Virolaisen Teeme ära! -kansalaisjärjestön puuhanainen Kristi pyysi välittämään hommalaisille tiedon käynnissä olevasta kolikkokeräyksestä:
Vie tuliaisia, älä kolikoita!Lokakuussa käynnistettiin Virossa Ruokapankin Kolikkokampanja. Kampanja kehottaa pudottamaan tarpeettomat kruunukolikot keräysastioihin ruoka-avun saamiseksi sitä tarvitseville.
Ruokapankin idea on yksinkertainen - yritykset, varastot ja myymälät lahjoittavat ylijäämäruokatavarat Ruokapankille, joka taas toimittaa ne eteenpäin joko yksittäisille tarvitsijoille tai toisille avustusjärjestöille - ruokaloihin, Pelastusarmeijaan ja muille vastaaville. Suomessa ruokapankit toimii esimerkiksi seurakuntien diakonien erityisyksiköiden kautta, vanhimmat niistä jo 1995-1996 lähtien.
Eri arvioiden mukaan Virossa on väliaikaisen ruoka-avun tarpeessa n. 100 000 ihmistä, heistä n. 20 000 on lapsia. Samanaikaisesti menee joka viikko hukkaan runsaasti hyvälaatuista ruokaa, ja tätä haaskausta koetaan vähentää Ruokapankin toiminnan avulla.
Viron Ruokapankki perustettiin 13. maaliskuuta 2010 Tallinnassa, ja kuukautta myöhemmin toiminta alkoi Tartossa. Nyt jaetaan joka viikko apua noin 200 perheelle, minkä lisäksi noin 50 laatikkoa apua menee yhteistyökumppaneille. Toimintaa on kuitenkin vielä varaa laajentaa, sillä on paljon yhteistyöhalukkaita, jotka ovat valmiita edistämään Ruokapankin toimintaa paikallisesti. Se onkin Kolikkokampanjan kohde, johon tulot käytetään.
Kuinka voin tukea Viron Ruokapankin toimintaa ja laajentumista?
* Voit laittaa kolikot virallisiin Kolikkokampanjan keräysastioihin, jotka tunnistat ulkonäöstä tai kampanjan tarrasta;
* Voit ilmoittaa kampanjasta niille, jotka ovat menossa Viroon ja luultavasti haluavat tuoda tuliaisiksi muuta kuin Viron kruunukolikoita;
* Voit aloittaa itse Kolikkokampanjan keräyksen;
* Voit tehdä lahjoituksen pankkitilille tai ottaa yhteyttä joko ruuan tai välineistön lahjoittamiseksi. Yhteystiedot löytyvät Ruokapankin kotisivulta.
Viron Ruokapankkia auttaa Kolikkokampanjan järjestelyissä Viron Pankkiliitto, Teeme ära! -kansalaisliike, Viron Kauppiaiden Liitto ja G4S Eesti AS.
Keräyksen tuloista 80% menee Viron Ruokapankille (Toidupank) sen toiminnan laajentamiseen ja 20% Teeme ära! -liikkeelle tulevien aloitteiden rahoitukseen. Kaikki lahjoitukset menevät KÜSK-in (Kodanikuühiskonna Sihtkapital) hallinnoimalle lahjoitustilille, joka on vastuussa rahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Kampanja päättyy tammikuun lopussa.
Kampanjan viralliset keräysastioiden sijainnit ja osoitteet löydät tästä: http://www.toidupank.ee/kaart/
Voit tarkentaa aluetta valitsemalla kunnan, esimerkiksi Harjumaa, ja klikkaamalla karttaa.
Kolikkokampanjan keräysastiat tunnistat näin: http://www.toidupank.ee/annetusvoimalused-3/
Enemmän tietoa Viron Ruokapankista saatavissa kotisivulta: http://www.toidupank.ee/eesti-toidupank/
Kolikkokampanjan erityissivu: http://www.toidupank.ee/mundikampaania/
Ruokapankin lahjoitustilien yhteystiedot: http://www.toidupank.ee/annetuskontod/
Ruokapankin ja Teeme ära! -koordinaattoreiden yhteystiedot: http://www.toidupank.ee/kontakt/
Yhteistyökumppanit: http://www.toidupank.ee/partnerid/
Suomenkielinen versio Ruokapankin kotisivusta on tekeillä. Yksityiskohdista kiinnostuneet ja yhteistyöhaluiset voivat siihen asti ottaa yhteyttä sähköpostilla:
[email protected]Ruokapankki toimimaan ja vatsa täyteen!
Hieno juttu.
Mainitun Teeme ära -liikkeen (vapaasti käännettynä "hoidamme pois") näkyvin toimintamuoto on järjestää suuria kansalaistalkoita, joilla siivotaan lähinnä taajamien ulkopuolelta roskia ja laittomia jätekasoja pois. Touhu on ollut menestys.
http://www.youtube.com/watch?v=jANOiYJVBPg
Homman henkeen ja nimeen voisi sopia järjestää jotakin vastaavanlaista talkoopuuhaa. Roskien kerääminen ei taida olla meillä yhtä ajankohtainen asia (eikä toivottavasti kauaa enää virolaisillekaan), mutta jotain luulisi aina olevan tehtävissä. Ideoita?
Kiitos vinkistä!
Minullakin on aikamoinen kasa noita Viron kruunuja kotosalla, eikä niitä tule koskaan otettua mukaan sinnepäin mennessä. Nytpä täytyy muistaa pakata mukaan seuraavan kerran ja pudottaa koko läjä lähimpään keräysastiaan.
Särähtää aina ilkeästi korvaan tuollainen, että ruokaa "joudutaan" heittämään hukkaan. Eikö olisi mahdollista - jos nyt ei varsinaisesti kieltää ruoan pois heittämistä - niin ainakin luoda jonkinlaisia kannusteita isoja toimijoita kohtaan, jotta ravinnoksi kelpaava ruoka saataisiin käyttöön. Aina se jollekin kelpaa.
Quote from: KalleK on 15.11.2010, 12:26:42
Särähtää aina ilkeästi korvaan tuollainen, että ruokaa "joudutaan" heittämään hukkaan. Eikö olisi mahdollista - jos nyt ei varsinaisesti kieltää ruoan pois heittämistä - niin ainakin luoda jonkinlaisia kannusteita isoja toimijoita kohtaan, jotta ravinnoksi kelpaava ruoka saataisiin käyttöön. Aina se jollekin kelpaa.
Siinä tulee usein elintarvikelainsäädäntö eteen. Vanhaksi (tai "vanhaksi") menneen ruuan lahjoittaminen saattaa olla paljon vaikeampaa kuin sen pois heittäminen.
Kaupoille asia on hankala joka tapauksessa, oli lainsäädännöllinen este tai ei. Tulee kalliimmaksi antaa ruoka pois kuin hävittää. Ruoan tuottaminen on maksanut joka tapauksessa ja ihmisten on syötävä joka tapauksessa. Kun ruoka hävitetään, se ei vähennä ostetun ruoan määrää. Jos ruoka lahjoitetaan, se on pois myytävästä ruoasta. Asia on jokseenkin analoginen monen muunkin talousasian kanssa. Jos mm. palkattomia harjoittelijoita ja tukityöllistettyjä työttömiä riittää jollekin alalle, niin hulluko alalle ketään palkkaa. Monelle vähävaraiselle kävisi varsin hyvin hakea kaikki ruokansa ilmaisjakelusta ja käyttää vähät rahat muuhun.
Tämän nyt ei kannata antaa hämätä ruokapankin osalta. Mutta aina välillä saa kuulla valituksia siitä kuinka ruokaa ei saisi heittää pois. Se ei ole markkinatalouden kannalta mahdollinen ratkaisu. Kollektiivisessa taloudessa se onnistuu, mutta kollektiivisessa taloudessa nälkä on silti yleisempää kuin markkinataloudessa.
Quote from: Turkulaine on 15.11.2010, 12:16:00
Hieno juttu.
Mainitun Teeme ära -liikkeen (vapaasti käännettynä "hoidamme pois") näkyvin toimintamuoto on järjestää suuria kansalaistalkoita, joilla siivotaan lähinnä taajamien ulkopuolelta roskia ja laittomia jätekasoja pois. Touhu on ollut menestys.
http://www.youtube.com/watch?v=jANOiYJVBPg
Homman henkeen ja nimeen voisi sopia järjestää jotakin vastaavanlaista talkoopuuhaa. Roskien kerääminen ei taida olla meillä yhtä ajankohtainen asia (eikä toivottavasti kauaa enää virolaisillekaan), mutta jotain luulisi aina olevan tehtävissä. Ideoita?
Todella hyvä juttu tämä Teeme ärä -liike. Pitääpä ottaa mukaan kroonit kun menen mahdollisesti työreissulle Pärnuun loppuvuonna.
