QuoteSuomi jakautuu yhä selvemmin menestyviin ja hiipuviin seutukuntiin.
Suomen sisällä vetovoimaisin alue on ollut vuosina 2005-2010 Seinäjoki, jolla on eniten muuttovoittoa suhteessa väkilukuun. Seinäjoen menestyksen takana ovat olleet esimerkiksi hyvin toimivat liikenneyhteydet. - Tällä perusteella lähivuosien menestysalueisiin lukeutuu myös Lahti, joka on nopeiden junayhteyksien varrella.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112312748426_uu.shtml
Voisiko Seinäjoen salaisuus olla myös pakolaiskeskuksen puute ja rikastuttavien kulttuurien vähissä pysyminen? Seinäjoen kaupunkikuva kun ei kovin värikylläinen ole.
Aiemman viestin mukaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,35539.msg478647.html#msg478647) "kaupunkiin otetaan vuodessa kolme yksittäistä pakolaista/oleskeluluvan saanutta henkilöä tai vastaavasti yksi perhe, enempään ei katsota onnistuneen kotouttamisen kannalta olevan resursseja".
Yleensä nämä Seinäjoelle otetut ovat olleet Myanmarilaisia (http://www.redcross.fi/ajankohtaista/uutiset/fi_FI/seinajoki_ystavat/)
Seinäjoen ja esimerkiksi Oulun kasvua selittävät osaltaan muuta Suomea korkeammat hedelmällisyysluvut:
QuoteVuonna 2009 kokonaishedelmällisyysluku oli väestön uusiutumisrajan yläpuolella viidessä maakunnassa: Pohjois-Pohjanmaalla, 2,40, Keski-Pohjanmaalla, 2,38, Etelä-Pohjanmaalla, 2,18, Pohjanmaalla ja Kainuussa, 2,15. Alhaisin syntyvyys oli Etelä-Karjalan maakunnassa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,67. Uudenmaan maakunnassa syntyvyys oli toiseksi alhaisin, 1,68.
http://www.stat.fi/til/synt/2009/synt_2009_2010-04-15_tie_001_fi.html
Ja tällä päätöksellä pitää jatkaa!!!!!! :) :) :) :) :), tosin:
Quote
Mitä Seinäjoki voisi oppia Vaasalta?
–Kansainvälisyyttä, mikä näkyy yrityksissä, tutkimuksessa ja oppilaitoksissa. He ovat onnistuneet maahanmuuttajien integroimisessa ja pitäneet työttömyyden alhaisena.
kun Vaasan ja Seinäjoen kaupunginjohtajat tapasivat http://www.seinajoensanomat.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Markku-veisi-Seinajoen-me-hengen-Jorma-ottaisi-Vaasan-meren
Toivottavasti joku puhuu järkeä tälle touhulle
Quote from: JaaJee22 on 23.11.2010, 23:19:17
Mitä Seinäjoki voisi oppia Vaasalta?
–Kansainvälisyyttä, mikä näkyy yrityksissä, tutkimuksessa ja oppilaitoksissa. He ovat onnistuneet maahanmuuttajien integroimisessa ja pitäneet työttömyyden alhaisena.
kun Vaasan ja Seinäjoen kaupunginjohtajat tapasivat http://www.seinajoensanomat.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Markku-veisi-Seinajoen-me-hengen-Jorma-ottaisi-Vaasan-meren
ja jatkuu...
QuoteMitä Vaasa voisi oppia Seinäjoelta?
–Kehittämisen taitoa. Uusia innovaatioita ja hinkua mennä eteenpäin.
Hetkinen, jotenkin tuntuu että tässä on jokin ristiriita? Eikös sen monikulttuurisuuden nimenomaan pitänyt luoda niitä uusia innovaatioita ja tuoda mukanaan uusia taitoja omaavia erityisosaajia?
Miksi ihmeessä kulttuuririkkaan Vaasan pitäisi oppia nämä kulttuuriköyhältä Seinäjoelta?
QuoteVaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio, mikä Vaasaa vaivaa, kun se jäi taas Seinäjoen jalkoihin?
–Jos tarkoitat Helsingin Sanomien tutkimusta, niin siinä oli tiettyjä heikkouksia. Tutkimuksessa ei huomioitu ollenkaan maahanmuuttoa, jossa Vaasa on vahva. Onnittelen toki seinäjokisia menestyksestä.
Niin totisesti on vahva, mutta maahanmuutto sinänsä ei taida olla mikään itseisarvo joka tuottaisi itsessään paljon mitään muuta kuin kuluja.
QuoteMissä Vaasalla on parannettavaa?
–Vaasa on liian heterogeeninen. Sitä hajottavat kieli- ja kulttuurierot.
Eikö kaksikielisyys siis olekaan rikkaus?
