Hommaforum Testi

QuoteEi mikään onnela
Ammattikorkeakoulut haalivat Suomeen joukoittain opiskelijoita kehitysmaista. Täällä he ajautuvat ahdinkoon, koska opintotukea ei saa eikä töitä ole.
Maria Mustranta

NATALIA BAER 

Etiopialainen David halusi kemian yliopistotutkintonsa lisäksi opiskella tietotekniikkaa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Yllättäen hän törmäsi suuriin vaikeuksiin, kun rahat eivät riittäneet eikä työtä löytynyt.

Lokakuussa 2008 etiopialainen David istui kaverinsa espoolaisessa soluhuoneessa ja mietti, miten hänen elämänsä oli saattanut mennä niin täydellisesti pieleen. Vielä syyskuussa kolmikymppinen mies oli luullut elävänsä nuoren afrikkalaisen unelmaa. Hän oli aloittanut tietotekniikan opiskelut pienen suomalaiskaupungin ammattikorkeakoulussa, ja ympärillä oli länsimaan vauraat työmarkkinat. Oli vain hankittava osa-aikatyö, jolla rahoittaa opinnot.

Mutta elämä ei ollutkaan mennyt niin. Töitä ei ollut löytynyt, vaikka David oli tehnyt kaikkensa.

Oikeastaan hänellä olisi pitänyt olla oleskelulupasäädösten mukaan 6 000 euroa pankkitilillä. Sellaisen säästäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista edes hyvin toimeentulevalle virkamiesperheelle, joten David oli tehnyt niin kuin köyhien maiden opiskelijat usein tekevät: lainasi rahat väliaikaisesti tilille. Siksi tässä jutussa ei kerrota Davidin oikeaa nimeä eikä opiskelupaikkaa.

Kahdessa kuukaudessa rahat alkoivat loppua, ja David lähti epätoivoissaan Helsinkiin. Maanmies antoi yösijan ja listan puhelinnumeroita, joista voisi kysyä töitä.

Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Suurimmasta osasta numeroita ei edes vastattu.

Viimeisenä keinona David kiersi liikkeitä Helsingissä ja tarjoutui töihin. Vain nuori kampaaja otti hänet haravoimaan talonsa pihan.

David ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin. Etiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen. Nyt hän oli työtön ja rahaton.

Ja koditon, sillä opiskelukaupungista ei ollut järjestynyt asuntoa. Hän oli joutunut pyörimään toisten nurkissa.

Pahimmalta tuntui kuitenkin se, että hän oli koko ajan pois tunneilta. Mitä järkeä tässä kaikessa oli, jos hän ei pystynyt tekemään sitä, miksi oli Suomeen tullut?

Nyt kaveri oli kaiken lisäksi ilmoittanut, ettei David voinut asua enää Espoon solussa. Mihin hän menisi seuraavaksi yöksi?
[...]

QuoteUlkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden toimeentulo on pyritty takaamaan sillä, että oleskelulupaa hakiessa on esitettävä todistus riittävästä varallisuudesta. Tällaiseksi on katsottu 500 euroa kuukaudessa. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että opiskelijoiden tapa haalia summa vain väliaikaisesti tilille on heille tuttu.

"On ongelmamaita, joiden kohdalla on vankka epäilys, ettei rahoja ole", sanoo ylitarkastaja Pentti Sorsa.

Kun virastossa löydettiin toissa keväänä keinot tarkistaa länsiafrikkalaisten pankkitositteet, 70 prosenttia opiskelijoiden hakemuksista hylättiin.

Joidenkin maiden, kuten Nepalin ja Bangladeshin, kohdalla tarkistaminen on kuitenkin lähes mahdotonta, eikä kaikkien epäilyttävien tapausten selvittelyyn ole resursseja.

Lokakuussa 2008 David ei keksinyt muuta ratkaisua ahdinkoonsa kuin soittaa sille ainoalle ihmiselle, johon oli Helsingissä tutustunut: haravointityötä tarjonneelle kampaajalle.

Nainen järjesti Davidille yöpaikan ystäväpariskunnan luota. Kun Helsingin-vierailu venyi, tuttavuus majoittajien ja kampaajan kanssa syveni ystävyydeksi. Pari ryhtyi maksamaan Davidille kuukausittain summan, joka riittää solun vuokraan ja elämiseen opiskelukaupungissa. Kampaaja järjesti Davidille käytetyn tietokoneen ja perustarvikkeita astioista lakanoihin.

Nyt David on suunnattoman kiitollinen kuukausirahasta, koska sen turvin hän on voinut keskittyä opiskeluun. Koulussa hän näkee joka päivä, miten köyhien maiden opiskelijat ravaavat Helsingissä töissä ja joutuvat lintsaamaan.
[...]

QuoteTänä vuonna ammattikorkeakoulujen vieraskieliseen koulutukseen valittiin 3 400 opiskelijaa, joista 2 800 vastaanotti paikan. Heistä 40 prosenttia oli suomalaisia. Ulkomaalaisia hyväksyttiin eniten Nepalista, Venäjältä, Vietnamista ja Nigeriasta, joista kustakin tulijoita on noin 200. Kiinalaisia, bangladeshilaisia, kenialaisia ja etiopialaisia valittiin noin sata jokaisesta maasta.

Vieraskieliseen koulutukseen voi tulla hyväksytyksi vain pääsykokeen kautta. Koska monelle matkustaminen sitä varten Suomeen ei ole mahdollista, koulut ovat vieneet kokeet ulkomaille.

Viime vuonna 14 ammattikorkeakoulua järjesti yhteiset pääsykokeet kahdessatoista maassa. Lisäksi jotkin koulut järjestivät omia kokeita.

"Ensi vuodeksi on suunnitteilla 20 koulun verkosto", kertoo yhteistyötä koordinoinut kansainvälisten asioiden suunnittelija Riikka Vanhanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Verkoston kokeet on järjestetty Etiopiassa, Ghanassa, Keniassa, Bangladeshissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa ja Vietnamissa. Euroopasta mukana olivat Venäjä, Latvia, Puola ja Unkari. Osa tilaisuuksista oli suunnattu myös naapurimaan hakijoille.

Tällaisen kokeen kautta Davidkin päätyi Suomeen. Pari kaveria opiskeli jo täällä, ja heidän esimerkkinsä houkuttelemana David osallistui kokeeseen Addis Abebassa Etiopiassa.

Ulkomaalaisten hankkimista tutkinto-opiskelijoiksi Suomeen perustellaan muun muassa korkeakoulun kansainvälistämisellä. Taustalla tuntuu kuitenkin olevan myös se, ettei ohjelmiin muuten saataisi riittävästi opiskelijoita.

Pääkaupunkiseudulla toimivan Metropolia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten koulutusohjelmien koulutuspäällikkö Marko Korkeakoski sanoo suoraan, ettei koulu järjestä pääsykokeita ulkomailla, koska sen ei tarvitse.

"Meillä on niin isot hakijamäärät."

Kun vuosi sitten Hämeen ammattikorkeakoulussa neljä viidestä englanninkielisestä tekniikan alan ohjelmasta jäi yhteishaussa lähes tyhjiksi, lisähaussa hyväksyttiin 130 opiskelijaa Ghanasta ja Nigeriasta. Tapaus tuli julkisuuteen, kun opiskelijoiden todistuksia epäiltiin väärennetyiksi.

Opetushallituksen asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm myöntää, että joitakin vieraskielisiä ohjelmia on ollut vaikeaa saada täyteen. Tänä vuonna 38 koulussa 94:stä jouduttiin järjestämään lisähaku.

Tuntuu kummalliselta, että kokeita pidetään maissa, joista saapuvien tiedetään ajautuvan helposti ongelmiin.
[...]

QuoteDavid on nyt, kaksi vuotta myöhemmin, yhä ilman osa-aikatyötä. Kun hänen on pitänyt anoa jatkoa oleskeluluvalle ja pankissa on täytynyt olla taas 6 000 euroa, hän on muiden rahattomien opiskelijoiden kanssa kierrättänyt samaa rahaa useilla tileillä.

Silti hän toivoisi työllistyvänsä, kun hän kahden vuoden päästä valmistuu.

"Jäisin Suomeen ainakin joksikin aikaa", David sanoo, mutta ei kuulosta toiveikkaalta.
[...]

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Ei+mik%C3%A4%C3%A4n+onnela/1135260416293

Oikein kehitysapua parhaimmillaan!
Ensinnäkin samoilla rahoilla olisi voinut suomalaisen laittaa opiskelemaan, vaan ei, pitää yliopistoihin olla tiukat kiintiöt ettei niihin halukkaat pääsisi, olkoot työttömiä ja toisekseen ottavat sellaisia hyväosaisia joilla jo on töitä ja palvelija lähtömaissaan, päätymään tänne työttömiksi.

hyvä osoitus siitä, että meillä on kyläkoulut täynnä mahdottomia opetussysteemejä.

ehdotus. lopetetaan puolet noista amiksien hömppäkoulutuksista. täysin turhaa puuhastelua.

QuoteAmmattikorkeakoulut haalivat Suomeen joukoittain opiskelijoita kehitysmaista. Täällä he ajautuvat ahdinkoon, koska opintotukea ei saa eikä töitä ole.

Ratkaisu: lopetetaan opiskelijoiden haaliminen ja ottaminen kehitysmaista, annetaan opiskelupaikat suomalaisille. Kaikki voittavat.

Quote from: Mika.H on 26.09.2010, 10:04:20
hyvä osoitus siitä, että meillä on kyläkoulut täynnä mahdottomia opetussysteemejä.
ehdotus. lopetetaan puolet noista amiksien hömppäkoulutuksista. täysin turhaa puuhastelua.

Nuo amk:t on täysin älytön järjestelmä, ne voisi lopettaa kaikki ja palata entiseen ammattikoulu-opisto - järjestelmään, kuitenkin niin että tasoa nostetaan ja edes jotain vaatimuksia on. Säästyisi samalla kun turhia opettajia, rehtoreita yms. voisi laittaa pihalle. Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Ongelma johtuu siitä, että valtionosuusjärjestelmä antaa rahoitusta lähinnä opiskelijamäärän mukaan. Monissa ammattikorkeakouluissa taas on vaikeuksia saada kaikkia linjoja täyteen, joten täysin looginen reaktio on, että opiskelijoita haetaan vaikka ulkomailta.

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

QuoteEtiopialainen David halusi kemian yliopistotutkintonsa lisäksi opiskella tietotekniikkaa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa.

Minä sain tuosta sen kuvan, että Suomeen tultiin vain käymään ja sitten tarjoitus oli palata tekemään uraa kemian parissa.

QuoteYllättäen hän törmäsi suuriin vaikeuksiin, kun rahat eivät riittäneet eikä työtä löytynyt.

Ylläripylläri, kuinka käytännöt voivat eri maiden välillä olla erilaisia! Mm. internetistä selviää yhtä ja toista, esim. se, että länsimaissa on viime ajat pitänyt pientä taantumaa ja työtä on vähemmän omillekin.
 

QuoteOikeastaan hänellä olisi pitänyt olla oleskelulupasäädösten mukaan 6 000 euroa pankkitilillä. Sellaisen säästäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista edes hyvin toimeentulevalle virkamiesperheelle, joten David oli tehnyt niin kuin köyhien maiden opiskelijat usein tekevät: lainasi rahat väliaikaisesti tilille. Siksi tässä jutussa ei kerrota Davidin oikeaa nimeä eikä opiskelupaikkaa.

Kahdessa kuukaudessa rahat alkoivat loppua, ja David lähti epätoivoissaan Helsinkiin

Siis 6000€ oli kuitenkin saatu jostain - ja kahdessa (2) kuukaudessa humppastu diskoiluun?? Oleskelupasäännöksen 6000 euron rajastakaan ei muka ollut voinut päätellä, että näissä(kin) asioissa kyyti Suomessa on "kylmempää"? Virkamiesperheestä yhä vain kannustettiin yrittämään?

QuoteDavid ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin.

Kovin mutkikkaita ajatuskaavoja ei ainakaan tämä maikka ratkaise. Kun ne lainatut rahat alkoivat loppua, niin tulihan ainakin harkittua paluulipun ostamista? Tulihan?

QuoteEtiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen.

Kuusi huonetta ja korkea asema piikayhteiskunnassa mutta 6000 euroa piti lainata??

QuotePahimmalta tuntui kuitenkin se, että hän oli koko ajan pois tunneilta. Mitä järkeä tässä kaikessa oli, jos hän ei pystynyt tekemään sitä, miksi oli Suomeen tullut?

Mitä järkeä on pelkkien täydennysopintojen takia notkua jos taskussa muka on jo kemian pahvit ja taikaseinäkään ei kovasta yrityksestä huolimatta ala antaa? Paluu sinne kuuden huoneen taloon, välitön työllistyminen kemian opettajaksi (koska näinhän työn piti Suomessakin järjestyä) - mitä David vielä miettii?


Räplätty: kiroitusvirheitä.

Quote from: TJK on 26.09.2010, 10:21:57
Ongelma johtuu siitä, että valtionosuusjärjestelmä antaa rahoitusta lähinnä opiskelijamäärän mukaan. Monissa ammattikorkeakouluissa taas on vaikeuksia saada kaikkia linjoja täyteen, joten täysin looginen reaktio on, että opiskelijoita haetaan vaikka ulkomailta.

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:18:04
Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Tuossa on varmasti pitkälti totuus asiasta. Miten voi olettaakaan ammattikorkeakoulujen olevan huipputasolla kun yliopistoistakaan ei päässyt kuin yksi maailman sadan parhaan yliopiston listaukseen!

edit. Tarkistin tietoni, kun aloin miettiä muistinko väärin. Niin oli: suomalaisista yliopistoista ainoa 200 parhaan joukossa oleva on sijalla 102 Helsingin yliopisto.

Ihan älytön tarina ;D

Kotimaassaan vauraasti elävä kemianopettaja tulee Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa (hyöty oli mikä?), ja yllättäen rahaa ei ole penninjeniä. Jotain orjamarkkinoitako tänne yritetään luoda jakamalla näitä oleskelulupia?

Quote from: Kelpo Hääppönen on 26.09.2010, 12:02:05
Mitä järkeä on pelkkien täydennysopintojen takia notkua jos taskussa muka on jo kemian pahvit ja taikaseinäkään ei kovasta yrityksestä huolimatta ala antaa? Paluu sinne kuuden huoneen taloon, välitön työllistyminen kemian opettajaksi (koska näinhän työn piti Suomessakin järjestyä) - mitä David vielä miettii?

Ei sillä ole väliä mitä David miettii tai on lähtiessään miettinyt. On suomalaisten viranomaisten tehtävä estää uusia davideja tekemästä tällaisia virheitä. Pakolliset lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville ja asia hoituu automaattisesti. Niiden kanssa ei selviä pankkitilikikkailulla. Oppilaitosten rahoituksen perusteet on samalla muutettava, ettei enää synny houkutusta kahmia ylimääräisiä oppilaita EU-alueen ulkopuolelta.