Roskien keräämisestä puheenollen. Kävin reilu parisen vuotta sitten Pärnussa toukokuussa ja en ole Suomessakaan nähnyt niin puhdasta aluetta kuin silloin oli Pärnun rannan puoleinen kaupunkialue. Ei nähnyt roskan roskaa missään ja kun olin
hotellin pihalla "suitsuttamassa" ja näin viereisen 20 metrin päässä olevan paikallisen kaverin tuovan varta vasten tumpin roskikseen. Olihan minunkin tehtävä samoin.
En tiedä onko katoavaa kansanperinnettä tämä koululaisten roskien keruupäivä keväisin, yleensä kävelytien reunat ovat kauhistus keväällä Suomessa.
Keväällä taajamien ulkopuolella isojen teiden tienvarret olivat kyllä jonkin verran roskaisia Virossakin.
jos "viimeinen käyttöpäivä" on mennyt, ei sitä saa käyttää ja nyt ei myös "parasta ennen"-merkkauksella. jos maito pilaantu, saa sittenkin ihmetellä, että kuinka ne keksit tai säilyket sitä osaa: no jos ei 10 vuotta vanha lihasäilykke oo pilantunut tai II MS-aikainen saksalaisten leipäsäilykket ovat kelpoisia, onko tuossa ihan 100% järkeä?
tänään saisi "parasta ennen"-merkityksella leimautetusta lahjoitetusta ruuasta sakon. ja kun ei kunnon paikkaa, mihin viedä. ruokapankkia ei ole ollut...
puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa. ensiksi, ne ihmiset eivät ostaa sitä ruokaa, lahjoitukset tai ei: niillä ei oo jo nyt siihen varaa. toiseksi, ruokaa heitetiin ja edelleen heitetään roskikseen PALJON, kuin suomess noin virossakin - nimenomaan, kun ei ole laillista mahdollisuutta lahjoitta sitä tai se on hankala. ja jos joku nyt ostaa esim tupakan, kun säästyi viikon leipä - tuo ihminen olisi jo alussa ostanut sen tupakan, eikä leipän.
jos se olisi noin haittaallista lahjoittaa ruoka, sitten tuo 'ruokapankki'-formaatti ei olisi menestynyt nyt jo noin 40 vuotta ympäri maailmaa. eikä noin 15 vuotta suomessakin. tai nyt virossa - Prisma- ja Rimi-ketjut lisää lahjoituksia, eikä vähentää: http://www.toidupank.ee/toidupank-on-laiendamas-oma-tegevust/
asia ei riippuu noin paljon markkinataloudesta, on vaan mahdotonta täsmällisesti ennakoida etukäteen, kuinka paljon myydään ja kuinka paljon voisi tulla ylijäämää. suomalaisista ruokapankeista ja noiden perusteista (ihan samat) saa helposti lukea etsinnan jälkeen.
montako ihmista elää tallinnassa ja tartossa? ja ruokapankin kautta jaetaan apua nyt noin 200 perheelle - en sanoisi, että tuo olisi liian iso numero.
en muista, missä maassa/kaupunkissa on tapana, että ravintolat tuo päivän ylijäämät yhteen paikkaan, missä ihmiset saa vapaasti syödä. hyvä idea, kun ne pilaantu varmaan.
musta virossa ongelma ihmisten tottumattomuus hyväntekeväisyyteen, mutta tuntuu, että viime vuosilla asia on parantunut
juu, vuodelta 2008 tuo oli ihan hyvä video - esim tuo, kuinka merkitti roskapaikkoja.
2009 teki Teeme ära!-aloitte Mõttetalgud - ajattelutalkot: http://www.minueesti.ee/ n 11 000 osallistui ja tuo ajattelu-kokouksen formaatti on keränyt vaan enemmän suosiota tuosta lähtien
2010 kevällä oli uudestaan talkopäivä, sivu on nyt jo tuollainen: http://www.teemeara.ee/ 07.05 sanoo, että oli 31 299
huom, että se sivu on edelleen käytettävissä, jos joku halua - vaan kirjaudu sisään ja tekoihin!
2010 oli samanaikaisesti (muistaekseen) mm suomessakin talkoja, kyllä en enää muistaa, montako ja missä ;)
Teeme ära! liike on mm mennyt kansainväliseksi: http://www.letsdoitworld.org/
Siivottu on jo monessy maassa Let's do it!-yhteydesa - mm Intiassa...
tuolta sivulta vielä tälläinen tulos: http://www.letsdoitworld.org/news/cleanup-organized-in-helsinki-finland-by-8-year-old-girl
QuoteFrustrated with litter in her neighborhood in Haaga, western Helsinki, Kaisa-Sofia Häyhtiö, 8, decided to act and organized a cleanup on Sunday September 26th. ,,I just got fed up with the trash and thought that if people won´t clean up after themselves, someone else has to", says Kaisa-Sofia.
;) :D
Obituary for Someone Else: http://www.letsdoitworld.org/lets-do-it/the-thought-behind/someone-else
Kauhea! Eikö?
ja kiitokset mene kaikille, kuka pudottaa kolikot astioihin!
ja esim virossa on talkoina tehtyy kaikkea muutakin - remonteita, rakentamista, kyllä yleensä kunnostus. aina voi ensiksi ajatella, mitä tehdä - ajattelutalkoilla. niillä on yksi sääntö: kaikki kysymykset alkaa sanalla 'kuinka' ;)
Quote from: Väike Päike on 17.11.2010, 07:00:53
puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa. ensiksi, ne ihmiset eivät ostaa sitä ruokaa, lahjoitukset tai ei: niillä ei oo jo nyt siihen varaa. toiseksi, ruokaa heitetiin ja edelleen heitetään roskikseen PALJON, kuin suomess noin virossakin - nimenomaan, kun ei ole laillista mahdollisuutta lahjoitta sitä tai se on hankala. ja jos joku nyt ostaa esim tupakan, kun säästyi viikon leipä - tuo ihminen olisi jo alussa ostanut sen tupakan, eikä leipän.
Myöskin ostavat esimerkiksi takin talveksi, jos säästynyt rahaa ruokamenoista. Kauppa sen takin myy kumminkin. Ei välttämättä sama kauppa joka lahjoitti ruokaa tietenkään mutta jokin kauppa. Varattomillahan menee kaikki rahat yleensä kulutukseen.
Kuulostaa kaikin puolin hyvältä :)
Miten on Suomen laita? Tekeekö Suomessa samankaltaista toimintaa Punainen Risti? Kaikki mahdollinen hyväntekeväisyys pitäisi järjestää ilman SPR:ää välikätenä keräämässä moraalipisteitä ihmisyyden vastaiselle ristiretkelleen.
Quote from: _w_ on 19.11.2010, 13:05:54puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa.
En tarkoittanut, että juuri nämä talkoot kaikkein vähävaraisempien auttamiseksi olisivat häiriötekijä elintarvikekaupalle.
Tarkoitin sitä, että kaupat joutuisivat antamaan kaikki vanhenemassa olevat elintarvikkeet pois sen sijaan, että he voisivat heittää ne pois. Silloin kulutetun ruoan määrä ei vähenisi, mutta tuottajalle, kuljettajalle ja jälleenmyyjälle virtaava raha vähenisi. Ruoan hinta kasvaisi väistämättä, jolloin ilmainen vaihtoehto tulisi entistä houkuttelevammaksi. Jos taas annetaan sanktioita liikatuotannosta, on ruokaa tuotettava niin vähän että useat tuotteet väistämättä loppuvat ja kuluttajan on vähintäänkin ostettava jotakin muuta kuin mitä hän halusi. Tuttu juttu muissa kuin markkinatalousmaissa.
Jos joku epäilee tätä, niin voi suun pieksemisen sijaan ruveta tarjoamaan omia tuotteitaan ja palveluksiaan periaatteella, että jos et maksa määräpäivään mennessä, saat ilmaiseksi.
Quote from: Pöllämystynyt on 20.11.2010, 13:16:57
Kuulostaa kaikin puolin hyvältä :)
Miten on Suomen laita? Tekeekö Suomessa samankaltaista toimintaa Punainen Risti? Kaikki mahdollinen hyväntekeväisyys pitäisi järjestää ilman SPR:ää välikätenä keräämässä moraalipisteitä ihmisyyden vastaiselle ristiretkelleen.
Suomessa avustaa eniteen diakoniajärjestöt, tarkemmat tulokset saat hakusanoilla ruokapankki tai elintarviketuki tai ottaessaan yhteyttä kunnan sosiaaliviranomisiin. Saatavissa on lahjoituskasseja, EU-n ruoka-avun kasseja tai jonkinlainen kombinaatio niistä. (mun tietäekseen...)
