Sisäministeriön kansliapäällikkö, ETNO:n puheenjohtaja
Ritva Viljanen toivoo toimia, jossa niin viranomaiset kuin maahanmuuttajajärjestötkin toimivat yhdessä. Hän toivoo erityisesti sitä, että valtaväestö pysyisi alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia.
Merkittävin maahanmuuttajien asumiskeskittymä on Varissuon lähiö, jonka asukkaista yli 33 prosenttia on muunkielisiä. Varissuon koulun oppilaista on vieraskielisiä 67 % ja Lausteen koulun oppilaista 45%.
- Muutokseen tarvitaan myös rahaa ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivoimista, jatkaa Viljanen.
QuoteRitva Viljanen haluaa purkaa maahanmuuttajien keskittymistä tietyille alueille
Lähiöistä tehtävä houkuttelevia kaikille kaupunkilaisille
HEIKKI KAUHANEN
Maahanmuuttajien keskittymien purkaminen nousi keskeiseksi teemaksi, kun Turun kaupunki ja valtakunnallinen etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO neuvottelivat torstaina Turussa.
Sisäministeriön kansliapäällikkö, ETNO:n puheenjohtaja Ritva Viljanen toivoo toimia, jossa niin viranomaiset kuin maahanmuuttajajärjestötkin toimivat yhdessä. Hän toivoo erityisesti sitä, että valtaväestö pysyisi alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia.
Asukaskeskittymisiä on lisännyt juuri se, että maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä on muuttanut valtaväestöä muualle, mikä on antanut tilaa uusille maahanmuuttajille. Näin keskittyminen on vahvistunut entisestään.
Asuntomarkkinoiden jäykkyys syynä
Keskittymisen taustalla on usein asuntomarkkinoiden jäykkyys.
Sisäasiainministeriön oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat eivät lähtökohtaisesti hakeudu toistensa läheisyyteen. Se on yleensä ratkaisu tilanteessa, jossa vuokra-asunnon saaminen muilta alueilta tai vapailta markkinoilta ei ole realistinen vaihtoehto.
- Erityisen tärkeää monikulttuuristen lähiöiden tulevaisuuden kannalta on säilyttää kouluopetuksen taso korkeana ja toteuttaa muutoinkin sellaisia palveluratkaisuja, jotka vahvistavat ja parantavat koko lähiön palveluja, Ritva Viljanen korostaa.
- Suomen kielen hallinta ja jatko-opintomahdollisuudet ovat keskeinen tekijä työntekomahdollisuuksille ja alueen asukkaiden osallisuudelle yhteiskunnassa, toteaa Viljanen.
Kansliapäällikön mukaan tukholmalaisen maahanmuuttajalähiön Ringebyn koulu on tästä hyvä esimerkki.
Aiemmin hyljeksitty koulu on nyt haluttu opinahjo kaikenlaisille ruotsalaisille.
Maahanmuutto menestystekijä
Viljanen korostaa, että maahanmuutto ja lisääntyvä monimuotoisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä tulevaisuudessa.
- Kun julkisuudessa tuodaan esille muun muassa asumisen keskittymisestä ja osattomuuden kasautumisesta johtuvia ongelmia Ruotsin suurten kaupunkien lähiöissä, unohdetaan, että Ruotsi on menestystarina, jonka hyvinvointi perustuu paljolti maahanmuuttoon, Viljanen painottaa.
Samalla kansliapäällikkö toteaa, että pelkillä hallinnollisilla päätöksillä muutosta ei tapahdu.
- Muutokseen tarvitaan myös rahaa ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivoimista. Raha-automaattiyhdistyksen nykyinen tukijärjestelmä ei ole riittävä.
Varissuolla joka kolmas muunkielinen
Turussa maahanmuuttajien määrä on kasvanut jatkuvasti.Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrä oli viime vuoden lopussa noin 11 800 eli 6,7 % kaupunkilaisista.
