Hommaforum Testi

Quote
Laki mahdollistaa lyhyehkön ehdottoman tuomion suorittamisen kotona esimerkiksi teknisesti jalkapannalla ja muin keinoin valvottuna.

Lakivaliokunta kiristi mietinnössään hallituksen alkuperäistä esitystä siten, että uusi valvontarangaistus voitaisiin tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisten ehdottomien rangaistusten sijasta. Hallitus olisi vetänyt rajan kahdeksaan kuukauteen.

Kiristys ei kuitenkaan riittänyt perussuomalaisille, eivätkä hallituspuolueiden rivitkään pysyneet täysin kurissa. Keskustan Oiva Kaltiokumpu sanoi äänestävänsä lakiuudistusta vastaan.

Koko juttu : http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011112988942_uu.shtml

En pysty kommentoimaan tätä Braxin sekoilua. Muumittaa sen verran. Lukekaa itse, kotiarestia ja "soosoo" ehdottamasta kakusta.

     - Vouti

edit : korjasin otsikkoa

Voi toisaalta mahdollistaa nyt olemattomien ehdollisten suorittamista kotiarestissa. Eihän ne kumpikaan ole sama kuin putkaalinnaavankeutta, mutta ei tuota ihan heti kannata torpata. Toki kukkahatut haluavat silittää rikollisten päitä, mutta ei tuo itse metodi siihen pakota.

Mitä tällä haetaan? Pelotevaikutus se ei taatusti ole, mutta jonkinlainen rangaistus. Kenelle?

Ne rikolliset jotka eivät välitä pelotevaikutuksesta eivät varmasti välitä tälläisestä pilipalirangaistuksestakaan ja tuskin se kauheasti pelottaa pakkotilanteen eteen joutunuttakaan? Ryöstänkö kioskin ja pääsen kotiin istumaan sohvalle? Hmm.

Quote from: Tommi Korhonen on 12.01.2011, 03:44:43
Voi toisaalta mahdollistaa nyt olemattomien ehdollisten suorittamista kotiarestissa.

Periaatteellisella tasolla tietyn vakavuusasteen rikosten osalta tuo olisi OK (Voit esimerkiksi käydä töissä, muuten pysyt kotona), mutta tarkoitushan on nimenomaan lieventää nykyisiä rangaistuksia jotka muutenkin ovat jo kovin lieviä. Tällä ei ole tarkoitus korvata ehdollisia vaan ehdottomia tuomioita.

Väkivaltateoista sitä ehdotonta ei ole tähän mennessäkään saanut helpolla, ja näyttävät myös omaisuusrikostuomiot olevan löystymään päin.
 

Odotan suurella mielenkiinnolla, kun orwellilainen "oikeusministeri" korvataan Oikeusministerillä ja Suomalaisia lakeja tulkitaan siten että puskista hyppäävät yllätysrakastajat saavat jalkapannan sijasta kuritushuonetta,

Alankomaissa vastaavaa lakia perusteltiin mm. sillä, että pannalla varustetut venkulat pääsevät vaikkapa käymään moskeijassa. 

Mikäs sen mukavampaa! Pieni ehdoton vankeus on Suomessa voisi vastata 5-10 vuotta vaikkapa Britanniassa. Koskapa kyseinen valtio ei olekaan mikään sivistyksen mittari, vertailu on turhaa. Mutta kun asiaan oikein perehtyy, niin Tuikkelin junailemassa lakimuutoksessa on kidutuksen uhka ja se on todellinen. Hähää. Pari kuukautta jalkapannassa on helppoa kauraa. Vankilassa ei tarvitse sietää vattumaisen asuinkumppanin läsnäoloa, rääkyvien kakaroiden loputtomia vaatimuksia puhumattakaan siitä että joku tulisi jaarittelemaan joutavia juuri silloin kun televisiossa on menossa eduskunnan kyselytunti.

OT: Muutamakin tuntemani dementikon omainen ottaisi ilomielin huollettavalleen jalkapannan (tai "rannekorun"). Olisipa sitten helpompi paikantaa harhautunut pappa tai mummeli.

Jalkapanta voisi sopia ehtoollistuomion korvaajaksi.  Ehdollinen tuomiohan ei ole minkään väärtti.

 
Jos Jumala ei armahda, Tuikku armahtaa aina ( paitsi viharikoksissa)

Rikoksista epäiltyjä halutaan houkutella tunnustamaan rikoksensa lupaamalla lievempiä rangaistuksia. Esimerkiksi laajoissa talousrikosjutuissa voitaisiin jättää pienempiä rötöksia tutkimatta, jos epäilty tunnustaa törkeämpiä rikoksia.
Menettelyllä voitaisiin sitä esittäneen oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteisen työryhmän mukaan nopeuttaa oikeudenkäyntejä.
Oikeusministeri Tuija Brax pitää ehdotusta hyvänä ja sanoo, että asia viedään tarkennusten jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunnalle vielä tämän eduskunnan aikana.
- Työryhmän ehdotus on mielestäni erittäin hyvä ja se soveltuisi hyvin Suomeen. Lakiuudistus on tarkoitus saada seuraavan hallituksen ohjelmaan. Uudesta laista päättäisi keväällä valittava eduskunta, sanoo oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) YLE Uutisille.
Tunnustamista käytetään rangaistuksen lieventämisen perusteena esimerkiksi Englannissa.
Oikeudenkäyntien nopeuttamiseen on paneuduttu, koska Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta kymmeniä tuomioita oikeudenkäyntien viivästymisestä.
Oikeudenkäynnit ovat Suomessa pitkittyneet erityisesti talousrikoksia koskevissa asioissa. Myös joissakin seksuaalirikoksissa erityisesti esitutkinta on kestänyt pitkään. Viivytyksiä on aiheutunut myös viranomaisyhteistyön puutteista ja asianosaisten pakoilusta.
YLE Uutiset

Kohta vankiloissamme tilaa. Niistähän saisi loistavia Vokkejakin

QuoteRikoksista epäiltyjä halutaan houkutella tunnustamaan rikoksensa lupaamalla lievempiä rangaistuksia. Esimerkiksi laajoissa talousrikosjutuissa voitaisiin jättää pienempiä rötöksia tutkimatta, jos epäilty tunnustaa törkeämpiä rikoksia.

Tämä kinnitti huomioni. mitä tuo kaikki epämääräinen "huokuttelu" ja mihin ne lievennykset kodistusvat? Jos ryöstää ja samalla syyllistyy lievään tai törkeään pahoinpitelyyn...OOkkei. No entäs raiskausten kohdalla. Raikaushan ei lain mukaan ole koskaan törkeä rikos, vaikka kansan eriävä kanta on 100%. "lievä raiskaus" on käytännössä vapauttava päätös?

Quote from: herranen on 12.01.2011, 14:01:17
Alankomaissa vastaavaa lakia perusteltiin mm. sillä, että pannalla varustetut venkulat pääsevät vaikkapa käymään moskeijassa. 

Missä tahansa islamilaisessa maassa tuollainen perustelu herättäisi vain hysteeristä naurua, mutta kaippa ne alankomaalaiset suvikset ovat sitten tajunneet islamin paremmin.

Suomen ankarat rangaistukset taas hieman pehmenivät

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/01/1258786/vanki-voi-paasta-kotiin-panta-nilkassa

Quote
Lyhyehkön vankeusrangaistuksen voi vastaisuudessa suorittaa eräissä tapauksissa kotona. Eduskunta on hyväksynyt kiistellyn lainmuutoksen.

Tuomittua valvotaan rangaistuksen aikana teknisin keinoin, kuten esimerkiksi nilkkaan kiinnitettävällä jalkapannalla.

Uuden valvontarangaistuksen avulla tuomittu voisi jatkaa töitään tai opintojaan, mikä ei suljetussa vankilassa olisi enää mahdollista.

Eduskunta hyväksyi uuden rangaistusmuodon äänestyksen jälkeen. Vastaan äänestivät perussuomalaiset ja keskustalainen poliisikansanedustaja Oiva Kaltiokumpu.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.33/1295443533_342213&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm

Perussuomalaiset ja yksi keskustalainen äänestäneet vastaan

edit. Paitsi Vistbacka joka oli poissa

Quote from: tarhuri on 12.01.2011, 18:49:35
Jalkapanta voisi sopia ehtoollistuomion korvaajaksi.  Ehdollinen tuomiohan ei ole minkään väärtti.

Ehtoollinen on tosiaan mielenkiintoinen rangaistus. Normi-ihmiselle hemmetin kova, paatuneelle ei mitään.

Tuo jalkapantajutska sopii mielestäni osalle ehdollisista ja osalla pyttytuomioista.

Ihan hyvä juttu periaatetasolla, mutta käytäntö näyttää mihin sitä oikein käytetään.

