QuoteJo 150 000 ihmistä kiertää aktivointi- ja työttömyyskehää
Ministeriön edustaja: Työllisyys ei ratkea aktivoinnin avulla, se tuudittaa vääriin mielikuviin.
Riitta Vainio
HELSINGIN SANOMAT
Yli puolet Suomen työttömistä eli peräti 150 000 ihmistä kiertää työttömyyden ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kehää. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen arvioi, että huomattavalla osalla näistä ihmisistä ei ole pääsyä normaaleihin töihin.
Ministeriön tilaaman uusimman tutkimuksen mukaan yli puolet työttömistä ei palaa työelämään.
"Aktivointi ei ikävä kyllä auta, koska työpaikkoja on liian vähän", Tiainen sanoo.
Aktivointi tarkoittaa erilaisia kursseja ja harjoittelujaksoja.
Alkusyksyllä uutisoitu työttömyyden aleneminen on lomautusten vähenemisen ansiota. Muu työttömyys kasvaa edelleen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, eli yhä suurempi joukko on ajautumassa lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Tiainen varoittaa, että nyt ollaan toistamassa 1990-luvun laman pahinta virhettä, eli jätetään pitkäaikaistyöttömyys pysyväksi ongelmaksi.
Suomen lisäpanostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on ollut selvästi muiden OECD-maiden keskiarvoa alempi.
...
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saama lausunto osoittaa lisäksi, että aktivointitoimenpiteetkin ovat vähentyneet: toissa vuonna 29 prosenttia työttömistä oli toimien piirissä, tämän vuoden helmikuussa luku oli pudonnut 22,6 prosenttiin.
Pekka Tiaisen mielestä tilanne ratkeaisi vain sijoittamalla rahaa työllisyyden hoitamiseen.
...
"Onko meillä varaa pitää 150 000 ihmistä passiivisena?" Lindberg kysyy.
Työmarkkinoiden väliinputoajista osa on pudonnut jo pois työmarkkinatuelta ja jäänyt pysyvästi elämään toimeentulotuella.
Lindbergin mukaan tilastot ovat tältä osin puutteelliset, eikä tiedossa ole, kuinka monelle on jo käynyt näin.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Jo+150+000+ihmist%C3%A4+kiert%C3%A4%C3%A4+aktivointi-+ja+ty%C3%B6tt%C3%B6myyskeh%C3%A4%C3%A4/1135261144149
Vieläkö nuo valtapuolueet ihmettelevät ps:n kannatuksen nousua. Miksi valtiovalta ei tee mitään oikeiden ongelmien korjaamiseksi vaan esimerkiksi työttömyysasiassa pyrkii tuomaan lisää kilpailua työnhakijoiden keskuuteen maahanmuutolla. Siis tuodaan maahan halvempi ja pätevämpi ulkoa... tämähän on suoraa vittuilua työttömälle.
Pitää muistaa, että kaikki eivät voi olla hippuosaajia jne. oikeasti pitäisi järjestää perusteollisuutta, maanviljelyä jne. tälle 150000 eikä mitään koulutusta.
Itseasiassa euroopan tulisi harjoitta jonkinasteista protektionismia, jotta tavallisia normaaleja työpaikkoja, kuten vaikka autotehtaita, vaatetehtaita jne. kannttaisi pitää täällä pystyssä. Intia ja Kiinahan eivät pelaa samoilla säännöillä maailmanmarkkinoilla, joten protektionismi on ihan oikeutettua, kun kiinassa ja intiassa ryhdytään maksamaan kunnon palkkoja ja työehdot lähenevät nykypäivää ja energiaa teollisuudelle tuotetaan siellä puhtaammin, niin protektionismista voidaan luopua.
Maailmankauppa on tällä hetkellä
Tämä tarkoittaa suuria investointihankkeita julkiselta taholta koska yksityinen sektori niitä tee. Eli F.D. Rooseveltin 30-luvulla Amerikassa harjoittamaa politiikkaa. "Mies, joka pelasti markkkinatalouden kapitalisteille!" Näin sanoi joku amerikkalainen poliitikko jälkeenpäin kun tulokset alkoivat näkyä.
Se tarkoittaa myös sitä, että Suomessa on aloitettava suomalaisia projekteja suomalaisin voimin ja luovuttava Kreikan ja Islannin tukemisesta sekä EU:n pönkittämisetä suomalaisten rahoilla. Myöskin kaikenlaisten kehitysapujen leikkaamista. Ensimmäisenä Venäjällä pyöritettävät lähialueprojektit.
Tällaisia projekteja ja hankkeita olisivat mm. ydinvoimalat, biolämpölaitokset, jätevesi/puhdasvesi/kaukolämpöverkkojen rakennushankkeet(myös haja-alueille), vesivoimalaitokset, kaivokset ja sähkö/tietoliikenneverkot. Ja pitkin hampain: tuulivoimalat.
Tämä olisi myös Perussuomalaista politiikkaa.
Juuri näin. Mielestäni EU voisi aivan hyvin devalvoida euron, pitäähän kiinakin juania keinotekoisesti aliarvostettuna. kauppasotaa ei pidä pelätä, sillä kiina on vielä riippuvainen viennistään.
Työvoimapula
Hallituksen mielestä nämä ihmiset ovat työttömyyden "kovaa ydintä", joka ei enää palaa työmarkkinoille siitäkään huolimatta, että joukosssa on myös nuorta ja hyvinkoulutettua porukkaa.
Kun lähtökohta on tämä, niin nämä ihmiset on helppo unohtaa kokonaan, ja vaatia, että maahan saadaan "kelvollista" (= työnantajille kelpaavaa) työvoimaa ulkomailta. Surkuhupaisinta on, että tällä varjolla maahan tulee pääasiassa luku-ja kirjoitustaidottomia neekereitä.
Kun maahan haalitut mamutkaan eivät sitten työllisty, syyntä on tietenkin rasismi. Suomalaisen työttömyys sitä vastoin on oma vika: milloin syynä on laiskuus, milloin alkoholismi...
Vihreät tuhoavat suomen talouden ja työllisyyden lopullisesti?
QuoteVientiteollisuus huolissaan rikkipäästöjen kiristämisestä
Suomalainen vientiteollisuus yrittää lykätä merikuljetusten rikkipäästöjen kiristämistä.
Vaatimusta perustellaan sillä, että kilpailu vääristyy, kun tiukat rajat otetaan käyttöön vuonna 2015 vain Itämerellä ja Pohjanmerellä. Sen sijaan Välimerellä päästöraja säilyy väljempänä.
- On hyvä, että päästörajoja kiristetään, mutta sen pitäisi tapahtua samoilla ehdoilla kaikkialla. Vastaavat rajoitukset voisivat olla myös muualla Euroopassa, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Uhkana on, että teollisuus siirtää taas tuotantoa pois Suomesta. Merikuljetukset ovat suomalaiselle teollisuudelle elinehto. Noin 80 prosenttia tuonnista ja viennistä kuljetetaan laivoilla.
- Päätös on tehty hosuen, eikä ole mietitty kunnolla taloudellisia tekijöitä, tekniikkaa tai ympäristöäkään. Tämä on vähän kuin jätevesikysymys eli on huomattu että päätös on ollut väärä, mutta sitä ei voida perua, totesi MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa vieraillut europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.).
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2010/10/1211381
vielä muutama vuosi sitten työttömät olivat tärkeä työvoimareservi, josta sitten talouselämä voi ammentaa osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Nyt kävi sitten selväksi se, että he ovatkin pelkkää täytettä, sitä minka päällä muut kävelee. Tulevaisuudessa työttömät ilmeisesti sitten myrkytetään (tuliaseet on silloin Suomessa kielletty).
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle. Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle. Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.
On vielä se 9€:n päivittäinen veroton kulukorvaus. Kannattaa, jos matkakulut ovat pienemmät. Lisäksi järjestäytyneessä yhteiskunnassa pysyminen säännöllisellä työajalla. Myöskin kurssipaikan välineiden mm.PC:n käyttöoikeus y.m.. Ja oikeus edulliseen lounaaseen 3,60€. Jotain siis.
Noilla kursseilla ei ole muutenkaan mitään järkeä. Sedälleni oli ehdotettu hitsaajakurssia vaikka on koulut käynyt metallimies ja tehnyt hitsaajahommia ties kuinka ja kauan. Ennen tätä ehdotettiin lähihoitajakoulua.
Oli setä todennut TE-keskuksessa virkailijalle josko voisi hommata hänelle samanlaisen työpaikan kuin oli virkailija hommannut omalle miehelleen. Oli päässyt johonkin kaupungin tien kunnon kartoitukseen. Tämä on työpaikka joka kestää niin kauan kunnes homma on valmis, riippuu työmiehestä.
Quote from: control on 25.10.2010, 10:59:18
Työvoimapula
Tulin juuri TE-keskuksesta. Mainostivat siellä työvoimapulaa. Kysäisin keskustelun edetessä että milläs alalla nyt tarvittaisiin osaajia kun työttömiä työnhakijoita on 260k (520k, oikeasti) ja avoimia työpaikkoja 26 000"?. Virkailija mietti hetken ja tokaisi: "unohda koko juttu". Epäili että olin tutkiskellut TEMmin tilastoja etukäteen heh heh.
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 13:10:09
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Ymmärrän pointtisi, mutta joskus kurssista tosiaan on hyötyä vain sen takia, että pysyy jotenkin normaalielämän rytmissä kiinni. Ainakin voisi sanoa, että parempi kurssi kuin pullo.
Erilaisen, joskin toki harvinaisen tapauksen voisin kertoa omasta työpaikastani. Meille tuli eräs 55-vuotias mies harjoitteluun, joka sisältyi kurssiin. Eipä ollut miehellä paljoa enää toivoa saada työpaikkaa, mutta kävikin niin, että yritykselle tuli uudet omistajat, jotka laajensivat eräitä toimintoja ja mies pääsi sitten tänne töihin, koska sattui olemaan kurssilla juuri oikeaan aikaan.
Aikamoinen munkki. EI tuollaista juuri tapahdu
Pankaas merkille käydessänne TE-keskuksessa asioimassa. Kun virkailija kirjoittelee työllistämissuunnitelmaa tietsikalle, siinä näytöllä sivun laidassa näkyy sellainen "liukusäädin", joka on arvio joutumisestasi pitkäaikaistyöttömäksi.
Se kun on enempi oikeassa laidassa niin peli on menetetty ja sinun asiasi lakkaavat virkailijaa kiinnostamasta.
Quote from: Oinomaos on 25.10.2010, 11:11:18
Nämä n. 150.000 ihmistä mahdollistavat sadoille, ehkä tuhansille toinen toistaan turhemmille ja kustannus/hyötysuhteeltaan huonommille "aktivointi-" ja muiden vastaavien kurssien järjestäjille ihan mukavat ansiot.
Väärinkäytöksistä on joitain jo tuotu julkisuuteen, mutta kun puppugeneraattori seuraavat "kurssi-", "koulutus-", "hanke-" yms. suunnitelmat ulos sylkäisee, taas jonkun hampaita suuresti naurattaa matkalla pankkiin.
Jep, ja poliitikot ovat mukana näissä järjestelyissä. Eiväthän muutoin niitä niin innokkaasti kannattaisi. Niin yksinkertaista poliitikkoakaan ei voi olla olemassa että ilman omaa hyötyä tuollaista sallisi. Merkittävää näissä kursseissa on se, etteivät ne tuo mitään lisähyötyä työttömän työllistymiseen eli ne on alusta pitäen suunniteltu olemaan pelkkää hömppää jottei kurssikeskus vaarantaisi olemassaoloaan.
Jos työttömiä tahdottaisiin työllistää järkevällä talouspolitiikalla, nimenomaan poistettaisiin kaikki tuommoinen tuhlaus jolloin verot alenisi ja työpaikkoja syntyisi itsestään kulutuksen lisääntymisen myötä.
Jos työttömille tahdottaisiin järkätä nopeasti työpaikkoja, annettaisiin matkarahat sinne missä töitä on. Nythän tehdään päinvastoin, hankitaan tänne lisää työttömiä.
Quote from: HDRisto on 25.10.2010, 13:43:19
Kun virkailija kirjoittelee työllistämissuunnitelmaa tietsikalle, siinä näytöllä sivun laidassa näkyy sellainen "liukusäädin", joka on arvio joutumisestasi pitkäaikaistyöttömäksi. Se kun on enempi oikeassa laidassa niin peli on menetetty ja sinun asiasi lakkaavat virkailijaa kiinnostamasta.
Työpaikkaa ei kukaan kuitenkaan saa työkkärin kautta, joten on melkein sama, millaisia merkintöjä sinne tulee. Se on tietysti harmi, että jos luokitellaan toivottomaksi tapaukseksi, saattaa alkaa tulla osoituksia kaikenlaisille huuhaa-kursseille, joilla pyritään vain kaunistelemaan tilastoja. Akateemiselle työttömällekin voi tulla kehotus hakea kurssille, jolla opetellaan työpaikkahakemuksen laadintaa ;D
Quote from: Mika on 25.10.2010, 14:47:47
Quote from: HDRisto on 25.10.2010, 13:43:19
Kun virkailija kirjoittelee työllistämissuunnitelmaa tietsikalle, siinä näytöllä sivun laidassa näkyy sellainen "liukusäädin", joka on arvio joutumisestasi pitkäaikaistyöttömäksi. Se kun on enempi oikeassa laidassa niin peli on menetetty ja sinun asiasi lakkaavat virkailijaa kiinnostamasta.
Työpaikkaa ei kukaan kuitenkaan saa työkkärin kautta, joten on melkein sama, millaisia merkintöjä sinne tulee. Se on tietysti harmi, että jos luokitellaan toivottomaksi tapaukseksi, saattaa alkaa tulla osoituksia kaikenlaisille huuhaa-kursseille, joilla pyritään vain kaunistelemaan tilastoja. Akateemiselle työttömällekin voi tulla kehotus hakea kurssille, jolla opetellaan työpaikkahakemuksen laadintaa ;D
Saihan noita 80-luvulta sieltä vielä kunnan tehtäviin jotkut. Nykyisin ovat senkin lopettaneet. Periaatteessa kunnat ilmoittaa sinne vapautuvat työpaikat mutta valinta on suoritettu jo etukäteen. Luonnollisesti parasta olisi lopettaa kokonaan nuo, muttei vaikuta poliitikoista siihen olevat. Yksityisiä toimistoja on jo riittävästi, jos töitä löytyy, osaavat työttömät niihin mennä eikä maksa mitään valtiolle. Vaikka semmoisessa yksityisessäkin käyneenä täytyy sanoa että uskomattoman heikkoa sielläkin se työvoima toimistossa vaikutti olevan.
Sitte ku se työvoimapula pamahtaa päälle tässä maassa, niin miun puhelin varmaan pirisee joka päivä, ja joku hiton savolainen kyselee johonkin työpaikkaan. Sitä odotellessa - tällä hetkellä ne savolaiset tyrkyttää aina vaan jotain lehtiä.
Quote from: control on 25.10.2010, 10:59:18
Työvoimapula
Totta, jos se, että maassa on todellisuudessa vähintään puoli miljoonaa työtöntä, ei kerro sauuresta työvoimapulasta, niin mikä sitten?
Ja sitten kansa kehtaa vielä epäillä puheita työvoimapulasta..
QuotePääkirjoitus 26.10.2010
Työttömät unohdettu taas
Tiistai 26.10.2010 klo 06.00
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, hallituksen panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan eivät.
Työministeri Anni Sinnemäki ei ole saanut hankittua lisä-panostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.
Viime eduskuntavaalien alla yksi kokoomuksen kampanjakärki oli "tempputyöllistämisen" kritisointi ja mollaaminen. Työllisyyskurssit ja -työt onnistuttiin kyllä leimaamaan, mutta uudella hallituksella ei ole ollut tuoda tilalle juuri mitään työttömän kannalta yhtä tehokasta.
Suomessa valtio on 1860-luvun nälkävuosista asti järjestänyt työttömyystöitä, mutta 2007 tapahtunut hallituksen vaihdos tuntuu olevan historiallinen saranakohta tässä pitkän linjan ajattelutavassa. Yhteiskunta ei enää järjestä työtä vaan työttömien on se itse etsittävä. Pitkäaikaistyöttömien jättäminen oman aktiivisuutensa ja onnensa varaan on uusi piirre suomalaisessa työvoimapolitiikassa.
Taantumaa on kestänyt jo kaksi vuotta, eikä mitään ole tehty. Jopa tavallisesti varsin markkinauskoinen OECD on ilmaissut huolensa Suomen tylystä politiikasta. Olemme OECD:ssä häntäpään valvojana lisäpanostuksissa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Määrärahoja ei ole lisätty, mikä on historiallisestikin hyvin poikkeuksellista. Kevään nuorisotyöttömyyspaketti oli kyllä oikean suuntainen, mutta ei kohdistu pitkäaikaistyöttömiin.
Pekka Myrskylän tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että niistä ihmisistä, jotka 1990-luvun laman aikana jäivät työttömäksi, puolet ei sen koommin ole työllistynyt. Työttömyys ja syrjäytyminen on tuhonnut lukemattomien ihmisten ja perheitten elämän.
Nyt on kysymys pitkän työttömyysjakson katkaisemisesta. Sitä ei pelkällä kouluttamisella voida hoitaa. Ihmiset tarvitsevat töitä eikä koulutusta koulutuksen perään. Maassa on aivan liikaa hiljattain valmistuneita nuoria ihmisiä, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään työpaikkaansa.
