http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Joka+kolmas+uusmaalainen+kannattaa+kouluihin+maahanmuuttajille+kiinti%C3%B6it%C3%A4/1135262931417
QuoteJoka kolmas uusmaalainen rajoittaisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää kouluissa.
HS:n Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan rajoituksia asettaisivat hanakimmin perussuomalaisten kannattajat. Heistä miltei joka toinen puuttuisi koulukohtaisiin oppilasmääriin. Helsinkiläisistä keskustapuolueen kannattajista yli 40 prosenttia on samoilla linjoilla. Kuitenkaan enemmistö seudun asukkaista ei asettaisi etnisiä kiintiöitä kouluihin.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin on yleistynyt etenkin Espoossa ja Helsingissä.
Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yli puolet oppilaista. Toisissa oppilaina ei ole lainkaan maahanmuuttajia.
"Suomen oppiminen ja kotoutuminen on vaikeampaa, kun enemmistö puhuu muuta kieltä kuin suomea", toteaa rehtori Leila Lindqvist Helsingin Malmilla sijaitsevasta Soinisen koulusta. Siellä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 57 prosenttia.
Ainakin tätä voisi harkita. Tosin jos ja kun mamut kasaantuvat samoille alueille, kiintiöt eivät juuri tilannetta ratkaise.
Onko järkeä lähettää mamuja tai kiintiökantasuomalaisia ympäri kaupunkia kouluun ?
Ruotsin malli on varoittava esimerkki. Asuinalueella , kun asuu yli 30% vieraskielisiä , ei enää juuri keinoja ole. Puhumattakaan Ruotsin monista kaupunginosista, joissa asuu yli 80% maahanmuuttajia.(tai vieraskielisiä)
Kaikki mamut pitäisi sijoittaa suomenruotsalaisiin kouluihin. Heillä kun on joissakin opetusryhmissä vain muutama oppilas niin sinne mahtuu.
Ne päättäjät joiden päätöksien takia tollainen että yli puolet lapsista on koulussa pitäisi saada syytteeseen valtiota vahingoittavasta toiminnasta tms.Ei tollaisesta tule mitää että otetaan tänne perheitä jotka eivät yksikertaisesti maksa penniäkää veroja eivätkä ole tehneet yhtikäs mitään tämän maan eteen tulevat tänne valtion elätettäväksi eli ovat vain ja ainoastaan pelkkiä menoeriä.Tuovat vielä kaiken lisäksi terrorismia ja muita "lieveilmiöitä" maailmalta tänne eivät edes halua sopeutua meidän kultuuriin ja kaiken huipuksi alkavat vielä vaatia erityiskohtelua sekä syyttelemään suomalaisia rasismista jos joku asia ei mene niinkuin he haluavat.
Eipä tullut Hesarissa mieleen, että pitäisi rajoittaa (etenkin humanitaaristen) mamujen määrää. Mamujen tasainen levittäminen Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle tai koko maahan voi lakaista varsinaisen ongelman hetkeksi maton alle, mutta mikään kestävä ratkaisu se ei ole.
Jännä galluppi taas "Joka kolmas uusmaalainen rajoittaisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää kouluissa," annetaan niinkuin ymmärtää olevan kyselyn pohjimmiltaan tarkoitus....vaan "Moni haluaa kouluihin maahanmuuttajakiintiöt" tarkoittaakin sitä että joka kouluun pitää siis ottaa ainakin muutama keskenkasvuinen kiintiömamu terrorisoimaan opinahjoa.
Kyllä se on vaan eri vekkuli tuo HYYSÄRIN SANOMAT teettämään "hyvältä näyttäviä" gallupeja :facepalm:
Mitenkä USA:ssa busing onnistui 60 -luvun lopulta lähtien?
Ensin luin uusisuomalainen ja sitten tavasin miten paljon eroa on määritelmissä "lähes joka toinen" ja "yli 40%". Kuten edellä sanottuakin, 30% jo riittää...
"Maahanmuuttokriittiset" voisivat jättää edes lapset rauhaan"
Mamuttajat taas voisivat olla tuputtamassa/pakottamassa sitä monikultuuri uskontoaan muille suomalaisille?.Taitaa niistä lapsista tulla itseasiassa niitä "maahanmuuttokriittisiä" kun näkevät millaisia ne on jo lapsena?;).Tuolla keskusteluissa oli hyviä esimerkkejä kuinka ne jotka tota ajavat laittavat omat lapsensa yksityiskouluihin tai kouluihin joissa ei ole joko ollenkaan tai hyvin vähän noita ulkomaalaistaustaisia.Niin kaksinaamaista toimintaa noilta ettei tosikaan.
Lisäksi sanoisin, että koko kysymys on typerä. Jos mamuille laitetaan maksimimäärä kouluun X , niin mitä se tarkoittaa?
a) Loput mamut sijoitetaan muihin Helsingin kouluihin?
b) Loput mamut sijoitetaan muihin pääkaupunkiseudun kouluihin?
c) Loput mamut sijoitetaan muihin kouluihin koko Suomessa?
d) Havaitaan, että mamujen luontainen asuinympäristö (kaupungin vuokra-asunnot Itä/Pohjois-Helsingissä) on täyttynyt. Kiintiö on ylitetty. Koulumatkat Lauttasaareen ja Töölöön olisivat pitkiä ja kalliita. Ylijäämämamut roudataan takaisin lähtömaihinsa.
Itse pelkään, että vastaus on a tai b, mitä minä vastustan. Jos mamuja on, niin olkoot poissa minun silmistäni. En ole heitä tänne halunnut, enkä etenkään halua yhtään "rikastajaa" minun lasteni tulevaan kouluun. Siis vastustan kiintiötä.
Jos vastaus olisi d (mitä se ei ole), niin kannattaisin kiintiöitä.
Paperilehdessä laajempi juttu, jonka hätäisesti luin. Se kannattaa hankkia käsiinsä, koska siellä on muutama varsinainen herkkupala.
Opetushallituksen??? virkamies, nainen tässä tapauksessa, murehtii sitä, että kaikissa kouluissa ei ole mamuja ja näiden koulujen oppilaat eivät pääse osalliseksi monikulttuurin ihanuudesta eivätkä opi tulevaisuudessa tarvittavia tuikitarpeellisia moku taitoja.
Erään koulun rehtori taasen murehtii sitä, että kaikki mamut eivät tiedä, että lapsen koulun voi valita. Varsinkin koulutettujen mamuperheiden lapset olisi hyvä saada kouluun, jossa paljon suomenkielisiä, jotta lasten suomenkielentaito kehittyy. Puhuttiin siis erityisesti koulutetuista vanhemmista, tarkoitettaneen oikeasti työperäisiä maahanmuuttajia eikä lääkärilentokapteeneita.
Voitaisin kysyä mamuilta että miten itse järjestäisivät ton?.Tai kysyttäisiin että miten he itse järjestäisivät koulun jos he olisivat se enemmistö ja me valkoiset se vähemmistö :D.
Olisi kiva tietää miten vastaukset jakautuvat. Suhtautuvatko monikulttuurisella alueella asuvat ihmiset myönteisemmin maahanmuuttajiin eli haluaisivat jakaa rikkautta myös muille vai ovatko he niin itsekkäitä, että haluavat nauttia monikulttuurista vain itse, oman alueensa kouluissa? Tällaisessa kyselyssä pitäisi oikeastaan käyttää vastaajina pelkästään ihmisiä, joilla on kouluikäisiä lapsia.
