Mikäli valuutan arvo romahtaa, romahtaa myös velkojen arvo. Valuutan arvon romahtaminen hyödyttää siis kyseisessä valuutassa velkaa ottaneita.
Sen jälkeen kun kultakannasta on luovuttu, on valtioiden liikkeellelaskeman rahan (eli fiat-rahan) arvo perustunut ainoastaan sen käytettävyyteen vaihdon välineenä. Rahalla ei ole mitään reaalimaailman vastinetta toisin kuin esim. osakkeilla, jotka oikeuttavat osuuteen yrityksen omaisuudesta sekä tulevista voitoista.
Sähköisessä maailmassa rahalle ei kuitenkaan ole enää tarvetta. Kaupassa voi lähitulevaisuudessa ihan yhtä hyvin maksaa osakkeilla sekä indeksi- tai raaka-aineosuuksilla. Ainoa peruste rahan arvolle, eli sen käytettävyys, katoaa ja raha menettää arvonsa. Markkinat toimivat pitkällä aikavälillä oikein, ja rahan arvo alkaa laskea jo ennenkuin se tulee täysin tarpeettomaksi, sillä markkinat ennakoivat tilanteen.
Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.
QuoteKun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.
Siksi varmaan finanssieliitillä tuntuu olevan kova kiire saada mahdollisimman monet valtiot konkurssiin jotta velat voidaan realisoida todelliseksi omaisuudeksi vielä kun se on mahdollista. Ihan positiivinen ajatus. Nyt vaan pistetään kaikki haisemaan mitä vaan saadaan.
Mitäs muuta tapahtuu, kun valuutan arvo menee nollaan?
Sanoisin, että on hieman ennenaikaista sanoa, ettei velkaantuminen ole ongelma.
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 13:07:22
Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.
Hieno oivallus. Mitä sitten, kun valtio ei enää saakaan lainaa ilman inflaatioon sidottua korkoa ja valuutan arvostus on vähäisempi kuin vessapaperin?
Zimbabwesta voidaan vilkaista suuntaa..
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 13:07:22
Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.
Niinpä niin. Ei kun ottamaan nyt kaikki mitä saadaan...;)
Ai niin ja kun vielä muistetaan, että velka on pelkkä sopimus, jonka voi repiä jos siltä tuntuu. Tuskin tänne mikään isohkokaan pankki hyökkää ja jos hyökkää niin onhan meillä armeija..;)
Eli yhteenvetona. Otetaan velkaa aivan tappiin asti ja samalla ostetaan (velaksi tietenkin) armeijallemme kunnon aseet niin mikäs hätä tässä oikein on?
:flowerhat:
Oisiko enempi peräkammariainesta tämä kirjoitus.
Quote from: Ulkopuolinen on 25.10.2010, 15:13:46
Raha on tuotantoväline.
Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.
Valuutan kysyntä toki riippuu valuutta-alueen yritysten kilpailukyvystä, mutta tämä ei tarkoita että fiat-raha itsessään tuottaisi jotain.
Quote from: Ulkopuolinen on 25.10.2010, 15:13:46
Kuvitelma, että rahalle ei olisi käyttöä on yhtä älytön kuin kuvitelma, että hinnoittelemisesta voitaisiin luopua. Oikeastaan nuo kaksi asiaa ovatkin suunnilleen saman narrintakin sisä- ja ulkopuoli. Rahasta voidaan luopua vain jos luovutaan hinnoittelusta.
Hinnoitella voidaan ihan yhtä hyvin kullassa tai vaikka pörssi- tai raaka-aineindeksissä.
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 15:33:19
Quote from: Ulkopuolinen on 25.10.2010, 15:13:46
Raha on tuotantoväline.
Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.
Valuutan kysyntä toki riippuu valuutta-alueen yritysten kilpailukyvystä, mutta tämä ei tarkoita että fiat-raha itsessään tuottaisi jotain.
