Ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitajien määrä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Paikoitellen ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden osuus on yli 15 prosenttia. Ulkomaalaistuminen on tuonut Suomeen ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta myös kieliongelmia ja kulttuurisia yhteentörmäyksiä.
Helsingin Kontulan vanhustenkeskuksen asukkaalla Annikki Karnisalolla on selkeä näkemys ghanalaisesta sairaanhoitajasta, joka on Karnisalon omahoitaja.
- Hän on mukava, semmoinen huumorintajuinen. Hän tulee aamulla usein herättämään ja jutellaan päivän kuulumiset ja hän kampaa mun tukkani. Mä olen tottunut häneen ja siihen, että hän on tumma.
Tottuminen vie aikaa
Ghanasta Suomeen tulleella sairaanhoitajalla Owuraku "Riku" Gibsonilla oli samat alkuvaikeudet muun muassa kielitaidon kanssa kuin monella muullakin Suomen terveydenhuollon palvelukseen ulkomailta tulleella. Nyt sekä Helsingin Kontulan vanhustenkeskuksessa työskentelevä Gibson että hoidettavat ovat tyytyväisiä.
- Aluksi he jännittivät minua, mutta ajan kanssa kaikki on mennyt ihan ok, kun he huomasivat, että en ole väärä ihminen. Nyt jos en ole paikalla, he kysyvät, että missä Riku on, Gibson sanoo ja nauraa makeasti päälle.
"On otettava sitä mitä ovelle tulee"
Ulkomaalaisten osuus Suomen terveydenhoitohenkilöstöstä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Eniten tulijoita on Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Vuonna 2007 ulkomaalaistaustaisia oli vajaat 10 000, joista suurin osa lääkäreitä ja hammaslääkäreitä sekä toisaalta hoitoapulaisia ja siivoojia.
Prosentuaalisesti ulkomaalaisia on alle kolme prosenttia terveydenhoidon ammattilaisista. Alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 16 prosenttia lääkäreistä puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea.
Sairaanhoitopiirin ylilääkäri Pasi Pöllänen kertoo, että kuntien on otettava lääkärit sieltä mistä heitä voidaan saada.
- Jos omat eivät riitä, ylilääkärin on otettava sitä mitä ovelle tulee. Kielitaito on suurimpia kysymyksiä. Jos kielitaito on riittävä, sopeutuminen tapahtuu yleensä hyvin, mutta joukossa on valitettavasti myös sellaisia, joilla ei selvästikään kielitaito riitä, ja ylilääkärit, joilla on vastuu eivät sellaisia tapauksia sitten kovin pitkään pidä, sanoo Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ylilääkäri Pasi Pöllänen.
Kielitaito-ongelmat on huomattu myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa.
- Erilaisia yhteydenottoja, selvittelyä vaativia asioita on heihin liittyen jonkin verran enemmän kuin muilla. Taustalla ovat usein kielivaikeudet ja kommunikaatiohämmennykset, sanoo ylilääkäri Markus Henriksson Valvirasta.
Kielitestit vain EU:n ulkopuolelta tuleville
Ainoastaan EU-alueen ulkopuolelta tulevilta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä vaaditaan näyttö kielitaidosta. Vastuu EU:n sisältä tulevien kielitaidon riittävyydestä jää työnantajalle. Esimerkiksi muistisairaiden kanssa työskenneltäessä kielitaidon merkitys korostuu, jotta täysi ymmärrys ja luottamus hoitajan ja hoidettavan välille syntyy.
Kontulassa vanhusten ja Gibsonin välinen kommunikaatio sujuu yleensä hyvin ja asukkaat ovat tykästyneet ghanalaiseen sairaanhoitajaansa.
YLE Uutiset / Jenni Frilander
(http://yle.fi/ecepic/archive/00332/terveysala_ulkomaal_332864b.jpg)
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/ulkomaalaiset_toivat_kieliongelmat_terveydenhoitoon_1850647.html?origin=rss
Tämä ei lakkaa ihmettyttämästä, vuodesta toiseen valitetaan lääkäripulaa, mutta silti koulutusmääriä ei nosteta. Hakijoita on ymmärtääkseni valtavasti enemmän kuin valitaan, ei se pätevyys siitä vähene vaikka vähän useampi koulutettaisiin.
Palkat saattaisi tosin laskea, mikäli aina ei olisi niin huutava pula lääkäreistä. Kyyninen mieli epäilee, että näillä seikoilla voi olla jotain tekemistä keskenään.