Quote from: VeePee on 10.01.2011, 08:37:47
Olisi kiva tietää miten vastaukset jakautuvat. Suhtautuvatko monikulttuurisella alueella asuvat ihmiset myönteisemmin maahanmuuttajiin eli haluaisivat jakaa rikkautta myös muille vai ovatko he niin itsekkäitä, että haluavat nauttia monikulttuurista vain itse, oman alueensa kouluissa? Tällaisessa kyselyssä pitäisi oikeastaan käyttää vastaajina pelkästään ihmisiä, joilla on kouluikäisiä lapsia.
Iso osa ei-monikulttuurisissa kouluissa käyvistä/vahemmistaan ei varmaankaan halua ko. kiintiöitä, koska se toisi heidänkin kouluilleen ns "pakkopullaa"
Käytännössä pitäisi levitellä maahanmuttajia tasaisesti pitkin Suomea, tämä on kuollena syntynyt idea sillä kaikki haluavat olla lopunperin omiensa parissa, siksipä Suomeen syntyy väistämättä ei suomalaisia alueita ja myös kouluja. Ainoa keino estää Suomen pirstaloituminen on ryhtyä vähentämään ulkomaalaistaustaisten määrää maassa, etenkin niiden joiden kulttuuri ja tavat ja arvot ovat erilaisia.
Quote
"Suomen oppiminen ja kotoutuminen on vaikeampaa, kun enemmistö puhuu muuta kieltä kuin suomea", toteaa rehtori Leila Lindqvist Helsingin Malmilla sijaitsevasta Soinisen koulusta. Siellä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 57 prosenttia.
Mitä rehtori ehdottaa ratkaisuksi? Mitä opetushallitus, opetusministeriö ja muut tiedostavat tahot? Teillähän se tieto on, ja omien luulojenne mukaan myös taito ja oppi ratkaista opetuksen ongelmat.
Pitäisikö opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) ottaa asiasta poliittinen vastuu. Tai kun hän ei ota, niin pitäisikö äänestäjien ottaa vastuu äänestyspäätöksestään ja äänestää jotain muuta puoluetta.
Miten sitten asia tulisi korjata?
Ensin pitää myöntää, että koko monikulttuurisuusajatus on utopiaa ja pilvilinnojen rakentelua vailla mitään järkeä taikka yhtymäkohtaa todellisuuteen.
Sitten lopetetaan hehkutus muiden kulttuurien ja kielien erinomaisuudesta. Sanotaan että Suomessa pitää osata suomea ja suomalaisia tapoja. Sitten opetetaan oppilaille suomea.
Ekalta luokalta lähtien annetaan kotiläksyksi Aku Ankka tai Nakke Nakuttaja. Ja välillä Koirien Kalevalaa ja videona tietysti Oscar-palkinnon saanut 3 pientä porsasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolme_pient%C3%A4_porsasta_(lyhytelokuva)
Huonosti oppivat siirretään erityisluokkiin ja suomen oppineet sitten tavallisille luokille. Häiriköivät siirretään tarkkailuluokille kuten ennen tehtiin.
Kannattaisi myös tehdä tilastoja, joista selviäisi onko suomea oppimattomissa joitain yhteisiä tekijöitä, esim. äidinkieltä, syntymämaata tai uskontoa. Niille ryhmille sitten täsmäopetusta lisätään.
Luulisi tuon Malmin koulun olevan hyvä testiympäristö, jossa eri luokissa voisi heti tänä kevätkaudella kokeilla eri tapoja. Meinaan vaan, jos Malmilla siis ei ole ratkaistu tuota, sillä se ei suoraan käy rehtorin lausunnosta ilmi. Hän vain sanoo sen olevan vaikeampaa, mutta ehkä oppimistulos on kuitenkin täydellistä ja kaikki on hyvin.
Vai onko homma kokonaisuudessaan jo opetusministeriöllä hallussa ja ovat nyt pikaisesti parissa vuodessa perustamassa konsulttiryhmää ratkaistakseen millainen komitea tulisi muodostaa asia reippaasti korjaamaan?
QuoteQuote from: normi on 10.01.2011, 09:39:15
Käytännössä pitäisi levitellä maahanmuttajia tasaisesti pitkin Suomea, .
Eikö olisi parempi suorittaa tämä monikultturikokeilu vain muutamilla koealueilla, vaikka Turussa ja Helsingissä. Sitten,kun tulee selvyys tämän voimavaran puhkeamisesta kukoistukseen, laajemmalle voi levittää. On siellä päättäjätkin lähempänä tutustumaan, mitä on tapahtumassa. (Maltan odottaa, vaikka kauemminkin kestäisi...)
Tarkoituksella hyvin monimielinen kysymys, jonka tulos voidaan aina tulkita mieleiseksi.
Ensinnäkin maahanmuuttajakiintiö voi tilanteesta riippuen tarkoittaa ylärajaa tai alarajaa. Toiseksi kysymykseen sisältyy taka-ajatus, että kiintiön kannattaja haluaisi maahanmuuttajaoppilaita siirrettävän niihin kouluihin, joissa heitä ei vielä ole paljon. Kolmanneksi kysymysvaihtoehdossa annetaan kuva rajoittamisesta, asioihin puuttumisesta, mutta kiintiöillä ei puututa niihin syihin, joiden vuoksi ongelmallisiksi koettujen maahanmuuttajien määrä lisääntyy tietyissä kunnissa ja koko maassa. Neljänneksi maahanmuuttajaryhmien välillä on selkeitä eroja. Toiset ryhmät eivät ole minkäänlainen ongelma. Eräiden ryhmien oppimistulokset ovat jopa parempia kuin kantaväestön oppilailla. Miksi maahanmuuttajaoppilaita siis pitäisi käsitellä pelkkänä kiintiöitävänä massana?
Tällaiset kiintiöt ovat keino hillitä whiteflightia, ei muuta. Oppilassiirroilla voidaan hieman hidastaa epätoivottavaa kehitystä, mutta miksei puututa itse kehitykseen? Sekoittava asuminen tai kiintiöt ja oppilassiirrot eivät ratkaise mitään. Ne vain omalta osaltaan vaikeuttavat ongelmien havaitsemista ja viivyttävät todellisten ratkaisujen etsimistä. Pikku puuhastelua ja ajanpeluuta, ettei todellisuutta tarvisisi katsoa silmiin vielä nyt. Whiteflightin alkamiselle asuinalueilla ja kouluissa on tutkimuksissa todettu tietyt prosenttirajat. Mitä sen jälkeen, kun nuo rajat saavutetaan laajemmin? Ihmisiä ei voi enää silloin kärrätä kunta- tai valtionrajan yli.
Pääministeri Kiviniemen äskeinen linjaus ja virkamiesten komppaus uusien yksityiskoulujen perustamisen estämisestä (koska "uusille yksityiskouluille ei ole nykytilanteessa tarvetta" ja "on varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet") ei ollut ajoitukseltaan sattuma. Maahanmuuttoa ei suostuta missään tapauksessa rajoittamaan, mutta omien kansalaisten pakotiet on tukittava.
