Olikohan se viimeisin tai toiseksi viimeisin Seura missä on Reijo Mäen loistava kolumni Afrikalle syydettävästä kehitysavusta. Mies vaikuttaa ilahduttavan nuivalta. Luin jutun pikaisesti sukulaisissa. Sen viesti oli selkeästi se, että rahaa on kaadettu sokeasti kuin kankkulan kaivoon. Yleisestä kolumnistilinjasta poiketen Mäki kehoittaa Afrikkaa katsomaan peiliin ja ottamaan itseään niskasta kiinni, velkaa on maksettu jo niin perkeleesti. Mäkihän kirjoitti kriittisesti maahanmuutosta edellisessä numerossa, mitä palauteosastolla kiiteltiinkin.
Pitääkin tukea miehen kirjallista työtä ja ostaa itselleen joululahjaksi joku
opus hänen tuotannostaan. Osaako kukaan suositella mikä on paras?
Samassa lehdessä oli myös juttu näyttelijä Kari Heiskasen kehitysapumatkasta Nairobiin. Silmään pisti kuvaus tutustumiskäynnistä paikalliseen sairaalaan. EU on kuulemma hassannut 50 kiloeuroa uudenkarheaan leikkaussaliin. Harmi vain, että sali seisoo tyhjän panttina, koska lasarettiin ei saada sähköä eikä puhdasta vettä.. Velanmaksu on taas jäänyt pahasti kesken. Valkoisen riistäjän olisi varmaan pitänyt bonuksena kustantaa voimala ja viemäriverkko (ja työvoima varmistamaan niiden toiminta). Heiskanen perushyysääjänä oli vakuuttunut, että kyllä asiat vielä lutviintuvat ajan myötä kunhan avustusta saadaan mahdollisimman paljon..
Vares -sarjaa ehdottomasti. Suomalaista huumoria sekä suomalaiselle kirjallisuudelle ja elokuvalle kuuluva kolmiyhteys: viinaa, seksiä ja tappeluita
Reijo on myös IRL aivan loistotyyppi. Jos vaikuttaa Turussa, kannattaa mennä turisemaan.
Voisko joku kaivaa esiin jonkun Suomen kokoisen(väkiluvultaan toisen MM sodan jälkeen) maan ja katsoa paljonko sinne on törvätty rahaa, ja sitten heittää paljonko Suomi sai Marshall apua.
Keijo,
noi ei taida olla ihan yksinkertaisia juttuja, koska joku Saksa taisi maksaa itsensä kipeäksi miehitysjoukkojen ylläpidosta ja samaan aikaan sai setä Sämiltä toisella kädellä Marshall-apua. Suomi taas maksoi sotakorvaukset eikä saanut Marshall-apua, mutta vastaavasti sai kaikenlaista luototusta ja edullista kauppajärjestelyä. GB oli sodan jälkeen korviaan myöten velassa serkuille ja mitä kaikkea.
Quote from: junakohtaus on 17.12.2008, 13:21:58
Keijo,
noi ei taida olla ihan yksinkertaisia juttuja, koska joku Saksa taisi maksaa itsensä kipeäksi miehitysjoukkojen ylläpidosta ja samaan aikaan sai setä Sämiltä toisella kädellä Marshall-apua. Suomi taas maksoi sotakorvaukset eikä saanut Marshall-apua, mutta vastaavasti sai kaikenlaista luototusta ja edullista kauppajärjestelyä. GB oli sodan jälkeen korviaan myöten velassa serkuille ja mitä kaikkea.
Tarkoitan toki maata afrikasta.
Ah, niin tietysti.
Oikeasti nää hommat on silti melko monimutkaisia eikä oikeasti esim. taloustieteessä tai -historiassa vieläkään oikein ymmärretä mikä lopulta kasvun käynnistää tai jättää käynnistämättä. Mä tossa lipastolla vähän suorittelin taloushistoriaa ja totesin, että ilmeisesti oikein mitään sääntöä mistään ei voi antaa, vaan jokainen homma on katsottava asiat haaroineen yksittäin kerrallaan.
Yllä sitten ei lue, että mun mielestä Afrikan ongelmat olisivat Euroopan syy.
Quote from: Spesialisti on 17.12.2008, 10:16:49Heiskanen perushyysääjänä oli vakuuttunut, että kyllä asiat vielä lutviintuvat ajan myötä kunhan avustusta saadaan mahdollisimman paljon..
Ikävää että Heiskasella on noin pallo hukassa. Mies on kyllä erinomainen näyttelijä ja hän oli mm. Velipuolikuu ja Tabu sarjojen parhaimmistoa.
Mäen kirjoja en ole yhtäkään lukenut, joten enpä osaa sanoa niistä sen enempää. Kaikki tuttuni tosin kehuvat ja mies on kuulemma Turun baareissa varsin viihteellinen ilmestys :D Mäki on kirjailijaksi yllättävän valveutunut ;)
Suomalaisista kirjailijoista Reijo Mäki on ehdoton suosikkini ja täten suosittelen lukemaan Vares-sarjaa sieltä alusta alkaen. Jos nuivuutta kaipaa niin voipi aloittaa vuonna 2006 ilmestyneestä Hard Luck Cafesta. Siinä Vares seikkailee rapistuneessa ja turvattomassa pakolaisten kansoittamassa Turussa.
Quote from: MustaLeski on 17.12.2008, 14:34:30
Suomalaisista kirjailijoista Reijo Mäki on ehdoton suosikkini ja täten suosittelen lukemaan Vares-sarjaa sieltä alusta alkaen. Jos nuivuutta kaipaa niin voipi aloittaa vuonna 2006 ilmestyneestä Hard Luck Cafesta. Siinä Vares seikkailee rapistuneessa ja turvattomassa pakolaisten kansoittamassa Turussa.
'Black Jack' kirjassa, joka kuuluu normaaliin Vares-sarjaan (HLC taitaa olla lähinnä scifiä? Pitäisi lukea), seikkailee mm. Suomeen soluttautunut islamilainen terroristijärjestö, ja sen kanssa yhteistyötä tekevää 'viher'nuorisoa...
Suosittelen myös Hard Luck Cafe'ta.
Jonkin nettilehden kirjallisuuskriitikko oli harmissaan, kun kirjan suurimmat konnat hänen mielestään olivat etnoja. En muista kritiikkiä tarkemmin enkä käy spoilaamaan kirjan juonta, lukekaa itse.
Joko sama tai eri kriitikko ihmetteli myös närkästyneenä, miksi pitää maalata tällainen ikävä tulevaisuudenkuva. Hän ei yhtään voinut sellaista ymmärtää. Ehkä hänestä kivempi ja vastuullisempi dystopia olisi sellainen, jossa pahat uusnatsit uhkaavat kaapata vallan, ja fiksu tyttö ja vähän tyhmempi poika taistelevat niitä vastaan.
Täällä Hesarin arvostelu kirjasta,
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Vanha+Vares+poika+ja+pojanpoika/HS20060606SI1KU01oqr
Hesari suosittelee, pitkin hampain ja lukijaa ohjeistaen:
Reijo Mäen vieraskammoisista näkemyksistä on syytäkin olla eri mieltä, mutta hätkähdyttävän uskottavan ja tehokkaan antiutopian hänen ajatusleikkinsä on luonut.
Quote from: ibn ghul on 17.12.2008, 16:37:40
'Black Jack' kirjassa, joka kuuluu normaaliin Vares-sarjaan (HLC taitaa olla lähinnä scifiä? Pitäisi lukea), seikkailee mm. Suomeen soluttautunut islamilainen terroristijärjestö, ja sen kanssa yhteistyötä tekevää 'viher'nuorisoa...
HLC kertoo tulevaisuudesta, kyllä. Mutta ei tämä uusinkaan (Lännen mies) jätä kylmäksi jos haluaa poliittisesti ajatella.
Uusimman Seuran palautepalstalla joku näemmä kirjoittaa närkästyneenä Mäen Afrikka-kolumnista.. Kovasti kuulemma yleistetään ja on rassismi ja onko Mäki pthyi olkoon Persuja.
Joitain linkkejä olis tietenkin ihan kiva laittaa.
Jutut paperiversiossa
Quote from: Spesialisti on 17.12.2008, 20:34:35
Uusimman Seuran palautepalstalla joku näemmä kirjoittaa närkästyneenä Mäen Afrikka-kolumnista.. Kovasti kuulemma yleistetään ja on rassismi ja onko Mäki pthyi olkoon Persuja.
Persuja syytellään koulutuksen puutteesta ja vähäisestä älykkyydestä, mutta mitä voi sanoa moku-uskovaisista jotka toistelevat samoja ulkoa opeteltuja lauseita rasismista, yleistämisestä ja muusta skeidasta? Ainakin itsestä tuntuu joskus mokuilijoiden kanssa keskustellessa, että loppujen lopuksi suurimmalla osalla ei ole hajuakaan koko asiasta, vaan kaikki argumentit on otettu jostakin mokunpentujen käsikirjasta ja ne syljetään suusta ulos sen kummempaa ajattelematta. Ja miksi ajatellakaan, kun on oikeassa ja hyvällä asialla :P
Hard Luck Cafe on omia suosikkejani. Toivonpa vain ettei osoittaudu realistiseksi tulevaisuudenkuvaksi.