Merkittävin maahanmuuttajien asumiskeskittymä on Varissuon lähiö, jonka asukkaista yli 33 prosenttia on muunkielisiä. Alueellisesti osuus on Suomen korkein.
Muita maahanmuuttajien asumiskeskittymiä Turussa ovat Lauste (25 %) ja Halinen (22 %).
Varissuon koulun oppilaista on vieraskielisiä 67 % ja Lausteen koulun oppilaista 45%.
Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.
- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää.
Turun kaupungilla on oma työryhmä, jonka tehtävänä on ollut etsiä ratkaisuja asumiskeskittymien kasvun hillitsemiseksi ja uusien keskittymien synnyn estämiseksi.
Työryhmä luovutti kaupungin johdolle raporttinsa helmikuussa. Turku on myös mukana ainoana suomalaisena kaupunkina eurooppalaisessa kaupunkivertailussa (CLIP), jossa tutkitaan maahanmuuttajien integraatiota.
Julkaistu 27.3.2009 1:31:06
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-03-27,104:2:601524,1:0:0:0:0:0: (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-03-27,104:2:601524,1:0:0:0:0:0:)
Quote- Kun julkisuudessa tuodaan esille muun muassa asumisen keskittymisestä ja osattomuuden kasautumisesta johtuvia ongelmia Ruotsin suurten kaupunkien lähiöissä, unohdetaan, että Ruotsi on menestystarina, jonka hyvinvointi perustuu paljolti maahanmuuttoon, Viljanen painottaa.
*nauruoksennusta*
Tämä oli kyllä tämän aamun toistaiseksi paras mokutus. Ruotsi on maahanmuuttoasioissa menestystarina. Menisi sanomaan tuon niille poliiseille, sairaankuljettajille ja palomiehille, jotka joutuvat asioimaan Malmössä. Saattaisi tulla melko välitön palaute.
Hommapoijaat lähtee kesäl turkkusee
kaataa viinaa karvasee kurkkusee .
1. Nykyinen 25% mamukeskittymä muutamaan lähiöön = Huono
2. 2015 Koko kaupungin kattava tasainen 25% mamutiheys = Hyvä
3. ??
4. Profit!
Ilmeisesti sisällisotaan verrattavia ongelmia ei tarvitse huomioida mitattaessa "menestystarinoita".Mitä enemmän maahanmuuttajia suhteessa muuhun väestöön,sitä suurempi menestystarina.
Quote from: vonBock on 27.03.2009, 11:31:26
Ilmeisesti sisällisotaan verrattavia ongelmia ei tarvitse huomioida mitattaessa "menestystarinoita".Mitä enemmän maahanmuuttajia suhteessa muuhun väestöön,sitä suurempi menestystarina.
Khyl varissuost kauhessti kärssi sai. Mä puhuisin mielummin menetystarinasta. Mut Viljasesta se on kliffaa kun valde maksaa kaiken.
"Sisäasiainministeriön oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat eivät lähtökohtaisesti hakeudu toistensa läheisyyteen. Se on yleensä ratkaisu tilanteessa, jossa vuokra-asunnon saaminen muilta alueilta tai vapailta markkinoilta ei ole realistinen vaihtoehto"
Ei kai saksalainen tai venäläinen lähtökohtaisesti hakeudu somalien keskuuteen ? Kuitenkin kaikki ovat teknisesti maahanmuuttajia.
"Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.
- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää"
Miten tämä hyödyntäminen näkyy ?
Juuri tuo täysin abstrakteista käsitteistä puhuminen mokutuksen perusteluissa häiritsee yhä enemmän, "vahvuus", "voimaantuminen", "voimavara", "rikkaus". Mitä helvettiä ne ovat?
