http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135244370226
Väyrynen kiistää jyrkästi väitteet kehitysyhteistyön ongelmista
17.3.2009 12:47 | Päivitetty: 17.3.2009 15:56
A A
Matti Mielonen
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) väitteet Suomen harjoittaman politiikan ajautumisesta sivuraiteelle ovat "perättömiä", ulkomaankauppa- ja kehitysministeri ministeri Paavo Väyrynen (kesk) kiisti tiistaina.
Kepan laatima vaalikauden puoliväliarvio toteaa, että kehityspolitiikasta on tullut Väyrysen aikana "arvaamatonta".
Siitä on unohtunut pitkäjänteisyys, kehitysavun kohdemaita ei kuunnella, avun painopistettä on muutettu tai apua vähennetty, suomalaisen teknologian vientiä suositaan – ja lisäksi tietoa kehityspolitiikasta pantataan.
Arvostelijoiden mukaan Väyrysen alaisuudessa kentällä työskentelevät virkamiehet ovat samaa mieltä siitä, että kohdemaita ei kuunnella, mutta sitä ei kukaan uskalla sanoa ääneen.
"Uskomaton väite. On kuultu. Toimintatavat ovat kuten ennenkin. Olemme vetäytyneet vain yhdessä maassa eli Mosambikissa terveyssektorilta, jolla on paljon muitakin toimijoita, ja se on ollut myös sikäläisen hallituksen toive", Väyrynen sanoi.
"Viime keväänä ulkoministeriö laati osallistumissuunnitelmat pääkumppanuusmaille. Kuultiin lähetystöjen työntekijöiltä, että suunnitelmista ei keskustella paikallisten kanssa. Lähetystöt laativat ne yksinään. Ulkoministeriö samaan aikaan vakuuttaa, ettei kehitystä voi tuoda ulkoa", Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi sanoo.
Väyrynen kiisti kohta kohdalta Kepan arvostelun, ja hänen mielestään kansalaisjärjestöt kyseenalaistavat kehityspolitiikan muista kuin asiallisista syistä. "Järjestöt ovat eri mieltä kehitysavun perusfilosofiasta, jolla on eduskunnan tuki, ja järjestöt ovat eri mieltä keskenäänkin", Väyrynen kuittasi.
"Perimmäinen kysymys on avoimuuden puute. Syksyllä käytiin Suomen ja Tansanian neuvottelut ja pyysimme nähtäväksemme osallistumissuunnitelman. Saimme kirjallisen vastauksen, että nämä suunnitelmat ovat salaisia", Nahi ihmettelee.
Nahin mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyysi suunnitelmaa myös, mutta ulkoministeriö antoi vain yhteenvedon siitä, mitä Suomi tekee kaikissa maissa. Valiokunnassa Nahin mukaan todettiin, että se ei oikein ollut julkisuuslainsäädännön mukaista.
Kepa viittaa Kehityspoliittisen toimikunnan lausuntoon, jonka mukaan Suomi suuntaa kehitysyhteistyötä yhä enemmän esimerkiksi metsäsektoreille ja kaavailee samalla opetus- ja terveysalan yhteistyön vähentämistä. "On myös viitteitä siitä, että suomalaisen osaamisen vienti osana Suomen kehitysyhteistyön toteutusta on kasvamassa", toimikunta arvioi viime keväänä. Sen mielestä kohdemaan tarpeiden pitäisi olla etusijalla.
Väyrynen korosti, että kehityspolitiikassa painottuu nyt kestävä kehitys, joka ehdittiin Suomessa ja maailmallakin unohtaa. "Eikä ole ymmärretty yksityisen sektorin merkitystä köyhyyden vähentämisessä. Rahoitamme enemmän infrastruktuuria ja tuotantoa", Väyrynen linjasi.