Quote from: petebe on 26.09.2010, 12:23:01

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:18:04
Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Tuossa on varmasti pitkälti totuus asiasta. Miten voi olettaakaan ammattikorkeakoulujen olevan huipputasolla kun yliopistoistakaan ei päässyt kuin yksi maailman sadan parhaan yliopiston listaukseen!

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Omat käsitykset amk:hin ja yliopistoihin liittyen on kielteiset mutta omaa kokemusta ei ole niistä joten voivat käsitykset olla vääriäkin. Ilmeisesti kumminkin kustannustehokkaita ovat suuret yksiköt joten joka pikku kylään niitä ei kannata perustaa, toisaalta sitten Helsingissä jo vuokrat tekee kalliiksi pitää siellä kouluja joten järkevää olisi siirtää Helsingistä ympäristöön ne, Riihimäki-Lahti-mitä näitä onkaan paikkeille.

Kaikista typerintä touhua kumminkin ovat työkkärin koulutukset, jotka maksaa saman tai enemmän kuin ne ulkomaiset huippuyliopistot, ryhmätkin on pienet ja itse ainakin olin sellaisessakin jossa jokseenkin kaikki ryhmässä oli pätevämpiä kuin opettajat, pari oli ihan itse hakenut sinne kun olivat ansiosidonnaisella, muut oli määrätty ja määrätyistä yksi oli ansiosidonnaisella mutta kyllästyi touhuun ja lähti pois vaikka menetti samalla ansiosidonnaisensa. Kun noita muita kouluja on riittämiin niin niihin voisi perustaa aikuisryhmiä, vaikka malliin 30-40, 40-50, 50-60 vuotiaille erikseen, eihän aikuiset useimmilta aloilta enää töitä saisi kumminkaan mutta mielekkäämpää olisi olla semmoisessa kuin työttä.

Quote from: Roope on 26.09.2010, 12:44:43

Quote from: Kelpo Hääppönen on 26.09.2010, 12:02:05
Mitä järkeä on pelkkien täydennysopintojen takia notkua jos taskussa muka on jo kemian pahvit ja taikaseinäkään ei kovasta yrityksestä huolimatta ala antaa? Paluu sinne kuuden huoneen taloon, välitön työllistyminen kemian opettajaksi (koska näinhän työn piti Suomessakin järjestyä) - mitä David vielä miettii?

Ei sillä ole väliä mitä David miettii tai on lähtiessään miettinyt. On suomalaisten viranomaisten tehtävä estää uusia davideja tekemästä tällaisia virheitä. Pakolliset lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville ja asia hoituu automaattisesti. Niiden kanssa ei selviä pankkitilikikkailulla. Oppilaitosten rahoituksen perusteet on samalla muutettava, ettei enää synny houkutusta kahmia ylimääräisiä oppilaita EU-alueen ulkopuolelta.

Täysimääräisenä kustannukset plus voitto - periaate noihin. Kustannuksiin syytä laskea kaikki, myös vaihtoehtoiskustannus siitä että opettajat olisi töissä muualla veroja maksamassa yms., koska tänne tulevat ei kumminkaan tänne jää töihin. Eli jos kustannukset on esimerkiksi 40000 euroa vuodessa niin kuukautta ennen lukuvuoden alkua pitää olla maksettuna 44000. 10 prosenttia riittänee voitoksi valtiolliselle toimijalle.
Lisäksi tuo talletus niin, että 12000 talletusta ja siitä saa automaattisesti tonnin kuussa tilille lukuvuoden ajan ja lukuvuodeksi kalenterivuosi, kesätöitä kun on hankala suomalaistenkin nuorten löytää. Jos opinnot ei suju, voivat ostaa lentolipun niillä rahoilla.

Quote from: TJK on 26.09.2010, 10:21:57
Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

AMK-järjestelmä on ollut alusta saakka joka suhteessa täysin epäonnistunut systeemi. Se, että kehitysmaista haalitaan toista tuhatta opiskelijaa joka vuosi on täysin järjetöntä, mutta siihen on syynsä.

Ulkomaisia opiskelijoita haalitaan tänne siksi, että Suomi monikulttuuristuisi nopeammin. "Opiskeljoiden" tulo maahan ei herätä samanlaista huomiota tai vastustusta kuin esim. turvapaikahakijoiden vastaanotto.  Maahan saadaan näin tuotua reilusti yli tuhat nuorta kehitysmaan kansalaista vuodessa lähes huomaamatta, ja tätä voidaan perustella kansainvälistymisellä ym. hyviltä kuulostavilla verukkeilla.

Jokainen vähänkään asioita seuraava tajuaa, että suurin osa esim. Nigeriasta Suomeen tulevista "opiskelijoista" jää Suomeen riippumatta siitä, tuleeko opinnoista mitään vai ei. Afrikkaan ei kovinkaan moni palaa.

Quote from: Mika on 26.09.2010, 13:12:33

Quote from: TJK on 26.09.2010, 10:21:57
Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

AMK-järjestelmä on ollut alusta saakka joka suhteessa täysin epäonnistunut systeemi. Se, että kehitysmaista haalitaan toista tuhatta opiskelijaa joka vuosi on täysin järjetöntä, mutta siihen on syynsä.

Ulkomaisia opiskelijoita haalitaan tänne siksi, että Suomi monikulttuuristuisi nopeammin. "Opiskeljoiden" tulo maahan ei herätä samanlaista huomiota tai vastustusta kuin esim. turvapaikahakijoiden vastaanotto.  Maahan saadaan näin tuotua reilusti yli tuhat nuorta kehitysmaan kansalaista vuodessa lähes huomaamatta, ja tätä voidaan perustella kansainvälistymisellä ym. hyviltä kuulostavilla verukkeilla.

Jokainen vähänkään asioita seuraava tajuaa, että suurin osa esim. Nigeriasta Suomeen tulevista "opiskelijoista" jää Suomeen riippumatta siitä, tuleeko opinnoista mitään vai ei. Afrikkaan ei kovinkaan moni palaa.

Onkohan niille keksitty jokin oma systeemi muuten vai menevätkö turvapaikkajonoon vai saavatko paikan kunhan penikan tekaisevat jonkun tai kymmenen neekereitten perään olevan blondin kanssa?

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:58:10

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Paljon tekstiä mutta jutun juju selvitettiin heti alussa niin ettei siihen ole paljon lisättävää:

Quote
Ammattikorkeakoulut haalivat Suomeen joukoittain opiskelijoita kehitysmaista. Täällä he ajautuvat ahdinkoon, koska opintotukea ei saa eikä töitä ole.

Kuulostaa siltä, kuten moni kirjoittaja yllä jo ehti sanoa, että ammattikorkeakoulujen pitäisi lopettaa opiskelijoiden haaliminen joukoittain kehitysmaista. Tai viranomaisten pitäisi tehdä järjestelmästä kannattamaton, koska ei tuo ainakaan mitään vaurautta tuota minnekään. Töitä kehitysmaalaisille (tai muillekaan) ei ole, ja ainoa mahdollisuus elättää opiskelijaton tulonsiirto taikaseinän keinoin jota tuskin tulee tapahtumaan enemmissä määrin. Nyt taikaseinä kustantaa jo opiskelun.

Ihmettelen ihan hivenen myös sitä miksi varakkaiden ja korkeakoulutettujen kehitysmaalaisten pitää erikseen tulla johonkin hyvinvointivaltioon olemaan köyhiä ja työttömiä.

Vähän huono päivä tänään tai jotain, mutta nyt ei ihan oikeasti mene jakeluun. Jos tilanne tuli yllätyksenä mitä sitten on kuviteltu alunperin? Että jos pääsee opiskelemaan Suomeen saa kahdeksan huonetta ja uima-altaan koska rahaa tulee taivaasta vai mitä vittua?

Quote from: petebe on 26.09.2010, 13:24:53

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Ongelma on myös se, että kun yritetään saada kaikille kk-tutkintoja, tutkinnon arvo laskee.

Sama ilmiö on todella monessa länsimaassa, ehkä kaikissakin: tutkinnosta on tullut perusvaatimus myös aloille/työtehtäviin, johon sitä ei oikeastaan tarvittaisi.

Näissä hommissa parempi olisi työssä oppiminen.

Mutta mikä tahansa tutkinto on edes vähän parempi kuin ei tutkintoa ollenkaan. Siksi sellaisetkin ihmiset , joita ei oikeasti hirveästi kiinnosta opiskelu ja/tai juuri se ala, jolla opiskelee.

Suomen koulutusjärjestelmä on täysin perseellään. Omaa kokemusta on peruskoulusta, lukiosta ja nykyisin yliopistotasolta. Työkokemusta on paljon sijaisuukista niin ala-asteelta, yläasteelta ja lukiosta. Lähipiiristä löytyy niin ammattikoulun käyneitä, ylioppilaita, yrittäjiä, AMK:n käyneitä ja yliopisto-opiskelijoitakin.

Peruskoulutus toimii vielä jotenkin, mutta ryhmäkoot ovat liian suuria ja kurinpidossa on todellisia ongelmia. Opettajan ja koulun valtuudet ovat oikeasti liian vähissä, enkä tällä tarkoita mitään karttakepillä lyömistä. Oppilaan häiriökäyttäytymiseen ei ole keinoja eikä energiaa puuttua.

Ammattikoulun taso on onneton. Kesätöissäni olen tavannut ammattikoulun käyneitä, joilta käy työt huonommin kuin minulta parin viikon alalla työskentelyn jälkeen. Osalla itsekunnioitus, ammattiylpeys ja yritys on täysin olematonta. Tarkoitus on lähinnä velttoilla tupakkatauoilla ja esittää tekevänsä jotain. Tämä ei tietenkään koske kaikkia, erittäin positiiviaskin amiksesta valmistuneita tunnen, mutta pääosin työnteko ei kovin paljon tunnu kiinnostavan. Ystävieni mukaan ammattikoulussa puuttuu hyvin usein yritystä sekä oppilailta että opettajilta. Pari viikkoa voi mennä netissä roikkuessa ilman että mitään edes yritetään opettaa. Kuuden tunnin päivässä on tuntikausia tyhjäntoimittamista. Lisäksi ammattikoulu on jostain helvetin syystä päätetty kolmen vuoden mittaiseksi, vaikka asiaa ei niin paljon olisikaan. Siksi ammattikoulussa on älyttömästi huttua, hötöä, leijanlennätystä ja ajantappoa ja askartelua.

Lukio toimii vielä kohtalaisesti, mutta sielläkin voitaisiin panostaa enemmän niihin tietoihin, jotka oikeasti kuuluvat yleissivistykseen. Esimerkiksi maantiedossa voitaisiin syklonien muodostumista opiskella hiukan vähemmän ja panostaa esimerkiksi maailmankarttaan tutustumiseen. Euroopan valtiot taitaa aika harva ylioppilas osata kartalle sijoittaa, enkä itsestänikään mene takuuseen. Moldova...?

Ammattikorkeat voisivat lopettaa yliopiston/teknillisen yliopiston leikkimisen ja kouluttaa mieluummin entisten teknikoiden kaltaisia ihmisiä, jotka osaavat käytännön työt ja ymmärtävät kuitenkin enemmänkin ja laajemmin alasta. University of applied sciences my ass. Lisäksi näissäkin on alkanut tapahtua samaa kuin ammattikoulussa, eli yritystä puuttuu niin opettajilta kuin oppilailtakin. Lisäksi kilpailu on sen verran kovaa, että oppilaita houkutellaan naurettavilla perusteilla. Esimerkiksi jaetaan ilmaisia tietokoneita opiskelijoille ja järjestetään täysin hyödyttömiä puolen vuoden "projektimatkoja" ympäri maailmaa. Näiden matkojen käytännön hyöty on kuulemma pyöre nolla: projektin suunnittelu on tehty huonosti, haluttuja tapaamisia ei järjesty ja valtaosa ajasta menee odotellessa ja ihmetellessä. Projekti vetäistään muutamassa päivässä kasaan, koska opetushenkilökunta on kussut suunnittelun eikä matkalla ole mahdollisuutta oikeasti tehdä mitään hyödyllistä ja opettavaista. Kaiken huippu on kyllä se, että rahoitus riippuu opiskelijoiden määrästä. Totta kai silloin haalitaan tyhjiin paikkoihin nigerialaisia, niin minäkin rehtorina tekisin. Oikea ratkaisu olisi lakkauttaa koko koulu, jos ei oppilaita löydy.

Yliopistot ovat joitain poikkeuksia lukuunottamatta turhan etäällä työelämästä ja opiskelijamäärät aivan älyttömiä. Kaiken maailman elokuvaohjauksen maistereita ja taiteentutkijoita valmistuu vuosittain satakertaisesti tarpeeseen nähden. Valmistunutta vituttaa kun ei saa vuosien opiskelulla oman alan töitä, ja veronmaksajaa vituttaa maksaa tämä lysti. Lisäksi osa aloista elää omassa akateemisessa kuplassaan, jossa työelämää yliopiston ulkopuolella suorastaan halveksutaan eikä halutakaan edesauttaa valmistuneiden työllistymistä.

Parannusehdotuksia:
-lisää rahaa peruskouluun: ryhmäkoot pienemmäksi
-opettajille ja kouluille mahdollisuus vaikuttaa ongelmaoppilaisiin. Nykyisin oppilas voi käytännössä lopettaa koulunkäynnin, jos ei huvita.
-ammattikouluun jonkinlainen rima. Suurin osa tsemppaa ja saa itseluottamusta, osa putoaa, mutta ei niistä töihin ikinä olisi kuitenkaan sillä asenteella. Yrittäköön uudestaan myöhemmin, jos motivaatio kasvaa.
-oppisopimuskoulutusta tuettava ja lisättävä. Muutama vuosi oikean alan ammattilaisen työparina opettaa ihan eri tavalla. Annatko mieluummin 200 000 euron arvoisen täysperävaunuyhdistelmän henkilölle, joka on ajanut kortin ammattikoulussa ja loput kolme vuotta katsellut powerpointteja trukin käytöstä vai sellaiselle, joka on ollut kolme vuotta eläkkeelle jäämässä olevan kuskin mukana ja nähnyt miten toimitaan lumisateeessa, mäkeen jäädessä, kiireessä, hankalien asiakkaiden kanssa, kun lasti rikkoutuu tms?
-ammattikorkeita karsittava ja paljon ja palautettava teknikon koulutus. Kaikista ei tarvitse eikä voi tehdä insinöörejä. Insinööri pysyköön oikeasti asiantuntijana. Ammattikoulutaso-teknikko-insinööri-diplomi-insinööri on järkevämpi jako kuin ammattikoulutettu-huono insinööri-DI
-yliopistojen sisäänottomääriä pienennettävä ja paljon, etenkin humanistisella puolella. Lisäksi yhteistyötä työelämän kanssa lisättävä ja paljon.

Näillä päästäisiin jo alkuun.

edit:lipsahtipa off-topiciksi. Modet voivat vaikka siirtää omaksi avauksekseen, jos siltä tuntuu. Asia on kuitenkin mielestäni varsin tärkeä.