Quote from: Maailmanmies on 27.03.2009, 11:37:21
"Sisäasiainministeriön oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat eivät lähtökohtaisesti hakeudu toistensa läheisyyteen. Se on yleensä ratkaisu tilanteessa, jossa vuokra-asunnon saaminen muilta alueilta tai vapailta markkinoilta ei ole realistinen vaihtoehto"
Ei kai saksalainen tai venäläinen lähtökohtaisesti hakeudu somalien keskuuteen ? Kuitenkin kaikki ovat teknisesti maahanmuuttajia.
"Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.
- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää"
Miten tämä hyödyntäminen näkyy ?
Voihan kaatopaikkajätettäkin hyödyntää loistavasti, mutta jätteenä se pysyy silti. Jos yhteiskunta voisi valita, onko jätteitä olemassa vai ei, valintaa ei tarvitsisi kauan miettiä, olkoonkin niin, että jätteistä osan voi hyötykäyttää.
Quote from: PK on 27.03.2009, 11:29:43
1. Nykyinen 25% mamukeskittymä muutamaan lähiöön = Huono
2. 2015 Koko kaupungin kattava tasainen 25% mamutiheys = Hyvä
3. ??
4. Profit!
Sain vasta MBA-opinnoissa Finanssihallinnan kurssin suoritetuksi ja talouspuolen proffa toisi toistamisesta päästyäänkin, että Profit (eli tuotto) on keinotekoinen luku, joka voi olla mitä vaan, eikä sitä pitäisi käyttää pohjana missään muussa kuin PR:ssä.
Todellinen taloushallinto ja tehokkuuslaskenta pohjaa vain ja ainoastaan kassavirtaan.
Quote from: vonBock on 27.03.2009, 11:31:26
Ilmeisesti sisällisotaan verrattavia ongelmia ei tarvitse huomioida mitattaessa "menestystarinoita".Mitä enemmän maahanmuuttajia suhteessa muuhun väestöön,sitä suurempi menestystarina.
Mutta entä jos tuo 'menestystarinan' määritelmä onkin se, että mitä suurempaan maahanmuuttajien tiheyteen päästään ENNEN sisällisodan syttymistä sen suurempi menestystarina.
Hetkinen, mitäs jos koko mokutuksessa on kyse samanlaisesta extreme-harrastuksesta kuten vaikka vuorikiipeily. Käsittääkseni näissä extreme-harrastuksissa yhtenä motiivina on se tunne, jonka adrenaliinin lisääntyminen saa aikaan. Mokutuksen kohdalla vaarantunne syntyy mahdollisesta sisällisodasta, ja sitä korkeammalle adrenaliini taso nousee, mitä lähemmäs tuota rajaa päästään.
Ongelmana tässä eliitin 'extreme-harrastuksessa' on turvavaljaiden puute. Siinä missä vuorikiipeiliä otteen lipsahdettua jää killumaan maan ja taivaan väliin turvavaljaistaan, ei mokutuksen lipsahtaessa yli löydykkään mitään pelastavaa turvavälinettä, jolla sisällissota voidaan välttää. Tämä tietysti vain lisää innokkaimpien mokuttajien kiimaa, koska aivan kuten kiipeiltäessä ilman turvaköyttä, myös mokutuksessa riski on todellinen.
Quote from: Mekaanikko on 27.03.2009, 11:39:53
Juuri tuo täysin abstrakteista käsitteistä puhuminen mokutuksen perusteluissa häiritsee yhä enemmän, "vahvuus", "voimaantuminen", "voimavara", "rikkaus". Mitä helvettiä ne ovat?
Täysin samaa mieltä. Jos humanitaariset maahanmuuttajat ovat oikeasti niin suuri rikkaus meille, luulisi siitä olevan näyttää jotain konkreettisia laskelmiakin.
Jos nykyinen maahanmuuttopolitiikka on selvästi Se Oikea Politiikka, niin kai olisi helppo perustella faktapohjalta, miksi näin on. Kuitenkaan en ole kertaakaan nähnyt minkäänlaisia asiapohjaisia argumentteja nykyisenkaltaisen humanitaarisen maahanmuuton puolesta. Yleensä vain toistetaan, että niitä argumentteja on olemassa, mutta mitä ne ovat - siitä ei puhuta missään.
