Quote from: Miniluv
Laitanpa tämänkin, kun foorumin mediamaininnat on perinteisesti uutisiin otettu.
Siispä...
Ääriliikkeet ovat juurtuneet Suomeen huonosti. Hyötyykö radikaali oikeisto maahanmuuttoasenteiden koventumisesta?
(...)
Yya-vuosina puoluekentän ulkopuolelle jääneiden fasistien lippua heilutti lähes yksinään Pekka Siitoin. Natsiunivormussa esiintynyt naantalilainen yllytti ja avusti kommunistien kirjapainon Kursiivin tuhopoltossa marraskuussa 1977. Siitoimen vankilaan vienyt tuhotyö jäi poikkeukseksi.
Neuvostoliiton kaaduttua äärioikeisto pääsi palaamaan poliittiselle kentälle. Liikkumatilaa hyödyntäneitä järjestöjä yhdisti lähinnä äärimmäinen muutosvastaisuus.
Uudelleen elvytetty Isänmaallinen Kansallis-Liitto varoitteli liiasta suvaitsevaisuudesta, joka uhkasi perinteisiä suomalaisia arvoja. Väinö Kuisman Arjalaisen Germaaniveljeskunnan nimi kumarsi kansallissosialismille. Sitä seurannut Isänmaallinen Oikeisto korvasi natsisymbolit kalevalaisella mytologialla, mutta ajoi kansallissosialistien tapaan "puhtaan" kulttuurin asiaa. Kansallinen Radikaalipuolue ja tamperelaisjohtoinen Suur-Suomi-yhdistys räyhäsivät maahanmuuttajille ja Venäjälle.
Rajusta retoriikasta huolimatta uudet pikkujärjestöt sopeutuivat mukisematta perinteiseen poliittiseen kulttuuriin. Järjestöt keskittyivät agitointiin, ja moni niistä pyrki puolueeksi. Vaalimenestys jäi kuitenkin olemattomaksi.
Vasta Joensuun skinheadien väkivalta nosti äärioikeiston kansalliseksi huolenaiheeksi.
1990-luvun alussa Pohjois-Karjalan keskukseen muutti satakunta somalialaista pakolaista. Muutamassa vuodessa maahanmuuttajat joutuivat kymmeniä kertoja skinien väkivallan uhreiksi. Somaleita majoittaneeseen vastaanottokeskukseen heitettiin polttopullo. Koulujen ilmoitustauluille ilmestyi "tapa somali" -julisteita.
Niin julkeaa rasistista väkivaltaa ei ollut Suomessa ennen nähty.
Koko maassa skinien määrä nousi tutkijoiden keräämien arvioiden mukaan 300:n ja 400:n välille, mutta rasismin pääkaupungin maine lankesi juuri Joensuulle. Imago sinetöityi vuonna 1995, jolloin musta ammattikoripalloilija muutti kaupungista väkivallan takia.
.
.
.
Viime vuonna Pohjois-Karjalan poliisi tutki 59:ää rikosta, joilla epäiltiin olevan rasistinen motiivi.
Luku oli Helsingin tasolla ja moninkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Tänä vuonna tahti on jatkunut samana: kesäkuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan poliisi on tutkinut jo 32:ta rasistisia piirteitä sisältävää rikosta.
Poliisi on vuodesta 2004 merkinnyt rikosilmoituksiin erillisen koodin, jos teolla epäillään olevan rasistinen motiivi. Sen jälkeen tällaisten rikosepäilyjen määrä on kasvanut kolmanneksella. Viime vuonna rasismikoodi merkittiin 325:een rikosilmoitukseen.
Suurin osa Joensuun tuoreista rasismirikoksia on ollut vahingontekoja. "Esimerkiksi ulkomaalaisten autojen ja heidän pitämiensä ruokapaikkojen ikkunoiden rikkomista", rikoskomisario Leevi Makkonen Joensuun poliisista kertoo. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös pahoinpitelyjä.
Rasististen rikosten piikki on nähty Lieksassa, jonne on parin vuoden aikana sijoitettu turvapaikanhakijoita. "Siellä nuorisojengit ovat hakeutuneet tappeluihin maahanmuuttajien kanssa."
Tuoreista rasistisista rikoksista vastaa uusi sukupolvi. "Selvitettyihin rasistisiin rikoksiin ovat syyllistyneet muutamat noin parikymppiset nuoret. Monelle tekijälle on kasaantunut paljon pienempiä rikoksia", Makkonen sanoo.
