Quote
Det är mde stort intresse jag har följt med SFP-politikernas dikussion om metropolpolitiken. Efter ett modigt utspel av Marcus Rantala (HBL13.11.) redogjorde Christina Gestrin (HBL 17.11.) för partiets officiella linje: bevara status quo i metropolregionen till varje pris. Varken Rantala eller Gestrin nämner med ett ord varför en metropolpolitik behövs. Den språkpolitiska agendan överskuggar allt annat.
Enligt SDP stor metropolregionen inför stora utmaningar som sammantaget stör en balanserad utveckling samt människornas rörlighet och trivsel. Det håller på att uppstå de rikas och de fattigas områden där människorna lever i helt olika världar. Segregerinsutvecklingen tillspetsas ytterligare när kommunerna tävlar sinsemellan om skattebetalare.
Samhällsstrukturen har också splittrats i och med att kommunerna bedrivit markplanering enbart utgående från sina egna behov. Därför är kollektivtrafiken helt underutvecklad utanför huvudstadsregionen. Bristen på billiga bostäder är skriande.
SDPs utgångspunkt är att det behövs mera bindande beslutsfattande om markanvändning, boende och trafikfrågor inom metropolregionen. Det frivilliga samarbetet, som SFP förespråkat, leder ingen vart. Metropolregionens kommuner har hittills kunnat enas kring den minst gemensamma nämnaren, men inte mycket mer. Det frivilliga samarbetet är ogenomskinligt och det saknar demokratisk förankring. Kommunsammanslagningar är nödvändiga, men löser inte hela regionens problem.
I sitt metropolprogram förespråkar SDP att man inrättar en demokratiskt vald fullmäktige i metropolregionen. I partiets modell omfattas metropolen av 16 kommuner: Helsingforsregionen samt Borgå och Lojo. Metropolfullmäktige skulle besluta om markanvändning, boende och trafikfrågor medan kommunerna fortsättningsvis skulle ansvara för den lokala servicen. Således skulle metropolförvaltningen inte ha några språkpolitiska inverkningar. Man skulle dessutom bli av med olika odemokratiska samarbetsorgan eller papperstigrar på köpet.
Nu gäller det att sätta stopp för segregationsutvecklingen och se till hela regionens bästa. För att det ska lyckas behövs det bindande beslut och mera demokrati på metropolnivån.
Mikael Hiltunen
Sekreterare
SDP:s metropolarbetsgrupp
Quote
Olen seurannut suurella kiinnostuksella SFP-poliitikkojen keskustelua metropolipolitiikasta. Rohkean Marcus Rantalan alustuksen jälkeen valmisteli Christina Gestrin puolueen virallisen linjan: pidä yllä status quo hinnalla millä hyvänsä. Kumpikaa ei mainitse sanallakaan miksi metropolipolitiikkaa tarvitaan. Kielipoliittinen agenda varjostaa kaikkea.
SDP:n mukaan metropolialue on suurien haasteiden edessä. Tämä haastaa samalla tasapainoisen kehityksen sekä ihmisten liikkuvuuden ja viihtyvyyden. Yhteiskunnassamme on lähellä syntyä rikkaiden ja köyhien alueita, joissa eletään täysin omissa maailmoissa. Segregaatiokehitys kärjistyy, kun kunnat kilpailevat keskenään veronmaksajista.
Yhteiskuntarakenne on jakautunut ja kunnat ovat ajaneet maankäyttöä omista lähtökohdistaan. Siksi julkinenliikenne on täysin alikehittynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Halpojen asuntojen saannissa on huutavia puutteita.
SDP:n lähtökohta on, että tarvitaan sitovaa päätöksentekoa maankäytöstä, asumisesta ja liikennekysymyksistä. Vapaaehtoinen yhteistyö, jota SFP on peräänkuulutttanut, johtaa ei mihinkään. Metropolialueen kunnat ovat tähän asti olleet yksimielisiä vähiten yhteisistä asioista mutta eivät juurikaan muusta. Vapaaehtoinen yhteistyö läpinäkymätöntä ja kaipaa demokraattista otetta. Kuntaliitokset ovat tarpeellisia mutta eivät ratkaise koko alueen ongelmia.
Metropoliohjelmassaan SDP peräänkuuluttaa demokraattisesti valitun hallituksen perustamista. Puolueen ohjelma kattaa metropolialueeksi 16 kuntaa: Helsinginalue yhdessä Porvoo ja Lohja. Metropolihallitus päättäisi maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä sillä välin kun kuntahallitukset vastaisivat omalta osaltaan paikallisesta palvelusta. Siten metropolihallituksella ei olisi kielipoliittisia asioita hoidettavana. Voitaisiin luopua erilaisista epädemokraattisista yhteistyöelimistä tai paperisodasta.
Nyt pitää saada stoppi segregaatiokehitykselle ja nähdä koko alueen parhaaksi. Jotta saisimme enemmän sitovia ratkaisuja ja enemmän demokratiaa metropolitasolle.
