QuoteAmmattikorkeat rajoittavat ulkomaalaisten opiskelua
Oleskelulupahakemusten määrä kasvanut silti viime vuodesta
Ammattikorkeakoulut yrittävät hillitä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden joukkohakeutumista Suomeen. Opiskelijoilta vaaditaan nykyään todistus englannin kielen taidosta. Joissakin ammattikorkeakouluissa kokeillaan myös maisteritutkintojen lukukausimaksuja. Lukukausimaksut tekee mahdolliseksi väliaikainen laki.
Opiskelijoiden virta ei ole kokonaan tyrehtynyt. Maahanmuuttovirastoon on tänä vuonna tullut kuusi prosenttia enemmän ulkomaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Eniten hakemuksia tulee Venäjältä. Nigeriasta tosin tulee yhä paljon hakemuksia, ja niistä suuri osa hylätään.
Esimerkiksi Haaga-Helian ammattikorkeakouluun tuli joitain vuosia sitten parituhatta hakemusta Nigeriasta. Hyvin pieni osa hakijoista pääsi opiskelemaan. Kiristyneiden kielitaitovaatimusten takia vastaavia ongelmia ei tänä syksynä ole.
Haaga-Helian ammattikorkeakoulu on päättänyt kokonaan luopua ulkomailla pidetyistä pääsykokeista. Nigeriassa pääsykokeita ei ole koskaan pidetty.
– Ensisijainen kohdejoukkomme on Suomessa asuvat ulkomaalaiset, linjaa Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen .
Haaga-Heliassa peritään nykyään maisteritutkintoa suorittavilta EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta 3750 euron maksu yhdeltä lukukaudelta.
– Hyvin harva yliopisto ja ammattikorkeakoulu on tähän lähtenyt, Laakso-Manninen kertoo.
Hänen mielestään ulkomaalaisten lukukausimaksut ovat tulevaisuutta, sillä suomalaiset veronmaksajat eivät välttämättä halua kustantaa muiden korkeakoulutusta.
LUE LISÄÄ PERJANTAIN TURUN SANOMISTA
Turun Sanomat (http://www-1.cms.ts.fi/online/kotimaa/161546.html)
QuoteJoissakin ammattikorkeakouluissa kokeillaan myös maisteritutkintojen lukukausimaksuja.
AMK maisteri? Onko minulta jäänyt jotain väliin?
Quote from: Nuivinaattori on 24.09.2010, 03:17:19
QuoteJoissakin ammattikorkeakouluissa kokeillaan myös maisteritutkintojen lukukausimaksuja.
AMK maisteri? Onko minulta jäänyt jotain väliin?
+1. Viimeksi kun katsoin niin se oli ylempi AMK.
Ja että ihan englannin kielen todistus...
Älkääs nyt, laiva on selkeästi kääntynyt. Enää ei suu vaahdossa haalita lukutaidottomia Nigereitä opiskelemaan.
Minkälainen mahtaa olla Nigeriassa pidettävä pääsykoe? Sellainen pikkulasten palikkaa-laatikko, jossa oikeanmuotoiset palikat pitää laittaa niille kuuluviin reikiin?
Ja mikä mahtaa olla aikaisempi koulutusvaatimustaso, jos Nigeriasta mielii päästä Suomen amk:hon? Täällähän kuitenkin pitäisi olla se lukio- ja ylioppilastutkinto, tai pääseekös ammattikoulututkinnollakin, samalle alalle mille on ammattikoulusta valmistunut?
QuoteHänen mielestään ulkomaalaisten lukukausimaksut ovat tulevaisuutta, sillä suomalaiset veronmaksajat eivät välttämättä halua kustantaa muiden korkeakoulutusta.
Eivät välttämättä halua... terävä havainto sanoi Kolumbus. Asiasta on jauhettu ja jauhettu vaikka kuinka paljon ja nyt joku tajuaa, että emme ehkä halua maksaa ilmaista koulutusta Nigerialaiselle jolla tuskin on tarpeeksi pätevää pohjaa edes hakea kouluun.
Suomalaisten oppilaitosten pääsykokeet pitäisi järjestää vain suomen tai ruotsin kielellä.
Onhan noita englanninkielisiäkin linjoja.
No ei sinne kovin paljoa kyllä venäläisiäkään saada jos englannin taitojen vaatimustaso on lähellä tasoa, jota normaalisti kunnollinen ylempään opetukseen osallistuminen edellyttää.