Skannasin erään aiemman Reijo Mäen kirjoittaman monikulttuurisuuttakin käsittelevän kolumnin (Seura 47/2008) ja laitoin sen luettavaksi blogiini:
http://www.marialohela.fi/blogi/2008/12/18/reijo-maki-on-asioita-joista-ei-saa-puhua (http://www.marialohela.fi/blogi/2008/12/18/reijo-maki-on-asioita-joista-ei-saa-puhua/)
ImageShackin käyttö ei oikein luonnistunut mutta oppia ikä kaikki.
QuoteSkannasin erään aiemman Reijo Mäen kirjoittaman monikulttuurisuuttakin käsittelevän kolumnin (Seura 47/2008) ja laitoin sen luettavaksi blogiini
Tiukkaa asiaa alusta loppuun, kuten myös tuo lehden 49/2008 artikkeli. Vasemmistolaisten kirjailija- ja kulttuuriväen joukoissa sopisi olla kyllä enemmänkin kriittisiä ääniä. Mäen kirjoista Hard Luck Cafen olen lukenut ja Black Jackiin pitäisi tarttua seuraavaksi.
Quote from: Maria Lohela on 18.12.2008, 19:34:23
Skannasin erään aiemman Reijo Mäen kirjoittaman monikulttuurisuuttakin käsittelevän kolumnin (Seura 47/2008) ja laitoin sen luettavaksi blogiini:
http://www.marialohela.fi/blogi/2008/12/18/reijo-maki-on-asioita-joista-ei-saa-puhua (http://www.marialohela.fi/blogi/2008/12/18/reijo-maki-on-asioita-joista-ei-saa-puhua/)
ImageShackin käyttö ei oikein luonnistunut mutta oppia ikä kaikki.
Kiitos skannauksesta. Suoria sanoja Mäeltä.
Quote from: Maria Lohela on 18.12.2008, 19:34:23
Skannasin erään aiemman Reijo Mäen kirjoittaman monikulttuurisuuttakin käsittelevän kolumnin (Seura 47/2008) ja laitoin sen luettavaksi blogiini:
http://www.marialohela.fi/blogi/2008/12/18/reijo-maki-on-asioita-joista-ei-saa-puhua (http://www.marialohela.fi/blogi/2008/12/18/reijo-maki-on-asioita-joista-ei-saa-puhua/)
ImageShackin käyttö ei oikein luonnistunut mutta oppia ikä kaikki.
Juu-u Mäellä on aika rajua tekstiä, saapa nähdä, kuinka kauan herra mahtuu Seuraan kirjoittamaan. Veikkaisin lähtölaskennan jo alkaneen.
Heipä hei Maria! :) Kiitos skannauksista
Olen lukenut Mäen kolumneja ja mies tuntuu varsin tervejärkiseltä. Olen yrittänyt lukea yhtä hänen romaaniaan, mutta en pitänyt tyylistä. Mäki yrittää olla hauska, mutta en arvosta sitä kirjallisuuden ylimpänä tavoitteena. Mäeltä puuttuu se, mitä japanilaiset sanovat "hinkakuksi" (myyttinen karisma).
ei kirjottele mäki enää seura lehteen... ilimeisesti vuosittain vaihtuu nuo kolumnien kirjottajat vai miten lie, joka tapauksessa hyviä kirjotuksia sillä oli..
Mielikuvituksellinen ja hauska teos. Vallan mielenkiintoisen tulevaisuuden scenaarion on Mäki luonut... ;)
Quote from: Ukemi on 24.02.2009, 13:50:25
Mielikuvituksellinen ja hauska teos. Vallan mielenkiintoisen tulevaisuuden scenaarion on Mäki luonut... ;)
Reijo Mäkihän taidetaan tuntea jokseenkin nuivana kaverina ja muistaakseni hän on sen itsekkin tunnustanut.
Hard Luck Cafe'n tulevaisuudenkuva monikulttuurisesta Suomesta on sanalla sanoen karmaiseva!
En tiedä, onko tämä jo ollut täällä.
Quote from: Tapio Arjo on 24.07.2009, 02:09:26
En tiedä, onko tämä jo ollut täällä.
Ja sopiiko edes Homman aihepiiriin, vaikka Mäki on myös tunnettu mokukriitikko.
Reijo Mäki Iltalehdessä:
[...]
Reijo Mäki on herättänyt huomiota mielipiteillään aikaisemminkin. Hän kertoo lehdessä saaneensa niin uuskristittyjen kuin aktivistipiirienkin vihat niskaansa.
- Hihhulikristityt ovat uhoilleet, että ellei kynäni tahti muutu, niin joudun suoraa päätä helvettiin. Aktivistinuoret ovat taas ilmoittaneet, että "olet tähtäimessä Reijo, et voi tietää koska osuu.
Kannattaa huomata kummat uhkaavat henkeä ja kummat jättävät tuomion paljon heitä ylemmän käsiin. Pitää kuitenkin muistaa, että hihhulit ovat vaarallisia rasisteja ja muutenkin pahoja ja ne aktivistit maailmojasyleileviä hyväntekijöitä. Virallisesti arvostettujen kansalaistoimintapiirien mielestä siis. :-\
Tietenkin jonkun mielestä tuo helvettiin joutuminen on pahempaa kuin tapetuksi tuleminen... muttei sillä pelotteleminen silti ole tietääkseni rikos, tai edes sellaisen suunnittelutoimenpide.
Reijo Mäen kirjoja lukeneena ei voi välttyä huomaamasta miehen asenteellisuutta. Mielestäni kirjallisuudessa pitääkin näkyä mielipiteet. Siitä pisteet Reijo Mäelle.
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 08:33:44
Mielestäni kirjallisuudessa pitääkin näkyä mielipiteet. Siitä pisteet Reijo Mäelle.
Vastaavasti suvaitsevainen lukija vetää Mäen tekstistä näkyvistä mielipiteistä herneet nekkuun, ja
koska hän havaitsee asennetta josta ei pidä,
hänen on pakko haukkua kirja kaikin muinkin tavoin lyttyyn. Lauseet ovat tönkköjä, teksti puisevaa, juoni ennalta-arvattava ja ennen kaikkea
maailmankuva on iljettävän perussuomalainen.
Näin letkeästi kirjoittaa Vesa Saarinen arvostellessaan (http://turvin.net/vesa/?p=553) Mäen romaanin
Hard Luck Cafe.
Jotenkin tuntuu, että jos vain kirjailijan asenne olisi ollut toinen (esimerkiksi
raikkaan vihreä tai
sykähdyttävän vasemmistolainen), olisi sama lukija pitänyt myös lauseita sujuvina, tekstiä rikkaana ja juonta hauskan yllätyksellisenä :-)
Quote
En voi kuin taivastella sitä, miten paljon tällaista roskaa ostetaan ja luetaan. Ehkä tällaista tekstiä lukee tavanmukaisemmin se Suomi, jonka maailmankuva perustuu iltapäivälehtiin ja yksinkertaisiin televisiosarjoihin.
Itse olen ollut siinä käsityksessä, että vihreät eivät nimenomaan lue Reijo Mäkeä. Hehän kuitenkin ovat ainoita, jotka muodostavat maailmankuvansa jenkkitelevision mukaisesti. Normaalit ihmiset tekevät sen kokemustensa perusteella.
Quote from: jmk on 24.07.2009, 08:56:44
Jotenkin tuntuu, että jos vain kirjailijan asenne olisi ollut toinen (esimerkiksi raikkaan vihreä tai sykähdyttävän vasemmistolainen), olisi sama lukija pitänyt myös lauseita sujuvina, tekstiä rikkaana ja juonta hauskan yllätyksellisenä :-)
Näinhän se menee. Mattiesko Hytönen kertoo muistelmakirjassaan
Rinnanympärys 106 erään taistolaistaiteilijan (jonka nimeä en nyt muista) saaneen HS:n kulttuurisivuilla pari vuotta putkeen pelkkiä ylistäviä arvosteluja teoksistaan. Mestariteosten sarja kuitenkin loppui, kun HS:n kulttuuritoimittajana työskennellyt Kirsikka Moring siirtyi toiselle osastolle, ja ko. taiteilijan arvosteluja pääsivät kirjoittamaan muutkin. Moring on tiettävästi itsekin taistolainen ja ko. taiteilijan henkilökohtainen ystävä...
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 08:33:44
Reijo Mäen kirjoja lukeneena ei voi välttyä huomaamasta miehen asenteellisuutta. Mielestäni kirjallisuudessa pitääkin näkyä mielipiteet. Siitä pisteet Reijo Mäelle.
Reijo Mäen kirjassa Ehtookellot on luettavissa fiktio siitä, millainen on maahanmuuton raunioittama Turku joskus tulevaisuudessa.
Mäki on kunnon antimoku, mistä kiitos ja ylistys hänelle. On rohkaisevaa, että kirjallisuudessakin alkaa kuulua kritiikin ääniä.