Mikael Hiltunen
Sihteeri
SDP:n metropolityöryhmä
Minä henkilökohtaisesti vastasin tähän "metropolihaasteeseen" muuttamalla koko alueelta pois.
Ymmärrän toki ettei se ole vaihtoehto alueella työhönsä sitoutuneelle, sitoutumatonta tulee hulvattomasti naurattamaan alueen koomiset käänteet jatkossa, sillä ongelmat on jo saatu maahan, on pelkästään ajan kysymys milloin kaikki kultamunat on saatu samaan koriin.
On täysin turhaa kuvitella, ettei erilaisia asumis-alueita tule olemaan, ottamalla sisään jengiä asumis-alueellinen, saadaan asumis-alue.
Porukalle jolle 1+1=2 on populismia, tämä lienee turhan vaikeaa hahmottaa.
Telkasta tuli dokumentti Brasiliasta jossa on aivan eristettyjä asuinalueita, korkeat muurit ja vartijat ympärillä.
En ihan äkkiä usko että aivan vastaavia Suomeen tulisi, korkeintaan vartiointiliikkeen auto hieman enempi pörrää paremmalla alueella.
Kielitaitoiset voisi selvittää mikä on Lontoo-Pariisi-Amsterdam suunnalla tilanne, onko siellä jo paremman väen kaupunkeja?
Quote from: mikkoR on 25.11.2010, 05:19:19
Telkasta tuli dokumentti Brasiliasta jossa on aivan eristettyjä asuinalueita, korkeat muurit ja vartijat ympärillä.
En ihan äkkiä usko että aivan vastaavia Suomeen tulisi, korkeintaan vartiointiliikkeen auto hieman enempi pörrää paremmalla alueella.
Kielitaitoiset voisi selvittää mikä on Lontoo-Pariisi-Amsterdam suunnalla tilanne, onko siellä jo paremman väen kaupunkeja?
Toisaalta onhan Suomessakin avattu jo ensimmäinen yksityinen turvatalo.
http://www.barbwire.fi/turvatalo.html
Turvatalosta voi sitten muuttaa suoraan turva-asuntoon mikäli tarvetta ilmenee!
http://www.barbwire.fi/turva-asunto.html
Mikään ei estä aitaamasta taloa tai vaikka taloja. Vartijan voi laittaa portille tai vaikka aluetta kiertämään. Julkisilla teillä on kuitenkin kaikilla oikeus liikkua, mutta tontille kulkemista voidaan rajoittaa nykyisenkin lainsäädännön vallitessa. Kun ajatellaan mikä on vartijan ja hoitajan palkan ero, on vain ajan kysymys milloin maahamme tulee näitä pysyvästi vartioituja taloja. Kyllä vanhusten ja vammaistenkin palvelutaloja voidaan pyörittää kannattavasti vaikka ne vaativat huomattavasti paljon enemmän henkilökuntaa.
Kyllä noita aidattuja asuinalueita löytyy sekä idästä että lännestä. Mitä enemmän rikollisuutta ja häiriötä sitä enemmän kysyntää!
http://en.wikipedia.org/wiki/Gated_community
Quote from: mikkoR on 25.11.2010, 05:19:19
Telkasta tuli dokumentti Brasiliasta jossa on aivan eristettyjä asuinalueita, korkeat muurit ja vartijat ympärillä.
En ihan äkkiä usko että aivan vastaavia Suomeen tulisi, korkeintaan vartiointiliikkeen auto hieman enempi pörrää paremmalla alueella.
Kielitaitoiset voisi selvittää mikä on Lontoo-Pariisi-Amsterdam suunnalla tilanne, onko siellä jo paremman väen kaupunkeja?
Ei tartte mennä kuin Ruotsiin, jos länsinaapureista haluat löytää, Venäjällähän tuollaisia on ollut jo aikapäiviä.
Arveluita siitä ketä ministeri lähtee ekana tohon bisnekseen?:).Eikös filatovikin ollut samaan aikaan työministeri ja vuokratyötä tarjoavan firman osakas?.
Quote from: Lemmy on 25.11.2010, 07:14:21
Quote from: mikkoR on 25.11.2010, 05:19:19
Telkasta tuli dokumentti Brasiliasta jossa on aivan eristettyjä asuinalueita, korkeat muurit ja vartijat ympärillä.
En ihan äkkiä usko että aivan vastaavia Suomeen tulisi, korkeintaan vartiointiliikkeen auto hieman enempi pörrää paremmalla alueella.
Kielitaitoiset voisi selvittää mikä on Lontoo-Pariisi-Amsterdam suunnalla tilanne, onko siellä jo paremman väen kaupunkeja?
Ei tartte mennä kuin Ruotsiin, jos länsinaapureista haluat löytää, Venäjällähän tuollaisia on ollut jo aikapäiviä.
