Paperiversiossa sivulla 6.
Quote from: Tekniikka&Talous 3.9.2010
"Uusien tekniikan tohtorien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Yhä useammin väittelijä on ulkomaalainen. [...]
Ulkomaalaisista jopa joka kolmas on jäänyt valmistuttuaan vaille työtä. Suurimman osan olinpaikasta ei ole edes tietoa, mikä viittaa siihen että suuri osa jättää Suomen heti valmistuttuaan.
Toive siitä, että ulkomaiset väittelijät jäisivät rikastuttamaan Suomen tiede-elämää tai hyödyttämään täkäläisiä yrityksiä ei näytä toteutuvan.
Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus väitelleistä on noussut Suomen yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa vuosikymmenessä runsaaseen 15 prosenttiin. Suhde on edelleen pieni verrattuna Ruotsiin puhumattakaan Sveitsistä tai Yhdysvalloista.
Prosentteja olennaisempaa kuitenkin on, että Suomeen väittelemään tulevat eivät ole lähtömaidensa tutkijapotentiaalin ykkösketjua.
Entäpä onko nopeasti kasvava tohtorijoukko nostanut Suomen tieteellisen tutkimuksen tasoa? Näin ei näytä tapahtuneen. Suomen Akatemian tuorein Suomen tieteen tila ja taso -selvitys kertoo että taso on 2000-luvulla päinvastoin huonontunut. [...]"
Kirjoitusvirheet omia.
QuoteProsentteja olennaisempaa kuitenkin on, että Suomeen väittelemään tulevat eivät ole lähtömaidensa tutkijapotentiaalin ykkösketjua.
Miksipä olisivat? Lukukausimaksujen puuttuessa suomalaisten yliopistojen rahoitus on täysin retuperällä. Tämän vuoksi myös opetus, ohjaus ja tutkimus ovat retuperällä. Professoreiden aika kuluu rahan kerjäämiseen, koska perusrahoituksella ei kyetä pyörittämään edes perustoimintoja.
Tänne tulevat ulkomailta ne, joilla ei ole edellytyksiä saada tutkimukselleen yksityistä rahoitusta. Suomi kun kouluttaa kaikki ilmaiseksi. Huiput menevät Oxfordiin, Harvardiin ja MIT:hen. Ja saavat rahan vastineeksi huippuohjausta.
Quote from: Jussi Halla-aho on 07.09.2010, 10:02:04
Tänne tulevat ulkomailta ne, joilla ei ole edellytyksiä saada tutkimukselleen yksityistä rahoitusta. Suomi kun kouluttaa kaikki ilmaiseksi. Huiput menevät Oxfordiin, Harvardiin ja MIT:hen. Ja saavat rahan vastineeksi huippuohjausta.
mutta meillä on MAAILMAN PARAS peruskoulu, josta mm lukutaidottomat vasemmistohippiälyköt tulevat.
ja sekin on ILMAISTA, kuten oikeastaan kaikki muukin täällä on! vai mitä a.alho ja co:t?
Quote from: Jussi Halla-aho on 07.09.2010, 10:02:04
QuoteProsentteja olennaisempaa kuitenkin on, että Suomeen väittelemään tulevat eivät ole lähtömaidensa tutkijapotentiaalin ykkösketjua.
Tänne tulevat ulkomailta ne, joilla ei ole edellytyksiä saada tutkimukselleen yksityistä rahoitusta. Suomi kun kouluttaa kaikki ilmaiseksi. Huiput menevät Oxfordiin, Harvardiin ja MIT:hen. Ja saavat rahan vastineeksi huippuohjausta.
Asia on juuri näin kuin kuvasit. Siihen kun yhdistää vielä Suomen viime vuosien tavoitteet nostaa tohtorituotantoa, niin ollaan tultu mielenkiintoiseen tilanteeseen. Ulkomaisissa huippuyliopistoissa valitaan tiedekuntaan tai laitokselle esimerkiksi kaksi jatko-opiskelijaa vuodessa. Hakijoita on useita kymmeniä tai jopa sata. Tällöin voidaan valita paras aines ja varmistaa heille laadukas ohjaus ja valmistuttuaan myös työn saaminen. Samalla huippuyliopiston hyvä maine säilyy, koska putkesta tulee ulos vähemmän ihmisiä kuin mille olisi kysyntää.