Quote from: M on 24.07.2009, 09:57:06
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 08:33:44
Reijo Mäen kirjoja lukeneena ei voi välttyä huomaamasta miehen asenteellisuutta. Mielestäni kirjallisuudessa pitääkin näkyä mielipiteet. Siitä pisteet Reijo Mäelle.
Reijo Mäen kirjassa Ehtookellot on luettavissa fiktio siitä, millainen on maahanmuuton raunioittama Turku joskus tulevaisuudessa.
Mäki on kunnon antimoku, mistä kiitos ja ylistys hänelle. On rohkaisevaa, että kirjallisuudessakin alkaa kuulua kritiikin ääniä.
Täytyypä pistää hankintaan,tänks vinkistä :D
Quote from: kertsu59 on 24.07.2009, 10:23:27
Quote from: M on 24.07.2009, 09:57:06
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 08:33:44
Reijo Mäen kirjoja lukeneena ei voi välttyä huomaamasta miehen asenteellisuutta. Mielestäni kirjallisuudessa pitääkin näkyä mielipiteet. Siitä pisteet Reijo Mäelle.
Reijo Mäen kirjassa Ehtookellot on luettavissa fiktio siitä, millainen on maahanmuuton raunioittama Turku joskus tulevaisuudessa.
Mäki on kunnon antimoku, mistä kiitos ja ylistys hänelle. On rohkaisevaa, että kirjallisuudessakin alkaa kuulua kritiikin ääniä.
Täytyypä pistää hankintaan,tänks vinkistä :D
Ehtookellot sisältää muitakin kertomuksia.
Tatuoitu taivas -romaanissakin näkyy Euroopan tulevaisuuden hahmotelmia.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kyborgeja+tuopissaReijo+M%C3%A4ki+vie+rikosj%C3%A4nn%C3%A4ri%C3%A4kohti+pessimistist%C3%A4+tieteisromaania/960903194
Quote from: jmk on 24.07.2009, 08:56:44
Jotenkin tuntuu, että jos vain kirjailijan asenne olisi ollut toinen (esimerkiksi raikkaan vihreä tai sykähdyttävän vasemmistolainen), olisi sama lukija pitänyt myös lauseita sujuvina, tekstiä rikkaana ja juonta hauskan yllätyksellisenä :-)
Että oikein vaivalla tuollaisenkin blogimerkinnän kaivoit?
Sori vaan, mutta mun mielestä Reijo Mäki -dekkariproosa on tyylillisesti sysipaskaa kirjallisuutta - täysin riippumatta siitä, mitä mieltä Reijo Mäki on yhtään mistään maailman menoon liittyvästä asiasta. :-)
Sääliksi käy lähinnä kustannustoimittajaansa.
- vesa
Quote from: jmk on 24.07.2009, 08:56:44
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 08:33:44
Mielestäni kirjallisuudessa pitääkin näkyä mielipiteet. Siitä pisteet Reijo Mäelle.
Vastaavasti suvaitsevainen lukija vetää Mäen tekstistä näkyvistä mielipiteistä herneet nekkuun, ja koska hän havaitsee asennetta josta ei pidä, hänen on pakko haukkua kirja kaikin muinkin tavoin lyttyyn. Lauseet ovat tönkköjä, teksti puisevaa, juoni ennalta-arvattava ja ennen kaikkea maailmankuva on iljettävän perussuomalainen.
Näin letkeästi kirjoittaa Vesa Saarinen arvostellessaan (http://turvin.net/vesa/?p=553) Mäen romaanin Hard Luck Cafe.
Jotenkin tuntuu, että jos vain kirjailijan asenne olisi ollut toinen (esimerkiksi raikkaan vihreä tai sykähdyttävän vasemmistolainen), olisi sama lukija pitänyt myös lauseita sujuvina, tekstiä rikkaana ja juonta hauskan yllätyksellisenä :-)
En ole lukenut itse kirjaa, vaikka olen niin kenties ajatellut tekeväni.
Luettuani tuon arvostelun, kiinnostukseni heräsi sen verran, että tulen varmasti lukemaan kirjan.
Hieman huvitti arvostelussa seuraava:
QuoteToki Mäen tarkoitus lienee myös ärsyttää, mutta tekisi sen edes siten, että ärsyyntyisi. Nyt maailma on niin mustavalkoinen, ettei siitä jaksa tämän kummemmin edes harmistua.
Jotenkin seuraavia lauseita lukiessa tulee kuitenkin mieleen, että ehkä mukana on ollut ainakin jonkun verran harmistumista:
Quote...teksti oli paljon, paljon surkeampi kuin olin osannut pelätä. Voin melko vilpittömästi sanoa, etten ole näin paskaa kirjaa lukenut moneen vuoteen.
QuoteÄllöttävän yksisilmäistä.
QuoteKirjan maailmankuva oli iljettävän perussuomalainen (sanan poliittisessa, ikävimmässä merkityksessä). Se oli ksenofobinen ja rasistinen
Quote
Mäen kirja on niin löyhähtävä lemahdus jostakin kaukaa menneisyydestä, ettei mitään rajaa.
Quote
En voi kuin taivastella sitä, miten paljon tällaista roskaa ostetaan ja luetaan.
;D
PS. No lisätään vielä tuo viimeinen
Quotemun mielestä Reijo Mäki -dekkariproosa on tyylillisesti sysipaskaa kirjallisuutta
PS2. En ole siis itse Mäkeä lukenut, mutta Vares-leffan nähneenä odotukset kirjallisesta tasosta eivät itsellä ole vielä kovin korkealla. Mutta kuten sanoin, tämä ketju viimeistään takasi sen, että pakkohan tuo on lukea ja itse ottaa selvää. :D
Keväisellä Turun reissulla lahjoitin Uudessa Apteekissa Reijo Mäelle Hommapinssin. Tämän jälkeen taoimme toisiamme kilpaa harteille ja hoimme kuorossa, että "Homma on kovassa nousussa!!1!"
Ei ole täyttä varmuutta, muistaako kumpikaan osapuoli tapahtuneesta jälkeenpäin yhtään mitään.
Hyviä kirjoja Mäellä kyllä.
Quote from: Äänestäjä on 24.07.2009, 12:31:27
Jotenkin seuraavia lauseita lukiessa tulee kuitenkin mieleen, että ehkä mukana on ollut ainakin jonkun verran harmistumista:
Joo, oot ihan oikeassa: kyllä mua ihan vilpittömästi harmitti, että tuhlasin monta tuntia hyvää lukuaikaa Hard Luck Cafen kaltaiseen kuonaan.
Ja joo, lue se ihmeessä jos huonosti kirjoitettu kyberpunkdekkari kiinnostaa - ihan kirjallisen yleissivistyksen puolesta jos ei muuten. :-)
Quote from: Mika on 24.07.2009, 09:13:05
Quote from: jmk on 24.07.2009, 08:56:44
Jotenkin tuntuu, että jos vain kirjailijan asenne olisi ollut toinen (esimerkiksi raikkaan vihreä tai sykähdyttävän vasemmistolainen), olisi sama lukija pitänyt myös lauseita sujuvina, tekstiä rikkaana ja juonta hauskan yllätyksellisenä :-)
Näinhän se menee. Mattiesko Hytönen kertoo muistelmakirjassaan Rinnanympärys 106 erään taistolaistaiteilijan (jonka nimeä en nyt muista) saaneen HS:n kulttuurisivuilla pari vuotta putkeen pelkkiä ylistäviä arvosteluja teoksistaan. Mestariteosten sarja kuitenkin loppui, kun HS:n kulttuuritoimittajana työskennellyt Kirsikka Moring siirtyi toiselle osastolle, ja ko. taiteilijan arvosteluja pääsivät kirjoittamaan muutkin. Moring on tiettävästi itsekin taistolainen ja ko. taiteilijan henkilökohtainen ystävä...
Kirsikka Moring, siinä vasta mielenkiintoinen nainen... Tapasin rouvan livenä keväällä. Minulle tarjoutui mahdollisuus päästä opastetulle kierrokselle Sanomataloon, Moring oli oppaamme ja kertoili toimittajanurastaan. Jossain välissä hän siirtyi ammatin huonoihin puoliin ("tässä työssä tarvitsee paksun nahan") ja sitten vuorossa oli omituinen tilitys siitä, kuinka Moring oli saanut "vihameiliä" kirjoitettuaan TV2:n maahanmuuttoillasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,2326.0.html) Kanavalla-palstalle. Hän oli selvästi järkyttynyt palautteesta ja totesi, että "tällainen pitää vain kestää", sillä "sehän on juuri näiden Halla-ahon vihalistojen tarkoitus".
Muuten Moringista jäi ihan sulava kuva, mutta olin kyllä purskahtaa nauruun, kun hän kieli sihahdellen purki tuntojaan. Tyydyin virnistelemään merkitsevästi.
Täytynee yhtyä Saarisen kirja-arvosteluun siinä määrin, että mielestäni Hard luck cafe todellakin oli varsin tylsä ja ennalta-arvattava tusinadekkari. Kirja tarttui aikanaan matkaan alennusmyynneistä luvatun monikulttuuridystopiamässäilyn takia, sekä siksi että oli jo pitkään ollut tarkoitus Mäen tuotantoon tutustua. Harmi sinänsä, aihepiiri kun on varsin hedelmällinen. Pitänee tosin antaa Mäelle vielä mahdollisuus vaikkapa mainitun Ehtookellojen muodossa, puhuvat että Vares-kirjojen taso melkoisesti vaihtelee.