Siinä jalkapannassa tulee olla sähköshokki ominaisuus. Varmuuuden vuoksi kerran-pari päivässä epämääräisiin aikoihin kunnon tärsky niin muistaa sen pannan jalassa olon  syyn.

Raiskaat naisen ja saat ensikertalaisena lyhyen tuomion ja pääset rangaistukseksi kotio katsomaan telkkaria.

6 luku

Rangaistuksen määräämisestä

1 §

(Kuten HE)

11 a §

Valvontarangaistus

Rikoksentekijä, joka tuomitaan enintään kuuden kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta saman­pituiseen valvontarangaistukseen, jos:

(1 kohta kuten HE)

2) valvontarangaistuksen tuomitsemiselle ei ole katsottava olevan aikaisemmin tuomituista valvontarangaistuksista tai ehdottomista vankeusrangaistuksista eikä kysymyksessä olevan rikoksen laadusta aiheutuvaa estettä; ja

(3 kohta kuten HE)

Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edel­lytyksenä on myös, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa rangaistuksen tuomitse­miseen valvontarangaistuksena ja että hänen kanssaan samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset ovat omasta vakaasta tahdostaan suostuneet valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon kyseisessä asunnossa. Edellytyksenä on lisäksi, että rikoksentekijälle voidaan määrätä valvontarangaistuksesta annetun lain ( / ) 2 §:ssä tarkoitettu velvollisuus pysyä asunnossaan ja osallistua hänelle määrättyyn toimintaan, ja että rikoksen­tekijän voidaan olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksesta. Valvontarangaistusta ei saa tuo­mita ilman toimeenpanosuunnitelmaa. Asun­nossa asuvien alaikäisten mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta säädetään valvontarangaistuksesta annetun lain 8 §:n 3 momentissa.

7 luku

Yhteisestä rangaistuksesta

7 §

(Kuten HE)

8 luku

Vanhentumisesta

11 §

(Kuten HE)

2.

Laki

valvontarangaistuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

(Kuten HE)

2 §

Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus, jonka suorittamista valvotaan teknisillä välineillä ja muilla tässä laissa säädetyillä tavoilla.

Valvontarangaistuksen sisältönä on tuomitun velvollisuus pysyä asunnossaan sekä (poist.) osallistua hänelle määrättyyn toimintaan. Valvontarangaistus voidaan panna täytäntöön muussakin sopivassa paikassa, jossa tuomittu on hoidettavana tai jossa hän muutoin oleskelee.

3 §

(Kuten HE)

4 §

Poistuminen asunnosta

Tuomittu saa poistua asuntonsa ulkopuolelle ainoastaan 9 §:ssä tarkoitetussa toimeenpanosuunnitelmassa ja viikoittaisessa aikataulussa määrätyllä tavalla, jollei 17 §:stä muuta johdu.

5 §

(Kuten HE)

6 §

Valvonta

Valvontarangaistukseen tuomittua valvotaan hänen asuntoonsa asennettavilla, tuomitun haltuun annettavilla taikka tuomitun ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmällä. Tässä tarkoitettu tekninen väline ei saa mahdollistaa kotirauhan piiriin ulottuvaa, pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 1 §:ssä tarkoitettua teknistä kuuntelua eikä teknistä kat­selua.

Rikosseuraamuslaitoksen on pidettävä riittävästi yhteyttä tuomittuun ja paikkaan, jossa tuomittu osallistuu hänelle määrättyyn toimintaan, sekä tehtävä valvontakäyntejä tuomitun asuntoon ja paikkaan, jossa tuomittu osallistuu toimintaan. Rikosseuraamuslaitoksen virkamie­hellä ja hänen seurassaan olevalla 29 §:ssä tarkoitetulla apuvalvojalla on oikeus asunnossa pysymisvelvollisuuden ja päihteettömyyden valvomiseksi ennalta ilmoittamatta päästä tuomitun asuntoon. Valvontakäynneillä on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä. Valvonta on toteutettava puuttumatta enempää kenenkään ­oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

2 luku

Valvontarangaistuksen edellytysten selvittäminen

7 §

Edellytysten selvittäminen ja toimeenpanosuunnitelma

(1—3 mom. kuten HE)

Tuomioistuin saa tuomita rikoksesta epäillyn valvontarangaistukseen vain, jos siihen on tuomioistuimen arvion mukaan 1 momentissa tarkoitetun selvityksen perusteella edellytykset ja tuomioistuimelle on ennen rangaistuksen tuomitsemista toimitettu valvontarangaistuksen toimeenpanosuunnitelma. (Uusi 4 mom.)

8 §

Menettely edellytysten selvittämisessä ja toimeenpanosuunnitelmaa tehtäessä

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Toimeenpanosuunnitelmaan on liitettävä valvontarangaistuksen suorittamiseen käytet­täväksi suunnitellussa asunnossa asuvien täysi-ikäisten kirjallinen suostumus valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanoon liittyviin valvontakäynteihin asunnossa. Suostumuksen tulee sisältää rikoslain 6 luvun 11 a §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutus siitä, että suostumus on annettu omasta vakaasta tahdosta. Alle 18-vuotiaan mielipide on selvitettävä ja häntä on kuultava yhteistyössä lastensuojelu­viranomaisten kanssa siten kuin lastensuojelulain (417/2007) 20 §:ssä säädetään. Mielipide on kirjattava suunnitelmaan liitettävään asiakirjaan. Valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos alaikäinen perustellusta syystä vastustaa täytäntöönpanoa ja hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä arvioimaan asiaa.

3 luku

Valvontarangaistuksen täytäntöönpano

9 §

Rikosseuraamuslaitos laatii ja vahvistaa täsmennetyn valvontarangaistuksen toimeenpanosuunnitelman viipymättä, kun rangaistus on 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla tullut täytäntöönpantavaksi. Täsmennettyyn toimeenpanosuun­nitelmaan on merkittävä rangaistuksen arvioitu alkamispäivä. Täsmennetty suunnitelma sisältää koko valvontarangaistuksen täytäntöön­panon aikaa koskevat, 7 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa tarkemmat tiedot ja määräykset:

(1—8 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

10 §

(Kuten HE)

11 §

Valvontarangaistuksen suorittamisaika

Valvontarangaistuksen täytäntöönpano on aloitettava viipymättä ja valvontarangaistus on suoritettava loppuun vuoden kuluessa siitä, kun tuomio on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi, jollei 3 momentista muuta johdu. Useaa val­vontarangaistusta jäljempänä 22 §:ssä tarkoi­tetulla tavalla täytäntöön pantaessa määräaika on kuitenkin yksi vuosi ja kuusi kuukautta luet­tuna viimeisenä täytäntöönpanokelpoiseksi tulleesta tuomiosta.

Valvontarangaistuksen suorittaminen alkaa päivänä, jona täsmennetyn toimeenpanosuun­nitelman vahvistamisen jälkeen rangaistuksen täytäntöönpanossa tarpeelliset tekniset valvontavälineet on asennettu tai annettu tuomitun haltuun. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus päästä tuomitun asuntoon teknisten valvontavälineiden asentamista, korjaamista ja poisottamista varten. Muutoin valvontarangaistuksen pituuden laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä vankeuslain (767/2005) 3 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun enimmäisaikaan ei lasketa aikaa, jonka valvontarangaistus on 19 §:ssä tarkoitetusta syystä ollut keskeytettynä, eikä aikaa, joksi valvontarangaistuksen suorittamisen aloittaminen on kielletty. Enimmäisaikaan ei lasketa myöskään aikaa, jonka valvontarangaistus on ollut väliaikaisesti keskeytettynä 20 §:ssä tarkoitetusta syystä tai tilapäisesti keskeytettynä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syystä taikka joksi valvontarangaistuksen aloittaminen tai jatkaminen on kielletty 27 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syystä. Jos valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa ei voida aloittaa 1 momentissa säädetyssä ajassa sen vuoksi, että tuomittu on tutkintavankina, suorittamassa muuta rangaistusta tai aikaisempi valvontarangaistus on keskeytettynä, noudatetaan, mitä jäljempänä 21 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

12 §

(Kuten HE)

13 §

Tuomitun yleiset velvollisuudet

Valvontarangaistukseen tuomittu on velvol­linen:

(1—6 kohta kuten HE)

7) päästämään valvontatehtäväänsä suorit­tavan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja hänen seurassaan olevan apuvalvojan asuntoonsa.

14—16 §

(Kuten HE)

17 §

Tilapäinen poikkeaminen velvollisuudesta osallistua toimintaan tai pysyä asunnossa

Tuomitulle voidaan yksittäistapauksessa antaa lupa tilapäiseen poikkeamiseen 9 §:ssä tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan sisäl­tyvästä velvollisuudesta, jos se on välttämätöntä tuomitun sairastumisen tai muun rangaistuksen täytäntöönpanoon vaikuttavan ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi. Tuomittu on velvol­linen viivytyksettä ilmoittamaan edellä tarkoi­tetusta syystä Rikosseuraamuslaitokselle.