Rasistisia rikoksia tehneillä nuorilla on yhteyksiä vanhempiin skineihin. Toukokuussa Joensuun poliisi löysi kaupungin teollisuusalueelta natsilipuin koristetun kerhohuoneen, jonka Makkonen kertoo toimineen eri polvien äärioikeiston kokoontumispaikkana.
.
.
.
Uuden skinipolven kanssa tuskaileva Pohjois-Karjala vaikuttaa poikkeukselta.
"Poliittinen kanta näkyy vain yksittäisissä ulkomaalaisiin kohdistuvissa rikoksissa. Järjestäytyneestä toiminnasta ei näy merkkejä", sanoo vanhempi konstaapeli Tommi Tikka Oulusta.
Kymmenisen vuotta sitten Helsingin lähiöissä käytiin joukkotappeluita suomalaisjengien ja maahanmuuttajien välillä. "Nyt poliisin tietoon tulee vuodessa keskimäärin yhden käden sormilla äärioikeistolaisten porukoiden jäsenten tekemiä rikoksia", ylikomisario Mika Pöyry kertoo.
Suojelupoliisin mukaan Suomessa on muutamia kymmeniä aktiivisia äärioikeistolaisten ryhmittymien jäseniä.
Maahanmuuttokriittisen Muutos 2011 -liikkeen
Homma-keskustelufoorumilla ääriliikkeille naureskellaan. Riidat ovat kalvaneet viime vuonna perustettua liikettä. Silti Muutosta yhdistää tavoite kerätä puolueelta vaadittavat 5 000 kannattajakorttia.
Suomessa sekä oikeistolaiset että vasemmistolaiset ääriliikkeet ovat olleet eurooppalaisessa vertailussa maltillisia. Järjestyksen ihanne on syvällä suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa", sanoo poliittisia konflikteja tutkinut sosiologian emeritusprofessori Risto Alapuro.
Neuvostoliiton vuosina rivien repeämisen pelättiin avaavan idän karhulle oven. Se juurrutti Suomeen ristiriitoja karttelevaa poliittista kulttuuria.
"Poliittiset kiistat mieluummin syleiltiin kuoliaaksi ennemmin kuin työnnettiin ulos poliittisesta keskustelusta."
Joensuun skinejä 1990-luvulta asti tutkinut Vesa Puuronen tunnistaa syleilemismekanismin myös maahanmuuttokeskustelussa.
"Suomalaisen politiikan outouksia on, että pientenkin liikkeiden keskustelunavaukset heijastuvat nopeasti suurten puolueiden puheisiin", Puuronen sanoo.
Maahanmuuttoteemoja omimalla valtapuolueet syövät tilaa äärioikeistolta. Toistaiseksi perussuomalaisia radikaalimmat ryhmät eivät ole hyötyneet maahanmuuttokeskustelun kiihtymisestä.
Puurosesta äärioikeiston menestystä jarruttaa sekä uskottavien johtajien puute että perinteistä politiikkaa vieroksuvat kannattajat.
"He äänestävät nihkeästi ja juoksevat karkuun, kun joku ehdottaa järjestäytymistä", tutkija sanoo
Se kuulostaa hyvin suomalaiselta. Maltillisessa maassa radikaalit protestoivat jurottamalla kotona.
Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Natseille+nihke%C3%A4+maa/1135259345872)
Quote"Suomalaisen politiikan outouksia on, että pientenkin liikkeiden keskustelunavaukset heijastuvat nopeasti suurten puolueiden puheisiin", Puuronen sanoo.
Meikäläisillä poliitikoilla on hyvin vähän omia ajatuksia ja keskustelun aiheita, joten niitä on pakko lainata muilta.
QuoteMaahanmuuttokriittisen Muutos 2011 -liikkeen Homma-keskustelufoorumilla ääriliikkeille naureskellaan. Riidat ovat kalvaneet viime vuonna perustettua liikettä. Silti Muutosta yhdistää tavoite kerätä puolueelta vaadittavat 5 000 kannattajakorttia.
Kylläpäs on toimittaja saanut hyvin asiavirheitä näinkin lyhyeen pätkään.
Foorumilaislle ja jokaiselle toimittajallekin joka on kuullut lähteiden käytöstä nämä asiat ovat tieysti varsin selviä, mutta jos jutun kirjoittanut vierailee täällä reaktioita katsomassa, niin tiivistetään:
a) Homma
ei ole Muutos 2011 -liikkeen keskusteluforumi.
b) Muutos 2011
on jo saanut korttinsa kerättyä, ja ne ovat tarkastettavana.
