Nyt se kotouttamaislain kokonaisuudistusesitys sitten tuli. Vastoin aiempia virkamieshuhuihin ja Arajärven selvitykseen perustuvia pelkojani laissa ei sittenkään näyttäisi olevan mitään erityiskauheuksia esimerkiksi positiivisen syrjinnän tai kuntien pakolaissijoituksiin pakottamisen suhteen. Toisaalta siinä ei myöskään tarjota juuri mitään ratkaisuja kotouttamisen ongelmakohtiin. Oikeastaan esityksen selattuani lopputulos tuntuu melkoiselta pannukakulta. Esitystä hiottiin ja odotettiin vuosikausia ja tässäkö on tulos?
Muutama huomio:
- Lakiesitys laajentaa odotetusti kotouttamistoimien kohteeksi joutuvien/pääsevien määrää. Tämä on uudistuksen suurin muutos.
- Kiintiöpakolaisten laskennallista kuntakorvausta maksetaan jatkossa neljältä vuodelta. Muiden ryhmien korvaukset pysyvät kolmessa vuodessa.
- Alle 7-vuotiaiden lasten laskennallista kuntakorvausta esitetään korotetavaksi 40 prosenttia. Muiden ryhmien korvaukset pysyvät ennallaan.
- Pakolaisten kuntakorvauksen maksamisen edellytyksenä olisi, että kunta olisi tehnyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden kuntiin osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sen tulee olla monivuotinen ja sen tulisi tunnistaa pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden erityistarpeet terveyden, koulutuksen, työllistymisen ja muun kotoutumisen osalta. Suunnitelmassa tulisi arvioida, minkälaisia ryhmiä kunta aikoo suunnitelman eri vuosina vastaanottaa ja kotouttaa ja miten kunnan eri palveluissa vastaanotettaviin ryhmiin aiotaan varautua ja minkälaisia palveluita ja toimenpiteitä kotoutumisen tueksi kunta sitoutuu järjestämään.
-
Osallisena Suomessa -kokeilun koulutuksiin osallistuville maahanmuuttajaäideille maksetaan kotihoidon tukea siitä huolimatta, että heidän lapsensa ovat koulutuksen aikana päivähoidossa. Tämä on positiivista erityiskohtelua, jonka laillisuus on kyseenalaista, mutta toisaalta kyseinen kokeilu on määräaikainen.
QuoteSisäasiainministeriö on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kotouttamislain uudistamiseksi. Uusi laki olisi nimeltään laki kotoutumisen edistämisestä. Ehdotuksen mukaan kotouttamislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa tai oleskeluoikeus on rekisteröity. Nykyisin kotouttamistoimenpiteiden piirissä ovat työttömiksi ilmoittautuvat maahanmuuttajat.
Kaikki maahanmuuttajat saisivat jatkossa perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista oleskeluluvan saamisen yhteydessä. Lisäksi heille annettaisiin tietoa palveluista ja kotouttamisjärjestelmästä. Maahanmuuttaja olisi myös oikeutettu alkukartoitukseen, jossa arvioitaisiin kielikoulutustarpeet ja selvitettäisiin tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman pituus määräytyisi yksilöllisesti ja ensimmäisen suunnitelman pituus olisi enintään vuosi. Tavoitteena on, että kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuisivat ja kotouttamistoimenpiteet olisivat nykyistä paremmin maahanmuuttajan henkilökohtaisen tarpeen huomioivia.
Laissa määriteltäisiin myös tarkemmin kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä. Keskeinen osa koulutusta olisi suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Koulutus tulisi järjestää Opetushallituksen suositusten mukaan.
Kuntien kotouttamisohjelmille määriteltäisiin vähimmäissisältö ja kotouttamisohjelman tulisi olla osa kuntien talousarviosuunnittelua. Laskennallisia kuntakorvauksia maksettaisiin edelleen kolmelta vuodelta pakolaisten tai kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden kuntaan osoittamisesta. Vuosittaisessa pakolaiskiintiössä vastaanotetuista henkilöistä maksettaisiin kuitenkin korvausta neljältä vuodelta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä olisi laatia monivuotinen sopimus alueen kuntien kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta, joka olisi kotouttamisohjelman ohella edellytys kuntakorvausten maksamiselle.