Suomessa on toisin. Olen omalla tieteenalallani havainnut, että joihinkin tiedekuntiin tai laitoksille ollaan varauduttu ottamaan selvästi enemmän väkeä kuin mitä on hakijoita. Luonnollisesti se kannattaa, koska jokainen valmistuva tohtori tuo yliopistolle ison tukun rahaa. Suomessa yliopistojen rahoitus on kiinni valmistumismääristä. Suhdeluku voi olla helposti sellainen, että yksi valmistuva tohtori tuo yliopistolle saman verran rahaa kuin 20 valmistuvaa maisteria. Ohjausta ei isolle joukolle voida järjestää ja tutkinnon jälkeistä sijoittumista työelämään ei tueta usein lainkaan.
Tohtoriopintoihin kannattaa Suomessa ottaa niin paljon hakijoita kuin mahdollista. Kun toisinaan hakijoita on vähemmän kuin suunniteltuja paikkoja, niin kaikki hakijat otetaan heidän tasostaan riippumatta. Tämä ei voi olla kuulumatta myös ulkomaisten hakijoiden korviin. Niinpä ulkomaisten hakijoiden määrä lisääntyy, kun täältä saa ilmaisen koulutuksen. Perävalot tosin näytetään viimeistään siinä vaiheessa kun valmistuminen häämöttää. Monesti jo aikaisemminkin sillä Suomessa käydään vain väittelemässä, mutta työtä on tehty jossain muualla viimeiset vuodet.
Mitä arvoa tuollaisella bulkkitohtoripaperilla lopulta on maailmalla ja Suomessa?
Eikö sillä ole kohta sama arvo kuin jonkun Etelä-Sudanin keskusyliopiston tutkinnolla, joita myydään torilla 30 eurolla?
Olen itse työskennellyt kolmisen vuotta teknillisen yliopiston laitoksella ja aika tutulta kuulostaa. Vaikka laadukastakin tutkimusta tapahtuu, on suuri osa projekteista pelkkää hömppää, jolla kalastellaan väitöskirjoja, diplomitöitä, julkaisuja ja näistä saatavia tulosrahoja. Professorit ja tutkijat on hukutettu byrokratiaan ja hallinnollisiin tehtäviin ja he eivät kerkeä muuta kuin varmistaa tulospalkkauksensa laittamalla nimensä julkaisuihin, joita kesäteekkarit tehtailevat.
Ulkomaalaisia on paljon. Käytännössä porukka voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) Eurooppalaisiin bilettäjiin, jotka tulevat vuodeksi tai puoleksi ryyppäämään Suomeen ja häiritsemään muiden opiskelua meluamalla suurissa laumoissa pitkin käytäviä ja tietokoneluokkia. 2) Intialaisiin, Pakistanilaisiin ja Kiinalaisiin, jotka tulevat lukemaan Suomeen ilmaisen tutkinnon ja sen jälkeen palaavat maahansa tekemään suomalaisen insinöörin työt puolta halvemmalla. Monilla kursseilla olo on hyvinkin "valkoinen" ja opetus koostuu lähinnä huonosta englannin sönkkäyksestä jota kaikki ymmärtävät tasavertaisen huonosti.
Heh, päästiin tähän.
Itse en ole enää tutkimushommissa, mutta sanoisin, että Suomessa on menty metsään jo vuosia tutkintojen ja tutkimuksen osalta; huono tutkintouudistus, täysin metsään menneet opiskelijamäärät ja älyttömät tutkimuskohteet.
Allekirjoitan täysin tuon ihmettelyn hömppäprojekteista. Jossakin vaiheessa tuntui, että teknisen puolen projekteissa oli lähes pelkästään humanisteja ja tutkimuksen idea oli tuottaa vain jotakin akateemista jargoniaa, kun ei ole tarpeeksi teknistä osaamista tai teknistä väkeä. Toki kognitiivinen-, käyttäjä-, etc. -tutkimus on tärkeää, muttei se saisi olla kaikki. Ei hyvää teknistä tutkimusta tehdä kyselykaavakkeilla.
On jotenkin myös oireellista, että EU-projekteissa pitää jatkuvasti raahata mukana etelän kiviriippoja, joilla kyllä lennokkaita ideoita riittää, mutta osaaminen keskittyy lähinnä paskanjauhamiseen. Kovasti tuntuvat aina pyytelevän "vähän jeesiä". Ja se EU-projektien käsittämätön dokumentointimäärä ei kyllä tasan tarkkaan ainakaan sen tutkimuksen tasoa nosta.
Tulipahan avauduttua... :P
Tutkintojen inflaatio on tosiasia. Pari vuotta sitten kaverin varjokaronkassa juhlakalu totesi itse että nykyään valmistuu vuosittain tekniikan tohtoreita enemmän kuin 70-luvulla diplomi-insinöörejä.
Jo nyt ollaan siinä tilanteessa että akateemisellakaan tutkinnolla ei ole työelämässä, poislukien julkiset virat, kuin - heh! - akateeminen arvo.
