Heitä haetaan Suomeen töihin
Myyjät Venäjältä, hoitajat Filippiineiltä ja it-osaajat Intiasta – ovatko nämä maahanmuuttajia, joita yritykset Suomeen haluavat? Taloussanomat selvitti, millaisia osaajia ja mistä maista työnantajat tänne haluavat.
Työnantajat kun ovat vaatineet työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Lue minne kaikkialle kaivataan esimerkiksi venäläisiä osaajia ja mistä löytyisi Suomeen putkimiehiä.
Työperäinen maahanmuutto on elinkeinoelämän päättäjien mielestä muutamilla aloilla ainoa ratkaisu tulevaisuuden tekijöiden löytämiseen. Joitain osaajia ei Suomesta enää saa edes rahalla.
Toisaalta joukkotyöttömyydenkin aikana massa-aloilla on tarjolla paljon niin pienipalkkaisia hommia, ettei niihin löydy kotimaisia tekijöitä.
Millaiset maahanmuuttajat täällä nyt sitten työllistyisivät heti?
Yllättäen Elinkeinoelämän keskusliitto, joka on innokkaimmin varoitellut lähivuosien tulevasta työvoimapulasta, ei pystykään vastaamaan kysymykseen.
EK kertoi Taloussanomille, ettei Etelärannan lobbareilla ole antaa listaa kysytyimmistä ammattilaisista.
Yrittäjien edunvalvojilla on tarkempi kuva nykytilanteesta.
– Työvoimatarpeiden kuva on tämänkin laman aikana koko ajan muuttunut. Täällä tarvitaan varmimmin kahdenlaista väkeä, käytännöllisen ammattitutkinnon saaneita sekä huippuosaajia, kertoo Suomen Yrittäjien koulutusasiain päällikkö Veli-Matti Lamppu.
Siivoajia, rakennusmiehiä
ja venäjänpuhujia
Työpaikkailmoitusten ja vuokratyöfirmojen mukaan tänä syksynä Suomessa on runsaasti töitä uusille puhtaanapidon, siivouksen ja rakentamisen ammattiosaajille. (Katso jutun lopusta lista minkälaisia osaajia ja mistä maista Suomeen halutaan.)
Rakennusalan alihankintafirmat kaipaisivat telineasentajia, hitsaajia, putkimiehiä ja remonttitaitoisia sisustuspuuseppiä.
Siivoamaan pääsee minne vain ja mistä maasta tulleena tahansa.
Näihin lattiatason perustöihin otetaan suhteellisen pienellä kielitaidolla: riittää jos hallitsee edes jotain länsimaista kieltä niin että ymmärtää työnjohdon ohjeet.
Itäkielellä saa sisätöitä muun muassa Kaakkois-Suomessa
– Palvelualalla, etenkin kaupan alalla, on suuri tarve venäjää osaaville ihmisille, jotka ovat olleet täällä sen verran pitkään että tuntevat suomalaisen työelämän tapoja, Veli-Matti Lamppu kertoo.
Venäjänosaajille lupaillaan myynti-, matkailu- ja asiakaspalvelutehtäviä sellaisiin yrityksiin, joissa asiakaskuntakin tulee pääosin rajan takaa.
Kantaväestön hyljeksimiä maatilahommiakin löytyy: valkovenäläisiä ja ukrainalaisia renkiä tai piikoja on alkanut muutaman viime vuoden aikana näkyä yhä enemmän lomittajina ja eläintenhoitajina.
Hoiva-aloille tulee
seuraava rynnistys
Hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan vilkkaasti Suomeen Aasian maista. Heitä näkee etenkin vanhustenhoidossa, pitkäaikaispotilaiden ja dementikkojen kaitsijoina.
Samaan aikaan kun suomalaiset sairaanhoitajat lähtevät parempien palkkojen perässä ulkomaille, tänne tulee heidän filippiiniläisiä ja kiinalaisia kollegoitaan muihin hoivatehtäviin.
– Joissain maissa sairaanhoitajat ovat vientituote, ja se näkyy jo työmarkkinoillamme, kertoo suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta.
Ulkomailta rekrytoidaan hoiva-alalle ihmisiä, jotka ovat saaneet tehtävään muodollisesti pidemmän peruskoulutuksen kuin mitä vastaavilla kotimaisilla työnhakijoilla on.
Esimerkiksi yksityisiksi vanhustenhoitajiksi saatetaan palkata sairaanhoitajan koulutuksen saaneita, tosin pienemmillä palkkaeduilla kuin mitä suomalaiselle lähihoitajalle maksettaisiin.