Quote from: Turkulaine on 22.11.2010, 17:43:07
Quote from: _w_ on 19.11.2010, 13:05:54puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa.
En tarkoittanut, että juuri nämä talkoot kaikkein vähävaraisempien auttamiseksi olisivat häiriötekijä elintarvikekaupalle.
Tarkoitin sitä, että kaupat joutuisivat antamaan kaikki vanhenemassa olevat elintarvikkeet pois sen sijaan, että he voisivat heittää ne pois. Silloin kulutetun ruoan määrä ei vähenisi, mutta tuottajalle, kuljettajalle ja jälleenmyyjälle virtaava raha vähenisi. Ruoan hinta kasvaisi väistämättä, jolloin ilmainen vaihtoehto tulisi entistä houkuttelevammaksi. Jos taas annetaan sanktioita liikatuotannosta, on ruokaa tuotettava niin vähän että useat tuotteet väistämättä loppuvat ja kuluttajan on vähintäänkin ostettava jotakin muuta kuin mitä hän halusi. Tuttu juttu muissa kuin markkinatalousmaissa.
Jos joku epäilee tätä, niin voi suun pieksemisen sijaan ruveta tarjoamaan omia tuotteitaan ja palveluksiaan periaatteella, että jos et maksa määräpäivään mennessä, saat ilmaiseksi.
miksi olisi kaupoilla *pakko* antaa vanhentuvat tarvikkeet pois? ja miksi olet NOIN varmaa, että tuosta syystä hinta kasvaisi? onko inflaatio suomessa tullut tuosta?
huomautaisin paikan, missä sanotaan *apua tarvitseville* - ei sitten esim. kansanedustajoilla olisi jonoon asiaa muuten, kun vaalikuvien vuoksi.
ja sitten sanotaan vielä, että ne nimet tulee sosiaaliviranomisten kautta.
ja sun viimeinen oli huono retoorikkaa. mun mielesta. on kyllä mahdollista, että ymmärsin ihan väärin.
ja hyvä uutinen: Pieter Bjoerefin, kuka aloitti Viron Ruokapankin, on nimitetty Vuoden Kansalaiseksi: http://www.epl.ee/artikkel/587960
hänelle on jo aikaisemmin annettu Viron Punaisen Ristin IV luokan ansiomerkki
Quote from: Jussi Halla-aho on 15.11.2010, 11:50:34
Kampanja kehottaa pudottamaan tarpeettomat kruunukolikot keräysastioihin ruoka-avun saamiseksi sitä tarvitseville.
Ensi vuonnahan kaiketi myös kruunusetelit muuttuvat tarpeettomiksi.
Quote from: Väike Päike on 25.11.2010, 01:11:01miksi olisi kaupoilla *pakko* antaa vanhentuvat tarvikkeet pois?
Jos olisi. Hetkel ei ole, aga kui tõesti
olekski.
Quoteja miksi olet NOIN varmaa, että tuosta syystä hinta kasvaisi? onko inflaatio suomessa tullut tuosta?
Tuottajalle ja myyjälle tulee tietty määrä rahaa. Jos osakin ihmisistä voi hakea leivät ilmaiseksi, on tämä raha pois tuottajalta ja myyjältä. "Virtaava raha" tähendab tootjatele ning vahendajatele sissetuleva raha kogusumma, mis loomulikult väheneb, kui osagi toidust annetakse ära tasuta. Inflatsiooniga pole tegemist. Kui sama hulk toodetakse, aga vähem raha voolab sisse näiteks üksiku leiva kohta, on vaja müüa kõrgema hinnaga.
Quoteja sitten sanotaan vielä, että ne nimet tulee sosiaaliviranomisten kautta.
Tämä onkin ihan hyvä idea. Tämänhetkinen apu kai menee juuri nimenomaan vähävaraisille perheille, ei jaettavaksi kenelle hyvänsä. Olenko ymmärtänyt oikein?
Quote from: Turkulaine on 25.11.2010, 13:48:53
Tuottajalle ja myyjälle tulee tietty määrä rahaa. Jos osakin ihmisistä voi hakea leivät ilmaiseksi, on tämä raha pois tuottajalta ja myyjältä. "Virtaava raha" tähendab tootjatele ning vahendajatele sissetuleva raha kogusumma, mis loomulikult väheneb, kui osagi toidust annetakse ära tasuta. Inflatsiooniga pole tegemist. Kui sama hulk toodetakse, aga vähem raha voolab sisse näiteks üksiku leiva kohta, on vaja müüa kõrgema hinnaga.
/.../
Tämä onkin ihan hyvä idea. Tämänhetkinen apu kai menee juuri nimenomaan vähävaraisille perheille, ei jaettavaksi kenelle hyvänsä. Olenko ymmärtänyt oikein?
2. jep, ihan kuin suomessa ja muuallakin, ja vaan murto-osalle. kyllä täytyy sanoa, että tuon kampanjan avustamana on ruokapankkin edistus ollut mahtava (jos vielä ajatellan, että perustettiin 2010...). kampanjan vaikutus on jo tuo, että aiheesta OIKEASTI puhutaan - jo se on virossa aikaansaannos, kun tavallinen käytös on tuo, ettei mistä saa puhua mitään.
1. oli sitten 'jospas... sittenpas' teoretisointi.
ainakin markkinataloudeella en näe mahdollisuutta tuon kuvion käyttämiseksi. musta sun perustelu on väärässä: ei oo mahdollista sanoa, että ne ihmiset sittenkin ostaisivat nimenomaan tuon leivän, lahjoitettu ruoka ei välttämättä pienentää tuloksia ja mm leivän hintaa tulisi määrän pienessa nostaa VAAN sitten, jos voitto ei saisi laskea.
no... milloin olet esim itse kaupassa ottaneet kohta tulevan määräaikan merkilla tuotteen ennen myöhempaa?
musta kaikki ne perustet olivat virheellisia ja siksi niihen ei saa perustaa ainoakaa vahvaa teoriaa. jos varmaasti haluat, olisi hyödyksi paperi ja kynä
-----------
sivusta: noin kolmannen kerran viestin luettuna viimeiksi hokasin, mikä tuntui hieman... oudolta. tuosta saat plussaan. :D
Ok, Päike, me emme varmasti pääse yhteisymmärrykseen tästä raha- ja markkina-asiasta. Minulla on kuitenkin jonkinlainen käsitys siitä, kuinka huonosti joillain perheillä menee Eestissä, kun monilla joilla on työtäkin, on todella tiukkaa rahan kanssa. En todellakaan kritisoi näiden perheiden auttamista, ja välitinkin heti tiedon ruokapankkikeräyksestä ystävilleni jotka olivat siellä päin reissussa. Teete toredat tööd, soovin teile edu ja kõike kaunist!
onneksi eletään vielä riittävän demokraattiseissa yhteiskunnissa, missä saa nauttia ero mielipideista :D kyllä ymmärsin idean, ei nyt vaan niillä perusteillä
tiedon välityksest isot kiitokset! aurinkoa tuollepäin tulossa ;)
http://news.err.ee/Culture/4497d3cf-e196-411a-82b7-dfce8a55cf9a
hieman Pietista ja hänen tekoista englanniksi, epämukavaa totuutta.
Hupsista, unohtui kertoa että laitoin Pärnun Rimissä toidupank:iin omat loput kroonini viime joulukuussa. Toivottavasti apu menee perille oikeille ihmisille :)
Viron kaupoissa shoppaillessa pyrin ostamaan "Eestiläisiä" tuotteita vaikkakin muun balttian maan tuotteet ovatkin monesti halvempia. Virossakin osassa elintarvikkeiden hinnasta osanen menee johonkin esim, virolaisten vähempiosaisten apuun.
Autan mielelläni vähempiosaisia Virolaisia enemmän kuin Suomeen eu:n ulkopuolelta tulevia sossun kanta-asiakkaita.
Muul viisil, Eesti must leib on väga hea.
Quote from: Totuus EPT on 27.01.2011, 04:48:31
Hupsista, unohtui kertoa että laitoin Pärnun Rimissä toidupank:iin omat loput kroonini viime joulukuussa. Toivottavasti apu menee perille oikeille ihmisille :)
Viron kaupoissa shoppaillessa pyrin ostamaan "Eestiläisiä" tuotteita vaikkakin muun balttian maan tuotteet ovatkin monesti halvempia. Virossakin osassa elintarvikkeiden hinnasta osanen menee johonkin esim, virolaisten vähempiosaisten apuun.
Autan mielelläni vähempiosaisia Virolaisia enemmän kuin Suomeen eu:n ulkopuolelta tulevia sossun kanta-asiakkaita.
Muul viisil, Eesti must leib on väga hea.
iso kiitos sulle! muuten, et ollut ainoa suomalaisten edustaja ;)
kyllä se menee niille, kenelle tarpeen.