Quote from: törö on 15.08.2010, 16:49:42
Quote"Suomalaisen politiikan outouksia on, että pientenkin liikkeiden keskustelunavaukset heijastuvat nopeasti suurten puolueiden puheisiin", Puuronen sanoo.
Meikäläisillä poliitikoilla on hyvin vähän omia ajatuksia ja keskustelun aiheita, joten niitä on pakko lainata muilta.
Itse näkisin asian olevan niin, että maahanmuuttopolitiikka on pidetty tarkasti poissa julkisesta keskustelusta, vaikka aihe on hyvin tärkeä ja josta kansalla on näkemys. Kun "pienet liikkeet" saavat keskustelunavauksen läpi mediahiljaisuudesta, eivät suuret puolueet nyt enää vain voi kuitata aihetta vaikenemalla.
QuoteKylläpäs on toimittaja saanut hyvin asiavirheitä näinkin lyhyeen pätkään.
Tähän väliin sopii mainiosti lausahdus " jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia " :)
Korjataan nyt pari virhettä, vaikka ei näitä aina jaksaisi.
QuoteViime vuonna Pohjois-Karjalan poliisi tutki 59:ää rikosta, joilla epäiltiin olevan rasistinen motiivi.
Pohjois-Karjalan poliisi ei suinkaan tutki 59:ää rikosta, joilla epäillään olevan rasistinen motiivi, vaan Pohjois-Karjalan poliisi tutkii 59:ää rikosta, joissa toisena osapuolena on ei-suomalainen. Tämä taas johtuu siitä, että Pohjois-Karjalan poliisi kirjaa kaikki rikokset rasistisina, jos yhtenä osapuolena on ei-suomalainen.
QuoteRasististen rikosten piikki on nähty Lieksassa, jonne on parin vuoden aikana sijoitettu turvapaikanhakijoita. "Siellä nuorisojengit ovat hakeutuneet tappeluihin maahanmuuttajien kanssa."
Lieksaan ei ole sijoitettu yhtäkään tp-hakijaa. Itse asiassa Lieksa kieltäytyi ottamasta kontolleen vokkia (mistä väännettiin mutta paljon). Lieksaan tuli omatoimisesti noin sata työvoimapulanpaikkaajaa, enimmäkseen Kontiolahdelta, koska Lieksassa oli/on tyhjiä asuntoja. Täällä Kontiolahdella olemme tietenkin surullisia, kun sata värisevää ja rytmikäslanteista somalia jätti meidät ja meni rikastuttamaan Lieksaa.
Lähetetty pienimuotoista kommenttia toimittajalle.
Me naurettiin ääriliikkeille sitten jotenkin väärin. Taas kerran.
Kyllä Muutos on ääriliike. Nimittäin ääridemokraattinen puolue. Se kannattaa demokraattisista hallintomalleista äärimmäisintä ja demokraattisinta; suoraa demokratiaa.
Suomalaistoimittajien elitismin huipentuma on pitää demokratiaa äärioikeistolaisena aatteena.
Quote from: Jari-Petri Heino on 15.08.2010, 19:11:43
Quote
Neuvostoliiton kaaduttua äärioikeisto pääsi palaamaan poliittiselle kentälle. Liikkumatilaa hyödyntäneitä järjestöjä yhdisti lähinnä äärimmäinen muutosvastaisuus.
Hieman tulee mieleen toimittajan vasemmalle kallistuminen...
Näin voi helposti käydä jos ei erota oikeistoliberalismia vasemmistolaisuudesta. Tämä pätee vähän laajemminkin Hesaria koskevaan kritiikkiin.
Suomessa vasemmisto ei ole todellakaan pelannut "muutosvastaisuus"-korttia Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vaan ollut itse sen kohteena.
Mitä tulee itse juttuun niin tosiaan melko ammattitaidoton tekele on kyseessä, mutta siltikin näistä kommenteista tulee mieleen eräs sananlasku pirusta ja raamatusta.
Toimittaja Matti Rämö on kuitenkin saanut natseilun ja maahanmuuttokritiikin yhdistettyä siinä toivossa, että paska tarttuu. Näin suvaitsevainen toimittaja voi nukkua hyvin itseensä tyytyväisenä.
Mutta onneksi kommareille ja heidän perillisilleen erittäin paratiisimainen.
Kyllä se vanha nyrkkisääntö yhä vaan pätee: jos tietää aiheesta itsekin jotain, löytää aina vähintään yhden asiavirheen jokaisesti lehtijutusta.