Nyt on Hesarin pääkirjoitussivulla jotain aivan käsittämättömän korkealentoista tajunnanvirtaa.
Siirtolaisten sopeutuminen ulkopolitiikkaan on saanut maahanmuuttopolitiikassa liian vähän huomiota, sanoo Liisa Laakso, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani ja Euroopan komission rahoittaman Diaspeace-tutkimushankkeen johtaja.
Maahanmuuttajien tietämys pitää hyödyntää
Suomalaisiakin järkyttäneen Tukholman pommi-iskun tekijä oli Englannissa asuva, länsimaiseen yhteiskuntaan ulkonaisesti hyvin sopeutunut irakilainen maahanmuuttaja. Tekonsa syyksi hän ilmoitti Ruotsin osallistumisen islaminvastaiseen sotaan Afganistanissa.
Pommi-isku osoitti, ettei länsimaihin kohdistuvan terrorismin kehtoa suinkaan tarvitse etsiä Afrikan, Lähi-idän tai Aasian hauraista valtioista, vaan se saattaa olla rauhallinen pikkukaupunki Englannissa.
Julkisuudessa on teon jälkeen kerrottu terroriepäilyistä ja toteutuneista iskuista, joissa on ollut mukana Pohjoismaissa asuneita ihmisiä. Vaikka tapauksia on vähän, niihin liittyvä huoli on suuri.
Paraskaan tiedustelujärjestelmä ei pysty ehkäisemään itsemurhaiskuja varmasti. Valvonnan ja tarkkailun lisääminen äärimmilleen myös murentaisi pohjoismaisen yhteiskuntamallin vapauksia ja yhteisvastuun rakenteita.
Suomessakin elää tuhansia ihmisiä, joiden arkipäivään vaikuttaa inhimillinen kärsimys heidän entisissä kotimaissaan. Uutiset sodista, joiden jaloista he itse ovat pelastuneet, välittyvät median, henkilökohtaisten kontaktien ja maailmanlaajuisten siirtolais- eli diasporaverkostojen välityksellä.
Diasporan käsitteellä viitataan tavallisesti konfliktien synnyttämiin siirtolaisryhmiin, jotka ainakin symbolisesti pitävät yllä ajatusta paluusta entiseen kotimaahan. Tähän liittyy myös vastuu kotimaan kehityksestä. Kotimaa voi olla esimerkiksi Somalimaa, oman klaanin asuttama alue Somalimaassa, laajasti ymmärretty Lähi-itä tai koko islamilainen maailma.
Poliittiset identiteetit ovat päällekkäisiä, ristikkäisiä ja liukuvia myös muualla kuin Euroopassa.
Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka on keskittynyt maahanmuuttajien kotouttamiseen. Suomen valtio pyrkii esimerkiksi koulutuksella ja työllistämistoimilla sopeuttamaan maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastuun kotouttamisesta kantaa sisäasiainministeriö, mutta käytännön työtä tekevät monet muutkin hallinnonalat.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt maahanmuuttajien sopeuttaminen Euroopan maiden ulkopolitiikkaan. Pelkkä ajatus kuulostaa provosoivalta, sillä käsityksemme, että ulkopolitiikka on kansallisvaltioiden kansallisten etujen edistämistä, on juurtunut syvälle. Muiden kansojen etuja ajavien ottaminen mukaan ulkopolitiikkaan tuntuu järjenvastaiselta.
Globalisoituneessa maailmassa ulkopolitiikka on kuitenkin myös maailmanpolitiikkaa. Diasporan asiantuntemusta kannattaa siis hyödyntää. Päättäjien ja diasporan tavoitteet voivat kuitenkin olla keskenään ristiriitaiset. Usein diaspora on sisäisestikin eripurainen ja sen odotukset ovat epärealistisia.
Onnistunut yhteistyö ei siis voi olla yksipuolista sopeuttamista, vaan sen pitää olla vuoropuhelua, kompromisseja ja oppimista. Yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Monitieteinen maailmanpolitiikan tutkimus on jo ottanut siirtolaisryhmien roolin mukaan kehitysyhteistyöstä ja konflikteista käytyyn keskusteluun. Uuden tutkimuksen tehtävänä on tuoda esiin näiden suhteiden monimutkaisuus ja tarkastella kriittisesti niitä käytäntöjä, joilla ryhmien roolia on vahvistettu ja hyödynnetty.
Esimerkiksi Suomen somalit ovat osallistuneet ulkoministeriön järjestämään, kansalaisjärjestöille avoinna olevaan kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Norjassa asuvien pakistanilaisten mukaanotto Norjan kehitysyhteistyöhön Pakistanissa taas on selvästi vahvistanut yhteisöä Norjassa ja siten tukenut sen kotoutumista. Ero sisä- ja ulkopolitiikan välillä on tässäkin tapauksessa veteen piirretty viiva.
Ulkopolitiikkaan osallistuminen antaa lahjakkaille diasporan jäsenille mahdollisuuden saada arvostusta länsimaisissa yhteiskunnissa. Se vaikuttaa myös näiden yhteiskuntien ja muun maailman välisiin suhteisiin.
Hesari (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135262916005)
Quote
Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Tietääkö joku tästä jotakin?
Mitkä ovat ne myönteiset kokemukset?
Quote from: rähmis on 09.01.2011, 09:32:46
Muiden kansojen etuja ajavien ottaminen mukaan ulkopolitiikkaan tuntuu järjenvastaiselta.