Kielitaidoksi on yleensä riittänyt englanti, mikä on aiheuttanut etenkin iäkkäiden potilaiden hoidossa suuria käytännön vaikeuksia.
Lastenhoitajina on toistaiseksi nähty lähinnä virolaisia. Au-pair-nimikkeellä tai kodinhoitajiksi tulee jonkin verran ihmisiä Etelä-Euroopasta sekä Latinalaisen Amerikan maista.
Liukuhihnan ääreen ei,
huippuosaajaksi kyllä
Teollisuudessa sen sijaan ei ole enää hommia kouluttamattomille ihmisille. Huippuosaaja saa kuitenkin paikan lähes mistä vientifirmasta tahansa.
Teknologiateollisuus sekä monet suuryritykset palkkaisivat mielellään Aasia-bisneksiään varten kiinalais-, intialais- tai pakistanilaistaustaisia ihmisiä.
Firmoissa tarvitaan muun muassa tulkkeja, kulttuurikouluttajia, yhteysihmisiä, projektienvalvojia, ostajia, neuvottelijoita, markkina-analyytikkoja, alihankkijoiden etsijöitä ja lähes mitä vain.
Osa näistä huippukyvyistä saattaa olla jo valmiiksi maassa, ilman että suomalaisyritysten headhunterit tietävät heistä mitään.
– Meillä on nytkin Suomen yliopistoissa 13 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista suuri osa valmistuu teknillisille tai kaupallisille aloille, muistuttaa korkeakoulujen yhteisen VALOA-rekryhankkeen projektipäällikkö Päivi Jyry.
Heistä voisi värvätä juuri näitä täsmätehtäviin päteviä ihmisiä. Samat nuoret aikuiset kun muuttuvat tutkinnon saatuaan ja kotimaihinsa palattuaan juuri niiksi tulevaisuuden osaajiksi, joita suomalaisyhtiöt sanovat etsivänsä.
– Tuntuu, että yritykset eivät vain ole huomanneet, miten helposti heidät tavoittaisi opiskeluvaiheessa, Jyry arvelee.
Tai sitten rekrykonsulttien on vain hauskempi käydä kalastelemassa ulkomaaneläviä kotimaistaan, kuin yrittää solmia tuleviin maistereihin, ekonomeihin tai diplomi-insinööreihin suhteita jo täällä.
Läkkiseppää aina
tarvitaan
Toinen tarvittu ja kaivattu ammattiryhmä tulee käsityöläisistä. Monen menneen aikakauden alan osaaminen ehti loppua ylikouluttautuneessa, teoriakoulutusta ihailevassa Suomessa.
– On paljon aloja, joissa kotimaiset koulutuspaikat eivät tule enää täyteen. Jotkut kädentaito-ammattinimikkeet ovat käytännössä kuolleet, koska valmistujia ei ole, Veli-Matti Lamppu sanoo.
Moni vähemmän kehittyneestä kaukomaasta tullut siirtolainen voi yllätyksekseen huomata, että tekno-Suomessa hänen perinnetaidoillaan on kaupallista kysyntää.
Ajoneuvojen, autojen ja kulkupelien taidokkaita entisöijiä on liian vähän, samoin miestenvaatteiden tai etnoasujen tekijöitä.
– Esimerkiksi vaattureita tarvittaisiin lisää. Yllättävän harva sillä nimikkeellä valmistunut menee vaatturiliikkeisiin töihin, ja liikkeet vähenevät koko ajan, Lamppu kertoo.
Luksusveneiden omistajat ovat valitelleet punottujen köysien pulaa: köydenpunojia sekä mahongin ja tiikin käsittelyn taitavia venepuuseppiä ei ole tarpeeksi.
Uusia satulaseppiä, koristekaivertajia, korujen ja kunniamerkkien emaloijia saa hakemalla hakea.
Lista tarvittavista kädentaitajista on pitkä. Jopa hammasteknikot käyvät vähiin parin vuosikymmenen sisällä.
– Eivät nämä alat tietenkään vedä mitenkään valtavasti ihmisiä. Mutta lukuisat Suomeen muista syistä, esimerkiksi avioliiton takia muuttaneet osaajat todennäköisesti pystyisivät työllistymään tällaistakin kautta, Lamppu sanoo.