Quote from: Ulkopuolinen on 25.10.2010, 15:13:46
Kuvitelma, että rahalle ei olisi käyttöä on yhtä älytön kuin kuvitelma, että hinnoittelemisesta voitaisiin luopua. Oikeastaan nuo kaksi asiaa ovatkin suunnilleen saman narrintakin sisä- ja ulkopuoli. Rahasta voidaan luopua vain jos luovutaan hinnoittelusta.
Hinnoitella voidaan ihan yhtä hyvin kullassa tai vaikka pörssi- tai raaka-aineindeksissä.
Kirjoituksessa lienee aimo annos vitsailua mutta siltä varalta ettei ole, sitten sitä kultaa tai raaka-aineindeksiyksikköä kutsutaan rahaksi ihan kuin nyt tätä jota jossain vaiheessa jotkut alkoi kutsumaan fiat-rahaksi.
Erään teorian mukaan fiat-rahan suosio perustuu myös siihen, että sillä on pakko maksaa verot. Ja jos et maksa veroja, niin joudut väkivaltakoneiston hampaisiin. Fiat-rahaa pitää yllä siis väkivallan uhka.
Quote from: _w_ on 25.10.2010, 15:39:29
Kirjoituksessa lienee aimo annos vitsailua mutta siltä varalta ettei ole, sitten sitä kultaa tai raaka-aineindeksiyksikköä kutsutaan rahaksi ihan kuin nyt tätä jota jossain vaiheessa jotkut alkoi kutsumaan fiat-rahaksi.
Osakkeeseen tai raaka-aineeseen perustuvaa yksikköä voidaan toki kutsua rahaksi, mutta oleellisin ero on siinä että osakkeella tai raaka-aineyksiköllä on reaalimaailmassa vastine (eli osuus yrityksen fyysisestä omaisuudesta ja tulevista voitoista tai osuus fyysisestä raaka-aine-erästä), kun taas fiat-raha on reaalimaailmassa vain väritulostettu paperi, jolla on arvoa mikäli ihmiset näin uskovat.
Quote from: OlliH on 25.10.2010, 15:43:54
Erään teorian mukaan fiat-rahan suosio perustuu myös siihen, että sillä on pakko maksaa verot. Ja jos et maksa veroja, niin joudut väkivaltakoneiston hampaisiin. Fiat-rahaa pitää yllä siis väkivallan uhka.
Kun raha menetti arvonsa Zimbabwessa, rupesi Zimbabwen valtio verottamaan yrityksiä siinä valuutassa missä liiketoiminta oli tapahtunut. Luultavasti muut valtiot alkavat vastaavassa tilanteessa toimia samoin.
Eivät ne velat mihinkään mitätöidy. Lasteni tulevaisuus sen sijaan mitätöityy kyllä.
Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla. :facepalm:
Quote from: Tank U on 25.10.2010, 16:51:20
Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla. :facepalm:
Niinpä. Eikö olekin vekkuli juttu, että valtion kirstunvartijan toimeen ei ole olemassa mitään pätevyysvaatimuksia.
Quote from: Lasisti on 25.10.2010, 14:04:23
Hieno oivallus. Mitä sitten, kun valtio ei enää saakaan lainaa ilman inflaatioon sidottua korkoa ja valuutan arvostus on vähäisempi kuin vessapaperin?
Hyvä tarkennus. Jos siis uskoo valuutan menettävän arvonsa hiljalleen, kannattaa ottaa mahdollisimman pitkäaikaista lainaa, jolloin laina ei eräänny pian, eikä lainanantaja pysty ennen lainan erääntymistä sitomaan uuden lainan korkoa inflaatioon.
Tämä pätee myös asuntolainoihin. Kun sähköinen pörssinoteeratulla omaisuudella maksaminen yleistyy ja inflaatio kohoaa, hyötyvät pitkäaikaista lainaa ottaneet eniten.