Englannin kielitaito ei valtaosalla suomalaisista nuorista, joista suurinta osaa on sentään kyllästetty englanilla 10 vuotiaasta, oikein taida todellisuudessa riittää. Proffistakin suurin osa on aivan kielipuolia.
QuoteHänen mielestään ulkomaalaisten lukukausimaksut ovat tulevaisuutta, sillä suomalaiset veronmaksajat eivät välttämättä halua kustantaa muiden korkeakoulutusta.
Aijai, nyt kannattaisi Laakso-Mannisen olla tarkkana. Tuostahan ei ole kaukana se kerettiläis-rassistinen ajatus että suomalaiset veronmaksajat eivät
ehkä halua kustantaa koko maailman sosiaalitoimistoa!
Työni puolesta en kannata lukukausimaksuja. Yksityishenkilönä kannatan kybällä ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja. Haaga-Helia näyttää esimerkkiä pienemmille, toivottavasti seuraavat perässä.
Joo, kyllä AMK:ssa on vieraskielisiä koulutusohjelmia, pääasiassa englannin kielisiä.
Valitettavasti kilpailu opiskelijoista on johtanut siihen, että seulan läpi pääsee varsin kevein perustein.
2 vuotta sitten Bangladeshin poika katseli silmät pyöreinä puhumaani englantia. Ei ymmärtänyt juuri sanaakaan. Tosin, eipä ole heppua koulussakaan näkynyt.
Tällä viikolla kiinalainen tutkari puhui todella vaikeasti ymmärrettävää englantia. Eipä tuo haittaa sinällään, mutta kun ei lisäksi ymmärtänyt vastausta.
Ja nämä pojjaat opiskelevat minun ja sinun verorahoilla ja painelevat sitten kotomaahan hommiin.
Jokaisesta tutkinnon suorittaneesta opiskelijasta AMK:t saavat riihikuivaa rahaa. Kukapa ei sitä ottaisi.
Quote from: Alkuasukas on 24.09.2010, 08:10:18
Onhan noita englanninkielisiäkin linjoja.
Nyt täytyy ihan mikkoellilän sanoin kysyä että: "Miksi?"
Eli kysyn tätä ihan realistispoliittisesti: mikä on näiden englanninkielisten keskitason opetuslinjojen tavoite? Mitä niistä Suomen Valtio saa itselleen? Hyötyvätkö niistä Suomen kansalaiset, tai edes toiset opiskelijat? Ymmärtävätkö he englanninkielistä opetusta yhtä hyvin kuin suomenkielistä? Pystyvätkö opettajat kommunikoimaan opetettavan tietonsa yhtä hyvin? Hyötyykö Suomi taas niistä ulkomaalaisista jotka tulevat tänne ilmaiseksi opiskelemaan?
Ymmärrän ja tuen vahvasti tutkijavaihtoa ja yliopistojen tutkimuksen englanninkielisyyttä. En niinkään perusopetuksen kielenvaihtoa edes (tutkimus)korkeakoulutasolla. Ja haluankin että kielten käytöllä voidaan esimerkiksi mahdollistaa Nokian kommunikointi eri kansallisuuksien kanssa, myös vierailevina, lähetettyinä tai jopa maahanmuuttajatyöntekijöinä. Tuen myös vahvasti kielten opetusta, ehkä jopa kulttuurien (liittyen kaupankäyntiin ja työvierailuihin) opetusta. Kannatan jopa kahdenvälisiä opiskeluvaihtoja, ja JOPA niiden vierailevien opiskelijoiden tukemista esimerkiksi ylioppilaskunnissa.
Mutta en ymmärrä miksi jotain keskitason opetusta annetaan Suomessa englanniksi. Se ei kuitenkaan anna valmiutta toimia suoraan ammatissa ulkomailla, vaan ensin pitää olla ammattipätevyys joka perustuu oppimiseen ja kokemukseen, ja sitten täytyy olla vieraan kielen taito, ja sitten nämä vielä pitää pystyä yhdistämään siellä ulkomailla.
Olen törmännyt opintojeni (yliopisto) loppuvaiheessa pariin kiinalaiseen, joista kukaan ei saanut mitään selkoa (kyse oli syventävistä(/laudatur) opinnoista). Pari kertaa olivat paikalla ja katosivat.
Todella kummallista limboja. Onko näitä enemmänkin ja miten se limboilu on ylipäätään mahdollista? Pääosa ulkolaisista toki asiallisia.