Vaikka talous lähtisi vähitellen nousuun ja talouden elvytys pitäisi lopettaa, pitkäaikaistyöttömiin kohdentuvia aktiivitoimia supistus ei saa koskea. Päin vastoin.
Pikkurahoilla ja näpertelyllä ei nyt pärjätä. Suuretkin satsaukset ovat kannattavia, kun otetaan huomioon verotulot, säästöt työttömyysmenoissa ja ennen kaikkea syrjäytymisen sosiaalisten kustannusten pieneneminen. Viime kädessä kyse on politiikan arvoista. Jätetäänkö kaveri vai ei?
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/
Ai, eikö suomeen vieläkään tullut se suuri työvoimapula? Nykyinen hallitus on vain erikoistunut omien taskujensa täyttämiseen sekä suomen kansalaisen kurjuuden lisäämiseen.
Kun katselee noiden päättäjien juttuja niin työtön kansalainen on kyllä prioriteettilistalla perimmäisten joukossa. Suurimmaksi osaksi varat ohjataan maahanmuuttoon. Edes vanhustenhuoltoon ei lisätä varoja.
miettikää millainen katastrofi tämä on näille suomalaisille?
Me emme tarvitsisi ulkomaalaista työvoimaa, mikäli työllistymisasioissa laitettaisiin oikeasti iso vaihde päälle:
Jokainen "kiertävä" käytäisiin läpi, osa työkkärin virkamiehistä muutettaisiin työpaikan "etsijöiksi", joiden tulospalkka riippuisi pohjapalkasta ja tuloksista, eli porukan työllistymisestä, se pistäisi näihin kuukausipalkkaisiin vetelehtijöihin vauhtia, ja jokainen näistä työttömistä koulutettaisiin erikseen taitoihin joihin heistä on ja joita työnantajat vaativat, eli "täsmäkoulutettaisiin" porukka.
Keppinä nimenomaan työttömyyskorvaukselle olisi pakollinen "täsmäkoulutus".
mutta eihän nyt toki, valtio tukee jakaa mieluummin rahaa hankkeisiin, joilla haetaan työvoimaa ulkomailta.
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:22:59
miettikää millainen katastrofi tämä on näille suomalaisille?
Me emme tarvitsisi ulkomaalaista työvoimaa, mikäli työllistymisasioissa laitettaisiin oikeasti iso vaihde päälle:
Jokainen "kiertävä" käytäisiin läpi, osa työkkärin virkamiehistä muutettaisiin työpaikan "etsijöiksi", joiden tulospalkka riippuisi pohjapalkasta ja tuloksista, eli porukan työllistymisestä, se pistäisi näihin kuukausipalkkaisiin vetelehtijöihin vauhtia, ja jokainen näistä työttömistä koulutettaisiin erikseen taitoihin joihin heistä on ja joita työnantajat vaativat, eli "täsmäkoulutettaisiin" porukka.
Keppinä nimenomaan työttömyyskorvaukselle olisi pakollinen "täsmäkoulutus".
mutta eihän nyt toki, valtio tukee jakaa mieluummin rahaa hankkeisiin, joilla haetaan työvoimaa ulkomailta.
Sellaista tulosvastuuta ja tulospalkkiota työvoimaohjaajille kokeiltiin jokin aika sitten. Siitä ei tullut mitään.
Quote from: Jouko on 26.10.2010, 10:35:22
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:22:59
miettikää millainen katastrofi tämä on näille suomalaisille?
Me emme tarvitsisi ulkomaalaista työvoimaa, mikäli työllistymisasioissa laitettaisiin oikeasti iso vaihde päälle:
Jokainen "kiertävä" käytäisiin läpi, osa työkkärin virkamiehistä muutettaisiin työpaikan "etsijöiksi", joiden tulospalkka riippuisi pohjapalkasta ja tuloksista, eli porukan työllistymisestä, se pistäisi näihin kuukausipalkkaisiin vetelehtijöihin vauhtia, ja jokainen näistä työttömistä koulutettaisiin erikseen taitoihin joihin heistä on ja joita työnantajat vaativat, eli "täsmäkoulutettaisiin" porukka.
Keppinä nimenomaan työttömyyskorvaukselle olisi pakollinen "täsmäkoulutus".
mutta eihän nyt toki, valtio tukee jakaa mieluummin rahaa hankkeisiin, joilla haetaan työvoimaa ulkomailta.
Sellaista tulosvastuuta ja tulospalkkiota työvoimaohjaajille kokeiltiin jokin aika sitten. Siitä ei tullut mitään.
niin, koska on helpompi istua konttorin pöydän äärellä 8-16 ja antaa "asiakkaille" uusia aikoja. Kokeilu kaatui juuri virkamiesportaan vastustukseen. Virkamiesten toimintakulttuureissa on eroja, mutta yleisesti huomioon ottaen työkkärin virkailijoita vaivaa pelko siitä, että työttömyyden vähentyminen johtaa myös työkkärin virkamiesten irtisanomisiin. Tämän on tuttu virkailija kertonut minulle itse.
Lapualla oli 1990-luvulla toiminnassa sellainen paketti kuin Laakia, joka toimi Kauhavalla Lapualla ja härmissä. Se oli erikoistunut työpaikkojen hankkimiseen ja kouluttamiseen. No, härmänmaan työttömyys prosentti oli joskus 2000-luvun puolivälissä jossain alle 2 ja 4 välillä, siis maan pienin.
Tietenkin EPn alueen vertaaminen vaasan seudulle, jossa työkkärin virkaan pääsyä ei takaa pätevyys vaan kielitaito, ontuu, mutta se mitä olen kuullut laittaa miettimään: Kuljetusala työllisti lamankin aikana 100% kyseisen kurssin käyneistä, kuitenkaan niitä järjestetään vain pari vuodessa, vaikka hakijoita olisi, elektroniikka-ala työllistää yhä enemmän, mutta koulutusta ei järjestetä. Mamuille kyllä sellaisia järjestyy: yli puolet TE-keskuksen rahoista meni laman alussa mamujen tukemiseen, kuten kielikursseille. Samoin työllistävät hoitokurssit on korvamerkitty maahanmuuttajille, vaikka he eivät kelpaa työnantajille. Suomalaiset pysykööt kortistossa.
Quote from: Jouko on 26.10.2010, 10:35:22
Quote from: EL SID on 26.10.2010, 10:22:59
miettikää millainen katastrofi tämä on näille suomalaisille?
Me emme tarvitsisi ulkomaalaista työvoimaa, mikäli työllistymisasioissa laitettaisiin oikeasti iso vaihde päälle:
Jokainen "kiertävä" käytäisiin läpi, osa työkkärin virkamiehistä muutettaisiin työpaikan "etsijöiksi", joiden tulospalkka riippuisi pohjapalkasta ja tuloksista, eli porukan työllistymisestä, se pistäisi näihin kuukausipalkkaisiin vetelehtijöihin vauhtia, ja jokainen näistä työttömistä koulutettaisiin erikseen taitoihin joihin heistä on ja joita työnantajat vaativat, eli "täsmäkoulutettaisiin" porukka.
Keppinä nimenomaan työttömyyskorvaukselle olisi pakollinen "täsmäkoulutus".
mutta eihän nyt toki, valtio tukee jakaa mieluummin rahaa hankkeisiin, joilla haetaan työvoimaa ulkomailta.
Sellaista tulosvastuuta ja tulospalkkiota työvoimaohjaajille kokeiltiin jokin aika sitten. Siitä ei tullut mitään.
Eilisen TE-keskus visiitin helmi oli kommentti infotilaisuudessa: "ei ole meidän asia etsiä teille töitä, me vain pidämme tilastot ajan tasalla"
Vaalien lähetessä yhä useampi työtön joutuu orjatöihin. Ja samalla uutisoidaan että työttömyys olisi vähentynyt (vähän lehdestä ja telkkariasemasta riippuen muuttuu noi mitä uutisoivat, mutta yleensä aina "parhainpäin" vaikuttaa menevän.)
Jotkut vielä uutisoivat kyselytutkimuksen ufo-lukuja jotka on vielä pienempiä kuin mitä nämä työkkärien luvut.
http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys_kaantyi_laskuun_Uudenmaan_alueella.aspx
QuoteUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) alueella oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien 57 150. Vuosi sitten syyskuun lopussa työttömänä oli 59 266 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi 2 116 henkilöllä eli 3,6 %.
Ja sitten sivulla 3: (Huom. pdf-muodossa.)
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Alueentilajanakymat/Documents/Uudenmaan_ELY_tyollisyyskatsaus_2010_syyskuu.pdf
Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevien henkilöiden määrä lisääntyi 3590 henkilöllä.
Palkkatuettu työsuhde, jossa työntekijä saa työnantajalta vähintään TES:n mukaista palkkaa, lasketaan "työllistymistä edistäväksi toimenpiteeksi". Tämäkin vääristää tilastoja, tosin siihen toiseen suuntaan. Ihminen on siis palkkatyössä, mutta samaan aikaan aktivointitoimenpiteen kohteena.
Eiköhän olisi aika laittaa työministerin pesti kiertoon, kun ei tuo mitään tunnus saavan aikaan..
Quote from: Jute on 26.10.2010, 18:05:42
Palkkatuettu työsuhde, jossa työntekijä saa työnantajalta vähintään TES:n mukaista palkkaa, lasketaan "työllistymistä edistäväksi toimenpiteeksi". Tämäkin vääristää tilastoja, tosin siihen toiseen suuntaan. Ihminen on siis palkkatyössä, mutta samaan aikaan aktivointitoimenpiteen kohteena.
Vääristää sekin että joka vuosi aina osa kyllästyy kyykyttämiseen ja jää pelkän soppalan tai vaimon/miehen tuen varaan eikä enää käy työkkäreissä ja osa ajetaan eläkkeelle kun jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle varaavat aikoja terveystarkastuksiin ja psykologille - ja kun kerran on pitkään ollut työtön niin onhan sitä jotain vikaa oltava. (Toisaalta osa laiskuuttaan hankkii eläkkeen, mutta harvempi pitkäaikaistyötön sitä tekee koska useimmilla ei siinä tulot paljoa nouse, suoraan töistä tekevät ahkeraan.)
Pelkästään
työvoimakoulutuksessa eli pilipalikursseilla joissa palaa pälli, sekä orjatöissä jotka nimetään kursseiksi mutta jotka käytännössä ovat töitä palkatta, oli linkin mukaan
2289 enempi, joka oli suurin lisäys toimenpiteiden joukossa.
Jo sillä että laskee tuon pois työttömien "vähenemisestä" joka oli lukuna
2116 selviää että:
Kumminkin todellisuudessa työttömien määrä on kasvanut ja samalla saaneet poliitikkojen kaverit jotka pitää noita työttömien keskitys..taloja lisää pätäkkää jota laitella omiin taskuihinsa samoin kuin toki yrityksetkin jotka kätsysti välttyvät palkkaamasta täydellä palkalla työntekijöitä. Vieläpä tästäkin taitaa olla konsensus kaikkien puolueitten kesken että lisää vain rahaa kaivoon, kunhan tilastot kaunistuu ja useampi työtön tulee kiusatuksi.
Aktiivinen työvoimapolitiikka on uusi termi joka tarkoittaa sitä että painetaan poliitikkojen toimesta joukolla työtöntä perseeseen ja saadaan siitä vielä hyvät rahat, joista ei työttömälle asti riitäkään kun tämähän tykkää siitä aktivoitumisesta ja raha on toisarvoista kun oikein kunnolla aktivoidaan. Filatovin aikana ottivat käyttöön ja innolla jatkavat kun ovat makuun päässeet. Siellä linkissä kertovat moniko TYÖVOIMASTA on sen piirissä, parempi olisi julkaista moniko tällä hetkellä ja moniko vuoden mittaan TYÖTTÖMISTÄ on joutunut sen piiriin.
Aiemmin kunnat palkkasi työttömiä ihan oikealla palkalla, vaikkakin useimmiten paskahommiin jos ei suhteita ollut - poliitikkojen tai virkamiesten tuttavat tietysti sai ne parempipalkkaiset toimistohommat ja suhteita omaamattomat pääsi vaikka puistohommiin. Tässä tapauksessa se oli kumminkin pääsemistä, silloin kun saivat vielä sitä palkkaa niistä töistä.
Käytännössä pääkaupunkiseudulla ei ollut suurta vaaraa kunnan hommiin kumminkaan joutua kun viitseliäs ehti löytämään yksityisiltä töitä ennen joutumista.
Quote from: _w_ on 26.10.2010, 18:12:18
Kumminkin todellisuudessa työttömien määrä on kasvanut ja samalla saaneet poliitikkojen kaverit jotka pitää noita työttömien keskitys..taloja lisää pätäkkää jota laitella omiin taskuihinsa samoin kuin toki yrityksetkin jotka kätsysti välttyvät palkkaamasta täydellä palkalla työntekijöitä. Vieläpä tästäkin taitaa olla konsensus kaikkien puolueitten kesken että lisää vain rahaa kaivoon, kunhan tilastot kaunistuu ja useampi työtön tulee kiusatuksi.
Otin tuossa omassa kommentissani kantaa aktivointitoimenpiteeseen nimeltä "palkkatuettu työsuhde". Siinä työnantaja maksaa työntekijälle
vähintään TES:n mukaista (täyttä)palkkaa. Työkkäri sitten maksaa sitä palkkatukea työnantajalle (työntekijän palkkauskustannuksiin). Jos työntekijä tuntee tulevansa kiusatuksi tuon johdosta, niin voin vain ihmetellä. Palkkatukimahdollisuutta ei ole automaattisesti kaikilla, vaan niillä työnhakijoilla, joiden katsotaan olevan työmarkkinoilla alentuneessa kilpailutilanteessa muihin työnhakijoihin nähden. Pitkittynyt työttömyys on yksi tällainen syy.
Muihin toimenpiteisiin, tai niiden taustoihin en tässä nyt ota kantaa.
Quote from: Jute on 26.10.2010, 18:35:21
Quote from: _w_ on 26.10.2010, 18:12:18
Kumminkin todellisuudessa työttömien määrä on kasvanut ja samalla saaneet poliitikkojen kaverit jotka pitää noita työttömien keskitys..taloja lisää pätäkkää jota laitella omiin taskuihinsa samoin kuin toki yrityksetkin jotka kätsysti välttyvät palkkaamasta täydellä palkalla työntekijöitä. Vieläpä tästäkin taitaa olla konsensus kaikkien puolueitten kesken että lisää vain rahaa kaivoon, kunhan tilastot kaunistuu ja useampi työtön tulee kiusatuksi.
Otin tuossa omassa kommentissani kantaa aktivointitoimenpiteeseen nimeltä "palkkatuettu työsuhde". Siinä työnantaja maksaa työntekijälle vähintään TES:n mukaista (täyttä)palkkaa. Työkkäri sitten maksaa sitä palkkatukea työnantajalle (työntekijän palkkauskustannuksiin). Jos työntekijä tuntee tulevansa kiusatuksi tuon johdosta, niin voin vain ihmetellä. Palkkatukimahdollisuutta ei ole automaattisesti kaikilla, vaan niillä työnhakijoilla, joiden katsotaan olevan työmarkkinoilla alentuneessa kilpailutilanteessa muihin työnhakijoihin nähden. Pitkittynyt työttömyys on yksi tällainen syy.
Muihin toimenpiteisiin, tai niiden taustoihin en tässä nyt ota kantaa.
Typerää minusta tuokin. Jää sitten ottamatta joku toinen, pitkittyy hänellä se työttömyys.
Ennen ku nykyisellä alallani aloitin, niin olin armeijan jälkeen aika pitkälti työtön.
Suurelta osin omaa syytäni, kun oli puolitutut puhunu ku Runebergit ja lupaillu vaikka mitä, ja sitten kotona olin odottavinani niitä soittoja jotka on just tulossa.
Siinä ohessa tuli käytyä työkkärissä tsekkaamassa se skene ja kävin vähän vilkasee tämmöst työllistämiskurssia.
Kyl mä puristin nyrkkiä taskussa, nii et meinas kädestä veri paeta, ku joku saatanan täti puhu mulle, ku lapselle ja niit pidempiaikasia tapauksia vast sääliks kävi, ku oli nii selvää, et tällä taval ei kukaa työllisty.
Kerta riitti mulle.
Muistan kyllä kanssa viime vaalien aikaan, ku Katainen selitti, et nyt tälläset tempputyöllistämiset sit lopetetaan ja ruvetaan oikeasti paikkaa ongelmaa.
Tais vähä vaiheesee jäädä.
http://www.tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-11-07_005.html?s=0
Kokoomus kutsuu jälleen suomalaisia toivotalkoisiin!
Quote from: Fiftari on 25.10.2010, 13:11:45
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 13:10:09
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Ymmärrän pointtisi, mutta joskus kurssista tosiaan on hyötyä vain sen takia, että pysyy jotenkin normaalielämän rytmissä kiinni. Ainakin voisi sanoa, että parempi kurssi kuin pullo.
Erilaisen, joskin toki harvinaisen tapauksen voisin kertoa omasta työpaikastani. Meille tuli eräs 55-vuotias mies harjoitteluun, joka sisältyi kurssiin. Eipä ollut miehellä paljoa enää toivoa saada työpaikkaa, mutta kävikin niin, että yritykselle tuli uudet omistajat, jotka laajensivat eräitä toimintoja ja mies pääsi sitten tänne töihin, koska sattui olemaan kurssilla juuri oikeaan aikaan.