Valtioiden lainoilla on eri mittaisia laina-aikoja. Kun laina-aika loppuu, on jostain saatava lisää rahaa lainan takaisin maksuun. Yleensä tämä tapahtuu uudella lainalla. Tämän uuden lainan korko seuraa infllatiota ja varsinkin inflaatio-odotusta. Jonkin aikaa valtio pystyy mitätöimään velkaansa inflaatiolla, mutta lopulta inflaatio-odotukset ajavat ohi, eikä valtio saa uutta lainaa, tai vain lyhyitä ja korkeakorkoisia lainoja. Valtiot tekevät silloin yksipuolisen velkojen mitätöinnin. Jos velka on otettu esim. eläkekassoista, niin valtio saa niskaansa vihaisia yleisönosastokirjoituksia. Jos lainat on otettu suurvalloilta, ja suurvaltojen kanssa hyvissä väleissä olevilta pankeilta, niin valtio saa harmikseen ulkomaisia tykkiveneistä.
Quote from: Mika.H on 25.10.2010, 14:39:20
Niinpä niin. Ei kun ottamaan nyt kaikki mitä saadaan...;)
Ai niin ja kun vielä muistetaan, että velka on pelkkä sopimus, jonka voi repiä jos siltä tuntuu. Tuskin tänne mikään isohkokaan pankki hyökkää ja jos hyökkää niin onhan meillä armeija..;)
Eli yhteenvetona. Otetaan velkaa aivan tappiin asti ja samalla ostetaan (velaksi tietenkin) armeijallemme kunnon aseet niin mikäs hätä tässä oikein on?
:flowerhat:
Eikö tätä kokeiltu joskus kolkytluvulla keski-Euroopassa? Muistaako kukaan miten siinä kävi?
Quote from: PK on 25.10.2010, 17:57:56
Valtioiden lainoilla on eri mittaisia laina-aikoja. Kun laina-aika loppuu, on jostain saatava lisää rahaa lainan takaisin maksuun. Yleensä tämä tapahtuu uudella lainalla. Tämän uuden lainan korko seuraa infllatiota ja varsinkin inflaatio-odotusta. Jonkin aikaa valtio pystyy mitätöimään velkaansa inflaatiolla, mutta lopulta inflaatio-odotukset ajavat ohi, eikä valtio saa uutta lainaa, tai vain lyhyitä ja korkeakorkoisia lainoja. Valtiot tekevät silloin yksipuolisen velkojen mitätöinnin.
Valtionvelasta suuri osa on euromääräisiä obligaatioita, joiden laina-aika on pisimmillään vuoteen 2025 asti ja korko kiinteä: http://treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=17332&nodeid=18401
Jos yksityiseen rahaan siirrytään ennen obligaatioiden erääntymistä, ja euron arvo tämän seurauksena romahtaa, on valtion velkaantuminen obligaatioiden kautta suomalaisten kannalta hyvä asia.
Näyttää aika vääjäämättömältä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio toistetaan lähitulevaisuudessa. Koska kaikki valtiot (paitsi Kiina ja Venäjä sekä arabimaat) ovat veloissaan, ulospääsy tulee olemaan triviaali. Jalometallien viime aikojen hintakehitys tukee tätä olettamustani.
Eli jonkinlaista sotaahan tuo pukkaa, vähintäänkin kauppasotaa.
Quote from: Meuhkaaja on 25.10.2010, 17:25:26
Quote from: Tank U on 25.10.2010, 16:51:20
Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla. :facepalm:
Niinpä. Eikö olekin vekkuli juttu, että valtion kirstunvartijan toimeen ei ole olemassa mitään pätevyysvaatimuksia.
Tuo tapa valita ministerit on väärä. Puolueet lehmänkaupoin valitsee kuuliaisen tottelijan joka iloiseti pomppii kun herransa sanovat että pompi joka tehtävään. Kansanäänestykset parantaisivat tilannetta ja parempi olisi sekin että kansa saisi äänestää joka ministeristä ja korkeasta virkamiehestä. Ehdokkaita puolueitten tulisi asettaa vaikka niin että jokaista kannatuksen prosenttiyksikköä kohti kaksi ehdokasta/puolue. Vaikka pressan vaalien yhteydessä sitten olisi nuo valinnat, kaksivaiheisena niin että toisessa vaiheessa kolme suosituinta jatkaisi. Myös pressanvaaleissa puolueitten tulisi asettaa useampi ehdokas niin olisi enempi valinnanvaraa, samoin sitten toisessa vaihessa kolme suosituinta. No ehkä tuossa olisi vähän kehittämistä vielä, mutta ajatus kait tuli selville.