Ei tunnu. Kysymys on siitä, että tiettävästi tällaisia "diaspora" henkilöitä ei juuri tunnu ainakaan Suomessa löytyvän. Jos löytyisi kyseinen henkilö(t) kertoisi(vat) varmasti myös julkisesti kuinka järjenvastaista "diaspora" kansojen kannalta on se, että suuri osa maan koulutuksellisesti korkea tasoisimmasta väestöstä jättäytyi diasporan alkaessa ulkomaille, mm.Suomeen.
Nyt tilannetta kuvitellaan paikkaavan sillä, että "diaspora kansan" koulutuksellisesti heikkotasoisin väestön osa lähetetään myös ulkomaille, mm.Suomeen. Tässä on se ongelma, että vaikka heistä seuraava sukupolvi ulkomailla koulutuksen saakin, niin paluu järjestämään "diaspora kansan" asioita vanhempien kotimaahan ei näytä tulevan enää kysymykseenkään. Näinollen koko järjestelystä ei kokonaisuuden kannalta ole juuri mitään hyötyä diaspora tilanteen korjaamiseksi.
Suurin ongelma taitaa kuitenkin olla syntyvyyden säännöstely "diaspora maassa" ja niin kauan kuin se on retuperällä, ei diasporalle näy loppua.
Quote from: rähmis on 09.01.2011, 09:32:46
Esimerkiksi Suomen somalit ovat osallistuneet ulkoministeriön järjestämään, kansalaisjärjestöille avoinna olevaan kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Norjassa asuvien pakistanilaisten mukaanotto Norjan kehitysyhteistyöhön Pakistanissa taas on selvästi vahvistanut yhteisöä Norjassa ja siten tukenut sen kotoutumista.
Voisi olla Hommankin aika osallistua ulkoministeriön järjestämään, kansalaisjärjestöille avoinna olevaan kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen.
Norjan tapaus yrittänee sanoa, että veronmaksajien rahan kippaaminen Pakistaniin pakistanilaisten ehdoilla ja pakistanilaisille mamuille annettujen kehy-virkojen avustuksella edistää
vahvistaa pakistanilaisyhteisöä ja
edistää kotoutumista. Onko jossakin näyttöä siitä, että mamu-yhteisön vahvistaminen edistää kotoutumista?
Rujo kysymys: mikä tietämys? Oikeasti. Mitä ihmettä jollain edes peruskoulua käymättömällä jantterilla on annettavana Suomelle? Miksei samalla hyödynnetä suomalaisten peruskoulun keskeyttäneiden tietämystä? Vai eikö heillä ole ihossa vain tarpeeksi mystiikkaa moiseen?
QuoteMonitieteinen maailmanpolitiikan tutkimus on jo ottanut siirtolaisryhmien roolin mukaan kehitysyhteistyöstä ja konflikteista käytyyn keskusteluun. Uuden tutkimuksen tehtävänä on tuoda esiin näiden suhteiden monimutkaisuus ja tarkastella kriittisesti niitä käytäntöjä, joilla ryhmien roolia on vahvistettu ja hyödynnetty.
Minäkin osaisin tehdä tuollaisia lauseita! Saako siitä rahaa?
QuoteNorjassa asuvien pakistanilaisten mukaanotto Norjan kehitysyhteistyöhön Pakistanissa taas on selvästi vahvistanut yhteisöä Norjassa ja siten tukenut sen kotoutumista.
??? ??? Tarkoittaakohan tämä, että tiivistänyt yhteisöä Norjassa, eli anti-kotouttanut.
Voi olla että en ymmärtänyt noin korkealentoista tekstiä. Ei olisi pitänyt edes avata tätä ketjua.
e. Kirjoitusvirheen korjaus ja pikku lisäys. Ei näköjään tänä aamuna mene yksikään viesti kerralla putkeen ja liipasinsormi on herkässä lähetä-napin kanssa.
Quote
Suomessakin elää tuhansia ihmisiä, joiden arkipäivään vaikuttaa inhimillinen kärsimys heidän entisissä kotimaissaan.
Suomessa elää muuten tuhansia alkuperäisiä suomalaisia, joiden arkipäivään vaikuttaa inhimillinen kärsimys heidän nykyisessä, omassa kotimaassaan. Hyödynnettäisiinkös vaikka heidän kokemuksiaan sisäpolitiikassa, muutenkin kuin puoluepoliittisena keppihevosena ennen vaaleja, eikä tarvitsisi edes ulkopolitiikkaan mennä?
Quote
Vähemmälle huomiolle on jäänyt maahanmuuttajien sopeuttaminen Euroopan maiden ulkopolitiikkaan. Pelkkä ajatus kuulostaa provosoivalta, sillä käsityksemme, että ulkopolitiikka on kansallisvaltioiden kansallisten etujen edistämistä, on juurtunut syvälle.
No sitähän se ulkopolitiikka, hyvä kettu sentään, on. Vieraitten valtioiden politiikkaa kutsutaan niiden valtioiden sisäpolitiikaksi. Se ei ole normaalitilanteessa toisen valtion ulkopolitiikkaa.
Quote
Muiden kansojen etuja ajavien ottaminen mukaan ulkopolitiikkaan tuntuu järjenvastaiselta.
Ei tunnu, mikäli toisen valtion sisäpolitiikkaan sotkeutuminen on oman kansan edun mukaista, ja tuottaa sijoituksensa takaisin korkojen kera. Lisäksi, jos jokin ongelma voidaan ratkaista omin, sisäpoliittisin keinoin, niin siitä ei pidä lähteä tekemään ulkopolitiikkaa.