Quote from: petebe on 26.09.2010, 13:24:53

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:58:10

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Ilmeisesti jotkut tottuu siihen "opiskeluun" ja on mukava kun saa nukkua aamulla pitkään eikä tarvii mennä töihin.

Tuolla suomi24:ssä joku "akateeminen" valittelee aina silloin tällöin, eli siis riittävän usein että mieleen jäänyt kuinka ei saa töitä vaikka kaksi on tutkintojakin tullut tehtyä.

Sitä vaan pistää miettimään onko valtio tehnyt jonkinlaisen hukkainvestoinnin, mitäs tommonenkin jotain 10 vuotta käy koulua eikä silti töitä löydy. Ilmeisesti ei haluakaan mennä töihin ja jonkinlaista mielenterveysongelmaakin on kun jaksaa valittaa, vaikkei itse tekstistä se suoranaisesti ilmenekään.

Ymmärrän minä ettei niitä töitä löydy helposti jos jonkin turhanpäiväisen alan tutkinnon on tehnyt, mutta kun jostain syystä on sitten paljon parempi muita työttömiä, oikein akateeminen työtön, jollekka pitää löytyä niitä oman alan töitä, siinä missä muut menköön sinne minne sattuvat pääsemään.

Vieläpä ammattiliitot kirkuu, ainakin Akava että pitää vähentää opiskelupaikkoja. No mitä jos niitä olisi vähemmän? Ne samat sitten olisi käyneet kymmenen eri amista muttei töitä olisi silti löytynyt, mutta kalliimaksi olisi tullut valtiolle ja huonompi valikoima olisi työnantajilla valikoida valmistuneista Akavan aloilla.

Kun samaan aikaan on näitä joilla ei ole sitä ensimmäistäkään tutkintoa ja pelkkään peruskouluun jää osalla koulut, niin luulisi riittävän yhden kustantaminen valtion puolesta tasapuolisesti jokaiselle.

Tai ainakin tutkinnon jälkeen 20 vuoden odotus ennen seuraavan kustantamista, mielellään niin että veroja maksanut vähintään tuplasti sen tutkinnon hinnan verran ennen sitä uutta. Ei sillä etteikö niitä veroja menisi kaikenlaiseen turhaankin, mutta pieni osa vielä menee tarpeelliseenkin.

Sama amiksiin, mitä tolkkua on siinäkään että jotkut ei saa yhtään paikkaa, mutta toiset käy kolmisen eri amista peräkkäin kun töitä ei löydy. Jos lukio on sen kolme vuotta ja korkeakoulu olisi neljä jos viitsisivät opiskella, niin seitsemän vuotta kaikille peruskoulun jälkeistä ilmaista opiskelua maksimissaan, omilla rahoilla olkoon sitten koulussa vaikka eläkeikään asti.

Quote from: Kaptah on 26.09.2010, 13:36:26
-yliopistojen sisäänottomääriä pienennettävä ja paljon, etenkin humanistisella puolella.

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat. Suomalaisen lukion käymisellä suoraan sisään mille alalle vain mutta jos ei opiskelut mene tahtia jolla neljässä vuodessa valmistutaan, sitten ulos. Kumminkin yliopiston käyneet useasti osaa kieliä riittämiin jotta ulkomailta saisivat töitä jos kotimaasta eivät. Koulutus pienissä yksiköissä jorpakossa maksaa enemmän kuin isoissa yliopistoissa joten turhaa pistää porukkaa periaatteessa pihalle yliopistoista ja jorpakon pikkukouluihin, kuten nyt tehdään.
Jos yliopistoihin menee liiaksi väkeä joita ei työnteko kiinnosta, niin laittaa ne alkamaan aamulla kuudelta, sitten ilmoittautuminen kello yhdeksän ja kaksitoista ja kolmesta paikallaolemattomuudesta pihalle, eiköhän karsiudu pois laiskimmat helposti.

Vielä on sanottava, että osalla ihmisistä on aika epärealistiset kuvitelmat työelämästä. Omaa unelma-alaa on opiskeltava, eikä puhettakaan että otettaisiin selvää onko sillä alalla edellytyksiä työllistyä. Parempi työtön egyptologi kuin töissä jollain alalla, joka ei ole se mun juttu.

Quote from: Zngr on 26.09.2010, 13:28:43
Vähän huono päivä tänään tai jotain, mutta nyt ei ihan oikeasti mene jakeluun. Jos tilanne tuli yllätyksenä mitä sitten on kuviteltu alunperin? Että jos pääsee opiskelemaan Suomeen saa kahdeksan huonetta ja uima-altaan koska rahaa tulee taivaasta vai mitä vittua?

Vaikuttaisi tosiaan että luulevat kaikkien länsimaalaisten asuvan isossa omakotitalossa, kaksine autoineen, uima-altaineen ja loma-asuntoineen. Sitten tänne tultua ihmetellään että mitä nämä kerrostalot oikein ovat.

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 13:44:14

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Tämä on toisaalta myös johtanut siihen, että monilla aloilla töihin päästeäkseen on oltava jokin tutkinto, jolla ei kuitenkaan oikeasti tee mitään.

QuoteLähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan. Milloinkohan yhteiskunta pääsee eroon tuollaisesta maalaismentaliteetistä, että kaiken on alettava joskus ennen kello kymmentä. Pari sataa vuotta sitten sen kyllä ymmärsi, että jos piti mennä lypsämään lehmät aamulla, mutta nykyään ihan terveydellisten syiden takia tekee ihan hyvää, että koulut alkaisi aikaisintaan kello 10.

Ja nuorena pitääkin bilettää ihan ankarasti ja on vittumaista jos joidenkin ääliöiden takia pitää herätä liian aikaisin. Ja kyllä ne bilettäjät osaa mennä töihin kello 8, kun on on tarve.

Quote from: Kaptah on 26.09.2010, 14:02:20

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 13:44:14
Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Tämä on toisaalta myös johtanut siihen, että monilla aloilla töihin päästeäkseen on oltava jokin tutkinto, jolla ei kuitenkaan oikeasti tee mitään.

Mikäli välttämättä tahtovat alalle josta ei saa töitä, menkööt sitten. Onhan se parempi kuin että ovat valittamassa jollain muulla alalla etteivät tykkää tästä. Oppilaanohjaukseksi peruskoulussa riittäisi hyin listata eri alojen palkat ja eri paikoista valmistuneitten työttömyysprossat, lätkäistä lappu niistä kouraan ja antaa sitten valita millä perusteella huvittaa.

Quote from: Aschenisto on 26.09.2010, 14:03:29

QuoteLähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan. Milloinkohan yhteiskunta pääsee eroon tuollaisesta maalaismentaliteetistä, että kaiken on alettava joskus ennen kello kymmentä. Pari sataa vuotta sitten sen kyllä ymmärsi, että jos piti mennä lypsämään lehmät aamulla, mutta nykyään ihan terveydellisten syiden takia tekee ihan hyvää, että koulut alkaisi aikaisintaan kello 10.

Ja nuorena pitääkin bilettää ihan ankarasti ja on vittumaista jos joidenkin ääliöiden takia pitää herätä liian aikaisin. Ja kyllä ne bilettäjät osaa mennä töihin kello 8, kun on on tarve.

Mutta jollain tapaa jos karsia pitää opiskelijoita niin tuo on aika hyvä. Jos aikaa on bilettää liiaksi, joko on koulussa joka ei vastaa omaa tasoa eli pitäisi olla vaativammassa koulussa tai sitten ei saa siellä mitään aikaan.

Oletetaan että koulu alkaa kello 10 ja kestää kahdeksan tuntia, tällöin se loppuu kello 18. Päivänvaloa ei paljoa näy muualta kuin koulun ikkunoista jos ei innostu ulkoilemaan jo ennen kouluun menoa.

Mikäli koulu alkaa kello kuusi aamulla ja loppuu kello 14, ehtii päivänvalon nähdä ja ulkoilla sopivasti koulun päättymisen jälkeen. Lopputuloksena virkeämpi oppilas jota ei nukuta koko päivää.

En ollut itse ollenkaan yllättynyt siitä, ettei haastateltu tiennyt Suomen työllisyystilanteesta.

Ensinnäkin kehitysmaissa elää sitkeästi uskomus, että länsimaissa on - myös hintoihin suhteutettuna - valtava palkkataso sekä loistava työllisyys. Luulisin myös, että koska kehitysmaissa koulutettua työvoimaa on suhteellisesti vähemmän, jolloin koulutettujen ihmisten on helpompi löytää töitä, kehitysmaista tuleva helposti yliarvioi koulutettujen työllisyyden länsimaissa.

Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

(Ja ilmeisesti kriittinen ajattelu ja itsenäinen tiedonhaku eivät välttämättä ole korkeassa asemassa kaikissa kehitysmaiden kouluissa, joten periaatteessa yllättävän koulutetutkin ihmiset eivät tajua tällaisia asioita.)

Perusongelmahan on tietysti se, että varsinkin ammattikorkeiden kannustin on haalia sisään opiskelijoita piittaamatta näiden työllistymismahdollisuuksista, mikä tulee jutustakin selväksi.

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 14:08:52

Quote from: Kaptah on 26.09.2010, 14:02:20

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 13:44:14Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Mikäli välttämättä tahtovat alalle josta ei saa töitä, menkööt sitten. Onhan se parempi kuin että ovat valittamassa jollain muulla alalla etteivät tykkää tästä.

Tulee aika kalliiksi veronmaksajille tuollainen haluttomuus kuunnella valitusta, kun meillä on kuitenkin opiskelijoille maksuttomat, veronmaksajien kustantamat opinnot... Kaipa lapsillekin kannattaa olla ostamatta ihan kaikkea, mitä haluavat, vaikka joutuukin sitten kuuntelemaan valittamista jonkin aikaa?

Ja se, että koulutetut keskimäärin työllistyvät paremmin korkeammalla palkalla, ei tosiaan tarkoita, että kaikki koulutetut saisivat hyvää palkkaa tai edes työllistyisivät.

Quote from: Aschenisto on 26.09.2010, 14:03:29

QuoteLähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Quote from: petebe on 26.09.2010, 12:23:01

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:18:04
Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Tuossa on varmasti pitkälti totuus asiasta. Miten voi olettaakaan ammattikorkeakoulujen olevan huipputasolla kun yliopistoistakaan ei päässyt kuin yksi maailman sadan parhaan yliopiston listaukseen!

edit. Tarkistin tietoni, kun aloin miettiä muistinko väärin. Niin oli: suomalaisista yliopistoista ainoa 200 parhaan joukossa oleva on sijalla 102 Helsingin yliopisto.

Yliopistojen ja korkeakoulujen laatumittarit ovat aivan oma lukunsa, mutta mielestäni kaiken keskimääräisistä ammattikorkeakouluista tosiaankin kertoo se, että ne olivat vielä parisen kymmentä vuotta sitten opistoja. Ei opistosta tehdä akateemisesti uskottavaa instituutiota nimeä vaihtamalla, jos oikeastaan millään.

Imagomarkkinointi ja itsepetos on kuitenkin ilmeisesti suomalaisten piirissä sen verran hyvin onnistunut, että suuri osa kansasta jättää tämän takia mitä ihmeellisimmät epäkohdat järjestelmästä vaille kritiikkiä - eihän tavallinen kaduntallaaja voi uskottavasti ylivertaisten akateemikkojen budjetointia kritisoida.

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 14:19:32

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 14:08:52

Quote from: Kaptah on 26.09.2010, 14:02:20

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 13:44:14Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Mikäli välttämättä tahtovat alalle josta ei saa töitä, menkööt sitten. Onhan se parempi kuin että ovat valittamassa jollain muulla alalla etteivät tykkää tästä.

Tulee aika kalliiksi veronmaksajille tuollainen haluttomuus kuunnella valitusta, kun meillä on kuitenkin opiskelijoille maksuttomat, veronmaksajien kustantamat opinnot... Kaipa lapsillekin kannattaa olla ostamatta ihan kaikkea, mitä haluavat, vaikka joutuukin sitten kuuntelemaan valittamista jonkin aikaa?

Ja se, että koulutetut keskimäärin työllistyvät paremmin korkeammalla palkalla, ei tosiaan tarkoita, että kaikki koulutetut saisivat hyvää palkkaa tai edes työllistyisivät.

Ja mitä sitten? Vaihtoehtonahan ei ole että he jäisivät koulutta, vaan se että menisivät jonkin valtiollisen komitean mielestä sopivalle alalle. Gosplan päättää ja kansalainenhan tottelee!

Quote from: Mika on 26.09.2010, 14:20:56

Quote from: Aschenisto on 26.09.2010, 14:03:29

QuoteLähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Minusta tuo "vapaus" on pelkkä tekosyy laiskottelulle.
Eli toisinsanottuna suurin osa ei osaa ottaa vastuuta koska menee päälle neljä vuotta? Nämä akateemisesti vapaat ovat vastuuttomia?

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 14:14:43
En ollut itse ollenkaan yllättynyt siitä, ettei haastateltu tiennyt Suomen työllisyystilanteesta.

Ensinnäkin kehitysmaissa elää sitkeästi uskomus, että länsimaissa on - myös hintoihin suhteutettuna - valtava palkkataso sekä loistava työllisyys. Luulisin myös, että koska kehitysmaissa koulutettua työvoimaa on suhteellisesti vähemmän, jolloin koulutettujen ihmisten on helpompi löytää töitä, kehitysmaista tuleva helposti yliarvioi koulutettujen työllisyyden länsimaissa.

Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

(Ja ilmeisesti kriittinen ajattelu ja itsenäinen tiedonhaku eivät välttämättä ole korkeassa asemassa kaikissa kehitysmaiden kouluissa, joten periaatteessa yllättävän koulutetutkin ihmiset eivät tajua tällaisia asioita.)

Perusongelmahan on tietysti se, että varsinkin ammattikorkeiden kannustin on haalia sisään opiskelijoita piittaamatta näiden työllistymismahdollisuuksista, mikä tulee jutustakin selväksi.

Mitäpä väliä saavatko töitä, kunhan laittavat riittävät lukukausimaksut että oppilaitokset eli valtio tekee voittoa ulkomaisilla opiskelijoilla.
Jos ei ole tulijoita yllättäen niin ottakoon suomalaisia, jos jollekin linjalle ei ole hakijoita niin linja kiinni. Onkohan tuokaan että joka koululla on oma hallinto, kovinkaan järkevä ratkaisu kun maan koko on kumminkin se vähän päälle viisi miljoonaa. Josko kilpailisivat mieluummin opiskelijoiden oppimistasolla kuin rahan kuppaamisella, mikäli hallintoa yhtenäistettäisiin niin että paikat sinne minne oppilaat tahtovat mennä. Helsinki korkeine kustannuksineen voisi olla erillinen, lähinnä niille joilla on perhesyitä tms. opiskella siellä, olisi kohtuullinen valikoima oppilaitoksia tarjolla.

Quote from: foobar on 26.09.2010, 14:25:23
Ei opistosta tehdä akateemisesti uskottavaa instituutiota nimeä vaihtamalla, jos oikeastaan millään.