Ratkaisu valtion velan takaisinmaksuun on siis naurettavan helppo:
Valtio painaa sen verran rahaa mitä velat ovat ja niillä rahoilla sitten maksetaan velat pois?
Mitään ongelmiahan tuosta ei voi seurata, koska raha on vain illuusio ja tavarat ilmestyvät kauppaan itsestään.
"...koska Suomessa eläminen on ilmaista"
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 13:07:22
Mikäli valuutan arvo romahtaa, romahtaa myös velkojen arvo. Valuutan arvon romahtaminen hyödyttää siis kyseisessä valuutassa velkaa ottaneita.
Sen jälkeen kun kultakannasta on luovuttu, on valtioiden liikkeellelaskeman rahan (eli fiat-rahan) arvo perustunut ainoastaan sen käytettävyyteen vaihdon välineenä. Rahalla ei ole mitään reaalimaailman vastinetta toisin kuin esim. osakkeilla, jotka oikeuttavat osuuteen yrityksen omaisuudesta sekä tulevista voitoista.
Sähköisessä maailmassa rahalle ei kuitenkaan ole enää tarvetta. Kaupassa voi lähitulevaisuudessa ihan yhtä hyvin maksaa osakkeilla sekä indeksi- tai raaka-aineosuuksilla. Ainoa peruste rahan arvolle, eli sen käytettävyys, katoaa ja raha menettää arvonsa. Markkinat toimivat pitkällä aikavälillä oikein, ja rahan arvo alkaa laskea jo ennenkuin se tulee täysin tarpeettomaksi, sillä markkinat ennakoivat tilanteen.
Kun rahan arvo nollautuu, nollautuu myös valtion valuuttamääräinen velka. Valtion valuuttamääräinen velkaantuminen ei siis ole ongelma.
Onko sulla mitään käsitystä inflaation vaikutuksesta asunto- tai pörssiosakkeisiin, ettei tule ihan tuulesta temmattuja väitteitä? Mielipiteet mielellään lähtein perustellen, että ei tule mitään mutua esitettyä faktana.
Quote from: Meuhkaaja on 25.10.2010, 17:25:26
Quote from: Tank U on 25.10.2010, 16:51:20
Valtionvarainministerin on tämän kaiken laskenut ihan itsekseen lukion lyhyellä matikalla 6 arvosanalla. :facepalm:
Niinpä. Eikö olekin vekkuli juttu, että valtion kirstunvartijan toimeen ei ole olemassa mitään pätevyysvaatimuksia.
Ei ministerin tai kansanedustajan toimeen ole mitään pätevyysvaatimuksia. Äänisaalis ja asema puolueen hierarkiassa kertoo sen pääsetkö ministeriksi. Jossain mainitaan että pitää olla pystyvä ja kykenevä, mutta ei se ole ehdoton
vaatimus.
Quote from: Ulkopuolinen on 26.10.2010, 16:40:44
Quote from: JoKaGO on 26.10.2010, 16:17:57
Näyttää aika vääjäämättömältä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio toistetaan lähitulevaisuudessa.
Hyperinflaatioon en usko.
Maltillinen inflaation nostaminen olisi nyt mielestäni suunnilleen kaikkien etu. Käsistä sitä ei tietenkään saa/pidä päästää, mutta tommoinen 3-4% ensin muutaman vuoden ajan ja sitten 4-6 taas muutama vuosi olisi ihan ok. Auttaisi vähän vientiäkin kun dollarin, jenin, yuanin yms. suhde euroon normalisoituisi. Nythän euro on ihan liian korkealla ja tuottaa ongelmia euroalueelle.