Aikamoinen munkki. EI tuollaista juuri tapahdu
Tässä varmaan tarkoitetaan työllisyyskurssia, jossa työtön kurssilainen menee yritykseen harjoittelijaksi joksikin aikaa. Ilmaista työvoimaa yritykselle, no joo, on se niinkin, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että myös tehokasta työllistämistä. Idea on se, että niin yritys kuin kurssilainenkin tutustuvat työharjoittelun aikana toisiinsa ilman suurempia velvoitteita ja jos hyvin käy, kurssilainen tekee itsestään yritykselle 'korvaamattoman'. Moni pieni yritys kokee ensimmäisen ulkopuolisen palkkaamisen suurena askeleena. Tässä asiat on tehty helpoksi molemmille: jos ei suju puolin tai toisin niin se on moro, eikä sen enempää.
Kursseja järjestävät tahot tietävät yritykset, jotka käyttävät tätä järjestelmää väärin eivätkä tarjoa kurssilaisia näihin yrityksiin.
Tiedän kaksi tapausta, jossa kurssi ja työharjoittelu on ollut tie vakituiseen työsuhteeseen.
Moniosaajista ei ole kummassakaan kysymys, ne onkin ihan oma lukunsa.
Quote from: fincum on 26.10.2010, 21:02:03
Tässä varmaan tarkoitetaan työllisyyskurssia, jossa työtön kurssilainen menee yritykseen harjoittelijaksi joksikin aikaa. Ilmaista työvoimaa yritykselle, no joo, on se niinkin, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että myös tehokasta työllistämistä. Idea on se, että niin yritys kuin kurssilainenkin tutustuvat työharjoittelun aikana toisiinsa ilman suurempia velvoitteita ja jos hyvin käy, kurssilainen tekee itsestään yritykselle 'korvaamattoman'. Moni pieni yritys kokee ensimmäisen ulkopuolisen palkkaamisen suurena askeleena. Tässä asiat on tehty helpoksi molemmille: jos ei suju puolin tai toisin niin se on moro, eikä sen enempää.
Kursseja järjestävät tahot tietävät yritykset, jotka käyttävät tätä järjestelmää väärin eivätkä tarjoa kurssilaisia näihin yrityksiin.
Tiedän kaksi tapausta, jossa kurssi ja työharjoittelu on ollut tie vakituiseen työsuhteeseen.
Moniosaajista ei ole kummassakaan kysymys, ne onkin ihan oma lukunsa.
Paitsi, että samalla tavalla ihmisiä laitetaan myös työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen ja osa yrityksistä sekä valtion ja kuntien virastot kierrättävät näitä harjoittelijoita/valmennettavia: saavat puoleksi vuodeksi ilmaisen, usein ammattitaitoisen, työntekijän, joka tuon puolen vuoden jälkeen vaihdetaan uuteen vastaavaan.
Vakinaista taikka edes määräaikaista työsuhdetta noista harjoittelijoista/valmennettavasti ei juuri kukaan saa.
http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/01_tyonhaku_suomessa/07_tyoharjoittelu_ja_tyoelamavalmennustuki/index.jsp
Työttömyyden poistaminen olisi matemaattisesti helppoa. Ongelmana on se, että pitäisi käyttää fasistisia toimenpiteitä ja pakkolunastuksia. Työttömyyden voisi hoitaa vaikka näin: Annetaan työttömille joku tien pätkä, minkä käytöstä joutuu maksamaan.
Toinen asia mitä olen miettinyt, on armeija. Työttömyys kiellettäisiin lailla. Kun joutuisit vailla työtä olevaksi, astuisit saman tien asepalvelukseen. Asepalveluksessa, sinulle tarjottaisiin asunto ja muonitus. Tekisit ainakin jotain hyödyllistä yhteiskunnan hyväksi sen sijaan, että istuisit jossain tyhjänpäiväisillä itsesi kehittämiskursseilla.
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 03:48:28
Työttömyyden poistaminen olisi matemaattisesti helppoa. Ongelmana on se, että pitäisi käyttää fasistisia toimenpiteitä ja pakkolunastuksia. Työttömyyden voisi hoitaa vaikka näin: Annetaan työttömille joku tien pätkä, minkä käytöstä joutuu maksamaan.
Öh. Siis annetaan työttömille vaikka valtatie 3. Jos joku (kuka?) joutuu maksamaan tien käytöstä, työttömyys poistuu.
QuoteToinen asia mitä olen miettinyt, on armeija. Työttömyys kiellettäisiin lailla. Kun joutuisit vailla työtä olevaksi, astuisit saman tien asepalvelukseen. Asepalveluksessa, sinulle tarjottaisiin asunto ja muonitus. Tekisit ainakin jotain hyödyllistä yhteiskunnan hyväksi sen sijaan, että istuisit jossain tyhjänpäiväisillä itsesi kehittämiskursseilla.
Asepalveluksessa niille pitäisi hankki aseet, vermeet ja majoitus. Ei ihan halpaa. Lisäksi ylimääräisistä mies- ja naisjoukoista ei olisi rauhan aikana mitään hyötyä. He olisivat täysin tyhjän panttina.
Quote from: Ant. on 27.10.2010, 04:15:42
Asepalveluksessa niille pitäisi hankki aseet, vermeet ja majoitus. Ei ihan halpaa. Lisäksi ylimääräisistä mies- ja naisjoukoista ei olisi rauhan aikana mitään hyötyä. He olisivat täysin tyhjän panttina.
Joka päivä heitetään hyvälaatuista ruokaa "mereen". Ruokaa ja asuntoja kyllä on. Niistä ei ainakaan pulaa ole.
Höpö, höpö. Isomalla armeijalla on aina tietty psygologinen vaikutus ja kunto kasvaa samalla ja sitä kautta työkyky säilyy.
Quote from: fincum on 26.10.2010, 21:02:03
Tässä varmaan tarkoitetaan työllisyyskurssia, jossa työtön kurssilainen menee yritykseen harjoittelijaksi joksikin aikaa. Ilmaista työvoimaa yritykselle, no joo, on se niinkin, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että myös tehokasta työllistämistä.
Jos sinulle on tuo munkki käynyt, niin onneksi olkoon. Ei sen perusteella kuitenkaan kannata tehdä yleistyksiä. Pääsääntöisesti tukityöpaikat ja työllisyyskursseihin kuuluvat harjoittelujaksot ovat silkkaa työttömien kusetusta. Kun harjoitteujakso loppuu, saat palata kortistoon, ja tilalle otetaan joku toinen ilmainen "harjoittelija", joka elättelee samanlaisia toiveita työllistymisestä jakson jälkeen. Työnantaja saattaa vielä uskotella, että sinut vakinaistetaan, jos teet työsi hyvin, vaikka hänellä ei olisi aikomustakaan palkata sinua töihin harjoittelujakson jälkeen. Tällaiseen ovat syyllistyneet isotkin yritykset.
Tällaisesta toiminnasta on sekin haitta, ettei oikeita työpaikkoja synny, koska yritykselle on kannattavampaa käyttää ilmaista työvoimaa. Muutama vuosi sitten tehtiin tutkimus, jonka mukaan esim. yliopistolaitoksessa olevista viroista muistaakseni 20 % pyöritettiin kokonaan harjoittelijavoimin.
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 11:15:09
Höpö, höpö. Isomalla armeijalla on aina tietty psygologinen vaikutus ja kunto kasvaa samalla ja sitä kautta työkyky säilyy.
Myös pakolaiset tulisi heittää saman tien armeijaan. Sotilasvala saman tien. "olen valmis puolustamaan tätä maata, pla, pla, kaikki entiset valat kumoutuvat pla, pla..". Kun on valan on suorittanut, saisi kansalaisoikeudet.
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 11:57:17
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 11:15:09
Höpö, höpö. Isomalla armeijalla on aina tietty psygologinen vaikutus ja kunto kasvaa samalla ja sitä kautta työkyky säilyy.
Myös pakolaiset tulisi heittää saman tien armeijaan. Sotilasvala saman tien. "olen valmis puolustamaan tätä maata, pla, pla, kaikki entiset valat kumoutuvat pla, pla..". Kun on valan on suorittanut, saisi kansalaisoikeudet.
Jaa, että heti armeijaan, ja sen jälkeen sotilasvala, jonka jälkeen saisi kansalaisuuden? Menisipä kansalaisuus aikamoiseen alennusmyyntiin. Kuinkahan luotettavia nämä tällä tavalla vannotut valat olisivat?
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 11:57:17
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 11:15:09
Höpö, höpö. Isomalla armeijalla on aina tietty psygologinen vaikutus ja kunto kasvaa samalla ja sitä kautta työkyky säilyy.
Myös pakolaiset tulisi heittää saman tien armeijaan. Sotilasvala saman tien. "olen valmis puolustamaan tätä maata, pla, pla, kaikki entiset valat kumoutuvat pla, pla..". Kun on valan on suorittanut, saisi kansalaisoikeudet.
Joo, en kyllä moisille antaisi asetta jos tulevat pakolaisina jostain epävakaalta alueelta. Tiedä mitä ovat siellä puuhanneet. Ja tuo kansalaisuus valan jälkeen, ei nyt ihan hyvä idea. Vai otetaanko antiikin rooman malli, palvelet tietyn ajan, oliko se nyt 30-40vuotta, jonka jälkeen saat maata ja rooman kansalaisuuden. Tietenkin siihen aikaan oli noita konflikteja hiukan enemmän että ihan hirveästi ei noita veteraaneja luultavasti ollut.
Kai tuostakin apua saisi työllisyyteen, käytetään maailman kriisipesäkkeissä pakolaisia "rauhanturvaajia", mutta suomenlippua en kyllä noille hihaan antaisi. Menee se loppukin maine.
Näissä kursseissa ja harjoitteluissa on muutama juttu.
-koska olet harjoittelija, et voi tehdä yksin vastuullisia hommia. Aina olet riippakivi jollekkin vakituiselle joka on "valvojasi" (vaikka saatat olla pätevämpi ja kokeneempi).
-esimerkiksi talonrakennuksessa (pakettitalot) sinua ei huolita työmaalle jos olet harjoittelija, koska urakat saattavat kusta takiasi.
-vaikka olisit motivoitunut ja oikeasti haluaisit jollekkin tietylle kurssille, (E-kortti, bussikuski, hitsari, koneistaja tms. oikea ammatti, ei ATK-ajantappo) et pääse jos edellisestä koulutuksesta on alle vuosi.
Quote from: HDRisto on 27.10.2010, 12:34:11
Näissä kursseissa ja harjoitteluissa on muutama juttu.
-koska olet harjoittelija, et voi tehdä yksin vastuullisia hommia. Aina olet riippakivi jollekkin vakituiselle joka on "valvojasi" (vaikka saatat olla pätevämpi ja kokeneempi).
Tuttava teki pari viikkoa ammattitaitoisena ja alalla pitkään olleena töitä sillä 9 euron päiväkorvauksella työpaikassa jossa hän oli ainoa ammattitaitoinen, virkapätevyyden omaavat oli täydellä palkalla mutta tämä siis teki parin sellaisen työt kun eivät osanneet. Parin viikon jälkeen kyllästyi ja otti karenssin jottei harmittaisi niin paljoa.
Quote from: Mika on 27.10.2010, 11:54:03
Tällaisesta toiminnasta on sekin haitta, ettei oikeita työpaikkoja synny, koska yritykselle on kannattavampaa käyttää ilmaista työvoimaa.
Näitä on yhteensä niin paljon että tiputtaa merkittävästi kansan ostovoimaa jo. Talous kärsii siitä varmasti, muttei se poliitikkoja yhtään haittaa kun hekumoissaan ajavat alas koko maata.
Quote from: Fiftari on 27.10.2010, 12:09:35
Kai tuostakin apua saisi työllisyyteen, käytetään maailman kriisipesäkkeissä pakolaisia "rauhanturvaajia", mutta suomenlippua en kyllä noille hihaan antaisi. Menee se loppukin maine.
Ei niitä minnekään rauhanturvaamiseen lähetetä, vaan palvelemaan Suomen kansaa, eikä mitään YK:tä. Ne lähetetään rakentamaan tie-, rauta- ym muita verkostoja. Roudaamaan kamoja vaikka rakennustyömaille. Ihan mitä tahansa fyysistä työtä vaativia töitä mitä kyetään tekemään. Naisille jotain muuta.
Aluksi armeijassa opetellaan suomen kieli lihasmuistilla. Jos kielen opiskelu ei maita tai tuottaa ongelmia, sitten punnerretaan. Nimi muutetaan Muhamedista joksikin suomalaistyyppiseksi. Islam on kielletty. Jos ei kiinnosta, hyvästi!
Kun Suomen kieli on hanskassa ja edellä mainitut asiat kunnossa, on edessä vala. Valan jälkeen pakolainen on sitoutunut palvelemaan Suomen yhteiskuntaa ja saa oikeuden normaalin sos. turvaan ym. palveluihin. Sosiaaliturvan saaminen ei pidä olla mikään automaatio. Jos rikkoo valaa, menettää nämä oikeudet.
Jonkinlainen maa- ja metsätaloustoiminta olisi ehkä aika hyvä, jos työttömiä pitäisi pakottaa johonkin "yleishyödylliseen" työntekoon. Ruoka on perustarvike, jolla on aina käyttöä. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan (kilpailukykyisen hintaista) ruokaa, sitä vähemmän sitä tarvittaneen ulkomailta, ja voidaan ostaa sen sijaan kansantalouteen jotain luksuksempaa. Kansantalouden lisäksi työttömien terveys voisi hyötyä (jos niistä ei ruveta piiskaamaan kaikkia mehuja irti). Maata osaa kaivaa ja luonnon antimia poimia vaikka lukutaidoton ja vähä-älyinenkin, varsinkin jos on joku käskemässä, että mistä kaivetaan tai mitä kerätään. Maataloudella on käsittääkseni paskaduunin painajien työvoimapulakin, mutta ei varaa maksaa (suomalaisen näkökulmasta) kilpailukykyisiä palkkoja. Rahaa niille komennetuille voisi antaa osallistumisesta vaikka saman verran kuin varusmiehille.
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle. Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.
Olen tuosta hieman samaa mieltä. Jos julkista rahaa joka tapauksessa käytetään, tulisi painopiste suunnata palkkatuettuun työhön eikä työelämäkonsulteille jotka järjestävät höpöhöpö-kursseja.
Ikävä kyllä muuten hyvää työtä tekevät aikuiskoulutuskeskuksetkin ovat lähteneet kuppaamaan veronmaksajien suonta kursseilla joissa työttömät laitetaan piirtämään mandalaa ja tekemään mielikuvaharjoituksia.
Itse olen miettinyt mallia jossa esim. kuntainliitto myisi obligaatioita tai pyytäisi verovähennyksiin oikeuttavia lahjoituksia jotka laitettaisiin poikimaan erityisiin
työllisyyskassoihin eli samanlaisiin rahastoihin kuin eläkkeetkin. Rahastosta maksettaisiin sitten palkkatukea yrityksille jotka sitovasti työllistäisivät vuoden-kahden ajaksi.
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 17:39:06
Maata osaa kaivaa ja luonnon antimia poimia vaikka lukutaidoton ja vähä-älyinenkin, varsinkin jos on joku käskemässä, että mistä kaivetaan tai mitä kerätään. Maataloudella on käsittääkseni paskaduunin painajien työvoimapulakin, mutta ei varaa maksaa (suomalaisen näkökulmasta) kilpailukykyisiä palkkoja. Rahaa niille komennetuille voisi antaa osallistumisesta vaikka saman verran kuin varusmiehille.
Jotenkin tulee mieleen orjatyöprikaatit sosialistisen Mosambikin malliin - keittiönpöytä poikineen tuotettiin juuri tällä orjatyöllä teetetyllä puutavaralla, itse asiassa tuotetaan ehkä vieläkin - piru sitä tietää mitä kaikkea esim. Kiina Falun Kong-vangeillaan teettää. :roll:
Jostain näihin risutalkoisiin pitäisi löytää ohjaajat ja seuloakin vielä - päästäisitkö sinä väkivaltarikoksista tuomitun valvomaan työporukkaa? Entä missä kulkisi työttömyyspäivien raja jonka jälkeen tuohon joutuu?
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 17:39:06
Jonkinlainen maa- ja metsätaloustoiminta olisi ehkä aika hyvä, jos työttömiä pitäisi pakottaa johonkin "yleishyödylliseen" työntekoon. Ruoka on perustarvike, jolla on aina käyttöä. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan (kilpailukykyisen hintaista) ruokaa, sitä vähemmän sitä tarvittaneen ulkomailta, ja voidaan ostaa sen sijaan kansantalouteen jotain luksuksempaa. Kansantalouden lisäksi työttömien terveys voisi hyötyä (jos niistä ei ruveta piiskaamaan kaikkia mehuja irti). Maata osaa kaivaa ja luonnon antimia poimia vaikka lukutaidoton ja vähä-älyinenkin, varsinkin jos on joku käskemässä, että mistä kaivetaan tai mitä kerätään. Maataloudella on käsittääkseni paskaduunin painajien työvoimapulakin, mutta ei varaa maksaa (suomalaisen näkökulmasta) kilpailukykyisiä palkkoja. Rahaa niille komennetuille voisi antaa osallistumisesta vaikka saman verran kuin varusmiehille.
Pieni punainen kirja taskussa?