Surkuhupaisinta tuossa on se, että opistoista valmistuneet olivat lähes joka kriteerillä tasokkaampia ja alansa paremmin osaavia työntekijöitä, kuin nykyisistä AMK:ista valmistuneet. Silloin tosin opiskelijamateriaalikin oli tasokkaampaa, aloituspaikkoja oli paljon vähemmän, eikä opiskelijoita tarvinnut haalia epätoivoisesti pitkin Afrikkaa ja Kiinaa.  

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 13:44:14

Quote from: petebe on 26.09.2010, 13:24:53

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:58:10

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Ilmeisesti jotkut tottuu siihen "opiskeluun" ja on mukava kun saa nukkua aamulla pitkään eikä tarvii mennä töihin.

Ikuisuuskorkeakouluopiskelijana sanoisin, että sitäkin ongelmaa osataan paisutella, vaikka toki osittain suoritetuista opinnoista jää osaamispuolelle joskus aukkoja. Itse tutkinnolla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään merkitystä vaan sillä, mitä osaa ja mitä pystyy tekemään tämän koulutuksen ansiosta. Tutkinto voi olla vain tietyntyyppinen minimilaatukriteeri, jota toki monilla aloilla käytetäänkin.

Itse olen kieltämättä ollut "opiskelijana" niin pitkään, että kohta voisivat opintojen alussa tehdyt lapset mennä yliopistoon jos niitä olisi tehnyt. Mutta toisaalta; olen opiskellut aktiivisesti noin kolme vuotta ja lopun aikaa tehnyt täysipäiväisesti oman alani töitä. Jos olen yhteiskunnalle riippakivi, luulen että vikaa on enemmän siellä prosesseissa kuin omassa toiminnassani.

Toki eri mieltäkin saa asiasta olla, mutta ainakin konkreettisesti itse saamani korkeakoulun opetusresurssit olen veroissa maksanut takaisin jo muutamaan kertaan. Siitä edeltävästä perus- ja lukiokoulutuksesta voi sitten ehkä olla eri mieltä, mutta vaatiiko joku näiden koulujen vuosimääräistä lyhentämistä? Niissä kuitenkin jokaista oppilasta kohden on yksi henkilö fyysisesti läsnä noin kahdeksan tuntia päivässä paljon korkeakoulujen peruskurssiryhmiä pienemmissä ryhmissä, kaksitoista vuotta per oppilas.

Quote from: Lasisti on 26.09.2010, 12:33:28
Ihan älytön tarina ;D

Kotimaassaan vauraasti elävä kemianopettaja tulee Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa (hyöty oli mikä?), ja yllättäen rahaa ei ole penninjeniä.

Pravda ei asiaa kerro (kun ei osannut kysyä), mutta epäilen Davidin lisäksi olevan prinssi-faarao, jota nyt siis Suomessa törkeän nuivasti kohdellaan.

Minusta tuossa artikkelissa ei paneuduttu ongelman syihin. Korkeintaan viitattiin siihen, että "David" oli tyhmä ja "luuli". Ei paneuduttu siihen, miksi David, joka nyt yliopistonkäyneenä kemianopettajana ei luulisi uskovan ihan joka asiaan, oli siinä kuvitelmassa, että "pienen suomalaiskaupungin ympärillä on länsimaan vauraat työmarkkinat". Kenen vastuulla on, että "David":eille uskotellaan pienten suomalaiskaupunkien ympärillä olevan työmarkkinoita? Kuka on vastuussa siitä, että maailmalla valehdellaa Suomen tarvitsevan joitain työntekijöitä kun ilmiselvästi näin ei ole! Ja viimeksi, kuka vastaa siitä, että pienten suomalaiskaupunkien ympärillä ei ole länsimaan vauraita työmarkkinoita? Huutava orjatyövoimapula korkeintaan.

Quote from: Lemmy on 26.09.2010, 14:44:00
Minusta tuossa artikkelissa ei paneuduttu ongelman syihin. Korkeintaan viitattiin siihen, että "David" oli tyhmä ja "luuli". Ei paneuduttu siihen, miksi David, joka nyt yliopistonkäyneenä kemianopettajana ei luulisi uskovan ihan joka asiaan, oli siinä kuvitelmassa, että "pienen suomalaiskaupungin ympärillä on länsimaan vauraat työmarkkinat". Kenen vastuulla on, että "David":eille uskotellaan pienten suomalaiskaupunkien ympärillä olevan työmarkkinoita? Kuka on vastuussa siitä, että maailmalla valehdellaa Suomen tarvitsevan joitain työntekijöitä kun ilmiselvästi näin ei ole! Ja viimeksi, kuka vastaa siitä, että pienten suomalaiskaupunkien ympärillä ei ole länsimaan vauraita työmarkkinoita? Huutava orjatyövoimapula korkeintaan.

Eikös muuten näistä matikan ja kemian opettajista ollut lehtien mukaan pulaa joitain vuosia sitten? Jos yhä on, miksei opetellut kieltä, opettanut samalla kun opiskelee omaa ainettaan. Jos yliopiston on käynyt, miksei opiskellut omaa alaansa yliopistossa amk:n sijaan. Vai olisiko tehtävä johtopäätös että koko artikkeli on sitä itseään. David on olemassa, nimi on kumminkin Mohammed, koulutokari ostettu kolmella taalalla, kieltäkään ei ole oppinut eikä mitään muutakaan mutta pientä liiketoimintaa on ollut liittyen nautintoaineiden maahantuontiin.

Quote from: Lemmy on 26.09.2010, 14:44:00
Minusta tuossa artikkelissa ei paneuduttu ongelman syihin. Korkeintaan viitattiin siihen, että "David" oli tyhmä ja "luuli". Ei paneuduttu siihen, miksi David, joka nyt yliopistonkäyneenä kemianopettajana ei luulisi uskovan ihan joka asiaan, oli siinä kuvitelmassa, että "pienen suomalaiskaupungin ympärillä on länsimaan vauraat työmarkkinat". Kenen vastuulla on, että "David":eille uskotellaan pienten suomalaiskaupunkien ympärillä olevan työmarkkinoita? Kuka on vastuussa siitä, että maailmalla valehdellaa Suomen tarvitsevan joitain työntekijöitä kun ilmiselvästi näin ei ole! Ja viimeksi, kuka vastaa siitä, että pienten suomalaiskaupunkien ympärillä ei ole länsimaan vauraita työmarkkinoita? Huutava orjatyövoimapula korkeintaan.

Sellainen mielikuva on jäänyt, että ammattikorkeakoulujen itsekehu on täysin irti realiteeteista, ja tilanne on epäilemättä vielä enemmän tällainen kun houkutellaan opiskelijoita maista joissa kenelläkään ei kertakaikkiaan voi olla realistista kuvaa jonkin Suomen takahikiän AMK:n tai sitä ympäröivän alueen todellisesta tilanteesta.

Enitenhän tässä ihmetyttää se, miksi valtio ja kunnat tällaisia organisaatioita näin avokätisesti rahoittavat, eivätkä suitsi niiden mahdollisuuksia esim. ulkomaisten opiskelijoiden ottamisen suhteen. Epäilen syyksi sitä, että epäkohtien (lähes koko AMK-järjestelmä itsessään) myöntäminen olisi kuolettava isku monelle poliitikolle ja urabyrokraatille, varsinkin kunta-/kuntayhtymätasolla. Siksi ei kertakaikkiaan voida tehdä jotain, joka veronmaksajille vastuullisen rahankäytön kannalta olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.

Toimimaton järjestelmä pitää purkaa. Ei se sen vaikeampaa ole.

Ja jos välttämättä halutaan kouluttaa kehitysmaiden ihmisiä, niin viedään suomalainen oppilaitos kehitysmaahan. Ei se sen vaikeampaa ole.

Itse näkisin koulutuksen ainoana järkevänä kehitysavun muotona.
Mikrolaina siihen päälle.
Ja loppu onkin ihmisestä itsestään kiinni.

Tässä juuri olen antanut pientä tukiopetusta eräälle Turun AMK:ssa opiskelevalle. Perustana on heikohkosti käyty ammattikoulu täysin eri alalta. Nyt sitten ollaan aivan helisemässä esimerkiksi matematiikan kanssa, kun tiedot ovat samaa luokkaa kuin keskiverto yhdeksäsluokkalaisella. Ero tämän henkilön taidoissa ja sillä, mistä tuolla aloitetaan opiskelu, on valtava. (edit:motivaatio ja yritys on kohdallaan, mutta tasoero on aivan valtava)

Ei tällainen ole kenenkään etu. Tuonnekin otetaan sisään opiskelijoita, joilla ei ole mitään edellytyksiä pärjätä opinnoissa. Ei minusta vika ole siinä ihmisessä, joka haluaa opiskella (tässä tapauksessa erittäin yleishyödyllistä ja oikeaa alaa), vaan siinä oppilaitoksessa, joka haalii opiskelijoita sisään täysin riippumatta siitä, onko heillä mitään edellytyksiä pärjätä opinnoissaan.

Quote from: Kelpo Hääppönen on 26.09.2010, 12:02:05

QuoteOikeastaan hänellä olisi pitänyt olla oleskelulupasäädösten mukaan 6 000 euroa pankkitilillä. Sellaisen säästäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista edes hyvin toimeentulevalle virkamiesperheelle, joten David oli tehnyt niin kuin köyhien maiden opiskelijat usein tekevät: lainasi rahat väliaikaisesti tilille. Siksi tässä jutussa ei kerrota Davidin oikeaa nimeä eikä opiskelupaikkaa. Kahdessa kuukaudessa rahat alkoivat loppua, ja David lähti epätoivoissaan Helsinkiin

Siis 6000€ oli kuitenkin saatu jostain - ja kahdessa (2) kuukaudessa humppastu diskoiluun??

Luultavasti rahat eivät kuluneet diskoiluun vaan laina piti maksaa takaisin, mutta työtä Davidin yllätykseksi ei löytynytkään, jolloin lainarahat olivat poissa eikä uutta rahaa ollut tullut tilalle.

Quote from: Kelpo Hääppönen on 26.09.2010, 12:02:05Kuusi huonetta ja korkea asema piikayhteiskunnassa mutta 6000 euroa piti lainata??

Piikayhteiskunnassahan jollain 1500 eurolla saa jo luksuselintason. Ei siis mitenkään kummallista.

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 14:14:43
Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

Osittain tämä johtuu siitä että monissa suomalaisissa korkeakouluissa kielitaitovaatimus on aivan uusi juttu: esim. silloin kun itse opiskelin Helsingin yliopistossa (valmistuin 10 vuotta sitten) sinne tosiaankin pääsi osaamatta suomea tai ruotsia, ja ainakin tietojenkäsittelytieteestä pystyi valmistumaankin osaamatta suomea tai ruotsia.

En tosiaankaan keksi sille olettamukselle että kielivaatimuksia ei ole mitään muuta syytä. Päinvastoin, minusta tuntuu että yleensä ihmiset olettavat että kielivaatimuuksia on, ellei niille ole sanottu muuta.

Quote from: Vera on 26.09.2010, 15:36:58

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 14:14:43Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

Osittain tämä johtuu siitä että monissa suomalaisissa korkeakouluissa kielitaitovaatimus on aivan uusi juttu: esim. silloin kun itse opiskelin Helsingin yliopistossa (valmistuin 10 vuotta sitten) sinne tosiaankin pääsi osaamatta suomea tai ruotsia, ja ainakin tietojenkäsittelytieteestä pystyi valmistumaankin osaamatta suomea tai ruotsia.

Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 15:58:25
Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Sitten ehkä kyse on tyhmyydestä? :) Minkä alojen opiskelijat ovat kyseessä?

Luulen että esim. IT-alalla kyse voi olla siitä että siellähän on töissä paljonkin ihmisiä jotka osaavat vain englantia, opiskelijat tietävät sen mutta eivät tajua kuinka paljon helpompaa työn hankkiminen on jos osaa myös suomea.

Tätä vahinkoa pistetään kiertämään aika laajasti: maahanmuuttajafoorumit ovat täynnä tyyppejä jotka neuvovat muille että suomen kieli on ihan turha taito työnsaannin kannalta. :(

Quote from: TJK on 26.09.2010, 10:21:57
Ongelma johtuu siitä, että valtionosuusjärjestelmä antaa rahoitusta lähinnä opiskelijamäärän mukaan. Monissa ammattikorkeakouluissa taas on vaikeuksia saada kaikkia linjoja täyteen, joten täysin looginen reaktio on, että opiskelijoita haetaan vaikka ulkomailta.

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

Tässä huomataan väärän mittarin ongelma. Mittarina parempi olisikin vaikka valmistuneiden määrä suhteessa ja aloittaneisiin ja lisäksi valmistuneista suhdeluku siitä, moniko on työllistynyt vuoden sisällä valmistumisestaan. Voisi tulla oppilaitoksiin intoa kouluttaa nuorista työntekijöitä.

Siinä mielessä on hyvä, että yleisesti tiedetystä käytännöstä rahojen kanssa kirjoitetaan. Järjestelmä on huono ja sen väärinkäyttäjät kärsivät siitä lopulta itsekin, jos eivät keksi vaihtoehtoisia tulonlähteitä.

En ole lukenut paperiversiota, mutta tässä hieman tällaista yksinkertaistettua spekulaatiota "Davidista" (jonka lähtömaakin on saatettu muuttaa tunnistamisen estämiseksi) ja kommenttia aikaisempiin viesteihin:

- Kuuden huoneen talo voi olla Davidin vanhempien ja siellä asuu ehkä suurikin perhe. Mutta vaikka se olisi hänen omansa, se voi olla vaatimaton ainakin meidän mittapuumme mukaan ja sijaita halvalla alueella. Jos David toimi opettajana maaseudulla, kyseessä saattoi olla myös työsuhdeasunto. Ne etiopialaiset, jotka asuvat tällaisissa taloissa (http://www.ezega.com/RealEstate/PropertyDetails.aspx?page=properties&PID=4106), saattavat tullakin toimeen omilla rahoillaan Suomessa. Afrikkalainen ylempi keskiluokka ja yläluokka suuntautuu kuitenkin pääasiassa muualle opiskelemaan.

- Kotiapulaisten palkkaamisessa ei missään Afrikan maassa ole mitään erikoista. Apulaisen päiväpalkka on hyvin alhainen.

- Davidin asema on ollut etuoikeutettu omassa maassaan, joskaan ei niin etuoikeutettu, ettei Suomi olisi tuntunut houkuttelevalta.

- Julkisen sektorin palkat ovat Etiopiassa huonot. Parista sadasta eurosta kuussa on vaikea säästää kuutta tonnia. (Sellaista summaa ei ole kaikilla suomalaisillakaan vanhemmilla kerralla annettavaksi lasten opiskelun tukemiseksi.)

- Etiopiassa on muitakin kuin taloudellisia ongelmia, joiden takia korkeasti koulutettu väki vuotaa ulkomaille. Paras aines otetaan avosylin vastaan eräissä maissa, joissa on tarjolla töitä akateemisesti koulutetuille.

