Suomessa asuu yli 140 000 ulkomaalaista. Määrä kasvaa jatkuvasti sekä työperäisen että humanitäärisistä syistä tapahtuvan maahanmuuton vuoksi. Jokainen tulija tuo mukanaan oman kulttuurinsa. Sen keskeinen osa on kieli. Maahanmuuttajamme puhuvat kymmeniä eri kieliä.
Jotta maahanmuuttajat voivat kotoutua ja suomalaiset viranomaiset voivat työskennellä heidän kanssaan, tarvitaan ammattitaitoisia asioimistulkkeja. Suomessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tähän kysymykseen, josta olennaisesti riippuu maahanmuuttopolitiikan onnistuminen. Tilanne vaatii kiireellisesti valtiovallan ratkaisuja ja nopeita toimenpiteitä.
Päteviä asioimistulkkeja tarvitaan tulkkaus- ja käännöstyöhön eri paikoissa ja tehtävissä: esimerkiksi viranomaisia kohdattaessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, työvoimatoimistossa, oikeudessa, koulussa, neuvotteluissa, rauhanturvatoiminnassa ja sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa. Kotoutumisessa sekä viranomaiset että maahanmuuttajat tarvitsevat tulkkauspalveluja.
Tulkin työ vaatii paitsi kielten hallintaa ja tulkkaustaitoa myös eettisten sisältöjen ja yhteiskunnan palvelujärjestelmien tuntemista. Tulkin on hallittava eri kulttuurien ja suomalaisen yhteiskunnan lainsäädäntöä, tapoja ja toimintamalleja.
Nykyinen yliopistojen järjestämä koulutus painottuu käännöstieteisiin ja sisältää vain vähän valinnaisia tulkkauksen opintoja. Kääntäjäkoulutusta ei ole lainkaan järjestetty useissa harvinaisissa kielissä, joita maahanmuuttajat puhuvat, kuten somalissa, persiassa, kurdissa, farsissa, serbokroatiassa ja albaniassa. Varsinaisia asioimistulkkauksen opintoja ei ole järjestetty missään Suomen yliopistossa.
Pätevien tulkkien puute on huutava.
Hesari (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135244337889)
Työperäinen maahanmuutto. Jep jep. Harvinaiset kielet. Somalia, kurdi. Jep Jep.
Quote from: rähmis on 16.03.2009, 06:56:43
Pätevien tulkkien puute on huutava.
Kas, tulihan se huutava työvoimapula.