helsingissä ja Vaasassa pärjää muillakin kielillä. Olen asunut Turussa yli 20 vuotta ja aloin lukea ruotsia juuri viidennellä luokalla, josta tässä ketjussa on puhe, enkä ole tarvinnut ko. kieltä kuuna päivänä koulurakennuksen ulkopuolella.
Kun opiskellaan kieltä niin samalla tulee kulttuurikin tutuksi. Pohjoismailla on kaikilla samat arvot ja yhteinen kulttuuripohja ja joiden historiat liittyvät kiinteästi tosiinsa.
Tämän yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden yksi osanen on (ruotsin)kieli.
Eri asian onkin kuinka tulevaisuudessa nähdään tämän pohjoismaisen yhteistyön tarpeellisuus, asiasta voivat olla eri mieltä vaikkapa Haaparannan ja Tornion asukkaat - Provincia Bothniensis,,,http://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/artikkeli.shtml/330216/provincia-bothniensis---tulevaisuuden-kaupunki-ilman-rajoja
Quote from: Rekku on 04.02.2011, 16:00:10
Tänään se tapahtui. 4. luokkalainen poika tuli kotiin kielilapun kanssa.
Siinä oli valittavissa vapaaehtoinen A.2. kieli rasti ruutuun periaatteella.
(A.2 kieltä luetaan vapaaehtoisesti 5 ja 6 luokilla)
Vaihtoehdot olivat:
Englanti
Ranska
Ruotsi
Saksa
Venäjä
En halua A.2 kieltä
Siihen oli jo valmiiksi tunnilla raapustettu ruksi ruotsin kohdalle, enää puuttui vanhempien nimet alta.
Tietysti nuivistuin tästä ja johdattelevasti kysyin, miksi juuri ruotsi, miksei esim saksa tai ranska? (englanti pojalla jo on ennestään joten ei voi valita)
Johon poika vastasi, että saksaa oli tunnilla kysytty, mutta opettaja oli sanonut että tuskin mihinkään muuhun kieleen saadaan ryhmää kasaan kuin ruotsiin.
Lisäksi ole opettaja maininnut kuulemma mm. että ruotsia tarvitaan työelämässä ja sitä puhutaan mm. turussa, helsingissä ja vaasassa... ???
Siispä koko luokka (yhtä poikaa lukuunottamatta) oli ruksinut tuon ruotsin :facepalm:
No aika helpostihan saadaan 10 vuotias vielä tekemään kuten tahdotaan..
Näin siis pakonomaisesti ylläpidetään keinotekoista kaksikielisyyttä suomessakin, vielä vuonna 2011
oli vähän noloo opettaja. Omalla kohdalla opettaja oli fiksumpi: hän vihjasi, että yläkoulussa luokat kootaan ainevalintojen, pääasiassa ruotsin valinnan (eli aloittaako sen vasta yläkoulussa vai jo neljännellä) mukaan ja että luokka pysyisi yläasteellakin enemmän "nykyisenkaltaisen" siis lähes samnalaisena kuin ala-asteella, käsitin sen ettei porukkaan tule lisää mamuoppilaita, jos valitsemme ruotsin jo nyt. Maahanmuuttajat kun eivät useinkaan valitse ruotsia ala-asteella.
Läpi meni. Meikäläisen jälkipolvi aloittaa ruotsin jo neljännellä. Luokan oppilaat ovat lähes samat mitä olivat jo ala-asteella.
On se aika syvältä, että joutuu tekemään valintoja monikulttuurin ja pakkoruotsin kumarruksen välillä. Kun pakkoruotsittajat hehkuttavat, kuinka paljon porukat valitsevat ruotsin vapaaehtoisesti tai tungeksivat kielikylpyluokkiin, he saattavat unohtaa että todellinen syy on jokin muu kuin halu opettaa lapselle "sorto-ruotsia" jo pienestä.
asiasta, eli pakkoruotsin houkuttelevaisuudesta monikulttuurisessa Vaasassa, on jo keskusteltu pakkoruotsikeskustelussa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg493992.html#msg493992
Henna Virkkunen teki imperiumin vastaiskun Jyväskylässä 9.2.11. Virkkunen puhuu jo tulevista hallitusneuvotteluista, missä ruotsin kielen asema turvattava. Samalla puhuu ruotsin opetuksen tehostamisesta ja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta. --- Vaaleissa tämä on ratkaistava tämä homma, sinne on saatava uudet edustajat. ---- Omalta kohdaltani olen ajatellut, että käyn katselemassa ja kuuntelemassa 31.3.11 Eduskuntatalolla mitä poliitikot puhuvat.