Quote from: M on 27.03.2009, 11:40:42
Voihan kaatopaikkajätettäkin hyödyntää loistavasti, mutta jätteenä se pysyy silti.
Itse pyrkisin välttämään maahanmuuttajien rinnastamista jätteisiin.
Quote"Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.
- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää"
Onko joku jo käynyt lisäämässä tuon "vuoden pöntöin mokutus" -listalle? Klassikkoainesta, tuosta on vaikeaa enää huonommaksi pistää.
Quote from: Ntti on 27.03.2009, 11:56:40
Quote from: M on 27.03.2009, 11:40:42
Voihan kaatopaikkajätettäkin hyödyntää loistavasti, mutta jätteenä se pysyy silti.
Itse pyrkisin välttämään maahanmuuttajien rinnastamista jätteisiin.
Minäkin yritin, mutta en onnistunut.
QuoteHän toivoo erityisesti sitä, että valtaväestö pysyisi alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia.
Kylla se on nyt niin, että näillä alueilla valtaväestö on muuttumassa enemmistöstä vähemmistöksi ja tätä ei millään toivomuksilla voida estää.
Rinkeby:
http://www.uutiskynnys.fi/uutiset/ulkomaat/2007/rinkeby/rinkeby---tunnelbanalla-tulevaisuuteen (http://www.uutiskynnys.fi/uutiset/ulkomaat/2007/rinkeby/rinkeby---tunnelbanalla-tulevaisuuteen)
Quote from: M on 27.03.2009, 11:58:01
Quote from: Ntti on 27.03.2009, 11:56:40
Quote from: M on 27.03.2009, 11:40:42
Voihan kaatopaikkajätettäkin hyödyntää loistavasti, mutta jätteenä se pysyy silti.
Itse pyrkisin välttämään maahanmuuttajien rinnastamista jätteisiin.
Minäkin yritin, mutta en onnistunut.
Viivästynyt onnistuminen :)
En kyllä ymmärrä tuota logiikkaa, että aluksi halutaan monikulttuurisuutta, ja sitten kun sitä päättäjien tavoitteiden verran joissakin lähiöissä on, niin puhutaan asumiskeskittymistä. Varissuon kaltaiset lähiöthän ovat kehittyneempiä ja modernimpia kaupunginosia kuin muut, monokulttuuriset kaupunginosat. :)
Yrittääköhän Viljanen nyt sanoa, että Varissuolla on liikaa maahanmuuttajia vai muissa kaupunginosissa liian vähän maahanmuuttajia? Koska päättäjien yleinen mielipide on se, että monikulttuurisuus on voimavara ja rikkaus, eikä maahanmuuttajia ole koskaan liikaa, ei voida tulla muuhun lopputulokseen kun siihen, että Viljasen ongelma on muiden kaupunginosien liian vähäinen suhteellinen maahanmuuttajaosuus. Mikähän ongelma Viljasen mielestä on siinä, että joissakin kaupunginosissa on sen verran maahanmuuttajia, kun päättäjät ovat tavoitteeksi asettaneet?
QuoteMaahanmuuttajien keskittymien purkaminen nousi keskeiseksi teemaksi, kun Turun kaupunki ja valtakunnallinen etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO neuvottelivat torstaina Turussa
Hienoa. Äänestyskäyttäytyminen on jo ohjeistettu matti "ei saa olla..." vanhasen toimesta. Nyt Turkulaisia opastetaan asumaan oikein.
QuoteSisäministeriön kansliapäällikkö, ETNO:n puheenjohtaja Ritva Viljanen toivoo toimia, jossa niin viranomaiset kuin maahanmuuttajajärjestötkin toimivat yhdessä. Hän toivoo erityisesti sitä, että valtaväestö pysyisi alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia
Melkoista optimismia.