Paljonkohan EKP on kehittänyt uusia papereita Kreikan pelastamisen yhteydessä? Vastaavia tempauksia saattaa olla edessä joka tapauksessa muutenkin, joten en haikailisi edes hallitun inflaation perään...
Ykai asiaan hieman liittyvä linkki...
http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/07/30/minne-500-euron-setelit-menevat/200917295/139
Sanokaapa "Valtionvelka mitätöityy itsestään" jenkeille. ;D
Goldman says Fed faces $4 trillion hole (http://finance.fortune.cnn.com/2010/10/25/goldman-says-fed-faces-4-trillion-hole/?section=money_topstories&utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+rss%2Fmoney_topstories+%28Top+Stories%29&utm_content=Google+Reader)
Quote from: Ulkopuolinen on 26.10.2010, 16:40:44
Maltillinen inflaation nostaminen olisi nyt mielestäni suunnilleen kaikkien etu. Käsistä sitä ei tietenkään saa/pidä päästää, mutta tommoinen 3-4% ensin muutaman vuoden ajan ja sitten 4-6 taas muutama vuosi olisi ihan ok. Auttaisi vähän vientiäkin kun dollarin, jenin, yuanin yms. suhde euroon normalisoituisi. Nythän euro on ihan liian korkealla ja tuottaa ongelmia euroalueelle.
Tätä en ole vielä ymmärtänyt eli eikö vahvan valuutan ansiosta sitten kaikki raaka-aineet tai muut viimeistelyä vaille olevat ulkomaiset jalostustuotteet taas ole halpoja, joten miksi vahva valuutta on este kaupankäynnille?
Ostetaan halvalla, jalostetaan valmiiksi korkean automaation avulla, myydään kalliilla ja maksetaan perkeleesti veroja.
Vahvalla eurolla saa myös ostettua ulkomaista omaisuutta halvemmalla kuin heikolla eurolla.
Onko tuohon olemassa jotain tasapainokaavaa?
Quote from: Miniluv on 26.10.2010, 16:57:14
Paljonkohan EKP on kehittänyt uusia papereita Kreikan pelastamisen yhteydessä? Vastaavia tempauksia saattaa olla edessä joka tapauksessa muutenkin, joten en haikailisi edes hallitun inflaation perään...
Komps. Inflaatio tulee ja sitä ei ihan noin vain pidetä missään 4-6%:ssa enää, vaikka tahtoa olisikin.
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 15:33:19
Quote from: Ulkopuolinen on 25.10.2010, 15:13:46
Raha on tuotantoväline.
Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.
Raha on hyödyke. Se eroaa muista hyödykkeistä siten, että se on kaikkein suosituin vaihdon väline, mutta silti se on vain hyödyke. Ei enempää, eikä vähempää.
Quote from: Lord Liberty on 26.10.2010, 19:43:19
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 15:33:19
Quote from: Ulkopuolinen on 25.10.2010, 15:13:46
Raha on tuotantoväline.
Raha on vaihdon väline, ei tuotantoväline.
Raha on hyödyke. Se eroaa muista hyödykkeistä siten, että se on kaikkein suosituin vaihdon väline, mutta silti se on vain hyödyke. Ei enempää, eikä vähempää.
Näin kyllä.
Rahana voi toimia vaikka säilykkeet tai muu tarpeellinen. Kaikki riippuu ihmisten tarpeista sekä tuotteiden ja palveluiden saatavuudesta.
Ei se Maslow'n tarvehierarkkia kovin väärässä ole.
Raha on sitä mikä on arvokasta kyseisellä hetkellä. Ei miljardi pankkitilillä paljoa lämmitä, jos yksityiskone on tehnyt pakkolaskun jonnekin keskelle viidakkoa.
Quote from: Mittakaavaedut on 26.10.2010, 18:07:13
Onko tuohon olemassa jotain tasapainokaavaa?