Kotoutumiskoulutuskokeilut osana ehdotusta
Kotouttamislain uudistamisessa on tarkoitus myös säätää Osallisena Suomessa -kokeilusta. Kokeilussa kunnat voivat kokeilla uusia kotouttamiskoulutuksen järjestämistapoja määräaikaisesti.
Kotouttamislaista eriytetään turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevat lakipykälät omaksi laikseen.
Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää kotouttamislainsäädäntöä ja saada nykyistä useampi maahanmuuttaja kotoutumista edistävien palvelujen piirin. Kotouttamislain uudistuksessa lähdetään ajatuksesta, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
Sisäasiainministeriö on pyytänyt lausuntoja ministeriöltä, viranomaisilta ja järjestöiltä 24.6.2010 mennessä. Lausunnolle lähtenyt ehdotus on saatavilla verkkosivuilta: www.intermin.fi/suomi/kotouttamislain_uudistus
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola, 071 878 8634, erityisavustaja Thomas Bergman, 017 878 8212, ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi, 071 878 8642, ylitarkastaja Sonja Hämäläinen (Osallisena Suomessa -kokeilu) 071 878 8636
Kotouttamislain kokonaisuudistushanke (http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/66d9628e15c247f7c2257730002c3073/$file)
Lausunnolle lähtenyt esitysluonnos (http://www.intermin.fi/suomi/kotouttamislain_uudistus/kotoutumislaki_he_luonnos_260510.pdf)27.5.2010 (pdf)
QuoteKotouttaminen kannattaa
Kotouttamislain kokonaisuudistusta on valmisteltu tällä hallituskaudella. Ehdotus on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle.
Oleellinen muutos on, että kotouttamislaki koskisi kaikkia maahanmuuttajia. Mielestäni tämä on keskeistä, kun mietitään sitä, miten maahanmuuttajat Suomeen parhaiten kotoutuisivat eli saisivat työtä, oppisivat kielen ja löytäisivät ystäviä ja harrastuksia.
Ja nyt jo kuulen ensimmäisen hihkaisun: ei meillä ole varaa hyysätä jokaista maahanmuuttajaa. Vastaan, että ei meillä myöskään ole varaa jättää maahanmuuttajia ns. heitteille. Meillä on haasteellisia ryhmiä, jotka ovat nyt jääneet kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Haluan ehdottomasti taata esimerkiksi kotiäideille mahdollisuuden kielen opiskeluun.
Uudessa laissa säädettäisiin, että jokaiselle maahanmuuttajalle annettaisiin perustietoa Suomesta. Jo se auttaisi ensimmäisissä askelissa Suomessa. Samalla heillä olisi oikeus alkukartoitukseen, jossa selvitettäisiin, millaista apua ja koulutusta he tarvitsevat. Kaikki eivät apua tarvitse, mutta osa tarvitsee paljonkin.
Kotouttamislain uudistuksen suurin haaste on ollut laatia lakiin sellaiset kirjaukset, että siinä voitaisiin huomioida maahanmuuttajien hyvin erilaiset lähtökohdat. Mielestäni tässä on nyt onnistuttu ja tulevassa laissa olisi enemmän joustavuutta kuin aiemmassa laissa. Esimerkiksi maahanmuuttajalle tehtävän kotoutumissuunnitelman pituus olisi joustavampi. Tässäkin on ajatuksena, että yhdelle riittää vuosi, toinen tarvitsee tukea pidempään.
Kotouttamislain uudistus on keskeisiä hallituksen uudistuksia maahanmuutossa tällä hallituskaudella. Kotouttamisen onnistuminen on maahanmuuttopolitiikan kulmakiviä. Siksi lain uudeksi nimeksi ehdotetaankin lakia kotoutumisen edistämisestä.
Astrid Thors
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri
Monitori (http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/pfbc/F52A83F86897D32FC225773B00386E73) 7.6.2010
QuoteOta kantaa kotouttamislain uudistukseen
Sisäasiainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kotouttamislain uudistamiseksi. Kansalaiset voivat ottaa kantaa uudistusehdotuksiin verkkosivuilla http://www.otakantaa.fi
Ehdotuksen mukaan kotouttamislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa tai oleskeluoikeus on rekisteröity. Nykyisin kotouttamistoimenpiteiden piirissä ovat työttömiksi ilmoittautuvat maahanmuuttajat.