Ei siellä työvoimapulaa ole, eikä se näin pohjoisessa kannattaisi vaikka jokainen työntekijä antaisi palkkansa verran lahjoitusta maatilalle. Tukia saavat hirmusummat jo nyt, ei tuntuisi missään orjatyövoima eikä työvoima joka maksaa työnteon ilosta.
Quote from: _w_ on 27.10.2010, 18:02:42
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 17:39:06
Jonkinlainen maa- ja metsätaloustoiminta olisi ehkä aika hyvä, jos työttömiä pitäisi pakottaa johonkin "yleishyödylliseen" työntekoon. Ruoka on perustarvike, jolla on aina käyttöä. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan (kilpailukykyisen hintaista) ruokaa, sitä vähemmän sitä tarvittaneen ulkomailta, ja voidaan ostaa sen sijaan kansantalouteen jotain luksuksempaa. Kansantalouden lisäksi työttömien terveys voisi hyötyä (jos niistä ei ruveta piiskaamaan kaikkia mehuja irti). Maata osaa kaivaa ja luonnon antimia poimia vaikka lukutaidoton ja vähä-älyinenkin, varsinkin jos on joku käskemässä, että mistä kaivetaan tai mitä kerätään. Maataloudella on käsittääkseni paskaduunin painajien työvoimapulakin, mutta ei varaa maksaa (suomalaisen näkökulmasta) kilpailukykyisiä palkkoja. Rahaa niille komennetuille voisi antaa osallistumisesta vaikka saman verran kuin varusmiehille.
Pieni punainen kirja taskussa?
Ei siellä työvoimapulaa ole, eikä se näin pohjoisessa kannattaisi vaikka jokainen työntekijä antaisi palkkansa verran lahjoitusta maatilalle. Tukia saavat hirmusummat jo nyt, ei tuntuisi missään orjatyövoima eikä työvoima joka maksaa työnteon ilosta.
En oo erityisen kommunisti sen paremmin kuin libertaarikaan, mielestäni. Minusta molemmilla on joitain hyviä ajatuksia, sen mitä niistä ymmärrän. Kommentoin vaan, mitä tuli mieleen edeltävästä keskustelusta.
Kyllä sen nyt jumalauta täytyy kannattaa, että työtön tekee jotain edes vähän tuottavaa sen sijaan, että istuu kotona tai jossain huuhaakurssilla. Säästyy kurssituksen hintakin. Ruokaa ja asumista ja terveydenhoitoa siihen työttömään kuluu joka tapauksessa. Eikö tappiot olisi pienempiä, jos se työtön poimisi vaikka jotain marjoja? Kyllä marjoilla on jotain arvoakin siitä päätellen, että Thaimaasta lennätetään porukkaa poimimaan niitä.
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 18:09:24
Quote from: _w_ on 27.10.2010, 18:02:42
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 17:39:06
Jonkinlainen maa- ja metsätaloustoiminta olisi ehkä aika hyvä, jos työttömiä pitäisi pakottaa johonkin "yleishyödylliseen" työntekoon. Ruoka on perustarvike, jolla on aina käyttöä. Mitä enemmän Suomessa tuotetaan (kilpailukykyisen hintaista) ruokaa, sitä vähemmän sitä tarvittaneen ulkomailta, ja voidaan ostaa sen sijaan kansantalouteen jotain luksuksempaa. Kansantalouden lisäksi työttömien terveys voisi hyötyä (jos niistä ei ruveta piiskaamaan kaikkia mehuja irti). Maata osaa kaivaa ja luonnon antimia poimia vaikka lukutaidoton ja vähä-älyinenkin, varsinkin jos on joku käskemässä, että mistä kaivetaan tai mitä kerätään. Maataloudella on käsittääkseni paskaduunin painajien työvoimapulakin, mutta ei varaa maksaa (suomalaisen näkökulmasta) kilpailukykyisiä palkkoja. Rahaa niille komennetuille voisi antaa osallistumisesta vaikka saman verran kuin varusmiehille.
Pieni punainen kirja taskussa?
Ei siellä työvoimapulaa ole, eikä se näin pohjoisessa kannattaisi vaikka jokainen työntekijä antaisi palkkansa verran lahjoitusta maatilalle. Tukia saavat hirmusummat jo nyt, ei tuntuisi missään orjatyövoima eikä työvoima joka maksaa työnteon ilosta.
En oo erityisen kommunisti sen paremmin kuin libertaarikaan, mielestäni. Minusta molemmilla on joitain hyviä ajatuksia, sen mitä niistä ymmärrän. Kommentoin vaan, mitä tuli mieleen edeltävästä keskustelusta.
Kyllä sen nyt jumalauta täytyy kannattaa, että työtön tekee jotain edes vähän tuottavaa sen sijaan, että istuu kotona tai jossain huuhaakurssilla. Säästyy kurssituksen hintakin. Ruokaa ja asumista ja terveydenhoitoa siihen työttömään kuluu joka tapauksessa. Eikö tappiot olisi pienempiä, jos se työtön poimisi vaikka jotain marjoja? Kyllä marjoilla on jotain arvoakin siitä päätellen, että Thaimaasta lennätetään porukkaa poimimaan niitä.
Eli saat erityistä mielihyvää siitä että työtön pakotetaan isolla rahalla tekemään jotain, vaikka veroja maksat siitä että niin tehdään. Samalla kun yksi työtön pakotetaan tekemään niitä töitä, voidaankin laittaa yksi työllinen pihalle. Arbeit macht frei?
Quote from: _w_ on 27.10.2010, 18:15:38
Eli saat erityistä mielihyvää siitä että työtön pakotetaan isolla rahalla tekemään jotain, vaikka veroja maksat siitä että niin tehdään. Samalla kun yksi työtön pakotetaan tekemään niitä töitä, voidaankin laittaa yksi työllinen pihalle. Arbeit macht frei?
No pakotetaanhan ihmisiä armeijaankin. Arbeit macht frei siitäkin. Itekin tetsailin sen 6 kuukautta ruoka- ja asumuspalkalla ja pikkuisilla päivärahoilla. Kyllä se ihan mahdollista on ihmiselle, minunlaiselle nörtillekin.
En minkään mielihyvän takia ruvennut pohdiskelemaan vaan ihan materialistisin perustein. En itsekään kovin paljon tykännyt armeijassa olosta.
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 18:28:49
Quote from: _w_ on 27.10.2010, 18:15:38
Eli saat erityistä mielihyvää siitä että työtön pakotetaan isolla rahalla tekemään jotain, vaikka veroja maksat siitä että niin tehdään. Samalla kun yksi työtön pakotetaan tekemään niitä töitä, voidaankin laittaa yksi työllinen pihalle. Arbeit macht frei?
No pakotetaanhan ihmisiä armeijaankin. Arbeit macht frei siitäkin. Itekin tetsailin sen 6 kuukautta ruoka- ja asumuspalkalla ja pikkuisilla päivärahoilla. Kyllä se ihan mahdollista on ihmiselle, minunlaiselle nörtillekin.
En minkään mielihyvän takia ruvennut pohdiskelemaan vaan ihan materialistisin perustein. En itsekään kovin paljon tykännyt armeijassa olosta.
Entäs jos juuri sun tilallesi otettaisiin joku työtön ja pääsisit näin onnellisena littymään työttömien armeijaan joka etsii marjoja lapissa kuukauden syksyisin, löysi niitä tai ei, todennäköisemmin ei, ja muulloin seisoo lapion kanssa ulkosalla, koneet kumminkin tekevät työt? - Paitsi ne työttömistä jotka tuntevat työkkärin tädit tai poliitikot ja siksi saavat paremmat sisähommat, mutta ilman palkkaa toki nekin.
Miksi juuri sinun työpaikkasi säästyisi näiltä työttömiltä? Oletatko omaavasi jotain osaamista jota työttömillä ei ole?
Miten ajattelit maan talousjärjestelmälle käyvän jos maon oppien mukaan aletaan laittaan väkeä maataloustöihin?
Quote from: _w_ on 27.10.2010, 18:34:35
Entäs jos juuri sun tilallesi otettaisiin joku työtön ja pääsisit näin onnellisena littymään työttömien armeijaan joka etsii marjoja lapissa kuukauden syksyisin, löysi niitä tai ei, todennäköisemmin ei, ja muulloin seisoo lapion kanssa ulkosalla, koneet kumminkin tekevät työt? - Paitsi ne työttömistä jotka tuntevat työkkärin tädit tai poliitikot ja siksi saavat paremmat sisähommat, mutta ilman palkkaa toki nekin.
Miksi juuri sinun työpaikkasi säästyisi näiltä työttömiltä? Oletatko omaavasi jotain osaamista jota työttömillä ei ole?
Miten ajattelit maan talousjärjestelmälle käyvän jos maon oppien mukaan aletaan laittaan väkeä maataloustöihin?
Jos Lapista ei muka löydy marjoja, niin miksi thaimaalaisia lennätetään sinne niitä poimimaan? Ja miten niin "koneet kumminkin tekevät työt"? Miksi pitää isolla rahalla hankkia jotain koneita, jos on lähes-ilmaisia lapiomiehiä saatavilla niin paljon kuin tarvii? Ne lapiomiehet pitää kuitenkin ruokkia ja hoitaa joka tapauksessa.
Miulla ei ole mitään erityistä osaamista, jos harrastelijafilosofointia ei lasketa. Eipä ole työpaikkaakaan - joku onnekas lienee siis päässyt töihin siihen työpaikkaan, jossa en ole. Jos meikällä olisi vaara joutua johonkin Lappiin marjoja poimimaan, niin menisin varmaan ennemmin vaikka eläkkeellä olevan vanhempani kotiapulaiseksi tai jotain. Vapautuisi Helsingistä yksi yksiökin markkinoille, niille on kuulemma tarvetta. Virallisestihan olen opiskelija.
Jos maatalous tai jokin muu yksinkertainen teollisuus saisi lähes-ilmaista työvoimaa työttömistä, niin Suomen kansantalous kai ainakin tulisi kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi. Luulisin. En ole mikään asiantuntija todellakaan.
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 19:12:18
Jos maatalous tai jokin muu yksinkertainen teollisuus saisi lähes-ilmaista työvoimaa työttömistä, niin Suomen kansantalous kai ainakin tulisi kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi. Luulisin. En ole mikään asiantuntija todellakaan.
Ja samallahan voitaisiin lopettaa koulutus ja saataisiin elintaso kiinan maaseudun tasolle. Sitähän hallitus parhaansa mukaan yrittääkin.
Entäs jos sulla olisi yritys. Vaikkapa jokin kauppa. Haluaisitko että muilla on palkkana pelkkä ruoka vaiko että olisi varaa jotain ostaakin?
Näitähän riittää myös näitä yrityksiä joita valtion tukemat "työttömien yhdistykset" ja vastaavat yhdistykset omistaa. Ovat usein aloillaan ainoita joilla on varaa mainostaa, kun saavat tukiaiset valtiolta ja työvoimankin ilmaiseksi. Yksityisyrittäjillä ei ole varaa kilpailla hinnassa eikä mainostaakaan.
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 19:12:18
Jos maatalous tai jokin muu yksinkertainen teollisuus saisi lähes-ilmaista työvoimaa työttömistä, niin Suomen kansantalous kai ainakin tulisi kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi. Luulisin. En ole mikään asiantuntija todellakaan.
Huomaa tosiaan ettet ole asiantuntija.
Venäläiset kausimansikanpomijat ja "jonkin muun yksinkertaisen teollisuuden" oikeat työntekijät eivät pystyisi kilpailemaan orjatyövoimaa vastaan, haluaisin nähdä kun koetat selittää heille neronleimaustasi.
Quote from: Timo Hellman on 27.10.2010, 22:05:06
Quote from: Parasiittiö on 27.10.2010, 19:12:18
Jos maatalous tai jokin muu yksinkertainen teollisuus saisi lähes-ilmaista työvoimaa työttömistä, niin Suomen kansantalous kai ainakin tulisi kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi. Luulisin. En ole mikään asiantuntija todellakaan.
Huomaa tosiaan ettet ole asiantuntija.
Venäläiset kausimansikanpomijat ja "jonkin muun yksinkertaisen teollisuuden" oikeat työntekijät eivät pystyisi kilpailemaan orjatyövoimaa vastaan, haluaisin nähdä kun koetat selittää heille neronleimaustasi.
Siis täh. Mitä väliä niillä venäläisillä kausimansikanpoimijoilla on? Tehkööt sitten siellä Venäjällä jotain muuta, jos mansikanpoimintapaikat ei olekaan enää avoinna.
Ja eihän ne "yksinkertaisen teollisuuden" työntekijät nykyäänkään vaikuta pystyvän kilpailemaan jotain kiinalaisia vastaan. Eikö sitä teollisuutta ole sen takia juuri siirretty Kiinaan? Se "yksinkertainen teollisuus" nyt oli muutenkin semmoinen heitto vaan.
Työharjoitteluun, työelämävalmennukseen ja höpöhöpökursseille laitetaan työttömiä siksi, että ne ovat työttömiä. Eli ovat yksinkertaisesti niin huonoja l. paskoja, että eivät ole päässeet itse palkkatöihin. Työttömät inisevät aina siitä, että miksi joutuvat tekemään "9 euron päiväpalkalla" töitä. No, se 9 euroa on ylläpitokorvaus ja tokihan työtön saa sen työttömyysetuutensa, eli vähintään 25,74 euroa/päivä.
Kaikki nämä toimenpiteet työtön voi lopettaa heti kun menee palkkatöihin. Eli ei ne mitään pakollisia ikuisuusleirejä ole. Ainoa vaan, että työttömät harvemmin oma-aloitteisesti mihinkään töihin menevät. Siksi aktivointi- ja työttömyyskehä.
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle. Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.
Itse kävin aikanaan yhden oman alani työllisyyskoulutuksen. Sitä ennen olin ollut reilun vuoden työttömänä putkeen ja käynyt työnhakukurssin. Aiemmin olin ollut joka vuosi kuitenkin jossain töissä edes pätkän. Siksi tilanne alkoi tuntua huolestuttavalta.
Otin kurssin ja siihen liittyneen harjoittelun tosissani, opiskelin ihan oikeasti. Onneksi oli tosi hyviä opettajia. Sain kerrattua tietojani ja opin paljon uutta. Lisäksi laadin (kuului kurssiin) oman suunnitelman, miten kehittäisin itseäni ja taitojani sekä miten tulevaisuudessa toimisin työllityäkseni.
Heti kurssin päätyttyä olin 4 kk töissä harjoittelupaikassani, kuukauden tauon jälkeen sain kesäksi töitä, syksyllä vuorotteluvapaansijaisuuden ja seuraavana keväänä vakituisen työpaikan.
Kohdallani tapahtui paljon aktivoitumista ja kurssista oli suuri hyöty.
Quote from: Fiftari on 25.10.2010, 12:16:46
Noilla kursseilla ei ole muutenkaan mitään järkeä. Sedälleni oli ehdotettu hitsaajakurssia vaikka on koulut käynyt metallimies ja tehnyt hitsaajahommia ties kuinka ja kauan. Ennen tätä ehdotettiin lähihoitajakoulua.
Minullakin oli alan koulutus ja työkokemusta. Silti lähdin kurssille ja opin paljon uutta sekä päivitin tietoni.
Quote from: Jute on 17.07.2011, 09:47:15
Työharjoitteluun, työelämävalmennukseen ja höpöhöpökursseille laitetaan työttömiä siksi, että ne ovat työttömiä. Eli ovat yksinkertaisesti niin huonoja l. paskoja, että eivät ole päässeet itse palkkatöihin. Työttömät inisevät aina siitä, että miksi joutuvat tekemään "9 euron päiväpalkalla" töitä. No, se 9 euroa on ylläpitokorvaus ja tokihan työtön saa sen työttömyysetuutensa, eli vähintään 25,74 euroa/päivä.
Kaikki nämä toimenpiteet työtön voi lopettaa heti kun menee palkkatöihin. Eli ei ne mitään pakollisia ikuisuusleirejä ole. Ainoa vaan, että työttömät harvemmin oma-aloitteisesti mihinkään töihin menevät. Siksi aktivointi- ja työttömyyskehä.
Ei Suomessa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla, niin vain 'mennä' töihin. En ymmärrä, mistä tälläinen harhakuvitelma on syntynyt. Asiat olivat ehkä toisin kultaisella 50-luvulla, mutta nykyään siivojaksikin pääsee vain oikealla koulutuksella.
Kaikkiin työpaikkoihin pääsee suhteilla. Jos suhteita ei ole, niitä ei ole, eikä töitä varsinkaan kouluttamattomalle nuorelle (tai yli 45-vuotiaalle) tipu.
Otetaan esimerkiksi lähipiirini: lukiosta masennuksen takia pois tipahtanut nuori, joka tahtoisi tehdä töitä. Töitä ei kuitenkaan kukaan tarjoa. Hän on lähettänyt hakemuksen yli sataan paikkaan (mäkkärit, heset ja siivojaduunit mukaan luettuina), eikä mistään ole työpaikkaa tippunut. Lopputulos? Pahempi masennus ja burnout, lopputuloksena työkyvyttömyys.
Hauskaako? Laiskuutta?
Toinen tapaus (hypoteettinen): 30-vuotias mieshenkilö, koulutettu, on käynyt työkkärin kursseilla vuosikausia. Vakituista työpaikkaa hän ei ole siltikään saanut, hakemisesta huolimatta. Hän on ollut monessa harjoittelupaikassa hankkimassa työkokemusta, mutta niihinkään hänellä ei ole enää oikeutta - hän on ollut liian monessa jo.