Yhdysvalloiltahan voitaisiin kysellä vinkkejä siitä, miten saadaan tiedusteluorganisaation keinoin vaikutettua omaa etuansa ajaviin vieraskansallisiin ryhmiin, joiden etu palvelee välillisesti oman valtion etua. Ovat muuten aika käteviä siinä hommassa.
Quote
Onnistunut yhteistyö ei siis voi olla yksipuolista sopeuttamista, vaan sen pitää olla vuoropuhelua, kompromisseja ja oppimista. Yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Anna kun arvaan. Tarjolla olevat ratkaisut eivät suoraan perustu tähän yhtälöön, koska yhtälöä ei sen monimutkaisuutensa vuoksi ole vielä onnistuttu kehittämään?
Quote from: Juha J. on 09.01.2011, 10:38:12
Voi olla että en ymmärtänyt noin korkealentoista tekstiä.
Sellaista koulutytön liirum laarumia, joka junnaa käsitteissä ja välttää konkretian. Fiksut äidinkielen opettajat kirjoittivat punakynällä aineeseen "Missä?" "Miksi?" "Miten?" -merkintöjä, pelokkaammat vain kympin ja olivat hiljaa.
Quote from: rähmis on 09.01.2011, 09:32:46
Maahanmuuttajien tietämys pitää hyödyntää
... hauraista valtioista ...( ;D )
1. maahanmuuttajien sopeuttaminen Euroopan maiden ulkopolitiikkaan.
- Muiden kansojen etuja ajavien ottaminen mukaan ulkopolitiikkaan tuntuu järjenvastaiselta.
- Globalisoituneessa maailmassa ulkopolitiikka on kuitenkin myös maailmanpolitiikkaa.
2. Diasporan asiantuntemusta kannattaa siis hyödyntää.
- Päättäjien ja diasporan tavoitteet voivat kuitenkin olla keskenään ristiriitaiset.
- Usein diaspora on sisäisestikin eripurainen ja sen odotukset ovat epärealistisia.
- Onnistunut yhteistyö ei siis voi olla yksipuolista sopeuttamista, vaan sen pitää olla vuoropuhelua, kompromisseja ja oppimista.
3. Norjassa asuvien pakistanilaisten mukaanotto Norjan kehitysyhteistyöhön Pakistanissa taas on selvästi vahvistanut yhteisöä Norjassa ja siten tukenut sen kotoutumista. Ero sisä- ja ulkopolitiikan välillä on tässäkin tapauksessa veteen piirretty viiva.
4. Ulkopolitiikkaan osallistuminen antaa lahjakkaille diasporan jäsenille mahdollisuuden saada arvostusta länsimaisissa yhteiskunnissa.
- Se vaikuttaa myös näiden yhteiskuntien ja muun maailman välisiin suhteisiin.
Oli kyllä niin vaikeaselkoinen kirjoitus, että pakko purkaa osiin.
Meidän tulee siis antaa maahanmuuttajille hyväpalkkaisia julkisia virkoja, vaikka siitä todennäköisesti on vain haittaa, jotta hyvälahjaisilla maahanmuuttajilla olisi mahdollisuus saada arvostusta...
Lahjakkailla ei tätä ongelmaa ole. Mitäs tehtäisi niille lukutaidottomille vuohipaimenille, joka on se ongelma.
http://www.google.fi/search?q=liisa+laakso&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&client=safari
Runttaa tuo riimi netsiin; olet kaikkien mocujen alkulähteellä.
Edit: toimiikohan edes moinen mobiiliomenalinkki oikeilla tietokoneilla?
Jos olisin labrassa töissä ja minulla olisi Liisa Laakson hius hallussani, en malttaisi olla tekemättä pienen pientä testiä. Väitän aika harvalta tuollaisen tekstin onnistuvan selvinpäin.
Luettuani aamukaffella tuon HS:n Vieraskynäkirjoituksen rupesin poraamaan. Uskomatonta tuubaa, mikä on loukkaus hienoa soitinta kohtaan.
Quote from: Daghem on 09.01.2011, 09:56:37
Norjan tapaus yrittänee sanoa, että veronmaksajien rahan kippaaminen Pakistaniin pakistanilaisten ehdoilla ja pakistanilaisille mamuille annettujen kehy-virkojen avustuksella edistää vahvistaa pakistanilaisyhteisöä ja edistää kotoutumista. Onko jossakin näyttöä siitä, että mamu-yhteisön vahvistaminen edistää kotoutumista?
Quote from: Juha J. on 09.01.2011, 10:38:12
QuoteNorjassa asuvien pakistanilaisten mukaanotto Norjan kehitysyhteistyöhön Pakistanissa taas on selvästi vahvistanut yhteisöä Norjassa ja siten tukenut sen kotoutumista.
??? ??? Tarkoittaakohan tämä, että tiivistänyt yhteisöä Norjassa, eli anti-kotouttanut.
Voi olla että en ymmärtänyt noin korkealentoista tekstiä. Ei olisi pitänyt edes avata tätä ketjua.
Quote from: AIP on 09.01.2011, 10:43:24
Sellaista koulutytön liirum laarumia, joka junnaa käsitteissä ja välttää konkretian. Fiksut äidinkielen opettajat kirjoittivat punakynällä aineeseen "Missä?" "Miksi?" "Miten?" -merkintöjä, pelokkaammat vain kympin ja olivat hiljaa.
