Hommaforum Testi

QuoteSTTK:n Maahanmuutto-blogissa STTK:n toimiston asiantuntijat kirjoittavat aiheesta ja pyrkivät avaamaan uusia polkuja ajankohtaiseen keskusteluun.

Maahanmuutto on aihepiiri, joka herättää mielipiteitä, intohimoja, kannanottoja ja keskusteluja. Se nousee myös kevään 2011 eduskuntavaalien teemaksi.

Ensimmäisenä blogissa kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aiheesta Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen.

http://www.pardia.fi/?x43=1750009
http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/

QuoteMiksi kaipaamme suljettuun Suomeen?

Kaikki fiksuus ja edistys ei ole aina syntynyt aivan suomalaisin voimin. Vuosikausia Suomi oli maa, joka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi oli paikka elää, tehdä työtä ja asua likimain vain meille alkuasukkaille. Kuitenkin entisinäkin aikoina kehitys ja uudet vaikutteet tulivat meille muilta mailta, esimerkiksi teollistumisen myötä.

Suomessa asuu arviolta noin 200 000 ulkomaalaista. Osa on tullut työn perässä, osa opiskelun tai vaikkapa avioliiton vuoksi. Suomi vastaanottaa myös pakolaisia. Laittomasti maahan tulleita Suomessa on varsin vähän eikä tätä voida pitää merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana.

Finanssikriisin ja sitä seuranneen Suomen talousahdingon ja kasvaneen työttömyyden myötä maahanmuuttokriittisyys on selkeästi lisääntynyt. On välttämätöntä, että maahanmuutosta keskustellaan, sillä se toivon mukaan myös kehittää toimivia ratkaisuja muualta tulleiden kotoutumiseksi Suomeen.

Silti on syytä olla huolissaan myös enemmän tai vähemmän rasistisista äänenpainoista, joita maahanmuuttoon liittyviin puheenvuoroihin yhä useammin sisältyy. - Rasismi kaikissa muodoissaan on tuomittavaa.

Työelämässä maahanmuuttajat kohtaavat monenlaisia haasteita. Esimerkiksi kielimuuri tai perisuomalaiset käytännöt voivat aiheuttaa törmäyksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikilla työntekijöillä on Suomessa samat pelisäännöt, samat vastuut, oikeudet ja velvollisuudet.

Vaikka työmarkkinajärjestöissä pohdimme maahanmuuttajien asemaa ennen kaikkea työelämässä, on muistettava, että he ovat myös kanssaihmisiämme: ystäviämme, naapureitamme, lastemme koulu- ja opiskelukavereita tai harrastuksista tuttuja.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja

http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/miksi-kaipaamme-suljettuun-suomeen

Quote from: Roope on 05.10.2010, 00:21:38

QuoteSTTK:n Maahanmuutto-blogissa STTK:n toimiston asiantuntijat kirjoittavat aiheesta ja pyrkivät avaamaan uusia polkuja ajankohtaiseen keskusteluun.
..
Ensimmäisenä blogissa kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aiheesta Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen.

http://www.pardia.fi/?x43=1750009
http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/

QuoteMiksi kaipaamme suljettuun Suomeen?
..

Tavoite: Pyrkiä avaamaan uusia polkuja ajankohtaiseen keskusteluun.

Arvio: kuluneita kliseitä, jo kirjoituksen otsikko on epä-älyllinen olkiukko, humanitaarisia mamuja tulee niin vähän, työelämän syrjintä (ei mitään kannanottoa siihen, osaavatko mamut oikeastaan mitään) jne.

Tavoite jäi täysin täyttymättä. Ottaen kirjoittajan aseman huomioon voidaan suoritusta pitää ala-arvoisena.

Arvosana (asteikko 4-10): 5-

Toivottavasti seuraava kirjoittaja onnistuu paremmin.

En ollenkaan ymmärrä miksi näitä ääliömäisiä kirjoituksia pitäisi jaksaa...

Vaikuttaa siltä, että maa todella on idioottien käsissä.

QuoteSuomessa asuu arviolta noin 200 000 ulkomaalaista. Osa on tullut työn perässä, osa opiskelun tai vaikkapa avioliiton vuoksi. Suomi vastaanottaa myös pakolaisia. Laittomasti maahan tulleita Suomessa on varsin vähän eikä tätä voida pitää merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana.

STTK:n maahanmuuttoblogi oli todellinen rimanalitus, vauhti sata, äly nolla.

Käydäänpä taas läpi nämä höttö...

"Suomessa on 200 000.." niin on, ja esim. Homma-foorumilla kukaan ei ole ottanut negatiivista kantaa siihen, että Suomessa on 200 000 ulkomaalaista. Sen sijaan keskustelua on käyty siitä, miksi Suomi haluaa vapaaehtoisesti harjoittaa itsetuhoista ja sosiaaliturvaturismia, rikollisuutta, ja nimenomaan kansakuntaa hajottavaa ulkomaalaispolitiikkaa. Edelleenkään ongelmana eivät ole ne, jotka tulevat Suomeen työhön, ja joilla usein on duuni valmiiina kun tulevat, vaan nk. turvapaikanhakikoiden kasvava ryhmä, joka jo tässä vaiheessa on sekä taloudellinen rasite että yhteiskunnallinen riski. Laittomasti maahantulleista ei ole edes kyse. Turvapaikkaturismi on laillista toimintaa, saahan turvapaikkaa anoa.

"Silti on syytä olla huolissaan myös enemmän tai vähemmän rasistisista äänenpainoista.." Harmi Mikko, että et ole huolissasi etnisten jengien väkivallasta, kasvavasta huumerikollisuudesta tai niistä ongelmista, joihin Malmö tai Rotterdam on ajautunut. Mikko, siellä pilvilinnassasi, jatka vaan unia ja rasismin päivittelyä....

QuoteMaahanmuuttoblogi avaa uusia näkökulmia keskusteluun

Jahas. Sitä odotellessa.
:roll:

QuoteBlogikirjoitukset julkaistaan kirjoituskokoelmana lokakuun lopulla. Pamfletin julkaisee STTK:n Tulevaisuusfoorum (http://www.sttk.fi/fi-FI/tulevaisuusfoorum/%22%20target=%22_self), joka on perustettu synnyttämään keskustelua niistä mahdollisuuksista ja haasteista, joita Suomi lähitulevaisuudessa kohtaa. Yksi tällainen on suhtautuminen maahanmuuttajiin.

STTK:n blogiin on ilmestynyt uusia kirjoituksia. Mutta että oikein kirja näistä latteuksista...

QuoteTäydellinen suomenkielen taito, siivousalan ammattitutkinto, vähintään x vuoden kokemus alalta... Mihin kaikkeen nämä vaatimattomampiinkin työtehtäviin asetetut vaatimukset ovat johtaneet? Kun suomalainen yhä palkkaa vain rehtejä suomalaisia tai siirtää työvoiman saantiongelman aliurakointiketjussa seuraavalle, voi käydä niinkin, että työn lopulta kuitenkin tekee se valitsematta jäänyt maahanmuuttaja.

Heli Ahokas: Täydellinen suomen kielen taito (http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/taydellinen-suomen-kielen-taito-2)

QuoteMaahanmuuttokeskustelussa pakkaavat puurot ja vellit mennä pahasti sekaisin. Maahanmuuttokeskustelun kannalta maahanmuuttajat tulisi jakaa ainakin kolmeen ryhmään.

EU-maiden välillä on työvoiman liikkuvuus vapaata. Siihen ei pidä mitään lupapolitiikkaa sotkea. Toinen ryhmä on EU-maiden ulkopuolelta tuleva työvoima. Tähän ryhmään kuuluvat tarvitsevat työluvan. Kolmas ryhmä on humanitaarisin perustein maahan muuttavat. Tähän ryhmään kuuluvat maahanmuuttajat ovat poliitikkojen reviiriä – siihen ei tarvitse ay-liikkeen sotkeutua. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Suomenkin on kannettava oma vastuunsa humanitaarisissa asioissa.