Työttömän arki on nöyryyttämistä. Hän on alinta kastia, hyödytön ja taakka yhteiskunnalle.
Itse toivoisin, että joku kohtelisi työttömiä ihmisarvoisesti, eikä aina olettaisi heidän olevan sohvaperunoita, jotka vain huvikseen eivät viitsi mennä töihin.
Tietysti on aina olemassa niitä laiskoja sossupummeja, mutta työttömät (varsinkaan nuoret) eivät sellaisia väistämättä ole.
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 12:12:46
Ei Suomessa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla, niin vain 'mennä' töihin. En ymmärrä, mistä tälläinen harhakuvitelma on syntynyt.
Ehkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.
Quotenykyään siivojaksikin pääsee vain oikealla koulutuksella.
Niin, ja siivojan koulutukseen pääsevät kaikki kiinnostuneet... sinne otettaisiin kyllä mielellään enemmänkin, mutta linjoille ei saada hakijoita.
QuoteKaikkiin työpaikkoihin pääsee suhteilla.
Jos tiedät tapauksia, kannattaa alkaa tehdä valituksia. Julkisella sektorilla jopa kaikilla kaupunkilaisilla on siihen oikeus.
Quotelukiosta masennuksen takia pois tipahtanut nuori, joka tahtoisi tehdä töitä
Jos on peruskoulupohjalla ja vielä sairauden vuoksi muutenkin suuren työkyvyttömyysriskin alla, silloin voi kyllä olla vaikeaa saada töitä edes nyky-Helsingissä. Aivan kaikkien työllistäminen suhdateista riippumatta vaatisi erittäin joustavia työmarkkinoita.
QuoteHän on lähettänyt hakemuksen yli sataan paikkaan (mäkkärit, heset ja siivojaduunit mukaan luettuina), eikä mistään ole työpaikkaa tippunut. Lopputulos? Pahempi masennus ja burnout, lopputuloksena työkyvyttömyys.
Ai burnout siitä, että ei tee töitä!? C'mon...
QuoteTyöttömän arki on nöyryyttämistä. Hän on alinta kastia, hyödytön ja taakka yhteiskunnalle.
Mielestäni olennaista ei ole tehdä työttömyydestä mukavaa. Sen sijaan on tärkeää huolehtia siitä, että työmarkkinoilla riittää töitä kaikille, jotka ovat valmiita käymään tutkintotavoitteisen koulutuksen työvoimaa tarvitsevalle alalle.
QuoteEhkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.
Siis sellaiset, joilla on vakituinen asunto ja osoite sekä ovat työvoimatilastoinnin kirjoilla. Luulen että kyseessä on iso tilastoharha.
QuoteNiin, ja siivojan koulutukseen pääsevät kaikki kiinnostuneet... sinne otettaisiin kyllä mielellään enemmänkin, mutta linjoille ei saada hakijoita.
Niin varmasti pääsevät. Mutta kuka tahtoisi olla siivooja lopun ikäänsä?
Olen hakenut siivojan duunia opintojeni ohessa tehtäväksi työksi useista eri firmoista, enkä ole edes päässyt haastatteluun. Johtuu koulutuksen puutteesta oletan.
Mutta paljonpa vaatii koulutusta tarttua mopin varteen... perhana.
QuoteAi burnout siitä, että ei tee töitä!? C'mon...
Testaapa huviksesi, kuinka mukavaa ja hilpeää touhua on kymmenien työhakemuksien lähettely viikossa, ja saada kaikista vastaukseksi korkeintaan 'kiitos mielenkiinnostasi'.
Testaapa sitä useiden kuukausien ajan, ja ravaa siinä välissä sossun ja kelan luukulla, ja jännitä joka kuukausi, tuleeko jälleen hylkäävä päätös ja yrität maksaa vuokraa, kun tilillä on alle 10 euroa.
QuoteMielestäni olennaista ei ole tehdä työttömyydestä mukavaa. Sen sijaan on tärkeää huolehtia siitä, että työmarkkinoilla riittää töitä kaikille, jotka ovat valmiita käymään tutkintotavoitteisen koulutuksen työvoimaa tarvitsevalle alalle.
Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Mielestäni myös tulisi rajoittaa sellaisten alojen koulutusta, joilla vallitsee työttömyys.
EDIT: väärinymmärrys korjattu.
Quote from: Jouko on 18.07.2011, 13:46:46
QuoteEhkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.
Siis sellaiset, joilla on vakituinen asunto ja osoite sekä ovat työvoimatilastoinnin kirjoilla. Luulen että kyseessä on iso tilastoharha.
Eikö se mennyt niinkin, että jos on yhdenkin viikon jollain kurssilla tms niin ei enää tilastoida työttömäksi.
On yksi ala johon pääsee vaikka heti (18 vuoden ikärajavaatimus saattaa olla). Puhelinhaastattelija tai face to face -haastattelija markkkinatutkimusfirmassa. Eihän siitä juuri mitään makseta, mutta tyhjää parempi, ehkä....
Quote from: Dilat Laraht on 18.07.2011, 13:53:17
Quote from: Jouko on 18.07.2011, 13:46:46
QuoteEhkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.
Siis sellaiset, joilla on vakituinen asunto ja osoite sekä ovat työvoimatilastoinnin kirjoilla. Luulen että kyseessä on iso tilastoharha.
Eikö se mennyt niinkin, että jos on yhdenkin viikon jollain kurssilla tms niin ei enää tilastoida työttömäksi.
On yksi ala johon pääsee vaikka heti (18 vuoden ikärajavaatimus saattaa olla). Puhelinhaastattelija tai face to face -haastattelija markkkinatutkimusfirmassa. Eihän siitä juuri mitään makseta, mutta tyhjää parempi, ehkä....
Puhelinmyynti = ei rahaa. Vaikka useimmissa niissä olisi maininta pohjapalkasta, pohjapalkka poistuu, jos ei myy mitään viiden - seitsemän työvuoron sisällä. Eli siis provikalla mennään. Mukavaa touhua sekin. Puhelinmyynti on tuurista kiinni, saako siitä rahaa vai ei.
Feissaamiseen taas tarvitsee tietynlaisen naamataulun, muuten ei kelpaa.
Ja kyllä, jos on työkkärin kurssilla, ei enää ole 'työtön'. Se vääristää työttömyystilastoja järjettömästi. Siksi on turhaa puhua siitä, paljonko ihmisiä on vailla vakituista työtä, sillä oikea luku on paljon enemmän.
Samaten näissä työkkärin orjapalkkaduuneissa (joita by the way ei opiskelija saa) työttömyys mystisesti poistuu, vaikka tekisi päivittäin 3h työpäivää.
Quote from: Slicky on 27.10.2010, 03:48:28
Työttömyyden poistaminen olisi matemaattisesti helppoa. Ongelmana on se, että pitäisi käyttää fasistisia toimenpiteitä ja pakkolunastuksia.
Ei työttömyyden vähentämiseen mitään fasismia tarvita. Tässä on nyt urputettu työttömyyskursseista mutta juuri kukaan ei näyttäisi ymmärtävän miksi työttömyyttä ylipäätään on.
Löpinät paskaduuneista ja liian alhaisita palkoista voi unohtaa. Ne ei ole se varsinainen ongelma vaan se, että:
a) Valtio kilpailee työntekijöistä ruhtinaallisilla tuilla.
b) Yrittäjät pelkäävät palkkaa ihmisiä.
Kohta a) asettaa minimipalkkatason "kannattavalle" työnteolle sekä yrityksille että työntekijälle. Mitä korkeampi kohdan a) tuet ovat sen vähemmän ihmisiä on töissä ja sen kalliimpaa kaikki on.
Kohta b) johtuu palkkaamisen riskeistä eli käytänössä siitä, että työntekijästä ei helposti pääse eroon jos hän muodostuu tuottamattomaksi tai muuten vaan riesaksi.
Lähes kaikki muut työmarkkinoiden estot työllistämiselle voidaan johtaa kahdesta ylläolevasta peukalosäännöstä. Esim. korkeat työvoiman sivukulut, verot ja nuorten työllistämisongelmat johtuvat kohdasta a), pätkä- ja määräaikainen työllistäminen taas johtuu kodasta b) jne.
Työtömyyskeskustelu on ihan turhaa ja menee sivuraiteelle jos ei suostuta myöntämään edelläolevat tosiasiat. Kun nämä ymmärretään, niin resepti työllistämiselle on äärimmäisen helppo. Se edellyttä vain muutamia pienehköjä lakiuudistuksia ja työttömyys laskisi nopeasti puoleen. Samalla joudutaan tietysti astumaan poliittisen vasemmiston ja ammattilittojen varpaille. Se on kuitenkin väistämätöntä jos halutaan asiaan minkäänlaista parannusta.
Kaikki työkurssitukset ja muu skeida on luotu vain tilastojen siistimiseksi. Mitään käytännön merkitystä työllisyydelle niillä ei ole jos tarkastellaan kokonaisuutta.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 14:03:25
Kaikki työkurssitukset ja muu skeida on luotu vain tilastojen siistimiseksi. Mitään käytännön merkitystä työllisyydelle niillä ei ole jos tarkastellaan kokonaisuutta.
Juuri näin. :) Hyvin harva "työllisyyskurssin" tai "työharjoittelun" kunniakkaasti suorittaneista oikeasti työllistyy kurssin / harjoittelujakson loputtua.
Itsekin näkisin ongelmana tuon yrittäjien pelon palkata henkilöstöä. Toisaalta on olemassa aina se kuuluisa koeaika, jonka aikana työntekijän saa potkia pellolle lähes mielivaltaisesti, jos pärstä ei miellytä. Koeajan jälkeen on keksittävä perustelu erottamiselle.
Lisäksi koen alhaisen palkkatason ongelmana. Mielestäni ihmisen tulisi tulla työnteolla toimeen, eikä turvautumaan yhteiskunnan myöntämiin tukiin. Esimerkiksi Helsingissä asuvalla matalapalkkatyötä tekevällä henkilöllä ei välttämättä ole pakollisten menojen jälkeen rahaa yllättäviin menoihin (esim. uudet silmälasit, terveydenhoitokulut).
Se ei ole oikein.
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 13:58:45
Puhelinmyynti = ei rahaa. Vaikka useimmissa niissä olisi maininta pohjapalkasta, pohjapalkka poistuu, jos ei myy mitään viiden - seitsemän työvuoron sisällä. Eli siis provikalla mennään. Mukavaa touhua sekin. Puhelinmyynti on tuurista kiinni, saako siitä rahaa vai ei.
Feissaamiseen taas tarvitsee tietynlaisen naamataulun, muuten ei kelpaa.
Markkinatutkimuksissa ei myydä mitään, ainoastaan haaskataan ihmisten aikaa. Joten siihen kelpaa vähemmän taitava tekijä, sillä ihmiset menettävät mieluummin kymmenen minuuttia elämästään kuin rahojaan. Parhaat tekijät luultavasti tienaavatkin sitten rahaa puhelinmyynnissä. Omat kokemukset puhelinhaastatteluista ovat olleet, että kyllä siellä muutaman rovon tienaa tasaisesti; omista lahjoista riippuu pitemmän päälle. Kauppakeskusten käytävillä olen nähnyt muutaman vanhemmankin mummon tekevän markkinatutkimushaastatteluja. Esteettiset ja nuorekkuusvaatimukset lienevät vähäisemmät kuin feissareita palkkaavilla hyväntekeväisyysjärjestöillä.
Onko markkinatutkimushaastateluissa (sanahirviö) jonkinlainen provisiopalkkaus samaten kuin puhelinmyynnissä?
Eli siis kilahtaako palkkaan euroja haastateltavien mukaan, vai onko kyseessä tuntipalkkainen duuni?
Ihan mielenkiinnosta utelen. Josko vaikka vaihtaisin oman, syksyllä opintojen ohessa alkavan duunini hohdokkaampaan... :D
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 14:11:13
Itsekin näkisin ongelmana tuon yrittäjien pelon palkata henkilöstöä. Toisaalta on olemassa aina se kuuluisa koeaika, jonka aikana työntekijän saa potkia pellolle lähes mielivaltaisesti, jos pärstä ei miellytä. Koeajan jälkeen on keksittävä perustelu erottamiselle.
Koeaika on lain mukaan vain 4 kuukautta. Se on liian lyhyt aika selvittää, jonkun ihmisen todellinen osaaminen, työmotivaatio ja persoona pitkässä juoksussa.
QuoteLisäksi koen alhaisen palkkatason ongelmana.
Ei Suomen palkat ole alhaisia vaan hinnat korkeat. Hinnat ovat korkeat just sen kohdan a) takia koska ylläpidämme suurilla veroilla kokonaisen armeijan joutilaita ihmisiä.
QuoteMielestäni ihmisen tulisi tulla työnteolla toimeen, eikä turvautumaan yhteiskunnan myöntämiin tukiin.
Se ei ole mitenkään mahdollista niin kauan kun tuet nousevat. Työtätekeväthän joutuvat maksamaan nämä tuet veroillaan. Verot revitään palkoista, jotka yrityksent maksavat.
Nykyinen yhtälö on ihan mahdoton. Järjestelmä on ajettu sellaiseen umpikujaan, että on vaan pakko ottaa takapakkia. Joudumme tinkimään joistain julkisista palveluista ja rahankäytöstä jotta saataisiin edes joku tolkku työllistämiseen. Jos tästä vielä lisätään rahan jakamista julkisen sektorin kautta, olemme kohta kaikki työttömiä.
Olisi todellakin syytä pohtia onko kaikki julkiset palvelut tarpeellisia. Jaamme tukia ja rahaa joka suuntaan. Kaikki pitää repiä työvoiman tuottavuudesta. Ihmisten nettotoimeentulon ja työnantajan bruttokulujen välillä istuu valtio rosvoamassa yhä suuremman osan rahoista itselleen. Aivan liian paljon palveluja on siis siirretty ihmisten yksityisestä kuluttamisesta valtion kollektiiviseksi maksuksi.
Kun palkat eivät koskaan laske ja valtio vetää yhä enemmän välistä, niin ainoa joka joustaa on yritysten maksamat työvoiman bruttokustannukset, jotka siis nousevat koko ajan. Kaikki tämä pitää pistää tuotteiden hintoihin, jotka taas työvoima maksaa.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 14:57:07
Koeaika on lain mukaan vain 4 kuukautta. Se on liian lyhyt aika selvittää, jonkun ihmisen todellinen osaaminen, työmotivaatio ja persoona pitkässä juoksussa.
Valtion virkamiehille koeaika on korkeintaan 6 kuukautta. On riittävän pitkä juoksu. Ja jos haluaa pidemman ajan, voi ensin palkata määräajaksi.
4 kuukautta on minun mielestäni melko pitkä aika, mutta voit olla oikeassa - ei ketään opi kunnolla tuntemaan alle puolessa vuodessa, ei mitenkään.
Olisiko mahdoton ajatus, että hinnoista vain leikattaisiin roimasti? Esim. vuokria alennettaisiin ja ruoan hintaa tiputettaisiin?
Millä keinoin se olisi mahdollista, vai olisiko se edes? En ole perehtynyt näihin asioihin kauheammin, ja olen matikassa melko huono. :D
Lisäksi ajatusmaailmani on hivenen naiivi vielä - en pysty ymmärtämään, miksi hinnat nousevat jatkuvasti ja työvoiman palkkaamisesta tehdään epäkannattavaa yrityksille. Se ei vain mahdu kaaliini. Olen päätellyt hintojen nousun johtuvan pohjattomasta ahneudesta, mutta pakko sille on jokin loogisempi syy olla.
Niiden tukien jakamistakaan (yleisesti ottaen) en ihan tajua - miksei sitä voi vaan lopettaa? Rahahanat kiinni. Nyt heti. Jos tuet estävät palkkaamisen, otetaan tuet pois.
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 14:46:35
Onko markkinatutkimushaastateluissa (sanahirviö) jonkinlainen provisiopalkkaus samaten kuin puhelinmyynnissä?
Eli siis kilahtaako palkkaan euroja haastateltavien mukaan, vai onko kyseessä tuntipalkkainen duuni?
Ihan mielenkiinnosta utelen. Josko vaikka vaihtaisin oman, syksyllä opintojen ohessa alkavan duunini hohdokkaampaan... :D
Pääasiassa urakkapalkkaa, mikä on ihan hyvä. Lähetin yksityisviestinä tarkemmin...
Quote from: Hype on 18.07.2011, 15:07:39
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 14:57:07
Koeaika on lain mukaan vain 4 kuukautta. Se on liian lyhyt aika selvittää, jonkun ihmisen todellinen osaaminen, työmotivaatio ja persoona pitkässä juoksussa.
Valtion virkamiehille koeaika on korkeintaan 6 kuukautta. On riittävän pitkä juoksu. Ja jos haluaa pidemman ajan, voi ensin palkata määräajaksi.
Nojaa, jos joku työntekijä alkaa kiukuttelemaan jonkun ajan päästä niin ei tuollaiset temput mitään auta. Määräajalle pitää olla joku järkevä perustelu kuten tuuraaminen. Ei ihmisiä voi palkata määräaikaiseksi ihan huvin vuoksi jos haluaa olla laillisesti liikenteessä.
Määräaikaista työsuhdetta ei voi käytännössä sanoa irti. Palkka juoksee määräaikaisuuden loppuun saakka vaikka töitä ei olisi. Yksityisille firmoille määräaikainen on siis riskikauppa ja ne toimii parhaiten lakisääteisissä töissä kuten julkisella sektorilla missä työtehtävät säilyvät ikuisesti.