- David tuskin haluaa olla secondary schoolin opettajana koko elämäänsä. Hänellä ei myöskään liene ambitioita kemian alalla, vaan hän todennäköisesti suunnittelee rahakkaampaa työtä IT-alalla. Muuten hän olisi hakeutunut opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon.

- Jos Davidilla olisi kemian alalla jotain erityisosaamista, hän todennäköisesti olisi työskennellyt yksityisellä sektorilla ja jossain kansainvälisessä firmassa. Hänellä olisi ollut kohtuullinen palkka eikä hän olisi halunnut vaihtaa alaa.

- Toisaalta Davidin tutkinto afrikkalaisesta yliopistosta saattaa sisällöllisesti olla niin huono, ettei siltä pohjalta edes pärjäisi suomalaisessa yliopistossa.

- On tietysti myös mahdollista, että David suunnittelee Suomesta hankkimansa koulutuksen yhdistämistä mahdolliseen aiempaan osaamiseensa ja kokemukseensa.

- Suomalaiset palkat kuulostavat etiopialaisesta huimilta. Huonostikin palkattu työ ilmaiseksi hankitun koulutuksen ohella kohentaisi Davidin sosiaalista asemaa kotimaassa huomattavasti.

- Harva afrikkalainen ymmärtää, miten kallista eläminen Suomessa on, tai sivuuttaa kysymyksen. Täällä jo oleskelevat saattavat antaa väärän kuvan, koska eivät kehtaa kertoa totuutta tilanteestaan. Moni myös suunnittelee kitkuttelevansa puurolla ja asuvansa jonkun siivellä.

- Koska suomalaisia hämätty kierrättämällä rahaa, voi olla syntynyt käsitys, että Suomessa onnistuu muunkinlainen laittomuus, kuten pimeä työnteko. Pimeätkin työmarkkinat ovat kuitenkin rajalliset ja sielläkin saatetaan yllättäen tarvita suomen kieltä. Kielen opiskeleminen puolestaan on oletettua työläämpää.

- Jopa työttömyydestä huolimatta elintaso voi Suomessa olla paljon korkeampi kuin kotimaassa. Lisäksi mahdollisuus päästä nauttimaan suomalaisesta sosiaaliturvasta kiinnostaa monia. Usein käykin niin, että paluu kotimaahan ei syystä tai toisesta muutaman vuoden jälkeen enää houkuttele. Lyhyen ja pitkän tähtäyksen projekteissa auttaa muun muassa seurustelusuhde ja/tai avioliitto suomalaisen kanssa.

- Monella opiskelijana Suomeen tulleella kehitysmaalaisella on vuosia hyvin vaikeaa, mutta paluu kotiin voisi useasta syystä olla vielä vaikeampaa. Davidin kohdalla tilanne lienee se, että hänellä ei ole rahaa edes paluulippuun. Jollakin tavalla hän todennäköisesti järjestää asiansa ja pysyy Suomessa. Muutaman vuoden kuluttua hän luultavasti on jo niin vieraantunut kotimaastaan, että käy siellä korkeintaan vierailemassa.

Quote from: nuiseva on 26.09.2010, 18:21:38
Tässä huomataan väärän mittarin ongelma. Mittarina parempi olisikin vaikka valmistuneiden määrä suhteessa ja aloittaneisiin ja lisäksi valmistuneista suhdeluku siitä, moniko on työllistynyt vuoden sisällä valmistumisestaan. Voisi tulla oppilaitoksiin intoa kouluttaa nuorista työntekijöitä.

Kyllä opetusministeriöllä on käytössä tuloksellisuuseränsä, joissa sellaiset mittarit huomioidaan. Niiden painoarvon lisäämisestä voidaan tietysti keskustella, mutta ulkomaalaisten opiskelujen kustantamisesta pitäisi siltikin päättää mielestäni erikseen. Siitäpä yksi vaaliteema...

"Master of Chemistry, University of Ruritania". Hyvä tutkinto baaritiskille Bloody Maryja sekoittelemaan. Kannattaa silti mitata pullonpohjat työpäivän jälkeen.

Quote from: Kaptah on 26.09.2010, 13:36:26
Suomen koulutusjärjestelmä on täysin perseellään. .....

edit:lipsahtipa off-topiciksi. Modet voivat vaikka siirtää omaksi avauksekseen, jos siltä tuntuu. Asia on kuitenkin mielestäni varsin tärkeä.

10 pistettä ja papukaijamerkki. täysin samaa mieltä kaikesta!!!

harvinaista?!

Quote from: Vera on 26.09.2010, 16:05:55

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 15:58:25
Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Sitten ehkä kyse on tyhmyydestä? :) Minkä alojen opiskelijat ovat kyseessä?

Luulen että esim. IT-alalla kyse voi olla siitä että siellähän on töissä paljonkin ihmisiä jotka osaavat vain englantia, opiskelijat tietävät sen mutta eivät tajua kuinka paljon helpompaa työn hankkiminen on jos osaa myös suomea.

Tätä vahinkoa pistetään kiertämään aika laajasti: maahanmuuttajafoorumit ovat täynnä tyyppejä jotka neuvovat muille että suomen kieli on ihan turha taito työnsaannin kannalta. :(

IT-alalla on tosiaan töissä ihmisiä jotka osaavat vain englantia. Mutta he ovat yleensä ihmisiä, jotka ovat vain käymässä ja heillä on jotain erityistaitoja, joita juuri silloin tarvitaan.

En itse ottaisi töihin ihmistä, joka ei osaa kohtuu sujuvaa suomea. Mitä hän tekisi? koodaisi/konffaisi vain niitä keikkoja, joissa koko dokumentaatio on englanniksi? määrittelijäksi hänestä ei ole, koska asiakasrajapinta on kuitenkin suomeksi, suurissakin asiakasyrityksissä. Testaaja? ei, käyttöliittymät ovat yleensä suomeksi, samoin dokumentaatio. Projari? ei, vain poikkeustapauksissa koko asiakasrajapinta voidaan hoitaa englanniksi.

Eli suomea osaamattoman käyttöarvo on poikkeuksia lukuunottamatta niin paljon huonompi kuin suomea puhuvan, että ei tule kyseeseen palkata vain englantia osaavaa perustöihin.

Hänellä todellakin pitää olla jotain sellaista arvokasta tietoa ja taitoa, että hänelle voidaan antaa tarvittaessa suomenkielinen päälystakki tai että hänen takiaan kannattaa kääntää dokumentit suomeksi.

Joissakin tapauksissa tietyille asiakkaille koko projekti määritelyistä testaukseen on kokonaan asiakasrajapinnan ja dokumentoinnin suhteen englanninkielinen, mutta näitä keissejä on niin harvassa, että niiden vuoksi muuten rajallisen käytettävyyden omaavaan suomea osaamatonta ei kannata palkata.

Ja muut kielethän ei kuin englanti, eivät missään nimessä tule kyseeseen, niille ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä.

Quote from: Koskela Suomesta on 26.09.2010, 22:02:04

Quote from: Vera on 26.09.2010, 16:05:55

Quote from: Femakko on 26.09.2010, 15:58:25
Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Sitten ehkä kyse on tyhmyydestä? :) Minkä alojen opiskelijat ovat kyseessä?

Luulen että esim. IT-alalla kyse voi olla siitä että siellähän on töissä paljonkin ihmisiä jotka osaavat vain englantia, opiskelijat tietävät sen mutta eivät tajua kuinka paljon helpompaa työn hankkiminen on jos osaa myös suomea.

Tätä vahinkoa pistetään kiertämään aika laajasti: maahanmuuttajafoorumit ovat täynnä tyyppejä jotka neuvovat muille että suomen kieli on ihan turha taito työnsaannin kannalta. :(

IT-alalla on tosiaan töissä ihmisiä jotka osaavat vain englantia. Mutta he ovat yleensä ihmisiä, jotka ovat vain käymässä ja heillä on jotain erityistaitoja, joita juuri silloin tarvitaan.

En itse ottaisi töihin ihmistä, joka ei osaa kohtuu sujuvaa suomea. Mitä hän tekisi? koodaisi/konffaisi vain niitä keikkoja, joissa koko dokumentaatio on englanniksi? määrittelijäksi hänestä ei ole, koska asiakasrajapinta on kuitenkin suomeksi, suurissakin asiakasyrityksissä. Testaaja? ei, käyttöliittymät ovat yleensä suomeksi, samoin dokumentaatio. Projari? ei, vain poikkeustapauksissa koko asiakasrajapinta voidaan hoitaa englanniksi.

Eli suomea osaamattoman käyttöarvo on poikkeuksia lukuunottamatta niin paljon huonompi kuin suomea puhuvan, että ei tule kyseeseen palkata vain englantia osaavaa perustöihin.

Hänellä todellakin pitää olla jotain sellaista arvokasta tietoa ja taitoa, että hänelle voidaan antaa tarvittaessa suomenkielinen päälystakki tai että hänen takiaan kannattaa kääntää dokumentit suomeksi.

Joissakin tapauksissa tietyille asiakkaille koko projekti määritelyistä testaukseen on kokonaan asiakasrajapinnan ja dokumentoinnin suhteen englanninkielinen, mutta näitä keissejä on niin harvassa, että niiden vuoksi muuten rajallisen käytettävyyden omaavaan suomea osaamatonta ei kannata palkata.

Ja muut kielethän ei kuin englanti, eivät missään nimessä tule kyseeseen, niille ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä.

Tämä riippuu käsittääkseni kyllä valtavasti siitä yrityksestä jossa hommia hoidetaan. Firmoissa joiden asiakkaat ovat pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla ja toiminnot hajautuneina useisiin maihin ei prosessien täysenglanninkielisyys ole mikään poikkeus, mutta se on toki totta, että lähes pelkästään suomalaisista koostuvan toimiston kannalta on ongelmallista jos myös puhuttu kommunikaatio pitää vaihtaa suomesta tankeroenglanniksi.

Suurin kieleen liittyvä ongelma maahanmuuttajan kannalta on ehkä kuitenkin se, että valtaosa työstä Suomessa tehdään yrityksissä jotka eivät ole tässä mittakaavassa kansainvälisiä. Niiden firmojen kohdalla kielipuolisuudesta on (erityisiä positioita lukuunottamatta) lähinnä suunnatonta haittaa vaikka hakijan englanti olisi täydellistä.

Edit: Ja niin, jos mietitään tätä uutista josta tämä ketju lähti käyntiin, niin yleensä näissä kansainvälisissä firmoissa on onnistuvalla työnhakijalla kuitenkin oltava suomalaistasoinen korkeakoulutasoinen koulutus tai vastaava osaaminen, tyypillisesti vähän enemmän kuin pelkästään alan perusosaaminen. Jotenkin jää mielikuva, ettei tällä kaverilla kuitenkaan ole. Siinä tilanteessa se suomenkielentaidottomuus kyllä heikentää työllistymismahdollisuuksia entisestään, käytännössä nollaan.

Olen kai muuttunut tälle lisättävälle asialle sokeaksi koska niillä työpaikoilla joilla itse on tullut työskenneltyä on korkeakoulutasoinen osaaminen, ei pelkkä Lumumban yliopiston paperi, perusoletus jota ei tule edes ajatelleeksi. Suomenkielen taidosta voidaan joustaa, koska firmojen toimintakieli on ollut nimenomaan englanti, mutta alan relevantti osaaminen on pitänyt kaikilta tähän asti löytyä.

QuoteMutta jollain tapaa jos karsia pitää opiskelijoita niin tuo on aika hyvä.

Ota myös huomioon, että on olemassa aamuvirkkuja sekä iltavirkkuja. Aamuvirkuille ei tuota ongelmia herätä kello seitsemän ja mennä kouluun kymmeneltä, mutta iltavirkuille tuottaa ongelmia herätä seitsemän aikoihin. Sen sijaan, mikäli koulu alkaisi kello kymmenen, niin suurin osa iltavirkuista jaksaa herätä jo siinä yhdeksältä.

Parempi tapa karsia opiskelijoita on tasokokeet, pääsykoerajat, tiukat poissaolosäädökset ja ennen kaikkea se, ettei rahdata moniosaajia AMK:hon...

QuoteMikäli koulu alkaa kello kuusi aamulla ja loppuu kello 14, ehtii päivänvalon nähdä ja ulkoilla sopivasti koulun päättymisen jälkeen

Työt alkaa kello 7 ja kun pääsen kotiin nukuttaa ihan hirveesti. Joten vedän torkut. Jos työt alkaisi kello 9 tai 11, niin sitten en ainakaan vetäisi torkkuja ja jaksaisin loppuillan...

On puolueeton fakta, että Suomessa otetaan mieluiten töihin henkilöitä, jotka puhuvat työssä vaadittua kieltä eli suomea. Tämä ei ole rasismia vaan aika itsestäänselvä asia työn onnistumisen kannalta.
Silti tämä johtaa väistämättä siihen, että ulkomaalaistaustaiset jäävät työttömäksi.

Mikä neuvoksi? Noh, totta kai työnantajan on kaikesta huolimatta pakko palkata mamu suomalaisen sijasta, koska muuten ollaan rasisteja ja ihmetellään miksi Ahmed ei saa töitä :facepalm:.

Tämä taas johtaa siihen, että suomalaiset jäävät työttömiksi omassa maassaan ja raivostuvat, ja tehdyn työn laatu huononee.
Mutta ei voi mitään, olisi rasismia olla tuhoamatta Suomen elinkeinorakennetta.

QuoteParempi tapa karsia opiskelijoita on tasokokeet, pääsykoerajat, tiukat poissaolosäädökset ja ennen kaikkea se, ettei rahdata moniosaajia AMK:hon...

Olen opiskellut hiljattain kahdessa eri AMK:ssa, lopettanut molemmat ensimmäisen vuoden jälkeen.

Halukkaita kouluihin oli molemmissa tapauksissa joitakin satoja, mutta linjalle otettiin opiskelijoita vain n. 13.
Ongelmana mielestäni tilanteessa on se, että opiskelijoita yritetään karsia väkisin. Vain parhaiten monipäiväisistä kokeista suoriutuneet hyväksyttiin sisään kouluun. Motivaatio ja halukkuus kyseisen alan opiskeluun ei ollut tarkasteltava kriteeri, vaikka sen olisi pitänyt olla.

Lopetin molemmat koulut, koska minua ei kyseinen ala kiinnostanut kummallakaan kerralla ja AMK-opiskelu tuntui lähinnä pelleilyltä: tehtiin väriympyröitä vesiväreillä ja piirreltiin palleroita paperiin. Jos sattui olemaan poissa koulusta pari päivää, kohdeltiin kuin olisin ala-asteikäinen kakara ja hyvä kun ei laitettu pyytämään vanhemmilta nimikirjoitusta poissaolovihkoon.
Toisaalta on henkilöitä, jotka nauttivat tämänkaltaisesta toiminnasta, ja vein joltakulta tällaiselta opiskelupaikan aivan syyttä suotta - kahteen otteeseen. Olen paha ihminen.
En enää kuitenkaan haaveile ammattikorkeassa opiskelusta. Menen nimittäin töihin, en jauhamaan paskaa neljäksi vuodeksi.