Ralf Sund: Maahanmuuton lyhyt historia (http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/maahanmuuton-lyhyt-historia)

QuoteNälänhädät, tautiepidemiat, sodat ja syrjintä ovat aina ajaneet ihmisiä pois vieraille maille. Myös puute, sekä aineellinen että henkisten mahdollisuuksien, on toiminut työntövoimana kotimaasta. Suomalaiset tuntevat nämä ilmiöt hyvin omakohtaisesti, niin sotien seurauksena, kuin myös ulkomaille muuttoina, leveämmän leivän ääreen hakeutumisena.

Talvi- ja jatkosodan aikana syntyi Suomessa käsite "evakko". Kaksi kertaa joutui myös karjalainen isoäitini jättämään maansa, karjansa ja omin käsin rakennetun kotitalonsa. Lähtö oli aina yhtä nopea. Muutama lehmä saatiin mukaan, vanhin pojista pantiin karjanajajaksi.

Leila Kurki: Muille maille, vierahille, mentävä nyt on (http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/muille-maille-vierahille-mentava-nyt-on)

QuoteMaahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Vuosina 1881–1914 lähtijöitä oli noin 280 000 ja vuosina 1835- 1930 Suomesta pelkästään Yhdysvaltoihin muuttaneiden määräksi on arvioitu noin 380 000 ihmistä. Samaan aikaan Pohjoismaihin muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä arveltiin olevan noin 40 000.

Tietojen keruu ja tilastointi ei tuolloin välttämättä ollut kovin kattavaa, mutta kun maamme väkiluku oli miljoonasta reiluun kahteen 2 miljoonan, nämäkin "elintasopakolaisten" määrät antanevat hieman perspektiiviä tämän päivän maahanmuuttokeskusteluun.

Heli Ahokas: Vuoroin vieraissa (http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/vuoroin-vieraissa)

QuoteHarva meistä tunnustautuu rodunjalostuksen kannattajaksi, kansalaisten perusoikeuksien ja tasa-arvon kieltäjäksi tai ihmisarvon halveksijaksi. Rasistia ei löydy kenestäkään. Miksi sitten maahanmuuttajien kokemus todistaa toista?

Erityisesti talouden alamäessä maahanmuuttajat ovat ensimmäisinä silmätikkuja. Unholaan jäävät projektit, joilla nousukauden aikana hankittiin lisää työvoimaa jopa mannerten ja merten takaisista kaukaisista maista kansantuotettamme kasvattamaan.

Leila Kurki: Asenteiden etnisestä hierarkiasta (http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/asenteiden-etnisesta-hierarkiasta)

Mahdottoman omaperäisiä puheenvuoroja. Kyllä maahanmuuttokeskusteluun nyt tulee tuoretta näkökulmaa.

Tämä ennenkuulumaton näkökulma on pakko tuoda näkyviin ihan kokonaisuudessaan:

Quote12.10.2010 10:44:56

Maahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Vuosina 1881–1914 lähtijöitä oli noin 280 000 ja vuosina 1835- 1930 Suomesta pelkästään Yhdysvaltoihin muuttaneiden määräksi on arvioitu noin 380 000 ihmistä. Samaan aikaan Pohjoismaihin muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä arveltiin olevan noin 40 000.

Tietojen keruu ja tilastointi ei tuolloin välttämättä ollut kovin kattavaa, mutta kun maamme väkiluku oli miljoonasta reiluun kahteen 2 miljoonan, nämäkin "elintasopakolaisten" määrät antanevat hieman perspektiiviä tämän päivän maahanmuuttokeskusteluun.

Uudempana esimerkkinä kannattaa muistaa Ruotsin maahanmuuttajat, joista yli 300 000 oli vielä 1960-luvulla paremman elintason toivossa naapurimaahan muuttaneita suomalaista.

Elokuussa 2009 julkaistu YK:n kehitysjärjestön raportti vahvistaa, että siirtolaisuutta on kaikkialla maailmassa. Ylivoimaisesti yleisintä on maan sisäinen siirtolaisuus. Maastamuuttokin suuntautuu yleensä naapurimaihin ja kehitysmaista muutetaan toisiin kehitysmaihin, kehittyneistä toisiin kehittyneisiin maihin.

Vain 7 % siirtolaisista muuttaa kehitysmaista kehittyneisiin maihin. Yhteyttä kotiin, perheeseen ja ystäviin ei haluta kadottaa vaikka toimeentuloa täytyisi etsiä muualta, joten Eurooppa tai Suomi eivät suinkaan ole kaikkien päämääränä.

Supisuomalaista Fazerin sinistä tai Koffin olutta Stockmannilta ostetun pitsan kanssa nauttiessa, voimme samalla miettiä mitä tarkoittaa maahanmuuttaja ja kuinka kauan tämän leiman poiskuluminen kestää. Jos Suomen 5 miljoonaiseen väestöön meitä jo mahtuu kaikenlaisia, olisiko näin myös maailman 241:n valtion lähes 7 miljardin muun asukkaan joukossa. Ehkä 9 miljoonaa somalia, 142 miljoonaa venäläistä tai 160 miljoonaa nigerialaista eivät hekään samasta puusta veistettyjä.

Heli Ahokas

lakimies

http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/vuoroin-vieraissa

QuoteSupisuomalaista Fazerin sinistä tai Koffin olutta Stockmannilta ostetun pitsan kanssa nauttiessa, voimme samalla miettiä mitä tarkoittaa maahanmuuttaja ja kuinka kauan tämän leiman poiskuluminen kestää.

Aika kauan näemmä. Suvaitsevaisto ei anna tämän leiman poiskulua, kun siitä aina muistuttaa.

QuoteMaahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Nähdäkseni se muistetaan varsin usein. Jopa useita kertoja päivässä.

Jotenkin tämä tekstinkappale yhdistettynä allaolevaan selvästi typotettuun linkkiin herätti hilpeyttä:

"Ensimmäisenä blogissa kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aiheesta Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen."

http://www.pardia.fi/?x43=1750009

Tuohan kuuluisi ilman muuta olla www.parodia.fi...

Quote from: Roope on 05.10.2010, 00:21:38

QuoteSTTK:n Maahanmuutto-blogissa STTK:n toimiston asiantuntijat kirjoittavat aiheesta ja pyrkivät avaamaan uusia polkuja ajankohtaiseen keskusteluun.

Maahanmuutto on aihepiiri, joka herättää mielipiteitä, intohimoja, kannanottoja ja keskusteluja. Se nousee myös kevään 2011 eduskuntavaalien teemaksi.

Ensimmäisenä blogissa kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aiheesta Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen.

Suljettuun? Kait kyse on kriitikoillakin siitä, että ketä tänne kannattaa päästää ja ketä ei ja ketkä tuovat oikeasti jotain hyvää tullessaan ja ketkä taas tulevat lähinnä ongelmaksi. Eikö nämä maahanmuuttajat ovat ystäviämme ihmiset näe muut vaihtoehtoa kuin joko tai, ovi auki tai ovi kokonaan kiinni?

Täysin mustavalkoinen otsikko...

olipa heikko avaus, mutta ehkäpä keskustelun taso tuosta nousee? epäilen kyllä vahvasti.

Quote
Ensimmäisenä blogissa kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aiheesta Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen.

Vastailin tuonne näin:

Quote
Eihän kukaan kaipaa "suljettuun Suomeen", ainakaan mitä maahanmuuttokriittiseen "rintamaan" tulee. Maahanmuuttoa ei käytännössä kukaan halua lopettaa tai rajoja sulkea.

On maahanmuuttoa ja maahanmuuttoa. Moni tiukentaisi mielellään maahantulon ehtoja sellaisen maahanmuuton osalta, joka on vaikutuksiltaan ilmeisen haitallista. Tätä kutsutaan maahanmuuttokriittisyydeksi. Kahden peräkkäisen Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn perusteella n. 9/10 suomalaisista haluaisi esimerkiksi rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien palauttamisen olevan nykyistä helpompaa.

Quote from: Jussi Halla-aho on 14.10.2010, 11:47:33
Mahdottoman omaperäisiä puheenvuoroja. Kyllä maahanmuuttokeskusteluun nyt tulee tuoretta näkökulmaa.

;D Todellakin. Milloinkohan  nämä älyn riemuvoitot lopettavat iänikuisten onttojen fraasien kierrättämisen ja vihdoin antautuvat aitoon, oikeaan keskusteluun maahanmuutosta muidenkin kuin tarkoin valikoitujen samanmielisten kanssa omissa hyvien ihmisten seminaareissaan?