Eilen oli päivällä lehdistötilaisuus ja illalla ns synttäritapaus. Laitan tänne tiedotuksen, jos on hankaluuksia, kyllä googletranslate auttaa (ja nopeammin, kun että kääntäisin itse, lukuisten virheiden kanssa)
Pietin sanoilla - olisi ollut hyvä, jos joka vuosi olisi lisääntynyt yksi ruokapankki, mutta nyt, vajan vuoden mennessä niitä onkin 9...
Koko kampanja on ollut menestys, en osaa sanoa muuta.
QuotePRESSITEADE
31.03.2011
Toidupanga mündikampaania kogus 1226054 krooni
Täna toimunud pressikonverentsil avalikustati Toidupanga mündikampaania lõplik annetuste koguarv, milleks kujunes 1226054 krooni. Kogutud raha kasutab Toidupank kohalike Toidupankade tegevuse toetamiseks.
Raha koguti oktoobrist kuni jaanuari lõpuni kestnud kampaania käigus kokku rohkem kui 800 erinevas annetuspaigas ning annetusi tegi 167 erinevat ettevõtet. Toidupangale tulid appi kampaaniat korraldama Eesti Pangaliit, AS G4S Eesti, Eesti Kaupmeeste Liit ja Teeme Ära kodanikuliikumine. Kogutud rahast 80% läheb Eesti Toidupanga laienemise toetuseks ning 20% edasiste Teeme Ära algatuste toetuseks.
"Meil on äärmiselt hea meel, et saime omalt poolt Teeme Ära toimkonnaga selle kampaania organiseerimisel ja Toidupanga laiemal tutvustamisel Eestis kaasa lüüa. See laiendas kõvasti meie kõigi silmaringi ja soovime omalt poolt kogu südamest Toidupangale tuult tiibadesse," sõnas Teeme Ära eestvedaja Eva Truuverk.
Toidupanga juht Piet Boerefijn hindas nii mündikampaaniat kui esimest tegevusaastat igati kordaläinuks ning usub, et areng siin ei peatu, vaid läheb hooga edasi: "Kui 2010 aastal jagasime Tallinnas ja Tartus laiali 10 000 toidukastitäit toiduaineid, siis 2011. aastal loodame suurendada seda numbrit veel kolm korda." Tuues välja ka selle, et toidupanga meeskond tegutseb selle nimel, et järgmise kolme aasta jooksul oleks Eestimaa igas maakonnas
üks toidupank. "IdaVirumaa ja Harjumaa vajaks isegi kaht või kolme toidupanga filiaali," lisas Boerefijn.
Aastale tagasi vaadates tõstis Boerefijn esile ka edukat toiduannetuskampaaniat koostöös Rimi ja Prisma kauplustega, mille käigus pakuti kõigile Eesti inimestele võimalus Toidupanga kaudu puudustkannatavatele peredele ise toidupakke koostada ja annetada. Nõnda kogunes kokku 25 500 ühikut erinevaid toiduaineid, nagu näiteks konservid, kommipakid, kuivained, õli või mesi, mis kõik puudustkannatavatele peredele üle Eesti laiali jagati.
Mündikampaania raames kogutud raha eest plaanib Toidupank soetada kohalikele Toidupankadele olulisi abivahendeid oma igapäevase töö tegemiseks:
Tallinna Toidupank vajab suurt kaubikut. Rakvere Toidupank loodab peagi saada arvuti (koos tarkvaraga). Puudu on veel suuri riiuleid ning samuti väike kaubik toidukaupade vedamiseks. Narva Toidupangas on vaja kontoritehnikat – tarkvaraga varustatud arvutit ja printerit. Tartu Toidupank oleks samuti rõõmus tarkvaraga varustatud arvuti ning printeri üle, kuid peale selle on puudus suurtest külmikutest, kaanega plastmasskastidest ning suurest kaalust, millega saaks toitu täis kaste hiljem kaaluda. Viljandi Toidupank on otsimas väikest kasutatud kaubikut. Põlva Toidupank vajaks kaubakärusid, riiuleid, külmkappi ja külmkirstu ning 140liitrilist prügikonteinerit. Pärnu Toidupank ootab pikisilmi paari külmkappi, samuti oleks neil vaja väikest kaubikut. Jõhvi Toidupangas oleks vaja paari suurt kaubakäru, külmikuid, riiuleid ja 140liitrilist prügikonteinerit. Haapsalu Toidupank otsib omale samuti väikest kaubikut.
"Meie eriline tänu kuulub kõikidele koostööpartneritele ja vabatahtlikele, kes on Toidupanka selle esimese tegevusaasta jooksul märganud, oluliseks pidanud ning nõu ja jõuga appi tulnud. Partnerid ei varusta Toidupanka mitte üksnes toiduga, vaid aitavad samuti tegutsemiseks vajalike rahaliste ressursside, transpordi ja ruumidega. Partnerite kaudu leiame sageli uusi vabatahtlikke – inimesi, kes ei pea paljuks kord nädalas appi tulla. Seetõttu täname siinkohal südamest kõiki meie vabatahtlikke, kellest paljud pärast töö või koolipäeva järjekindlalt abis käivad," sõnas Toidupanga koostöövõrgustiku juht Piet Boerefijn.
Toidupanga mündikampaania annetustünnidest aga avastasid inkasseerijad suure hulga eksootilisi münte, millest AS G4S Noorteklubi liikmed tegid eraldi näituse, uurides välja pea kõikide müntide päritolumaad. Teiste hulgas avastati annetustünnidest münte, mis pärit Mauritiusel, Namiibiast, Kaimaani saartelt, Singapurist, Bangladeshist, Uus-Meremaalt, Peruust, Brasiiliast, Jugoslaaviast, Hong Kongist, Pakistanist, Tsiilist, Hiinast ja mujalt - kokku leiti 68st erinevast riigist pärit münte. Osad annetused olid ka väga eakad - pärinedes rohkem kui sajandi tagant Venemaalt, või esimese Eesti Vabariigi päevilt. Toidupank ootab ettepanekuid avalikelt kohvikutelt ja asutustelt, kes oleksid valmis näitust enda juures võõrustama, et rohkem eestimaalasi sellest osa saaksid.
Toidupank on asutatud 2010. aasta märtsis Eesti-Hollandi Heategevusfondi Päikeselill ja Swedbanki poolt. Toidupanga tegevust toetab 2010. ja 2011. aastal Avatud Eesti Fond.
Quote from: Totuus EPT on 15.11.2010, 16:15:48Roskien keräämisestä puheenollen. Kävin reilu parisen vuotta sitten Pärnussa toukokuussa ja en ole Suomessakaan nähnyt niin puhdasta aluetta kuin silloin oli Pärnun rannan puoleinen kaupunkialue. Ei nähnyt roskan roskaa missään ja kun olin
hotellin pihalla "suitsuttamassa" ja näin viereisen 20 metrin päässä olevan paikallisen kaverin tuovan varta vasten tumpin roskikseen. Olihan minunkin tehtävä samoin.
Sattuneesta syystä tiedän hyvin, kuinka Eestissä juuri puhtauden suhteen on erittäin selvästi näkynyt kulttuuriero kahden etnisen ryhmän - eestiläisten ja venäläisten - välillä. Niillä asuinalueilla ja taloissa, joissa on ollut ja on valtaosa venäläisiä, asuinpaikat ja niiden ympäristö on lähes järjestään siivotonta.
Suomessakin venäläisten siivottomuudesta saatiin hyvää näyttöä Porkkalan vuokrauksen päätyttyä. Olen kuullut useiden ennen vuokra-aikaa Porkkalassa asuneiden kertomuksia siitä, kuinka (kirjaimellisestikin) paskaan kuntoon venäläiset tuolloisen asuinympäristönsä saivat.
Olen samaa mieltä kanssasi. Pärnussakin huomasi miten virolaisen piha ja talo oli siisti ja hoidetun näköinen, kun taas Ryssän talossa oli maalaus rapistunut ja piha oli kuin kaatopaikka.
Stereotypioita.
Quote from: Human people on 03.10.2011, 15:28:12
Stereotypioita.
Olisitko kiltti ja tarkentaisit, minkälaisista steretyypeistä puhut ja miksi ne on mielestäsi sitä?
Vähän asian sivusta, mutta kysymys ilmeisesti virolaiselle Väike Päikelle:
En ole enää pariin vuoteen nähnyt teillä piimää eli hapu piim.
Joku väitti, että sitä ei enää valmisteta. Ja joku toinen lisäsi, että "EU-direktiivien vuoksi". Sitä en usko, koska Suomestakin piimää saa.
Toiseksi: myöskään HYVÄÄ kotikaljaa ei hyllyistä enää löydy. Ja mitä tähän asti olen huomannut, lukee kotikalja-merkin alanurkassa "Coca Cola Co."
