QuoteOnko maahanmuuttajien kotouttaminen onnistunut?
"Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan oman aktiivisuuden edistäminen"
Tällaiset ovat maahanmuuton tavoitteet, mutta mitä on käytäntö osoittanut? Asiaan ottavat kantaa perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen ja vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala.
"Mitä enemmän tulijoita, sitä hitaammin kotoudutaan"
Kyllä. Kyse on tulijoiden määrästä. Missä on paljon maahanmuuttajia, kotoutuminen on hitaampaa, koska oman kielen ja kulttuuripiirin väkeä on ympärillä. Missä heitä on vähemmän, myös paine perehtyä suomen kieleen ja maamme kulttuuriin kasvaa.
Resurssimme ovat rajallisia ja syrjäytyminen on alkanut.
Helposti vähemmistöjen toiveet toteutetaan ja tällaista sinisilmäisyyttä on havaittavissa. Perussuomalaisten mielestä maassa maan tavalla on paras tapa.
Jos avointen ovien politiikka jatkuu, on hyvin mahdollista, että äärioikeisto saa jalansijaa Ruotsin tapaan.
Pentti Oinonen
kansanedustaja (ps)
"Pahiten ontuu suomen kielen opetus"
Pahiten maahanmuuttajien perehdyttämisessä ontuu suomen kielen opetus: kursseille voi joutua jonottamaan kuukausia.
Maahanmuuttajat kotoutuvat parhaiten, kun he pääsevät mukaan yhteiskunnan normaaleihin toimintoihin: työelämään ja harrastuksiin. Tässä kielen osaaminen on välttämätöntä.
Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa myös valtaväestöltä tarvitaan vastaanottokykyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tulijoiden ehtoihin ja vaatimuksiin mukautumista.
Suomen tilanne on erilainen kuin Ruotsin, eikä äärioikeistolaisen liikehdinnän leviäminen näytä tällä hetkellä todennäköiseltä.
Timo Juurikkala
kansanedustaja (vihr)
Ristituulessa-sarjassa asiantuntijat ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kumman puolella olet? Lue koko juttu verkosta ja jatka keskustelua: www.helsinginuutiset.fi
Helsingin Uutiset (http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Onko-maahanmuuttajien-kotouttaminen-onnistunut)
"Jos avointen ovien politiikka jatkuu, on hyvin mahdollista, että äärioikeisto saa jalansijaa Ruotsin tapaan."
Pentti Oinonen
kansanedustaja (ps)
Mitäköhän nimenomaista "äärioikeistoa" Oinonen mahtaa pelätä? Muutos 2011:ta, Vapauspuoluetta vai peräti Itsenäisyyspuoluetta? Tätä en toivonut näkeväni.
Ehkä ihan oikeaa äärioikeistoa. Jos mamutus jatkuu tällaisena, vastarinta ei tule jäämään maahanmuuttokriittisiin kommentoijiin, vaan radikaalimpiakin linjauksia tullaan näkemään.
Quote from: hammerzeit on 01.10.2010, 11:21:37
Ehkä ihan oikeaa äärioikeistoa. Jos mamutus jatkuu tällaisena, vastarinta ei tule jäämään maahanmuuttokriittisiin kommentoijiin, vaan radikaalimpiakin linjauksia tullaan näkemään.
Nimenomaan. Raju nuorisotyöttömyys, tai työttömuus yleensä ja jo huonomaineisten alueitten "monikulturistaminen" luo aika varmasti sellaista porukkaa jotka saattais haluta tehdä oikeasti pahaa mamuille, muuta kuin lähettää asiattomat tp-hakijat kotiansa.
Quote"Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet.
Yksinkertaisin kotoutumistoimien tehostaminen olisi korvata mahdollisimman moni "mahdollisuus" -sana "velvollisuudella". Samalla saattaisi joku kototutumishaluton vaikka jättää tulematta viidakkorummun toimiessa.
Mitä pienempiä maahanmuttajien etniset ryhmät ovat sitä vähemmän muodostuu ghettoutumista joissa siis etniset rajat tulevat maan sisään. Mitä hitaampi on maahanmuutotahti, sen paremmin tulijat sulautuvat
Mitä vähemmän kielenopetusta tarvitsevia maahanmuuttajia tähän maahan saapuu, sitä paremmin ne kurssit heille pystytään nykyresursseilla järjestämään. Jos tulijamäärä puolestaan kasvaa, niin määrärahoja joudutaan vastaavassa suhteessa kasvattamaan, että pysytään edes parhaimmillaan välttävässä nykytilanteessa. Jos taas samaan aikaan tulijamäärä kasvaa ja valtio yrittää parantaa kurssitusten yms. integraatiotoimenpiteiden tasoa, aletaan vähitellen puhua jo isommista rahoista. Tällöin niiden kultamunien olisi ihan oikeasti parasta kuoriutua vauhdilla sen paljon puhutun "kunnolla rahoitetun kotouttamisen" tuloksena, tai PS ja muut maahanmuuttokriittiset puolueet vetävät rökälevoiton viimeistään 2015 eduskuntavaaleissa.