Puhettamaahanmuutosta:n pojan paluun kosto ratsastaa jälleen.

Kerrassaan tyrmäävää nähdä KAIKKI kliseet ja olkiukot samalla sivulla. Kuinka moni julkinen ja virallinen taho vielä aikoo tulla ulos samoilla jutuilla?

Päättymätön tarina. Liisa Ihmemaassa. Pitää juosta aina vaan kovempaa pysyäkseen paikallaan.

Kaipaan johonkin suljettuun paikkaan.

Quote from: Iloveallpeople on 14.10.2010, 12:02:47

QuoteSupisuomalaista Fazerin sinistä tai Koffin olutta Stockmannilta ostetun pitsan kanssa nauttiessa, voimme samalla miettiä mitä tarkoittaa maahanmuuttaja ja kuinka kauan tämän leiman poiskuluminen kestää.

Aika kauan näemmä. Suvaitsevaisto ei anna tämän leiman poiskulua, kun siitä aina muistuttaa.

Quote from: Jussi Halla-aho on 14.10.2010, 12:04:51

QuoteMaahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Nähdäkseni se muistetaan varsin usein. Jopa useita kertoja päivässä.

;D ;D HUUTONAURUA  ;D ;D

Miten ihmeessä te pystytte kommentoimaan, itse en pystyisi! On nuo keskustelunavaukset niin ...

Tuoretta näkökulmaa juu. Parhaimpana silmien avaajana mielestäni työllisyyspoliittisen asiantuntija Kurjen monivivahteinen pakina Muille maille, vierahille, mentävä nyt on.

Ei voi pelkästään osia lainata, kun on koko teksti niin uutta ja innovoivaa, että oikein huimaa.

Sotalapset: Check
Suomen evakot: Check
Solidaarisuus: Check
Maahanmuuttokriitikoiden lietsoma pelko: Check
Populismi: Check
Kultamunamaahanmuuttaja: Check
Innovaatinen Fazer-maahanmuuttaja: Check
Vihakirjoittelu. Check
Hävettää: Check

Kyllä nyt silmät avautuivat... Liityn heti Virheisiin ja alan saarnaamaan Monikulttuurisen Suomen evankeliuimia.


PS. Pakko nyt jotain lainata:

QuoteKunnat vastaanottivat pakolaisia viime vuonna runsaat 700, turvapaikan hakijoita noin 1 200, ja perheen yhdistämisen kautta tulijoita oli noin 570. Kaikkiaan turvaa Suomesta haki vajaa 6 000 henkilöä, joista lähes 560 oli lapsia.

Yksi lapsi vastaa kymmentä aikuista? Ja kuka puhuu suurperheistä ja avun tarpeessa olevista heikompiosaisista, varsinkin lapsista.

:facepalm:

Pitäisikö avata "Uhkaavan oloinen kirjoituskilpailu osa III" ?

Pystyykö kukaan päihittämään Maahanmuuttoblogin kirjoitelmia ?

QuoteTehdään ajatusleikki. Kuten taloustieteilijät sanovat, oletetaan, että...

Oletetaan, että Suomi laittaa rajat kiinni työvoiman liikkumisen osalta. Tavarakauppa ja turismi jatkuu. Oletus on lähinnä teoreettinen, vaikka eräissä kiihkoisimmissa ulkomaalaisvastaisissa puheenvuoroissa tämän kaltaista visiota selvästi ajatellaan. Todennäköisesti tämmöisillä teemoilla kiipeää muutama ihminen Arkadianmäelle ensi vaaleissa.
[...]
Kansainvälinen vaihdanta kaikkinensa vähenisi ja Suomessa alkaisi esiintyä pulaa joistakin kulutustavaroista. Pimeillä kujilla saatettaisiin Suomessa myydä sukkahousuja. Naisten tansseissa miehen kovettunut housun etumus toisi menestystä, kun voisi kertoa tanssipartnerille, että taskuissa on saippuaa.

Kaikkein murheellisinta olisi kansalaisten mielissä ja asenteissa tapahtuvat muutokset. Kansainvälisten kontaktien vähentyessä kaikenlainen ahdasmielisyys ja tiukkapipoisuus todennäköisesti  lisääntyisivät. Epäluuloisuus erilaisuutta kohtaan varmaankin lisääntyisi. Erilaisuus on uhka ja "suomalaisuus" voima ja etu.

Rajojen laittaminen kiinni johtaisi aikaa myöten talouden ja mielen ikuiseen takatalveen: on kylmää ja pimeää.

Ralf Sund: Entä jos rajat laitettaisiin kiinni? (http://www.sttk.fi/fi-FI/maahanmuuttoblogi/enta-jos-rajat-laitettaisiin-kiinni)

Ilmeisesti talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund on kirjoituksessaan täysin vakavissaan. Miten ihmeessä me olemmekaan voineet aikaisemmin kansakuntana selvitä ilman nykyisenlaista työperäistä maahanmuuttoa?

Sund ei valitettavasti täsmentänyt, lopetettiinko hänen ajatusleikissään myös humanitaarinen maahanmuutto, ja mitkä tämän seuraukset olisivat. Se olisi vielä mielenkiintoisempaa spekulointia, mutta ei välttämättä ihan poliittisesti korrektia.

Miksi pula, jos tavarakauppa ja turismi jatkuisivat ?

Miksi STTK:n kallispalkkaisia ihmisiä pannaan latelemaan noita imbesillimäisyyksiä? Eikö heille olisi parempaakin käyttöä? Sen sijaan koko roska voitaisiin yhtä tehokkaasti hoitaa paljon halvemmalla siten, että otetaan 50 lottopalloa ja kirjoitetaan kuhunkin oma "maahanmuuttokeskustelua avaava näkökulma", kuten esimerkiksi

-Monikulttuurisuus on voimavara

-Kotouttamiseen tarvitaan lisää rahaa

-Emme saa kääntää selkäämme toisten hädälle

-Suomalaisetkin menivät Kanadaan

-Suomi on vaarassa näivettää itsensä

-Emme voi elää umpiossa

-Meillä on paljon opittavaa vierailta kulttuureilta

-Maksamme velkaa

-Onhan meillä varaa

-Bussit eivät kulje ilman mamuja

-Työvoimapula tulee ihan justiinsa

-Suomi kuuluu kaikille

-Tarvitsemme väriä kadulle

-Suomalainen se vaan jurottaa

Lottopallot sitten tungetaan lottokoneeseen ja joka ilta puoli yhdeksän uutisten aluksi arvotaan yksi pallo eli päivän omaperäinen ja syvällinen kannanotto maahanmuuttoon. Vakavana uutistenlukija ottaa pallon koneesta ja lukee virallisella äänellä viisauden, jota kansakunta sitten pohtii yöllä hikisissä lakanoissaan unta saamatta. Tällä konstilla säästetään vuodessa miljoonia kun STTK:n nokkamiehet ja "asiantuntijat" voidaan vapauttaa viroistaan ja laittaa tekemään vaihteeksi jotakin hyödyllistäkin - vaikka ajamaan bussia, jos niistä siihen on.

Otetaan toinen ajatusleikki:

Oletetaan, että Suomi laittaa rajat kiinni vain ja ainoastaan humanitäärisen suojelun osalta. Myös perheenyhdistämiset lopetetaan jo maassa olevien  humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden osalta. Toistuvasti rikoksiin syyllistyneet karkotettaisi lähtömaahansa. Mitä tapahtuisi?

Ps. Suomessa ei tehdä maahanmuuttajista saippuaa. Vai mitähän tuolla saippuan loppumisella tarkoitettiin?

QuoteTyöllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta 1

Työvoimapolitiikka 11

15.3.2011 12:38:26

Kestävän taloskasvun ja työllisyyden ohjelma: "Maahanmuuttajat ovat myös mahdollinen työvoimareservi työikäisen väestön vähetessä. Heidän suhteellinen osuus työvoimasta on kantaväestöä matalampi, tosin maahanmuuttaja ryhmien välillä on huomattavia eroja. Ryhmässä todettiin, että kattavia ja yhtenäisiä tilastoja maahanmuuttajista ei kerätä, mikä vaikeuttaa tilanteen arviointia. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi jatkossa tulisi vahvistaa pitkäjänteistä resurssisuunnittelua. Maahanmuuttajien kotoutukseen liittyvien kuntien ja valtion välisten kustannuksien suhdetta tulisi arvioida muun muassa valtionosuusjärjestelmän osalta (esim. kunnille kokonaisuudessaan korvattavat maahanmuuttajista aiheutuvat toimeentulotukimenot). Valtionosuusjärjestelmässä tulisi huomioida nykyistä paremmin maahanmuuttajien osuus kunnan väestöstä. Lisäksi määrärahojen ja hallinnonalojen koordinointia tulisi lisätä. Kotouttamisen järjestämisen ja rahoituksen osalta eri kokeilujen vaikuttavuutta tulisi tutkia ja tulosten perusteella tulee arvioida mahdollisuutta laajentaa kokeilumallien käyttöä muilla paikkakunnilla."

Mistä tässä on kyse? Työperäinen maahanmuutto on kasvanut ja kasvaa myös jatkossa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, voisivat maahanmuuttajat olla yksi työvoiman tarjonnan lähde.

Valtion korvaukset kunnille maahanmuuttoon liittyen kanavoidaan sirpaleisesti. Osa korvauksista tulee valtionosuusjärjestelmän kautta ja osa parin ministeriön (TEM ja OKM) rahoituksena. Kokonaisvastuu valtion puolella on sisäministeriössä.

Suomalainen maahanmuuttopolitiikka, erityisesti kotouttaminen, on erittäin hajanaisesti järjestetty, eikä tehokkaasti toimivaa järjestelmää ole vielä löydetty. Kunnille korvataan kohtuullisen hyvin humanitäärisin perustein maahan tulevien kustannuksia, mutta myös työperäinen maahanmuutto aiheuttaa kunnille panostustarpeita. Näiden kustannusten korvaamisessa ja yhtenäistämisessä pitkäjänteisesti on tehtävää.


Mitä mieltä STTK on? Maahanmuutto tulee lisääntymään, mikä sinällään on toivottavaa. Huolellinen kotouttaminen on onnistuneen maahanmuuton ehdoton edellytys. Samalla on erittäin tärkeää, että maahanmuuttajien työehdot ovat asianmukaiset. Puutteellinen kotouttaminen ja leväperäinen työehtojen valvonta aikaansaavat hämmennystä työmarkkinoilla, mikä puolestaan voi toimia käyttövoimana vastenmielisille rasististyyppisille ilmiöille. STTK:lla ei ole selkeää kantaa, mikä tulisi olla kuntien ja valtion kustannusten jakautuminen, mutta olennaista on, että järjestelmä on mahdollisimman selkeä.

Talouspoliittinen asiantuntija

Ralf Sund

STTK (http://www.sttk.fi/tyollisyysasteen-nostaminen-ja-tyottomyyden-torjunta-1/tyovoimapolitiikka-11)

QuotePuutteellinen kotouttaminen ja leväperäinen työehtojen valvonta aikaansaavat hämmennystä työmarkkinoilla, mikä puolestaan voi toimia käyttövoimana vastenmielisille rasististyyppisille ilmiöille.

Tietenkin siellä on myös tuo typerä ja aivan liikaa käytetty sana vastenmielinen mutta eniten huomiota kiinnitti se, mistä rasististyyppisyyttä oli tällä kertaa pelättävissä. Ja sehän oli hämmennys! No, tuskinpa sentään, kyllä suomalaiset niin paljon sietävät ja taipuvat, että kriittisyyden nousuun tarvitaan jo paljon muutakin kuin pelkkää hämmennystä työmarkkinoilla.

Taas yksi "asiantuntija" päästi itsensä helpoimmalla mumisemalla rasististyyppisyydestä.
 

Ralf Sund, talouspoliittinen asiantuntija:

QuoteKansainvälinen vaihdanta kaikkinensa vähenisi ja Suomessa alkaisi esiintyä pulaa joistakin kulutustavaroista. Pimeillä kujilla saatettaisiin Suomessa myydä sukkahousuja. Naisten tansseissa miehen kovettunut housun etumus toisi menestystä, kun voisi kertoa tanssipartnerille, että taskuissa on saippuaa.

No nyt täytyy rehellisesti nostaa hattua kirjoittajalle, sillä tämä saippuaa-housun-etumukseen-argumentti on ainakin minulle ennestään tuntematon. En tosin ole seurannut asiantuntijoiden uusimpia talouspoliittisia avauksia kovin tarkasti.

Olipas. Pakkohan noihin oli jättää kommentit, saa sitten nähdä kauanko ne siellä säilyvät.

Quote from: Roope on 05.10.2010, 00:21:38

QuoteSTTK:n Maahanmuutto-blogissa STTK:n toimiston asiantuntijat kirjoittavat aiheesta ja pyrkivät avaamaan uusia polkuja ajankohtaiseen keskusteluun.

Maahanmuutto on aihepiiri, joka herättää mielipiteitä, intohimoja, kannanottoja ja keskusteluja. Se nousee myös kevään 2011 eduskuntavaalien teemaksi.

Ensimmäisenä blogissa kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aiheesta Miksi kaipaamme suljettuun Suomeen.

Hyvä avaus Mikko! Tälläisiä lisää! Ennakkoluuloton "suljettu Suomi"-asenteesi saa minut uskomaan, että jopa "intohimoja" herättävä keskustelu on varmasti asia- että fakta-pohjainen. Hienoa, että joku uskaltaa tuoda esiin uuden näkökulman ja rakentavan mielipiteensä.

Quote from: Roope on 16.03.2011, 00:09:08

Quote
Kestävän taloskasvun ja työllisyyden ohjelma: "Maahanmuuttajat ovat myös mahdollinen työvoimareservi työikäisen väestön vähetessä...

Täts oolrait! Aiv höörd inaf! Työvoimareservi! Well played sir! (http://www.youtube.com/watch?v=bq1f3Hr03fQ) Tarvitsemme siis kehitysmaalaista työvoimareserviä Suomeen.
Katso tänne (http://www.youtube.com/watch?v=VDW0ZnZxjn4&feature=related)

Minulla nyt vähän hämärtyy mikä tämä STTK oikein on. Muistelisin, että sillä ainakin oli jotain tekemistä ammattiliittojen kanssa... Näköjään siitä on kuitenkin tullut näin vaalien alla Kokoomuksen puhetorvi.

No jokatapauksessa olen entistä iloisempi irtisanouduttuani liitosta ja liityttyäni YTK:n jäseneksi. Mielestäni STTK:n alaisten liittojen jäsenet voisivat myös ainakin harkita samaa.

Voihan vatun vatun vattu! Jotenkin olin naivisti toivonut, että ammattijärjestöissä olisi tämä kupletin juoni jo jotenkin tajuttu ja nähty läpi valheiden ulkomaisesta työvoimatarpeesta, harmaan työvoiman ja halpatyövoimamarkkinoiden vaikutukset suomalaiseen työvoimaan jne. jne.

Ammattijärjestöt eivät ole enää duunareiden asialla muilta osin kuin mitä kulissien ylläpito ja jäsenmaksujen laskutuksen jatkuvuus vaativat. Olen tehnyt sen havainnon muiltakin osin kuin vain näissä maahanmuuttokysymyksissä.  :facepalm:

Ehdotus hommasanastoon:
Saippua housuissa -argumentti

--
Sukkahousukaupasta Neuvostoliitossa (RIP) olen kuullut, mutta saippuakauppa naistentansseissa on kerrassaan loistava innovaatio.

Repsiskopsis. ;D

QuoteMaahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Sillon sinne mentiin töitä tekemään, ja joutuikin töitä tekemään. Silloin sellaista työtä oli paljon, jolla pystyi rakentamaan paremman elämän. Eikä se parempi elämä muutoin synnykään.
Tilanne on nyt se, että tänne tullaan sosiaalitukien perässä paremman elämän toivossa sikiämään ja keplottelemaan suku perässä. Mitä tekemistä tällä on em. Suomalaisten muuttoliikkeeseen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan? Nyt edes sinne et pysty tuosta vaan keplottelemaan sosiaalituilla elelemään niin kuin tänne voi.
STTK:n maahanmuutto-blogi ei todellakaan tunnu tuovan mitään uutta näkökulmaa, samat mamutuskliseet ja uhkailu 50-luvulle paluusta jylläävät. Veikkaan että keskustelevat siellä tovin yksin ja sitten juttu kuivuu kasaan. Perustettu vaalien tähden.