Quote from: Uljanov on 23.07.2010, 20:44:22
Tämä ei lakkaa ihmettyttämästä, vuodesta toiseen valitetaan lääkäripulaa, mutta silti koulutusmääriä ei nosteta. Hakijoita on ymmärtääkseni valtavasti enemmän kuin valitaan, ei se pätevyys siitä vähene vaikka vähän useampi koulutettaisiin.
Aivan viime vuosina olen seurannut muutamankin nuoren pyrkyä lääkäri- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Päteviä, innokkaita ja vielä valmiiksi kielitaitoisia ja maan tavoille oppineita poikia ja tyttöjä mutta karsinta on aivan järkyttävän tiukkaa.
Ihmeellinen epäsuhta on kyllä jos töihin ei riitä lääkäreitä mutta koulutukseen ei huolita. Näin sitä työvoimapulaa luodaan.
Lääkärien koulutus on aivan liian tärkeä asia jätettäväksi lääkärien itse päätettäväksi.
Quote from: Uljanov on 23.07.2010, 20:44:22
Tämä ei lakkaa ihmettyttämästä, vuodesta toiseen valitetaan lääkäripulaa, mutta silti koulutusmääriä ei nosteta. Hakijoita on ymmärtääkseni valtavasti enemmän kuin valitaan, ei se pätevyys siitä vähene vaikka vähän useampi koulutettaisiin.
Palkat saattaisi tosin laskea, mikäli aina ei olisi niin huutava pula lääkäreistä. Kyyninen mieli epäilee, että näillä seikoilla voi olla jotain tekemistä keskenään.
Mjaa... Ehkä pätevyys ei vähene verrattuna tällä hetkellä valittaviin eli ulkomailta tuleviin mutta kyllä ainakin koulutuksen haastavuus kasvaa kun opiskelijamäärät kasvavat. Eikös tässä ollut sekin, että suomalaiset lääkärit lähtevät ulkomaille mielummin kuin jäävät tänne töihin.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/139903.html
"Ulkomailla työskentelevien suomalaislääkärien määrä on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Tällä hetkellä lääkärin ammattia harjoittaa maailmalla yli 1 200 suomalaista, kun vuonna 2007 heitä oli 650. Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälveen mukaan suuri kasvu perustuu lisääntyneeseen lääkärikoulutukseen. Koulutusta lisättiin vuosina 1998–2003 yhteensä jopa 70 prosenttia. Suurten koulutuserien valmistuessa myös ulkomailla työskentelevien osuus on kasvanut."
Quote from: Uljanov on 23.07.2010, 20:44:22
Tämä ei lakkaa ihmettyttämästä, vuodesta toiseen valitetaan lääkäripulaa, mutta silti koulutusmääriä ei nosteta. Hakijoita on ymmärtääkseni valtavasti enemmän kuin valitaan, ei se pätevyys siitä vähene vaikka vähän useampi koulutettaisiin.
Palkat saattaisi tosin laskea, mikäli aina ei olisi niin huutava pula lääkäreistä. Kyyninen mieli epäilee, että näillä seikoilla voi olla jotain tekemistä keskenään.
Lääkärin koulutus on melkeinpä ainoa joka takaa varmat työt ja kovat tulot. Lääkäriliitto on etujärjestönä myös paljon vahvempi kuin miltä näyttää.
Aina pelotellaan tuolla lääkäreiden tason laskulla jos koulutusmäärien nostoa väläytellään. Saattaa olla tottakin, mutta kukaan ei ole huolissaan insinöörien, ekonomien, sairaanhoitajien tai ihan minkä ammatin tahansa tason laskusta jos koulutusmääriä nostetaan.
QuoteLääkäriliiton selvityksen mukaan työssä olevien lääkärien määrä on kasvanut 20 prosentilla 10 vuodessa. Kasvu jatkuu, koska tiedekuntiin otetaan vuodessa yli 600 opiskelijaa. Myös Tarton yliopisto Virossa kouluttaa lääkäreitä Suomeen; siellä opiskelee noin 100 suomalaista, joista lähes kaikki palaavat kotimaahan.
QuoteLääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että lääkäreiksi koulutettavien määrä on noussut 70 prosentilla vuodesta 1998. Koulutuspaikkoja ei kannata lisätä, koska lääkäreitä valmistuu jo enemmän kuin työelämästä poistuu. Numeraalinen vaje selittyy Pälveen mukaan osin sillä, että terveyskeskusvirkoja on lisätty 200 kappaleella vuodesta 2003 vuoteen 2006.