Taloussanomat (http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/09/09/heita-haetaan-suomeen-toihin/201012369/12)
Linkin takaa löytyy lista toivotuista työntekijöistä ja näiden toivotuista lähtämaista. Ammateista kamelikuski sekä lähtömäistä Irak, Somalia ja Afganistan loistavat poissaolollaan.
Quotekupariseppä, köydenpunoja, etnisten asujen tekijä Etelä-Amerikka, Afrikka
Ainut työ johon kaivattiin afrikkalaisia, mutta mahtaako suomessa olla markkinoita afrikkalaisille etnisille asuille? Ellei tällä sitten tarkoiteta sitä että pitäisi saada kotimainen burghatuotanto käyntiin että sossu voisi jatkossa kustantaa naisasiakkailleen suomalaiset kaavut.
QuoteUusia satulaseppiä, koristekaivertajia, korujen ja kunniamerkkien emaloijia saa hakemalla hakea.
aattelin vaihtaa alaa ja alkaa satulasepäksi. ¨
Onneksi katsoin mol.fi-sivustolta montako avointa paikkaa on tarjolla:
Haun tulokset: Yhteensä 0 paikkailmoitustajospa kaivertajaksi:
Haun tulokset: Yhteensä 0 paikkailmoitusta alankin emaloijaksi:
Haun tulokset: Yhteensä 0 paikkailmoitusta
"Jotkut kädentaito-ammattinimikkeet ovat käytännössä kuolleet, koska valmistujia ei ole".
Niinpä niin, kädentaito-ammattilaiset ovatkin (aina) usein yrittäjä-harrastajia, jotka työllistävät itse itsensä.
Tuskinpa satula- tai pajaseppiä nyt "milloinkaan" on ollut teollisessa mittakaavassa.
QuoteLuksusveneiden omistajat ovat valitelleet punottujen köysien pulaa: köydenpunojia sekä mahongin ja tiikin käsittelyn taitavia venepuuseppiä ei ole tarpeeksi.
Nykyisin on niin vaikea löytää hyvää köyttä ja palveluskuntaa!
Quote from: Luotsi on 09.09.2010, 13:01:59
QuoteLuksusveneiden omistajat ovat valitelleet punottujen köysien pulaa: köydenpunojia sekä mahongin ja tiikin käsittelyn taitavia venepuuseppiä ei ole tarpeeksi.
Nykyisin on niin vaikea löytää hyvää köyttä ja palveluskuntaa!
Pietarsaarestahan noita löytyy, Swaneja ja Balticeja tekemästä. Kunnon palkkatarjous pöytään ja saa ihan ikioman mahonki / tiikki spesialistin.
Ammatti Lähtömaa
hammasteknikko mikä tahansa
siistijä mikä tahansa
Perheenyhdistyville työtä tarjolla, laidasta laitaan.
QuoteSiivoamaan pääsee minne vain ja mistä maasta tulleena tahansa.
Kuulemani mukaan siivousalankin paikkoihin tulee parhaimmillaan satoja hakemuksia per paikka, eli väite vaikuttaisi olevan sontaa.
Quote from: ibn ghul on 09.09.2010, 13:26:09
Siivoamaan pääsee minne vain ja mistä maasta tulleena tahansa.
Tässä vaiheessa pitää kertoa mitä yksi ulkomaalainen opiskelija, joka oli jonkin aikaa siivousfirmassa töissä täällä Vaasassa, kertoi.
Hänen pomonsa oli kertonut että hän ei enää voi käydä eräässä liikkeessä siivoamassa koska liikkeen omistaja, vanhempi ruotsinkielinen rouva, oli tehnyt siivousfirmalle valituksen ulkomaalaisista siivoajista ja vaatinut että hänen liikkeessään käyvät siivoajat saavat olla vain suomalaisia.
Pitää mammalta laskuttaa sitten hieman kielilisää...
Tämä on kyllä huvittava juttu kokonaisuudessaan. Maalaillaan kuvaa maasta, joka aivan välttämättä
tarvitsee erikoisosaajia ties mille alalle. Jutun ydin on kuitenkin tässä:
QuoteToisaalta joukkotyöttömyydenkin aikana massa-aloilla on tarjolla paljon niin pienipalkkaisia hommia, ettei niihin löydy kotimaisia tekijöitä.
Millaiset maahanmuuttajat täällä nyt sitten työllistyisivät heti?
Yllättäen Elinkeinoelämän keskusliitto, joka on innokkaimmin varoitellut lähivuosien tulevasta työvoimapulasta, ei pystykään vastaamaan kysymykseen.
