QuoteKehitysapukomissaarin työssä mikään ei riitä
Kukaan ei auta köyhiä maita niin kuin EU, mutta vastalahjaksi tulee usein haukut.
Annamari Sipilä
HELSINGIN SANOMAT
Andris Piebalgsin mielestä Suomi on täyttänyt kehitysavun välitavoitteet hyvin: "Suomi on hyvä kumppani, käytännönläheinen ja vastuuntuntoinen."
STRASBOURG. Kiittämättömyys on maailman palkka.
Euroopan unioni antaa eniten kehitysapua koko maailmassa. Mutta se ei riitä.
Saajat ja muutkin arvostelevat EU:ta jatkuvasti siitä, että unioni ei ole lähelläkään lupaustaan antaa apua 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan vuoteen 2015 mennessä.
"Siihen asti kun tavoite saavutetaan, olemme puolustuskannalla. Tikareita lentelee", EU:n kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Andris Piebalgs kertoo.
EU-johtajat sitoutuivat 0,7 prosenttiin vuonna 2005 – ja uudelleen viime kuussa. Siksi muut tuijottavat numeroita.
"Mutta 0,7 prosenttia on vain instrumentti", Piebalgs muistuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
EU saa pyyhkeitä taas syyskuussa, kun YK:n yleiskokous tarkastelee vuosituhattavoitteiden välisaavutuksia.
Talouskriisi on heikentänyt jäsenmaiden poliittista halua ja taloudellista kykyä auttaa.
Vanhoista jäsenmaista ongelmia on etenkin Kreikalla, Italialla ja Portugalilla. Osa paineista kohdistuu kehitysapukomissaariin.
Latvialainen Piebalgs oli yllätysvalinta tehtäväänsä.
Hän toimi aiemmin EU:n energiakomissaarina. Heppoisesta energiasalkusta tuli Piebalgsin käsissä raskas.
Ilmastonmuutos, energiakriisit ja Venäjä-ongelmat – kaikki ne antoivat Piebalgsille nostetta. Miltä tuntui vaihtaa kehitysasioihin?
"Sitä vain hyväksyy työt, jotka saa", Piebalgs kommentoi komission puheenjohtajan José Manuel Barroson yksinvaltaista päätöstä.
Piebalgsista energia-asiat olivat teknisiä ja selkeitä. Kehitysapu monine sidosryhmineen on hajanaisempaa.
"Tunteetkin ovat mukana enemmän", komissaari sanoo Strasbourgin-työhuoneessaan.
Mutta avun epämääräisyys häiritsee myös EU-kansalaisia. Meneekö apu edes perille?
Piebalgs painottaa kehitysavun seurattavuutta. "Täytyy tietää, mitä on saavutettu."
Eikä apu saa olla pelkkää apua. Kehitysmaat pitää puskea jaloilleen.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että köyhien maiden tulee päästä talouskasvuun kiinni.
EU-piireissä kuuma puheenaihe on kuitenkin ollut se, miten Piebalgs tulee toimeen EU-ulkoministerin Catherine Ashtonin kanssa.
EU:n ulkopolitiikan johtaja Ashton oli vähällä astua Piebalgsin tontille. Uudessa ulkosuhdehallinnossa kehitysapuasiat säilyvät silti jatkossakin melko itsenäisinä.
"Tarvitsemme toisiamme", Piebalgs kuvailee suhdettaan EU-ulkoministeriin.
Kehitysavun ja ulkopolitiikan suurista kuvioista Piebalgs ja Ashton eivät ole silti juurikaan ehtineet puhua.
"Matkustamme kumpikin niin paljon", Suomessa tänään vieraileva Piebalgs sanoo.