Opettajatuttavani on puhunut jo kauan siitä, että hän nostaa kytkintä mahdollisuuden auetessa suuntaan B. Ne maahanmuuttajat, jotka osaavat edes kohtuullisesti suomea, pärjäävät kyllä koulussa perusopetuksen mukana. Joku kerta sitten ilmoitetaan siitä että tulet jatkossa saamaan lisää opetettavia, " jotka nyt sinun täytyy ottaa kontollesi kun tässä ei nyt oikein muuteen voi....Tsemppiä " ja iso peukku perään. Yksikin puhumaton riittää repimään resurssit levälleen. Jo aiemmin luokkaan tarkoitetulla koulunkäyntiavustajalla on töitä muutenkin sekalaisen seurakunnnan keskellä. Hänet on sitten ohjattava tämän yhden tapauksen pariin ja vähennettävä aikaa tietenkin muiden parista. Tämä ei toimi, mutta kaikki ongelmat kiistetään virallisella taholla.
Husein Muhammed: Gettoutumista ei vältetä yhdenvertaisuutta rajoittamalla (http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57553-gettoutumista-ei-valteta-yhdenvertaisuutta-rajoittamalla)
Huseinin kirjoitus on asiallinen, vaikka ongelman käsittely kääntyykin pelkkään gettoutumisen estämiseen kaupunkisuunnittelulla, asuntopolitiikkalla ja kielenopetuksen tehostamisella. Mistä ne gettoutuvat maahanmuuttajat oikein mahtavat tipahtaa tänne?
(http://www.hs.fi/kuvat/grafiikka/vertical/1135262933144)
Yllätys, että 43% Keskustan kannattajista haluaisi kouluihin maahanmuuttajakiintiöitä.
Myös vihreistä lähes 1/4 on kiintiöiden kannalla.
"Rock-musiikki tms. ei ole muslimeille sallittua"
"10-vuotiaasta eteenpäin pojat ja tytöt eivät voi olla ystäviä keskenään"
Chodr Chaheb
"Lasta ei tule johdattaa uskontojen eroavuuksiin liittyviin keskusteluihin ja väittelyihin"
Ali Sadqi
Ikkuna islamiin
Islam-aineisto Helsingin koulujen käyttöön
Helsingin kaupungin opetusvirasto, 1998
Wanhapoika on niin wanha, että joutui valitettavasti käymään koulunsa kulttuurisesti tavattoman köyhänä yhtenäiskulttuurin aikana, kun koulussa vielä sai keskustella ja väitellä mistä vaan, kun kaikki halutessaan saivat rokata, ja kun kaikki saivat ottaa kenet vaan ystäväkseen.
Pitäisikö maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää rajoittaa kouluissa?
Kyllä Ei
90% 10%
Ääniä 14048
(http://static.iltalehti.fi/kuvat/worm/vipu90.gif)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011012977256_uu.shtml
Kovasti on äänestetty kiintiöiden puolesta.
Quote from: HS 10.1.2011"Osa meidän alueen suomenkielisistä lapsista menee naapurikouluun. Kun kysyn vanhemmilta miksi, osa perheistä ei osaa sanoa syytä. Uskon, että iso maahanmuuttajaoppilaiden osuus vaikuttaa joihinkin. Lapsi halutaan kouluun, jossa on vähemmän maahanmuuttajia", Lindqvist sanoo.
Quote from: HS 10.1.2011Koulujen eriytyminen maahanmuuttajataustaisten osuuden suhteen huolestuttaa Opetushallitusta, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä.
"Suurinta huolta tästä ovat kantaneet rehtorit, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajaoppilaita. He sanovat, että oppilaat eivät opi monikulttuurisuuteen luontevasti ja saa taitoja, joita jokainen suomalainen varmasti tulevaisuudessa tarvitsee."
Nissilä herättelee kuntia.
"Koulupaikkojen osoittaminen on kuntien vallassa. Asiassa olisi korkea aika tehdä ratkaisuja, ettei käy kuten Ruotsissa, jossa joissakin kouluissa maahanmuuttajia on 98 prosenttia. Asia tulisi huomioida ennen kaikkea asuntopolitiikassa ja rakentamisessa."
Kuinka kelvottoman maahanmuuttopolitiikan synnyttämät yhä pahenevat kouluongelmat ratkaistaan
asuntopolitiikalla ja rakentamisella? Olen pelkkänä korvana.
QuoteAsia tulisi huomioida ennen kaikkea asuntopolitiikassa ja rakentamisessa."
Tätä on viime vuosina tarjottu jonain ihme ratkaisuna, mutta mitään käytännön ehdotuksia ei ole tehty. Kuin tämä hajasijoitus toteutetaan ja mihin hintaan.
PK-seutu alkaa olemaan jo aika täyteen rakennettu. Ei lähiöitä voi siirtää toiseen paikkaan , jos joku mamukynnys ylittyy(Tanskassa hajotettiin lähiöt, kun hajasijoittaminen ei toiminut...). Eikä mamuille voida rakentaa kymmeniätuhansia asuntoja sinne sun tänne, että joku keinotekoinen hajasijoitus saataisiin aikaan. Paljonko maksaisi?
Eikä ihmisiä voi oikein pakko siirtää(Turussa tosin kokeillaan). Esim. Lähiössä on liikaa mamuja, siirretään 200 muualle ja otetaan , pakotetaan 200 kiintiökantasuomalaista muuttamaan ko. lähiöön. Toimisiko? Vapaaehtoisia muuttamaan monikulttuurin keskelle?
Uudet asunnot pk-seudulla ovat todella kalliita. Ei niitä voi rakentaa "sopiviin" paikkoihin ja "antaa" niitä mamuille. Superasuntoja taas toivottavasti ei ole rahaa alkaa haalimaan , jotta somalien superperheet saadaan majoitettua.
Jos hajasijoitus ja rakentaminen olisi helppo keino estää gettoutuminen, miksi sitä ei keksitty Ruotsissa, Ranskassa,jne maissa??
Quote from: HS 10.1.2011
"Suurinta huolta tästä ovat kantaneet rehtorit, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajaoppilaita. He sanovat, että oppilaat eivät opi monikulttuurisuuteen luontevasti ja saa taitoja, joita jokainen suomalainen varmasti tulevaisuudessa tarvitsee."
Onko opetus nykyään ulkoistettu oppilaille vai mitä tässä tarkoitetaan? Kouluissa kuitenkin pitäisi opettaa taitoja joita oppilaat tulevaisuudessa tarvitsevat, joten ainoa ratkaisu asian korjaamiseen lienee joka kouluun määrättävä
vähimmäiskiintiö maahanmuuttajaoppilaille. Sitä tässä kai haetaan, eikä suinkaan mitään "maksimimäärää" maahanmuuttajille.
Quote from: VeePee on 10.01.2011, 08:37:47
Tällaisessa kyselyssä pitäisi oikeastaan käyttää vastaajina pelkästään ihmisiä, joilla on kouluikäisiä lapsia.
Juuri näin! Homman gallupissahan oli eritelty myös tämä, ja - ylläripylläri - kouluikästen lasten vanhemmat eivät missään nimessä halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Ainoastaan ne laittaisivat lapsensa niihin, joilla ei lapsia ole :facepalm:
Quoteratkaisu asian korjaamiseen lienee joka kouluun määrättävä vähimmäiskiintiö maahanmuuttajaoppilaille.