Hapan ruisleipäkin on kiven takana. Etelä-Virossa asuva tuttavakin saa sitä vain tullessani Suomesta tai Riikasta, mikäli hänellä sinne muuten on asiaa.
Oletteko myyneet kulttuurinne, josta olitte ylpeä ja joka kesti niin Baltian saksalaisten kuin kommunistienkin painostuksen amerikkalaisuudelle? Sitä se EI kestä.
Muuten toimitin joitakin avustuseriä Viroon, kuten mm. hyviä vaatteita, kenkiä, luistimia, leikkitavaroita ja pehmoleluja lapsille, mutta jo muutama vuosi sitten annettiin ymmärtää, että tarvetta ei enää ole.
Ja hyvä tietysti niin. Lupasivat toimittaa tavarat kuitenkin Valko-Venäjälle, jossa hätää vielä on. Kuten Venäjälläkin, avustuskohteeni nr. 1 (Romania on nr. 2).
Viime vuosina olen avustanut Virossa enää vain rahallisesti. Varojeni mukaan esim. arvokkaiden rakennusten restaurointia (kuten kommunistien? hävittämät luterilaiset kirkot). Myös ortodoksisen vähemmistön kirkkoja olen vähän avustanut eli kuten kerran sikäläinen pappi sanoi, niin "10 kruunullakin saa taas metrin uutta vesiränniä tai pari lautaa lattiaan".
Quote from: Väike Päike on 17.11.2010, 07:00:53
jos "viimeinen käyttöpäivä" on mennyt, ei sitä saa käyttää ja nyt ei myös "parasta ennen"-merkkauksella. jos maito pilaantu, saa sittenkin ihmetellä, että kuinka ne keksit tai säilyket sitä osaa: no jos ei 10 vuotta vanha lihasäilykke oo pilantunut tai II MS-aikainen saksalaisten leipäsäilykket ovat kelpoisia, onko tuossa ihan 100% järkeä?
tänään saisi "parasta ennen"-merkityksella leimautetusta lahjoitetusta ruuasta sakon. ja kun ei kunnon paikkaa, mihin viedä. ruokapankkia ei ole ollut...
puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa. ensiksi, ne ihmiset eivät ostaa sitä ruokaa, lahjoitukset tai ei: niillä ei oo jo nyt siihen varaa. toiseksi, ruokaa heitetiin ja edelleen heitetään roskikseen PALJON, kuin suomess noin virossakin - nimenomaan, kun ei ole laillista mahdollisuutta lahjoitta sitä tai se on hankala. ja jos joku nyt ostaa esim tupakan, kun säästyi viikon leipä - tuo ihminen olisi jo alussa ostanut sen tupakan, eikä leipän.
jos se olisi noin haittaallista lahjoittaa ruoka, sitten tuo 'ruokapankki'-formaatti ei olisi menestynyt nyt jo noin 40 vuotta ympäri maailmaa. eikä noin 15 vuotta suomessakin. tai nyt virossa - Prisma- ja Rimi-ketjut lisää lahjoituksia, eikä vähentää: http://www.toidupank.ee/toidupank-on-laiendamas-oma-tegevust/
asia ei riippuu noin paljon markkinataloudesta, on vaan mahdotonta täsmällisesti ennakoida etukäteen, kuinka paljon myydään ja kuinka paljon voisi tulla ylijäämää. suomalaisista ruokapankeista ja noiden perusteista (ihan samat) saa helposti lukea etsinnan jälkeen.
montako ihmista elää tallinnassa ja tartossa? ja ruokapankin kautta jaetaan apua nyt noin 200 perheelle - en sanoisi, että tuo olisi liian iso numero.
en muista, missä maassa/kaupunkissa on tapana, että ravintolat tuo päivän ylijäämät yhteen paikkaan, missä ihmiset saa vapaasti syödä. hyvä idea, kun ne pilaantu varmaan.
musta virossa ongelma ihmisten tottumattomuus hyväntekeväisyyteen, mutta tuntuu, että viime vuosilla asia on parantunut
Quote from: Vartiotorni on 02.04.2012, 23:17:59
En ole enää pariin vuoteen nähnyt teillä piimää eli hapu piim.
Kun katsoo Viron suurimpien maidonjalostusyritysten sivuilta on niillä tuotannossa myös piimää. Voihan se olla niin, että virolaiset eivät piimästä yhtä paljon tykkää kuin suomalaiset, jonka takia ei kyseistä juomaa kaupanhyllyiltä löydy vaikka muista happamista tuotteista tykkäävät, kuten hapukooresta (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=882) eli smetanasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Smetana), hapankurkuista ja hapankaalista, joita suomalaiset eivät taida yhtä paljon syödä, koska eivät ole niihin kulttuurillisista syistä tottuneet.
Tere hapupiim (http://www.tere.eu/et/tooted/tere?view=product&id=12)
FARMI hapupiim (http://www.farmi.ee/tooted/keefir-hapupiim/675)
Kirnupiimä, minne kadonnut kauppojen hyllyiltä?? (http://keskustelu.suomi24.fi/node/8404945)
Keefir (http://www.eestitoit.ee/?page_id=79&language=et)
QuoteToiseksi: myöskään HYVÄÄ kotikaljaa ei hyllyistä enää löydy. Ja mitä tähän asti olen huomannut, lukee kotikalja-merkin alanurkassa "Coca Cola Co."
Ainakin Linnuse kali (http://www.epkk.ee/1874?tm=2124&vk=0&tm_search=&tm_do_s=Otsi&show_prod=3254), jota monet pitävät hyvän makuisena on nykyään Coca-Colan tuottamaa, mutta harva yritys Virossa on täysin virolaisten omistuksessa. Ulkomaalaisesta omistuksesta huolimatta on hienoa, että tuotteita ei ole lähdetty suuremmin muuttamaan esim. suomalaisiksi vaan Rakveren Lihakombinaatin tuotteet ovat mm. maultaan erilaisia verrattuna HK:n Suomessa tuottamiin. Olisi myös hienoa, jos näitä Rakveren tai muiden tuottamia ruokia saisi suurista suomalaisista kaupoista. Nyt hyllyt on täynnä mm. HK:n ja Atrian tuotteita.
Enpä tiedä, onko hyvien kaljojen määrä vähentynyt, mutta huomattavasti suurempi ja parempi valikoima Virossa on kuin Suomessa, joka on valitettavaa.
Milline on parim Eestis müüdav kali? (http://www.ekspress.ee/news/paevauudised/eestiuudised/kaljatest-milline-on-parim-eestis-muudav-kali.d?id=33024523)
Naturaalne kali või kaljamaitseline jook? (http://www.toidutare.ee/aabits.php?id=21944)
Quote
Hapan ruisleipäkin on kiven takana. Etelä-Virossa asuva tuttavakin saa sitä vain tullessani Suomesta tai Riikasta, mikäli hänellä sinne muuten on asiaa.
Virossa myytävä tumma leipä taitaa enimmäkseen olla maultaan limppumaista. Johtuisiko tuo kiven takana oleminen siitä, että virolaiset eivät yhtä lailla suomalaisen tumman leivän mausta tykkää ja myös siitä, että tietääkseni ruisviljan saatavuus on vähentynyt.
Rukkileivad (http://www.leivaliit.ee/liikmed/)
Statistikaameti andmed (http://www.agri.ee/statistikaameti-andmed/)
Eestin extrat (http://www.eestinextrat.fi/)
Virolaisia ruokakauppoja Suomessa (http://www.tuglas.fi/arkisto/virolaisia+ruokakauppoja+suomessa)
Venäläinen ruokakauppa löytyi Itä-Helsingistä (http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Ven%C3%A4l%C3%A4inen+ruokakauppa+l%C3%B6ytyi+It%C3%A4-Helsingist%C3%A4/HS20080925SI1AR03ri4)
Kiitokset informaatiosta!
Ilmeisesti olen etsinyt mainitsemiani tuotteita useimmiten liian pienistä kylä"marketeista".
Tosin en löytänyt niitä melko suuresta supermarketista Pärnussakaan.
Mutta "maalla on puhdas multa" sillä Tallinnassa ja suurempiin kauppoihin en ole poikennut sen jälkeen, kun sivuikkuna rikottiin muutama vuosi sitten ja mm. kamera varastettiin. Kamera oli vain 300 euron mutta sivuikkuna oli epämiellyttävämpi juttu.
Quote from: Nauris on 07.04.2012, 10:53:25
Quote from: Vartiotorni on 02.04.2012, 23:17:59
En ole enää pariin vuoteen nähnyt teillä piimää eli hapu piim.