Eikun katsokaas tätä pitää ajatella
viherkielen kautta: "kotoutuminen" tarkoittaa samaa kuin "kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen". Eli kun maahanmuuttajat perustavat etujärjestöjä ajamaan omaa asiaansa, he osallistuvat entistä aktiivisemmin kansalaisvaikuttamiseen, ja siis kotoutuvat. Samoin syrjäytyneet kotimaiset nuoret saadaan aktivoitua kun he osallistuvat ympäristöaktivismiin, globalisaatiomarsseihin ja muuhun vastaavaan. Yksinkertaista.
Quote from: rähmis on 09.01.2011, 09:32:46
Esimerkiksi Suomen somalit ovat osallistuneet ulkoministeriön järjestämään, kansalaisjärjestöille avoinna olevaan kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Ensimmäinen ajatus mikä minulle tästä tuli oli sellainen, että Suomi kouluttaa Somaliaan 1000 hammaslääkäriä, jotka kaikki "vahingossa" kuuluvat samaan klaaniin, ja päätyvät harjoittamaan ammattiaan omalla klaanialueellaan. Tämän seurauksena kyseisen klaanin kansanterveys ja kansantalous kehittyvät ja heillä on paremmat saumat
aloittaa sota vaikuttaa naapurialueiden tapahtumiin.
Mitään tällaista ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Eihän?
Siis tämän kirjoittajalla on pakko ollut olla puppulausegeneraattori apunaan. En ainakaan itse osaisi moista kirjoittaa.
Ennen maahanmuuttajien tietämyksen hyödyntämistä pitäisi hyödyntää suomalaisten, siis ihan tavallisten lihaa syövien valkoihoisten suomalaisten tietämystä. Pitäisi jotenkin varmistaa, että he voivat vaikuttaa todellisuuteen esim. äänestämällä vaaleissa. Nythän entisen pääministerin suulla on todistettu, että tämä suomalaisten enemmistö ei voi vaikuttaa äänestämällä, eikä heidän tietämyksellään ole siis merkitystä.
Quote from: herra 4x on 09.01.2011, 12:46:05
Luettuani aamukaffella tuon HS:n Vieraskynäkirjoituksen rupesin poraamaan. Uskomatonta tuubaa, mikä on loukkaus hienoa soitinta kohtaan.
Hesari paikkaa Pahkasian lopettamista.. Kyllä maailmassa pitää olla tasapaino ja siksi on painettava myös riittävä määrä tuubaa.. :roll:
QuoteMaahanmuuttajien tietämys pitää hyödyntää
Olen samaa mieltä. Siksi paheksunkin, ettei maahanmuuttajien tietämystä ole laisinkaan hyödynnetty siellä, missä sitä kipeimmin tarvittaisiin: heidän kotimaissaan. Olenkin vihainen kehitysmaista tuleville maahanmuuttajille ja heidän kansoilleen, koska he jostakin syystä tuntuvat kieltäytyvän käyttämästä osaamistaan rakentaakseen kotimaistaan parempia paikkoja. Jos kehitysmaalaiset jonakin päivänä päättäisivät lopettaa suunnattoman osaamisensa kätkemisen ja päättäisivät sitä vastoin hyödyntää sitä, ei kehitysmaita enää olisikaan. Nyt vain sitten odotellaan, että ne alkavat hyödyntää tietämystään ja osaamistaan. Pidätetään kaikki henkeä, jookos.. yy kaa koo... :flowerhat:
"Pommi-isku osoitti, ettei länsimaihin kohdistuvan terrorismin kehtoa suinkaan tarvitse etsiä Afrikan, Lähi-idän tai Aasian hauraista valtioista, vaan se saattaa olla rauhallinen pikkukaupunki Englannissa".
Rauhallinen pikkukaupunki Englannissa?. Pikemminkin palanen afrikkaa tai lähi-itää Englannissa.
Quote from: HDRisto on 09.01.2011, 13:42:31
"Pommi-isku osoitti, ettei länsimaihin kohdistuvan terrorismin kehtoa suinkaan tarvitse etsiä Afrikan, Lähi-idän tai Aasian hauraista valtioista, vaan se saattaa olla rauhallinen pikkukaupunki Englannissa".
Rauhallinen pikkukaupunki Englannissa?. Pikemminkin palanen afrikkaa tai lähi-itää Englannissa.
Aivan. Pommi-iskua ei tehnyt "rauhallinen pikkukaupunki", vaan radikaali muslimi, jonka ei pitäisi edes Euroopassa ollakaan. Jälleen yritetään häivyttää syyllisen syyllisyys ja leimata joku pikkukaupunki pahan kehdoksi. Vanha propaganda jatkuu: mamujen hyvät teot ovat mamujen ansiota ja mamujen pahat teot ovat eurooppalaisten syytä.
Quote from: Liisa Laakso
Onnistunut yhteistyö ei siis voi olla yksipuolista sopeuttamista, vaan sen pitää olla vuoropuhelua, kompromisseja ja oppimista. Yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
...
Ulkopolitiikkaan osallistuminen antaa lahjakkaille diasporan jäsenille mahdollisuuden saada arvostusta länsimaisissa yhteiskunnissa. Se vaikuttaa myös näiden yhteiskuntien ja muun maailman välisiin suhteisiin.
QuoteSiirtolaisparlamentin tarkoituksena onkin ottaa kantaa monikultuurisuutta ja siirtolaisia koskevissa asioissa. Kantaa voidaan ottaa myös muihin Suomea koskeviin asioihin, kuten vaikka turvallisuuspolitiikkaan. Lisäksi parlamentti voi tehdä aloitteita ja neuvoa lainsäätäjiä.