Työmarkkinoilla on otettu ihan väärä lähtökohta työsuhteisiin. Kaikki panostus on pistetty työpaikkojen pakkosäilyttämiseen pyrkimällä tekemään irtisanominen mahdollisimman kalliiksi ja työlääksi ja työvoimakulut korkeiksi. Kukaan ei näyttäisi välittävän mistä ne työpaikat alunperin syntyisi. Tekemällä kaiken mahdollisimman hankalaksi, työnantajat vetävät ns. johtopäätökset ja jättävät ihmiset palkkkaamatta. Tämä pyritään sitten paikkaamaan kiristämällä ehtoja ja nostamalla kuluja vielä lisää!
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 15:11:25
4 kuukautta on minun mielestäni melko pitkä aika, mutta voit olla oikeassa - ei ketään opi kunnolla tuntemaan alle puolessa vuodessa, ei mitenkään.
Olisiko mahdoton ajatus, että hinnoista vain leikattaisiin roimasti? Esim. vuokria alennettaisiin ja ruoan hintaa tiputettaisiin? Millä keinoin se olisi mahdollista, vai olisiko se edes?
Jollain laajalla yhteuskinnallisella sopimuksella se olisi teoriassa mahdollista mutta käytännössä lähes mahdoton toimenpide.
QuoteLisäksi ajatusmaailmani on hivenen naiivi vielä - en pysty ymmärtämään, miksi hinnat nousevat jatkuvasti ja työvoiman palkkaamisesta tehdään epäkannattavaa yrityksille. Se ei vain mahdu kaaliini.
Nämä ovat monimutkasia juttuja missä on monta muttujaa. Ei ne kovin selviä ole juuri kellekään.
QuoteOlen päätellyt hintojen nousun johtuvan pohjattomasta ahneudesta, mutta pakko sille on jokin loogisempi syy olla.
Ahneus on osa yhtälöä. Tietysti pitää myös miettä kenen ahneudesta puhutaan. Kuluttajan, joka haluaa halpaa tavaraa, yrittäjän joka haluaa kannattavan liiketoiminnan vai valtio, joka vaan haluaa lisää veroja. Kaikkihan ovat ahneita. Ei se ole mikään yritysen yksinoikeus.
Yksinkertaisessti tuotteiden hintayhtälö menee näin:
MH=OH + KK + TK + TO + VE + VO
MH=tuotteen myynti hinta (hinta mitä maksat kaupassa)
OH=tuotteen ostohinta (hinta millä kauppa osti tuotteen sisään)
KK=kaupan kulut (kaikki muut kulut paitsi palkat, esim. sähkö jne)
TK=työvoiman nettokustannukset (se mitä työntekijä saa tilille)
TO=työvoiman oheiskulut (se mitä työntekijän palkasta maksetaan veroja, eläkkteitä jne.)
VE=tuotteen verot (ALV)
VO=kaupan haluama voitto
Tuossa yhtälössä KK, TK, TO nousee käytännössä aina, yleensä myös VE nousee.
KK nousee koska kauppa joutuu maksamaan samat nousevat energian hinnat kun muutkin.
TK nousee koska ammattiliitot joka vuosi neuvottelevat palkat suuremmiksi.
TO nousee koska meillä on progressiivinen verotus (ja palkat nousevat) ja valtio on aina ilman rahaa ja sen takia korottaa verorasitetta.
VE nousee kun valtio on ilman rahaa eli lähes aina.
Jos MH pitäisi säilyä ennallaan tai laskea niin ainoa, joista voi nipistää on OH tai VO. Kilpailuttamalla tuotteet kauppias voi alentaa OH:n mutta jos kilpailua on vain vähän, kuten esim. Suomen ruokatukkumarkkinoilla, niin ainoa tapa estää MH:n nousua on alentaa VO.
VO:n alentamisella on joku raja. Jos kauppa tuottaa huonosti, kauppiaan ei kannata ylläpitää liiketoimintaa lainkaan. Eli ainoa vaihtoehto on nostaa MH eli asiakkaan maksama hinta.
Suomessa tilanne siis on sellainen, että hinnat nousee koko ajan johtuen KK, TK, TO ja VE:stä. TO ja VE tosiaan nousee valtion jatkuvasta lisärahan tarpeesta. Merkittävä osa tätä rahasta jaetaan erilaisina tukina kuten työttömyyskorvauksina, asumistukina, taksikorvauksina, kehitysmaa-apuun jne. Eli aina kun valtio nostaa tukia ja aletaan jakaa lisää rahaa ties mihinkä juttuun, niin hinnat nousevat.
QuoteNiiden tukien jakamistakaan (yleisesti ottaen) en ihan tajua - miksei sitä voi vaan lopettaa? Rahahanat kiinni. Nyt heti. Jos tuet estävät palkkaamisen, otetaan tuet pois.
Poliittista tahtoa tällaiseen muutokseen ei ole olemassa. Suomalaisille on kymmeniä vuosia kerrottu, että valtio huolehtii kaikesta. He uskovat siihen, että maksamalla paljon veroja saadaan paljon palveluja "ilmaiseksi". Todellisuudessa palvelujen määrä pitäisi vähentää koska hinnat karkaavat käsistä eikä töitä kannata enää ottaa vastaan, työttömyys nousee. Suomalaiset ei tähän tosiasiaan usko ja äänestävät sen takia populistipoliitikkoja valtaan, jotka lupaavat jakaa yhä lisää rahaa tukien muodossa.
EDIT: Lisään sen, että kauppiaan ahneus tuossa yhtälössä näkyy muuttujassa VO. Valtion ahneus on TO:ssa ja VE:ssa, kuluttajan ahneus MH:ssa. Ahneutta on siis monessa paikassa.
Tuolla aiemmin ketjussa on jo ehdotettu työttömille yleishyödyllisiä töitä kuten infran rakentamista, mikä on ihan hyvä juttu.
Lisään tähän vielä asuntojen rakentamisen, jolloin asumisen hinta laskee, ja fyrkkaa jää muuhun, mikä taas lisää ostoivoimaa ja työllisyyttä.
Tähän samaan suuntaan päästään toki myös purkamalla kaavoitus ja rakennusmafia, tuomalla mm. kansalaisille kaavoitusoikeus vähintään pientaloihin ja pienliiketilohin saakkaa. Siinä syntyy työtä ihan itsestään, eikä tarvitse sitä edes mitenkään erityisesti järjestää.
Eli työttömät rakentamaan asuntoja, ja hinnat alas, kaikki voittaa!
Vai voittaako? Joo ei, kuntien ja raksafirmojen mafia saattaa kärsiä ja asuntokupla puhjeta, joten annetaan olla, heitetään kirves kaivoon ja tuetaan pankkeja.
Lisäksi asuntovelkaisia, kuten minua vituttaisi, kun velkojen vakuutena olevan asunnon hinta laskee, ja pankkii haluaa irtisanoa lainan, johon pankille on nerokkaasti junailtu oikeus, vaikkei sitä velallisille muistetaakaan sanoa.
Asumisen hinnan lasku onkin siis helvetin paha juttu, joten heitetään vaan lisää löylyä ja poltetaan koko kaupunki, kun nyt vielä olis mahdollisuus sammuttaa se ainoa palava kortteli.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 15:29:18
Työmarkkinoilla on otettu ihan väärä lähtökohta työsuhteisiin. Kaikki panostus on pistetty työpaikkojen pakkosäilyttämiseen pyrkimällä tekemään irtisanominen mahdollisimman kalliiksi ja työlääksi ja työvoimakulut korkeiksi.
Juu, nuo työvoimakulut ovat todennäköisesti ainakin maailmanlaajuisti melko kalliit, mutta irtisanominen on Euroopalasittain halpaa. Heti googlettamalla löytyi yksi vanha juttu aiheesta, oli vielä markatkin taskussa tuolloin.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2001/04/54958/suomessa-irtisanominen-halpaa
Meillä on siis vittumainen yhdistelmä, kallista pitää työvoimaa, ja halpaa potkia sitä pelolle.
Quote from: vainukoira on 18.07.2011, 16:20:54
Tuolla aiemmin ketjussa on jo ehdotettu työttömille yleishyödyllisiä töitä kuten infran rakentamista, mikä on ihan hyvä juttu.
Lisään tähän vielä asuntojen rakentamisen, jolloin asumisen hinta laskee, ja fyrkkaa jää muuhun, mikä taas lisää ostoivoimaa ja työllisyyttä.
Nuohan ovat ihan mahdottomia asioita. Molemmathan vaativat laajaa osaamista eli pitkää kouluttamista. En pidä realistisena, että merkittävä määrä työttömiä saataisiin koulutettua rakentajiksi tms.
Infran osalta on olemassa vain rajallinen tarve ja se on huippukallista. Eli infran kautta työllistäminen on rahan törsäämistä. Paljon kalliimpaa kun työttömyyskorvausten maksaminen.
Asunnot rakentaa pääasiassa ysityiset firmat, joille siis annettaisiin puoli-ilmaista työvoimaa. Nykyinen työvoima siis isrtisanottaisiin ja palkattaisiin vain valtion tukemia työttömiä. Työttömyys siis nousee toisessa päässä yhtä paljon kun se laskee toisessa. Väliin tulee vain veronmaksajien rahat, jotka joutuvat tukemaan yksityisiä yrityksiä. Ei hyvä.
QuoteEli työttömät rakentamaan asuntoja, ja hinnat alas, kaikki voittaa!
Tuosta edellisestä huomaat ettei kukaan muu kun grynderit voita yhtään mitään. Työttömyys säilyy ennallaan ja veronmaksajat joutuvat maksamaan rakentamisen.
Asia on niin, että
mitkään valtiolliset työllistämistoimet ei vähennä todellista työttömyyttä koska joko:
- valtio palkkaa verovaroin ihmisiä itse tai
- ihmisiä poistetaan tilastoista kurssittamalla heitä verovaroin tai
- yrityksille annetaan tukea palkkaamiseen verovaroin.
Mitään muita valtiollisia menetelmiä vähentää
tilastollinen työttömyys ei ole olemassa. Todellinen työttömyys säilyy koska kaikissa tapauksissa on kyse on vain verovarojen tuhlailusta ihan samalla lailla kun työttömyyskorvauksen maksaminenkin.
Eli
AINOA tapa vähentää työttömyys on saada luotua lisää työpaikkoja yksiyiselle sektorille markkinahintaan. Se edellyttää, että:
- työvoima on tuottava eli ei liian kallista ja
- yritykset uskaltavat palkkaa ihmisiä.
Tämä juttu todellakin on näin yksinkertainen eikä mitään valtiollisia hattutemppuja tämän asian hoitamiseksi ole olemassa.
QuoteJuu, nuo työvoimakulut ovat todennäköisesti ainakin maailmanlaajuisti melko kalliit, mutta irtisanominen ei ole Euroopalasittain kallista.
Näitä vertauksia on paljon ja "kalleus" riippuu ihan miten asia arvioidaan ja mistä firmasta puhutaan. Nokialle ei ole ongelma pistää mutama miljoona menemään korvauksina irtisanotuille. Pikkukioskin irtisanomisrumba juristeineen päivineen voi taas viedä koko lafkan konkurssiin.
Suuret työllistäjät Suomessa ovat juuri pienyritykset eli alle 200 henkilön firmat. Nokiat ja muut edustavat vain murto-osan koko työvoimasta. Nykyinen laki ei siis suosi niitä, jotka todellakin luovat työpaikkoja Suomeen vaan niitä suuria yrityksiä, jotka ovat muuttamassa pois!
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 14:03:25
...Tässä on nyt urputettu työttömyyskursseista mutta juuri kukaan ei näyttäisi ymmärtävän miksi työttömyyttä ylipäätään on.
Löpinät paskaduuneista ja liian alhaisita palkoista voi unohtaa. Ne ei ole se varsinainen ongelma vaan se, että:
a) Valtio kilpailee työntekijöistä ruhtinaallisilla tuilla.
b) Yrittäjät pelkäävät palkkaa ihmisiä.
...
Alfresco; teepä aiheesta pienimuotoinen pläjy, jonka voisi sitten infona lähettää päättäjille ja medialle. On meinaan tuossa parissa sinun postauksessa sen verran selkokielisesti asiat ilmaistu, että luulisi poliitikkojen, ammattiliittolaisten ja toimittajienkin ymmärtävän missä vika ja kuinka vika voidaan korjata.
Quote from: HaH on 18.07.2011, 17:58:37
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 14:03:25
...Tässä on nyt urputettu työttömyyskursseista mutta juuri kukaan ei näyttäisi ymmärtävän miksi työttömyyttä ylipäätään on.
Löpinät paskaduuneista ja liian alhaisita palkoista voi unohtaa. Ne ei ole se varsinainen ongelma vaan se, että:
a) Valtio kilpailee työntekijöistä ruhtinaallisilla tuilla.
b) Yrittäjät pelkäävät palkkaa ihmisiä.
...
Alfresco; teepä aiheesta pienimuotoinen pläjy, jonka voisi sitten infona lähettää päättäjille ja medialle. On meinaan tuossa parissa sinun postauksessa sen verran selkokielisesti asiat ilmaistu, että luulisi poliitikkojen, ammattiliittolaisten ja toimittajienkin ymmärtävän missä vika ja kuinka vika voidaan korjata.
Taidan olla vähän liian vaatimaton hessu alkaa neuvomaan päättäjiä ja mediaa. Välttämättä kyse ei edes ole siitä ettei päättäjät ymmärrä (no suurin osa ei varmaankaan ymmärrä) vaan siitä ettei joko haluta myöntää tosiasiat tai asioiden muuttaminen on poliittinen itsemurha.
Jos joku poliitikko aidosti ehdottaisi työllistäviä uudistuksia, siitä nousisi uskomaton paskamyrsky erityisesti vasemmalla koska he uskovat sokeasti valtion voimaan eli veronmaksajan loputtomaan maksukykyyn. Samalla sortuisi pitkään ja hartaalla rakennettu mielikuva yrittäjistä lapsia syövinä riistäjäkapitalisteina, jolta vain ammattiliitto voi pelastaa.
Myös monet äänestäjät joutuisivat menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle. Vaikka työllistämistoimet ei olisi kovin radikaaleja, niin status quo on helpompi hyväksyä kun edes pieni muutos.
Pelkäänpä, että ainoa tapa saada tilanne korjattua on täydellisen konkurssin kautta. Kun järjestelmä lopulta romahtaa eikä muita vaihtoehtoja ole, aletaan ymmärtämään, että valtion ylläpitämä suuri julkinen sektori, tukijärjestelmä yhdistettynä korkeaan verotukseen ja tiukkaan työmarkkinaohjaukseen ei kerta kaikkiaan toimi. Juuri tämähän on tilanne Kreikassa.
Suomessa ei kerta kaikkiaan ole rohkeutta otta härkää sarvista. On helpompi elää vaalikaudesta toiselle ja jakaa lisää rahaa äänestäjille, jotta voisi ylläpitää illuusio että "tehdään jotain".
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 13:48:32
QuoteNiin, ja siivojan koulutukseen pääsevät kaikki kiinnostuneet... sinne otettaisiin kyllä mielellään enemmänkin, mutta linjoille ei saada hakijoita.
Niin varmasti pääsevät. Mutta kuka tahtoisi olla siivooja lopun ikäänsä?
Ongelma on siis myös siinä, ettei työ kelpaa.
QuoteMutta paljonpa vaatii koulutusta tarttua mopin varteen... perhana.
No ei nyt paljon, parivuotinen koulutus. Väärillä liuottimilla rakennuksia tuhoavia siivoojia ei varmasti ikinä saada työllistetyksi, koska sellainen työ ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaisen palkan arvoista.
QuoteTestaapa huviksesi, kuinka mukavaa ja hilpeää touhua on kymmenien työhakemuksien lähettely viikossa, ja saada kaikista vastaukseksi korkeintaan 'kiitos mielenkiinnostasi'.
Testaapa sitä useiden kuukausien ajan, ja ravaa siinä välissä sossun ja kelan luukulla, ja jännitä joka kuukausi, tuleeko jälleen hylkäävä päätös ja yrität maksaa vuokraa, kun tilillä on alle 10 euroa.
Ei se varmastikaan mukavaa tai hilpeää ole. Mutta burn out on kuitenkin eri asia kuin se, ettei ole mukavaa. Esimerkiksi kymmenkunta hakemusta päivässä on vielä löysähkö työtahti.
QuoteTästä olen kanssasi samaa mieltä. Mielestäni myös tulisi rajoittaa sellaisten alojen koulutusta, joilla vallitsee työttömyys.
No se on totta.
Nuoret ajattelevat, että kai töitä on, kun valtio kerran ilmaiseksi jollekin alalle kouluttaa. Koulutus aloitetaan, ja sen aikana vapaan henkisen työn ihannointi istutetaan opiskelijoihin pysyvästi. Kun valmistuminen koittaa, käy ilmi, että alan työpaikkoihin on hakijoita monikymmenkertaisesti niiden saatavuuteen nähden. Koska kaikenlaista ruumiillista työtä kohtaan on syntynyt syvä halveksunta, vaihtoehdoksi jää vain sossun rahoilla filosofointi. Sen enempää yksilö kuin yhteiskunta ei hyödy, mutta yksikään hallitus ei näytä saavan tehdyksi asialle mitään.