Semmoisen kuvan jutusta myös saa.
Helsingissä syksyllä ennen koulujen alkua rehtorit järjestävät drafti ja treidaus tilaisuuden, jotta koulut mahtuvat 10% mamuja minimikiintiöön ja max. 30% kiintiöön. Tilaisuuden aikaan vanhemmat rukoilevat, ettei oma arpaonni ole huono. Tilaisuuden jälkeen , kun rikkaus on jaettu kristillisen sosiaalidemokraattisen tasajaon mukaan alkaa muksujen roudaus ympäri kaupunkia. Kaikki saavat osansa monikulttuurin rikkauksista, jopa ruotsinkieliset.
QuoteEnsinnäkin maahanmuuttajakiintiö voi tilanteesta riippuen tarkoittaa ylärajaa tai alarajaa.
Juuri tästä on nyt kysymys. Vastauksesta riippuen tullaan asettamaan se, mitä oli kysytty.
Quote from: JoKaGO on 10.01.2011, 18:19:19
Juuri näin! Homman gallupissahan oli eritelty myös tämä, ja - ylläripylläri - kouluikästen lasten vanhemmat eivät missään nimessä halua lapsiaan rikkaisiin kouluihin. Ainoastaan ne laittaisivat lapsensa niihin, joilla ei lapsia ole :facepalm:
Mistä tuleekin mieleen että onko persujen kannattajissa keskimääräistä enemmän perheellisiä? Nimittäin monet nuoret äänestää vihreitä ja eläkeläiset vanhoja isoja puolueita, joten kaiken järjen mukaan perheellisiä pitäisi riittää nimen omaan perussuomalaisille. Miten on?
Quote from: FadeAway on 10.01.2011, 18:24:32
..Kaikki saavat osansa monikulttuurin rikkauksista, jopa ruotsinkieliset...
Heillähän tätä rikkautta jo on entuudestaa. No rikkaus tulee rikkaan luo - niinhän se menee.
QuotePääkirjoitus: Maahanmuuttajat eivät ole pelinappuloita
Valinnanvapauden täytyy päteä taustasta riippumatta.
Suomalaisilla voi olla sisua, mutta se ei selitä huippusijoituksia verrattaessa oppimistuloksia eri puolilla maailmaa. Maamme suurin saavutus opetuksessa on tasa-arvo, mutta viimeisin PISA-tutkimus osoittaa yhtenäisen pinnan rakoilevan. Koulusta tulee yhä huonompi oppilaiden lähtökohtaerojen tasoittamisessa.
Segregaation odotetaan kasvavan samaa tahtia maahanmuuton lisääntymisen kanssa. Monet tutkijat varoittavat, että olemme käännekohdassa, jossa yksi teistä johtaa niihin ongelmiin, joiden kanssa Ruotsi ja Iso-Britannia painivat. Kun yli puolet luokasta on maahanmuuttajataustaisia lapsia, laskevat kaikkien tulokset. Tämä puolestaan antaa koko alueelle huonon maineen ja johtaa kierteeseen, jossa maahanmuuttajatiheys vain nousee.
Kun koulun valinta on on mahdollista, niin on luonnollista, että vanhemmat maksimoivat lastensa mahdollisuudet saada parasta mahdollista opetusta. Samanaikaisesti voidaan kysyä, mitä ne lapset menettävät, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajia? Se kolmasosa uusmaalaisista, joka haluaa rajoittaa maahanmuuttajalasten määrää luokissa (Helsingin Sanomien kyselyn mukaan), on oivaltanut, että onnistunut kotoutuminen vaatii, että on jotain johon ja joitakuita joiden kanssa integroitua.
Mutta gettoutumista vastaan on taisteltava toisin keinoin. Ajatus estää maahanmuuttajalapsia käymästä lähikoulua on mieletön, kun muuten on siirrytty kohti vapaata koulun ja koulukunnan valintaa. Kaikkia maahanmuuttajia ei sitä paitsi voi niputtaa yhteen kielitaitonsa tai kunnianhimonsa perusteella. Samalla logiikalla pitäisi oppilaat jakaa myös sen perusteella, kuinka paksut lompakot heidän vanhemmillaan on. (käännös)
HBL: Invandrare är inga spelbrickor (http://www.hbl.fi/text/ledare/2011/1/11/w57348.php) 11.1.2011
Espoossahan lakkautetaan ensi kesänä koulu Espoon keskuksesta. Voidaan epäillä että syynä on kitka, joka syntyi Kirstinmäen lapsista. En kylläkään ole perehtynyt miten Espoon kaupunki asian on perustellut.
Ylen ylen epätasapainoinen "uutinen" (http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/03/keski-espoon_koulu_sai_lakkautustuomion_1542474.html) aiheesta
Sinänsä tämähän on näppärä ja nykyisen, kiintiöttömän lain sallima tapa muuttaa oppilaitten koostumusta. Muutetaan koulunkäyntialuetta. Mutta mitä tehdään sitten, kun tämä keino ei enää ole realistinen? Annetaanko koulun rapautua? Kaadetaanko lisää rahaa?
Vai koetettaisiiko muuttaa maahanmuuttopolitiikkaa ennen kuin tämä tulee ajankohtaiseksi?
Quote from: FadeAway on 10.01.2011, 17:36:14
Pitäisikö maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrää rajoittaa kouluissa?
Kyllä Ei
90% 10%
Ääniä 14048
(http://static.iltalehti.fi/kuvat/worm/vipu90.gif)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011012977256_uu.shtml
Kovasti on äänestetty kiintiöiden puolesta.
Itse asiassa tässä ei äänestetty suoranaisesti "kiintiöiden puolesta" kuten kysymyksestä voi nähdä. Toki tällä tarkoitetaan kiintiöitä, mutta kysymys on asetettu siten ettei vastaajalle käy epäselväksi mitä ollaan kysymässä. 90% siis haluaisi kiintiöt
rajoitustarkoituksessa. TNS Gallupin tuloksesta on sen sijaan vaikeata oikeasti päätellä yhtään mitään, kysymys on sen verran moniselitteinen. Suoraan sanoen en ole aikoihin törmännyt näin huonolla ammattitaidolla tehtyyn mielipidekyselyyn. Mutta enpä ihmettelisi jos tällä rintamalla paukkuvat ennätykset vielä kevään mittaan vaaleja odotellessa..
QuoteSuoraan sanoen en ole aikoihin törmännyt näin huonolla ammattitaidolla tehtyyn mielipidekyselyyn.
Fail...tuo kysymys on juuri tehty ammattitaidolla ihan tuohon tarkoitukseen, mihin se on tilattukin.
Juuri äsken, kun ajelin töistä, joku Hell Singin koulupäällikkö selitteli Radio Novalla, miten tämä koulujen valinta ja pako kouluista jossa on määrätty määrä maahanmuuttajaoppilaita ei saa/voi jatkua.
Eli kyllä tuo on ihka oikeasti tilattu noin.
"Samanaikaisesti voidaan kysyä, mitä ne lapset menettävät, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajia?"