Kiinnostaisi lukea muita teoksia jotka ammentavat samasta aihepiiristä. Tuleeko forumilaisilla suosituksia mieleen? Äkkiseltään en itse keksi muita kuin WP-klassikon Turnerin päiväkirjat, joka on alussa varsin mielenkiintoinen enemmän tai vähemmän jo toteutuneine profetioineen, loppua kohden kerronta kuitenkin hieman lässähtää. Joka tapauksessa pikaista kesälukemista janoaville suomenkielinen versio löytyy täältä: http://kansallissosialismi.org/turner/.
Quote from: Heildegger on 24.07.2009, 18:24:39
Täytynee yhtyä Saarisen kirja-arvosteluun siinä määrin, että mielestäni Hard luck cafe todellakin oli varsin tylsä ja ennalta-arvattava tusinadekkari.
Hard Luck Cafe ei tosiaan lukeudu Mäen parhaimpiin dekkareihin. Olen itse lukenut kaikki miehen teokset. Suosikkejani ovat satunnaisessa järjestyksessä mm. Enkelipölyä, Moukanpeli, Jäätynyt enkeli, Satakieli lauloi yöllä ja Huhtikuun tytöt.
Quote from: Mika on 24.07.2009, 18:42:08
Quote from: Heildegger on 24.07.2009, 18:24:39
Täytynee yhtyä Saarisen kirja-arvosteluun siinä määrin, että mielestäni Hard luck cafe todellakin oli varsin tylsä ja ennalta-arvattava tusinadekkari.
Hard Luck Cafe ei tosiaan lukeudu Mäen parhaimpiin dekkareihin. Olen itse lukenut kaikki miehen teokset. Suosikkejani ovat satunnaisessa järjestyksessä mm. Enkelipölyä, Moukanpeli, Jäätynyt enkeli, Satakieli lauloi yöllä ja Huhtikuun tytöt.
Mielestäni HLC on Mäen huonoin dekkari. En suosittele tutustumaan Mäen tuotantoon tämän kirjan kautta. Vannoutuneena Mäki-lukijana teki tiukkaa tuo teos vaikka aihe itsessään olikin mielenkiintoinen.
Quote from: MustaLeski on 24.07.2009, 19:01:45
Quote from: Mika on 24.07.2009, 18:42:08
Quote from: Heildegger on 24.07.2009, 18:24:39
Täytynee yhtyä Saarisen kirja-arvosteluun siinä määrin, että mielestäni Hard luck cafe todellakin oli varsin tylsä ja ennalta-arvattava tusinadekkari.
Hard Luck Cafe ei tosiaan lukeudu Mäen parhaimpiin dekkareihin. Olen itse lukenut kaikki miehen teokset. Suosikkejani ovat satunnaisessa järjestyksessä mm. Enkelipölyä, Moukanpeli, Jäätynyt enkeli, Satakieli lauloi yöllä ja Huhtikuun tytöt.
Mielestäni HLC on Mäen huonoin dekkari. En suosittele tutustumaan Mäen tuotantoon tämän kirjan kautta. Vannoutuneena Mäki-lukijana teki tiukkaa tuo teos vaikka aihe itsessään olikin mielenkiintoinen.
Joo, pakko olla samaa mieltä. Aihepiiri hyvä, mutta ei oikein onnistunut. Satakieli lauloi yöllä on kieltämättä yksi parhaimmista.
Jostain kumman syystä tunnen kirjallisuutta aika paljon. En oikein ymmärrä edellä mainittua haukkumista. Mäki kirjoittaa dekkareita, ja ne ovat erityyppistä kirjallisuutta kuin esimerkiksi meillä töissä oleva kategorisoimaton kaunokirjallisuus. Sieltä puolelta pidän Daniil Harmsia parhaimpana. Moni ns. "korkeatasoista kirjallisuutta" oleva kirja on tylsä. Valitettavaa, mutta totta. Kuitenkin sieltä löytyy myös mielestäni parhaimmat.
Dekkari on aina dekkari, ja mielestäni Mäki on niiden suhteen selkeästi keskitason yläpuolella. Jos verrataan suomalaista vaikka Nykäseen, niin ero on selkeä. Joensuu on ehkä parempi, sillä ainakin Harjunpää ja pahan pappi oli kirjana erittäin hyvä (alku tuntui sekavalta, mutta toisaalta nosti kiinnostusta).
Pakko tässä samassa yhteydessä sanoa, että moni hehkutettu opus on mielestäni täyttä paskaa. Eräs näistä on Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa. Mielenkiintoinen aihepiiri, mutta jos ei osaa kirjoittaa siten, että teksti tempaisee mukaansa, niin ei pitäisi kirjoittaa lainkaan. Ilmeisesti kirjaa on hehkutettu pelkästään aihepiirinsä takia?
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 20:00:26Dekkari on aina dekkari, ja mielestäni Mäki on niiden suhteen selkeästi keskitason yläpuolella. Jos verrataan suomalaista vaikka Nykäseen, niin ero on selkeä. Joensuu on ehkä parempi, sillä ainakin Harjunpää ja pahan pappi oli kirjana erittäin hyvä (alku tuntui sekavalta, mutta toisaalta nosti kiinnostusta).
Makuasioitahan nämä ovat, mutta itse rankkaisin Mäen ykköseksi, Nykäsen kakkoseksi ja Totti Karpelan kolmoseksi. Harmi, ettei Karpelan tuotanto ole laajempi: kirjat ovat laadukkaita dekkareita, joissa näkyy hyvin jenkkiperinteen (Chandler, Hammet, Spillane) vaikutus.
Quote from: Mika on 24.07.2009, 20:17:50
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 20:00:26Dekkari on aina dekkari, ja mielestäni Mäki on niiden suhteen selkeästi keskitason yläpuolella. Jos verrataan suomalaista vaikka Nykäseen, niin ero on selkeä. Joensuu on ehkä parempi, sillä ainakin Harjunpää ja pahan pappi oli kirjana erittäin hyvä (alku tuntui sekavalta, mutta toisaalta nosti kiinnostusta).
Makuasioitahan nämä ovat, mutta itse rankkaisin Mäen ykköseksi, Nykäsen kakkoseksi ja Totti Karpelan kolmoseksi. Harmi, ettei Karpelan tuotanto ole laajempi: kirjat ovat laadukkaita dekkareita, joissa näkyy hyvin jenkkiperinteen (Chandler, Hammet, Spillane) vaikutus.
Entäs esimerkiksi Ilkka Remes? Nykäsellä on muutama todella hyvä dekkari, mutta osa tuotannosta on mielestäni aika ala-arvoista, mutta ehkä nämä ovat makuasioita.
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 20:52:20
Entäs esimerkiksi Ilkka Remes? Nykäsellä on muutama todella hyvä dekkari, mutta osa tuotannosta on mielestäni aika ala-arvoista, mutta ehkä nämä ovat makuasioita.
Totta tosiaan. Makuasioitahan nämä. Itse en pidä lainkaan Remeksestä. Seppo Jokisesta taas paljonkin, Mäen lisäksi.
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 20:52:20Entäs esimerkiksi Ilkka Remes? Nykäsellä on muutama todella hyvä dekkari, mutta osa tuotannosta on mielestäni aika ala-arvoista, mutta ehkä nämä ovat makuasioita.
Remes yrittää kirjoittaa vähän turhan mahtipontisia kirjoja. Kirjat ovat pitkiä ja sekavia monien ja osin kummallisten juonenkäänteiden takia. Lisäksi kirjoihin on ympätty liikaa sivuhenkilöitä. Kirjat ovat myös suureellisia James Bond -tyyppisiä seikkailuja, joissa agentit reissaavat ympäri maailmaa milloin minkin megaongelman ratkaisemiseksi. Mulle riittää dekkarin tapahtumapaikaksi ihan hyvin vaikka Turun kaupunki...
EDIT: Seppo Jokinen on tosiaan myös ihan luettava kaveri, vaikka juoni ei kirjoissa yleensä kovin kummoinen olekaan. Semmoinenkin dinosaurus kuin Mauri Sariola on muuten aikoinaan kirjoittanut myös aikamoisen pinon hyviä kirjoja. Siis niiden keskinkertaisten lisäksi.
Monista Mäen kirjoista huomaa selkeästi kirjoittajan nuivan asenteen mokutusta ja aktivisteja kohtaan, mikä on melko piristävää ja etekin harvinaista suomalaisten kirjailijoiden keskuudessa. Saadaanko mäestä seuraava poliittiseen ilmapiiriin vaikuttava kirjailija Heikki Turusen jälkeen, jää nähtäväksi.
Quote from: Johannes Nieminen on 24.07.2009, 20:00:26
Joensuu on ehkä parempi, sillä ainakin Harjunpää ja pahan pappi oli kirjana erittäin hyvä (alku tuntui sekavalta, mutta toisaalta nosti kiinnostusta).
