QuoteMonikulttuurisuutta lähestytään poikkitieteellisesti
Kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vuorovaikutusprosessien tutkimus on yksi Turun yliopiston vahvan kehitysvaiheen tutkimusaloista. Turun yliopistoon perustettu monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto esitteli toimintaansa ja suunnitelmiaan torstaina 11.11. pidetyssä tilaisuudessa.
– Haluamme herättää keskustelua monikulttuurisuudesta ja vahvistaa aiheeseen kuuluvaa verkostoa yliopistossa. Tarkoituksenamme on luoda yhteyksiä eri alojen tutkijoihin ja vahvistaa poikkitieteellisiä kontakteja, kertoi tilaisuuden avannut, verkoston puheenjohtajana toimiva yleisen historian professori Auvo Kostiainen.
– Monikulttuurisuuskysymys on ajankohtainen globaalistikin. Meidän olisi mietittävä, mitä monikulttuurisuudella itse asiassa tarkoitetaan. Asiaa voidaan tarkastella hyvinkin erilaisista näkökulmista.
Monikulttuurisuudessa kyse representaatioista
Tilaisuudessa kuultiin eri alojen puheenvuoroja siitä, minkälaista monikulttuurisuuteen liittyvää tutkimusta on tähän mennessä tehty ja mitkä ovat monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen tulevaisuuden näkymät.
Humanistisen tiedekunnan varadekaani, folkloristiikan professori Pekka Hakamies kertoi puheenvuorossaan kansatieteessä, folkrolistiikassa ja uskontotieteessä tehdystä monikulttuurisuustutkimuksesta.
– Monikulttuurisuus on yhteiskunnallisesti relevantti tutkimusaihe. Eri kulttuureista tulevien ihmisten arvojen ymmärtämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Monikulttuurisuudessa on kyse erilaisista kulttuurisista representaatioista ja kulttuurienvälisestä kohtaamisesta.
Tutkimuslinjan vakiinnuttaminen suurimpana haasteena
Kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani, historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professori Arja Virta loi katsauksen kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehtyyn ja tekeillä olevaan, monikulttuurisuuteen liittyvään tutkimukseen.
– Tiedekunnassamme on lähivuosina tutkittu muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden osallisuutta koulukiusaamisessa, asenteiden muuttumista projekti-, etä- ja luokkaopetuksen avulla sekä maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitystä ja kaksikielisyyttä peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Tällä hetkellä tehdään väitöskirjatutkimusta muun muassa maahanmuuttajavanhempien ja koulujen yhteistyöstä sekä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisestä.
– Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa on meneillään Aineenopettajaksi monikulttuurisessa koulussa -niminen tutkimusprojekti (AIMO), jonka tarkoituksena on selvittää, miten eri aineiden opettajaopiskelijat mieltävät opetuksen monikulttuurisissa luokissa, miten aineenopettajien kulttuurienvälinen kompetenssi kehittyy koulutuksen aikana ja minkälaisia kielellisiä haasteita eri oppiaineisiin liittyy.
Sosiologian professori Hannu Ruonavaara esitteli puheenvuorossaan yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtyä monikulttuurisuustutkimusta.
– Monikulttuurisuuden tutkimus on hyvin monisävyistä. Voimme tutkia muun muassa siirtolaisuutta, maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista, kulttuurieroja, rasismia sekä maahanmuutto- ja vähemmistöpolitiikkaa. Eniten tämäntyyppistä tutkimusta tehdään sosiaalitieteiden laitoksella.
– Tilanne näyttää hyvältä. Olemme saamassa paljon monikulttuurisuuteen liittyvää asiantuntemusta. Tällä hetkellä tutkimuslinjan vakiinnuttaminen on suurimpana haasteena, Ruonavaara kertoi.
Kieli tukee kulttuuri-identiteetin muotoutumista
– Monikulttuurisuus liittyy kielikontakteihin, esimerkiksi kielen vaihteluun saman keskustelun sisällä. Suhtautuminen monikielisyyteen on muuttunut viime aikoina. Täydellisen kielitaidon käsite ei ole enää niin olennainen, kertoi venäjän kielen professori Riitta Pyykkö puheenvuorossaan.
Pyykön mukaan maahanmuuttajat on tärkeä monikielinen ryhmä. Tematiikkaan liittyvät kysymykset kotoutumisesta, mutta myös kotikielen säilymisestä.
– On tärkeää miettiä, miten kieli-identiteetin säilymistä pystyttäisiin tukemaan. Se on kielikoulutuspoliittinen kysymys, mutta asialla on politiikkaan myös laajempia yhtymäkohtia.
Keskustelua monikulttuurisuudesta! Debates on Multiculturalism! -tilaisuus järjestettiin torstaina 11.11. Sirkkalassa. Tilaisuudessa puhuivat myös tutkija Pauliina Nordström maantieteen laitokselta ja kansainvälisen oikeuden ma. professori Merja Pentikäinen.