Quote from: LJT49/62 on 18.07.2011, 18:56:31
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 18:25:29
Kun järjestelmä lopulta romahtaa eikä muita vaihtoehtoja ole, aletaan ymmärtämään, että valtion ylläpitämä suuri julkinen sektori, tukijärjestelmä yhdistettynä korkeaan verotukseen ja tiukkaan työmarkkinaohjaukseen ei kerta kaikkiaan toimi. Juuri tämähän on tilanne Kreikassa.
Tuon julkisen sektorin suuruudesta saa kuvan, kun tietää kokonaisveroasteen olevan luokkaa 42 % bruttokansantuotteesta. Tälläinen maallikko ymmärtää asiaan niin, että 42 % BKT:eesta kiertää verottajan kautta.
Vielä paremmin julkisen sektorin suuruudesta saa kuvan siitä, että valtion käyttää suhteessa bruttokansantuotteeseen 49,5%.
http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending#Government_spending_as_a_percentage_of_GDP
En tosin pidä sitä erityisen suurena ongelmana. Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa on kaikissa julkinen rahankäyttö pienempää kuin Suomessa. Todella kuvaavaa ei ole niinkään se, paljonko maksat, vaan se, mitä saat vastineeksi.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 17.07.2011, 16:37:59
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle. Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.
Itse kävin aikanaan yhden oman alani työllisyyskoulutuksen. Sitä ennen olin ollut reilun vuoden työttömänä putkeen ja käynyt työnhakukurssin. Aiemmin olin ollut joka vuosi kuitenkin jossain töissä edes pätkän. Siksi tilanne alkoi tuntua huolestuttavalta.
Otin kurssin ja siihen liittyneen harjoittelun tosissani, opiskelin ihan oikeasti. Onneksi oli tosi hyviä opettajia. Sain kerrattua tietojani ja opin paljon uutta. Lisäksi laadin (kuului kurssiin) oman suunnitelman, miten kehittäisin itseäni ja taitojani sekä miten tulevaisuudessa toimisin työllityäkseni.
Heti kurssin päätyttyä olin 4 kk töissä harjoittelupaikassani, kuukauden tauon jälkeen sain kesäksi töitä, syksyllä vuorotteluvapaansijaisuuden ja seuraavana keväänä vakituisen työpaikan.
Kohdallani tapahtui paljon aktivoitumista ja kurssista oli suuri hyöty.
Et taida olla yli 40v, koska töihin pääsit?.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 15:29:18
Nojaa, jos joku työntekijä alkaa kiukuttelemaan jonkun ajan päästä niin ei tuollaiset temput mitään auta. Määräajalle pitää olla joku järkevä perustelu kuten tuuraaminen. Ei ihmisiä voi palkata määräaikaiseksi ihan huvin vuoksi jos haluaa olla laillisesti liikenteessä.
Määräaikaista työsuhdetta ei voi käytännössä sanoa irti. Palkka juoksee määräaikaisuuden loppuun saakka vaikka töitä ei olisi. Yksityisille firmoille määräaikainen on siis riskikauppa ja ne toimii parhaiten lakisääteisissä töissä kuten julkisella sektorilla missä työtehtävät säilyvät ikuisesti.
Määräaikaisessakin työsuhteessa voi olla koeaika. Määräaikaisuuden perusteeksi voi merkitä esimerkiksi tyhjentävästi "työn luonne".
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 16:39:28
Infran osalta on olemassa vain rajallinen tarve ja se on huippukallista. Eli infran kautta työllistäminen on rahan törsäämistä. Paljon kalliimpaa kun työttömyyskorvausten maksaminen....
....Asia on niin, että mitkään valtiolliset työllistämistoimet ei vähennä todellista työttömyyttä koska joko:
- valtio palkkaa verovaroin ihmisiä itse tai
- ihmisiä poistetaan tilastoista kurssittamalla heitä verovaroin tai
- yrityksille annetaan tukea palkkaamiseen verovaroin.
Täysin oikeassa olet.
Juuri tällä tavoin toimii rakennusvirasto, yhden risteyksen remontti maksaa 350 000€ ja kestää koko kesän. Ainoa ero on, että jos työtön nojaa, ja ajoitain heiluttaa lapiota rakennusviraston haalareissa, rakentamassa tietä tai taloa, hänestä on hyötyä. Jos hän notkuu veronmaksajien tarjoamalla elämanhallintakurssilla, siitä hyötyy vain sen järjestänyt kunnan byrokraatti ja sen toteuttanut yritys. Ja nämä kurssit ovat aivan saatanan kalliita veronmaksajille, eikä niistä ole mitään hyötyä.
Pointti on se, että kun työttömyyteen kaadetan julkista rahoitusta joka tapauksessa, niin tehdään niillä rahoilla jotain hyödyllistä, kuten julkisia töitä, eikä tueta yrityksiä ilmaisella työvoimalla tai maksetuilla oppilailla.
Menee hieman asiasta ohi, mutta tuohon asumisen kalleuteen olen ehdottanut vapaampaa kaavoitusta, josta ole paasannut jo täällä.
http://hommaforum.org/index.php/topic,41792.msg561190.html#msg561190
Ajatuksena on nimenomaan vähentää byrokratiaa ja julkisen rahoituksen ja osallistumisen tarvetta.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 16:39:28
Näitä vertauksia on paljon ja "kalleus" riippuu ihan miten asia arvioidaan ja mistä firmasta puhutaan. Nokialle ei ole ongelma pistää mutama miljoona menemään korvauksina irtisanotuille. Pikkukioskin irtisanomisrumba juristeineen päivineen voi taas viedä koko lafkan konkurssiin.
Suuret työllistäjät Suomessa ovat juuri pienyritykset eli alle 200 henkilön firmat. Nokiat ja muut edustavat vain murto-osan koko työvoimasta. Nykyinen laki ei siis suosi niitä, jotka todellakin luovat työpaikkoja Suomeen vaan niitä suuria yrityksiä, jotka ovat muuttamassa pois!
Pitää paikkansa. Irtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää.
Quote from: matkamasentaja on 18.07.2011, 19:33:22
Quote from: Maatiaisjuntitar on 17.07.2011, 16:37:59
Quote from: Mika on 25.10.2010, 12:09:07
Quote from: Julmuri on 25.10.2010, 11:51:00
Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.
Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.
Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle. Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.
Itse kävin aikanaan yhden oman alani työllisyyskoulutuksen. Sitä ennen olin ollut reilun vuoden työttömänä putkeen ja käynyt työnhakukurssin. Aiemmin olin ollut joka vuosi kuitenkin jossain töissä edes pätkän. Siksi tilanne alkoi tuntua huolestuttavalta.
Otin kurssin ja siihen liittyneen harjoittelun tosissani, opiskelin ihan oikeasti. Onneksi oli tosi hyviä opettajia. Sain kerrattua tietojani ja opin paljon uutta. Lisäksi laadin (kuului kurssiin) oman suunnitelman, miten kehittäisin itseäni ja taitojani sekä miten tulevaisuudessa toimisin työllityäkseni.
Heti kurssin päätyttyä olin 4 kk töissä harjoittelupaikassani, kuukauden tauon jälkeen sain kesäksi töitä, syksyllä vuorotteluvapaansijaisuuden ja seuraavana keväänä vakituisen työpaikan.
Kohdallani tapahtui paljon aktivoitumista ja kurssista oli suuri hyöty.
Et taida olla yli 40v, koska töihin pääsit?.
No en ollut silloin, vaan 33 v.
QuoteIrtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää
Tämä fakta. Allekirjoitan sen vankan käytännön kokemuksen omaavana. Jos joku väittää että Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja, niin hän puhuu pelkkää potaskaa. Sellaisia puheita toisinaan kaikuu EK:n norsunluutorneista.
Quote from: LJT49/62 on 18.07.2011, 19:25:01
Quote from: TJK on 18.07.2011, 19:10:57
En tosin pidä sitä erityisen suurena ongelmana. Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa on kaikissa julkinen rahankäyttö pienempää kuin Suomessa. Todella kuvaavaa ei ole niinkään se, paljonko maksat, vaan se, mitä saat vastineeksi.
Ei työn tuottavuus julkisella sektorilla edes Suomessa ole kovin tehokasta.
Totta kai yksityinen sektori on lähtökohtaisesti tuottavin. On kuitenkin vaikeaa vetää rajaa siihen, mitä kaikkea kannattaa hoitaa julkisesti ja mitä yksityisesti.
Olennaista on joka tapauksessa se, ettei valtio voi sitä paremmin, mitä pienempi julkinen sektori on. Ei ole lainkaan harvinaista, että valtiolla on korkea bruttokansantuote ja korkea julkinen kulutus. Julkisen sektorin kokoa säädeltäessä kannattaa siis olla tarkkana.
Quote from: Jouko on 18.07.2011, 20:15:31
QuoteIrtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää
Tämä fakta. Allekirjoitan sen vankan käytännön kokemuksen omaavana. Jos joku väittää että Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja, niin hän puhuu pelkkää potaskaa. Sellaisia puheita toisinaan kaikuu EK:n norsunluutorneista.
On vaikea sanoa, mikä on irtisanomissuojan oikea taso. Irtisanomissuoja on työttömien kannalta nimittäin huono asia, sillä mitä vaikeampi työntekijästä on töiden loputtua päästä eroon, sitä haluttomampaa elinkeinoelämä on palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Itse kannattaisin ehkä Tanskan mallia, jossa irtisanominen on kyllä helppoa, mutta uuden työpaikan saa helposti ja siinä töiden välissä korkean sosiaaliturvan.
Aikoinaan oli sellainen systeemi Suomessa, että kaaavake täytettiin seuraavasti. Tössä, työtön, työtön, työtön, töissä jne.
Peruspäiväraha ei vähentynyt ja pätkätyöt kannattivat ja veroa tuli valtiolle. Mihinkä on yksinkertainen ja helppo sekä kaikille edullinen järjestelmä kadonnut?
Quote from: jupeli on 18.07.2011, 21:47:04
Aikoinaan oli sellainen systeemi Suomessa, että kaaavake täytettiin seuraavasti. Tössä, työtön, työtön, työtön, töissä jne.
Peruspäiväraha ei vähentynyt ja pätkätyöt kannattivat ja veroa tuli valtiolle. Mihinkä on yksinkertainen ja helppo sekä kaikille edullinen järjestelmä kadonnut?
Onhan se käytössä vieläkin. Nyt jopa nettiversiona. Mutta jos erehdyt tekemään päivänkin töitä työttömyyden lomassa niin siitä alkaa niin melkoinen rumba että kannattaa unohtaa koko juttu jos ei jatkoa työllistymiselle seuraa. Työnantajienkin olisi otettava vastuuta tässä asiassa. Mutta lakejakin olisi muutettava niin, että ei aleta satunnaisten pätkätöiden takia katkomaan perustyöttömyysturvaa.
Quote from: Jouko on 18.07.2011, 21:54:11
Quote from: jupeli on 18.07.2011, 21:47:04
Aikoinaan oli sellainen systeemi Suomessa, että kaaavake täytettiin seuraavasti. Tössä, työtön, työtön, työtön, töissä jne.
Peruspäiväraha ei vähentynyt ja pätkätyöt kannattivat ja veroa tuli valtiolle. Mihinkä on yksinkertainen ja helppo sekä kaikille edullinen järjestelmä kadonnut?
Onhan se käytössä vieläkin. Nyt jopa nettiversiona. Mutta jos erehdyt tekemään päivänkin töitä työttömyyden lomassa niin siitä alkaa niin melkoinen rumba että kannattaa unohtaa koko juttu jos ei jatkoa työllistymiselle seuraa. Työnantajienkin olisi otettava vastuuta tässä asiassa. Mutta lakejakin olisi muutettava niin, että ei aleta satunnaisten pätkätöiden takia katkomaan perustyöttömyysturvaa.
Tuossa tarkoittamassani systeemissä olin siis työttömyyskortistossa työttömänä työnhakijana.
Quote from: jupeli on 18.07.2011, 22:06:50
Quote from: Jouko on 18.07.2011, 21:54:11
Quote from: jupeli on 18.07.2011, 21:47:04
Aikoinaan oli sellainen systeemi Suomessa, että kaaavake täytettiin seuraavasti. Tössä, työtön, työtön, työtön, töissä jne.
Peruspäiväraha ei vähentynyt ja pätkätyöt kannattivat ja veroa tuli valtiolle. Mihinkä on yksinkertainen ja helppo sekä kaikille edullinen järjestelmä kadonnut?
Onhan se käytössä vieläkin. Nyt jopa nettiversiona. Mutta jos erehdyt tekemään päivänkin töitä työttömyyden lomassa niin siitä alkaa niin melkoinen rumba että kannattaa unohtaa koko juttu jos ei jatkoa työllistymiselle seuraa. Työnantajienkin olisi otettava vastuuta tässä asiassa. Mutta lakejakin olisi muutettava niin, että ei aleta satunnaisten pätkätöiden takia katkomaan perustyöttömyysturvaa.
Tuossa tarkoittamassani systeemissä olin siis työttömyyskortistossa työttömänä työnhakijana.
Nimenomaan työtön työnhakija joutuu täyttämään joko paperikaavakken tai nettisellaisen päivärahaa saadakseen. Siinä on ilmoitettava mahdolliset sairauspäivätkin. Ja se tehdään aina jälkikäteen. Käsittelyajan minimi on 10 pv. Ylärajaa ei ole. Se voi venyä kuukausiksikin.
Quote from: Jouko on 18.07.2011, 20:15:31
QuoteIrtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää
Tämä fakta. Allekirjoitan sen vankan käytännön kokemuksen omaavana. Jos joku väittää että Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja, niin hän puhuu pelkkää potaskaa. Sellaisia puheita toisinaan kaikuu EK:n norsunluutorneista.
Olennaista ei ole se mitä irtisanominen makssa suhteessa ulkomaihin vaan se, että se vaan on liian kallista
Suomen olosuhteissa. Tämä on kokonaisuus missä kalliit työvoimakustannukset, korkea verotus, huonot reaaliansiot, heikko kilpailutilanne, pienet pääomat ja joustamattomat työmarkkinat pelaavat yhteen luoden tilanteen missä ei vaan kannata ottaa ketään töihin.
Suomi ei ole mikään Saksa missä on 81 miljoonaa ihmstä ja runsaasti voittoa tekeviä high-tech yrityksiä. Saksassa on paljon varakkuutta, joilla hoitaa irtisanomiset ja muut sotkut, Suomessa sama logiikka ei toimi. Se näkyy siitä, että meillä on pysyvästi korkea pitkäaikaistyöttömyys ja suuri nuorisotyöttömyys. Ilmiselvästi Suomen työmarkkinat ei toimi, sehän näkyy jos tilastoistakin.
Suomen perus ongelma on kannattamaton yrityssektori, joka käytännössä toimii vaan orjatyövoimalla eli yrittäjillä, joiden tulokehitys on huono suhteessa tehtyyn työmäärään. Yrityksillä ei sen takia ole löysää rahaa ostaa ulos ei-toivotut työntekijät. Kun tähän lisätään varovainen kansanluonne, niin yritykset herkästi välttävät palkkaamasta työvoimaa jos on hiemankin epävarmuutta sen tuottavuudesta tai talouden näkymistä.
Tämä on se kokonaisuus missä Suomen työmarkkinat ovat. On täysin harhaanjohtavaa verrata johonkin ulkomaihin missä varallisuustaso on ihan toista luokkaa. Suomen ongelmat pitää ratkaista Suomessa ja suomalaisesta näkökulmasta, ei ulkomaalaisesta näkökulmasta.
Quote from: TJK on 18.07.2011, 21:03:35
Itse kannattaisin ehkä Tanskan mallia, jossa irtisanominen on kyllä helppoa, mutta uuden työpaikan saa helposti ja siinä töiden välissä korkean sosiaaliturvan.
Heikompi irtisanomissuoja johtaa juuri siihen, että työpaikoja löytyy helpommin jos ylipäätään on tekemätöntä työtä olemassa. Työnantaja ei emmi hetkeäkään palkkaa jotain henkilöä, jos hän tietää, että tästä pääsee lähes ilmoitusluontoisesti eroon jos tulee ongelmia. Sensijaan, jos irtisanominen on monimutkaista ja kallista suhteessa työnantajan maksukykyyn, työnantajan kannattaa viimeiseen saakka välttää tämä taloudellinen riski.
Suomessa on kymmeniä tuhansia muutaman hengen pikkufirmoja, joissa yrittäjä on täysin ylityöllistetty. Ratkaisu olisi palkata lisää työvoimaa mutta pienen yrityksen ei välttämättä kannata ottaa sitä askelta jos se sisältää jopa konkurrssiriskin.
Tämä tilanne om muodostunut sen takia, että meillä on ollut ns. TUPO-järjestelmä missä suuryritykset ja ammattiliitot ovat neuvotelleet keskenään työehdoista. Koko järjestelmä on laadittu suurteollisuutta varten eikä se sovellu lainkaan pienemmille yrityksille, jotka ovat suurin työllistäjä. Onhan 65% yksityisen sektorin työntekijäistä töissä yrityksissä, joissa on alle 250 henkilöä töissä. Suurin työllistäjä ovat yritykset, joissa on alle 10 hlöä töissä.
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 12:12:46Ei Suomessa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla, niin vain 'mennä' töihin. En ymmärrä, mistä tälläinen harhakuvitelma on syntynyt. Asiat olivat ehkä toisin kultaisella 50-luvulla, mutta nykyään siivojaksikin pääsee vain oikealla koulutuksella.