Ihan asiallinen kysymys kuuluukin miksi meillä taidetaan tänä päivänä kouluttaa jokaisen ikäluokan enemmistö akateemiseen oppiarvoon kun mahdollisuudet saada koulutusta ja oppiarvoa vastaavaa työtä koskevat vain osaa valmistuneista?
Marketin kassalla ei maisterin papereita tarvita.
Voisiko olla niin, että massakorkeakoulutuksessa on kyse jostain kalliihkosta työttömyyden hallinnasta? Viiden miljoonan asukkaan Suomessa on jatkuvasti yli kolmesataatuhatta ihmistä "korkeakoulutuksessa"
http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
Kuinkahan karmeita nuorisotyöttömyyslukuja nähtäisiin, jos tällainen joukko ei olisi kirjoilla oppilaitoksissa?
Minun akateemisen urani aikana (siis myös opiskelu, ja valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen) kahdessakymmenessä vuodessa opinahjoni sisäänotto on NELINKERTAISTUNUT, ja väitän että melkein samaa tahtia on opetuksen ja tutkimuksen taso laskenut. Mm. perusmatematiikan kursseja on jouduttu tuona aikana laskemaan monta kertaa, niin että silloisia matematiikan kursseja ei pysty nykypäivänä suorittamaan kuin kapea eliitti jota sitten ruokitaan "erityiskursseilla".
Toki myös tietomassa on minun 90-luvustani kasvanut, saatika yllä mainitusta 70-luvusta. Eli erikoistuminen on johtanut VAHVAAN erityisalojen kasvuun. Niitä eivät kaikki tieteilijät enää voikaan hallita. Se vähän kompensoi tätä vesittymistä. Mutta yleisen osaamisen taso on kyllä laskenut ihan taatusti.
Tohtoreista en osaa sanoa, ulkomaalaisia siellä oli vahva osuus minunkin aikanani. Ainoa mitä voin sanoa on kauppatieteilijä-ystäväni sanonta siitä että sillä puolella ei enää ole niin paljoa uutta tutkittavaa että tohtorin tutkintoa helposti edes saisi kasaan. Ja näin onkin, kauppatieteiden ja vanhojen tieteiden puolella ei tohtoritehtailu olekaan niin iso trendi. Teknologian puolella se vielä onnistuu ja tohtoreita voidaan tehtailla.
Quote from: Radio Kerava on 08.09.2010, 00:10:39
Ihan asiallinen kysymys kuuluukin miksi meillä taidetaan tänä päivänä kouluttaa jokaisen ikäluokan enemmistö akateemiseen oppiarvoon kun mahdollisuudet saada koulutusta ja oppiarvoa vastaavaa työtä koskevat vain osaa valmistuneista?
Koska maailmanlaajuiset tilastot tukevat väitettä, jonka mukaan koulutustason nostaminen nostaa yleistä elintasoa ja poliitikoille tilasto tekee näytteen. Ikävä kyllä luonnossa suhde on päinvastoin.
Eräs ongelma mikä jatko-opintojen ja työnteon suhteen on tehty on näiden voimakas eriyttäminen toisistaan. Tekniikan tohtorin titteli vaatii käytännössä aina monen vuoden jumitusta yliopiston laitoksella. Näin ollen tuoreilla tohtoreilla harvemmin on kovinkaan relevanttia työkokemusta ja tohtorin titteli muodostuu lähinnä rasitteeksi työnhaussa. Jäljelle ei jää muita vaihtoehtoja kuin kortisto tai pysyä laitoksella ja tehdä "tutkimusta".
Vastaavasti teollisuudessa työskentelyn ohella jatko-opiskelu on jokseenkin hankalaa. Vaikka työnantajat periaatteessa usein kannustavat opintoihin, käytännössä opinnot suoritetaan omalla vapaa-ajalla. Lisäksi tohtorin tutkintoon vaadittavan tutkimustyön tekeminen teollisuudessa on haastavaa ellei työnkuva sitä muutenkin vaadi. Välimaastossa olevaa lisensiaatin tutkintoa puolestaan pihdataan koska laitokset eivät saa siitä yhtä hyvin rahaa.
Sinänsä en kyllä näe minkä takia jatko-opiskelu olisi automaattisesti huono asia jos opiskelijat sen itse kustantavat. Moniin teollisuudenkin tehtäviin diplomi-insinöörin tutkinto on kovin kepeä.
Quote from: braeden on 08.09.2010, 15:55:04
Jäljelle ei jää muita vaihtoehtoja kuin kortisto tai pysyä laitoksella ja tehdä "tutkimusta".
No shit.......
Ei ne vaihtoehdot ihan noissa ole.