QuoteLukumääräisesti Suomessa ei pitäisi olla pulaa lääkäreistä. Suomen Lääkäriliiton mukaan työikäisiä, Suomessa työskenteleviä lääkäreitä on noin 16 000 eli keskimäärin yksi lääkäri 300 asukasta kohti. EU-tasolla ja pohjoismaisella tasolla tilanne on erinomainen.
QuoteYksi syy on Pälveen mukaan se, että lääkärikunta on voimakkaasti naisistunut. Kaksi kolmasosaa valmistuvista on naisia ja perheen perustaminen on asia, jonka vuoksi naiset ovat pois työelämästä enemmän kuin miehet. Naislääkärit esimerkiksi päivystävät vähemmän.
Merkittävin syy vajaukseen terveyskeskuksissa on työnkuvan muuttuminen. Ennen lääkärin työ oli lääketieteen harjoittamista. Nykyisin terveyskeskuslääkäri hoitaa varsinkin päivystäessään moniongelmaisia sosiaalipuolen potilaita, koska sosiaalinen päivystys ei Suomessa toimi.
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/300107_a.htm
QuoteLääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että lääkäreiksi koulutettavien määrä on noussut 70 prosentilla vuodesta 1998.
Joo ja montakohan prosenttia kasvua on muilla akateemisilla aloilla? Väitän että esim. dippainssipaikkoja on lisätty satoja prosentteja samassa ajassa.
Quotelääkäreitä valmistuu jo enemmän kuin työelämästä poistuu.
Niin käy useimmilla aloilla Suomessa, koska täällä korkeakoulutetaan 60 % väestöstä.
QuoteLukumääräisesti Suomessa ei pitäisi olla pulaa lääkäreistä.
Paino sanalla EI PITÄISI. Varsinkin maakunnissa tilanne on katastrofaalinen nimimerkillä sivusta seurannut. Mummoni kävi tässä juuri lääkärissä, mutta lääkäripä ei osannut sanaakaan suomea eikä mummoni venäjää. Siinä sitten istuskelivat hetken ja kun mummoni totesi vastaanotossa, että eihän tosta tullut mitään, niin sanoivat että ei saada muuta. Kyllä rahalla saa ja hevosella pääsee sanon minä. Ei tuota voida lääkärikäynniksi laskea millään mittapuulla. Mutta pula on joka tapauksessa ilmeinen. Pitääkö jonkin ammattiryhmän oman edun tavoittelu olla tällä tasolla? Vaikka ainahan ne ammattijärjestöt yrittää ajaa yhteiskuntaa kriisiin ahneuspäissään. Lääkärit vaan on niin arvostettua porukkaa (ja syystä), että heitä kuunnellaan hiukan muita enemmän.
QuoteMerkittävin syy vajaukseen terveyskeskuksissa on työnkuvan muuttuminen. Ennen lääkärin työ oli lääketieteen harjoittamista. Nykyisin terveyskeskuslääkäri hoitaa varsinkin päivystäessään moniongelmaisia sosiaalipuolen potilaita, koska sosiaalinen päivystys ei Suomessa toimi.
Eli nistit riehuu terveyskeskuksessa huumepäissään. En ihmettele miksi työ ei kiinnosta kolmekymppistä naista. Moni ei halua tulla hakatuksi tai pistetyksi HIV-neulalla. Asialle varmasti voitaisiin tehdä jotain. Vartijoita reilusti lisää ja huumehörhöt heihin erikoistuneille klinikoille.
Lääkäriliitto saa itse päättää, miten paljon lääkäreitä koulutetaan. Näkyyhän se sitten pulana. Talousvaikeuksissa painivat pikkukunnat maksavat hulppeita palkkoja, jotta saisivat edes jonkun.
Suomessa on lääkäriksi päteviä nuoria paljon enemmän, kuin otetaan sisään koulutukseen. Olisi hyväkin, jos lääkäriksi eivät valmistuisi vain sitä statusta hluavat, vaan ammatista katoaisi tietty glamour ja tilalle tulisi hoitaovastuun painottaminen. Itse asiassa Suomi voisi saada talouskasvuakin lähtemällä rohkeasti kehittämään hyvinvointi yhteiskuntaa hoidon ja lääketieteen saralla, kouluttamalla enemmän lääkäreitä.
Quote from: nuiseva on 25.07.2010, 11:09:53
Lääkäriliitto saa itse päättää, miten paljon lääkäreitä koulutetaan.
Jos et tuommoista potaskaa kirjoittelisi niin tekstisi saisivat hieman uskottavuutta.