Pohjalainen: Siirtolaiset haluavat äänensä kuuluviin Suomessa (http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=506179&Title=Siirtolaiset+haluavat+%E4%E4nens%E4+kuuluviin+Suomessa)
Quote from: Jari Leino on 09.01.2011, 09:45:12
Diasporan lahjakkaat jäsenet saavat minulta suorastaan rajatonta arvostusta heti kun painuvat takaisin kotimaahansa ja vievät diarrean diasporan mukaan.
Jostain syystä muuten ehdotukseeni, että Suomessa maahanmuuttajia koulutettaisiin rakentamaan infraa kotimaassaan mm. rakennus-, terveydenhuolto-, koulutus-, jne. sektoreille ja lähetettäisiin taitoineen sinne kun tilanne rauhoittuu ei ole saanut kannatusta. Tietenkin koulutus, asuminen, lennot, jne. laskettaisiin tässä täysimääräisinä kehitysavuksi. Tämä vapauttaisi myös kotouttamisen haasteista, koska onhan meillä jo nykyisellään hyvä reservi joka voi toimia tulkkina ja kulttuurikoordinaattorina näihin koulutuskeskuksiin. Mahdoton ajatus ei monellakaan alueella liene järjestää koulutus paikan päällä. Tosin toiminnan henkeä kuvastaa hienosti sekin että eri alueille oli porailtu 50 kaivoa joista yli puolet on nykyään saastuneita tai muuten käyttökelvottomia. Kukaan hankkeessa olleista ei ollut saanut sellaista ajatusta että voisi paikallisia opettaa myös huoltamaan niitä kaivoja...
Tuolla menetelmällä kuitenkin saataisiin vakaampia alueita pitkällä jänteellä, koska osaamiselle olisi käyttöä ja en sitä epäile etteikö Afrikassakin osattaisi kehittyä. Se on vaan sikäli erikoinen paikka, että voidaan antaa välineet ja loput ongelmat liittyen hallintoon, jne. ratkaisevat lopulta afrikkalaiset itse.
Quote from: AIP on 09.01.2011, 10:43:24
Sellaista koulutytön liirum laarumia, joka junnaa käsitteissä ja välttää konkretian. Fiksut äidinkielen opettajat kirjoittivat punakynällä aineeseen "Missä?" "Miksi?" "Miten?" -merkintöjä, pelokkaammat vain kympin ja olivat hiljaa.
Jep. Kuten amerikkalaiset rujosti sanovat, bullshit-valo vilkkui kun tuota tavasi. Hienosti sanottuna tässä on nyt sitä diskurssia, josta kaiken maailman humanisteille maksetaan. Minun mielestäni tässä on hyvä peruste maksaa vähän vähemmän.
Quote from: Ilkka Partanen on 09.01.2011, 14:54:36
Jostain syystä muuten ehdotukseeni, että Suomessa maahanmuuttajia koulutettaisiin rakentamaan infraa kotimaassaan mm. rakennus-, terveydenhuolto-, koulutus-, jne. sektoreille ja lähetettäisiin taitoineen sinne kun tilanne rauhoittuu ei ole saanut kannatusta. Tietenkin koulutus, asuminen, lennot, jne. laskettaisiin tässä täysimääräisinä kehitysavuksi. Tämä vapauttaisi myös kotouttamisen haasteista, koska onhan meillä jo nykyisellään hyvä reservi joka voi toimia tulkkina ja kulttuurikoordinaattorina näihin koulutuskeskuksiin. Mahdoton ajatus ei monellakaan alueella liene järjestää koulutus paikan päällä. Tosin toiminnan henkeä kuvastaa hienosti sekin että eri alueille oli porailtu 50 kaivoa joista yli puolet on nykyään saastuneita tai muuten käyttökelvottomia. Kukaan hankkeessa olleista ei ollut saanut sellaista ajatusta että voisi paikallisia opettaa myös huoltamaan niitä kaivoja...
[...].
Hyvä että tuot tällaisia kannatettavia ajatuksia kokoomuspuolueen sisällä esiin. Kommentoin tuota viimeistä lausetta toteamalla että oletko varma ettei ole koulutettu huolto- ja ylläpitohommia näissä kehitysapuprojekteissa? Siinä olet oikeassa että ne todistettavasti kusee hyvin usein, esimerkiksi mekaaninen käsikäyttöinen kaivopumppu toimii siihen asti kun tarvittaisiin esim. tiivisteenvaihtoa ja sen jälkeen koko kaivo on vain reikä maassa kun kukaan ei osaa tai viitsi tehdä mitään. Puhumattakaan avaruusteknologiasta, esimerkiksi Valmetin traktorin öljynvaihdosta.
Hokasin vasta äskettäin, että olet kok. Se intensiteetti millä olet puolustanut JM-K:ta hämäsi luulemaan sinua muutoslaiseksi aluksi.
JM-K 6.1.2011:
"Jiri näet kusi eilen islamöyhöttäjien aamuraksuihin eli kirjoitti hyvin asiallisen, perustellun ja ennen kaikkea kiihkottoman kirjoituksen siitä, paljonko (=erittäin vähän) islamia on pelättävä".
En tiedä missä vaiheessa olet tullut "skeneen" mukaan mutta JM-K:n puolustelusi joka käänteessä on hieman hymyilyttävää.