–Kaksi kieltä on rikkaus, koska se avaa kansainvälisiä ovia ja yhteyksiä. Valitettavasti sillä on myös osuutensa jämähtäneessä kuntarakenteessa.
Hah, Freudilainen lipsahdus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Freudilainen_lipsahdus), Lumio meni vahingossa myöntämään että monikielisyys ja -kulttuurisuus eivät oikeasti olekaan rikkaus.
Quote from: KTM on 24.11.2010, 00:05:28
Hah, Freudilainen lipsahdus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Freudilainen_lipsahdus), Lumio meni vahingossa myöntämään että monikielisyys ja -kulttuurisuus eivät oikeasti olekaan rikkaus.
Lumio, kuten moni muukin korkeassa asemassa oleva virkamies tietää mistä homma oikeasti kusee, mutta poliittisen korrektiuden takia hänen on oltava "kieli keskellä suuta" varsinkin RKPläisessä Vaasassa.
Lumio on ennekin lipsautellyt. Kun kerran tuli aiheeksi Vaasaan kohdistunut maahanmuutto ja työvoimapula, hän ihmetteli (pohjalaisen mukaan) että koskahan noista on työntekijöiksi.
Quote from: JaaJee22 on 23.11.2010, 23:19:17
Ja tällä päätöksellä pitää jatkaa!!!!!! :) :) :) :) :), tosin:
Quote
Mitä Seinäjoki voisi oppia Vaasalta?
–Kansainvälisyyttä, mikä näkyy yrityksissä, tutkimuksessa ja oppilaitoksissa. He ovat onnistuneet maahanmuuttajien integroimisessa ja pitäneet työttömyyden alhaisena.
kun Vaasan ja Seinäjoen kaupunginjohtajat tapasivat http://www.seinajoensanomat.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Markku-veisi-Seinajoen-me-hengen-Jorma-ottaisi-Vaasan-meren
kun tässä on muutaman kerran katsellut Rewelillä ja torilla iltaisin ja öisin riukkuvaa mamulaumaa, niin en halua tietää, millainen on epäonnistunut mamujen integrointi...
Ilkan paperiversiosra 27.11.2010 lainattua.
Vuodesta 1992-> Vaasa on ottanut vastaan 1517 pakolaista.
Vastaavana aikana sama luku Seinäjoella on 120.
Quote from: RR on 27.11.2010, 12:27:25
Ilkan paperiversiosra 27.11.2010 lainattua.
Vuodesta 1992-> Vaasa on ottanut vastaan 1517 pakolaista.
Vastaavana aikana sama luku Seinäjoella on 120.
Kiitos RKP ja kiitos SPR:n ruotsinkieliset paikallisosastot! Pitkäjänteisen työnne hedelmät ovat jo näkyvissä Vaasan ilmapiirissä. Tuon kun vielä yhdistää vuosikausien ryssimiseen kaavoituksessa sekä kielipolitiikan valta-asemaan kaiken päätöksenteon peruskivenä, niin ei tarvi ihmetellä miksi Seinäjoki ja Vaasa ovat tilastojen vastakkaisilla reunoilla.
:facepalm: :facepalm: :facepalm:
Korjatkaa jos olen väärässä kun oletan että ylläolevat luvut sisältää vain myönnetyt kuntasijoituspaikat. Eli laskuista puuttuu Vaasan vastaanottokeskus sekä Oravaisten, Kristiinankaupungin ja Pietarsaaren vastaanottokeskuksista Vaasaan valuva humanitääriväestö, mustakaapujen helman alta tasaiseen tahtiin putkahteleva jälkikasvu jne rikastava oheis- ja kerrannaisvaikutus.
Alla suurimpien vieraiden kieliryhmien määrä Etelä-Pohjanmaan vs. Pohjanmaan maakunnissa:
532 / 597 venäjä
427 / 323 eesti
130 / 103 unkari
109 / 89 puola
86 / 360 englanti
81 / 170 thai
38 / 206 kiina
27 / 478 vietnam
25 / 332 albania
25 / 240 kurdi
23 / 324 arabia
13 / 200 persia
12 / 461 bosnia
0 / 386 somaliSeinäjoen seutu siis vetää pidemmän korren vain eestiläisten, unkarilaisten ja puolalaisten osalta ja pystyy suunnilleen Vaasan seudun tasoiseen kansainvälistymiseen venäläisten osalta. Mutta peli on jo hävitty englannissa (kaikkine murteineen) ja kaukoidän kielissä, ja varsinainen kuolinisku tulee eksoottisemman kansainvälisen värinän puuttumisesta.