Pitkällä tähtäimellä tuonti == vienti, noin karkeasti ottaen. En ymmärrä inflaatiointoilijoita, mieluummin minä ostan vahvalla valuutalla tavaraa ulkomailta ja maksan sitten pitkin hampain kun valuutan arvo taas vähän putoaa ja vienti vetää.
Inflaatioefektin saisi muuten sillä aikaan, että suomalaiset firmat polttaisivat 10% tuotannostaan heti tehtaan voimaloissa. Sitähän inflaatio vaikutus merkitsee, isomman tavaramäärän poisantamista samaan rahaan. Jostain syystä tämä kuulostaa kaikkien mielestä älyvapaalta.
Ei minulla tuohon inflaatiofilosofiointiin niin ota kantaa, mutta kyllä raha on hieman enemmän kuin pelkkä uskomus. Se on nimittäin valtion (tai valtioliiton) virallinen edustus ja panos. Eli valtioiden tai unionin pankit ja tarpeen vaatiessa muutkin valtiolliset koneistot suojelevat fiat-rahaa. Sillä on arvoa. Ovathan laitkin todellisia ja merkityksellisiä, mutta ne ovat aivan yhtä abstrakteja ja "uskomuksia" kuin tuo raha.
==> Kyllä raha on kuitenkin myös yhteiskuntasopimus, ja sitä ei täysin saa hävitettyä vaikka se olisikin kelluva ja vaihtelua voi olla. Hyperinflaatio järkevässä maassa (!= Zimbabwe) tapahtuu vain jos koko ympärillä oleva muiden valtioiden koneisto romahtaa. Tämä on toki mahdollista, mutta ei nyt ihan vielä kovin suuri uhka.
Quote from: Tommi Korhonen on 28.10.2010, 20:56:10
Ei minulla tuohon inflaatiofilosofiointiin niin ota kantaa, mutta kyllä raha on hieman enemmän kuin pelkkä uskomus. Se on nimittäin valtion (tai valtioliiton) virallinen edustus ja panos. Eli valtioiden tai unionin pankit ja tarpeen vaatiessa muutkin valtiolliset koneistot suojelevat fiat-rahaa. Sillä on arvoa.
Rahan arvon suojelemiseen ei vaan taida olla muita keinoja kuin ostaa rahaa pois markkinoilta ja/tai tarjoamalla sille korkeaa korkoa. Kumpikin keino on epäonnistuessaan tulonsiirtoa rahan arvon laskemisen puolesta veikanneille spekuloijille. Suomessa koettiin epäonnistuneen rahapolitiikan vaikutuksia viimeksi 90-luvun alussa.
Rupattelimme eilen parin kaverin kanssa Suomen valtionvelasta, joka on jo yli 70 miljardia euroa, eli 70 000 kpl miljoonan euron nippuja ja suunta on edelleen kohtisuoraan ylöspäin..
Eräs sanoi, että väliäkö hällä, koska valtio on velkaantunut lähinnä suomalaisille tahoille, eli olemme velkaa itsellemme.
Soitin tänään valtiovarainministeriöön ja kysyin, paljonko velasta on ulkomailta ja paljonko kotimasta. Sieltä ei heti osattu sanoa, mutta luvattiin soittaa takaisinpäin ja niin kävikin !!!! Kymmenen minuutin odottelun jälkeen puhelin pärisi ja ministeriö ilmoitti, että velasta 90 % on ulkomailta ja 10 % Suomesta saatua rahaa.
Suomen valtiolle ovat rahaa lainanneet mm. ulkomaiset eläkevakuutusyhtiöt. Mitähän kaikki miljoonat eläkeläiset sanovat, kun eläkkeitä ei saadakaan koska Suomen valtio on hukannut heidän eläkesäästönsä?
Kuinka tällaiset järisyttävän suuret velat voisivat mitätöityä itsestään?