Kaikki maahanmuuttajat saisivat jatkossa perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista oleskeluluvan saamisen yhteydessä. Lisäksi heille annettaisiin tietoa palveluista ja kotouttamisjärjestelmästä. Maahanmuuttaja olisi myös oikeutettu alkukartoitukseen, jossa arvioitaisiin kielikoulutustarpeet ja selvitettäisiin tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman pituus määräytyisi yksilöllisesti ja ensimmäisen suunnitelman pituus olisi enintään vuosi. Tavoitteena on, että kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuisivat ja kotouttamistoimenpiteet olisivat nykyistä paremmin maahanmuuttajan henkilökohtaisen tarpeen huomioivia.
Laissa määriteltäisiin myös tarkemmin kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä. Keskeinen osa koulutusta olisi suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Koulutus tulisi järjestää Opetushallituksen suositusten mukaan.
Kuntien kotouttamisohjelmille määriteltäisiin vähimmäissisältö ja kotouttamisohjelman tulisi olla osa kuntien talousarviosuunnittelua. Laskennallisia kuntakorvauksia maksettaisiin edelleen kolmelta vuodelta pakolaisten tai kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden kuntaan osoittamisesta. Vuosittaisessa pakolaiskiintiössä vastaanotetuista henkilöistä maksettaisiin kuitenkin korvausta neljältä vuodelta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä olisi laatia monivuotinen sopimus alueen kuntien kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta, joka olisi kotouttamisohjelman ohella edellytys kuntakorvausten maksamiselle.
Kotouttamislaista eriytetään turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevat lakipykälät omaksi laikseen.
Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää kotouttamislainsäädäntöä ja saada nykyistä useampi maahanmuuttaja kotoutumista edistävien palvelujen piirin. Kotouttamislain uudistuksessa lähdetään ajatuksesta, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
Lausunnolle lähtenyt ehdotus on saatavilla verkkosivuilta: www.intermin.fi/suomi/kotouttamislain_uudistus
Keskustelu uudistuksesta on käynnissä otakantaa-foorumilla 24.6. saakka:
http://www.otakantaa.fi
Sisäasiainministeriö (http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/8FC1BFAA2EB058C4C225773F00284B1B?OpenDocument)
QuoteMaahanmuuttajien kotouttaminen ei kiinnosta suomalaisia
Maahanmuuttokeskustelu on käynyt kuumana koko kevään ja alkukesän, mutta valmisteilla oleva maahanmuuttajien kotoutumista koskeva lakimuutos ei näytä kiinnostavan kansaa. Lakia on voinut kommentoida sisäministeriön otakantaa.fi-sivustolla, mutta ennen juhannusta suljettu keskustelu keräsi vain 18 kommenttia.
Esimerkiksi suurten markettien rakentamista koskevia kommentteja on tullut jopa kuusi kertaa enemmän.
Kotouttamislain uudistus saattaa olla liian iso pala hahmotettavaksi, arvelee sisäasianministeriön ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi.
– Ihmisten on helpompi lausua mielipiteitä kapeammista asioista kuten viime aikoina puhuttaneista kerjäläisistä ja isoäideistä. Maahanmuuttajien kotoutumista sinällään halutaan selvästi tukea. Tietyt kynnykset on jo ylitetty ja ollaan maassa laillisesti, Suomi sanoo.
Järjestöt huolissaan opiskelijoista
Mielipiteitä pyydettiin myös 150 taholta, muun muassa ministeriöiltä, järjestöiltä ja kunnilta. Kiitosta sai lain laajentaminen koskemaan kaikkia oleskeluluvan saaneita. Nykyisin kotouttamistoimenpiteiden piirissä ovat lähinnä työttömät maahanmuuttajat. Avioliiton, opiskelun tai työn vuoksi Suomeen muuttaneet jäävät usein neuvonnan ulkopuolelle.