Olen lukenut jos jonkinlaista splatter-gorea, mutta ainoa kirja joka on aiheuttanut fyysistä pahoinvointia, on juuri Harjunpää ja pahan pappi. Eli siinä mielessä se oli tuntemuksia herättävänä erittäin hyvä kirja.
Quote from: Tapio Arjo on 24.07.2009, 21:10:09
Tervetuloa syksyllä lomien jälleen jälleen aloittavaan dekkaripiriin, Murharyhmään.
Mikäs juttu tämä on?
Quote from: Tapio Arjo on 24.07.2009, 21:05:18
Totti Karpela on tarjonnut seuraavaa kässäriä kustantajalleen, mutta tämä pitää kirjoja liian vanhanaikaisina, eikä julkaise.
Ooh-hoh. Minua Karpelan dekkareissa viehättää juuri se tietty vanhanaikaisuus. Tietysti sen ohella, että kirjat ovat muutenkin hyviä.
Reijo Mäki, Seppo Jokinen, Mauri Sariola ym. (löytyy enemmänkin) ovat kirjoittaneet hyvin, selvällä järjellä, huumorilla ja ilman ismejä hyvää ja rentouttavaa luettavaa.
Mäki, Sariola ja muut dekkarit eivät kelpaa suvaitsevaistolle. Liian rehellistä, suoraa jne. Vittumaisen suoraa, ihan kuin Halla-aho tai Mäki-Ketelä. Suora ja rehellinen puhe, kuka piru sitä kestää. Varsinkaan politbyroo.
Quote from: Tapio Arjo on 24.07.2009, 23:05:27Etenkin Sariolan ensimmäiset ovat vieläkin tosi upeita kokemuksia.
Voin suositella...
Ja taas rapisee miinuspisteitä.
Muuten olen sitä mieltä, että karma olisi lopetettava.
Ei noista pisteistä mitään stressiä kannata ottaa :)
Vaikka monet Sariolan kirjat ovat hyviä, koko tuotannossa kyllä ärsyttää melkoisesti äijän patavanhoillinen ajatusmaailma, jossa poliisijohto, upseerit, lakimiehet ja lääkärit luetaan sivistyneistöön, mutta kaikki muut ovat jokinlaista hanttiporukkaa. Sariolalalla on myös ärsyttävä tapa kikkailla erilaisilla latinankielisillä sutkauksilla, joita tämä "sivistyneistö" puheessan sujuvasti viljelee. Voisin kuvitella, että aika monet naislukijat suorastaan inhoavat Sarioalaa kirjojen sovinistisuuden takia.
No, tietysti pitää muistaa, että kirjat ovat aikansa lapsia ja Sariolan kirjat heijastelevat pitkälti sotien jälkeistä arvomaailmaa.
Oikein tahdo jaksaa lukea näitä.
Totuus on usein tarua ihmeellisempää,lueskelin tuossa Per"sahara"Andersonin elämästä kertovaa kirjaa"Sahara".
Jos olet lukenut,haluaisin kuulla mitä pidit?
Mä olen lukenu Saharan, sekä muitakin legiooneissa (ranska, espanja ja mitä lie) olleiden tarinoita. Sinänsä mielenkiintoisia, mutta pistää vähän epäilemään liekö kaikki ihan tottakaan. Yleensä ne tyypit kehuu itseänsä pirusti, porukan kovimpia sotilaita. Vähän epäilyttää, näin vaan YK-faitteri pohjalta.
Minusta tämä saharan kertomus on aika karu,realistisen tuntuinen vailla mitään sankari sädekehää.
Totuuden tietää kuitenkin vain kertoja itse.
Voi ollakkin! En muista tarkkaan, sillä siitä on jo aikaa, kun luin sen Saharan. Mutta yleensä näissä kirjoissa haisee selvästi itsensä kehuminen.
Itse taisin aloittaa juuri tuosta Rahan Kääntöpiiristä, ehkäpä kyseisen herran tuotannon parhaimmistoa. Olen lukenut kaikki pokkarina ilmestyneet, koska eivät kovakantisen hinnan väärttejä IMHO. Viime aikoina taso on kyllä laskenut.
Mäki korvaa tv:n katselun tietyssä vireystilassa, kun ei jaksa keskittyä rankempaan kirjallisuuteen. Pidän kapakkavittuluhenkisestä kielenkäytöstä ja hörhöistä tyypeistä joita kirjat ovat pullollaan. Juoni ym. on välillä aika kökköä, mutta pitäähän kirjailijankin leipää tahkota ja jokainen tekele ei voi olla mestariteos.
Juu ja meikäläisen eka postaus, joten terkkuja vaan kaikille.
Olen lukenut vain tuon Hard Luck Cafe - kirjan. Minusta siinä ei ollut mitään vikaa, vaan se olisi voinut olla kielellisesti rosoisempikin. Juoni oli hieman huonohko ja kirjassa olisi ollut aineksia paljon paksumpaan eepokseen tai useampaan eri tarinaan. Pitää ehkä lukea noita muita, jos niiden kautta vaikka kuviot lomittuisivat.
Turulle ja turkulaisuudelle kuitenkin :peukkuylös:
Quote from: korpisoturi on 26.07.2009, 01:03:08
Voi ollakkin! En muista tarkkaan, sillä siitä on jo aikaa, kun luin sen Saharan. Mutta yleensä näissä kirjoissa haisee selvästi itsensä kehuminen.
Olen lukenut, sama vika tosin etten oikein muista enää. Petersin kokemuksia lukiessa oli ainakin kehua ilmassa. Anyway, tykkään silti niitä lueskella.
Olisikohan tämä Tupa oikea paikka saattaa hommalaisten luettavaksi kirjailija Reijo Mäen Turun Sanomien Talous-liitteeseen kynäilemä kolumni "Ramadan-journalismista", jonka löysin kirjahyllyn siivouksen yhteydessä kirjan väliin arkistoituna.
Tällaisia "vihakirjoituksia" rohkeat ihmiset kirjoittivat jo kymmenen vuotta sitten, mutta poliittinen eliitti on vain lisänyt vauhtia valtakunnan henkisen ja aineellisen rappiotilan tuottamisessa. Hatunnosto turkulaiskirjailijalle näin jälkikäteen.
Mainio löytö, luin leikkeen ahmien läpi.
Huomioni kiinnitti se, että kirjoituksessa ei kertaakaan käytetty sanaa monikulttuuri, suvaitsevaisuus sitäkin useammin. Osoittanee sen, että sana on nykyisessä merkityksessään tullut käyttöön myöhemmin, olisi luullut Mäen tarttuvan sanaan ja sen käyttöön, jos se olisi ollut pinnalla jo silloin.
Tekstissä vilahtaa muitakin sanoja ja kielikuvia (kamelikuski, koko show'n kustantava jne.) joiden syntysijaksi olisin kyllä veikannut Hommaa.
Lässynlässyn ramadan-kirjoittelusta on tullut todellakin jokavuotinen perinne, paikallislehdissäkin, viittaan esimerkiksi SSS. Kai siihenkin pitää tottua, kun kerta joulukadun avajaisistakin on juttu joka vuosi. :facepalm:
Kaiken kaikkiaan kirjoitus, joka kestää aikaa.
Mäki on asiallinen mies. Varekset ilmestyvät joka kesä sopivasti lomalukemisen tarpeeseen. Siitä pisteet :)
Kirjoitus oli raikas merituuli Impiwaarasta nykypäivän ummehtuneeseen kaksinaismoralistiseen tuplastandardipaskamediaan.
Quote from: Aksiooma on 12.08.2011, 23:28:37
Kirjoitus oli raikas merituuli Impiwaarasta nykypäivän ummehtuneeseen kaksinaismoralistiseen tuplastandardipaskamediaan.
On hienoa, että vapaan maan lehdistössä saa ainakin kerran kymmenessä vuodessa kirjoittaa myös sen erilaisen mielipiteen. Olisi tietysti vielä hienompaa, jos lehti itse polemisoisi edes vähän tätä monikulttuurisuustouhua, jolta se sulkee lähes kokonaan silmänsä, korvansa, tuntoaistinsa, frontaalilohkonsa sekä yrittää tottua siihen hajuunkin.
QuoteAmmatti: suomalainen kirjailija Jakso 1/1
Reijo Mäki.Henkilökuva turkulaisesta dekkarikirjailijasta, jonka taiteessa on tasoja kuin keittiöjakkarassa: jännitystä, huumoria ja erotiikkaa. Ohjaus: Laura Joutsi, toimittajat: Marika Kecskeméti ja Laura Joutsi.
http://areena.yle.fi/tv/1749724
Haastattelun parasta antia "femakoista" (alkaen n. 29.56).
Pätkä jostain paneelikeskustelusta vuodelta 2007.
Akkahaastattelija (taitaa olla P Saarikosken ex, vasuri Tuulaliina Varis): "Mutta kun puolet suomalaisista miehistä on niitä ylipainoisia ja lähes yhtä moni taitaa olla juoppokin, roskaruoan syömisestä puhumattakaan, niin, niin..."