Itse luonnollisestikin pitäisin eniten ensimmäisestä vaihtoehdosta. Luulisi Vihreistäkin löytyvän jonkin verran järkiporukkaa, jotka ovat valmiita tekemään kompromisseja ja panostamaan laatuun määrän sijasta. Jos nämä toimenpiteet tuottavat tulosta, niin sitten voidaan miettiä erikseen määrien lisäämistä siltä pohjalta, mihin on varaa, ja kuinka pitkällä viiveellä tulijat alkavat tuottaa yhteiskunnalle voittoa (varsinaiseen humanitääriseen apuunhan maahanmuutto on surkean kustannustehoton tapa). Jos taas ei, niin kaikki voivat huokaista helpotuksesta ja todeta astuneensa pois junaradalta hyvissä ajoin ennen veturin saapumista.
QuoteMaahanmuuttajien kotoutumisessa painotetaan kielenopetusta
Ristituulessa-sarjan tämänkertainen puheenaihe on, onko maahanmuuttajien kotouttaminen onnistunut?
Asiaan ottivat jo kantaa perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen ja vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala.
Virkamiehen näkökulman asiaan tuo sisäministeriön neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola.
Kotoutumisessa painotetaan kielenopetusta
Maahanmuuttaja hankkii kotoutuessaan yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Maahanmuuttajalla on samalla oikeus ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Maahanmuuton lähtösyyt, tausta, koulutus, työkokemus ja valmiudet uuden oppimiseen sekä elämäntilanne on jokaisella maahanmuuttajalla luonnollisesti erilainen.
Kotoutuminen tapahtuu paitsi yksilöllisesti, myös vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa, jolloin myös se monimuotoistuu ja muuttuu.
Kotoutumisen edistämisessä painotetaan erityisesti kielenopetusta sekä sitä, että jokainen maassamme asuva tuntisi suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkia yhdenmukaisesti koskettavat oikeudet ja velvollisuudet.
Suomalaiseen elämäntapaan kuuluvien tapojen ja käytäntöjen oppimisessa on keskeistä yhdessä toimiminen kantaväestön kanssa.
Maahanmuuttajien ja kantaväestön arkipäivän kontaktit ovat tehokas keino myös ehkäistä keskinäisten ennakkoluulojen kärjistymistä ristiriidoiksi.
Meri-Sisko Eskola
Neuvotteleva virkamies
Sisäasiainministeriö
Maahanmuutto-osasto
Ristituulessa-sarjassa asiantuntijat ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Jatka keskustelua.
Seinäjoen Sanomat (http://www.seinajoensanomat.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Maahanmuuttajien-kotoutumisessa-painotetaan-kielenopetusta)
Suomen kielen ja kulttuurin oppiminen on olennaisin asia yhteiskunnassamme toimeentulemiseksi. Mutta tätä tosiasiaa sortavat puheillaan ja "tutkimuksillaan" kaikenlaiset nollatutkijat jotta siitä pitäisi muka joustaa(työnantajien taholta). No way. Ei tule mitään.
Tämä ei tarkoita sitä että pitäisi luopua omasta äidinkielestä, muista vieraista kielistä, uskosta, kulttuurista, kohtuullisista käytöstavoista, luonteesta, perheestä, lapsista, isoäidistä, huivista, kaavusta, hiusmallista y.m., y.m..
Tosin joissakin maissa on asetettu pukeutumissäännöksi sen että julkisilla paikoilla kasvojen tulee aina näkyä henkilön tunnistamiseksi. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus koska se on kielletty kaikilta, mm. mielenosoitukseen osallistuvilta. Ja vain rosvot haluavat salata henkilöllisyytensä.
Kaikkein olennaisinta integroitumisessa kuten kaikissa muissakin asioissa on henkilön oma halu eli motivaatio. Siksi halu suomalaistua pitäisi selvittää jo lähtömaissa ja valita porukkaa sen mukaan, että haluavat integroitua länsimaisuuteen.
Jos ei ole oikeasti halua, nin ei siinä mitkään kurssit auta.