UTUonline - Turun yliopiston verkkolehti (http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/monikulttuurisuutta_lahestytaan_poikkitieteellisesti.html)
Siinähän tutkitte. Tutkikaa vaikka persetieteellisesti, ette tule kuitenkaan hullua hurskaammiksi, koska sitähän te jo valmiiksi olette, siis hulluja (negat. mielessä).
Tämä on sitten tiedettä. Ja joidenkin mielestä yliopistokoulutettu monikulttuuritieteilijä on vähintään yhtä fiksu kuin matemaatikko :facepalm:
Quote..Turun yliopistoon perustettu monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto..
Hirveää rahanhaaskuuta. Miksi Turkuun perustetaan mitään monikulttuurisuuden tutkimusverkostoa? Riittää, että laittavat teltan Malmöön ja asuvat vuoden siellä. Näin monikulttuurisuuden sisin olemus voidaan selvittää vuosia nopeammin ja merkittävästi halvemmalla kuin Suomessa.
Minkähän takia se Nokia ei lahjoittanut Turun yliopistolle killinkiäkään? Siellähän tehdään todella tärkeää tutkimusta ja ollaan myös paljon yhteiskunnallisesti vastuullisempia kuin joissakin teknillisissä yliopistoissa. :flowerhat:
QuoteMonikulttuurisuutta lähestytään poikkitieteellisesti
Insane Allan! Taas muistui mieleeni eräs profetia:
QuotePellolla on höyryävä lantakasa, jota lähestyy eri suunnilta ihmisiä. He ovat laatineet teorian, joka ennustaa, että paska maistuu hyvältä. Yksi kerrallaan he haukkaavat läjästä. Joku saa vatsanpuruja, joku oksentaa, mutta kaikki jatkavat naama irvessä hotkimista, koska "sen on pakko maistua hyvälle". Syytä (näennäiseen) pahaan makuun (joka siis uhmaa teoriaa) etsitään eri suunnilta:
- Ehkä minun olisi pitänyt kahmaista vasemmalla eikä oikealla kädellä.
- Ehkä minun olisi pitänyt kahmaista oikealla eikä vasemmalla kädellä.
- Ehkä minun olisi pitänyt pureskella enemmän.
- Ehkä minun olisi pitänyt pureskella vähemmän.
- Ehkä minun olisi pitänyt syödessäni seistä yhdellä jalalla ja nostaa toisen käden nimetön sormi pystyyn.
Sivusta seuraava ulkopuolinen huikkaa:
- Äijät hei. Se on paskaa, ja se maistuu paskalle, söitte sen miten päin tahansa.
Maistelijat loukkaantuvat:
- Muuttujia on kuule paljon.
- Ei tämä ole mikään yksinkertainen asia.
- Tutustu vähän paremmin biologiaan, sosiologiaan ja hiukkasoppiin ennen kuin tulet heittelemään tuollaisia.
- Löysää populismia, joka vetoaa alikoulutettuihin ja syrjäytyneisiin.
http://www.halla-aho.com/scripta/miten_soveltaa_opittua.html
QuoteEri kulttuureista tulevien ihmisten arvojen ymmärtämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Monikulttuurisuudessa on kyse erilaisista kulttuurisista representaatioista ja kulttuurienvälisestä kohtaamisesta
Aivan.http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamismuistutus.html
QuoteMeidän olisi mietittävä, mitä monikulttuurisuudella itse asiassa tarkoitetaan. Asiaa voidaan tarkastella hyvinkin erilaisista näkökulmista
Aivan.http://www.halla-aho.com/scripta/kultamunien_kuoriutumista_odotellessa.html
Maasäteilyä, okkultismia, ja muitakin yhteiskunnalle välttämättömiä asioita haluttiin aikanaan tutkia(?) "poikkitieteellisesti", sillä suoratieteellisyys suhtautui tämän kaltaisiin välttämättömyyksiin aivan liian nuivasti.
Ei siinä, mielestäni hyvä, että tutkitaan kaikkea. Varsinkin, jos lähestymistapa olisi aidosti tieteellinen ja biasoitumaton. Kivahan se on tietää, miksi se läjä maistuu siltä miltä se maistuu. Jostain syystä koko touhu vaan haiskahtaa enemmänkin pseudotieteeltä. Syynä ihan puhtaasti tuo jokaisesta monikulttuuriprojektista tuttu lähestymistapa:
Quote– On tärkeää miettiä, miten kieli-identiteetin säilymistä pystyttäisiin tukemaan. Se on kielikoulutuspoliittinen kysymys, mutta asialla on politiikkaan myös laajempia yhtymäkohtia.
Eikö nyt (monikulttuurin) perustutkimukselta odottaisi ennemmin tuloksia siitä, miten oman kieli-identiteetin säilyttäminen vaikuttaa "erilaisiin kulttuurisiin representaatioihin ja kulttuurienvälisiin kohtaamisiin"?