Reijo Mäki: "Tota, mä näkisin lähinnä niin, että kuitenkin suurin osa suomalaisista miehistä on kunnollisia, asiallisia - asiallisia tyyppejä, jotka todellakin viihtyy siellä, taikka niiden on vähän pakko olla hellan ja paistinpannun välissä. Suomalainen keskiverto feministi niin sen sijaan jossakin tämmösessä viikonloppuseminaarissa, jonka aihe on "Osastopäällikön alistava katse tuolla, tuolla ... kopiokoneen luona" seminaarissa - se puhuu suu vaahdossa ja haukkuu suomalaista miestä ja sit se menee ottamaan turkkilaiselta poikaystävältään turpiin ja on erittäin tyytyväinen kotona." (30.29)
TV1 lähettää haastattelun uusintana tänä aamuna klo 08.05
Reijo Mäen mielipiteet ovat varmaan aika selviä kaikille Jussi Vares -kirjoja lukeneille, mutta en muista, että hän olisi aikaisemmin näin suoraan tuonut asiaa julki:
Quote
Kirjailijoiden puheenvuoro maahanmuutosta: Onko meillä kultapata, josta jakaa vai ovatko pakolaiset lahja autiotuvalle Suomelle?
Reijo Mäki: Hyvät ihmiset ja täydellinen maailma
Afrikka. Miljardi ihmistä. Ennuste: vuonna 2050 jo pari miljardia. Ja tutkimuksen mukaan maanosan väestöstä puolet kokee elinolosuhteensa surkeiksi. Eli heille Eurooppa väikkyy maidon ja hunajan maana.
Vuonna 2050 varmaan vieläkin suuremmalla osalla heistä on kotikonnuillaan kurjaa. Uneksiiko silloin jo 75 prosenttia heistä Euroopasta?
-----
MUTTA: joustetaan vähän periaatteista. Otetaan tänne nyt vain se 8 prosenttia heistä, jotka haluavat suotuisamman paikan elää elämäänsä. Ja peruspäivärahat, koulut ja leffaliput, ymmärtäväistä kotouttamista, mutta myös omaan kulttuuriin liittyviä harrastusmahdollisuuksia, yleisterveydenhuollon ja hammashuollon ja ilmastoon sopivan vaatetuksen – ja vanhuudenturvan.
Tämä kahdeksan prosenttia 1,5 miljardista on 120 miljoonaa ihmistä. Suomen osuuden siis kuuluisi olla isompi, koska maata ja manttaalia täällä piisaa. Eikä täydellisessä maailmassa pidä tinkiä turhasta.
-----
Täydellisessä maailmassa kaikki ihmiset tulevat kivasti toimeen keskenään. Ei ole sikaniskoja suomalaisia öykkäreitä. Eikä ole omaa etua tavoittelevia maahantulijoita, joilla on erikoisia ajatuksia; liittyen sukupuolten väliseen tasa-arvoon tai sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin tai demokratiaan.
-----
Juuri näin ajattelevat mm. valtionkirkkomme suurisydämiset johtohahmot, joilla on myöskin varma tieto siitä, että Suomen valtiolla on jossakin jemmattuna jättimäinen pata täynnä kultaa. Siitä riittää kyllä kaikille maailman tarvitseville. Mutta kitsaat herrat eivät vaan halua pataansa raottaa. Fiskaalimiesten höpinät siitä, että valtiomme velkaantuu miljardeilla euroilla, vuosi toisensa jälkeen, on silkkaa silmänlumetta.
HYVÄT IHMISET tietävät, että löytyyhän maasta aina tylsiä numeroruikuttajia, jotka jaksavat jankuttaa niukkuudesta. Ja hokea, että auttamisessakin pitäisi tehdä valintoja. Että sillä rahalla, millä tarjoamme huolettoman ylöspidon – vuosiksi ja vuosiksi eteenpäin – jokuselle tuhannelle reippaalle afgaaninuorukaiselle – taikka uzbekille – me voisimme hoitaa paremman elämän eväät (rokotuksineen ja kaikkineen) jopa tuhatkertaisille määrille pikkulapsia heidän kotimaissaan.
Täydellisen maailman syntymähyvät ihmiset toteavat – tutussa riitasoinnuttomassa ja oikeamielisessä kuorossaan – että tuollaisiin tympeisiin valintoihin ei ole tarvetta. Heille arvovalinta on helppo ja puhdasotsainen: aivan kaikille vaan kaikkea hyvää, siis per heti! Kaivakaa herrat nyt hei vaan se teidän kultapatanne esiin!
Reijo Mäki on julkaissut lähitulevaisuuden Eurooppaan sijoittuvan kirjan "Hard Luck Cafe", jossa ikämies Jussi Vares yrittää selviytyä raunioituvassa Turussa.
Koko juttu:
IS: Reijo Mäki: Hyvät ihmiset ja täydellinen maailma (http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005206581.html)
Kannattaa lukea koko juttu. Kun kyseessä vielä on kirjailija, niin tekstikin on sujuvaa ja selkeätä. Samasta jutusta löytyy Mäen tykityksen jälkeen Pirjo Hassisen ruikutus otsikolla Estääkö kaipuu Viipuriin lahjan vastaanottamisen? Mäen kirjoituksen jälkeen Hassisen kliseekokoelma kolisee vielä pahemmin tyhjyyttään.
Minusta tuntuu, että tuolla kirjoituksella voisi lohjeta kohtalainen apuraha Koneen säätiöltä kategoriassa rohkeat avaukset.
Reijo Mäki on kirjoitellut jo aiemminkin Turun Sanomien viikonloppuliitteeseen kaikenlaista näistä "vihreistä khmereistä." Sai kuulemma ihan tappouhkauksiakin näiltä. Muistan vaan lukeneeni.
Matias Turkkila totesi vähän aikaa sitten hyvin, että maahanmuuttokeskustelussa faktoilla ja tilastoilla ei ole väliä tietyille ihmisille. Taitaa tuokin Mäen kirjoitus kaikua kuuroille korville.
Loistava kirjoitus, voin samaistua mielipiteeseen 1/1. Olisinpa noin kirjallisesti lahjakas, niin sitä ottaisi osaa vaikka mihin mediaan.
Miksi suomalaiset vielä pari-kolme vuosikymmentä takaperin olivat verrattain realistisia kannoissaan ja nuivia mentaliteetiltaan? Toisin sanoen miksi Kari Suomalainen oli valtavirtaa silloin, kun taas nykytilassa hän voisi piirustaa korkeintaan MV-lehteen?
Mitä juomaveteen on 2000-luvulla on lipsautettu, että valtavirrasta on tullut niin Unelmoivan lapsellinen?
Edit: Tarja Halonen arvojohti meidät tähän alennustilaan?
Tatuoitu taivas oli aika osuva kuvaus euvostoliiton tulevaisuudesta. Kelpo kirjailija siltä ajalta kun vielä fiktio oli mielenkiintoista.
Quote from: Tavan on 13.05.2017, 17:12:40
Miksi suomalaiset vielä pari-kolme vuosikymmentä takaperin olivat verrattain realistisia kannoissaan ja nuivia mentaliteetiltaan? Toisin sanoen miksi Kari Suomalainen oli valtavirtaa silloin, kun taas nykytilassa hän voisi piirustaa korkeintaan MV-lehteen?
Mitä juomaveteen on 2000-luvulla on lipsautettu, että valtavirrasta on tullut niin Unelmoivan lapsellinen?
Suomi on tullut ulos Impiwaarasta ja päässyt osalliseksi viimeisimmistä sivistys(?)valtioiden aatteellisista trendeistä, joita ovat mm. poliittinen korrektius ja kollektiivinen syyllisyys länsimaiden historialliseen ja nykyiseen rasismiin.
OT: Reijo Mäeltä on tullut uusi Vares, nimeltään Kakolan Kalpea. Samanniminen olut on myös kirjan innoittamana tullut markkinoille.
Quote from: Tavan on 13.05.2017, 17:12:40
Miksi suomalaiset vielä pari-kolme vuosikymmentä takaperin olivat verrattain realistisia kannoissaan ja nuivia mentaliteetiltaan? Toisin sanoen miksi Kari Suomalainen oli valtavirtaa silloin, kun taas nykytilassa hän voisi piirustaa korkeintaan MV-lehteen?
Mitä juomaveteen on 2000-luvulla on lipsautettu, että valtavirrasta on tullut niin Unelmoivan lapsellinen?
Edit: Tarja Halonen arvojohti meidät tähän alennustilaan?
Tuon IS:n jutun kommentit ovat 99% Mäen puolella enkä oikein jaksa uskoa että kaikki kommentoijat olisivat hompansseja. Muutenkin tuntuma on se että kansa ei halua matuja eikä monikulttuuria joten on perin kummallista että suurin osa poliitikoista ovat täysin eri mieltä kuin kansa. Se on totta että Suomessa ei ole kansallismielistä Suomen etua ajavaa puoluetta, mutta suuri kysymys on miksi ei? Tilausta on mutta kukaan ei toimita.