Vastaus: eivät mitään. Kuulun itse siihen sukupolveen, jonka aikaan kouluissa oli korkeintaan ne pari vietnamilaista venepakolaista, joista ei ollut ongelmia, tai ne pari pakollista somalia, joista oli. Mitä menetin, kun luokastani puolet eivät olleet samanlaisia? En mitään. Sain hyvän opetuksen ja valmiuden korkeakoulu-opiskeluun.
Miksiköhän yksikään toimittaja ei tee juttua missä helsinkiläiset poliitikot ja korkeassa asemassa olevat virkamiehet omalla nimellään kertovat miten heidän lapsensa on siinä ja siinä ihanassa monikulttuurisessa koulussa ja viihtyvät erinomaisesti? Kai heidän lapsensa ovat monikulttuurisessa koulussa? Eiväthän he voi olla niin tekopyhiä että vaativat muilta sitä mihin eivät itse ole valmiita?
Tai toimittajat omista lapsistaan?
* Ei ole lapsia
* Ei asu sopivalla alueella (itseään kunnioittava toimittaja tai virkamies ei asu missään Jakomäki/Karakalliossa)
* Omien lasten koulussa on vain pari maahanmuuttajaa EU-valtioista, ja niistä on vain hyvää kerrottavaa
Perussuomalaisten kannattajat ovat kuulemma neljäkymppisiä miehiä. Tuli mieleeni että tuossa iässähän lapset ovat koulussa. Lieneekö relaatiota?
QuoteEtninen tausta ei määrää kouluvalintaa
13.1.2011 3:00
A A Helsingin Sanomat
Maahanmuuton kiihtyessä on Suomessakin muutamissa suurimmissa kaupungeissa kehittymässä ei-toivottu ilmiö, jossa maahanmuuttajat sijoittuvat asumaan tietyille alueille.
Kehitys johtaa siihen, että näiden alueiden kouluissa maahanmuuttajien lasten osuus oppilasmäärästä kasvaa suureksi. Esimerkiksi Helsingin Malmilla yhden peruskoulun oppilaista jo yli puolet on taustaltaan maahanmuuttajia.
Helsingin Sanomien teettämän selvityksen mukaan (HS 10. 1.) yhä suurempi osa pääkaupunkiseudun väestöstä olisi jo valmis rajoittamaan maahanmuuttajalasten määrää kouluissa. Vantaalla 36, Espoossa 33 ja Helsingissä 29 prosenttia haastatelluista olisi valmis asettamaan rajan sille, kuinka suuri osuus koulun oppilaista saisi olla maahanmuuttajataustaisia.
Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.
Perimmäinen syy maahanmuuttaja-alueiden syntyyn on kaupunkisuunnittelussa, joka on ohjannut vuokra-asuntotuotantoa tietyille alueille. Maahanmuuttajilla on harvoin mahdollisuus asettua vauraille pientaloalueille: yleensä asunto löytyy kaupungin vuokratalosta. Vapaiden vuokra-asuntojen tarjonta eri alueilla vaihtelee, ja uusia maahanmuuttajien suosimia alueita syntyy jopa yllättäen.
Maahanmuuttajataustaisten lasten sijoittamista muuhun kuin lähikouluun ei lain mukaan voida tehdä pelkästään sillä perusteella, että yritettäisiin jakaa maahanmuuttajalapset tasaisemmin Helsingin 156 peruskoulun kesken.
Kaikille alueen lapsille syntyperästä riippumatta tarjotaan aina ensimmäisenä vaihtoehtona lähikoulua. Maahanmuuttajalapsille tosin voidaan tarjota muutakin kuin lähikoulua, jos äidinkielen tai kotikielen opetusta ei ole lähimmässä koulussa tarjolla.
Helsingin peruskoululaisten suurta kirjoa kuvaa se, että viime syksyn laskennan mukaan koululaisilla oli yhteensä 87 eri äidinkieltä. Äidinkielen tai kotikielen opetusta annettaan 43 eri kielellä.
Maahanmuuttajien määrän rajoittaminen peruskouluissa ei ole mahdollista eikä ainakaan tasa-arvoista maahanmuuttajien kannalta. Ei kantaväestöstäkään jaeta lapsia oppimisedellytysten tai muiden arviointiperusteiden mukaan eri kouluihin.
Maahanmuuttajien asuinalueilla kiertää huhuja, joiden mukaan kantaväestö olisi ryhtynyt hakemaan lapsilleen paikkaa sellaisesta koulusta, jossa maahanmuuttajia olisi mahdollisimman vähän. Näin vanhemmat haluaisivat varmistaa, että lapset kykenisivät opiskelemaan tarpeeksi ripeästi, kun opetusaikaa ei kuluisi huonosti kieltä osaavien auttamiseen.
Vanhemmat voivat hakea lapselleen koulupaikkaa muustakin kuin lähikoulusta, mutta siihen pitää osoittaa syy. Kukaan ei ole vielä tarjonnut syyksi maahanmuuttajien määrää. Yleensä syynä on koulun opetuksen painottuminen kieliin, liikuntaan, musiikkiin tai taideaineisiin.
Maahanmuuttajien keräytymisestä muutamiin kaupunginosiin on huonoja kokemuksia muualla Euroopassa. Työttömyys ja köyhyys synnyttävät omia alakulttuureitaan. Valtaväestö vieroksuu niitä ja muuttaa pois alueelta. Monissa miljoonakaupungeissa ongelmien kärjistyminen on johtanut avoimiin selkkauksiin maahanmuuttaja-alueilla.
Suomessa maahanmuuttajia on vielä niin vähän, että ongelmia ehditään ehkäistä, jos halutaan. Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.
Helsingin tapa jakaa resursseja eri kouluille sen mukaan, millaisen väestöpohjan alueella ne toimivat, on yksi keino lieventää muun muassa puutteellisen kielitaidon aiheuttamia ongelmia.
Maahanmuuttajien määrä on alueiden pisteytyksessä kuitenkin vain yksi mittari työttömyyden, ansiotason, yksinhuoltajien määrän ja muiden muuttujien joukossa.
On tärkeää, ettei Suomeen synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Etninen+tausta+ei+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4+kouluvalintaa/1135263006979
Ouuujeah, mokutusoppikirjan mukainen pääkirjoitus. Lähtökohdat, faktat ja päätelmät erittäin valloittavasti hakoteillä. Kihelmöintiä lisää tieto, että poliitikot ym. päättävät tahot tekevät usein päätöksiä HS:n artikkeleiden perusteella.
Poimitaan muutama herkkupala,
QuotePerimmäinen syy maahanmuuttaja-alueiden syntyyn on kaupunkisuunnittelussa
...eikä suinkaan maahanmuuttopolitiikassa! Maahanmuutto on luonnonvoima, jolle kukaan ei voi yhtään mitään.
QuoteÄidinkielen tai kotikielen opetusta annettaan 43 eri kielellä.
Suomessahan ei pärjää pelkästään suomella (tai ruotsilla).
QuoteTyöttömyys ja köyhyys synnyttävät omia alakulttuureitaan
Toisin kuin lähtömaan kulttuuri ja taikausko.
QuoteSe vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.
Rahalla siitä selvitään, kuten aina.
QuoteMaahanmuuttajilla on harvoin mahdollisuus asettua vauraille pientaloalueille:
Lainsäädäntö ja maasäteily estävät maahanmuuttajien asunnon oston vapailta markkinoilta?