Lastani en laita pakkoruotsitunneille, kun sen aika koittaa. Saa nähdä mitä siitä seuraa. Tyttäreni on nyt ekalla. Tulevatko poliisit raudoissa hakemaan ruotsin tunnille, vai erotetaanko koulusta, vai mitä meinaavat tehdä, katsotaan sitten, ei kai ne tappaakaan voi. Tämä on vaalilupaukseni. Alistutaanko me aikuiset ihmiset, lasten isät ja äidit, siihen, että meitä pidetään tyhminä, kykenemättöminä päättämään tässä kieliasiassa? Ollaanko nöyryyttävän sanelupolitiikan uhreja? Kansa haluaa valinnan vapautta ja poliitikot, kuten Virkkunen, sanovat, että lisää tehostettua ruotsin opetusta! Sanat eivät riitä, huuto ei kuulu poliitikkojen korviin. On tekojen aika. Mielestäni lakko on niistä rauhanomaisin heti äänestyksen jälkeen. *** Äänestäjät saatava liikkeelle! ***
Näen jo sieluni silmin otsikot Frankfurtin ja Pariinsin lehdissä, missä kerrotaan Suomen koulujärjestelmästä. Hieno kuva, missä kirkuvaa tyttöä raahataan käsi- ja jalkaraudoissa opiskelemaan ruotsia. --- Saiskohan tämmöiseen kansalaistottelemattomuuteen kavereita? Gandhi sai paljon aikaan ihan vaan tekemättä mitään eli passiivisella vastarinnalla. Mikäli vanhemmat sanovat lapsilleen, että ruotsin tunneille ei tartte sitten enää mennä. Minä ainakin teen sen. Tyttäreni on nyt vasta 7-vuotias, täytyy vähän aikaa odottaa. Liberte ! Freedom! Freiheit ! Vapaus ! Suomessa voitava käydä kouluja ilman pakollista ruotsia.
Onko aikuisia, joita asia kiinnostaa? Ollaan yhteydessä
[email protected]
Quote from: JyrkiS on 10.02.2011, 13:04:51
Henna Virkkunen teki imperiumin vastaiskun Jyväskylässä 9.2.11. Virkkunen puhuu jo tulevista hallitusneuvotteluista, missä ruotsin kielen asema turvattava. Samalla puhuu ruotsin opetuksen tehostamisesta ja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta. --- Vaaleissa tämä on ratkaistava tämä homma, sinne on saatava uudet edustajat. ---- Omalta kohdaltani olen ajatellut, että käyn katselemassa ja kuuntelemassa 31.3.11 Eduskuntatalolla mitä poliitikot puhuvat.
Lastani en laita pakkoruotsitunneille, kun sen aika koittaa. Saa nähdä mitä siitä seuraa. Tyttäreni on nyt ekalla. Tulevatko poliisit raudoissa hakemaan ruotsin tunnille, vai erotetaanko koulusta, vai mitä meinaavat tehdä, katsotaan sitten, ei kai ne tappaakaan voi. Tämä on vaalilupaukseni. Alistutaanko me aikuiset ihmiset, lasten isät ja äidit, siihen, että meitä pidetään tyhminä, kykenemättöminä päättämään tässä kieliasiassa? Ollaanko nöyryyttävän sanelupolitiikan uhreja? Kansa haluaa valinnan vapautta ja poliitikot, kuten Virkkunen, sanovat, että lisää tehostettua ruotsin opetusta! Sanat eivät riitä, huuto ei kuulu poliitikkojen korviin. On tekojen aika. Mielestäni lakko on niistä rauhanomaisin heti äänestyksen jälkeen. *** Äänestäjät saatava liikkeelle! ***
Näen jo sieluni silmin otsikot Frankfurtin ja Pariinsin lehdissä, missä kerrotaan Suomen koulujärjestelmästä. Hieno kuva, missä kirkuvaa tyttöä raahataan käsi- ja jalkaraudoissa opiskelemaan ruotsia. --- Saiskohan tämmöiseen kansalaistottelemattomuuteen kavereita? Gandhi sai paljon aikaan ihan vaan tekemättä mitään eli passiivisella vastarinnalla. Mikäli vanhemmat sanovat lapsilleen, että ruotsin tunneille ei tartte sitten enää mennä. Minä ainakin teen sen. Tyttäreni on nyt vasta 7-vuotias, täytyy vähän aikaa odottaa. Liberte ! Freedom! Freiheit ! Vapaus ! Suomessa voitava käydä kouluja ilman pakollista ruotsia.