Quote from: Shemeikka on 13.05.2017, 17:24:12
OT: Reijo Mäeltä on tullut uusi Vares, nimeltään Kakolan Kalpea. Samanniminen olut on myös kirjan innoittamana tullut markkinoille.
Mäki julkaisee teoksiansa aina sopivasti kesäloman kynnyksellä. Vuosia olen jo noudattanut hyvää rutiinia: otan soutuveneen, Reijo Mäen uutuuskirjan (ostetun) ja pari olutta (siis todellakin vain pari) mukaan, soutelen jonkin matkaa järvelle ja annan tuulen viedä. Kun herään, soutelen takaisin. Kirja vaatii kaksi soutureissua.
Joka kerta nukahtaa & stressi saa kyytiä! Amatöörit lukevat laiturilla. Isomman vesistön kyseessä ollen en suosittele tätä kenellekään. Ruotsinlaivat ja Tallinnan paatit saati tankkerit eivät oikein ymmärrä tällaista lukuharrastusta, juu! Koskien yläpuolellakin on syytä käyttää harkintaa.
Hyvä kirjoitus Mäeltä, mutta kertokaa tyhmälle miksi suomi tarvitsee maahanmuuttoa? Tarkoitan nyt sellaista maahanmuuttoa jolla yritetään esim. pitää väestön koko samana tai kasvattaa sitä.
Aina puhutaan sodanjälkeisistä ikäluokista ja siitä kuinka näiden eläkkeet pitää maksaa ja pyllyt pyyhitä. Voi tulla uutisena joillekin, mutta tätä ei kestä ikuisesti, viimeistään 20-30 vuoden päästä suurinosa näistä sodan jälkeisistä ikäluokista on poissa. Sen jälkeen eläkkeiden maksaminen tasoittuu ja vanhainkodit tyhjentyvät. PAitsi jos tilalle ollaan otettu kehitysmaalaisia, jotka yllätys yllätys vanhenevat samaan tahtiin kuin kaikki muutkin..
Kehareiden maahanmuutto suomeen loppuu kuin seinään siinä vaiheessa kun sosiaaliturva lopetetaan liian kalliina. Ruotsissahan kunnat ovat velkaantumassa kovaa vauhtia, koska niillä on velvollisuus asuttaa, elättää ja tarjota palvelut ruotsiin viime vuosina saapuneille sotapakolaisille. Mitä sitten tehdään kun rahaa ei yksinkertaisesti enää ole?
Quote from: diipadaapa on 13.05.2017, 17:49:16
Hyvä kirjoitus Mäeltä, mutta kertokaa tyhmälle miksi suomi tarvitsee maahanmuuttoa? Tarkoitan nyt sellaista maahanmuuttoa jolla yritetään esim. pitää väestön koko samana tai kasvattaa sitä.
Aina puhutaan sodanjälkeisistä ikäluokista ja siitä kuinka näiden eläkkeet pitää maksaa ja pyllyt pyyhitä. Voi tulla uutisena joillekin, mutta tätä ei kestä ikuisesti, viimeistään 20-30 vuoden päästä suurinosa näistä sodan jälkeisistä ikäluokista on poissa. Sen jälkeen eläkkeiden maksaminen tasoittuu ja vanhainkodit tyhjentyvät. PAitsi jos tilalle ollaan otettu kehitysmaalaisia, jotka yllätys yllätys vanhenevat samaan tahtiin kuin kaikki muutkin..
Kehareiden maahanmuutto suomeen loppuu kuin seinään siinä vaiheessa kun sosiaaliturva lopetetaan liian kalliina. Ruotsissahan kunnat ovat velkaantumassa kovaa vauhtia, koska niillä on velvollisuus asuttaa, elättää ja tarjota palvelut ruotsiin viime vuosina saapuneille sotapakolaisille. Mitä sitten tehdään kun rahaa ei yksinkertaisesti enää ole?
Niitä tarvitaan pitämään palkkataso alhaisena ja kaatamaan sosiaaliturva. Sanallasanoen, halpatyövoimaksi/polkemaan suomalaisten palkkoja. Sotienjälkeiset ikäluokat ovat itse minimimaksuilla rakentaneet kovan elintason eivätkä tahdo siitä tinkiä vaikka se tuhoaa tulevaisuuden nuorilta. Eläkemaksuthan ovat jo nyt viisinkertaiset noiden eläkkeelle menevien maksuihin verraten eikä edes riitä maksamaan valtavia eläkkeitä. Jos eläkkeet olisivat työvuosina kerättyjen mukaiset niin ne olisivat huomattavasti pienemmät. Ja sitten tulee 90-luvulla menetetty ja tässä uudessa lamassa menetetty ja pahimmillaan molemmissa elämän menettäneet sukupolvet joilla ei ole mitään mahdollisuutta kerätä omaisuutta jolla elää. Suomalaiset työvoimana ignorataan keskustelussa täysin ja ulkomaiset megayritykset polkevat palkat keskiajan orjuutta vastaavaksi. Työvoima tulee jostain maasta jossa keskipalkka on 190e/kk niin suomalaisella ei ole mitään jakoja kilpailla palkalla. Maan hyvinvointi on riippuvainen täysin työntekijöiden palkkatasosta. Minimaaliset palkat tarkoittaa käytännössä slummien luomista kun varaa ei ole mihinkään muuhun. Mielenkiintoiseksi jää katsoa mihin asunnottomien suomalaisten, nyt jo 10 000 henkeä sallitaan asettua asumaan kun käytännössä minnekään et saa majoittua.
Ja tuskin loppuu seinään vaan siinä vaiheessa kun maksut loppuu alkaa rähinät. Nyt ollaan rooman romahtamisen kansainvaellusvaiheessa. Sitten kun työtä tekevien tuotoksesta ei riitä enää kaikkien virkaloisten yms turhakkeiden palkkojen päälle sosiaaliturvaan eikä velkaa saada niin ollaan suunnilleen kreikan tilanteessa paitsi että täällä on kylmemmät talvet.
Quote from: Tabula Rasa on 13.05.2017, 18:03:10
Ja tuskin loppuu seinään vaan siinä vaiheessa kun maksut loppuu alkaa rähinät. Nyt ollaan rooman romahtamisen kansainvaellusvaiheessa. Sitten kun työtä tekevien tuotoksesta ei riitä enää kaikkien virkaloisten yms turhakkeiden palkkojen päälle sosiaaliturvaan eikä velkaa saada niin ollaan suunnilleen kreikan tilanteessa paitsi että täällä on kylmemmät talvet.
Kyllä se loppuu. Kuinka monella keharilla (paavolta opittu) on hinkua hakea turvapaikkaa itäeuroopan maista, joissa discorahaa ei jaeta ja turpaan tulee jos asiasta mussuttaa. Nämä kyseiset maat toimivat aiemmin läpikulkupaikkana länsi- ja pohjoiseurooppaan. Nyt ne eivät enää toimi edes siinä ja tästä syystä jengiä virtaa välimeren yli yhä suuremmalla volyymilla.
Velkavipu on tietenkin rajaton, esim. kreikka. Ja näin euroopan valtiot voidaan saada samalla velkavankeuteen että kehitysmaalaistettua.
Näin joskus youtube-videon jossa joku poliitikko/finanssihemmo totesi että veroja ei enää nykyään kerätä sen takia että yhteiskunta pyörisi, sillä voimme painaa rahaa niin paljon kuin sitä tarvitaan, mutta verotuksella voidaan näppärästi hoitaa tulonsiirtoja, suosien näin toisia ryhmiä ja rangaista toisia, miten se kulloinkin palvelee poliittista valtakoneistoa.
Nauroin kun kuulin tämän ensimmäisen kerran...nyt ei naurata.
Eipä taida Reijo Mäki edelleenkään nauttia punaviherkuplan suosiota:
Quote
Miljoonia kirjoja myynyt Reijo Mäki uskoo tietävänsä, miksei ole kulttuuripiirien lemmikki
-----
Suosio ei aina näy arvostuksena. Mäki uskoo tietävänsä, miksei ole kulttuuripiirien lemmikki. "Olen aina ollut ihan tietoisestikin outsider. Ei ole valtakunnansalaisuus, että punavihreä aate toimii suomalaisessa kulttuurielämässä kivana astinlautana. Jääräpää kun olen, niin en ole ikinä lähtenyt opportunistisesti myötäilemään tuota maailmanselitystä."
Näitä piirejä Mäki sohii toisinaan myös kirjoissaan.
Erityisesti kirjailijaa ärsyttää nykyinen ilmapiiri, jota hänen mukaansa "tosikot ajatusmiliisit" hallitsevat. Se kun tuottaa ajatuksia kuten kulttuurinen omiminen, jota Mäki ei ymmärrä alkuunkaan.
"Kulttuurisen omimisen kieltoa voisi pitää suorana hyökkäyksenä koko kirjailijanammattia kohtaan, ellei olisi niin ilmeistä, että koko idea on syntynyt kehnon ketamiinin vaikutuksen alaisena. Mitä seuraavaksi? Valtion Kirjallisuustarkastamo? Oikeamielinen ja puhdasoppinen raati lukee kässärit läpi", Mäki sanoo ja nauraa.