– Kääntöpuolena oltiin huolissaan resursseista. Myös alkuvaiheen uudistukset, perustietopaketit ja alkukartoitukset ovat saaneet kritiikkiä paikallistasolta, Suomi kertoo.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten maahanmuuttajaopiskelijoiden asemaa voisi parantaa. Lisäksi koko maahanmuuttajaperheen tilanne herättää kysymyksiä. Niihin on vastattu lakiehdotuksessa koko perhettä koskevalla kotouttamissuunnitelmalla. Sen myötä myös ala-ikäiset lapset pääsisivät kotouttamisen piiriin.
– Nykylaissa on jo annettu eväitä tähän, mutta koko perheen suunnitelmia ei ole juurikaan tehty. Muutoksella voidaan auttaa niitä perheitä erityispalvelujen piiriin, joissa on esimerkiksi sairas tai vammainen perheenjäsen.
Uudistuksen myötä kaikki maahanmuuttajat saisivat halutessaan työ- ja elinkeinotoimiston järjestämän alkukartoituksen, jossa arvioitaisiin kielikoulutuksen tarve sekä se, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman.
– Uutta esityksessä on, että muukin kuin työtön maahanmuuttaja voi saada suunnitelman, Suomi kertoo.
Kunnille enemmän vastuuta
Uudistuksen myötä kunnat saisivat enemmän vastuuta kotouttamisesta. Niiden ei silti jatkossakaan tarvitse ottaa kiintiöpakolaisia vastaan. Sitä on kuitenkin rohkaistu valtion maksamalla korvauksella vuosittaisessa pakolaiskiintiössä vastaanotetuista henkilöistä. Korvausta saisi neljältä vuodelta aiemman kolmen sijaan.
Jotta korvausta annetaan, kuntien on tehtävä kotouttamisohjelma. Tähän asti on riittänyt, että se on laadinnassa, mutta nyt vaaditaan valmis ohjelma.
Kotouttamislain uudistuksia on tarkoitus kokeilla kymmenessä kunnassa ensi vuoden alusta. Itse laki tulisi voimaan syyskuussa 2011.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2264253/maahanmuuttajien-kotouttaminen-ei-kiinnosta-suomalaisia)
QuoteMaahanmuuttajien kotouttaminen ei kiinnosta suomalaisia
Maahanmuuttokeskustelu on käynyt kuumana koko kevään ja alkukesän, mutta valmisteilla oleva maahanmuuttajien kotoutumista koskeva lakimuutos ei näytä kiinnostavan kansaa. Lakia on voinut kommentoida sisäministeriön otakantaa.fi-sivustolla, mutta ennen juhannusta suljettu keskustelu keräsi vain 18 kommenttia.
Esimerkiksi suurten markettien rakentamista koskevia kommentteja on tullut jopa kuusi kertaa enemmän.
Kotouttamislain uudistus saattaa olla liian iso pala hahmotettavaksi, arvelee sisäasianministeriön ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi.
– Ihmisten on helpompi lausua mielipiteitä kapeammista asioista kuten viime aikoina puhuttaneista kerjäläisistä ja isoäideistä. Maahanmuuttajien kotoutumista sinällään halutaan selvästi tukea. Tietyt kynnykset on jo ylitetty ja ollaan maassa laillisesti, Suomi sanoo.
Enpä ihmettele. Esityksessä ei eritellä mitenkään sen seurauksia ja kustannuksia, vaan ne pitäisi arvioida itse. En ole myöskään nähnyt yhdenkään toimittajan pureutuvan ko. lakiesitykseen. Ainoissa näkemissäni aihetta käsittelevissä uutisissa on kiltisti lainattu sisäasiainministeriön ympäripyöreää tiedotetta.
Minusta suurin ongelma on se, ettei tiettyjä etnisiä ryhmiä kiinnosta edes yrittää kotoutua tänne. Ei joka mökin mummon tarvitsekaan muodostaa perusteltua kantaa tuohon asiaan. Eihän virkamiesten ja poliitikkojen tekemisiin juuri voi vaikuttaa.
Moniko kotoutettava on komentoinut asiaa?
Kotouttaminen saattaa olla aika hämärä käsite monelle. Se kun on sitä itseään, uussuomea.
Viime vuosisadan alussa maahamme saapui tataareja, juutalaisia, ja venäläisiä emigrantteja, he ovat kaikki kotoutuneet täydellisesti, joten ehdotan samaa menetelmää sovellettavaksi edelleen.