Tuomittu voi poiketa 9 §:ssä säädetystä velvollisuudesta ilman etukäteen saatua lupaa, jos poikkeaminen on 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa välttämätöntä pakottavista syistä. Tuomittu on velvollinen ilmoittamaan asiasta viivytyksettä Rikosseuraamuslaitokselle.

18 §

Velvollisuuksien rikkominen

Jos tuomitun epäillään muutoin kuin jäljempänä 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkoneen 13—15 tai 17 §:ssä tarkoitettuja velvollisuuk­siaan, Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä asiasta selvitys. Selvitystä tehtäessä tuomitulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos tuomitun todetaan menetelleen tässä laissa säädettyjen velvollisuuksiensa vastaisesti, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle kirjallinen varoitus.

(2 mom. kuten HE)

19 §

Törkeä velvollisuuksien rikkominen

Jos tuomittu ei aloita rangaistuksen suorit­tamista tai jättää suorittamisen kesken eikä hänellä ole menettelyynsä hyväksyttävää syytä, syyllistyy rikokseen, josta on seuraamuksena ankarampi rangaistus kuin sakkoa, taikka hä­nelle annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta uudelleen menettelee tässä laissa säädet­tyjen velvollisuuksiensa vastaisesti tai muutoin tahallisesti ja törkeästi rikkoo tässä laissa säädettyjä velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi. Samalla on kiellettävä valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittaminen tai keskeytettävä rangaistuksen täytäntöönpano, jos se on jo aloitettu.

20 §

Väliaikainen keskeytys

Rikosseuraamuslaitos voi väliaikaisesti keskeyttää valvontarangaistuksen tai sen jäljellä olevan osan täytäntöönpanon, jos tuomitun epäillään rikkoneen tässä laissa säädettyjä velvollisuuksiaan eikä asiaa saada selvitetyksi välittömästi. Keskeytys saa olla enintään yhden kuukauden pituinen. Rangaistusaika ei kulu keskeytyksen aikana.

21 §

Este valvontarangaistuksen suorittamiselle

Rikosseuraamuslaitos voi tilapäisesti keskeyttää valvontarangaistuksen täytäntöönpanon yhteensä enintään yhdeksi vuodeksi, jos valvontarangaistuksen suorittamiselle loppuun rangaistusaikana on sairaudesta, tapaturmasta tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä aiheutuva este. Rangaistusaika ei kulu keskeytyksen aikana.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

22 §

Usean valvontarangaistuksen täytäntöönpano

Samaan aikaan täytäntöön pantavina olevat valvontarangaistukset lasketaan niitä täytäntöönpantaessa yhteen. Valvontarangaistusten 24 §:ssä tarkoitettujen määräosien yhteenlaskettu kesto rikoslain 6 luvun 13 §:n vähennykset huomioon ottaen on enintään yksi vuosi. Rikosseuraamuslaitoksen on tarvittaessa tarkistettava toimeenpanosuunnitelma rangaistuksen pite­nemisen edellyttämällä tavalla.

23 §

Suostumuksen peruuttaminen ja olosuhteiden muutos

Jos valvontarangaistukseen tuomitun kanssa samassa asunnossa asuva (poist.) perustellusta syystä kirjallisesti peruuttaa 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä, voidaanko valvontarangaistus panna täytäntöön muussa asunnossa, vai onko asia saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi.

(2—4 mom. kuten HE)

24 §

Ehdonalainen vapaus ja koeaika

Valvontarangaistukseen tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen noudattaen rikoslain 2 c luvun 5—7 §:n säännöksiä ja ottaen huo­mioon mahdollinen rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys. Samalla kertaa täytäntöönpantavia valvontarangaistuksia suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun valvontarangaistuksista on pantu täytäntöön aika, joka saadaan laskemalla yhteen kustakin valvontarangaistuksesta siihen sovellettava rikoslain 2 c luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräosa. Määräosaa laskettaessa päivän osaa ei oteta huomioon. Kun tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen, alkaa koeaika, joka on jäljellä olevan jäännösrangaistuksen pituinen.

Valvontarangaistuksen täytäntöönpanon viimeisenä päivänä Rikosseuraamuslaitos poistaa käytöstä ja ottaa haltuunsa valvontarangaistuksen täytäntöönpanossa käytetyt tekniset valvontalaitteet.

Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, (poist.) sovelletaan, mitä rikoslain 2 c luvun 14 §:ssä säädetään jäännösrangaistuksen määräämisestä täytäntöönpantavaksi.

4 luku

Vankeudeksi muuntaminen

25 §

(Kuten HE)

26 §

Valvontarangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus

(1 mom. kuten HE)

Jos tuomitun suoritettavana on ollut useita valvontarangaistuksia, yhteenlaskettujen valvontarangaistusten suorittamatta oleva osa on muunnettava ehdottomaksi vankeudeksi. Jos muunnettu vankeusrangaistus johtaisi eri määräosien soveltamiseen, täytäntöönpanossa noudatetaan, mitä rikoslain 2 c luvun 6 §:ssä sää­detään ehdonalaisesta vapauttamisesta yhteisestä rangaistuksesta.

27 §

Uusi vankeusrangaistus

Jos syyttäjä päättää syyttää valvontarangaistusta suorittavaa tai siihen tuomittua rikoksesta, josta voi syyttäjän arvion mukaan olla seuraamuksena ehdotonta vankeutta, syyttäjä voi valvontarangaistuksen täytäntöönpanon kieltämiseksi ilmoittaa asiasta Rikosseuraamuslaitok­selle. Rikosseuraamuslaitoksen on ilmoituksen saatuaan kiellettävä valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittaminen tai jatkaminen.

Tuomitessaan aiemmin valvontarangaistukseen tuomitun henkilön ehdottomaan vankeusrangaistukseen sellaisen rikoksen johdosta, jonka tuomittu on tehnyt ennen hänen päästämistään ehdonalaiseen vapauteen, tuomioistuin voi kieltää aloittamasta tai jatkamasta valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa. Kieltäessään aiemmin tuomitun valvontarangaistuksen täytäntöönpanon tuomioistuimen on määrättävä, että suorittamatta oleva osa valvontarangaistuksesta on suoritettava vankeutena.

(3 mom. kuten HE)

28 §

Suoritetun valvontarangaistuksen huomioon ottaminen

Kun valvontarangaistukseen tuomittu tuo­mitaan uuteen rangaistukseen 21 §:n 3 momentissa, 26 §:ssä tai 27 §:n 2 momentissa tarkoi­tetussa tapauksessa, (poist.) muuntamisessa yksi päivä tai päivän osa suoritettua valvontarangaistusta vastaa yhtä päivää vankeutta. Muuntamisessa noudatetaan tuomitulle edullisinta lasku­tapaa.

Jos tuomittu 12 §:ssä tarkoitetussa tapauk­sessa muutoksenhaun johdosta tuomitaan vankeusrangaistukseen, Rikosseuraamuslaitoksen on vähennettävä täytäntöönpantavasta vankeusrangaistuksesta määrä, joka vastaa valvontarangaistuksesta suoritettua osaa. Vastaava vähennys on tehtävä, kun tuomioistuin on kieltänyt valvontarangaistuksen täytäntöönpanon, muttei ole määrännyt vankeusrangaistuksena täytäntöönpantavaksi jäävän rangaistuksen pituutta. Jos tuomittu on päässyt valvontarangaistuksesta ehdonalaiseen vapauteen, noudatetaan vastaavasti, mitä vankeuslain 3 luvun 6 §:ssä säädetään erotuksen täytäntöönpanosta. Vähentämisessä noudatetaan muutoin, mitä 1 momen­tissa säädetään.

5 luku

Valvoja, apuvalvoja ja päätöksenteko

29 §

(Kuten HE)

30 §

Valvojan ja apuvalvojan tehtävät

(1 mom. kuten HE)

Apuvalvojan tehtävänä on toimia valvojan apuna 1 momentissa säädetyissä tehtävissä. Apuvalvojalla on oikeus tehdä valvontakäyntejä ­tuomitun asuntoon ainoastaan valvojan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen seurassa. Apuvalvojan on lisäksi noudatettava Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen hänelle valvontarangaistuksen täytäntöönpanoa varten antamia määräyksiä sekä ilmoitettava tälle, jos tuomittu ei täytä velvollisuuksiaan. Valvojan ja apuvalvojan on kohdeltava tuomittua asianmukaisesti sekä niin, ettei tuomitulle ja hänen kanssaan samassa asunnossa asuville aiheudu tarpeettomasti haittaa.