Kun katsoo Viron suurimpien maidonjalostusyritysten sivuilta on niillä tuotannossa myös piimää. Voihan se olla niin, että virolaiset eivät piimästä yhtä paljon tykkää kuin suomalaiset, jonka takia ei kyseistä juomaa kaupanhyllyiltä löydy vaikka muista happamista tuotteista tykkäävät, kuten hapukooresta (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=882) eli smetanasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Smetana), hapankurkuista ja hapankaalista, joita suomalaiset eivät taida yhtä paljon syödä, koska eivät ole niihin kulttuurillisista syistä tottuneet.
Tere hapupiim (http://www.tere.eu/et/tooted/tere?view=product&id=12)
FARMI hapupiim (http://www.farmi.ee/tooted/keefir-hapupiim/675)
Kirnupiimä, minne kadonnut kauppojen hyllyiltä?? (http://keskustelu.suomi24.fi/node/8404945)
Keefir (http://www.eestitoit.ee/?page_id=79&language=et)
QuoteToiseksi: myöskään HYVÄÄ kotikaljaa ei hyllyistä enää löydy. Ja mitä tähän asti olen huomannut, lukee kotikalja-merkin alanurkassa "Coca Cola Co."
Ainakin Linnuse kali (http://www.epkk.ee/1874?tm=2124&vk=0&tm_search=&tm_do_s=Otsi&show_prod=3254), jota monet pitävät hyvän makuisena on nykyään Coca-Colan tuottamaa, mutta harva yritys Virossa on täysin virolaisten omistuksessa. Ulkomaalaisesta omistuksesta huolimatta on hienoa, että tuotteita ei ole lähdetty suuremmin muuttamaan esim. suomalaisiksi vaan Rakveren Lihakombinaatin tuotteet ovat mm. maultaan erilaisia verrattuna HK:n Suomessa tuottamiin. Olisi myös hienoa, jos näitä Rakveren tai muiden tuottamia ruokia saisi suurista suomalaisista kaupoista. Nyt hyllyt on täynnä mm. HK:n ja Atrian tuotteita.
Enpä tiedä, onko hyvien kaljojen määrä vähentynyt, mutta huomattavasti suurempi ja parempi valikoima Virossa on kuin Suomessa, joka on valitettavaa.
Milline on parim Eestis müüdav kali? (http://www.ekspress.ee/news/paevauudised/eestiuudised/kaljatest-milline-on-parim-eestis-muudav-kali.d?id=33024523)
Naturaalne kali või kaljamaitseline jook? (http://www.toidutare.ee/aabits.php?id=21944)
Quote
Hapan ruisleipäkin on kiven takana. Etelä-Virossa asuva tuttavakin saa sitä vain tullessani Suomesta tai Riikasta, mikäli hänellä sinne muuten on asiaa.
Virossa myytävä tumma leipä taitaa enimmäkseen olla maultaan limppumaista. Johtuisiko tuo kiven takana oleminen siitä, että virolaiset eivät yhtä lailla suomalaisen tumman leivän mausta tykkää ja myös siitä, että tietääkseni ruisviljan saatavuus on vähentynyt.
Rukkileivad (http://www.leivaliit.ee/liikmed/)
Statistikaameti andmed (http://www.agri.ee/statistikaameti-andmed/)
Eestin extrat (http://www.eestinextrat.fi/)
Virolaisia ruokakauppoja Suomessa (http://www.tuglas.fi/arkisto/virolaisia+ruokakauppoja+suomessa)
Venäläinen ruokakauppa löytyi Itä-Helsingistä (http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Ven%C3%A4l%C3%A4inen+ruokakauppa+l%C3%B6ytyi+It%C3%A4-Helsingist%C3%A4/HS20080925SI1AR03ri4)
Kyllä Virossa myydään Piimää ja kotikaljaa. Itse en ole huomannut näissä puutteita, tosin eri aikoina kotikaljaa on enemmän tarjolla. (syksyllä on paljon tarjolla) (varsinkin Pärnun Maxima hypermarketissa). Oletkos maistanut Latvialaista Tannheiser kalia ja venäläisiä ?????
Nämä makeutusainella makeutetut kalit ovat hirveän makuisia, niitä en suosittele.
Pärnussa tuli työkeikalla käytyä 3-viikkoa sitten ja hyvin löytyi näitä tuotteita myös tumma leipää, tuota hapanta ruisleipää ei kyllä ole yleensä tarjolla kun ei tuolla nuo leivät niin happamia ole, kuin jotkut leivät suomessa, mutta tummaa leipää (suosikkini Fazer tume leib) on aina tarjolla ja on edullista.
Oletkos maistanut maustettua Piimää nimeltään "Haps" Niitä löytyy monen makuisia ja niitä tulee aina ostettua mukaan. On koostumukseltaan vähän kuin juotavaa jogurttia.
Gefilus piimä (2,5%) on tarjolla hyvin. Virolaiset piimät kuin maidotkin ovat rasvaisempia kuin Suomen kurrit ja kevytmaidot. (Koore) Kermat on muuten hyvän makuisia Virossa.
Join juuri pois viime syksyisen A Le Coq Kali pullon ja imelyys oli viedä mennessään kielestä nahan. Lasillinen kerrallaan just meni suolaisen ruuan kanssa. Suomalaisen kotikaljan pirteydestä ei tietoakaan.
Ilmeisesti olen vain sattumalta löytänyt vuosia sitten joskus virolaista hyvääkin kotikaljaa -ja tummaa leipää- ja toive samanlaisesta on jäänyt itämään. Useiden eri merkkien kokeilun jälkeen luovun hommasta. Kaikki maistuvat lantatulta kokikselta johon on heitetty teelusikallinen jotakin imellytyspuuroa.
Fazerin leipä on tietysti tunnettu, mutta en osta (itselleni) tuliaisiksi suomalaisen multikonsernin tuotteita. Samantien voin leivän ostaa Suomestakin. Ja vielä parempaa kuin Fazerin; kuten esim. Tku-Hlinna välillä Jokioisten Leivästä, samalla kun poikkeaa hyvälle paakelsikahville.
Liettuasta en ole ostellut mitään sen jälkeen kun Riika jäi (toisaalta onneksi) Via Baltican sivuun ja kun siellä menee ruuhkissa ja parkkipaikkaa etsiessä ikuisuus. Venäläisistä kaljaa en juo (kokemuksieni perusteella) muutoin kuin jos tarvitsen suoliston puhdistuksen. Lue ripulin. Mikä ei sekään ole mukavaa autolla ajaessa...
Jukurtit Virossa, jopa jäätelö on OK. Hapsia en ole kokeillut.
Pärnun marketeissa poikkean vain siinä Via Baltican (ohitustien) risteyksessä olevassa. Keskustasta en välitä, aina kun on kiire. Ennen sai Pärnustakin suomalaisia likööreitä edullisesti Etelä-Viroon tai Keski-Eurooppaan tuliaisina vietäväksi. Vaan ei enää.
Viron hotellien hinnat alkaa olla myös sitä luokkaa, että ajan samantien Latviaan tai Liettuaan. Myös on pystytetty halvalla Tallinnan lähelle sellaisia hökkelihotelleja, että sisälle katsoessa hirvittää. Pitkiä kolkonnäköisiä ja valottomia käytäviä, valkoisia lastulevyseiniä ja oleskelutilat täynnä juopuneita ryssiä. Että sellaiset menee EU:ssa palotarkastuksen läpi, panee ajattelemaan Viron sijaintia maailman korruptiolistalla uudelleen. Ja huoneen lähtöhinnat silti 60+ euroa!
Quote from: Totuus EPT on 13.04.2012, 11:02:16
Kyllä Virossa myydään Piimää ja kotikaljaa. Itse en ole huomannut näissä puutteita, tosin eri aikoina kotikaljaa on enemmän tarjolla. (syksyllä on paljon tarjolla) (varsinkin Pärnun Maxima hypermarketissa). Oletkos maistanut Latvialaista Tannheiser kalia ja venäläisiä ?????
Nämä makeutusainella makeutetut kalit ovat hirveän makuisia, niitä en suosittele.
Pärnussa tuli työkeikalla käytyä 3-viikkoa sitten ja hyvin löytyi näitä tuotteita myös tumma leipää, tuota hapanta ruisleipää ei kyllä ole yleensä tarjolla kun ei tuolla nuo leivät niin happamia ole, kuin jotkut leivät suomessa, mutta tummaa leipää (suosikkini Fazer tume leib) on aina tarjolla ja on edullista.
Oletkos maistanut maustettua Piimää nimeltään "Haps" Niitä löytyy monen makuisia ja niitä tulee aina ostettua mukaan. On koostumukseltaan vähän kuin juotavaa jogurttia.
Gefilus piimä (2,5%) on tarjolla hyvin. Virolaiset piimät kuin maidotkin ovat rasvaisempia kuin Suomen kurrit ja kevytmaidot. (Koore) Kermat on muuten hyvän makuisia Virossa.