Pyörääkään ei tarvitse joka ainoan kerran keksiä uudelleen.
Onkohan tuo Englanniksi, Urduksi ja Somaliaksi...Suomea kun ei vaan osata sitten millään???
Thors äänessä
http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html
Lähetekeskustelu
1) Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
QuoteThors kommentoi Merkelin ulostuloa ohimennen esitellessään tiistaina hallituksen esitystä uudeksi kotoutumislaiksi eduskunnalle. "Mutta pätevätkö Saksan johtopäätökset meillä", Thors kysyi ja vastasi perään:
–Ei ainakaan tämän hallituksen esityksen jälkeen, sillä me olemme havainneet kotoutuksen kipupisteet, hän kehui.
Uusi Suomi (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/104114-tyriiko-suomi-maahanmuuton-kuten-saksa-%E2%80%9Dei-%E2%80%93-naiset-ovat-ratkaisu%E2%80%9D)
Thorsin kuolemattomia kommentteja
QuoteMitä tulee rikosten tekoon, ed. Asell kysyi siitä. Ehkä huomasimme, että tulee rikoksentekijöitä päivittäin sata meidän maahamme lauttojen kautta. Se ei merkitse, että hyväksyisimme kenenkään rikollisuutta, vaan nimenomaan on hyvin tärkeää, että alkuinformaation kanssa ja paremman kotoutumisen kautta voidaan myöskin tukkia kaikenlainen rikollisuus.
-->>Kotoutetaan mafia ja huumekauppiaat
QuoteMitä tulee perheen yhdistämiseen, toisaalta on todettava, että meillä on se direktiivi taustalla mukaan lukien, että meillä on kansainvälisiä velvoitteita. Pitää muistaa, että kun me teimme esimerkiksi niin sanotun turvapaikkaselvityksen viime vuonna, joitakin näistä edellytyksistä katsottiin, olisivatko ne olleet mahdollisia, esimerkiksi asumisedellytys, mutta se ei ollut. Muun muuassa monet tahot, kaupungitkin, esittivät, että se ei olisi ollut. Mutta palataan siihen.
-->>Kuka ymmärsi tämän kaikkea muuta kuin selkokieltä olevan lässytyksen. HUOM! Kansainväliset velvoitteet mainittu!! Bra!
QuoteMitä tulee ed. Haaviston toteamukseen, tietysti me kehitysavun kautta autamme noin miljardilla markalla (ed. Zyskowicz: Eurolla!). Mutta on mielenkiintoista katsoa tulevaisuudessa, mitkä ovat ne tekijät, joihin me kohdistamme kehitysapuamme. Kohdistammeko niin, että ne esimerkiksi ennaltaehkäisevät pakolaistulvia ja auttavat konfliktien ratkaisussa, vai onko muita perusteita tässä. Tästä voidaan vääntää kättä ja oikeastaan siitä väännetään jo tällä hetkellä kättä, mikä on se peruste, ja käytämmekö kehitysyhteistyötä myöskin välineenä yhteiskuntien rakentamisessa, että esimerkiksi voidaan kehitysapuvaroin tukea entistä enemmän vapaaehtoista paluuta. Tämä on todella keskustelun väärti
-->> Lisää selkokielistä analyysiä siitä, miten kehitysapu auttaa ratkaisemaan ongelman, jota meillä ei Thorsin mukaan edes ole. Jos turvapaikanhakijat eivät kerran ole ongelma, miksi hän tässä yhteydessä kokee ne ongelmaksi, jota lievitetään kehitysavulla. Harmi vaan, että kehitysapua ei mene yhtään Somaliaan, joten ilmeisesti meidän on elätettävä koko Somalia, jotta sieltä ei tulisi turvapaikkaturisteja Suomeen.