QuoteAsukaskeskittymisiä on lisännyt juuri se, että maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä on muuttanut valtaväestöä muualle, mikä on antanut tilaa uusille maahanmuuttajille. Näin keskittyminen on vahvistunut entisestään.
Mistä mahtaa johtua? Kantaväestön rakenteellisesta rasismista? Piilosyrjinnästä? Erilaisuuden kohtaamisen vaikeudesta vai siitä että ei halua asua, mahdollisella tulevaisuuden, sotatoimialueella.
QuoteKeskittymisen taustalla on usein asuntomarkkinoiden jäykkyys
Tai sitten ei. Kaupungin vuokra-asunnoista harvemmin käydään asukkaan kanssa kauppaa ja humanitäärinen maahanmuuttaja harvemmin, vastaanottokeskuksesta lähtiessään rupeaa asuntokauppoja tekemää. Jos rupeaa niin voidaanko silloin em. hakijan hädänalaisuus kyseenalaistaa?
Quote
Sisäasiainministeriön oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat eivät lähtökohtaisesti hakeudu toistensa läheisyyteen. Se on yleensä ratkaisu tilanteessa, jossa vuokra-asunnon saaminen muilta alueilta tai vapailta markkinoilta ei ole realistinen vaihtoehto.
- Erityisen tärkeää monikulttuuristen lähiöiden tulevaisuuden kannalta on säilyttää kouluopetuksen taso korkeana ja toteuttaa muutoinkin sellaisia palveluratkaisuja, jotka vahvistavat ja parantavat koko lähiön palveluja, Ritva Viljanen korostaa.
Sisäasiainministeriön tutkimus, näin empiirisessä valossa, saataa olla aavistuksen verran puolueellinen. Kouluopetuksen tasosta sen verran että jos 20-50% luokan oppilaista saa omankielistä tukiopetusta niin loppu osa saataa turhautua touhuun.
QuoteKansliapäällikön mukaan tukholmalaisen maahanmuuttajalähiön Ringebyn koulu on tästä hyvä esimerkki.
Miten. Perusteluja kiitos.
Quote- Kun julkisuudessa tuodaan esille muun muassa asumisen keskittymisestä ja osattomuuden kasautumisesta johtuvia ongelmia Ruotsin suurten kaupunkien lähiöissä, unohdetaan, että Ruotsi on menestystarina, jonka hyvinvointi perustuu paljolti maahanmuuttoon, Viljanen painottaa.
Ruotsin menestys tarina jää 60-70 luvulle jolloin Ruotsin teollisuutta pyöritettiin siirtolais voimin. Nykyinen menestys Ruotsissa johtaa kansakunnan olemassaolon lakkaamiseen nykymuodossaan.
Quote- Muutokseen tarvitaan myös rahaa ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivoimista. Raha-automaattiyhdistyksen nykyinen tukijärjestelmä ei ole riittävä.
Juu, valtio maksaa, ei se keneltäkään ole pois. Täytyy lopettaa Ray:n pelien pelaaminen.
QuoteVarissuolla joka kolmas muunkielinen
Turussa maahanmuuttajien määrä on kasvanut jatkuvasti.Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrä oli viime vuoden lopussa noin 11 800 eli 6,7 % kaupunkilaisista.
Merkittävin maahanmuuttajien asumiskeskittymä on Varissuon lähiö, jonka asukkaista yli 33 prosenttia on muunkielisiä. Alueellisesti osuus on Suomen korkein.
Kiva. Onnea Turku, saate pian ikioman Rosengårdin.
QuoteVarissuon koulun oppilaista on vieraskielisiä 67 % ja Lausteen koulun oppilaista 45%.
Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.
- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää
Voisiko joku koulun henkilökunnasta tai oppilaista kommentoida em. lainausta?
QuoteTurun kaupungilla on oma työryhmä, jonka tehtävänä on ollut etsiä ratkaisuja asumiskeskittymien kasvun hillitsemiseksi ja uusien keskittymien synnyn estämiseksi.