Yliopistosta ei ole tarkoituskaan valmistua mihinkään tiettyyn ammattiin, muutamia poikkeuksellisia opintoaloja lukuun ottamatta. Yliopistoon mennään opiskelemaan ajattelemisen taitoa ja on jokaisen oma ongelma, mihin työhön päätyy, vai päätyykö mihinkään. Yliopistoon ei pidä hakeutua, ellei kestä tätä riskiä. Silloin on parempi mennä johonkin ammattioppiin.

Yliopisto on alunperin kehittynyt vapaamuotoisista keskustelukerhoista, joissa aatelisperheiden nuorukaiset laajensivat näkemyksiään tunnettujen oppineiden seurassa. Ammattiin hakeutumisella ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Tästä perinteestä syntyy myös käsite "akateeminen vapaus".

Yliopiston ja työelämän suhteen tuleekin olla löysä. Jos se suhde olisi kiinteä, pitäisi yliopiston yläpuolelle rakentaa yliyliopisto, missä jälleen satsattaisiin vain ajattelun kehittämiseen, eikä toimeentulokysymyksiin. Tämä asia tuntuu olevan vaikea niille, jotka eivät ole sisäistäneet yliopiston ideaa. Seuraava kysymys lienee sitten, että miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa moisen laitoksen olemassaolosta. No se nyt vain halunnut maksaa vuosisadasta toiseen ja nähnyt tarpeelliseksi ylläpitää luovaa ajattelua. Eivät kaikki voi olla vain sorvareita ja iskurityöläisiä tai kallonkutistajia. Jo vanhan Kiinan keisarit näkivät välttämättömäksi sponsoroida "joutilaita" filosofeja ja haalia näitä hoviin.

Varmaan olisi ihan mukavaa tuollainen sponsoroitu filosofointi, mutta nykyisillä opintorahoilla ei huvita harrastaa sellaista kovin pitkään.
Pakko lähteä ammattiin vaikka soveltuisi ennemminkin ajattelijaksi.
En kyllä tosin vastusta sitäkään, raa'an työn teko on ihan mukavaa.
Mutta harmittavaa, että monilla ei ole valinnanvaraa.
Töissäkäyvien mielestä opiskelijat saavat varmaan liikaa rahaa, mutta jokainen opiskelija varmasti jossain vaiheessa haluaa maksaa muitakin asioita kuin vuokran, sähkölaskun ja päivittäisen nuudelipaketin.

Olen yliopiston luennoilta aina saanut alueeltani näkökulmia, joita en olisi tullut ajatelleksi.

Kiitän onnekkaita tähtiä, etten sille polulle lähtenyt kulkematta elävän elämän kautta.

Miettikääpäs tällaisia aloja kuin

- Bioteknologia
- Nanoteknologia
- Tietokonepelien ja ohjelmien koodaus

Osaamioista löytyy mutta miksi ei ole A yrityksiä B työpaikkoja.
Ruotsikin on jo paljon meitä edellä. Ongelmat ei liity pelkästään koulutukseen.

Quote from: vlvltzsche on 27.09.2010, 00:14:10
Varmaan olisi ihan mukavaa tuollainen sponsoroitu filosofointi, mutta nykyisillä opintorahoilla ei huvita harrastaa sellaista kovin pitkään.
Pakko lähteä ammattiin vaikka soveltuisi ennemminkin ajattelijaksi.
En kyllä tosin vastusta sitäkään, raa'an työn teko on ihan mukavaa.
Mutta harmittavaa, että monilla ei ole valinnanvaraa.

Kansalaispalkkaan ja omaan älylliseen ylivertaisuuteensa luottavia nuoria "älykköjä" löytyy pilvin pimein tuolta vihervasemmiston suunnasta. On käsittämätöntä, miten vahva heidän uskonsa on siihen, että juuri he kuuluisivat niiden suurten ajattelijoiden piiriin joiden elämää pitäisi muiden onnelnisna rahoittaa (enkä puhu nyt pelkästä opiskelusta, vaan myös monien humanististen alojen tavasta tuottaa valmistuneita, joille ei ole olemassa mitään muuta luontevaa työsarkaa kuin oppimiensa asioiden opettaminen siellä yliopistossa seuraaville). Suuria ajattelijoita ei Suomen kokoiseen maahan mahdu kuin ehkä yhden käden sormin laskettava määrä. Muut joutuvat tekemään elämässään kompromisseja henkisten ambitioidensa ja itsensä elättämisen välillä, ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia.

Quote from: Lasisti on 26.09.2010, 12:33:28
Ihan älytön tarina ;D

Kotimaassaan vauraasti elävä kemianopettaja tulee Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa (hyöty oli mikä?), ja yllättäen rahaa ei ole penninjeniä. Jotain orjamarkkinoitako tänne yritetään luoda jakamalla näitä oleskelulupia?

Quote from: Julmuri on 26.09.2010, 13:15:51

Quote from: Pravda

David ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin. Etiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen. Nyt hän oli työtön ja rahaton.

Kun varsinainen maahanmuuttaja puhuu, häviää toimittajilta näköjään kaikki kritiikki. Minkä ihmeen takia tuollaisessa asemassa elävä tulisi kylmään Suomeen kitkuttelemaan toimeentulon rajoilla?

Joku raja pitäisi olla siinäkin millaista peetä julkaistaan kaiken kansan luettavaksi.

Mikä tässä nyt oli vikana? On vain ymmärrettävä se tosiasia, että Suomeen saapuu nykyään ihmisiä hyvin monenlaisista olosuhteista. Moni maahanmuuttaja on lähtömaassaan kuulunut yhteiskunnan eliittiin. Kuuden huoneen talo ja oma palvelija ei tällöin ole mitenkään ihmeellinen asia.

Suomessa tällaiset tapaukset ovat nykyään suhteellisen tavallisia. Esimerkiksi viime talven lumitöissä (http://img222.imageshack.us/img222/6615/pums.jpg) kunnostautunut turvapaikanhakija Ken Otasowie on nigerialainen prinssi. Suomessa Ken sijoitettiin asumaan Punavuoren apeaverhoiseen vastaanottokeskukseen, mutta kotimaassaan hänellä on varmasti ollut useitakin palvelijoita ja ylellinen palatsi.

Hufvudstadsbladet tiesi kertoa, että Ken joutui lähtemään Suomeen, koska Nigeriassa hänen olisi pitänyt valtaistuimelle noustessaan uhrata yksi omista lapsistaan. (Ilmeisesti se nyt vaan q-luu niitten qulttuuriin.) Prinssi Ken aikoo kuitenkin vielä palata takaisin Nigeriaan. Siellä hän tulee kertomaan nigerialaisille kaikista fantastisista kokemuksistaan Suomessa - esimerkiksi siitä, kuinka hän pystyi Suomessa kävelemään vetten päällä:

Quote from: Hufvudstadsbladet 4.2.2010

Ken Otasowie har, liksom många asylsökande, en tuff bakgrund.

- Min pappa var kung i byn Delta State, men dog nyligen. Jag är prins och väntas ta över.

Enligt traditionen förväntas jag offra ett av mina barn. Därför tvingades jag fly.

- Nu hoppas jag få asyl här. Sedan, någon gång när jag återvänder till Nigeria ska jag berätta om allt fantastiskt jag upplevt. Till exempel att jag kunnat gå på vatten.

http://i147.photobucket.com/albums/r304/6clo6wd6/hbl.jpg
(Credits: HxGx)

Vaikka turvapaikanhakija olisikin omassa maassaan kuulunut yhteiskunnan huipulle, ei tämä voi estää hänen pääsyään Suomeen. Vapaa Liikkuvuus kuuluu meitä kaikille – rotuun, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Kannattaa myös muistaa, että Suomestakin lähtee edelleen siirtolaisiksi korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia ihmisiä. Esimerkiksi Suomen kuninkaan poika lähti juuri viime keväänä Sveitsiin:

(http://is2.snstatic.fi/iltasanomat/iDoc/2103190-400_King.jpg)
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2103190

Joten ihan turha esittää mitään rasistisia vihjailuja (http://i40.tinypic.com/xf4oy.gif) asiasta. Kaikki nämä ovat ihan oikeita uutisia, jotka on julkaistu ihan oikeissa sanomalehdissä armon vuonna 2010.

Quote from: Zngr on 26.09.2010, 13:28:43

Vähän huono päivä tänään tai jotain, mutta nyt ei ihan oikeasti mene jakeluun. Jos tilanne tuli yllätyksenä mitä sitten on kuviteltu alunperin? Että jos pääsee opiskelemaan Suomeen saa kahdeksan huonetta ja uima-altaan koska rahaa tulee taivaasta vai mitä vittua?

Ja mikähän tässäkin oli vikana? Jos minulla olisi kuuden huoneen talo ja oma palvelija, niin kyllä minä ainakin mieluummin ottaisin kahdeksan tai kymmenen huonetta, kun vielä saisi Taikaseinänkin kaupan päälle.

Quote from: foobar on 27.09.2010, 00:37:29

Quote from: vlvltzsche on 27.09.2010, 00:14:10
Varmaan olisi ihan mukavaa tuollainen sponsoroitu filosofointi, mutta nykyisillä opintorahoilla ei huvita harrastaa sellaista kovin pitkään.
Pakko lähteä ammattiin vaikka soveltuisi ennemminkin ajattelijaksi.
En kyllä tosin vastusta sitäkään, raa'an työn teko on ihan mukavaa.
Mutta harmittavaa, että monilla ei ole valinnanvaraa.

Kansalaispalkkaan ja omaan älylliseen ylivertaisuuteensa luottavia nuoria "älykköjä" löytyy pilvin pimein tuolta vihervasemmiston suunnasta. On käsittämätöntä, miten vahva heidän uskonsa on siihen, että juuri he kuuluisivat niiden suurten ajattelijoiden piiriin joiden elämää pitäisi muiden onnelnisna rahoittaa (enkä puhu nyt pelkästä opiskelusta, vaan myös monien humanististen alojen tavasta tuottaa valmistuneita, joille ei ole olemassa mitään muuta luontevaa työsarkaa kuin oppimiensa asioiden opettaminen siellä yliopistossa seuraaville). Suuria ajattelijoita ei Suomen kokoiseen maahan mahdu kuin ehkä yhden käden sormin laskettava määrä. Muut joutuvat tekemään elämässään kompromisseja henkisten ambitioidensa ja itsensä elättämisen välillä, ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia.

Pelin henkeen kuuluu se, etteivät kaikki päädy sponsoroiduiksi filosofeiksi, vaan monen kohtalona on mennä valintamyymälän kassalle tai muihin vastaaviin hommiin. Muinaisina aikoinakin vain osa filosofeista pääsi neuvonantajiksi hoveihin, loput kulkivat kerjuukuppi kädessä ympäri maata ja päättivät päivänsä luolassa vuorilla. Kiinan suurin opettaja Konfutse haki elämänsä 13 viimeistä vuotta turhaan töitä. Vasta jälkimaailma näki, että hänelle olisi sittenkin kannattanut antaa joku duuni.

Quote from: Mika on 26.09.2010, 14:20:56

Quote from: Aschenisto on 26.09.2010, 14:03:29

QuoteLähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Liputan myös akateemisen vapauden puolesta. Mitä tulee etenemiseen, omat yliopisto-opiskeluni ovat venähtäneet pahasti duunin myötä mutta pikkuhiljaa alkaa edes kandi lähestyä. Itseäni kiinnostavalle alalle pääsin juuri yliopistoon pääsemisen myötä. Opintotukikuukausia olisi 47 kpl käyttämättä. Lahjoittaisin mielelläni pois.

Ihmettelen kyllä Davidin mielenliikkeitä. Jos homma ei täällä toiminut niin takaisin opettamaan kemiaa Etiopiaan. Vai oliko tarina ja tutkinto pelkkä kummitus?

Quote from: Koskela Suomesta on 26.09.2010, 22:02:04

IT-alalla on tosiaan töissä ihmisiä jotka osaavat vain englantia. Mutta he ovat yleensä ihmisiä, jotka ovat vain käymässä ja heillä on jotain erityistaitoja, joita juuri silloin tarvitaan.

Oma kokemus on tietenkin aika rajllinen tiedonlähde, mutta sekä täällä että edellisellä työpaikallani he ovat olleet ihan Suomeen pysyvästi asettuneita ihmisiä, suurin osa naimisissa tai avoliitossa suomalaisen kanssa. Jotkut ovat hyvin sitkeitä tapauksia, 10v Suomessa eivätkä osaa sanoa muuta kuin "kiitos" ja "anteeksi".

Quote

En itse ottaisi töihin ihmistä, joka ei osaa kohtuu sujuvaa suomea. Mitä hän tekisi? koodaisi/konffaisi vain niitä keikkoja, joissa koko dokumentaatio on englanniksi? määrittelijäksi hänestä ei ole, koska asiakasrajapinta on kuitenkin suomeksi, suurissakin asiakasyrityksissä. Testaaja? ei, käyttöliittymät ovat yleensä suomeksi, samoin dokumentaatio. Projari? ei, vain poikkeustapauksissa koko asiakasrajapinta voidaan hoitaa englanniksi.

Eli suomea osaamattoman käyttöarvo on poikkeuksia lukuunottamatta niin paljon huonompi kuin suomea puhuvan, että ei tule kyseeseen palkata vain englantia osaavaa perustöihin. 

Riippuu firmasta - olen nähnyt aika montakin suomalaista firmaa jossa firman virallinen kieli on englanti ja kaikki dokumentaatio on englanniksi, ja ne ottavat englanninkielisiäkin aika helposti mutta toki niissäkin on lähes aina sellaisiakin työpaikkoja jotka vaatii suomen kielen taitoa.

Mutta joo, kielitaidottomat ovat yleensä ainakin jonkin verran kokeneitä ohjelmojia ja arkitehteja. Olen kerran nähnyt kielitadottoman projarin, ylläpedon ja testaajan, mutta nämä olivat pikemminkin poikkeuksia.

Ongelma ei mielestäni ole sinänsä siinä kuinka vähän tai paljon kielitaidottomia työnantajat ottavat töihin, vaan siinä että uusille tyypeille tosiaankin muodostuu mielikuva että täällä voi saada töitä ihan milloin vaan osaamatta yhtään suomea.

Quote from: Simo Hankaniemi on 27.09.2010, 01:12:57
Pelin henkeen kuuluu se, etteivät kaikki päädy sponsoroiduiksi filosofeiksi, vaan monen kohtalona on mennä valintamyymälän kassalle tai muihin vastaaviin hommiin. Muinaisina aikoinakin vain osa filosofeista pääsi neuvonantajiksi hoveihin, loput kulkivat kerjuukuppi kädessä ympäri maata ja päättivät päivänsä luolassa vuorilla.

Muinaisina aikoina ei kuitenkaan saanut ilmaiseksi kallista yliopisto-opetusta ja voinut jäädä sen jälkeen elämään sosiaalituilla.

