QuoteTyöttömyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna EU-maissa keskimäärin runsaat kaksi prosenttiyksikköä. Monet ovat tehneet siitä nopean johtopäätöksen: nyt pitää vetää selvä raja. Joko me tai ne.
Viiden suurimman EU-maan väestöstä 70 prosenttia on voimakkaasti tai jokseenkin sillä kannalla, että oman maan hallituksen pitäisi kehottaa työttömiä ulkomaalaisia lähtemään muualle, kertoi Financial Times -lehden tuore kysely.
Lehti ei ole teettänyt taantumakyselyä Moldovassa, mutta muutaman luvun perusteella voi kuvitella, miltä tilanne siellä päässä näyttää.
Moldovan talousministeri arvioi viime vuoden lopulla, että noin 450 000 moldovalaista on laillisissa töissä ulkomailla, heistä kaksi kolmannesta Länsi-Euroopassa ja loput Venäjällä. Määrä on kymmenesosa Moldovan väestöstä ja vielä suurempi osa työikäisistä.
Moldovan vauraus on Bolivian tasoa, eikä taantuma sitä paranna. Epäilemättä ainakin 70 prosentilla moldovalaisista on voimakkaasti tai miedosti myönteinen mielipide ulkomaille lähdön hyväksyttävyydestä.
Vielä ei kunnolla tiedetä, miten Euroopan siirtotyöväki lähikuukausina reagoi talouskriisiin. Migration Policy Institute -tutkimuslaitos (MPI) julkisti siitä tammikuussa arvion, joka näyttää, ettei vastaus ole yksioikoinen. Kysymys on sentään ihmisistä, ei putkista tai sementtisäkeistä.
Herkimpiä taantuman vuoksi kotiin lähtijöitä ovat MPI:n mukaan Euroopan unionin sisäiset muuttajat eli lähinnä unioniin viisi vuotta sitten liittyneiden kahdeksan itäeurooppalaisen maan siirtotyöläiset.
Suuri osa heistä on asunut ulkomailla vasta vähän aikaa, jolloin perhe- ja ystävyyssiteet kotimaahan ovat vahvat. Matkalippu kotiin ei Euroopan sisällä ole palkkatasoon verrattuna suuri kustannus. Koska työvoima enimmäkseen saa liikkua EU:ssa vapaasti, työhön ulkomaille voi taantuman haihduttua palata kohtalaisen mutkattomasti.
Monissa siirtolaisryhmissä kotiinlähdölle on selviä jarruja, MPI:n tutkimus kertoo.
Jos palkat ja työllisyys supistuvat kotimaassa yhtä paljon kuin työntekomaassa, kotimatka ei välttämättä näytä järkevältä. Kotona on ehkä töitä huippuammattilaisille mutta ei vähemmän koulutetuille.
Britanniassa asuva filippiiniläinen tai Espanjaan muuttanut ecuadorilainen empii kotiinlähtöä myös siksi, että matkalippu on kallis ja maahantulobyrokratia hankaloittaa uutta muuttomatkaa talouskriisin lauettua.
Laittomille siirtolaisille pääsy takaisin taantuman jälkeen on vielä vaikeampaa.
Merkittävä osa Euroopan siirtolaisista työskentelee terveys- ja sosiaalipalveluissa, joita taantuma kurittaa muita lohkoja vähemmän.
Kaiken kaikkiaan MPI:n tutkijat päättelevät, että taantuma vähentää lyhyellä aikavälillä uusien siirtotyöläisten tuloa mutta vaikuttaa lievemmin nykyisten maahanmuuttajaväestöjen määrään.
Perheiden yhdistämiseen ja pakolaisten liikkeisiin taantumalla on vain vähän vaikutusta. Siirtotyöläisiä vastaanottavien maiden hallituksilla on varsin niukasti mahdollisuuksia päätöksiin, jotka kääntäisivät siirtolaisia suurin joukoin kotiin.
Taantuma ei tapa muuttoliikkeitä, jos joku sitä on toivonut. Se vain näyttää, että siirtolaisilla on ratkaisuihinsa normaaleja, inhimillisiä perusteita. He eivät ole tämän taantuman rikollisia vastuunvälttelijöitä.
Vastustamatonta...juna on jo liikkeellä...luonnollista... opetelkaa uimaan...pysyvä...laivaa ei voi kääntää...välttämätön.... lopullinen....väistämätön
"Laittomille siirtolaisille pääsy takaisin taantuman jälkeen on vielä vaikeampaa."
Kappas vaan. Onkohan tämä sitten pahakin vahinko?