31 §

Päätösvalta

(1 mom. kuten HE)

Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja, työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja tai rikosseuraamusesimies päättää 18 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamisesta, 20 §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta keskeytyksestä, 21 §:ssä tarkoi­tetusta rangaistuksen tilapäisestä keskeytyksestä esteen vuoksi, 23 §:ssä tarkoitetun suostumuksen peruuttamisen aiheuttamista seurauk­sista (poist.) ja 15 §:ssä tarkoitetun verinäytteen ottamisesta. Täytäntöönpanopäällikkö tai työjärjestyksessä määrätty muu virkamies vastaa rangaistusajan laskemisesta ja päättää ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä.

(3 mom. kuten HE)

6 luku

Erinäiset säännökset

32 §

(Kuten HE)

33 §

(1 mom. kuten HE)

Jos keskusvalvontaa hoidetaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopimuksen perusteella, ­oikeudesta päättää keskusvalvonnassa synty­vien asiakirjojen luovuttamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ( 521/1999) 14 §:n 1 momentissa ja keskusvalvontatoimintaa hoitavan yrityksen työntekijän vaitiolovelvollisuudesta saman lain 23 §:ssä. Keskusvalvontatoimintaa hoitavan yrityksen työntekijällä ei ole oikeutta päästä Rikosseuraamuslaitoksen rekistereihin. Työntekijään sovelletaan tehtävässään kielilakia ja rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

34 ja 35 §

(Kuten HE)

36 §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset täytäntöönpanon aloittamisesta, täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä, täytäntöönpanomääräyksestä, täytäntöönpanomenettelystä, apuvalvojan määräämiseen liittyvästä menettelystä, valvontarangaistukseen liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä, turvatarkastuksesta ja sen kirjaamisesta, valvontarangaistukseen tuomitun epäillyn päihtymystilan toteamisesta ja kirjaamisesta, valvontarangaistukseen tuomitun velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä ja kirjaamisesta, valvontarangaistuksen keskeytyksen kirjaamisesta, menettelystä velvollisuuksien rikkomistapauksissa, 3 §:ssä tarkoitetuksi toiminnaksi hyväksyttävästä toiminnasta, menet­telystä ehdonalaiseen vapauteen päästämisessä sekä epäillylle tai tuomitulle aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

(2 mom. kuten HE)

37 §

Korvaus valvontarangaistukseen tuomitun aiheuttamasta vahingosta

Edellä 3 §:ssä tarkoitetun toimintavelvol­lisuuden suorittamispaikalle ja sen henkilökuntaan kuuluvalle sekä sivulliselle korvataan valtion varoista esine- ja henkilövahinko, jonka tuomittu on aiheuttanut huolimattomuudellaan valvontarangaistukseen kuuluvaa palkatonta työtä tehdessään.

(2 mom. kuten HE)

38 §

Viittaussäännös

Siviilipalveluslain ( 1446/2007) 74 tai 75 §:n taikka asevelvollisuuslain ( 1438/2007) 118 §:n nojalla tuomittavan vankeusrangaistuksen sijasta voidaan tuomita valvontarangaistus, jos rikoslain 6 luvun 11 a §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tällaisen valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä siviilipalveluslain 74, 75, 81 §:n 2—4 momentissa ja 82—85 §:ssä sekä asevelvollisuuslain 118 §:ssä säädetään vankeusrangaistuksesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta. Muilta osin valvontarangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan tätä lakia.

7 luku

Voimaantulo

39 §

(Kuten HE)

3.

Laki

vankeuslain 4 luvun 1 ja 11 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vankeuslain ( 767/2005) 4 luvun 1 §:n 2 momentti ja 11 §, sellaisena kuin niistä on 4 luvun 11 § osaksi laissa 89/2010, seuraavasti:

4 luku

Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan

1 §

Vankilat

Avolaitoksessa olevat vangit voivat oleskella ja liikkua vankilan tai sen osaston alueella, työpaikalla ja muussa toimintapisteessä ilman välitöntä valvontaa. Avolaitoksessa vankeja voidaan valvoa vankilan tiloihin asennettavilla, vangin haltuun annettavilla taikka vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettä­villä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä.

11 §

(Kuten HE)

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

4.

Laki

rikosrekisterilain (poist.) muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikosrekisterilain ( 770/1993) 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentin 3 kohta ja 4 momentti ja 10 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentti laissa 1458/2007, 4 §:n 1 momentin 3 kohta ja 4 momentti laissa 141/2001 ja 10 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 523/2001, seuraavasti:

2 ja 4 §

(Kuten HE)

10 § (Uusi)

Rikosrekisteristä poistetaan tieto

2) ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta, valvontarangaistuk­sesta ja yhdyskuntapalvelusta kymmenen vuoden kuluttua sekä

lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

5.

Laki

henkilötietojen käsittelystä rangaistuksen täytäntöönpanossa annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain ( 422/2002) 5 §:n 6 kohta sekä

lisätään 5 §:ään uusi 7 kohta  ja 7 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

5 §

Yhdyskuntaseuraamusrekisteri

Yhdyskuntaseuraamusrekisteri sisältää yhdyskuntaseuraamuksen tuomitsemisen ja täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset tiedot yhdyskuntaseuraamusta suorittavasta henkilöstä. Näitä tietoja ovat:

(6 kohta kuten HE)

7) 2—6 kohdassa mainittuja seuraamuksia varten laadittaviin seuraamusselvityksiin, soveltuvuusselvityksiin sekä muihin valmisteleviin toimenpiteisiin ja lausuntoihin liittyvät tiedot.

7 § (Uusi)

Valvonta- ja toimintarekisteri

Valvonta- ja toimintarekisteri sisältää myös tiedot valvontarangaistukseen tuomitun täsmennetystä toimeenpanosuunnitelmasta sekä muut valvontarangaistuksen täytäntöönpanossa ja valvonnassa välttämättä tarvittavat tiedot.

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

6.

Laki

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ( 621/1999) 24 §:n 1 momentin 27 kohta, sellaisena kuin se on laissa 385/2007, seuraavasti:

24 §

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

27) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksente­kijästä laaditusta henkilötutkinnasta, nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä, valvontarangaistuksen edellytysten selvittämisestä ja toimeenpanosuunnitelmasta, täsmennetystä toimeenpanosuunnitelmasta, rangaistusajan suunnitelmasta, vapauttamissuunnitelmasta, valvontasuunnitelmasta sekä pitkäaikaisvangin vapauttamismenettelyä varten annetusta lausunnosta;

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Janina Andersson/vihr
vpj. Anna-Maja Henriksson/r
jäs. Esko Ahonen/kesk
Ilkka Kantola /sd
Sampsa Kataja /kok
Krista Kiuru /sd
Jari Larikka /kok
Outi Mäkelä /kok
Raimo Piirainen /sd
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Tero Rönni /sd
Mauri Salo /kesk
Kari Uotila /vas
Mirja Vehkaperä /kesk
vjäs. Leena Harkimo/kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne

VASTALAUSE
Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus. Ehdotettava rangaistus suoritettaisiin vapaudessa, mutta tuomittua valvottaisiin rangaistuksen aikana sekä teknisin välinein että muilla tavoin. Toteutuessaan esitys olisi merkittävä kriminaalipoliittinen suunnanmuutos, sillä vakavistakin rikoksista voisi selvitä ilman vankilarangaistusta. Tämän vuoksi muutokselle pitäisi ennen sen toteuttamista saada laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä.

Schengen-sopimuksen myötä useiden EU-maiden rikolliset ovat päässeet helposti toteaaSuomeen. Tämän seurauksena ulkomaalaiset ovat Suomen vankiloissa selvästi yliedus­tettuina — heidän osuutensa koko väestöstä on 2—3 prosenttia, mutta vankiloiden noin 3 500 vangista jo yli 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Ongelma korostuu erityisesti eteläisessä Suomessa. Esimerkiksi Vantaan ja Jokelan vankiloissa ulkomaalaisten vankien osuus oli vuonna 2009 yli 30 prosenttia ja Keravan vankilassa yli 20 prosenttia. Ensisijaisesti tulisikin pyrkiä siirtämään Suomessa rangaistustaan suorittavat ulkomaalaiset vangit kotimaidensa vankiloihin, ennen kuin otetaan käyttöön tällaisia uusia rikosoikeudellisia seuraamuksia, joilla pyritään välttämään rangaistusten suorittaminen vankilassa.

Samaan aikaan, kun osa vankiloista on yliasutettuja, rikosseuraamusalan henkilökunnan kokonaismäärä on valtion tuottavuusohjelman vuoksi laskenut vuosina 2007—2009 noin sadalla henkilötyövuodella. Lain valmistelussa ei ole otettu huomioon, että Suomessa ei ole organisaatiota ja henkilöstöä suorittamaan uuden rangaistusmuodon ohjausta ja valvontaa riittävässä määrin, sillä jo nyt vankeinhoidon henkilökunta työskentelee äärimmäisen kuormittavissa oloissa.