QuoteJos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.
"Tarjotaan"...mmmmmm.... ;D
Quote from: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Etninen+tausta+ei+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4+kouluvalintaa/1135263006979
Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.
En näe mitään itseisarvoa siinä että joka koulussa on kiintiömaahanmuuttaja. Jos kiintiöitä tarvitaan, niitä tarvitaan siksi että maahanmuuttajien suuri määrä haittaa opetusta joissakin kouluissa.
Kirjoittaja hokee kuinka "monikulttuurisuus" on niin hyvä, vaikka segregaatio, "white flight" on jo alkanut.
Sivumennen sanoen jos jokin on vaikea
ta tai tärkeä
tä, silloin kirjoittaja tärkeilee. Ylimääräisellä t:llä pannaan sanaan painoa, jota siinä ei luontaisesti ole.
Tästä HS:n uutisesta kirjoituksesta on myös omakin säikeensä (http://hommaforum.org/index.php/topic,41508.0.html).
QuoteHelsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia muutetaan.
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.
Lakimuutos on yhdenmukainen Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen määräysten kanssa.
Lisäksi lakia muutetaan niin, että koulun johtokunnassa ei enää tarvitse olla valtionhallinnon tai Eurooppa-koulujen kansallisten tarkastajien edustusta.
Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=47461:helsingin-eurooppalaiseen-kouluun-kaikkien-eu-virkamiesten-lapset&catid=2:kotimaa&Itemid=31)
Quote from: Roope on 27.01.2011, 15:11:52
Helsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, miltä se kuulostaa? Eli että ostetaan EU-virkamiehet siten, ettei heillä ole huolen päivääkään siitä, että minkälainen todellisuus tavallisissa suomalaisissa kouluissa vallitsee? Siitähän seuraisi, ettei heillä välttämättä olisi mitään "Suomi Afrikaksi"-projektia vastaan...
Se tarkoittaa lähinnä sitä että Helsingissä ei ole ollut ennen koulua joka soveltuisi muutaman vuoden keikkahommiin tulevien EU-ihmisten lapsille. Monikulttuurisuuden tms kanssa sillä ei ole tekemistä. Kukaan ei tule Suomeen hommiin jos lapset pitää laittaa pikkuruisen kielialueen natiivikouluun.
Sitten jos/kun paljastuu että Eurooppakouluun on rakennettu takaovi härtspäri-nomenklatuuralle, sitten se tarkoittaa jotain muuta.
Quote from: hyperbeli on 27.01.2011, 18:04:50
Quote from: Roope on 27.01.2011, 15:11:52
QuoteHelsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, miltä se kuulostaa? Eli että ostetaan EU-virkamiehet siten, ettei heillä ole huolen päivääkään siitä, että minkälainen todellisuus tavallisissa suomalaisissa kouluissa vallitsee? Siitähän seuraisi, ettei heillä välttämättä olisi mitään "Suomi Afrikaksi"-projektia vastaan...
Sitähän se on. Tarvitaan enää muurit ja muut turvallisuusjärjestelyt EU-kellokaitten asuinaluieitten ympärille. Muu rupusakki saa elää siinä loassa jonka eliitti heille järjestää. Tämä on selvää feodaaliyhteiskuntaan paluuta.
QuoteMaahanmuuttajat eivät valitse kouluaan
Suurimpiin kaupunkeihin Suomessa on jo muotoutunut "paremman ja huonomman väen kouluja". Perimmäinen syy heikommiksi leimattujen ja maahanmuuttajavaltaisten koulujen synnylle on kuntien asuntopolitiikassa, kirjoittaa kasvatustieteen professori Risto Rinne.
...
Espoosta liikkeelle lähtenyt kansanliike esittää maahanmuuttajaoppilaille maksimiosuuskiintiötä koulujen oppilasmäärästä.
Rajoittamispyrkimykset ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin niiden takana on selkeästi yhdenlainen epäluulo tai pelko maahanmuuttajia ja heidän opetuksen laatua rapauttavaa vaikutustaan kohtaan. Toiseksi ajatus on selkeästi suomalaisen tasa-arvoa korostavan lainsäädännön vastainen ja etnisesti syrjivä. Yhtä lailla voitaisiin lapsen heikkoa koulumenestystä, vanhempien matalaa koulutustasoa, perheen työttömyyttä tai sukupuolta alkaa käyttää kiintiöinnin perusteena.
...
Voisihan se tarkoittaa esimerkiksi uuden koulutuspolitiikan mukaisessa "vanhempien vapaassa koulunvalinnassa" nykyajattelusta poiketen sitä, että maahanmuuttajilla olisi jonkin kaltainen etuoikeus tähän valintaan. Nythän maahanmuuttajat eivät todellakaan valitse lastensa koulua.
...
Perimmäinen syy heikommiksi leimattujen ja maahanmuuttajavaltaisten koulujen synnylle on kuntien asuntopolitiikassa.
...
Turussa lähes puolet maahanmuuttajista asuu kaupungin vuokrataloissa.
...
Viisaampaa kuin lainvastaisten koulukiintiöiden asettaminen maahanmuuttajille olisi kaupunki- ja asuntopolitiikan muuttaminen.
...
Koulun alueen väestöpohjaan merkittävästi perustuva koulujen toiminnan resurssointi olisi pitkällä aikavälillä hyvin perusteltu ratkaisu, joka varmasti tuottaisi panoksensa takaisin.
...
Kun lapsena Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista vain vajaa neljännes on käynyt korkeakoulun, on kantaväestön kohdalla luku reippaasti yli kolmanneksen.
Paraikaa Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on tekeillä monikulttuurista opetusta koskeva tutkimus. Sen mukaan näyttäisi varsin selvästi siltä, että maahanmuuttajaperheet arvostavat suomalaista perusopetusta kantaväestöä enemmän ja tahtovat lastensa suomalaisväestöäkin vahvemmin opiskelevan mahdollisimman korkealle.
Maahanmuuttajaperheiden vahva luottamus suomalaiseen koulutukseen ja heidän yleinen koulutususkonsa antaa hyvät lähtökohdat integroida heidät olennaiseksi rikastuttavaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää.
Risto Rinne
Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvatustieteen professori.
Turun yliopiston verkkolehti (http://www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/Maahanmuuttajat_eivat_valitse_kouluaan.html)
Quote from: Jouko on 27.01.2011, 18:25:58
Quote from: hyperbeli on 27.01.2011, 18:04:50
Quote from: Roope on 27.01.2011, 15:11:52
QuoteHelsingin eurooppalaiseen kouluun kaikkien EU-virkamiesten lapset
Jatkossa koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti EU:n henkilöstön lapsia, kun oikeus opiskeluun on tähän saakka käytännössä ollut vain EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsilla.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, miltä se kuulostaa? Eli että ostetaan EU-virkamiehet siten, ettei heillä ole huolen päivääkään siitä, että minkälainen todellisuus tavallisissa suomalaisissa kouluissa vallitsee? Siitähän seuraisi, ettei heillä välttämättä olisi mitään "Suomi Afrikaksi"-projektia vastaan...
Sitähän se on. Tarvitaan enää muurit ja muut turvallisuusjärjestelyt EU-kellokaitten asuinaluieitten ympärille. Muu rupusakki saa elää siinä loassa jonka eliitti heille järjestää. Tämä on selvää feodaaliyhteiskuntaan paluuta.