Quote from: Axl on 16.03.2011, 09:55:07

QuoteMaahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Sillon sinne mentiin töitä tekemään, ja joutuikin töitä tekemään. Silloin sellaista työtä oli paljon, jolla pystyi rakentamaan paremman elämän. Eikä se parempi elämä muutoin synnykään.
Tilanne on nyt se, että tänne tullaan sosiaalitukien perässä paremman elämän toivossa sikiämään ja keplottelemaan suku perässä. Mitä tekemistä tällä on em. Suomalaisten muuttoliikkeeseen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan? Nyt edes sinne et pysty tuosta vaan keplottelemaan sosiaalituilla elelemään niin kuin tänne voi.
STTK:n maahanmuutto-blogi ei todellakaan tunnu tuovan mitään uutta näkökulmaa, samat mamutuskliseet ja uhkailu 50-luvulle paluusta jylläävät. Veikkaan että keskustelevat siellä tovin yksin ja sitten juttu kuivuu kasaan. Perustettu vaalien tähden.

Kyseistä "myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan" on hölmistö käyttänyt parin viime vuoden ajan  perusteluna sille, että Suomeenkin pitää saada kaikkien maailman ihmisten muuttaa elätettäväksi.

Kun "Suomessa on/Suomea uhkaa karjuva työvoimapula"-soopa ei enää uppoa kansaan 20 vuoden kusetuksen jälkeen, on pitänyt keksiä uusi "soopa".

Onpa meidänkin suvusta siirtolaistuttu niin Ameriikkaan kuin Kanaattahankin.
Osa jäi sille tielleen ja vaurastui rankkaa työtä tehden.
Osa tuli takaisin tuoden rankalla työllä hankitut tienestinsä mukanaan, osti maatilan jonka avulla elätti monilapsisen perheensä.

Ei ollut Ellisin saarella tai Halifaxissa sossuhyysäreitä paapomassa.
Paperit ja terveys piti olla kunnossa. Ellei ollut, paluumatka kotomaahan oli edessä.

Jotkut edellä menneet sukulaiset saattoivat järjestää piikomispaikkoja, mainarin- ja metsurin hommia Suomeen jääneille sukulaisilleen, mutta matkarahat oli itse raavittava kasaan.
Ei hoitanut kukaan perheenyhdistämisiä!

Kuvottaa, kun lukee tai kuulee näitä "-han Suomestakin"- juttuja, kun tietää kuinka asia oikeasti on.
Kyllä hölmistö p-anjauhajasakkikin suomalaisen siirtolaisuushistorian tuntevat, mutta kun pitää hokea sovittua mantraa aatteen ja ideologian vuoksi.

Samaa potaskaahan nuo jauhoivat aikanaan neukkulan onnesta ja autuudesta, vaikka omin silmin sen kurjuuden saivat nähdä!

Olen kyllä huomannut jo pidemmän aikaa että ammattiliittoja ei enää kiinnosta suomalainen työntekijä muuten kuin jäsenmaksujen maksajana. Mutta jäsenmaksu ei ole mikään vero, joten helposti ratkaistava ongelma.

QuoteLisää maahanmuuttoa ja palkkatuki kolminkertaiseksi – näin yli puolta miljoonaa suomalaista edustava STTK nostaisi työllisyyttä

Yksi kuluvan hallituskauden kohtalonkysymyksistä koskee sitä, kuinka Suomi saa kasvatettua työllisyyteensä 75 prosenttiin. Yli 500 000 työntekijää edustava keskusjärjestö STTK ehdottaa ratkaisuksi työperäistä maahanmuuttoa ja palkkatukea.

[...]

Riihen alla eri työmarkkinajärjestöt ja -vaikuttajat ovat esittäneet omia näkemyksiään siitä, kuinka Suomen työllisyys voitaisiin saada nousuun.

Yli puolta miljoonaa työntekijää edustava STTK esittää keinoksi muun muassa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Järjestön mukaan kotouttamiseen ja kielenopetukseen pitäisi panostaa ja työlupien käsittelyaikoja lyhentää.

STTK haluaa myös kohentaa työttömille suunnattuja palveluita kaksinkertaistamalla työvoimapalveluiden resurssit. Lisäksi STTK:n laskelmien mukaan työnantajille TE-toimistoista myönnettävä yksityinen palkkatuki pitäisi liki kolminkertaistaa.

MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lisaa-maahanmuuttoa-ja-palkkatuki-kolminkertaiseksi-nain-yli-puolta-miljoonaa-suomalaista-edustava-sttk-nostaisi-tyollisyytta/7551206) 16.7.2019

QuoteSTTK:n hallitus: Palkkatuki ja työvoimapalvelut nostettava muiden pohjoismaiden tasolle

[...]

Maan hallitukselta työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laajennettuja palveluita työttömän ja työttömyysuhan alla oleville.
– Varsinkin vaikeasti työllistyvien kuten ikääntyvien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa varmistamalla heidän henkilökohtainen palvelunsa. Tämä edellyttää, että työvoimapalvelut on Suomessa saatava muiden pohjoismaiden tasolle, puheenjohtaja Antti Palola esittää.

STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit kaksinkertaistaa, jos mielimme päästä paljon puhutulle pohjoismaiselle tasolle.

[...]

Työperäistä maahanmuuttoa (https://www.sttk.fi/2019/04/05/suomi-tarvitsee-laajan-tyoperaisen-maahanmuuton-kokonaisohjelman/) on lisättävä.

– Väestön ikärakenne, alhainen syntyvyys ja ikäsidonnaisten kustannusten nousu edellyttävät työperäisen maahanmuuton vahvistamista. Työlupien keskimääräinen käsittelyaika tulisi lyhentää kuukauteen ja ulkomaisten opiskelijoiden tulisi valmistuttuaan voida jäädä suomalaisille työmarkkinoille. Panostukset maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotouttamiseen sekä kielenopetukseen kaikissa maahanmuuttajaryhmissä maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä, Antti Palola sanoo.

STTK:n tiedote (https://www.sttk.fi/2019/09/16/sttkn-hallitus-palkkatuki-ja-tyovoimapalvelut-nostettava-muiden-pohjoismaiden-tasolle/) 16.9.2019

QuoteBlogi: Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman

Työikäisiä henkilöitä on Suomessa nyt 100 000 vähemmän kuin kahdeksan vuotta sitten. Työikäisten osuus väestöstä pienenee vielä arviolta 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Silloin työikäisten osuus on enää 60 prosenttia. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos työllisten määrä ei kasva.

Suomen väestörakenteen kehitys edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa

Suomen väestörakenteen kehitys ja aseman turvaaminen pienenä avoimena kansantaloutena edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa. Tarvitsemme maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluja. Vuotuisen maahanmuuton tulisikin kasvaa merkittävästi, jotta työvoiman tarpeeseen voidaan vastata.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla. Nyt ulkomailla syntyneiden määrä on noin seitsemän prosenttia koko Suomen väestöstä

Pelkkä ulkomailla syntyneiden määrän lisääminen ei riitä, vaan meidän tulee varmistaa myös henkilöiden työllistyminen. Suomella on tässä asiassa nykyisen vähäisenkin maahanmuuton tilanteessa edelleen valtavasti petrattavaa.

Ulkomailla syntyneet työllistyvät etenkin alkuvaiheessa keskimäärin huonommin kuin Suomessa syntyneet. Toki ero eri maahanmuuttajaryhmien välillä on suurta ja työn perässä Suomeen tulleiden työllisyys on pääasiallisesti hyvä. Vieraskielisten työttömyys on kuitenkin kaksinkertainen suomenkielisiin verrattuna. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste on noin 71 prosenttia ja naisilla vastaava luku on vain 56 prosenttia.