Lisää aiheesta:
Jokainen maksaa 96 euroa vuodessa
http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Kehitysapukomissaarin+ty%C3%B6ss%C3%A4+mik%C3%A4%C3%A4n+ei+riit%C3%A4/1135258467601
QuoteFAKTA
Jokainen maksaa 96 euroa vuodessa
27 EU-maata ja EU-elimet antavat yhteensä lähes 60 prosenttia maailman kaikesta julkisesta kehitysavusta.
2009 apua kertyi 49 miljardia euroa eli 0,42 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
EU-kansalaista kohti kehitysapu maksaa 96 euroa vuodessa.
Suomen antama julkinen kehitysapu oli 2009 yli 900 miljoonaa euroa. Tämä tekee 0,54 prosenttia bkt:stä.
Tänä vuonna Suomen apu yltänee 0,56 prosenttiin, joka on unionin välitavoitetaso. Koko EU ei saavuta välitavoitetta.
EU on sitoutunut antamaan kehitysapuun 0,7 prosenttia bkt:stä vuoteen 2015 mennessä.
http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Jokainen+maksaa+96+euroa+vuodessa/1135258466801
QuoteEU on sitoutunut antamaan kehitysapuun 0,7 prosenttia bkt:stä vuoteen 2015 mennessä.
Kun ei millään riitä, niin jätetään vuoteen 2015 maksamatta kokonaan ja sitten voisi sen 0,7% maksaa vaikka kertaluontoisesti. Mitä sitä alle tuon maksamaan, kun ei se mihinkään riitä kuitenkaan ja ainoa kiitos on vittuilu saituudesta.
EU-kansalaista kohti kehitysapu maksaa 96 euroa vuodessa.
Mallioppilas Suomi 900 milj / 5 milj = 180 euroa.
Kyllä nyt hävettää olla suomalainen. Emmekö muka mistään saisi haalittua koko summaa kasaan?
Onneksi sentään portit Suomessa ovat aina avoinna maailman hätääkärsiville, toivottavasti se hiukan lohduttaa näitä vastikkeettomaan apuun oikeutettuja raukkaparkoja.
Voihan vuohen vehkeet! Samalla otetaan velkaa sen kun keritään. Vähäosaiset, oman maan kansalaiset, ohitetaan häpeää tuntematta. Velat ja korot jäävät tulevien sukupolvien taakaksi. Fantastista. Eiköhän vielä löydy muutama reuma- tms. sairaala lopetettavaksi. :facepalm:
Quote from: OTU on 09.07.2010, 16:14:33
Voihan vuohen vehkeet! Samalla otetaan velkaa sen kun keritään. Vähäosaiset, oman maan kansalaiset, ohitetaan häpeää tuntematta. Velat ja korot jäävät tulevien sukupolvien taakaksi. Fantastista. Eiköhän vielä löydy muutama reuma- tms. sairaala lopetettavaksi. :facepalm:
Kreikan tukipaketti oli jotain sata miljardia. Tolkuton summa. EU-eliitti on pankkiirien talutusnuorassa ja media kääntää huomion siihen, ettei tarpeeksi lahjoiteta. Kun olisi rahaa edes omille.
Quote from: Roope2 on 09.07.2010, 15:52:35
EU-kansalaista kohti kehitysapu maksaa 96 euroa vuodessa.
Mallioppilas Suomi 900 milj / 5 milj = 180 euroa.
Meidän viisihenkinen perheemme maksaa siis vuodessa 900€ riihikuivaa rahaa keharimaille. Nice. Eikä meiltä olla kysytty puolta sanaa.
On muuten täysin naurettavaa kuvitella, että tuo 0,7% bruttokansantuotteesta olisi joku kynnys, jonka ylittäminen olisi ratkaiseva apu köyhyyden omilla teoillaan valinneille maille. Eiköhän sovita, että EU antaa 70% bruttokansantuotteestaan Afrikkaan? Sillä saattaisi olla jo jotakin merkitystä, mutta vain, jos se maksetaan joka vuosi.
Kehitysapu tulisi lopettaa kokonaan syistä, joita on jo tällä palstalla käsitelty laajasti.