Uudella valvontarangaistuksella ei ole rikosten ennaltaehkäisevää vaikutusta, eikä se edesauta harmaan talouden torjuntaa, koska valvontarangaistukseen tuomittu voi jatkaa rikol­lista toimintaa asunnostaan käsin.

Valvontarangaistukseen siirtyminen tarkoittaisi lisäksi sitä, että vankeinhoitoon liittyvien terveyspalveluiden ja päihdeongelmien hoidon kustannukset siirtyisivät valtiolta jo muutenkin talousvaikeuksien kanssa painiskeleville kun­nille. Jo tällä hetkellä monissa kunnissa kaikki päihdehuoltopalvelujen tarpeessa olevat asukkaat eivät niitä riittävässä määrin saa. On vaa­rana, että mikäli valvontarangaistusta suoritta­vien päihdehoito sälytetään kuntien vastuulle, he saattavat jäädä kokonaan ilman päihdehuoltopalveluja.

Esityksen valmistelussa rikoksen uhrin näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu. Kun vakavastakin rikoksesta voidaan tuomita valvontarangaistukseen, uhri voi kokea, että tekijä ei saa riittävää rangaistusta teostaan. Tällä voi olla myös laajemmin vaikutusta uuden rangaistusmuodon yhteiskunnalliseen hyväksyntään.

Tuottavuusohjelman tiukka noudattaminen ja ulkomaalaisten vankien suuri määrä sekä siitä aiheutuva vankiloiden yliasutus eivät saa johtaa siihen, että vakavistakin rikoksista voi selviytyä ilman asianmukaista rangaistusta. Perinteisesti valtion vankeinhoidon kontolle kuuluvia terveydenhuollon ja päihdehoidon kustannuksia ei myöskään saa siirtää kuntien vastuulle. Hallituksen esitys uudesta valvontarangaistuksesta ­perustuu kaiken kaikkiaan puutteelliseen valmistelutyöhön ja sen toteuttamiseksi ei ole esitetty riittäviä resursseja.
Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hylätään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps

http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/lavm20100030

Quote from: Veli on 19.01.2011, 16:45:11
Raiskaat naisen ja saat ensikertalaisena lyhyen tuomion ja pääset rangaistukseksi kotio katsomaan telkkaria.

Ja jos nainen on vaikkapa naapuri niin voit sitten roskia viedessä moikata jos tulee vastaan. Varmaan miellyttävää uhrinkin kannalta.

QuoteVanki voi päästä kotiin panta nilkassa
STT

Lyhyehkön vankeusrangaistuksen voi vastaisuudessa suorittaa eräissä tapauksissa kotona. Eduskunta on hyväksynyt kiistellyn lainmuutoksen.
Tuomittua valvotaan rangaistuksen aikana teknisin keinoin, kuten esimerkiksi nilkkaan kiinnitettävällä jalkapannalla, mutta myös muilla tavoilla.

Eduskunta hyväksyi uuden rangaistusmuodon äänestyksen jälkeen luvuin 152–6.

Vastaan äänestivät perussuomalaiset ja keskustalainen poliisikansanedustaja Oiva Kaltiokumpu. Kokoomuksen poliisiedustajista Pertti Hemmilä protestoi jättämällä äänestämättä.
Valvontarangaistukseen voi päästä vain, jos tuomioksi on tullut enintään kuusi kuukautta ehdotonta vankeutta. Hallituksen esityksessä rajana oli kahdeksan kuukautta. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vanki+voi+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4+kotiin+panta+nilkassa/1135263162464

Vaude! Megasiistii! Vankeusrangaistuksen kärsiminen on jatkossa vähän kuin eläisi BB-talossa!

Miten panta estää sen, jos vanki A piripäissään lähtee kirveen kanssa tapaamaan ex-tyttöystäväänsä, tai muuta vastaavaa tointa suorittamaan?

Jonkun tutkimuksen mukaan kansalaisten tärkein toive poliitikoilta on pistää rangaistuspolitiikka kuntoon eli ankarampia rangaistuksia. Ilmaisia ääniä taas jaossa, jos tästä osataan pitää kunnon meteliä persujen tai muutoksen suunnalla.

QuoteLainaus
Miten panta estää sen, jos vanki A piripäissään lähtee kirveen kanssa tapaamaan ex-tyttöystäväänsä, tai muuta vastaavaa tointa suorittamaan?

Tässä on kyse lyhyttä tuomiota suorittavista pikkurikollisista, joilla on joku parin viikon tai kuukauden tuomio. Eri asia on sitten se, että tuo nyt ei kyllä toimi niin minkäänlaisena peloitteena ja tuskin auttaa katkaisemaan rikollista elämäntapaa.

Toisaalta, nyky-Suomessa lyhyt vankeustuomio ei tarkoita että rikos olisi pieni...

Saatanan tunarit taas kerran. Kaveri saa ehdotonta ja palkinnoksi pääsee kotiin pelaamaan Xboxia ja hengailemaan kavereiden kanssa. Siellä sitä ruohoa poltellessa ja sipsejä syödessä puoli vuotta menee mukavasti. Samalla pystyy pitämään yhteyttä kavereihin, ettei ruoho lopu kesken tai vaikka laittaa omat puskat kaappiin. Kaikki nämä siis JOS suostuu sisällä pysyttelemään. Enkä kyllä ihmettelisi etteikö muutamassa viikossa tuokin panta kierretä jotenkin ja vapaus koittaa. Vankila on ehdottomia tuomioita varten ja pannat on koirille. Pitäköön pantojaan entisellä Ristikkotiellä. Siellä sisäpuolella.

Braxilaiseen oikeuskäsitykseen ei kuulu se, että vanki kärsisi tuomiostaan millään tavoin.

http://hommaforum.org/index.php/topic,41456.msg560779.html

Quote from: Uuno Nuivanen on 19.01.2011, 18:02:39
Braxilaiseen oikeuskäsitykseen ei kuulu se, että vanki kärsisi tuomiostaan millään tavoin.

Tuo nyt on selvä. Eniten huolestuttaa se, että kansanedustajista 156 oli samaa mieltä arvoisan rouvan kanssa

Quote from: roskis on 19.01.2011, 18:00:51
Saatanan tunarit taas kerran. Kaveri saa ehdotonta ja palkinnoksi pääsee kotiin pelaamaan Xboxia ja hengailemaan kavereiden kanssa. Siellä sitä ruohoa poltellessa ja sipsejä syödessä puoli vuotta menee mukavasti. Samalla pystyy pitämään yhteyttä kavereihin, ettei ruoho lopu kesken tai vaikka laittaa omat puskat kaappiin. Kaikki nämä siis JOS suostuu sisällä pysyttelemään.

Tuo kaikki on mahdollista vankilassakin, tosin pleikka kolmoset tulivat kiellettyjen listalle avovankiloihin viime vuonna, tosin tietokoneilla niissäkin voi nykyisin pelata, ja huumebisnis siellä vasta kukoistaakin. Kanttiinistakin saa sipsejä.

Aika erikoista että vankilatuomionkin voi nyt suorittaa etätehtävänä. ;D
Kas, kun ei jo aiemmin kirjekurssina.

Voiko panta nilkassa astua väkisin suomalaisia naisia?
Pannan sijoituskohtaa tulisikin kenties vielä harkita.

Perussuomalaisten kannattaisi nyt myllyttää tätä juttua oikein olan takaa.
Suurinta osaa kansalaisita sapettaa jo valmiiksi liian löysät tuomiot, ja tämä kotona suoritettava hengailurangaistus vasta yleistä oikeustajua vastaan sotiikin.
Kuuden ja jopa kahdeksan kuukauden tuomioita ei mistään omenavarkauksista saa. 

Veikkaanpa, että suurimmalla osalla niistä, jotka tätä uudistusta kovaäänisimmin ja ehdottomimmin vastustavat, ei ole hajuakaan vankilaelämän todellisuudesta.

Mites sitä sanottiinkaan; vankilassa sitä viimeistään oppii rikolliseksi, tai jotain sinne päin...

Yhteiskunnan kannalta pidän hyödyllisempänä sitä, että pieneen kakkuun tuomittu pysyttelee valvotusti kotonaan, kuin laitettaisiin vankilaan kontakteja, ystävyyssuhteita ja tapoja oppimaan.

Sitä ei pystytä millään kontrolloimaan, jos joku nyt haluaa exänsä pistää kylmäksi. Sellaisen päätöksen tehnyt jaksaa helposti odottaa kopissa puoli vuotta.

Tiedän tapauksen, joka oli odottanut viitisen vuotta ja ulos päästyään heti ensimmäisenä päivänä sitten meni ja vei asian loppuun. Ja meni seuraavalla sinivuokkovossikalla takaisin "kotiin".