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukykymme ylläpitämiseksi. Seuraavalla hallituskaudella Suomi tarvitsee laajan maahanmuuton kokonaisohjelman. Siinä pitää löytää keinoja osaajien houkuttelemiseksi Suomeen sekä ratkaisuja jo Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön parempaan työllisyyteen.

Maahanmuuttajien työllistymisen kolme haastetta

Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää lyhyellä tähtäimellä ainakin kolmen keskeisen haasteen ratkaisemista. Seuraavalla hallituskaudella tulee löytää ratkaisu siihen

1. mitä työvoiman saatavuusharkinnalle tehdään,
2. miten kitkemme tehokkaasti ulkomaiseen työvoimaan liittyvän harmaan talouden, alipalkkauksen ja hyväksikäytön sekä
3. miten kehittämme Suomeen saapuvien ulkomaalaisten kotouttamista ja työllistymistä.

Saatavuusharkintaa sovelletaan osittain EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan. Hakijan työlupa-anomus vaatii työvoimaviranomaisilta lausunnon työvoiman tarpeesta. Saatavuusharkinta on osaratkaisu ja varsinainen ratkaisu työluvasta tehdään ulkomaalaisvirastossa muilla perusteilla.

Saatavuusharkintaa sovelletaan noin 3000 ihmiseen vuosittain ja noin 85 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Prosessi on byrokraattinen, eikä se estä ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä ongelmia, päinvastoin. Saatavuusharkinnassa maahantulijan ja työnantajan välille muodostuu riippuvuussuhde, joka jo itsessään voi luoda edellytyksiä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön ja kiskonnan omaiseen työsyrjintään.

Sen sijaan työlupien ennakko- ja jälkivalvonnan tehostamisella, veronumeron käytön laajentamisella useammille aloille sekä tarkastustoiminnan tehostamisella voisi ennaltaehkäistä ja puuttua harmaaseen talouteen ja väärinkäytöksiin nykyistä nopeammin. Myös tulorekisteri tarjoaa mahdollisuuksia valvonnan tehostamiseen ja ne tulee hyödyntää.

Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten asteikkoa tulisi ehdottomasti kiristää. STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia vastaajista oli valmis kriminalisoimaan tilanteet, joissa tietoisesti maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa.

Onnistunut kotouttaminen maksaa itse itsensä takaisin parempana työllisyytenä. Se vaatii kuitenkin lisää resursseja ja rahoitusta. Panostus hyvään alkuvaiheen kotouttamiseen estää syrjäytymistä ja sitä kautta myöhemmin syntyviä kustannuksia. Erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen tulisi panostaa, sillä naisten työllisyysaste heijastuu myös seuraavan sukupolven työllisyyteen.

Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset tekevät peruskoulun jälkeisiä opintoja suomen- tai ruotsinkielisiä harvemmin, eikä edes Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto takaa osaamista vastaavaa työtä.

Opetushallitus selvitti, että viisi vuotta valmistumisen jälkeen vain kolmannes ulkomaalaistaustaisista korkeakouluopiskelijoista oli työllistynyt, valtaosa työllistyneistä koulutusta vastaamattomiin töihin. Heikkojen ura- ja työmahdollisuuksien vuoksi Suomesta muuttaa pois enemmän kuin kolmannes. Pienellä maalla ei pitäisi olla varaa heittää kenenkään panosta hukkaan. Asenteet eivät saa estää kenenkään täysimääräistä osallistumista hyvinvointimme rakentamiseen.

STTK:n teesit työperäiseen maahanmuuttoon:

1. Suomen väestörakenne ja aseman turvaaminen pienenä avoimena kansantaloutena edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa.

2. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan maahanmuuton kokonaisohjelma.

3. Saatavuusharkinnasta voidaan luopua, jos työlupien ennakko- ja jälkivalvontaa tehostetaan.

4. Ennakkovalvontaa tulee parantaa vaatimalla nykyistä tarkempia tietoja työsuhteen ehdoista työlupahakemusta tehtäessä.

5. Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien nykyistä tarkempia tietoja työsuhteen ehdoista työlupahakemusta tehtäessä.

6. Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten tulee olla nykyistä tiukempia.
Kotouttamiseen panostaminen maksaa itse itsensä takaisin parempana työllisyytenä.

Taina Vallander

STTK (https://www.sttk.fi/2019/04/05/suomi-tarvitsee-laajan-tyoperaisen-maahanmuuton-kokonaisohjelman/) 5.4.2019

QuoteSen sijaan työlupien ennakko- ja jälkivalvonnan tehostamisella, veronumeron käytön laajentamisella useammille aloille sekä tarkastustoiminnan tehostamisella voisi ennaltaehkäistä ja puuttua harmaaseen talouteen ja väärinkäytöksiin nykyistä nopeammin. Myös tulorekisteri tarjoaa mahdollisuuksia valvonnan tehostamiseen ja ne tulee hyödyntää.

Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten asteikkoa tulisi ehdottomasti kiristää. STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia vastaajista oli valmis kriminalisoimaan tilanteet, joissa tietoisesti maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa.

Tuo osuus ehdottomasti asiaa, muuten oli lähinnä tutun ympäripyöreää jargonia.

[tweet]1501092431974080512[/tweet]

Quotepääsihteeri #naisjärjestöt
@TerhiHeinila
Maahanmuuttaneiden naisten heikko työllisyystilanne perustuu pitkälti syrjintään. Lähes puolella korkeakoulututkinto. Etninen tausta ja ihonväri aiheuttavat huonomman aseman. Tämä on häpeällistä ja rasismia, joka pitää muuttaa, sanoo @AnttiMPalola

Kansan Uutiset: STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Rasismi rehottaa työmarkkinoilla (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4701455-sttk-kansainvalisena-naistenpaivana-rasismi-rehottaa-tyomarkkinoilla) 8.3.2022

STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Maahanmuuttajataustaiset naiset saatava vahvemmin suomalaiseen työelämään (https://www.sttk.fi/2022/03/08/sttk-kansainvalisena-naistenpaivana-maahanmuuttajataustaiset-naiset-saatava-vahvemmin-suomalaiseen-tyoelamaan/) 8.3.2022

Quote from: STTKSuomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista 25−54-vuotiaista naisista jopa 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta vain noin puolet on mukana työelämässä. Näiden naisten koulutustaso on parempi kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla miehillä.

Jäi sitten mainitsematta, että maahanmuuttajanaisissa on myös enemmän kokonaan kouluttamattomia tai pelkän peruskoulun käyneitä.

Quote from: STTKTyöllisyysaste on alhainen myös verrattuna maahan muuttaneisiin naisiin muissa Pohjoismaissa, eikä selity esimerkiksi kielitaidon puutteilla.

Totta kai selittyy myös kielitaidon puutteilla. Väitettä ei perustella eikä lähteistetä, mutta se ilmeisesti perustuu UTH-kyselytutkimukseen, jossa maahanmuuttajat ovat itse arvioineet muun muassa kielitaitotasonsa. Mikä voisikaan mennä pieleen tuloksissa ja niiden tulkinnassa? Siinä missä kyselyn mukaan korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 40 prosenttia ulkomaalaisista, tutkintorekisterin mukaan osuus oli vain 25 prosenttia.

Quote from: STTK− On syytä kysyä, miksi Suomessa sysäämme nämä naiset marginaaliin, vaikka työmarkkinoilla kärsitään merkittävästä työvoimapulasta. Hukkaamme valtavan osaajapotentiaalin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee.

Palolan mukaan suomalaiset työnantajat jättävät järjestelmällisesti mieluummin rekrytoinnit tekemättä kuin palkkaavat päteviä maahanmuuttajanaisia. Kuinka uskottavaa tämä on?

Quote from: STTKTilastojen valossa työelämän rakenteellinen syrjintä on syvää.
− Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa ja työssä lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö. Tiedämme myös, että naiseus lisää ylipäätään syrjinnän riskiä työelämässä. Paljon pitää muuttua, jos haluamme kitkeä rakenteellisen syrjinnän työmarkkinoilta.

Minkä tilastojen valossa? Tätäkään väitettä ei perustella eikä lähteistetä. Palola ei ole vielä esittänyt ensimmäistäkään todistetta ulkomaalaisten rakenteellisesta syrjinnästä saati osoittanut sen määrää ja laatua. Arvaan, että tämäkin väite perustuu johonkin pilipalikyselytutkimukseen.