Huippututkimusyksikköainesta. (http://www.tuukkavirtaperko.net/comic/1/0008.jpg)
Millaisia tieteenaloja sitä vielä syntyykään jo pelkästään siitä, kun ulkomaalaislaissa on kohta 'oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella' ja lentoliput kustannetaan koko perheelle.
Kohta varmaan lähestytään poikkitieteellisesti polttopullojen ja parvekkeelta putoavien lentoratoja ja vuorovaikutusprosesseja - tutkimuslinjojen vakiinnuttamisen ollessa suurimpana haasteena.
Tässä olisi aihetta tulevaisuustutkimukselle. Suomen kannalta varsin helppoa koska tulevaisuus on nähtävissä muualla maailmassa monikulttuurin ja sen toimivuuden osalta.
Koko Eurooppaa koskien kyseinen tutkimus olisi suunnattava historiaan suurten kansainvaellusten ja Rooman imperiumin lopun aikoihin. Historialla kun on tapana toistaa itseään.
QuoteTilaisuudessa kuultiin eri alojen puheenvuoroja siitä, minkälaista monikulttuurisuuteen liittyvää tutkimusta on tähän mennessä tehty ja mitkä ovat monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen tulevaisuuden näkymät.
Siitä varmaankaan ei keskusteltu paljonko rahaa on tähän mennessä palanut ja paljonko tulee palamaan näissä tutkimuksissa?
Quote– Tiedekunnassamme on lähivuosina tutkittu muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden osallisuutta koulukiusaamisessa..
Tiedetään. Mukana ovat siinä missä kantasuomalaisetkin kakarat. Jopa enenevässä määrin.
Quote– Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa on meneillään Aineenopettajaksi monikulttuurisessa koulussa -niminen tutkimusprojekti (AIMO), jonka tarkoituksena on selvittää, miten eri aineiden opettajaopiskelijat mieltävät opetuksen monikulttuurisissa luokissa, miten aineenopettajien kulttuurienvälinen kompetenssi kehittyy koulutuksen aikana ja minkälaisia kielellisiä haasteita eri oppiaineisiin liittyy.
Tiedän monta tapausta ihanteellisista opettajattarista jotka monikulttuurisuuden todellisuuden kohdatessaan haluavat vaihtaa ja vaihtavatkin vähemmän monikulttuuriseen kouluympäristöön. Sitä en tiedä miten opettajaopiskelijat mieltävät asian, mutta yksi asia on varma: Ihanteellisuus hiipuu.
Quote
– Tilanne näyttää hyvältä. Olemme saamassa paljon monikulttuurisuuteen liittyvää asiantuntemusta. Tällä hetkellä tutkimuslinjan vakiinnuttaminen on suurimpana haasteena, Ruonavaara kertoi.
Tilanne näyttää hyvältä? Rahan haaskausta, pätkätyöllistettyjä projektihumanisteja, tukityöllistettyjä erityiskohtelun vaatijoita? Toivottavasti Ruonavaara on kirjoittanut Thorsille joka varmasti vaikuttaa siihen että tutkimuslinja vakiintuu. Pienenä vinkkinä: jospa myös anelisi liike-elämän rahaa tutkimuslinjalle muistuttaen pienemmistä työvoimakustannuksista monikulttuurissa.
Quote– On tärkeää miettiä, miten kieli-identiteetin säilymistä pystyttäisiin tukemaan. Se on kielikoulutuspoliittinen kysymys, mutta asialla on politiikkaan myös laajempia yhtymäkohtia.
Ei ole, sillä kotikieli, oli se sitten svahili, venäjä tai arabia säilyy kohderyhmän omatoimisuudella. Suomen kieli on opittava tyydyttävästi eikä se ole uhka millekään identiteetille. Vaarana on että nämä ammattimonikulttuurin vaatijat rakastavat sitä identiteettiä paljon enemmän kuin kotoutumista. Niin..Mitä vähemmän kotoutujia, sitä enemmän näitä tutkijoita, tulkkeja, monikulttuurisosiologeja, sosiaaliviranomaisia jne. Lista on loputon.
En muista enkä löydä kuka sanoi, mutta Hommassa joku kuvaili monikultturalismia aatteeksi jonka mukaan paskapökäleeseen voi tarttua sen puhtaasta päästä.
Se oli hyvin ja poikkitieteellisesti sanottu. Lausujalle kiitokset näin perästä päin.
edit No löysinpäs; far angst (http://hommaforum.org/index.php/topic,35685.msg481226.html#msg481226), kyseessä tosin poliittinen korrektius mutta sama idea.
Täytyy vain toivoa, että tutkimusrahoja supistettaisiin entisestään, niin oli taas hölynpölyä valmistumassa.
Jaahas.
Se on kerrasto poikki, sanon suoraan sen :facepalm:
Mitäpä sitä tuota fiksummalla tieteellisyydellä tutkimaan, ihanata se on :flowerhat:
Ainakin hyödynsaajille.