QuoteFazerin leipä on tietysti tunnettu, mutta en osta (itselleni) tuliaisiksi suomalaisen multikonsernin tuotteita. Samantien voin leivän ostaa Suomestakin. Ja vielä parempaa kuin Fazerin; kuten esim. Tku-Hlinna välillä Jokioisten Leivästä, samalla kun poikkeaa hyvälle paakelsikahville.
Jaa, olen minäkin tuolla Jokioisten leivän myymälässä käynyt yhden ja viimeisen kerran todella. Kallis paikka kuin mikä, ja sen tekemät leivät ei ole hyviä, (tosin heidän tekemänsä Berliinin munkki on hyvää) ja Virolaista Fazerin tume leipää, plus muuta tummaa leipää ei Suomesta saa, eikä ainakaan sillä hinnalla, mitä leipä Virossa maksaa.
QuoteJoin juuri pois viime syksyisen A Le Coq Kali pullon ja imelyys oli viedä mennessään kielestä nahan. Lasillinen kerrallaan just meni suolaisen ruuan kanssa. Suomalaisen kotikaljan pirteydestä ei tietoakaan.
Et taida tykätä makeista kotikaljoista, kun meikäläinen taas ei pidä vähämakeisista kotikaljasta. Tosin kotitekoisessahan saa sitä makeutta itse säätää haluamakseen. Hapokkuus kyllä häviää esim, 2-litran A Le Coq Kalissa aika äkkiä. Sakun Kali oli tosin mielestäni parempaa.
Oikeastaan turhahan näistä makuasioista ainakin leivän ja kotikaljan suhteen on kiistellä!
Joku tykkää imelästä saaristolaisleivästä (kuten usein virolaiset leivät), joku reilusta hämäläisestä ruisleivästä jne.
Tosiasia on, eikä sitä voi enää kukaan todistaa toiseksi, että niin hyvää leipää kuin leivottiin ennen Suomessa maataloissa ei saa enää mistään eikä koskaan. Eikä yhtä monia makuvivahteita. Tunnistaisin vieläkin, vuosikymmenien jälkeen, ainakin kymmenkunta leipää, kenen leipomaa, mistä talosta.
Sama koskee kotikaljaa, jota sai tavallisimmin talkoissa, heinätöissä ym. Parhaiden tällaisten panijat ovat olleet mullissa jo vuosikaudet ja heinäseipäätkin poltettu tai lahonneet... :'(
Quote from: Totuus EPT on 17.04.2012, 22:05:34
QuoteFazerin leipä on tietysti tunnettu, mutta en osta (itselleni) tuliaisiksi suomalaisen multikonsernin tuotteita. Samantien voin leivän ostaa Suomestakin. Ja vielä parempaa kuin Fazerin; kuten esim. Tku-Hlinna välillä Jokioisten Leivästä, samalla kun poikkeaa hyvälle paakelsikahville.
Jaa, olen minäkin tuolla Jokioisten leivän myymälässä käynyt yhden ja viimeisen kerran todella. Kallis paikka kuin mikä, ja sen tekemät leivät ei ole hyviä, (tosin heidän tekemänsä Berliinin munkki on hyvää) ja Virolaista Fazerin tume leipää, plus muuta tummaa leipää ei Suomesta saa, eikä ainakaan sillä hinnalla, mitä leipä Virossa maksaa.
QuoteJoin juuri pois viime syksyisen A Le Coq Kali pullon ja imelyys oli viedä mennessään kielestä nahan. Lasillinen kerrallaan just meni suolaisen ruuan kanssa. Suomalaisen kotikaljan pirteydestä ei tietoakaan.
Et taida tykätä makeista kotikaljoista, kun meikäläinen taas ei pidä vähämakeisista kotikaljasta. Tosin kotitekoisessahan saa sitä makeutta itse säätää haluamakseen. Hapokkuus kyllä häviää esim, 2-litran A Le Coq Kalissa aika äkkiä. Sakun Kali oli tosin mielestäni parempaa.
Eikö turhat ketjut voisi poistaa. Ketjuja on muutenkin hallitsemattoman tuntuinen määrä.
Quote from: joe on 21.04.2012, 05:07:39
Eikö turhat ketjut voisi poistaa. Ketjuja on muutenkin hallitsemattoman tuntuinen määrä.
Mielestäni kaikki 30 vrk kirjoittamisesta.
Ei kaikkia vanhoja viestiketjuja tarvitse poistaa, monesti vanhoista viesteistä löytyy johonkin uuteen juttuun alkuperäistietoutta, ja paremmin sanottuna, kaikkia juttuja ei välttämättä enää mistään muualta netistä enää löydy.
Olisi muuten mukava tietää mikä tämän ketjun Ruokapankki-keräystilanne yms, muuta, tarve tällä hetkellä Virossa on?
Quote from: joe on 21.04.2012, 05:07:39
Eikö turhat ketjut voisi poistaa. Ketjuja on muutenkin hallitsemattoman tuntuinen määrä.
terve
tässä mielipiteemme eroa: minulle tämä ei ole nyt eikä ollut aiemmin turha ketju millään tavalla.
minulle se oli merkittävä, että tuo veto julkaistiin täällä, vaikka ehkei sun mielestä
Vaikka täysi OT olen kyllä kiinnostunut syvällisemminkin Viron nykytilasta.
SUOMIKUVASTA ( :P ) Virossa ja esim, sosiaaliturvan kattavuudesta. Olen siinä uskossa, että Suomessa hyvin yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa Virossa ei tunneta.
Riveitä ja rivien välistä ole tulkinnut, että muutoinkin työttömän ja pienipalkkaisen pärjääminen on vielä enemmän korkeamman käres Virossa kuin Suomessa. Siis edes teoriassa sossutuella ei pärjää Virossa.
Quote from: Totuus EPT on 26.04.2012, 10:01:24
Ei kaikkia vanhoja viestiketjuja tarvitse poistaa, monesti vanhoista viesteistä löytyy johonkin uuteen juttuun alkuperäistietoutta, ja paremmin sanottuna, kaikkia juttuja ei välttämättä enää mistään muualta netistä enää löydy.
Olisi muuten mukava tietää mikä tämän ketjun Ruokapankki-keräystilanne yms, muuta, tarve tällä hetkellä Virossa on?
huomenta
kiitos muuten edellisista vastauksista kaikille, on ollut kiirettä mm lähestyvän talkoopäivän kanssa ja täällä ehtinyt enimmäkseen banaaniviestejä lukemaan, jos alamäessä. jos jotakin kiirellisempaa, voi aina laittaa y-viestin.
aihesta piimä ja ruisleipä ja muut. piimä on myynnissä joka puolella, mutten esim. itse sitä kaupasta hae: jos haluan, jätän vaan maidon lojumaan keittiöön ja saan ihan sellaisen miimän kun haluan, kaman vuoksi tai pannukakkujen. ehkä kerran elämässä olen ostanut kaupasta.
ilmeisesti asiakkaat ei toivoo sitten erittäin happeata leipää, jos sitä ei myydä. cc "kali" on juu, enemmän limpsa kun kalja, liian makea ja kaasuinen. lapsuuteni venäläistä kvas-ia olen nähnyt pari kertaa myynnissä mutten ehtinyt ostamaan. odotetaan vielä sitä hyvää kaljaa.
Ruokapankki pärjää hyvin, maaliskuussa alkoi kolmannes vuosi ja keräilytkin menee melko hyvin. Tarvitsijoista ei ole myös puutetta. MM esim Valio Eesti sai Ruokapankilta "hyvän sydämmen" palkinnon, kun v 2011 lahjoittivat kokonaan yli 53 000 muovikupillista rahkakermaa.
Aina voi kysyä, tarviko joku heistä varaston jääkaapin yms.
Minusta se on hyvä, jos jo tietyille asioille ei enää löytyy noin paljon tarvetta. Kun yksi joskus kirjoitti, hänen mielestä virolaisten taloudellinen tilanne 90-luvulla ilmoitti parantumisesta kautta vähentynyt wc-paperin varkaus avoimista käymäloista...
Quote from: desperaato on 26.04.2012, 19:02:57
Vaikka täysi OT olen kyllä kiinnostunut syvällisemminkin Viron nykytilasta.
SUOMIKUVASTA ( :P ) Virossa ja esim, sosiaaliturvan kattavuudesta. Olen siinä uskossa, että Suomessa hyvin yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa Virossa ei tunneta.