Ei se mitään, siihen on täällä jo ennestään totuttu.
Quote from: Risto Rinne
Espoosta liikkeelle lähtenyt kansanliike esittää maahanmuuttajaoppilaille maksimiosuuskiintiötä koulujen oppilasmäärästä.
Rajoittamispyrkimykset ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin niiden takana on selkeästi yhdenlainen epäluulo tai pelko maahanmuuttajia ja heidän opetuksen laatua rapauttavaa vaikutustaan kohtaan. Toiseksi ajatus on selkeästi suomalaisen tasa-arvoa korostavan lainsäädännön vastainen ja etnisesti syrjivä. Yhtä lailla voitaisiin lapsen heikkoa koulumenestystä, vanhempien matalaa koulutustasoa, perheen työttömyyttä tai sukupuolta alkaa käyttää kiintiöinnin perusteena.
Onkohan tuo väärinymmärrys tahallinen? Kirjoittaja on sentään kasvatustieteen professori.
Ei kyseessä ole
epäluulo tai
pelko, sillä kyllä maahanmuuttajien osuudella on selkeä yhteys koululaisten tuloksiin (sekä
white flightiin). Jos ei ole, niin miksi ihmeessä kouluviranomaiset pitävät juuri maahanmuuttajien määrää tärkeänä kriteerinä positiivisen erityiskohtelun nimissä jaetuille lisämäärärahoille (kuten Rinne itsekin kirjoituksessaan)? Ja kyllä, kiintiökriteerinä voitaisiin käyttää myös lapsen heikkoa koulumenestystä, vanhempien matalaa koulutustasoa tai perheen työttömyyttä, mutta ne sattuvat osumaan usein juuri maahanmuuttajataustaisiin, joten huomion ohjaaminen niihin olisi ongelman perimmäisen syyn välttelyä.
Itse en ole mikään kiintiöiden puolestapuhuja, mutta näen alkaneen keskustelun niiden käyttämisestä osoitukseksi siitä, että kouluja rapauttavaan maahanmuuttoon on puututtava nyt, kun se vielä on jotenkin mahdollista.
Quote from: Risto RinneViisaampaa kuin lainvastaisten koulukiintiöiden asettaminen maahanmuuttajille olisi kaupunki- ja asuntopolitiikan muuttaminen. Koulutuspolitiikan kentässä taas tärkeintä olisi saada riittävästi resursseja huolehtia kunnollisesti kotouttamisesta ja erityisesti suunnata lisäresursseja niihin kouluihin, joissa maahanmuuttajien osuus on suurin.
Koulun alueen väestöpohjaan merkittävästi perustuva koulujen toiminnan resurssointi olisi pitkällä aikavälillä hyvin perusteltu ratkaisu, joka varmasti tuottaisi panoksensa takaisin. Näin voitaisiin myös oikaista sitä jyrkkää eriarvoisuutta, mikä vallitsee maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutustason välillä. Kun lapsena Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista vain vajaa neljännes on käynyt korkeakoulun, on kantaväestön kohdalla luku reippaasti yli kolmanneksen.
[...]
Maahanmuuttajaperheiden vahva luottamus suomalaiseen koulutukseen ja heidän yleinen koulutususkonsa antaa hyvät lähtökohdat integroida heidät olennaiseksi rikastuttavaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää.
Näillä kouluttamisen ammattilaisilla näköjään riittää katteetonta koulutususkoa. He todella uskovat, että kyse on aina vain lisäresurssien saamisesta ja vielä yhdestä uudesta yrityksestä. Toimet pitäisi viimeinkin mukauttaa siihen todellisuuteen, että jaettavan määrä ei enää kasva, kun taas jakajia tulee väistämättä yhä enemmän.
Siis
ei näin:
QuoteOngelmaan olisi ratkaisukin: raha.
MTV3: "Maahanmuuttajakoulun" arki pelotti jopa rehtoria (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/01/1254207/maahanmuuttajakoulun-arki-pelotti-jopa-rehtoria) 11.1.2011
QuoteKeski-Espoon koulusta tulee Kirstin koulu
Maahanmuuttajavaltainen yläkoulu lopetetaan kevätjuhlan jälkeen.
Päivi Punkka-Hänninen
HELSINGIN SANOMAT
Keski-Espoon koulun nimi muutetaan Kirstin kouluksi elokuun alussa.
Keski-Espoon koulusta kohuttiin vuosi sitten, kun Espoon päättäjät päättivät lopettaa koulusta luokat 7–9. Puolet koulun oppilaista on maahanmuuttajia, eikä se ole houkutellut tiloihin nähden riittävästi oppilaita.
Koulun uudeksi nimeksi ehdotettiin Kirstin koulun lisäksi Suvikartanoa, Suviniittyä ja Suvikumpua. Koulu sijaitsee Kirstintiellä.
Idea nimen muuttamiseen tuli kouluyhteisöstä.
"Koulussa tapahtuu niin merkittävä rakenteellinen muutos, että mietimme, miten saadaan raikas uusi alku tänne jäävälle alakoululle. Keski-Espoon koulu on meistä aina tuntunut vähän laitosmaiselta", koulun rehtori Pauliina Pertamo perustelee.
Pertamon mukaan koulua ruvetaan nyt pyörittämään "alakoulumaisesti". Aiemmin yhtenäisen peruskoulun aamunavauksissa, säännöissä ja juhlissa on pitänyt huomioida lähes kymmenen vuoden ikähaitari.
Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Keski-Espoon+koulusta+tulee+Kirstin+koulu/1135266457585
Quote from: skrabb on 27.05.2011, 16:15:39
QuoteKeski-Espoon koulusta tulee Kirstin koulu
Maahanmuuttajavaltainen yläkoulu lopetetaan kevätjuhlan jälkeen.
Päivi Punkka-Hänninen
HELSINGIN SANOMAT
...
Suvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
Pertamo osoittaa erinomaista strutsin asennetta. Luuleeko hän todella, että omien lapsensa menestyksestä huolehtiva jättää tuollaisen asian selvittämättä, mikäli harkisee kouluun lapsensa jättämistä?
QuoteHän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
Joo. Ovatkohan tutkijat tehneet tutkimusmatkoja Rosengårdiin? Vai tyytyivätkö he selvittämään Helsingin kansainvälisten koulujen tilannetta?
QuoteSuvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
Hän korostaa, että tutkijoiden mukaan heidän kaltaistensa koulujen oppilailla on valtava etulyöntiasema, kun he ovat jo oppineet monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
Pryceless ;D.
Enää pitäisi saada selville, miten tuo valtava etulyöntiasema realisoituu ko. oppilaiden elämässä ja tulevaisuudessa...eli ovatkohan arvon tutkijat missään tarkemmin määritelleet, mitä konkreettisia hyötyjä tuo valtava etulyöntiasema tarjoaa?
Jos kerran puhutaan
etulyöntiasemasta, niin kyllä siitä oletettavasti pitäisi jotain selkeää käytännön hyötyä olla, eller hur?
Epäilisin, että monikulttuurisen yhteiskunnan kaaoksessa uimaan oppiminen ei ehkä ihan kaikille vanhemmille ainoaksi hyödyksi riitä :roll: (näin niin kuin vinkkinä arvon tutkijoille).