Quote from: Ulkopuolinen on 29.10.2010, 15:48:56
Quote from: Roope Luhtala on 28.10.2010, 21:24:16
Rahan arvon suojelemiseen ei vaan taida olla muita keinoja kuin..
1) ostaa rahaa pois markkinoilta ja/tai
2) tarjoamalla sille korkeaa korkoa.
3) Tarjoamalla sille kiinnostavia kohde-etuuksia.
Tarkoittaako tämä rahan ostamista kohde-etuuksilla?
Quote from: Ulkopuolinen on 29.10.2010, 15:48:56
4) Sopivasti mitoitetut ja riittävän uskottavat johdannaiset tai sellaisiin verrattavat asiat.
Entä tarkoittaako tämä rahan ostamista johdannaisilla? Vai koron maksamista rahalle johdannaisten kautta?
Quote from: Ulkopuolinen on 29.10.2010, 15:48:56
5) Markkinatunnelmiin vaikuttaminen esim. uskottavan rahan arvoa/hintaa suojaavan etukäteistiedon avulla.
Tämän ymmärsin, kyseessä on siis propagandan levittäminen.
Quote from: Roope Luhtala on 25.10.2010, 13:07:22
Mikäli valuutan arvo romahtaa, romahtaa myös velkojen arvo. Valuutan arvon romahtaminen hyödyttää siis kyseisessä valuutassa velkaa ottaneita.
Se on totta. Toinen asia on sitten se, millä ehdoin velkaa ollaan valmiita antamaan. Millä ehdoin esimerkiksi sinä olisit valmis antamaan Somalian valtiolle velan, joka on sidottu Somalian shillingin arvoon? Juuri mainitsemasi riskin takia ainakin minä haluaisin luultavasti satojen prosenttien koron. Esimerkiksi euroissa ja dollareissa lainaa on turvallisempaa antaa ja siksi sitä saa halvemmalla.
Kun dollari kuolee tällä vuosikymmenellä, perässä seuraa euro samaan hautaan ja ihmisten tilit muuttuvat arvottomaksi.
Sitten ratkaisuksi "esitetään" yhteinen maailman valuutta, jolloin valuutan keinottelu siirtyisi historiaan ja luultavasti myös käteinen. Luottokortit tullaan mitä luultavammin korvaamaan ihonalaisella mikrosirulla.
Quote from: do.ut.des on 29.10.2010, 17:46:21
Kun dollari kuolee tällä vuosikymmenellä, perässä seuraa euro samaan hautaan ja ihmisten tilit muuttuvat arvottomaksi.
Kiitos tiedosta. Haen huomenna miljoonan lainan!
Quote from: do.ut.des on 29.10.2010, 17:46:21
...siirtyisi historiaan ja luultavasti myös käteinen. Luottokortit tullaan mitä luultavammin korvaamaan ihonalaisella mikrosirulla.
Tuo käteisen häviäminen on loistojuttu, sillä sen tilalle tulee välittömästi jotakin muuta ihmisten spontaanisti valitsemaa hyödykettä.
Arvaatkaa, minkä vaihdon välineen ensin harmaa talous raksamiehineen sekä perässään hitaammat hiihtäjätkin ottavat käyttöön.
Arvauksia?
Quote from: vainukoira on 29.10.2010, 18:15:12
Tuo käteisen häviäminen on loistojuttu, sillä sen tilalle tulee välittömästi jotakin muuta ihmisten spontaanisti valitsemaa hyödykettä.
Arvaatkaa, minkä vaihdon välineen ensin harmaa talous raksamiehineen sekä perässään hitaammat hiihtäjätkin ottavat käyttöön.
Arvauksia?
Olen jo 10 vuotta kätkenyt viinaa ympäri Suomea, joten romahduksen tullessa olen varsin varakas mies. Tai ainakin perilliset pääsevät harrastamaan suunnistusta.