Koko juttu:
HS: Miljoonia kirjoja myynyt Reijo Mäki uskoo tietävänsä, miksei ole kulttuuripiirien lemmikki (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005859305.html)
^ Reijo Mäki jatkaa edelleen samaa teemaa. Hyvä, että pitää tätä kulttuuripiirien punaviherkuplaa esillä!
https://twitter.com/HommaMedia/status/1095430601182593025
[tweet]1095430601182593025[/tweet]
https://www.turkulainen.fi/artikkeli/745126-reijo-maki-en-luota-punavihreaan-maailmanselitykseen-ja-sehan-ei-kulttuuripiireille (12.2.2019)
QuoteReijo Mäki: "En luota punavihreään maailmanselitykseen – ja sehän ei kulttuuripiireille sovi"
(...)
Mutta Mäkeä harmittaa se, että suomalaisessa kulttuurielämässä on vaikuttanut jo vuosikymmenet tietynlainen yhden ideologian monopoli.
– Vaatimuksena on samaääninen kuorolaulu. Kulttuurikuvioita hallitseva eliitti ei varsinaisesti kannusta taiteilijoita omaan ajatteluun. Lehtikritiikeissä dekkaria ei kirjallisuudenalana nykyään syrjitä, mutta tietyissä lehtitaloissa katsotaan kyllä arvosteluja rustatessa tarkasti, että mikä kirjailija on miehiään. Maan valtalehdestä irtoaa palstakaupalla kannustusta silloin kun tekijä on "meikäläinen" eli tunnetusti oikeamielinen.
Mäki ei kuulu näihin oikeamielisiin. Hän ottaa esimerkin oman Sheriffi-kirjansa arvostelusta. Mäen mukaan hänellä on tallessa parikymmentä arviota kirjasta. Niistä yhdeksäntoista on hyväksyviä ja jopa kiittäviä.
– Hesari sen sijaan kertoi sunnuntainumerossaan miljoonalle lukijalle, että kirja oli kaikin puolin täysin epäonnistunut luomus. Turha tekele: mikään ei toimi; ei juonenkuljetus, ei hahmot.
Kyseessä on kirja, josta Mäki vuonna 2013 pokkasi vuoden parhaalle dekkarille jaettavan Vuoden johtolanka -palkinnon.
– Monasti näyttää siltä, että taiteen arvottamisessa olennainen ei ole itse lopputulos - olkoon se sitten kirja, näytelmä, elokuva, mikä tahansa - vaan ruusut ja risut jaetaan pärstäkertoimen pohjalta. Tämä on oikeamielinen ja hyvä ihminen, tämä ei. Kulttuurikentän yhteisessä kansanrintamassa taistelevia taiteilijoita palkitaan sitten monin tavoin: kannustavien lehtikritiikkien muodossa, luistavasti järjestyvinä apurahoina sekä selkään taputteluina taiteilijakapakoissa.
Mäki ei kulttuurieliitin muottiin sovi.
– Minä olen kirjailija, jonka maailmankatsomus rakentuu muun muassa sille, että minä en usko ainoaankaan tyrkylle tarjottuun jumalaan. Mutta en myöskään luota punavihreään maailmanselitykseen. Kulttuuripiireille sopisi ihan hyvin tuo ensimmäinen - mutta ei sitten niin ollenkaan se jälkimmäinen. Paaville jos nauran, se ei varmasti heitä haittaa.
(...)
Ilta-Sanomissa pitkä Reijo Mäen haastattelu, siinä pieni lainaus. Ei mitään uutta hänen mielipiteistään, mutta pisteet siitä, että hän uskaltaa tuoda oman mielipiteensä esille. Hän on tietysti siinä mielessä vähän varmemmassa asemassa, ettei tarvitse apurahojen jakajia mielistellä:
Quote
Reijo Mäki nosti kytkintä pankista ja ryhtyi kirjailijaksi – ura alku oli vaikea, mutta sitten 90-luvun lama muutti kaiken
-----
Nyt hän haluaa puhua kirjallisuuden ja ilmaisunvapauden puolesta hieman yleisemminkin. Aiheena on kulttuurinen omiminen. Keskustelu on mennyt Reijo Mäestä liian pitkälle.
– Jos isä menee ostamaan pojalleen inkkaripäähineen lelukauppaan, niin kuinka paljon sioux-intiaanit loukkaantuvat siitä tilanteesta, Reijo Mäki kysyy.
– Vai loukkaantuuko siitä Punavuoressa istuva inka-pipoinen aktivisti, hän jatkaa.
Tämäntyyppinen keskustelu alkoi Reijo Mäen mukaan Suomessakin muutama vuosi sitten. Se lähti Yhdysvaltojen itärannikon yliopistopiireistä. Tähän keskusteluun liittyy kysymys, saako kirjailija ylipäätään kirjoittaa sellaisista ihmisistä, jotka eivät kuulu omaan kulttuuripiiriin.
– Oliko Mika Waltarilla lupaa kirjoittaa egyptiläisistä, Reijo Mäki kysyy.
Reijo Mäen mielestä nousussa on pelottava ajattelun diktatuuri.
– Mitä muuta ihmiskunnan historia on ollut kuin eri asioiden omimista, hän kysyy.
Reijo Mäki näkee tässä ajattelussa tuulahduksen 70-luvun taistolaisromantiikasta. Siinäkin oli olemassa vain yksi ja ainut oikea mielipide, ja se oli taistolaisten mielipide.
– Tiedän, että tämä keskustelu kuivahtaa niin kuin taistolaisuuskin kuivahti. Näistä totisista aktivisteista tehdään kymmenen vuoden kuluttua sketsejä. Ihmetellään, että ei voi olla, ne todellakin kielsivät lettuhillon pakastamisen eskimorasioihin.
Reijo Mäen mielestä sama pelottelun ilmapiiri näkyy jo taiteilijapiireissä. Jos joku erehtyy sanomaan väärän ajatuksen, voi olla ulkona kaikesta hyvästä ja kivasta ja ammatillinen ura ja apurahat voivat katketa.
– Eikö taiteeseen pitäisi kuulua monimuotoisuus ja kyseenalaistaminen? Reijo Mäki kysyy.
– Kun pelin henki on tämä, kuka tahansa voidaan sysätä sivuun ja vaientaa. Mitä se tekee henkiselle ilmapiirille maassa. Syntyykö mitään uutta, rohkeaa?
-----
Koko juttu:
Reijo Mäki nosti kytkintä pankista ja ryhtyi kirjailijaksi – ura alku oli vaikea, mutta sitten 90-luvun lama muutti kaiken
(https://www.is.fi/viihde/art-2000007977779.html)
Quote from: Kemolitor on 16.05.2021, 19:56:17
Ilta-Sanomissa pitkä Reijo Mäen haastattelu, siinä pieni lainaus. Ei mitään uutta hänen mielipiteistään, mutta pisteet siitä, että hän uskaltaa tuoda oman mielipiteensä esille. Hän on tietysti siinä mielessä vähän varmemmassa asemassa, ettei tarvitse apurahojen jakajia mielistellä:
Quote
-----
Reijo Mäki näkee tässä ajattelussa tuulahduksen 70-luvun taistolaisromantiikasta. Siinäkin oli olemassa vain yksi ja ainut oikea mielipide, ja se oli taistolaisten mielipide.
– Tiedän, että tämä keskustelu kuivahtaa niin kuin taistolaisuuskin kuivahti. Näistä totisista aktivisteista tehdään kymmenen vuoden kuluttua sketsejä. Ihmetellään, että ei voi olla, ne todellakin kielsivät lettuhillon pakastamisen eskimorasioihin.
-----
Koko juttu:
Reijo Mäki nosti kytkintä pankista ja ryhtyi kirjailijaksi – ura alku oli vaikea, mutta sitten 90-luvun lama muutti kaiken
(https://www.is.fi/viihde/art-2000007977779.html)
Itse boldaamastani kohdasta olen valitettavasti eri mieltä, koska taistolaisuus oli stalinismin kotimainen versio, joka hiipui yhdessä Neukkulan kanssa. Nyt tilanne on eri koska koko läntinen maailma on enemmän tai vähemmän uusmarksismin mädättämä, ja sen vaikutus on edelleen suuressa leviämis- eikä hiipumisvaiheessa. Suomen kansa on jo valmiiksi marinoitunut läpikotaisin amerikkalaisen populäärikulttuurin vaikutuksesta, ja Hollywoodin tyrkyttämä propaganda lyö niin väkevästi bensaa liekkeihin että agenda vaikuttaa jyränneen jo viihde- ja kaupallisten arvojen yli.
Järjen ääniä kuuluu vaimeasti sieltä täältä mutta fragmentoituneena ne peittyvät suurempaan hyvesignaloinnin mölinään, ja ihmiset alkavat olemaan jo niin ehdollistettuja intersektionalisuuteen että ns. terve järki alkaa olla unohdettua kansanperinnettä. Koska uusmarksismi on soluttautunut kaikkialle läntisen maailman vaikutusvaltaisiin instituutioihin, voi kohta ainoa skenaario olla että uusmarksismi hiipuu - samalla kuin koko läntisen sivistys, eikä jäljelle jää mitään pelastettavaa.