-- Säädä JM-K-spämmäys vähemmälle.
Quote from: rähmis on 09.01.2011, 09:32:46
Suomalaisiakin järkyttäneen Tukholman pommi-iskun tekijä oli Englannissa asuva, länsimaiseen yhteiskuntaan ulkonaisesti hyvin sopeutunut irakilainen maahanmuuttaja. Tekonsa syyksi hän ilmoitti Ruotsin osallistumisen islaminvastaiseen sotaan Afganistanissa.
Ulkonaisesti hyvin. Metsästäjäkin käyttää maastopukua
Pommi-isku osoitti, ettei länsimaihin kohdistuvan terrorismin kehtoa suinkaan tarvitse etsiä Afrikan, Lähi-idän tai Aasian hauraista valtioista, vaan se saattaa olla rauhallinen pikkukaupunki Englannissa.
Luton ei ole vuosiin ollut rauhallinen pikkukaupunki(?)Se on yksi radikaalin islamin tunnetuimpia kohteita
Paraskaan tiedustelujärjestelmä ei pysty ehkäisemään itsemurhaiskuja varmasti. Valvonnan ja tarkkailun lisääminen äärimmilleen myös murentaisi pohjoismaisen yhteiskuntamallin vapauksia ja yhteisvastuun rakenteita
Ei, mutta niiden kasvualustaan voidaan tehokkaasti vaikuttaa. Ruoho tarvitsee kasvaaksen ravinteita
Diasporan käsitteellä viitataan tavallisesti konfliktien synnyttämiin siirtolaisryhmiin, jotka ainakin symbolisesti pitävät yllä ajatusta paluusta entiseen kotimaahan. Tähän liittyy myös vastuu kotimaan kehityksestä. Kotimaa voi olla esimerkiksi Somalimaa, oman klaanin asuttama alue Somalimaassa, laajasti ymmärretty Lähi-itä tai koko islamilainen maailma.
Arvoisa tukaani: Termi "symbolisesti" on loistava vastaus mutu-maailmaasi.
Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka on keskittynyt maahanmuuttajien kotouttamiseen. Suomen valtio pyrkii esimerkiksi koulutuksella ja työllistämistoimilla sopeuttamaan maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastuun kotouttamisesta kantaa sisäasiainministeriö, mutta käytännön työtä tekevät monet muutkin hallinnonalat.
Olet sitten Lukenut R. Viljasen muistion?
Vähemmälle huomiolle on jäänyt maahanmuuttajien sopeuttaminen Euroopan maiden ulkopolitiikkaan. Pelkkä ajatus kuulostaa provosoivalta, sillä käsityksemme, että ulkopolitiikka on kansallisvaltioiden kansallisten etujen edistämistä, on juurtunut syvälle. Muiden kansojen etuja ajavien ottaminen mukaan ulkopolitiikkaan tuntuu järjenvastaiselta.
Se on järjenvastaista.Ulkopoliikka on valtioiden välistä vuorokäyntiä ja toimintaa ja ne ajavat kansalaistensa etuja. YK on olemassa kansainvälisiä suhteita varten.
Onnistunut yhteistyö ei siis voi olla yksipuolista sopeuttamista, vaan sen pitää olla vuoropuhelua, kompromisseja ja oppimista. Yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Yhtälö ei ole tosiaankaan yksinkertainen. Vuoropuheluun, kompromissehin ja oppimiseen voi mennä kymmenistä satoihin vuosiin. Yhteistyö ei ole onnistunut, koska yhteistyötä tarjotaan taikaseinästä ja vastaanottajan ei tarvitse kantaa sen enempää vastuuta.koska on niin rankkaa.
Esimerkiksi Suomen somalit ovat osallistuneet ulkoministeriön järjestämään, kansalaisjärjestöille avoinna olevaan kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Ihan kiva olisi nähdä tietoa näistä Suomessa koulutetuista ja missä ne toimivat. Mogadishussa, Keniassa vai paperilla?
Boldit minulta, kursivointi rähmiksen tekstistä.
Quote from: Pahan ilman lintu on 09.01.2011, 13:02:13
Siis tämän kirjoittajalla on pakko ollut olla puppulausegeneraattori apunaan. En ainakaan itse osaisi moista kirjoittaa.
Veit jalat suusta. Tuota juttua lukiessa ensimmäinen ja oikeastaan ainoa ajatus oli, että se on tehty puppulausegeneraattorilla.
Quote
Poliittiset identiteetit ovat päällekkäisiä, ristikkäisiä ja liukuvia myös muualla kuin Euroopassa.
...
Onnistunut yhteistyö ei siis voi olla yksipuolista sopeuttamista, vaan sen pitää olla vuoropuhelua, kompromisseja ja oppimista. Yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Monitieteinen maailmanpolitiikan tutkimus on jo ottanut siirtolaisryhmien roolin mukaan kehitysyhteistyöstä ja konflikteista käytyyn keskusteluun. Uuden tutkimuksen tehtävänä on tuoda esiin näiden suhteiden monimutkaisuus ja tarkastella kriittisesti niitä käytäntöjä, joilla ryhmien roolia on vahvistettu ja hyödynnetty.
Tuo on täysin järjetöntä. Ei kai minkään vähänkään älykkään tutkimuksen tehtävä ole vartavasten tuoda esiin monimutkaisuutta vaan jotenkin yksinkertaistaa asioita ja saada yleistettäviä vastauksia. Piilorasismin etsinnässä on käytetty tuollaisia mystisiä selityksiä. Samoin feminismi-tutkimuksessa.