Lisää Asteroidin höpinää:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_102_2010_ke_p_1.shtml
Suomi on itsenäinen valtio, oli ainakin kun viimeksi tarkistin, joka ei ole tehnyt yhtään sopimusta. Sopimuksia ovat taas tehneet ahneet siat eduskunnasta. Eli mitä näihin velvoitteihin tulee niin niistä tulisi sanoutua irti ja harkita jokainen turvapaikanhakija erikseen eikä yhtenä harmaana massana, jos puuttuu asiakirjat joilla tullaan maahan niin sitten laitetaan henkilö keskukseen jossa on aita ympärillä ja liikkuminen on rajattu vain tietylle alueelle kunnes on saatu varmuus kuka on kyseessä ja mistä on oikeasti tullut. Jos muhammed on tullut ranskasta niin sitten laitetaan tyyppi takaisin ranskaan jossa taas viranomaiset päättää mitä tehdään.
Ei suomi kestä moista leväperäisyyttä pakolais/maahanmuuttoasioissa. Tänne tulee porukkaa ties millä syyllä ties mistä maasta. Jos hakee italiasta turvapaikkaa ja toteaa että ei täällä voi elää kun valtio ei maksa ja kuulee ihanasta satuvaltakunnasta nimeltä Suomi ja lähtee tänne, hukkaa kaikki paperit matkalla niin ei sellaista voi hyväksyä (huom. esimerkki).
Jos väittää että ikää on 16, parta on harmaa ja näyttää metusalemilta niin silloin ihan oikeasti pitäisi hälytyskellojen soida. Ei se ole mitenkään ihanaa että valtion rahoilla porukka notkuu kaupungilla katselee naisia ja tekee puskaylläreitä kulttuurin nimissä. Jos ovat pakolaisia niin ruoka ja majoitus jossain keskuksessa riittäisi ja vaikka parin kolmen vuoden jälkeen voisi arvioida sitten osaako suomea, onko ollut halukas kouluttautumaan ja sitten vasta lähteä avustamaan henkilöä muuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ohhoh, Pentti "Stasi" Tiusanenkin puhui monin osin järkeviä eduskunnassa:
Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Sen, että Angela Merkel totesi "Multikulti ist gescheitert" eli tämä monikulttuurinen Saksa on epäonnistunut, pitäisi minusta olla meille todella hyvin vakava huomio. Jos Saksa on epäonnistunut, niin, arvoisa ministeri, tämä kotouttamislaki sellaisenaan ei kyllä vie meitä erityisesti johonkin parempaan kuin mitä Saksassa tai Ranskassa on tapahtunut, jos tästä puuttuvat resurssit eli jos tämä jää hyvien toiveiden tasolle ilman sitä, että se todella voidaan laittaa kuntoon.
Vielä toinen asia. Valtaväestön näkökulmasta suuri ongelma on se, jos eivät maahanmuuttajat ole työssä ja ikään kuin hanki omaa toimeentuloaan. Se on se kaikkein suurin kysymys.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_102_2010_ke_p_1.shtml
-->> Tosin sellaisia resursseja ei ole, että katastrofi voitaisiin välttää. Pitää vain laittaa rajat humanitaarisilta kiinni.
Ihan kokonaan viisaita puhuu Ben Zyskowicz:
Itse olen tässä salissa useamman kerran viime keväänä kiinnittänyt huomiota kahteen erityiseen vetovoimatekijään Suomen osalta perheenyhdistämisasioissa. Toinen on se, että me emme aseta perheenkokoajalle minkäänlaisia toimeentuloedellytyksiä, siis emme vaadi, toisin kuin eräät muut maat, että perheenkokoajan pitäisi esimerkiksi kyetä elättämään itsensä, jotta hän voi saada perheensä perässään tänne Suomeen. Puhutaan siis muista kuin pakolaisista, eli puhutaan niistä perheenkokoajista, jotka ovat täällä Suomessa sen vuoksi, että ovat saaneet oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella, ja joita näistä perhesidehakemuksista on aivan ylivoimainen valtaosa käsitykseni mukaan.
Toinen aivan erityinen vetovoimatekijä Suomen kohdalla on ollut se, minkä jo aikaisemmin vastauspuheenvuorossani totesin ja minkä monta kertaa viime keväänä toin esiin, että Suomi on tällä hetkellä ainoa maa maailmassa, siis ainoa maa maailmassa, joka muidenkin kuin pakolaisten kohdalla maksaa näissä perheenyhdistämistilanteissa perheiden matkat Suomeen.