Repikää mielummin vaikka 5satasia roskikseen, tulee pitkän päälle halvemmaksi.
Quote
Työryhmä luovutti kaupungin johdolle raporttinsa helmikuussa. Turku on myös mukana ainoana suomalaisena kaupunkina eurooppalaisessa kaupunkivertailussa (CLIP), jossa tutkitaan maahanmuuttajien integraatiota.
Tarvitseeko tuota erikseen tutkia Suomessa. Eiköhän Ranskan, Englannin, Belgian, Ruotsin, Tanskan ja Norjan havainnot humanitäärisestä maahanmuutosta riitä?
Mistähän johtuu, että vaikka Varissuolla n. 1/3 on maahanmuuttajia, Varinsuon koululla peräti 2/3 oppilaista on maahanmuuttjia.
Mutta entä jos tuo 'menestystarinan' määritelmä onkin se, että mitä suurempaan maahanmuuttajien tiheyteen päästään ENNEN sisällisodan syttymistä sen suurempi menestystarina.
[/quote]
Taisit osua mokuttajien retoriikan ytimeen.
"Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti" tarkoittaa, ettei koulu ole vielä hankkinut metallinpaljastimia tai palkannut vartijoita.
Quote from: Maailmanmies on 27.03.2009, 11:37:21
"Viljasen mukaan Turussa maahanmuuttajuus on nähty myös vahvuutena.
- Esimerkiksi Varissuon koulussa sitä on hyödynnetty loistavasti, hän kiittää"
Hevon paskat ja pari vahvempaa termiä. Tunnen itse paljon OKL:n, eli opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita, joista jotkut ovat suorittaneet harjoitusjaksojaan näissä ihanan vahvoissa ja loistavissa mokukouluissa. Jos haluaisi kuulla sukkia jalassa pyörittäviä juttuja ja lausuntoja, tarvitsisi mennä vain haastattelemaan niiden opettajia, eikä pikku Ibrahimeista, Mohammedeista ja Abdullaheista varmasti kovin monta positiivista sanaa kuultaisi.
Eikä kuultaisi muuten myöskään Ritva Viljasesta ja muista idiooteista, jotka pakottavat jo ennestään rutiköyhät koulut uhraamaan leijonanosan vähistä varoistaan eri kielten tulkkeihin ja ammattiymmärtäjiin, jotta pikku kullanmurut pystyvät opiskelemaan ihmisiksi.
Eivätkä siltikään pysty.
EDIT: Niin, asun tosiaan Turussa ja opiskelen Turun Yliopistolla. Kyse on siis juurikin tästä mainitusta koulusta.
Siis lause hyvinvointi perustuu paljolti maahanmuuttoon on kyllä ihmeellinen. Onkohan tämä nyt se uusin moku-slogani, sillä samansuuntaista esitettiin juuri äsken Vantaalla?
PS: Ilmankos Japanissa Ja Etelä-Koreassa ei hyvinvointia esiinny.
Mitenköhän Varissuon koulussa on saatu kiitettävästi hyödynnettyä tätä loistavaa vahvuutta?
Tällaisia lauotaan kovin itseselvyyksinä, mutta joudun kyllä häpeäkseni myöntämään, etten ole kovinkaan pysyny mukana siitä, miten näistä on hyödytty. Minulle nyt ei tule mieleen yhtään realistista tapaa hyötyä tällaisesta, ainoastaan voin kuvitella, kuinka paljon useita eri kieliä puhuvat oppilaat tarvitsevat enemmän resursseja. Mikäköhän mahtaa olla Varissuon oppilaiden taso PISA:ssa verrattuna koko maan keskiarvoon?
Jaa, alkaako nk. white flight -ilmiö näkyä jo Suomenkin lähiöissä niin, että virkamiehet joutuvat "puuttumaan" siihen. Veikkaan, että aika marginaalinen osa väestöstä vaihtaa asuinpaikkaa pelkästään naapurien ulkomaalaistaustan vuoksi. Eli eiköhän siinä taustalla ole jotain syvempääkin. Muuttaisi Viljanen itse Vuosaareen tai Jakomäkeen, jos siellä kerran niin rikasta on.