Onko aikuisia, joita asia kiinnostaa? Ollaan yhteydessä [email protected]
Tähän samaan 'pakettiin' kuuluu myøs nykyinen alkoholin vähittäiskaupan monopoli. Se olisi välittømästi purettava.
JyrkiS hei.
Olen kuullut, että kaavakkeen ÄIDINKIELITIEDON MUUTTAMINEN (ruotsinnettuna ÄIDINKIELEN MUUTTAMINEN) täyttämällä pääsee pakkoruotsista eroon.
Ilmoittaa vain KAAVAKKEELLA lapsensa äidinkieleksi vaikkapa englannin.
Kaavake on ilmoitusluontoinen ja sitä ei tarkisteta. Kun pakkoruotsivaara on ohi, voi vaihtaa äidinkielnsä takaisin suomeksi. Kaavakkeen saa maistaraatistakin ja äidinkielensä voi muuttaa vaikka kuinka usein (käsittääkseni).
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html
Minusta on aikasen omalaatuista, että kyseinen kaavake on todella olemassa ja ollut pitkään, ja sen nimi on jopa väärin käännetty joko suomesta ruotsiksi tai päin vastoin ja kukaan ei ole siihen puuttunut millään tavoin, mutta asiasta toiseen.
Kyllä se ketutti ja ketuttaa, kun lasten lapset joutuvat kyseisen pakkoruotsimyllyn uhriksi.
Koitin eräälle heistä kertoa pakkoruotsista (lue itku- tai häiriöruotsi), että se mitä on luettava kokonaisuuden kannalta, on paras tehdä sekin niin hyvin kuin mahdollista, kuten mutta kohteliaan kuuntelun jälkeen hänen katseensa kertoi kaiken eli puhu pappa pukille.
Ja taas mennään. Kaavakesalaliitto huudettu!!! Ja kansalaistottelemattomuutta.
Loppulausuntojen aika, hyvä herrasväki. Fasistimode rajoittaa sananvapauttanne ihan pian.
Uskon moderaattoria ja ilmoitan samalla, että kyseiseesä kommentissani en missään vaiheessa ole maininnut kaavakesalaliitosta tai kansalaistottelemattomuudesta, joten mielestäni kommentti, jonka Turkulaine kärjistetysti kirjoitti, on täysin asiaan kuulumaton perätön väite.
Lainaus jupeli: "Minusta on aikasen omalaatuista, että kyseinen kaavake on todella olemassa ja ollut pitkään, ja sen nimi on jopa väärin käännetty joko suomesta ruotsiksi tai päin vastoin ja kukaan ei ole siihen puuttunut millään tavoin, mutta asiasta toiseen.
Kyllä se ketutti ja ketuttaa, kun lasten lapset joutuvat kyseisen pakkoruotsimyllyn uhriksi.
Koitin eräälle heistä kertoa pakkoruotsista (lue itku- tai häiriöruotsi), että se mitä on luettava kokonaisuuden kannalta, on paras tehdä sekin niin hyvin kuin mahdollista, kuten mutta kohteliaan kuuntelun jälkeen hänen katseensa kertoi kaiken eli puhu pappa pukille.
Kyse tässä nyt on mielestäni vain siitä mahdollisuudesta, halusta tai tarpeesta vaikuttaa, joka opettajalla on
Ala-asteikäisen saa vakuutettua muutamalla sanalla valitsemaan juuri sen vaihtoehdon, jonka opettaja kokee parhaimmaksi - tai koululle edullisemmaksi.
Ja nämä menee läpi, jos ei vanhempia kiinnosta, eli usein suurimmalla osalla.
= ja siksi niitä muita ryhmiä ei yleensä tule