Ilmeisesti kirjoituksen tarkoitus on yrittää osoittaa että keskustelu noista asioista on liian monimutkaista taviksille, joilla ei ole vuosien tiedostavaa koulutusta asioista.
Eihän mitkään resurssit riittäisi tuollaiseen. Ja mitä se hyödyttäisi? Kun yksi 10 parametrin asia on ratkaistu, niin ratkaisua ei voida soveltaa muihin kun jokin "poliittisen identiteetin" muuttuja on vähänkin erilainen.
QuoteMaahanmuuttajien tietämys pitää hyödyntää
...
Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Maahanmuuttajien tietämys? Kysehän ei ole valmiista tietämyksestä, vaan täällä koulutetuista (joista ei edes sanota ovatko ylipäätään maahanmuuttajia vai täkäläisiä ammattilaisia).
Quote from: Ilkka Partanen on 09.01.2011, 14:54:36
Quote from: Jari Leino on 09.01.2011, 09:45:12
Diasporan lahjakkaat jäsenet saavat minulta suorastaan rajatonta arvostusta heti kun painuvat takaisin kotimaahansa ja vievät diarrean diasporan mukaan.
Jostain syystä muuten ehdotukseeni, että Suomessa maahanmuuttajia koulutettaisiin rakentamaan infraa kotimaassaan mm. rakennus-, terveydenhuolto-, koulutus-, jne. sektoreille ja lähetettäisiin taitoineen sinne kun tilanne rauhoittuu ei ole saanut kannatusta. Tietenkin koulutus, asuminen, lennot, jne. laskettaisiin tässä täysimääräisinä kehitysavuksi. Tämä vapauttaisi myös kotouttamisen haasteista, koska onhan meillä jo nykyisellään hyvä reservi joka voi toimia tulkkina ja kulttuurikoordinaattorina näihin koulutuskeskuksiin. Mahdoton ajatus ei monellakaan alueella liene järjestää koulutus paikan päällä. Tosin toiminnan henkeä kuvastaa hienosti sekin että eri alueille oli porailtu 50 kaivoa joista yli puolet on nykyään saastuneita tai muuten käyttökelvottomia. Kukaan hankkeessa olleista ei ollut saanut sellaista ajatusta että voisi paikallisia opettaa myös huoltamaan niitä kaivoja...
Tuolla menetelmällä kuitenkin saataisiin vakaampia alueita pitkällä jänteellä, koska osaamiselle olisi käyttöä ja en sitä epäile etteikö Afrikassakin osattaisi kehittyä. Se on vaan sikäli erikoinen paikka, että voidaan antaa välineet ja loput ongelmat liittyen hallintoon, jne. ratkaisevat lopulta afrikkalaiset itse.
Kyllähän tuo edellä mainitsemasi malli jossain määrin varmaan toimisi mutta... Kun se vaan on niin, ettei katkennut käsi parane syömällä täytekakkua. Koko ongelman ydin, siis Afrikassa, on liiallinen väestönkasvu resursseihin nähden (muistakaa kulkusirkat). Ennen kuin väestön määrä saadaan dynaamiseen tasapainoon resurssien kanssa, ovat tehdyt toimenpiteet vain täytekakun syöntiä. = Jos kaikki resurssit ovat tuontitavaraa(kehitysapua), väestö lisääntyy käyttäen minimitekijänä tätä.
Koko työsarka on aivan pohjaton kaivo, sinne voi siis aivan hyvin kustakin(kuten pruukaavat Afrikassa lahjakaivoihinkin tehdä).
Yhteenvetona: nykyinen kehitysapu(politiikka) pahentaa Afrikan ongelmia, sitä se on tehnyt jo 50 vuotta ja jo silloin tästä samasta asiasta puhuttiin ja se oli tiedossa(länsimaissa, ja Suomessa).
http://puppulausegeneraattori.fi/?a=7
Joillakin maahanmuuttajilla on tosi arvokasta tietoa. Esimerkiksi siitä, onko jonkun uskontokunnan edustaja hankkimassa räjähdysliivejä lähimmästä liivikaupasta. Maksujärjestelyn takuuksi on voitu sopia esim. neljännen vaimon asuntotuki.
Ilman muslimeja minäkään en tietäisi, että käymälään mentäessä sinne pitää astua ensin vasemmalla jalalla. Mutta nyt tiedän, koska moniosaajakansat ovat tämän arvokkaan tiedon säilyttäneet meille moukille.
Mutta vakavasti puhuen: kehitysmaista tulevilla maahanmuuttajilla ei keskimäärin ole mitään tietämystä. Jos heillä sitä olisi, näkyisi se heidän kotimaissaan. Mutta mitään ei ole havaittavissa, on vain kaaosta, köyhyyttä, väkivaltaa, taikauskoa ja tietämättömyyttä.
Ainoa kehitysmaalaisten "tieto" liittyy siihen, millaista erityiskohtelua heidän on saatava uskontonsa vuoksi. Jokaiselle on selvää, ettei tuo tieto hyödytä Eurooppaa mitenkään ja tuota tietoa sovellettaessa tehdään vain kotoutuminen ja sopeutuminen uuteen isäntämaahan mahdottomaksi.