No, miksi on tärkeätä kiinnittää huomiota näihin vetovoimatekijöihin, miksi on tärkeätä arvioida Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja perhesidehakemusten määrää? Taustalla on se yksinkertainen ajatukseni, että on parempi että me Suomeen otamme vähemmän turvapaikanhakijoita ja annamme heille hyvät edellytykset kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, oppia kieltä, saada koulutusta, saada ammatti, pärjätä työmarkkinoilla kuin että me pidämme kätemme levällään, ylläpidämme erityisiä vetovoimatekijöitä, otamme hyvin paljon turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään ja jätämme käytännössä heidät onnistuneen kotouttamisen ulkopuolelle, koska mitkään voimavarat eivät pysy perässä, ellemme puutu itse määriin.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_102_2010_ke_p_1.shtml
"Ihan kokonaan viisaita puhuu Ben Zyskowicz"
Ihan viisaitahan se Zysse puhuukin. Siksi sitä viimeksi äänestinkin. Kun se sitten jäikin vain puheitten tasolle, en äänestä edes Willeä. Jussi on valintani seuraavissa vaaleissa.
QuoteKaikki maahanmuuttajat saisivat jatkossa perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista oleskeluluvan saamisen yhteydessä. Lisäksi heille annettaisiin tietoa palveluista ja kotouttamisjärjestelmästä. Maahanmuuttaja olisi myös oikeutettu alkukartoitukseen, jossa arvioitaisiin kielikoulutustarpeet ja selvitettäisiin tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman pituus määräytyisi yksilöllisesti ja ensimmäisen suunnitelman pituus olisi enintään vuosi. Tavoitteena on, että kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuisivat ja kotouttamistoimenpiteet olisivat nykyistä paremmin maahanmuuttajan henkilökohtaisen tarpeen huomioivia.
Siis tarkoittaako tää sitä että kaverini Saksasta VHN pääsee tämän kotouttamislain piiriin kun tulee Suomeen hakemaan töitä ja hakee oleskelulupaa yli 3kk:n oleskelun jälkeen? Hänhän on ilmiselvä maahanmuuttaja ;)
Eli hän menee työvoimatoimistoon ja pyytää kotouttamistoimenpiteitä, jonka perusteella sitten työnhaku ja kotouttaminen etenee? Tässä kun puhutaan maahanmuuttajista niin ymmärrän että koskee häntäkin.
Ja tästä kotouttamislaista kertovan jutun lopussa vielä mainittiin minkä maan kansalaisia Suomessa asuu eniten. Eli kotouttamislaki koskee siis myös kaikkia EU-kansalaisia, jotka Suomeen päättävät muuttaa vai?
QuoteSuomessa asui viime vuoden lopussa 155 705 ulkomaan kansalaista. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli hiukan yli 207 000 henkilöä.
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/63EEC649D7921191C22577BD00314602
Kotouttamisnäpertelyä voidaan jatkaa siihen asti kunnes kotoutumishaluttomat ottavat ohjat käsiinsä.
No, siihenhän on aikaa. Ruotsissa 19 vuotta, mutta meillä peräti 31 vuotta! Elleivät sitten Ruotsin muutokset nopeuta kehitystä Suomessa.
Levylautasellani soi Miles Davisin "Seven Steps to Heaven".
Quote from: juge on 20.10.2010, 12:03:10
Ihan kokonaan viisaita puhuu Ben Zyskowicz:
Tuskin kukaan väittää etteiko Ben edustaisi eduskunnan terävintä kärkeä, mutta se ei valitettavasti näy missään kun Katainen-Stubb kaksikko johtaa puoluetta. Kokoomus saa ottaa pahasti turpiinsa vaaleissa ennenkuin tuo kaksikko kammetaan vallankahvsta. Muistuttaisin vielä molempien olevan reilusti alle 45 vuotiaita eli jos Kokoomus pysyy suurimpanan puolueena kaksikko voi hyvin määrittää puolueen linjan seuraavat 25 vuotta.
Parempi että Kok. saa tuon tappionsa mahdollisimman pian ja promiekerho saa mahdollisuuden näyttää mihin pystyvät (jos siis pystyvät muuhunkin kuin ajamaan vaalikarjaa Kataisen karsinaan).