Tuonne Hommakirjaston puolelle olisi hyvä saada eksaktia tietoa siitä, mihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut pakolais- ja turvapaikanhakija-asioissa.
Tämä kansainväliset sopimukset -kortti pelataan vastapuolen taholta usein pöytään, kun aletaan puhumaan humanitaarisen maahanmuuton rajoittamisesta. Minkälaisella kortilla siihen pitäisi vastata?
Suomi ei ole sitoutunut yhtään mihinkään eikä tätä maata ole pakotettu vastaanottamaan yhtään parasiittia tai muuta valepakolaista. Sana "kortti" on osuva; kyseessä ei ole mitään muuta kuin häthätää keksitty rationalisointi järjettömälle politiikalle.
Onko totta että mikään meitä koskeva TODELLINEN velvoite ei määrää meitä ottamaan pakolaisia?
(en hae moraalisia velvoitteita vaan LAKIA,SÄÄNTÖÄ,MÄÄRÄYSTÄ esim EU:n taholta)
Alkuun YK:n pakolaisjärjestön itselleen määrittelemä tehtävä. Muutama oma korostus lisätty sekaan.
QuoteMission statement
UNHCR - THE UNITED NATIONS REFUGEE AGENCY
UNHCR is mandated by the United Nations to lead and coordinate international action for the worldwide protection of refugees and the resolution of refugee problems. UNHCR's primary purpose is to safeguard the rights and well-being of refugees. In its efforts to achieve this objective, UNHCR strives to ensure that everyone can exercise the right to seek asylum and find safe refuge in another State, and to return home voluntarily. By assisting refugees to return to their own country or to settle permanently in another country, UNHCR also seeks lasting solutions to their plight.
UNHCR's efforts are mandated by the organization's Statute, and guided by the 1951 United Nations Convention relating to the Status of Refugees and its 1967 Protocol. International refugee law provides an essential framework of principles for UNHCR's humanitarian activities.
In support of its core activities on behalf of refugees, UNHCR's Executive Committee and the UN General Assembly have authorized the organization's involvement with other groups. These include former refugees who have returned to their homeland; internally displaced people; and people who are stateless or whose nationality is disputed.
UNHCR seeks to reduce situations of forced displacement by encouraging States and other institutions to create conditions which are conducive to the protection of human rights and the peaceful resolution of disputes. In pursuit of the same objective, UNHCR actively seeks to consolidate the reintegration of returning refugees in their country of origin, thereby averting the recurrence of refugee-producing situations.
UNHCR is an impartial organization, offering protection and assistance to refugees and others on the basis of their needs and irrespective of their race, religion, political opinion or gender. In all of its activities, UNHCR pays particular attention to the needs of children and seeks to promote the equal rights of women and girls.
In its efforts to protect refugees and to promote solutions to their problems, UNHCR works in partnership with governments, regional organizations, international and non-governmental organizations. UNHCR is committed to the principle of participation, believing that refugees and others who benefit from the organization's activities should be consulted over decisions which affect their lives.
By virtue of its activities on behalf of refugees and displaced people, UNHCR also endeavours to promote the purposes and principles of the United Nations Charter: maintaining international peace and security; developing friendly relations among nations; and encouraging respect for human rights and fundamental freedoms.
Kyseisen järjestön kautta Suomi on "sitoutunut" ottamaan pakolaisia n.750kpl. Tuo noin tarkoittaa, että välillä 2003-2008 ei ole kertaakaan ollut tuota ylittävää määrää pakolaisstatuksen ansainneita ja vuosittainen määrä vahvistetaan talousarviossa.
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2538 (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2538)
Linkin takaa löytyy aimoannos YK:n omaa statistikka pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja muutakin viittauskelpoista materiaalia. Perässä vielä linkki Maahanmuuttovirastoon, statistiikkaa erikseen pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja oleskeluluvista. Luvut luonnollisesti sillä puolella ovat mielenkiintoisia. Ja päivitykset kuukausittain ;)
http://www.unhcr.org/statistics.html (http://www.unhcr.org/statistics.html)
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127 (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127)
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3124 (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3124)
Aivan oleellinen kysymys. Karismaattisen Halosen matkaseurueeseen kuuluneen Astrid Thorsin matkaraporttia ei ole näkynyt julkisuudessa. Mitä hän mahtoi saada aikaan Nigeriassa ja muualla länsi-Afrikassa? Mitä hän mahtoi luvata paikallisille heimopäälliköille ja YK:n pakolaisjärjestöille?
Ja ennenkaikkea: miksi yksikään ns. vapaan lehdistön edustaja ei ole ahdistellut Halosta tai Thorsia epämiellyttävillä kysymyksillä? Onko jsn.- Hyvärinen kieltänyt? Mistä johtuu hiljaisuus?
Quote from: Hagbard on 13.03.2009, 14:36:49
Tämä kansainväliset sopimukset -kortti pelataan vastapuolen taholta usein pöytään, kun aletaan puhumaan humanitaarisen maahanmuuton rajoittamisesta. Minkälaisella kortilla siihen pitäisi vastata?