Eli hyvää yötä sulkeutuva ja sisäänpäin käpertyvä Seinäjoki, viimeinen sammuttaa valot, rakentakaa vielä muurit ja piikkilangat ympärillenne, tuollaisella Pohjois-Korealla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä kansainvälistyvässä maailmassa, natsi, rassismi, perunakellari, kottaraispönttö, linnut lentää, kansainväliset sopimukset, orjalaivojen terva, maksamme velkaa, Suomi kuuluu kaikille, jne...
:flowerhat: :flowerhat: :flowerhat:
Huomasin myös että tämän ketjun aloitusuutisen jäljet johtavat porilaiseen Timo Aroon (kotisivu (http://www.timoaro.net) ja blogi (http://timoaro.blogspot.com)). Paljon mielenkiintoista luettavaa. Aron 24.11.2010 esitelmän (http://www.timoaro.net/files/aluiden%20polarisoitumiskehitys.pdf) mukaan Seinäjoen vetovoimalle ei löydy selitystä (1) historiallisesta asemasta, (2) maantieteellisestä sijainnista eikä (3) korkeasta syntyvyydestä tai maahanmuutosta vaan kohdista:
4. Rakennettu etu (oikeista valinnoista, ketteryydestä ja systemaattisesta panostuksesta johtuva positiivinen kierre) ja
5. Henkinen etu ("tekemisen meininki", arvot ja asenteet, vahva identiteetti)
Oma ymmärrykseni on että Vaasalla kyllä löytyy (1) historian suoma alkuetu yliopistoineen jne, (2) hyvä maantieteellinen asema Merenkurkun satamana, (3) ylivoimaisesti maan korkein syntyvyysprosentti (2.5 x Seinäjoen %) ja maan toiseksi korkein maahanmuuttoprosentti.
Rakennetun edun (4) osalta en osaa sanoa Vaasan päätöksistä tai pitkäjänteisyydestä, mutta paikallispolitiikka lienee ketteryyden vastakohta, esimerkkeinä juuri kaikki muut syyt ylittävä kielipolitiikka ja asuntomessuistakin onnistuttiin riitelemään vuosikaudet vihreiden löydettyä metsästä oravankakkaa.
Myös henkistä etua (5) eli arvoja, asenteita ja identiteettiä - eli
kulttuureja - on Vaasasta aikaisemmin löytynyt kahta vähän eri sorttia ja nyttemmin toistasataa hyvinkin erilaista sorttia - eli Vaasa on aito
monikulttuuri.
Aron 18.11.2010 Kuntalehti-artikkelista (http://www.timoaro.net/files/kuntalehti%20muuttovetovoima.pdf) huomasin että viimeisen viiden vuoden ajalta Seinäjoella suhdeluku maassamuuton ja maahanmuuton välillä on 7 : 1 (2300 ja 300 sisään). Vaasassa vastaava suhde on -1 : 2 (900 ulos ja 1800 sisään).
Ja 10.11.2010 Seinäjoki-artikkelista (http://www.timoaro.net/files/seinajoen%20kaupunkiseudun%20positio.pdf) löytyy 20 suurimmalla kaupungille kuvaavat tunnusluvut. Seinäjoella vs. Vaasassa ne ovat:
+53 / +136 % luonnollinen väestönlisäys
+40 / -112 % maassamuutto
+6 / +76 % maahanmuutto??? ??? ??? Off-topic: Jumankauta jätkät ja tytöt, kuinka monta järkevää vihreää poliitikkoa tiedätte? Minun tietääkseni sellaisiksi on aikaisemmin luettu vain Eero Paloheimo (nyttemmin eronnut vihreistä), Osmo Soininvaara ja Jyrki Kasvi. Tämä saattaa kuulostaa epätodennäköiseltä ja tällaista ei ihan joka vuosi tapahdu... mutta taisin juuri bongata vielä yhden lisää!
Tämä Timo Aro nimittäin. Tohtori ja apurahatutkija, mutta on työskennellyt muuallakin kuin yliopistolla. Jopa liike-elämän palveluksessa ja vielä yksityisyrittäjänäkin. Perheellinen, harrastaa liikuntaa ja historiaa, ei voi olla normaali sekovihreä. Lisäksi mies on aivan Risto Kaskilahden näköinen!
Huomasin kyllä että Hommassa on aikaisemmin ruodittu Aron "Suomi kuuluu kaikille"-tyylistä kirjoitusta (http://hommaforum.org/index.php/topic,34573.msg462447.html#msg462447), mutta kotisivuilta selviää että teksti onkin laaditty yhdessä kahden muun porilaisen vihreän tohtorin kanssa, joten ei ole varmaa mikä osa siitä on Aron käsialaa, allekirjoituksen lisäksi. Ja muutenkin järkivihreyteen
kuuluu olennaisena osana ajoittaiset hullut päivät, jotka nekin saattaa olla vain oireilua Laturin tai Sinnetännemäen kaltaisten seinähullujen seuroissa oleskelusta...
(edit: toiston poisto)