Eihän tuota ilmiötä tietenkään toivoisi, mutta uskoisin siihen olevan ihan selkeät ja perustellut syyt suurimmalla osalla.
Jahas, nykyään Ruotsin loistavastasta kouluesimerkistä käytetään nimeä Ringeby - ilmeisesti googlauksen vaikeuttamiseksi. Muistelen, että Rinkebyn ihanan synergiakoulun profeettareksi kyrvähti juuri satojen tuhansien "esitelmöintipalkkioiden" hämärästä taskuunpistämisestä. Tai jotain.
Kehotan jokatapauksessa mad-am Viljasta käymään itse Rinkebyssä. Kokemus on unohtumaton - ja kaikki se värinä löytyy vain parinkymmenen minuutin tunnelbana-matkan päästä Ruotsin pääkaupungin T-central asemalta (siis mikäli R:n asema ei satu olemaan suljettu nuorisolevottomuuksien takia).
Voisiko Ritva Viljanen sitten vaikka esimerkin vuoksi muuttaa Varissuolle, jos se on niin auvoista asumista?
Quote from: humanoidi
Voisiko Ritva Viljanen sitten vaikka esimerkin vuoksi muuttaa Varissuolle, jos se on niin auvoista asumista?
Veit renkaat muuttoautostani ;D
Quote from: humanoidi on 28.03.2009, 08:25:22
Voisiko Ritva Viljanen sitten vaikka esimerkin vuoksi muuttaa Varissuolle, jos se on niin auvoista asumista?
Olen täsmälleen samaa mieltä. Suomalaiset tarvitsevat johtajiensa antamaa esimerkkiä käytännön teoista. Puheet ovat onttoja, jos ei elä niin kuin saarnaa.
Muitakin esimerkin antajia tarvitaan. Miten olisi, jos Tavja siirtäisi virkasuntonsa Jakomäkeen ja kesäasunnon Varissuolle? Voimavaran ja rikkauden kohtaamista päivittäin.
Quote from: Maltillinen on 27.03.2009, 11:53:14
Sain vasta MBA-opinnoissa Finanssihallinnan kurssin suoritetuksi
Ai nyt vasta? Kiljuskinithän yleensä lukee MBA:n tarkkiksen ja vankeinhoitolaitoksen välissä.
Quote from: Tooheys on 28.03.2009, 09:05:27
Quote from: Maltillinen on 27.03.2009, 11:53:14
Sain vasta MBA-opinnoissa Finanssihallinnan kurssin suoritetuksi
Ai nyt vasta? Kiljuskinithän yleensä lukee MBA:n tarkkiksen ja vankeinhoitolaitoksen välissä.
Olen kai jälkeenjäänyt...
Quote from: Kala on 28.03.2009, 01:27:41
Mitenköhän Varissuon koulussa on saatu kiitettävästi hyödynnettyä tätä loistavaa vahvuutta?
Villi mutta valistunut arvaus: seinät ja käytävät ovat väärällään etnoartefakteja. Kuvikseen ja musiikkiin leivotaan etnoelementtejä mukaan, kun lapset on niin ihanan erilaisia. Etnisyys näkyy juhlissa. Pikku nappisilmiä pidetään kulttuurinsa mallinukkeina, joita tulee palvoa. Myös luokkatilanteissa otetaan huomioon kulttuurilliset erot - viittaaminen ja oman puheenvuoron odottaminen ovat out, impulsiivisuus ja maahanmuuttajamainen välittömyys ovat in. Jonkinlainen vahvuus on sekin että kun kolmoset ja neloset pelaavat pihalla palloa, kolmosluokan Abdurrahim (14 v) tasoittaa peliä kummasti.