Talous ei ole ainoa merkittävä arvo, mutta suuria taloudellisia panostuksia (kuten parikymmenvuotista koulutusputkea) vastaan on jo lupa odottaa huomattavia hyötyjäkin. Niitä tuskin pääsääntöisesti saadaan kortistossa tai kaupan kassalla olevista korkeakoulutetuista, vaikka aina joukossa on varmasti jokunen Wittgenstein - joka siis kirjoitti Tractatuksen sotilaana ja meni sen jälkeen vuosiksi kansakoulunopettajan työhön.

Kunnissakin herätään siihen, ettei touhussa ole mitään järkeä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ammattikorkeakoulujen_rahoitukseen_vaaditaan_taysremonttia_2007509.html?origin=rss

Kangasvierin mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaakin ammattikorkeakouluja kustannusten ja oppilasmäärien kasvattamiseen järkevän ja kustannustehokkaan koulutuksen sijaan.

Quote from: mustaviirus on 27.09.2010, 01:16:47

Quote from: Mika on 26.09.2010, 14:20:56

Quote from: Aschenisto on 26.09.2010, 14:03:29

QuoteLähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Liputan myös akateemisen vapauden puolesta. Mitä tulee etenemiseen, omat yliopisto-opiskeluni ovat venähtäneet pahasti duunin myötä mutta pikkuhiljaa alkaa edes kandi lähestyä. Itseäni kiinnostavalle alalle pääsin juuri yliopistoon pääsemisen myötä. Opintotukikuukausia olisi 47 kpl käyttämättä. Lahjoittaisin mielelläni pois.

Minä ajattelinkin tuota lähinnä kustannusten kannalta.

Mitäs jos tuo toimisi niin että saisi käydä tenttimässä kuinka kauan haluaa, pääsykokeet pois näiden tenttijöiden osalta ja samalla opintotuet pois heiltä. Eli kuka vain saisi tenttiä muttei ohessa olisi oikeutta pienryhmissä filosofointiin yliopiston tiloissa, vaan oikeus olisi luennoilla käydä, luennot kaikki myös nettiin katsottaviksi ja tenttimässä, kuukautta etukäteen pitäisi ilmoittaa milloin tahtoo luennolla tai tenttimässä käydä jottei tilojen suhteen tulisi ongelmia.

Kun olisi riittävä määrä tentitty, saisi tehdä gradunsa, taas ilman erityistä ohjausta. Yleisneuvonta asiaan olisi kumminkin netissä.
Joillain aloillahan tuo riittäisi kait, voisi tenttijöille antaa ilman pakkoruotsiakin paperit käteen ja mitä lie muuta siellä onkaan itse aineen lisäksi pienryhmissä opiskeltavaa. Lääkäriksi tms. opiskelevalle sitten tulisi riittävän tenttimisen jälkeen käytännön opintoihin oikeus, joissa olisi muitten kanssa. Koska se on kallista, voisi siinä vaiheessa olla karsintaa sen mukaan kuinka hyvin on tenttinyt tai jonkinlaisella pääsykokeella.

Nykyään nuo pääsykokeet palvelee ammattiliittoja jotka ei tahdo kilpailua jo alalla olevien lisäksi oikein hyvin, jos joku tahtoisi filosofoida harrastuksenaan töitten jälkeen, sen sijaan että katsoisi salattuja elämiä ja propagandauutisia kotimaasta, se ei käykään.

Quote from: Lasisti on 27.09.2010, 12:47:42
Kunnissakin herätään siihen, ettei touhussa ole mitään järkeä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ammattikorkeakoulujen_rahoitukseen_vaaditaan_taysremonttia_2007509.html?origin=rss

Kangasvierin mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaakin ammattikorkeakouluja kustannusten ja oppilasmäärien kasvattamiseen järkevän ja kustannustehokkaan koulutuksen sijaan.

Vaalien alla vähän puhuvat, niiden jälkeen keksivät uusia vastaavia rahareikiä.

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 10:11:20
Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin.

Kas kun yliopistot eivät toimi kuten koulut, että lyötäisiin valmis kurssiohjelma käteen - se paljon puhuttu akateeminen vapaus tarkoittaa myös suhteellisen vapaita käsiä suunnitella omat opintonsa (tietysti opintovaatimusten puitteissa). Niillä kursseilla, joilla on läsnäolopakko - lähinnä pienryhmäkurssit ja harkkaryhmät - on kyllä yleensä jonkinlainen nimilistasysteemi tms. läsnäolon kontrolloimiseksi. Jos poissaoloja on enemmän kuin sallittu määrä eikä opiskelija käy neuvottelemassa esim. korvaavien suoritusten tekemisestä, ei kurssista pääse läpi. Tavanomaisten luentokurssien läsnäolokontrolli menisi järjettömäksi ensinnäkin opiskelijoiden määrän takia, toiseksi siksi, että monilla esim. töissäkäynti tai kurssien osuminen päällekkäin voivat rajoittaa luennoille osallistumista.

Quote from: Mika on 26.09.2010, 14:20:56
Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Viime vuosina on kiristetty sekä opintoaikoja että opintotukivaatimuksia, ja kyllä mun mielestä tässä aletaan olla jo kipurajoilla, kun ei takuuvarmasti opintotukeen ole tulossa sellaisia korotuksia, että se mahdollistaisi kokoaikaisen ja ympärivuotisen opiskelun ilman työssäkäyntiä. Opintotuki on jo sitä paitsi tiukasti sidottu opintojen etenemiseen. Faktat tiskiin:

- Ylempi korkeakoulututkinto eli maisterintutkinto tulee nykyisten rajoitusten mukaan suorittaa enintään kahta vuotta tutkinnon tavoitteellista suoritusaikaa pidemmässä ajassa - normitapauksessa siis 5 + 2 vuotta. Lisäksi on sallittua ilmoittautua poissaolevaksi enintään 4 lukukauden eli 2 lukuvuoden ajaksi.
- Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotukea saa yhtä korkeakoulututkintoa varten korkeintaan 55 kuukautta. Opintorahaa ja asumislisää on mahdollista saada vain opiskelukuukausina, eli kesäkuukausille on mahdollista hakea tukea vain, jos opintoja kertyy myös kesällä - hakemukseen tulee liittää opintosuunnitelma. Kesäksi nostettu opintoraha kuluttaa tietysti myös opintorahakuukausia - ja uusimman lakimuutoksen myötä näin tulee tekemään myös pelkän asumislisän nostaminen...
- Itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa/kk.  Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 % asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Suomessa opiskelevan asumislisä on näiden ehtojen mukaan 26,90–201,60 euroa kuukaudessa.
- Kalenterivuoden jokaista kuukautta kohden, jolloin on nostanut opintotukea, saa ansaita 660 euroa ja muilta kuukausilta 1 970 euroa. Jos tulot ylittävät tulorajan, opiskelijan on maksettava takaisin niin monta tukikuukautta, että tuloraja nousee yli veronalaisen tulon.
- Opintotuen maksaminen on sidoksissa opintojen riittävään edistymiseen. Riittäväksi edistymiseksi katsotaan keskimäärin vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohden.

Kaikesta tästä seuraa, että yliopistossa saa "laiskotella" korkeintaan sen 7 vuotta, joista korkeintaan 55 kuukaudelle saa opintotukea, ja sitäkin vain jos opinnot edistyvät keskimäärin vähintään 4,8 opintopistettä kuukaudessa. Opintotuki ilman lainaa on maksimissaan huimat 499,60e/kk - ja tästä summasta siis pitää myös asuminen kustantaa. Ja tietysti jos tienaat yli 660e/opintotukikuukausi, makselet tukea takaisin.

Quote from: _w_ on 27.09.2010, 15:13:14
Mitäs jos tuo toimisi niin että saisi käydä tenttimässä kuinka kauan haluaa, pääsykokeet pois näiden tenttijöiden osalta ja samalla opintotuet pois heiltä. Eli kuka vain saisi tenttiä muttei ohessa olisi oikeutta pienryhmissä filosofointiin yliopiston tiloissa, vaan oikeus olisi luennoilla käydä, luennot kaikki myös nettiin katsottaviksi ja tenttimässä, kuukautta etukäteen pitäisi ilmoittaa milloin tahtoo luennolla tai tenttimässä käydä jottei tilojen suhteen tulisi ongelmia.

Kun olisi riittävä määrä tentitty, saisi tehdä gradunsa, taas ilman erityistä ohjausta. Yleisneuvonta asiaan olisi kumminkin netissä.
Joillain aloillahan tuo riittäisi kait, voisi tenttijöille antaa ilman pakkoruotsiakin paperit käteen ja mitä lie muuta siellä onkaan itse aineen lisäksi pienryhmissä opiskeltavaa. Lääkäriksi tms. opiskelevalle sitten tulisi riittävän tenttimisen jälkeen käytännön opintoihin oikeus, joissa olisi muitten kanssa. Koska se on kallista, voisi siinä vaiheessa olla karsintaa sen mukaan kuinka hyvin on tenttinyt tai jonkinlaisella pääsykokeella.

Ikinä kuullut Avoimesta yliopistosta? Yliopisto-opintoja saa sen kurssivalikoiman puitteissa suorittaa niin paljon kuin sielu sietää, kunhan maksaa kurssimaksut. Kursseista löytyy myös paikkakunnasta riippumattomia etäopintoja. Ja kas, yliopisto kertoo myös seuraavaa: "Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi hakea opiskelijaksi yliopistoon. Tiedekunnat päättävät, minkä verran opintoja pitää olla suoritettuina ennen kuin voi hakea opiskelijaksi väylän kautta. Suoritusten lisäksi voi olla myös muita kriteereitä (kuten arvosana)."

Tuo "kuka vain saisi käydä luennoilla ja tenttiä" -idea tuottaisi aika helvetisti kustannuksia - kas kun nykyisessä mallissa yliopiston laitokset joutuvat maksamaan yliopiston tilakeskukselle tms. käyttämistään luento- ja tenttitiloista eli mitä suurempi sali, sitä enemmän tilakustannuksia laitoksen piikkiin. Tenttivastaukset tarkistaa aina ihminen eli kurssin opettaja tai kirjatentin vastaanottava opettaja - taas oma osansa lisää aika- ja resurssikustannuksia. Yliopistossa on opiskelu aika joustavaa eli etäopiskelu on varsin pitkälle mahdollista, mutta siltikin tuo opiskelun siirtäminen luennoilta puhtaasti nettiin ja kirjatenteiksi vesittää yliopiston ideaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta antavana instituutiona. "Gradun tekeminen ilman erityistä ohjausta" on jo syntyessään kuollut ja haiseva idea. Pro gradu on paitsi maisterintutkinnon grande finale, myös tutkimuksen tekemisen harjoittelua. Mikäli tutkimuksenteon oppiminen ei nappaa, vaan tavoitteena on vain saada tutkinto kasaan, saa sen gradun tehdä vasemmalla kädellä sinne päin rimaa hipoenkin - mutta ohjaus on oleellinen osa pakettia. Gradu on luonteeltaan hieman eri asia kuin lukiossa omasta päästä kirjoitellut pikku esseet, joissa jopa harjoitellaan lähdekirjallisuuden käyttöä. Muutenkin nuo "ideasi" kuulostavat siltä, että jos kerran ei ole rahkeita päästä yliopistoon opiskelijaksi, ei ole fyrkkaa tehdä opintoja avoimen yliopiston kautta eikä mikään läsnäolo, opetus ja ohjaus kiinnosta - mitä pointtia koko hommassa edes olisi? Kirjastosta saa lueskeltavaa ilmaiseksi ja tutkintopapereita saa ostettua netistäkin.

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:58:10
Omat käsitykset amk:hin ja yliopistoihin liittyen on kielteiset mutta omaa kokemusta ei ole niistä joten voivat käsitykset olla vääriäkin.

Kas, eipä yllättänyt tämä.

Ei ole kovin uskottavaa, että akateemisen tutkinnon kemian alalta suorittanut etiopialainen David olisi halunnut tulla Suomeen suorittamaan uuden tutkinnon täysin eri alalta. Jos David olisi halunnut lähteä Etiopiasta tavoittelemaan sitä kuuluisaa parempaa elämää, hän olisi siinä tapauksessa hakenut oman alansa töitä ja luultavasti jostain muusta maasta kuin Suomesta.

Valitettavasti myös tarina kampaajasta ja kampaajan ystävistä kuulostaa epäuskottavalta. Kuinka moni suomalainen on valmis majoittamaan kotiinsa itselleen täysin tuntemattoman afrikkalaisen nuoren miehen?

Ei varmaan kovin moni. En ole kuullut, että edes vapaa liikkuvuus -järjestön aktiivit ottaisivat kotiinsa asumaan henkilöitä, joille he vaativat vapaata liikkuvuutta.

Paikallisuutisissa haastateltiin kerran irakilaista turvapaikanhakijaa, joka oli omien sanojensa mukaan suorittanut oikeustieteen tutkinnon. Jos hyypällä tosiaan oli taskussaan oikeustieteen kandin paperit, miksi ihmeessä hän olisi halunnut tulla makoilemaan muutamaksi vuodeksi Suomeen turvapaikanhakijana. Se vaan ihmetyttää minua.

Quote from: Phantasticum on 27.09.2010, 22:32:27
Ei ole kovin uskottavaa, että akateemisen tutkinnon kemian alalta suorittanut etiopialainen David olisi halunnut tulla Suomeen suorittamaan uuden tutkinnon täysin eri alalta. Jos David olisi halunnut lähteä Etiopiasta tavoittelemaan sitä kuuluisaa parempaa elämää, hän olisi siinä tapauksessa hakenut oman alansa töitä ja luultavasti jostain muusta maasta kuin Suomesta.

Valitettavasti myös tarina kampaajasta ja kampaajan ystävistä kuulostaa epäuskottavalta. Kuinka moni suomalainen on valmis majoittamaan kotiinsa itselleen täysin tuntemattoman afrikkalaisen nuoren miehen?

Ei varmaan kovin moni. En ole kuullut, että edes vapaa liikkuvuus -järjestön aktiivit ottaisivat kotiinsa asumaan henkilöitä, joille he vaativat vapaata liikkuvuutta.

Paikallisuutisissa haastateltiin kerran irakilaista turvapaikanhakijaa, joka oli omien sanojensa mukaan suorittanut oikeustieteen tutkinnon. Jos hyypällä tosiaan oli taskussaan oikeustieteen kandin paperit, miksi ihmeessä hän olisi halunnut tulla makoilemaan muutamaksi vuodeksi Suomeen turvapaikanhakijana. Se vaan ihmetyttää minua.

Kuten jo aikaisemmassa viestissäni mainitsin, noilla kotimaassa hankituilla tutkinnoilla ei välttämättä ole edes siellä kotimaassa paljon arvoa. Ja toisekseen, kyllä Suomesta majoittajia löytyy. Suomalainen nainen pitää rakastajaa tai luulee löytäneensä elämänsä rakkauden afrikkalaisesta opiskelijasta/turvapaikanhakijasta.

Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 27.09.2010, 22:38:01
Kuten jo aikaisemmassa viestissäni mainitsin, noilla kotimaassa hankituilla tutkinnoilla ei välttämättä ole edes siellä kotimaassa paljon arvoa. Ja toisekseen, kyllä Suomesta majoittajia löytyy. Suomalainen nainen pitää rakastajaa tai luulee löytäneensä elämänsä rakkauden afrikkalaisesta opiskelijasta/turvapaikanhakijasta.

Kyllä vaan. Silloin ehkä ei kuitenkaan kannattaisi mainostaa Davidin ja muiden vastaavien tapausten tutkintoja. Ja tietysti, oma lukunsa ovat rakastuneet.

Quote from: Tanaquil on 27.09.2010, 19:56:18
Kas kun yliopistot eivät toimi kuten koulut, että lyötäisiin valmis kurssiohjelma käteen - se paljon puhuttu akateeminen vapaus tarkoittaa myös suhteellisen vapaita

Ikinä kuullut Avoimesta yliopistosta?

Tuo "kuka vain saisi käydä luennoilla ja tenttiä" -idea tuottaisi aika helvetisti kustannuksia - kas kun nykyisessä mallissa yliopiston laitokset joutuvat maksamaan yliopiston tilakeskukselle tms. käyttämistään luento- ja tenttitiloista eli mitä suurempi sali, sitä enemmän tilakustannuksia laitoksen piikkiin. 
---
saa sen gradun tehdä vasemmalla kädellä sinne päin rimaa hipoenkin - mutta ohjaus on oleellinen osa pakettia. Gradu on luonteeltaan hieman eri asia kuin lukiossa omasta päästä kirjoitellut pikku esseet, joissa jopa harjoitellaan lähdekirjallisuuden käyttöä. Muutenkin nuo "ideasi" kuulostavat siltä, että jos kerran ei ole rahkeita päästä yliopistoon opiskelijaksi, ei ole fyrkkaa tehdä opintoja avoimen yliopiston kautta eikä mikään läsnäolo, opetus ja ohjaus kiinnosta - mitä pointtia koko hommassa edes olisi? Kirjastosta saa lueskeltavaa ilmaiseksi ja tutkintopapereita saa ostettua netistäkin.

Quote from: _w_ on 26.09.2010, 12:58:10
Omat käsitykset amk:hin ja yliopistoihin liittyen on kielteiset mutta omaa kokemusta ei ole niistä joten voivat käsitykset olla vääriäkin.

Kas, eipä yllättänyt tämä.

Suojatyöpaikka yliopistossa vai miksi tuollainen vastaus. En muuten ole lukiotakaan käynyt, saat siis ylvistellä lisää. Yhdet hyvät ohjeet sen gradun tekemiseen lienevät parempi vaihtoehto kuin kädestä pitäminen vähän heikomman ohjaajan toimesta.

Tämän minä tiesin että yliopistot eivät ole kuten koulut, ja olen vahvasti sitä mieltä ettei siinä ole mitään järkeä. "Vapaus" valikoida opintoja? Ettei kyseessä vaan ole näennäinen "vapaus" jossa lähinnä saa valikoida opiskeleeko neljässä vuodessa vaiko laiskotteleeko, suurimman osan valitessa laiskottelun.
Miksi on erikseen avoimet yliopistot, sehän on ihan turhaa että on kaksi päällekkäistä systeemiä, kun "ideani", jonka toimimattomuutta todistelet kustannuksilla, vaikka "ideani" oli juuri kustannusten karsiminen, yksinkertaistaisi ne yhdeksi. Avoimien tarkoitus lienee juuri rahan keruu. Jos ei ole jollain varaa, miksi ei saisi opiskella, mukamas on ilmainen koulutus mutta sitten onkin kaikenlaisia piilokustannuksia. Koko yhteiskunnan etu on että kansa on mahdollisimman hyvin koulutettua, vaikka jonkin pienen ryhmän etu se ei olisikaan.

Ne paperithan vaatii työnantajat, ilman kun ei saa töitä.

Quote from: _w_ on 28.09.2010, 07:53:57
Suojatyöpaikka yliopistossa vai miksi tuollainen vastaus.

Ei, mitä nyt aika paljon kokemusta yliopisto-opinnoista. Yliopistoissa nyt ei paljon muutenkaan olisi "suojatyöpaikkoja" tarjolla, päin vastoin tahti, kilpailu ja kontrolli kiristyy (silläkin alalla) koko ajan. Tutkimustyötäkin tehdään nykyään yhä useammin ulkopuolisella rahoituksella eikä yliopiston omilla varoilla. Jostain syystä vain korpeaa, että yleensä kun opiskelija- ja yliopistopiirien ulkopuolelta tulee "hyviä" ehdotuksia valmistumisaikojen lyhentämiseksi tai milloin minkäkin asian kehittämiseksi, ehdottavalla taholla ei näytä olevan mitään käsitystä realiteeteista ja nykytilanteesta. Näitä esimerkkejä löytyy jopa opetuksesta ja koulutuksesta vastaavien päättäjien tasolta.

Quote from: _w_ on 28.09.2010, 07:53:57
Yhdet hyvät ohjeet sen gradun tekemiseen lienevät parempi vaihtoehto kuin kädestä pitäminen vähän heikomman ohjaajan toimesta.

Selitetäänpä pro gradun ideaa auki. Sen lopullisen kirjallisen tuotoksen lisäksi oleellisesti graduun kuuluu seminaarityöskentely, jossa ensinnäkin tutustutaan oman oppiaineen metodeihin ja lähdeaineistoihin sekä harjoitellaan tutkimustyön tekemistä aiheenvalinnasta ja tutkimussuunnitelman tekemisestä alkaen. Gradu muotoutuu myös vuorovaikutuksessa: opiskelija saa sekä saa kritiikkiä työlleen että toimii opponenttina, so. oppii analysoimaan ja arvioimaan myös muiden tuotoksia - ja argumentoimaan. Opiskelijan tulee tuntea oman alansa tutkimuskenttä traditioineen, ja myös tähän gradun yksilöllinen, henkilökohtainen ohjaus auttaa. Ei sen tarkoitus ole olla mitään kädestä pitelemistä, jossa kerrotaan, mistä ja mitä pitää kirjoittaa. Huonosta ohjaajasta ei tietenkään ole samalla tavalla hyötyä kuin sellaisesta, joka tuntee aihepiiriä ja jolla on myös konkreettista näkemystä siitä, mihin suuntaan gradua kannattaa kehittää, jotta sillä olisi jotain uutta kontribuutiota tutkimuskenttään. Netissä on kyllä yleisluontoisia graduohjeita, samoin niitä löytyy ihan painettuina kirjoinakin, mutta mitkään maailman ohjeet eivät ole niin yleispätevät ja loistavat, että niillä voitaisiin korvata tuo seminaarityöskentelyn ja tohtoritasoisen ohjaajan henkilökohtainen panos.

Quote from: _w_ on 28.09.2010, 07:53:57
"Vapaus" valikoida opintoja? Ettei kyseessä vaan ole näennäinen "vapaus" jossa lähinnä saa valikoida opiskeleeko neljässä vuodessa vaiko laiskotteleeko, suurimman osan valitessa laiskottelun.

Vapaus valita esim. sivuaineita ja kieliopintoja niiden pakollisten pääaineopintojen sivuun. Pääaineen lisäksi toki tutkinnon laajuudessa on pakkokin olla tietty määrä muita opintoja. Se akateeminen vapaus tarkoittaa mm. sitä, että opintojen aikana on mahdollista esim. suuntautua tietyille aloille paitsi pääaineen, myös sivuaineiden kautta, tai hankkia laaja-alaisempaa sivistystä kuin pelkät oman alan opinnot antavat. Väitän, että ehdoton enemmistö yliopisto-opiskelijoista ei laiskuuttaan vietä yliopistossa yli sen neljän vuoden, johon on opinnot mahdollista puristaa vain opiskelemalla kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti - vaan mm. siksi, että opintojen ohella on pakko käydä töissä, koska opintotuki ei riitä suuremmissa kaupungeissa edes välttämättömiin perustarpeisiin. Nykyään valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta on parempi hankkia työkokemusta jo opintojen aikana, myös siksi, että sen kautta on mahdollista luoda kontakteja työelämään ja parhaassa tapauksessa "saada jalkaa oven väliin" omalla alalla. Monet opiskelijat myös arvostavat mahdollisuutta opiskella myös yleissivistyksen ja itsensä kehittämisen pohjalta sellaisiakin asioita, joista ei välttämättä ole suoraan taloudellista hyötyä - akateemisen vapauden mahdollistama eri oppiaineiden kokeileminen (en tarkoita pääaineen vaihtamista, vaan sitä, että on mahdollista käydä kursseja mitä erilaisimmissa aineissa) on loppujen lopuksi parempi kuin se, että opiskelijat vain pusertaisivat kokoon putkitutkinnon mahdollisimman nopeasti, näkemättä koskaan mitä oman alan ulkopuolella on. Myös yliopiston ulkopuolella on elämää: järjestötoimintaa, perheenlisäyksiä ym. asioita, jotka voivat hidastaa opintojen tahtia ideaalista, mutta tuovat toisella tavalla hyödyllistä kokemusta. Ota huomioon myös edellisessä viestissä tuomani faktat opintotuen sidonnaisuudesta opintojen etenemiseen - jos opinnoissa haluaa laiskotella, se tapahtuu joko työtuloilla tai isukin lompakolla, opintotuella se ei ole mahdollista. Tuonkaltaiset kommentit "laiskottelevista" opiskelijoista ovat paitsi vailla perusteita, myös loukkaavia.

Quote from: _w_ on 28.09.2010, 07:53:57
Miksi on erikseen avoimet yliopistot, sehän on ihan turhaa että on kaksi päällekkäistä systeemiä, kun "ideani", jonka toimimattomuutta todistelet kustannuksilla, vaikka "ideani" oli juuri kustannusten karsiminen, yksinkertaistaisi ne yhdeksi. Avoimien tarkoitus lienee juuri rahan keruu. Jos ei ole jollain varaa, miksi ei saisi opiskella, mukamas on ilmainen koulutus mutta sitten onkin kaikenlaisia piilokustannuksia. Koko yhteiskunnan etu on että kansa on mahdollisimman hyvin koulutettua, vaikka jonkin pienen ryhmän etu se ei olisikaan.
Ne paperithan vaatii työnantajat, ilman kun ei saa töitä.

Et ole toistaiseksi millään tavalla perustellut, miten tuo malli vähentäisi kustannuksia nykyiseen nähden. Ilman mitään rajoituksia opiskelijoiden sisäänottoon ensinnäkin yliopistojen tila-, henkilöstö- ja muita resursseja pitäisi lisätä rajusti - jo nykyään rajoitetulla opiskelijoiden sisäänotolla on vaikeuksia, ja opettajia on käytännössä liian vähän opiskelijamäärään nähden. Käsittääkseni myös Avoin yliopisto rajoittaa kursseille mahtuvien opiskelijoiden määrää resurssiensa mukaan - ne kurssimaksut kattavat edes osan kustannuksista, mistään "rahan keruusta" ei voi puhua. Vrt. esimerkiksi työväenopistoihin, joiden toiminta on valtion subventoimaa; kurssit ovat avoimia kaikille, mutta osallistujien määrä on rajoitettu ja kurssimaksut käytössä. Tuon "kävele sisään ja tenti milloin ja mitä huvittaa" -mallin mahdottomuutta ja kustannuksia perustelin jo aika tarkasti - mahdottomaksi käyvän resurssoinnin, budjetoinnin ym. lisäksi koituisi kustannuksia opintorekisterien laajentamisesta ym. hallinnoinnista ja muista oleellisista tukitoiminnoista... puhumattakaan siitä, minkälaiseksi ympäristöksi noin henkisessä mielessä muodostuisi "yliopisto", jossa ramppaa kontrolloimattomia määriä itseopiskelevia tenttijöitä, joilla ei ole minkäänlaista henkilökohtaista kontaktipintaa opetushenkilöstöön. Hyötynä rajoitetussa opiskelijoiden sisäänotossa on myös se, että edes jonkinlainen laadullinen taso pysyy yllä opiskelija-aineksessa - "vapaassa" mallissa aikaa ja rahaa tärvääntyisi myös laadullisesti luokattomiin tenttijöihin. Muualla maailmassa näissä pääsykokeettomissa yliopistomalleissa todella kävellään sisään kirjoittautumalla opiskelijaksi, mutta opiskelu onkin sitten maksullista ja siihen täytyy sitoutua eikä "tenttiä milloin huvittaa" - ja karsintaa tapahtuu sisäänoton sijasta sitten opintojen aikana eli jos mokaat tentin, monen vuoden opiskelu voi tyssätä siihen. Opintojen alkupuolella on mieletön pula tarpeeksi suurista opetustiloista - olen jopa kuullut tapauksista, joissa luentosaliin mahtuneet nauhoittavat luentoja ulkopuolelle jääneille kavereilleen - ja voi kuvitella, minkälainen stressi on selvittää jokainen tentti mahdollisimman hyvin arvosanoin. Valtavaa resurssien tuhlausta, kun opintojen läpäisyprosentti jää pieneksi.

Siihen, että yliopistoihin on aine- tai alakohtaiset sisäänottorajat, on syynsä ja perusteensa koulutuspoliittisessa ohjauksessa, jolla pyritään edes jollakin tavalla vastaamaan koulutuksella työmarkkinoiden tarpeisiin. Jo nyt on tietyillä aloilla ylikoulutusta - et ole sattumoisin kuullut uutisia esim. AMK:n puolelta tradenomien ja insinöörien työllisyystilanteesta? Kuulostaako käsite "tutkintoinflaatio" myöskään tutulta? Täysin avoimessa yliopistossa olisi odotettavissa, että ns. trendialoille olisi valtava ryntäys - ei ole mitään mieltä kouluttaa tähän maahan sataatuhatta toimittaja-tiedottajaa, jos työmarkkinat vetävät vuosittain tuhatkunta... Yliopistokouluttaminen on kallista, ja vaikka kansainvälisissä vertailuissa näyttäisi komealta, että meillä joka helkutin apusekatyömiehelläkin on maisterin paperit, se ei todellisuudessa ole "yhteiskunnan etu": valtavalla panostuksella kouluttamiseen saataisiin todella kehno hyöty, kun suurin osa joutuisi tyytymään koulutustaan vastaamattomiin ja alempitasoisiin töihin. Päin vastoin korkeakouluasteella pitäisi sisäänottomääriä pienentää nykyisestä ikäluokkien pienentyessä, ja karsia opiskelijoiden määrää erityisesti sellaisilla aloilla, joilla työllistyminen on heikkoa.

Jos "työnantajat vaatii paperit" tiettyyn työhön, nykyisellään on täysin mahdollista opiskella ne paperit ja aivan ilmaiseksi. Jos äly ja kyvyt eivät riitä oppilaitoksen ovesta sisään pääsemiseen, voi olla, että ne eivät riittäisi kyseiseen työhönkään.