Aina voi pyytää vastapuolta luettelemaan ne kansainväliset sopimukset. :)
En tunne niitä kaikkia, mutta yksi minkä Suomi on allekirjoittanut on Geneven pakolaissopimus (United Nations Convention Relating to the Status of Refugees, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2 (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2)). Sitä kannattaa lukea, siinä on hienoja kohtia, esim.:
33 artikla
Karkoituksen ja palauttamisen kieltäminen
1) Sopimusvaltio ei tavalla tai toisella saa karkoittaa tai palauttaa pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
2) Ensimmäisessä kohdassa olevan määräykseen ei kuitenkaan voi vedota pakolainen, johon nähden on perusteltua aihetta olettaa, että hän on vaaraksi oleskelumaansa turvallisuudelle tai joka on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on yhteiskunnalle vaarallinen sanotussa maassa.
Direktiivi 2005/85/EY (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2005:326:0013:0034:FI:PDF)
Direktiivi 2004/83/EY (ns. vähimmäisvaatimusdirektiivi) (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004L0083:FI:HTML)
Green paper uudesta turvapaikkapolitiikasta (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0301:FIN:FI:PDF)
(nosto)
Tämän voisi yhdistää täältä tuvan uumenista "maahanmuuttoa säätelevät kansainväliset sopimukset" -ketjuun (se Embon aloittama).
Quote from: Vera on 13.03.2009, 23:21:55
33 artikla
Karkoituksen ja palauttamisen kieltäminen
1) Sopimusvaltio ei tavalla tai toisella saa karkoittaa tai palauttaa pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
2) Ensimmäisessä kohdassa olevan määräykseen ei kuitenkaan voi vedota pakolainen, johon nähden on perusteltua aihetta olettaa, että hän on vaaraksi oleskelumaansa turvallisuudelle tai joka on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on yhteiskunnalle vaarallinen sanotussa maassa.
Pitäisiköhän erinäisten "rasistien" lähteä pakolaiseksi :)
QuoteGreen paper uudesta turvapaikkapolitiikasta (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2007:0301:FIN:FI:PDF)
Päivitystä suunnitteilla olevaan EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan/-järjestelmään:
Proposal for a Directive on minimum standards on procedures in Member States for granting and withdrawing international protection (http://www.statewatch.org/news/2009/oct/eu-com-min-standards-proposal-com-554-4.pdf)
Annex (http://www.statewatch.org/news/2009/oct/eu-com-min-standards-annex-com-554.pdf)
Proposal for a Directive on minimum standards for the qualification and status of third country nationals or stateless persons as beneficiaries of international protection and the content of the protection (http://www.statewatch.org/news/2009/oct/eu-com-min-standards-explanatory-com-551.pdf)
Impact assessment (http://www.statewatch.org/news/2009/oct/eu-com-qual-ia.pdf)
Detailed Explanation of the Proposal (http://www.statewatch.org/news/2009/oct/eu-com-min-standards-detailed.pdf)
Toissijainen suojelu vaikuttaisi tulevan entistä vahvemmin kuvaan, samoin erilaiset "sensitiivisyydet" (sukupuoli-, ikä-, kulttuuri- jne.)
Kansainväliset sitoumukset
Suomea velvoittavat kansainväliset sitoumukset kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta:
YK:n yleiskokouksessa vuonna 1970 asetettiin teollisuusmaille tavoitteeksi nostaa julkinen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Myös Suomi ilmoitti yleiskokouksessa sitoutuvansa tähän tavoitteeseen.
Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemässä päätöksessä asetetaan EU:n vanhoille jäsenmaille 0,51 prosentin minimitavoite vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä.
http://www.kepa.fi/kampanjat/rahoitus/07_prosenttia/taustatieto/tilastot/index_html
Vuonna 2009 915milj€, vuodelle 2010 arvio 997milj€, sitten päästäänkin jo yli miljardin euron. Helppo rahoittaa vaikkapa ulkomaisella velalla.
Huomauttaisin lisäksi, että Suomi on myös yhtenä 37 maasta ratifioinut ILO:n sopimuksen, joka sorvattiin 1962, joka velvoittaa antamaan pakolaisille ja kansalaisuudettomille saman sosiaaliturvan kuin omille kansalaisilleensakin.
Länsimaista sopimuksen on ratifioinut pohjoismaat, Saksa, Ranska, Italia ja Irlanti. Hollanti vetäytyi sopimuksesta 2004.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1969/19690048
Ratifioijat:
http://www.ilo.org/ilolex/cgi-lex/ratifce.pl?C118
Pakolaisen ja kansalaisuudettomien määritelmä rajattu aikaisempiin YK:n sopimusmääritelmiin.
Quote from: Virkamies on 15.01.2010, 12:16:44
Huomauttaisin lisäksi, että Suomi on myös yhtenä 37 maasta ratifioinut ILO:n sopimuksen, joka sorvattiin 1962, joka velvoittaa antamaan pakolaisille ja kansalaisuudettomille saman sosiaaliturvan kuin omille kansalaisilleensakin.
Sosiaaliturvan asteittainen laajentaminen myös turvapaikanhakijoihin (rajoitettu toimeentulotuki ym.) on ollut oma päätöksemme, johon mikään kansainvälinen sopimus ei velvoita, eivätkä esim. Saksa, Ranska ja Italia ole ottaneet sellaista käyttöön. Tietääkö joku millainen kehityshistoria sillä on Suomessa ollut?