Quote from: STTKVuonna 2019 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen suomalaisvastaajista 56 prosenttia koki etnisen alkuperän olevan haitaksi työllistymiselle ja ihonvärin asettavan hakijan heikompaan asemaan. Kaikkien EU-maiden väestöstä 32 prosenttia piti etnistä alkuperää työmarkkina-asemaa heikentävänä tekijänä.
− Tulos kuvaa työmarkkinoilla rehottavaa rasismia, jonka kitkemiseen meidän on aktiivisesti etsittävä keinoja lainsäädännöllä ja työelämän käytännöillä.

Palolan mielestä kyselyn tulos "kuvaa työmarkkinoilla rehottavaa rasismia", kun taas minä väitän, ettei tuloksesta voi päätellä oikein mitään työmarkkinoista, eikä ainakaan niin, että Suomen työmarkkinat olisivat muita EU-maita rasistisemmat. Vielä vähemmän keksin, miten tätä väitettyä rasismia voitaisiin "kitkeä" lainsäädännöllä.

Quote from: STTKLaki velvoittaa kaikki vähintään 30 henkilöä työllistävät työpaikat tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman.
− Suunnitelma on tulevaisuudessa tehtävä pakolliseksi myös pienemmille työpaikoille, STTK vaatii.
− Lakiin pitää myös kirjata velvollisuus päivittää yhdenvertaisuussuunnitelma säännöllisesti. Nykylainsäädännön viesti on, että suunnitelman voi kertapohdinnan jälkeen unohtaa mappi-Ö:hön.

Mikä olikaan se ongelma, jonka ratkaisu on pakollinen yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen ahkera päivittäminen?

Quote from: STTKMyös kokeilut anonyymistä rekrytoinnista ovat olleet lupaavia. Erityisesti anonyymistä työnhausta hyötyvät yli 55-vuotiaat työnhakijat sekä he, joilla on vieraskielinen nimi. 

Kaikki anonyymin rekrytoinnin kokeilut ovat epäonnistuneet syrjinnän vähentämisessä. Yhdessäkään kokeilussa ei ole osoitettu, että anonyymi rekrytointi vaikuttaisi väitettyyn syrjintään, koska anonyymin rekrytoinnin ei ylipäätään ole havaittu vaikuttavan siihen, kenet palkataan.

Quote from: STTKNollatoleranssi vihapuheelle ja rasismille

Käynnissä oleva Ukrainan kriisi on voimistanut vihapuhetta ja syrjintää erityisesti venäläistaustaisia, mutta myös muualta Itä-Euroopasta kotoisin olevia kohtaan Suomessa.
– Kaikelle rasistiselle häirinnälle ja syrjinnälle on oltava työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin nollatoleranssi. Kaikkien velvollisuus on puuttua rasismiin ja puolustaa yhdenvertaisuutta sekä ihmisoikeuksia Suomessa, Palola painottaa.

Suhteellisuudentaju hoi. Palola saisi mieluummin painottaa lain noudattamista ja julistaa nollatoleranssin laittomalle työlupien kauppaamiselle (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/narpion-kiskontavyyhti-paisuu-kymmenia-uhreja-huomattava-summa-rahaa-takavarikoitu/8357704). Muutamaa kertaluokkaa isompi juttu kuin suomalainen "vihapuhe" ja "rasismi".

^Palolan ulostulo on jonon jatkona kommenteissa, jotka ovat älyllisesti hemmetin epärehellisiä. Ei vaadi kovin suurta päättelykykyä, että työnantajan intresseissä on aina palkata saatavilla olevasta hakijajoukosta (odotusarvoisesti) parhain hakija. Sama kuin naisten eurossa; jos naiset tosiaan keskimäärin tienaavat/tienaisivat samasta hommasta ceteris paribus vaikkapa edes 5 pinnaa vähemmän kuin mies, työnantajan ehdottomasti kannattaa palkata nainen.

Kun hakijoita verrataan ja jos osaamisataso on kutakuinkin sama, matu on usein suomen kielen taitonsa vuoksi takamatkalla. Tälläkin palstalla on joidenkin toimesta peräänkuulutettu englannin dominanssia, mutta joitain asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta suomen kielen taito on elinehto suomalaisilla työmarkkinoilla, ja paikoitellen tuon taidon on oltava hyvä tai jopa erinomainen.

Itse sain todistaa tässä jokin aika sitten hammaslääkärillä, miten työteho laskee kun kommunikointi takkuaa. Hammaslääkäri oli reilu kolmikymppinen kantismies. Hammashoitaja oli parikymppinen matutyttö Lähi-idän suunnalta. Hänelle y-kirjaimen sanominen tuotti vaikeuksia, meni u:ksi, eikä hän pystynyt erottamaan u:ta ja y:tä kun ne olivat sanassa, joka hänelle sanottiin.

Hammaslääkäri joutui taukoamatta korjaamaan ja opastamaan, eikä kovinkaan montaa kertaa mennyt kertalaakista oikein, kun hammaslääkäri pyysi hammashoitajalta jotakin instrumenttia, koska hoitaja ei hiffannut mitä hänelle sanottiin. Eli kun matutyttö tuli hammashoitajaksi tämän hammaslääkärin aisapariksi, hammaslääkärin työmäärä kasvoi aika paljon samalla kun hoidonteko hidastui.

Kuvitellaan nyt sitten tilanne, että tämä lääkäri on rekrytoimassa hammashoitajaa itselleen jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Haluaako hän itsellee aisaparin, joka todennäköisesti lisää hänen työmääräänsä ja pidentää hoitoaikoja vai hoitajan, joka suoriutuu omasta tontistaan ilman jatkuvaa opastusta? Mielestäni kysymykseen on aika itsestäänselvä vastaus ilman mitään paloloiden vinkumaa rasismia tahi syrjintää.

^^ Maahanmuuttajanaisten matala työllisysaste johtuu pitkälti siitä, että 1) joissakin kulttuureissa ei kodin ulkopuolella työskentely kuulu naisen ja etenkin äidin rooliin 2) joistakin maista tulevien koulutustaso on keskimäärin erittäin matala 3) on mahdollista pärjätä myös yhteiskunnan tuilla ja töihin meneminen ei usein tuo taloudellisesti juurikaan lisäarvoa. Näitä syitä ei toki yo kirjoituksessa mainittu.

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta. Luulen, että suomalaisilla on jotenkin ajatuksena vaikea ymmärtää, että tänne tulee ja täällä asuu ihmisiä, joilla ihan oikeasti ei ole kirjoitus-ja lukutaitoa ja/tai jotka nipinnapin ovat käynneet ala-asteen. Ts että suomalaiset ovat keskimäärin sen verran kouluttautuneita, että se tuntuu jotenkin kovin vieraalta ja kaukaiselta, että aikuinen ihminen ei oikeasti osaa lukea ja laskea tai ei osaa mitään muuta kuin äidinkieltä eikä ole valmiuksia oppiakaan.

T. maahanmuuttajanainen

Quote from: Mjane on 11.03.2022, 12:34:13
Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta.

Ja se, että kyselyssä 43 prosenttia ilmoittaa korkeakoulutuksesta, ei tarkoita, että luku pitäisi likimainkaan paikkaansa.

En muista silloisia prosentteja, mutta muutama vuosi sitten valtamediassa hämmästeltiin, että vuonna 2015 Suomeen saatiinkin turvapaikanhakijoina vastoin yleistä käsitystä erinomaisen koulutettua porukkaa. Siis kyselytutkimuksen mukaan. Saman kyselyn mukaan tosin huomattavan moni "korkeakoulutettu" ei osannut länsimaisia aakkosia.

Quote from: Mjane on 11.03.2022, 12:34:13
^^ Maahanmuuttajanaisten matala työllisysaste johtuu pitkälti siitä, että 1) joissakin kulttuureissa ei kodin ulkopuolella työskentely kuulu naisen ja etenkin äidin rooliin 2) joistakin maista tulevien koulutustaso on keskimäärin erittäin matala 3) on mahdollista pärjätä myös yhteiskunnan tuilla ja töihin meneminen ei usein tuo taloudellisesti juurikaan lisäarvoa. Näitä syitä ei toki yo kirjoituksessa mainittu.

