QuoteVieraskielisten siirtymistä toisen asteen koulutukseen voitaisiin vielä helpottaa
Peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä erityishuomiota tarvitsevat yläasteikäisinä Suomeen tulleet nuoret sekä oppivelvollisuusiän takarajan saavuttaneet, mutta eivät vielä täysi-ikäiset nuoret.
Muunkieliset nuoret näyttävät jäävän Helsingissä suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna useammin ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Myös sota-alueilta tulevat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa.
Huomiot perustuvat kaupungin teettämään tutkimukseen, jossa selvitettiin äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien nuorten tilannetta peruskoulun päättövaiheessa Helsingissä. Vastaajina oli kaupungin työntekijöitä sekä vieraskielisiä nuoria ja vanhempia.
Selvityksen mukaan toisen asteen koulutuspaikkoja Helsingissä olisi lisättävä.
Kehittämisen varaa oli myös vieraskielisten nuorten ja heidän perheidensä erityistarpeiden tunnistamisessa ja hallintorajojen yli tapahtuvassa, kaupungin tajoamia palveluja koskevassa tiedonkulussa. Vieraskielisten työntekijöiden ja eri kielillä tiedottamisen määriä ehdotetaan lisättäviksi.
Tutkija Marianne Teräksen selvitys Muunkieliset nuoret siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle Helsingissä (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/9e8a23004084f1659a64ba3ce15fc85f/Muunkieliset+nuoret+18.11.2010+LOPULLINEN+VERKKO-VERSIO.pdf?MOD=AJPERES) on luettavissa kaupungin sivuilla.
Lisää aiheesta kaupungin maahanmuutto-osaston sivuilla (http://www.hel.fi/wps/portal/Henkilostokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Heke/fi/Maahanmuutto/Osaston_ajankohtaista/Nuorten%20palveluja%20kehitetaan%20koulutuksen%20siirtymavaiheissa%20Helsingissa)
Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen blogikirjoitus aiheesta (http://blogs.hel.fi/haatainen/)
Onpa todella yllättävää että kehitysmaiden kieli- ja lukutaidottomat ihmiset ei kykene samaan kuin mitä keskiverto kieli- ja lukutaitoinen syntyperäinen suomalainen.
Olen aivan äimänkäkenä tämän tutkimuksen tuloksesta. :flowerhat:
Jos tuosta selvityksestä jotain myönteistä, niin ainakaan siinä ei enää haikailla kieliongelmiensa kanssa painivia maahanmuuttajanuoria lukion kautta korkeakouluihin, kuten vielä kotouttamislakia valmisteltaessa tehtiin. Maahanmuuttajanuorilla (ja muillakin) on vetoa ammattikouluihin, joten perustetaan sitten niitä uusia ammattikoulupaikkoja. Vaikka sellaisille aloille, joille on odotettavissa työvoimapulaa.