Quote from: Ulkopuolinen on 27.10.2010, 13:46:53
Quote from: Mittakaavaedut on 26.10.2010, 18:07:13
Quote from: Ulkopuolinen on 26.10.2010, 16:40:44
Maltillinen inflaation nostaminen olisi nyt mielestäni suunnilleen kaikkien etu. Käsistä sitä ei tietenkään saa/pidä päästää, mutta tommoinen 3-4% ensin muutaman vuoden ajan ja sitten 4-6 taas muutama vuosi olisi ihan ok. Auttaisi vähän vientiäkin kun dollarin, jenin, yuanin yms. suhde euroon normalisoituisi. Nythän euro on ihan liian korkealla ja tuottaa ongelmia euroalueelle.
Tätä en ole vielä ymmärtänyt eli eikö vahvan valuutan ansiosta sitten kaikki raaka-aineet tai muut viimeistelyä vaille olevat ulkomaiset jalostustuotteet taas ole halpoja, joten miksi vahva valuutta on este kaupankäynnille?
Ostetaan halvalla, jalostetaan valmiiksi korkean automaation avulla, myydään kalliilla ja maksetaan perkeleesti veroja.
Vahvalla eurolla saa myös ostettua ulkomaista omaisuutta halvemmalla kuin heikolla eurolla.
Onko tuohon olemassa jotain tasapainokaavaa?
Usein raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on aika pieni, joten halvan raaka-aineen tuoma lisähyöty katoaa usein moninkertaisesti jo siihen että hinnanmuodostus tapahtuu kalliissa valuutassa. Ja aika usein se kalliilla myyminen ei vain onnistu.
Niin eli jos haluaa pärjätä vahvalla valuutalla samalla säilyttäen tuotannon kotimaassa, niin silloin pitää myydä ulkomaille sellaista teknologiaa ja osaamista, jota ulkomailla ei ole, mutta jolle löytyy kysyntää.
Vahvalla valuutalla voidaan sitten ostaa halpoja perustuotteita ulkomailta eli mukavasti tapetaan oma perusteollisuus, jollei sitä sitten tulleilla suojata - ja suojataankin. Esimerkiksi vaateteollisuus.
Eikö vahvan valuutan tapauksessa voida tilannetta kompensoida tullien lisäksi myös vientitukien muodossa?
Kun lisätään yhtälöön siis muita muuttujia (tullit, vientituet, turvallisuusmääräykset jne) kuin pelkkä valuutan arvo suhteessa muihin valuuttoihin, niin asia ei olekaan niin yksinkertainen?
Quote from: Mittakaavaedut on 31.10.2010, 21:07:55
Kun lisätään yhtälöön siis muita muuttujia (tullit, vientituet, turvallisuusmääräykset jne) kuin pelkkä valuutan arvo suhteessa muihin valuuttoihin, niin asia ei olekaan niin yksinkertainen?
Tässä kannattaa aina tutustua sellaiseen konseptiin kuin suhteellinen etu siten kuin David Ricardo tarkoitti. Siitä voi sitten lukea eteenpäin todistuksia siitä miksi kauppa kannattaa.
Quote from: Hob on 01.11.2010, 03:15:16
Quote from: Mittakaavaedut on 31.10.2010, 21:07:55
Kun lisätään yhtälöön siis muita muuttujia (tullit, vientituet, turvallisuusmääräykset jne) kuin pelkkä valuutan arvo suhteessa muihin valuuttoihin, niin asia ei olekaan niin yksinkertainen?
Tässä kannattaa aina tutustua sellaiseen konseptiin kuin suhteellinen etu siten kuin David Ricardo tarkoitti. Siitä voi sitten lukea eteenpäin todistuksia siitä miksi kauppa kannattaa.
Suhteellinen etu, vaihtoehtoiskustannus jne...
Entä vapaa-aika?
Miksei kukaan koskaan puhu vapaa-ajan arvosta? Kannattaako ylituotanto vain sillä perusteella, että tuotteet voidaan vaihtaa joihinkin toisiin tuotteisiin tai palveluihin.
Onhan vapaa-aikakin hyödyke, jota jokainen ihminen tuottaa noin 16h - 24h joka päivä?