Mielestäni tämä uudistus saattaisi olla hyvä asia. Olen nimittäin lukenut jostain, että vanki maksaa suomalaisissa vankiloissa 5 k€/kk - tällä menetelmällä kustannuksia saataisiin varmaankin pienemmiksi. Toisaalta paras ratkaisu saattaisi olla kopioida vankeinhoitolaitoksen käytänteitä tuolta Venäjän puolelta. Sekin luultavasti säästäisi kuluissa.

Mielestäni vankiloiden idean ei tulisi olla yhteiskunnan suorittama kosto uhrin puolesta, eikä myöskään vankien kuntouttamiseen tähtäävä laitos. Mielestäni laitoksen tehtävänä tulisi olla laskea kunnon kansalaisten todennäköisyyksiä joutua rikoksen uhriksi sopivalla hinnalla. Tästä johtuen pidän ongelmallisena sitä, että väkivaltarikoksen suorittanutta lasketaan ylipäätään enää vapaalle jalalle, saatika sitten sitä, että rangaistus on naurettavan lyhyt. Tällainen scifileffoista tuttu jalkapanta idea saattaisi jalostettuna tuottaa jotain hienoa. Raiskaajalle saattaisi olla sopiva esimerkiksi elinikäinen kotiintuloaika kello kuusi illalla, mikäli raiskaukset nyt tapahtuvat ylipäätään öiseen aikaan. Rattijuoppomurhaajalle voisi langettaa elinikäinen kielto Alkoihin. Saisiko rannekkeen vielä valvomaan promilleja? Mitenkä olisi loppuiän raittius murhaajalle?

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 19:38:32
Veikkaanpa, että suurimmalla osalla niistä, jotka tätä uudistusta kovaäänisimmin ja ehdottomimmin vastustavat, ei ole hajuakaan vankilaelämän todellisuudesta.

Varmaankin yhtä vähän, kuin niillä, jotka sitä kovaäänisimmin kannattavat. Mitään murhaajia lyhyet suomalaiset vankeusrangaistukset vankiloissakaan eivät toki pidättele, mutta vielä vähemmän niitä pidättelevät jalkapannat. Minä antaisin murhamiehille kunnolla kakkua jos saisin päättää. On tuo usko ihmisen kaikkivoipaiseen hyvyyteen nimittäin vähän vähissä.

Vankila on pikkurikollisille, baarien nyrkkisankareille ynnä muille alle kahdeksan kuukauden kakkuja kärsiville pelote. Hengailu panta jalassa kotona ei ole mikään pelote.
Kunnon tuomiot ovat oikeudenmukaisia uhrien, näiden omaisten ja veronmaksajien oikeudenmukaisuuden tunteen kannalta. Mikäli tuomioita tarpeeksi alennetaan, niin on vaarana, että raivostuneet uhrit/omaiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä.

Siis pitääkö olla sisällä? Entäs jos pitäisi hakea liiteristä puita ja käydä maitokaupassa?

Quote from: ElinaElina on 19.01.2011, 21:46:59
Siis pitääkö olla sisällä? Entäs jos pitäisi hakea liiteristä puita ja käydä maitokaupassa?

Onnistuu toki. Saavat myös käydä opiskelemassa ja töissä.

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 19:38:32
Yhteiskunnan kannalta pidän hyödyllisempänä sitä, että pieneen kakkuun tuomittu pysyttelee valvotusti kotonaan, kuin laitettaisiin vankilaan kontakteja, ystävyyssuhteita ja tapoja oppimaan.

Jollei olisi jo niin, että pieneen kakkuun tarvitaan iso rikos. Tästä esimerkiksi 1v 3kk ja 7kk: http://hommaforum.org/index.php/topic,41785.msg560851.html#msg560851
Pitäisikö päästä jalkapannalla..?

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 19:38:32
Veikkaanpa, että suurimmalla osalla niistä, jotka tätä uudistusta kovaäänisimmin ja ehdottomimmin vastustavat, ei ole hajuakaan vankilaelämän todellisuudesta.

Mites sitä sanottiinkaan; vankilassa sitä viimeistään oppii rikolliseksi, tai jotain sinne päin...

Yhteiskunnan kannalta pidän hyödyllisempänä sitä, että pieneen kakkuun tuomittu pysyttelee valvotusti kotonaan, kuin laitettaisiin vankilaan kontakteja, ystävyyssuhteita ja tapoja oppimaan.

Sitä ei pystytä millään kontrolloimaan, jos joku nyt haluaa exänsä pistää kylmäksi. Sellaisen päätöksen tehnyt jaksaa helposti odottaa kopissa puoli vuotta.

Tiedän tapauksen, joka oli odottanut viitisen vuotta ja ulos päästyään heti ensimmäisenä päivänä sitten meni ja vei asian loppuun. Ja meni seuraavalla sinivuokkovossikalla takaisin "kotiin".

Tällaisia tapauksia varten on olemassa lopullinen ratkaisu jos niin haluttaisiin. Omaa ja toisten elämää halveksivalle ei voi paljon tehdä muuta kuin sulkea lopullisesti pois yhteiskunnasta tai lopettaa koko oleminen.

Quote from: RP on 19.01.2011, 22:03:53

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 19:38:32
Yhteiskunnan kannalta pidän hyödyllisempänä sitä, että pieneen kakkuun tuomittu pysyttelee valvotusti kotonaan, kuin laitettaisiin vankilaan kontakteja, ystävyyssuhteita ja tapoja oppimaan.

Jollei olisi jo niin, että pieneen kakkuun tarvitaan iso rikos. Tästä esimerkiksi 1v 3kk ja 7kk: http://hommaforum.org/index.php/topic,41785.msg560851.html#msg560851
Pitäisikö päästä jalkapannalla..?

Se on sitten jo eri keskustelun paikka, pitäisikö tuomioita yleisesti koventaa.
Joissain tapauksissa ei voi kuin pyöritellä päätään, että missä oikeus ja kohtuus, mutta esimerkiksi tuossa linkitetyssä esimerkissä mielestäni oli tuomiot vähintäänkin kohdallaan. Eikä siinäkään tapauksessa olisi päässyt jalkapannan kanssa kotiin, kun lievempikin tuomio oli yli vuosi ehdotonta.
Jos nainen on niin saatanan tyhmä eri kulttuurien eroista tietämätön, että menee vapaaehtoisesti päissään kahden tummaihoisen kämpille yöllä, niin kyllä sitä tulee pitää huomattavasti lievempänä rikoksena kuin satunnaista puskaraiskausta, josta on syytäkin rangaista rankimman mukaan.
Sama koskee mielestäni pahoinpitelyjä.
Jos on mennyt oma-aloitteisesti ryyppyremmin kanssa kämpille jatkoille ja siellä tulee öristyä siihen malliin että turpiin tulee, niin onhan siitä määrättävä alempi rangaistus kuin satunnaista vastaantulijaa kadulla ilman mitään syytä turpaan lyövää.
Eiköhän tuo ole ihan yleisen maalaisjärjen mukaista ajattelua.

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 22:49:29
Jos nainen on niin saatanan tyhmä eri kulttuurien eroista tietämätön, että menee vapaaehtoisesti päissään kahden tummaihoisen kämpille yöllä, niin kyllä sitä tulee pitää huomattavasti lievempänä rikoksena kuin satunnaista puskaraiskausta, josta on syytäkin rangaista rankimman mukaan.
Sama koskee mielestäni pahoinpitelyjä.
Jos on mennyt oma-aloitteisesti ryyppyremmin kanssa kämpille jatkoille ja siellä tulee öristyä siihen malliin että turpiin tulee, niin onhan siitä määrättävä alempi rangaistus kuin satunnaista vastaantulijaa kadulla ilman mitään syytä turpaan lyövää.
Eiköhän tuo ole ihan yleisen maalaisjärjen mukaista ajattelua.

No ei se kyllä ihan ole. Ei rangaistuksia voi lieventää siksi, että uhri on hyväuskoinen tai yksinkertainen. Ajatellaanpas tätä käytännössä: multikultiaivopesua ikänsä saanut älyllisesti kehitysvammainen tai muuten vain nuori ja hölmö tyttö lähtee kahden sedän matkaan ja seurauksena on raiskaus ja pahoinpitely. Ehdotuksesi mukaan miehet pääsevät helpommalla kuin nappaamalla jonkun väkipakolla puskaan.
Ei käy mun maalaisjärkeen ainakaan.

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 22:49:29
Se on sitten jo eri keskustelun paikka, pitäisikö tuomioita yleisesti koventaa.

Se littyy suoraan tähän lakiesitykseen. Tässä jalkapannalla korvataan osa ehdottomista vankeusrangaistuksista, ts. lievennetään rangaistuksia entisestään. Tilanne olisi toinen, jos samalla menetelmällä olisikin päätetty terästää osaa nykyisistä ehdollisista rangaistuksista.