EK kertoi Taloussanomille, ettei Etelärannan lobbareilla ole antaa listaa kysytyimmistä ammattilaisista.
Ensin puhutaan puutaheinää työmarkkinoista, joille työllistyy vaikka kuinka paljon väkeä, koska laiskat suomalaiset eivät halua tehdä työtä. Sitten joudutaankin toteamaan, ettei sellaisia aloja edes ole. Toki muistetaan mainita alat, joilla mieluummin syrjitään suomalaisia, koska lähialueilta saa niin pirun halpaa työvoimaa. Tämän jälkeen keksimällä keksitään toinen toistaan naurettavampia "ammatteja" joihin "tarvitaan" osaavaa erikois- ja moniosaajaväkeä, ja nimenomaan ulkomailta.
Quote
läkkiseppä...
kulkupelien entisöijiä...
etnoasujen tekijöitä...
köydenpunojia...
satulaseppiä...
koristekaivertajia...
korujen ja kunniamerkkien emaloijia...
...saa hakemalla hakea.
Miksiköhän muuten saa oikein hakemalla hakea? Varmaan samasta syystä kuin jossain Nigerissä ei ole kysyntää osaaville merikapteeneille, lumityöntekijöille tai metsäalan osaajille sen paremmin kuin suomalaisten kansallispukujen tekijöillekään.
Sattuisiko muuten Hommasta löytymään ketään, joka olisi yrittänyt elättää itsensä ja perheensä hevoskärryjen entisöijänä, satulaseppänä tai köydenpunomisella?
Minusta tuntuu, että parhaiten nykyään työllistyisi tuo hakemalla hakija.
Ps. Ei kukaan ole sattunut näkemään, olisiko meillä päin liikkunut kiertävää veitsenteroittajaa
Artesaaneja Suomessa koulutetaan ihan tarpeeksi. Kyllä seppiä, koruntekijöitä ja muita käsityöläisiä riittäisi jos kysyntää olisi. Ongelma on markkina-alueen koko. Pieniä yksityisyrittäjiä löytyy ja nämä alat ovat kutsumusammatteja siinämielessä että leipää on hankala saada kokoon. Pelkkä hyvä tuote ei riitää vaan pitäisi myös osata markkinoida sulavasti eri medioissa.
Käytännön kokemukset IT-alalta osoittavat että Intia-fetissi on jo jäämässä historiaan. Sieltä saa kyllä halvalla, mutta hitaasti ja lisäksi täysin vailla luovuutta.
Moni firma meinasi rynnistää sinne vauhdilla, mutta sitten huomattiinkin, että intialainen koodari soveltuu hyvin siihen niin sanottuun grunt workiin, mutta ei johtavaan tai suunnittelevaan asemaan. Käytännössä siis työnsä voivat Intiaan menettää ehkä jotkut datanomit ja muut ns. koodiapinat.
Poikkeuksia toki löytyy ja niille todellisille osaajille löytyy töitä, mutta yleensä heidät sitten todellakin tuodaan Suomeen tekemään sitä työtä, jotta aikaerot ja muut ongelmat eivät pilaa touhua.
QuoteSattuisiko muuten Hommasta löytymään ketään, joka olisi yrittänyt elättää itsensä ja perheensä hevoskärryjen entisöijänä, satulaseppänä tai köydenpunomisella?
Olen opiskellut valjas-sepäksi, jäi tosin lopputyö tekemättä ja paperit saamatta... Kylmä totuus oli että Pakistanista ja Intiasta tulee tavaraa joka maksaa kaupassa ehkä n. 40-50€ ja minä käsityönä teen vastaavan ( siis paljon laadukkaamman, mutta kalliimman!) ehkä n. 20 tunnissa, joten siitä voi laskea mitä tienaan a) jos myyn samalla kuin tuonti tavara b) tai jos otan ansaitsemani palkan jokaiselta tunnilta, jolloin tuotteen hinnaksi tulee hieman jotain muuta ja potentiaalisia ostajia on n. 0?
Hevoskärryjen entisöijästä tulee mieleen Ypäjällä vaikuttanut/vaikuttava? tyttönen, johon minulla oli kunnia tutustua joskus 2001-2002. En ole koskaan tavannut niin asiaansa vihkiytynyttä käsityöläistä, upea tyttö! Oppinsa oli saanut isältään, oli ammatti suvussa periytynyt. Töitäkin hänellä oli, ainakin silloin, tosin jos olisi erehtynyt tuntipalkkoja laskemaan, tuskin olisi paljoa naurattanut?!