Riveitä ja rivien välistä ole tulkinnut, että muutoinkin työttömän ja pienipalkkaisen pärjääminen on vielä enemmän korkeamman käres Virossa kuin Suomessa. Siis edes teoriassa sossutuella ei pärjää Virossa.
erm, miten selittää...
kun mun suomalainen kaveri kertoi minulle miten hankala on pärjätä 2-3 tuhannella, kerroin hänelle "EN HALUNUT TIETÄÄ" ja kyynelet meinasi tulla silmaan :D kun eri universumit. hän esim ei ymmärtänyt lainkaan, mistä oikeastaan puhuin sanoessaan että seuraavan palkan asti tulee olemaan hankala...
http://www.stat.ee/pohinaitajad mukaisesti 918 euroa oli 12.2011 bruttopalkka, netto on vähemmän ja maalla voi vaan unissa saada sellaista
http://www.sm.ee/tegevus/huvitised-ja-toetused/peretoetused/peretoetuste-liigid.html listaa perhetuet, esimerkiksi 1 ja 2 lapselle on tuki 19,18/kk..
http://www.tootukassa.ee/index.php?id=11245 työttömyystuki esimerkkien kautta, max tuki per päivä on v. 2012 32 euroa ensimmäisen 100 päivän aikana ja alkaen 101 päivästä 25,60 euroa elikkä max 50% ja 40% 3-kertaisesta kesk. palkasta. Mutta toi oli max tuki, jos esim sait minimipalkkaa, 272,02 kuten monet, olisi päivän palkka 9,27 euroa ja tuosta puolet 4,63. Hankala pärjätä 4,63, jos tuosta maksetaan vielä asunto, ruoka, puhelin yms. 4,63*30=138,9 euroa/kk. Monen brutto jää 600-700 maihiin, /30 tekee 20-20,3 ja tueksi tulisi 10/8 euroa per päivä, 300/240 euroa per kk.
on ansionsidonnainen, on.
http://www.haigekassa.ee/kindlustatule/hyvitised/tvhmaksmine/tvhtabel/ sairastumiset, onnettomuudet ymt, tuet. Jos on flunssa, 1-3 päivä et saa mitään, jos on liikenneonnettomuus, maksetaan toisesta päivästä etc
jos en nyt paljon erehtyy, sitten monet mamut saa suomessa enemmän tukeja kun virolaiset palkkaa.
Näitä ketjuja on niin tuhottoman paljon, ja hakukone ihan sikahuono. Ehkä poisto ei ole hyvä tämän ketjun kohdalla.
Onko Virossa mamuja tai kerjäläisiä.
Tulot on pienet, eivätkö menotkin ole? Tilastoja? Kuollaanko nälkään?
Kapitalismia se vaan on. Kyllä Suomikin kurjistuu Euvostoliiton avulla koko ajan. Rahat menee Kreikkaan...
Miten sen venäläisjoukon kanssa voitte elää? Makarov taskussa?
Quote from: joe on 04.05.2012, 07:56:58
Näitä ketjuja on niin tuhottoman paljon, ja hakukone ihan sikahuono. Ehkä poisto ei ole hyvä tämän ketjun kohdalla.
Onko Virossa mamuja tai kerjäläisiä.
Tulot on pienet, eivätkö menotkin ole? Tilastoja? Kuollaanko nälkään?
Kapitalismia se vaan on. Kyllä Suomikin kurjistuu Euvostoliiton avulla koko ajan. Rahat menee Kreikkaan...
Miten sen venäläisjoukon kanssa voitte elää? Makarov taskussa?
Kyllä mamuja Virossa on aikas vähän, ellei neuvostoajan venäläisten joukkosiirtoa Eestinmaalle lueta siihen.
Ja Romanian kerjäläisiä on notkunut Tallinnan satamassa monesti, osaavat muuten aika hyvin soome keelt rääkida.
Onhan se kumma kun Virolaisten pitää myös euromaana auttaa (tosin määrällisesti vähemmän kuin Suomen) Kreikan maata, vaikka esim Virolaisten opettajan tulot on kolmasosan siitä, mitä Kreikkalaisen kolleegan.
Kyllä kun esim, Säästumarketissa käy päivä-aikaan ostoksilla niin kyllä esim, Virolaisilla eläkeläisillä on aika pienet ostokset ja meikäläistä monesti suorastaan hävettää tehdä isompia tuliaisostoksia paikan päällä.
Huomattavasti suomalaiseläkeläistä raihnaisemmassa kunnossa olevaa pikkueläkkeellä pärjäävää nöyrän tuntuista virolaisvanhusta katselee kunnioittavammin, kuin joka asiasta valittavaa, kaikkea haluavaa suomalaisvanhusta (ei koske kaikkia vanhuksia tosin)
Aletaan ihmeessä varoittamaan näitä omia ja vierailevia "vähemmistöjämme" etteivät vain haaskaisi viimeisiä, hiki päässä kovalla työllä huijauksella, näpistyksillä tai kerjäämisellä ansaittuja ropojaan Viron matkaan.
Täällä keskemmällä Eurooppaa sentään vielä korotetaan Romaniasta tai Bulgariasta tulleen "EU-kansalaisen," etnisiä tuntomerkkejä olisi, 80 euron eläke paikalliseen toimeentulorajaan eli n. 680-760 euroon kuussa. Kysyntää riittää ja väkiluku kasvaa eikä sairaan- ja vanhustenhoitoalalla ole tulevaisuudessa työttömyyttä.
Sen MAKSAMINEN on sitten toinen juttu....
Quote from: desperaato on 26.04.2012, 19:02:57
Vaikka täysi OT olen kyllä kiinnostunut syvällisemminkin Viron nykytilasta.
SUOMIKUVASTA ( :P ) Virossa ja esim, sosiaaliturvan kattavuudesta. Olen siinä uskossa, että Suomessa hyvin yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa Virossa ei tunneta.
Riveitä ja rivien välistä ole tulkinnut, että muutoinkin työttömän ja pienipalkkaisen pärjääminen on vielä enemmän korkeamman käres Virossa kuin Suomessa. Siis edes teoriassa sossutuella ei pärjää Virossa.
Kyllä suomalainen ruisleipä minun kokemukseni mukaan virolaisen hakkaa! Ale cogi on kyllä kieltämättä maittavaa perusolutta ja virolainen piimä maistuu myös siinä missä valion piimät.
Kävin kesällä melko lyhyellä visiitillä Eestin puolella (kohteliaisuudesta heitä kohtaan käytän nimitystä Eesti, josta eestiläiset itse pitävät enemmän kuin nimityksestä Viro, virolaiset). :)
Rakvere on viihtyisä pikkukaupunki Länsi-Virumaalla. Ostin historiallisen Pikk-kadun käsityöliikkeestä eestiläisiä käsitöitä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakvere
Kuvia Rakveresta:
https://www.google.fi/search?q=Rakvere&client=firefox-a&hs=nnZ&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=C7lXUuSwIsSS4AS2lIC4Aw&ved=0CGgQsAQ&biw=1359&bih=789&dpr=1
Rakveren linna:
(http://marvaoguide.com/images/stories/telepulesfotok/estonia/Rakvere%20Stonecastle.jpg)
Edit: Länsi-Virumaa, ei Itä- ja Virumaa ilman n-kirjainta, ei "Virunmaa". Sattuuhan sitä, suomalaiselle...
The one and only: Linnuse kali.
Keefir: Farmi
Joskus niitä hiukka makeita mustia formuleipiä puolikkaina, koska leivän pupeltaminen jäänyt tosi vähiin.
Aika väsynyt vääntämään eestiläisten (koskaan sikäläisten venäläisten seurassa tätä aihetta ei tule esiin) kanssa Suomen "hyvistä" oloista. Aina pitää vihjata heille, että jos olonne ovat huonot, parantakaa niitä. Taistelkaa yhteistuumin kunnon ammattiliitot pystyyn ja vaatikaa miljonäärien verottamista. Nykyinen amerikka eestissä ei näytä toimivan kuin pienelle hyvinvoivalle kansanosalle. Jos sikäläinen talous on niin **tun upeeta, miksi eestiläiset joutuvat menemään Suomen sosialismiin kohta yli sadan tuhannen ihmisen volyymillä duuniin ja sossun elätettäviksi?
Jo nyt suomalaiset tukevoittavat Eestin taloutta lähemmäs kymmenen tuhannen ihmisen joukolla arkipäivisinkin. Mielelläni käyn Jaamiturgilla ja Lasnamäessä, joissa voin pieneltä osaltani jeesata venäläisväestön kauppatouhuja.
Taitaa kohta osat vaihtua että kuka auttaa ja ketä autetaan.
Olisiko kohtuutonta pyytää niitä suomalaisia firmoja jotka siirtyivät Viroon välttääkseen veroja osallistumaan tähän?
Quote from: Don Nachos on 31.12.2016, 11:54:09
Olisiko kohtuutonta pyytää niitä suomalaisia firmoja jotka siirtyivät Viroon välttääkseen veroja osallistumaan tähän?
No pyydä?