Quote from: Ystävä on 19.01.2011, 23:39:55

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 22:49:29
Jos nainen on niin saatanan tyhmä eri kulttuurien eroista tietämätön, että menee vapaaehtoisesti päissään kahden tummaihoisen kämpille yöllä, niin kyllä sitä tulee pitää huomattavasti lievempänä rikoksena kuin satunnaista puskaraiskausta, josta on syytäkin rangaista rankimman mukaan.
Sama koskee mielestäni pahoinpitelyjä.
Jos on mennyt oma-aloitteisesti ryyppyremmin kanssa kämpille jatkoille ja siellä tulee öristyä siihen malliin että turpiin tulee, niin onhan siitä määrättävä alempi rangaistus kuin satunnaista vastaantulijaa kadulla ilman mitään syytä turpaan lyövää.
Eiköhän tuo ole ihan yleisen maalaisjärjen mukaista ajattelua.

No ei se kyllä ihan ole. Ei rangaistuksia voi lieventää siksi, että uhri on hyväuskoinen tai yksinkertainen. Ajatellaanpas tätä käytännössä: multikultiaivopesua ikänsä saanut älyllisesti kehitysvammainen tai muuten vain nuori ja hölmö tyttö lähtee kahden sedän matkaan ja seurauksena on raiskaus ja pahoinpitely. Ehdotuksesi mukaan miehet pääsevät helpommalla kuin nappaamalla jonkun väkipakolla puskaan.
Ei käy mun maalaisjärkeen ainakaan.

Mies sattuu kulkemaan pihan ohitse, jossa näkee pihapuuhun kytketyn, nallemaisen nätin kaukaasianpaimenkoiran, jonka yläpuolelle omistaja on puuhun naulannut kyltin jossa lukee: "Varo vihaista koiraa!" ?

Mies tuumii, että eihän nyt noin kivan näköinen koira mikään vihainen voi olla, minäpä menen katsomaan sitä hieman lähempää.

Mies ojentaa kätensä silittääkseen koiraa, jolloin koira avaa leukansa ja yhdellä puraisulla syö suihinsa miehen koko käden, olkavartta myöten. Mies kuolee siihen paikkaan verenhukkaan.

Kuka on syyllinen, koira vai mies? Vaiko koiran omistaja?

Vankilakuukauden hinta 5e? elä puhu soopaa: http://www.om.fi/optula/uploads/nul786y.pdf

VankilaVUOROKAUSI maksaa 100,8euroa, kuukausi siis 100,8x30=3000 euroa ja risat, En tajua miksi vielä tämän päälle maksetaan vangeille rahaa linnassa istumisesta, onko se työtä?

Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 20.01.2011, 01:37:20
Vankilakuukauden hinta 5e?

Se oli "vanki maksaa suomalaisissa vankiloissa 5 k€/kk"

'k' tuossa tarkoitaa kiloa, eli tuhatta eli tuo on siis 5000€/kk.
(erityisesti insinööripiireissä törmäämäni tapa ilmoittaa rahamääriä)

QuoteTällaisia tapauksia varten on olemassa lopullinen ratkaisu jos niin haluttaisiin. Omaa ja toisten elämää halveksivalle ei voi paljon tehdä muuta kuin sulkea lopullisesti pois yhteiskunnasta tai lopettaa koko oleminen.

Eika ole. Kuolemantuomio on vaarin, koska... Koska... Koska se on vaarin!

Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 20.01.2011, 01:37:20
Vankilakuukauden hinta 5e? elä puhu soopaa: http://www.om.fi/optula/uploads/nul786y.pdf

VankilaVUOROKAUSI maksaa 100,8euroa, kuukausi siis 100,8x30=3000 euroa ja risat, En tajua miksi vielä tämän päälle maksetaan vangeille rahaa linnassa istumisesta, onko se työtä?

Ymmärtääkseni ei makseta. Jos osallistuu työtoimintaa, voi saada siitä jotain muutaman euron päivässä, mutta istumisesta sinänsä ei makseta.

Quote from: KalleK on 20.01.2011, 00:06:02

Quote from: Ystävä on 19.01.2011, 23:39:55

Quote from: KalleK on 19.01.2011, 22:49:29
Jos nainen on niin saatanan tyhmä eri kulttuurien eroista tietämätön, että menee vapaaehtoisesti päissään kahden tummaihoisen kämpille yöllä, niin kyllä sitä tulee pitää huomattavasti lievempänä rikoksena kuin satunnaista puskaraiskausta, josta on syytäkin rangaista rankimman mukaan.
Sama koskee mielestäni pahoinpitelyjä.
Jos on mennyt oma-aloitteisesti ryyppyremmin kanssa kämpille jatkoille ja siellä tulee öristyä siihen malliin että turpiin tulee, niin onhan siitä määrättävä alempi rangaistus kuin satunnaista vastaantulijaa kadulla ilman mitään syytä turpaan lyövää.
Eiköhän tuo ole ihan yleisen maalaisjärjen mukaista ajattelua.

No ei se kyllä ihan ole. Ei rangaistuksia voi lieventää siksi, että uhri on hyväuskoinen tai yksinkertainen. Ajatellaanpas tätä käytännössä: multikultiaivopesua ikänsä saanut älyllisesti kehitysvammainen tai muuten vain nuori ja hölmö tyttö lähtee kahden sedän matkaan ja seurauksena on raiskaus ja pahoinpitely. Ehdotuksesi mukaan miehet pääsevät helpommalla kuin nappaamalla jonkun väkipakolla puskaan.
Ei käy mun maalaisjärkeen ainakaan.

Mies sattuu kulkemaan pihan ohitse, jossa näkee pihapuuhun kytketyn, nallemaisen nätin kaukaasianpaimenkoiran, jonka yläpuolelle omistaja on puuhun naulannut kyltin jossa lukee: "Varo vihaista koiraa!" ?
Mies tuumii, että eihän nyt noin kivan näköinen koira mikään vihainen voi olla, minäpä menen katsomaan sitä hieman lähempää.
Mies ojentaa kätensä silittääkseen koiraa, jolloin koira avaa leukansa ja yhdellä puraisulla syö suihinsa miehen koko käden, olkavartta myöten. Mies kuolee siihen paikkaan verenhukkaan.
Kuka on syyllinen, koira vai mies? Vaiko koiran omistaja?

Ihmiset eivät ole koiria, eikä niiden yläolella ole varoituskylttejä. En näe riittävää yhtäläisyttä aiempien kysymysten kanssa. Mainitsit juopotteluesimerkissäsi, että "tulee öristyä niin, että turpiin tulee".pu Suunsoitto on tiettyyn pisteeseen ihan ymmärrettävä lieventävä tekijä.

Kuitenkaan ei ole loogista ja eettistä, että uhrin hyväuskoisuus vaikuttaa lieventävästi väkivaltatuomioihin, kuten ensimmäisessä esimerkissäsi ehdotetaan.
Kärjistetty analogia ensimmäisestä ehdotuksestasi: prätkäjengi puijaa kolmevuotiaan(he vasta hyväuskoisia ja typeriä ovat, voi pojat!) kerhotiloihin ja vetelee turpiin. Ehdotuksesi mukaan heidän pitäisi saada pienempi tuomio tästä, kuin sellaisen pahoinpitelystä, jota ei niin vain kerhotiloihin puijatakaan. Kuulostaako tämä oikeudenmukaiselta?

Quote from: Cicero on 20.01.2011, 08:38:05

QuoteTällaisia tapauksia varten on olemassa lopullinen ratkaisu jos niin haluttaisiin. Omaa ja toisten elämää halveksivalle ei voi paljon tehdä muuta kuin sulkea lopullisesti pois yhteiskunnasta tai lopettaa koko oleminen.

Eika ole. Kuolemantuomio on vaarin, koska... Koska... Koska se on vaarin!

On se väärin syyttömän elämän lopettaminenkin. Paljon enemmän väärin.

Kuinka moni teistä arvailijoista on lukenut tuon lakiesityksen perustehöpinät?

http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/lavm20100030

Esim. viinaa ja pilveä ei pahemmin poltella. Tiedoksi nuoremmille,
viinanpolttoon varmaan vanhempi jäsenistö on tutustunut poikkeuksetta.
Meinaan, jos joku ajatteli vinoilla, ei viinaa polteta-tyyliin.

Raskas rautapallo vahvalla kettingillä kytkettynä siihen jalkapantaan on tehokkaampi liikkumisen rajoitin. ;D

Quote from: Ystävä on 20.01.2011, 11:30:05

Mies sattuu kulkemaan pihan ohitse, jossa näkee pihapuuhun kytketyn, nallemaisen nätin kaukaasianpaimenkoiran, jonka yläpuolelle omistaja on puuhun naulannut kyltin jossa lukee: "Varo vihaista koiraa!" ?
Mies tuumii, että eihän nyt noin kivan näköinen koira mikään vihainen voi olla, minäpä menen katsomaan sitä hieman lähempää.
Mies ojentaa kätensä silittääkseen koiraa, jolloin koira avaa leukansa ja yhdellä puraisulla syö suihinsa miehen koko käden, olkavartta myöten. Mies kuolee siihen paikkaan verenhukkaan.
Kuka on syyllinen, koira vai mies? Vaiko koiran omistaja?