Ihanaa, väistämätöntä!
QuoteSuvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
Kell' onni on se onnen kätkeköön.. :)
Ymmärrän suomalaiskansallista varovaisuutta ilmaisevan käytännön tässä; me muuthan saattaisimme tulla keski-espoolaisille kateelliseksi kun heillä on rikkautta ihan p--keleesti. Viisainta vain kuten lottovoittaja häveliäästi hymistellen kieltäytyä paljastamasta aarreaittansa seinien leveyttä..
En halua sanoa sitä ääneen, mutta on hivenen kummallista, että niin valtavasta etulyöntiasemasta huolimatta rehtori haluaa piilotella lukuja. Pelkääkö hän, että niin valtavasta etulyöntiasemasta johtuen suomalaiset alkavat kyräillä ympäri Suomea, kun kuulevat maahanmuuttajien määrän ko. koulussa: "Tämä peli ei vetele; tuolla on niin paljon etulyöntiä ja meillä täällä Ranualla on todella vähän etulyöntiä, nekin etulyönnit ovat molemmat Ranskasta. Vaadimme oikeaa etulyöntiä, sellaista etulyöntiä, josta ei haluta sanoa lukuja ääneen!"
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.05.2011, 17:59:38
QuoteSuvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
Kell' onni on se onnen kätkeköön.. :)
Ymmärrän suomalaiskansallista varovaisuutta ilmaisevan käytännön tässä; me muuthan saattaisimme tulla keski-espoolaisille kateelliseksi kun heillä on rikkautta ihan p--keleesti. Viisainta vain kuten lottovoittaja häveliäästi hymistellen kieltäytyä paljastamasta aarreaittansa seinien leveyttä..
Itse en ainakaan aio antaa perisuomalaiselle kateudelle sijaa ja alkaa vaatimaan kyseistä rikkautta omien lasteni kouluun. Tyydyn nurinoitta siihen etteivät omat lapseni saa koulussaan Pertamon esilletuomaa monikulttuurista etulyöntiasemaa :)
Jos prosenttiosuuksista pitää olla niin häveliäitä, niin pitäisikö luoda monikulttuurisuudesta kertomaan jonkinlainen etulyönti-indeksi?
QuoteSuvelassa sijaitsevan Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolet on ollut maahanmuuttajia. Mikä on maahanmuuttajien osuus alakoulun oppilaista?
"En halua sanoa sitä ääneen. Ei ole aina tarpeellista keskustella siitä, paljonko meillä on maahanmuuttajia", Pertamo toteaa.
Mamukoulu ongelma poistettu.
1) Yläkoulu lakkautetaan
2) Koulun nimi muutetaan
3) Maahanmuuttajien määrästä ei puhuta
Näin se homma etenee Espoossa.
Quote from: Roope on 11.01.2011, 01:25:58
QuotePääkirjoitus: Maahanmuuttajat eivät ole pelinappuloita
Valinnanvapauden täytyy päteä taustasta riippumatta.
...
Segregaation odotetaan kasvavan samaa tahtia maahanmuuton lisääntymisen kanssa.
HBL: Invandrare är inga spelbrickor (http://www.hbl.fi/text/ledare/2011/1/11/w57348.php) 11.1.2011
Maahanmuuttajat ovat nimenomaan pelinappuloita, mitä tulee Hbl:n ajamaan rkp:läiseen yltiöliberalismin linjaan, jossa suomalaista kulttuuria rapautetaan kaikilla mahdollisislla tavoilla.
Segregaatiosta Hbl voi alkaa saarnaamaan uskottavasti vasta sitten, kun kielikiintiöt yliopistoihin on purettu ja somaliväestöä asuu Hbl:n tilaajakunnan naapurustossa.
Juttu ghettoutumisesta on niin raivostuttava, että jätän kommentoinnin siitä jollekulle maltillisemmin sanansa asettelevalle.
Heh mä kävin yläasteeni juuri Karakalliossa. 90-luvulla ei siellä vielä värissyt, vaan värinä siirrettiin Suvelaan ja Leppävaaraan.
Jos kiintiöt tulee, niin voisi olla aika alkaa perustamaan yksityisiä kouluja. Saattaa kysyntä lisääntyä maksukykyisemmän porukan parissa.
Quote from: MaxLeisure on 27.05.2011, 22:48:50
Jos kiintiöt tulee, niin voisi olla aika alkaa perustamaan yksityisiä kouluja. Saattaa kysyntä lisääntyä maksukykyisemmän porukan parissa.
Luulenpa, että maahanmuuttoteollisuusklusteri kahmaisee tuonkin bisneksen itselleen. Alkaa olla mokutusliiketoiminta jo keskittymään päin.
Mitään kiintiöitä kouluissa ei tarvittaisi, mikäli "kiintiöt" asetettaisiin valtakunnan rajoilla, kuten luonnollisesti pitäisi ollakin.
Tuskinpa noin korkeatasoiset koulut enää tarvitsevat positiivisen diskriminaation lisämäärärahaa.
Quote from: Kaapo on 28.05.2011, 02:22:19
Toisaalta kannatan tätä, koska mielestäni kuppikuntien syntyminen on ongelma. Toinen puoleni sanoo, että en minä ainakaan haluaisi, että joka koulussa on rikastusprosentti. Ensinnäkin sen takia, että siinä syntyy sellainen asetelma, että opettajan aikaa menee joka koulussa erityisasioihin. Toinen asia on se, että kun mamujen kokonaismäärää nostetaan, vasten kansan tahtoa, nostetaan ajan myötä myös joka koulun kiintiötä. Mitenkään ei siis pääse pakoon rikastuksen ihanuutta.
Vääjäämätön totuus on myös, että maahanmuuttajien määrän kasvaessa AINA koulun taso eli opetuksen sekä oppimisen taso laskee rajusti.
Siksi mitään maahanmuuttaja (lue-muslimi-) kiintiöitä ei pidä olla.
Tavoite pitäisi olla päästä eroon kaikista kiintiöistä.
Se olisi myös muslimien etu, sillä muslimeistahan tässä puhutaan. En näe, että muista etnisistä ryhmistä juurikaan olisi harmia, paitsi afrikkalaisista yleisesti, PISA-tulostenkin valossa, pelkän maalais/kaupunkilaisjärjenkin perusteella. Mutta tätähän ei siis saa sanoa, joten en sitä sano.
QuoteLYHYESTI
Espoolaisesta Tiistilän koulusta Vuoden koulu 2011
HS
Tiistilän koulu Espoosta on voittanut Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n järjestämän Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti -kilpailun. Tunnustuksen saa yhteisö, jonka toiminta on esimerkillistä ja jossa viihtyvät sekä opettajat että oppilaat.
Tiistilan koulu on OAJ:n mielestä hieno esimerkki siitä, miten eri kulttuuritaustoista tulleet lapset voivat yhdessä varttua ja kehittyä luottamuksellisessa ja lämpimässä ilmapiirissä, jossa niin henkilökunta kuin oppilaatkin viihtyvät hyvin. Tiistilän koulussa on 22:sta eri maasta tulevia oppilaita.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Espoolaisesta+Tiistil%C3%A4n+koulusta+Vuoden+koulu+2011/1135266501683