JOO... kyllä Suomaliasta tulee vielä johtava Islamilainen Banaanivaltio. Meillä on siihen kaikki edellytykset ja osaaminen. :flowerhat:
Siis pitäisiko Kassi-Alin (missä hän nyt on, ei kai vain lusimassa ?), lakimies Huseinin tai kätilö Zahran mielipiteet vaikutta siihen, kuinka kauan suomalaiset sotilaat ovat Afganistanissa tai Pohjanmaa Somalian rannikolla ?
Quote from: M on 09.01.2011, 09:41:03
Quote
Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Tietääkö joku tästä jotakin?
Mitkä ovat ne myönteiset kokemukset?
No appropåååå! Eikös juuri tuo Zahra siellä vähän päästä vieraile, hengenvaarallisessa synnyinmaassaan? Kaippa hän siellä sitten auttaa lapsia maailmaan, onhan hänellä kätilön koulutus Suomessa hankittu. Kokemuksista en ole kuullut.
QuotePommi-isku osoitti, ettei länsimaihin kohdistuvan terrorismin kehtoa suinkaan tarvitse etsiä Afrikan, Lähi-idän tai Aasian hauraista valtioista, vaan se saattaa olla rauhallinen pikkukaupunki Englannissa
USA perusteli hyökkäystään Irakiin maan massatuhoaseohjelmalla.
Mitään massatuhoaseitahan ei löytynyt, joten perustelu oli myönnettävä vääräksi.
Wafa Sultan totesi aiheesta jotenkin niin, että Irakissa kyllä oli ja on massatuhoaseita, mutta että amerikkalaiset olivat etsineet väärästä paikasta.
Massatuhoaseet ovat(irakilaistenkin)koraanikoulujen koraanit.
Quote from: Argon on 09.01.2011, 12:05:09
http://www.google.fi/search?q=liisa+laakso&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&client=safari
Runttaa tuo riimi netsiin; olet kaikkien mocujen alkulähteellä.
Edit: toimiikohan edes moinen mobiiliomenalinkki oikeilla tietokoneilla?
No toimii se ainakin minun Linuxissani. Selaimena Firefox eli tässä so. Debian Linuxin oma Iceweasel.
Quote from: M on 09.01.2011, 09:41:03
Quote
Suomessa koulutettujen terveydenhoitoalan ammattilaisten työskentelystä Somaliassa on niin ikään saatu myönteisiä kokemuksia.
Tietääkö joku tästä jotakin?
Mitkä ovat ne myönteiset kokemukset?
Kyse on varmaan tästä (http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2008/10/02/asian-ytimeen-zahra-abdullah/) Somalian islamistien vieraana aikaansa viettäneestä kätilöstä (joka pitää muuten Lauttasaaressa yksityistä ympärileikkausklinikkaa).
Sama tyyppi on myös kertonut (http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2008/01/13/suomalaisuuden-hapaisijat-osa1/) kunnioituksestaan isäntäväen kulttuuria kohtaan ja osallistunut (http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2008/01/13/suomalaisuuden-hapaisijat-osa1/) myös pääkaupunkiseudun likkennepolitiikasta käytävään keskusteluun.
Ai niin, tämä (https://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2008/11/10/kysymys-kaupunginvaltuutettu-zahra-alle/)
myönteinen kokemus vaati taannoin (hänen isäntinään toimineiden islamistien ollessa ahdingossa) kovaan ääneen Suomea evakuoimaan hänet Somaliasta (siis siitä maasta, josta hän on joutunut poistumaan henkilökohtaisen turvattomuuden vuoksi turvapaikanhakijaksi Suomeen - ja palannut takaisin sinne).
Quote from: rähmis on 09.01.2011, 09:32:46
Maahanmuuttajien tietämys pitää hyödyntää
Norjassa asuvien pakistanilaisten mukaanotto Norjan kehitysyhteistyöhön Pakistanissa taas on selvästi vahvistanut yhteisöä Norjassa ja siten tukenut sen kotoutumista. Ero sisä- ja ulkopolitiikan välillä on tässäkin tapauksessa veteen piirretty viiva.
Hesari (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135262916005)
Siis ero Pakistanin sisäpolitiikan ja Norjan ulkopolitiikan välillä on veteen piirretty viiva vai onko Norjan sisäpolitiikan ja Pakistanin ulkopolitiikan ero on veteen piirretty? Norjalainen sosialistipoliitikkohan kävi jo ennen suurkäräjävaaleja vaalikiertueella Pakistanissa asuvien Norjan kansalaisten luona. Sosialististen maiden aikoinaan peräänkuuluttama toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaate alkaa kuulostaa jo hyvältä fraasilta.
Liisa Laaksolle täytyisi jotenkin saada välitettyä tieto tästä ketjusta. Pravdan toimituskunta voisi myös saada uusia näkemyksiä.
Näin revitään tuollainen outo teksti kappaleiksi asiallisesti Homman tapaan.
Quote from: Dilat Laraht on 11.01.2011, 01:07:31
Siis ero Pakistanin sisäpolitiikan ja Norjan ulkopolitiikan välillä on veteen piirretty viiva vai onko Norjan sisäpolitiikan ja Pakistanin ulkopolitiikan ero on veteen piirretty?
Euroopassa, etenkin sen sosiaalidemokraattisemmassa nurkassa, on jo vuosikaudet ollut muotia arvostella Yhdysvaltain toisen maailmansodan jälkeistä ulkopolitiikkaa, jossa ollaan aktiivisia muiden valtioiden sisäpolitiikan suhteen.
Miksi minusta tuntuu, että nämä samat viivainpiirtäjäpoliitikot lukeutuvat nimenomaan tähän arvostelijasiipeen?