Näin siis ulkoinen puoli. Homman (sic) kääntöpuoli on että korkea mamu-% tuo koululle lisää rahaa, resurssia ja ihmisiä: kulttuurikuraattoreita, resurssiopettajia, kouluavustajia, tulkkeja, in-house-kotikielenopettajia, ehkä sosiaalitoimikin on yhden napin päässä kun rassissmi uhkaa rampauttaa pikku taimet kehtoonsa.
Tässäpä ne vahvuudet. Heikko koulu voi kuitenkin paremmin kuin rikkaudella vahvistettu. On se ihmeellistä.
"Merkittävin maahanmuuttajien asumiskeskittymä on Varissuon lähiö, jonka asukkaista yli 33 prosenttia on muunkielisiä. Alueellisesti osuus on Suomen korkein.
Muita maahanmuuttajien asumiskeskittymiä Turussa ovat Lauste (25 %) ja Halinen (22 %)."
Monia vuosia sitten, vuonna kivi ja kirves, eräs turkulainen ystäväni esitti minulle arvoituksen:
Mikä ei kuulu joukkoon, kuppa, tippuri, aids, kaksio Lausteella?
vastaus: Kaksio Lausteella. Kupasta ja tippurista pääsee eroon lääkkeillä ja aidskin pysyy kurissa lääkityksellä, mutta Lausteen kaksiosta ei pääse eroon millään jos on joskus sellaisen erehtynyt ostamaan.
Jos hän tänä päivänä kertoisi saman jutun, olisiko Lauste korvattu Varissuolla?
Outoa, että viranomaispuolella aletaan olla huolissaan joidenkin lähiöiden mamumäärien noususta. En ole missään vaiheessa huomannut samojen tahojen asettavan mitään tavoitelukuja sille, paljonko ulkomaalaistaustaisia Suomeen aiotaan haalia. Varissuon prosentithan edustavat virallisen uskonnon mukaan rikkautta ja voimavaraa. Mitä väliä sillä on, jos luku nousee. Sehän on jo tiedossa, että ensin prosentit nousevat joissakin kaupunginosissa, sitten mennään kriittisten rajojen yli joissakin kaupungeissa ja seuraavaksi aletaan miettiä valtion jakamista erilaisiin itsehallintoalueisiin ja reservaatteihin. Etnisille suomalaisille jää ilmeisesti Lappi ja Kainuu. Sieltä kannattaa jo tässä vaiheessa ryhtyä etsimään talon paikkaa, kun maa on vielä halpaa.
On surullista huomata, että poliitikkojen aikatähtäin ylettyy enintään seuraaviin vaaleihin saakka. Maahanmuuttajatouhu on täysin kädestä suuhun elämistä: Tulee jotain porukkaa Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja sitten hätäpäissään keksitään väliaikaisia majoitustiloja ties mistä ja odotellaan pari kolme vuotta, jotta saataisiin päätös oleskeluluvista. Sitten luvan saaneet (ilmeisesti vähintään puolet) pakkautuu ongelmaalueille jne.
Miksi kukaan merkittävässä asemassa oleva päättäjä mieti, mikä on tilanne vaikka vuonna 2025? Kun kerta on nähtävissä, että asiat ovat menossa päin helvettiä, miksei kerta kaikkiaan oteta tilannetta haltuun? Jos halutaan vaikka 6000 humanitaarista tulijaa per vuosi, olisi mietittävä, miten näistä saadaan vaikka 5 vuodessa levyseppiä, bussinkuljettajia, varastomiehiä, lähihoitajia yms. ja mitä se maksaa. Ja sitten pitäisi satsata se sata miljoonaa poikineen. Jos taas rahaa ei ole tai urakka on muuten on mahdoton, EI PIDÄ OTTAA tulijoita tänne loisimaan veronmaksajien rahoilla. Nykypolitiikka on pelkkää ajelehtimista ja hurskaita toiveita, että asiat järjestyvät jotenkin itsestään.