Ihmiset eivät ole koiria, eikä niiden yläolella ole varoituskylttejä. En näe riittävää yhtäläisyttä aiempien kysymysten kanssa. Mainitsit juopotteluesimerkissäsi, että "tulee öristyä niin, että turpiin tulee".pu Suunsoitto on tiettyyn pisteeseen ihan ymmärrettävä lieventävä tekijä.

Kuitenkaan ei ole loogista ja eettistä, että uhrin hyväuskoisuus vaikuttaa lieventävästi väkivaltatuomioihin, kuten ensimmäisessä esimerkissäsi ehdotetaan.
Kärjistetty analogia ensimmäisestä ehdotuksestasi: prätkäjengi puijaa kolmevuotiaan(he vasta hyväuskoisia ja typeriä ovat, voi pojat!) kerhotiloihin ja vetelee turpiin. Ehdotuksesi mukaan heidän pitäisi saada pienempi tuomio tästä, kuin sellaisen pahoinpitelystä, jota ei niin vain kerhotiloihin puijatakaan. Kuulostaako tämä oikeudenmukaiselta?


[/quote]

Suomessa tuppaa olemaan sellainen käytäntö, että ihminen ottaa vastuun itsestään täytettyään 18 vuotta.

Sen jälkeen yhteiskunta katsoo yksilön olevan sellaisella henkisen kypsyyden tasolla, että kykenee itsenäisesti arvioimaan toimintaansa ja kantamaan vastuun tekojensa seurauksista. Mikäli yksilö ei ole täysi-ikäisyyteen mennessä oppinut sitä, että mustien miesten matkaan ei kannata keskellä yötä yksin lähteä, hän altistaa itsensä tahallisesti vaaratilanteeseen ja on näin itse osasyyllinen tapahtuneeseen rikokseen (tässä tapauksessa) raiskaukseen. Ts. mitäs läksit!

Ala-ikäisiä tai muutoin holhouksen alaisia koskee luonnollisesti aivan eri säännöt ja se onkin jo otettu Suomen lainsäädännössä huomioon. Saivarteleva analogiasi ajaa siis sata lasissa puuta päin.

Noin niinkuin yleisesti ottaen: jos täysi-ikäisiltä ihmisiltä ei vaadita mitään ymmärrystä valintojensa suhteen, niin kohta ollaan samassa jamassa kuin USA:ssa, jossa esim. kallion kielekkeeltä alas mereen hypännyt kaveri, joka halvaantuu kaulasta alaspäin osuessaan veden pinnan alla oleviin kiviin, haastaa kaupungin oikeuteen siitä hyvästä että kielekkeellä ei ollut hyppäämisen estävää aitaa.

Quote from: KalleK on 20.01.2011, 12:44:57

QuoteSuomessa tuppaa olemaan sellainen käytäntö, että ihminen ottaa vastuun itsestään täytettyään 18 vuotta.
Sen jälkeen yhteiskunta katsoo yksilön olevan sellaisella henkisen kypsyyden tasolla, että kykenee itsenäisesti arvioimaan toimintaansa ja kantamaan vastuun tekojensa seurauksista.

Totta.

QuoteMikäli yksilö ei ole täysi-ikäisyyteen mennessä oppinut sitä, että mustien miesten matkaan ei kannata keskellä yötä yksin lähteä, hän altistaa itsensä tahallisesti vaaratilanteeseen ja on näin itse osasyyllinen tapahtuneeseen rikokseen (tässä tapauksessa) raiskaukseen. Ts. mitäs läksit!

Länsimainen yhteiskunta ja lainsäädäntö ei näe tätä näin, eikä sen totta vie pitäisikään. Uhrin hyväuskoisuus ja hölmöys eivät ole lieventäviä tekijöitä. Esittämääsi ajattelua tapaa islamilaisissa yhteiskunnissa.http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Naiset%20ilman%20huntua%20ovat%20paljasta%20lihaa/art-1288339375450.html

Tuossa ote Persujen vastalauseesta. Oikein hyvää tekstiä!
Ulkomaalaiset rikolliset nauravat jo valmiiksi suomalaisille tuomioille, ja esimerkiksi Venäjällä Suomen vankilat kulkevat alan piireissä nimellä "hotellit". Mitähän ulkomaiden rikollinen aines mahtaa tuumata vankeusrangaistuksista, jotka suoritetaan kotisohvilla? Toimivatko pelotteina edes "hotellien" vertaa?

QuoteVASTALAUSE
Perustelut

Schengen-sopimuksen myötä useiden EU-maiden rikolliset ovat päässeet helposti Suomeen. Tämän seurauksena ulkomaalaiset ovat Suomen vankiloissa selvästi yliedus­tettuina — heidän osuutensa koko väestöstä on 2—3 prosenttia, mutta vankiloiden noin 3 500 vangista jo yli 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Ongelma korostuu erityisesti eteläisessä Suomessa. Esimerkiksi Vantaan ja Jokelan vankiloissa ulkomaalaisten vankien osuus oli vuonna 2009 yli 30 prosenttia ja Keravan vankilassa yli 20 prosenttia. Ensisijaisesti tulisikin pyrkiä siirtämään Suomessa rangaistustaan suorittavat ulkomaalaiset vangit kotimaidensa vankiloihin, ennen kuin otetaan käyttöön tällaisia uusia rikosoikeudellisia seuraamuksia, joilla pyritään välttämään rangaistusten suorittaminen vankilassa.

Samaan aikaan, kun osa vankiloista on yliasutettuja, rikosseuraamusalan henkilökunnan kokonaismäärä on valtion tuottavuusohjelman vuoksi laskenut vuosina 2007—2009 noin sadalla henkilötyövuodella. Lain valmistelussa ei ole otettu huomioon, että Suomessa ei ole organisaatiota ja henkilöstöä suorittamaan uuden rangaistusmuodon ohjausta ja valvontaa riittävässä määrin, sillä jo nyt vankeinhoidon henkilökunta työskentelee äärimmäisen kuormittavissa oloissa.

Uudella valvontarangaistuksella ei ole rikosten ennaltaehkäisevää vaikutusta, eikä se edesauta harmaan talouden torjuntaa, koska valvontarangaistukseen tuomittu voi jatkaa rikol­lista toimintaa asunnostaan käsin.

Valvontarangaistukseen siirtyminen tarkoittaisi lisäksi sitä, että vankeinhoitoon liittyvien terveyspalveluiden ja päihdeongelmien hoidon kustannukset siirtyisivät valtiolta jo muutenkin talousvaikeuksien kanssa painiskeleville kun­nille. Jo tällä hetkellä monissa kunnissa kaikki päihdehuoltopalvelujen tarpeessa olevat asukkaat eivät niitä riittävässä määrin saa. On vaa­rana, että mikäli valvontarangaistusta suoritta­vien päihdehoito sälytetään kuntien vastuulle, he saattavat jäädä kokonaan ilman päihdehuoltopalveluja.

Esityksen valmistelussa rikoksen uhrin näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu. Kun vakavastakin rikoksesta voidaan tuomita valvontarangaistukseen, uhri voi kokea, että tekijä ei saa riittävää rangaistusta teostaan. Tällä voi olla myös laajemmin vaikutusta uuden rangaistusmuodon yhteiskunnalliseen hyväksyntään.

Tuottavuusohjelman tiukka noudattaminen ja ulkomaalaisten vankien suuri määrä sekä siitä aiheutuva vankiloiden yliasutus eivät saa johtaa siihen, että vakavistakin rikoksista voi selviytyä ilman asianmukaista rangaistusta.

Quote from: Jouko on 20.01.2011, 11:37:06

Quote from: Cicero on 20.01.2011, 08:38:05

QuoteTällaisia tapauksia varten on olemassa lopullinen ratkaisu jos niin haluttaisiin. Omaa ja toisten elämää halveksivalle ei voi paljon tehdä muuta kuin sulkea lopullisesti pois yhteiskunnasta tai lopettaa koko oleminen.

Eika ole. Kuolemantuomio on vaarin, koska... Koska... Koska se on vaarin!

On se väärin syyttömän elämän lopettaminenkin. Paljon enemmän väärin.

;D Kenties aiempi viestini olikin sarkasmia? Ottaen huomioon, etta mututuntumalta homman jasenista noin 90% tukee kuolemantuomiota tai ainakin paljon kovempia rangaistuksia.