Quote from: Uljanov on 23.07.2010, 20:44:22
Tämä ei lakkaa ihmettyttämästä, vuodesta toiseen valitetaan lääkäripulaa, mutta silti koulutusmääriä ei nosteta. Hakijoita on ymmärtääkseni valtavasti enemmän kuin valitaan, ei se pätevyys siitä vähene vaikka vähän useampi koulutettaisiin.
Palkat saattaisi tosin laskea, mikäli aina ei olisi niin huutava pula lääkäreistä. Kyyninen mieli epäilee, että näillä seikoilla voi olla jotain tekemistä keskenään.
Tämä on kyllä sinällään mielenkiintoinen kuvio, pulaa lääkäreistä on mutta koulutukseen ei pääse koska valintakriteetrit ovat ankarat.
Nyt herää kyssäri, pidetäänkö ne ankarina siksi että muutoin valde joutuisi lisäämään resursseja koulutukseen ja se ei käy koska pitää säästää vaiko siksi että näin varmistetaan paras aines lääkäreiksi?
Samaan aikaan kuitenkin palkataan epäpäteviä lääkäreitä (Lasken epäpätevyydeksi myös sen että lääkäri ja potilas eivät ymmärrä toisiaan ja silloin syy on lääkärin palkkaajassa) joten tästä voimme päätellä että lääkiksen kovan karsinnan syy ei voi olla se että potilas saisi lääkärikseen parhaat mahdolliset ja silloin tullaan siihen että valde säästää potilaiden kustannuksella.
Minulla on tarvittaessa sen verta varaa että voin valita lääkärini mutta monella ei ole ja on ilmeistä että tämä asia montaakaan politiikkoa kiinnosta, heillä kun on myös varaa...joten säästetään koulutuksessa ja tuupataan nekin rahat ihquun moku-värinään sillä saahan se sairas kansalainen sitten edes jotain iloa ihanan kansainvälisestä kaupunkikuvasta.
Henkilökohtaisesti, jos olisi valittava sairauden määrityksessä, menenkö lääkärille joka puhuu täydellisesti suomea ja ei ole niin huippupaperein valmistunut kuin lääkäri joka ei puhu suomea,menisin suomea puhuvan pakeille.
Kyse on riskien arvioinnista ja pidän kommunikaation puutetta paljon suurempana riskinä (Eikä pelkästään lääkärin ammatissa) kuin täydellistä koulutusta hienoin arvosanoin.
Tietty voitaisiin vielä kysäistä että valmistuisiko Suomessa lääkäriksi jos tentit joituisivat mutta jos ilmenisi että ei pysty kommunikoimaan työssään?
Veikkaisin että jäisi valmistumatta mutta jostain syystä sillä ei enää olekkaan merkitystä
kun on kyse muualta tulevasta lääkäristä.
Quote from: doctorgonzo on 25.07.2010, 13:27:46
Opetushenkilöstön määrää pitäisi siis lisätä melkoisesti jos haluttaisiin isompia kursseja. Harmi että rahaa ja ihmisiä ei tule taikaseinästä. Olen opiskellut alaa jo kaksi vuotta ja aihe tulee siellä useinkin puheeksi.
Tämä sama kierrehän on ajanut koko terveydenhoidon kriisiin. Tehostamisjärjestelmillä yritetään nopeuttaa hoitotyötä, jolloin saadaan hetkellisiä säästöjä, kun yhteen potilaaseen lääkärin käyttämä aika on taas lyhennetty. Säästöohjelman toteuttaja palkitaan ja kaikki on iloisia.
Mutta seuraavassa vaiheessa lääkäri toteaa, että työ on liian kiireistä eikä potilaita ehdi enää hoitaa/tutkia kunnolla. Tällöin hän lähtee yksityiselle.
Seuraavassa vaiheessa etsitään uutta lääkäriä, mutta kukaan ei ota työtä vastaan, koska työ on liian kiireistä. Siksi joudutaan nostamaan palkkoja. Kierroksen lopussa lääkäriasemalla on taas saman verran lääkäreitä ja potilaat kulkee hiukan nopeammin kuin ennen, mutta lääkärien palkat on samalla nousseet, jolloin tuloksena on nollasäästö kunnalle ja liian stressaava työ lääkäreille.
Ja kun tätä kierrettä on tarpeeksi harrastettu, niin meidän kunnallinen terveydenhoito on kriisissä ja lääkärit istuvat yksityisellä puolella, mikä on halpaa valtiolle koska vakuutusyhtiöt eli asiakkaat maksaa. Harmi vaan että köyhät eivät saa hoitoa.