Olen asunut aidatulla alueella, jonka muuriin oli sekä kirjoitettu että lukutaidottomia varten kuvin selitetty, että muurin ylityksestä tavatut henkilöt ammutaan. Minun siellä oloaikanani useinkin kuului laukauksia, mutta en tiedä että yhtäkään kertaa olisi osuttu muurin ylittäjään. Tämä compound ja monet vastaavat olivat maanosassa, jossa on paljon värinää ja värikkyyttä. Siis juuri sitä, mitä meiltä Suomesta niin surkeasti puuttuu ja jota tänne niin kovasti haikaillaan.
Sitä saa, mitä tilaa.
Quote from: Lemmy on 25.11.2010, 07:14:21
Ei tartte mennä kuin Ruotsiin, jos länsinaapureista haluat löytää, Venäjällähän tuollaisia on ollut jo aikapäiviä.
Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä, eh? Mielestäni nyt pitäisi jonkun rikkaan tarttua tähän ja alkaa rakentamaan näitä "gated communityjä" myös meille!
20.vuodessa Suomessa on kahdenlaisia "lähiöitä", molemmissa helevetin korkeat muurit ypärillä ja nato-lanka päällä. Toisen "lähiön" muurin tarkoituksena on pitää paskasakki ulkona ja toisen sisällä.
Hyvä ruotsinkielisten on valittaa, elävät itsekin omissa maailmoissaan ja lapset käyvät omia kouluja. Tasapuolisuuden nimissä vaadin mamu-kiintiöitä ruotsinkielisiin kouluihin.
Quote from: Kommeli on 25.11.2010, 03:43:35
Yhteiskunnassamme on lähellä syntyä rikkaiden ja köyhien alueita, joissa eletään täysin omissa maailmoissa. Segregaatiokehitys kärjistyy, kun kunnat kilpailevat keskenään veronmaksajista.
Eikö olekin erikoista, että poliittisessa puheessa ongelmat ovat vasta syntymässä, mutta eivät koskaan olemassa edes pienessä määrin?
Quote from: PMH on 25.11.2010, 09:55:12
20.vuodessa Suomessa on kahdenlaisia "lähiöitä", molemmissa helevetin korkeat muurit ypärillä ja nato-lanka päällä. Toisen "lähiön" muurin tarkoituksena on pitää paskasakki ulkona ja toisen sisällä.
Eli erona on vain, että kumpaan suuntaan muurin päällä olevat piikilankoja kannattelevat pylväiden päät on kallistettu? ;D
Tämä asuinalueiden eriytyminen tunnetaan kaikkialla ja tokikan se on ollut Suomessa olemassa jo vuosikymmeniä sitten. Totta on, että suuntaus on voimistunut ja voimistuu jatkossa monikulttuurin suhteen, koska varakas kansanosa ei halua nähdä monikulttuuria lähipiirissään (osa teeskentelee muuta, mutta käyttäytyy toisin, pääosa ei edes teeskentele).
Esimerkiksi Espoossa Matinkylän ympäristössä on perinteisesti hyviä ranta-alueita, mutta siellä asuvissa ja asumista harkitsevilla käy kova pohdinta siitä, kuinka laajalle Matinkylä kaupungintalojen vaikutus ulottuu. Itä-Helsingin ranta-alueilla on sama kysymys Itäkeskuksen ym. mamualueiden suhteen.
Helsingissä tulevat asemansa säilyttämään Kaivopuiston/Eiran seutu, Töölö (ainakin pääosin), Munkkiniemi, Lauttasaari ja Paloheinä (jossa ei ole ensimmäistäkään kerrostaloa). Samoin varmaan joku Jollas on riittävän kaukana kaikesta. Espoossa toki Westend, Haukilahti, Suvisaaristo ja muuta muu alue. Tämä ohjeena asuinpaikkaa pk-seudulta etsivälle.
Täällä Porkkalassa on kyllä vielä ihan rauhallista, koira riittää ja sitten se poikkeuksellisen ruma, kesät talvet kalsareissa pihalla käyskentelevä isäntämies, jolla on kuulemma aina "käret veresä". Kylällä kerrotaan, että äijä teroittaa veitsensä joka päivä ja lähtee illan pimetessä usein veneellään merelle, vene on täynnä raskaita muovipyttyjä, jotka palatessa ovat yltä päältä veressä. Sitä eivät muista mainita, että ukon käsien veri onkin kalanverta. Mutta kutsumattomia vieraita ei kylällä näy, kaikki ovat tyytyväisiä ja tonttien hinnat ovat pilvissä.
Ainakin yleisten teollisuusalueiden aitaamisesta on ollut Suomessa puhetta. Jotta niille alueille ei pääse kuin siellä työskentelevät ja asioilla olevat. Suurin ongelma on siinä että niissä on sekaisin teollista tuotantoa ja normaali kaupankäyntiä. Tavallisten asiakkaitten kulkua ei voi rajoittaa. Mutta tällaista on kuitenkin näköpiirissä. Epäilemättä varakkaat tulevat meilläkin aitautumaan globalisaation ja monikulttuurin edetessä ja rikollisuuden yltyessä.