Näköjään esimerkiksi minun täytyy tehdä suurin piirtein yksi työpäivä työvuodessa kehitysavun hyväksi.
No mutta, sehän on VAIN 0.7%. ...bruttokansantuotteesta.
Kukahan valopää on tuonkin laskentatavan keksinyt, ja kuva vielä valopäisempi on sen keksinyt ottaa valtion viralliseen liturgiaan? Tottakai se mokuttajille on hyvä arvo, vaikuttaa pieneltä, ja kun se on "meidän läntisten hyvinvoinnista" niin moraalisäteilymittarikin raksuttaa kivasti.
Voisimme vaikka me nuivat keksiä laskurin jolla BKT-prosentti aina muunnetaan valtion budjettiin. Sen jälkeen jokaiseen keskusteluun linkki ja oikea tieto. Saattaisi saada muutamallekin semi-mokuttajalle jauhot suuhun kun tajuaisivat mistä puhutaan.
Quote from: Tommi Korhonen on 15.07.2010, 03:09:56
No mutta, sehän on VAIN 0.7%. ...bruttokansantuotteesta.
Kukahan valopää on tuonkin laskentatavan keksinyt, ja kuva vielä valopäisempi on sen keksinyt ottaa valtion viralliseen liturgiaan? Tottakai se mokuttajille on hyvä arvo, vaikuttaa pieneltä, ja kun se on "meidän läntisten hyvinvoinnista" niin moraalisäteilymittarikin raksuttaa kivasti.
Voisimme vaikka me nuivat keksiä laskurin jolla BKT-prosentti aina muunnetaan valtion budjettiin. Sen jälkeen jokaiseen keskusteluun linkki ja oikea tieto. Saattaisi saada muutamallekin semi-mokuttajalle jauhot suuhun kun tajuaisivat mistä puhutaan.
Vuonna 2009 valtion verokertymä oli 33,8 miljardia euroa.
http://www.stat.fi/til/vermak/2009/vermak_2009_2010-03-01_tie_001_fi.html
Bruttokansantuote oli samana vuonna 122,2 milljardia ja tästä summasta tavoiteltu 0,7 prosenttia on 0,8554 miljardia.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
Verokertymästä, josta kehitysapu maksetaan, tavoitellun kehitysavun osuus on 2,5 prosenttia.
Kirkosta voi erota; kehitysavustakin pitäisi voida.
Molemmilla systeemeillä on samantapaisia, hyvään omaantuntoon liittyviä merkityksiä...
Kannattaisin mallia, jossa veroilmoituksessa on rastit, joista valita:
[ ] en tue kehitysapua
[ ] 0,2% tuloista
[ ] 0,5% tuloista
Quote from: Miniluv on 15.07.2010, 11:32:00
Kirkosta voi erota; kehitysavustakin pitäisi voida.
Molemmilla systeemeillä on samantapaisia, hyvään omaantuntoon liittyviä merkityksiä...
Kannattaisin mallia, jossa veroilmoituksessa on rastit, joista valita:
[ ] en tue kehitysapua
[ ] 0,2% tuloista
[ ] 0,5% tuloista
Verorahamme kyllä kelpaavat näihin hullutuksiin, kukaan ei vaan viitsi kysyä, haluammeko rahoja antaa....
Quote from: Miniluv on 15.07.2010, 11:32:00
Kirkosta voi erota; kehitysavustakin pitäisi voida.
Molemmilla systeemeillä on samantapaisia, hyvään omaantuntoon liittyviä merkityksiä...
Kannattaisin mallia, jossa veroilmoituksessa on rastit, joista valita:
[ ] en tue kehitysapua
[ ] 0,2% tuloista
[ ] 0,5% tuloista
Itse ehdotin tällaista jo kakarana, vuosikymmeniä sitten, ja tämä kävisi kyllä hyvin muutamiin muihinkin valtion menoihin.