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta. Luulen, että suomalaisilla on jotenkin ajatuksena vaikea ymmärtää, että tänne tulee ja täällä asuu ihmisiä, joilla ihan oikeasti ei ole kirjoitus-ja lukutaitoa ja/tai jotka nipinnapin ovat käynneet peruskoulun. Ts että suomalaiset ovat keskimäärin sen verran kouluttautuneita, että se tuntuu jotenkin kovin vieraalta ja kaukaiselta, että aikuinen ihminen ei oikeasti osaa lukea ja laskea tai ei osaa mitään muuta kuin äidinkieltä eikä ole valmiuksia oppiakaan.

T. maahanmuuttajanainen

Haluatko tinkiä anonymiteetistäsi sen verran että kerrot mitä rotua ja/tai etniteettiä olet?

T. äärioikeistolainen rotukiihkoilija

^^ Olen itse aika ei-eksoottista sorttia, mutta työskentelen alalla, jossa noin 60 % asiakkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Quote from: Mjane on 11.03.2022, 16:37:33
^^ Olen itse aika ei-eksoottista sorttia, mutta työskentelen alalla, jossa noin 60 % asiakkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Joo, luin viestejäsi taaksepäin ja jossain sanoit Halla-ahon puhuvan sujuvaa venäjää, joten ilmeisesti olet siis itäslaavi.

Quote from: Roope on 11.03.2022, 13:55:45

Quote from: Mjane on 11.03.2022, 12:34:13
Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta.

Ja se, että kyselyssä 43 prosenttia ilmoittaa korkeakoulutuksesta, ei tarkoita, että luku pitäisi likimainkaan paikkaansa.

En muista silloisia prosentteja, mutta muutama vuosi sitten valtamediassa hämmästeltiin, että vuonna 2015 Suomeen saatiinkin turvapaikanhakijoina vastoin yleistä käsitystä erinomaisen koulutettua porukkaa. Siis kyselytutkimuksen mukaan. Saman kyselyn mukaan tosin huomattavan moni "korkeakoulutettu" ei osannut länsimaisia aakkosia.

Aikoinaan muistan kehutun porukassa olevien insinöörien määrää. Sitten kävi ilmi että olivat engineer, eli joku joka esim korjaa polkupyöriä jne. Ei ihan verrokkeja kotimaisiin insinööreihin.

Quote from: Dangr on 11.03.2022, 19:05:13

Quote from: Roope on 11.03.2022, 13:55:45

Quote from: Mjane on 11.03.2022, 12:34:13
Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta.

Ja se, että kyselyssä 43 prosenttia ilmoittaa korkeakoulutuksesta, ei tarkoita, että luku pitäisi likimainkaan paikkaansa.

En muista silloisia prosentteja, mutta muutama vuosi sitten valtamediassa hämmästeltiin, että vuonna 2015 Suomeen saatiinkin turvapaikanhakijoina vastoin yleistä käsitystä erinomaisen koulutettua porukkaa. Siis kyselytutkimuksen mukaan. Saman kyselyn mukaan tosin huomattavan moni "korkeakoulutettu" ei osannut länsimaisia aakkosia.

Aikoinaan muistan kehutun porukassa olevien insinöörien määrää. Sitten kävi ilmi että olivat engineer, eli joku joka esim korjaa polkupyöriä jne. Ei ihan verrokkeja kotimaisiin insinööreihin.

Voitaneen selittää kielimuurilla. Joissain seuduilla voi todellakin korottaa itsensä insinööriksi, kun tunnistaa vasenkätisen kierteen.

Stana sentään, oma poikani oli jo yhdeksänvuotiaana insinööri. Nyt se vasta opiskelee alaa.

QuoteSTTK: Työpaikoilla tekemistä rasismin kitkemisessä – "Kielitaito, perehdytys ja koulutus ennaltaehkäisevät ristiriitoja"

Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia, siksi STTK on huolissaan kulttuurieroista johtuvista ristiriidoista työpaikoilla.

Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.

Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä, kulttuurierot ja ennakkoluulot nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen).

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin.

STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esimerkiksi Ukrainasta saapuvia pakolaisia.

─ Kielitaito, riittävä perehdytys ja koulutus ovat avaimia ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Ulkomaalaiset työkaverit eivät ole kaikilla työpaikoilla tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Neljännes vastaajista on havainnut rasismia ja syrjintää. Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia.

[...]

Kyselyn perusteella kulttuurieroista johtuvat haasteet jäävät monella työpaikalla ratkaisematta asian hankaluuden takia. STTK:n mielestä työyhteisöjä ei pidä jättää haasteiden kanssa yksin, vaan työpaikat tarvitsevat konkreettisia välineitä niiden ratkaisemiseen. Kyselystä voi havaita, että käytännön suunnitelmat ja ohjeistukset joko puuttuvat tai niistä ei ole kerrottu työntekijöille.

Kansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4745435-sttk-tyopaikoilla-tekemista-rasismin-kitkemisessa-kielitaito-perehdytys-ja-koulutus-ennaltaehkaisevat-ristiriitoja) 13.6.2022

STTK:n kyselyssä tiedusteltiin, oletko nähnyt tai kokenut työelämässä rasismia viiden vuoden aikana, ja selvä vähemmistö vastasi myöntävästi.

Rasismia tai sen seurauksia ei määritelty konkreettisesti, vaan rasismikokemukseksi riitti oma fiilis esimerkiksi siitä, että rasismia on ilmennyt "tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä".

STTK: STTK:n hallitus: Työpaikoilla vielä tekemistä rasismin kitkemisessä (https://www.sttk.fi/2022/06/13/sttkn-hallitus-tyopaikoilla-viela-tekemista-rasismin-kitkemisessa/) 13.6.2022

Quote from: STTKVäestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.

Maahanmuuton lisääminen ei etenkään STTK:n keinoilla tue hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamista vaan päinvastoin murentaa sitä.

QuoteSiksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä (45 %), kulttuurierot (43 %) ja ennakkoluulot (37 %) nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen (24 %).

Mainittujen ongelmien havaitseminenhan vain osoittaa, miksi maahanmuuton lisääminen ei ole toimiva vastaus Suomen ongelmiin.

Quote from: STTKSTTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esimerkiksi Ukrainasta saapuvia pakolaisia.
─ Kielitaito, riittävä perehdytys ja koulutus ovat avaimia ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.   

Ulkomaalaiset työkaverit eivät ole kaikilla työpaikoilla tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Neljännes vastaajista on havainnut rasismia ja syrjintää. Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia.

Vain 12 prosenttia vastaajista (https://www.sttk.fi/wp-content/uploads/sites/2/2022/06/sttk-selvitys-monikulttuurisuudesta-tyoelamassa_2022_osa2.pdf) oli sitä mieltä, että hänen työpaikallaan ei tehdä "tarpeeksi toimenpiteitä ulkomaalaistaustaisen henkilöiden syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi", mutta silti STTK on nostanut viime vuosien tiedottamisensa ykkösteemaksi juuri työpaikkojen rasismin.

Quote from: STTKRasismin ja syrjinnän ehkäiseminen koskettaa koko työyhteisöä ja siksi kaikki pitäisi myös osallistaa siihen yhteistoiminnassa. STTK korostaa, että vastuu syrjimättömästä työpaikasta ja työilmapiiristä on viime kädessä aina työnantajalla.

STTK:n kehnosti toteutetun kyselynkin lukujen perusteella rasismi ei ole Suomessa juuri minkäänlainen ongelma verrattuna esim. kielimuuriin, erilaisiin työtapoihin ja kulttuurieroihin eli vääränlaisen maahanmuuton luomiin ongelmiin. Vain 38 prosenttia vastaajista (https://www.sttk.fi/wp-content/uploads/sites/2/2022/06/sttk-selvitys-monikulttuurisuudesta-tyoelamassa_2022_osa2.pdf) toivoi oman työpaikkansa olevan nykyistä monikulttuurisempi, kun monikulttuurisuudella tarkoitettiin, että "työpaikalla työskentelee ihmisiä, jotka ovat keskenään eri alkuperää tai kansalaisuutta".