Minulla on siivoojan koulutus ja jonkin verran työkokemusta harjoittelun kautta, mutta ei sillä näytä paljon merkitystä olevan. Lähes kaikki paikat myös vaativat ajokortin, joka maksaa n. 2000 euroa. Voisi yhtä hyvin maksaa 200,000.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 22:55:18
Tämä tilanne om muodostunut sen takia, että meillä on ollut ns. TUPO-järjestelmä missä suuryritykset ja ammattiliitot ovat neuvotelleet keskenään työehdoista. Koko järjestelmä on laadittu suurteollisuutta varten eikä se sovellu lainkaan pienemmille yrityksille, jotka ovat suurin työllistäjä. Onhan 65% yksityisen sektorin työntekijäistä töissä yrityksissä, joissa on alle 250 henkilöä töissä. Suurin työllistäjä ovat yritykset, joissa on alle 10 hlöä töissä.
Jesh. Tuota olen itkenyt jo pitkään. Suomessa on kyllä pk-yrityksilläkin oma keskusliitto, mutta kas, sitä liittoa ei neuvottelupöytään päästetä. Ikinä. Tämän maan yhteiskuntasydeemi on rakennettu Ruukinjohtajaliittojen ja Punatyöläisliittojen ehdoilla, "porvari"puolueitten ja punikkipuolueitten iloisella tuella - eli järjestelmämme ymmärtää vain suurkapitalistin ja orjaduunarin näkökulmat, mutta keskiluokka on näkymätön ja pakkoäänetön päätöksiä tehtäessä. Keskiluokka on kolmikannan suhteen burkha päällä.
Quote from: keppihevosella kuuhun on 19.07.2011, 00:57:11
Quote from: Sininärhi on 18.07.2011, 12:12:46Ei Suomessa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla, niin vain 'mennä' töihin. En ymmärrä, mistä tälläinen harhakuvitelma on syntynyt. Asiat olivat ehkä toisin kultaisella 50-luvulla, mutta nykyään siivojaksikin pääsee vain oikealla koulutuksella.
Minulla on siivoojan koulutus ja jonkin verran työkokemusta harjoittelun kautta, mutta ei sillä näytä paljon merkitystä olevan. Lähes kaikki paikat myös vaativat ajokortin, joka maksaa n. 2000 euroa. Voisi yhtä hyvin maksaa 200,000.
Näinpä juuri. Minullakin on mennyt suurin osa työpaikoista sivu suun, kun ei ole rahaa ajokorttiin (ja sossu ei sitä maksa. Eikä kukaan muukaan). Onneksi pääkaupunkiseudulla on suht hyvä julkinen liikenne, mutta se ei paljoa lohduta kun 60% työpaikkailmoituksissa vaaditaan ajokorttia. :/
Hm. Valtion julkisen puolen kustannuksista nyt kun puhutaan, niin esimerkiksi vähentämällä
arvausterveysasemia voitaisiin saada jo mojovat säästöt. Onhan se tietty kurjaa lähteä kipeänä ilman ajokorttia vaeltamaan 20-40km päähän terveysasemalle, mutta ne säästöt, ne säästöt...
Vai tulisiko siitä säästöä lainkaan? Ylikuormittuisivatko terveyskeskukset potilaiden määrän kasvaessa? Jos koulutettaisiin lisää sairaanhoitajia (ei lääkäreitä. Sairaanhoitajat ne raskaimmat duunit tekevät)? Olisiko se ihan mahdoton yhtälö?
Myös byrokratian raju karsiminen auttaisi valtiota säästämään (esim. kaikki tuet yhdeltä luukulta, päästäisiin eroon työkkäri-sossu-kela-kierteestä, joka aiheuttaa monille harmaita hiuksia kiemuroineen).
Mutta siihen ei Suomi taida olla valmis ennen kuin olemme Kreikan kanssa samassa tilanteessa. Surullista.
En myöskään usko kiristyvien verojen vaikuttavan positiivisesti mihinkään. Kiristyvä verotus vähentää kulutusta (kaiken järjen mukaan), jolloin verotulot pienenevät ja verotusta joudutaan korottamaan uudelleen. Hölmöä.
Ja vielä niistä työttömistä: en ole tähän mennessä tavannut kuin yhden henkilön, jonka mielestä sossun rahoilla eläminen on mukavaa ja helppoa (toisaalta hän onkin alkoholisoitunut ja saa Kelan/sossun tuet joka kuukausi tiettynä päivämääränä).
Inhottaa, kun jotkut näkevät kaikki työttömät laiskoina ja/tai uusavuttomina.
Näen myös punaista joka kerran, kun joku ipittää 'työvoimapulasta'. Mikä h***n työvoimapula?! >:(
Työpula Suomea vaivaa.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 22:42:18
Olennaista ei ole se mitä irtisanominen makssa suhteessa ulkomaihin vaan se, että se vaan on liian kallista Suomen olosuhteissa. Tämä on kokonaisuus missä kalliit työvoimakustannukset, korkea verotus, huonot reaaliansiot, heikko kilpailutilanne, pienet pääomat ja joustamattomat työmarkkinat pelaavat yhteen luoden tilanteen missä ei vaan kannata ottaa ketään töihin.
Minun kokemukseni mukaan työntekijän palkkaaminen ja irtisanominen on sen verran mutkatonta puuhaa, että en oikein osaa sitä joustamattomuutta pureksimatta nielaista. Lisäksi meillä työntekijä maksaa työnantajalle kokonaisuudessaan merkittävästi vähemmän kuin saksalaiselle kilpailijalle ja hieman vähemmän kuin ruotsalaiselle kilpailijalle. Suomessa suunnittelijat ovat edullisia eikä tehtaan lattiatasokaan ole mitenkään mielettömän kallis verrattuna pahimpiin kilpailijoihin.
Sen verran satun tietämään sekä saksalaisesta että sveitsiläisestä teollisesta toiminnasta, että heillä palkat ja moni muukin kustannustyyppi on meihin verrattuna varsin korkealla tasolla. Siitä huolimatta ovat erittäin kilpailukykyisiä. Jos heidän kustannustasonsa olisi saa tasoa kuin meillä, niin meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia. Teollinen perinne ja osaaminen asioiden organisoinnissa on varsin kovaa heillä.
Quote from: Alfresco on 18.07.2011, 22:55:18
Suomessa on kymmeniä tuhansia muutaman hengen pikkufirmoja, joissa yrittäjä on täysin ylityöllistetty. Ratkaisu olisi palkata lisää työvoimaa mutta pienen yrityksen ei välttämättä kannata ottaa sitä askelta jos se sisältää jopa konkurrssiriskin.
Tämä tilanne om muodostunut sen takia, että meillä on ollut ns. TUPO-järjestelmä missä suuryritykset ja ammattiliitot ovat neuvotelleet keskenään työehdoista. Koko järjestelmä on laadittu suurteollisuutta varten eikä se sovellu lainkaan pienemmille yrityksille, jotka ovat suurin työllistäjä. Onhan 65% yksityisen sektorin työntekijäistä töissä yrityksissä, joissa on alle 250 henkilöä töissä. Suurin työllistäjä ovat yritykset, joissa on alle 10 hlöä töissä.
Quote from: HaH on 19.07.2011, 01:10:16
Suomessa on kyllä pk-yrityksilläkin oma keskusliitto, mutta kas, sitä liittoa ei neuvottelupöytään päästetä. Ikinä. Tämän maan yhteiskuntasydeemi on rakennettu Ruukinjohtajaliittojen ja Punatyöläisliittojen ehdoilla, "porvari"puolueitten ja punikkipuolueitten iloisella tuella - eli järjestelmämme ymmärtää vain suurkapitalistin ja orjaduunarin näkökulmat, mutta keskiluokka on näkymätön ja pakkoäänetön päätöksiä tehtäessä. Keskiluokka on kolmikannan suhteen burkha päällä.
Ratkaisu. Kansaa voi potkia pellolle maksamalla hänelle 5 päivän palkka. Tämä koskee vain jengiä, joka on palkattu toukokuun 2011 jälkeen alle 200 hengen yrityksiin. Olis poliittisesti helpompi myydä, kun ei tarvitse kurnuttaa vanhaa kaartia, samalla kun parantaa työttömien mahdollisuuksia, ja vähentää vielä yrittäjien riskiä.
Kun isoissa yrityksissä potkimisen hinta pysyy ennallaan, eli eurooppalaisittain melko halpana, vältetään silti entistä pahempi hommien siirtyminen Vetelä-Euroopan zorbaksille.
Quote from: tyhmyri on 19.07.2011, 09:25:29
Minun kokemukseni mukaan työntekijän palkkaaminen ja irtisanominen on sen verran mutkatonta puuhaa, että en oikein osaa sitä joustamattomuutta pureksimatta nielaista. Lisäksi meillä työntekijä maksaa työnantajalle kokonaisuudessaan merkittävästi vähemmän kuin saksalaiselle kilpailijalle ja hieman vähemmän kuin ruotsalaiselle kilpailijalle. Suomessa suunnittelijat ovat edullisia eikä tehtaan lattiatasokaan ole mitenkään mielettömän kallis verrattuna pahimpiin kilpailijoihin.
Samaa epäilen minäkin, ehdotukseni tuossa ylhäällä on sitä varten, jos ei ole helppoa potkia.
Ne, jotka kuntouttamisesta ja työllistämisestä yleensä jotain tietävät, tiesivät kyllä kuntouttavan työtoimintalain vaikutukset, hinnan ja muut seuraukset jo silloin toistakymmentä vuotta sitten, kun lakia väkisin kentän äänestä piittaamatta nuijittiin pöytään http://harrieerikäinen.fi/blogi/2010/03/18/16.
Quote from: tyhmyri on 19.07.2011, 09:25:29Sen verran satun tietämään sekä saksalaisesta että sveitsiläisestä teollisesta toiminnasta, että heillä palkat ja moni muukin kustannustyyppi on meihin verrattuna varsin korkealla tasolla. Siitä huolimatta ovat erittäin kilpailukykyisiä. Jos heidän kustannustasonsa olisi saa tasoa kuin meillä, niin meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia.
No ei kustannustaso näyttäisi juuri poikkeavan. Onko sinulla mitään objektiivisempaa tietoa kuin oma kokemus?
Spiegelin mukaan ainakin työtunnin hinta on Suomessa ja Saksassa melkein tasoissa:
http://www.spiegel.de/international/business/0,1518,549003,00.html
Quote from: TJK on 19.07.2011, 11:22:03
Quote from: tyhmyri on 19.07.2011, 09:25:29Sen verran satun tietämään sekä saksalaisesta että sveitsiläisestä teollisesta toiminnasta, että heillä palkat ja moni muukin kustannustyyppi on meihin verrattuna varsin korkealla tasolla. Siitä huolimatta ovat erittäin kilpailukykyisiä. Jos heidän kustannustasonsa olisi saa tasoa kuin meillä, niin meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia.
No ei kustannustaso näyttäisi juuri poikkeavan. Onko sinulla mitään objektiivisempaa tietoa kuin oma kokemus?
Spiegelin mukaan ainakin työtunnin hinta on Suomessa ja Saksassa melkein tasoissa:
http://www.spiegel.de/international/business/0,1518,549003,00.html
Valitettavasti ei ole näin loman kunniaksi käsillä tarkempaa dataa. Mutta ehkä kannattaa huomata, että palkkaero on Spiegelin mukaan noin 3% saksalaisten hyväksi (eli siellä korkeammat palkat) ja oheiskustannuksissa saksalaisten tappioksi noin 14% palkkasummasta laskettuna (eli heillä korkeammat oheiskustannukset). Tuntemieni saksalaisten yksiköiden kustannukset ovat vähintään 10% suuremmat työsuoritetta kohden kuin meillä Suomessa. Siitä huolimatta kilpailukyky on yllättävän hyvä heillä.
Lisäksi "manufacturing sector", jonka itse tunnen, on viittaamasi artikkelin mukaan keskimääräistä huomattavasti kovemmilla taksoilla. En tiedä onko suunnittelu- ja projektipuoli tuon sisällä, mutta Saksassa monien kotimarkkinoiden palvelutyöt (siivoojat, parturit yms) ovat todella halpoja, mutta suunnittelijat ja kovat tuotannon ammattilaiset kalliita. Heillä taitaa päteä, että vientiteollisuus maksaa kovia palkkoja.
Uusi yhdistys ajaa tukityöllistettyjen ja harjoittelijoiden asiaa. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/uusi_yhdistys_ajaa_harjoittelijoiden_ja_tukityollistettyjen_asemaa_2718283.html
Nuo harjoittelijathan ovat usein työttömiä, jotka tilastoista on siivottu "työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin".
Uuden yhdistyksen perustajalla Kari Laurilalla on myös blogi, jossa hän ruotii mm. kuuluisaa Paltamon-mallia, jolla työttömyyttä Paltamossa "hoidetaan". :facepalm:
http://karilaurila.blogit.fi/
Yhdistys voi ajaa minkä eturyhmän asiaa tahansa, mutta ammattiliiton statusta se ei saa koska "työtön" ei ole ammatti tai ammattiala. Vaaliohjelmassani http://www.harrieerikäinen.fi/blogi/2010/05/19/23 käsittelen välityömarkkinoiden ongelmia laajemmin:
Välityömarkkinoiden keskitetty johtaminen
Vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien työllistämistilanne on edellä käsitellyn aineiston valossa melko jäsentymätön. Samantyyppisistä ongelmista kärsivien ihmisten samankaltaisiin tarpeisiin vastataan päällekkäisillä järjestelmillä, ja vastuuta ongelmakansalaisten tilanteen hoitamisesta pallotellaan viranomaistaholta toiselle. Vajaakuntoinen henkilö ei ole helposti miellettävissä ainakaan taloudellisessa mielessä resurssiksi tai voimavaraksi. Liiketaloudellisin periaattein toimivat organisaatiot haluavat siirtää ongelman sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille, jonka pitäisi joko hoitaa omansa tai tuottaa kelvollista työvoimatavaraa saamistaan raaka-aineista.
Välityömarkkinat sopisivat erinomaisesti toisaalta ylläpitävänä toimintana ja toisaalta työuralla eteenpäin ohjaavana toimintana sekä sosiaali- että työvoimahallinnon palveluiden uudelleenorganisoimiseen. Ylipäätään kuntien, valtion ja eläkevakuutuslaitosten kuten myös kolmannen sektorin toimijoidenkin kokoaminen saman katto-organisaation alle, olisipa tämä sitten ministeriötasoinen tai muu, olisi varmasti toiminnan johtamisen ja päällekkäisyyksistä johtuvan resurssien hukkaamisen estämisen kannalta tärkeää.
Ylläpitävää kuntouttavaa työtoimintaa, kuten huoltosuhteista työtoimintaa lukuun ottamatta muutakaan pysyvää ratkaisua osatyökykyisille ei tähän mennessä ole ollut, vaikka sille on ehdottomasti tarvetta. Sen sijaan koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille soveltumaton henkilö on heitetty kylmästi järjestelmästä ulos. Välityömarkkinat pitäisivät sisällään siis kaiken työtoiminnan, suojatyön, työkyvyn arvioinnin, erilaiset valmennukset ja tietysti tuetut työsuhteiset ratkaisut kuten palkkatukityön. Eli kuntoutuksellisuus olisi edelleen kaiken toiminnan tavoite ja työnteko olisi toiminta-alusta. Kuntatasolla tulisi olla välityömarkkinat-toimintayksikkö (tai -osasto), johon kaikki yksiköt työvoiman palvelukeskuksista lähtien ja tietysti työllistämisasiat Henkilöstökeskuksesta ja Maahanmuuttajien palveluista tulisi kuulua.
Vajaakuntoisten kuntoutuksessa työn ja sen ohella annettavien muiden kuntoutuspalveluiden keinoin voidaan nähdä kehittämistarvetta kahdella rintamalla. Taloudellisen sekä hallinnollisen ja kehittämisvastuun jakaminen mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla valtion, kuntien, eläkelaitosten ja yksityisten yritysten kesken on oma suuri kysymyksensä, ja vajaakuntoisten työllistämisen ja muun kuntoutuksen sisällöt, muodot, työtavat ja -kohteet ovat omansa.
Quote from: tyhmyri on 19.07.2011, 12:35:42
Valitettavasti ei ole näin loman kunniaksi käsillä tarkempaa dataa. Mutta ehkä kannattaa huomata, että palkkaero on Spiegelin mukaan noin 3% saksalaisten hyväksi (eli siellä korkeammat palkat) ja oheiskustannuksissa saksalaisten tappioksi noin 14% palkkasummasta laskettuna (eli heillä korkeammat oheiskustannukset). Tuntemieni saksalaisten yksiköiden kustannukset ovat vähintään 10% suuremmat työsuoritetta kohden kuin meillä Suomessa. Siitä huolimatta kilpailukyky on yllättävän hyvä heillä.
Lisäksi "manufacturing sector", jonka itse tunnen, on viittaamasi artikkelin mukaan keskimääräistä huomattavasti kovemmilla taksoilla. En tiedä onko suunnittelu- ja projektipuoli tuon sisällä, mutta Saksassa monien kotimarkkinoiden palvelutyöt (siivoojat, parturit yms) ovat todella halpoja, mutta suunnittelijat ja kovat tuotannon ammattilaiset kalliita. Heillä taitaa päteä, että vientiteollisuus maksaa kovia palkkoja.
Esimerkiksi maantieteelliset seikat selittävät varmasti jonkin verran, mutta on kyllä mielenkiintoista, jos ilman varsinaista eroa osaamistasossa voidaan menestyä kalliista työvoimasta huolimatta.